TAMPEREEN YLIOPISTO Kaisa Saarenmaa Turun Akatemia

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

TAMPEREEN YLIOPISTO Kaisa Saarenmaa Turun Akatemia TAMPEREEN YLIOPISTO Kaisa Saarenmaa Turun akatemia innovaatiokeskuksena 1700-luvulla – Porthanin aika verkostotutkimuksen valossa Historian pro gradu tutkielma Tampere 2007 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos KAISA SAARENMAA: Turun akatemia innovaatiokeskuksena 1700-luvulla – Porthanin aika verkostotutkimuksen valossa Sivuaineen tutkielma, 71 s., 2 liites. Suomen historia Marraskuu 2007 Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) oli uushumanisti oppinut, joka toimi Turun akatemiassa kirjastonhoitajana ja kaunopuheisuuden professorina. Porthanilla oli lisäksi merkittävä rooli suomalaisen kansalaisyhteiskunnan synnyssä. Hän vaikutti Aurora-seurassa ja Suomen Talousseurassa sekä toimitti Suomen ensimmäistä aikakauslehteä. Porthan nostettiin myöhemmin suurmiesasemaan ja 1700-luvun loppua kutsutaan hänen mukaansa ”Porthanin ajaksi”. Käsillä olevassa tutkielmassa luodaan uudenlainen tulkinta Porthanin ja tämän lähipiirin ajatusmaailmasta ja toiminnasta. 1700-luvun loppu piirtyy innovatiivisena aikakautena Suomen historiassa. Tuona aikana luovuuden perusedellytyksiä – viihtyisää ympäristöä puistoineen ja kahviloineen, dynaamista taloutta, toimivaa infrastruktuuria ja kansainvälisiä yhteyksiä – ryhdyttiin edistämään. Uuden asenteen syntyyn vaikutti paitsi yleinen edistysusko ja hyötyajattelu myös lisääntyneen kaupankäynnin tuoma vauraus ja kansainvälistyminen. Tutkielmassa muodostetaan Porthanin piiristä synteesi, joka rakentuu paitsi aikalaiskuvauksista ja henkilöhistorioista myös 1990- ja 2000-luvun kaupunki- ja verkostotutkimuksen lähtökohdista. Päälähteinä käytetään oppineiden, erityisesti Porthanin, kirkkoherra Anders Chydeniuksen, professori Johan Gadolinin ja professori Pehr Adrian Gaddin, elämäkerrallista aineistoa. Tärkeimpänä alkuperäislähteenä käytetään Porthanin kirjeenvaihtoa. Porthanin sosiaalista verkostoa mallinnetaan semanttisen webin standardeille pohjaavalla Friend of a Friend-järjestelmällä. Tutkielmassa esitetään, että Porthanin vaikutusvalta perustui hänen asemaansa ”hyvin kytkeytyneenä napana” 1700-luvun oppineiden verkostossa. Porthan tarkasteli uteliaana aikakautensa ilmiöitä ja liikkui monenlaisissa maailmoissa. Hänellä oli verkosto ja areena, jolla välittää uutta tietoa. Porthanin yhteydet olivat ympäristössään ainutlaatuisia. Puhe Porthanin ajasta ei siten ole pelkkä jälkipolvien katteeton konstruktio, vaan todellinen aikakautta kuvaava seikka. Sisällysluettelo 1 HENRIK GABRIEL PORTHAN JA HÄNEN AIKANSA..............................................................1 1.1 ”Mikä mies Porthan oli?”.........................................................................................................1 1.2 Luovat yhteisöt.........................................................................................................................2 1.3 Tutkimuskysymys.....................................................................................................................4 1.4 Aiempi tutkimus........................................................................................................................5 1.5 Alkuperäislähteet......................................................................................................................9 1.6 Metodi.....................................................................................................................................11 1.7 Verkostoanalyysi.....................................................................................................................12 1.8 Innovaatioiden leviäminen verkostossa..................................................................................14 2 ”JEMVÄL I NORDEN” - KUINKA INNOVATIIVINEN ILMAPIIRI SYNTYI TURKUUN....17 2.1 Suomi 1700-luvulla.................................................................................................................17 2.2 Edistysusko 1700-luvun Ruotsi-Suomessa.............................................................................18 2.3 Turun akatemian utilitarismi...................................................................................................21 2.4 Turun uusi kukoistus...............................................................................................................22 2.5 Puutarhaharrastus kynnysmallin kautta tarkasteltuna ............................................................25 2.6 Esteettisiä pyrintöjä.................................................................................................................26 2.7 Nautintoaineet ja pietismin perintö.........................................................................................28 2.8 Luova Turku?..........................................................................................................................29 3 PORTHAN – HYVIN KYTKEYTYNYT VERKOSTON NAPA.................................................30 3.1 Pappissuvun jäsen...................................................................................................................30 3.2 Opettaja ja täysihoitolanpitäjä................................................................................................33 3.3 Kansalaisaktivisti....................................................................................................................36 3.4 Työmies ja seuramies..............................................................................................................39 3.5 Utelias tutkija..........................................................................................................................40 3.6 Yksityisen yrittäjyyden puolestapuhuja..................................................................................42 4 PORTHAN VERRATTUNA AIKALAISIIN – MIKSI EMME PUHU GADDIN, GADOLININ TAI CHYDENIUKSEN AJASTA?....................................................................................................45 4.1 Pehr Adrian Gadd....................................................................................................................45 4.2 Johan Gadolin.........................................................................................................................49 4.3 Anders Chydenius...................................................................................................................53 5 PORTHANIN AJAN MERKITYS.................................................................................................58 5.1 Tiede vastaan teknologia.........................................................................................................58 5.2 Uusien ilmiöiden leviäminen ja verkostot .............................................................................60 5.3 Lopuksi...................................................................................................................................62 KIRJALLISUUSVIITTEET.............................................................................................................64 Painamattomat lähteet..................................................................................................................64 Painetut lähteet ja aikalaiskirjallisuus..........................................................................................64 Sanoma- ja aikakauslehdet...........................................................................................................65 Esitelmät ja suulliset tiedonannot ...............................................................................................65 Verkkoaineistot............................................................................................................................65 Tutkimuskirjallisuus.....................................................................................................................66 Kuvalähteet..................................................................................................................................71 LIITE 1. Sosiaalinen verkosto etäisyyden mukaan H. G. Porthanista.............................................72 LIITE 2. H. G. Porthanin sosiaalinen verkosto P. A. Gaddin mukaan (ilman Porthania)................73 1 HENRIK GABRIEL PORTHAN JA HÄNEN AIKANSA Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) erottui joukosta: hänen kasvojaan leimasi voimakas profiili, korkea otsa ja paksuhkot huulet. Ylähuuli oli erikoisella tavalla vetäytynyt ylöspäin ja ylärivin hampaat näkyivät hänen puhuessaan. Arkioloissa Porthan pukeutui vaatimattomasti ja käytti harmaata takkia sekä vanhaa peruukkia.1 Porthan nousi Turun akatemian kaunopuheisuuden professoriksi samaan aikaan kun Atlantin toisella puolella perustettiin Yhdysvaltoja ja Ranskassa uumoiltiin vallankumousta.2 Ranskan ja Amerikan tapahtumat olivat heijastumia sikäläisestä valistusaatteesta, Suomessa valistus huipentui Porthaniin.3 Porthan antoi vaarattoman vaikutelman, mutta seuraavassa esitetään, kuinka vaatimattomalla professorilla oli vavisuttava vaikutus maansa kehitykseen siinä missä sodalla ja vallankumouksella toisaalla. 1.1 ”Mikä mies Porthan oli?” Henrik Gabriel Porthan oli historian- ja kansanrunoudentutkija, uushumanisti oppinut, joka opetus- ja tutkimustyönsä ohella toimi Turun akatemian kirjastonhoitajana. Porthanilla oli lisäksi merkittävä rooli suomalaisen julkisuuden ja kansalaisyhteiskunnan synnyssä. Hän oli perustamassa oppineiden Aurora-seuraa sekä ”Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo” -lehteä, Suomen ensimmäistä aikakauslehteä, johon myös säännöllisesti kirjoitti.4 Suomen talouden kehittäminen oli yksi lehtimies Porthanin lempiaiheista. Kesäisin hänellä oli tapana matkustella eri
Recommended publications
  • FOOTPRINTS in the SNOW the Long History of Arctic Finland
    Maria Lähteenmäki FOOTPRINTS IN THE SNOW The Long History of Arctic Finland Prime Minister’s Office Publications 12 / 2017 Prime Minister’s Office Publications 12/2017 Maria Lähteenmäki Footprints in the Snow The Long History of Arctic Finland Info boxes: Sirpa Aalto, Alfred Colpaert, Annette Forsén, Henna Haapala, Hannu Halinen, Kristiina Kalleinen, Irmeli Mustalahti, Päivi Maria Pihlaja, Jukka Tuhkuri, Pasi Tuunainen English translation by Malcolm Hicks Prime Minister’s Office, Helsinki 2017 Prime Minister’s Office ISBN print: 978-952-287-428-3 Cover: Photograph on the visiting card of the explorer Professor Adolf Erik Nordenskiöld. Taken by Carl Lundelius in Stockholm in the 1890s. Courtesy of the National Board of Antiquities. Layout: Publications, Government Administration Department Finland 100’ centenary project (vnk.fi/suomi100) @ Writers and Prime Minister’s Office Helsinki 2017 Description sheet Published by Prime Minister’s Office June 9 2017 Authors Maria Lähteenmäki Title of Footprints in the Snow. The Long History of Arctic Finland publication Series and Prime Minister’s Office Publications publication number 12/2017 ISBN (printed) 978-952-287-428-3 ISSN (printed) 0782-6028 ISBN PDF 978-952-287-429-0 ISSN (PDF) 1799-7828 Website address URN:ISBN:978-952-287-429-0 (URN) Pages 218 Language English Keywords Arctic policy, Northernness, Finland, history Abstract Finland’s geographical location and its history in the north of Europe, mainly between the latitudes 60 and 70 degrees north, give the clearest description of its Arctic status and nature. Viewed from the perspective of several hundred years of history, the Arctic character and Northernness have never been recorded in the development plans or government programmes for the area that later became known as Finland in as much detail as they were in Finland’s Arctic Strategy published in 2010.
    [Show full text]
  • Hydrologia Suomessa Ennen Teollista Vallankumousta
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report JUHA KAJANDER HYDROLOGIA SUOMESSA ENNEN TEOLLISTA VALLANKUMOUSTA English summary: Hydrology in Finland before the industrial revolution HELSINKI 1986 Tekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona, VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki, puh. (90)539 011 /julkaisutilaukset 5 EN 951-46-9457-0 ISSN 0355-0745 —3— 51 SLLYSLUETTELO AIJCUSANA’T .e.a,,,,,ee eOe,O,eO, ,,e,,e,,,,O,,0008000OOOOØ 1 JOjJJANI’O . , , , , . , , , . , , , . , , , , , , » e q . » a 7 2 , RRAI TA Pr,RtJKYXIiYKSIA » , , , , , , , . » , . , . , » » » , , , , . » . , 10 3, KANSÄINVALI1ATAUSTA.A ,,.,,,..,..,.,.,..,e.,,,,»,., 20 3.1 emipiuvia1ismi ..,..,,.,..,,,,,.,,,».,.,.,,,.. 20 3.2 Piuvialistinen vallankumous ,»,,,,..,,,..,..,,. 29 [, ESIPLUVTALISTINEN AIKA — IWDROLOGIA SUOMESSA 1 600—1720 ,..,,a,,00000000,e»»oo00000e0000»000OeøOøs 32 L1, 1 Hydrologia ennen Turun Akatemiaa. Sigfrid Aronus Forsius . » , . , . , . , » . » . » . » » 32 Li,2 Hydrologia Turun Akatemiassa 16t0•172O ,,..,. 37 5. PLUVIi\LISTISESTA VALLANKUMOUKSESTA TEOLLIS%EN VAL— LÄtT’IOUKSESN — HYDUOLOGIÄ SUOMESSA 1720—1360 5.1 Akateemisen vesistötutkimuksen yleispiirteitä 13 5.2 Siirtyminenpiuvialismiin .».... 51 5.3 Veden fysikaaliset ominaisuudet. Hydrostatiikka 60 5,L1 Vedenväheneminen ja maankohoaminen . ,,.. 67 5.5 Hydrometeorologia ja klimatologia ....,,...,... 72 5.6 2intavesihydrologia ....«« ».87 5.7 Geohydrologia 000000O
    [Show full text]
  • Korpi-Jaakko Ja Koski-Jaakko Maa- Ja Vesirakentajina Vuonna 1704 Pirkkalassa Syntynyt Jaakko Stenius Vihittiin Papiksi Vuon- Na 1729
    Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina ja Koski-Jaakko Korpi-Jaakko Vuonna 1704 Pirkkalassa syntynyt Jaakko Stenius vihittiin papiksi vuon- na 1729. Toimittuaan runsaan vuosikymmenen Artjärven kappalaisena Jaakko Stenius valittiin 1740 laajan Pielisjärven pitäjän kirkkoherraksi. Hän hoiti virkaa kuolemaansa vuoteen 1766 asti. Steniusta seurasi Pie- lisjärven kirkkoherrana hänen Jaakko-poikansa (1732–1809), joka luopui työstään vesirakentamisen parissa sekä akateemisena opettajana ja tutki- jana ja suoritti vuonna 1767 Porvoossa papin viran edellyttämät tutkin- not. Jaakko Stenius nuoremman työsarka Pielisjärvellä kesti sittemmin koko loppuelämän. Varsinaisen viranhoidon ohessa niin isä kuin poika- kin olivat kiinnostuneita maatalouden, vesirakentamisen ja taloudellis- ten asioiden edistämisestä. He toteuttivat näitä tavoitteita konkreettisesti kotiseudullaan sekä läntisen Suomen jokiperkaustyömailla. Steniukset toivat näkemyksiään esille myös valtakunnan tasolla valtiopäivillä ja kuninkaallisessa tiedeakatemiassa. Monissa jälkikäteisarvioinneissa niin Jaakko Stenius vanhempi, Korpi Jaakko, kuin Jaakko Stenius nuorempi, Koski-Jaakko, on nostettu täydestä syystä Suomen historian tunnetuim- pien valistus- eli hyödyn ajan pappien joukkoon. Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Sven Hallinin tutkimussäätiö sr 2017 Harri Turunen Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko_KANSI.indd 1 4.12.2017 22:31:10 Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Harri Turunen Sven
    [Show full text]
  • Annalesc354kinnari.Pdf (2.438Mb)
    TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS ___________________________________________________________________________________ SARJA - SER. C OSA - TOM. 354 SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA HYÖDYLLISIÄ JA MIELEKKÄITÄ OPPEJA KOTIIN VIETÄVÄKSI H. G. PORTHANIN VÄITÖSTEESIT JA AKATEEMINEN KASVATUS Inkeri Kinnari TURUN YLIOPISTO UNIVERSITY OF TURKU Turku 2012 Turun yliopisto Humanistinen tiedekunta Kieli- ja käännöstieteiden laitos Latinalainen filologia Tutkimuksen ohjaajat: Professori Jyri Vaahtera Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri Turun yliopisto Professori emeritus Toivo Viljamaa Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri Turun yliopisto Esitarkastajat: Dosentti Sari Kivistö Helsinki Collegium of Advanced Studies Helsingin yliopisto Dosentti Raija Sarasti-Wilenius Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus Helsingin yliopisto Vastaväittäjä: Dosentti Raija Sarasti-Wilenius Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus Helsingin yliopisto ISBN 978-951-29-5211-3 (Painettu/PRINT) ISBN 978-951-29-5212-0 (Sähköinen/PDF) ISSN 0082-6995 Painosalama Oy - Turku 2012 Kiitokset Koen olevani etuoikeutettu, koska olen voinut toteuttaa väitöskirjani kirjoitusprosessin omalla äidinkielelläni. Kotimaisen tieteen historiasta on tärkeää kertoa kansainvälisissä julkaisuissa, mutta jos siitä ei kirjoiteta myös kotimaisilla kielillä, niin mistä sitten? On kaikkien etu, että oma äidinkieli soveltuu tieteen kieleksi nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimus Porthanin teeseistä lähti liikkeelle professori emeritus Toivo Viljamaan ehdo- tuksesta. Häntä kiitänkin aiheesta
    [Show full text]
  • Aminoffjohanna.Pdf
    Johanna Aminoff-Winberg (f. 1955 i Mänttä). Fil.lic. 2003. Riddarhusgenealog sedan 1999. Redaktör för Finlands Adelskalender samt Gentes Finlandiae. Foto: Set Erdman. Pärmen, förteckning över flyktingar som vistades i Härnösands stift 1715 Källa: Deputerade för flyktingmedlens utdelande 1712. Riksarkivet, Stockholm Baksidan, förteckning över flyktingar i Stockholm hemma i Estland, Livland, Ingermanland och Finland 1712 Källa: Kammarkollegiet till Kunglig Majestät, 3.4.1712. Riksarkivet, Stockholm Pärm: Tove Ahlbäck 1 PÅ FLYKT I EGET LAND 2 3 På flykt i eget land Internflyktingar i Sverige under stora nordiska kriget Johanna Aminoff-Winberg ÅBO 2007 ÅBO AKADEMIS FÖRLAG – ÅBO AKADEMI UNIVERSITY PRESS 4 CIP Cataloguing in Publication Aminoff-Winberg, Johanna På flykt i eget land : internflyktingar i Sverige under stora nordiska kriget / Johanna Aminoff-Winberg – Åbo : Åbo Akademis förlag 2007. Diss: Åbo Akademi – Summary. ISBN 978-951-765-386-2 Ombrytning: Set Erdman ISBN 978-951-765-386-2 ISBN 978-951-765-386-9 (digital) Oy Nord Print Ab Helsingfors 2007 5 FÖRORD Som så ofta, var det mera av en slump som jag styrdes in på frågan om flyktingarna under det stora nordiska kriget, än ett medvetet val. I slutet av 1970-talet fanns det ett TV-program som hette ”Professorsrun- dan”. Där ställdes en fråga om stora ofreden i Åboland, en fråga som ingen i den sakkunniga panelen riktigt kunde besvara. Frågan följdes upp av en diskussion i pressen och det stod snart klart att den forsk- ning som fanns kring frågan var både gammal och bristfällig. Då väck- tes intresset för stora ofreden vid Historiska institutionen vid Åbo Akademi och man beslöt att låta ett flertal studerande skriva sina proseminarieuppsatser om just den här tidsperioden.
    [Show full text]
  • Sir Johan Gadolin of Turku: the Grandfather of Gadolinium
    Sir Johan Gadolin of Turku: The Grandfather of Gadolinium Peter B. Dean, MD1, and Kirsti I. Dean, MD2 1,2Department of Diagnostic Radiology, University of Turku 1Department of Medical Imaging, University Central Hospital of Turku 2Department of Radiology, Åboland Hospital, Turku Corresponding author: Peter B. Dean, MD Professor of Diagnostic Radiology University of Turku PB 52 20521 Turku Finland e-mail: [email protected] The Discovery of Gadolinite and Gadolinium Johan Gadolin was still 33 years old in the spring of 1794 when his most important work was published.1 In 28_ pages he carefully described his detailed chemical analysis of a new, black, heavy mineral which had been recently discovered at the Ytterby quarry on the island of Roslaga near Stockholm. A rather small sample had been given to him by the supervisor of the quarry in 1792. From it he concluded that 38% of the mineral consisted of a previously undiscovered element. He named this substance ytterbia after the village near the quarry, but the name was soon shortened to yttria. The substance which he discovered was actually yttrium oxide, and it was the first of the so-called rare earths to be discovered and isolated.2 The mineral from which he had isolated yttrium oxide soon acquired the name gadolinite in his honor. Although Gadolin and other chemists initially believed he had discovered a new element, in 1808 Sir Humphry Davy showed that metallic earths are oxides, not pure elements. The rare-earth elements caused chemists considerable confusion for the next half century until the introduction of the spectroscope in 1859 (99 years after Gadolin’s birth) and Dmitry Mendeleyev’s first report of his periodic table in 1870.
    [Show full text]