DOCSLIB.ORG

Sotaveteraani 2/2004

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Sotaveteraani 2/2004 RINE esittää vuosittaista kuntoutusta (sivut 38 – 39) N:o 2/2004 Tarkastettu levikki 68 225 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Seinäjoki kutsuu liittopäiville (sivut 28 – 31) Suomen Sotaveteraaniliiton XXI liittopäivät ovat Seinäjoelle 14.-16. kesäkuuta. Liittopäivät, joihin sisältyy liittokokous ja liittojuhlajuhla sekä moni- puolista oheisohjelmaa, tällä kertaa jo kokouspäivän aattona, ovat perinteisesti kokonaisuus, joka tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia veteraanien ja heidän läheistensä tapaamiseen sekä sotaveteraanien yhteenkuuluvuuden lujittamiseen ja järjestöyön jatkuvuuden osoittamiseen. Liitto ja sen eteläpohjalaiset jäsenet, jotka ovat tehneet paljon työtä liittopäivien onnistumiseksi, toivovat runsasta osallistumista niihin. Kuva: Jussi Asu Jalkaväenkenraali Adolf Sotaveteraaniviikko avattiin Ehrnroothin pitkä elämä Raumalla ja päätettiin Tukholmassa on päättynyt (sivut 6 – 8) Sotaveteraaniviikkoa vietettiin 6.-13. maaliskuuta, nyt jo 38. ker- ran. Järjestöviikon tarkoituksena on kertoa sotaveteraaniyhteisö- jen päämääristä ja toiminnasta sekä korostaa talvisodan merkitys- tä. Viikon avausjuhla oli Raumalla, päätöstilaisuudet Tukholmassa, ensi kertaa Suomen rajojen ulkopuolella. Raumalla vietettiin samal- la Rauman seudun Sotaveteraanien 45-vuotisjuhlaa, Tukholmassa Suomen Sotaveteraaniliiton Ruotsin piiriin ja Tukholman Suoma- laisten Sotaveteraanien 35-vuotisjuhlaa sekä osin jatkosodan viro- laisen Jalkaväkirykmentti 200:n aseveliyhdistyksen 50-vuotisjuhlaa. Jumalanpalvelus oli Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkos- sa, päätösjuhla Suomen suurlähetystössä. (sivu 11) Jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth kuoli Turussa 26. helmikuuta 99 vuoden ikäisenä. Hänet siunattiin Helsingin tuomiokirkossa ja haudat- tiin Hietaniemen hautausmaahan 13. maaliskuuta, talvisodan päät- tymisen muistopäivänä. Suuren sotilaan ja merkittävän kansalaisen muistoa ja elämäntyötä kunnioitettiin monin tavoin. Valtiollisten hau- tajaisten sotilaalliset juhlamenot korostivat kansakunnan tuntemaa surua ja arvonantoa. Siunauksen toimitti arkkipiispa Jukka Paarma, jota avustivat kenttäpiispa Hannu Niskanen (kuvassa vasemmalla) ja sotilaspastori Tapani Selin. 2 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Helsingissä 21. huhtikuuta 2004 Raha ratkaisee – vai ratkaiseeko aha-automaattiyh- Tehty linjaratkaisu ei tie- niiden mielestä aika RAY: sa onkin jo ryhdytty. Näitä räys 2004:n toteutuksessa. distykseltä tuli ve- tenkään ole ollut veteraa- n toiminta-avustuksen alas- toimia ovat olleet muun mu- Matti Jääsärön johtaman ke- Rteraaniliitoille al- nijärjestöjen mieleen. Sitä ajoon ei ole vielä käsillä. assa toiminnanjohtajavaih- räyksen huolella suunnitel- kuvuodesta tieto valtioneu- vastustettiin jo sen valmis- Suomen Sotaveteraa- dokseen liittyneet työvoima- lut järjestelyt antavat aihetta voston päätöksestä, jonka teluvaiheen keskusteluissa. niliitto on osaltaan lähtenyt järjestelyt samoin kuin liiton odottaa keräystuoton nou- mukaan niiden toiminta- Totta on, että keski-iältään siitä, että liiton taloudellisen lehden sivunvalmistuksen sevan edellisvuoden saavu- avustus pienenee tänä vuon- jo pitkälti yli 80-vuotiaiden toimintatuen piireille ja nii- ulkoistaminen. tuksesta. na 10 prosenttia ja että alene- veteraanien rivit harvene- den kautta yhdistyksille tu- Varainhankinnassa lii- Sanotaan, että raha rat- va linja jatkuu eteenkinpäin. vat osapuilleen kymmenek- lee säilyä nykytasolla vielä tolla on viime vuonna ollut kaisee. Veteraanityössä tar- Samalla tosin ilmoitettiin, sen vuosivauhtia. Mutta yhtä lähivuodet. Julkistuen väis- ilonaiheita. Testamentti- ja vitaan toki muutakin, muun että tiedoksi annettu suun- totta on, että ikääntymisen tämättömän pienenemisen muut lahjoitukset liiton so- muassa aulista ajankäyttöä nitelma vuosille 2005-07 ”ei myötä heidän huoltonsa ja vastapainoksi on toisaalta siaaliseen työhön ovat teh- työhön veljien ja sisarten sido valtioneuvostoa eikä sen suunnitelmallinen kehit- tingittävä menoista, toisaal- neet mahdolliseksi jatkaa tu- kannattelussa. Mutta kyllä Raha-automaattiyhdistystä”. täminen vaativat vuosi vuo- ta pyrittävä löytämään muita kitoimia. Erityisesti on mai- raha on tärkeää. Edesmen- Jos RAY:n ohjeellinen delta enemmän voimavaro- rahoituslähteitä. Vain näin nittava Sotavahinkosäätiön neen jalkaväenkenraalim- suunnitelma toteutetaan, se ja veteraania kohti. Tukitoi- menetellen voimme katsoa vuonna 1998 aloittama ve- me siivekkäät sanat ”fyrkka tietäisi avustuksen pienene- mien monipuolistaminen ja luottavasti tulevaisuuteen, teraanien avustustoiminta. on fyrkka” taitavat osua yti- mistä kolmanneksen neljäs- voimistaminen asettavat li- totesi Jaakko Valve lehdes- Säätiön osoittamin varoin jo meen tässäkin asiassa. sä vuodessa. Suomen Sota- sääntyviä vaatimuksia myös sämme viimeisen täyden toi- 2500 kolmen veteraanijär- veteraaniliiton vuonna 2003 sille seuruu- ja suunnittelu- minnanjohtaja-vuotensa vii- jestömme jäsentä on saanut AARNO STRÖMMER saama tuki oli 408 000 euroa työlle, jonka veteraanit ovat meisessä Vartiopaikalla -ko- apua vaikeuksiinsa. Tällä Suomen Sotaveteraaniliiton (2.4 mmk). Vuonna 2007 se uskoneet vapaaehtoisjärjes- lumnissaan. hetkellä järjestöt kiinnittä- valtuuston puheenjohtaja olisi suunnitelman mukaan töjensä tehtäväksi. Järjestöt Säästöjä tuoviin uudis- vät toiveensa kansan kart- 269 000 euroa (1.6 mmk). ovatkin tähdentäneet, että tuksiin liiton keskusjohdos- tuisaan käteen Veteraanike- Kahden vuoden näkymät liiton toimintasuunnitelmassa esäkuun puolivälis- kumäärä laskee tuolloin alle tuuskunta VEVA on sosi- kaikkien niiden keskuudes- ottaa yhteisössämme vas- sä kokoonnumme sadantuhannen ja liiton var- aali- ja terveysministeriöl- sa, jotka siitä viime kädessä taan vaativia tehtäviä, myös Kjälleen liittopäivil- sinaisten jäsenten määrä alle le jättämässään lausunnos- päättävät. hallituksen jäsenenä ja pu- le, tällä kertaa Seinäjoelle. viidenkymmenen tuhannen. sa painokkaasti tähdentänyt Toinen tärkeä tavoite heenjohtajana. Iloitsemme tapaamisesta, Ikää sensijaan karttuu pari mm. sitä, että on vihdoinkin kaksivuotissuunnitelmassa Toimintasuunnitelmaa yhdessäolosta ja kaikesta vuotta lisää ja varsin vähäi- taattava vuosittaiseen ter- on ikääntymisen haitat mi- laadittaessa on syytä muis- siitä ohjelmasta, mitä poh- nen on toimikauden lopussa veystarkastukseen pohjau- nimoiden pitää järjestöelä- taa, että vaikka veteraaniliit- jalaiset ovat meille järjestä- alle 80-vuotiaiden veteraa- tuvat kuntoutustoimenpiteet mämme jäsenkuntaa kiin- tojen perustama Tammen- mässä. Mutta ennenkaikkea nien joukko. Tämä kehitys kaikille niille veteraaneille, nostavana ja palvelevana. lehvän perinneliitto aloittaa päätämme liittokokoukses- asettaa tulevan toiminnan jotka ovat siihen oikeutet- Sen mukaisesti on muokat- vuoden kuluttua täysimit- sa sääntöjen mukaisesti kah- suunnittelulle omat haas- tuja, sitä itse haluavat ja sitä tava toimintarakenteita ja taisen toimintansa, se jättää den vuoden toimintasuunni- teensa, joita olemme enna- tarvitsevat. Liiton toiminta- organisaatiota, tehtävä sään- vielä runsaasti perinneteh- telmasta ja valitsemme liitol- koineet liiton tulevaisuus- suunnitelmassa tällä tavoit- tömuutoksia tai tulkittava täviä myös veteraanijärjes- le johtohenkilöitä. suunnitelmassa. Veteraanin teella tulee olla keskeinen nykyisiä sääntöjä sekä jaet- töille ja veteraaneille sekä Kesäkuussa alkavan kak- ja häntä kotioloissa auttavan asema ja sen toteutumista on tava tehtävät vielä työhön edesmenneiden veteraanien sivuotistoimintakauden ai- omaishoitajan kunnon yllä- tuettava omalla piirikohtai- kykenevien veteraanijäsen- omaisille. kana tulevat entistä selkeäm- pitoon tarvitaan yhä laajem- sella sosiaalineuvoja projek- ten ja meitä auttamaan tul- min näkyviin järjestömme paa, yksilöllisempää ja mo- tillamme sekä hankkimal- leiden sekä tulevien kannat- AARNO LAMPI elinkaaren viimeiset vaiheet nipuolisempaa tukitoimin- la vuosittaisen kuntoutuk- tajajäsenten ja tukiyhteisöjen Suomen Sotaveteraaniliiton ja niihin valmistautuminen. taa. sen oikeutetulle tavoitteelle kesken. Kannattajajäsen voi puheenjohtaja Sotiemme veteraanien lu- Veteraaniliittojen val- ymmärrystä ja kannatusta sääntöjen estämättä jo nyt K O K O U S K U T S U M Ö T E S K A L L E L S E Suomen Sotaveteraaniliiton Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n XXI varsinainen liitto- Finlands Krigsveteranförbunds rf XXI ordinarie för- Naisjärjestö ry:n kokous pidetään tiistaina 15. kesäkuuta 2004 kello 13.00. bundsmöte hålls tisdagen den 15 juni 2004 med början varsinainen kokous Seinäjoen Areena-hallissa osoitteessa Kirkkokatu 23, klockan 13.00 i Arena-hallen i Seinäjoki adress Kyrkoga- 60100 Seinäjoki. tan 23, 60100 Seinäjoki pidetään tiistaina 15.6.2004 kello 11.00 Seinäjoki Aree- Liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 11. pykälän mu- Vid förbundsmötet behandlas de ärenden som enligt stad- nalla, Kirkkokatu 23, Seinä- kaan liittokokoukselle kuuluvat asiat. garnas 11. paragraf skall behandlas på förbundsmötet. joki. Valtakirjojen tarkastus alkaa Kokousedustajien valtakirjat tarkastetaan Areena-hallis- Mötesdeltagarnas fullmakter granskas i Arena-hallen kello 9.00 sa kello 10.00 - 12.30, jonka jälkeen edustajat siirtyvät ko- klockan 10.00 - 12.30 varefter delegaterna förflyttar sig Kokouksessa käsitellään sään- koustilaan. till möteslokalen. töjen 10 §: ssä mainitut asiat. KESKUSTOIMIKUNTA HALLITUS STYRELSEN 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 3 Henkilövalintoja piirien vuosikokouksissa Eronen jatkaa selle ja Paavo Kähköselle. ristin saivat Paavo Pasanen set tilalle Kyösti Parviainen, räinen vuosikokous pidet- puheenjohtajana Erovuoroisista hallituksen
Load more

Recommended publications
  • Velka, Vararikko Ja Tuomio. Konkurssi Ja Sen Merkitykset 1800-Luvun
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320 joulukuun 1. päivänä 2017 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities and Social Sciences of the University of Jyväskylä, in building Historica, auditorium H320, on December 1, 2017 at 12 o’clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 Editors Jari Ojala Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Ville Korkiakangas Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Sabine Ylönen, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Epp Lauk, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7256-1 URN:ISBN:978-951-39-7256-1 ISBN 978-951-39-7256-1 (PDF) ISSN 1459-4331 ISBN 978-951-39-7255-4 (nid.) ISSN 1459-4323 Copyright © 2017, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2017 ABSTRACT Turunen, Riina Debt, financial ruin and judgement.
    [Show full text]
  • Finländsk Svenska Från Medeltid Till 1860 - ­ - 789515 834560 9
    829 III:1 SVENSKAN I FINLAND – I DAG OCH I GÅR FINLÄNDSK SVENSKA FINLÄNDSK SVENSKA III:1 FRÅN MEDELTID TILL 1860 Detta är den näst sista volymen i den sexdelade bokserien Svenskan i Finland – i dag och i går. Volymen börjar med fram- växten av ett skriftsamhälle på svenska i Finland. Den här pro- cessen började på medeltiden då kyrkliga och administrativa texter skrevs bara av ett fåtal, och en stor del av de kyrkliga texterna var översättningar från latin. Folket var då beroende FRÅN MEDELTID TILLFRÅN 1860 MEDELTID av skrivare för att kunna kommunicera med myndigheterna. Då läs- och skrivkunnigheten efter reformationen långsamt spreds i vidare kretsar skapades fler texter såväl av nyttoskäl som för nöjes skull. På 1700-talet började svenskan göra sig gällande som ett akademiskt språk vid sidan av latinet. Nya genrer tillkom, t.ex. brev och dagböcker ger en inblick i sam- tidens språkbruk. En viss normering av språket blev nödvändig. Skriftspråket kom sedan med tiden att påverka talspråket. I den nya politiska situationen efter 1809 förändrades svenskans position i Finland, som nu var ett storfurstendöme inom det ryska imperiet. Det fanns farhågor om att ryskan skulle ersätta svenskan, men det blev i stället finska språket SVENSKAN I FINLAND OCH – I DAG I GÅR som så småningom fick en utvecklad och växande betydelse i landet. Invånare i svensk- och finskspråkiga socknar längs med kusterna var i varierande utsträckning tvåspråkiga. Speciellt i städerna fanns dessutom ett visst behov av kunskaper i ryska. Marika Tandefelt (red.) Svenska
    [Show full text]
  • Härjningarna 1719
    1 Malax museiförening rf Kvarkens båtmuseums bibliotek Biblioteket, som finns i båtmuseets varma samlingssal, består av en brokig samling böcker: uppslagsverk, fackböcker, handböcker, tidskrifter, småskrifter, tidningar och litterära böcker om sjöliv. Flera böcker är framställda av Malax museiförening, men de allra flesta har erhållits som gåva eller inköpts efter 1988. Det som förenar böckerna är det maritima temat – de flesta anknyter till vatten i en eller annan form. Böckerna har en löpande nummer som getts när den erhållits: senast inkomna och registrerade bok har högsta nummer. De finns i biblioteket i nummerordning, och är inte grupperade enligt tema i hyllorna. Många böcker behandlar naturligtvis flera ämnen, vilket vanligen framgår av bokens titel. I förteckningen nedan har några teman särskiljts med följande färger: båtar och båtbyggeri, båtmotorer fiske och fiskemetoder säljakt och sälar. Bibliotek 1 Olav Ahlbäck, Bertil Bonns: Båtar och båttyper i Kvarkens båtmuseum. 1987. Särtryck ur tidskriften Västerbotten 2/86. Malax museiförenings r.f. publikation nr 1. 2 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Staffan Claesson: Torsösnipan. 1985. Donation av Skanse 1988. 3 Båtdokumentationsgruppen & De seglade för Tjörn. Red. Peter Skanse: Sepla för Tjörn. 1987. Donation av Skanse 1988. 4 Båtdokumentationsgruppen / Gunnel Kristiansson m fl: Folksagor och sägner. 1986. Donation av Peter Skanse 1988. 5 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Bertil Andersson, Staffan Claesson: Båtar i Blekinge. 1983. Donation av Skanse 1988. 6 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Staffan Claesson: Båtar i Halland. 1984. Donation av Peter Skanse 1988. 7 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Staffan Claesson: Båtar i Dalsland. 1985. Donation av Skanse 1988. 8 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse m fl: Båtar i Skåne. 1986. 2 Donation av Skanse 1988.
    [Show full text]
  • Finländsk Svenska Från Medeltid Till 1860 - ­ - 789515 834560 9
    829 III:1 SVENSKAN I FINLAND – I DAG OCH I GÅR FINLÄNDSK SVENSKA FINLÄNDSK SVENSKA III:1 FRÅN MEDELTID TILL 1860 Detta är den näst sista volymen i den sexdelade bokserien Svenskan i Finland – i dag och i går. Volymen börjar med fram- växten av ett skriftsamhälle på svenska i Finland. Den här pro- cessen började på medeltiden då kyrkliga och administrativa texter skrevs bara av ett fåtal, och en stor del av de kyrkliga texterna var översättningar från latin. Folket var då beroende FRÅN MEDELTID TILLFRÅN 1860 MEDELTID av skrivare för att kunna kommunicera med myndigheterna. Då läs- och skrivkunnigheten efter reformationen långsamt spreds i vidare kretsar skapades fler texter såväl av nyttoskäl som för nöjes skull. På 1700-talet började svenskan göra sig gällande som ett akademiskt språk vid sidan av latinet. Nya genrer tillkom, t.ex. brev och dagböcker ger en inblick i sam- tidens språkbruk. En viss normering av språket blev nödvändig. Skriftspråket kom sedan med tiden att påverka talspråket. I den nya politiska situationen efter 1809 förändrades svenskans position i Finland, som nu var ett storfurstendöme inom det ryska imperiet. Det fanns farhågor om att ryskan skulle ersätta svenskan, men det blev i stället finska språket SVENSKAN I FINLAND OCH – I DAG I GÅR som så småningom fick en utvecklad och växande betydelse i landet. Invånare i svensk- och finskspråkiga socknar längs med kusterna var i varierande utsträckning tvåspråkiga. Speciellt i städerna fanns dessutom ett visst behov av kunskaper i ryska. Marika Tandefelt (red.) Svenska
    [Show full text]
  • Veteraanivaikuttaja Aarno Lampi on Poissa (Sivut 5 Ja 8–9)
    Veteraanivaikuttaja Aarno Lampi on poissa (sivut 5 ja 8–9) N:o 3/2009 n Tarkastettu levikki 68 225 n Kesäkuun 17. päivänä 2009 Elämän aallokossa - yksin ja yhdessä. Ensim- mäinen virkistysleiri sotaveteraani-leskimiehil- le toteutettiin 27.-30.4.2009 Lahden seurakun- tayhtymän leirikeskuksessa. Aamun yhteinen jumppatuokio ulkona antoi voimaa ja virkeyttä päivään. Lisää sivulla 21. Suuri tallennusurakka takana sivu 10 Virikepäivillä teemana nuoriso sivu 11 Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestettiin Iisalmessa, jossa koko kaupunki oli valjastettu tapahtuman järjeste- Sisarpäivät Ikaalisissa lyihin. Päiväkotien lapset opettajineen ja ohjaajineen muodostivat näyttävän ryhmän, joka Suomen liput käsissään ja laulaen osoitti kunnioitusta Sotiemme veteraaneille. Sivut 14–17 sivu 12 Haastattelussa Carl Gustaf Wolff sivu 13 Ensimmäiset Veteraanipalkinnot sivut 18–19 Sotiemme veteraanien varainhankinta etenee sivu 20 Sotahistoriapaketti sivut 26–31 Liiton kisatoiminta Sotiemme Veteraanit keräys jatkuu. Jyväskylässä järjestettiin tapahtuma, jossa tikkakoskelaisen, Halvatun Pappojen jatkuu vilkkaana jäsenen Tauno M Pekkasen lainaamilla pappamopoilla suoritettiin vuoden ensimmäinen keräysrynnäkkö Jyväsky- län kävelykadulle ja Tikkakosken taajamaan. Taunolla näitä mopoja riittää, hallissa on 108 kpl, joista rekisterissä 59. sivut 42–43 Kuva: Kari Löfgren 2 3/09 KESÄKUUN 17. PÄIVÄNÄ 2009 | sotaveteraani • krigsveteranen Helsingissä 17. kesäkuuta 2009 Julkisuus edistää Seminaarista suuntaa sotaveteraanien asiaa veteraaniasioille Sotaveteraaniliiton
    [Show full text]
  • Puuttuuko Tahtoa Hoitaa Veteraaniasiaa? Sivut 2, 25 Ja 26
    Puuttuuko tahtoa hoitaa veteraaniasiaa? Sivut 2, 25 ja 26. N:o 3/2010 n Tarkastettu levikki 68 225 n Kesäkuun 23. päivänä 2010 Yksituumainen liittokokous Kuopiossa sivut 10–15 ja 64. Patriootti Gunnar Laatio sivut 8–9 Veikko Kallio haastattelussa sivut 18–19 Aseveljien Liiton perustamisesta 70 vuotta Liittojuhla päättyi vahvasti laulettuun Maamme-lauluun. sivut 20–21 Ennätysmäärä yleisöä kansallisena Veteraani- veteraanipäivänä Tampereella sivu 16 palkinnot jaettu sivu 24 Kuntoutukseen pitää panostaa sivut 25–27 Sotahistoria- paketti sivut 28–33 Virikepäivät Mikkelissä sivu 38 Kansallisena veteraanipäivänä kuultiin tuhannet tarinat. Lumpeen suvussa juhlassa oli mukana neljä polvea. Keskellä lotta Virva Lumme (89), oik. Päivi Lumme, vas. Susanna Vaismaa ja Lumi Vaismaa (1). 2 3/10 KESÄKUUN 23. PÄIVÄNÄ 2010 | sotaveteraani • krigsveteranen Helsingissä 23. kesäkuuta 2010 Liittokokous linjasi tulevien Suomalaiset arvostavat vuosien tavoitteita veteraanisukupolvea Suomen Sotaveteraaniliiton keskeisenä tar- tavoitteekseen toimivan sosiaalineuvonnan Taloustutkimus selvitti Sotavete- ky-Suomessa veteraanipolven ar- koitusperänä on valvoa ja edistää sotavete- saamisen jokaiseen yhdistykseen. Liitto ja raaniliiton toimeksiannosta mi- vostus on jakamaton. Veteraani- raanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sen jäsenyhdistykset tulevat jatkamaan huol- ten suomalaiset arvostavat vuo- en ehtoovuosien elämänlaadun ja yhteiskunnallisia etuja. Tämän tehtävän mu- to- ja tukitoimintaansa niin kauan kuin sota- sien 1939 – 45 sodat kokenutta asianmukaisen
    [Show full text]
  • Malax Museiförening Rf Kvarkens Båtmuseums Bibliotek
    1 Malax museiförening rf Kvarkens båtmuseums bibliotek Biblioteket, som finns i båtmuseets varma samlingssal, består av en brokig samling böcker: uppslagsverk, fackböcker, handböcker, tidskrifter, småskrifter, tidningar och litterära böcker om sjöliv. Flera böcker är framställda av Malax museiförening, men de allra flesta har erhållits som gåva eller inköpts efter 1988. Det som förenar böckerna är det maritima temat – de flesta anknyter till vatten i en eller annan form. Böckerna har en löpande nummer som getts när den erhållits: senast inkomna och registrerade bok har högsta nummer. De finns i biblioteket i nummerordning, och är inte grupperade enligt tema i hyllorna. Många böcker behandlar naturligtvis flera ämnen, vilket vanligen framgår av bokens titel. I förteckningen nedan har några teman särskiljts med följande färger: båtar och båtbyggeri, båtmotorer fiske och fiskemetoder säljakt och sälar. Bibliotek 1 Olav Ahlbäck, Bertil Bonns: Båtar och båttyper i Kvarkens båtmuseum. 1987. Särtryck ur tidskriften Västerbotten 2/86. Malax museiförenings r.f. publikation nr 1. 2 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Staffan Claesson: Torsösnipan. 1985. Donation av Skanse 1988. 3 Båtdokumentationsgruppen & De seglade för Tjörn. Red. Peter Skanse: Sepla för Tjörn. 1987. Donation av Skanse 1988. 4 Båtdokumentationsgruppen / Gunnel Kristiansson m fl: Folksagor och sägner. 1986. Donation av Peter Skanse 1988. 5 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Bertil Andersson, Staffan Claesson: Båtar i Blekinge. 1983. Donation av Skanse 1988. 6 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Staffan Claesson: Båtar i Halland. 1984. Donation av Peter Skanse 1988. 7 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Staffan Claesson: Båtar i Dalsland. 1985. Donation av Skanse 1988. 2 8 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse m fl: Båtar i Skåne. 1986. Donation av Skanse 1988.
    [Show full text]