RINE esittää vuosittaista kuntoutusta (sivut 38 – 39)

N:o 2/2004 Tarkastettu levikki 68 225 Huhtikuun 21. päivänä 2004

Seinäjoki kutsuu liittopäiville (sivut 28 – 31)

Suomen Sotaveteraaniliiton XXI liittopäivät ovat Seinäjoelle 14.-16. kesäkuuta. Liittopäivät, joihin sisältyy liittokokous ja liittojuhlajuhla sekä moni- puolista oheisohjelmaa, tällä kertaa jo kokouspäivän aattona, ovat perinteisesti kokonaisuus, joka tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia veteraanien ja heidän läheistensä tapaamiseen sekä sotaveteraanien yhteenkuuluvuuden lujittamiseen ja järjestöyön jatkuvuuden osoittamiseen. Liitto ja sen eteläpohjalaiset jäsenet, jotka ovat tehneet paljon työtä liittopäivien onnistumiseksi, toivovat runsasta osallistumista niihin. Kuva: Jussi Asu

Jalkaväenkenraali Adolf Sotaveteraaniviikko avattiin Ehrnroothin pitkä elämä Raumalla ja päätettiin Tukholmassa on päättynyt (sivut 6 – 8) Sotaveteraaniviikkoa vietettiin 6.-13. maaliskuuta, nyt jo 38. ker- ran. Järjestöviikon tarkoituksena on kertoa sotaveteraaniyhteisö- jen päämääristä ja toiminnasta sekä korostaa talvisodan merkitys- tä. Viikon avausjuhla oli Raumalla, päätöstilaisuudet Tukholmassa, ensi kertaa Suomen rajojen ulkopuolella. Raumalla vietettiin samal- la Rauman seudun Sotaveteraanien 45-vuotisjuhlaa, Tukholmassa Suomen Sotaveteraaniliiton Ruotsin piiriin ja Tukholman Suoma- laisten Sotaveteraanien 35-vuotisjuhlaa sekä osin jatkosodan viro- laisen Jalkaväkirykmentti 200:n aseveliyhdistyksen 50-vuotisjuhlaa. Jumalanpalvelus oli Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkos- sa, päätösjuhla Suomen suurlähetystössä. (sivu 11)

Jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth kuoli Turussa 26. helmikuuta 99 vuoden ikäisenä. Hänet siunattiin Helsingin tuomiokirkossa ja haudat- tiin Hietaniemen hautausmaahan 13. maaliskuuta, talvisodan päät- tymisen muistopäivänä. Suuren sotilaan ja merkittävän kansalaisen muistoa ja elämäntyötä kunnioitettiin monin tavoin. Valtiollisten hau- tajaisten sotilaalliset juhlamenot korostivat kansakunnan tuntemaa surua ja arvonantoa. Siunauksen toimitti arkkipiispa Jukka Paarma, jota avustivat kenttäpiispa Hannu Niskanen (kuvassa vasemmalla) ja sotilaspastori Tapani Selin. 2 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004

Helsingissä 21. huhtikuuta 2004 Raha ratkaisee – vai ratkaiseeko

aha-automaattiyh- Tehty linjaratkaisu ei tie- niiden mielestä aika RAY: sa onkin jo ryhdytty. Näitä räys 2004:n toteutuksessa. distykseltä tuli ve- tenkään ole ollut veteraa- n toiminta-avustuksen alas- toimia ovat olleet muun mu- Matti Jääsärön johtaman ke- Rteraaniliitoille al- nijärjestöjen mieleen. Sitä ajoon ei ole vielä käsillä. assa toiminnanjohtajavaih- räyksen huolella suunnitel- kuvuodesta tieto valtioneu- vastustettiin jo sen valmis- Suomen Sotaveteraa- dokseen liittyneet työvoima- lut järjestelyt antavat aihetta voston päätöksestä, jonka teluvaiheen keskusteluissa. niliitto on osaltaan lähtenyt järjestelyt samoin kuin liiton odottaa keräystuoton nou- mukaan niiden toiminta- Totta on, että keski-iältään siitä, että liiton taloudellisen lehden sivunvalmistuksen sevan edellisvuoden saavu- avustus pienenee tänä vuon- jo pitkälti yli 80-vuotiaiden toimintatuen piireille ja nii- ulkoistaminen. tuksesta. na 10 prosenttia ja että alene- veteraanien rivit harvene- den kautta yhdistyksille tu- Varainhankinnassa lii- Sanotaan, että raha rat- va linja jatkuu eteenkinpäin. vat osapuilleen kymmenek- lee säilyä nykytasolla vielä tolla on viime vuonna ollut kaisee. Veteraanityössä tar- Samalla tosin ilmoitettiin, sen vuosivauhtia. Mutta yhtä lähivuodet. Julkistuen väis- ilonaiheita. Testamentti- ja vitaan toki muutakin, muun että tiedoksi annettu suun- totta on, että ikääntymisen tämättömän pienenemisen muut lahjoitukset liiton so- muassa aulista ajankäyttöä nitelma vuosille 2005-07 ”ei myötä heidän huoltonsa ja vastapainoksi on toisaalta siaaliseen työhön ovat teh- työhön veljien ja sisarten sido valtioneuvostoa eikä sen suunnitelmallinen kehit- tingittävä menoista, toisaal- neet mahdolliseksi jatkaa tu- kannattelussa. Mutta kyllä Raha-automaattiyhdistystä”. täminen vaativat vuosi vuo- ta pyrittävä löytämään muita kitoimia. Erityisesti on mai- raha on tärkeää. Edesmen- Jos RAY:n ohjeellinen delta enemmän voimavaro- rahoituslähteitä. Vain näin nittava Sotavahinkosäätiön neen jalkaväenkenraalim- suunnitelma toteutetaan, se ja veteraania kohti. Tukitoi- menetellen voimme katsoa vuonna 1998 aloittama ve- me siivekkäät sanat ”fyrkka tietäisi avustuksen pienene- mien monipuolistaminen ja luottavasti tulevaisuuteen, teraanien avustustoiminta. on fyrkka” taitavat osua yti- mistä kolmanneksen neljäs- voimistaminen asettavat li- totesi Jaakko Valve lehdes- Säätiön osoittamin varoin jo meen tässäkin asiassa. sä vuodessa. Suomen Sota- sääntyviä vaatimuksia myös sämme viimeisen täyden toi- 2500 kolmen veteraanijär- veteraaniliiton vuonna 2003 sille seuruu- ja suunnittelu- minnanjohtaja-vuotensa vii- jestömme jäsentä on saanut AARNO STRÖMMER saama tuki oli 408 000 euroa työlle, jonka veteraanit ovat meisessä Vartiopaikalla -ko- apua vaikeuksiinsa. Tällä Suomen Sotaveteraaniliiton (2.4 mmk). Vuonna 2007 se uskoneet vapaaehtoisjärjes- lumnissaan. hetkellä järjestöt kiinnittä- valtuuston puheenjohtaja olisi suunnitelman mukaan töjensä tehtäväksi. Järjestöt Säästöjä tuoviin uudis- vät toiveensa kansan kart- 269 000 euroa (1.6 mmk). ovatkin tähdentäneet, että tuksiin liiton keskusjohdos- tuisaan käteen Veteraanike-

Kahden vuoden näkymät liiton toimintasuunnitelmassa

esäkuun puolivälis- kumäärä laskee tuolloin alle tuuskunta VEVA on sosi- kaikkien niiden keskuudes- ottaa yhteisössämme vas- sä kokoonnumme sadantuhannen ja liiton var- aali- ja terveysministeriöl- sa, jotka siitä viime kädessä taan vaativia tehtäviä, myös Kjälleen liittopäivil- sinaisten jäsenten määrä alle le jättämässään lausunnos- päättävät. hallituksen jäsenenä ja pu- le, tällä kertaa Seinäjoelle. viidenkymmenen tuhannen. sa painokkaasti tähdentänyt Toinen tärkeä tavoite heenjohtajana. Iloitsemme tapaamisesta, Ikää sensijaan karttuu pari mm. sitä, että on vihdoinkin kaksivuotissuunnitelmassa Toimintasuunnitelmaa yhdessäolosta ja kaikesta vuotta lisää ja varsin vähäi- taattava vuosittaiseen ter- on ikääntymisen haitat mi- laadittaessa on syytä muis- siitä ohjelmasta, mitä poh- nen on toimikauden lopussa veystarkastukseen pohjau- nimoiden pitää järjestöelä- taa, että vaikka veteraaniliit- jalaiset ovat meille järjestä- alle 80-vuotiaiden veteraa- tuvat kuntoutustoimenpiteet mämme jäsenkuntaa kiin- tojen perustama Tammen- mässä. Mutta ennenkaikkea nien joukko. Tämä kehitys kaikille niille veteraaneille, nostavana ja palvelevana. lehvän perinneliitto aloittaa päätämme liittokokoukses- asettaa tulevan toiminnan jotka ovat siihen oikeutet- Sen mukaisesti on muokat- vuoden kuluttua täysimit- sa sääntöjen mukaisesti kah- suunnittelulle omat haas- tuja, sitä itse haluavat ja sitä tava toimintarakenteita ja taisen toimintansa, se jättää den vuoden toimintasuunni- teensa, joita olemme enna- tarvitsevat. Liiton toiminta- organisaatiota, tehtävä sään- vielä runsaasti perinneteh- telmasta ja valitsemme liitol- koineet liiton tulevaisuus- suunnitelmassa tällä tavoit- tömuutoksia tai tulkittava täviä myös veteraanijärjes- le johtohenkilöitä. suunnitelmassa. Veteraanin teella tulee olla keskeinen nykyisiä sääntöjä sekä jaet- töille ja veteraaneille sekä Kesäkuussa alkavan kak- ja häntä kotioloissa auttavan asema ja sen toteutumista on tava tehtävät vielä työhön edesmenneiden veteraanien sivuotistoimintakauden ai- omaishoitajan kunnon yllä- tuettava omalla piirikohtai- kykenevien veteraanijäsen- omaisille. kana tulevat entistä selkeäm- pitoon tarvitaan yhä laajem- sella sosiaalineuvoja projek- ten ja meitä auttamaan tul- min näkyviin järjestömme paa, yksilöllisempää ja mo- tillamme sekä hankkimal- leiden sekä tulevien kannat- AARNO LAMPI elinkaaren viimeiset vaiheet nipuolisempaa tukitoimin- la vuosittaisen kuntoutuk- tajajäsenten ja tukiyhteisöjen Suomen Sotaveteraaniliiton ja niihin valmistautuminen. taa. sen oikeutetulle tavoitteelle kesken. Kannattajajäsen voi puheenjohtaja Sotiemme veteraanien lu- Veteraaniliittojen val- ymmärrystä ja kannatusta sääntöjen estämättä jo nyt

K O K O U S K U T S U M Ö T E S K A L L E L S E Suomen Sotaveteraaniliiton Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n XXI varsinainen liitto- Finlands Krigsveteranförbunds rf XXI ordinarie för- Naisjärjestö ry:n kokous pidetään tiistaina 15. kesäkuuta 2004 kello 13.00. bundsmöte hålls tisdagen den 15 juni 2004 med början varsinainen kokous Seinäjoen Areena-hallissa osoitteessa Kirkkokatu 23, klockan 13.00 i Arena-hallen i Seinäjoki adress Kyrkoga- 60100 Seinäjoki. tan 23, 60100 Seinäjoki pidetään tiistaina 15.6.2004 kello 11.00 Seinäjoki Aree- Liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 11. pykälän mu- Vid förbundsmötet behandlas de ärenden som enligt stad- nalla, Kirkkokatu 23, Seinä- kaan liittokokoukselle kuuluvat asiat. garnas 11. paragraf skall behandlas på förbundsmötet. joki. Valtakirjojen tarkastus alkaa Kokousedustajien valtakirjat tarkastetaan Areena-hallis- Mötesdeltagarnas fullmakter granskas i Arena-hallen kello 9.00 sa kello 10.00 - 12.30, jonka jälkeen edustajat siirtyvät ko- klockan 10.00 - 12.30 varefter delegaterna förflyttar sig Kokouksessa käsitellään sään- koustilaan. till möteslokalen. töjen 10 §: ssä mainitut asiat. KESKUSTOIMIKUNTA HALLITUS STYRELSEN 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 3 Henkilövalintoja piirien vuosikokouksissa

Eronen jatkaa selle ja Paavo Kähköselle. ristin saivat Paavo Pasanen set tilalle Kyösti Parviainen, räinen vuosikokous pidet- puheenjohtajana Erovuoroisista hallituksen Vihannista, Reino Arvola Onni Vanhapelto, Ilmari Vi- tiin Liedon kunnantalolla Kymenlaaksossa jäsenistä valittiin uudelleen Oulusta, Martti Malkavaara rolainen, Eino Savolainen, 18. maaliskuuta. Kokouksen Olavi Eronen Haminasta va- Toivo Ulmanen, Martti Ran- Haapavedeltä ja Kauko Kal- Aarre Turunen ja Asko Ai- puheenjohtajana oli Markku littiin edelleen Kymenlaak- tala, Seppo Timonen, Erkki tio Oulusta. rola sekä uutena jäsenenä Heinonen. son Sotaveteraanipiirin pu- Nyyssönen, Sulo Siikavirta, Uusina jäseninä piirin hal- Markku Paavoseppä. Kokouksen aluksi pastori heenjohtajaksi piirin vuosi- Osmo Hämäläinen, Veikko litukseen tulivat Jouni Jur- Mika Ahtola Liedon seura- kokouksessa Inkeroisissa 15. Keränen, Eero Pulkka, Kat- va ja Heikki Ruha. Aarno Mauno Uusitalo kunnasta piti avaushartauden maaliskuuta. ri Pasanen ja Irja Leivo sekä Strömmer jatkaa puheenjoh- jatkaa Lahdessa ja Liedon kunnanvaltuuston Piirihallitukseen valit- uusina jäseninä Raimo Nis- tajana, Simo Miesmaa Kii- Hämeen Rykmentin tiloissa puheenjohtaja kunnallisneu- tiin erovuoroisten tilalle seu- kanen ja Pauli Sihvonen. mingistä ja Atte Autio Kem- Lahdessa pidetyssä Lahden vos Jaakko Kailiala kertoi raavat: Erkki Uutela, Arvo Naistoimikunnan puheen- peleestä varapuheenjohtajina. Sotaveteraanipiirin vuosiko- Liedon kunnasta. Jernberg, Pentti Herranen, johtajaksi valittiin Katri Pa- Naistoimikunnan puheen- kouksessa valittiin Mauno Piirin puheenjohtajana jat- Panu Loikkanen, Viljo Toi- sanen. Varapuheenjohtajaksi johtajana jatkaa Helvi Pelto- Uusitalo 38. kerran jatka- kaa maanviljelysneuvos Eeri vari, Sakari Mattila ja Mat- valittiin Irja Leivo, rahaston- nen Oulusta ja varapuheen- maan piirin puheenjohtajana. Hyrkkö Nousiaisista. Varapu- ti Jokimies. Uutena jäsenne- hoitajaksi Eila Korhonen ja johtajana Anna-Liisa Collan Varapuheenjohtajiksi valit- heenjohtajiksi valittiin apu- nä valittiin Arvi Purjemaa ja sihteeriksi Sirkka Luukko- Kiimingistä. tiin Tenho Iikkanen ja Erkki laisnimismies Oiva Sinervo eroa pyytäneen edustajan ti- nen. Näveri. Loimaalta ja kunnallisneuvos lalle Reijo Pajuoja. Ilkka Seppälä jatkaa Tasavallan Presidentin Toivo Mattila Taivassalosta Vuosikokouksen jälkeises- Aarno Strömmer jatkaa puheenjohtajana myöntämät SVR M 1 kr luo- Kokous totesi piirin toi- sä piirihallituksen kokoukses- Pohjois-Pohjanmaalla Etelä-Karjalan Sotaveteraa- vutettiin Aino Heikkisel- minnan olevan puheenjohta- sa piirin varapuheenjohtajak- Pohjois-Pohjanmaan Sotave- nipiirin piirikokous pidet- le, Kirsti Korppilalle, Rai- jansa johdolla tasapuolista ja si valittiin Börje Broas. teraanipiirin vuosikokous pi- tiin 11. maaliskuuta Lemil- ja Koskisele ja Heikki Ha- jäntevää sekä taloudellisten Piirin naisjaostojen vuo- dettiin Oulun Sotilasläänin lä. Kokouksen alussa piirin vakselle. Sotaveteraaniliiton tekijöiden antavan mahdol- sikokouksessa valittiin Liisa esikunnan Pohjansalissa 27. puheenjohtaja Ilkka Seppä- ansiomitali luovutettiin pää- lisuuden vähävaraisten vete- Silvennoinen edelleen piirin maaliskuuta. Piirin naistoimi- lä yhdessä naistoimikunnan toimittaja Heikki Hakalal- raanien ja heidän leskiensä naistoimikunnan puheenjoh- kunta piti samalla oman ko- puheenjohtajan Raija Viro- le. Sotaveteraanien kultainen tukemiseen. tajaksi, Helvi Glad varapu- kouksensa sotilaskodissa. laisen kanssa jakoi kunnia- ja ansioristi luovutettiin Niilo heenjohtajaksi ja Pirkko Sa- Alkuhartauden piti rovas- ansiomerkit. SL ar luovutet- Aaltiolle ja Kalevi Niemel- lonen sihteeri-taloudenhoita- ti Simo Kaappola. Puheen- tiin Into Suhoselle, ja SVR le. Sotaveteraanien ansioris- jaksi. johtaja Aarno Strömmer kos- M 1 kr Mikael Hallikaiselle. ti luovutettiin Väinö Harju- ketteli tervehdyksessään ve- Sotaveteraaniliiton kultainen lalle, Tauno Kaijalle ja Leevi Liiton Olavi Karttunen jatkaa teraanikuntoutuksen ”uutta ansioristi luovutettiin Asko Meilahdelle. Pohjois-Savossa konseptia”. Hiljainen hetki Airolalle, Sulo laaksolle. So- Naistoimikunnan puheen- toimisto Olavi Karttunen Kuopiosta vietettiin vuoden 2003 aikana taveteraanien ansioristi luovi- johtajana jatkaa Senja Hyny- kiinni valittiin edelleen Pohjois-Sa- poisnukkuneiden 240 veljen tettiin Onni Varikselle, Aar- nen ja varapuheenjohtajana von Sotaveteraanipiirin pu- ja sisaren muistolle. re Häyhälle, Kai Mainelalle, Anja Kuittinen sekä sihteeri- heinäkuussa heenjohtajaksi Riistavedel- Sotaveteraaniliiton myön- Kauko Turuselle ja Frans Sö- nä Helvi Savutie. lä pidetyssä piirikokouksessa tämä ansiomitali ojennettiin derbergille. Liiton toimiston työn- 27. maaliskuuta. Sotaveteraa- lääkintöneuvos Eero Korho- Sotaveteraanipiirin pu- Eeri Hyrkkö jatkaa tekijöiden kesälomi- niliiton myöntämä kultainen selle Raahesta ja everstiluut- heenjohtajaksi valittiin Ilkka Varsinais-Suomessa en vuoksi toimisto pi- ansioristi myönnettiin Reino nantti Veikko Greusille Ou- Seppä 20. kerran. Piirihalli- Varsinais-Suomen Sotave- detään suljettuna 5- Heikkiselle, Mauno Korho- lusta. Liiton kultaisen ansio- tukseen valittiin erovuoroi- teraanipiiri ry:n sääntömää- 23.7.2004.

Vartiopaikalla Kiitos yhteistyöstä

yörupeamani Suomen kiitollinen. päätökset ja suunnitelmat. sopeuttamaan toimintansa lemme sen oman ilmeen ja Sotaveteraaniliitossa Työhöni on kuulunut yh- Liiton toimiston vastuulla muuttuneisiin oloihin ja voi- sisällön. Merkittävää tukea Ton päättymässä. Lä- teydenpitoa myös muihin ve- on ollut myös liiton talou- mavaroihin. Olen tyytyväi- päätoimittajana olen saanut hes kymmenen vuoden aika teraanijärjestöihin ja niiden den hoito ja varainkeräyk- nen liiton toimiston työsken- kunniapuheenjohtaja Simo liiton toiminnanjohtajana johtohenkilöihin. Yhteistyö set. Liiton talous on kaikki- telyyn ja sen sopeutumiseen Kärävältä, jonka harrastuk- päättyy vappuna 2004, kun on sujunut hyvin ja se an- en näiden vuosien ajan ollut muuttuneisiin oloihin näi- sena on ollut kirjoittaminen kansallisena veteraanipäivä- tanut paljon. Kiitänkin täl- hyvä. Liitto on kyennyt talo- den vuosien aikana. ja kielenhuolto. Vartiopai- nä täytän 65 vuotta. Tämä lä palstallani muiden vete- udellisesti merkittävästi tu- Kiitän tämän lehtem- kalla –kolumnin ilmesty- kymmenen vuoden jakso on raanijärjestöjen johtoa erin- kemaan piirejään. Tämän li- me vakituisia avustajia sekä minen päättyy tähän nume- ollut työelämäni kiireisin- omaisesta yhteistyöstä. On säksi kaikki kerätyt varat on muita kirjoittajia hyvästä yh- roon. Kiitän kaikkia lehtem- tä aikaa. Maamme suurim- ollut ilo tehdä työtä kans- aina jaettu lyhentämättä pii- teistyöstä jättäessäni myös me lukijoita näistä vuosista man veteraanijärjestön toi- sanne. reille keräysluvan mukaisiin Sotaveteraani –Krigsvetera- ja toivotan kaikille voimia ja minnanjohtajan työ on ollut Liiton toiminnan ohjaa- tarkoituksiin.. nen—lehden päätoimittajan terveyttä. On ollut ilo ja etu- myös työelämäni antoisinta miseen ja ylläpitoon tarvi- Liiton toimisto on näi- tehtävät kymmenen vuoden oikeus työskennellä kans- aikaa. Olen saanut paljon it- taan oma organisaatio, lii- den vuosien aikana pannut jälkeen. Te olette antaneet sanne. Kiitos siitä. selleni Teiltä, sotiemme ve- ton toimisto, joka toteut- toimeksi kaikki sille annetut kirjoituksillanne, kuvillan- teraanit. Tästä olen Teille taa liiton hallinnossa tehdyt tehtävät. Se on myös kyennyt ne ja neuvoillanne lehdel- JAAKKO VALVE 4 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Onnittelemme Holger Strandberg 80 vuotta

on toiminut myös kan- hän osallistui vapaaeh- takunnallisiin tehtäviin sainvälisissä tehtävissä ja toiseen maanpuolustus- hän on osallistunut vuo- kutsuttu mm. eurooppa- työhön silloisessa koti- desta 1992. Tällä hetkellä laisen sairaalahallinnon kaupungissaan Hangossa. hän on valtuuston varapu- yhteistyöjärjestön kunnia- Vaasassa hänet valittiin heenjohtaja. SANA jäseneksi. vuonna 1981 perustetun Hänen mittava kun- Kotikaupungissaan Pohjanmaan Maanpuo- nia- ja ansiomerkkirivinsä Kristus nousi kuolleista! Holger Strandberg on lustuskillan hallituksen karttui viimeksi 10.3. hä- Sinun ylösnousemistasi, Kristus Juma- toiminut lukuisissa kun- puheenjohtajaksi. Hänen nen vastaanottaessa Sota- la, enkelit veisuin ylistävät taivaissa, tee nallispoliittisissa johto- puheenjohtaja ja kunnia- veteraanien kultaisen an- meidätkin maan päällä otollisiksi sinua tehtävissä, kuten Vaasan puheenjohtajakaudel- sioristin numero 37. puhtain sydämin ylistämään. (Pääsiäi- kaupunginvaltuuston pu- la kilta on toiminut vilk- Liitto kiittää veteraa- sen veisuista) heenjohtajana vuosina kaasti ja tuloksellisesti. niveli Holger Strandber- Ortodoksisen kirkon jumalanpalve- 1969—1992 lähes keskey- On saatu aikaiseksi muis- giä hänen ansiokkaasta ja lus on juhlava ja vaikuttava. Sen vaiku- Vaasan Sotaveteraanipii- tyksettä ja välillä kaupun- tomerkkejä ja perinnetau- pitkäaikaisesta työstään tus on myös esteettinen. Valojen, vä- rin puheenjohtaja, kans- ginhallituksen jäsenenä. luja sekä kunnioitettavana veteraanien ja kotiseutun- rien, kullan sekä brokadin ja hyvän- lianeuvos Holger Strand- Myös kunnallisella alalla suursaavutuksena maan- sa hyväksi. hajuisen suitsutuksen käyttö pyhissä berg täyttää 80 vuotta hän on osallistunut kan- puolustusmuseo. palveluksissa on paljolti muistona Van- 16. kesäkuuta. Hän on sainväliseen yhteistyöhön. Sotaveteraanityössä AARNO LAMPI han liiton jumalanpalveluksesta. Pyhi- syntynyt Hangossa, mut- Hän on Islannin konsu- Holger Strandberg on län- en toimitusten ulkoinen loisto heijastaa ta tehnyt pitkän elämän- li vuodesta 1986. Suomen tisen Pohjanmaan kan- enkelien Jumalan valtakunnassa suori- uran vuodesta 1950 läh- Punaisen Ristin toiminta tavia voimia. Hän toimi tettavaa jatkuvaa Jumalan ylistystä ja tien Vaasassa, ensin Oy on häntä lähellä ja hän on vuodesta 1988 Vaasan palvontaa. Uuden Testamentin Ilmes- Strömberg Ab:n sosiaa- hoitanut tässä järjestös- Rintama- ja Sotaveteraa- tyskirja antaa meille siitä kuvauksia. lipäällikkönä, sitten vuo- sä monia sekä paikallisia nit –yhdistyksen hallituk- Pääsiäisen juhlajumalanpalvelus desta 1955 useissa sairaa- että valtakunnallisia teh- sen jäsenenä neljä vuot- kuvastaa ehkä parhaiten tätä jo ajassa lahallinnon tehtävissä. täviä. Hän on SPR:n kun- ta ja siitä lähtien Vaasan aloitettua ja iankaikkisuudessa jatku- Arvostettuna sairaalatoi- niajäsen. Sotaveteraanipiirin pu- vaa taivaallista jumalanpalvelusta. Ero men asiantuntijana hän Jo nuoruusvuosinaan heenjohtajana. Liiton val- maanpäällisen ja taivaallisen välillä on hetkeksi poissa. Nyt eletään jo iankaik- kisuutta. Ja syykin siihen ilmoitetaan: Kristus on noussut kuolleista! Kuo- Toivo Sippola 80 vuotta lemaa ei ole. Kristus on voittanut sen Veteraaniveljeni Toivo nakselle Suomenlahden paikkaansa. Opistosta jouluksi 1947. kärsimisellään, kuolemallaan ja ylös- Sippolan, tuttaville To- tuntumaan, joskin eri pat- Heinäkuun alkupuo- Tampereella ja Jyväsky- nousemuksellaan. Täällä alkanut elä- pin, ja minun sotatiet ja teristoihin. Topin yksi- lella 1944 alkoi Niini- lässä olleiden työpaikko- mä Kristuksen yhteydessä jatkuu hä- myöhemmätkin elämän- köksi tuli Rask.Psto 26 ja salossa Upseerikoulun jen jälkeen hänet valittiin nen kanssaan myös iankaikkisuudessa. taipaleet ovat sivunneet minun III/KTR 7. Vaik- kurssi 59. Sekä Topi että 1961 Lohjan Ammatti- Siitä ilo ja riemu. ihmeellisesti toisiaan. ka Riihimäeltä lähtömme minä saimme komen- koulun hallintorehtoriksi. Pääsiäisaika jatkuu kirkossa aina Välillä etääntyen ja sit- jälkeen emme siellä toi- nukset sen tykistölinjal- Tuosta tehtävästä hän jäi helatorstaihin saakka. Jumalanpal- ten taas yhtyen. Kaikis- siamme tavanneetkaan, le. Jouduimme jälleen pe- eläkkeelle 1987. velusten saarna aihe on Kristuksen sa kohtaamisissamme on niin myöhemmin meille tikavereiksi samaan ka- Sotaveteraanityö on ylösnousemus, joka on uskomme kul- kuitenkin ollut yhteise- on selvinnyt, että kun mi- sarmin tupaan. Fyysisesti aina ollut varsin lähellä makivi. Se antaa koko elämällemme nä nimittäjänä isänmaan nun yksikköni siirrettiin rankan ja mm. matemaat- Topin sydäntä. Sen puit- myönteisyyden ja toivon. Pelkäämäm- puolustaminen ja siihen alkukesällä 1943 Aunuk- tisesti vaativien ammus- teissa meidänkin tiemme me kuolema ei ole kaiken loppu, vaan liittyvien muistojen vaa- seen Syvärin rantamil- ten lehtoratalaskelmien taas vuosikymmenien jäl- on ainoastaan siirtyminen toiseen olo- liminen sekä sotaveteraa- le, Topin patteri puoles- seurausta oli se, että yli 10 keen yhtyivät. Vuodesta muotoon. Elämämme jatkuu iankaik- nityö. taan miehitti meidän jät- % linjamme oppilaista lä- 1984 lukien Topi on toi- kisuudessa. ”tämän katoavan on näet Meidät, silloin 18-vuo- tämämme asemat. hetettiin kesken kurssin minut Lohjan Seudun So- pukeuduttava katoamattomuuteen ja tiaat nuorukaiset, kutsut- Tuli sitten kesäkuu ns. litteroilla pois. Meidät taveteraanit ry:n puheen- kuolevaisen kuolemattomuuteen”, ju- tiin asepalvelukseen loka- 1944 ja venäläisten suur- jäljelle jääneet ylennet- johtajana. Uudenmaan listaa pyhä apostoli Paavali. I Kor. kuussa 1942 ja sijoitettiin hyökkäys. Topi joutui ve- tiin kurssimme päättyes- Sotaveteraanipiirin halli- 15:53 oppia saamaan Tykistön täytymisvaiheen päätyt- sä marraskuun 15. päivä- tukseen hänet valittiin jo Pääsiäisen ylösnousemusriemua Koulutuskeskus kolmeen tyä mukaan Tali—Ihanta- nä 1944 upseerikokelaik- 1985 ja sen varapuheen- veisaa myös pohjolan kevääseen herän- (TKK 3) Riihimäelle. lan ankariin taisteluihin. si. Ikätovereistamme osa johtajuuttakin on kestä- nyt luonto. Kaukaa merten takaa saa- Alokasaika ja myöhempi Sotilasarvoltaan tykki- komennettiin mukaan nyt yli 10 vuotta. Suomen puneet lintujen kuorot kertovat nekin Korpraalikoulu kestivät miehenä hän hoiti tuli- Lapin sotaan ja osa taas Sotaveteraaniliitto ry:n laulullaan pakkasen ja roudan kohmet- yhteensä nelisen kuukaut- patterin laskijan tehtäviä. kouluttamaan nuorempaa valtuustoon Toivo Sippo- taman maan heräämistä uuteen elä- ta. Nimiemme alkaes- Jaosupseerin haavoituttua ikäluokkaa. Olimme up- la on kuulunut vuodes- mään. Näin myös taiteilija Terttu Jur- sa aakkosten loppupään tulivat tämänkin tehtävät seerikokelaita peräti yli ta 1993. Hän on Uuden- vakainen kevätrunossaan: kirjainten mukaan, mei- Topin vastuulle. Yhtämit- kolme ja puoli vuotta Val- maan Sotaveteraanipiiri dät Topin kanssa pantiin tainen tulitoiminta kesti vontakomission määräyk- ry:n kunniajäsen ja hänel- koko pääsiäinen lauloi samaan ryhmään ja peti- useampia vuorokausia ja sestä. Vasta sen poistut- le on myönnetty mm. So- jokin lintu herkeämättä paikkammekin olivat vie- lopulta valvomisesta uu- tua maastamme, meidät taveteraanien ansioristi kuin poreileva lähde rekkäin. punut Topi nukahti. Tänä saatettiin ylentää vänri- sekä SL ar. auringon nousuun Rintamalle lähtö er- aikana patteri ei ampunut keiksi. läpi unien kalvon kaannutti sitten Topin laukaustakaan. Vaikka Siviiliin päästyään HEIKKI TALVELA Siunattua kevään aikaa! ja minut toisistamme. sanotaan, ettei sota yhtä Topi alkoi opiskella ja Tosin molemmat jou- miestä kaipaa, niin tässä valmistui insinööriksi METROPOLIITTA PANTELEIMON duimme Karjalan kan- tapauksessa se ei pitänyt Tampereen Teknillisestä 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 5

Teuvo Alava 80 vuotta sa -41 ja osallistui I/JR 10: tama teos Rukiver! (2002). merkkien työryhmän pu- kansallisen veteraanipäivän ssä hyökkäysvaiheen taiste- Vuonna -45 alkanut työ- heenjohtajana, sotavainaja- päätoimikunnassa. Hänen luihin heinäkuusta syyskuu- ura jatkui vuoteen -80, jol- asiain toimikunnan ja neu- työnsä saamaa arvostusta hun, jolloin alle 18-vuotiaat loin hän sotainvalidina jäi vottelukunnan jäsenenä ja osoittavat kolmen ritarikun- soturit kotiutettiin. Seuraa- varhaiseläkkeelle Matkai- sotavankijaoston puheen- nan kunniamerkit ja neljän vana vuonna asepalvelus jat- lun edistämiskeskuksen yli- johtajana sekä vuodesta -98 veteraaniliiton ansioristit. kui kutsunnan kautta, ensin tarkastajan virasta. Tuolloin Sotavainajien muiston vaali- Kovat kokemukset ja so- koulutuskeskuksessa, sitten vapautui aikaa ja voimia toi- misyhdistyksen hallituksen tavammat eivät ole pysty- Laguksen divisioonassa ja mintaan entisten sotavanki- jäsenenä ja varapuheenjoh- neet Teuvoa lannistamaan. Lapissa Erillinen Osasto Sa- en parissa ja hyväksi. Toi- tajana. Hänen aloitteellisuu- Vankka elämänusko ja hir- vukoskessa (Er.Os.Sau). mittuaan Sotavangit ry:n tensa, sitkeytensä ja yhteis- tehinen huumori ovat an- Partioidessaan Sotatun- tiedotussihteerinä ja sihtee- työkykynsä ovat ratkaise- taneet voimia tuloksekkaa- turilla hän joutui 13.4.1944 rinä hänet valittiin -87 yh- vasti vaikuttaneet siihen, seen työhön asekumppanien asekumppaneineen vihollis- distyksen puheenjohtajaksi, että on saatu aikaan erityis- ja kohtalotoverien parhaak- osaston yllättämäksi ja haa- jona hän on edelleen. toimia sotavankien elinolo- si. Sotavangit ry:n puheen- voittuneena sotavangiksi. Teuvo Alava sihteeri- ja jen ja kunnon edistämisek- johtaja, talousneuvos Teu- Monien välivaiheiden jäl- puheenjohtajakaudella so- si, sotavankimuistomerkit AARNO LAMPI vo Alava täyttää 80 vuotta keen sotavangin raskas tai- tavankiasioissa on määrä- Helsingin Hietaniemeen, 14. toukokuuta Helsingissä. val päätyi Tsherepovetsin tietoisella toiminnalta saatu viidelle vankileirin sijain- Teuvo Alavalla on syntymä- Hän on syntynyt Viipurin vankileirille. Kaivattu pa- paljon aikaan. Saavutukset tipaikkakunnalle entisen päivänsä johdosta vastaanot- maalaiskunnan Säiniöllä. luumatka toi hänet kotiin ovat oleellisesti rakentuneet Neuvostoliiton alueella ja to ravintola Rumpalissa, Kla- Osan varhaisvuosistaan jouluksi -44. Teuvon ja hä- sille, että hän vaikuttanut Pohjois-Norjaan sekä tutki- neettitie 10, 00420 Helsinki, hän vietti Vancouverissa, nen kohtalotovereidensa ko- avainalueiden määrittämi- muksia, julkaisuja ja radio- perjantaina 14. toukokuuta kouluvuotensa Pielisjärvel- ettelemuksista antaa selvän seen, tavoitteiden asettami- sekä tv-ohjelmia sotavanki- kello 14–16.30. lä. Hän astui vapaaehtoisena kuvan hänen sekä Dmitri seen ja toteuttamistoimiin en vaiheista. Teuvo Alava asepalvelukseen maaliskuus- Frolovin ja Nikkilän kirjoit- etenkin sotavankimuisto- edustaa sotavankeja myös

Tuomas Peltonen 80 vuotta

Tuomas Peltonen syntyi 3. tou- Eläkkeelle jäätyään Tuo- veteraanien kuntotutkimus sen jälkeen Tolvajärvellä tais- kokuuta 1924 Virroilla. Hän mas Peltonen on omistautu- aloitettiin Turun kaupungin telulähettinä ja jv. joukkueen kirjoitti ylioppilaaksi Tam- nut aktiivisesti sotaveteraa- terveyskeskuksissa. Viimek- johtajana sekä myös Lapin pereella, aloitti lääketieteen nityölle. Hänen aloitteestaan si valmistui v.2003 TY:n Hoi- sodassa. Sodan jälkeen hän opinnot Helsingissä ja suoritti perustettiin vuonna 1991 Tu- totieteen laitoksen kanssa yh- suoritti lääkintäupseerin tut- ne loppuun Turun Yliopistos- run Sotaveteraanien Lääkä- teistyössä tutkimus Kotona kinnon. sa. Hän sai lastentau-tien eri- rikollegio, jonka puheenjoh- asuvien sotaveteraanien fyy- Tuomas Peltoselle on koislääkärin sekä epidemio- tajana hän on koko ajan toi- sinen aktiivisuus ja terveyteen myönnetty lukuisia kotimai- logian ja kliinisen fysiologian minut. Kollegio on tehnyt liittyvä elämänlaatu. Kollegio sia ja ulkomaisia kunnia- pätevyydet. Väiteltyään lää- aloitteita veteraanien terve- on toiminut aktiivisesti myös merkkejä, joista mainitta- ketieteen ja kirurgian tohto- ydenhuollon ja kuntoutuk- palliatiivisen hoidon profes- koon SLK, KSR:n Suurup- riksi hänet nimitettiin dosen- sen parantamiseksi. Se on suurin perustamiseksi Turun seeriristi ja Sotaveteraanien tiksi ja sitten apulaisprofesso- julkaissut Veteraanin kunto- Yliopistoon. Tämä toteutuu- kultainen ansiomerkki. Mui- riksi sekä v.1966 lastentautien oppaan, Veteraanin terveys- kin jo tänä vuonna. ta huomionosoituksia on mm. professoriksi Turun Yliopis- oppaan ja Apuvälineoppaan. Sodan aikana Tuomas Pel- Matti Äyräpään palkinto. toon ja TYKS:n Lastenklini- Kollegio on myös merkittä- tonen toimi ilmavoimien ase- kan ylilääkäriksi. västi vaikuttanut siihen, että varikolla pommialiupseerina, SIMO VIRTANEN

Panu Loikkanen 75 vuotta

Kouvolan Sotaveteraanit Pioneerirykmentissä, Reser- oli Korian Pioneeriupseeri- Panu Loikkanen liittyi ry:n puheenjohtaja, eversti viupseerikoulussa, Pioneeri- kerhon puheenjohtajuus. Helsingin Merisuojeluskun- Panu Loikkanen täyttää 75 koulussa ja Pohjois-Suomen Vuonna 1997 Loikkanen nan poikaosastoon vuonna vuotta 8. kesäkuuta. Käyty- sotilasläänin esikunnassa. valittiin Kouvolan Sotave- 1941. Vuonna 1944 hän oli ään keskikoulun Loikkanen Everstiluutnanttina hän toi- teraanit ry:n hallitukseen ja lähettinä Karjalan kannak- meni vapaaehtoisena varus- mi Kymen Pioneeripatal- varapuheenjohtajaksi. Seu- sella ja Pohjois-Suomessa miespalvelukseen ja jäi sen joonan komentajana ja Pio- raavana vuonna hänestä toimineessa Autokenttäva- jälkeen vuonna 1948 ker- neerikoulun johtajana, josta tuli Kymenlaakson suurim- rikossa. Kyseinen palvelu oi- santiksi Pioneerirykment- tehtävästä jäi everstinä eläk- man sotaveteraaniyhdistyk- keutti rintamasotilastunnuk- tiin. Suoritettuaan oppikou- keelle vuonna 1984. sen puheenjohtaja ja piiri- seen. lun 7. luokan yksityisoppi- Elimäellä asuessaan hallituksen jäsen. Nykyisin Ansioistaan Panu Loik- laana Kouvolan Lyseossa Loikkanen oli kunnanval- Loikkanen on myös Sotave- kaselle on myönnetty SVR Panu Loikkanen hakeutui tuuston ja useiden lautakun- teraaniliiton valtuuston jä- R 1, SL R I, sotilasansiomi- Kadettikouluun, jonka suo- tien jäsen sekä kunnan edus- sen. Panu Loikkanen on ol- tali ja virka-ansiomerkki. ritti loppuun vuonna 1953. taja Kymenlaakson Sairaan- lut myös Pohjois-Kymen- Päivänsankari juhlii Hän kävi 1960 -luvulla Sota- hoitopiirin liittovaltuustossa. laakson Sotilaspoikakillan merkkipäiväänsä perhepii- korkeakoulussa sekä pionee- Kunnallinen lautakuntatyö hallituksen jäsen. Everstin rissä. ri- että maasotalinjat. Loik- on jatkunut Kouvolassa. Am- erikoisharrastukset ovat am- ERKKI kanen palveli eri tehtävissä matillinen luottamustoimi munta ja metsästys. VITIKAINEN 6 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Suuren sotilaan, uskollisen aseveljen ja merkittävän kansallisen vaikuttajan pitkä elämä on päättynyt

Jalkaväenkenraali, vä alkoi 10. tammikuuta. Nel- johtamat joukot kunnostautui- Mannerheim-ristin ritari jä päivää myöhemmin hänestä vat etenkin Siiranmäessä, Äy- Adolf Erik Ehrnrooth tuli majuri. räpään sillanpäässä ja Vuo- kuoli Turussa 26. helmi- Talvisodan päätyttyä Ehrn- salmella. Tuolloin saavutettiin kuuta. Hän oli syntynyt rooth toimi Itä-Savon sotilas- moni niistä torjuntavoitoista, Helsingissä 9. helmikuu- läänin esikuntapäällikkönä. jotka turvasivat itsenäisyyden ta 1905. Jakso oli kiireisen työn aikaa: säilymisen ja avasivat tien rau- Uudet puolustusasemat oli saa- haan. Heinäkuun alussa Ehrn- Urhea ja taitava sotilas tava joutuin valmiiksi ja joukot rooth ylennettiin everstiksi. Jo kouluvuosina Adolf Ehrn- muodostettava uudelleen. Lii- Sotarykmenttiinsä kotiut- roothissa kypsyi päätös antau- kekannallepanossa kesäkuus- tamisen jälkeen Ehrnrooth sai tua sotilasuralle, jolle ohjasi- sa 1941 hänet määrättiin 2.D:n joulukuun 1944 alussa määrä- vat suvun perinteet. Vuonna esikuntapäälliköksi. yksen Uudenmaan Rakuuna- 1922 hän suoritti ylioppilas- Divisioonan hyökkäyksen rykmentin – ”Marskin Ryk- tutkinnon ja astui varusmies- alettua kesäkuun lopussa 1941 mentin” – komentajaksi. Yli- palvelukseen Uudenmaan Ra- muodostettiin läpimurtoa var- päällikkö Mannerheim nimitti kuunarykmenttiin, josta hän ten Tst. Os. E. Sitä johtaessaan Ehrnroothin 4.12.1944 Vapau- siirtyi oppilaaksi Kadettikou- Ehrnrooth haavoittui vaikeas- denristin 2. luokan Manner- lun 5. kurssille. ti. Aseveljet pelastivat urhean heim-ristin ritariksi taitavasta Suoritettuaan upseeritut- esimiehensä taistelumaastosta. ja pelkäämättömästä johtami- kinnon 1924 Ehrnrooth pal- Hengissä selviytyminen vaati sesta hyökkäys- ja asemasota- veli kornettina ja luutnanttina useita leikkauksia. Niitä seura- vaiheessa sekä kesän 1944 vii- URR:ssä. Hän suoritti vuo- si hidas toipuminen. Sirpaleet vytys- ja torjuntataisteluissa. den kurssin Strömsholmin rat- vaivasivat koko elämän ajan. Ehrnrooth toimi Taistelu- Jalkaväkirykmentti 7:n komentaja, everstiluutnantti Adolf sastuskoulussa Ruotsissa, ylen- Tammikuussa 1942 Ehrn- koulun johtajana 1947–1952 ja Ehrnrooth ylennettiin everstiksi 6.7.1994, Äyräpään tor- nettiin ratsumestariksi 1931 ja rooth palasi toipilaana ja evers- Panssarirykmentin komenta- juntataistelujen riehuessa. Niitä ennen rykmentti oli tor- suoritti Sotakorkeakouluntut- tiluutnantiksi ylennettynä jana 1952–1956. Vuonna 1956 junut vihollisen suurhyökkäystä etenkin Siiranmäessä. kinnon 1935. Sen jälkeen hän Kannakselle, 2. D:n esikunta- hänet ylennettiin kenraalima- palveli Ratsuväkiprikaatin esi- päälliköksi. Tehtävän keskeyt- juriksi ja määrättiin ilmapuo- sia ja ulkomaisia kunniamerk- seurassa ja Jalkaväkisäätiössä. kunnassa. tivät komentajasijaisuudet JR lustuksen tarkastajaksi. Hänet kejä. Hänet kutsuttiin Kadettikun- Syksyn 1939 YH:n aikana ja 28:ssa ja JR 7:ssä 1942. Esi- ylennettiin kenraaliluutnan- Ennen sotia ja joitakin vuo- nan, Suomen Reserviupsee- talvisodan alettua Ehrnrooth kuntatyö päättyi tammikuussa tiksi 1959 ja hän toimi 2. D:n sia niiden jälkeenkin Ehrn- riliiton, Suomen Sotaveteraa- palveli Karjalankannaksella 1943, kun hänet määrättiin toi- komentajana 1960–1965. Täs- rooth osallistui menestyksek- niliiton, Savon Prikaatin Killan prikaatin muodostaman Uu- mimaan JR 7:n komentajana. tä tehtävästä hän siirtyi eläk- käästi moniin ratsastuskilpai- ja Upseeriliiton kunniajäse- denkirkon ryhmän esikunnas- Ohdan lohkolla hän haavoittui keelle yli 43 vuotta kestäneen luihin. Hän kuului Suomen neksi sekä Suomen Marsalkka sa operatiivisen osaston pääl- uudelleen, nyt lievästi. palvelusuran jälkeen. Itsenäi- ratsastusjoukkueeseen Lon- Mannerheimin perinnesäätiön likkönä. Jouluna 1939 hän sai Pitkä asemasota päättyi syyspäivänä 1980 hänet ylen- toon olympiakisoissa 1948. ja metsästysmajayhdistyksen käskyn ilmoittautua 7. divisioo- Neuvostoliiton strategiseen is- nettiin jalkaväenkenraaliksi ja Ehrnrooth toimi johtoteh- sekä Mannerheim-ristin ritari- nan komentajalle, eversti Aar- kuun, joka alkoi Kannaksella 1989 hänelle myönnettiin Va- tävissä muun muassa Manner- en säätiön kunniapuheenjohta- ne Blickille, joka halusi hänet 9.6.1944. Kesän 1944 ankarissa paudenristin suurristi. Hän sai heimin ratsastajapatsasvaltuus- jaksi. esikuntapäällikökseen. Tehtä- suurtaisteluissa Ehrnroothin useita muita korkeita kotimai- kunnassa, Sotatieteellisessä

Helmikuussa 1998 kenraali Ehrnrooth ja kreivitär Ka- rin-Birgitte Ehrnrooth vierailivat Tallinnassa tapaamas- sa Suomen-poikia, sotiemme virolaisia vapaaehtoisia. Suomen Sotaveteraaniliiton kunniajäsenenä jalkaväenkenraali Ehrnrooth oli usein läs- Vierailun juhlatilaisuudessa Viron tasavallan presidentti nä liittopäivillä ja muissa sotaveteraanien tilaisuuksissa. Oulun liittopäivillä 1986 hän Lennart Meri luovutti kenraalille Maarjamaan ritarikun- esitti tervehdyksen liittokokouksen avajaisissa, vastaanotti ohimarssin kaatosateessa nan suurristin. ja osallistui liittojuhlaan. 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 7

Veteraanien na 1994-95. Hänen uskolli- nokkaasti asioita, joita hän ja tervehdyksiin monesti myös Sodan ja rauhan rohkaisija ja tukija suuttaan veteraaneja kohtaan piti keskeisinä kansakunnan virke ”Jumala varjelkoon Suo- ajan suurmies Erityisen läheinen kenraali osoittaa sekin, että hän ilmoit- vaikeuksista selviytymiselle mea ja suomalaisia”. Adolf Ehrnroothin peruspiir- Ehrnrooth oli sotiemme vete- ti toivovansa häntä myös kuo- ja maamme tulevaisuudelle. Sekä Kenraalin testamen- teitä olivat vahva johtajuus raaneille, aseveljilleen ja sotasi- lemansa jälkeen muistettavan Eritoten hän korosti sotiem- tista että lukuisista keskus- niin sodan kuin rauhan toimis- sarilleen. Hän tuki ja kannusti tukemalla sotaveteraanityötä. me merkitystä itsenäisyytem- teluista kävi ilmi, että Adolf sa, elinikäinen ja luja asevel- heitä monin tavoin. Eniten yh- Kenraali oli Varsinais-Suomen me ja itsemääräämisoikeutem- Ehrnrooth oli hyvin perillä jeys sekä pohjimmiltaan läm- teydenpitoa oli tietenkin Man- Sotaveteraanipiirin ja Suomen me turvaamisessa, kansakun- Karjalan historiasta sekä kiin- min ja huumorintajuinen suh- nerheim-ristin ritareihin ja JR Sotaveteraaniliiton kunniajä- nan menneisyyden tuntemisen nostunut aluetta ja karjalaisia de kanssaihmisiin. Häneen 7:n veteraaneihin. sen. Liitto myönsi hänelle vuo- välttämättömyyttä, maanpuo- koskevista kysymyksistä. Hän sopivat Jaakko Juteinin säkeet: Sotiemme miehet ja nai- den 2004 alussa Sotaveteraani- lustustahdon ja -kyvyn lujitta- arvosti heidän maanpuolus- ”Mies sodassa miehuullinen” set arvostivat suuresti sitä, että en kultaisen ansioristin. mista sekä nuorison kasvamis- tushenkeään, elämänuskoaan, ja ”Rauhass´ on hän riemulli- kenraali vielä korkeassa iässä ta kantamaan vastuuta. uhrimieltään, sitkeyttään ja nen”. osallistui heidän juhla- ja mui- Selväsanainen vaikuttaja Vuonna 1994 ilmestyivät hä- urheuttaan. Pohtiessaan Kar- Suuri suomalainen on pois- hin tilaisuuksiinsa kunniavie- Adolf Ehrnroothista tuli var- nen muistelma- ja mielipidete- jala-kysymystä hän muistut- sa, mutta hänen muistonsa säi- raana sekä puhujana tai ter- sinkin reservivuosinaan, jol- oksensa Kenraalin testament- ti siitä, että rauhansopimukset lyy. Hänen esimerkkinsä ja vehdyksen esittäjänä. Veteraa- loin virka-asema ja -työ eivät ti ja Generalens testamente. jättivät rajan taakse Karjalaa, velvoittavaa sanomansa kan- nit tunsivat hänet auttamaan enää rajoittaneet kannanotto- Niissä ilmaistu perussanoma jota vihollinen ei ollut sotatoi- nustavat hänen aikalaisiaan ja auliina ja lämminhenkisenä ja ja ajankäyttöä, erittäin mer- toistui useissa muissa teoksis- min vallannut, koska hyökkää- vaikuttavat myös tuleviin su- ihmisenä, joka merkittävästä kittävä kansallinen vaikuttaja. sa, kirjoituksissa ja haastatte- jän tie suljettiin torjuntataiste- kupolviin. asemastaan huolimatta oli ym- Selväsanaisena ja vakuuttava- luissa: ”Suomi on hyvä maa. luissa. Hän katsoi, että hänen märtävä ja läheinen. na puhujana sekä avoimena ja Se on puolustamisen arvoi- usein lausumansa sanat ”oike- Kenraali Ehrnrooth toi- värikkäänäkin mielipiteen il- nen. Sen oikea puolustaja on us voittaa” saattavat vielä pitää mi Sotaveteraanien iltahuu- maisijana tiedonvälittimissä Suomen kansa”. Varsinkin vii- paikkansa Karjalan kysymyk- to -suurkeräyksen suojelija- hän toi esiin ja tähdensi pai- me vuosina sisältyi puheisiin sessäkin – sotimatta.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin elämäntyötä kunnioitettiin monin tavoin Jalkaväenkenraali Adolf laskun sotilaallisissa perinne- miä suoraselkäisyyttä velvolli- Ehrnrooth siunattiin Hel- menoissa oli Helsingin sotilas- suudentuntoa, toisista huoleh- singin tuomiokirkossa ja läänin ja Kaartin rykmentin timista, oikeudenmukaisuutta haudattiin Hietaniemen henkilöstöllä sekä kadeteilla. ja sisimpänsä kuulemista. hautausmaahan 13. Kreivitär Karin-Birgit- Muistopuheen piti kenraa- maaliskuuta, talvisodan te Ehrnrooth laski miesvaina- li Jaakko Valtanen. Hän luon- päättymisen 64-vuotis- jansa arkulle kukkia. Karin, nehti Adolf Ehrnroothin pe- päivänä. Hans Adolf ja Eva Ehrnrooth rusominaisuuksia: vakaumuk- laskivat arkun vierelle muiden sellinen, ihanteisiinsa luottava, Vaikuttava surujuhla perheenjäsenten kukkalait- rohkea ja alaisistaan huoleh- Valtiollisista hautajaisista, jois- teen. Seppelein kunnioittivat tiva sotilas, karismaattinen ja sa noudatettiin sotilaallisia juh- vainajan muistoa Ehrnroothi- vaativa johtaja, joka osasi olla lamenoja, muodostui kaikilta en suku, tasavallan president- myös toverillinen ja myötäelä- osiltaan vaikuttava surujuhla. ti, eduskunta, valtioneuvosto, vä ase- ja veteraaniveli. Ken- Suurta elämäntyötä kunnioi- puolustusvoimat, Mannerheim- raali Ehrnroothin suggestiivi- Hautaussaatto on saapunut Hietaniemen Sankariaukiol- tettiin monin tavoin. Tilaisuuk- ristin ritarit ja heidän säätiön- sissa puheissa ja omaperäisessä le, jonka vierellä kenraalin hauta sijaitsee. sissa korostuivat isänmaallinen sä, JR 7:n aseveljet ja perin- sanankäytössä, jotka vangit- henki, puolustustahdon merki- netoimikunta, veteraanijärjes- sivat kuulijan mielenkiinnon, tys sekä sotiemme miesten ja töt ja Kaatuneitten Omaisten huokuivat eettinen pohjavi- naisten työn arvostaminen. Liitto, maanpuolustusjärjestöt, re ja isänmaallinen intomie- Turun ja Porin sotilasläänin kenraalit reservissä ja Vapau- li, eetos ja paatos. Hän seurasi edustajat olivat hautajaispäi- denristin ritarikunta. Arkun valppaasti aikaansa ja otti sen vän aamuna tuoneet vainajan äärelle laskettiin myös Tans- keskeisiin asioihin kantaa sel- tuomiokirkkoon tammiarkus- kan kuningattaren ja Ruotsin vin sanoin. Hän oli etenkin so- sa, jota verhosi kielekkeinen kuninkaan seppeleet. Veteraa- tiemme veteraaneille ja maan- valtiolippu. Arkulla olivat ken- nijärjestöjen ja Kaatuneitten puolustusväelle, mutta myös raalin talvipäähine ja kunnia- Omaisten Liiton yhteisen sep- nuorisolle isänmaallisuuden ja miekka sekä arkun edustalla peleen laskivat Aarno Lam- tulevaisuudenuskon vertaus- arvokkaimmat hänen saamis- pi, Eino Salomaa, Onni Tolja- kuva. taan kotimaisista ja ulkomai- mo ja Ilmi Harska sekä Pentti Siunaustilaisuuden urku- sista kunniamerkeistä. Ylim- Lehtimäki. rina oli diplomiurkuri Pekka pänä oli Mannerheim-risti. Siunauksen toimitti ark- Suikkanen. Saattoväki veisa- Siunaustilaisuuden alkaes- kipiispa Jukka Paarma, jota si virret 577 ja 578. Ooppera- Suuren sotilaan ja kansallisen vaikuttajan muistoa kun- sa kello 10 kirkko oli täyttynyt avustivat kenttäpiispa Han- laulaja Jaakko Ryhänen lauloi nioitettiin monin tavoin. Nimensä surunvalittelukirjaan kutsuvieraista, joista suurin nu Niskanen ja sotilaspastori Oskar Merikannon laulun Oi, kävivät kirjoittamassa lukuisat yhteisöt sekä tuhannet osa oli sotiemme veteraaneja Tapani Selin. Siunauspuhees- muistatko vielä sen virren. Yli- kansalaiset, sekä vanhat että nuoret. ja maanpuolustusväkeä, sekä sa arkkipiispa korosti toisaal- oppilaskunnan Laulajat lau- muusta saattojoukosta. Arkun ta Adolf Ehrnroothin uskol- loi Heikki Klemetin hymnin soittokunnan soittama Narvan Haudan lepoon äärellä oli kunniavartio ja vie- lista ja uhrautuvaa kutsumus- Oi, kallis Suomenmaa. Kaar- marssi. Kirkon edustalla olivat Autosaattue eteni verkalleen rellä viisi lippua vartioineen: työtä sotilaana, toisaalta hänen tin Soittokunta esitti Axel von Kaartin rykmentin asettama Suomen marsalkka Manner- valtiolippu, Savon Prikaatin, laajaa ja syvää vaikutustaan Kothenin Rukouksen ja Jean kunniakomppania sekä vete- heimin ratsastajapatsaalle, jon- Uudenmaan Rakuunapatal- sotiemme miesten ja naisten Sibeliuksen Finlandia-hymnin. raaniliittojen ja Kaatuneitten ka kohdalla se pysähtyi tuoki- joonan ja Panssariprikaatin symbolina. Arkkipiispa totesi Everstiluutnantti Hans Omaisten Liittojen liput kadet- oksi, ja jatkoi matkaa Hieta- joukko-osastoliput sekä jatko- myös nykyään tarvittavan ih- Adolf Ehrnrooth ja seitsemän tivartioineen. Kun autosaattue niemen hautausmaan portille. sodan Jalkaväkirykmentti 7:n misiä, jotka omalla esimerkil- kenraalia kantoivat arkun kir- lähti liikkeelle Unioninkadul- Saattueen reitin varrella seisoi perinnelippu. Keskeinen osuus lään osoittavat kansakunnan kosta ruumisautoon. Tämän la, soittokunta soitti Sibeliuk- jalkaväenkenraalille kunnioi- siunaustilaisuuden ja hautaan menestymiselle välttämättö- vaiheen surumusiikkina oli sen Jääkärien marssin. tustaan osoittamassa toista- 8 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Kuolleita Jorma Rautsi 1920–2004

Asessori Jorma Rautsi kuoli Jatkosodan sytyttyä Raut- ja heidän läheisilleen. Var- 83 vuotiaana Turussa 20. hel- si komennettiin JR 44:n pst. sinais-Suomen sotaveteraani- mikuuta. Hän syntyi 20. ke- joukkueen johtajaksi. Ase- en huolto- ja tukisäätiö aloit- säkuuta 1920 Kymissä, jos- masodan jatkuessa hän il- ti sosiaalisen tuen jakamisen ta perhe vielä samana vuon- moittautui Kadettikouluun vaikeuksissa oleville sotave- na muutti Raumalle, missä kurssille numero 27. Kadet- teraaneille. Varoja hankittiin hän vietti ”juniorivuotensa”. tikoulun suoritettuaan Jorma perustamalla kolme konebin- Hautajaismenojen päätyttyä luovutettiin arkkua peittä- Koulunkäynnin ohella Jorma Rautsi määrättiin komppani- gohallia, Turun satamaan var- nyt kielekkeinen valtiolippu vainajan pojalle, everstiluut- Rautsi osallistui monipuo- anpäälliköksi. Sodan aikana tioitu autojen pysäköintipaik- nantti Hans Adolf Ehrnroothille. liseen harrastustoimintaan. hän haavoittui kolmesti. ka ja Sauvoon leirintäalue Sa- Hänen sydäntään lähimpänä Vuonna 1946 Rautsi erosi rapisto. Varsinais-Suomen kymmentä tuhatta henkeä. na metsäneuvos Antti Malm- oli partiotoiminta, johon hän puolustusvoimien palveluk- Sotaveteraanipiirin joululeh- Hautausmaan portilta saat- berg. Tilaisuudessa soitti Kaar- uhrasi paljon aikaa toimien sesta ja siirtyi liike-elämän den toimittaminen toimi mal- tojoukko kulki jalan Sankari- tin Soittokunta sekä lauloivat vartio- ja osastonjohtajana palvelukseen, joissa tehtävis- lina myös muille sotaveteraa- aukiolle, jonne osa siitä ryhmit- Kaaderilaulajat ja Brahe Bjäk- Rauman Partiopojat –järjes- sä hän toimi vuoteen 1970. nipiireille. tyi. Läheisten joukko saattoi nar. Arkkipiispa Paarma luki tössä. Ansiokkaasta partio- Vuonna 1970 hänet kutsuttiin Sotilasarvoltaan Jorma everstiluutnantti Ehrnroothin siunauksen ja juhlaväki lauloi toiminnasta hänelle myön- Varsinais-Suomen Sotavete- Rautsi oli kapteeni. Sota-ai- ja kenraalien kantaman arkun säkeitä virrestä 342. nettiin Mannerheim-solki raanipiiri ry:n toiminnanjoh- kaisista ansioista Jorma Raut- aukiolta etelään johtavalle käy- Hautajaispäivänä ja viime sekä SPPL :n ja RPP :n kul- tajaksi. Jorma Rautsin aikana sille on myönnetty VR 3 tlk, tävälle, jonka varrella, lähellä sunnuntaina tuhannet kansa- taiset ansiomerkit. aikaisemmin perustettujen VR 4 tlk, VR 4 mk (kahdes- marsalkka Mannerheimin hau- laiset kävivät kenraali Ehrn- Talvisodan sytyttyä Jorma 15 sotaveteraaniyhdistyksen ti) ja VM2. Asessorin nimen takiveä ja sankarihautoja, ken- roothin haudalla. Useat heis- Rautsi ilmoittautui vapaaeh- lisäksi perustettiin 10 uutta ja arvon hän sai 1974, SVR R raali Ehrnroothille oli varattu tä laskivat kukkia tai sytyttivät toiseksi. Vuoden 1940 alusta yhdistystä. Hänen aloittees- 1 hänelle myönnettiin vuon- hautapaikka. Kadetit nostivat tuomansa kynttilän. hänet komennettiin aliupsee- taan ja toimestaan perustet- na 1980. arkulta kenraalin päähineen ja rikurssille Kuurilaan, jonne tiin myös Varsinais-Suomen Veljemme ja ystävämme miekan sekä lipun, joka tilai- Kenraalin muisto säilyy oli komennettu vapaaehtoisia sotaveteraanien huolto- ja tu- on poissa. Jorma Rautsin joh- suuden päättyessä luovutettiin Monet tuhannet kansalaiset ja eri rintamalohkoilta. Välirau- kiyhdistys. Runosmäkeen ra- totähti oli nuoruudesta asti laskostettuna vainajan pojalle, lukuisat yhteisöt kunnioittivat han aikana ennen asevelvol- kennettiin vaikeassa asunto- hänen kaikissa toimissaan: everstiluutnantti Ehrnroothil- vainajan muistoa kirjoittamal- lisuusajan täyttymistä hänet tilanteessa oleville sotavete- Koti – Uskonto – Isänmaa. le. Hän ja kenraalit laskivat la viitenä hautajaispäivää edel- komennettiin RUK:n kurssil- raaneille kaksi 9 kerroksista arkun hautaan soittokunnan täneenä arkipäivänä nimensä le Niinisaloon. Jorma Rautsi vuokrataloa, joissa on yhteen- TIMO KAIRA soittaessa Suomalaisen ratsu- surunvalittelukirjoihin, jotka jäi puolustusvoimien palve- sä 101 asuntoa. Kuntoutus- ja väen marssia ja kunnialauka- olivat esillä Helsingin varus- lukseen ja hänet nimitettiin seuramatkojen järjestäminen usten kajahtaessa. Perheenjä- kunnan päävartiossa ja Turun Kanta-Hämeen suojeluskun- ympäri Eurooppaa aloitettiin senet laskivat kukkia hautaan. kaupungintalossa. tapiirin sotilasohjaajaksi. koko maan sotaveteraaneille Kirkosta tuodut kukkalaite ja Kenraali Ehrnrooth oli il- seppeleet asetettiin haudalle. moittanut tahtovansa, että hä- Signalistiryhmä soitti puolus- nen muistoaan tulee voida tusvoimien iltasoiton. Kenraali kunnioittaa myös tukemalla Liiton toiminnanjohtaja vaihtuu oli päässyt viimeiseen iltahuu- sotaveteraanityötä. Tällaista toonsa. muistamista varten Sotavete- Suomen Sotaveteraaniliiton järjestön (World Veterans Iltapäivällä oli Ritarihuo- raanien tuki- ja perinnesääti- toiminnanjohtajana vuodes- Federation) valtuuston jäse- neella muistotilaisuus, johon össä on hänen nimikkorahas- ta 1994 työskennellyt yh- nenä, Syväriltä Kannaksel- kreivitär Karin-Birgitte Ehrn- tonsa, jonka tilejä kansalaiset teiskuntatieteiden maiste- le filmien Tuki ry:n hallituk- roothin kutsumina osallistui ja yhteisöt ovat kartuttaneet. ri Jaakko Valve (65) siirtyy sen jäsenenä sekä jäsenenä vainajan sukulaisia, sotiemme Surunvalittelukirjojen teks- eläkkeelle 1.5.2004. Valtiokonttorin sotilasvam- veteraaneja, kenraalikuntaa, teistä ja nimikirjoituksista, Jaakko Valve jatkaa edel- ma- ja veteraaniasiain neu- maanpuolustus- ja perinneyh- saattoreitin varteen kokoontu- leen liiton edustajana mm. vottelukunnassa. teisöjen edustajia sekä kenraa- neen ja haudalla käyneen vä- Kuntoutus- ja liikuntakes- Liiton toiminnanjohta- li Ehrnroothille muutoin lähei- kijoukon ikärakenteesta sekä kus Peurungan säätiön hal- jaksi ja sotaveteraani–lehden siksi käyneitä henkilöitä. Ka- tiedonvälittimien tallentamis- lituksen jäsenenä, Punka- päätoimittajaksi on 1.5.2004 rin Ehrnrooth muisteli isäänsä. ta haastatteluista käy selväs- harjun Kuntoutussairaalan alkaen nimitetty Markku Hans Adolf Ehrnroothin muis- ti ilmi, että jalkaväenkenraa- säätiön valtuuskunnan jäse- Seppä (49). Aikaisemmin topuheenvuoro sisälsi myös li Ehrnroothin elämäntyö ja Markku Seppä nenä, Maailman Veteraani- Markku Seppä on toiminut perheen kiitokset jalkaväen- kannanotot ovat herättäneet vuodesta 1980 järjestöteh- kenraalin muiston kunnioitta- suurta kiinnostusta ja arvon- tävissä Hankkijassa ja vuo- misesta. Ehrnroothien suvun antoa myös nuorison keskuu- desta 1993 Sotaveteraanilii- puheenvuoron käytti varatuo- dessa. On syytä uskoa, että Kirkkopyhä sotiemme ton Iltahuuto-suurkeräyksen mari Jan Ehrnrooth. Kenraa- Adolf Ehrnroothin muisto säi- keräyspäällikkönä ja järjes- liluutnantti R. W. Stewen toi lyy polvesta polveen sekä että veteraaneille 25.4.2004 tösihteerinä sekä vuodesta muistopuheessaan esiin, kuin- tätä kautta jälkipolvet muista- 1995 lähtien järjestöpäällik- ka kenraali Ehrnroothin elä- vat sotiemme ja niiden vete- Veteraanijärjestöjen hengellisen toiminnan neuvottelu- könä ja liiton toiminnanjoh- mää ja toimintaa ohjasivat raanien työn merkityksen ja kunta on lähettänyt suomenkielisille luterilaisille seura- tajan varamiehenä. voimakkaasti isänmaallisuus, vaalivat arvokkaita kansallisia kunnille vetoomuksen, että ne järjestäisivät Kansallisen johtajuus ja rohkeus. Manner- perinteitä. veteraanipäivän läheisyydessä olevana sunnuntaina eri- heim-ristin ritarien ja säätiön tyisesti sotiemme veteraaneille kohdistun kirkkopyhän edustajana puhui ritari nume- Tekstit: Simo Kärävä yhteistyössä veteraanijärjestöjen kanssa. Kuvat: Puolustusvoimat, ro 16 Pentti Iisalo sekä Jalka- Samana sunnuntaina kannetaan kirkoissa kolehti so- Suomen Sotaveteraaniliiton väkirykmentti 7:n aseveljien ja arkisto ja Hannu Kärävä tiemme veteraanien keskuudessa tehtävään hengelliseen perinnetoimikunnan edustaja- työhön. 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 9

Kansallinen veteraanipäivä 2004 Porissa Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla 27.4.2004 Porin kaupunki järjestää 2004 Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen päätapahtuman 26.–27.4. Varsinainen juhlapäivä on tiistaina 27.4. Pori, Karhuhalli 13.30–14.50 Ohjelma on seuraava: Alkusoitto: 10.00 lipunnosto Satakunnan Sotilassoittokunta 10.45 hartaustilaisuudet Karhuhallissa ja ortodoksikirkossa Seppelpartioiden lähettäminen: 11.30 – 13.00 lounastarjoilu Karhuhallissa Kenttäpiispa Hannu Niskanen, Narvan marssi 13.30 – 14.50 pääjuhla Tervehdyssanat: Kaupunginjohtaja Martti Sinisalmi 15.00 päätöskahvit Musiikkiesitys: Maanantaina, 26.4. järjestetään halukkaille tutustumisia Porin nähtävyyksiin. Sari Nordqvist Teljän kirkossa järjestetään ”Kertokaa lapsille Isänmaasta” tapahtuma klo 13.00. Ohjelma sisältää Juhlapuhe: lausuntaa ja musiikkia. Maaherra Rauno Saari Maanantaina Karhuhallissa vietetään asemiesiltaa kevyemmän yhdessäolon merkeissä. Tanssiesitys: Varsinaisen juhlapäivän päätteeksi. 27.4. on mahdollisuus osallistua Porin kaupunginorkesterin Liisa Nojosen tanssikoulu Sinfoniettan ja Satakunnan Sotaveteraanikuoron konserttiin Porin Promenadikeskuksessa alkaen Valtioneuvoston tervehdys: klo 19.00. Pääministeri Matti Vanhanen Finlandia: Satakunnan Sotilassoittokunta, Porin Mies-Laulu Kilpailukutsu Kilpailukutsu Puolustusvoimien tervehdys Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri ry ja Suomen Sotaveteraaniliiton SM-golf Veteraanin iltahuuto: Shakkiympyrät ry, Hamina järjestävät Aika: 25.8.2004 klo 10.00 alkaen Satakunnan Sotilassoittokunta Suomen Sotaveteraaniliiton 13. Satakunnan Sotaveteraanikuoro Paikka: Laukaan Peurunkagolf Laukaa shakkimestaruuskilpailut Haminassa Veteraanien sana: Sarjat: Miehet, LP/scratch/18, Reserviupseerikoulussa 6. – 10.9.2004. Pankinjohtaja Risto Ruskokivi sotaveteraaniyhdistysten varsinaiset Mikäli osanottajia on korkeintaan 10, jäsenet mestaruuskilpailu. PB/18 Maamme: pelataan täydellinen turnaus. Muutoin sotaveteraaniyhdistysten varsinaiset jäsenet. Kuorot, soittokunta, yleisö 7- tai 5-kierroksinen vajaakierroskilpailu Kunniamerkit osanottajamäärästä riippuen. Naiset, PB/18 sotaveteraaniyhdistysten ja naisjaostojen varsinaiset jäsenet Mestaruuskilpailuun voivat osallistua sekä varsinaisten jäsenten puolisot, Sotaveteraaniliiton sääntöjen mukaan mestaruuskilpailu. sotaveteraani-yhdistysten varsinaiset Kilpailukutsu Joukkuekilpailu LP/scratch/18 jäsenet ja avoimeen sarjaan muut sotiemme Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ry kolmimiehisin joukkuein veteraanit. järjestää Suomen Sotaveteraaniliiton len- Ilmoittautumiset on lähetettävä Pelattava Tee: Miehet punainen topallomestaruuskilpailut Helsingissä 15.08.2004 mennessä Kymenlaakson kaikissa sarjoissa keskiviikkona 26.5.2004 yksipäiväisenä. Sotaveteraanipiiriin, osoite: Pelipäivän ohjelma: klo 8.30- Paikka: Pasilan Urheilutalo, Radiokatu 22 Saarennonkatu 7 A 5, 45200 Kouvola, ilmoittautuminen, 9.30- kilpailun info, 9.40- Helsinki faxi (05) 375 3383 ja sähköpostiosoite: lipun nosto, 10.00- lähtö 1. teeltä, 15.00- Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset [email protected] sauna ja ruokailu, 17.00- palkintojen jako viimeistään 26.4.2004 mennessä Helsingin Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava Ilmoittautuminen Laukaan Peurunkagolfiin Seudun Sotaveteraanipiirille osoite: nimi, osoite, henkilötunnus ja jos tulee viimeistään 1.8.2004 mennessä puh (014) Mannerheimintie 93 A 00270 HELSINKI omalla autolla, sen rekisterinumero. 337 7300 tai e-mail: [email protected]. Fax 09 477 3957 fi sekä postitse Laukaan Peurunkagolf Oy, Osanottomaksu on 25 euroa, joka Sarjat: Ottelut pelataan yhdessä sarjassa, Valkolantie 68 41350 Laukaa pyydetään maksamaan 30.8.2004 mennessä joka on liiton mestaruuskilpailu. Kilpailuihin Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin tilille Ilmoittakaa: sotaveteraanipiiri ja yhdistys, saavat osallistua yhdistysten varsinaiset KSOP 575 001 – 269258, tiedonanto-osaan golf-seura, tasoitus ja sarja sekä yhteystiedot. jäsenet. Joukkueiden tulee lähettää pelaajien merkintä, shakki 2004. Joukkuekilpailuun pelaajat nimettävä nimet ja syntymäajat ilmoittautumisten Jokaiselle osanottajalle lähetetään viikko- etukäteen. Piirillä voi olla useampiakin yhteydessä tarkistuksia varten. Kilpailuohjeet ohjelma ja ajo-ohjeet erikseen. joukkueita. ja otteluohjelma lähetetään osanottajille Saapuminen RUK:n ja ilmoittautuminen Kilpailumaksu on 40,00 euroa/henkilö ilmoittautumisten päätyttyä. 06.09 klo 11 mennessä, jonka jälkeen sisältää: kilpailun, tulospalvelun, Osanottajamaksu: Osanottomaksu 70 euroa majoittuminen. kilpailunjohtajan, saunan ja keittolounaan. / joukkue maksetaan ilmoittautumisen Avajaiset ohjelman mukaan klo 12.00 ja Tiistain 24.8.2004 harjoituskierros hintaan yhteydessä Helsingin Seudun Sotaveteraani- lounas klo 12.45. 20,00 euroa/henkilö. piirin tilille Nordea 123830 - 227237 1. pelikierros 06.09 klo 13.30 – 16.30 ja Tasoitus: Ilmoittautumishetken mukaan. Kilpailupaikalla on kahvio, josta saa myös viimeinen kierros 10.9. klo 08.30 – 12.00. Max tasoitus miehillä 31 schp (slope pun) ruoka-annoksia omakustanteisesti. naisilla 39 schp (slope pun) Päättäjäiset ja palkintojenjako ovat RUK:ssa Kukin joukkue varaa itse tarvittavan Omat golfautot sallitaan. klo 13.00. majoituksensa. Lähimmät yöpymispaikat: Kylpylähoti Osanottajille on varattu majoitus RUK: Turnauksessa noudatetaan liiton hallituksen Peurunka puh (014) 839 6300, Hotelli ssa ja ruokailumahdollisuus varuskunnan joulukuussa 2003 hyväksyttyjä sääntöjä. Vuolake Laukaa puh (014) 833 002, Hotelli ruokalassa. ( Mm. vajaalla joukkueella pelaaminen on Keitele Suolahti puh 014-541061, Hotellit sallittua. ) Tiedustelut piiristä Aleksandra ja Jyväshovi Jyväskylä 020123 Lisätietoja: Jaakko Estola puh (09) 485 998, Toivo Hartikainen 0400 655 283. 4640 0400 - 995524 TERVETULOA HAMINAAN TERVETULOA PEURUNKAGOLFIIN TERVETULOA PELAAMAAN Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri ry Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri ja LENTOPALLOA HELSINKIIN Shakkiympyrät ry, Hamina Laukaan Peurunkagolf Oy Suomen Sotaveteraaniliitto ry Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ry 10 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Mannerheim-kokoelma Päivölän Suomen Sotahistoriallinen Kansanopistoon Seura kutsui kunniajäsenen Suomen Sotahistoriallisen Esko Vuorisjärvi, everstiluut- ajan. Hän on aina korostanut Seuran vuosikokous pidettiin nantti Pasi Kesseli, filosofi- adoptio-isänsä osuutta tämän Sotamuseossa 26. helmikuu- an maisteri Markku Melk- projektin ja kokoelman syn- ta. Kokouksen puheenjohta- ko, sihteeri Pirjo Pesonen, tymisessä…Olavi peri isän jana toimi everstiluutnantti diplomi-insinööri Carl-Fred- usko ja luottamuksen sota- Antti Juutilainen. Seuran pu- rik Geust ja filosofian tohto- marsalkkaan ja halusi tietää heenjohtajaksi valittiin edel- ri Lasse Laaksonen. Hallitus mahdollisimman paljon. Hän leen everstiluutnantti, valtio- valitsi puheenjohtajakseen on usein kertonut, että jatko- tieteen maisteri Ari Raunio. dosentti Elfvengrenin. Vuo- sodan vaikeina päivinä hän Hallituksen muiksi jäsenik- sikokous päätti kutsua seuran luotti isän opetukseen: ”Niin si valittiin professori Ohto kunniajäseneksi valtiotieteen kauan kuin Mannerheim kes- Manninen, dosentti Eero Elf- tohtori, eversti Vilho Tervas- tää, kestää Suomikin…Van- vengren, varatuomari Heikki mäen. Kokouksen jälkeen evl hana veteraanina mieleeni Pohjolainen, toimituspäällik- Raunio piti esitelmän aihees- palautui suomalaisten mies- kö Pekka Saloranta, eversti ta ”Kesän 1944 suurhyökkäys ten ja naisten isänmaallinen Ahti Lappi, komentaja Ove oli Suomen sotilaalliselle joh- joukkoliike kesällä 1938 Kar- Enqvist, valtiotieteen tohtori dolle yllätys”. jalan kannaksen linnoitus- töihin. Mannerheim-kokoel- man pystyttäminen tunnet- Reserviläisliiton tiin täällä tärkeäksi. Siihen ei Toijalan ja Valkeakosken veteraanityön opas ilmestynyt reserviläisiä tarvinnut käs- keä. ….Olavi Liukkonen on Veteraanityön innoittama- tehnyt historiallisen työn, sa- na hän kirjoitti veteraanityö- moin Päivölän Kansanopisto. hön oppaan ”Hoivatkaa, kohta Olemme vakuuttuneet siitä, poissa on veljet”, joka perustuu että täällä tahdotaan ja täällä hänen kokemuksiinsa käytän- osataan parhaalla mahdolli- nön auttamistyöstä. Opas on sella tavalla jatkaa työtä rak- tarkoitettu kaikille Reserviläis- kaan isänmaamme parhaak- liiton jäsenyhdistyksille. si. Marsalkka on viitoittanut Oppaan julkistamistilaisuus meille tien.” eserviläisliitto entinen pidettiin 25. päivänä helmi- Mannerheim kokoelman kerääjä kirjastonjohtaja Olavi Kenraaliluutnantti R.W. Reservin Aliupseerien kuuta Reserviläisliiton tiloissa. Liukkonen tarkastelee kokoelmaansa Päivölän Kansan- Stewén Suomen Marsalk- Liitto on viime vuosina Opas jaettiin kaikille Reservi- opiston esittelytiloissa. Kuva: Pekka Ruusukallio R ka Mannerheimin perinne- ottanut ohjelmaansa veteraa- läisliiton 356 yhdistyksille hel- irjastonjohtaja Ola- pivat tilat ja sai tähän työhön säätiön puheenjohtajana ja nien tukemisen. Veteraanien mikuun loppuun mennessä. vi Liukkosen Suo- sekä julkista että yksityis- Suomen Marsalkka Manner- tukeminen on noussut yhdek- Sotaveteraaniliitto tilasi Kmen marsalkka Man- tä rahoitusta. Kansanopis- heimin Metsästysmaja ry:n si Reserviläisliiton toiminnan opasta 500 kappaletta jaetta- nerheimia koskeva kokoelma ton omia varoja ei saneera- hallituksen jäsenenä lausui painopistealueeksi. Liiton yh- vaksi kaikille piireilleen ja yh- siirrettiin Tykölän kartanosta ukseen käytetty. Kokoelman lämpimät ja arvostavat kii- distyksistä kolme neljäsosaa il- distyksilleen sekä kaikille so- Päivölän Kansanopiston tiloi- kokoonpano- ja esillepanotyö tokset kirjastonjohtaja Olavi moitti viime vuonna olevansa siaalineuvojilleen. Opas on hin Valkeakoskelle 28. helmi- on tehty kokonaisuudessaan Liukkoselle kokoelman ke- mukana veteraanityössä tavalla käyttökelpoinen työkalu yllä- kuuta. talkootyönä. Hankeen tuki- räämisestä ja Päivölän Kan- tai toisella. pidettäessä ja käynnistettäes- Kirjastonjohtaja Olavi jayhteisöinä ovat olleet Ete- sanopistolle kokoelman vas- Tämän työn ohjaamiseksi sä tukitoimintaa paikkakun- Liukkonen on vuosikymmen- lä-Pirkanmaan veteraani- ja taanottamisesta ja säilyttämi- ja koordinoimiseksi liittoon pe- nan sotaveteraaniyhdistyksen ten ajan kerännyt Suomen reserviläisyhteisöt. Myös So- sestä. rustettiin pari vuotta sitten ve- ja reserviläisyhdistyksen välillä. marsalkka Carl Gustav Emil taveteraanien tuki- ja perin- Mannerheim-suvun pää- teraaniyhteistyöryhmä. Sen pu- Opas on jaettu kaikille Sotave- Mannerheimin elämää, hä- nesäätiö tuki hanketta. mies kreivi C.G. Manner- heenjohtajana toimii Juuan So- teraaniliiton piireille ja yhdis- nen sukuaan ja Mannerheim- Avajaisjuhlassa, jossa oli heim kiitti kirjastonjohtaja taveteraanit ry:n puheenjohtaja tyksille maaliskuun aikana. ristin ritareita koskevan ko- paikalla arvovaltainen kut- Olavi Liukkosta mittavasta Jarmo Tolvanen. koelman. Keräämisen aloitti suvierasjoukko, juhlapuheen keräystyöstä ja Päivölän Kan- jo Liukkosen isä 1930-luvul- piti asessori, reservin maju- sanopistoa kokoelman säilyt- la. Kokoelmaan kuuluu kir- ri Erkki Sutela. Hän sanoi tämisestä sekä julisti kokoel- joja, lehtiä, lehtiartikkeleita, muun muassa ”Tänään meil- man avatuksi. Suomen Sota- ääninauhoja, videoita, mita- lä on täällä Päivölän kum- veteraaniliiton tervehdyksen leita, kuvia, postimerkkejä ja muilla täysi aihe osoittaa avausjuhlaan toi liiton pu- muita esineitä. Kokoelmassa kiitollisuuttamme emeritus heenjohtaja Aarno Lampi. on noin 8 000 nimikettä. kirjastonjohtaja Olavi Liuk- Kokoelmasta kiinnostu- Kokoelma on ollut Tykö- koselle, joka nyt – vuosikym- neet ryhmät voivat tutustua län kartanossa Valkeakoskel- menten uutteran, sitkeän ja siihen ja saada haluaman- la. Vanhojen rakennusten ti- paljon asiantuntemusta vaati- sa oheispalvelut sopimal- lat eivät kuitenkaan soveltu- neen keräystyön jälkeen siir- la asiasta Päivölän Kansan- neet arvokkaan materiaalin tää Tykölästä Päivölän Kan- opiston kanssa puhelin (03) säilytykseen. Ne eivät myös- sanopiston haltuun ja hoi- 5436 403 tai sähköpostilla Reserviläisliiton oppaan julkistamistilaisuus Reserviläisliiton kään olleet riittävän palo- ja toon poikkeuksellisen laajan [email protected] tiloissa. Vasemmalta Reserviläisliiton puheenjohtaja Matti Nie- murtoturvallisia. Mannerheim-kokoelmansa, mi, toiminnanjohtaja Olli Nyberg, seisomassa oppaan tekijä Päivölän Kansanopiston joka edelleen kantaa Ola- Jarmo Tolvanen, Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Kalevi johtokunta päätti ottaa ko- vi Liukkosen nimeä. Kirjas- Tilli, toiminnanjohtaja Soili Myllys Rintamanaisten Liitosta, ku- koelman kiitollisuudella vas- tonjohtaja Liukkonen on uh- vassa selin liittosihteeri Pirjo Jaakola Rintamaveteraaniliitosta, taan. Päivölän Kansanopis- rannut koko vapaa-aikansa toiminnanjohtaja Jaakko Valve Suomen Sotaveteraaniliitosta to saneerasi kokoelmalle so- tälle työlle vuosikymmenien ja toimitusjohtaja Reino Toivio Rintamaveteraaniliitosta. 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 11 Sotaveteraaniviikko avattiin juhlavasti Raumalla

alvisodan päättymis- mään kaikkia kotona selviyty- päivän mukaan ajoitet- mistä koskevia asioita”, Lampi Ttu valtakunnallinen So- korosti. taveteraaniviikko käynnistyi Rauman Seudun Sotaveteraa- Kuntoutukseen tarvitaan nit ry:n 45-vuotisjuhlassa Rau- tasokorotus malla. Sotaveteraaniviikon Uuden konseptin toteuttami- tunnus on tänä vuonna: Yh- seen tarvitaan Lammen mu- dessä kestimme – yhdessä kes- kaan runsaan kahdeksan mil- tämme. Se kertoo yhä lisäänty- joonan euron tasokorotus. västä tuen tarpeesta ikäänty- Järjestön ykköstavoite on pa- neille veteraaneille. Raumalla rantaa myös veteraanien lä- puhunut Suomen Sotaveteraa- hipiirien osallistumista kun- Rauman Seudun Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Vaito Valpio ja hallituksen jäsen niliiton puheenjohtaja Aarno toutukseen. ”Me keskitämme Antti Högman ottamassa vastaan liiton edustajien tervehdystä. Kuva: Väinö Kiltti Lampi korosti, että veteraani- tähän nyt voimavaramme”, en ikääntyminen ja siitä joh- Lampi sanoi. tuva vaikeus selvitä itsenäi- räyksen julisteesta ja televisio- syntyneistä 1921-syntyneisiin Seudun Sotaveteraanit ry:tä 45- sesti edellyttää, että rintama- Tauno Siltavuorelle liiton mainoksista 1994-95. osoittivat, että monikymmen- vuotisesta menestyksellisestä veteraanien ja heitä hoitavien kultainen ansioristi Satakunnan Sotaveteraa- kertainen ylivoima voidaan toiminnasta. ”Merkittävä asia omaisten elinoloihin, kuntoon Juhlassa kiinnitettiin Suomen nipiirin puheenjohtaja Risto torjua - jos on sisua, peräänan- yhdistyksen historiassa on se, ja terveyteen sekä jaksamiseen Sotaveteraaniliiton kultainen Tuominen palautti kuulijain tamattomuutta ja itsensä ylittä- että Rauman yhdistys oli Säky- kiinnitetään entistä enemmän ansioristi Tauno Siltavuoren mieliin talvisodan alkuhetket. misen tahtoa - tuota kuului- län, Kankaanpään ja Huittisten huomiota. rintaan. Muutama vuosi sitten Neuvostoliitto vaati Saksan saa suomalaista sisua. Suomen sotaveteraaniyhdistysten kans- ”Me olemme esittäneet rin- Raumalle muuttanut Siltavuo- kanssa sopimansa etupiirijaon Talvisota 64 vuotta sitten oli sa perustamassa Satakunnan tamaveteraaniasiain neuvot- ri toimi parikymmentä vuot- mukaisesti Suomelta ja Balti- 105 vuorokautta kestänyt san- Sotaveteraanipiiriä Porissa pi- telukunnalle uuden konseptin ta Jämsän Sotaveteraaniyh- an mailta alueita ja tukikohtia. karitarina, jota suuri maailma detyssä kokouksessa 15.6.1966. veteraanien kuntoutukseen. distyksen puheenjohtajana ja Baltian maat suostuivat, mutta ihmettelee vieläkin. Kansalli- Rauman yhdistyksen edusta- Sen pohjana on jokaista vete- on monin tavoin ollut mukana Suomi ei. Suomi säilytti itsenäi- nen yhteenkuuluvuus ja yksi- jina olivat Teuvo Rahkonen ja raania koskeva vuotuinen lää- sotaveteraanityössä. Siltavuo- syytensä, mutta Baltian maat mielisyys sekä maanpuolustus- Into Riihivainio”, Risto Tuo- kärintarkastus, jonka perus- ri osallistui talvisotaan Karja- joutuivat vuosikymmeniksi tahto kasvoivat voimaksi, joka minen kertoi. teella veteraaneille laaditaan lan kannaksella ja oli mukana miehitetyiksi. Suomi kävi puo- tunnetaan termillä ’talvisodan yksilöllinen kuntoutusohjelma. myös jatko- ja Lapinsodassa. lustustaistelunsa yksin ylivoi- henki’”, sanoi Tuominen. VÄINÖ KILTTI Olennaista on, että kuntoutus- Koko Suomi oppi tuntemaan maista vihollista vastaan. ”Tal- Puheensa lopuksi Tuomi- käsitettä laajennetaan käsittä- hänen kasvonsa Iltahuutoke- visodan veteraanit 1890-luvulla nen onnitteli juhlivaa Rauman

Sotaveteraaniviikko päätettiin Tukholmassa

ukholmassa juhlittiin harjoitelleet. viulusooloja esittänyt Alfred 12. maaliskuuta 38. so- Ruotsin Sotaveteraanipii- Pisuke, jota säesti Lasse Zil- Ttaveteraaniviikon pää- rin puheenjohtaja Tauno Ah- liacus. tösjuhlan merkeissä. Juhla oli tila kertoi piirin 35-vuotises- Tervehdyksiä esittivät ken- samalla Ruotsin Sotaveteraa- ta taipaleesta. Alussa oli vain raalimajuri Kari Siiki Suo- nipiirin ja Tukholman sotave- kaksi sotaveteraaniyhdistystä men puolustusvoimista, ken- Suomen suurlähetystön tilat olivat Sotaveteraaniviikon teraanien 35–vuotisjuhla sekä Tukholma ja Göteborg. Pii- raalimajuri Björn Andersson päätösjuhlan vieraista viimeistä paikkaa myöten täynnä. JR 200 Aseveliyhdistyksen ri oli nimeltään Skandinavi- Ruotsin puolustusvoimista, 50-vuotisjuhla. an piiri, johon toivottiin myös puheenjohtaja Olavi Soikka- Juhlapäivä alkoi Tukhol- ruotsalaisten ja norjalaisten nen Sotainvalidien Ruotsin pii- man suomalaisessa kirkossa vapaaehtoisten liittymistä. ristä, rovasti Pekka Turunen pidetyllä jumalanpalveluksel- Vuonna 1976 piiri liittyi jä- Tukholman suomalaisen seu- la. Siinä saarnasi rovasti Kau- senenä Suomen Sotaveteraa- rakunnan ja Fritz Bergman ko Sainio ja liturgina toimi niliittoon. Piirin puheenjoh- ruotsalaisten vapaaehtoisten rovasti Pekka Turunen. Ju- tajana toimi tuolloin Axel Ax. ja Ruotsin piirin yhdistysten malanpalveluksen jälkeen las- Tällä hetkellä piiriin kuuluu puolesta. kettiin seppeleet muistolaa- 19 yhdistystä, joissa on noin 1 Juhlapuheen piti Suomen toille. 600 jäsentä. Sotaveteraaniliiton puheen- Suomen Tukholman suur- Juhlivien yhdistysten pu- johtaja Aarno Lampi. Juhlan lähetystössä pidetyssä juh- heenjohtajat Seppo Kivisaari päätössanat esitti Heikki Lir- lassa vieraat toivotti terve- ja Kalju Valdmaa kertoivat berg, joka kiitti esiintyjiä, jär- tulleeksi suurlähettiläs Pertti omien yhdistystensä toimin- jestäjiä ja yleisöä. Ensi kertaa Juhlassa luovutettiin ansiomerkkejä. Tauno Ahtilalle ojen- Torstila. Hän kertoi suurlähe- nasta. Suomen rajojen ulkopuolella nettiin Sotaveteraanien kultainen ansioristi, Eila Swan, Maria Svartsjö ja Laurti Blomfeldt saivat kultaisen an- tystön rakennuksen rakenne- Juhlan musiikillisesta puo- vietetty sotaveteraaniviikon siomerkin, Topi Tiaiselle luovutettiin Sotaveteraaniliiton tun sotilaiden vanhan harjoi- lesta vastasivat Laivaston päätösjuhla aloitettiin yhtei- ansiomitali ja Lars Aschan ja Anita Nygård saivat sota- tuskentän viereen, jolla ken- Soittokunta, jota johti yliluut- sesti lauletulla liiton kunnia- veteraanien ansioristi. Ansioristin saanut Stigbjörn Töt- tällä Ruotsin suurvalta-aikana nantti Pekka Roito, ooppera- marssilla Marssilaululla ja terström puuttuu kuvasta. myös suomalaiset sotilaat ovat laulaja Mikko Pulkkinen ja päätettiin Maamme –lauluun. 12 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Sotaveteraaniliitto palkitsi veteraanien hyväksi tehdystä työstä

Suomen Sotaveteraa- 32 Kalle Pihlajamäki, Savonlinna niliiton hallitus myönsi Lehtimäki 63 Reino Saikkonen, tammikuussa pidetyssä 33 Heikki Uljas, Askola Joensuu kokouksessa uuden So- 34 Aimo I. Korjus, Tampere 64 Sulo Rantavaara, taveteraanien kultaisen 35 Arne Björkskog, Kangasala ansioristin 63 henkilölle Lapvärtti 65 Toivo Lehmusvirta, sekä Sotaveteraaniliiton 36 Aarne Nikkilä, Helsinki ansiomitalin 24 henkilöl- Sotaveteraanien kultaisen ansioristin saajat Valkeakoski 66 Kauko Kaltio, Oulu le. Katajanokan kasinolla 37 Holger Strandberg, Vaasa 67 Urho Suonpää, Vantaa 10. maaliskuuta paikalla 38 Paavo Kähkönen, Kuopio 68 Pentti Vääränen, oli 13 kultaisen ansioris- 39 Gösta Nyström, Loviisa Petäjävesi tin saajaa ja 7 ansiomita- 40 Martti Malkavaara, 69 Tauno Siltavuori, Rauma lin saajaa. Haapavesi 70 Reino Ikävalko, Imatra 41 Kalevi Niemi, Nastola Kultainen ansioristi 42 Niilo Ihamäki, Espoo Sotaveteraaniliiton myönnettiin seuraaville 43 Veikko Juutilainen, Juva ansiomitali myönnettiin henkilöille: 44 Sulo Laakso, Rautjärvi seuraaville henkilöille: 7 Adolf Ehrnrooth, Turku 45 Kalervo Lindroos, Oopperalaulaja Jyrki Antti- 8 Lauri Sutela, Espoo Mäntsälä la, everstiluutnantti Veikko 9 Jaakko Valtanen, Espoo 46 Reino Heikkinen, Greus, päätoimittaja Heikki 10 Annikki Iloranta, Hauho Siilinjärvi Hakala, kuoronjohtaja Harri 11 Niilo Takkunen, Ylivieska 47 Mauno Korhonen, Hietamies, vanhainkodin joh- Sotaveteraaniliiton ansiomitalin saajat 12 Emil Takomaa, Lempäälä Vesanto taja Hannele Hietanen, pan- 13 Heikki Salmi, Säkylä 48 Juho Seppälä, Ylivieska kinjohtaja Pentti Hinkkanen, 14 Lauri Kesti, Teuva 49 Carl Gustaf Wolff, peruspalveluministeri Liisa 15 Matti Viitanen, Nokia Tammisaari Hyssälä, lääkintöneuvos Pek- Ratsuväen koulutuskeskus 16 Paavo Pasanen, Vihanti 50 Holger Andersson, ka Jokinen, kansanedustaja 17 Anto Kiviniemi, Helsinki Närpiö Bjarne Kallis, lehtori Pirkko Mäntyharjulla 18 Olavi Kujansuu, Parkano 51 Jalo E. Liinamaa, Kiravuo, eversti Asko Koh- 19 Reino Arvola, Oulu Seinäjoki vakka, lääkintöneuvos Eero esällä 1944 pian Vii- arkistossa on tätä varsin tun- 20 Ilkka Seppälä, Luumäki 52 Arvo Rytioja, Toholampi Korhonen, tuotepäällikkö purin menettämi- tematonta osuutta varsin vä- 21 Veikko Kallio, Toronto 53 Olavi V. Erikkilä, Viljo Lehtonen, toimitussih- Ksen jälkeen siirrettiin hän jäljellä. Tallessa on vain Kanada Kokkola teeri Eero Nokela, kapteeni Lappeenrannassa toiminut siirtoihin ja huollollisiin alis- 22 Antti Malmberg, Raisio 54 Onni Sarilampi, Kouvola evp. Juha Orkomies, toimit- Ratsuväen Koulutuskeskus tamisiin liittyvät käskyt. 23 Keijo Rönkkö, Korpilahti 55 Eila Ylinen, Vammala taja Juha Raippalinna, toimi- Mäntyharjun kirkonkylän Edellä esitetyt niukat tiedot 24 Juhani Soila, Joensuu 56 Pentti Laamanen, tusjohtaja Mauri Ronkainen, läheisyyteen. Tärkeimpänä löytyivät eversti Pentti Kilkin 25 Asko Airola, Helsinki sisältöjohtaja Harri Sauk- syynä Ratsuväen Koulutus- ja majuri Heikki Pohjanpään Lappeenranta 57 Markus Aaltonen, Eura komaa, eversti Erkki Silvo, keskuksen siirtoon Mänty- laatimasta Suomen Ratsuvä- 26 Pentti Simola, Tammela 58 Väinö Lammasniemi, myyntipäällikkö Toivo Tiai- harjulle oli venäläisten suur- en historian II osasta. 27 Esko Kosunen, Helsinki Karvia nen, filosofian maisteri Sirpa hyökkäyksen edistyminen Mäntyharjulla on tarkoi- 28 Jaakko Simola, 59 Viljo Toivari, Miehikkälä Timonen, pääministeri Mat- Viipurin tasalle. Myös Mik- tus muistaa tuota aikalailla jo Hämeenlinna 60 Rauni Latva-Koski, ti Vanhanen, opetusneuvos kelin läheisyys lienee vai- unhoon vaipunutta vaihetta. 29 Pentti Ruotjoki, Elimäki Kauhajoki Pekka Varismäki, puheenjoh- kuttanut, palvelihan koulu- Paikallinen Kirkonkylän ky- 30 Tauno Ahtila, Tukholma 61 Matti Jutila, Luhanka taja Seppo Wuori tuskeskuksen toiminta myös lätoimikunta aikoo järjestää 31 Niilo Aaltio, Lahti 62 Tellervo Hämäläinen, Päämajan suojaamista. loppukesästä 2004 tilaisuu- Mäntyharjulla koulutus- den, jossa palautetaan mie- keskus toimi 4. heinäkuuta leen tapahtumia koulutuskes- alkaen Kotijoukkojen esikun- kuksen ajoilta. nalle alistettuna. Huollos- Koska kirjallinen aineisto sa koulutuskeskus tukeutui on jossain vaiheessa lähes ko- Suur-Saimaan Suojeluskun- konaan kadonnut on korkea tapiirin Esikuntaan. Ratsu- aika koota se muistitieto mitä väen Koulutuskeskus alis- on vielä saatavissa. tettiin uudelleen 15.10.1944 Esitän toivomuksen niil- Ratsuväkiprikaatille ja käs- le, jotka tämän lukevat ja ovat kettiin hevosineen siirtymään palvelleet Koulutuskeskuk- tilapäiseltä sijoitusalueeltaan sessa Mäntyharjulla, tai ko- Mäntyharjulta heti Lappeen- tiutettu Mäntyharjulla kou- rantaan. lutuskeskuksen toimesta, että Sodan päätyttyä Uuden- lähettäisitte omat muistelon- maan Rakuunarykmentin ne, valokuvanne ja muun tie- reservin ikäluokat siirrettiin don ja aineiston mitä Teillä on RvKoulK:n kirjoille, joka allekirjoittaneen käyttöön. suoritti näiden kotiuttamis- toimenpiteet. Koulutuskes- PENTTI HIMANEN Penttiläntie 4 A 19 kuksen toiminta katsotaan 52700 Mäntyharju päättyneeksi 27.11. 1944. Hä- [email protected] meen Ratsurykmentin lak- 050-361 7747 Pääministeri Matti Vanhaselle myönnetty Sotaveteraaniliiton ansiomitali luovutettiin kauttamisparaati pidettiin Espoon sotaveteraanien jäsentilaisuudessa 29. maaliskuuta. Paikalla oli 240 yhdistyk- Kouvolassa 27.11.1944. Sota- sen jäsentä. Ansiomitalin luovuttivat Aarno Lampi, Veli Rautoja ja Risto Laakasuo. 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 13 Kunniamerkkejä sotaveteraanityössä ansioituneille Tasavallan presidentti myön- si viime itsenäisyyspäivänä Kunniamerkkien ehdottaminen sotaveteraaneille kunniamerkkejä sotaveteraa- nityössä ansioituneille. Kun- Sotaveteraaniyhdistykset voivat tehdä ehdotuksia kun- niamerkkejä myönnettiin yh- niamerkin saajiksi. Ehdotus täytetään kahtena kappalee- teensä 365 henkilölle. Eniten na ja toimitetaan sotaveteraanipiirille, joka käsiteltyään kunniamerkkejä myönnettiin lähettää ne Sotaveteraaniliittoon kesäkuun puolivälissä. Pohjois-Karjalan ja Varsi- Liitossa laaditaan ehdotuksista yhteenveto, joka ehdo- nais-Suomen Sotaveteraani- tusten mukana lähetetään ministeriön ja Ritarikunnan piirin ehdotuksista. käsittelyyn. Kunniamerkkejä luovutet- Sotaveteraani, jolle ei ole myönnetty sotien muistomi- Kunniamerkit Joensuun seudun sotaveteraaneille luo- tiin talvisodan päättymisen talien lisäksi muita kunniamerkkejä voi saada Suomen vuttivat Paavo Saviaro, Erkki Hartikainen ja Toimi 64-vuotismuistopäivän juh- Valkoisen Ruusun I luokan mitalin. Immonen. lassa 13. maaliskuuta Joen- Sotaveteraaniliitto on lähettänyt sotaveteraanipiireil- suussa, jossa l38:lle annettiin le ohjeita kunniamerkkiehdotusten laatimisesta. SVR I lk merkki ja Naanta- lissa, jossa 75:lle luovutettiin kunniamerkki. Sotavahinkosäätiön avustukset vuonna 2004 uonna 1954 perus- vastuuosuuksiin saa myös tavoite on tukea sellaisia pie- tettu Sotavahinko- avustusta. nimuotoisia hankkeita, joi- Vyhdistyksen säätiö, Potilaan itsensä maksa- den turvin veteraanin koto- nykyisin Sotavahinkosäätiö milla lääkekustannuksilla on na asuminen on nykyistä pa- tukee edelleen merkittäväl- vuonna 2004 omavastuuraja, remmin mahdollista. Näitä lä panoksella sotiemme vete- joka on 607,72 euroa. Ylime- ovat mm. erilaisten turvakai- Askaisten, Lemun, Maskun, Merimaskun, Naantalin, Ry- raaneja. Vuodelle 2004 säätiö nevälle osalle haetaan korva- teiden rakentaminen, pesuti- mättylän ja Velkuan sotaveteraaneista 75 sai kunniamer- on myöntänyt Suomen Sota- usta Kelasta. Tarkemmat tie- lojen muutokset, portaikot tai kin. Juhlatilaisuudessa oli paikalla yli 60 henkilöä. Kun- veteraaniliitolle 89 140 euroa dot lähi apteekista tai Kelan muut turvallisuutta lisäävät niamerkit jakoi puheenjohtaja Viljo Sahlstén, kirkkoherra ja Rintamaveteraaniliitolle 62 toimistosta. parannukset. Jyrki Rautiainen, sihteeri Raija Wecksell ja järjestöpääl- 220 euroa vähävaraisten sota- Kunnallisissa sosiaali- ja Suuret peruskorjaukset likkö Markku Seppä. veteraanien ja heidän puoli- terveyspalveluista perittävis- jäävät avustusten ulkopuolel- soittensa ja leskiensä lääkin- sä kustannuksissa on potilaan le samoin yleistä mukavuutta nällistä ja sosiaalista tukea omavastuuraja 590 euroa. Tä- lisäävät pintaremontit. Kai- sia. Toivomme hakijoilta kär- Vaikka myönnetyt sum- varten. män ylimenevältä osalta hä- kissa huoneistoremontteja sivällisyyttä. mat ovatkin pieniä, niin So- Avustusrahaston toimin- neltä ei peritä enää maksu- koskevissa hakemuksissa on Epäselvät tai kielteisen tavahinkosäätiö on saanut taa ja tuen perille menoa val- kattoon kuuluvia maksuja. oltava liitteenä korjausneuvo- päätöksen saaneet hakemuk- kiitosta siitä kädenojennuk- voo Suomen Sotaveteraa- Maksukattoon luetaan seu- jan lausunto. Korjausneuvoji- set palautetaan hakijalle. sesta, joka on voitu tehdä sil- niliiton toiminnanjohtaja, raavat maksut: terveyskes- en palvelut ovat veteraaneille Sotavahinkosäätiö ko- loin, kun taloudellinen tilan- Rintamaveteraaniliiton toi- kusmaksu, päivystysmaksu, maksuttomia. rostaa yhdistysten ja piirien ne on vaikeutunut sairauden mitusjohtaja, kummankin jär- poliklinikkamaksu, osavuo- Yksittäisten avustusten vastuuta siitä, että avustuk- tai muun yllättävän elämän- jestön veteraaniedustaja sekä rokautisen laitoshoidon mak- suuruus riippuu kustannuk- set kohdistetaan avun ja tuen muutoksen takia. säätiön puheenjohtaja. Avus- su, sarjahoidon maksu, koto- sista. Keskimääräinen avus- tarpeessa oleville veteraaneil- ANNI GRUNDSTRÖM tukset myönnetään hakemus- na annettavan erikoissairaan- tussumma on noin 300 euroa. le ja heidän leskilleen. (09) 612 62013 ten perusteella ja kokouksia hoidon maksu, sarjahoidon Suurin avustusmäärä on 700 on vuoden aikana neljä. maksu, fysioterapian maksu euroa. Hakemuksia on saatavis- sekä lyhytaikaisen laitoshoi- Avustuksia ei myönnetä sa omasta sotaveteraaniyh- don maksu. Asiakkaalta pe- pitkäaikaishoidon maksui- distyksestä tai sotaveteraa- ritään kuitenkin maksukaton hin, kotipalvelumaksuihin, nipiiristä. Hakemuksissa on ylittymisen jälkeen lyhytai- kuntoutukseen, asunto-osa- oltava liitteenä selvitys tulois- kaisesta laitoshoidosta 12 eu- keyhtiöissä tehtäviin perus- ta. Ylimääräistä rintamalisää roa hoitopäivältä, sekä muut korjauksiin, jotka rahoite- saavalla hakijalla riittää Ke- sellaiset potilasmaksut, joita taan rahoitusvastikkeilla eikä lan todistus maksetuista eläk- ei lueta maksukattoon. Esi- eri vakuutusten korvauspii- keistä, muissa tapauksissa ve- merkiksi hammashuollon ja riin kuuluvia vahinkoja tai rotodistus. Selvitys avustuk- kotisairaanhoidon maksut. omavastuita korvata. Kai- sen käyttökohteesta, kulujen Tarkemmat tiedot saa oman vo- ja vesijohtoliittymistä ai- kokonaismäärästä sekä kuitit asuinalueen terveyskeskuk- heutuviin menoihin avusta ei tai niiden kopiot maksetuista sesta. myönnetä. laskuista on myös oltava. Edellä mainittuja omavas- Hakemukset lähetetään Avustusta voidaan myön- tuuosuuksia käytetään perus- yhdistyksestä omaan sotave- tää apuvälinehankintoihin, teena myönnettäessä avus- teraanipiiriin, josta ne toi- silmälaseihin ja lääke- ja hoi- tuksia lääke- tai hoitokului- mitetaan liittoon. Kaikki ha- tokulujen omavastuuosuuk- hin. Poikkeuksia tietysti on kemukset käsitellään luotta- siin. Hoito- ja lääkekuluissa ja ne käsitellään aina yksilöl- muksellisesti. on toivottavaa lyhyt selvitys lisesti. Kun hakemuksia on run- sairaudesta josta kulut aiheu- Asuinhuoneistoja koske- saasti, päätös avustuksesta tuvat. Hammashoidon oma- vissa remonteissa keskeinen saattaa kestää useita kuukau- 14 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Asekauppaa, myötätuntoa ja kauttakulkua talvisodan aikana Apua Italiasta ja Italian kautta

anhemman polven torisesti Il Duceksi – johta- koi lähes välittömästi. Ensiksi edustajista voi vielä jaksi – kutsuttuna. Muodolli- oli vuorossa Puola, jonka tu- Vjoku muistaa italia- sesti valtakunnan ykkösmies hoa seurasi Viron, Latvian ja laisen kirjailijan ja lehtimie- oli kuningas Viktor Emanuel Liettuan kanssa solmitut so- hen Curzio Malaparten jat- III. Ensimmäisessä maail- pimukset tukikohtien luovut- Suomi osti Italiasta kaikkiaan 35 Fiat G.50 hävittäjää, jois- kosodan aikaisen vertaansa mansodassa voittajien puo- tamisesta neuvostojoukoille. ta kaksi tuhoutui tulomatkalla. Koneet saatiin Suomeen vailla olevan kuvauksen tais- lella ollut Italia pyrki vahvis- Kun Suomi ei suostunut alue- ennen talvisodan päättymistä, ja osa niistä ennätti mu- telusta joulukuussa 1941 Laa- tamaan asemiaan Välimeren luovutuksiin eikä vaatimuk- kaan taisteluihin. Viimeinen Fiat poistettiin ilmavoimien tokan tuntumassa. Hyökkää- haltijana. Fasistit puhuivat seen Hangon vuokraamisesta kirjoilta 1947. vät suomalaiset sytyttivät tal- Välimerestä mare nostrumi- tukikohdaksi, Neuvostoliitto visen metsän palamaan ja na – meidän merenä. Libyan hyökkäsi 30.11.1939. Maail- mukaan merkittäviä puutteita kattua Fiat 50-G konetta en- neuvostotykistön kauhusta lisäksi myös joukko Egean- man yleinen mielipide oli pie- oli sekä aseistuksen määrässä nätti päästä Ruotsiin ennen vauhkoontuneet hevoset syök- meren saaria kuului tuolloin nen demokraattisen Suomen että osin myös laadussa – esi- kuin täyskielto tuli. Kuusi ko- syivät veteen ja jäätyivät sinne. Italialle. Parhaiten noista saa- puolella. Tässä ”rintamassa” merkiksi maalla ei ollut nyky- netta pysäytettiin lauttasata- Malaparten mukaan seuraa- rista nykysuomalaiset tunte- myös Italia oli suurten län- aikaisia panssareita. Lisäksi massa Sassnitzissä. Kun ko- vana aamuna ”Järvi oli kuin nevat Rhodoksen. tisten demokratioiden Rans- upseereita arvostettiin enem- neet myöhemmin palautettiin suunnaton valkea marmori- Kolmekymmentäluvun kan, Englannin ja Yhdysval- mänkin fasistisen maailman- Italiaan, ne lähetettiin rauta- levy, jonka päälle oli asetettu puolessa välissä Mussoli- tain rinnalla. katsomuksen kuin ammatilli- teitse Ranskan kautta Belgi- sadoittain hevosenpäitä”. Päi- ni hyökkäsi Abessiniaan ja Saksan Italiassa tuolloin sen pätevyyden perusteella. aan ja sieltä edelleen laivalla tä lienee ollut todellisuudessa muodosti jatkossa siitä Itali- toiminut sotilasasiamies von Kauppa- ja valuuttapoliit- Ruotsiin. Kaikki ostetut Fiat pari kappaletta, joskaan toi- an aikaisempien siirtomaiden Rintelen kertoo muistelmis- tisista syistä Italia oli kuiten- hävittäjät koottiin Ruotsissa, sesta päästä ei olla aivan var- Eritrean ja Somalian kans- saan talvisodan aiheuttamis- kin valmis myymään sota- josta ne lennettiin Suomeen. moja. sa Italian Itä-Afrikan. Vä- ta mielenosoituksista, joiden tarvikkeita oman armeijansa Jatkossa Italiasta tuleva so- Malaparte kuvasi jatko- hän myöhemmin italialaiset kohteena ei ollut vain Neu- puutteista huolimatta. Sodan tamateriaali rahdattiin me- sotaa, mutta jo talvisota oli osallistuivat Espanjan sisäl- vostoliitto. Myös Saksa sai puhjettua oli myyjän mark- ritse Norjan satamiin ja niistä kiinnostanut Italian tiedotus- lissotaan yhdessä saksalais- osansa kansajoukkojen vi- kinat ja sen mukaiset hinnat. edelleen rautateitse Haapa- välineitä. Kaikkiaan talviso- ten kanssa Francon puolella. hasta. Yleisessä innostukses- Monivaiheisten neuvottelui- rannan kautta Suomeen. Pit- dan aikana Suomessa ennätti Keväällä 1939 Italia miehitti sa kaikkiaan 5000 italialais- den jälkeen Suomi tulisi mak- kät matkat välilastauksineen vierailla puolentoistakymmen- Albanian. Vähän myöhem- ta ilmoittautui vapaaehtoisik- samaan suurelta osin hankin- hidastivat kuljetuksia niin, tä italialaista lehtimiestä. Näin min Rooma ja Berliini solmi- si Suomeen lähtijöiksi, joille tansa selluloosatoimituksil- että suuri osa avusta tuli pe- meidän sotamme tulivat kuva- vat ”terässopimukseksi” ni- kuitenkaan jatkossa ei myön- la, mutta myös italialaisten rille sodan viimeisinä päivi- tuksi heti tuoreeltaan myös la- metyn liittosopimuksen. Kun netty passeja. Loppujen lo- kaipaamilla valuutoilla. Kau- nä tai vasta Moskovan rauhan tinalaisella temperamentilla. sitten Hitler pääsi yhteisym- puksi talvisodan aikana Suo- pankäynnissä suomalaiset 13.3.1940 jälkeen. Päinvastoin kuin Neuvostolii- märrykseen Stalinin kans- meen saapui eri teitä kymme- osasivat käyttää hyväkseen Vaikka Berliini kielsi ton tuolloisen sopimuskump- sa Itä-Euroopan jakamises- nen vapaaehtoista. Seitsemän valttikortteinaan kuparin ja kauttakulun, niin Rooma ei panin Saksan kirjeenvaihtajil- ta, närkästynyt Il Duce kat- heistä sijoitettiin Osasto Si- eräiden muiden arvometal- sitä tehnyt. Niinpä auttamis- la, ei italialaisilla virkaveljillä soi terässopimusta loukatun. suun, jota koulutettiin La- lien toimituksia. Lokakuus- haluiset heimoveljet Unka- ollut esteitä kuvata suomalais- Toisen maailmansodan puh- pualla. Hietaniemeen hau- sa 1939 Suomi oli jo osta- rissa käyttivät jatkossa Itali- ten urheata kamppailua idän jettua Italia julistautui aluk- dattu hävittäjälentäjä Diego nut kaksikymmentäviisi Fiat an satamia sotatarvikkeiden hyökkääjää vastaan. Kirjoit- si ”ei sotaa käyväksi maaksi”. Manzocchi on ainoa talviso- G-50 hävittäjäkonetta, joi- lähettämiseen meritse. Lisäk- tajat ottivat selkeästi kantaa Vasta kymmenen kuukautta dassa kaatunut italialainen. ta tammikuussa 1940 tilat- si hyvin koulutetuista vapaa- Suomen ja sen sankarillisen myöhemmin tulisi sotaan liit- Oma erikoinen lukunsa oli tiin kymmenen lisää. Vaikka ehtoisista kootun pataljoonan kansan puolesta. tymisen vuoro. Ranskassa käynnistetty han- kaikkea haluttua ei saatu, os- 341 miestä matkustivat ”tal- ke koota siellä asuvista italia- toslistasta tuli pitkä: 100 000 vituristeina” rautateitse Itali- Mare nostrum Sota pohjolassa laisista 100 – 150 miehen Ga- kappaletta 7,35 mm:n Ter- an kautta Dieppeen Englan- Mussolini fasistisine puoluei- Molotov – Ribbentrop sopi- ribaldistilegioonaksi nimetty ni kivääriä patruunoineen, nin kanaalin rannalle. Sieltä neen oli jo 1920 –luvun alus- muksen 23.8.1939 salaisen li- vapaaehtoisjoukko. 100 kevyttä kranaatinheitin- matka jatkui Englannin, Nor- sa kaapannut vallan Italiassa, säpöytäkirjan mukainen itäi- tä, 48 kappaletta 20 mm:n ja jan ja Ruotsin kautta Lapu- jota hän jatkossa johti dikta- sen Euroopan jakaminen al- Aseita, 12 kappaletta 76 mm:n ilma- an harjoitusleirille Osasto Si- ammuksia ja lentokoneita torjuntatykkejä sekä saman suun, jonne saavuttiin lähes Pohjois-Italian merkittävä verran 47 mm:n panssaritor- neljä viikkoa kestäneen mat- konepaja- ja metalliteollisuus juntatykkejä. Aseiden ohel- kan jälkeen 2.3.1940. Kaikki- pystyi tuottamaan aseita, am- la ostettiin tarvittavat ampu- aan maaliskuun alkuun men- muksia ja ajoneuvoja sekä matarvikkeet. Lisäksi Itali- nessä vapaaehtoisiksi oli en- lentokoneita. Maa tunnettiin asta hankittiin muun muassa nättänyt ilmoittautua 25 000 myös laivanrakennusteolli- räjähdysaineita, merimiino- miestä. Unkarilaisten myö- suudestaan. Näyttävillä pa- ja, torpedoja, liekinheittimiä, tätunto veljeskansaa kohtaan raateilla, kalustoesittelyillä ja automaattipistooleita, pari- näkyi myös suuressa kansa- komeilla univormuilla fasistit kymmentä traktoria sekä 30 laiskeräyksessä, johon osallis- olivat pönkittäneet käsitystä 000 kypärää. tui muiden muassa pikkupoi- maan sotavalmiudesta. Van- ka George Soros. hastaan italialaisia sotakoulu- Kuljetuksia ja oli pidetty korkeatasoisina. ja kauttakulkua Kakkossijalla Italia Myös parisenkymmentä suo- Talvisodan syttyessä vähäi- Suomen saaman talvisodan malaisupseeria oli opiskellut nen määrä Italiasta ostetuista aikaisen erittäin merkittä- Talvella 1939-1940 koko maailman mielenkiinnon kohtee- niissä 1920 –luvulla. Todel- sotatarvikkeista oli onnistut- vän sotatarvikeavun – sekä na oli Suomen talvisota. Talvisodan aikana maassamme lisuudessa Italia oli kaikkea tu kuljettamaan rautateitse ostetun että lahjoitetun - yh- vieraili kaikkiaan 13 italialaista sotakirjeenvaihtajaa. Ku- vassa ulkomaalaisia lehtimiehiä helmikuun lopulla jär- muuta kuin valmis sotaan. Saksan kautta. Niinpä mat- teismääräksi on arvioitu 4,6 jestetyllä rintamakäynnillä. Kuva: teoksesta Martti Jul- Vain laivaston katsottiin ole- kaan lähetetyistä hävittäjäko- miljardia silloista markkaa. kunen: Talvisodan kuva. van kunnossa. Saksalaisten neista kaksi laatikkoihin pa- Summaa voi verrata vuoden 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 15

1938 perushankintaohjelman seitsemänneksi. Välissä oli- tatykit sekä kranaatinheitti- Kirjallisuutta Richly, Gabor: Unkari ja loppusummaan 2,7 miljardiin vat Ranska, Englanti, Belgia met ennätettiin jakaa joukoil- Finland i krig 1939 – 1945 Suomen talvisota. Sotahisto- markkaan, joka oli tarkoi- ja USA. Ruotsin avun arvok- le ennen sodan päättymistä. första delen. Holger Schildts riallinen Aikakauskirja 15. tus jakaa seitsemälle vuodel- si on laskettu 1 470 miljoo- Sodan kuluessa useammassa förlag, Borgå 1986. Jyväskylä 1997. le. Toisena vertailulukuna voi naa markkaa. Lisäksi Ruot- erässä tulleista 33 hävittäjäs- Julkunen, Martti: Talvi- Rintelen, Enno v.: Musso- käyttää elokuussa 1939 laa- sissa kerättiin vapaaehtois- tä osa ennätti jo rintamakäyt- sodan kuva. Ulkomaisten lini als Bundesgenosse. Tubi- dittua sotatarvikkeiden tar- joukon menojen kattamiseen töön. Kaksi Fiat G-50 konetta sotakirjeenvaihtajien kuva- gen 1951. velistaa, jonka loppusumma 500 miljoonaa. Tilastossa toi- tuhoutui tulomatkalla. ukset Suomesta 1939-1940. Talvisodan historia 4. So- oli 5,4 miljardia markkaa. sena olevan Italian toimit- Forssa 1975. tatieteen Laitoksen Sotahis- Maittain tarkasteltuna tamien sotatarvikkeiden ar- Kanervo. Pirkko: Italia ja torian toimisto. Porvoo 1979. eniten avusti Ruotsi ja toisena voksi on arvioitu 790 miljoo- ANTTI HANNULA Suomen talvisota. EN - His- Talvisota. Toimittajat oli Italia. Unkari oli 100 mil- naa markkaa. Sieltä ostetut torian tietosanomat. www. Pertti Pesonen ja Keijo Im- joonan markan toimituksilla raskaat ja kevyet ilmatorjun- ennen ja nyt.net. monen. Jyväskylä 1989. Hiihtokisat Keuruulla uomen Sotaveteraanilii- tyksensä. Pohjois-Savon Eino maa 22.19,9, ton hiihtomestaruus- Korhonen oli 80-vuotiaiden N79 1. Rantanen Siiri Lahti Skilpailut pidettiin 17. sarjassa omaa luokkaansa ja 14.11,1, 2. Rantio Hilkka Hel- maaliskuuta Keuruun varus- puristi samoille lukemille kuin singin seutu 18.23,1, 3. Remus kunnassa Pioneerirykmentin pari vuotta nuoremmat, jättä- Aila Kymenlaakso 19.29,1, järjestäminä. Osanottajia oli en taakseen selvästi muut. N76 1. Männistö Maija-Lii- ilmoittautunut yli 190 hiihtä- Sitten pari sanaa Siiri Ran- sa Etelä-Pohjanmaa 18.19,7, jää kahteentoista sarjaan. tasesta. Pitäisi kai panna noille 2. Holm Elli Vaasa 18.36,7, 3. Maaliin asti selvisi liki 160 naisille kokonaan eri latu, ettei Jokinen Elisa Kanta-Häme kilpailijaa eikä yhtäkään sai- tarvitsisi vertailla omaa tulos- 20.03,9, raustapausta sattunut, vaikka taan hänen kanssaan. Kyllä N73 1. Keskitalo Valma Lappi Siiri ”Äitee” Rantanen ampaisee vauhdikkaasti matkaan. mukaan oli tullut vähemmän hiihto on ihanaa, kun sen oi- 16.15,3, 2. Hasu Ingrid Kymen- harjoitelleitakin. Naisten sar- kein oivaltaa. laakso 16.49,9, 3. Torpström joissa Siiri ”Äitee” Rantanen Elvi Pohjois-Savo 17.02,6, lähti numerolla 13 matkaan ja Hiihtoa ei jätetä M76 1. Nojonen Osmo Vaa- tuli ensimmäisenä maaliin sel- Palkintojenjaon jälkeen kes- sa 13.16,0, 2. Näräkkä Vilho laisella lopputuloksella, ettei kusteltiin kilpailujen jatkami- Kanta-Häme 13.53,4, 3. Kur- naisista kenellekään ollut no- sesta, oli kuulemma joku ken- kinen Eero Lappi 14.01,6 kan koputtamista. Olisi siinä raali käskenyt lopettaa koko M78 1. Pietiläinen Heino Kes- monella miehellä ollut kohta- homman. Joukko vastasi yk- ki-Suomi 12.50,7, 2. Poukka laisesti tehtävää, samaan ai- simielisesti: KYLLÄ! kenelle- Paavo Helsingin seutu 12.54,4, kaan ehtiä. kään ei jäänyt epäselväksi, jat- 3. Pekkala Antti Keski-Suomi ketaanko. Hiihtoa ei jätetä. 13.23,8, Keuruun ladut M80 1. Korhonen Eino Poh- Etelä-Karjalan miehet mietteissään. Toiminnanjohtaja Keuruun varuskunta on ruti- Kilpailujen järjestelyt jois-Savo 13.04,8, 2. Lappalai- Vilho Malinen kuuntelee Aarne Mikkolan, 82-vuotiaitten noitunut SM-hiihtojen järjes- Keskusteluissa todettiin, että nen Esa Pohjois-Savo 13.58,6, sarjan kakkosen selvitystä matkan vaiheista. telyissä ja varuskunnan ladut hiihtokilpailujen järjestämi- 3. Anttila Mauno Keski-Poh- ovat jo tammikuusta asti ol- nen onnistuu ainoastaan kes- janmaa 14.02,0 leet valmiina sotaveteraanien kisen Suomen varuskunnissa. M82 1. Virtanen Oiva Lah- hiihdettäväksi. Hiihdetty kil- Kisakoneisto toimii armeijan ti 14.14,3, 2. Mikkola Aar- pailu oli kuitenkin vaativah- yksiköissä kitkatta ja kun tie- ne Etelä-Karjala 14.41,1, 3. ko. Vaihteleva latu nousuineen tyillä paikoin lumiolosuhteet Länkä Valio Helsingin seutu ja laskuineen teki kilpailusta ovat kilpailujen onnistumi- 14.50,5 todellisen. Armottomassa se- seksi varmat, joten niin kau- M85 1. Kuosmanen Kalle Poh- kuntitaistelussa mestarit erot- an kuin puolustusvoimat suos- jois-Savo 14.37,5, 2. Lågland tuivat. Kisakeli sattui olemaan tuvat antamaan tämän tuken- Sven Vaasa 17.50,8, 3. Kuusis- lämmin ja keväinen. Aamul- sa, ei ole mitään syytä lopettaa to Arvo Kanta-Häme 18.15,7, la oli pikkuisen pakkasta, jos- kilpailemista. M88 1. Norja Jalo Etelä-Poh- ta sää hiljalleen lämpeni nel- Keski-Suomen Pioneeri- janmaa 15.37,3, 2. Mikko- Varuskunnan päällikkö everstiluutnantti Osmo Toivanen jään asteeseen. Pitoa kysyttiin. rykmentin joukot everstiluut- la Hugo Pohjois-Pohjanmaa onnittelee kisojen nopeinta hiihtäjää Heino Pietiläistä. Joillakin sitä oli oikein teipin nantti Timo Lairion johdol- 15.37,9, 3. Luntamo Erkki Paavo Poukka ja Antti Pekkala odottelevat vuoroaan. muodossa, toisilla pitoa oli la ja majuri Jouko Kekkosen Varsinais-Suomi 17.32,2. hartioissa. avustamina järjestivät loistavat kisat, jossa kaikki koneiston Joukkuekilpailun tulokset: Mestarien mestari osat toimivat yskähtelemättä 1. Pohjois-Savo 15 pist 2. Kes- Kaikkein kiivaimmin sivakoi yhteisen päämäärän saavutta- ki-Suomi 19 pist 3. Helsingin kolmen kilometrin lenkin Hei- miseksi. Mieltä lämmitti eri- seutu 24 pist no Pietiläinen Keski-Suomes- tyisesti everstiluutnantti Lai- 4. Kanta-Häme 26 pist 5. Ky- ta. Aika oli alle 13:n minuu- rion sanonta:”..kun seuraavan menlaakso 29 pist 6.Vaasa 29 tin. Miehellä sattui olemaan kerran kisat järjestetään tääl- pist 7.Lappi 40 pist takataskussa jo Suomen mes- lä.” 8. Pohjois-Pohjanmaa 46 pist taruuskin ja pitoa oli hartiois- 9. Etelä-Karjala 50 pist 10. sa. Siksi varmana hän startta- Tulokset sarjoittain: Etelä-Pohjanmaa 75 pist si ladulle voitto mielessä, taisi N88 1. Kaukinen Aili, Pirkan- 11. Satakunta 76 pist 12.Varsi- Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Risto Isännäinen on- muuten olla jo kolmas perät- maa 22.11,4, nais-Suomi 79 pist 13. Pirkan- nittelee kisojen vanhinta osanottajaa Erkki Luntamoa täinen. Hyvin häntä ahdisteli N82 1. Räty Hilkka, Keski- maa 82 pist Varsinais-Suomesta. Miesten 88 vuotta -sarjan voittaja Paavo Poukka Helsingin seu- Suomi 19.11,0, 2. Veikkola Sii- Jalo Norja Etelä-Pohjanmaalta ja hopealle yltänyt Hugo dulta, mutta kolmen sekun- ri, Pohjois-Pohjanmaa 21.43,7, SEPPO LIETTU Mikkola seisovat palkinnot käsissään evl Osmo Toivasen nin päähän jäi hänen hyvä yri- 3. Honkonen Veera, Pirkan- seuratessa sivusta. 16 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Viron itsenäisyyspäivän tapahtumia

allinnan kansalliskir- heisiään sekä suomalaisia ys- Valokuvanäyttely kiertää jastossa avattiin 20. täviään ja tukijoitaan. Suomalainen valokuvanäytte- Thelmikuuta valokuva- Suomen Lions liiton puo- ly, joka kertoo Suomen-poiki- näyttely, Soomepoisid – 60. lesta Suomen Sotaveteraa- en toiminnasta sota- ja myö- Se kertoo Suomen-poikien niliiton toiminnanjohtaja hemmistä vaiheista on esil- toiminnasta Suomen jatko- Jaakko Valve luovutti 10 000 lä Tykistöprikaatin tiloissa sodassa aina viime aikoihin euroa käytettäväksi Suomen- Niinisalossa 4-30. kesäkuuta. saakka. Tilaisuudessa jul- poikien leskien tukemiseen. Valokuvanäyttelyn avajaisti- kistettiin Suomen Sotavete- Varat oli saatu Pohjolan Pu- laisuus perjantaina 4. kesä- raanien Viron yhdistyksen nainen Sulka –keräyksen kuuta. Elokuussa valokuva- kunniapuheenjohtaja Raul korkorahastosta. näyttely siirtyy Nurmekseen Kuutman kirjoittama teos, Tilaisuudessa luovutettiin ja se on esillä syyskuussa Ha- Kolmas tee – Eesti auks, tu- Viron puolustusministeriön minassa. leviku pandiks. Toisen maa- kultainen rintamerkki Sota- Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Raul Kuutma esitteli ilmansodan vuosina, jolloin veteraaniliiton toiminnan- Suomen-poikien juuri ilmestynyttä kirjaansa Kolmas tee. Viroon kohdistui uhka sekä johtajalle Jaakko Valveelle. Neuvostoliitosta että Saksas- perinneyhdistys jääneiden nimet on ikuistettu toimintasuunnitelma, joka ta, ”kolmas tie” merkitsi vi- Kirkkopyhä Kaarlin viereisiin muistokiviin. vahvistettiin, sisältää hank- rolaisille pyrkimystä itsenäi- kirkossa määritti Perinneyhdistyksen vuosi- keita perinnejulkaisuista, - seen elämään. Itsenäisyys- Suomen Sotaveteraanien Vi- tavoitteitaan kokouksessa Kuljetuskuution retkistä ja -tilaisuuksista sekä liikkeen yhtenä osana olivat ron yhdistyksen ja Eestin Va- auditoriossa oli jäsenten ohes- tuesta elinolojen kohentami- Suomen puolustusvoimiin paustaistelijoiden yhteistä Viron kansallispäivänä 24. sa saapuvilla sotilasasiamies seksi. vapaaehtoisiksi tulleet viro- kirkkopyhää vietettiin Kaar- helmikuuta Suomen-poikien Elvre ja ryhmä Maanpuolus- Kokous valitsi yhdistyksen laiset, Suomen-pojat, joiden lin kirkossa 21. helmikuuta. perinneyhdistys järjesti va- tuskorkeakoulussa upseeri- puheenjohtajaksi Seppo Lah- taistelu puna-armeijaa vas- Perinteisessä itsenäisyyspäi- kiintuneeseen tapaan kun- tutkintoa suorittavia virola- telan sekä hallituksen muiksi taan jatkui Virossa syksyllä vän lähelle ajoittuvassa juma- nianosoituksen Suomessa laiskadetteja. Avauspuheen jäseniksi Uno Järvelan, Nyy- 1944. Kirja kertoo seitsemän lanpalveluksessa alttaripalve- kaatuneiden virolaisten va- piti puheenjohtaja Lahtela. rikki Kurkivuoren, Mark- Suomen-pojan kohtaloista luksen suoritti Einar Soone ja paaehtoisten muistomerkillä Äskettäin kuolleen hallituk- ku Sepän, Reijo Tanskasen, 1930–1954 sekä antaa samal- saarnan piti Tõnis Nõmmik. Helsingin Malmin hautaus- sen jäsenen, matkailuneuvos Irma Törnströmin ja Seppo la kuvan Viron kansan tuol- Hagedin seurakunnassa kirk- maalla sekä piti vuosikoko- Antero Tuomiston muistoa Wuoren. Hallitus valitsi vara- loisista vaiheista, mielialoista koherrana toiminut Suomen- uksensa. kunnioitettiin hetken hiljai- puheenjohtajikseen Uno Jär- ja pyrkimyksistä. Teos ilmes- poika Paul Saar luki vuoden Suomen-poikien sankari- suudella. Vuosikokousesitel- velan ja Markku Sepän. tyy syyskuussa suomenkie- aikana Virossa ja ulkomailla hautausmaan muistomerkillä mässään hallituksen jäsen Reijo Tanskanen esitte- lisenä nimellä Suomen-poi- kuolleiden Suomen-poikien puhui perinneyhdistyksen pu- Nyyrikki Kurkivuori käsitte- li Suomen-poikien suomalai- kien tie – Virolaisssotilaiden ja vapaustaistelijoiden nimet heenjohtaja, kansanedustaja li Suomen-poikien merkitystä sen ja virolaisen perinneyh- kohtaloita (Otava). Suomen- ja kuolinajat. Seppo Lahtela. Muistomer- sillanrakentajina veljeskanso- distyksen juuri valmistuneen taja on eversti Eero Riuttala. kille laskettiin perinneyhdis- jen välillä. jäsenmerkin. Kokouksen pu- Tilaisuutta kunnioitti- Kunniamerkkejä tyksen, Viron valtion ja Lions Toimintakertomuksessa heenjohtajana toiminut Simo vat läsnäolollaan president- suomalaisille Club Käpylän seppeleet. Vi- todettiin, että viime vuoden Kärävä esitti Suomen Sota- ti Lennart Meri, puolustus- Viron itsenäisyyspäivänä 24. rolaisseppeleen laskivat suur- toiminnan avainalueita oli- veteraaniliiton tervehdyksen ministeri Margus Hanson, helmikuuta on Viron tasaval- lähettiläs Mati Maasikas ja vat Suomen-poikien perin- sekä kertoi valtion talousar- kulttuuriministeri Urmas lan Presidentti Arnold Rüü- sotilasasiamies Janus Elvre. teiden vaaliminen ja välittä- vion veteraanimäärärahoista Paet, puolustusvoimain ko- tel myönsi Maariamaan ristin Muistomerkin teksti kertoo, minen tuleville sukupolville, ja liiton järjestämistä heimo- mentaja, vara-amiraali Tar- mm. Sotavahinkosäätiön pu- että jatkosodassa kaatuneis- sosiaalisen tuen ja lääkinnäl- veteraanikeräyksistä, joiden mo Kuts ja Suomen Viron heenjohtajalle Peter Küttne- ta 178 virolaisesta vapaaeh- lisen tuen saannin mahdollis- tuotoilla tuetaan myös Suo- suurlähettiläs Jaakko Blom- rille ja toimittaja Juha-Matti toisesta on 91 saanut viimei- tamien Suomen-pojille sekä men-poikia ja heidän omai- berg. Paikalla oli runsaasti Martikaiselle. sen leposijansa Malmilla sekä heidän puolisoilleen ja leskil- siaan. Suomen-poikia, heidän lä- että muualle haudattujen ja leen. Myös alkaneen vuoden

Viron puolustusministeri Margus Hanson luovutti puolus- Raul Kuutman esittelyä valokuvanäyttelyn avajaisissa seurasivat (vas.) puolustusmi- tusministeriön kultaisen rintamerkin Suomen Sotavete- nisteri Margus Hanson, presidentti Lennart Meri ja suurlähettiläs Jaakko raaniliiton toiminnanjohtajalle Jaakko Valveelle. Blomberg. 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 17

60 vuotta senet ja heidän tukijansa semiset, joita oli runsaas- vastaanottoa. Sen sijaan hän jalan Osuuspankki 540201- Tallinnaan viettääkseen kil- ti. Palkituista mainittakoon toivoo, että mahdollisimman 245532. Viestiruudukkoon Suomen-poikien lan 12. vuosijuhlaa. muun muassa Suomen Tal- moni hänen suomalaisis- tiedot lahjoittajasta. Luette- paluusta Viroon Juhlapäivä aloitettiin linnan suurlähettiläs Jaakko ta ystävistään tukisi hänen lo lahjoittajista luovutetaan seppeleen laskulla Tallinnan Blomberg, joka sai vastaan- syntymäpäivänään perustet- Raul Kuutmalle joulukuussa Elokuun 18. päivänä tu- Reaalikoulun pihassa ole- ottaa killan valkean ristin. tavaa rahastoa. Sen varoilla Virossa järjestettävässä Suo- lee kuluneeksi 60 vuotta sii- valle Viron vapaussodassa Sama ojennettiin myös Jaak- tullaan huolehtimaan Suo- men itsenäisyyspäivän juh- tä, kun Suomea puolusta- kaatuneiden muistomerkil- ko Valveelle, joka myös kut- men-poikien hautausmaasta lassa. neet Virolaiset vapaaehtoiset le. Tämän jälkeen siirryttiin suttiin killan kunniajäsenek- Tallinnan Metsakalmistus- ”Suomen-pojat, Soomepoi- hotelli Viruun, jossa pidet- si. sa sekä heidän ja Viron va- sid” palasivat kotimaahansa tiin varsinainen vuosijuhla. Vuosijuhla päättyi yhtei- paussodan ja ryhtyivät käymään loppu- Vuosijuhla alkoi sillä, sesti laulettuun Eestin kan- suomalaisten taisteluja isänmaansa kohta- että Viron laivastossa pal- sallislauluun Eesti hümn, vapaaehtois- losta. velevat varusmiehet kantoi- jonka jälkeen liput kannet- ten lukui- Sotiemme veteraanien Suomen-poikien perin- vat Viron, Suomen ja killan tiin pois juhlatilasta. Juhlan sista muis- neyhdistys sekä Soomepois- liput juhlatilaan. Tämän jäl- jälkeen oli vuorossa yhtei- tomerkeis- Pohjoisen Suomen te Pärimusühing haluavat keen laulettiin lippulaulu nen lounas hotelli Virun ra- tä Virossa kirkkopäivä yhdessä muistella tätä histo- Eesti lipp puhallinorkesteri vintolassa. sen jälkeen, riallista tapahtumaa ja jär- Saunamees´in säestämänä. kun veteraa- Raahessa keskiviikkona 4.8.2004 jestävät 17.–19.8.2004 ryh- Viron puolustusministe- Raul Kuutman nit itse ovat ”Yhdessä perille” mämatkan taistelukentille. ri Marcus Hanson piti juhla- poistuneet Ohjelma Matkaohjelmassa on huo- puheen. Hän kertoi puhees- 80-vuotis- viimeiseen mioitu myös Pohjan-poikien saan ajankohtaisista puolus- iltahuutoon. 10.00 – 11.00 Kokoontuminen Raahen osuudet Viron vapaussodas- tusministeriön toimialaan merkkipäivän Lahjoi- jäähalliin, Ollinkalliontie 9 sa 1919. Tallinnasta Tarton liittyvistä asioista ja toi vuo- muistaminen tukset pyy- 11.00 Yhteinen jumalanpalvelus kautta Pärnuun ja Paldiskiin sijuhlaan ministeriön terveh- detään mak- (jäähalli) suuntautuva kolmipäiväinen dyksen. Myös Viron puo- Suomen sotien virolaisten samaan - liturgia khra matka sisältää useita mielen- lustusvoimain komentaja, vapaaehtoisten, Suomen- Suomen-poi- Veikko Määttä kiintoisia kohteita päättyen vara-amiraali Tarmo Kõuts poikien kunniapuheenjohta- kien perin- ja khra (ort.) 19.8.2004 Männikulle, jossa tervehti kiltaa. Killan kun- ja Raul Kuutma täyttää 80 neyhdistyk- Raimo Kiiskinen vietetään 60-vuotisjuhlaa. niajäsen, Suomen puolustus- vuotta 3. elokuuta. Merk- sen tilille, - saarna piispa Torstaina 19.8. järjeste- voimien maavoimapäällik- kipäivänään hän ei järjestä Etelä-Kar- Samuel Salmi tään Helsingistä myös yhden- kö, kenraalimajuri Kalervo - lapsikuoro ja Kainuun päivän matka niille, jotka ha- Sipi tervehti niinikään kiltaa Sotilassoittokunta luavat osallistua vain Männi- ja luovutti killalle maavoi- 12.30 – 14.00 Lounas kun päiväjuhlaan. mapäällikön kilven. Suomen Sotiemme veteraanien (ammattikoulu, lyseo Vastaava matkanjärjestä- merivoimien tervehdyksen Läntisen Suomen ja srk-koti) jä on Matkahaukka Oy. Mat- killalle esitti merivoimien 14.00 Päiväjuhla (jäähalli) kan hinta kolmipäiväiselle esikuntapäällikkö, kommo- kirkkopäivä - avaussanat prof. matkalle on 215e ja yhden dori Hanno Strang. Killan Turussa 19.8.2004 Aarno Strömmer päivän matkalle 65e. Osal- kunniajäsen, lääkintäevers- - seppelepartion listumisessa huomioidaan il- ti Tuomas Peltonen Turusta ”Onnellinen se kansa, jonka Jumala on Herra” lähettäminen moittautumisjärjestys. ja Rauman Reserviupseeri- kenttärovasti Kokoontuminen Turun Ilmoittautuminen suoma- en puheenjohtaja Ravo Sar- Juhani Liukkonen laiselle matkanjohtaja Sep- met Raumalta tervehtivät Messukeskukseen klo 11.00 mennessä - juhlapuhe Sotainvalidien po Wuorelle viimeistään kiltaa. Ravo Sarmet on syn- Messu Turun Messukeskuksessa, Veljesliiton puheenjohtaja 12.5.2004 osoitteella Juhana typerältään virolainen. Hän klo 11.00 – 12.30. Saarna arkkipiispa prof. Veli Matti Huittinen Herttuan tie 12 H 94 00600 esittikin tervehdyksensä vi- Jukka Paarma - päätössanat rovasti Helsinki. Puh. (09) 799 293, ron kielellä. Högmässan i Mikaels kyrkan Väinö Salokorpi 0400 315 177. Faksi (09) 799 Puhallinorkesteri klockan 11.00 - sotilassoittokunta ja 149. e-mail: seppo.wuori@pp. Saunamees´in esiintymisen Oulun Sotaveteraanikuoro inet.fi Häneltä saa tarkem- jälkeen jatkettiin terveh- Liturgiajumalanpalvelus Turun pia tietoja matkasta. Matkal- dyksiä. Vuorossa olivat: Tu- Ortodoksisessa kirkossa klo 11.00 Kahvila on avoinna juhlapaikalla le osallistuminen ei edellytä russa toimivan panssarilai- Lounas Turun Messukeskuksessa, alkaen klo 10.00. jäsenyyttä Suomen-poikien va Ilmarisen ja Väinämöisen klo 12.30 – 14.00 Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla Ð perinneyhdistyksessä. perinneyhdistyksen terveh- Päiväjuhla Turun Messukeskuksessa, – mieluimmin ryhminä – 10 / henkilö Matkan johtajana toimii dys, jonka esitti puheenjoh- klo 14.00 – 15.15 kirkkopäivän tilille OP 538103-276191 Seppo Wuori ja pääoppaa- taja, komentaja Eero Auvi- Avajaissanat Varsinais-Suomen merkinnällä ”Kirkkopäivä 2004” ja na Soomepoiste Pärimusü- nen, Lagedissa sijaitsevan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja lähettämällä yhdistyksille/osastoille hingin puheenjohtaja Mati Viron vapaustaistelun mu- Eeri Hyrkkö toimitettu ilmoittautumislomake Blumfeldt Tallinnasta. seon tervehdyksen esitti mu- kirkkopäivätoimikunnalle 31.5.2004 Juhlapuhe Rintamanaisten Liiton seon johtaja Johannes Tõrs, mennessä. Mukaan tulee liittää puheenjohtaja Ilmi Harska Suomen Lions Club Turku Aninkai- maksukuitti (tai kopio siitä). sen tervehdyksen toi klubin Päätösssanat Rovasti Väinö Salokorpi Ruokailuun oikeuttavat osallistumisliput merivoimissa tail twister Reijo Vaura, Tu- Kirkkopäivään osallistuvia pyydetään lähetetään ilmoittautuneille maksun run Laivaston killan terveh- ilmoittautumaan – mieluiten saavuttua. Käsiohjelma jaetaan paikan palvelleiden dyksen Matti Ketola ja Hel- osastoittain- viimeistään 15.6. päällä. Majoitusvaraukset tehdään eestiläisten killan singin Laivaston Killan pu- maksamalla ilmoittautumismaksu suoraan hotelleihin (Tiiranlinna 08- vuosikokous heenjohtaja Arto Tarvonen. 10 euroa/henkilö tilille 159030-149821 8403100, Raahen Hovi 08-2116400). Merihenkiseen juhlaan toi merkillä kirkkopäivä 2004. Maksu Tiedustelut 08-2277874, 044- Tallinnassa suomalaisen ratsuväen kil- sisältää ohjelman ja ruokailun. 3496515, 08-265233 tai Pohjois- tojen yhteisen tervehdyksen Huom! Älkää käyttäkö viitettä. Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri 08- Viron itsenäisyyspäivän aat- toiminnanjohtaja Jaakko Merkitkää viestiin maksajan nimi. 3112066, Sotainvalidien Veljesliiton tona 23.2.kokoontuivat Suo- Valve. Tiedustelut: Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri 08-3218200, men merivoimissa palvel- Tervehdysten jälkeen Varsinais-Suomen piiri, puh 02-231 Rintamaveteraanien Oulun piiri leiden eestiläisten killan jä- vuorossa oli killan palkit- 7870. 08-374475. 18 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Työvoimakysymys ja mielialojen hoitoa kotirintamalla

ienellä maalla on suu- dan kestäessä oli lisäksi täy- ria ongelmia sodan ai- dennettävä taistelujoukkoja Pkana. Miten saadaan kutsumalla palvelukseen rau- valtakunnan pyörät pysy- han aikana palveluksesta va- mään pyörimässä valtaosan pautettuja miehiä noin 37 000 työvoimasta ollessa sidottu- sekä uusia alokkaita, mikä na maanpuolustuksen tarpei- nieli oman osansa valtakun- siin? Miten kansan henkinen nan hupenevista miesvoima- kantti saadaan kestämään so- varoista. On tosin muistetta- dan väistämättä mukanaan va, etteivät maasta loppuneet tuomat tappiot ja poikkeus- tappioiden vuoksi miehet, olot? Miten kansan elinmah- vaan koulutetut taistelijat, ja dollisuudet turvataan kotialu- ratkaisevaksi sodankäynnin eella? jatkamisen kannalta muodos- Viime sotien aikana val- tui sotamateriaalin vähyys tai tionjohto joutui ratkomaan paremminkin sen puutteet. yllä mainitut ongelmat. Miten Mutta Siperia opetti. niitä työvoiman ja mielialojen Erityisesti jatkosodan pit- kohdalla hoidettiin, siitä huo- kittyminen 1941 merkitsi mioita seuraavassa. Niinkin melkoisia vaikeuksia talous- mielenkiintoinen asia kuin elämällemme. Lkp:ssa oli ar- Heinäntekoaika on maalla kiireistä aikaa. Joukko kaupunkilaisia haravan varressa sodanajan säännöstely on, se meijaan otettu valtaosa mie- korjaamassa kuivaa satoa talteen. on tässä yhteydessä jätettävä histä sekä liki kaikki kulje- tarkastelematta ja annettava tusvälineet. On arvioitu, että innolla. Nykyäänkin nuoret oli avustustoiminta sellaisilla yritystoiminnan ja vapaa- yleiskuva työvoima-asioista kesällä 1941 sodan alettua hakeutuvat kesätöihin rahan aloilla, jotka eivät kuuluneet ehtoisen maanpuolustuksen sekä kansan mielialojen hoi- noin 17 prosenttia suomalai- vuoksi, mutta sodan aikana viranomaisille, kuten eva- piirissä. Samaan aikaan rin- dosta ja toisaalta niiden val- sista tavalla tai toisella pal- oli kyse enemmästä. Työtyt- koista huolehtiminen. Keskus tamalla oli 431 000 miestä. vonnasta talvi- ja jatkosodan veli sodankäyntiä. Elokuun tö, pikkulotta ja sotilaspoika koulutti sotien aikana nai- Kun talvisodan linnoitustöi- aikana kotirintamalla. alussa puolustusvoimissa oli tunsivat osallistuvansa omal- sia miehisille työaloille. Kes- hin osallistui noin 40 000 työ- 29 prosenttia koko miespuoli- la panoksellaan taisteluun kuksen ansioihin on lisättävä velvollista, jatkosodan aikana Valtakunnallinen työvoima sesta väestöstämme ja 65 pro- maan olemassaolosta. puistotätitoiminnan aloitta- perustettiin linnoitusraken- Talvisodan alkaessa marras- senttia työkykyisistä 20—49 Naisemme suorittivat so- minen. nuspataljoonia, joissa oli yh- kuun lopussa 1939 Suomen vuotiaista miehistä. Palveluk- tavuosina suuren työurakan. Keskuksen nimi muuttui teensä 10 000 miestä. sotilaallinen varustautumi- seen oli kutsuttu liian paljon He hoitivat kodin, lapset sekä väli- eli Moskovan rauhan Sotateollisuudessa työs- nen ja talouselämän varautu- johto- ja ammattihenkilöstöä, vielä huomattavan osan ta- aikana Naisten Työvalmius- kenteli 130 000 henkilöä ja minen sotaan olivat mones- jota oli jo kesällä vapautet- louselämästämme, tehtäviä liitoksi, joka jatkoi naisten alan lisävaade oli 5 000 työ- sa suhteessa olemattomat tai tava kotirintaman tehtäviin. ja töitä, jotka rauhan aika- kouluttamista poikkeusajan velvollista. Elintarvikepu- keskeneräiset, joskin sodan Kun syksyn satokin oli vaa- na olisivat olleet ilman muu- tehtäviin ja pyrki osaltaan lan aikana maataloudessa oli uhka oli pakottanut joihin- rassa, vanhimmat ikäluokat ta miesten reviiriä. Toki oli säätelemään vapaaehtoisen vaje noin 200 000 henkilöä, kin lainsäädännöllisiin ja hal- oli kotiutettava samoin kuin sellaisiakin töitä ja ammat- työvoiman kysyntää ja tarjon- joita korvasivat naiset ja nuo- linnollisiin toimenpiteisiin. moottoriajoneuvojakin. teja, joista sen tekijää ei voi- taa. ret. Metsätalouden vaje oli Puolustusvoimiin kutsuttiin Yksi pahimmista puutteis- tu irrottaa rintamalle ja joi- Merkitystä oli maan toi- parhaimmillaan 40 000 mies- liikekannallepanossa ja sen ta oli siis työvoimakysymys. hin uuden kouluttaminen oli- meentulolle myös sotavan- tä, joita korvattiin pojilla mm. jälkeen enimmillään runsaat Armeijan ollessa rintamilla, si kestänyt pitkään. Naiset geilla, joita olikin valtion ja uittotöissä. 350 000 miestä ja tuhansia kotialueen tuotantoelämästä rynnivät sellaisillekin aloil- kuntien sekä yksityisten työn- naisia. Suurimmillaan yli 400 puuttui jatkuvasti yli 300 000 le, joilla oli luultu tarvitta- antajien käytettävissä vuo- Mielialojen 000 miehen ja naisen irrotta- miestä, sodan kriisiaikoina van vain raakaa voimaa. Met- denajasta riippuen: maa- ja hoitoa kotirintamalla minen useaksi kuukaudeksi enemmänkin. Lisäksi sotatar- sä- ja maataloustyöt liukuivat metsätaloudessa 12 000—30 Kotirintaman elämässä oli puolustusvoimien palveluk- viketeollisuudessa työskenteli ilman muuta naisten käsiin, 000 rakennustöissä 5 000— varsinkin jatkosodan aikana seen ei olisi ollut mahdollista noin 130 000 henkilöä. Valta- työn raskaudesta huolimat- 6 000 sekä muissa tehtävis- puoli, josta ei juuri puhuttu, ilman erikoisjärjestelyjä, vaik- kunnassa oli siis puutetta työ- ta. Teollisuudessa työskente- sä 4 000—6 000 sotavankia, eikä siitä ole puhuttu paljoa ka maamme maatalousvaltai- voimasta, ja esim. maanvil- li suurin piirtein yhtä monta joille maksettiin jopa työstä vieläkään. Kyseessä oli koti- suudesta johtuen tämän alan jelystöiden suorittaminen oli naista kuin miestäkin. palkkaa, useimmiten urak- rintaman henkisen kestävyy- työtehtävistä voitiin sotatal- sodan aikana tähdellisempää Maamme vapaaehtoisiin kaluonteisesti. Eniten vangit den ylläpidosta ja toisaalta vena irrottaa miehiä joksikin kuin rauhan aikana. naisjärjestöihin ( Lotta Svärd, arvostivat töitä maataloudes- sen mielialojen seuraamises- aikaa suuremmitta häiriöit- Ennen talvisotaa säädetys- SPR:n hoitajattaret, sotilas- sa. Melkoinen apu talouselä- ta. Moskovan rauhan aika- tä. Teollisuudenkaan piirissä sä työvelvollisuuslaissa jokai- kotisisaret ) kuului noin 150 mällemme oli muutamasta na 1940 aloitti toimintansa tilanne ei aluksi vaikuttanut nen 18—54 vuotias suomalai- 000 naista ja lisäksi yli 50 000 tuhannesta ruotsalaisesta va- Ässä-rykmentin veteraanien huolestuttavalta, koska alan nen oli työvelvollinen, rajoite- pikkulottaa. Näiden on arvi- paaehtoisesta maanviljelijäs- aloitteesta Suomen Asevel- työntekijöistä jo tuolloin oli tusti myös 15—17 ja 55—65 oitu vapauttaneen rintama- tä sekä saksalaisten Suomeen jien Työjärjestö (SAT), jon- melkoinen osa naisia. Mutta vuotiaat. Työmääräyksiin palvelukseen ehkä jopa 20 lähettämästä noin 400 puola- ka nimi vaihtui myöhemmin sotatarviketeollisuuden täy- turvauduttiin kuitenkin vas- 000 miestä eli noin 20 patal- laisesta metsätyömiehestä. VIA:ksi (Vapaus Isänmaa si käynnistyminen vuosien ta toissijaisesti, sillä ensisijai- joonaa. Määrään on lisättävä Vuonna 1943 syynättiin Aseveljeys). Järjestön pää- 1939 ja 1940 vaihteessa syn- sesti työvoimaa saatiin vetoa- vielä muutama tuhat työpal- väkiluku ja havaittiin, että tehtävänä oli arkaluonteisten nytti tilanteen, jossa työvoi- malla väestön vapaaehtoiseen veluksessa ollutta naista. maassa oli 15—17 vuotiai- tietojen levittäminen kotirin- man tasaussiirrotkaan eivät auttamishaluun. Keväällä Sodan aikana toimi myös ta miehiä 97 000 ja naisia 91 taman tietoisuuteen. Tiedot helpottaneet työvoimaongel- 1944 koulut lopettivat luku- Suomen Naisten Työvalmius- 000, 18—54 vuotiaita miehiä käsittivät yleensä sellaisia ko- maa. Vaikeimmaksi tilanne vuotensa jo huhtikuussa, jol- keskus, jonka takana oli joi- 389 000 ja naisia 896 000 sekä timaata ja ulkopoliittisia suh- muodostui metsätöissä, jois- loin opettajat ja koululaiset takin aatteellisia, ammatil- 55—60 vuotiaita miehiä 113 teita koskevia asioita, joita sa vienti sodan seurauksena saattoivat hakeutua töihin lisia sekä puolueiden nais- 000 ja naisia 131 000. Valta- poliittinen ja sodanjohto eivät supistui ja maassa syntyi suo- lähinnä maatalouden piiris- järjestöjä sekä runsaasti nk. osa näistä oli valtion hallin- voineet antaa lehdistön eikä ranaista polttopuupulaa kes- sä. Nimenomaan koulunuori- järjestäytymättömiä naisia. nossa, maa- ja metsätaloudes- radion kautta julkisuuteen, ken kylmän talven. Talviso- so suoritti työvelvollisuutensa Sen toiminnan päämääränä sa, teollisuudessa, liikenteen, mutta jotka sopivasti muo- 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 19 toiltuina katsottiin tärkeiksi tullut kovin suurena yllätyk- rintamien vetäytyminen ai- saattaa kotirintaman tietou- senä. Päinvastoin se jopa ko- heutti pelokkuutta kotirinta- teen, jotta luottamus valtion- hensi mielialoja. Saksan voit- malla, mutta selvät torjunta- johtoon säilyisi ja sodanaikai- toon uskottiin, joskin maltil- voitot heinä—elokuussa taas set mielialat pysyisivät kor- lisenkin vasemmiston piirissä tasoittivat mielialoja, joiden kealla tappioidenkin tullen. esiintyi natsismin pelkoa. Pe- tarkkailu lopetettiin elokuun Vastavuoroisesti järjestön lättiin maamme olevan pe- kuluessa. laajalle levinnyt organisaatio linappulan isoisten pelissä. Sodan jälkeen kukoksi antoi palautetta kotirintaman Mannerheimin tunnettu mie- tunkiolle noussut äärivasem- todellisista mielialoista päät- kantuppipäiväkäsky 10. hei- mistomme otti SAT/VIA:n täjille. Järjestöllä lienee ollut näkuuta 1941 aiheutti osassa hampaisiinsa Valpon joudut- 7 000—10 000 enemmän tai kansaa jopa kielteisiä reak- tua sen käsiin vuonna 1948. vähemmän aktiivista jäsentä tioita sodan tavoitteita koh- Mutta jo sitä ennen järjestö kansan keskuudessa. taan, ja samaan vaikutti van- oli lakkautettu. Kun sitä ei ✆ SAT/VIA:n toiminta pe- han rajan ylitys. Kesän 1941 koskaan ollut perustettu eikä 08-782210 rustui siihen, että henkilöyh- varsin suuret tappiot aihe- sen hallussa ollut perustamis- teyksistä vaiettiin ja koko jär- uttivat kotirintamalla myös asiakirjoja, sitä ei oikeastaan jestön olemassaolo kiellettiin, vahvoja reaktioita, mutta joi- lakkautettu: se vain katosi. ja sen toiminta jatkui vielä ta Viipurin takaisinvaltaus Mutta sillä oli suuri merkitys sodan jälkeenkin. Luonteen- tasoitti. Mutta sotilaskarku- siihen, että kansa kuitenkin omaista oli tiukka salassapito, ruus oli yleisempää kuin tal- kesti sotien rasitukset. ja vaikka siitä tihkuikin tieto- visodan aikana, sillä vitsailu ja, VIA:n toiminta onnistut- paluusta kotiin perunanluon- ANSSI VUORENMAA tiin pitämään poissa julkisuu- tiin ei toteutunutkaan. Mie- desta. Tämä johtui siitä, että lialoja puolestaan kohottivat järjestön johto koostui hen- lisää Hangon takaisinvalta- Lähteitä: kilöistä, joilla oli tärkeä ase- us ja Japanin yhtyminen so- Erja Saraste: Työvoimapoli- ma normaalissakin elämässä, taan keskusvaltojen rinnalla, tiikka sodan ja rauhan krii- mm. SAK:n Eero A. Wuori, koska sen uskottiin vaikeutta- seissä. Suomi 1944, sodas- pääsihteeri Emil Huunonen, van Neuvostoliittoon lännes- ta rauhaan. Tammi, Helsinki asiamies Emil Skog, toimi- tä virtaavan aseavun kulkua. 1984, Martti Ruutu: Me us- tusjohtaja Esko Riekki, joh- Asemasodan aikana kotirin- koimme Suomeen, sotapäivä- taja Ossi Holmström, maiste- taman mielialat seurasivat kirja 1941-1944. Otava, Keu- ri Yrjö ”Jahvetti” Kilpeläinen tarkoin maailmantapahtumia ruu 2000, Keijo K. Kulha: sekä puolustusvoimissa evers- ja nousivat ja laskivat sodan Aseveljien aika. Suomalai- ti Lasse Leander, joka palveli kehittymisen mukana. Vaik- sen asevelihengen ja aseveli- Päämajan tiedotusosastolla. ka Risto Rytin valinta uudel- liikkeen historiaa 1940-1945. Järjestön toiminnanjohtaji- leen presidentiksi keväällä WSOY, Porvoo 1980, Kau- na olivat 1941—1942 koulu- 1943 kohotti mielialoja, alet- ko I. Rumpunen — Karoliina neuvos L. Arvi P. Poijärvi ja tiin toisaalta vaatia yhä ää- Vuopala: Tuntematon järjes- vuodesta 1943 rehtori Martti nekkäämmin Suomen irrot- tö. Historiallinen aikakaus- Ruutu. Kentällä toimivat lä- tamista sodasta. kirja no 3/1998 sekä Sotatie- hinnä miesten kenttäverkosto Kesällä 1944 neuvosto- teen Laitos: Talvisodan histo- ja naisverkosto. joukkojen suurhyökkäys ja ria 4. WSOY , Porvoo 1979. Verkostojen tehtävänä oli rauhoittaa kotirintamaa kes- tämään sodan rasituksia sa- malla puolustaen valtion- johdon ratkaisuja, sillä per- Torjuntavoittojen valtakunnallinen heiden kestäminen kotona merkitsi miesten kestämistä 60-vuotisjuhla Ilomantsissa 7.8.2004 rintamalla. Huomio kiinni- tettiin lomalaisten mielialoi- Juhlapäivän ohjelma: hin esim. hankkimalla näille klo 10.00 ekumeninen jumalanpalvelus Ilomantsin lupia alkoholin ostoon. VIA kirkossa seurasi tarkoin myös loma- klo 11-12.30 ruokailu Parppein koululla laisten puheita ja pyrki huo- maamattomasti syöttämään klo 13.00 ohimarssi, johon osallistuvat näille tietoja, joiden haluttiin veteraanien lippulinna, ja sen jäljessä leviävän sitten rintamalla. veteraanit, maanpuolustusjärjestöjen Järjestön lehtiä olivat ainakin lippulinna ja sen jälkeen mp-järjestöjen ME NAISET, TÄHDEN- edustajat, varusmieskomppania Pohjois- VÄ L E JÄ ja V I I T TA . Toi- Karjalan Prikaatista ja Pohjois-Karjalan mintaa rahoittivat puolustus- Rajavartiostosta. ministeriö sekä pienemmällä klo 13.30 pääjuhla liikuntahallissa osuudella suurteollisuus, kos- - juhlapuhe Itäisen ka järjestön yhtenä päätavoit- Maanpuolustusalueen teena oli viedä pohjaa maan- komentaja, kenraalimajuri alaiselta kommunistiselta Ari Puheloinen liikkeeltä. VIA:n toiminta oli Osallistumisesta ainakin ryhmien osalta pyydetään siis paitsi valistusta ja tiedon- ilmoittautumaan 1. päivään elokuuta mennessä puh. välitystä myös selvästi propa- 050-344 6067. gandaa. Sotaveteraanipiirien ja yhdistysten kannattaa Moskovan rauhaa 1940— majoitus- ym. asioissa ottaa yhteys Pohjois-Karjalan 1941 kansa yleisesti piti vä- Sotaveteraanipiiriin, puh. 050-596 8421/Juhani Soila. lirauhana, joten uusi sota ei 20 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUJA SOTAVETERAANEILLE

Alajärvi Hyrylä Kouvola

EHT Jouko Laine HAMMASLÄÄKÄRI Järvikatu 5 (Linja-autoasema), 62900 Alajärvi UNTO LEHTONEN puh. 06-557 1150 Kauppalankatu 27 B, 45100 Kouvola, puh. 05-375 4667 Killingintie 9-11 B, 45700 Kuusankoski, Espoo Ala-Tuori Minna puh. 05-379 1667 Lindholm Tom, HLT, EHL (suukirurgia) Leino Matti Hyttinen Pekka Kuopio Hämeenlinna DENTAALIPALVELU OY HAMMASLÄÄKÄREIDEN HÄMEEN YHTEISVASTAANOTTO HAMMASLÄÄKÄRIKESKUS OY Puijonkatu 23, 70100 Kuopio Hämeenlinna, Turenki, Parola Puh. (017) 262 4443 Puh. 03-616 6616 Hammaslääkäri- ja erikoishammaslääkäripalvelut Iisalmi

Hammaslääkäri Kiekkotie 2, Kuopio Juha Sirviö Puh. (017) 282 8171, Kirkkopuistonkatu 15 A, 74100 Iisalmi (017) 282 8244 Matinkylän puh. 017-825 002 Hammaslääkäri Eija Hyvönen Hammaslääkäriasema Anjankuja 2 ( sisäänkäynti Joensuu Matinraitin puolelta ), Matinkylä Lahti puh. 09-884 5300 EHT Mikko Hyvärinen Koskikatu 5, 80100 Joensuu puh. 013-221 133 Hammas-Tiimi Oy Forssa Ilomantsi, puh. 050-351 7706 EHT Timo Vuori Rautatienkatu 21 B, 15110 Lahti Hoidetut hampaat - miellyttävää itsellesi ja muille puh. 03-752 7577 Hammaslääkäri Teräskulman SAULI LENTO Hammaslääkäriasema Pekolanraitti 13 B 30, 30100 Forssa Siltakatu 14 B 25 A, 80100 Joensuu (03) 4355 450 puh. 013-224 140, 013-122 838, 013-224 200 Siltapuiston Puhelinpalvelu pelaa aamusta iltaan. Hammaslääkäriasema Myös ilta-aikoja. Aleksanterinkatu 25 a B, 15140 Lahti Jyväskylä puh. 03-877 377 www.siltapuisto.com Korva- ja hammaslääkärikeskus [email protected] Forssan Otonhammas Hammaslääkärikeskus Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Hammaslääkärit:Pertti Sillankorva,Timo Pursiainen puh. 014-333 4455 Lappeenranta Pekolanraitti 8 (katutaso), 30100 Forssa puh. 03-422 4066 LAPPEENRANNAN Karhula HAMMASLÄÄKÄRIASEMA OY

Helsinki HELILÄN HAMMASLÄÄKÄRIT Mauno Oravainen Toikankatu 4, 3. krs (talossa hissi) Karhula Karjalant. 8 Tapio Piili 53100 Lappeenranta Bulevardin Ajanvaraus Aija Leinonen (Kauppatorin vier./Pohjolan talo) puh. ✶ (05) 260 6400 Kaisa Aaltokallio HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Roni Ronkainen Ajanvaraus Yrjönkatu 21 C, 00100 Helsinki Pekka Ranta (leukakirurgia) puh. (05) 6255 100 Puh. (09) 646 433, myös implanttihoidot Kokkola Lempäälä Hammaslääkärikeskus Temppeliaukion Kokkodent Lempäälän Hammasklinikka Stoma Rantakatu 5, 67100 Kokkola Hammaslääkäriasema Ky Fredrikinkatu 66 B, 00100 Helsinki puh. 06-831 5563 Tampereentie 4, 37500 Lempäälä Puh. 09-436 6100 puh. 03-3750 113

EHT Pertti Peltokangas, Lohja Hammaslääkäriasema Linja-autoasema, Kokkola, puh. 06-831 2932, Deltadent Asematie 4, Kannus, puh. 06-873 560 Plus Terveys Hammaslääkärit Oy Hämeentie 29,5 krs., / Helmen Hammaslääkärit Sörnäisten metroasema Laurinkatu 32 B 21 00500 Helsinki, puh. 09-701 1819 Kotka 08100 Lohja puh. 019-321 456 KIINTEÄT HAMMAS- JA PROTEESIRATKAISUT Hammaslääkärit Hammaslääkäri KIMMO KAUKONEN KliinDent Hammaslääkäri ARTO & RIITTA SNÄLL Eteläinen Karjalantie 9 Lauri Korpikoski Hämeentie 97-99 A, Hki 55, puh. 09-765 735 48600 Karhula Karstuntie 2 Kiikkaistenkuja 1, 01800 Klaukkala, puh. 09-879 9003 puh. 05-225 9700 puh. 019-324 640 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 21 HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUJA SOTAVETERAANEILLE

Orimattila Salo Tampere Hammaslääkärikeskus Salon HAMMASLÄÄKÄRI Merja Hämäläinen Hammaslääkärikeskus Oy PÄIVI VIRTANEN Erkontie 15 D, 16300 Orimattila Turuntie 8, 24100 Salo puh. 03-777 7031 puh. 02-727 6600 Puh. 214 8648, e-mail: [email protected] Hämeenkatu 14 C, 3. krs, Tampere Oulu SALON Turku HAMMASLÄÄKÄRIPALVELU OY Vilhonkatu 11-13, II kerros, 24240 Salo Reijo Kari OULUN HAMMASLÄÄKÄRIKESKUS OY puh. 02-733 2211 kliinisen hammashoidon erikoislääkäri Isokatu 32 B, 3 krs Puh. (08) 374 444 90100 Oulu Fax (08) 377 096 Savonlinna Ajanvaraus klo 11-12 ja 16-17

HAMMASHOITOLA hammaskari oy

WIISAUDENHAMMAS Hämeenkatu 16 A 1, TURKU, puh. (02) 231 1710 Hammaslääkäri Kirkkokatu 7 A 3.krs, 57100 Savonlinna Puh. 015-511 60 Heikki Kantola Ukkoherrantie 15, 96100 Rovaniemi Hallituskatu 9, 2 krs Puh. 016-334 0400 90100 Oulu puh. 08-311 8036 Hammaslääkärikeskus Siilinjärvi Hämeenkatu 2, 20500 Turku puh. 02-2333 778

KAIKKI HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT P. (017) 4625 257 Kauppurienkatu 27, 90100 OULU Kuiluntie 2 71800 Siilinjärvi Fontanella II krs Puh. (08) 323 2500 Hammashoitoa nukutuksessa Hyvältä AJANVARAUKSET ARKISIN KLO 8-19 tuntuva • Yleishammaslääkäripalvelut hymy • Erikoishammaslääkäripalvelut Särkytapaukset • Suuhygienisti arkisin Tampere Puutarhakatu 12, 4 krs. 20100 Turku • Hammashoitoa nukutuksessa ajanvarauksella Puh. 02-2333 222 HAKEUDU HOITOON ENNEN KUIN HAMPAASI IRTOAVAT! Rauma Iensairauksien ja hampaiden tukikudossairauksien erikoishoitoa ja ennaltaehkäisyä Vaasa Valtakadun Erikoishammaslääkäri HLT, FK Hammaslääkäriasema Oy HILKKA HELOVUO Valtakatu 13, 26100 Rauma Tullintorilla, Hammareninkatu 2 A, Tampere puh. 02-822 1711 PUH: (03) 212 7129

Riihimäki

KIINTEÄT HAMMAS- JA PROTEESIRATKAISUT Hammaslääkärikeskus Hammaslääkäri Koskident Vantaa KIMMO KAUKONEN Koskikeskus 4 krs., Hatanpäänvaltatie 1 Hämeenkatu 24-26 3krs. 33100 Tampere 11100 Riihimäki puh. 019-724 880 ajanvaraus puh. 03-3142 9900

Maija Partanen, Anne Hakomäki, Ari Kilpi Rovaniemi ✆ 878 7930, Martinlaakso, Kivivuorentie 4 PIRKANMAAN NAPAPIIRIN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Varkaus HAMMASLÄÄKÄRIKESKUS Hämeenkatu 7 B, 6. krs, Tampere Pohjolan talo, Valtakatu 16, 96200 Rovaniemi Varkauden Tekaripaja Oy, Marja Heinonen Heikki Hanhijärvi Puh. 016-333 1444, fax 016-333 1455 Erikoishammasteknikot puh. 03-212 3584 puh. 03-214 6396 Hammaslääkäreiden yhteisvastaanotto, hammas- ja Johanna Paunu-Jokiniemi Anne Latvanne Soili Hyvönen ja leukaröntgen sekä hammaslaboratorio puh. 03-214 7480 puh. 03-212 3340 Keijo Pesonen, Särky- ja muut äkilliset tapaukset sopimuksen mukaan Hanna-Mari Kairtamo Sami Kangas Kauppakatu 11, 78200 Varkaus, Kelan SV-korvaukset veteraaneille suoraan puh. 03-214 7480 puh. 03-214 6396 puh. 017-552 8660 ja Leppävirta puh. 017-554 2350 22 2/04 Den 21 april 2004

Fyrken avgör – eller gör den?

början av detta år in- (1,6 milj.mk). Detta linjebes- nedkörning av Penningauto- paringar; däribland arbets- omföringen av årets Vetera- formerade Penningau- lut har självfallet inte vunnit matföreningens verksamhets- kraftsregleringar i samband ninsamling. Den energiskt Itomatföreningen vete- veteranorganisationernas gil- stöd ännu inte är inne. med bytet av verksamhetsle- och planmässigt organiserade ranorganisationerna om ett lande. Det väckte motstånd Finlands krigsveteranför- dare samt utplacering av för- insamlingen ger anledning till statsrådsbeslut, enligt vilket redan vid debatterna i bered- bund för sin del har utgått bundstidningens sidredige- förväntan på ett resultat som understödet till dem i år kom- ningsskedet. Visserligen är ifrån, att förbundets ekono- ring. överträffar fjolårets. mer att sjunka med 10 procent det sant, att de i genomsnitt miska stöd till distrikten och I fråga om finansieringen Fyrken avgör allt, sägs det. och den minskande linjen ska klart över 80-åriga veteraner- via dem till föreningarna bör har förbundet på senare år När det gäller veteranarbetet följas också i fortsättningen. nas led glesnar med omkring bibehållas på nuvarande nivå haft vissa glädjeämnen. Tes- behövs emellertid också an- Samtidigt meddelades, att en tiondedel per år. Men lika de närmaste åren. Som mot- taments- och andra donatio- nat, såsom beredvillighet och den tillkännagivna planen för sant är det, att i takt med åld- vikt till en eventuellt ofrån- ner till förmån för förbundets energi i verksamheten våra åren 2005—2007 ”ej binder randet omvårdnaden av dem komlig minskning av det of- sociala arbete har möjliggjort bröder och systrar till from- vare sig statsrådet eller Pen- och den planmässiga utveck- fentliga stödet måste man dels en fortsättning av understöds- ma. Men visst är fyrken — ningautomatföreningen”. lingen av denna år för år krä- pruta på utgifterna, dels fin- verksamheten. Särskilt bör penningen — viktig. Vår hä- Om Penningautomatfö- ver mera resurser per vete- na andra inkomstkällor. En- nämnas den till veteranerna dangångne infanterigeneral reningens direktivenliga pro- ran. Att göra stödåtgärderna dast genom att förfara så kan riktade biståndsaktivitet som ”Aatus” bevingade ord” en gram genomförs, betyder mångsidigare och effektiva- vi motse framtiden med till- Krigsskadestiftelsen inled- fyrk är en fyrk!” träffar sä- det att understödet minskas re ställer ökade krav även på försikt, konstaterade Jaakko de 1998. Tack vare av stiftel- kert sakens kärna också i det med en tredjedel på fyra år. det uppföljnings- och plane- Valve i vår tidning i sin sista sen anvisade medel har 2 500 här avseendet. År 2003 var understödet till ringsarbete, som veteranerna utblickskolumn som förbun- medlemmar av våra tre vete- Finlands Krigsveteranför- har anförtrott sina frivilligor- dets verksamhetsledare. ranförbund fått hjälp med sina AARNO STRÖMMER Ordförande för Finlands bund 408 000 euro (2,4 milj. ganisationer. Organisationer- Förbundets centrala led- svårigheter. I detta nu ställer Krigsveteranförbunds mk). År 2007 skulle det en- na har också framhållit, att ning har redan vidtagit åtgär- organisationerna sitt hopp till fullmäktige ligt planen vara 269 000 euro enligt deras mening tiden för der för att åstadkomma inbes- vårt folks givmildhet vid gen-

Förbundets verksamhetsplan I tvåårigt framtidsperspektiv

id mitten av juni raner från våra krig att mins- Veteranförbundens de- ning i vår tvåårsplan är att, styrelsemedlem eller ordfö- samlas vi åter till för- ka till mindre än hundratusen legation VEVA har i ett yt- via minimering av nackdelar rande. Vbundsdagar, denna och antalet egentliga med- trande till social- och hälso- som åldrandet kan förorsa- Vid uppgörande och be- gång i Seinäjoki. Vi gläder lemmar i förbundet till under vårdsministeriet eftertryckligt ka, bibehålla vårt organisa- handling av verksamhetspla- oss i förväg åt att få träffas femtiotusen. De kvarlevande betonat bland annat, att på en tionsliv sådant att det intres- ner har vi skäl att minnas att och vara tillsammans och allt veteranernas ålder kommer årlig hälsokontroll grundade serar och betjänar medlems- det, trots att det av veteran- det program som österbott- att öka med ett par år till, rehabiliteringsåtgärder äntli- kåren. I enlighet härmed bör förbunden grundade tradi- ningarna bereder sig att bjuda och skaran av veteraner som gen bör garanteras för alla ve- vi forma verksamhets- och tionsförbundet Eklövet inle- oss på. Men framför allt ska är yngre än 80 år är vid slu- teraner som är därtill berätti- organisationsstrukturen, göra der sin verksamhet i full ska- vi i enlighet med våra stadgar tet av verksamhetsperioden gade och önskar och behöver stadgeändringar eller tolka la om ett år, ändå kommer vid förbundsmötet fatta bes- mycket liten. Detta ställer på dem. I förbundets verksam- de gällande stadgarna, samt att återstå ymnigt med tradi- lut om vår verksamhetsplan den kommande verksamhe- hetsplan bör denna målsätt- fördela uppgifterna mellan tionsuppgifter även för vete- för två år framåt och välja för- ten särskilda krav, som vi har ning vara central. Förverkli- de ännu arbetskapabla vete- ransammanslutningarna och bundets ledning. beaktat i förslaget till verk- gandet av rättigheten till årlig ranmedlemmarna och dem de enskilda veteranerna själ- Under loppet av den be- samhetsplan. För att upprätt- rehabilitering bör befrämjas som trätt till för att bistå oss va samt anhöriga till hädan- gynnande tvåårsperioden trä- hålla veteranens och hans/ via vårt eget distriktsbasera- jämte blivande understödan- gångna veteraner. der tydligare än förr i förgrun- hennes i hemförhållandena de socialrådgivarprojekt och de medlemmar och stödorga- den de stundande slutske- bistående närståendevårda- genom införskaffning av förs- nisationer. En understödan- AARNO LAMPI Ordförande för dena av vår organisations res kondition behövs en allt tåelse och medhjälp från alla de medlem kan oförhindrad Finlands tillvaro och förberedelserna mera omfattande, individu- dem, som i sista hand fattar av stadgarna redan nu i våra Krigsveteranförbund för dem. Under den här pe- aliserad och mångsidig stöd- besluten om dem. sammanslutningar åta sig rioden kommer antalet vete- verksamhet. En annan viktig målsätt- krävande uppdrag, också som

Tack för samarbetet

itt arbetsupp- er tacksam för. lut och planer som görs inom uppdrag som det har fått. Det vår tidning dess särprägel och drag inom Finlands Till mitt arbete har hört förbundets förvaltning. På har också kunnat anpassa sin innehåll. Ett betydande stöd MKrigsveteranför- att hålla kontakt med de an- kansliets ansvar har även va- verksamhet till förändrade si- som chefredaktör har jag fått bund håller på att ta slut. Nära dra veteranorganisationer- rit att sköta förbundets ekono- tuationer och resurser. Jag är av hedersordförande Simo tio års arbete som förbundets na och deras ledande perso- mi och penninginsamlingar- nöjd med kansliets arbete och Kärävä, till vars särintressen verksamhetsledare upphör ner. Samarbetet har löpt bra na. Ekonomin har under alla dess anpassningsförmåga un- hör att skriva och vårda språ- vid valborgstiden 2004 då jag och varit mycket givande. Jag dessa år varit god. Förbundet der de här åren. ket. Kolumnen I utkikstor- på nationella veterandagen tackar här på min spalt de an- har kunnat stöda sina distrikt Jag tackar denna tidnings net slutar att publiceras med fyller 65 år. Denna tioårsperi- dra veteransamfundens led- ekonomiskt i betydande grad. fasta medarbetare och öv- detta nummer. Jag tackar alla od har varit den brådaste ti- ning för det utomordentliga Dessutom har alla insamlade riga skribenter för gott sa- tidningens läsare och tillöns- den i mitt arbetsliv. Arbetet samarbetet. Det har varit ett medel alltid utdelats oavkor- marbete, enär jag även läm- kar alla krafter och hälsa. Det som verksamhetsledare i vårt nöje att arbeta med er. tat till distrikten för de ända- nar ifrån mig uppgiften som har varit ett nöje och ett pri- lands största veteranorganisa- För att leda och upprätt- mål som insamlingstillståndet chefredaktör för tidningen vilegium att få arbeta tillsam- tion har också varit min mest hålla förbundets verksamhet har avsett. Sotaveteraani – Krigsvetera- mans med er. Tack för det. givande tid. Ni veteraner har behövs en stab, förbundets Förbundets kansli har un- nen efter tio år. Ni har med gett mig mycket och det är jag kansli, som verkställer de bes- der dessa år verkställt alla de era texter, bilder och råd gett JAAKKO VALVE 2/04 Den 21 april 2004 23 Kamratföreningen IR 200 Krigsskadestiftelsens understöd 2004 årsmöte 6.2.2004 i Stockholm rigsskadeförenin- avgift, deldygnsavgift för an- Det högsta möjliga understö- öreningen höll sitt 50-de set i Stockholm. Deltagande i gens stiftelse, numera staltvård, avgift för serievård, det är 700 euro. årsmöte samt firade IR och kontakter med systerorga- KKrigsskadestiftelsen, avgift för specialsjukvård given Understödet beviljas ej för F200 Regementets 60-års nisationer och deras verksam- grundades 1954. Den stöder i patientens hem, avgift för fy- långvårdskostnader, ej heller dag i Estniska Huset i Stock- het bl.a Finlands Krigsveteran fortfarande våra krigs vetera- sioterapi samt avgift för kort- för hemhjälp, rehabilitering, holm den 6 februari 2004. När- –förbundsdagar den 14—16 ner med betydelsefulla insat- varig anstaltsvård. Av klienten grundreparation i bostadsak- varande på mötet var 21 med- juni i Seinäjoki. Gemensamt ser. Stiftelsen har för år 2004 uppbärs dock efter överskri- tiebolag, vilka finansieras ge- lemmar och 2 gäster. firande av Finlands Krigsve- beviljat Finlands Krigsveteran- dandet av avgiftstaket 12 euro nom hyresvederlag, ej heller Årsmötet öppnades av teranförbunds Distrikt i Sveri- förbund 89.140 euro och Front- per vårddag för kortvarig an- för skador, vilka hör till för- ordf. Kalju Valdmaa, som häl- ge och Finska Krigsveteraner- veteranförbundet 62.220 euro staltsvård samt andra sådana säkringsområdet eller egenan- sade samtliga välkomna och nas i Stockholm 35 åriga tillva- att användas som medicinskt patientavgifter, som inte inräk- del i anslutning till försäkrings- en särskild hälsning till mili- ro samt Kamratföreningen IR och socialt stöd åt mindre be- nas i kostnadstaket, exempel- ersättningar. Ej heller beviljas tärattachên kommendör Stig- 200 50 års verksamhet i Stock- medlade krigsveteraner och vis avgifter för tandvård och understöd till utgifter för brun- Göran Grönberg från Finska holm den 12 mars. Vidare kon- deras makor/makar och änkor/ hemsjukvård. Närmare uppgif- nar och vattenledningsanslut- Ambassaden och Edgar Sini- takt med Svenska Finlandsf- änklingar. ter erhålles från den egna häl- ningar. salu som representant för Est- rivilligas Minnesförening, Verksamhetsledaren för sovårdscentralen. Ansökningarna sändes via lands Finlandsfrivilliga vete- likaså Estlands Finlandsfrivi- Finlands Krigsveteranförbund, Ovannämnda egenandelar föreningarna till krigsveteran- raner i Tallinn. Därefter hölls liga krigsveteranerna i Tallinn, verkställande direktören för användes som grund vid bevil- distrikten, som sänder dem parentation över de under sis- Göteborg och i Kanada. Frontveteran förbundet samt jandet av understöd för medi- vidare till förbundet. Alla an- ta året avlidna vapenbröder i Slutligen deltagande i Fins- dessa båda organisationers ve- cin- och vårdkostnader. Det sökningar behandlas konfiden- Sverige: Endel Aasmaa, El- ka National Veterandagens teranrepresentanter och stif- finns självfallet undantag och tiellt. Det finns många ansök- mar Ainsar, Valter Anneljas, sammankomst på biografen telsens ordförande övervakar de behandlas alltid individu- ningar, därför kan det räcka Eugen Justsuk, Albert Kask, Röda Kvarn den 27 april i fondens verksamhet och ser till ellt. flere månader innan beslut Evald Kullerkann, Ilo Käbin, Stockholm. att understöden riktas till rätta Då fråga är om reparation kan fattas. Vi ber om tålamod Rein Marandi, Herbert Pii- Efter årsmötet samlades mottagare. Understöden bevil- av bostäder är huvudmålsätt- hos den sökande. Oklara eller rimets, Roland Reets, Hans man till IR 200 Regementets jas på basen av ansökningar på ningen att stöda sådana mindre avslagna ansökningar returne- Reidak, Boris Savlin, Eino 60 års och Kamratföreningen sammanträden, som hålls fyra projekt, som ger bättre möjlig- ras till sökanden. Talmet, Karl Tammik, Henrik 50 års firande med gemen- gånger per år. heter för veteranen att bo hem- Krigsskadestiftelsen under- Uuemôsa, Olav Watsfeldt och sam supê och samvaro, i vil- Ansökningsblanketter står ma. Sådana är bl.a. ledstänger stryker att föreningarna och Arnold Wiik, samt i Kanada ken deltog 36 personer, från att få från den egna krigsvete- för att öka tryggheten, ändring distrikten bär ansvaret för att Fänrik Felix Laansoo som var Finska Ambassaden militä- ranföreningen eller från krigs- i tvättrum, i trappor och andra understöden riktas till såda- född 1910 och dog 24.12.2003, rattachê kommendör Stig-Gö- veterandistriktet. Till ansökan förbättringar, som höjer säker- na veteraner och deras änkor/ han var IR 200 regementets ran Grönberg med fru Tuula. bör fogas utredning om den heten. änklingar, som verkligen är i älsta officer. Han framförde sin hälsning sökandes inkomster. För den, Större grundreparationer behov av hjälp. Till mötets ordförande val- och tackade för den insats som som åtnjuter extra fronttillägg, omfattas inte av dessa under- Även om de beviljade be- des: Ilmar Laan och till pro- vi gjorde för 60 år sedan. Från räcker ett av FPA givet intyg stöd, ej heller ytreparationer loppen är små, har Krigsska- tokollförare Rein Moora. Sty- Estlands Ambassad militärat- om utbetalda pensioner, i öv- som är avsedda att höja triv- destiftelsen fått tack för den relsens dagordning godkändes tachê major Jaanus Elvre och riga fall intyg av skatteverket. seln. Alla ansökningar, som handräckning, som kunnat ges med tillägg, val av hedersleda- slutligen hälsade Edgar Sini- Utredning om ändamålet med gäller bostadsreparation, skall då, när den ekonomiska situa- möter till Kamratföreningen salu från apenbröderna i Tal- understödet bör bifogas, likaså åtföljas av utlåtande av bygg- tionen blivit svår på grund av IR 200 enär föreningen firar linn. uppgifter om de totala kostna- nadsrådgivaren. Rådgivnings- sjukdom eller annan överras- 50 och Regementet IR 200 60 Kalju Valdmaa hälsade derna samt kvittenser eller ko- tjänsten är gratis för vetera- kande förändring i levnadsför- år. från Kirsti Koivisto Espoo, pior av betalda räkningar. nerna. De enskilda understö- hållandena. Mötet godkände verksam- dotter till överste Eino Kuuse- Understöd kan beviljas till dens storlek är beroende av hets berättelsen och den eko- la som var IR 200 Regements anskaffning av hjälpmedel, kostnadsnivån. I medeltal är ANNI GRUNDSTRÖM nomiska redogörelsen. Budget chef och från Kamratförenin- glasögon och den egna ande- understödet ungefär 300 euro. (09) 6126 2013 och verksamhetsplan för år gens första ordförande Mar- len av medicin- och vårdkost- 2004 godkändes med årsavgift tin Juhkam som nu bor i Tar- nader. Ifall fråga är om vård- kronor 100,-. tu och slutligen från Mihkel och medicinkostnader, är det Till ordförande omvaldes Oland IR 200 klubben i Gö- önskvärt med en kortfattad re- Kalju Valdmaa och till styrel- teborg. dogörelse angående den sjuk- sen valdes: vice ordf. Ilmar Som brukligt är under dom, som föranlett kostna- Laan, kassaförvaltare Erich kamratföreningens samman- derna. Understöd kan även Kimber, sekreterare Rein komster klingade allsången erhållas till egenandel av tand- Moora, kontaktsekreterare som leddes av Ilmar Laan med vårdskostnader. Rein Puusepp, medlemskon- ackompanjemang på fiol av Gränsen för egenandelaen takter Lembit Ignats och arki- konsertviolinist Alfred Pisu- av patienten själv erlagda med- var Ago Vallas. Styrelse sup- ke och på flygeln Sigfrid Car- icinkostnader är 607,72 euro år leanter: Helge Armolik och lioth, de sistnämnda stod ock- 2004. För den del, som över- Gunnar Hiis. så för underhållningen. Det stiger nämnda belopp sökes Till revisorer valdes: Ants rådde som alltid glad stämning ersättning från FPA. Närma- Nationella veterandagen 27.4.2004 Ojapôld och Eldor Laikre, där ungdoms minnena vädra- re uppgifter erhålles från när- supleant Hugo Meesak. Till des med de sånger som sjöngs maste apotek eller från FPA- 8.30 Flagghissning på Mannerheimplatsen 9.15 Kransnedläggning på Sandudds begravningsplats hedersledamöter valdes: Gun- under utbildningen och även byrån. 15.00 HELSINGFORS FEST PÅ FINLANDIAHUSET nar Hiis, Erich Kimber och mellan striderana vid fronten. För de social- och hälso- Program:Helsingfors stad och Helsingfors garnison framför sina hälsningar Kalju Valdmaa. Vi skildes åter i förhopp- vårdstjänster kommunen upp- Gardets musikkår ger en konsert Helsingfors Soldathemsförening rf bjuder på kaffe i Finlan- Åsmötet enades om, att ning om ett snart återseende bär ersättningar är gränsen för diahusets foajé från kl. 14.00 föreningens verksamhet fort- och med önskan om en trevlig patientens egenandel 590 euro. Hela dagen under museernas öppettider: Fritt inträde för veteraner till Kiasma, Befolkningsskyddsmuseet, Krigsmuseet, sätter i stort sätt analogt med vår och sommar. För kostnaderna över denna Syväranta Lottamuseum och alla museer inom Helsingfors stadsmuseum. tidigare år. Det betyder att gräns uppbäres inga ersätt- VÄLKOMMEN sammankomsterna en gång KALJU VALDMAA ningar inom ramen för det s.k. i månaden fortsätter, utom avgiftstaket, till vilka räknas: Delegationen Helsingfors garnison för frontveteranfrågor juni—augusti i Estniska Hu- hälsocentralavgift, poliklinik- 24 2/04 Den 21 april 2004 En stor militärs och medborgares långa livsvandring till ände

Generalen av infanteriet, ren 1944 utmärkte sig de av ranerna lärde känna honom lutning. Den statliga begrav- personligt originella formu- Mannerheimriddaren Ehrnrooth ledda förbanden som en beredvilligt hjälpsam ningen, som följde det mi- leringar sprang ur en etisk Adolf Erik Ehrnrooth av- vid Siiranmäki, Äyräpää och varmhjärtad medmän- litära ceremoniet, blev en grundval av fosterländsk led i Åbo den 26 februari. brohuvud och Vuosalmi. I niska, som oavsett sin höga synnerligen anslående sorge- hängivenhet. Han var född i Helsing- början av juli befordrades ställning var förståelsefull högtid med betoning på fos- Den avlidnes son övers- fors den 9 februari 1905. han till överste. och kändes närstående. terländskheten, försvarsvil- telöjtnant Hans Adolf Ehrn- Efter sitt krigstida rege- Generalen var heders- jan och dess betydelse samt rooth och sju generaler bar En tapper och skicklig mentes hemförlovning var medlem i Egentliga Fin- värdesättningen av männen kistan ur domkyrkan till officer Ehrnrooth kommendör för lands Krigsveterandistrikt och kvinnorna från våra krig likbilen medan en musik- Släkttraditionen förde Adolf Nylands Dragonregemen- och Finlands Krigsveteran- och deras gärning. kår spelade Narvamarschen. Ehrnrooth in på den militä- te. Den 4 december 1944 ut- förbund. I början av år 2004 Vid jordfästningens be- Framför kyrkan stod ett he- ra banan. År 1922 inledde nämndes han av överbefäl- beviljade förbundet honom gynnelse var domkyrkan derskompani från Gardes- han sin värnpliktstjänstgö- havaren Mannerheim till sitt förtjänstkors i guld. fylld av inbjudna, till störs- regementet jämte veteran- ring vid Nylands Dragon- riddare av Frihetskorsets ta delen krigsveteraner och förbundets och Förbundet regemente, därifrån han in- Mannerheimkors av 2. klass Frispråkig opinionsbildare representanter för försvar- de stupades anhörigas fanor trädde i Kadettskolans 5. för sin skickliga och orädda Adolf Ehrnrooth blev, särs- sväsendet. Vid kistan stod med av kadetter bestående kurs. Efter att ha avlagt of- truppledning under anfalls- kilt under sina år som ”re- en hedersvakt och omkring fanvakt. ficersexamen 1924 tjänstg- och ställningskrigsskedena servist”, då tjänsteställ- den fem fanor jämte fanvakt: Bilprocessionen begav jorde han som kornett och samt uppehålls- och avvärj- ningen och arbetet inte statsflaggan, Savolaxbriga- sig i långsam takt till mars- löjtnant i det nämnda rege- ningsstriderna sommaren längre begränsade hans dens, Nylands Dragonbatal- kalk Mannerheims ryttars- mentet, fullgjorde en ettårig 1944. ståndpunktstaganden och jons och Pansarbrigadens taty, där den dröjde en kort kurs i Strömholms ridskola i Ehrnrooth fungerade tidtabell, en mycket bety- truppförbandsflaggor samt stund innan den fortsatte Sverige och befordrades till som chef för Stridsskolan dande nationell opinionsbil- fortsättningskrigets JR 7:s mot porten till Sandudds be- kapten 1931. Efter krigshög- 1947-1952 och kommendör dare. Som frispråkig, över- traditionsflagga. gravningsplats. Vid proces- skoleexamen 1935 tjänstg- för Pansarregementet 1952- tygande talare och färgstark Grevinnan Karin-Birgitte sionens rutt stod mer än tio- jorde han vid kavalleribriga- 1956. År 1956 befordrades åsiktsyttrare i massmedia Ehrnrooth lade ner blommor tusen personer som på det- dens stab. han till generalmajor och framlade och betonade han på sin avlidne makes kista, ta sätt önskade ge generalen Hösten 1939 under de blev inspektör för luftförs- det han betraktade som vä- Karin, Hans Adolf och Eva sin hedersbetygelse. extra reservövningarna och varet.Han befordrades till sentligt och viktigt, när det Ehrnrooth en blomstergärd Från porten vid begrav- efter vinterkrigets utbrott generallöjtnant 1959 och var gällde för nationen att reda från den övriga familjen. ningsplatsen fortsatte pro- tjänstgjorde Ehrnrooth vid 1960-1965 kommendör för sig ur svårigheter och med Med kransar hedrades den cessionen till hjältedälden. den av brigaden formade 2.D., varpå han pensionera- tanke på vårt lands framtid. bortgångne av släkten Ehrn- De anhöriga åtföljde den av Nykyrkagruppens stab som des efter 43 års tjänstgöring. År 1994 utgavs hans rooth, republikens president, överstelöjtnant Ehrnrooth chef för dess operativa avdel- På självständighetsdagen memoar- och pamflett- riksdagen, statsrådet, förs- och generalerna burna kis- ning och från början av 1940 1980 befordrades han till böcker Kenraalin testa- varsmakten, mannerheim- tan längs gången söderut, som 7. Divisionens stab- general av infanteriet och mentti- Generalens testa- riddarna och deras stiftel- där nära marskalk Manner- chef på Karelska näset. I ja- 1989 erhöll han Frihetskors- mente. Grundbudskapet i se, vapenbröderna från JR 7 heims gravmonument och nuari befordrades han till ets Storkors. Han fick des- dem återkom i många an- och dess traditionsförening, invid hjältegravarna hade major. sutom ett flertal andra höga dra tryckalster, artiklar och veteranorganisationerna och reserverats en gravplats för Efter vinterkrigets slut inhemska och utländska ut- intervjuer:”Finland är ett Förbundet för de stupades general Ehrnrooth. Kadet- fungerade Ehrnrooth som märkelsetecken. bra land. Det är värt att för- anhöriga, försvarsorganisa- ter lyfte av kistan genera- stabchef i Östra Savolax mi- Före krigen och några år svara. Dess rätta försvara- tionerna, generalerna i re- lens huvudbonad, värja och litärlän. Vid mobiliseringen efter dem deltog Ehrnrooth re är Finlands folk. Särskilt serven och riddarordnarna. flagga, av vilka den sist- 1941 blev han stabschef vid med framgång i många rid- i hans tal och hälsningar de Kransar nedlades även från nämnda vid högtidlighetens 2. Divisionen. När divisio- tävlingar, bl.a. som medlem senaste åren ingick också drottningen av Danmark slut hopvecklad överräck- nen sattes in i anfallsskedet av Finlands ryttarlag i olym- satsen:”Gud bevare Finland och Sveriges kungahus. tes åt överstelöjtnant Ehrn- bildades i slutet av juli in- piska spelen i London 1948. och finländarna!” Jordfästningen förrätta- rooth. Han och generalerna för genombrottet en Strids- Ehrnrooth kallades till Grundläggande karak- des av ärkebiskop Jukka nedsänkte kistan i graven grupp E. Under ledningen hedersmedlem i Kadett- tärsdrag hos Adolf Ehrn- Paarma biträdd av fältbis- till tonerna av Finska rytte- av denna blev Ehrnrooth kåren, Finlands Reservof- rooth var en stark ledar- kop Hannu Niskanen och riets marsch jämte heders- mycket svårt sårad. Skärvor- ficersförbund, Finlands förmåga i krig och fred, ett militärpastor Tapani Selin. salut. Familjemedlemmar- na i kroppen vållade honom Krigsveteranförbund, Savo- livslångt och hållfast vapen- I sitt jordfästningstal beto- na nedlade blommor i gra- plågor under hela återstoden laxbrigadens Gille och Of- brödraskap och en i grund nade ärkebiskopen Adolf ven. Från kyrkan medförda av hans liv. ficersförbundet samt till he- och botten varmhjärtad Ehrnrooths trogna, uppof- kransar och blomstergärder I början av 1942 återin- dersordförande för Marskal- och humoristisk relation till frande gärning som soldat lades på graven. En grupp trädde Ehrnrooth som kon- ken av Finland Mannerheims medmänniskorna. och hans stora, djupgående signalister blåste generalens valescent och befordrad till traditionsstiftelse och Jakt- En stor finländare är bor- betydelse som symbol för sista tapto. överstelöjtnant som 2.D:s st- hyddeförening och Manner- ta, men minnet av honom männen och kvinnorna från På eftermiddagen för- abschef på Näset. Detta up- heimriddarnas stiftelse. består. Hans exempel och våra krig. siggick i Riddarhuset en pdrag avbröts för hans del av förpliktande budskap spor- Åminnelsetalet hölls av minneshögtid, i vilken del- tjänstgöring som vikarieran- Sporrade, stödde rar hans samtida och vid- general Jaakko Valtanen. tog såsom av Karin-Bir- de kommendör för JR 28 veteranerna makthåller hans betydelse Han karakteriserade Adolf gitte Ehrnrooth inbjudna och JR 7. I januari 1943 ut- Särskilt nära stod general även för kommande genera- Ehrnrooths grundläggande släktingar till den avlidne, nämndes han till ordinarie Ehrnrooth våra krigsvete- tioner. karaktärsdrag: som en över- krigsveteraner, delar av ge- kommendör för JR 7. Han raner, sina vapenbröder och tygad, idétrogen, djärv och neralitetet, representanter rörde sig ofta i främsta lin- krigssystrar. Dem stödde Statsbegravning och om sina underlydandes bäs- för försvars- och traditions- jen vid Ohta-avsnittet, där och sporrade han på många militära hedersbetygelser ta omtänksam officer, en sammanslutningar samt per- han sårades ånyo, den här sätt. Stort värde satte de på General Adolf Ehrnrooth karismatisk och fordrande soner som i övrigt blivit ge- gången dock lindrigt. att han ännu i hög ålder del- jordfästes i Domkyrkan i befälhavare som också hade neral Ehrnrooth närstående. Det långvariga ställning- tog i deras fester och andra Helsingfors och gravlades på förmågan att vara en kam- Generallöjtnant R.W. Ste- skriget avbröts av Sovjetu- tillställningar som heders- Sandudds begravningsplats ratlig, medkännande vapen- wen framhöll i sitt minnestal nionens storoffensiv. I de gäst eller talare eller för att den 13 mars 2004, på 64-års- och veteranbroder. Hans de starka drivkrafter i gene- hårda striderna somma- framföra en hälsning. Vete- dagen av vinterkrigets avs- suggestiva anföranden och ral Ehrnroots liv som hade 2/04 Den 21 april 2004 25 Holger Strandberg 80 år utgjorts av fosterlandskär- och traditionsstiftelse en fond Ordföranden för Vasa Krigs- gebitet har han deltagit i det bärande krafterna i Kustös- lek, ledarförmåga och tap- som bär hans namn och vars veterandistrikt kanslirådet internationella samarbetet. terbotten. Från och med 1988 perhet. Som företrädare för konto redan har erhållit inbe- Holger Strandberg fyller 80 Han är isländsk konsul se- fungerade han fyra år som Mannerheimriddarna och talningar. år den 16 juni. Han föddes dan 1986. Finlands Röda styrelsemedlem i föreningen deras stiftelse talade ridda- Av texterna och namnteck- i Hangö, men har gjort sin Kors och dess arbete står Vasa Front- och Krigsvete- ren nummer 16 Pentti Iisa- ningarna i kondoleansskrif- långa livsgärning i Vasa från hans hjärta nära. I den or- raner och har därefter varit lo och för JR 7:s vapenbrö- terna, av åldersstrukturen hos och med 1950, först som so- ganisationen, där han är he- och är alltjämt ordförande der och traditionsförening dem som samlats vid rutten cialchef vid Oy Strömberg dersmedlem, har han skött för Vasa Krigsveterandist- forstrådet Antti Malmberg. för begravningsprocessionen Ab, sedan 1955 i uppdrag talrika både lokala och rik- rikt. I förbundets riksom- och vid graven samt av inter- inom sjukhusförvaltningen. somfattande uppdrag. fattande verksamhet har han Generalens minne lever vjuerna i massmedia framgår I sin egenskap av framståen- Redan som tonåring del- varit med sedan 1992 och är Tusentals medborgare och tydligt, att generalen av infan- de expert på sjukhusväsen- tog Strandberg i det frivilli- för närvarande förbundsfull- många sammanslutningar teriet Adolf Ehrnrooths livs- det har han haft också inter- ga försvarsarbetet i sin då- mäktiges viceordförande. hedrade den avlidnes minne gärning och ståndpunktsta- nationella uppdrag och bl.a. varande hemstad Hangö. Hans långa rad av heders- genom att skriva sina namn i ganden har väckt stort intres- kallats till hedersmedlem i I Vasa valdes han 1981 till och förtjänsttecken berika- kondoleansböcker som under se och mycken sympati även sjukhusförvaltningens euro- styrelseordförande i det då des nu senast den 10 mars, loppet av de fem vardagar- bland ungdomen. Det är skäl peiska samarbetsorganisati- grundade Österbottens För- då han mottog Krigsvetera- na närmast begravningen var att tro, att hans minne kom- on. svarsgille. Under hans tid nernas förtjänstkors i guld framlagda i Helsingfors garni- mer att fortleva från generati- I sin hemstad har Holger som ordförande och heder- nummer 37. sons högvakt och stadshuset i on till generation och därigen- Strandberg handhaft talri- sordförande har gillet verkat Förbundet tackar vete- Åbo. om hjälpa våra efterkomman- ka kommunalpolitiska leda- livligt och framgångsrikt och ranbroder Holger Strand- General Ehrnrooth hade de att minnas betydelsen av ruppgifter, bland annat som bl.a. åstadkommit minnes- berg för hans långvariga, sagt sin önska att hans min- våra krig och veteranernas in- ordförande för stadsfullmäk- märken och traditionsvårdar, förtjänstfulla arbete vete- ne skulle hedras också gen- satser i dem och vårda sig om tige i Vasa nästan oavbru- och främst av allt ett rikhal- ranerna och hembygden till om stöd åt krigsveteranarbe- dessa omistliga nationella tra- tet 1969—1992 och därtill tigt krigsveteranmuseum. fromma. tet. Med tanke härpå finns ditioner. som medlem i stadsstyrel- I krigsveteranarbetet är hos Krigsveteranernas stöd- S I M O K Ä R Ä V Ä sen. Även på det kommunala Holger Strandberg en av de AARNO LAMPI

Erexo-valmisteen on koostanut lääketieteen tohtori miehelle Loukas Tatidis. Valmistus ruotsalaisessa L-arginiini lääketehtaassa.

HERÄTTÄÄ SEKSUAALISTA HALUKKUUTTA 3000 mg L-arginiinia (6 tabletissa) sekä miehen seksihalukkuutta Kliinisessä tutkimuksessa on todettu kuusi viikkoa kestäneen L-arginiinin päivittäi- edistävät potenssipuu-, punaviini- sen käytön (miehillä 3000 mg päivässä) parantavan erektion muodostumista ja ja chilipippuriuute. ylläpitoa. Tämän kautta myös miesten seksuaalinen suorituskyky ja tyytyväisyys Täydennetty miehelle tärkeillä sukupuolielämään lisääntyi. Vaikutus tulee erityisen selvästi esiin miehillä, joilla vitamiineilla ja hivenaineilla. erektiohäiriö johtuu typpioksidin puutoksesta paisuvaiskudoksessa (1). Typpioksidin puutos voi olla seurausta miehen ikääntymisestä. Terveyskaupasta saat esitteen, jossa tarkemmin valmisteen (1) Chen J et al. Effect of oral administration of high-dose nitric oxide donor L-arginine in men with organic erectile dysfunction: results of a double-blind, randomized, placebo- controlled study. BJU Int 1999 Feb;83(3):269-73. vaikutuksesta.

Luontaistuote- ja terveyskaupoista kautta maan. Markkinoija: Fenno Natura, Tuusula www.fennonatura.fi 26 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004

Tehokasta ja pätevää isännöintipalvelua (AIT) JS PRO TEAM OY Suomen A-ISÄNNÖINTI OY Luomannotko 7, 02200 Espoo Palautuspakkaus Oy Martintie 14 C, 02270 Espoo puh. 09-5407 4534, 0400-720 664 www.palpa.fi Puhelin 867 6000

Eaton Holec Oy Sinikalliontie 3 A, 02630 ESPOO Puh. (09) 4393 400

METALLITYÖVÄEN LIITTO ry ESPOON TANSSIOPISTO Metallarbetarförbundet Hakaniemenranta 1 A, 00530 HELSINKI

SIIVOUS- JA KIINTEISTÖPALVELUT NYKYPALVELU OY DET NORSKE VERITAS Nahkahousuntie 3, 00210 Helsinki • puh. 681 691 Finnoonniitynkuja 1, 02270 Espoo Puh. (09) 867 6670, fax (09) 803 9226 www.dnv.fi www.nykypalvelu.fi

Maanrakennustyöt T:mi Erkki Honkaharju Market-Visio GRAAFINEN KONE OY Ristiaallokonkatu 6 G 94, 02320 Espoo Niittykatu 8, 02200 Espoo • Puh. 09-251 5500 Läkkisepäntie 20 B, 00620 Helsinki puh. 0500-444 763

Jokamuovi Oy Insinööritoimisto Pukkilantie 28, 62500 Evijärvi Jussi Linnakangas Oy Puh. 06-765 1301 Mannerheimintie 79, 00270 Helsinki, puh. 09-607 004

LAAKKONEN Connex Finland Hyvää kevättä! Konala

Diamond Power Finland Oy PL 33, 00701 Helsinki p. 020 198 3550

Maaseudun Työnantajaliitto ry

Rakentaja Espoosta Kirjanpitotoimisto Ludvig Oy MAANPUOLUSTUS- RAMKO OY Ludviginkatu 3-5 B 41, 00130 HELSINKI KORKEAKOULU Ennekuja 6, 02270 Espoo Puh. (09) 696 2210 PL 7 Fax 09-804 3870, 0500-504 882 00861 HELSINKI

Suomen Onnin Auto Oy Valtiotieteilijöiden Liitto Otaniemen teknologiakylä Malmin Kauppatie 46, 00730 Helsinki Puh. 09-350 8520 SVAL ry Ratakatu 9, 00120 Helsinki, puh. 6850 800, www.sval.fi 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 27

APTEEKKIPALVELUA SOTAVETERAANEILLE Alavieska Jyväskylä Porvoo Alavieskan Apteekki Jyväs-Apteekki Porvoon II uusi Apteekki Keskustie 7, 85200 Alavieska Kyllön Terveysasema, 40620 Jyväskylä Piispankatu 30, 06100 Porvoo puh. 08-430 153 puh. 014-334 2600 puh.019-689 7700 Voionmaankadun sivuapteekki puh.014-211 305

Askola Kangasala Ristiina Askolan Apteekki Suoraman Apteekki Ristiinan Apteekki Pappilantie 2, 07500 Askola, puh. 019-663 0091 Lentolantie 2, 36220 Kangasala Brahentie 16, 52300 Ristiina Pukkilan Sivuapteekki puh.03-379 0836 puh.015-740 7700 Suomenniemen sivuapteekki puh.015-666 470 Keskustie 15, 07560 Pukkila, puh. 019-625 004

Espoo Kisko Somero Leppävaaran Uusi Apteekki Kiskon Apteekki Someron Apteekki Toijantie 2, 25460 Toija Sello Leppävaara, 02601 Espoo puh.02-739 1529 Joensuuntie 36, 31400 Somero puh. 09-849 2550 puh.02-748 5678 Korpilahti Harjavalta Taivalkoski Korpilahden Apteekki Harjavallan Apteekki 41800 Korpilahti, puh. 014-821 775 Taivalkosken Apteekki Harjavallankatu 15, 29200 Harjavalta Luhangan Sivuapteekki Talonpojantie 8 B 9, 93400 Taivalkoski puh. 02-531 1500 Tammijärventie 262, 19910 Tammijärvi, puh. 014-877 271 puh.08-841 008 Kotka Helsinki Tornio Vuosaaren Apteekki Kauppatorin Apteekki Kirkkokatu 10, 48100 Kotka Tornion 1. Apteekki Kauppakeskus Columbus puh.05-210 8300 Vuotie 45, 00980 Helsinki Satamakatu 3 A, 95400 Tornio Puh. 09-343 4400 puh.016-480 014 Kuusamo Turku Laajasalon Apteekki Kuusamon 1. Apteekki Yliskyläntie 3, 00840 Helsinki Vanttajantie 7, 93600 Kuusamo Varissuon Apteekki puh. 09-686 0030 puh. 08-852 2228, puh./fax 08-852 2111 Littoistentie 81, 20610 Turku (Itäkeskus) puh./fax. 02-244 4245 -Apteekin vieressä erikoislääkärin ja fysioterapeutin vastaanotto Mellunmäen Apteekki Lappeenranta Korvatunturintie 2, 00970 Helsinki, puh. 09-343 6650 Lappeenrannan Pihlajiston Sivuapteekki Uusi Apteekki Raunistulan Apteekki Salpausseläntie 13, 00710 Helsinki, puh. 09-350 7850 Valtakatu 34, 53100 Lappeenranta Satakunnantie 15, 20300 Turku puh.05-415 6440 puh.02-231 7728 Hirvensalmi Muhos Hirvensalmen Apteekki Hirvensalmentie 21, 52550 Hirvensalmi, puh. 015-451 003 Pyhän Henrikin Apteekki Muhoksen Apteekki Hämeenkatu 2, 20500 Turku Rantakylän Sivuapteekki Valtatie 11, 91500 Muhos puh.02-275 2150 Puusepäntie 5, 50600 Mikkeli, puh. 015-178 466 puh.08-531 3600

Ivalo Mäntyharju Vaala Ivalon Apteekki Mäntyharjun Apteekki Vaalan Apteekki Yhdystie 14, 99800 Ivalo Sahanrannantie 1, 91700 Vaala Pentinpolku 1, 52700 Mäntyharju puh.016-661 029 puh.08-536 1270 puh.015-682 460

Joensuu Parikkala Vantaa Joensuun Uusi Apteekki Parikkalan Apteekki Korson Apteekki Siltakatu 10, 80100 Joensuu Sahakuja 2, 59100 Parikkala Maakotkantie 6, 01450 Vantaa puh.013-122 575 puh.05-430 016 puh.09-838 6600 28 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Juhla odottaa tulijoitaan

Liittokokous kitetty, joten liittopäivien ma- Liittopäiväasu Liittokokous on päivien tär- joitusta tarvitsevat ottakaa Seinäjoella pidettävien liitto- kein kohokohta. Siellä tehdään yhteys Matkailun puhelinnu- päivien tilaisuuksissa käyte- ne päätökset, jotka luotsaavat meroon (06) 420 9025. Hotel- tään kesäpukua, eikä kanneta liittoa ainakin seuraavat kaksi leihin ja matkustajakoteihin on kunniamerkkejä. vuotta eteenpäin. turha soitella. Sen sijaan suositellaan kan- Liiton nykyinen puheenjoh- Seinäjoen keskustassa ma- nettavaksi Sotaveteraanien taja Aarno Lampi on jättämäs- joituspaikkoja on noin 1 200 ansioristiä, ansiomitalia, so- sä puheenjohtajan tehtävät. henkilölle. Tämän lisäksi lähi- taveteraanimitalia tai ns. sol- Tästäkin syystä liittokokous- pitäjien majoitusliikkeet on va- kinauhaa, joka on yhteisissä edustajat ovat suurten päätös- rattu liittopäivien käyttöön. tilaisuuksissa aina paikallaan. ten edessä. Toivoa sopii, että Sitä, kun majoitus hoide- Seinäjoella on saatavilla mm. uuden puheenjohtajan valin- taan lähipitäjiin tai lähi kau- solkea, jossa on teksti Seinäjo- ta on sopuisa ja yksimielinen. punkeihin, ei suinkaan tarvitse ki 2004. Se antaa niin liitolle kuin liit- säikähtää. Esimerkiksi Lapu- Seinäjoki Areenan markkinointipäällikkö Pia Mäkinen, toa tarkkailevillekin varmuut- alle matka Seinäjoelta kestää Ruokailu Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jalo E. Liinamaa, ta yhteisiin päätöksiin. linja-autolla noin 20 minuut- Ruokailu tapahtuu Areenas- piirin edellinen toiminnanjohtaja Pentti Salonen ja toi- tia, saman verran Ylistaroon sa, jossa 100 varusmiestä on minnanjohtaja Pertti Kortesniemi suunnittelemassa liit- Järjestelyvastaavat ja Kuortaneen Urheiluopis- ruokailuavustajina. He kanta- tokokouksen kokouspaikan istumajärjestystä Seinäjoki Päivien pääorganisointi on lä- tolle aikaa kuluu 10 minuuttia vat ruoan pöytiin ja vievät asti- Areenassa. hinnä kahden miehen käsissä; enemmän. Tässä mielessä on at pois. Järjestäjän toimesta on vuotta on kulunut Veteraaniväestön keski-ikä Pentti Salosen ja Pertti Kor- aivan sama onko yöpymispaik- jokaiselle yhdistykselle lähe- siitä, kun Seinäjo- on korkea. Samalla kun väki tesniemen. Pentti Salonen jät- ka Seinäjoen keskustassa vai- tetty ennakkoilmoittautumis- 36 ella viimeksi jär- vähenee, niin onneksi arvos- ti toiminnanjohtajan tehtävät ko lähiympäristössä. kaavake. Liittopäiville lähtevi- jestettiin Suomen Sotavete- tus paranee. Kun vielä vuon- vuosi sitten ja Pertti Kortesnie- Omilla autoilla matkaa- en on syytä ottaa yhteys välit- raaniliiton liittopäivät. Silloin na 1968 sanottiin veteraaneil- mi jatkaa hänen työtään. Täs- ville voidaan Seinäjoella jär- tömästi omaan yhdistykseensä vielä veteraanien jalka nousi le; ”mitäs menitte sinne”, niin sä tapahtumassa toimitaan yh- jestää myös perhemajoitusta. ja ilmoittautua, mikäli ei vielä samaan tahtiin hyvin kevyes- tänä päivänä kuuluu puheiden teisrintamassa. Liittopäivien käytössä on Tan- ole sitä tehnyt. Kaavake mah- ti. Liittomarssiinkin osallistui alussa nuoremmilta; ”Kunnioi- Etelä-Pohjanmaan Maa- gomarkkinoiden yksityisma- dollistaa sen, että yhdistys voi tuolloin yli 7 000 sodan käy- tetut Veteraanit”. kuntaliitosta Seppo Rinta- joituksen organisaatio. Tämä- etukäteen hoitaa ruokailumak- nyttä miestä ja naista. Seinäjoella pidettävien liit- Hoiskan alaisuudessa on 10 kin toimii vain ja ainoastaan sunsa. Näin ei itse paikanpääl- Aika on tehnyt tehtävänsä. topäivien päätapahtumapaik- toimialajohtajaa, joiden kun- Etelä-Pohjanmaan Matkailun lä tarvitse jonotella. Jokaisen Väki on vähentynyt ja vanhen- kana on Seinäjoki Areena. kin ryhmä hoitaa oman työsar- kautta joten tuo puhelinnu- ruokailutapahtuman ruokailu- tunut, juuri tuon 36 vuoden Areena on todella suuri ja ava- kansa. mero (06) 420 9025 on jälleen kuponki on eri värinen. Näin verran. Etelä-Pohjanmaan pii- ra halli. Sen suuruudesta saa Pääorganisoijat ovat teh- korvaamaton. ei sekaannusta pitäisi päästä rin puheenjohtaja Jalo E. Lii- kuvan kun tiedetään, että tal- neet perusteellista työtä ja ovat syntymään. Paikanpäällä on, namaa, veteraani itsekin, odot- visin hallissa pelataan pesäpal- saaneet kaiken näyttämään Lääkkeet mukaan tottakai, mahdollisuus ostaa telee maakuntaansa nyt noin loa. Ei millään pienennetyllä erittäin hyvältä vieraiden vas- Vaikkakin sairaanhoitoon ja ruokakuponkeja. neljäätuhatta vierasta. kentällä, vaan normaalilla pe- taanottamiseksi. Ainakin näin muuhun lääkinnälliseen hoi- -Tyytyväinen olen, jos puo- säpallokentällä. sivusta tarkkaillen näyttää sil- toon on varauduttu hyvin, niin Veteraanitori letkin tuosta vuoden 1968 liit- Sinne siis mahtuu hyvin tä, että mitään ei ole unohdet- omia lääkkeitä ei voita mikään. Vanhaa tapaa noudattaen on topäiviin osallistuneiden mää- vuoden 2004 liittopäiviään tu eikä mitään ole jätetty sattu- Tästä syystä ja vain tästä syys- paikalla liiton myyntipöytä, Ve- rästä täyttää Seinäjoki Aree- viettävä Sotaveteraaniliiton man varaan. tä ne on muistettava ottaa mu- teraanitori. Torin ”päällepäs- nan tilat, hän sanoo. juhlaväki. kaan. märinä” toimii liiton myynnis- Poliisiopastus Järjestäjät ovat varautuneet tä vastaava Helena Hornborg. Komisario Eero Kiikka Seinä- siihen, että päivien aikana on Hän on kerännyt ympärilleen joelta viestittää linja-autojen kaksi lääkäriä aina saatavilla. oman katraansa, joten tiskil- kuljettajille: seuratkaa tarkoin SPR:n ensiapuryhmä on aina lä ei tarvitse jonotella. Tarjolla lähestymisopasteita. Näin te- paikalla ja tämän lisäksi varus- on liiton myyntituotteita. Kaik- kemällä pääsette parhaaseen mieslääkintämiehiä ryhmän- ki sitä tuttua, mitä Sotavete- mahdolliseen tulokseen paik- johtajineen. kojen löytämisessä. Näin ei tule minkäänlaisia ongelmia. Sama koskee Aree- nan paikoitusalueita. Kaikki on määritelty tarkoin kunkin kokoisille autoille, joten oh- jeiden mukaan toimien kaikki käy kuin itsestään. Vaikkakin tapahtumapaikalla on hyvät opasteet, niin jokainen maas- topukuinen mies ja nainen on samalla opas. Kysy heiltä.

Majoitus Marjo-Riitta Kaakinen Etelä- Pohjanmaan Matkailusta sa- noo, että jokainen Seinäjoel- Viimeistelytyöt organisaattoreiden ja liiton välillä käyn- le liittojuhlaan tuleva voidaan nissä Seinäjoella. Vasemmalla puolella pöytää edestä lu- Päätoimikunnan kokous Seinäjoella on päättynyt. Jälki- majoittaa. Majoitus on toki kien liiton puheenjohtaja Aarno Lampi, Pentti Salonen ja puintia suorittamassa Aarno Strömmer, ministeri Eino syytä varata etukäteen, sillä Pertti Kortesniemi. Oikealla edessä valtuuston puheen- Uusitalo, Jalo E. Liinamaa ja Aarno Lampi selin. Taustal- muuten tulee varmasti vaike- johtaja Aarno Strömmer ja liiton järjestöpäällikkö Mark- la tarkkailuasemissa Markku Seppä. uksia. Majoitusvaraus on kes- ku Seppä. 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 29

veluksen seurakuntasalissa Jaakko Valtanen ja valtioneu- sista lotista nuorennettu versio. tajansa kapteeni Hannu Haah- suorittaa piispa Leo. Jumalan- voston tervehdyksen juhlaan Sanomalehti Ilkan kuvatoi- kalan johdolla. palveluksissa kolehti kanne- tuo puolustusministeri Seppo mituksen esimies, trubaduu- Tilaisuus päättyy soittokun- taan vähävaraisten veteraanien Kääriäinen. ri Jussi Asu esiintyy. Jussi Asu nan ja yleisön yhteisesti laula- avustamiseen. Kolehdin kanta- Tilaisuudessa laulaa Seinä- muistetaan parhaiten tekemäs- maan maammelaulun. vat varusmiehet ja reserviläi- joen ja Kurikan yhdistetty so- tään laulusta, Kirijeen sulle ki- set. taveteraanikuoro sekä ylista- rijootin, jota mm. Eero Piirto rolainen Kvartetti sävel neljä aikoinaan lauleli. Pohjanmaan Tiistain iltatilaisuudet lotta-asussa, tosin sodan aikai- Sotilassoittokunta esiintyy joh- Seinäjoki Areenassa viihdeilta ja tanssia Kauhajoki on Tiistaina 15.6. Areenassa on kello 19.00-20.30 Viihdeilta. Il- Suomen Eduskunnan historiaa lassa esiintyvät taiteilijat Mar- jut Rothovius, Aatos Ilomäki, Perinneyhdistys Jalo E. Liinamaa on piirinsä Tiina Hirvilammi ja Jaska Mä- Kauhajoella on perustettu puheenjohtajana vastuussa kynen. Tilaisuuden juontajana Kauhajoen Veteraanien Perin- siitä, että kaikki järjestelyt ovat kunnossa kun liitto- toimii Osmo Olkkonen. Illas- neyhdistys. Sen sääntöjen toi- päivät ovat käsillä. Ja help- sa kuullaan mm. Toivo Kärjen sessa pykälässä lukee seuraa- pohan siitä on vastata, kun aikaisemmin julkaisemattomia vasti: Yhdistyksen aatteellise- luottomiehet ovat työnte- kappaleita, jotka Toivo kärjen na tarkoituksena on ylläpitää kijöinä. poika, Kalervo Kärki on anta- Kauhajoen Veteraanien Perin- nut illan käyttöön. netalo-nimellä, Suomen soti- raanin ilmoituksissa on näky- Ilan jälkeen 20.30-23.00 jat- en (Suomensota, Vapaussota, nyt ja paljon muuta. Käyttäkää kuu Areenassa tanssit Ilpo Ka- Talvisota, Jatkosota ja lapinso- veteraanitorin palveluksia, se risen orkesterin antamilla tah- ta) historiasta kertovaa museo on suoraa tukea heikommassa deilla. – ja näyttelytoimintaa. Tämä asemassa olevia kanssaveljiä ja Iltamiin tullaan myymään toiminta tapahtuu Kauhajoen – sisaria kohtaan. lippuja myöskin ulkopuolisille. kunnan omistamassa ja tähän Liiton puheenjohtaja Aarno Lampi, Kauhajoen Sotavete- tarkoitukseen varaamassa ra- Kolme jumalanpalvelusta Kirkkokonsertti raanien kunniapuheenjohtaja Kalevi Mattila, hallituksen kennuksessa. Näyttely keskit- Liittopäivien viimeisenä päivä- Tiistai-iltana kello 19.00-20.15 jäsen Olavi Myllymäki ja sihteeri Yrjö Ojala kokeilevat so- tyy kauhajokisten toimiin sota danajan eduskunnan istumapaikkoja Kauhajoella. nä keskiviikkona alkaa juma- on Lakeuden Ristissä kirkko- – ja kotirintamilla, sekä Suo- lanpalvelukset kolmessa pai- konsertti, jossa esiintyy tai- einäjoelta on noin tun- ja äänestys alkoi, Anja Pantti- mensodan tapahtumiin Kau- kassa. Luterilainen suomen- telija Petri Laaksonen. Kirk- nin matka Kauhajoel- la kertoi. hajoella. Tarkoituksena on täl- kielinen sanajumalanpalvelus kokonserttia markkinoidaan Sle, mutta se kannattaa lä tavoin kertoa tuleville su- pidetään Seinäjoki Areenassa, yleisesti kaikelle kansalle. La- tehdä. Kauhajoki on vahvasti Perinnetalo kupolville niistä uhrauksista, luterilainen ruotsinkielinen sa- keuden Ristissä istumapaikko- Suomen Eduskunnan histori- Kauhajoen veteraanien Perin- joita esi-isät ovat Suomen itse- najumalanpalvelus Törnävän ja on 1200:lle henkilölle. Jär- aa, sillä se toimi siellä sodan netalo on puolestaan kauhajo- näisyyden puolesta tehneet. kirkossa ja ortodoksinen juma- jestäjät ovat erittäin tyytyväi- aikana 1.12. 1939 – 12.2.1940, kisesta maanpuolustushistori- lanpalvelus Seinäjoen seura- siä, mikäli Petri Laaksonen pitäen täysistunnon 34 kertaa. asta kertova museo. Aineistoa Kotirintaman sankareille kunnan (Lakeuden Risti) seu- vetää tututtuun tapaansa ”tu- Kauhajokiset ovat ymmär- kauhajokiset ovat keränneet Kauhajoen Sotaveteraanit ja rakuntasalissa. van täyteen”. Tyytyväisyyttä täneet ja oivaltaneet tapahtu- aina Suomen Sodasta Lapin- naisjaosto panivat hankkeen Areenassa saarnaa arkki- löytyy niin ikään, mikäli 800 man historiallisen merkityksen sotaan asti. Pääasiassa aineis- alulle ja päätökseen siten, että piispa Jukka Paarma. Liturgi- noudattaisi kutsua saapua kon- ja vaalivat silloista istuntosalia to on kauhajokista, mutta se 1998 Kauhajoen kirkon edus- na toimii Seinäjoen kirkkoher- serttiin. niin, että siitä on tehty edus- antaa myös laajan yleiskuvan talle, kirkkomaan ulkopuolelle ra Tapio Luoma ja kanttorina kunnan eduskuntasalimuseo. koko Suomen sotahistoriasta. pystytettiin sykähdyttävä pat- Maria Väinölä. Virsien säes- Liittojuhla kruunaa päivät Istuntosalina toimi yhteisly- Vanhimmat Perinnetalon esi- sas missä normaalikoossa oleva tyksestä vastaa Pohjanmaan Liittopäivät päättyy keskiviik- seon toisessa kerroksessa oleva neet ovat lähes 200 vuotta van- äitiä kuvaava kiviveistos pitää Sotilassoittokunta, johtajanaan kona Areenassa kello 13.00 al- 8x14 metrin suuruinen juhlasa- hoja ja uusimmat taas Jatko- sylissään pientä lasta, suurem- kapteeni Hannu Haahkala. kavaan liittojuhlaan. Tällöin li, joka on nyt sisustettu istun- sodan ajoilta. Aseita, pukuja, man kohottaessa silmänsä koh- Jumalanpalveluksessa esiinty- on syytä olettaa, mikäli vanhat tosalimuseoksi. Museo on ylei- asiakirjoja, valokuvia on noin 2 den äitiä. Kivipaadessa teksti; vät Seinäjoen ja Kurikan Vete- merkit pitävät paikkansa, että sölle avoin. 000 kappaletta. Kotirintaman sankarille. raanikuorot. Areena täyttyy juhlayleisöstä. Lähes kaikki niistä on saatu Kun muistiomerkkiin ke- Ortodoksisen jumalanpal- Juhlapuheen pitää kenraali Keksilaatikko lahjoituksina. Itse Perinneta- rättiin varoja, oli veteraanien Museon erikoisuutena on sil- lo on kauhajokisen talkootyön teksti seuraava: Kotirintaman loisen eduskunnan kauhajo- mestarinäyte. Talkoisiin on nainen kasvatti pellot, kasvat- kinen ”äänestysmalja”. Edus- osallistunut satoja veteraane- ti lapset ja uuden ikäluokan, kunnassa tuli äänestys ja silloi- ja ja heidän hengenheimolaisi- hakkasi halot, kutoi sukat ja nen puhemies Väinö Hakkila aan. Perinnetalosta löytyy aito paidat, suutaroi lapikkaat, lä- noudatutti kanttiinissa olleen 9-miehen korsu. Vaikuttavat hetti eväitä, latasi patruunoita, lotan istuntosaliin ja pyysi hän- ääni – ja valoefektit vievät kä- valvoi ilmatilaa, hoivasi haa- tä hakemaan keittiöstä jonkun vijän sodan todellisuuteen. voittuneet, odotti postia, ru- astian mihin äänestysliput pan- Sanssin kartanon entiseen koili rakkaittensa ja Suomen taisiin. Anja Panttila oli tuo renkitupaan sijoitettu museo puolesta ja teki kaiken uupu- lotta ja asuu edelleenkin Kau- käsittää lukuisia erillisiä koko- neenakin nurkumatta. Heille hajoella. – Lähdin heti keittiöl- naisuuksia, joista mainittakoon – kotirintaman sankareille pys- le katselemaan mitä sieltä löy- kuva-aula, Vapaussota, Suo- tytämme patsaan. tyisi. Joku siellä olevista tarjosi men Sota, karttahuone, ase- Kunta lahjoitti 75 000 sil- On kokoonnuttu Kotirintamapatsaalle, missä Kalevi minulle keittoastiata. En ot- huone, Inkerin Pirtti, Lotta- loista markkaa, seurakunta 50 Mattila toinen oikealta selvittää patsaan syntyhistoriaa. Kuvassa vasemmalta Yrjö Ojala, Markku Seppä, Pertti tanut sitä. Huomasin Hangon kanttiini, JSP, Suojeluskunnan 000 ja veteraanien keräys tuot- Kortesniemi, Olavi Myllymäki, Annikki Ojala, Rauni Lat- keksilaatikon hyllyllä. Kaadoin esikunta, puhdetyökokoelma, ti lisäksi 150 000 markkaa. vakoski, Aarno Strömmer, Aarno Lampi kukka-asetelma siitä keksit pöydälle ja juoksin ansio – ja kunniamerkkivitrii- Kauhajoella kannattaa käy- kädessä, Kalevi Mattila ja Kauhajoen yhdistyksen puheen- istuntosaliin. Hyvin tuo keksi- ni, sotasairaala ja kotirintama- dä. johtaja Yrjö Kivimäki. laatikko kelpasi puhemiehelle huone. 30 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Seinäjoen historiaa Arvovaltainen päätoimikunta

nsimmäiset mainin- 1798 perustettiin Östermyran einäjoen liittopäivien Muut jäsenet: kaupungin- everstiluutnantti Heikki Rin- nat Seinäjoen kyläs- ruukki ja sen ympärille syntyi päätoimikunta on erit- johtaja Mikko Pukkinen Sei- tanen Lapua, komisario Eero Etä ovat 1550-luvun lo- teollisuutta ja maataloutta. Stäin arvovaltainen. Sii- näjoki, kirkkoherra Tapio Kiikka Seinäjoki, kansanedus- pulta. Sen jälkeen, 1600- ja Toisen vahvan kehityssysä- hen kuuluvat yksittäiset hen- Luoma Seinäjoki, professo- taja Paula Risikko Seinäjoki, 1700-luvun asiakirjojen mu- yksen antoi 1880-luvulla rau- kilöt näyttävät esimerkillään, ri Kari Hokkanen Seinäjoki, puheenjohtaja Mirjam Leski- kaan Seinäjoella oli maakir- tateiden rakentaminen, joka että he arvostavat Suomen So- kunnallisneuvos Veikko Heik- nen Ylistaro, ylihoitaja Liisa jataloja, mutta hallinnollisesti loi edellytyksiä liike-elämälle taveteraaniliiton tekemää työ- kilä Alavus, maanviljelysneu- Koivisto Seinäjoki, Etelä-Poh- alue kuului Ilmajoen pitäjään. ja maakunnallisten laitosten, tä. Tämän arvostuksen myötä, vos Raino Penttilä Nurmo, janmaan Sotaveteraanipiirin Vuonna 1868 perustettiin Sei- kuten sairaalan, sijoittumi- he jatkavat sitä perinnettä, mi- vuorineuvos Seppo Paatelai- puheenjohtaja Jalo E. Liina- näjoen kunta. Asemanseu- seen paikkakunnalle. Vuon- hin sotaveteraanit ovat tällä sa- nen Seinäjoki, kenttäjohtaja maa Seinäjoki sekä edellinen dusta muodostettiin suppe- na 1960 Seinäjoki sai kaupun- ralla tehtävänsä aikanaan jät- Kalle Lähdesmäki Seinäjoki, piirin toiminnanjohtaja Pentti an itsehallinnon yhdyskun- kioikeudet. Sen jälkeen vä- tämässä. toiminnanjohtaja Simo Vais- Salonen Alavus. ta vuonna 1921, jonka myötä estö on kasvanut Seinäjoella Päätoimikunnan puheen- maa Isokyrö, maanviljelysneu- Toimikunnan sihteerinä myös asutuksen painopiste voimakkaasti ja palvelut ovat johtajana toimii ministeri Eino vos Antti Kiviniemi Jalasjärvi, toimii piirin toiminnanjohtaja siirtyi Törnävältä asemanseu- monipuolistuneet. Uusitalo Lehtimäeltä. eversti Jorma Jokisalo Vaasa, Pertti Kortesniemi. dulle. Seinäjoen kehitystä kuva- Seinäjoki oli yhtenä kun- taan usein vanhemmuuteen tana vuoteen 1931, jolloin liittyvin termein. Kehityk- Seinäjoen ja lottamateriaalia. rakennutti alueelle rautaruu- kunta jaettiin kauppalaksi sen äitinä on ollut maakun- kin 1798 ja ruutitehtaan 1825. asema-alueen yhdyskuntaa ta ja isänä rautatiet. Aseman- parhaat Etelä-Pohjanmaan 1800-luvun jälkipuolella kar- laajentaen sekä maalaiskun- seudulla esimerkiksi on ollut maakuntamuseo tanosta kehittyi maanvilje- naksi. Sodan jälkeen muutto- aina, myös tänä päivänä, mer- museot ja osoite: Törnäväntie 23, 60200 lyn ja karjanhoidon mallitila halukkuus kauppalaan kasvoi kittävä kauppapaikan rooli. nähtävyydet SEINÄJOKI, puh. 06- ja Etelä-Pohjanmaan maata- ja liikenneyhteyksien paran- Voidaankin sanoa, että Ete- 4162 642, fax 06-4162 646 louden keskus. Päärakennuk- tuessa, muuttovirran rinnal- lä-Pohjanmaalle on muodos- Suojeluskunta- ja Lotta avoinna: avoinna liittopäivien sen ympärillä ja viereisessä la, myös talouselämä moni- tunut selviä toimialakeskitty- Svärd -museo ajan. Törnävän saaressa sijaitsivat puolistui. Vuoden 1959 alus- miä. Seinäjoella on kaupan, osoite: Kauppakatu 17, 60100 Kivinavetta, puh. 06-4162 648 kartanon puutarha ja puisto. ta maalaiskunta ja kauppala palvelujen ja työpaikkojen SEINÄJOKI, puh. 06- - museon informaatiopiste, Törnävän kartano ympäristöi- muuttuivat yhdeksi kunnak- keskittymä. 4162 734, fax 06-4162 646 myymälä, kahvio, luentotila. neen on kulttuurihistorialli- si, Seinäjoen kauppalaksi. Seinäjoki on Etelä-Poh- avoinna: liittopäivien ajan. Suomenhevonen – Sotahevo- sesti ja luonnonympäristöltään Taajaman pinta-ala oli silloin janmaan maakuntakeskus ja Suojeluskunta- ja Lotta nen patsas on Törnävän puis- valtakunnallisesti merkittävä noin 10 neliökilometriä, kun samalla myös yksi voimak- Svärd -museo toimii suojelus- tossa. kohde Seinäjoella. Kartano- ympäröivä ”maaseutu” puo- kaimmin kasvavista alueelli- kuntatalossa, joka on Alvar puisto on niitä harvoja 1800- lestaan oli noin 110 neliökilo- sista keskuksista Suomessa. Aallon suunnittelema entisöi- Törnävän kartano luvun ruukin ajan historiasta metriä. Seinäjoen väkiluku ty nuoruudentyö (1924-1929). Törnävän kartano, entinen kertovia muistomerkkejä Ete- Historiankirjojen mukaan 31.12.2003 oli 31 709 henki- Suojeluskuntatalo valmistui Östermyran ruukki sijait- lä-Pohjanmaalla. Sieltä ovat Seinäjoen kehityksessä on ol- löä. Kasvua vuoden aikana vuonna 1925. Museossa on see Seinäjoella, Tikkukosken saaneet alkunsa myös Seinäjo- lut kolme vaihetta. Vuonna oli 624 henkilöä. esillä jääkäri-, suojeluskunta- rannalla. Wasastjernan suku en kaupungin puisto- ja viher- alueet. Monet kartanon säily- neistä rakennuksista ovat täl- lä hetkellä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon toimi- ja Liittojuhlan ohjelma 16.6.2004 klo 13.00 XXI Liittopäivien ohjelma näyttelytiloina. Päärakennus on vuodesta 1984 lähtien toimi- Musiikkia Osia Pohjalaisesta sarjasta 14.6 14.00-16.00 Hallituksen kokous, Seinäjoki nut Seinäjoen kaupungin juh- Pohjanmaan Sotilassoittokunta Areena lahuoneistona ja edustustilana. Johtajana kapteeni Hannu 14.00-16.00 Naisjärjestön Haahkala Keskustoimikunnan kokous, Tervehdyspuhe Suomen Sotaveteraaniliiton Hotelli Vaakuna puheenjohtaja 15.6 10.00-12.00 Valtuuston kokous, Areena Sotaveteraaniliiton liittopäivien pitopaikat Lauluesitys Kvartetti sävel neljä 11.00-12.00 Naisjärjestön kokous, Areena 1964-2004 Yhteislaulu Vilppulan urhojen muistolle 13.00-15.00 Liittokokous, Areenan yläsali Pohjanmaan Sotilassoittokunta ja 19.00-20.30 Viihde-ilta, Areena. Esiintyjät: 1964 Helsinki yleisö Marjut Rothovius, Tiina 1966 Jyväskylä Juhlapuhe Kenraali Jaakko Valtanen Hirvilammi, Jaska Mäkynen, 1968 Seinäjoki Laulua Vanha veteraani Aatos Ilomäki. 1970 Kouvola Jussi Asu Kuuluttajana: Osmo Olkkonen 1972 Kuopio 1974 Turku Kuorolaulua Kurikan ja Seinäjoen 19.00-20.15 Kirkkokonsertti, Lakeuden Risti 1976 Rovaniemi Sotaveteraanikuoro (Petri Laaksonen) 1978 Lappeenranta 20.30-23.00 Iltamatanssit, Areena Tervehdykset Valtioneuvosto 1980 Kokkola Seinäjoen Kaupunki (Ilpo Karinen orkestereineen) 1982 Vaasa Puolustusvoimat 16.6 8.00-09.15 Hengellisen työn neuvottelu, 1984 Helsinki Yhteislaulua Sillanpään marssilaulu Areena 1986 Oulu Pohjanmaan Sotilasoittokunta ja 10.00-11.15 Sanajumalanpalvelus, 1988 Joensuu yleisö Seinäjoki Areena 1990 Pori Päätössanat ja Etelä-Pohjanmaan Sanajumalanpalvelus 1992 Lahti perinnesauvan Sotaveteraanipiirin (ruotsinkielinen), 1994 Tampere luovutus puheenjohtaja Törnävän kirkko 1996 Kajaani Jalo E Liinamaa Jumalanpalvelus (ortodoksinen), 1998 Helsinki 2000 Jyväskylä Maamme Pohjanmaan Sotilassoittokunta ja Lakeuden Risti, srk-sali 2002 Lahti yleisö 13.00-14.30 Liittojuhla, Areena. 2004 Seinäjoki 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 31

painoinen ryhmä sai täydelli- vesialtaan suihkujen pronssi- Alvar Aalto sen muotonsa v. 1987, jolloin suuttimet ovat Aallon käsi- kaupunginteatteri valmistui. alaa. ja Seinäjoki Keskus koostuu seuraavista Seinäjoella on myös Aal- rakennuksista: kirkko, seura- lon parhaiten säilynyt nuo- Yksi aikamme merkittävim- kuntakeskus, kaupungintalo, ruudentyö Suojeluskuntapii- piä arkkitehtisaavutuksia kirjasto, valtion virastotalo ja rin Esikuntatalo. Se käsittää maailmassa on akateemikko teatteri. Hallinto- ja kulttuu- kolme rakennusta. Esikunta- Alvar Aallon suunnittelema rikeskuksen sisäpihan, kan- talo valmistui käyttöön 1926. Seinäjoen hallinto- ja kult- salaistorin graniittilohka- Sitä on huolella kunnostettu tuurikeskus, ”Aalto-keskus”. reilla ruudutettu luonnonki- ja restauroitu kaikkea alku- Viiden rakennuksen muo- vipäällyste valmistui kesällä peräistä kunnioittaen. dostama rauhallinen ja tasa- 1988. Myös ulkovalaisimet ja

SOTILASAMMATTILIITTO RY Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki www.soal.fi email: [email protected]

Matkustajalaivat Pohjois-Karjalassa Autolautta Koli –Lieksa Vinkeri II Joensuussa ja Joensuu-Koli Risteilylaiva Koli III Nurmes-Savonlinna Kysy lisää:

Saimaa Ferries

1.Aaltokeskus 2.Hotelli Lakeus puh 013-481244, email: [email protected] 3.Hotelli Vaakuna 4.Hotelli Cumulus 5.City Hotelli Suomen Sotaveteraaniliittoa tervehtien

6. Areena 7.Hotelli Sorsanpesä 8.Törnävän kirkko 9.Lakeuden Risti RESERVILÄISLIITTO Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI, puh. (09) 4056 2040 TEKSTI JA KUVAT: JUKKA LEHTINEN 32 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Peräseinäjoen asemiesillassa 1100 osanottajaa

telä-Pohjanmaalla puheenjohtaja Tiina Jääs- Tuire Orrin ääni helähti vie- Peräseinäjoen Rito- keläinen toi avaussanois- lä kuulakkaan kirkkaana ja Ela-hallissa 19. helmi- saan esiin kiitollisuuden so- ihastuttavana. kuuta järjestetty asemiesilta taveteraaneille maamme Illan ohjelma oli moni- kokosi 1100 osanottajaa eri itsenäisyyden turvaamises- puolinen ja toisti sodanajan puolilta maakuntaa muiste- ta, sillä ilman itsenäisyyttä asemiesiltojen kaavaa hen- lemaan ja kokemaan jotakin ja vapautta meiltä puuttuisi gennostattamisesta iloiseen, samaa mitä asemiesillat tar- myöskin yrittämisen vapaus. humoristiseen ja vakavan josivat noin 60 vuotta sitten. Peräseinäjoen Osuuspankin juhlalliseen saakka. Yleisö Mukana oli sotaveteraane- johtaja Juha Mäki piti kun- eli tilanteiden mukaan vä- Asemiesillan yleisö täytti Peräseinäjoen Ritola-hallin ja ja heidän perheenjäseni- nia-asiana pienelle paikka- liin vakavana ja väliin ilos- ääriään myöten täyteen. Eturivissä oikealta laihialais- ään, kotirintaman edustajia kunnalle saada olla järjestä- ta kyynelöiden, esitykset veteraanit Joel Tuomaala ja Mauno Leikas, jotka ker- ja nuorempaakin polvea. mässä maakunnallista ase- koskettivat ja värisyttivät toivat, että nauru irtosi nyt paljon helpommin kuin 60 Asemiesiltatapahtuman miesiltaa. sydämiä syvimpiä tunteita vuotta sitten rintamaoloissa vietetyissä asemiesilloissa. järjestivät Pohjanmaan ve- Illan kohokohta oli lau- myöten. Kutsuvieraana il- (Kuva Heikki Ahopelto) teraanijärjestöt, K-kauppi- lajatar Tuire Orrin esiinty- lassa oli myöskin Vaasan so- aat ja Peräseinäjoen Osuus- minen ja laulaminen Seppo tilasläänin komentaja evers- pankki. Ritola-hallissa jär- Soittilan säestämänä. Nyt ti Jorma Jokisalo. Turun jestetty asemiesilta jatkaa jo 85-vuotias laulajatar oli Yhteisesti lauletut Sillan- sodanajan viihdytyskier- esiintynyt asemiesilloissa pään marssilaulu ja Äänisen Sotaveteraanit 45 vuotta tueiden kunniaksi Helsin- sotilaille jo 1940 Taipaleen- aallot vyöryivät asemiesil- gin kulttuuritalolla vuonna joella. Peräseinäjoen tilai- lassa voimakkaina Pohjan- Perustaminen sikköjen edustajille, joiden 2002 aloitettua asemiesilto- suudessa oli mukana vete- maan Sotilassoittokunnan Valvontakomission määrä- tuki oli ollut elintärkeä sota- jen sarjaa. Iltojen juontajana raaneja, jotka muistivat Or- ja kapellimestari Hannu yksestä Talvisodan jälkeen veteraanien tavoitteiden to- toimii Jaakko Salonoja ja rin yli 60 vuoden takaisista Haahkalan johtamina. perustettu Aseveliliitto lak- teuttamisen kannalta. ohjelmassa ovat keskeisesti esiintymisistä, esimerkik- kautettiin 1945. Se ei estä- Kutsua noudattaneiden hanuristit Matti Lepänhaa- si Peräseinäjoen Veteraani- HEIKKI AHOPELTO nyt sotien aseveljiä ankaras- yhteistyökumppaneiden ra ja Seppo Soittila. köörissä laulanut 86-vuoti- ta valvonnasta huolimatta edustajat täyttivät entisen Pohjanmaan K-tiimin as Arvo Jokela. Laulajatar pitämästä yhteyttä toisiinsa. Sammon Auditorion tilan Korsuissa oli syntynyt kat- lokakuun 18. päivänä 2003. keamaton toveruus rintama- Kahvitarjoilu tilaisuuden tovereiden kesken. Niinpä alussa pohjusti juhlatunnel- Rintamaveteraaniliitto 40 vuotta jo 1950-luvun lopulla yhtey- man. Tilaisuus alkoi huomi- denpito aseveljien kesken al- onosoitusten vastaanotolla, intamamiesveteraa- koi saada konkreettisia muo- onnittelijoita saapui puoli- niliiton nykyisen toja. Aseveliliiton perintö jo sen sataa. Kauniiden sano- RRintamaveteraa- sellaisenaan antoi pohjaa jen lisäksi lahjapöytä täytyi niliiton syntysanat lausut- yhteistoiminnan muodoille. adresseilla, tauluilla, kukil- tiin Karhupuiston kahvilas- Turkulaiset rintamatoverit la ja lahjoituksilla. Onnitte- sa Helsingin Kalliossa, jon- olivat asialla ensimmäisten luja vastaanottivat hallituk- ne Veikko Karhunen oli joukossa. Virallinen toimin- sen edustajat. kutsunut ilman maapalstaa ta alkoi 1958. Alussa tavoit- Juhla aloitettiin Laivas- jääneitä poikamiehiä. Asiaa teet olivat hyvin käytännön ton Soittokunnan esittämäl- ryhdyttiin ponnella ajamaan läheisiä, asuntojen puute oli lä ja Toni Isokiven johta- ja Helsingin Kauppakor- kipein ongelma. Se ilmeni malla Sinitakkien marssilla. keakoululle kokoontui 200 myös perustetun yhdistyk- Juhlavieraat lausui terve- miestä ja naista 5.huhtikuu- sen nimessä: Turun Rinta- tulleiksi yhdistyksen pu- ta 1964 perustamaan liittoa. mamiesten Asuntoyhdistys. heenjohtaja Antti J. Näsi. Liiton tavoitteena oli Toiminta jatkuu uuden suku- Juhlapuheen piti ministeri alusta alkaen lakisääteisten polven perustamassa tuki- ja Jan-Erik Enestam. Terveh- etuuksien ajaminen rinta- sä 5. huhtikuuta Katajano- ja kuntaministeri Hannes perinneyhdistyksessä. dyksen esittivät Suomen So- maveteraaneille. Rahallis- kan Kasinolla, jossa pidet- Manninen. Musiikista vas- taveteraaniliitto ry, Puolus- ten etuuksien lisäksi toise- tiin liiton valtuuston ja Kan- tasivat Kaartin Soittokunta, Yhdistyksen 45-vuosijuhla tusvoimat, Turun ja Kaari- na tärkeänä tavoitteena oli natussäätiön valtuuskunnan oopperalaulaja Raimo Sir- Sotaveteraanien toiminnan nan seurakuntayhtymä sekä rintamaveteraanien kuntou- juhlakokoukset. Kannatus- kiä, lauluyhtye Singerit ja Si- tekee mahdolliseksi tuki Turun kaupunki. Taiteelli- tus, josta tuli veteraanien säätiön hallitus esitti juhla- belius-lukion kamarikuoro. ympäröivältä yhteiskunnal- sen nautinnon tarjosi viulu- ikääntyessä liiton tärkein ta- kokoukselle perinnerahas- Rintamaveteraaniliitto ta. Tuki on sekä aineellista taiteilija Ilana Gothóni J.S. voite. Kaikille rintamavete- ton perustamista. Juhlako- julkaisi juhlavuotensa joh- että henkistä ja sen antaji- Bach´in Adagion välityk- raaneille tulisikin taata jo- kous hyväksyi esityksen ja dosta Tero Tuomiston kir- na ovat kaupunki sosiaalisi- sellä. Mieskuorolaulua esitti kavuotinen kuntoutus joko perinnerahasto perustettiin. joittaman liiton 40-vuotis-ja ne palveluineen ja yritykset Turun Sotaveteraanilaulajat laitoksessa tai avokuntou- Perinnerahastoon osoitet- Kannatussäätiön 10-vuotis- taloudellisina instituutioi- johtajanaan Pekka Salmi- tuksessa. tiin 30 000 euroa, joka on historian Eturintamassa ve- na. Arvokasta apua yhdistys nen. Sillanpään marssilaulu Liitto perusti 30-vuotis- tarkoitus käyttää rintamave- teraanien hyväksi. saa toiminnalleen erityisesti juhlan alussa ja Varsinais- juhlansa yhteydessä Kanna- teraanien perinteiden vaali- Onnittelemme veljesjär- kirkolta ja puolustusvoimil- suomalaisten laulu juhlan tussäätiön, joka on toimin- miseen. jestöä neljän vuosikymme- ta. Välttämättömät sosiaali- päätteeksi sävyttivät vuosi- tansa aikana auttanut ja tu- Katajanokan Kasinol- nen arvokkaasta työstä vete- ja terveyspalvelut ovat olen- juhlan tunnelmaa. kenut tuhansia veteraaneja la oli myös vastaanotto yh- raanien hyväksi ja kiitämme nainen osa sotaveteraanien pääsemään kuntoutukseen teistyötahoille. Vastaanoton hyvästä yhteistyöstä. jokapäiväistä elämää. Oli tai kuntouttaville virkistys- jälkeen oli juhla Helsingin aika järjestää arvokas tilai- lomille. yliopiston juhlasalissa, jos- suus yritysten ja hallintoyk- Liitto vietti juhlapäivään- sa juhlapuheen piti alue- 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 33 Uudenkaupungin tukitoimintaa

akka-Suomen Sota- ta kokoontumisineen, mat- eivät pyri valtaamaan vete- veteraanit ry:n noin koineen ja talkoineen on ollut raanien paikkaa päätöksen- V170 jäsenen joukkoon lähes hengästyttävää. Tukijä- teossa tai muissa veteraania kuuluu 34 tukijäsentä. Erillis- sen, veteraania merkittäväs- koskevissa tärkeissä asiois- Oy Puhois Ab tä tukijaostoa ei ole perus- ti nuorempana on ollut val- sa. Työtä ja toimintaa on yllin tettu, vaan tukijäsenet suk- lan ihmeissään veteraanien ja kyllin avustajan roolissakin. kuloivat veteraanien apuna naisjaoston toimintatarmos- Tukitoiminnassa on tul- talkoissa ym. tilaisuuksissa. ta. lut selväksi, että aktiivi tuki- Yhdistyksen hallituksessa on Tukitoiminnasta merkittä- jäsen ei voi olla työelämässä tukijäseniä. vintä on ollut talkoisiin osal- eli nykyisessä oravanpyörässä Tukijäsentoimintaa on listuminen. Vakka-Suomen mukana oleva henkilö. Vete- Uudessakaupungissa ollut veteraanit ovatkin luoneet raanitilaisuudet, kokoukset ja vuodesta 1994 alkaen. Taus- kohtuullisen bisneksen sau- talkoot yms. tapahtuvat päi- tajärjestöinä on pääasias- navihta-, kauralyhde- ja jou- vällä, parhaaseen työaikaan. sa ollut Uudenkaupungin re- lukuusikaupasta. Tässä toi- Harvalla työssä olevalla on serviläisyhdistys eli vuoteen minnassa ovat tukiyhdistyk- tänään mahdollisuus irtautua 1998 saakka Uudenkaupun- sen jäsenet yrittäneet kovasti työaikana harrastuksiin. gin reservialiupseerit. Muka- pysytellä veteraanien tahdis- Me tukihenkilöt koemme na on tietysti olleet muutkin sa apulaisina. tehtävämme velvollisuudek- paikalliset maanpuolustusjär- Olemme kokeneet tukitoi- si tai toisin ilmaisten, velkana jestö ja tukijäseniä on näiden minnan erityisesti veteraani- Isämaan puolustajille. yhdistysten ulkopuoleltakin. en tukemiseksi. Tällä tarkoi- Veteraanien oma toimin- tetaan sitä, että tukijäsenet EERO KATINA Jouko Koskelainen ja Kouvola parhaat sotaveteraanien tehtäväkilpailussa li 300 veteraania osal- nanjohtaja Toivo Hartikaisen Tehtäväpolku, listui 3. maaliskuuta tehtävänä oli totuttuun ta- joukkuetulokset: YKymenlaakson Sota- paan johdattaa veteraanit kil- 1) Kouvola 44 pistettä, 2) veteraanipiirin perinteiseen pailujen pariin. Päivän kilpai- Karhula 40, 3) Hamina-Veh- Virolahdella Harjun Oppi- lutuloksia: kalahti 40, 4) Miehikkälä 39, miskeskuksessa järjestettyyn 5) Pyhtää-Ruotsinpyhtää 39, talvipäivätapahtumaan. Päi- Tehtäväpolku, naiset: 6) Anjalankoski 39, 7) Viro- vän päätapahtuma oli 15 ras- 1) Mirjam Kimmo Miehik- lahti 36, 8) Iitti 35, 9) Kotka tin tehtäväkilpailu, jossa täl- kälä 12 pistettä, 2) Eila Kää- 35, 10) Elimäki 34, 11) Inke- lä kertaa mitattiin veteraani- riä Karhula-Kymi 11, 3) Eila roinen- Anjala 27, 12) Kuu- en historia- ja uutistietoutta. Forström Anjalankoski 10, sankoski 22. Kouvolan Jouko Koskelai- 4) Anna-Liisa Pelanne Ka- nen oli 180 kilpailijasta tietä- Ky 10, 5) Liisi Narske Kot- Tikanheitto, naiset: vin. Kouvola voitti myös yh- ka 10. Yhdeksän pistettä sai- 1) Aune Tykkälä Ak 25, 2) distysten välisen joukkuekil- vat Silja Korpas ja Raili Tans- Eila Sissi Py-Rp 23, 3) Kerttu pailun. ka Virolahdelta, Maija-Liisa Koho Ak 23, 4) Anita Pönty- Lisäksi kilpailtiin tikan- Lavander ja Eila Sissi Pyh- nen Kla 19, 5) Anneli Mänt- heitossa. Pääasia lienee kui- tää-Ruotsinpyhtäältä, Veera täri Ak 19, 6) Pirkko Vuori- tenkin ollut veteraaniveljien Savolainen ja Tuulikki Tilli nen Ha-Ve 19. ja –siskojen tapaaminen ja Hamina-Vehkalahdelta, An- menneiden muisteleminen. neli Mänttäri Anjalankos- Tikanheitto, miehet: Tapahtuma aloitettiin kah- kelta, Salme Eerola Kouvo- 1) Jaakko Kotonen Vir. 32, 2) vituksella. Virolahden Sota- lasta, Sirkka Märkjärvi Iitis- Eero Nyman In-An 31, 3) Il- veteraanien puheenjohtaja tä ja Aune Narske Kotkasta. mari Mäkelä Kk 24, 4) Pau- Matti Jokimies toivotti sa- Osanottajia 96. li Ala-Jääski Ak 23, 5) Bör- lintäytteisen veteraanijoukon je Broas Py-Rp 22 , 6) Aar- tervetulleeksi historiallises- Tehtäväpolku, miehet: ne Orava El ja Heikki Porkka ti merkittävään Harjun Ho- 1) Jouko Koskelainen Kou- Ka-Ky 21. viin. Virolahden kunnanjoh- vola 13 pistettä, 2) Heikki taja Hannu Muhonen aloit- Hampaala Py-Rp 12, 3) Tai- ti tervehdyksensä kertomalla to Heikkilä Miehikkälä 12, mitä Virolahdella tapahtui 4) Erkki Vitikainen Kla 11, päivälleen 64 vuotta sitten eli 5) Olavi Eronen Ha-Ve 11, 3.3.1940. Oppimiskeskuksen 6) Panu Loikkanen Kla 11. rehtori Antti Sipilä selvitti Kymmeneen pisteeseen pää- Harjun oppilaitoksen vaiheet sivät Veikko Tykkälä ja Veik- aloittaen maanviljelyskoulun ko Kytömäki Anjalankoski, perustamisesta vuonna 1889. Alpo Kääriä Karhula-Kymi, Sotaveteraanipiirin puheen- Pekka Mannos ja Kaarlo johtaja Olavi Eronen tote- Kantokari Kouvola, Helo Yr- si tervehdyksessään veteraa- jölä Iitti, Esko Tilli ja Pau- nien juhlamielen syntyneen li Kettunen Hamina-Vehka- jo tulomatkalla, kun nähtiin lahti, Samuli Värri Virolahti komeat veteraanitunnuksi- ja Seppo Puhakka Elimäki. set viitoitukset. Piirin toimin- Osanottajia 84. 34 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004

osoitettuun naulakkoon Kale- karkasivat Valpolta Helsingis- saunoa eikä kävellä ulkona. Lakkiaisista Valpon selliin vi huomasi naulakon päällä tu- sä ja palasivat Loviisaan sekä Yhden hengen ahdas selli tuli tun koppalakin. Se kertoi, että matkustivat sieltä auttajiensa tutuksi jokaista neliösenttiä isäkin oli pidätetty. Havainto turvin junalla Kemiin. Perille myöten. veti mielen entistäkin apeam- saavuttuaan pojat tulivat saa- Toinen kuulustelu oli vasta maksi. Kuukautta myöhemmin mansa ohjeen mukaisesti hä- kahden viikon kuluttua. Kale- hän sai tietää, että myös äiti oli nen luokseen päästäkseen Tor- vin yllätykseksi se koski hänen pidätetty. nioon. Kalevi katsoi velvolli- vanhempiensa tekemisiä. Isää Henkilötietojen kirjaami- suudekseen auttaa heitä ja otti koskeviin kysymyksiin hän vas- sen jälkeen Kalevi kyyditettiin yhteyden sotilaspiirin päällik- tasi sotilaallisten asioiden ole- saattomiesten vahtimana Sör- könä olevaan isäänsä. Tämän van hänelle outoja. Kuulusteli- näisten keskusvankilaan Val- laatiman suunnitelman mu- ja ei muistanut hänen toimin- pon osastolle. Vaatetuksen pe- kaisesti toverukset lähtivät lin- taansa lähettinä JR 50:ssä isän rusteellisen tarkastuksen sekä ja-autolla matkaan mukanaan alaisuudessa. Äidistä kuuluste- henkselien ja kengännauhojen Kalevin isän kirjoittama ko- lija tivasi tietoja tämän yhteyk- takavarikoinnin jälkeen kuului mennustodistus: ”Jussi Mäke- sistä inkeriläiseen sotavankiin määräys käyttäytyä kunnolla lä ja Toivo Laukkanen palaute- ja yrityksestä kuljettaa tämä yhden miehen karussa sellissä. taan Tornion Yhteislyseoon”. Ruotsiin. Kalevi ilmoitti ole- Vapauden riisto otti koville. Puolivälissä matkaa Kaa- vansa tietämätön niistä. Hän Ei ollut arviotakaan sen kes- kamojoen sillalla sotilaspoliisi oli kyllä tullut tuntemaan tuon tosta: vuorokausi, viikko vai- tarkasti kulkijoita. Kalevi pyy- vangin Petroskoin valtaukses- ko vielä pitempi aika tuolilla si poikia olemaan vaiti, ettei sa 1941, mutta vaikeni siitä. istuen tai kivilattialla maaten. heidän vajavainen suomenkie- Kuulusteluhuoneeseen tuli Kirjeiden kirjoittaminen, kir- lensä paljastaisi heitä. Itse hän vartija kuiskaten jotain kuu- jojen ja lehtien lukeminen sekä vastasi kulkulupatarkastajan lustelijalle. Hetken mietitty- omaisten tapaaminen olivat kysymyksiin. Hankaluuksia ei ään tämä Kalevin yllätykseksi kiellettyjä, samoin tupakan- syntynyt, olihan asiapaperi nä- lopetti kyselyn ja käski hänen poltto, joka ei onneksi tuotta- ennäisesti moitteeton. seurata viestin tuojaa, joka oh- nut ongelmia, kun hän ei ollut Tornioon päästyään kol- jasi hänet takaisin selliin. Pa- harrastanut sitä. Tarpeet piti mikko suuntasi kulkunsa joen rin tunnin kuluttua vartija ava- tehdä sellin nurkassa olevaan rantaan. Tarkoitus oli, että Jus- si oven ja kehotti pidätettyä Sotilaspoika Kalevi Aho saa lähettitehtävän isältään, haisevaan pönttöön. Vain öisin si ja Toivo ylittävät joen jäitse. kokoamaan tavaransa. Sitten majuri Aholta hyökkäysvaiheessa kesällä 1941. Kalevi oli mahdollisuus yrittää nuk- Kalevi toivotti heille onnellis- mentiin vankilan toimistoon ja puhutteli isäänsä herra majuriksi ja tämä poikaansa so- kua vartijan sellin seinältä las- ta matkaa ja kehotti heitä heti sieltä portille – vapauteen. tilaspoika Ahoksi. Läheisempi puhuttelu tapahtui vain kemalla kovalla lavitsalla. ilmoittautumaan toisella ran- Kalevin vanhempiakaan kahden kesken oltaessa, esimerkiksi saunassa isän sel- Iäisyydeltä tuntuneen vii- nalla Ruotsin viranomaisille. Valpo ei pystynyt syyttämään, kää pestaessä. den vuorokauden kuluttua Ka- Matkalaiset saavuttivat Ruot- saati vaatimaan tuomiolle. levi haettiin vihdoin kuuluste- sin rannan iltapimeässä ja il- Eversti Ahon pidätys kesti änä keväänä viettää yli mutta he ojensivatkin nähtä- luun, jossa käsiteltiin pääosin moittivat siitä taskulampun va- kuusi ja rouva Ahon neljä viik- 30 000 uutta ylioppi- väksi Valtiollisen poliisin vir- jatkosodan aikaista sotilaspoi- lomerkillä. koa. Tlasta lakkiaisjuhliaan. kakorttinsa. Yllättyneen juh- ka- ja koululaiselämää. Kysyt- Tämä kaikille kolmelle iki- Vapauduttuaan Kalevi Aho Vuonna 1945 olivat nykyisellä lijan kysymykseen, mistä oli tiin, oliko pidätetty sama hen- mustoinen ”Operaatio Kemi- ei voinut heti aloittaa opiske- helsinkiläisekonomilla Kalevi kysymys, hänelle ojennettiin kilö, josta oli ollut juttu Sotilas- Tornio” toteutettiin 19. tammi- lua. Punavalpo herätti toimil- Aholla toisenlaiset lakkiaiset. vastaukseksi pidätysmääräys poika-lehdessä. Kysyjät saivat kuuta 1945. Jussi ja Toivo pe- laan epävarmuutta. Vihdoin Kaksinkertaisen Man- ja käskettiin seurata. Pidätetyn myöntävän vastauksen. Tut- lastuivat vapaaseen elämään ja vuoden 1948 lopussa se lak- nerheim-ristin ritarin, eversti sallittiin sentään kertoa juhla- kittavan kysymykseen, mihin saivat Ruotsin kansalaisuuden. kautettiin. Martti Ahon poika Kalevi oli väelle juhlan keskeytymisen tällä tiedolla pyrittiin, ei tullut Kuulustelijan tapaamises- Keväisten lakkiaisjuhli- palvellut jatkosodassa nuore- syy. vastausta. Hän myönsi myös ta oli kulunut jo yli kaksi vuo- en aika palauttaa aina vuoden na sotilaspoikalähettinä isän- Koottuaan vähäiset tava- tunteneensa kuulustelijan mai- rokautta, ja Kalevi alkoi aavis- 1945 tapahtumat elävinä Kale- sä komentamassa JR 50:ssä. ransa pidätetty siirtyi valkolak- nitsemat itäkarjalaissyntyiset tella, että Valpo pyrki kypsyt- vi Ahon mieleen. Hyökkäysvaiheen jälkeen ryk- ki päässään pidättäjien autoon. nuorukaiset Jussi Mäkelän ja tämään häntä paljastamaan mentti kävi asemasotaa Syvä- Hän mietti, että olivatpa valpo- Toivo Laukkasen, olivathan he tekojaan. Pidätetty ei saanut ANTTI HENTTONEN rin sillanpäässä. Kesällä 1944 laiset valinneet pirullisesti pi- koulutovereita Loviisan yhteis- JR 50 siirrettiin 11. Divisioo- dättämisen ajan ja paikan. Tätä koulusta. Seuraava kysymys oli nan mukana Karjalan kannak- hämmästelevään kysymykseen yllättävä: Millä paikkakunnal- selle Ihantalan torjuntataiste- ei tullut vastausta. Koulutove- la pojat nyt oleskelevat? Kale- luihin. Upseerikokelas Kalevi rit kertoivat myöhemmin Val- vi vastasi, että eikö kuulusteli- Aho oli viimeistellyt 7. luokan polla olleen vieläkin ovelampi jan pitäisi itse tietää se, koska yksityisesti ja 8. luokan Niini- suunnitelma: pidätys oli tarkoi- Valtiollinen poliisi pidätti hei- salon internaatissa. Hän osal- tus tehdä jo virallisessa laki- dät ja kuljetti Loviisasta Hel- listui heinäkuussa 1945 sotila- tusjuhlassa. Miehet olivat kui- sinkiin Neuvostoliitolle luovu- sylioppilaskirjoituksiin Helsin- tenkin myöhästyneet, saaneet tettaviksi. gissä ja läpäisi ne kohtalaisin selville jatkojuhlan paikan ja Kalevi Aho havaitsi, että arvosanoin. Ylioppilaaksi ju- kiirehtineet sinne hoitamaan kulustelija ei hallinnut tehtä- listaminen ja lakittaminen ta- saamansa tehtävän. vänsä pohjana olevia tosiasioi- pahtui Loviisan Yhteiskou- Pidätetty vietiin Helsinkiin ta. Tämä itsekin huomasi sen lussa. Kolmelle nuorukaiselle ja siellä Kruunuhaan poliisi- ja lopetti kuulustelun evästyk- koulussa järjestetty juhla oli putkaan. Yön aikana hän repi sin: ”Tapaamme parin vuo- vaikuttavan arvokas tilaisuus. hallussaan olleet paperit yliop- rokauden kuluttua.” Hän jäi Läheltä piti. Kalevi Aho oli kesällä 1941 Suvilahdessa täs- Sukulaiset järjestivät laki- pilastodistusta lukuunottamat- vaille sellaisia tärkeitä tietoja, sä ambulanssiautossa, kun venäläisten Christe -panssa- tuksen jälkeen onnittelukesti- ta ja huuhteli ne putkan ves- jotka olisivat olleet Kaleville rivaunu ajoi sen kylkeen. Autossa ollut luutnantti kuoli, tyksen. Kesken juhlan tuli juh- saan valpolaisten saavuttamat- raskauttavia. kuljettaja ehti hypätä maantien ojaan ja Kalevi pienenä lapaikalle kaksi tuntematonta tomiin. Aamun tapahtumiin Kalevi tiesi, että Uhtuan ja vikkelänä kerkesi kumartua lattialle takapenkin eteen miestä haluten tavata nuoren kuului kuljetus Ratakadulle Vuokkiniemestä kotoisin ole- säilyen lievästi loukkaantuneena hengissä. Ihantalassa ylioppilaan. Tämä otaksui hei- Valtiollisen poliisin pääosas- vat 16-vuotias Jussi Mäkelä ja panssarintorjuntaosastoon kuulunut Kalevi tuhosi pans- dänkin olevan onnittelijoita, tolle. Pannessaan tavaroitaan 14-vuotias Toivo Laukkanen sarikauhulla kolme vaunua. 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 35

Wolfendale Oy Pulttitie 14, 00880 Helsinki Pohjolan Liikenne -Yhtiöt puh. 09-5840 0424, fax 5840 0425

Patronas Oy Turvallisuuspalvelut Opastinsilta 12 H, Helsinki Puh. 09-720 6550 www.patronas.fi

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY Joleta Oy FINLANDS DAGLIGVARUHANDEL RF

Modio Oy Pulttitie 2, 00880 Helsinki puh. 09-7744 060 LU Suomi Oy

OY KREUTO AB Hyvää kevättä! Vattuniemenkatu 12, 00210 Helsinki Puh. 09-682 4940

ALEKSIN ALUEEN KEHITYS OY &

SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA DUODECIM

Suomen Pelastusalan SOTILASAPTEEKKI Keskusjärjestö SPEK Pl 10, 00281 Helsinki Iso Roobertinkatu 23, 00120 Helsinki Puh. 09-1812 5611 Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki puh. 09-618 821 Puh. (09) 476 112

PUOLUSTUSMINISTERIÖ Maanpuolustusyhtiö FÖRSVARSMINISTERIET MPY Oy www.defmin.fi Puh. 09-405 6200

Lektar-Yhtymä

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO 36 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Satava alkoi lupaavasti

jossa Auran Sotaveteraanien nais-suomalaista partiolip- dun Rintamanaiset, Kaatunei- tukijaosto ja Auran Lions Club pukuntaa, jotka suorittavat den Omaisten Liitto ja Lou- opastivat sekä kuljettivat va- lipaskeräystä omilla paikka- nais-Suomen Sotavangit. rusmiehet keräyskohteille. Tu- kunnillaan. SATAVA:n puheenjohtaja los oli n 3 000 euroa. Naisten Valmiusliiton Tur- on Varsinais-Suomen Sotave- Keräystä jatketaan näillä ku-Pori alueneuvottelukun- teraanipiiri ry:n toiminnanjoh- periaatteilla kaikilla niillä Var- ta tuo oman panoksensa kerä- taja Jari-Matti Autere. sinais-Suomen 14 paikkakun- ykseen järjestämällä erilaisia Keräystuotto jää SATAVA: nalla ja Etelä-Satakunnan 8 keräystempauksia, musiikki- lle ja se jaetaan edellä maini- paikkakunnalla, missä Saaris- tilaisuuksia ja koko perheen tuille järjestöille, niin että jo- Salon seudun reserviläisjärjestöt suorittivat 13.3. keräys- tempauksen. Sotailasläänin esikunta antoi luvan käyttää tomeren Meripuolustusalueen tapahtumia, joiden tuotto jää kainen saa perusosan ja loppu armeijan maastopukua arvomerkkeineen ja näin kerääjät ja Porin Prikaatin varusmiehet SATAVA:lle. jaetaan jäsenmäärän suhtees- erottuivat ja saivat huomiota. Kuvassa ylimatruusi (res) keräävät. Tukijaostot ja/tai re- SATAVA:n alueelliseen ke- sa. Keräyksestä saatavat varat Ari Valta keräämässä. serviläiyhdistykset ovat suun- räysjohtoon on nimetty edusta- käytetään veteraanien kuntou- nitelleet keräysalueet ja hoita- jat kaikista keräyksen toimeen- tukseen ja erilaisiin avustuk- arsinais-Suomessa ja pauksen. Tuotto oli n. 9 000 vat varusmiesten kuljetuksen panevasta järjestöstä, jotka siin, kuten korkeisiin lääke-, Etelä-Satakunnas- euroa. Tämä oli myös ensim- ja opastuksen keräyspaikoil- ovat: Varsinais-Suomen Sota- hoito ja hammashoitokustan- Vsa kokeiluluonteises- mäisen kerta, kun reservi- le. Toivomuksena on, että näin veteraanipiiri, Satakunnan So- nuksiin ja erilaisten apuväli- ti järjestettävä alueellinen ve- läisyhdistyksiä osallistui vete- saataisiin parempi keräystulos taveteraanipiiri, Rintamave- neiden, kuten silmälasien han- teraanikeräys 2004, SATA- raanikeräykseen. kuin jos varusmiehet keräisivät teraanien Varsinais-Suomen kintaan. VA, alkoi 13.3. Salossa, jossa Saaristomeren Meripuolus- yksinään ilman opastusta. piiri, Rintamaveteraanien Sa- sikäläiset reserviläisyhdistyk- tusalueen varusmiehet aloit- Lisäksi SATAVA:aan kuu- takunnan piiri, Turun Seudun JARI-MATTI AUTERE set suorittivat lipaskeräystem- tivat keräyksen 16.3. Aurasta, luu uusina kerääjinä 7 varsi- Rintamanaiset, Rauman Seu-

Merkittävä avustus Sotavainajien muiston Suomenpoikien leskien ja vaalimisyhdistyksellä vuosikokous puolisoiden tueksi arjatta ja Eino Kol- na yksin. Nyt saatu tuki mah- otavainajien muiston vaa- Lisäksi yhdistyksellä on omaa työstä toisen maailmansodan lin Säätiö luovutti dollistaa monissa tapauksissa limisyhdistyksen sään- varainhankintaa. seurauksena Venäjällä kaatu- M2. huhtikuuta Suo- puolison kuntouttamisen joko Stömääräinen vuosikoko- Alkaneen vuoden toimin- neiden suomalaisten sotilaiden men Sotaveteraaniliitolle 50 laitoksessa tai kotona. us pidettiin opetusministeriön nasta mainittakoon 16. touko- ja Suomessa kaatuneiden venä- 000 euron avustuksen käytet- Teollisuusneuvos Eino Kol- tiloissa 19. maaliskuuta. Ko- kuuta Lappeenrannassa jär- läisten sotilaiden muiston vaa- täväksi sotavuosina puolustus- li, joka on kotoisin Käkisal- kouksen puheenjohtajana toi- jestettävät sankarihautajaiset, limisessa. voimissamme vapaaehtoisina men maalaiskunnasta, ja hä- mi varatuomari Simo Kärävä, joissa haudataan 44 tuntema- Vuosikokouksen vahvis- palvelleiden virolaisten – Suo- nen puolisonsa Marjatta Kolli, joka on yhdistyksen neuvotte- tonta sankarivainajaa. Oikeus- taman toimintasuunnitelman men-poikien – leskien ja puo- perustivat nimeään kantavan lukunnan puheenjohtaja, sekä lääketieteen laitoksella on li- mukaisesti hoidetaan yhdistyk- lisoiden avustamiseen Viros- säätiön 1991 perheen luovut- sihteerinä yhdistyksen asiamies säksi tunnistettavana 14 sellais- sen vuodesta 1998 alkaen yl- sa. Liitto ohjaa tuen Suomen tua Vierumäen Teollisuus Oy: metsänhoitaja Markku Kiikka. ta vainajaa, joiden tuntolevyt läpitämät Kollaan, Summan, Sotaveteraanien Viron yhdis- n omistuksesta. Pitkältä työ- Yhdistyksen puheenjoh- ovat löytyneet. Heidän tunnis- Säkkijärven, Taipaleenjoen, tyksen kautta sitä tarvitseville uraltaan Eino Kolli muiste- tajaksi valittiin edelleen hal- tamistaan varten on lähiomai- Tuuloksen, Viipurin ja Äyrä- kuntoutuksen ja virkistyksen taan vahvana yritysjohtajana litusneuvos Pekka Pitkänen silta saatu DNA-tutkimuksissa pään kenttähautausmaat. Yh- järjestämiseen, apuvälineiden ja sitkeänä teollisen toiminnan ja muiksi jäseniksi talousneu- tarvittavat verinäytteet. Mikä- teistoiminnassa Vojennye Me- ja elintarvikkeiden hankkimi- kehittäjänä, jonka elämäntyön vos Teuvo Alava, maisteri Au- li kaikkien tunnistaminen on- morial-järjestön kanssa jatke- seen sekä muihin toimiin ja tuloksena syntyi merkittävä lis Blinnikka, toimittaja Matti nistuu, tulevana keväänä vie- taan kenttähautausmaiden ja hankkeisiin, jotka edistävät ko- puunjalostusyritys. Hara, kenraaliluutnantti Pent- tetään eri puolilla Suomea aina muistomerkkialueiden hallin- tona asumista ja itsenäistä sel- Säätiön tarkoituksena on ti Lehtimäki, järjestöpäällik- Lohjalta Rovaniemelle saakka nan rekisteröintitoimenpiteitä, viytymistä.. tukea tieteellistä ja soveltavaa kö Markku Seppä ja toimitus- harvinaisia sankarihautajaisia. jotka aloitettiin edellisen vuo- Puolustusvoimissamme tutkimusta mm. metsä- sekä johtaja Reino Toivio. Alava, Toisena yhdistyksen toi- den puolella jatkuvan ilkivallan 1943–1944 palvelleista yli 3 maa- ja vesialueiden käytön Hara, Seppä ja Toivio edus- minnan kannalta merkittä- kohteena olleen Viipurin kent- 300 virolaisesta asuu tällä haa- ja ympäristönsuojelun kehit- tavat hallituksessa veteraani- vänä tapahtumana tulee ole- tähautausmaan osalta. Kenttä- vaa Virossa 340; useimmilla tämiseksi, kotiseutuperinnet- järjestöjä, Blinnikka Karjalan maan kesän korvalla ilmes- hautausmaille opastavan viitoi- on aviopuoliso. Suomen-poiki- tä, kulttuuria ja taiteita sekä Liittoa ja Lehtimäki Kaatu- tyvä historiikki sotavainajien tuksen aikaansaamiseksi jatke- en leskiä on Virossa noin 400. maanpuolustusjärjestöjen toi- neitten Omaisten Liittoa. muiston vaalimistyöstä. Tämä taan yhteydenpitoa venäläisiin Sotiemme virolaiset rintama- mintaa ja sotaveteraanien Kokous hyväksyi vuoden työ sai alkunsa vuonna 1984 tieviranomaisiin. Ensimmäi- sotilaat saavat Suomen valtion huoltotyötä. Eino Kolli toimii 2003 toimintakertomuksen ja talousneuvos Teuvo Alavan nen tienviitta pystytettiin edel- varoin vuotuista rintama-avus- säätiön hallituksen puheenjoh- vahvisti tilinpäätöksen, joka aloitteesta pystyttää Neuvos- lisen vuoden aikana Säkkijär- tusta ja Virossa annettavaa ve- tajana. Hän on Heinolan Sota- osoitti toimintamenojen osalta toliiton sotavankileireillä me- vellä. Kenttähautausmaiden teraanikuntoutusta. Kaikki veteraanien ja Marjatta yhdis- 389,61 euron alijäämää. Halli- nehtyneiden sotavankien muis- hoitomatkojen yhteydessä py- eivät kuitenkaan voi osallis- tyksen naisjaoston varsinainen tuksen jäsenille ja muille tili- tomerkki Hietaniemen sanka- ritään seuraamaan ja mahdolli- tua siihen etenkään sen vuok- jäsen. velvollisille myönnettiin vas- rihautausmaalle ja myöhemmin suuksien mukaan kohentamaan si, että puoliso ei selviä koto- tuuvapaus. myös Venäjälle. Seuraavat vai- luovutettujen alueiden sanka- Yhdistyksen jäsenmaksuk- heet sotavainajien muiston vaa- rihautausmaiden ja –muisto- si vahvistettiin 300 euroa var- limistyössä olivat suomalaisten merkkien kuntoa. Venäläisten sinaisilta jäseniltä, kannattaja- sotilaiden jäänteiden etsinnät etsintäryhmien löytämät ja yk- jäsenmaksuksi yhteisöiltä 500 itärajan takana, niiden siirrot sittäistapauksissa muutoin tie- euroa ja henkilöjäseniltä 20 eu- Suomeen haudattaviksi ja kent- toon tulleet kaatuneitten jään- roa. Yhdistys on saanut opetus- tähautausmaiden kunnostami- teet noudetaan Suomeen tun- ministeriöltä valtionapua toi- nen ja ylläpito. Nämä toimenpi- nistettaviksi ja haudattaviksi. mintaan ja erillisen määrära- teet teki mahdollisiksi vuonna han DNA-tutkimuksia varten. 1992 solmittu sopimus yhteis- MARKKU KIIKKA 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 37 Sosiaalineuvojat aloittaneet työnsä

osiaalineuvojille jär- erityisryhmä. Veteraaneille denvertaisuuden vuoksi eri veteraanit tulisivat mahdol- nit ovat itse ottaneet yhteyt- jestettiin liiton toi- palveluja tuotettaessa odo- kunnissa asuvat veteraanit lisimman pitkään toimeen tä Railiin sovittuna puhe- Smistossa 12. päivänä tetaan normaalisuuden, oi- ovat oikeutettuja yhtenäisiin omassa kodissaan. Tehtä- linneuvonta aikana torstai- maaliskuuta toinen tiedo- keudenmukaisuuden ja riit- palveluihin, korostaa Hok- vässä onnistuakseen hän tie- sin klo 9-11 ja myös muina tuspäivä. Yhteisten päivien tävyydenperiaatetta. kanen ja lisää että veteraa- dottaa ja opastaa veteraane- aikoina. Puhelinsoitot ovat merkitys korostuu hankkeen Näin luonnehtii tule- nien ikääntyessä ja kunnon ja koskien kaikenlaatuisten koskeneet veteraanien etui- alkuvaiheessa, jotta työlle van työsarkansa tärkeys- heikentyessä tulee ulkopuo- etuuksien ja palvelujen ano- suuksia, kuntoutusta, sii- voidaan luoda kattava poh- järjestykseen asetettavia lisen tahon varmistaa palve- misessa. Tämä puolestaan vouspalvelua ja asunnon- ja. Kunnalliset erot ovat ve- tavoitteita Suomen Sota- luiden saatavuus sekä etsiä edellyttää yhteyden pitämis- korjausta. Tärkeintä Railin teraanitoiminnassa suuret, veteraaniliiton sosiaalineu- ja löytää myös ne veteraanit, tä piirin alueen sosiaalialan mielestä on olla hyvä kuun- mutta myös järjestömme toi- vojahankkeen, Lahden sota- jotka ilman yhteydenottoa virastoihin ja niissä päät- telija ja pyrkiä selvittämään minta on muokkautunut alu- veteraanipiirin päävastuulli- saattavat jäädä kaiken ulko- täviin henkilöihin. Ensim- esille tulleita asioita ja kysy- eittain erilaiseksi. Joissakin nen henkilö, sosiaalineuvos puolelle. mäisenä tehtävänään hän myksiä. paikoissa korostuu järjestö- Erkki Hokkanen. Hokkasen mielestä olisi on selvittänyt piirin alueen Ongelmana hän kokee työ mutta toisaalla tarvitaan Hän on valmistellut Lah- tärkeää, että jokaiseen pii- kunkin paikkakunnan so- sen, että kunnissa ei tiedetä keinoja ja ohjausta veteraa- den Sotaveteraanipiirin alu- rin yhdistykseen pitäisi saa- siaalialan yhteyspuhelinnu- veteraani etuuksista ja että nien palveluiden saatavuu- een kunnissa toimintaan da toimiva veteraaniasiain merot, kuten veteraaniasia- veteraanipalvelujen ulko- den parantamiseksi. Sosi- mukaan lähtevistä yhteys- toimikunta tai työryhmä. miehen, kotisairaanhoidon, puolelle tahtovat jäädä ne, aalineuvojien vapaaehtois- henkilöistä. Henkilöille jär- Siinä olisi veteraanien edus- KELAn yms. Tiedot hän sai jotka eivät osallistu oman työ edesauttaa yhdistysten jestetään yhteinen tilaisuus, tus sekä, kunnan sosiaali- ja tekemällään kyselyllä piirin yhdistyksen toimintaan. kanssa tapahtuvaa yksittäis- jossa asian lähtökohdista terveystoimen edustus tai jäsenyhdistyksiltä. Lopuksi Raili Mankki ten veteraanien neuvontaa keskustellaan tarkemmin. viranhaltija joka vastaa ve- Näiden muutaman kuu- toivoo, että yhdistykset in- ja ohjausta. Tähän tarvitaan Hokkasen mielestä asias- teraaniasioista. Toimikun- kauden aikana hän on käy- formoivat jäsenistöään pii- kattava verkosto. Ohjaus- ja sa pitää edetä varovaisesti nan tehtävänä olisi seurata nyt yhdistyksissä kertomassa rin sosiaalineuvojan ole- palveluverkoston tulee toi- ja korrektisti, että toiminta ja huolehtia veteraaniasioi- työstään, ja hän on ollut yh- massaolosta, jotta yhteistyö mia myös haja-asutusalu- kentällä käynnistyy tavoit- den toteutumisesta kunnissa teydessä kuntien viranomai- edelleen kehittyisi. Apua eilla. Siellä matkat ovat pit- teiden mukaisesti. samoin kuin kuntoutusmää- siin, kuten mm. veteraani- ja ohjausta tarvitsevia vete- kiä ja iäkkäälle veteraanille Hokkanen korostaa työn rärahojen ja muiden resurs- asiamiehiin ja KELAaan. raaneja on runsaasti. suoranainen este hakeutua lähtökohtana olevan, että sien käyttämistä täysimää- Yhteydenotot sekä yhdis- palveluiden piiriin. Veteraa- veteraanit ovat oikeutettu- räisesti veteraanien hyväksi. tyksiin että kuntiin jatkuvat nin ikääntyessä osallistumi- ja käyttämään kunnan nor- Monipuolisen yhteistyön edelleen. Toisaalta veteraa- nen yhdistystoimintaan vä- maaleja sosiaali- ja terveys- tavoitteena on veteraanien henee ja vaarana on silloin palveluita. Kun alueellinen fyysisen, psyykkisen ja so- tietämättömyyttä veteraa- yhteyshenkilöverkosto saa- siaalisen toimintakyvyn säi- DIESELAUTO MOPOKORTILLA nietuuksia koskevien tuki- daan toimimaan, veteraa- lyttämisen edistäminen niin muotojen saatavuudesta, ku- nien ohjaus alueellisesti oi- että veteraani pystyy mah- ten esim. kuntoutuksesta. keiden palvelujen piiriin ja dollisimman kauan ja oma- henkilökohtainen neuvon- toimisesti selviytymään tur- ta sosiaali- ja terveyspalve- vallisesti kotioloissa. Lahden luista on mahdollista. Hok- Sotaveteraanipiirin kanen puolestaan toimii Käytännön kokemuksia verkoston yhteyshenkilönä. kokemuksia Kunnilla on erilainen valmi- aloitetusta us vastata veteraanien tar- Uudenmaan hankkeesta vitsemien palveluiden tar- Sotaveteraanipiirin peeseen. Veteraaneilla on sosiaalineuvojan Kunniakansalaisille Hokkasen arvion mukaan Mopokortilla ajettava 4-pyör. mopoauto * v. 2004 iso ALBIZIA * KAIKKI VARUSTEET VAKIONA hyvä auton ulkonäkö * helppo ajaa (automaattiv.) * käytössä halpa * teho korkein lain sallima, riittävät sosiaali- ja vaarana jäädä palveluiden työstä dieselmoott. * Pohjoismaiden eniten myyty mopoauto (kori lasikuitua) * kotiinkuljetus. terveyspalvelut. ulkopuolellekin joissakin ta- SOITA JA TILAA ESITE TAI KOEAJO! Sotiemme veteraanit ovat pauksissa. Se johtuu kuntien Raili Mankki aloitti sosi- Myös käytettyjä 3-pyör. mopoautoja edullisesti. Varaa pian omasi. kunniakansalaisia ja ovat sosiaali- ja terveyspalvelui- aalineuvojan tehtävät vuo- KONELIIKE FURIMA OY tällä perusteella julkisen so- den ylikuormittavuudesta. den 2004 alusta. Hän asetti PL 13, 64261 KASKINEN, siaali- ja terveyspalvelujen Kuitenkin, veteraanien yh- itselleen päämääräksi, että p. 06-222 7065; f. 06-222 7562; e-mail: [email protected] Mopoautojen maahantuontia vuodesta 1994

Onko eläkeasiat kunnossa?

Kuuntelemme Sinua – tarjoamme Sinulle oikeanlaiset ratkaisut. Eläkeasioiden asiantuntija: Eläke-Fennia. Ota meihin yhteyttä.

Soita: 010 503 7500 tai lähetä viesti sähköpostitse: efasiakas@fennia.fi 38 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004

RINE vie eteenpäin kuntoutuksen uutta mallia Veteraani- intamaveteraani- toutusmahdollisuudet, kuten malaisissa rintamajoukoissa tusmallien aikaansaamisek- kuntoutuksen en neuvottelukunta erinäisissä kunnissa jo on ta- vapaaehtoisesti taistelleille si, jotka edistävät veteraanin kulmakiviä RRINE jätti Sosiaali- pahtunutkin. Kunnilta toivo- veteraaneille. ja hänen omaishoitajansa sel- ja terveysministeriölle viime taankin erityistä aktiivisuutta Alustavissa keskusteluissa viytymistä ja viihtymistä ko- Vuosittain veteraanikun- kuussa valtion vuoden 2005 ja suunnitelmallisuutta vete- veteraanijärjestöt painottivat, tioloissa. toutukseen suunnataan talousarviossa huomioon raanien kuntoutukseen saat- että kuntoutustoiminnan te- RINEn kehittämissuun- määrärahoja sekä val- otettavaksi rintamaveteraa- tamiseksi. hostamiseksi ja yhdenmukais- nitelman ehdotukset ja ta- tion että kunnan taholta. nien ja sotainvalidien sosiaa- Kuusikohtaisessa suunni- tamiseksi olisi tarkennettava voitteet rahoituslaskelmineen Kunnan rooli on keskei- liturvan kehittämissuunnitel- telmassa käsitellään edellä ohjeet veteraanin terveystar- jatkavat matkaa sosiaali- ja nen veteraanikuntoutuk- man. Suunnitelma perustuu mainittujen kuntoutustavoit- kastuksesta ja uusittava siihen terveysministeriöstä valtio- sen päätöksenteossa ja veteraaniliittojen valtuuskun- teiden lisäksi sotainvalidien liittyvän lääkärintodistuksen varainministeriöön. Veteraa- toteuttamisessa. Kunta nan VEVAn laatimaan ehdo- laitoshoitotarvetta ja avopal- sekä hoitotarvesuunnitelman neille on tärkeää, että ne ovat voi järjestää kuntoutuk- tukseen kuntoutuksen järjes- velujen laajentamista haitta- sisältö. Järjestöt ilmoittivat aikanaan mukana myös halli- sen itse tai hankkia kun- tämisestä uuden mallin mu- astetta alentamalla, avustaja- halukkuutensa yhteistyöhön tuksen budjettiriihessä ja saa- toutuspalvelut ostopalve- kaisesti. Ehdotukseen liittyvä toimintaprojektin tukemista sosiaali- ja terveysministeri- vat syksyllä vakuuttavan kan- luna, joten kuntoutuksen rahoitustarvelaskelma on laa- ja laajentamista, rintamalisän ön, valtiokonttorin, läänin- natuksen eduskunnassa, kun toteuttajatahoja voi olla dittu yhdessä Valtiokonttorin tasokorotusta, sotainvalidi- hallituksen ja kuntien kans- valtion ensi vuoden talousar- useita. Kunnan tehtäviin asiantuntijoiden kanssa. en puolisoiden ja leskien sekä sa tavoitteena uusien, nykyis- viosta lopullisesti päätetään. kuuluu myös avohoidon Saatekirjelmässä RINE sotaleskien kuntoutuksen li- tä lyhyempikestoisten, mutta eri toimijoiden välisen toteaa, että eri kuntoutus- säämistä. Suunnitelma sisäl- enemmän tarveharkintaan yhteistyön ja tiedonku- muotoja yhdistämällä on tää myös ehdotuksia rintama- perustuvien ja useimmilla lun kehittäminen. (STM mahdollista järjestää vete- avustuksen myöntämisestä avokuntoutusjaksoilla toteu- 2000) raaneille jokavuotiset kun- kaikille ulkomaalaisille, suo- tettavien, sellaisten kuntou-

Nurmeksessa kolmannes kuntoutukseen

urmeksen ja Valti- seurata vain manuaalisin jär- Nykyisin Nurmeksen ter- syllä lisäksi 2 900 euroa. Joh- toutukseen parikymmentä mon terveydenhuol- jestelmin, tiedonpuute aikaan veyskeskuksessa hoidetaan donmukaisen toiminnan var- veteraania. Samalla kaupun- Nlon kuntayhtymässä saattoi ratkaisuihin suoranai- veteraanien kuntoutusjärjes- mistamiseksi kuntoutuksen ki antoi määrärahan myös ve- on kunnille osoitetun mää- sia virheitä. Aiheutui ristirii- telmää ATK:n avulla. Vaikka kokonaisjärjestely on Nur- teraanien terveyskeskusmak- rärahan hyödyntämiseen pa- tatilanteita. Toiset vaativat kuntoutuksesta ilmoitetaan meksen terveyskeskuksessa sujen suorittamista varten. neuduttu huolella. Kahden heti uutta kuntoutusta, toiset ainoastaan syksyisin, sitä voi- keskitetty yksiin käsiin, sosi- Paikallisesta toiminnasta vuosikymmenen kuluessa taas eivät saaneet edes hake- daan hakea ympäri vuoden. aalityöntekijä Helga Heikki- voidaan mainita vielä sekin, karttuneella kokemuksella on musta aikaiseksi. Hakeminen ei edellytä edes selle. Samalla hän seuraa saa- että sotaveteraaniyhdistys on luotu järjestelmä, jonka puit- Vielä puolenkymmen- henkilökohtaista käyntiä, dun määrärahan käyttöä sekä taloudellisten voimavarojen- teissa niin varsinaiset kunta- tä vuotta sitten hakijoilla oli vaan se voidaan tehdä jous- huolehtii varalla olevan vete- sa puitteissa tukenut jäsen- kohtaiset määrärahat kuin eri tendenssi. Yleisesti haet- tavasti myös puhelimella. Ve- raanin pääsemisestä peruu- tensä osallistumista aviopuo- toisten kuntien palautuksista tiin laitoskuntoutusta, vaikka teraani voi samalla esittää tuspaikalle. Viime vuonna lisoineen piirin toteuttamille myönnetyt lisämäärärahatkin vain vaikeimmat tapaukset oman kuntoutustoivomuk- laitoskuntoutukseen ohjattiin kunto- ja virkistyskursseille. on käytetty oikeudenmukai- voitiin osoittaa sinne. Kulke- sensa. Valtiokonttorin anta- 54 veteraania ja avokuntou- sesti ja tasapuolisesti. misen käytyä iän karttuessa mien selkeiden perustelujen tusta annettiin 42:lle veteraa- Veteraanien tukeminen Veteraanikuntoutukses- aikaisempaa hankalammak- ja ohjeiden pohjalta kuntou- nille. Näin 28,5 % veteraa- remonttiin ta vastaava erikoislääkäri si, on avokuntoutuksen suosio tusratkaisuissa otetaan huo- neista pääsi kuntoutukseen. Monet seikat ovat kuuden Markku Puhakka sanoo jo jatkuvasti lisääntynyt. Sem- mioon mm lääketieteellinen Kun avokuntoutusta saivat vuosikymmenen aikana muut- 1980-luvulla kuntoutusmää- minkin, kun aivan kotinurkil- kuntoutuksen tarve, edellisen kaikki sitä hakeneet, laitos- taneet viime sotiimme osal- rärahan käyttämisessä olleen la on väestöpohjaan nähden kuntoutuksen tulokset sekä kuntoutusta ei voitu osoittaa listuneiden kuntoisuutta niin, vaikeuksia. Määrärahat oli- tarjolla runsaasti laadukasta sosiaaliset ja inhimilliset sei- aivan jokaiselle. Vuosittais- että nykyiset rajat ovat var- vat pieniä ja veteraaneja oli kuntoutuspalvelua, jota anne- kat. Hakijan omalle mielipi- ta määrärahaa käytetään ta- sin keinotekoisia. Invalideik- paljon. Kun tuossa tilantees- taan entistä enemmän myös teelle annetaan luonnollisesti saisesti ympäri vuoden, sillä si jääneiden ja ilman huomat- sa kuntoutustarpeita voitiin kodeissa. paljon arvoa. Tuleva kuntou- myös loppukuukausina sitä tavaa haitta-astetta olevien tustoiminta sovitetaan mah- tarvitaan kiireellisten tapa- veteraanien niin kuntoutus, dollisimman hyvin veteraanin usten varalta. Toimintaan kuin muutkin edut olisi otet- Mt. Spesiaalimatkat järjestää sen hetkisiin elinolosuhteisiin tuli huomattavaa joustavuut- tava yhtenäiseen kokonaistar- Etelä- ja Kaakkois-Suomesta seuraavat sekä kulkumahdollisuuksiin. ta, kun nykyisellään voidaan kasteluun, toivoo erikoislää- Kuntoutuspaikan saadessaan käyttää edellisen vuoden va- käri Markku Puhakka pitkä- matkat Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille: hän voi valita oman kuntou- roja myös seuraavan vuoden aikaisella kokemuksellaan. 21.-24.05. Laatokan kannas + Walamo tuslaitoksensa. Vaikka ylei- alkukuukausina. Kuntakoh- Suhtautumisessa sotiemme simmin suositaan maakunnan tainen määräraha on Nur- veteraanin kuntoutukseen pi- 08.-12.06. Laatokan ja Karjalan kannas omia laitoksia; Kuntohovia, meksessa osoittautunut riittä- täisi mielestäni tehdä periaat- 01.-03.07. Karjalan kannas + Pääskynpesää ja Kaprakkaa, mättömäksi, koska joka vuo- teellinen uudistus. Samalla, Tali-Ihantala taisteluiden käydään myös Siilinjärvellä, si on jäänyt toteutumattomia kun sotainvalidien edut tur- 60 v. muistojuhla Ihantalassa jopa Oulun Edenissä ja Siun- hakemuksia. vattaisiin vähintäänkin toteu- tiossakin. Valtiovallan antaman tetulle tasolle, tulisivat samat 11.-15.07. Laatokan kannas-Karhumäki- Nurmeksen kaupungissa kuntoutusmäärärahan lisäk- edut ulottaa koskemaan myös Poventsa-Pizi oli 2004 vuoden alussa 267 si Nurmeksen kaupunki on kaikkia rintamasotilas- tai 06.-08.08. Karjalan kannas rintamaveteraanien kuntou- omalta osaltaan tukenut ve- rintamapalvelustunnuksen Kaikilla matkoilla on asiantunteva opas. tukseen oikeutettua henkilöä. teraanien paikallista kuntou- omaavia. Nopeasti vähenevä Viime vuonna Valtiokontto- tusta. Viime vuonna se osoit- veteraanijoukko sitä kipeästi Tiedustelut ja ilmoittautumiset: rin ohjaama kuntakohtainen ti tarkoitukseen 5 500 euroa, tarvitsisi. Erkki Sikiö, puh. 050 523 0616, määräraha oli 98 074- euroa. jonka turvin terveyskeskuk- fax 05 434 5207 Lisämäärärahaa saatiin syk- sesta voitiin osoittaa avokun- VILHO TIKKA 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 39 Seinäjoella veteraanikuntoutus organisoitiin uudelleen

eteraanikuntoutus- ta tai läheisen terveydenti- la tasolla. pumatta siitä missä yhteisöis- ja toimivuutta tulee arvioida määrärahojen käytön lassa tai muissa olosuhteissa Ikäihmisten kuntoutus tu- sä kuntoutus toteutuu. kriittisesti paitsi veteraanin Vsuunnittelu ja valvon- tapahtuneista muutoksista. lee nähdä dynaamisena, eri myös kuntoutuspalvelujen ta siirtyi tämän vuoden alus- Nykymuotoinen kuntoutus- vaiheitten kautta kohti en- Kuntoutuksen toteutus tuottajan sekä maksaja näkö- ta kaupungin terveystoimen toiminta ei välttämättä kyke- nalta asetettua tavoitetta ete- Ikäihmisen kotona selviyty- kulmasta. vastuulle. Veteraanikuntou- ne vastaamaan näihin nope- nevänä, prosessina. Se ei ole misen mahdollisuudet lisään- tuksen toteutumisen seuran- asti muuttuneisiin tarpeisiin. joukko erillisiä toimenpiteitä tyvät, kun hänen kuntoutus- Mitä tulevaisuudessa ? taa varten on nimetty työryh- Ongelmana on myös se, ja irrallisia kuntoutuspalvelu- tarpeeseen vastataan tarkoi- Vaikka veteraanien määrä mä ja terveystoimessa toimii ettei veteraaneilla eikä myös- ja, vaan suunniteltu kokonai- tuksenmukaisella toiminnalla vähenee, veteraanit ovat kui- työparina fysioterapeutti-ge- kään terveydenhuollon am- suus. Kuntoutuksen suunnit- mahdollisimman pian. Kun- tenkin yhä iäkkäämpiä ja hei- ronomi. Heidän tehtävänään mattihenkilöillä ole riittä- telu ei näin ollen voi jäädä pe- toutujalähtöisessä toiminnas- dän toimintakykynsä on yhä on veteraanikuntoutuksen västi tietoa muista vaihtoeh- rinteisen lääkärissäkäynnin sa vuorovaikutus perustuu heikompi. Aikaisemmin käy- suunnittelun, toteutuksen ja doista, kuten avo-, päivä – tai yhteydessä tehtyyn kuntou- tasavertaiseen kumppanuu- tössä olleet kuntoutusmuo- seurannan tehostaminen si- kotikuntoutuksesta. Toisaalta tushakemukseen, johon liite- teen, vastavuoroisuuteen ja dot ja kuntoutuksen sisällöt ten, että se vastaa mahdolli- kunnassa ei tiedetä riittävästi tään ylimalkainen kuntoutus- toinen toisensa kunnioitta- eivät enää vastaa veteraanien simman tarkoituksenmukai- eri palvelutuottajien toteutta- suunnitelma, vaan se tapah- miseen. Kuntoutusprosessiin tarpeisiin. Fyysispainotteisen sesti veteraanien tarpeisiin. man kuntoutuksen sisällöistä, tuu yhteistyössä veteraanin liittyy aina myös ohjauksel- kuntoutuksen rinnalle tarvi- Keskeistä on kehittää uusia joten kuntoutus jää helposti ja mahdollisuuksien mukaan lisia elementtejä, joiden tar- taan uusia toimintamuotoja, avokuntoutusmuotoja ja te- täysin irralliseksi toiminnak- hänen läheisensä sekä monia- koituksena on tukea ja akti- joissa sosiaalisuuteen ja hen- hostaa yhteistyötä laitoskun- si integroitumatta veteraanin mmatillisen työryhmän kans- voida kuntoutujaa tekemään kiseen jaksamiseen kiinnite- toutusta toteuttavien tahojen kokonaiselämäntilanteeseen. sa. omia ratkaisujaan, ei toimia tään entistä enemmän huo- kanssa. Kuntien siirryttyä sähköiseen Veteraanin toimintakykyä hänen puolestaan. Tavoittee- miota. Tarvitaan laaja-alaista Lääkärin tehtäväksi on tietojärjestelmään jäävät lai- ja kotona selviytymistä arvioi- na on veteraanin voimavaro- terveyden ja toimintakyvyn muodostunut veteraanin lää- toksista tai yksityissektorilta daan veteraanin todellisessa jen ja hänen aikaisempien ko- arviointia, systemaattisem- ketieteellisten asioiden ja tulevat kirjalliset kuntoutus- ympäristössä eli hänen koto- kemustensa hyödyntäminen paa kuntoutuksen suunnitte- työparin tehtäväksi toimin- yhteenvedot ja niihin mah- naan. Arviointia tulee yhden- parhaalla mahdollisella taval- lua ja hallinnolliset rajat ylit- takyvyn arviointi. Arvioin- dollisesti liittyvät jatkosuun- mukaistaa ja ottaa käyttöön la. Ammattihenkilöiltä edel- tävää asiantuntijoiden välistä nin perusteella suunnitellaan nitelmaehdotukset huomioon yhdessä sovittuja haastattelu- lytetäänkin, että he omaavat yhteistyötä, keskinäistä luot- kuntoutus, sen tavoitteet ja ottamatta johtuen osittain ym. tarvittavia apulomakkei- ajan tasalla olevat ohjausme- tamusta ja tietoisuutta eri- toteutusmuodot yhdessä ve- puutteellisesta kuntoutuksen ta. Arvioinnin tulee ulottua netelmät, ja kykenevät tar- laisista kuntoutuksen toteut- teraanin kanssa. Lisäksi Sei- koordinoinnista. Koordinoin- paitsi veteraanin yksilöllisiin koituksenmukaisesti muut- tamistavoista. Kuntoutus on näjoella on käynnistetty uu- nin puutteesta johtuen myös ominaisuuksiin, myös hänen tamaan toiminta- ja ohjaus- entistä vaativampaa, ja aihe- tena toimintana veteraanien Valtionkonttorin myöntä- lähiyhteisönsä tarpeisiin sekä tapojaan kuntoutusprosessin uttaa näin aikaisempaa suu- ryhmäkuntoutus päiväkun- miä määrärahoja saattaa jää- asuin- ja elinympäristöön liit- edetessä. Perinteinen organi- rempia kustannuksia suh- toutuksena. Päiväkuntoutus dä kunnassa käyttämättä siitä tyviin tekijöihin. Tässä tar- satorinen ja työntekijälähtöi- teessa veteraanien määrään. on suunniteltu kolmen kuu- huolimatta, että kunnassa on vitaan yhteistyötä eri alojen nen toiminta ei mahdollista Veteraanikuntoutukseen käy- kauden ajalle, johon sisältyy paineita kehittää vanhusten- asiantuntijoiden kanssa. Tur- veteraanin todellista osallis- tettävä määräraha on kun- 10 kuntoutuspäivää. Kuntou- huoltoa ja kuntoutusta. vallinen ja toimiva koti sekä tumista, vaan siinä veteraa- nille entistä tärkeämpi. Sen tuksen tavoitteena on tukea tarkoituksenmukaiset kulje- nista tulee erilaisten hoitojen käyttö tulee suunnitella tar- veteraaneja omaehtoiseen Kuntoutuksen tuspalvelut ovat asioita, jot- ja toimenpiteiden kohde. koituksenmukaisesti, jotta kunnon ylläpitoon, joten ve- mahdollisuudet ka vaikuttavat veteraanin ko- mahdollisimman monen ve- teraaneilla on oma aktivoin- – lähtökohtana tona selviytymiseen, mahdol- Kuntoutuksen seuranta ja teraanin kotona selviytymistä tisuunnitelma, jota he toteut- moniammatillinen listavat hänen omatoimisen arviointi voitaisiin tukea kuntoutuksen tavat tapaamiskertojen välil- suunnittelu asioinnin ja sosiaalisten suh- Kuntoutuksen toteutumista keinoin. lä. Lisäksi toimintaan kuuluu Organisaatioissa vallitsevat teiden ylläpitämisen. Kulje- tulee seurata, ja tehdä tarvit- MARJA MÄKINIEMI kuntoutuksen seuranta ja ar- toimintakäytänteet ja am- tuspalvelujen järjestäminen taessa muutoksia niin tavoit- THM, projektipäällikkö viointi. mattihenkilöiden tapa työs- yhtenä osana toimivaa kun- teisiin kuin keinoihin. Tär- Seinäjoen kennellä vaikuttavat suuresti toutusta on haasteellinen teh- keänä arviointikohteena on ammattikorkeakoulu Veteraanikuntoutuksessa siihen, missä määrin ikäihmi- tävä erityisesti maaseudulla, selvittää muun muassa sitä, SoTe-yksikkö solmukohtia sellä todellisuudessa on mah- mutta myös kaupunkiolosuh- miten kuntoutuspalveluilla ESA MÄKINIEMI Käytännössä veteraanikun- dollisuus olla aktiivisena toi- teissa. ja toimintamuodoilla voitiin Fysiatri, yleislääketieteen toutuksen tarkoituksenmu- mijana ja vaikuttajana itseään Arvioinnin pohjalta laadi- vastata veteraanin tarpeisiin erikoislääkäri,kuntoutuksen kaiseen toteutumiseen si- koskevassa päätöksenteossa. taan toimintakyvyn ja kotona ja asetettuihin tavoitteisiin. erityispätevyys sältyy erilaisia solmukoh- Kuntoutuksen suunnittelussa selviytymisen ylläpitämiseen Kuntoutustoimintoja ja nii- Etelä-Pohjanmaan tia paikkakunnista riippuen. ja toteutuksessa on perintei- tähtäävä kuntoutussuunnitel- den tarkoituksenmukaisuutta sairaanhoitopiiri Kuntoutukseen hakeutumi- sesti korostunut asiantuntija- ma. Suunnitelmaan kirjataan sessa esiintyy sattumanvarai- lähtöisyys ja yhä pidemmäl- kokonaisnäkemys veteraanin suutta, jolloin aktiivisimmat le kehittynyt erikoistuminen. nykytilanteesta sekä tavoit- VAPPUKARKELOIHIN LAUTSIAAN! veteraanit hakeutuvat kun- Vasta kuluneen vuosikymme- teet, mihin pyritään ja millä Vappupaketti ph alk. 105 ¤/hlö. toutukseen ja toisaalta ne, nen aikana on alettu korosta- keinoin tulee kirjata veteraa- Päivätanssit: 22.4., 6.5. ja 20.5. jotka sitä tarvitsisivat ja sii- maan kuntoutujan oman ko- nin kuntoutussuunnitelmaan. Timanttisormustanssit 15.5. tä hyötyisivät saattavat jää- kemuksen ja aktiivisen osal- Tavoitteena on, että veteraa- Kesä koittaa, lavakauden avajaiset 5.6. dä kuntoutuksen ulkopuo- lisuuden merkitystä, jolloin nilla on valittavana yksilö- Varaa lomasi kesäksi, paikat täyttyy! lelle. Veteraanikuntoutus on asiantuntijalähtöisen kun- kuntoutuksen vaihtoehdoksi 14680 Alvettula (Hauho), puh. 03-647 080 ollut pitkälti laitoskuntoutus- toutustoiminnan rinnalla on tai sen rinnalle myös ikäih- [email protected], www.lautsia.com ta. Ikääntymisen ja toiminta- alettu puhua kuntoutujaläh- misten keskinäistä sosiaalis- LEPIKON TORPAN kyvyn heikkenemisen vuoksi töisestä toiminnasta. Entistä ta verkostoa tukevaa ja ylläpi- AVAJAISET VAPPUNA veteraanien selviytyminen il- enemmän huomiota on alet- tävää ryhmäkuntoutusta sekä Kesä tulee, tulkaa tekin avaamaan kesäkausi man avustajaa kylpylätyyppi- tu kiinnittämään veteraanin avo- että laitoskuntoutukse- Ylä-Savossa Lepikon Torpan avajaisten sissä kuntoutuslaitoksissa on voimavaroihin, sosiaalisiin na. Suunnitelma toimii kun- merkeissä. Kysy vappu- ja äitienpäiväpakettia. vaikeutunut. Veteraanin kun- suhteisiin sekä olosuhteisiin toutujan ja kuntoutuspalvelu- Rentouta talven jäykkyydet pois toutustarve saattaa syntyä ja tilanteisiin, joissa veteraani ja tuottavien tahojen välisenä savolaistunnelmissa, Panganrannassa! akuutisti, johtuen joko omas- toimii – ainakin teoreettisel- 72400 Pielavesi puh. 017-6150 600 yhteisenä sopimuksena riip- [email protected], www.panganranta.com 40 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004

SUOMEN SISÄILMASTON Insinööritoimisto MITTAUSPALVELU OY Keijo Kärki Oy Sito Kuopio Oy H:gin tiedepuisto, Koetilantie 3, 00790 Helsinki Puh. 09-1915 9200 Asema-aukio 4 B, 04400 Järvenpää Puh. 09-4176 7700

ALAN OSA KOKENEIN ASIAKAS- KURIIRI PALVELUASI. PALVELUKSESSASI. Brenntag Nordic Oy

www.pohjanmaankaluste.fi Matalasalmenkuja 1, 00150 Helsinki, puh. 668 9430

Vakuutusväen Liitto Findest Protein Oy Lai-Teräs Mäkinen Ky VVL ry Ylijoentie 40, 69600 Kaustinen Mallastie 1, 66400 Laihia Puh. (06) 4770 868 Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki puh. 06-8611 561 Puh. 09-8567 2400

ERKA OY Pamac Power Oy Tärytekniikan asiantuntija Silokalliontie 3, 04250 Kerava Honkimetsäntie 27, 62100 LAPUA Puh. (06) 433 8700 puh. 09-2746 850, fax 2746 8540, www.erka.fi

Mäkelä Alu Oy Mäkeläntie 2, 62830 Luoma-aho , www.vink.fi Puh. 06-5577 600, fax 06-5577 6655

Konepalvelu Arkki-Enkelit Oy Sohlman Oy Mäntsälä

Kuljetusliike V. Mönkkönen Oy TERÄS-LVI oy ab Helsinki

Saanio & Riekkola Oy KH-Kiinteistöhuolto Oy Laulukuja 4, 00420 Helsinki Yrittäjäntie 15, 01800 Klaukkala puh. 09-530 6540 Puh. 09-276 4500

Suomen Häggblom A. Oy Ab PUUSEPÄNLIIKE VEIJO PACKALEN OY Journalistiliitto ry Yrittäjäntie 12, 67100 Kokkola Kotipuistontie 42, 01940 Palojoki Puh. 06-832 0900 puh. 09-2906 8520, 0500-810 652 www.journalistiliitto.fi

HW Company Oy Yrittäjäntie 6, 67100 Kokkola puh. (06) 8227 453

TB-HUOLTO Apex Automation Oy HÄMÄLÄINEN Oy Terminaalikatu 3, 67700 Kokkola Kinnarinkatu 4, 04430 JÄRVENPÄÄ Puh. 06-8600 500 Pietarsaari Puh. 09-279 7210 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 41 Sotaveteraaniliiton myymälä palvelee Käy talossa tai soita Helenalle puh. (09) 6126 2014. Myymälä on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Sähköposti: helena.hornborg@sotaveteraaniliitto.fi

5 Liiton standaari Hinta 25 euroa

7 Isännänviiri Kotipihalle tai mökille. 19 Sinivalkoisen viirin pituus Jäsenmerkki neljä tai viisi metriä. Myös kannattajajäsenille. Hinnat 50 ja 62 euroa. Hinta 6 euroa

3 Sotaveteraani- mitali Myös kannattaja- jäsenille. Hinta 12 euroa

20 23 Tammenlehvä- Liiton virallinen hautakivimerkki hautamerkki Halkaisija 60 mm. Myös uurnamerkkinä. Korkeus 90 mm. Hinta 8,50 euroa Hinta 12 euroa.

35 Pentti Tapio - Puheita ”Me olemme omatunto maan” 2 Kirja on läpileikkaus Yhdessä pe- Pentti Tapion 36 rille veteraanien Kenttäpostia Yrjö Knuutilan tilaisuuksissa Tunnetuimmat sota-ajan laulut alkupe- toimittamas- pitämistä räisäänitteinä. Mukana mm. Äänisen aallot, ta Veteraanin saarnoista Ilta Kannaksella, Jääkärin morsian, Kirje hartauskirjasta on ja puheista. sieltä jostakin ja Muistoja Pohjolasta. otettu 10 painosta. Hinta 8 euroa. Hinta cd-levy 6 euroa, kasetti 10 euroa. Hinta 6 euroa.

Äitienpäivä, kevään ja kesän ! TILAUSKORTTI Nro ...... kpl ...... juhlat lähestyvät Suomen Sotaveteraaniliitto Korkeavuorenkatu 41 A 7, Nro ...... kpl ...... 00130 HELSINKI Nro ...... kpl ...... Nimi (tekstaten): Nro ...... kpl ...... 33 Nro ...... kpl ...... Kristallimalja ...... Kotimaassa käsinhiottu. Halkaisija 33 cm, Nro ...... kpl ...... paino 1 585 g. Pohjaan on kaiverrettu liiton Lähiosoite: tunnus. Suunnittelija Matti Okkolin. Nro ...... kpl ...... Hinta 140 euroa. Nro ...... kpl ...... Postinumero ja -toimipaikka: Nro ...... kpl ...... Täytä ja postita oheinen tilauskuponki tai tilaa puhelimitse ...... Nro ...... kpl ...... 42 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Kirjat

Järjestövuosien jäljet kuvina saattavat tosin kummastella maanina”. Käsitykseni mu- kaa paremmin”. Klimov an- — jopa kauhistella ronskia kaan kyseessä on kuitenkin taa epäsuoraa tunnustusta Kalevi Piha (toim.): Vel- tömiä veteraaneja riveihim- korsujutustelua. Toisaalta lähinnä sotaromaani. Se ker- suomalaisille hiihtojoukoil- jeä ei jätetä. Turun Sota- me ja nuorempaa sukupol- kirjan lopussa äidin tapaa- too tapahtumista Lemetin le, joita oli joka puolella, veteraanit ry 45 vuotta vea tuki- ja perinnetyöhön.” minen kotiinpaluun jälkeen moteissa talvisodan ajalta ja mutta vain harvoja lumipu- 1958—2003. Kustantaja Kirja levittää tätä viestiä. on kaunista ja herkkää luet- kirjoittaja perustaa aiheensa kuisia nähtiin ja saatiin van- TS-Yhtymä Oy. Newprint tavaa. Kirjassa kuvataan ta- 18. D:n politrukin N. I. Kli- gituiksi. Oy Uusikaupunki 2003. AARNO LAMPI pahtumia, jotka esiintyvät movin autenttiseen päivä- Divisioonan kohtalo oli ISBN 951-9129-52-9. 22 myös uudessa sotaelokuvas- kirjaan. Teos osoittaa, että kurja. Onnettomuuteen sen sivua. sa: Etulinjan edessä. yli 60 vuotta piti kulua, en- kanssa joutui myös divisioo- nenkuin venäläinen sotahis- nalle alistettu 34. Hyökkäy- Lahja jälkeläisille AARNO LAMPI Pitkäaikainen Turun sotave- toriankirjoitus pystyi tai sai vaunusprikaati: molemmat teraaniyhdistys on aikaan- Niilo Niemi: Mosatramp- kirjoittaa voittamattoman tuhottiin käytännöllisesti saanut sisällöltään ja paino- parin päiväkirja. Oma- puna-armeijan tappioista so- katsoen kokonaan komenta- jäljeltään korkeatasoisen ja kustanne 2003. ISBN Puna- dassa. Varsinkin pientä Suo- jiaan myöten. Prikaatin ko- tyylikkään kuvateoksen, jota 952-5424-12-X. 274 sivua. mea vastaan. Mutta vähitel- mentaja kaatui ulosmurtau- kelpaa jakaa veteraanityön Ostettavissa Lahden so- armeijalaisten len tähän on sitten päästy. tumistaisteluissa, divisioo- ystäville. Kertomukset toi- taveteraanipiiristä, puh. kurja kohtalo Politrukki Klimov oli nan komentaja Kondrashov mintavuosista on sisällytet- (93) 783 2328. kommunisti, mutta ajattele- ammuttiin kuin kulkukoira ty enimmäkseen kuvateks- Anatoli Gordijenko: Kuo- va sellainen. Se näkyy hänen eloon jääneiden miestensä teihin, joiden laatimisessa Kirja on oiva esimerkki sii- leman divisioona. Gum- puheistaan sotilaille sekä edessä Pitkärannassa. Hän onkin oltu huolellisia. Kir- tä, miten lyhyetkin muis- merus Kustannus Oy, kirjeistään. Tehtävänsä mu- nimittäin pukeutui punaso- jalla näyttää olevan edessä tiinpanot allakan sivuilla Jyväskylä 2003. Sivuja kaan hän yrittää pitää hen- tilaan asuun ja onnistui liu- myös toinen tehtävä, jonka tai vihkosessa auttavat vuo- 326, kuvia (suomalaisia), keä yllä Käsnäselän – Leme- kenemaan motista. yhdistyksen puheenjohtaja sia myöhemmin aikaansaa- luettelo eräistä teokses- tin motteihin jääneissä soti- Ei voi muuta kuin ih- Antti J. Näsi ilmaisee ter- maan sotakokemuksista elä- sa esiintyvistä henkilöis- laissa, vaikka hänelle selvisi metellä neuvostosotilai- vehdyksessään seuraavasti: vän muistelmateoksen. Niilo tä ym. sekä käytetyistä hyvissä ajoin, ettei apua ole den sitkeyttä toivottomas- ”Toimintamme vireys, mo- Niemi antaa kirjassaan ri- lyhenteistä. Kartat kansi- tulossa eikä lupaa ulos mur- sa tilanteessa. He uskoivat nipuolisuus ja näkyvyys ovat vimiehen aidon vastauksen ja takasivulla. tautumiseen saatu: puna-ar- päällystön ja politrukkien viesti, jonka toivon kutsuvan nuoren lukijan kysymyksiin: meijan johto ei suvainnut vakuutteluihin piankin tule- yhä useampia kotikaupun- Millaista siellä oli? Kaikkein Teosta mainostetaan ”ainut- tappioita. Ainoa ohje lienee vasta avusta ja valkobandiit- kimme vielä järjestäytymät- nuorimmat lukutaitoiset laatuisena dokumenttiro- todellisuudessa ollut ”tapel- tien lyömisestä. Kaikki syö-

Ristikko ratkaisu sivulla 45 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 43 Virkistä muistiasi!

1. Mikä seuraavista luvuista 4. Sika päästettiin metsään. tiin, mitä voitiin. Keripuk- ei ollut oikea vuonna 1944? Syökää ki iski miehiin ja hampaat 1. Joka 16. mies oli sotain alkoivat irtautua. Sitä po- validi 4. Talvisodasta kertovassa litrukkimme yritti lievittää 2. Joka 11. hehtaari maasta kirjassa Kollaa kestää mie- juottamalla sotilaille havu- jouduttiin luovuttamaan het kertovat, miten he lähi- Pavimento Oy uutteella, jota oli lantrattu 3. Joka 25. lapsi oli taistelun käsikähmässä pi- viinalla. sotaorpo meässä yössä erottivat ase- Kirjaa lukiessa herä- 4. Joka 17. nainen oli toverinsa vihollissotilaasta. Sähkötie 8 si kuitenkin epäilyjä polit- sotaleski Millä tavoin? 01510 Vantaa rukin päiväkirjan tarkoista 5. Joka 9. kansalaisista oli 1. Lakin muodosta, Puh. 09-668 9590 tiedoista. Olisiko hän tien- siirtoväkeä ”piippalakista” www.pavimento.fi nyt niin tarkasti suoma- 2. Ominaistuoksusta, laisten joukoista ja johta- 2. Välirauhansopimuksessa mahorkasta jista? Tulikin ajatelleeksi, v. 1944 määrättiin joukko 3. Repusta että Gordijenko on lisännyt suomalaisia järjestöjä lope- 4. Kiroilusta tekstiin suomalaisten tietoja tettavaksi ”hitleriläismielisi- taisteluista jälkikäteen saa- nä”. Kuinka monta? 5. Syksyllä 1944 liikkui Sai- dakseen juohevan teeman. 1. 77 järjestöä ja yhdistystä maan vesillä salaperäinen Se selvisikin takasivun pie- 2. 100 järjestöä ja proomu Leena, jonka reiteis- nestä tekstistä: ”Julkaistu yhdistystä tä ei juuri kukaan tuntunut aikaisemmin Ari Rautalan 3. 210 järjestöä ja olevan selvillä. Millä asialla teoksessa Sotiemme taiste- yhdistystä Leena liikkui. lupaikoilla, josta löytyy tar- 4. 400 järjestöä ja 1. Kuljetti asekätkentä- SOTAINVALIDIEN, VETERAANIEN JA kat kuvaukset suomalaisten yhdistystä materiaalia PUOLISOIDEN LAITOSKUNTOUTUS, sotatoimista Lemetissä”. Il- 2. Proomussa sijaitsi myös toimintakykyluokka 1 man näitä tietoja tästä ro- 3. Palvellessaan kaukopar- salainen radioasema Tiedustelut: Leena Heinonen, puh. (015) 7750 781 maanista olisi puuttunut tiomiehenä presidentti Mau- 3. Proomussa piileskeli varsin paljon. Nyt se on sel- no Koivisto osui autioon sotavankikarkureita LAITOSHOITO kodinomaisella laitoshoito-osastolla väpiirteinen ja kuvaa soti- torppaan, jonka pöydälle oli Tiedustelut: Sirpa Rask, puh. (015) 7750 627 laiden kurjaa kohtaloa suo- jätetty viesti. 6. ”Minua painaa tavatto- LOTTAKUNTOUTUS yhteistyössä Suomen Naisten malaisten kynsissä Lemetin Mikä seuraavista: man raskaasti se valheelli- Huoltosäätiön kanssa moteissa. 1. Sotilaat, polttakaa talo suuden ja moraalittomuuden Tiedustelut: Raili Pursiainen, puh. (015) 7750 333 lähtiessänne! ilmapiiri, jossa meidän pitää PUOLISON TÄYSIHOITO kuntoutusjakson aik. ANSSI VUORENMAA 2. Kellarissa on piilossa elää.” Kenen sanat ja mil- 51 é/vrk ruokaa Suomen sotilaille loin? Tiedustelut: Leena Nykänen, puh. (015) 7750 332 3. Hyvät sotilaat, jättäkää 1. Paasikivi v. 1946 Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju Leivonmäen ovi auki, että kissa pää- 2. Paavi Pius XII v. 1943 puh (015) 775 091, faksi (015) 644 311 see sisälle 3. O.W. Kuusinen v. 1939 [email protected] veteraanikirja Vastaukset sivulla 50 www.kruunupuisto.fi

Leivonmäen veteraanikirja ilmestyi muutama vuosi sit- ten. Viime itsenäisyyspäivä- Kotimainen takuutuote nä julkaistiin kirjaan 186-si- Toimitukset kotiin vuinen lisäosa. Molemmis- sa osissa on yhteensä 466 sivua. Matrikkeliosassa on tiedot noin 600 veteraanis- ta ja lotasta. Lähes jokaises- ta on myös kuva. Kirjassa on lähes 200 sivua taistelukuva- uksia leivonmäkisten mies- ten taisteluista. Lisäksi siinä on 70 veteraanien haastatte- lut. Veteraanikirjan lisäosaa on vielä saatavana 15 eu- ron hintaan + lähetyskulut. Aiemmin ilmestyneestä ve- teraanikirjasta on tarkoi- tus ottaa uusi painos, mikäli ennakkotilauksia tulee tar- peeksi. Molempien osien yh- teishinta on 35 euroa + lähe- SOTAVETERAANIT! tyskulut. KYSYKÄÄ EDULLISTA Tilaukset ja tiedustelut Heimo Kiuri puh 050 357 RAHOITUSTA! 5523 tai 040 596 7444. T:mi Kari.Matti Mäkinen Sivupellontie 14, 61600 Jalasjärvi 0500-567 104, 06-456 1256 44 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Kirjat

Kirjasatoa esiteltäviksi niin runsaasti kir- *** men Sotatieteellisen Seuran järjestelmällistä ja oleellista joja, että ruuhkan purkami- julkaisu nro 10, Art Hou- tietoa rajanaapurin suunnitel- on kertynyt seen ei tila- ja voimavarasyistä ”Tämä teos ei ole mielipide- se, ISBN 051-884-362-7, RT- mista, poliittisesta ja sotilaal- kosolti ole muuta keinoa kuin kertoa kirja, vaan tutkimus”, täh- Print Oy Pieksämäki 2003, lisesta päätöksenteosta, suo- kustakin kirjasta, mittavas- dentää eversti Erkki Nord- 656 sivua). Mittava sotahis- rituskyvystä, maantieteestä Koko viime vuoden mittaan ta ja tärkeästäkin, ainoastaan berg lukijalle alkusanoissa toriallinen ja -tieteellinen ko- sekä muista tekijöistä, joilla ja tämän vuoden ensimmäisen keskeiset sisältötiedot. Kirjat teoksessaan Arvio ja ennus- konaisesitys Venäjän sotilas- on ollut ja on vastakin merki- neljänneksen varrella on toi- ovat nimensä mukaisessa aak- te Venäjän sotilaspolitiikas- politiikasta Pähkinäsaaren tystä Suomen suuntaan. Vete- mitukselle saapunut lehdessä kosjärjestyksessä. ta Suomen suunnalla (Suo- rauhasta 2000-luvulle antaa raaneja kiinnostavat tieten- kin erityisesti jaksot, joissa käsitellään viime sotiamme ja niiden taustatekijöitä.

Etsitkö lahjaa? ***

Haluatko antaa tunnustusta? Köyliö-seura ry valitsi vuon- na 2000 Köyliön Upea Men- Jälleen saatavana historiamme neisyys -hankkeen yhdeksi osaksi viime sotiamme kos- klassikko, hieno merkkiteos! kevan haastattelusarjan. Sii- nä kyseltiin kaikilta pitäjän Julius Lagus - Tauno Karilas - Hannes Raikkala (toim) veteraaneilta ja muutamilta sieltä muuttaneiltakin sota- ajan tapahtumia, tunnelmia ja oloja. Lähes 80 haastatte- lusta ja osin muista lähteistä syntyi Olavi Linturin ja mo- nen muun puuhenkilön uu- Suojeluskunta oli kansanliike, joka pelasti rastuksen tuloksena Köyliö- maamme itsenäisyyden. Niinpä se lakkau- läisten veteraanien muistoja tettiin valvontakomission mahtikäskyllä sotavuosilta (ISSN 1457-7143, 60 vuotta sitten, mutta sen kunnia säilyy. 1457-7151 pdf, Eura PrintOy Vapautemme vartiossa kertoo kuvin suojeluskunta- 2004, 253 sivua). Haastatteli- liikkeen historian itsenäisyytemme sarastuksesta jat tuovat esiin sen, että vete- aina sotiemme jälkeisiin jälleenrakentamisen vuosiin. Mukana on myös historiallisia värivalo- raanien uhrautuvuus on teh- kuvia. Sotilaskoulutuksen lisäksi osansa ansait- nyt heihin voimakkaan vai- sevat koko kansan liikuntaharrastuksen virittä- kutuksen, ja toivovat saman minen sekä naisten ja nuorten korvaamattoman JULIUS LAGUS hengen välittyvän lukijoihin. arvokas tukitoiminta. TAUNO KARILAS HANNES RAIKKALA *** Tämän juhlavan kuvateoksen sivut painettiin 1960-luvulla ja ne on nyt sidottu nykyaikaisella tekniikalla edustaviin tummansinisiin miradur-kansiin tai nahkaselkäisiin pellavakansiin. Erinomainen muisto- Sidottu, 384 s. Jo nimi Sotataipaleemme – ja lahjakirja järjestöjen käyttöön ja sukupolvelta toiselle! Multian veteraanikirja (ISBN 952-91-6435-1, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä Loistava tarjous Sotaveteraani-lehden lukijoille 2003, 595 sivua) viittaa sii- hen, että Multian veteraani- vain 40 €, nahkaselkäisenä 50 € + postimaksu. kirjatoimikunnan tavoitteena oli hankkeessaan tavoitteena Vähintään kolmen kappaleen tilaajille postivapaasti. laaja ja monipuolinen teos, joka kertoo luotettavaa tie- toa multialaisten sotavuosis- ta tuli- ja kotirintamalla ja

€ Posti- on lisäksi sankarivainaja- ja maksu Monta tapaa tilata: veteraanimatrikkeli sekä ve- maksettu teraanien järjestötoiminnan SOITA historiikki. Toimikunta sekä tilaus numeroon (09) 496 189 päävastuun kantaneet Osmo tai lähetä tekstiviesti Arponen ja Eija Lemmetty KUSTANNUS OY numeroon 0500-676637 ovat saavuttaneet tavoitteet

€ SUOMEN MIES FAKSAA tilaus numeroon erinomaisesti. Arvokas osa (09) 492 058 Multian ja multialaisten his- toriaa on saatu talteen ja tie- MAILAA 00003 HELSINKI doksi jälkipolville. [email protected] POSTITA osoitteella *** Döbelninkatu 2,

Kyllä kiitos! Kyllä 00260 Helsinki Kaartin Jääkärirykmentin VASTAUSLÄHETYSTUNNUS Kilta ry täytti viime vuon- kpl nahkaselkäisenä hintaan á 50 3 kpl tilaajille postivapaasti Väh. Huom! Tilaan ”Vapautemme vartiossa” -teoksia vartiossa” Tilaan ”Vapautemme tarjouksena Sotaveteraani-lehden kpl hintaan á 40 Nimi: Osoite: ja -toimipaikka: Postinro Puhelin: 5007541 KUSTANNUS OY SUOMEN MIES na 40 vuotta. Tämän johdos- ta kilta julkaisi juhlakirjan www.suomensotilas.fi ja sen ohessa cd-levyn, yh- 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 45

teisnimeltään teoksen Pojat tiedustelusta ja seitsemän va- 304 sivua), joka on 4. osa Wei- ovat Eugen Schauman, Onni sodan siivellä – Muistikuvia kansan urhokkaat – Kaartin koilusta, luettelon hänen kir- lin+ Göösin teossarjassa Itse- Kokko, Kyösti Wilkuna, Sulo- vuosilta 1939–1945 on toi- Jääkärirykmentin perinteet jallisesta tuotannostaan ja näisyyden puolustajat, esit- Veikko Pekkola, Wäinö Ha- nen näkökulma: hän seuraa sanoin ja sävelin (ISBN 952- onnittelijoiden luettelon. Ai- telee selvin kartoin ja sanoin vas, K. M. Wallenius, Paavo kymmenkunnan ikätoverin- 91-6273-1, Bookwell, Porvoo hepiiri kiinnostanee myös so- sodan kulkua, rintamaliik- Susitaival ja Kosti-Paavo Ee- sa evakkoretkiä syksystä 1939 2003, 80 sivua). Kirjan kä- tiemme veteraaneja. keitä ja maavoimien tärkeim- rolainen. Nimet ja teotkin lie- sekä paluuta Viipuriin 1942– sikirjoitus on Arto Kotron. piä sotatoimia talvi-, jatko- ja nevät tuttuja monille ikäihmi- 1943. Teos tuo esiin tapah- Teos kertooi perinnejoukko- *** Lapin sodassa. Kukin asiako- sille, mutta oudohkoja nuo- tumia ja kokemuksia, mut- jen vaiheista, mm Suomen konaisuus hahmottuu samalla remmille. ta myös sen tunnetilan, jon- Kaartista, Kuninkaallisesta Juhani U. E. Lehtosen kir- aukeamalla olevien kartan ja ka sota sekä pako sen jaloista Preussin Jääkäripataljoona joittaman Sotilaselämän pe- tekstin avulla. Päähuomio on *** ja paluu karjalaiselle kotiseu- 27:stä, Suomen Valkoisesta rinnekirjan (Gummerus Kus- divisioonien ja niitä suurem- dulle synnyttivät lapsen mie- Kaartista, Ässä-rykmenistä, tannus Oy Ajatus, ISBN 951- pien joukkojen sotatoimissa. Filosofian lisensiaatti Matti lessä. Jääkäripataljoona 2 ja 5:stä 20-6457-X, Jyväskylä 2003, Teoksessa on taiten hyödyn- Kosonen, joka 2001 julkaisi sekä Uudenmaan Jääkäripa- 281 sivua) lähtökohtana on netty asiakäsikirjoituksia ja teoksen Suomen tiedustelus- *** taljoonasta ja Kaartin Jääkä- toteamus siitä, että sotilas- pohjakarttoja, jotka ovat syn- ta Neuvosto-Karjalassa 1920- ripataljoonasta. Jukka Vuolio elämä on täynnä perinteitä. tyneet Kärkijoukkue Oy:n 1939, on jatkanut tutkimus- Viipurissa 1924 syntynyt ve- on kirjoittanut luvun Kaartin Niitä ylläpitävät ryhmät, jot- mittavassa multimediahank- työtään. Äskettäin ilmestynyt teraani Antti Nieminen on Soittokunnan perinteistä ja ka siirtävät niitä uusille suku- keessa. Sodan kartat -teos teos Talvisodan tiedustelijat kirjassaan Ysiykkönen – Ker- koonnut musiikin cd-levyyn. polville. Tästä näkökulmasta tuo painetun sanan ja kuvan – Päämajan tiedusteluosas- tomus kivääristä (Gumme- tekijä hahmottaa osin yleis- käyttäjille arvokkaan apukei- ton Sortavalan alatoimisto rus Kirjapaino Oy, Jyväskylä *** luontoisesti, osin välähdyk- non avaamaan hyvin viito- talvisodassa (Atena Kustan- 2003) tarttunut sanoin asee- sittäin lukuisia sotilasperin- tetun ja helposti kuljettavan nus Oy, ISBN 951-796-347-5, seen, joka ehti tulla etenkin Yhdysvaltalainen sotahisto- teitä ritarikulttuurista nyky- tien sotiemme keskeisiin vai- Gummerus Kirjapaino Oy, suojeluskunnissa ja puolus- rioitsija Geoffrey Regan otti aikaan. Kuvauksen kohteina h e i s i i n j a n i i d e n t a u s t o i h i n . Jyväskylä 2004, 376 sivua) tusvoimissamme tutuksi sa- teoksessa Book of Military ovat muun muassa kasarmin kertoo alkuperäislähteiden doille tuhansille Suomen mie- plunders (1991, 2001) urakak- arki, tervehtiminen ja kunni- *** pohjalta alatoimiston parti- hille – alun perin venäläiseen seen tarkastella sotilaiden ti- anosoitukset, marssiminen ja oiden toiminnasta vihollisen sotilaskivääriin Mosin-Na- liin pantuja suuria möhläyk- musiikki, sotilashautajaiset, Keski-Pohjanmaan Sotavete- selustassa Laatokan pohjois- gant 1891, jonka piipun väl- siä. Varhaisimmat niistä hän sotilaskieli, -liput, -asut ja -ar- raanipiiri on julkaissut per- puolelta Ilomantsin tasalle. jyys oli 3 linjaa eli 7,62 mm. poimi ennen ajanlaskumme vot sekä arvo- ja kunniamer- holaisen Heimo Linnan ro- Näissä tehtävissä toimineet Alkusanoissa tekijä koros- alkua käydyistä sodista, tuo- kit. Lukija vakuuttuu siitä, maanimuotoisen muistel- miehet ottivat suuren riskin taa, että kirja ei ole tutkimus, reimmat 1960–1980-luvuilta. että alkutoteamus on täyttä mateoksen Sotaveteraanin eikä heidän teoistaan vuosi- vaan kertomus aseen synnys- Everstiluutnantti Heikki Tii- totta niin rauhan aikana kuin henkinen perintö – Tukkimet- kymmeniin kerrottu. tä, valmistuksesta sekä jou- likaisen suomentamana teos sodan toimissa. sästä taisteluihin ja tasaval- tumisesta Suomen armeijan on nimeltään Päin mäntyä – lan tehtäviin (ISBN 952-91- *** yksilöaseeksi ja sen käytöstä Kirja sotilaallisista tunaroin- *** 6900-0, KL-Paino, Ylivieska niin rauhan aikana kuin so- neista (Gummerus Kustan- 2004, 152 sivua). Tekijä ker- Valtaosa sotakirjoista kertoo dissamme 1918 ja 1939–1945. nus Oy Ajatus Kirjat, ISBN Millainen oli korsu, millainen too kirjoittaneensa kirjan sii- sotilaista ja sotaan osallistu- 951-20-6534-11, Jyväskylä täisauna? Mitkä olivat tais- nä tarkoituksessa, että siitä neista naisista. Terttu Salli- SIMO KÄRÄVÄ 2004, 240 sivua). Suomenta- telulähetin ja kenttävartio- löytyisi asioita, jotka sotave- sen kirjassa Viipurilaislapsia ja on täydentänyt Reganin miehen tehtävät? Vastauksen teraani-ikäpolven perintönä havaintoja jaksolla ”Tekeväl- saaminen näihin ja lukuisiin helpottaisivat nykyajan ihmi- le sattuu Suomessakin”. Jak- muihin sotakysymyksiin pää- siä kohtaamaan eteen tulevia Ristikon ratkaisu son johdannossa Tiilikainen asiassa veteraanien suulla oli vaikeuksia. Linnan elämän- toteaa, että kaiken kaikkiaan pyrkimyksenä, kun Punkalai- taival metsätyömiehestä ryh- suomalaisilla on sangen puh- tumen Sotaveteraanit toista mänjohtajaksi jatko- ja Lapin taat paperit muihin kansoihin vuotta sitten päätti ryhtyä kir- sodan taisteluihin, opintielle, verrattuna. jahankkeeseen. Sirkka Pär- maatalousneuvojaksi, maan- nistön ja Veli Niemisen teke- viljelijäksi, kansanedustajak- *** mien haastattelujen ja muun si, maanviljelysneuvokseksi lähteistön pohjalta saatiin ai- ja ministeriksi sisältää koke- Maanpuolustuskorkeakou- kaan vastauksia tulviva teos muksia ja havaintoja, joissa lun Sotahistorian laitos kun- Sisu – voima – uskollisuus, on oppia ja rohkaisua toisille- nioitti viime syyskuussa 60 Punkalaitumen veteraanit kin jaettavaksi. Kirjan tuoton vuotta täyttänyttä professori muistelevat (ISBN 952-9312- saa kotimaakunnan sotavete- Ohto Mannista julkaisemalla 0-4, kustantaja Punkalaitu- raanipiiri. Mikko Karjalaisen toimitta- men Sanomat Satakunnan man juhlakirjan Salaisen so- Painotuote Oy, Kokemäki *** dan sivut (ISBN 951-25-1464- 2004, 365 sivua). Teos nostaa 8, Gummerus Kirjapaino Oy, veteraanien mieleen muistoja Filosofian tohtori Jussi Nii- Saarijärvi 2003, 248 sivua). ja kertoo nuoremmille, kuin- nistö on teksteillään piirtä- Mannerheimin jalanjäljillä Pietarissa 01. - 04.07, 12. - 15.08. Kulttuurimatka Pietariin 22. - 25.07, 12. - 15.08. Sen aihepiiri on ajankohtai- ka ”karhun kämmen löi” sekä nyt kuvan kahdeksasta histo- Ivalo - Muurmansk 08. - 13.07. nen toisaalta siksi, että päi- tuli- että koririntamalla. riamme käännekohdissa toi- Kysy myös muita matkojamme. vänsankari on viime vuosi- mineesta miehestä teoksessa na paneutunut siihen vahvas- *** Suomalaisia vapaustaisteli- ti, toisaalta sen johdosta, että joita (Sotilasperinteen Seu- laitos järjesti 2003 yleisöluen- Everstiluutnantti, valtiotie- ran julkaisusarjan nro 3, Ni- tosarjan jatkosodan aikaises- teen maisteri Ari Raunion mox Ky, ISBN 952-5485-00- ta tiedustelusta. Teos sisältää kirjoittama teos Sodan kar- 5, Gummerus Kirjapaino Oy, Tiedustelut: Mannisen pienoiselämäker- tat (ISBN 951-35-.6660-9, WS Jyväskylä 2003). Nasevan ja 02 4309744 02 4312597 ran, kuusi artikkelia sotilas- Bookwell Oy Porvoo 2003, sujuvan kuvauksen kohteina 040 5542694 0400 779964 46 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Etulinjan edessä – elokuva pyörii elokuvateattereissa kautta maan

tulinjan edessä -elo- taisteltiin. Elokuva kertoo vä- Harry Järven sota-aikana ot- kuva on kuvaus ase- hemmälle huomiolle jääneistä tamia alkuperäisiä valokuvia Emasotavaiheen taiste- tiedustelu- ja partiomatkoista partiomatkoilta. luista Syvärillä ja torjuntatais- etulinjan edessä, joiden tarkoi- Elokuvassa on kaksi pää- telusta Tienhaarassa. Se on tuksena oli tiedustella vihol- henkilöä reservin vänrikki myös askel kohti tulevaa Tali- listoimintaa, tuhota vihollisen myöhemmin luutnantti Harry Ihantalan suurtaistelua kuvaa- pesäkkeitä ja tarvittaessa sie- Järv, joka suoritti miehineen vaa toista elokuvaa. Professori pata vanki. pari sataa tiedustelu- ja tais- Åke Lindmanin ohjaama, par- Elokuva alkaa sodassa mu- telumatkaa etulinjan etupuo- haillaan teattereissa esitettä- kana olleen suomalaisen so- lelle. Hän astui miinaan vii- vä elokuva Etulinjan edessä – taveteraanin Harry Järven ja meisellä retkellään syyskuussa Framom främsta linjen kertoo ruotsalaisen vapaaehtoisen 1943. Kirjastoneuvos ja filoso- elämästä asemasotavaiheen ai- Orvar Nilssonin muistelois- fian tohtori h.c. Harry Järv jäi kana Syvärillä sekä Tienhaa- ta, joita nuori tyttö kuunte- eläkkeelle Ruotsin kansallis- ran torjuntataisteluista Viipu- lee kiinnostuneesti. Muistelot kirjastosta 1987. Hän asuu ny- rin esikaupungissa. on esitetty elokuvan keinoin kyään Tukholmassa. Myös asemasodan aikana ja niiden lomaan on sovitettu Toinen päähenkilö on Man- nerheim-ristin ritari, evers- ti Alpo K. Marttinen, joka johti rykmenttinsä JR 61:n taisteluita Syvärin eteläpuo- lella ja myöhemmin Tienhaa- ran torjuntataisteluita Viipurin koillispuolella. ”Suomen luk- ko” piti. Elokuva ei mässäile sodan lä on todelliset esikuvansa so- pari polvea nuoremmat, jotka julmuuksilla, vaan kertoo ka- tahistoriassamme. Suosittelen etsivät vastausta kysymykseen, rulla tavalla sodasta. Eloku- elokuvan katsomista. Kaverik- millaista siellä oli? van tapahtumilla ja henkilöil- si teatterikäynnille sopii myös AARNO LAMPI

Etulinjan edessä -elokuva on Elokuvaa näytetään seuraavilla paikkakunnilla: pyörinyt nyt muutaman viikon ajan suurten kaupunkien elo- Helsinki Kinopalatsi ja Tennispalatsi kuvateattereissa ja on siirty- mässä uusiin paikkoihin huh- Tampere Plevna tikuun aikana. Tähän mennes- Turku Kinopalatsi sä on elokuvan nähnyt noin 45 Jyväskylä Fantasia 000 katsojaa. Se on hyvin rea- Oulu Formia listinen kuvaus asemasodasta ja ankarista Tienhaaran torjun- Pori Promenadi tataisteluista. Elokuva perus- Lahti Ilves tuu tosiasioihin ja siinä olevilla Vaasa Adams henkilöillä on todelliset esiku- Mikkeli Ritz vansa sotavuosilta. Elokuvas- sa puhutaan suomea ja ruotsia. Seinäjoki Marilyn, siirtyy Hämeenlinnaan Jos elokuvan näyttelijät puhu- teatteri Maximiin 2.4. vat ruotsia, on puhe tekstitetty Pietarsaari City suomeksi ja päinvastoin. Kajaani Kino Kalevala Elokuva voisi kuulua esi- Kokkola Bio Rex merkiksi yhdistyksen kevään 2004 ohjelmaan. Sitä mentäi- Närpiö Bio-Bio, siirtyy Karjaalle siin katsomaan joukolla. Mu- teatteri Pallakseen 2.4. kaan elokuviin voisi ottaa lä- Kristiinankaupunki Bio Dux, siirtyy Tammisaareen heisiä ja ystäviä. Sotaveteraani- teatteri Kareliaan 2.4. yhdistys tai –piiri voisi ehdottaa Kirkkonummi Kino myös, että kunta tai kaupun- Järvenpää Studio ki ostaisi kaikille paikkakun- nan veteraaneille kaksi lippua Espoo Iso Omena, Kino Omena johonkin paikkakunnalla tai lähipaikkakunnalla esitettä- Ensi viikolla tulee joitakin muutoksia vään näytökseen. Elokuva so- esityspaikkakuntiin. pii myöskin eri puolilla maata vietettävän Kansallisen vete- raanipäivän oheisohjelmaksi. Jos haluatte tilata esimerkiksi oman näytöksen tai Tällä tavoin saisimme katsojia Teillä on muuta kysyttävää elokuvasta, soittakaa Pekka elokuville. Käykää katsomassa Lehesmaalle Buena Vista Internationaliin, puhelin ja kertokaa lähipiirillenne, että (09) 8562 9500. Hän on henkilö, jonka vastuulla on elokuvaa kannattaa käydä kat- elokuvan levittäminen Suomessa. somassa. Se on hyvin tehty, to- denperäinen ja aito. 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 47 Satakunnan Sotaveteraanikuorolla 20-vuotiskonsertti

orin lyseosaliin oli 13. Oopperalaulaja Ville Sa- esitti Ludvig van Beethovenin tyksin Jaakko Maljan sovituk- lon soitti mieliin painuvasti maaliskuuta kokoontu- lonen esitti kauniilla lyyrisellä Oodin ilolle sekä SVeitsikon sina Kotimaani meri on, Van- kapellimestari Tauno Leppä- Pnut 600 hengen yleisö tenorillaan laulut: Oskar Me- ”oman miehen” Matti Lehdon ha laituri ja Merta päin. pohja sekä toisena esitykse- kuulemaan Satakunnan Sota- rikannon Rukous ja Eino-Ju- sävellyksen Kotiin päin. Kuoro Väliajan jälkeen kuulim- nään mahtavan Jean Sibeliuk- veteraanikuoron ja Seitsikon hani Rautavaaran Sydämeni ja SVeitsikko esittivät yhdes- me Satakunnan Sotaveteraani- sen Jääkärien marssin. esityksiä. Lippulaulun velvoit- laulu. Satakunnan Sotavete- sä Varjola & Itäkylä –yhteis- kuoron a cappella –esityksinä Lopuksi Satakunnan Sota- tamana Satakunnan Sotavete- raanikuoro lauloi 60 miehen työn tuloksen, jossa yleisökin ensiksi jo alussa mainitun Tai- veteraanikuoron ja Seitsikon raanikuoro ja sen SVeitsikko voimin aluksi Lippulaulumme sai olla mukana eli Veteraani- paleen marssin, jonka piano- esityksinä kuultiin Kalervo valmistelivat konserttiohjel- dir.mus. Veikko Lehtosen joh- laulun sekä Äänisen aallot, tu- säestyksestä vastasi sen sovit- Hämäläisen Tuntematon soti- man, jossa oli sekä vanhaa mu- dolla. tun George de Godzinskyn ja taja Jukka Kanerva. Seuraava- las, Kodin vartijat sekä päätös- siikkia aivan kuoron ensitai- Tervehdyssanat esitti Sa- Kerttu Mustosen yhteistyön na hengelliseen ohjelmistoon numerona Veteraanin iltahuu- paleelta että pitkältä matkalta takunnan Sotaveteraanipiirin tuloksen. Seuranneessa venä- kuuluvana kuoro esitti Henry to ja Kiitoslaulu kapellimestari hyväksi koettua ja yleisön pitä- puheenjohtaja Risto Tuomi- läisessä sävelmässä Lokki lau- Francis Lyte’n Iltavirren, Aapo Tauno Leppäpohjan johdolla. mää kuoro- ja soitinmusiikkia. nen korostaen mm. laulun ja loi soolon kauniilla sopraa- Similän F.E.Sillanpään sanoi- Ylimääräisenä kuultiin Olipa valmisteltu aivan uu- soiton merkitystä myös vete- nollaan Heleena Laine. Sata- hin säveltämän Hymnin sekä kuorolta ja Seitsikolta harvi- sikin sävellys, Matti ja Mai- raanien henkisenä kivijalkana kunnan Sotaveteraanikuoroon Oskar Merikannon Mikko naisempaa ohjelmistoa, Po- ja Räikkälän käsialaa Jukka sekä veteraanityön yhtenä tär- kuuluva Rauman Isku, noin Uotisen sanoihin säveltämän rissa kun ollaan: Porilaisten Kanervan sovittama Taipaleen keimmistä toimintamuodoista kahdenkymmenen miehen ve- Laatokan, jossa soolo-osat marssi. marssi, joka erinomaisesti sopi henkistä vireyttä luovana teki- teraanikuoro Raumalta, esitti lauloi upeasti Ville Salonen ja Konsertin juontajana toimi, ajankohtaan Talvisodan päät- jänä. ohjelmistonaan kaunista meri- laadukkaasta pianosäestykses- laulajaveli Raikko Jaatinen. tymispäivän muistoksi. Tekijät Juhla jatkui SVeitsikon esi- henkistä kuorolaulua dir.cant. tä vastasi Eeva Lindholm. kukitettiin, samoin muutkin tyksillä kapellimestarinaan Kalle Hermosen johtamana Seitsikko esitti taidokkaas- ERIK SANDBERG ohjelman suorittajat, johtajat ja Tauno Leppäpohja: Tämä 13- sekä Jouko Rajahalmeen ja ti Oskar Merikannon Reppu- säestäjät. miehinen puhallinorkesteri Jukka Tommilan hanurisäes- rin laulun, jossa barytonisoo-

T:mi Anja Rantanen VAASAN KIVIPAINO OY MITRAK OY Haimoontie 19, 05100 Röykkä VASA STENTRYCKERI AB UUDISRAKENNUKSET, ERIKOISKOHTEET Puh. (09) 276 8971 65100 Vaasa, p. 06-318 1490 Kuninkaanmäentie 70, 01260 Vantaa, puh. 0500-800 785

Lihansavustamo Taloushallinnon Palvelutoimisto PEKKA PAJUNIEMI OY Jääskeläinen Oy 04240 TALMA Peltolantie 10 B, 01300 Vantaa, puh. (09) 8573 289

Purkaus- ja maansiirtotyöt TIISTENJOEN OSUUSPANKKI SEPPO LEHTOLA OY Kuortaneentie 1506, Tiistenjoki Harajuurentie 4 B, 01300 Vantaa Puh. 06-433 7400 Puh. 801 2873, 0400-450 650 - Louhinnat, maansiirrot, piikkaukset, räjäytykset, urakointi ja vuokraus -

AUTO-ARTIKKELI OY Toivolan Konepaja Oy Urheilutie 8, 01370 Vantaa puh. 09-873 2353

Tristan Boats Varkaus www.rahmqvist.com

SORALIIKE Ky Paul Rehn Kb Ari Center Ky ERIK WINQVIST KY Kodintekniikan erikoisliike Kuusikkotie 30, 01380 Vantaa Santamaankuja 4, 04300 Tuusula Varkaus Puh. (09) 275 6172, auto 0400 456 918 Puh. 09-857 1636, 0400-840 972 Puh. 017-382 2237

Tuusulan L-kone Oy Rantakulmantie 366, PL 114, 04301 Tuusula www.masino.fi VARATTU puh. 050 563 8245 48 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Inkeriläiset ja karjalaiset Taipalsaarelle kunniataulu Sodan ajan papit heimoveteraanit ry:n Taipalsaaren seurakuntata- jaosto, Sotainvalidien osasto, arvokeskustelussa lossa paljastettiin 7. maalis- reserviläisjärjestöt, LC Tai- vuosikokous kuuta graniittinen kunniatau- palsaari, Taipalsaaren kunta Sodan ajan papit ovat kokoon- lu johon on kaiverrettu seu- ja seurakunta. Taulun suun- tuneet kahden vuoden vä- Inkeri-keskuksessa 28. maa- osalta. Puheenjohtajan osal- raava teksti: Kunnia - vuosina nitteli ja kaiversi Kiviteks- lein yhteisten muistojen mer- liskuuta pidettyyn vuosikoko- ta tuotiin esiin vain yksi eh- 1939-1945 rintama- ja kotirin- ti Mauno Hongisto. Taulu on keissä pohtimaan myös ajan- ukseen kokoontui jäsenistöä dokas – päättyneenä toimin- tamanaisten työlle. Vapau- sijoitettu seurakuntasalin sei- kohtaisia kysymyksiä. Viime eri puolilta maata. Iän myötä tavuonna tehtävää hoitanut desta kiittäen – Kotiseutu. nälle sankarivainajien muis- vuosina järjestelyvastuu on matkustaminen naapurimais- opetusneuvos Kauko Hörkkö Taulun kustansivat Taipal- totaulujen rinnalle. ollut Pääesikunnan kirkolli- ta on tullut yhä vaikeammak- Raisiosta, joka näin valittiin saaren Sotaveteraanit ja nais- sella osastolla ja kenttäpiispa si ja toisaalta yhteydenpito on uudelleen puheenjohtajaksi. Hannu Niskasella. Tällä ker- varmistunut muillakin kei- Kaikki hallituksen ero- taa kokous pidettiin Helsin- non. Niinpä valtaosa kokous- vuorossa olleet valittiin uu- gissä 31. maaliskuuta. Osan- väestä olikin kotimaasta. delleen, erovuorossa olleen ottajia oli sodan ajan pappi- Kokouksen puheenjohta- varajäsenen Juho Soikkasen en iän huomioiden yllättävän jaksi valittiin Manne Kallio tilalle valittiin Virve Rötsä. paljon, yhteensä 90. Vanhin Naantalista ja sihteeriksi Rai- Tilintarkastajien ja muiden sodan ajan pappi oli 99-vuo- mo Rosendahl Turusta. Tilai- luottamustehtävien osalta pi- tias rovasti Lauri Palva Rii- suuden avajaissanoissaan pu- täydyttiin entisissä. himäeltä. Nuorimmat olivat heenjohtaja Kauko Hörkkö Niin naapurimaista kuin niitä, jotka 18-vuotiaina oli- palautti mieliin päättyneen kauempaa kotimaastakin tul- vat taistelemassa rintamalla ja tuloksellisen toimintavuo- leille oli tälläkin kertaa varat- ja valmistuivat myöhemmin den asioita sekä esitti arvioi- tu mahdollisuus osallistua yh- papeiksi. ta alkaneen vuoden mahdol- distyksen tarjoamaan lounaa- Kokouksen keskeisenä ai- lisuuksista. seen ja kahviin. Kokouksen heena oli kysymys arvoista. Sääntömääräiset tili- ja kulkua kuvannee erään vete- Alkuhartaudessa Pentti Ta- toimintakertomukset vuodel- raanin lausahdus: “Niihä tää pio totesi, että sodan ajan ta 2003 hyväksyttiin enem- männöö ko kiskoi myöte!” hengellinen perintö elää jat- mittä keskusteluitta. Kuluvan Yhdistyksen tulevaisuut- kuvasti veteraanien keskuu- vuoden suunnitelmien toteut- ta sävyttää kokouksen lopus- Kunniataulun suunnittelija ja kaivertaja Mauno Hongis- dessa, ei jäämistönä, vaan tamisen taustalla on meneil- sa luettu lista poismenneis- to oikealla. Kunniavartiossa Eero Ahonen (vas.) ja Jarmo viimeiseen iltahuutoon val- lään oleva Heimoveteraani- tä. Vaikka rivit harvenevat Koivunen. mistautuvien voimavarana. keräys ja sen antama talou- on suunnitelmissa jälleen yh- Tämän he tahtoisivat jättää dellinen turva. Näin ollen ei teinen kesäjuhla tulevanakin testamenttina myös tulevil- hallituksen laatimiin toimin- kesänä. Keräyksessä saatavan le polville. Konginkangas py- ta- ja taloussuunnitelmiin taloudellisen avun myötä kat- Pentti Simonen säytti suomalaiset sanan ja ru- myöskään ollut mitään huo- se tulevaisuuteen on optimis- jatkaa Rovaniemellä kouksen harjoitukseen. Häi- mauttamista. Kirjallisesti ko- tinen. vähdys talvisodan henkeä. koukselle esitettyjen asioiden Välittömästi vuosikoko- Rovaniemen Sotaveteraaniyhdistyksen vuosikokouksessa 29. Timo Kökkö esitelmöi käsittelyä selkeytti ja nopeut- uksen päätyttyä kokoontu- maaliskuuta puheenjohtajana valittiin jatkamaan Pentti Si- sotiemme veteraanien arvo- ti osaltaan järjestöpäällikkö nut hallitus valitsi varapu- monen. Yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin Olavi perinnöstä. Hän totesi, että Markku Sepän katsaus ajan- heenjohtajakseen Aleksante- Poikela ja kunniajäseneksi 30 vuotta sihteerinä toiminut Erk- sen perustana oli vahva itse- kohtaisiin asioihin sekä sa- ri Dubbelmanin. Sihteerinä ki Ketola. näisyystahto, joka oli kypsy- malla saatu Sotaveteraanilii- jatkaa Martti Haltia ja talou- Yhdistyksen lähiajan ohjelmassa on osallistuminen Kan- nyt jo vapaussodasta lähtien. ton tervehdys. denhoitajana Roland Randel- sallisen veteraanipäivän ja kaatuneitten muistopäivän viet- Toisena vankkana pilarina oli Luottamushenkilöiden felt. Hallitus täydentää muita toon sekä puolustusvoimien lippupäivän valtakunnalliseen usko Jumalan johdatukseen osalta vuosikokouksen päätet- toimihenkilövalintoja seuraa- paraatiin. Kesäkuussa Seinäjoella pidettäville liittopäiville ja varjelukseen. täväksi kuuluvat puheenjoh- vassa kokouksessaan. lähtee laaja edustus. Yhdistyksen taloudellinen ponnistus on Puolustusvoimien nykyi- tajan valinta sekä hallituksen järjestää yhdessä naisjaoston kanssa viikon mittainen kunto- sestä arvopohjasta puhui ken- täydentäminen erovuoroisten KAUKO HÖRKKÖ kurssi 40 veteraanille Lapin Liikuntakeskuksessa. Perinteiset raaliluutnantti Heikki Ti- iltapäivähetket ja retket kuuluvat edelleen ohjelmaan. lander. Hän palautti mieleen Mannerheimin talvisodan al- kaessa antaman päiväkäs- kyn kuulut sanat: ”Armei- Sotaveteraani-lehden ja taistelee kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.” Tämä levikki tarkastettu on edelleen taustalla, vaikka sitä ei ole mihinkään kirjattu. Levikintarkastus Oy suoritti lehden levikintarkastuksen Puolustusvoimien arvopoh- 2. päivänä huhtikuuta. Lehden keskimääräinen painos- ja rakentuu monista johtami- määrä on 73 500 ja lehden tarkastettu levikki 68 225. Lä- seen ja henkilöstön huolenpi- hes kaikki lehden tilaukset ovat jäsentilauksia. Lehti il- toon kuuluvista asioista. mestyy kuutena numerona tänä ja ensi vuonna. Tilaisuudessa julkistet- tiin Pääesikunnan kirkollisen osaston ja Kirjapajan yhteis- kirja: ”Ihmisestä on kysymys. Arvot väkivallan maailmas- Sanakilpa sa.” Julkaisuun liittyvän esi- telmän sotien syistä piti pro- Toimitus sai sanasta ”kuntoutus” vaivatta esiin seuraavat fessori Jaakko Elenius. sanat: kontu, kuttu, kutsu, kutu, kuu, nukutus, nuttu, otus, Kenttäpiispa Hannu outous, sotku, soutu, suku, suttu, suu, tukos, tunto, usko, Niskanen ilmoitti päätöspu- utu. heessaan, että seuraavan ker- ran kokoonnutaan 31.3.2006. 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 49 Sodanajan Lahjoitus TK-kuvaajien Toronton aseveljille filmejä näytetään Kanadassa ammatikseen kanssa, kirjoittaen veteraa- Forssassa kiekkoileva NHL-pelaa- nien toiminnan tukemiseksi Viidensillä mykkäelokuvafesti- ja, Toronto Maple Leafsin 900 Kanadan dollarin shekin. vaaleilla 27.-29. elokuuta jatke- puolustaja Aki-Petteri Berg Aki Berg yhdessä Jyrki Lum- taan sotadokumenttien sarjaa (kesk.) lahjoitti kaksi otte- peen kanssa teki vastaavan- Suomi 60 vuotta sitten. TK-ku- lulippua ja mailansa huuto- laisen lahjoituksen veteraa- vaajien jatkosodassa kuvaamia kaupattavaksi Toronton Ase- neille myös viime vuonna. filmejä esitetään Forssan te- velikerhon hyväksi. Tiukas- MATTI TEMISEVÄ, Toronto atteritalolla kolmen koosteen sa kilpailussa vei voiton Aki verran. Suomen filmiteollisuus Latvala (vas.) yhdessä tyt- oli sotavuosina evakossa Fors- töystävänsä Treena Graceyn sassa ja filmilaboratorio toimi Suojeluskuntatalolla, joten fil- mit palaavat juurilleen. Oulaisten Esitettävät filmit kerto- vat sodan tapahtumista mm. sotaveteraaneilla vuosipäivä Marskin vierailu Saksassa, taistelutoimintaa, patteriston Oulaisten Sotaveteraaniyh- antoisaa ja erikoisesti talkoo- arkitoimintoja ja muuta sodan distys vietti 40-vuotisjuhlaa toiminta on ollut merkittäväl- ajan elämää. 21. maaliskuuta. Juhlapäivä lä sijalla. Voimien ehtyessä Lisätietoja sotadokumen- aloitettiin messulla Oulais- ovat työmuodot muuttuneet teista sekä esityksistä ryhmille ten kirkossa. Havuseppelein painottuen nykyisin kuntou- Mauri Korpelalta, puhelin (03) kunnioitettiin sankarivaina- tukseen, virkistystoimintaan 422 4703 tai 0400 485 369. jia ja yhdistyksen perustajan ja veljesapuun. Kiitoksen sa- ja ensimmäisen puheenjohta- nat Eino Rautio osoitti kai- jan Matti Huotarin muistoa. kille tukijoille ja erikoisesti Sankarivainajia Oulaisten seurakuntakotiin yhdistyksen aktiivisesti toi- haudataan oli järjestetty juhlan vastaan- mivalle tukijaostolle, joka Lappeenrannassa otto, ruokailu ja päiväjuhla. oli mahdollistanut tämänkin Salintäyteinen yleisö sai naut- juhlan järjestämisen. Sotavainajien muiston vaali- tia hyvin toteutetusta ohjel- Juhlassa muistettiin ansi- misyhdistys järjestää kentältä masta. oituneita yhdistyksen jäseniä. löydettyjen vainajien siunaus- Päiväjuhlan musiikista Sotaveteraanien ansioristi ja hautaustilaisuuden Lappeen- vastasi Oulaisten puhallinor- luovutettiin Aira Paavolalle, rannan sankarihautausmaalla kesteri. Tervehdyspuheessaan Kerttu Mäyrälle, Lyyli Röy- 16. toukokuuta. Tilaisuus alkaa puheenjohtaja Eino Rautio tälle ja Maire Pirkolalle. Yh- Lappeen kirkossa kello 10.00 käsitteli yhdistyksensä perus- distys muisti tilaisuuden juon- aloitettavalla jumalanpalveluk- tamisvaiheita ja toimintaa. tajaa ja yhdistyksen toimintaa sella. Saarnan ja hautaan siu- Veteraaneja ei alussa arvos- monin tavoin tukenutta Mau- naamisen suorittaa kirkkoher- tettu, mutta tulevaisuuteen no Nevalaa luovuttamalla hä- ra Jorma Taipale. Puheen hau- uskovien ja tarmokkaiden ve- nelle yhdistyksen pöytästan- dalla pitää pääministeri Matti teraanien toimesta yhdistys daarin. Vanhanen. Tilaisuudessa siu- tuli perustetuksi. Perustajä- EINO RAUTIO nataan ja haudataan 44 tunnis- seniä oli yksitoista, heistä on tamattoman vainajan jäänteet. elossa enää yksi. Työ on ollut

Merja Kuusela oli kutsuttu Naisjärjestön keskustoimikunnan kokoukseen 3.2.2004. Kes- kustoimikunta halusi kiittää häntä hyvästä yhteistyöstä sekä myönteisestä suhtautu- misesta sisarten toimintaan. Naisjärjestön puheenjohtaja Vuokko Hurme ojensi Merja Kuuselalle Naisjärjestön standaarin ja toiminnanjohtaja Irja Lohjama kukkia. Kokous kiitti häntä raikuvin kättentaputuksin. 50 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004

RAJAMUSEO Lappeenrannan Linnoitus kutsuu museoihin Etelä-Karjalan museo Virkistä Niskapietiläntie 32, Immola, 55910 Imatra 1.6.-29.8. NIKOLAI II - Viimeisten keisareiden esineistöä Rajamuseo on avoinna 1.6. - 31.8.2004 Tsarskoje Selon palatsimuseosta. Perusnäyttelyssä muistiasi mm. Viipuri-kokoelmat ja Viipurin 1939 pienoismalli. ti - pe 15.00 - 18.00, la 12.00 - 18.00, Ratsuväkimuseo Vastaukset 31.5.-29.8. su - ma suljettu Ratsuväkimuseosta löytyy hurjien hakkapeliittojen 1. Oikea vastaus: maine ja punahousujen hurma! Perusnäyttelyssä mm muuten auki sopimuksen mukaan univormuja, aseita ja valokuvia ratsuväen historiasta. Maata jouduttiin puh. 040 502 5472 www.lappeenranta.fi/museot luovuttamaan 12 % maan pinta-alasta eli joka 8 hehtaari ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO KAUHAJOEN VETERAANIEN PERINNETALO 2. Oikea vastaus: Törnävä, 60200 Seinäjoki, on kauhajokisesta maanpuolustushistoriasta Noin 400 järjestöä puh. 06-4162642, fax 06-4162646, kertova sotamuseo. ja yhdistystä, kuten email: [email protected] Avoinna: Sunnuntai ja kesälauantaisin klo 12.00-15.00 suojeluskunta- SUOJELUSKUNTA- JA LOTTA SVÄRD–MUSEO Muina aikoina ryhmille sopimuksen mukaan. ja Lotta Svärd – Knuuttilantie 4 Kauppakatu 17, 60100 Seinäjoki, Tiedustelut - Varaukset järjestöt ja Suomen puh. 06-4162734, fax. 06-4162734, Antti Isoniemi, puh. (06) 232 4484 Aseveljien Liitto. Mm. email: [email protected] Mikko Rotola-Pukkila, puh. (06) 230 1045 Reserviupseeriliitto ja Käsityömyymälä - Kahvio Tilaa ryhmällesi sopiva museokäynti ja opastus. puh. (06) 232 1162 Sotilaskotisisaret saivat jatkaa toimintaansa, samoin Sotainvalidien Pysyvä näyttely "Viimeisellä linjalla" talvi- ja jatkosodan SUOMEN JÄÄKÄRIMUSEO Veljesliitto vaiheista. Ulkoalueilla lisäksi nähtävänä raskasta tykistökalustoa ja entisöityä Salpalinjaa. KORTESJÄRVI 3. Oikea vastaus: Museossa kerrotaan jääkäriliikkeen syntyvaiheista, Jättäkää ovi auki Tervetuloa tutustumaan Herttuaan ! toiminnasta ja sen merkityksestä maamme itsenäisyydelle. Vaihtuvia näyttelyitä, museokauppa 4. Oikea vastaus: Vuosittain toistuva jääkäriseminaari huhtikuussa, tänä vuonna 18.4. Repusta, joka Museo avoinna 16.8. – 14.6. ma – pe klo 10.00 – 15.00 oli suomalaisilla 15.6. – 15.8. joka päivä klo 11.00 – 18.00 muina aikoina sopimuksen mukaan mukana. Kopeloitiin Pääsymaksu 2 euroa vastaantulleen selkää. Puhelin 06-4832 228, 4832 221, 4832 111 Email [email protected] www-sivusto www.kortesjarvi.fi 5. Oikea vastaus: Proomu kuljetti JALKAVÄKIMUSEO asekätkentämateriaalia, Ainutlaatuisia mm. 14.000 kiloa Mikkelin Vanha Kasarmialue ilmavalokuvia ja Jääkärinkatu 6-8, räjähdysaineita, ilmailuhistoriaa piilotettavaksi eri 50100 Mikkeli Suomen siviili-ilmailun pioneerien, Karhumäen veljesten puolille maata. Leenan Avoinna 17.5.-31.8. päivittäin klo 10-17, muulloin la, tarina, 1930-luvun ilmavalokuvia ja maamme lentokone- matkat askarruttivat su klo 11-16. Ryhmät sopimuksen mukaan. teollisuuden vaiheita näyttelyssä Jämsän Hallissa, erityisesti. Puh./Fax. (015) 369 666, GSM: 044 3369 666 osoitteessa Lentoasemantie 3, 35600 Halli. 6. Oikea vastaus: Kotisivu: www.jalkavakimuseo.fi Avoinna 7.6. – 8.8. ma – pe klo 13 – 17, la – su klo 12 – 18. Paasikivi lokakuussa Erikoisnäyttely: JALKAVÄKIPIONEERIT Muulloin tilauksesta soittamalla virka-aikana 03-5320 125. Lisätietoja osoitteesta www.veljeksetkarhumaki.fi 1946 eräässä kirjeessä. Hän jatkaa: ”Tahdotaan, että Lylyn viestivarikon museo Syvärannan meidän kansamme Puolustusvoimien käyttämää viestikalustoa Lottamuseo heittäytyisi mahalleen 1800-luvulta tähän päivään ja kahvila maahan ja likaisi Avoinna sopimuksesta Erikoisnäyttely itsensä…” Lylyn viestivarikko ”Olin pieni ja oli sota” Varikontie 235 Rantatie 39, TUUSULA 35530 Lyly www.lottamuseo.com (03) 1815 6111 Tiedustelut: 09 - 274 1077 Avoinna ympäri vuoden

/ÕÌÕÃÌÕÊ-՜“i˜ÊÃÕÕÀˆ“«>>˜Ê À>Ži˜˜ÕΜ ÌiiÃii˜ ->«>‡>Ãi“>>˜ -
*
 
ÕÃiœÌÊ>ۜˆ˜˜>ʎiÃB‡iœŽÕÕÃÃ>ʍœŽ>Ê«BˆÛBʎœÊ£äÊqÊ£n ˆi ˆŽŽBB˜Ê->«>ˆ˜>‡“ÕÃiœ 6ˆÀœ> `i˜Ê ՘ŽŽiÀˆ“ÕÃiœ>Õi UÊ̈i`°Ê«Õ °Ê­äx®ÊÇ{ʙä£]Êv>ÝÊ­äx®ÊÇ{™ÊäÓ£™ UÊ̈i`°Ê«Õ °Ê­äx®ÊÇxnÊ£££]Êv>ÝÊ­äx®ÊÎ{ÇÊ£™xÇ UÊÜÜÜ°“ˆi ˆŽŽ>>°w UÊÜÜܰۈÀœ> ̈°w UÊ->«>“>>‡À>ۈ˜Ìœ>]Ê«Õ °Ê­äx®ÊÎ{ÇÊÇÎnÎ UʈœÃŽˆ]Ê«Õ °Ê­äx®ÊÎxÇÊxÓ£Î

->«>Û>iÕÃÊÓ°ÊqÊÊ{°Ç°Óää{Ê /ՏiÊ>>Žœ˜ŽÕ“>iʎœŽi“>>˜Ê՘œ˜œ ÌՓ>̜˜ÊiB“ÞÃt 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 51

TALVISOTA SUOMUSSALMELLA Sanakilvan näyttely RAATTEEN PORTISSA MANNERHEIM MUSEO Avoinna: Suomen marsalkka satoa ja 15.5.–31.5. päivittäin klo 11–17 C.G. Mannerheimin koti vuosina 1924-51 1.6.–31.8. päivittäin klo 9–18 (juhannusaattona suljettu) Opastetut kierrokset jatkoa 1.9.–30.9. päivittäin klo 11–17 • Muulloin sopimuksen mukaan. Avoinna pe-la-su 11–16 tai ryhmille sopimuksen mukaan. • Kahvio, ruokailut tilauksesta, A-oikeudet. Lehden edellinen numero Puh. (09) 635 443, fax (09) 636 736, Kalliolinnantie 14, 00140 Hki kertoi vuoden 2003 nume- TERVETULOA! rossa 7 julistetun sanaki- www.raatteenportti.fi KESKI-SUOMEN ILMAILUMUSEO san erinomaisesta saaliista Puh. 08-721 450 FINNISH AIR FORCE MUSEUM sekä vastaajien palkitsemi- Avoinna päivittäin: 1.6.-15.8. (pl. juhannusaatto ja -päivä) klo 10-20, sesta. Samalla julistettiin 16.8.-31.5. (pl. jouluviikko ja 31.12) klo 11-17. toinen sanakisa. Siinä pyy- Lomakohteeksi historian ja kulttuurin Tikkakoskentie 125, FIN-41160 TIKKAKOSKI dettiin purkamaan yleis- Puh: (014) 375 2125 www.jiop.fi/ksimuseo E-mail: [email protected] kielen nimisanoiksi sana SUOMUSSALMI Suomalaisen ilmailun historiaa mielenkiintoisella tavalla. Näkemistä koko ”toipilas”, josta toimitus SUOMUSSALMI perheelle. Koe Draken- ja MiG-21bis–hävittäjän ohjaamo. Näyttelyssä 26 oli pesämunaksi poiminut konetyyppiä 1910-luvulta nykypäivään. Esillä myös lentomoottoreita ja Historiallisia kohteita -varusteita, ilmavoimien viesti- ja tutkakalustoa sekä yli 400 pienoismallia. 48 mielestään kelvollis- Tervetuloa ilmailun pariin! ta sanaa. Lisäksi toimitus * Raatteen museotie ja Vartiomuseo kertoi esimerkein, miksi * Talvisota Suomussalmella -näyttely kaikki ensimmäiseen ki- Raatteen Portissa. Päämajamuseo saan tarjotut sanat eivät Uutuutena Talvisodan Monumentti! Päämajankuja 1-3, 50100 Mikkeli Puh. 08-721 450, www.raatteenportti.fi kelvanneet. puh. (015) 194 2427, avoinna 1.9.-30.4. * Opastetut kiertoajelut Raatteeseen (3-4 h) pe-su 10-17, 2.5.-31.8. päivittäin 10-17, Myös toinen kisa toi muulloin tilauksesta, puh (015) 194 2424 hyvän saaliin. Sanoja, jot- Kulttuuria Aidossa historiallisessa ympäristössä Marsalkka Mannerheimin ka toimitus katsoi sääntö- * Kuiva- ja Hietajärven vienankarjalaiskylät työhuone, maavoimatoimisto sekä päämajan toiminnasta ja sotavuosista kertova näyttely. Multimediaohjelmien lisäksi aitoja hahmotelman mukaisik- * Suomussalmen esihistorian näyttely si, kertyi peräti 65: alpisti, ääniä ja filmejä sotavuosilta. Jalonniemi-talossa 2.5.-31.8.2004 Kuvat sotivat. Sotapropagandaa 1939-1944. alpisto, alpit, apila/apilas, * Oilolan käsityömyyntinäyttely apis, as, iso, laitio, lapio, * Kiantalaivaristeilyt Ilmari Kiannon lapis, lati, liista, lika, li- Turjanlinnaan pas, lipasto, lito, litsa, lit- * Pienoismallinäyttely si, lota, oas, olas, osa, otsa, pai, palo, palsi, piasti, pii, Majoitu mukavasti piili, piisi, pila, pili, pisa, * Scandic Kiannon Kuohuissa. Kysy virkistys- pita, pisi, pisto, poisi, po- ja kuntolomia, puh. 08-710 770, litia, posa, potilas, potsi, www.scandic-hotels.com sali, sial, siitos, sila, silat, silpa, sol, sopa, stoa, stola, Lisätiedot ja opasvaraukset: talas, talsi, taos, tapsi, tili, Suomussalmen Matkailutoimisto tilsa, tilsi, tipla, tipo, tipu, PL 110, 89601 SUOMUSSALMI Puh. (08) 6176 2243 tola, tosi. Toimituksessa [email protected] arveltiin, että jotkin näis- www.suomussalmi.fi tä sanoista ovat sen verran TYKISTÖMUSEO Linnankasarmi, Hämeenlinna vanhahtavia tai johonkin ammattisanastoon kuulu- Kaupungin keskustassa Hämeen linnan vieressä sijaitseva via, että veteraani - jo iälle sotahistoriallinen erikoismuseo. Sisä- ja ulkonäyttelyalue ehtinyt -, tuntee ne parem- vanhassa kasarmimiljöössä. min kuin heitä nuorem- Vaikuttavat multimediaesityset Tali-Ihantalan suurtaisteluista mat. Arpaonnen suosikit ja Ilomantsin mottitaisteluista kesällä 1944. ovat Marjatta Sulosaa- Erikoisnäyttely: Sotilaskotinäyttely. ri Kyröskoskelta, Saima Kahvio, puh. 03-1814 3447 Kauppila Äänekoskelta, Eeva Salonen Mikkelistä. Avoinna: 1.1.-30.4. ma-su 10 –17 2.5.-30.9. ma-su 10 –18, muulloin sopimuksen mukaan. Kullekin heistä lähetetään veteraanikassi. Puh. 03-682 4600, Fax 03-682 4601 Tällä kertaa kehotam- www.hameenlinna.fi/Artillery me lukijoita kilpailemaan lähipiirissään sanan ”kun- IHANTALAN IHME JA toutus” purkamisesta uu- siksi nimisanoiksi, sub- KORPISODAN SUURVOITTO stantiiveiksi entisin sään- VETERAANIT KERTOVAT nöin. Sivulla 48 on 18 Tykistömuseossa esitettävästä multimediaesityksestä on toimituksen näytteeksi se- tehty videoesitys, jota on täydennetty veteraanien kokemuksilla pittämää sanaa. taistelutilanteista ja tuntemuksilla sodasta. Pyydämme lukijoita Dokumentti on kunnianosoitus niille miehille ja naisille, lähettämään keskinäisis- jotka pelastivat Suomen kesällä 1944. Esityksen kesto on sä kisoissaan löytämän- 55 minuuttia. sä lisäsanat toimitukselle Tykistömuseo myy videokasettia hintaan 25 euroa/kpl viimeistään 15. toukokuu- +postikulut. Veteraaniyhdisyksille suuremmissa erissä ta postikortilla, kirjeessä, 20 euroa /kpl. faksilla tai sähköpostis- Tilaukset: sa. Tällä kertaa vastaaji- Tykistömuseo, Linnankasarmi, 13100 Hämeenlinna en kesken arvotaan kolme puh. 03-682 4600, fax 03-682 4601 hopeista kirjanmerkkiä. Tuotto menee Tykistömuseon toiminnan tukemiseen. 52 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Helsingin seutu ja Kymenlaakso ottelivat KUUNTELE RADIO DEI taajuus kaapelissa taajuus kaapelissa Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri voitti Kymenlaakson So- Oulu 106,9 94,1 Kokkola 104,3 88,9 taveteraanipiirin vuosittaisessa viestihiihdossa 27. helmikuu- Rovaniemi 93,4 Keski-Suomi 94,1 Lahti 106,4 99,1 Hämeenlinna 105,9 ta Kouvolassa. Kymenlaaksolaiset olivat vuorostaan parempia Helsinki 89,0 101,9 Pohjanmaa 89,4 102,7 lentopallossa. Kymenlaakson Osmo Jurvasella oli hiihdossa Turku 107,3 99,4 Kuopio 106,1 103,3 paras yksittäisaika. Salo 99,4 Satakunta 95,7 Tampere 97,2 87,5 Joensuu 107,4 syksyllä USKO JEESUKSEEN PELASTAA! Mikkeli 87,8 kesäkuussa Veteraanikisan tuloksia: Viestinhiihto 6 x 3 km: 1) Helsinki I 71.38 (Eino Pirinen, En- sio Nakari, Väinö Rautio, Valio Länkä, Viljo Ryynänen ja Au- lis Lintunen), 2) Kymenlaakso 73.50 (Pentti Nokkanen, Börje Broas, Olli Kousa, Olavi Simonen, Vilho Häkkinen ja Osmo Jurvanen). Lentopallo: 1) Kymenlaakso II 4 pistettä 2) Helsinki 2, 3) Kymenlaakso I 2 ja 4) Espoo 0.

Voittoisa Helsingin piirin hiihtojoukkue, vasemmalta Ei- no Pirinen, Ensio Nakari, Väinö Rantio, Valio Länkä, Viljo Ryynänen ja Aulis Lintunen. Kuva Erkki Vitikainen Kokoonnutaan

Meren Patteristo *** Kunniapuheenjohtaja Lauri Laitakari täyttää 4.8. I/KTR 15 ja 2. Divisioonan Veteraanit 90 vuotta. Voimme myös juhlia Laurin tulevaa Teemme neljän päivän retken Karjalan kannaksel- RUK 83 ja RUK 85 merkkipäivää, toivomme runsasta osallistumista. le. Käyntikohteina Tali - Ihantala - Äyräpää - Vuo- 50-vuotistapaaminen Haminassa 2 – 3. syyskuu- Järjestelyistä vastaa Korian Pioneeri Kilta. Yhteys- salmi - Talvisodan Taipale - Siiranmäki- Ohta - ta. Ohjelmassa mm. juhlaillallinen Varuskunta- henkilöt Di Mauno Fors, puh. (05)311 6677 ja Niilo Termola - Kaljalanjärvi - Lampijärvi. Paluumatka kerholla ja tutustuminen Miehikkälän Salpalinja- Koivisto, puh. 0400 238 384. reittiä Terijoki - Uusikirkko - Talvisodan Summa museoon. Linja-autokuljetus Helsingistä. Kutsu- *** - Viipuri. kirje postitetaan 21.4. tiedoin ilmoittautumisesta Retkelle lähtöpäivä 23.5. Ohta - Termola - Kalja- ja osanottomaksusta. Ilmoita tapaamisesta myös Ranuan kunta kutsuu PsD:n veteraanit 5.9 vietet- la - Lampijärvi alueelle haluavien viimeinen ilmoit- kurssitovereillesi! tävään Ylimaan taisteluiden 60-vuotisjuhlaan. tautumispäivä on 25.4, koska lupien saaminen ky- RUK 83:n ja RUK 85:n yhteinen kurssitoimikun- Ohjelma: Klo 10.00 jumalanpalvelus Ranuan kir- seiselle alueelle ottaa oman aikansa. Niiden osalta ta. kossa, kunnianosoitus sankarihaudoilla, lounas ja jotka eivät halua kyseiselle alueelle viimeinen il- päiväjuhla. Linja-automatka taistelupaikoille. moittautumispäivä on 10.5. *** Lisätietoja: Jouko Hernetkoski puh. (016)355 9111 Asiasta lähemmin Tapani Kantanen, puh(015) 481 ja Esko Pihko puh. 040 515 1054. 662 tai 050 379 6659, sekä Antero Veijonen, puh UK 56: Kurssilounas Suomalaisella klubilla Hel- Majoitusvarauksia voi tehdä puh. (016)355 1201, 0400 460 319 singissä 28.4. kello 13.00. Osoite Kansakoulukuja (016)355 1780 ja (016)355 1175 Veteraanit tervetuloa mukaan matkalle ja kaikki 3. Kurssiveli Paavo Korhonen kertoo vetäytymises- ketä matka kiinnostaa, myös nuoremmat ikäpolvet tä Syvärillä. *** toivotetaan tervetulleiksi mukaan. Järjestelytoimikunta. JATKOSODAN RAJAJÄÄKÄRIPATALJOO- *** *** NA 1:n perinnepäivä 10.6. Ylämaalla. Kunnian- osoitus ja seppeleenlasku muistomerkille Ylämaan Jatkosodan aikaisen Kutsu Pion.P 14:n veteraaneille Ylijärvellä klo 12.00. Muistomerkillä pidetyn juh- sissi P 3:n 59. vuosijuhla Lumijoella 6.6. Pion.P.14 Kilta kutsuu pioneeri veteraaneja Korial- lahetken jälkeen kokoonnutaan Ylämaan kirkolle Juhla alkaa jumalanpalveluksella kello 10.00. Sep- le 13.6. (16.6 tulee kuluneeksi 63 vuotta pataljoo- Palvelukeskukseen, jossa lounas klo 13.00. Samois- peltenlasku sankarihaudoille, ruokailu seurakunta- nan perustamisesta). sa tiloissa asevelitoimikunnan kokous klo 14.00. talolla, missä myös päiväjuhla ja veljeskokous, Kokoonnumme Pioneeri ravintolaan klo 12.00, Ilmoittautumiset 13.5. mennessä Jukka Laaksonen, Tiedustelut Erkki Laurila (08)387 102. jonka jälkeen Di Mauno Forssi kertoo ajankohtais- puh. (02)647 5478 tai Valto Alanko puh. (09)533 Tervetuloa. ta asiaa pioneerimuseon nykyisestä tilanteesta. Klo 336 tai 040 546 4593. Päivästä lähemmin tiedottees- Toimikunta 13 lounas. sa 1 /2004. 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 53

*** 21.Prikaatin Perinneyhdistyksen ja JP 6:n vete- majoitus ym. tietoineen. raanien järjestämä kokoontuminen 6.8 Ilomant- Jos olet halukas tulemaan mukaan asevelipäiville, Jpr:n Kilta järjestää seuraavat matkat sin taistelujen 60-vuotispäivän viettoon Ilomantsin etkä saa toukokuun aikana kutsukirjettä, ota yh- vuonna 2004 Möhkössä. teyttä Erkki tai Hilkka Leskiseen, jotka toimivat 17–20.6 Kuolan kierros. Rovaniemi–Kirkkonie- Kenttäjuhla alkaa kello 12. Naarajärvellä paikallisina isäntinä. mi–Petsamo–Murmansk–Kantalahti–Salla–Rova- Majoitusvarauksia voi tehdä Möhkön Rajakar- Leskiset tapaat puh. (015) 611 419, tai osoite Loma- niemi. Historia Ilkka Karonen. Hinta 320–350 eu- tanosta puh. 0500 649 150 tai Lomakylä Möhkön trio, 76850 Naarajärvi. roa. Ilmoittautuminen 15.5 mennessä. Karhumajoista puh. (013)844 180 perinneyhdistyk- Toivottavasti mahdollisimman moni patteristomme 30.6–3.7. Juhlamatka Ihantalaan ja Kannaksen sen ennakkovarauksen perusteella. Osallistujien aseveli tulee elämänkumppaninsa kanssa mukaan koukkaus. Sodankylä–Lappeenranta–Viipuri–Jo- on tehtävä oma varauksensa yllä olevista majapai- asevelipäiville Naarajärvelle elokuun 14—15. päi- hannes–Terijoki–Äyräpää–Ihantala–Viipuri. His- koista 1.6 mennessä. vinä. toria Yrjö Peltola ja Ilkka Karonen. Hinta 320-350 Tarkempi kutsutiedote Perinneyhdistyksen ja JP 6:n Tapaamisiin, aseveliterveisin euroa. Ilmoittautumiset 1.6.mennessä. jäsentiedotteessa. Yhteystietoja Kalevi Sere 21.Pr Osmo Karhunen 5–7.7 Karjalan kylät. Sodankylä–Oulu–Kajaani– puh. (09)884 0075, Arvi Paloheimo JP 6 puh. 050 Kostamus–Uhtua–Jysjyjärvi–Kostamus–Kajaani- 1774 ja Raimo Riikonen, järjestelyt, *** Oulu–Roi–Sodankylä. Historia Teuvo Saharinen. puh. (09)809 2603 Hinta 210–230 euroa. Ilmoittautumiset 1.6 mennes- Kymenlaakson sotaveteraanipiiri sä. *** Piirin virkistysleirit Kymenlaakson Opistolla Inke- 14–18.8 Eteläkuola–Solovetsk–Viena. Sodankylä– roisissa 31.5. – 4.6. ja 7.6. – 11.6. Tiedustelut ja il- Rovaniemi–Salla–Kantalahti–Kemi–Solovetsk– RUK –38. Kurssiveljet kokoontuvat 66 vuotta sit- moittautumiset omien yhdistysten kautta. Jyskyjärvi–Kostamus–Kajaani–Oulu–Sodankylä. ten päättyneen kurssimme merkeissä 29.4. klo 13.00 Piirin rantaonkikilpailut Myllykosken Koivusaa- Historia Teuvo Saharinen Hinta 350–380 euroa. Il- Suomalaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3. Lounas ressa 30.6. klo. 10.00 – 14.00. Ilmoittautuminen kil- moittautumiset 15.7 mennessä. ja kurssiveljemme Vilho Tervasmäen pakinaa ajan- pailupaikalla klo 09.30 mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Keijo Haapala 040 kohtaisista turvallisuuskysymyksistä. Piirin järjestämä Sotiemme veteraanien kirkkopäi- 517 1031 tai Pekka Heikkilä (016)613 822. tervetu- Ilmoittaudu Pentti Tapiolle, os. Keijukaistenpol- vä 3.8. klo 10.00 Valkealassa. Kutsu yhdistyksiin. loa matkoille mukaan! ku 8 A 1, 00820 Helsinki, puh. (09) 785 461. Piirin kylpylämatka Fra Mare kylpylään Haapsa- lussa 10.10. – 17.10. Ilmoittautumiset piiriin puh *** *** 0400 655 283 tai (05) 375 3383.

Ilves-divisioonan, 5.Divisioonan Perinnepäivä Jatkosodanaikaisen SissiP 3:n kesäjuhla ja tapaa- *** Parolannummella ma 21.6. päivälleen 60 vuotta minen Lumijoella 6.6. suurhyökkäyksen alkamisesta Syvärillä. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10.00 ja sen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri Kokoonnumme klo 10.15 tulokahville Parolannum- seppelten lasku sankarihaudoille. Piiri järjestää kolme virkistysleiriä veteraaneille men uuteen sotilaskotiin. Perinnejuhla alkaa kello Ruokailu ja päiväjuhla. Kalajoen Kristillisellä Opistolla. 11.00. Juhlapuhujana puolustusvoimain komenta- ja amiraali Juhani Kaskeala. Ohjelmassa on myös *** Leirit toteutetaan seuraavasti: everstiluutnantti Leo Skogströmin tuottama Multi- 1. Leiri 24.-28.5. Leirin johtaja Aaro Väyrynen Media esitys Nietjärven taisteluista. JR 1:n perinnekillan vuosikokous pidetään ryk- Kiimingistä Päivän päätteeksi lounas klo 13.00 varauskunnan mentin veljestapaamisen yhteydessä Lahdessa, 2. Leiri 31.5.-4.6. Leirin johtaja Aaro Väyrynen ruokalassa. Hennalan varuskunnassa 19.6. klo 10.00. Kiimingistä Tarkempia tietoja tapahtumasta antavat perinne- Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10. §:n edellyt- 3. Leiri 7.-11.6.Leirin johtaja Asko Kylänperä toimikunnan puheenjohtaja, maanviljelysneuvos tämät asiat. Muhokselta Allan Nukari, puh. (03)674 2090 ja sihteeri evers- Tervetuloa päättämään killan ajankohtaisista asi- tiluutnantti Eino Lehtovirta, puh. (03)688 1066 tai oista ja vauhdittamaan tehtävien siirtämistä vete- Piiri maksaa leireistä aiheutuvat kustannukset, jo- 0400 873524. raaniperinnettä vaaliville uusille polville. hon sisältyy hotellitasoinen majoitus, ohjelmat ja Tervetuloa avec mukaan! JR 1:n perinnekillan hallitus ruoka. Leirien ohjelmia on kehitetty ja suunnitte- Ilves-Divisioonan perinnetoimikunta lussa on otettu huomioon ikääntyvien veteraanien *** erityistarpeet ja toivomukset. *** Matkat Kalajoelle ja mahdolliset hieronnat tulevat Kev.Psto 16 kokoontuu vielä. Patteristomme viime osallistujien kustannettavaksi. Keltaisen rykmentin Karjalan ja Pietarin matka kesäksi suunniteltu laivaristeily jäi vähäisen ilmoit- Ilmoittautuminen leirille oman yhdistyksen kaut- 24-28.5.2004 tautumisen takia järjestämättä. Pyrimme kuitenkin ta. Yhdistyksille on piiri jakanut kiintiöt suhteessa 1.päivä. Matkalle lähdetään Vaalimaan kautta Vii- järjestämään vielä, nyt jo 17 kerran asevelitapaami- jäsenmääriin. puriin, josta edelleen Äyräpäähän ja sieltä Kivinie- sen. Näissä merkeissä lähetimme viime syksynä lä- Opisto lähettää osallistujille leirin ohjelman ja men kautta Valkjärvelle ja Siiranmäkeen. Majoit- hes 50 aseveljelle tiedustelun, olisivatko he valmiit muut tarvittavat ohjeet. tuminen Koivistossa tai Terijoella. saapumaan asevelipäiville Naarajärvelle Loma-tri- Piirihallitus toivottaa veteraaneille keväisen virkis- 2. päivä. Aamulla Koiviston satamasta Saarenpää- oon elokuun 14—15. päivinä. täviä leiripäiviä ! hän, josta kuljetus linnakkeelle. Mantereelle palat- Saimme tiedusteluumme rohkaisevat vastaukset. tua matka jatkuu rantatietä Terijoelle, jossa yöpy- Vain muutama jätti — syystä tai toisesta — vastaa- *** minen matta, pari ilmoitti, etteivät he voi enää terveydel- 3- 5 päivä. Runsas ohjelmallinen tutustuminen Pie- lisistä syistä osallistua ja noin 40 antoi myöntävän RUK-kurssi 41. 65 vuotta. Vuosilounas 12.5. kel- tariin, jossa mm. jokiristeily Nevalla, käynnit Pie- vastauksen ja ilmoitti olevansa mahdollisuuksien lo 13.00 Katajanokan kasinolla. Ilmoittautuminen tarhovissa ja Eremitaasissa. Paluu Viipurin kautta mukaan tulossa asevelipäiville. 30.4 mennessä yhteyshenkilöille tai G. Catani, puh. Suomeen illansuussa. Meillähän on nyt monta hyvää syytä kokoontumi- (09)5872774. Matkan hinta 420 euroa, sisältäen kuljetukset omal- seen. Tuleehan syksyllä kuluneeksi 60 vuotta so- la bussilla, majoituksen, ruokailun, Saarenpään ret- dan päättymisestä ja me silloiset nuorukaiset, juu- *** ken, ohjelman mukaiset pääsymaksut, oppaan pal- ri 20 vuotta täytettyämme pääsimme siviiliin ja nyt velut ja viisumin. olemme kaikki saavuttaneet 80 vuoden iän. Olem- Seitajärven partisaani-iskusta 60-vuotta. Surujuh- Viisumia varten valokopio passista 2 viikkoa ennen me jo aikuisten kirjoissa ja patteristomme ”Grand la Seitajärvellä 7.7 kello 14.00. Tervetuloa sotavete- matkaa. Ilmoittautuneille lähetetään matkakirje, old Man” 1 patterin päällikkö silloinen kapteeni, raanit, lotat sekä ER OS SAU. Järjestää Savukos- jossa tarkempi ohjelma. nykyisin everstiluutnantti Martti Noponen täytti jo ken Sotaveteraanit, tarkempia tietoja Tuomo Kilpi- Ilmoittautumiset huhtikuun loppuun mennessä 28. helmikuuta 90 vuotta ja on tulossa mukaan, ku- maa, puh. 040-576 0459. Tauno Tetri, (09)823 4167, (09)872 7826 tai ten aina ennenkin. 050 533 4319 Tulemme toukokuun aikana lähettämään kaikil- le tiedusteluumme myönteisesti vastanneille varsi- *** naisen kutsun, josta ilmenee päivien ohjelma hinta, 54 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 Marssilaulajista mieskuoroksi Kaaderilaulajat 10 vuotta

aikka kuorolaulu ai- Hän oli toiminut Jokisen apu- tunut siinä määrin, että vuon- nakin jossakin muo- laisena kuoron perustamises- na 2000 julkaistiin laulukirja Vdossa on kuulunut ta alkaen. Jokinen kutsuttiin ”Kaaderien Lauluja I-osa”, Kansallinen veteraanipäivä Helsingissä 27.4.2004 kadettien ja upseerien elä- kuoron ensimmäiseksi kun- Kirjaan on koottu sata kuo- 8.30 Lipunnosto Mannerheiminaukiolla mään varmasti satoja vuosia, nialaulunjohtajaksi. ron keskeisintä laulua. Tämän 9.15 Seppelten lasku Hietaniemen hautausmaalla 15.00 HELSINGIN JUHLA FINLANDIA-TALOSSA on hämmästyttävää, että vasta Ensimmäinen julkinen kirjan julkaiseminen oli mel- Ohjelma: Helsingin kaupungin ja Helsingin varuskunnan tervehdykset kymmenen vuotta sitten aika konsertti pidettiin jo keväällä koinen voimanponnistus kuo- Kaartin soittokunnan konsertti Helsingin Sotilaskotiyhdistyksen ry:n tarjoamat kahvit oli kypsä upseerikuoron pe- 1995 Kadettikoulun juhlasa- rolta. Harvoin Suomessa jul- Finlandia-talon lämpiössä klo: 14.00 alkaen rustamiselle. Kadettikoulun lissa yhdessä Kadettikuoron ja kaistaan näin laajaa nuotistoa Koko päivä, museoiden aukioloaikana: Veteraaneilla seuralaisineen on ilmainen sisäänpääsy Kiasmaan, Väestön- oma kuoro, Kadettikuoro oli Kaartin Soittokunnan kans- mieskuoron käyttöön. Kaikki suojelumuseoon, Sotamuseoon, Syvärannan lottamuseoon ja kaikkiin Helsingin tuolloin todistettavasti ollut sa. Jokinen luotti laulajiinsa jo laulut on sovitettu Kaaderi- kaupunginmuseon museoihin. toiminnassa jo 140 vuotta. alkuvaiheessa niin, että kon- laulajille sopivaan muotoon. TERVETULOA Yrityksiä upseerikuoron sertin ohjelmisto oli haastava. Suurimman työn tekivät Rintamaveteraaniasiain Helsingin varuskunta perustamiseksi oli tehty pari- Kuoron ohjelmisto on alusta Urpo Jokinen ja Matti Orla- neuvottelukunta kin kertaa. Vakavin yritys teh- alkaen koostunut sotilasperin- mo. tiin vuonna 1979, jolloin oli teeseen ja isänmaahan liitty- kulunut 200 vuotta upseeri- vistä sävelmistä, unohtamatta Kaaderilaulajat tänään koulutuksen alkamisesta Suo- serenadeja ja sitsilauluja. Kuoro on kymmenen toimin- messa. Tuolloin Kadettikou- tavuotensa aikana vakiinnut- SÄHKÖMOPEDIT lulla pidetyn juhlakonsertin Toimihenkilöitä tanut asemansa yhtenä mies- Pegasos Suoraan maahantuojalta! jälkeen vietetyssä kahvitilai- Kuoron ensimmäisenä pu- kuorona mieskuorojen jou- 3600e Soita ja tilaa ilmainen esite! suudessa esiintyi ”Vanhojen heenjohtajana toimi eversti kossa. Sillä on kuitenkin oma Kaadereiden kvartetti”.Seu- Heikki Vilén. Hänen jälkeen- erikoinen luonteensa laulajien LOM-TUOTE OY puh. 0400-785 105 raava yritys oli vuonna 1991, sä uudeksi puheenjohtajaksi taustoista johtuen. Kuoron toi- jolloin vietettiin Kadettikun- valittiin vuonna 1995 majuri mintaa elähdyttää isänmaalli- nan 70-vuotisjuhlia. Lounas- Aarno Suorsa. Hän toimi pu- suus, yhteys sotilaselämään ja tilaisuudessa esiintyi vahvis- heenjohtajana vuoteen 2000 kadettiperinteeseen. tettu kvartetti. Näissä kvarte- asti. Seuraavasta vuodesta Kuluva juhlavuosi sisältää teissa laulaneet upseerit olivat aina vuoden 2003 loppuun asti monia aktiviteetteja. Vuoden kaikki aktiivisia Helsingin puhenjohtajana toimi evers- suurin ponnistus lienee uuden seudulla toimivien mieskuo- tiluutnantti Antti Mustonen. äänitteen tekeminen. Se tulee rojen jäseniä. Nämä tilaisuu- Vuoden 2004 alusta puheen- sisältämään yli kaksikymmen- Tarpan 3350e det jättivät laulajien mieliin johtajan nuijaa on heilutellut tä laulua. Äänite ilmestyy syk- ajatuksen muodostaa tulevai- eversti Heikki Hult. syllä 2004. Kuoron tähänasti- suudessa ”oikea” kadettiup- Kaaderilaulajien ensim- sesta toiminnasta valmistuu Hercules Mini 2900e seereista koostuva mieskuoro. mäiseksi kunniajäseneksi kut- myös historiikki. suttiin 13. huhtikuuta 1996 jal- Keskikesällä Kaaderilau- Ajatus kehittyy kaväenkenraali Adolf Ehrn- lajat osallistuvat Rantasalmel- Kun 48. kadetti- ja 33. meri- rooth. Tässä tilaisuudessa la 31.7. – 1.8. 2004 Haapanie- kadettikurssin 30-vuotisjuh- kantaesitettiin Urpo Jokisen men Kadettikoulun perusta- la lähestyi, kokosi kurssin ka- säveltämä ja sanoittama lau- misen kunniaksi vietettäviin dettivääpeli, majuri Jouko H. lu: Suomi on hyvä maa. Lau- ”225- vuotta kadettiupseerei- Hercules Nissinen omalta kurssiltaan lun sanat mukailevat kenraa- ta” – juhlallisuuksiin. 4450e kuoron. Johtajaksi kutsut- lin omia ajatuksia. Juhlavuosi huipentuu 10. tiin Urpo Jokinen. Jokinen Laulusta on sittemmin tul- lokakuuta 2004 Maanpuolus- otti tehtävän vastaan innolla lut Kaaderilaulajien lippulau- tuskorkeakoulun juhlasalissa ja harjoitukset käynnistettiin. lu. Kuoron ensimmäinen ää- järjestettävään juhlakonsert- Kuoro saavutti esityksillään nite on nimetty sen mukaan. tiin ja juhlakaronkkaan. suuren suosion kurssijuhlassa Mikkelissä vuonna 1993. Julkaisutoiminta Kurssijuhlan jälkeen laula- Kun kuoro täytti viisi vuotta jista tuntui siltä, ettei hauskaa uskallettiin julkaista kuoron yhdessäoloa laulun merkeissä ensimmäinen äänite. Epäilyn kannata lopettaa. Päätettiin ääniä kuultiin kuoron keskuu- jatkaa laulamista omaksi ilok- desta. Riittääkö taito ja into, si, varsinkin kun Urpo Joki- saadaanko varoja kootuksi ää- nen lupautui toimimaan ”mu- nitteen tekemistä varten ? siikillisena” neuvonantajana. Jokinen oli kuitenkin va- kuuttunut kuoron taidoista ja Syntysanat mahdollisuuksista ja näin ryh- Suomen Kuoron perustava kokous pi- dyttiin toimintaa. Äänite val- Reserviupseeriliitto ry dettiin 12. lokakuuta 1994 ra- mistui syksyllä 1996 ja se sai – Finlands vintola Royalissa Helsingis- nimekseen – Suomi on hyvä Reservofficersförbund rf sä. Paikalle saapui 30 kadet- maa”. Laulusta oli jo tuolloin www.rul.fi tiveljeä. Kuoro sai nimekseen muodostunut kuoron lippu- Kaaderilaulajat ja sitä johti laulu. Suomen Reserviupseeriliitto vuoden 2003 loppuun asti mu- Kuoron toinen äänite val- kiittää kaikkia sotaveteraaneja. siikkineuvos Urpo Jokinen. mistuu 10-vuotisjuhlan yhtey- Itsenäinen Suomi on hyvä Jokinen jätti taiteellisen johta- dessä syksyllä 2004. maa asua. jan tehtävät vuonna 2004 alus- Lauluvalikoima on kym- Kiitos Teille panoksestanne ta majuri Matti Orlamolle. menen vuoden aikana laajen- sodan ja rauhan aikana. 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004 55 Haetaan yhteyttä

Haluaisin saada tietoja 1.KTR 8 joukko-osaston *** päin viemiseksi haluaisin yhteyden sellaisiin tapahtumista Käsnäselässä heinäkuun 1941 lopus- henkilöihin, jotka ovat viime sotien aikana toimi- sa hyökkäysvaiheen aikana. Isäni Johannes Kaste- Kuhmossa, Kiekinniemellä talvisodassa pelas- neet valvontaosaston tiedottajina/tarkkailijoina. maa kaatui siellä 30.7.1941. Haluaisin tietoja hä- ti henkeni haavoittumisen jälkeen Mauno Laiho- Yhteystiedot: Vladimir Panschin, Terholantie 35 B, nen viime vaiheistaan, jos joku hänet muistaa. nen. (SissiP 5). Oletko vielä luvussa mukana? Jos 04430 Järvenpää, puh. 040 589 9137 Yhteystiedot: Anja Lindholm, Opistontie 21, 56100 olet, ota yhteyttä; Mikko Ihamuotilaan, osoite on Ruokolahti. Luostarinkatu 14 B, 20700 Turku. Puh. (02)231 9110. ***

*** *** 7. Div.Jr.9 3.Pat.12. Komppania Koetan selvittää setäni, joukkueenjohtaja, vän- Arvoisat Sinisen prikaatin veteraanit! Isäni, Pärttyli Haajanen kaatui 16.2.1940 Muolaan rikki Olavi Hiltusen kohtaloa. Hän jäi 8–9.7.1944 Onko teillä muistikuvia Uudenkirkon Peippolan Peikolassa. Hän kuului 3./JR 5:een ja siinä Arvi Tiili- vaikeasti jalkaan haavoituneena vihollisen puo- kylän taistelusta 17.6.44, jolloin vahvennettu II/3. kan johtamaan yöpartioryhmään. Jos on asetovereita lelle Loimolan Korpijärvellä. Jos kuuluit samaan Pr. joutui saarroksiin, mutta murtautui ulos saar- tai henkilöitä, joilla on tietoja hänestä, niin toivoisin komppaniaan/joukkueeseen tai muutoin tiedät jo- rostuksesta Summaan päin. Taistelussa kadonneis- heidän ottavan yhteyttä. Veikko Haajanen, Palotie tain tuon hetken tapahtumista olen kiitollinen, ta on löytynyt erään 7. Komppanian sotamiehen 9, 17110 Kalliola. Puh. (03)787 2340 tai 0400 711378. jos voit ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. jäänteet tuntolevyineen. Löydön on tehnyt Karja- Matti Hiltunen, Satamakatu 7 A 7, 70100 Kuopio. lan Valli –niminen venäläinen etsintäryhmä. Et- *** Puh. (017)261 8018 tai 0400 467801 sin siis tuolloin kadonneen komppanianpäällikön ltn. Mikkolan riveissä taistelleita veteraaneja, jot- JR 1:n veteraanit *** ka voisivat kertoa enemmän kadonneista ja ken- Entiselle oppilaalleni on kulkeutunut perintöteitse tälle jääneistä, koska venäläisryhmä jatkaa et- kovissa kansissa oleva 91 sivuinen, kirjoituskoneel- Haluaisin tietoja isäni, Juho Koukkarin vaiheista sintöjä huhtikuusta 2004 lähtien. Olen kiitollinen la työstetty teos ”Jalkaväkirykmentti 1-traditioit- sota-aikana eritoten hänen haavoittumisen ajalta jos myös prikaatin muiden komppanioiden vete- ten rykmentti”. Nimikkolehdellä, jossa on rykmen- Metsäpirtin taistelussa kesäkuussa 1944. Talviso- raanit ilmoittaisivat tietonsa Peippolassa kaatuneis- tin tunnus, on ilmeisesti teoksen laatijan tunnus: dassa hän on ollut taistelulähettinä Uuran saaris- ta ja kadonneista sankarivainajista. Kiinnostavia P.N.- 44. Tekstissä kerrotaan JR 1:n vaiheet koko tossa ja Tervajoella. Jatkosodassa PionP 2:ssa, jossa ovat myös tiedot kaatuneista venäläisistä sotilaista. jatkosodan ajalta. kirjasen omistaja haluaa tie- komppaniapäällikkönä Toivo Siren. tää, onko kirjasella vielä käyttöä ja kuka on P.N? Yhteydenotot osoitteeseen Eine Väyrynen, Käki- Heikki Hakala Yhteyshenkilönä Erkki Vitikainen os. Neulastie 4 saarentie 543, 88270 Vuolijoki. Elinantie 6 B 87, 20540 TURKU as. 3, 45200 Kouvola. Puh: (05)321 1923 tai 040 824 puh. 050 5741 725 6147 ***

*** *** Teen henkilöhistoriaa talvisodassa kaatuneesta, vaimoni isoisästä, res. vänr. Väinö Pohjanpiiri 6/ Löytyykö vielä henkilöitä tai JR 26 aseveljiä, Teen väitöskirjaa Helsingin yliopiston histori- JR11. Hän kaatui talvisodassa. Haluaisin haas- jotka tietävät jotain tapahtumista, jossa isäni, an laitoksella Päämajan valvontaosaston toimin- tatella veteraaneja, jotka mahdollisesti tunsivat Uljas Ferdinand Salminen, kaatui 19.7.1941 Suo- nasta viime sotien aikana. Valvontaosaston tehtä- ko.henkilön. kumaalla tai Kuurmanpohjassa. Hän oli synty- vänä oli armeijassa toteutettu valvonta- ja vasta- Yhteydenottoja toivoen Seppo Helander, puh. 0500 nyt 24.3.1908 ja hän kuului Ässärykmenttiin. Tie- vakoilutoiminta. Tätä tarkoitusta varten valittiin 308 899 tai (03)488 8263. toa ei löydy Sota-arkistosta eikä historiankirjoista. armeijassa ja sen eri laitoksissa palvelleista luo- Pyytäisin asiasta jotain tietäviä ottamaan yhteyttä. tettavaksi katsotuista henkilöistä tiedottajia, jot- Raili Väänänen, Salpausselänkatu 37 B 3, 45100 ka kertoivat valvontaosaston suuntaan heille teh- Kouvola. Puh. 050 541 4328. täväksi määrätyistä asioista. Tutkimukseni eteen-

Korkeavuorenkatu 41 A 7 Äänikasetit lehdestä 00130 Helsinki Sotaveteraani-lehden saa pääsisällöltään myös äänikaset- puh. (09) 6126 2015 teina, jonka vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa sähköposti [email protected] ja muille 17 euroa. Aänikasetin voi tilata Sotaveteraanilii- ton myyntitoimistosta Korkeavuorenkatu 41 A 7 Lehden tilaukset ja hinnat puh. (09) 6126 2014 Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotave- sähköposti helena.hornborg@ sotaveteraaniliitto.fi teraani-lehden liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Julkaisija Lillfors. Lehden vuosikerran hinta on 22 euroa. Irtonumero Ilmoitukset ja taitto Suomen Sotaveteraaniliitto ry—Finlands maksaa 4 euroa. Mainostoimisto Wilska Oy Krigsveteranförbund rf Konalantie 9 Toimitusneuvosto 00370 Helsinki Puheenjohtaja Aarno Strömmer Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen PL 123 Kirkkokatu 67 B 23 00371 Helsinki 90120 Oulu Päätoimittaja Jaakko Valve puhelin (09) 561 7230 Puh. ja faksi (08) 311 5282 faksi (09) 5617 2324 Toimitus sähköposti [email protected] Taittaja Marko Huotilainen Korkeavuorenkatu 41 A 7 Jäsenet: Kalevi Heinilä, Antti Henttonen, Olavi Karttunen, sähköposti [email protected] 00130 Helsinki Aarno Lampi, Jukka Lehtinen, Matti Lukkari, Eeva Niemi- puh. päätoimittaja (09) 6126 2011 nen, Nils-Börje Stormbom, Erkki Vitikainen, Jaakko Valve, Ilmoitushinnat sähköposti [email protected] Jyrki Vesikansa; sihteeri Anni Grundström 1,35 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista sovi- tai [email protected] taan erikseen. faksi (09) 6126 2020 Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. internet www.sotaveteraaniliitto.fi Painopaikka Ilmestyminen 2004 Keski-Uusimaa Oy, Tuusula 2004 Osoitteen muutokset 1/04: 25. helmikuuta, 2/04: 21. huhtikuuta, 3/04 : 30. kesä- ISSN 0782-8543 Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutok- kuuta, 4/04: 15. syyskuuta, 5/04: 3. marraskuuta, 6/04: 15. sista omaan yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, joulukuuta. 56 2/04 Huhtikuun 21. päivänä 2004

NYKYAIKAINEN LÄÄKÄRIKESKUS JOENSUUN YKKÖSKORTTELISSA

Leikkaussali

Erikoislääkärien vastaanotot Lääkärikeskus Siltakatu 10 A 3.krs Laboratorio 80100 JOENSUU Santaniitynkatu 3, PL 158, Puh. (013) 126 901 04201 Kerava [email protected] Puh: 09-274 4320 www.ite.fi Fax: 09-275 5717

Uutuus! Nyt saatavilla myös Pick Up avolava malli! Hinnat: 500.4 SL Berline 12.450,- 500.4 L Pick Up 11.680,- + paikkakuntakohtaiset toimitusmaksut

Soita ja tilaa ilmainen esite 09-8676 560!

Hammashoitoa Ystävällisesti Hammashoitoasema Albin on erikoistunut veteraanien hammashoitoon. Hyvän hoidon ja taitavan hammasteknisen työn lisäksi saat yleistä suun hoitoon liittyvää neuvontaa ja ystävällistä palvelua.

● proteesien pohjaukset ● keinojuuret ● proteesien korjaukset ● hammaslaboratorio- ● uudet osaproteesit palvelut tai kokoproteesit ● muut perinteiset ● kruunut ja sillat hammashoitopalvelut Puh. 77 45 770

HAMMASHOITOASEMA ALBIN Hämeentie 10 A 1, 00530 Helsinki