Veteraanivaikuttaja Aarno Lampi on Poissa (Sivut 5 Ja 8–9)

Veteraanivaikuttaja Aarno Lampi on poissa (sivut 5 ja 8–9)

N:o 3/2009 n Tarkastettu levikki 68 225 n Kesäkuun 17. päivänä 2009

Elämän aallokossa - yksin ja yhdessä. Ensim- mäinen virkistysleiri sotaveteraani-leskimiehil- le toteutettiin 27.-30.4.2009 Lahden seurakun- tayhtymän leirikeskuksessa. Aamun yhteinen jumppatuokio ulkona antoi voimaa ja virkeyttä päivään. Lisää sivulla 21.

Suuri tallennusurakka takana sivu 10 Virikepäivillä teemana nuoriso sivu 11

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestettiin Iisalmessa, jossa koko kaupunki oli valjastettu tapahtuman järjeste- Sisarpäivät Ikaalisissa lyihin. Päiväkotien lapset opettajineen ja ohjaajineen muodostivat näyttävän ryhmän, joka Suomen liput käsissään ja laulaen osoitti kunnioitusta Sotiemme veteraaneille. Sivut 14–17 sivu 12 Haastattelussa Carl Gustaf Wolff sivu 13 Ensimmäiset Veteraanipalkinnot sivut 18–19 Sotiemme veteraanien varainhankinta etenee sivu 20 Sotahistoriapaketti sivut 26–31 Liiton kisatoiminta Sotiemme Veteraanit keräys jatkuu. Jyväskylässä järjestettiin tapahtuma, jossa tikkakoskelaisen, Halvatun Pappojen jatkuu vilkkaana jäsenen Tauno M Pekkasen lainaamilla pappamopoilla suoritettiin vuoden ensimmäinen keräysrynnäkkö Jyväsky- län kävelykadulle ja Tikkakosken taajamaan. Taunolla näitä mopoja riittää, hallissa on 108 kpl, joista rekisterissä 59. sivut 42–43 Kuva: Kari Löfgren 2 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 | sotaveteraani • krigsveteranen

Helsingissä 17. kesäkuuta 2009 Julkisuus edistää Seminaarista suuntaa sotaveteraanien asiaa veteraaniasioille Sotaveteraaniliiton hallitus perus- on runsaasti ajankohtaisia tapah- Valtiokonttori järjesti toukokuussa semi- laisten kotiin saatavien palveluiden tar- ti tammikuussa liiton organisaati- tumia, joiden uutisointia jatketaan naarin, jossa eri näkökulmista käsiteltiin ve muuttuu ja kasvaa. Fyysispainotteisen oon toimikunnan, joka ” käsittelee aktiivisesti entisen tapaan. Niihin sotiemme veteraanien muuttuvaa tilannet- kuntoutuksen tarve vähenee ja tilalle tulee liiton ulkoista kuvaa, mediasuhteita esiintymisiin liitetään soveltuvin ta. Usea alustaja totesi veteraanien hoivan aikaisempaa enemmän avun ja palvelun sekä liiton internetsivujen sisältöä, osin ydinviestejämme, joista toi- haastavimman vaiheen olevan käsillä ja tarvetta, jota voitaisiin helpottaa palvelu- käyttökelpoisuutta ja muuta näky- mitamme kenttäkelpoista tiedotus- kestävän vielä 5-10 vuotta. setelijärjestelmällä. vyyttä ”. materiaalia luottamushenkilöiden Veteraanijärjestöt ovat esittäneet Rin- Veljes- ja sairaskotien tulevaa tilannet- Liiton julkisuuskuva ja medianä- ja kaikkien kiinnostuneiden käyt- tamaveteraaniasian neuvottelukunnalle ja ta tuotiin esiin. Olisiko lievävammaisil- kyvyys ovat olennaisen tärkeitä te- töön. muillekin päättäjätahoille toimikunnan tai la sotainvalideilla ja rintamaveteraaneilla kijöitä perustoimintamme uskotta- Hyvät henkilösuhteet paikalli- työryhmän asettamista valmistelemaan ai- mahdollisuus päästä lyhytaikaiseen jaksot- vuudelle, hyväksyttävyydelle ja va- seen, alueelliseen ja valtakunnal- nakin vuoteen 2015 asti ulottuvia veteraa- taiseen hoitoon samalla tapaa kuin osalla rainhankinnalle. Verkkoviestinnän liseen mediaan ovat meille tärkeä nihuollon linjauksia. Kun tällainen päätös sotainvalideja nyt? Näin tätä osaamista laa- rooli kasvaa myös järjestöviestin- voimavara. Suhteiden vaaliminen saataisiin aikaan, voisivat eri tahot suunni- jennettaisiin koskemaan kaikkia sotiemme nässä. Uudet mediat tarjoavat meil- on meidän jokaisen tehtävä. tella sotiemme veteraanien tukitoimia niin, veteraaneja. le runsaasti mahdollisuuksia vete- Jatkuvasti kasvava kannattajajä- että ne tulisivat kaikkialla hyvin hoidetuk- Sotainvalidien etuuksien kohdalla tilan- raaniasian esillä pitämiseen ja kes- senten joukko ja lukuisat yhteistyö- si. Esitetyn työryhmän lisäksi on tarpeen ne on helpompi, koska etuudet on pitkälti kusteluun. Tähän meidän on nyt yrityksemme lisäävät osaltaan kon- asettaa ainakin seuraavaksi kolmivuotis- kirjattu sotilasvammalakiin eikä määrära- reagoitava. taktiemme määrää ja julkisuutta. kaudeksi (2009-2011) valtakunnallinen ha-asioissa ole vuosittaisia neuvottelutar- Viestintätoimikunta laatii liitolle Jokainen sotaveteraani ja vete- Rintamaveteraaniasian neuvottelukunta peita, kuten rintamaveteraanien kohdalla. viestintä- ja yhteisökuvastrategian. raanityössä mukana oleva on itse koordinoimaan eri tahojen yhteistyötä. Prosenttirajojen alentaminen niin laitos- Sen tavoitteena on vahvistaa sotave- henkilönä ” media”. Veteraaneja Veteraanijärjestöjen esittämissä toiveis- hoidon kuin kuntapalvelujenkin kohdalla teraanien arvostusta ja turvata lii- arvostetaan ja heidän kokemuksi- sa painottui edelleen kuntoutus. Sotavete- sen sijaan on merkittävä haaste. ton toimintaedellytykset veteraani- aan kuunnellaan kunnioittaen. Ve- raaniliiton kunnilta tänä keväänä keräämi- Vaikka ministerin suulla todettiin, ettei en huoltotarpeen varmistamiseksi teraani on odotettu kunniavieras en tietojen mukaan kahdessa kolmasosassa uusien ryhmien avaamista ole nähty tar- valtakunnallisesti ja paikallisesti. kansalaisjuhlissa, kouluissa ja yri- kunnista tarvitaan lisää varoja kuntoutuk- peelliseksi, koska sotien päättymisestä on Tärkeä tavoite on ylläpitää hyvää tyksissä. seen. Veteraanin omaa toivomusta ei kun- kulunut jo 65 vuotta, esitettiin rintamave- mainettamme kansalaisten piirissä Tämä on erinomainen lähtö- nissa määrärahan niukkuuden vuoksi ole teraanien leskien ottamista ensisijaisesti ja mediassa. kohta vahvistaa viestintäsuunnitel- voitu noudattaa, puolisoa ei ole voitu hy- huomioon, mikäli kuntoutuksen piiriä laa- Liiton viestintä tarvitsee ydin- miamme jo tulevalle syksylle. Ol- väksyä kuntoutukseen, jolloin veteraanil- jennettaisiin. viestejä esiintymisemme kattotee- laan myönteisesti esillä; sotiemme lakaan ei ole ollut mahdollisuutta osallistua Valtakunnallisen sotilasvamma- ja ve- moiksi kaikilla organisaatiotasoil- veteraanit ja veteraaniasia ovat jul- kuntoutukseen. Lyhimmät laitoskuntou- teraaniasioiden osaamisen säilyttäminen la keskeisissä sidosryhmissämme. kisuutensa ansainneet. tusjaksot ovat 5 vrk:n mittaisia. Veteraanin yhdessä paikassa pidettiin välttämättömä- Toimikunta on valinnut kolme tee- tulisi päästä vuosittain kuntoutustarvetta nä. Luonteva osaamiskeskuksen paikka maa; veteraaneja ei jätetä, liitto on Erkki Heikkinen vastaavalle jaksolle laitos-, päivä-, avo- tai olisi Valtiokonttori. veteraaniasioiden asiantuntija ja ve- lehdistöneuvos kotikuntoutukseen ilman hakemismenet- teraaniperinteen säilyttäminen. liiton hallituksen jäsen telyä. Markku Seppä Liitolla ja paikallisyhdistyksillä Veteraanien keski-iän noustessa eri-

Sotaveteraanikuorojen ja niiden perinnekuorojen X laulujuhlan järjeste- lytoimikunnan puheenjohtaja (vas.) kommodori Matti Mäkinen, Sotave- teraaniliiton puheenjohtaja Aarno Strömmer ja toiminnanjohtaja Markku Vakiintuneeseen tapaan laskettiin Helsingissä seppele marsalkka Mannerheimin ratsasta- Seppä kävivät kutsumassa Tasavallan Presidentti Tarja Halosen ja tohtori japatsaalle 4. kesäkuuta. Laskijoina kenraaliluutnantti Heikki Tilander, kenraaliluutnantti Pentti Arajärven konsertin kunniavieraiksi. R.W. Stewen ja kenraalimajuri Sami Sihvo. 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 | sotaveteraani • krigsveteranen 3

Veteraaniasioista seminaari Juhani Saari altiokonttori järjes- no Strömmer ja Markku Sep- heenvuorot myös Kaatuneit- Sotainvalidien ti 12. toukokuuta sosi- pä painottivat valtuuskunnan ten Omaisten Liitto, Hoito- ja aali- ja terveysminis- vuodelle 2010 esittämien so- kuntoutuslaitosten liitto, Mat- Veljesliiton Vteriön kanssa yhteistyösemi- tiemme veteraanien etuusasioi- kailu- ja Ravintolapalvelut ry, naarin veteraanijärjestöjen ja den saamista ensi vuoden val- Kuntaliitto, Kela, Vanhustyön puheenjohtajaksi muiden alan toimijoiden edus- tion talousarvioon. He esitteli- Keskusliitto, Terveyden ja hy- otainvalidien Veljesliiton ja professori Veli Matti Huitti- tajille. Alustuksissa käsiteltiin vät kunnille lähetetyn kyselyn vinvoinnin laitos ja Raha-auto- Seinäjoella 27. toukokuu- nen ei ollut enää käytettävissä nykytilanteen ja veteraaniaika- tuloksia rintamaveteraanien maattiyhdistys. ta kokoontunut liittoko- tehtävään. Juhani Saari on toi- kauden loppuvaiheen haastei- kuntoutuksesta sekä uudistivat Ministeri Risikon mukaan kousS valitsi varatuomari Juhani minut liiton pääsihteerinä vuota. Molemmat ministerit Liisa Vevan esityksen erityisestä val- veteraanien ja sotainvalidien Saaren (62) liiton puheenjohta- desta 1987. Hyssälä ja Paula Risikko osal- tioneuvoston asettamasta toi- palvelut turvataan niin kauan jaksi. Edellinen puheenjohta- listuivat seminaariin. Seminaa- mikunnasta tai työryhmästä, kuin tarvetta on. Kotona sel- rin puheenjohtajana toimi mi- joka valmistelisi ainakin vuo- viytymisen tukeminen nou- nisteri Risikko. teen 2015 asti ulottuvan vete- see keskeiseksi tulevaisuudes- Suomen veteraaniliittojen raanihuoltoa koskevan linjaus- sa. Myös palveluiden räätälöin- valtuuskunnan (Vevan) pu- päätöksen. ti ja yksilöllisyys korostuvat. heenvuorot käyttäneet Aar- Seminaarissa käyttivät pu- Kuntoutuspalveluiden on olta- Onni Toljamo jatkaa va vaikuttavaa, oikealla tavalla tavoitteellista ja motivoivaa. Rintamaveteraaniliiton Erilaisten toimijoiden yhteistyö korostuu jatkossakin. Kaikkien puheenjohtajana erilaista osaamista tulee hyö- intamaveteraaniliiton Onni Toljamo on ollut Rin- dyntää joustavasti. Yhdessä Oulussa 6. kesäkuuta tamaveteraaniliiton puheen- meillä on entistä vahvempi tah- pidetty liittokokous va- johtajana vuodesta 1999 ja Sulo to huolehtia veteraaniväestön Rlitsi Onni Toljamon jatkamaan Leivo valtuuston puheenjohta- palveluista. liiton puheenjohtajana ja Sulo jana vuodesta 2005. Seminaarin pohjalta sosiaa- Leivon valtuuston puheenjoh- li- ja terveysministeriö ja Val- tajana. tiokonttori koostavat sotainvalidi- ja veteraaniasioiden tu- levaisuussuunnitelmaa, joka Keskeinen joukko veteraani- ja sotainvalidiasioiden parissa toimi- julkistetaan ensi syksynä. vien yhteisöjen edustajia kokoontui Paasitorniin Helsinkiin käsit- telemään veteraani- ja sotainvalidiasioiden linjauksia. Kunniamerkkejä puolustusvoimain lippujuhlapäivänä Liiton valtuustolla vuosikokous apaudenristin ritari- le sekä Suomen itsenäisyyspäi- uomen Sotaveteraanilii- olivat 2 378 544,02 € ja kulut päivän aamupäivällä syventy- kunta myöntää kun- vänä (6. joulukuuta) siviilihen- ton valtuusto kokoontui 2 381 100,89 €. Avustuksia liit- mällä yhdistyksille tehdyn ky- niamerkkejä pääsään- kilöille ja reservissä oleville vuosikokoukseen Helsin- to antoi jäsenyhdistyksilleen ja selyn tuloksiin, ensi kesän liit- Vtöisesti kaksi kertaa vuodessa, sotilaille. Puolustusvoimain lip- gissäS 7. toukokuuta. Vuosikoko- sotaveteraaneille 1 074 870 €. tokokouksessa käsiteltävään puolustusvoimain lippujuhlan pujuhlapäivänä 4.6.2009 myön- ukselle esiteltiin liiton tilinpää- Liiton tase vuoden 2008 lopus- tulevaisuussuunnitelmaan, kä- päivänä (4. kesäkuuta) palveluk- netyt Vapaudenristin Ritari- tös, joka sisälsi tuloslaskelman, sa oli 1 453 772,90 €. sittelemällä valtuutetun aloit- sessa oleville puolustusvoimien kunnan kunniamerkit: taseen, toimintakertomuksen Valtuuston kokouksessa pu- teen ja työryhmän esityksen ja rajavartiolaitoksen sotilail- ja tilintarkastuskertomuksen hetta johti puheenjohtaja Aar- piireille annettavien tukien vuodelta 2008. Valtuusto vah- no Strömmer. maksuperusteen muuttami- Vapaudenristin suurristi visti tilinpäätöksen ja myönsi sesta, joita esittelivät hallituk- Hägglund Johan Edvin Birger Gustav, Kenraali Helsinki vastuuvapauden tilivelvollisil- Keskustelutilaisuus sen puheenjohtaja Finn-Göran le. aamupäivällä Wennström ja toiminnanjohta- 1. luokan Vapaudenristi Liiton vuoden 2008 tulot Valtuutetut aloittivat kokous- ja Markku Seppä. Lindberg Jarmo Ilmari, Kenraalimajuri Jyväskylä Österlund Bo Ragnar, Lippueamiraali Turku

2. luokan Vapaudenristi Jokisalo Jorma Johannes , Eversti Hämeenlinna Koskela Mauri Tapani, Eversti Lappajärvi

3. luokan Vapaudenristi Hautala Simo Matti, Everstiluutnantti Hämeenlinna Hirvonen Jussi-Petri, Everstiluutnantti Orimattila Kammonen Lasse Kalevi, Insinöörimajuri Virrat Söderlund Peter Kristian, Komentajakapteeni Vantaa Tuominen Manu Petteri, Everstiluutnantti Helsinki

4. luokan Vapaudenristi Dahlstedt Juho-Heikki, Yliluutnantti Raisio Simola Reijo Veikko Tapani, Kapteeni Valkeala

1. luokan Vapaudenmitali Hallituksen puheenjohtaja Finn-Göran Wennström alusti valtuutetuille valmisteilla olevista asiois- Leino Petteri, Ylivääpeli Hämeenlinna ta. Vuorinen Arto Aleksi, Ylipursimies Vantaa 4 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Tekniikka apuvälineenämme SANA iime viikkoina on maamme yläasteen kouluis- ehtoollispöydässä. Kristuksen sovintoveren kautta Vsa ja lukioissa, ammatti-instituuteissa ja am- meille on suotu elämällemme turvallinen perusta mattikorkeakouluissa juhlittu kymmeniätuhansia joka tapauksessa. Kun meillä on tällainen turvat- nuoria, jotka ovat saavuttaneet kauan kaipaaman- tu perusta, pystymme kohtaamaan vastoinkäymi- sa väli- tai loppuvaiheen matkallaan kohti ammat- siä ja kriisejäkin. Henkilökohtainen kriisi ei poista Suomen Sotaveteraaniliiton edeltäjän Rintamamiesten tia ja näin elämäntehtävää. ihmisarvoamme. Läpikäyty kriisi haavoineenkin Asuntoliiton perustavassa kokouksessa 29.9.1957 muka- on voimavara, mahdollisuus, jota saamme hyö- na ollut Ilmari Lehtonen täytti 90 vuotta Vantaalla. Liiton puheenjohtaja Aarno Strömmer onnitteli päivänsankaria ekaanikoksi valmistuminen esim. tekniikan dyntää jatkoa ajatellen. Aito elämä on vahvuuden ja luovutti Sotaveteraanien ansioristin. Malalla tai jonkin muun ammattitutkinnon ja heikkouden välinen paradoksi. Meillä jokaisel- saavuttaminen useiden opiskeluvuosien jälkeen on la on tehtävänä kasvaa omien mittojemme täyttä- varmasti monipohjainen kokemus. miseen. Näin on, ei ole kysymys enemmästä eikä Me, joilla jo on koko elämän ammattikokemus ta- vähemmästä. Meidän tulee säilyttää yhteytemme kanamme, voimme yrittää kuvitella mitä liikkuu Johonkin/Häneen, joka on meitä voimakkaampi Risto Voipio jatkaa nuorten mielessä päättäjäispäivänä. Varmaan sii- ja tekee elämästämme elämisen arvoisen. Saamme nä on mukana kosolti iloa ja kiitollisuutta siitä, elää tästä voimasta, saamme levätä siinä ja vain ot- Sotaveteraanien että onnistuttiin tavoitteen saavuttamisessa. Ehkä taa vastaan. Saamme olla Jumalan työkumppaneita nuoret tulevaisuutta ajatellen tuntevat myös hitu- hänen luomakunnassaan. Näin nähtynä työ, yhtei- tuki- ja perinnesäätiön sen levottomuutta ja epävarmuutta. Onnistuvatko nen luomistoiminta Jumalan kanssa, avaa laajat nä- työpaikan saamisessa ja vieläpä sellaisen, jossa he kymät. Seuraamuksia syntyy, seuraamuksia talou- puheenjohtajana viihtyvät tehtävien ja työtoverien parissa, jossa he den ja ekologian kohdalla: kuka voi toimia Jumalan otaveteraanien tuki- tä, koska aikaisemmat eivät voivat toteuttaa kaiken osaamisensa ja olemisensa? luomakuntaa vastaan, jos me olemme luomistyös- ja perinnesäätiö piti enää olleet käytettävissä. Katselleessamme omaa elämäämme näin jälkikä- sä mukana Jumalan kanssa? Tämä vaikuttaa työn- vuosikokouksen 18. Säätiön hallitus nuorentui teen, miten meidän kävi? iloon: kuka voi nähdä työn vain välttämättömänä toukokuutaS Helsingissä. merkittävästi. Säätiön halli- raatamisena, kun sitä kautta saamme olla luomassa Kokoukselle esitetty tilin- tuksen jäsenet ovat: Mark- un kysymme Raamatun näkemystä työstä ja jotakin uutta yhdessä Jumalan kanssa? päätös vahvistettiin ja ti- ku Ahtela, Olavi Eronen, Kkaikesta siihen liittyvästä, saamme kolmiosai- livelvollisille myönnettiin Esa Haarala, Erkki Heik- sen näkökannan. Uusi testamentti kertoo meille, ällä näyllä on seuraamuksia myös vapaa-ajan vastuuvapaus. kinen, Frank Lindqvist, että ”työmies on palkkansa ansainnut” (Luuk 10:7). Tja työn väliselle rajaukselle: kukapa voi elää ai- Vuoden 2009 toiminta- Juhani Soila, Yrjö Tuokko, 1. Työmme kautta meidän tulee voida ansaita nostaan vapaa-aikaa varten ja siihen liittyvien ku- suunnitelma ja talousarvio Finn-Göran Wennström omamme ja ehkä perheemmekin elantoa. lutustavaroitten ahmimista varten, jos on niin että hyväksyttiin. Säätiö avus- ja Risto Voipio. 2. Tuotteen, jonka valmistamme, suorittamamme työssä kehitymme ihmisinä ja siinä saamme olla taa sotaveteraaneja ja pe- Säätiön puheenjohta- työn, tulee hyödyttää vastaanottajaansa. luomassa uutta Jumalan kanssa?! rinnetyötä. Säätiö jatkaa jaksi vuodelle 2009 valit- 3. Kolmanneksi: suorittamamme työn tulee edistää tulevaisuussuunnittelua tiin Risto Voipio, varapu- terveyttämme ja hyvinvointiamme. ukapa voi olla tuntematta ylpeyttä työstään ja Sotaveteraaniliiton suun- heenjohtajaksi Finn-Göran Martti Luther sanoo saman niin että työllä on Kiloa sen tuloksista, kun saa olla avustamassa nittelun kanssa. Talousar- Wennström ja asiamiehek- kolmenlaista tarkoitusta: työn tulee palvella lä- Jumalan jatkuvassa luomistyössä?! vio on 17 000 euroa alijää- si Markku Seppä. Säätiön himmäistämme, sen tulee olla Jumalan jatkuvan mäinen. tilintarkastajiksi valittiin luomistyön välineenä, lopulta sen tulee tähdätä Elisabet Hermodsson esittää runossaan tämän va- Säätiön hallituksen jä- KHT, Reijo Peltola ja HTM ruumiimme himojen hillitsemiseen ruumista ku- pauden rukouksen muodossa: seniksi vuosiksi 2009-2011 Toivo Tuomikorpi. rittamalla! Viimeksimainittu voi kuulostaa vähän valittiin kuusi uutta jäsen- oudolta meistä, mutta uskonpuhdistajamme todel- Jossakin, Jumala, sinun tiesi päättyvät, la sanoo, että jos ei tehdä työtä, ruumis käyttäytyy jossakin minun painoni kantaa minua, tottelemattomasti ja taipuu lihallisiin himoihin, jo- on vastuuni omani. Sotaveteraaniliiton toimisto ten ihmisen ei ole hyvä kulkea toimettomana! Sinä jätät minut vapaaksi, on suljettu 6.7 – 26.7 minun tekemiseni on minun oma elämäni, henkilökunnan lomien vuoksi. rofessori Carl-Henric Grenholm Uppsalasta, syöstän sen syvyyteen. PRuotsista, on eräässä kirjassaan esittänyt työs- Tekemiseni vyöryy eteenpäin omaa painoaan tä, ettei ole kysymys ainoastaan tavaroitten ja pal- alaspäin, menetettyyn. velusten tuottamisesta, jotka osaltaan tyydyttävät Mutta vapaus jää jäljelle, toisten ihmisten tarpeita, vaan on myös kysymys vapaus toimia oikein. siitä että työtätekevän omat tarpeet tulevat huomi- Sinun tiesi eivät ole valmiiksi viitoitetut, oiduiksi mm. siinä että työtätekevä voi toteuttaa it- moraaliaitojen ja putoamissuojatut tiet. sensä. Ei ole siis kysymys ainoastaan siitä että han- Sinun tiesi ovat päättyvät tiet, kimme mitä elääksemme tarvitsemme. Työllä on johtavat tuntemattomaan, itsessäänkin suhteellisen korkea arvo. suureen riskinottamiseen, suureen vapauteen erehtyä, vapauteen olla Kesä-, heinä- ja elokuussa liiton toimisto on avoinna ysyessämme ei ainoastaan työn merkitys- kunnioittamatta, vapauteen luomakunnan perjantaisin kello 8.30 – 15.00, Ktä vaan eritoten elämän merkitystä, kysyes- tarkoituksen hylkäämiseen tai kunnioittamiseen, muina päivinä kello 8.30 – 16.00. sämme elämänkatsomuksen ja uskon perään, kris- rakastamiseen, valon askeleessa jyrkänteen yli. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyttä tillinen kirkko tahtoo tarjota meille yhteyttä, jos- Valo on oma hintansa toiminnanjohtaja Markku Seppä puh. 0400 921 332 tai ta meitä ei koskaan suljeta pois silloinkaan kun ja kaiken yllä on valo. sosiaalisihteeri Anni Grundström puh. 040 822 3998 emme täytä tavoitteitamme osaamisen ja onnis- Henkilökunta toivottaa lehtemme lukijoille tumisen suhteen. Saamme kokea armon yhteyttä Henry Byskata aurinkoista kesää. 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 5

Kuolleita Aarno Lampi 1926-2009 Suomen Sotaveteraaniliiton johtajana. Sodan jälkeen hän miä. Hänen puheenjohtajakau- kansan ponnisteluista sotien ja 80-vuotispäivän kunniaksi. kunniapuheenjohtajan Aarno suoritti RUK:n vapaaehtois- dellaan 1998-2004 perustettiin jälleenrakennuksen aikana. Hän antoi tunnustusta Aarno Lammen elämä päättyi levolli- kurssin 1954. Sotilasarvoltaan Suomen veteraaniliittojen val- - Sen vuoksi veteraanien Lammelle saavutuksista vete- sesti kotona Espoon Tapiolassa hän oli luutnantti. Rauhan ajan tuuskunta (1999), käynnistet- henkisen perinnön säilyminen raaniliittojen yhteistyön kehit- 23. huhtikuuta. ansioista veteraanien järjestö- tiin järjestöjen yhteinen varain- on varmistettava ulottamal- tämisessä, mutta ihaili myös Aarno Lampi oli syntynyt työssä hänelle myönnettiin 2. hankinta (2000), laadittiin So- la perinnetyö kaikkialle sinne, hänen liikkuvuuttaan omalla Sortavalassa 13. toukokuuta luokan Vapaudenristi vuonna taveteraaniliiton ehtoovuosien mihin se on jättänyt historial- järjestökentällä, mielipiteiden 1926, valmistui ylioppilaaksi 2001. tulevaisuussuunnitelma (2002) liset jälkensä ja tekemällä tätä kuulijana ja virikkeiden antaja- Lahdesta 1947 ja valtiotieteen Veteraanityöhön Aarno ja perustettiin Tammenlehvän työtä hyvän yhteistoiminnan na. ”Monessa on päivänsanka- kandidaatiksi Helsingin yli- Lampi tuli jo 80-luvulla eläk- perinneliitto (2003). Kaikissa hengessä. Veteraanien perintö ri jaksanut olla mukana – ar- opistosta 1954. Tuosta vuodes- keelle siirryttyään. Espoon So- näissä hankkeissa Aarno Lam- on kertomus uhrautuvaisuu- vattavasti hänen työtaakkaansa ta lähtien hän toimi Kansallis- taveteraanit saivat hänestä kymen työpanos oli merkittävä. desta, sitkeydestä, lähimmäi- ovat keventäneet hänen into- Osake-Pankin markkinoinnin vykkään ja innostuneen toi- Tammenlehvän perinneliiton sen huomioon ottamisesta ja mielensä, avoimuutensa ja huu- ja taloustutkimuksen tehtävissä mijan, josta ennen pitkää tuli perustamisessa hänellä oli suo- tulevaisuudenuskosta. morintajunsa.” eläkkeelle siirtymiseensä saak- yhdistyksen toiminnanjohta- rastaan avainasema. Vielä kunniapuheenjohtaja- Suomen Sotaveteraaniliitto ka 1986. Vuosien mittaan mo- ja. Sotaveteraaniliiton (halli- Lehtemme haastatteli Aarno na Aarno Lampi kehitteli ajaja sotiemme veteraanien monet nien harrastusten miehelle oli tuksen) puheenjohtaja hänes- Lammen vuoden 2008 ensim- tuksiaan perinnetyön tulevis- yhteistyöelimet jättävät jäähy- kertynyt lukuisia luottamus- tä tuli Helsingin liittokokouk- mäisessä numerossaan. Hänet ta järjestelyistä. Hänen viime väiset Aarno Lammelle syväs- tehtäviä opiskeluvuosista läh- sessa 1998. Kuusivuotiskauden tunnettiin innostavana puhu- syksynä hahmottelemansa kaa- ti kiitollisina hänen uutterasta tien. Juuret hänen maanpuo- jälkeen hän 2004 siirtyi liiton jana. Sanan taitajan lahjat nä- viot ovat työn kohteena liiton palvelutyöstään. Pastori Leena lustusharrastukselleen olivat valtuuston johtoon aina vii- kyvät hänen perusteluissaan puheenjohtajiston aloittamassa Heinonen siunasi Aarno Lam- kuitenkin jo osallistumisessa me vuoden Turun kokoukseen veteraanien perinnetyön tärke- pohdinnassa Kuopion liittoko- men viimeiselle matkalle Ota- 30-luvun suojeluskuntatyöhön asti, jossa hänet kutsuttiin ydestä: kouksessa ensi keväänä päätet- niemen kappelissa 22. touko- kotikaupungissa Sortavalassa. Gunnar Laation rinnalle Sota- - Katsomme tämän perin- tävistä liiton tulevaisuussuun- kuuta. Saattelijoina olivat lapset Talvisodassa suojeluskunta- veteraaniliiton kunniapuheen- netyön kuuluvan kansanval- nitelman uusista askelista. perheineen, lähisuku ja lähei- poika Aarno Lampi palveli esi- johtajaksi. taisen sivistysvaltion tehtäviin. Simo Kärävä, Aarno Lam- simmät ystävät ja työtoverit. kuntalähettinä, jatkosodassa Aarno Lammesta on ehdit- Se lujittaa kansakunnan sisäis- men edeltäjä Sotaveteraanilii- muun muassa päämajan tiedo- ty jo sanoa, että hän oli sotiem- tä eheyttä, vahvistaa maamme ton johdossa, ehti juuri ennen Aarno Strömmer tuskomppaniassa ja sodan lop- me veteraanien järjestötyön ulkoista arvostusta ja ylläpi- kuolemaansa kirjoittaa kuva- puvaiheessa pioneeriryhmän myöhäisvaiheiden suuria ni- tää kunniakasta muistoa koko uksen seuraajastaan tämän

Toivo Lehmusvirta 1919-2009 Everstiluutnantti Toivo Armas virta palveli Viipurin Vartio- pääesikunnan sotilaskasvatus- net-tiedoston varainhankinta. myönnetty mm. neljä Vapau- (Topi) Lehmusvirta kuuli vii- pataljoonassa. Sotilasuran va- toimiston päällikkönä. Häntä on arvostaen kutsuttu denristiä, SL K sekä Suomen meisen iltahuutonsa kaatunei- linta johti hänet jatkosodan Aktiivinen toiminta jatkui Suomen parhaaksi ”kerjääjäk- Sotaveteraanien kultainen an- den muistopäivänä 17.5.2009 edellä Kadettikoulun 26. kurs- reserviin siirtymisen jälkeen si”, joka saavutti tuloksia lama- sioristi. Häntä kannusti toi- Kaunialan sotavammasairaa- sille, jonka keskeytyneet opin- maanpuolustuskilloissa, Kar- vuosinakin. Hänellä oli työs- mintaan palava halu vaalia ve- lassa. not jatkuivat sodan aikana. jalan Liiton talouspäällikkönä, sään kaksi toimintaohjetta: Se teraaniveljeyttä ja maanpuolus- Toivo Lehmusvirta syntyi Niiden jälkeen nuori luutnant- 10 vuotta Suomen Sotaveteraa- on järjestelykysymys! ja Anna tusperinteitä sekä tahto siirtää 19.7.1919 silloin vielä itsenäi- ti palasi entiseen joukko-osas- niliiton valtuuston ensimmäi- kaikkesi, mutta älä anna perik- niitä uusille sukupolville. sessä, 1934 Muolaaseen liitty- toonsa 15. Divisioonaan, jossa senä varapuheenjohtajana ja si! Topi vietti elämänsä vii- neessä Kyyrölän kunnassa. Sen hän toimi divisioonan komen- useiden toimikuntien puheen- Toivo Lehmusvirta toimi me kuukaudet Kaunialan so- alkuaan venäjänkielisten ky- tajan, kenraalimajuri Hersalon johtajana sekä monien maan- sotilasneuvonantajana lähes tavammasairaalassa veteraani- lien keskellä sijainneessa suo- lähettiupseerina, sissijoukku- puolustushenkisten hank- 30 elokuvassa mm. Edvin Lai- veljien ja puolisonsa seurassa. menkielisessä yhteisössä kas- een johtajana ja komppanian- keiden keräysjohtajana. Näi- neen, Åke Lindmanin, Matti Sieltä hän Finlandian sävelten vanut poika kävi kansakou- päällikkönä JR 57:ssa. Kesäl- tä hankkeita ovat olleet muun Kassilan ja Veli-Matti Saikko- saattelemana aloitti viimeisen lun kotikylässään, keskikoulun lä 1944 hän haavoittui kahdes- muassa Oulunkylän veteraani- sen työtoverina. Hänet muiste- matkansa. Äyräpäässä toimineessa Keski- ti, ensin Talissa ja myöhemmin talon rakentaminen, veteraani- taan myös kymmenien Kauko- Vuoksen yhteiskoulussa ja luki- Antrean Kavantsaarella. Ura en Iltahuuto-keräys, Karjalaan Idän veteraanimatkojen huo- Antti Henttonen on Viipurissa. jatkui sodan jälkeen mm. ryk- jääneiden sankarivainajien Äiti lehtivana matkaisäntänä. Talvisodassa Toivo Lehmus- mentin koulutusupseerina ja Karjala -muistomerkin ja inter- Toivo Lehmusvirralle on

Antti Hannula 1938-2009 Sotaveteraani-lehden pitkäai- tehtävän aikana Antti Hannu- tellä hankaliakin asioita oli asi- luvun alun varusmiehille oli jossa hän eteni johtokunnan jä- kainen avustaja, valtiotieteen la kirjoitti säännöllisesti jokai- allinen ja maltillinen. Hänen uutta. Myöhemmin hän toimi seneksi. Hän jäi terveydellisistä maisteri, oikeustieteen kan- seen lehteen yhteensä yli 130 maanpuolustushenkisessä toi- Espoon sotilasalueen huolto- syistä eläkkeelle 1989. didaatti, pankinjohtaja Ant- artikkelia ja arvioi kymmenit- minnassaan yhdistyi syvä har- päällikkönä. Sotilasarvoltaan ti Hannula kuoli 30.4.2009 Es- täin erityisesti sotahistoriaan rastus historiaan sekä pyrkimi- Antti Hannula oli majuri. An- Markku Seppä poossa leikkauksen jälkeiseen liittyviä kirjoja. Viimeisin hä- nen täsmälliseen kielelliseen il- sioistaan hänelle on myönnet- komplikaatioon. Hän oli syn- nen kirjoittamistaan artikke- maisuun. ty mm. SVR R1 ja Sotaveteraa- tynyt 14.4.1938 Oulussa. leista julkaistaan tässä lehdes- RUK:n kurssin jälkeen Ant- niliiton ansiomitali. 1990-luvun alusta kestäneen sä. ti Hannula suoritti kokelaiden Työuransa Antti Hannula Sotaveteraani-lehden avustaja- Antti Hannulan tapa käsi- tiedustelukurssin, mikä 1960- teki Kansallis-Osake-Pankissa, 6 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Onnittelemme Toivo Valkamäki 100 vuotta Esko Kosunen 85 vuotta Ruotsinpyhtääläinen kahden tajaksi. Myöhemmin Valkamä- nyinmaataan Karjalan kannak- Suomen Sotaveteraaniliiton ai- sodan veteraani, sotainvalidi ki nimitettiin lossin vastuun- sella. Hän haavoittui kaksi ker- kaisempi toiminnanjohtaja Esko Toivo Armas Valkamäki täyttää alaiseksi hoitajaksi. Hän jäi taa ja on 20 %:n sotainvalidi. Kosunen täyttää 85 vuotta hei- 100 vuotta 30.7.2009 Taasiako- eläkkeelle vuonna 1974. Teh- Sotaveteraaniyhdistykseen näkuun 19. päivänä Helsingissä. dissa Ruotsinpyhtään Tesjoella. tävänsä ja perheensä hoidon Vastamäki liittyi 5.3.1972, jol- Hän on syntynyt Oulussa. Valkamäki, entinen Weckman, ohella Valkamäki toimi vuosi- loin Pyhtään Sotaveteraanit Esko Kosunen on tehnyt pit- on syntynyt Vastilan mutkas- kymmenet Loviisan Sanomien otti joukkoonsa Ruotsinpyh- kän päivätyön sotiemme vesa eli Ruotsinpyhtään Vastilas- ja Elimäen Palovakuutusyhdis- tään suomenkieliset sotavete- teraanien hyväksi. Hän aloitti sa. Ennen sotia hän teki metsä- tyksen asiamiehenä. raanit. Yhdistyksestä tuli viral- 1940-luvulla Aivoinvalidit ry:n töitä, mutta siirtyi vuonna 1947 Hän kuului talvisodassa Kar- lisesti Pyhtään-Ruotsinpyhtään asiamiehenä ja toiminnanjoh- entisen Ruotsin ja Venäjän rajalan kannaksella taistelleeseen Sotaveteraanit ry vuonna 1979. tajana ja myöhemmin eteni So- jajoen, Kymijoen läntisimmän Ässärykmenttiin. Jatkosodas- tainvalidien Veljesliiton pää- haaran ylittäneen lossin kuljet- sakin Vastamäki puolusti syn- Erkki Vitikainen sihteeriksi. Maailman Veteraanijärjes- tön (MVJ) ja Yhdistyneitten ry:ssä, jonka puheenjohtajana Kansakuntien (YK) palveluk- hän edelleen jatkaa. Toivo Vierimaa 100 vuotta sessa hän oli 1967-1980. Tällöin Esko Kosuselle on myönnet- hän siirtyi Suomen Sotaveteraa- ty mm. SL K, SVR R1, VR 4, Veteraani Toivo Vierimaa Ni- äly, muisti ja fyysinen kunto niliiton toiminnanjohtajaksi, Sotainvalidien ansioristi ja So- valasta saavuttaa 100 vuoden ovat kaikki kohdallaan miehel- jota tehtävää hän hoiti vuoteen taveteraanien kultainen ansio- iän 23.6. lä, joka katsoo maailmaa valoi- 1994. Maailman veteraanijär- risti. Talvisodassa Vierimaa tais- sin silmin. Sadan vuoden täyt- jestön eri luottamustehtävissä Sotaveteraaniliitto kiittää teli Kuhmossa ja palellutti pa- tymistä Vierimaa aikoo ”jol- hän oli vuoteen 1997. Eskoa erittäin pitkäaikaisesta ja hoin oikea jalkansa. lain tapaa juhlia”. Eläkkeelle jäätyään hän on merkittävästä työstä sotiemme Vierimaan ensimmäinen jatkanut aktiivista toimintaa veteraanien hyväksi, onnittelee vaimo kuoli 1953 ja Toivo hoiti Varpu Vilkuna Helsingin Seudun Sotaveteraa- edelleen toimeliasta veteraania yksin lapset ja suurehkon kar- nipiirissä, jonka lehden pää- ja toivottaa vireitä vuosia. jan. Lisäksi, koska hänellä oli toimittajana hän oli 1997-2004 kylvökone ja kunnollinen trak- ja Itä-Helsingin Sotaveteraanit Aarno Strömmer tori, hän teki töitä myös kylän muille viljelijöille. Huumori, Seppo Yli-Norppa 70 vuotta Heikki Talvela 85 vuotta Toiminnanjohtaja Seppo Yli- Norppa täyttää 70 vuotta 5. Suomen Sotaveteraaniliiton maanviljelysneuvoksen arvoni- syyskuuta Kannuksessa. Hän hallituksen jäsen ja Uudenmaan mellä 1983. on syntynyt Toholammilla. Sotaveteraanipiirin puheenjoh- Sotaveteraanityö on ollut Seppo Yli-Norppa on tehnyt taja, maanviljelysneuvos Heikki Heikki Talvelan maanpuolus- työuransa poliisin palvelukses- Talvela täyttää 85 vuotta 25. ke- tusharrastuksen ydinaluetta. sa Kälviän, Ylivieskan, Forssan säkuuta Tuusulassa. Tuusulan Sotaveteraaneihin ja Kannuksen nimismiespii- Heikki Talvela astui asevel- hän liittyi 1968. Yhdistyksen reissä. Eläkkeelle hän jäi 1997. vollisena palvelukseen loka- johtoon ja samalla myös Uu- Päätyön lisäksi hän on ollut kuussa 1942. Jo talvisodassa ja denmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtajana, varapuheen- jatkosodan alkuvaiheissa hän puheenjohtajaksi hän tuli 1993. johtajana ja hallituksen jäse- oli ollut mukana maanpuolus- Yhdistyksen puheenjohtajuu- nenä Ylivieskan ja Kannuksen tustehtävissä, muun muassa den hän luovutti seuraajalleen Reservialiupseereissa vuodesta kotitilalleen Malmariin sijoi- 2000, mutta jatkaa edelleen pii- 1975 edelleen. Jääkäriprikaatin tetussa sotasairaalassa ja suo- rin johdossa. Sotaveteraanilii- loin 80-vuotiasta veljeämme killan Keski-Pohjanmaan osas- Seppo Yli-Norpalle on jeluskuntalaisena ilmatorjun- ton hallituksen jäsen tai varajä- sanoin, jotka lämmittivät mie- ton sihteerinä hän on ollut vuo- myönnetty SL Ar ja Sotavete- nassa. Maaliskuussa 1943 tuli sen hän on ollut vuodesta 1994 len ja tekevät sen edelleen: desta 1994 edelleen. raanien ansioristi. Sotilasarvol- lähtö tykkimiehenä rintamal- toimien useina vuosina myös - Heikki Talvelassa yhtyvät Keski-Pohjanmaan Sotavete- taan hän on vääpeli. le, aluksi Kannakselle ja siel- hallituksen varapuheenjohta- vanhan suomalaisen puurta- raanipiirin toiminnanjohtajana Suomen Sotaveteraaniliit- tä Syvärille. Hänet kotiutettiin jana. jan ja sotilaan parhaat ominai- hän on toiminut vuodesta 1995. to onnittelee pitkäaikaista ja upseerikokelaana maaliskuus- Heikki Talvela tunnetaan suudet. Ikävuosiaan pelkäämä- Liiton hallituksen jäsenenä hän monipuolista veteraaniasioi- sa 1945. Sotatietään hän on laajalti kahdesta saavutukses- tön toiminnan mies, kohtelias, oli 1999-2000 ja valittiin uudel- den taitajaa ja toivottaa hänelle muistellut kirjassaan ”Seis! Tu- taan. Toinen on hänen vuosien maltillinen ja huomaavainen, leen 2009 hallituksen jäseneksi edelleen aktiivisia vuosia työs- likomento!”, samoin haastatte- varrella kokoamansa sotilas- ja yhteistä parasta kärsivällises- ja liiton hallituksen II varapu- sä sotiemme veteraanien ja hei- lussa, joka julkaistiin lehtem- muistoesineistö Tuusulan Tais- ti etsivä ja ajava, jota mielel- heenjohtajaksi. Liiton tositetar- dän perinnetyönsä hyväksi. me viime vuoden numerossa 4. telukoulun perinnetiloissa. Ko- lään kuuntelee ja jonka seuras- kastajana hän on toiminut vuo- Heikki Talvela on sotilasarvol- koelmassa on myös Heikin se- sa viihtyy. desta 1999 edelleen. Finn-Göran Wennström taan kapteeni. dän kenraali Paavo Talvelan Heikki Talvelalla on avoi- Agronomiksi Heikki Talvela jäämistöä. Toinen on Pro Pat- met ovet ystävilleen Tuusulan valmistui 1950 ja jatkoi maan- ria -nimikirja 310 sankarivai- Malmarissa (Malmarintie 36, viljelijänä Malmarissa. Vire- najasta, mahtava graniittiveis- Nummenkylä) torstaina 25. ke- Lämpimät kiitokseni osakseni tulleesta huomaa- ästä osallistumisestaan alan- tos Tuusulan kirkkomaalla. säkuuta klo 14 alkaen. vaisuudesta merkkipäivänäni 27.4.2009. sa monien yhteisöjen luotta- Aarno Lampi kuvasi lehdes- mustehtäviin hänet palkittiin sämme viisi vuotta sitten sil- Aarno Strömmer Jaakko Valve 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 7

Veteraanien haaste: Koko kansa kävelemään Veikko Äijö 100 vuotta sunnuntaina 20.9.2009 oman hevosensa kanssa ” her- rojen kuskina ilman sotilasar- K:n rauhan päivän kun- että viihdytään yhdessä rait- man avaus suoritetaan Helsin- voa”, kuten hän äskettäin ilmai- niaksi järjestetään kä- tiissa ilmassa. gissä Käpylän urheilupuistossa si. Jatkosotaan hänet kutsuttiin vely toisen kerran 20.9. Kävelymatkat tulevat esi- klo 12.00. Paikalle odotetaan alikersantti Äijönä, ryhmän- YEnsimmäisen kerran tapahtu- merkiksi Helsingissä vaihtele- myös vuoden 1941 maaotte- johtajaksi JR 58 kauhajokelais- ma järjestettiin myös Suomes- maan sadasta metristä viiteen lumarssiin osallistuneita hen- ten pataljoonaan. Sodan päät- sa viime vuonna. Silloin kä- kilometriin. kilöitä. Bubi Wallenius juon- tyessä hän oli Vapaudenmita- veli yhtä aikaa 51 maassa yli 2 Osallistujille jaetaan kävelyn taa. Bändin on koonnut basisti lein palkittu ylikersantti. miljoonaa ihmistä. Suomessa tunnuspinssejä. Heikki ”Häkä” Virtanen. Ylei- Siviiliin päästyään hän jat- tapahtuma oli 29 paikkakun- Tapahtuman alullepani- sölle järjestetään rumpukou- koi maatilan hoitoa osallistuen nalla ja kävelijöitä 2700. Tapah- ja on Maailman veteraanijär- lu. Taikuri on yleisön keskellä monipuolisesti kunnalliselä- tumasta on tulossa perinne. jestö (World Veterans Federa- ja tekee muun muassa lapsil- mään, mutta erikoisesti Kau- Kävelyn suojelijaksi on lupau- tion). Ulkoilutapahtuma jär- le ilmapalloista leikkieläimiä. hajoen Saha Oy:n hallituksen tunut presidentti Martti Ahti- jestetään ainakin seuraavilla Käpylän Pallo avustaa yhdes- Veikko Edvard Äijö syntyi Kau- puheenjohtajana. saari. 32 paikkakunnalla: Helsin- sä liikuntaviraston ja puolus- hajoen Äijönkylässä 17.7.1909 Kauhajoen Karhun tukihen- Sotiemme veteraanit tietävät ki, Vantaa, Turku, Salo, Pori, tusvoimien kanssa. Pisimmän maatalon poikana. Hänen van- kilönä hänen panoksensa ovat kokemuksesta liikunnan mer- Kankaanpää, Seinäjoki, Vaa- kävelyreitin määränpäänä on hempansa olivat yhteiskunnal- olleet huomattavia. Lions-toi- kityksen ihmisille ja ovat näin sa, Kokkola, Järvenpää, Lohja, Helsingin perustamispaikka lisesti valveutuneita ja osallis- mintaan Veikko Äijö osallistui ollen huolestuneita nuorempi- Tuusula, Hämeenlinna, Lahti, vuonna 1550, jossa on esitelmä tuivat paikkakunnan moniin perustajajäsenen ominaisuu- en sukupolvien fyysisestä kun- Orimattila, Tampere, Porvoo, Helsingin synnystä. kehitykseen johtaneisiin tehtä- dessa. nosta. Veteraanit haluavatkin Kotka, Kouvola, Lappeenranta, viin. Kuvassa Veikko Äijö keinut- liikunnan kaikkien yhteiseksi Joensuu, Mikkeli, Savonlinna, Lisätietoja Näistä lähtökohdista Veikko telee 95-vuotiaana. Silloin hän asiaksi ja haastavat koko kan- Kuopio, Sastamala, Jyväskylä, Koulutuspäällikkö Heikki Pie- imi omiksi arvoikseen kaiken vielä lausui Vänrikki Stoolin san vauvasta vaariin kävele- Pudasjärvi, Oulu, Tornio, Ka- tilä sen, joka vielä tänäänkin on ar- runoja, joita hän oli oppinut mään sunnuntaina 20.9.2009. jaani, Kuusamo, Rovaniemi ja puh. 040 5345 696, vostettua ja arvokasta. kansakoulussa. Mukaan on tällä hetkellä il- Sodankylä. heikki.pietila@rauhanturvaa- Talvisotaan hän osallistui moittautunut jo 19 kansalais- Jokainen paikkakunta suun- jaliitto.fi Kauhajoen Patteristossa ollen Kalevi Mattila järjestöä. Kysymyksessä ei ole nittelee omannäköisensä tilai- www.rauhanturvaajaliitto.fi kilpailu, eikä matkan pituudel- suuden oheisohjelmineen. la ole merkitystä. Pääasia on, Valtakunnallinen tapahtu- Sotiemme veteraanien seutukunnalliset kirkkopäivät Rintamaveteraanien kuntoutuksesta syyskautena 2009 aiheutuvat matkakulut maksaa Kela Kirkkopäivä alkaa jumalanpalveluksella ilmoitettuna hä useampi veteraani kuntoutuslaki 9 ja 10§) Jos jul- miettiä sitä, tuleeko näissä ta- aikana mainitussa paikassa. Väliaikatarjoilun jälkeen on kysellyt matkakus- kisia kulkuneuvoja ei ole, niin pauksissa kuitenkin yhtäjak- seuraa päiväjuhla järjestäjien myöhemmin julkaiseman tannusten korvaamis- millä perusteella Kela kieltäy- soinen kuntoutusjakso laitok- kokonaisohjelman mukaisesti. taY kuntoutuksensa yhteydessä. tyy maksamasta taksia? Lain sessa kokonaisuudessaan edul- Varsinkin avokuntoutukses- mukaan veteraanin ja hänen lisemmaksi ja varsinkin silloin, Päivä Paikka- Klo Juhlatila, Yhteysosoite, josta saa lisätietoja yksityis- sa käynneille veteraaneille on kanssaan kuntoutukseen vali- jos veteraani sinne laitokseen kunta kirkko tms kohdista jäänyt maksettavaksi omavas- tun ei siis tarvitse maksaa mat- itse haluaisi. 2.8. Nivala 10.00 Nivalan Pentti Seppä 044 375 2050 tuuosuus, joka on yhteen suun- kakustannuksia, toteaa Jouko kirkko Teinitie 6, 85500 Nivala taan tehdystä matkasta 9,25 eu- Himanen. Anni Grundström [email protected] roa. Jos veteraani käy avokun- Kokonaan toinen asia on 7.8. Orivesi 11.00 Rönnin Jouko Sipilä (03) 222 6631 toutuksessa 15 hoitokertaa ja joutuu käyttämään taksia mo- juhlakeskus Rautatienk 24, 33100 Tampere lempiin suuntiin, on omavas- [email protected] Valtiokonttorin kuntoutusohje 2009 tuuosuus kaikkiaan silloin 276 12.8. Ivalo 11.00 Ivalon kirkko Jouko Lepistö 0400 398 012 euroa. Ei liene ihme, että vete- Kuntoutuksen kustannusten korvaus Sairaalakatu 5, 99800 Ivalo raani jättää tämän kuntoutuk- [email protected] sen silloin ainakin suuremmal- Rintamaveteraanille ja hänen puolisolleen ei aiheudu kun- 19.8. Kemijärvi 11.00 Kemijärven Erkki Kiviniemi 040 541 5676 ta osin käyttämättä. Syynä tak- toutuksesta kustannuksia. Kunta maksaa kuntoutuksesta kirkko Metsämiehent 9, 98120 Kemijärvi sin käyttöön on usein julkisten aiheutuneet kustannukset ja Kansaneläkelaitos korvaa kun- [email protected] liikenneyhteyksien puute, toutusmatkoista aiheutuvat kulut. 19.8. Pori 10.00 Keski-Porin Arma Lintula (02) 633 6343 oman auton puute tai toiminta- kirkko Yrjönkatu 15 A , 28100 Pori kyvyn heikkeneminen. Matkakustannusten korvaus [email protected] Nykyisen kuntoutuslainsää- Sairausvakuutuslain mukaisen matkakorvauksen lisäk- 30.8. Kajaani 10.00 Paltaniemen Reijo Inget 044 797 0310 dännön kautta ei näin saa kui- si Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutuksessa olleille myös kuvakirkko Kirkkotie 16-20, 88900 Kajaani tenkaan tapahtua. omavastuuosuuden ja sitä pienemmät matkakulut koko- [email protected] Jouko Himanen Valtiokont- naan. torista kummastelee myös esille Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esi- 16.9. Kuusamo 11.00 Kuusamon Paavo Kurttila 050 430 5157 tulleita tapauksia. Hänen mie- tettävä Kansaneläkelaitokselle kunnan tai Valtiokonttorin kirkko [email protected] lestään Kelan pitäisi maksaa antama kuntoutusmaksusitoumus tai hyväksymispäätök- 7.10. Kuortane 11.00 Kuortane- Mauri Pitkäranta 050 548 9455 avokuntoutuskustannukset kosen kopio ja selvitys kuntoutukseen osallistumisesta. halli Pölkkytie 9, 60200 Seinäjoki konaan (Rintamaveteraanien [email protected] 8 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Huumorintajua ja sivistystä

Aarno Lampi tunnetaan arno Lampi syntyi nassa. Akateeminen sivistys aktiivisena veteraanitoimi- 1926 Sortavalassa, kah- oli Lammelle erittäin tärkeää; jana. Ystävät ja sukulaiset deksanlapsiseen per- hän muisteli maisteripromoo- muistavat hänet sivisty- heeseen.A Raskaiden sotavuosi- tiotaan yhtenä elämänsä on- neenä keskustelijana ja en jälkeen hän aloitti opinnot nellisimmista hetkistä. Hetki auttavaisena nikkarina. valtiotieteellisessä tiedekun- oli erittäin tärkeä myös hänen äidilleen, joka ankarista olois- ta huolimatta oli yksi toisensa jälkeen pistänyt lapsensa oppi- kouluun. Toinen riemun hetki oli hää- päivä vuonna 1954. Morsian Inkeri Vapaa-Jään kotona Lah- dessa pidettyjen häiden jälkeen nuoripari ajoi yhdessä ensim- mäiseen kotiinsa Kaivopuiston Elokuisen Pietarin kulttuurimatkan yhtenä teemana oli suvun juu- Tehtaankadulle. Kodissa nä- ret Tsarskoje Selossa, jossa äidin isämme palveli, kerran jopa tsaa- kyi sulhasen kädenjälki: kaikki ria kätellen. Ajatus matkasta heräsi Aarnon täyttäessä 80 vuotta. huonekalut oli nikkaroitu itse. Perheeseen syntyi neljä lasta. Lapsenlapsia seurasi myöhem- Ammatillisen uransa Aar- laisuuden parkkipaikalla. min kymmenen, ja lapsenlap- no Lampi teki Kansallis-Osa- Vapaa-aika kului myös senlapsiakin kaksi. ke-Pankissa, jossa hän oli ensin omassa verstaassa nikkaroiden, harjoittelijana, sitten luottotie- klassikoita tai ranskalaisia dek- Pankkimies ja kuraattori to-osastolla ja myöhemmin tie- kareita lukien ja lastenlasten Aarno Lampi oli aktiivinen jär- dotustehtävissä. Työssään Lam- kanssa peuhaten. Leikki-ikäi- jestöihminen nuoruusvuosista pi oli mukana vaikuttamassa sille ”vaarina” tunnettu Lampi elämänsä loppuun asti. Opis- moniin jokaisen suomalaisen kertoi absurdeja ja hassuja jut- keluaikana Lampi vietti paljon arkielämässä oleviin asioihin, tuja, vanhempina nuo samat aikaa Hämäläis-Osakunnassa. esimerkiksi pankkikorttien lapset saivat huomata, kuinka Hän ehti toimia niin näytelmä- käyttöönottoon ja opintolaina- älykäs, terävä ja sivistynyt kes- kerhossa kuin opiskelijalehti järjestelmään. kustelija hän oli. Hälläpyörän päätoimittajana. Lammella oli tapana päättää Opiskeluaikojensa jälkeen, Koti – pyörillä ja ilman puheensa sanomalla, että vain 1960-luvun alussa, Aarno Lam- Erinomaisena puheenpitäjänä sellainen kansa voi menestyä, pi heilutti osakunnan kuraatto- muistettu Lampi puhui useaan jossa vanha sukupolvi kasvat- rin nuijaa. Kuraattorina hän oli otteeseen kodin tärkeydestä. taa itseään viisaamman ja osaa- Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Aarno Lampi ja rouva pidättyväinen omissa kannan- Tämä ei estänyt matkustamis- vamman uuden sukupolven. Inkeri Lampi Vanhan kirjallisuuden päivillä Vammalassa 26.6.1998. otoissa; osakuntalaiset saivat ta: ratkaisu oli ottaa koti mu- Häntä parempaa kasvattajaa on Kuva: Aarno Strömmer pohtia asiat selväksi keskenään. kaan. Vaimonsa Inkerin kans- vaikea löytää. Tarvittaessa Lampi oli kuiten- sa, ja leskeksi jäätyään yksin, kin valmis laittamaan koko ar- Lampi kiersi niin kotimaata Tuukka Hetemäki vovaltansa peliin. Sama hen- kuin Eurooppaa asunto-autol- ki toistui hänen myöhemmissä laan. Valkoinen auto oli tuttu Kirjoittaja on Aarno Lammen puheenjohtajatehtävissään. näky myös monen veteraaniti- tyttärenpoika

Aarno Lampi lähdössä Linnan juhliin tyttärensä Hanna Katri He- Aarno Lampi lohikeitolla tyttärenpoika Miko Hetemäen kanssa. temäen kanssa. 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 9

Aarnoa muistellen

Ajatuksia Aarno juhlilla. Esitin siinä ajatuksen, määrittelemään, mitä tulevil- Lammesta että luovuttaisiin kauan kes- le sukupolville tulisi heidän Tutustuin Aarno Lampeen täneistä yrityksistä saada vete- elämäntyöstään jäädä pysy- vasta 1990-luvun puolivä- raanijärjestöt yhtymään yhdek- väksi perinnöksi. Eikö vasta lissä, jolloin hän tuli aktiivi- si valtakunnalliseksi järjestöksi nuorempien tulisi saada mää- semmin Espoon Sotaveteraa- ja sen sijaan luotaisiin itsenäi- ritellä ja historian kulun osoit- nit ry:n työhön mukaan. Hän sille liitoille yhteinen kattojär- taa, mikä isien saavutuksista toimi myös jonkin aikaa yh- jestö, jota silloin kutsuin Tam- on jälkipolville omaksumisen distyksen toiminnanjohtaja- menlehvän Veljesliitoksi. Kes- arvoista? Aarno Lampi haki na. Aarno Lampi oli idearikas, kustelin asiasta Aarno Lammen ajatuksilleen ”sparraajaa”, ku- perusteellinen ja hyvin jär- kanssa. Hän piti ajatusta hyvä- ten hän sanoi. Aarnon näke- jestelmällinen. Hän osasi häm- nä, mutta arveli sen läpimenon mykset ja suunnitelmat olivat mästyttävän hyvin kaavioin ja olevan vaikeaa. Ajatus kypsyi ja usein niin hyvin perusteltuja, taulukoin havainnollistaa yh- kehittyi kuitenkin muutamassa että heikkouksien löytäminen distyksen toiminnan osateki- kuukaudessa Suomen veteraa- oli vaikeaa. Keskustelumme jöitä ja niiden perusteita. Tämä niliittojen valtuuskunnaksi ja olivat joskus hyvinkin arvosi- ominaisuus oli varmaan joh- myöhemmin perustettiin Tam- sältöisiä ja syvällisiä, mutta ai- dattanut hänet suuren pankin menlehvän Perinneliitto. Aarno nakin minulle paljon antavia. tutkimusosaston päälliköksi. Lampi teki paljon työtä molem- Niiden kuluessa uskon mei- Kun Aarno Lampi oli luonteel- pien hankkeiden toteutumisek- dän tulleen hyviksi ja toisiam- taan avoin ja tahdikas hän sai si. Tästä alkoi vuosia kestänyt me vilpittömästi arvostaviksi esityksensä nopeasti hyväksy- keskusteluyhteytemme ja moni- ystäviksi. Kunnioitin suuresti tyiksi. Espoon vuosinaan Aar- en tapaamistemme sarja. Niissä Aarno Lammen itseään koros- no Lampi perehtyi monipuoli- puhuimme paljon sotaveteraa- tamatonta, maltillista ja rehtiä sesti sotaveteraanityön yhdis- nitoiminnan tulevaisuudesta, tapaa ajatella sekä toimia. tystason toimintaan. organisaatiomuodoista ja vete- Aarno Lampi oli mielestäni Aarno Lammen tultua va- raanien tarpeista. Aarno Lam- hyvä ja taitava liittomme pu- lituksi Suomen Sotaveteraa- mella oli veteraanitoiminnasta heenjohtaja, hyvä ja rakenta- niliiton puheenjohtajaksi paljon luovia ajatuksia. Erityi- va isänmaallinen kansalainen kanssakäymisemme sai uu- sen paljon Aarno halusi puhua sekä hyvä, oikeamielinen ih- Riemumaisteri Aarno Lampi tyttärensä Helka Lukan kanssa. den sisällön. Vuonna 1998 veteraaniperinteen siirrosta minen. valmistelin minulta pyydet- nuoremmille polville. Puhuim- tyä puhetta Oulussa pidettä- me mm siitä, missä määrin ve- Jaakko Valtanen villä veteraanikuorojen laulu- teraaneilla on oikeus itse pyrkiä

Aarno Lampi - perinteiden isä uuresti arvostamaam- mista tekemään tarkoitettujen kun ensimmäisten toimisto- me sotiemme veteraa- työryhmien taustamuistiot ja tilojen rappukäytävään laitet- nia Aarno Lampea voi- alustavat suunnitelmat. Perin- tiin näkyvä kyltti ”Tammen- daanS perustellusti kutsua ve- neliiton varsinaisen toiminnan lehvän Perinneliitto”. Tällai- teraaniperinteen isäksi, siinä käynnistäminen vuoden 2005 sina hetkinä Aarno Lammen määrin vaikuttava hänen pa- alussa oli kaiken tämän etukä- olemuksesta henki vilpitöntä noksensa veteraaniperinteen teissuunnittelun jälkeen vaiva- ja oikeutettua ylpeyttäkin. vaalimiseen yleensä ja Tam- tonta. Kiitos Aarno Lammen, Aarno Lammen usein tois- menlehvän Perinneliiton toi- ”tiekartta” oli valmiina. tamia sanoja lainaten vete- minnan käynnistymiseen eri- Aarno Lammen erityisenä raanit tekivät päätöksensä tyisesti on ollut. Aarno Lam- kiinnostuksen kohteena Perin- Tammenlehvän Perinneliiton mella oli unelma, jonka hän neliitonkin työsaralla oli tut- perustamisesta viimeisenä puki sanoiksi ja jonka toteu- kimustoiminta. Kuvaavaa on, palveluksenaan isänmaalle. tumista hän saattoi viimeisiin miten hän hyvin perusteellises- Me perinteen vaalijoiksi usko- hetkiinsä saakka tyytyväisin ti perehtyi viime vuonna teh- tut haluamme puolestamme mielin seurata. tyyn veteraaniperinteen arvo- olla veteraanien ja perinne- Kun Tammenlehvän Perin- tutkimukseen ja teki siitä omat työmme henkisen isän Aarno neliiton varsinaista toimintaa selkeät johtopäätöksensä, jotka Lammen meille osoittaman ryhdyttiin ensimmäisinä pe- monilta osin olivat tutkimuk- luottamuksen arvoisia. rustamisen jälkeisinä vuosi- sen varsinaisen tekijän kom- Aarno Lampi: Tammenleh- na valmistelemaan, oli Aarno mentteja syvällisemmät. vän Perinneliiton valmistele- Lampi tässä valmistelutyössä Perinneliitto oli Aarno Lam- van järjestelytoimikunnan ja keskeinen hahmo. Jo ensim- melle kuin oma lapsi, jonka en- väliaikaisen hallituksen jäsen mäisessä kokouksessa kesä- siaskeleita ohjataan oikeaan 2003-2005, hallituksen jäsen kuussa 2003 hän esitteli oh- suuntaan ja jonka onnistumi- ja varapuheenjohtaja 2005- jelman, jota olisi toteutettava. sista iloitaan. Tällaisia ilon ja 2007, neuvottelukunnan jäsen Oli ryhdyttävä toimintaken- tyytyväisyyden hetkiä hänen 2008-2009. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen saapuu Tammenlehvän Pe- tän kartoitukseen, oli etsittä- saattoi tuntea kokeneen vaik- rinneliiton perustamisen julkistamisjuhlaan Helsingin Yliopiston vä sopivia perinteen vaalijoita kapa, kun kansallisena veteraa- Eino Siuruainen juhlasaliin 24.4.2003 Sotaveteraaniliiton ja VEVAn silloisen pu- ja oli luotava kestävä toimin- nipäivänä 2005 Torniossa ar- Pertti Suominen heenjohtajan Aarno Lammen saattamana. Presidentin seurueessa taorganisaatio. Seuraavaksi vovaltainen seurue allekirjoitti yliopiston kansleri Risto Ihamuotila ja rehtori Kari Raivio. syntyivät perinteen kartoitta- veteraaniperinteen adressin tai 10 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Suururakka takana 200 haastattelua, 400 tun- kuuluu eri aselajien miehiä, vi- tia ainutlaatuista video- rolaisia vapaaehtoisia Suomen- materiaalia, 200 erilaista poikia, suomalaisessa SS -va- tarinaa elämästä Suomessa paaehtoisjoukossa palvelleita, ennen sotia, sotien aikana lottia, sotilaskotisisaria ja soti- ja sotien jälkeen laspoikia. Haastattelut on kuvattu di- eteraaniprojekti on gitaalisille DVCAM -nauhoille noin kaksi vuotta kes- ja jokaiselta haastateltavalta on tänyt haastattelupro- saatu keskimäärin noin kaksi Vjekti, jonka ensimmäisenä ta- tuntia haastattelumateriaalia. voitteena oli kerätä ja taltioi- Kuvausmateriaalin kokonais- da sotiemme veteraanien, niin kesto on noin neljäsataa tuntia miesten kuin naistenkin, hen- ainutlaatuisia muisteluita isän- kilökohtaisia kokemuksia ja maamme ratkaisevista vaiheis- tarinoita talvi-, jatko- ja Lapin ta. Lisäksi haastatteluiden yh- Yleisradion Isossa Pajassa pidetyn projektin julkistustilaisuudessa olivat mukana (vas.) haastateltu sodan tapahtumista. teydessä taltioitiin useita satoja Antti Malmberg, Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Pertti Suominen sekä haastattelijat Ilpo Murtovaara ja Vesa Saarinen. Projektin ovat toteuttaneet haastateltavien historiaan liit- Tammenlehvän Perinneliitto ja tyviä valokuvia. Suomen Sotaveteraaniliitto yh- Haastatteluissa tulevat esiin nen veteraaneihin sekä huo- historioitsijoiden ja eri viestin- projektille on antanut myös teistyökumppaniensa kanssa. erityisesti sota-ajan tapahtu- li nuorten niin fyysisestä kuin tävälineiden käytössä sen jäl- Suomen Sony Oy, joka luovutti Projektin suojelijana on ollut mat, mutta haastateltavat ker- henkisestäkin selviytymisestä keen, kun se on saatu siirrettyä haastattelijoiden käyttöön digi- Tammenlehvän Perinneliiton tovat myös lapsuudestaan ja kovenevassa kilpailussa. arkiston tietokantaan. taalisen kameran, valokaluston neuvottelukunnan puheenjoh- nuoruudestaan ennen sotia ja Haastattelutyön ovat tehneet Haastatteluhankkeen toteut- ja kuvausmateriaalin. Projek- taja, entinen pääministeri Paa- elämästään sotien jälkeen. Ilpo Murtovaara, Vesa Saari- tamisen ovat mahdollistaneet tin käytössä on osan aikaa ol- vo Lipponen. Sodan jälkeisistä ajoista nen ja Antti Ellonen. mm. Kaatuneiden Muistosää- lut myös Easykm -yhtiöltä saa- Haastatteluja on koottu kah- haastatteluissa korostuvat eri- Kuvattu materiaali taltioi- tiöltä, Lotta Svärd Säätiöltä ja tu auto. deltasadalta veteraanilta eri tyisesti veteraanien kuntoutus- daan Yleisradion TV-arkistoon Starckjohann säätiöltä saadut puolilta Suomea. Joukkoon ja sosiaaliset asiat, suhtautumi- ja se tulee olemaan tutkijoiden, avustukset. Merkittävää tukea

Eino Siuruainen jatkaa puheenjohtajana Riitta Uosukainen ammenlehvän Perinne- Muita käytännön toimenpi- la (lainoppinut kirkkoneuvos vuoden Lotaksi liiton vuosikokoukses- teitä ovat muun muassa sotien Risto Ikäheimo), kehitysjohta- sa 24.4. valittiin liiton muistomerkkitiedoston avaa- ja Klaus Halla (ylijohtaja Riit- otta Svärd Säätiö on va- Vuoden Lotta kolmatta Tpuheenjohtajaksi edelleen teh- minen internetissä sekä laajan ta Kaivosoja), ekonomi Mat- linnut valtioneuvos Riit- kertaa tävää jo vuodesta 2005 lähtien veteraanien haastatteluaineis- ti Niemi (puheenjohtaja Erk- ta Uosukaisen vuoden Vuoden Lotan valinta on vuo- hoitanut Oulun läänin maa- ton viimeistely ja tallentami- ko Kajander), puheenjohtaja L2009 Lotaksi. Hän on synty- sittainen perinne. Tarkoituk- herra Eino Siuruainen. nen YLE:n tv-arkistoon. Pekka Pitkänen (puheenjoh- nyt vasta sodan jälkeen, joten sena on antaa tunnustusta niin Liiton hallituksessa tapahtui Kokonaisuudessaan Tam- taja Aulis Harju), yhteiskun- hän ei ole voinut toimia lottana entisille lotille kuin myös sel- vain pieniä muutoksia, kun uu- menlehvän Perinneliiton halli- tasuhdepäällikkö Kimmo Ka- eikä edes pikkulottana. Hänel- laisille henkilöille, jotka ovat siksi hallituksen varajäseniksi tuksen vuonna 2009 muodos- jaste (professori Pentti Seppä- lä on ollut pitkä ura opettajana, lottahengessä uhrautuvasti toi- valittiin professori Pentti Sep- tavat: lä), kenraaliluutnantti Hannu kansanedustajana, ministeri- mineet yhteiskunnan hyväksi. pälä Turusta ja va. museonjohta- liiton puheenjohtaja, maa- Herranen (lippueamiraali An- nä ja viimeksi eduskunnan pu- Ensimmäiseksi vuoden Lotaksi ja Maria Andersin Tuusulasta. herra Eino Siuruainen (vara- tero Karumaa) ja dosentti Aura hemiehenä. Näissä toimissaan valittiin talousneuvos Tellervo Keskeisin alkaneen toimin- jäsen maaherra Anneli Tai- Korppi-Tommola (va. muse- hän on toiminut ansiokkaas- Hakkarainen, joka oli entinen tavuoden perinnetyön hank- na) sekä jäsenet puheenjohtaja onjohtaja Maria Andersin). ti kulttuurin puolesta puhuja- lotta ja toimi Lotta Svärd Sää- keista on veteraaniaikakauden Aarno Strömmer (puheen- Liiton toiminnanjohtajana na ja esimerkiksi rikastutta- tiön hallituksen jäsenenä ja pu- historiahankkeen tutkimus- ja johtaja Onni Toljamo), kans- on eversti evp. Pertti Suomi- vana suomen kielen edustaja- heenjohtajana sekä teki merkit- kirjoitustyön käynnistäminen. liapäällikkö Risto Juntti- nen. na. Merkittävää on ollut Riitta tävän työn lottien perustaman Uosukaisen sytyttävä ja innos- Työmaahuolto Oy:n johtajana. tunut esiintyminen, sekä yksi- Toinen vuoden Lotta oli Hilda tyishenkilönä että valtion ylim- Laasonen, joka monien muiden män johdon edustajana, erilai- ansioidensa lisäksi on kerän- sissa lottien tilaisuuksissa. nyt rajantakaisten karjalais- Lottien toiminnan arvostus ten lottayhdistysten pöytäkir- ei ole suinkaan ollut itsestään joista mittavan arkiston. Viime selvyys kaikille valtion johdos- vuoden Lotta oli opetusneuvos sa toimivillekaan. Tärkeätä on Raili Malmberg, joka mm. Ka- ollut se, kuinka määrätietoises- levalaisten Naisten työn kehit- ti ja avoimesti Riitta Uosukai- tämisen lisäksi on ansiokkaasti nen on tunnustanut lottien te- toiminut Suomen Lottaperin- kemän työn. Kun ministeri ja neliitossa ja on pitänyt sykäh- sittemmin eduskunnan puhe- dyttäviä puheita lotta-aattees- mies on kannustanut lottia tu- ta. lemaan esiin ja kertomaan uh- rautuvasta työstään sodan aikana, on se merkinnyt heille Lähes parikymmentä jäsenyhdistysten edustajaa osallistui Pasilan veteraanitalossa pidettyyn Perin- korkean valtionjohdon tunnus- neliiton vuosikokoukseen. Seisomassa Perinneliiton puheenjohtaja Eino Siuruainen. tusta. 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 11

Hengellisen työn 12. virikepäivät pohtivat Veteraanit nuorten tukena

otaveteraaniliiton hen- voimien kultaisen ansiomitalin tyksensä. Lasten ja nuorten ti- gellisen työn virikepäivil- pitkästä ja ansiokkaasta työstä lanteen tutkiminen on sikäli le Lahden seurakuntien veteraanien parissa. vaikeaa, että heidän tilanteen- leirikeskukseenS Siikaniemeen sa elää jatkuvassa muutokses- kokoontui 21.-22. huhtikuuta Miten nuoret jaksavat? sa. Perheen tulisi olla mukana runsas joukko liiton hengelli- Pelastakaa Lapset ry:n ylilää- myös nuorten tavallisissa joka- sen työn eri tehtävissä toimi- käri Jari Sinkkonen piti esityk- päiväisissä asioissa. Yhä enem- via. Päivien aihe oli Veteraanit sen Nuorison tilanne tänä päi- män on alkanut olla niitä nuo- nuorten tukena. vänä. Hän viittasi sodan jäl- ria, jotka tarvitsevat ”sylejä”, Hengellisen toimikunnan keiseen tilanteeseen ja siihen ettei kukaan nuori kokisi ole- puheenjohtaja, opetusneuvos mikä merkitys siinä oli isällä ja vansa tarpeeton ja turha. Pentti Tapio viittasi avaussa- sen puutteella. Maailman no- Kommenttipuheenvuoros- noissaan nuorison muuttu- pea muuttuminen on ollut sekä saan Lahden seurakuntien kas- neisiin asenteisiin veteraane- vanhemmille että nuorisolle kä- vatustyön johtaja pastori Petri ja kohtaan. Nuoriso arvostaa sittämättömän nopea. Aikaan Määttä käsitteli tämän päivän meitä. Miten me vuorostamme ovat kuuluneet mm. kollektii- suomalaisen nuoren arvomaa- voisimme tukea nuorisoa? Ny- viset traumat lyhyellä aikajak- ilmaa ja uskonnon merkitystä. kytilannetta voisi verrata sodan solla, kansalaissota, sotaorvot, Suurin osa nuorista kokee tule- jälkeiseen aikaan, jolloin sodan talvisota, sotalapset. Miesten vaisuuden valoisaksi ja tunnis- vaikutukset koettiin läheisi- on saattanut olla vaikea puhua taa samalla, että osa heistä voi Kenttäpiispa Hannu Niskanen luovutti puolustusvoimien kultaisen nä, oli mm. sotaorpojen aika. sotakokemuksista (koteloitu- huonosti. ”Kaveria ei jätetä” on ansiomitalin pitkästä ja ansiokkaasta työstä veteraanien parissa Kirkossamme elettiin tuolloin neet traumat), jotka heijastuivat tuntematon käsite. On pidettä- opetusneuvos Pentti Tapiolle. voimakasta nuorisotyön nou- perheisiin. Nämä ovat ymmär- vä esillä sitä, että minun omal- suvaihetta. Tänään kysymme rettäviä, mutta eivät välttämät- la elämälläni on merkitystä toi- veteraanisukupolven arvojen tä syyllisyyden aihe. Vuoropu- sille. la 15.5.2009 pidettävästä seu- nomaan. Aikana, joka kertoo siirtämistä tämän päivän nuo- helua lasten ja vanhempien vä- tukunnallisesta kirkkopyhästä itsekkyydestä ja yhteiselämän risolle. lillä oli sodan jälkeen vähän. Seutukunnalliset kertoi rovasti Veikko Korho- rapautumisesta, on mahdolli- Lahden Sotaveteraanipiirin Kasvatus oli auktoritatiivista, kirkkopäivät alkaneet nen. Järjestelyissä ovat mukana suuksia vaikuttaa ihmisten hy- tervehdyksen esitti puheenjoh- jossa korostuivat kuri ja nuh- Yksi virikepäivien ajankoh- kaikki veteraanijärjestöt. vinvointiin. ”Jumala ompi lin- taja Eero Lehtonen. Hän kertoi de. Nuorten kasvaessa aikui- taisista aiheista oli meneillään Veteraanijärjestöjen yh- namme”, hän kallioiden kallio. mm. piirin käynnistämästä vel- siksi tuli vapauden tarve. Kehi- olevien seutukunnallisten kirk- teinen hengellinen työ siirtyi Maailmankaikkeus lepää hä- jestuen toiminnasta auttaa tuen tyksessä mentiin myös toiseen kopäivien valmistelut. Kirk- vuoden 2009 alusta lähtien Ve- nen käsissään ja hän on myös tarpeessa olevia veteraaneja ääripäähän. Siihen sisältyi hy- kopäivien suunnittelusta vuo- teraanivastuu ry:n yhteyteen. pienen ihmisen turva. Tarjolla sekä erityisesti koulunuorisoon vää, mutta ei kaikessa. Kasva- sille 2009 – 2010 kertoi rovasti Hengellistä työtä ja talout- oleva Jumalan armo voi osoit- suuntautuvasta perinnetoimin- tuksessa tarvitaan myös rajoja. Seppo Väätäinen. Sotainvali- ta hoitaa yhteisen hengellisen tautua kaikkein parhaimmaksi. nasta. Siikaniemen leirikeskus Aikuisten tulee säilyttää auk- dien Veljesliiton pappi, rovas- työn toimikunta Veteraanivas- Kaarisillan Laulun musiikkinu- on ollut veteraanien suosittu toriteetti. Rajan asettaminen ti Väinö Salokorpi oli selvittä- tuun puitteissa. Näistä uusista merot kanttori Hannu-Heikki kokoontumispaikka leiriviik- tuo turvallisuutta. Nuorten yli- nyt seutukunnallisten kirkko- järjestelyistä kertoi toiminnan- Hakulisen johdolla saivat läm- koineen. lyönnit kertovat siitä osaltaan. päivien toteutumista. Vuoden johtaja Markku Seppä. Hän pimän ja innostavan vastaan- Kenttäpiispa Hannu Niska- Lapset tarvitsevat elämässään 2009 aikana järjestetään noin esitti myös liiton ajankohtaiset oton. Päätössanoissaan Pentti nen toi virikepäiville Puolus- turvallisuutta ja ennakoitavia 20 seutukunnallista kirkkopäi- asiat, tulevaisuuden suunnitel- Tapio lausui kiitokset kuorolle: tusvoimien tervehdyksen. Hän tilanteita. Veteraanien periaate vää eri puolilla Suomea ja ensi man ja muutokset liiton hal- Nuoret voivat olla myös meidän osoitti sanansa tämän jälkeen ”kaveria ei jätetä” olisi jälleen vuoden puolelle on suunnitteil- linnossa. Erityistä huomiota takanamme! Puheessaan Pent- erityisesti Pentti Tapiolle sekä saatava käyttöön. Arvioitaessa la vielä useita kirkkopäiviä, sil- kiinnitetään veteraanien puo- ti Tapio kysyi: mikä ero on il- luovutti hänelle Puolustusvoi- koulukiusaamisen ja koulusur- lä monet järjestöt pitävät vielä lisoiden sekä leskien ja leskeksi taruskolla ja aamuruskolla? Il- main komentajan Juhani Kas- mien merkitystä ja mitä voi teh- omia kirkkopäiviä 2009. Lah- jääneiden veteraanien elämän- tarusko tarkoittaa kohti pime- kealan myöntämän Puolustus- dä, tällä periaatteella on merki- den sotaveteraanipiirin alueel- tilanteeseen. nevää päivää, aamurusko kohti Ensimmäinen päivä päät- kirkastuvaa päivää – siihen me tyi iltaseuroihin. Liiton pu- veteraanit kuulumme. heenjohtaja Aarno Strömmer Tärkeä osa päivien antia oli- toi virikepäiville kokoontuvat puheenvuoroista käydyt neille Aarno Lammen tervei- keskustelut ja keskinäinen ta- set: perinnetyö ja hengellinen paaminen. Hyvistä paikalli- työ kulkevat käsi kädessä. Seu- sista järjestelyistä vastasi Lah- roissa puhuivat rovastit Toivo den Sotaveteraanipiiri Pertti Ruotsalainen, Eero Palola ja Vesenterän johdolla. Syksyllä Timo Kökkö. liiton hengellinen toimikunta käynnistää vuoden 2010 virike- Jumalanpalvelus ja päivien valmistelut. päiväjuhla Toisen päivän ohjelmassa oli Seppo Väätäinen messu, jonka toimitti pastori Johnny Sabbah, saarnan piti Seppo Väätäinen ja kanttorina toimi Johanna Torikka. Pää- töstilaisuuden alkusanat lausui rovasti Jaakko Granlund. Hengellisen työn virkepäivät pidettiin Siikaniemen kurssikeskuksessa. Eturivissä (vas.) liiton puheen- Keski-Lahden seurakunnan johtaja Aarno Strömmer, hengellisen toimikunnan puheenjohtaja Pentti Tapio, kenttäpiispa Hannu kirkkoherra Pekka Särkiö liit- Niskanen, Lahden Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Eero Lehtonen ja ylilääkäri Jari Sinkkonen. tyi puheessaan pääsiäisen sa- 12 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Aurinko paistoi sisarpäivillä uodesta 1971 lähtien 13 hengen lauluryhmä Tolkku- kunnan puheenjohtaja Raija ovat sotaveteraanisisa- Boys neliäänisesti esitti Ant- Hinkkala lausui sisaret ja veljet ret joka toinen vuosi ti Rajakorven johdolla tuttuja tervetulleiksi juhlaan. Vkokoontuneet valtakunnallisil- lauluja. Terttu Lukkarila lau- Naisjärjestön puheenjohta- le sisarpäiville. Niinpä nytkin sui Lauri Viitaa. Ennen iltatee- ja Vuokko Hurme kiitti aluk- 13.–14.5. oli yli 700 sisaren iloi- tä orkesteri soitti Iltasoiton ja si Pirkanmaan sisaria siitä, että nen joukko parinkymmenen Karjalan jääkärien marssin. he uskalsivat ottaa sisarpäivät urhean miehen lisäksi koolla järjestettävikseen. Pirkanmaan Ikaalisten kylpylässä 20. sisar- Hiljentyminen sanan sisaret ovat valinneet oivan tee- päivillä. ääreen man näille päiville: Rakkaudes- Kylpylän valinta juhlapai- Sisarpäivillä haluamme muista sotaveteraanityöhön. Juuri se kaksi oli onnistunut. Ystävälli- taa heitä, jotka antoivat kal- rakkaus sotaveteraanityöhön sen palvelun ohella kylpylä tar- leimman uhrin maamme va- on voima, joka on jo vuosikym- josi oivat puitteet tapaamisille. pauden puolesta. Jumalanpal- meniä kantanut naisjärjestön ja Majoituksetkin pystyttiin jär- veluksen aluksi pastori Juha sen sisarjoukon työtä sotavete- jestämään aivan kävelyetäisyy- Aila lähetti seppelpartion Ikaa- raaniväen parissa ja hyväksi. delle. Ruokailun toteuttaminen listen sankarihaudoille. Kuinka monet kokoukset, 700 hengelle vaatii järjestelyjä, Emerituspiispa Juha Pihka- juhlat, retket ja muut tapahtu- Juhlapuheen piti Etelä-Suomen läänin maaherra Anneli Taina. Hän toimii myös Naisten Valmiusliitto ry:n puheenjohtajana. jonottamista ja kärsivällisyyttä. lan saarna perustui Johannek- mat olemme yhdessä kotiseu- sen evankeliumiin ja se käsit- tumme veteraaniveljien kanssa Nautinnollista musiikkia teli rakkautta. Suurempaa rak- järjestäneet? Valtava on myös on kukkuramitalla perinnettä tanen, Puolustusvoimat – esi- sisarillassa kautta ei kukaan voi osoittaa, se markkojen ja eurojen määrä, jaettavaksi jälkipolvillemme. kuntapäällikkö, eversti Timo Yli 300 osallistujaa saapui Ikaa- kuin että antaa henkensä ys- joka on koottu yhteiseen toi- Murehtiminen ei auta huomi- Aikasalo, Ikaalisten kaupunki lisiin jo ensimmäiseksi päiväk- täviensä puolesta. Hän kehot- mintaan. Kaikki tämä rakkau- sen huoliin, vaan pilaa tämän- – kaupunginjohtaja Tero Nissi- si ja he viettivät musiikillisen ti rakastamaan toinen toistaan desta sotaveteraanityöhön. päiväisen ilon. Hyvästä olosta nen ja Ikaalisten kylpylä – joh- iltahetken. sekä muistutti kasteen armosta Kuluneet vuosikymmenet enemmän iloa ja ilosta enem- taja Marjatta Teliranta. Satakunnan Sotilassoitto- ja siitä, että uskon on myös tul- ovat verottaneet meitä. Jouk- män onnea. Pitäkäämme kaik- Varsinais-Suomen Sotavete- kunta musiikkimajuri Riku tava näkyviin. komme ovat pienentyneet ja ki toisistamme hyvää huolta. raanipiirin naistoimikunnan Huhtasalon johdolla soitti ja meillä jaksavillakin askel on Juhlapuheessaan maaher- edustajat Pirkko Kuorehjärvi laulatti yleisöä. Tykkimies Pek- Pääjuhlassa sali täynnä lyhentynyt. Siitä huolimatta ra Anneli Taina käsitteli mm. ja Mirja-Liisa Salminen ottivat ka Latvanne lauloi Romans- Pääjuhlan alkaessa oli yli 700 työmme jatkuu. Yhdessä vielä turvallisuuskysymyksiä. Yh- vastaan sisarpäivien symbolin, sin paremmin kuin Leif Wager henkeä täyttänyt salin viimeis- jaksavien veteraaniveljien sekä teiskunnallisesti ajatellen nais- vankkurit. Pirkko Kuorehjär- aikanaan. Sisaret lämpenivät, tä sijaa myöten. Pirkanmaan tukihenkilöiden kanssa ko- ten voimavarojen ja taitojen vi toivotti kaikki tervetulleik- kun Ikaalisten Mieslaulajien Sotaveteraanipiirin naistoimi- etamme erityisesti pitää huolta käyttäminen ja hyödyntämi- si seuraaville sisarpäiville Tur- yksinjääneistä ja heistä, joilla ei nen suunnitelmallisesti kai- kuun toukokuussa 2011. ole voimia tai muuten mahdol- kissa turvallisuustilanteissa on Päätössanoissaan naisjärjes- lisuutta tulla mukaan. Pienet järkevää. Se tukee koko yhteis- tön kunniapuheenjohtaja An- palvelut, muistamiset ja autta- kunnan valmiutta ja varautu- nikki Iloranta varoitti ikäih- miset tavalla taikka toisella an- miskykyä. Tulevaisuudessa tar- misiä jatkuvasta kiireestä, tun- tavat iloa niin saajan kuin an- ve kansalaisten turvallisuus- ja nit, päivät ja vuodet kun ovat tajan päivään. Muistammehan, varautumistaidoille entisestään liian lyhyitä. Siitä huolimatta että hymy on kuin ikkuna, mis- kasvaa uhkakuvien muuttues- tulisi muistaa huomioida lä- tä näkee, että sydän on kotona. sa. himmäinen. Joka muita virvoittaa, se itse Sotiemme aikana Suomi ei Juhlan musiikista vastasi jäl- kostuu, sanoo vanha suomalai- olisi selvinnyt ilman koko kan- leen Satakunnan Sotilassoitto- nen sananparsi. san osallistumista. Naisten toi- kunta. Laulaja Aimo Kokko- Tärkeämpää kuin eletyt minta Suomen itsenäisyyden la viihdytti yleisöä lauluillaan vuodet on se, että vuosissam- säilyttämisessä ja Suomen raja jutustelullaan. Musiikkikau- me on paljon elämää, elämän kentamisessa sodan jälkeen, on punkina Ikaalinen on tunnettu Virtasen perheen pelimanniryhmä, äiti ja kolme poikaa esiintyivät kokemuksia ja niiden tuo- ollut hyvin vahva. Suomalai- erityisesti Sata-Häme soita- juhlassa. maa elämänviisautta. Meillä set naiset päättivät, että he ei- pahtumastaan. Tästä saimme vät jää yhteiskunnassa syrjään, oivan näytteen kun Virtasen eivät hyvinä eivätkä huonoina pelimanniryhmä, Tiina-äiti ja aikoina. Naiset ovat halunneet kolme poikaa soittivat ja lau- kantaa vastuun isänmaasta loivat. Sisarten sydämet sulivat miesten rinnalla. Sodissamme näiden pienten herrasmiesten ja jälleenrakennuksen aika- edessä ja aplodit olivat sen mu- na suomalaiset naiset näytti- kaiset. vät toiminnallaan, että naisilla on kykyä, tahtoa ja rohkeutta Irja Lohjama olla mukana maan puolusta- misessa. Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Aarno Strömmer esit- Kiitokset ti liiton tervehdyksen. Hän to- Kiitokset Pirkanmaan Sotave- tesi, että liitossa on vielä 35 000 teraanipiirin naistoimikunnalle, varsinaista jäsentä ja 27 000 maanpuolustusjärjestöille, kannattajajäsentä. Sisarille hän puolustusvoimille, kaupungille, sanoi: Teitä tarvitaan vielä. seurakunnalle, kylpylän väelle ja Tervehdyksiä esittivät lisäksi reippaille varusmiehille onnistu- Pirkanmaan Sotaveteraanipii- neista Sisarpäivistä. Ikaalisten kylpylän Maininki-sali täyttyi Sisarpäivien vieraista. ri – puheenjohtaja Matti Vii- 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 13

Carl Gustaf Wolff – monipuolinen Tammisaaren seudun sotaveteraanivaikuttaja

otaveteraaniliiton val- Veteraaniyhdistykset ta osaltani ja muidenkin koke- tuuston jäsen ja ruotsin- kuntaliitosten paineessa mana tunsimme monipuolisen kielisen Södran piirin Tammisaari seutukuntineen historian omaavan Snappertu- (SödraS Finlands Krigsveteran- on viime vuosikymmeninä nan kunnan lakkaavan olemas- distrikt) varapuheenjohtaja Carl kokenut monet kuntaliitosten ta. Raaseporin linnan vaiheet Gustaf Wolff on asunut ikän- kiemurat. Vuoden 1978 alusta ovat merkittävä osa sen histo- sä Tammisaaren seudulla. Snappertunan kunta liitettiin riaa. Katsoimme että yhdistyk- Lapsuusvuotensa hän vietti pääosaltaan Tammisaareen ja semme kautta kunta voisi jat- Snappertunan kunnassa asu- osaltaan Karjaaseen. Samana kaa eloaan muistoja ja historiaa en sittemmin vaimonsa kans- vuonna Bromarv liitettiin pää- vaalimalla. sa Tammisaaressa. Hän toimii osin Tenholaan ja eteläkulmal- - Elämme vielä vuosia ve- edelleen aikaisemman kotikun- taan Hankoon. Tenhola liitet- teraaniyhdistyksenä. Tehtä- tansa Snappertunan sotavete- tiin Tammisaaren kaupunkiin vänämme on edelleen pitää raaniyhdistyksen (Snappertuna 1993. Tammisaaren kaupun- huolta niistä, joiden asiat ovat krigsveteraner rf) puheenjoh- ki lakkautettiin 2009 alussa ja huonoimmin. Pidämme veljis- tajana. Hyväkuntoisen oloinen sen tilalle perustettiin yhdes- tämme ja sisaristamme edel- Wolff on syntynyt 1923. sä Karjaan kaupungin ja Poh- leen huolta mm. psykososiaa- Viime sotiemme aikana jan kunnan kanssa Raaseporin lisella toiminnalla. Yhdistys on Carl Gustaf Wolff kotonaan Tammisaaressa toukokuussa. Wolff sai tuntuman talvisotaan kaupunki. hankkinut yrittäjäpohjaisen so- suojeluskuntalaisena valvonta- Carl Gustaf Wolff toteaa vii- siaalineuvojan, joka pohjustaa koske. Tähän tarvitaan yhdis- Snappertunan yhdistyksen pu- tehtävissä kotirintamalla. Jat- meisimmän liitoksen pakotta- sujuvasti veteraanikuntoutus- tykseltä taloudellista tukea, jota heenjohtajuuden nuoremman kosodassa hän palveli kuljetus- van seutukuntansa yhdistyksiä ta yhteistyössä kaupungin sosi- yhdistys puolestaan on saanut polven edustajalle ensi vuoden tehtävissä autokomppaniassa ja miettimään asioiden uudelleen aalitoimen henkilöiden kanssa. vuosittaisista veteraanikeräyk- alusta. sairasautojoukoissa. Suoritet- järjestelyä. Tammisaaren kau- Terveyskeskusten kanssa meil- sistä ja paikallisilta säätiöiltä. tuaan isänmaallisen tehtävänsä pungin sijasta on nyt neuvo- lä on niinikään hyvä yhteistyö, - Juuri viime viikolla 7. touko- Kuntoutusmäärärahojen Wolff keskittyi hankkimaan it- teltava Raaseporin kaupungin samoin muiden veteraanijär- kuuta varusmiehet suorittivat leikkaaminen hiertää selleen pitkään kestäneen uran kanssa veteraanijärjestöille an- jestöjen ja reserviläisten kans- keräystä veteraaneille tämän Wolffin ollessa piirin hallituk- matematiikan, fysiikan ja ke- nettavasta tuesta sekä kuntou- sa, Carl-Gustaf Wolff iloitsee. nykyisen Raaseporin kaupun- sessa 1980-luvulla, rahanhan- mian opettajana. Opetustehtä- tuspalveluista. Tähän asti kun- gin alueella, Wolff huomauttaa. kinta tuotti suuria vaikeuksia. väänsä hän hoiti vuodesta 1951 toutustoiminta on sujunut tyy- Tukea puolisoiden ja Puolustusvoimien antama Mutta Mauno Koiviston tultua jääden eläkkeelle 1987. Jälki- dyttävästi alueella. leskien kuntoutukseen vuosittainen panos varusmies- presidentiksi tapahtui merkit- kasvuna perheeseen siunaan- Tammisaaren seudun sotavete- ten rahankeräyksen puitteissa tävä käänne parempaan suh- tui kolme poikaa ja kaksi tyt- Huolenpitoa raaniyhdistyksen talousarvion on paikannut tuntuvasti niitä teessa sotaveteraaneihin. Saa- töä, myöhemmin 11 lastenlasta huonokuntoisimmista päätarkoituksena on mahdol- välttämättömiä tarpeita, joihin tiin kansallinen veteraanipäivä ja kaksi lastenlasten lasta. Kuntaliitoksista huolimatta listaa rahoitus asianmukaiseen julkisen sektorin myöntämä liputuspäiväksi, ylimääräinen Södran piiri ja Tammisaaren olemme säilyttäneet Snapper- kuntoutukseen sotaveteraani- tuki ei ole riittänyt. rintamalisä ja kuntoutusmah- seudun sotaveteraaniyhdistys tunankin yhdistyksen ja yllä- en huonokuntoisille leskille ja dollisuudet. perustettiin 1967, Snappertu- pitäneet sen toimintaa tähän puolisoille. Heitähän lakisää- Yhdistykseen nuorempaa Sittemmin tietyt asiat ovat nas krigsveteraner 1971. asti, Wolff mainitsee. - Omal- teinen veteraanikuntoutus ei voimaa kääntyneet huonompaan suun- Veteraanien omat voimat ei- taan. Sotaveteraanien vähetes- vät enää riitä omiin keräyksiin, sä ja vanhetessa jäljellejäävien eivätkä liiemmin veteraaneil- kunto heikkenee ja hoidon vaa- le perinteisesti järjestetyille pi- tivuus lisääntyy. Kuntoutuksen demmille matkoillekaan osal- rahoituksen olisi tästä syystä listumiseen. pysyttävä käytännön tarpeiden Sotaveteraanien yhdistystoi- tasolla, mutta näin ei ole tapah- mintaan kutsuttu Wolff kertoo tunut. Määrärahoja sen sijaan lähteneensä 1980-luvulla lä- taas alennettiin kuluvalle vuo- hinnä rivimieheksi hyvän tar- delle, Wolff ihmettelee. koituksen puolesta ilman sen Sotaveteraaniliitossa on toi- kummempia tavoitteita. Sitä vottu sotiemme veteraanien ennen hän oli toiminut aktii- kuntoutukseen pysyvää laki- vina mm. ympäristönsuojelua sääteistä päätöstä riittävästä koskevissa luottamustehtävissä. kuntoutusrahoituksesta kuten Puheenjohtajaksi tultuaan sotainvalideilla. Nyt sotavete- Wolff osallistui Södran piiri- raanien kuntoutuksen kohta- kokouksiin toimien piirin pu- lo riippuu vuosittaisista poliit- heenjohtajana 1996-2004. Vuo- tisista budjettipäätöksistä. So- desta 2005 lähtien hän on ollut taveteraanien kunto rapistuu varapuheenjohtaja Finn-Gö- entistä nopeammin verrattu- ran Wennströmin tultua puna sotainvalideihin. Kuntou- heenjohtajaksi. tusasiassa pitäisi Carl Gustaf Kun sotaveteraaniyhdistyk- Wolffin mielestä pyrkiä sotave- sille hiljalleen tulee ajankohtai- teraanien, -invalidien ja heidän seksi hahmotella perinneyhdis- puolisoidensa ja leskiensä kes- Carl Gustaf Wolff veteraanien muistomerkkikivellä Tammisaaressa. Panssariesteestä valmistettu ve- tykseksi siirtymistä, tarvitaan kinäiseen tasavertaisuuteen. teraanikivi on vastapäätä kirkkoa kirkkomaan rajan ulkopuolella kaupungin omistamalla maalla. muutosprosessissa nuoremman Hoitovastuu on kaupungilla. Muistomerkki pystytettiin kirkon maanrajan ulkopuolelle, koska kirk- polven visiointia. Carl Gustaf Teksti ja kuvat: komaa kätkee alleen vanhan hautausmaan. Wolff toivookin voivansa jättää Markku Rämö 14 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Iisalmessa verkostoiduttiin Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestettiin 23. nisteri Matti Vanhanen käsit- kerran Iisalmessa. Juhlan teemana oli Aika kantaa vies- teli mm. sotainvalidi- ja vete- tiä. Juhlapuheen piti pääministeri Matti Vanhanen. raanihuoltoa. - Sotainvalidi- ja veteraa- Lipunnosto ja ran taistelun, jonka Runeberg nihuollon myötä maahamme hartaushetki on ikuistanut Vänrikki Stoolin luotiin näille ryhmille tarkoi- Juhlapäivän tilaisuudet alkoivat tarinoissa. tetut erityispalvelut ja etuudet. partiolaisten suorittamalla li- Kaupunginjohtaja Martti Veteraaneja koskeva palvelu- ja punnostolla. Joukkoa komensi Harju toivotti vieraat tervetul- etuuskokonaisuus on ainutlaa- evl. evp Niilo-Kustaa Malmi- leiksi ja esitti Iisalmen kaupun- tuinen ja monimuotoinen asia. vaara. Ekumeenisen hartausti- gin sekä tasavallan presidentin Se on moraalisesti tärkeä ja ta- Iisalmen kaupunginjohtaja Martti Harju nousi asemiesillassa laval- laisuuden pitivät kirkkoherrat tervehdyksen. loudellisesti merkittävä. Tänä le ja lauloi kuin vanha tekijä. Arno Toivanen ja isä Elias. Pääjuhlan puheiden väliin vuonna valtion budjetissa osoi- kuultiin monologi ”Ami”, jossa tetaan näihin erityisetuuksiin kirjeessä kerrottiin kodin kuu- - Suomalaisten puolustus- Pääjuhlassa 2000 Ismo Abell näytteli rintamalla 400 milj. euroa. Sodan jäljet lumisia ja ikävää sekä toivottiin tahto kumpuaa yhteisesti ja- vierasta kotoa kirjeen saavaa sotilasta. ulottuvat siis pitkälle. Valtio- sodan loppumista, miehelle sel- etuista historiallisista koke- Pääjuhla alkoi Kainuun ja Poh- Amin siviililaatikko sai toimia vallan tehtävänä on huolehtia, viytymistä ja paluuta kotiin. muksista, syvään juurtuneesta jan sotilassoittokuntien esittä- sotilaan arvoesineiden säilönä että sotainvalidi- ja veteraa- Oopperalaulaja Jorma Hyn- demokratiasta sekä vapaut- mällä lippufanfaarilla. Kenttä- ja väliin penkkinä, jonka pääl- ni-etuuksiin oikeutetut ryh- ninen esitti Petri Herrasen ta, oikeudenmukaisuutta ja piispa Hannu Niskanen lähetti lä istuen kynänpätkä kourassa mät saavat palvelut niin kauan, säestyksellä Sulho Rannan lau- peräänantamattomuutta ko- seppelpartiot Sankariniemelle syntyi kirje kotiin. Rintamaso- kuin hoivan tarve jatkuu. lun Testamentti pojalleni sekä rostavasta kansanluontees- ja vanhan hautausmaan san- tilaan herkkä hetki, siellä jos- - Suomalainen sotainvalidi- soittokuntien säestyksellä Vete- ta. Suomen kansainväliseen karihaudoille. Puheessaan hän sain, perustui Amin ja Lyylin ja veteraanihuolto kestää hy- raanin Iltahuudon. menestykseen tarvitaan ta- toi esiin Juhani Ahon isän, Ii- säilyneisiin kirjeisiin. Taustal- vin kansainvälisen vertailun. Iisalmen Kalevalaiskuoro ja loustaantumassakin vahvaa salmen kirkkoherra Theodor la soi sanaton laulu Sanna-Kai- Veteraanijärjestöjen ja valtio- nuorisokuoro Allegro johtaja- kansallista itsetuntoa, johon Brofeltin kansanomaisen näke- san Ruopan sellon ja pianon vallan välinen vuoropuhelu on na Leila Heikkonen esiintyi. kuuluu usko omiin mahdol- myksen lähimmäisestä ja kris- äänin. Näytelmäpuolet oli oh- ollut tiivistä. Veteraanijärjestö- Lavalle kuorojen lisäksi nou- lisuuksiin, mutta myös ylpeys tillisestä avusta sekä 200 vuotta jannut Heli Löytynoja. jen panos on ollut merkittävä sivat iisalmelaiset baritoni Ari menneisyydestä. sitten tapahtuneen Koljonvir- Juhlapuheen pitänyt päämi- ja ne ovat vauhdittaneet usei- Honkanen ja trumpetisti Ismo Veteraanin puheenvuoron ta uudistuksia. Eri toimijoiden Vänskä. Säveltäjä Joonas Kok- esitti sotainvalidi, lääkintöneu- yhteistyöfoorumina on ollut jo kosen Paavon virsi oopperasta vos Niilo Läksy. Puheensa hän liki 30 vuoden ajan sosiaali- ja Viimeiset kiusaukset toi esille päätti vetoomukseen: terveysministeriön yhteydessä herännäisyyden, jolla on ollut - Meidän hartain toiveemme toimiva valtakunnallinen rin- vaikutusta seudun elämään. on, että saisimme olla rauhas- tamaveteraaniasiain neuvotte- Puolustusvoimien terveh- sa, ja siinä nuorisolla – tulevil- lukunta. dyksessä amiraali Juhani Kas- la sukupolvilla - on velvoittava - Hallitusohjelman tavoit- keala käsitteli maanpuolustus- tehtävä. Kuin he vuorollaan as- teena on myös huolehtia koko tahtoa. Suomen puolustuksen tuivat elämän etulinjaan, niin veteraanisukupolven hyvin- uskottavuus perustuu perim- heidän tulee hoitaa leiviskäänsä voinnista. Veteraanien osal- miltään kansalaisten vahvaan isänmaan asiaa unohtamatta. ta meneillään olevat vuodet maanpuolustustahtoon. Jos Hyvät aseveljet. Samalla, kun ovat tärkeitä, koska vaativan tahtoa ei ole, ei nykyaikaisim- tervehdin Teitä kaikkia, halu- hoidon tarve kasvaa. Oikeal- millakaan asejärjestelmillä tai an palauttaa mieliin Finlandia- la kuntatason toiminnalla ja suurilla miesmäärillä pystytä hymnin säkeet: Nouse, Suomi, monipuolisilla kuntoutusmal- luomaan riittävää puolustusky- nosta korkealle pääsi seppelöi- Lottapukuiset lukiolaistytöt Olvi-hallilla pidetyssä asemiesillas- leilla turvaamme veteraaneil- kyä. Puolustustahtoa voidaan mä suurten muistojen. sa. Rivistöä tarkistamassa Rintamanaisten Liiton puheenjohtaja le mahdollisuuden asua omas- ylläpitää vain, mikäli kansa- Kaarina Peltola (vas.) ja liiton kunniapuheenjohtaja Laine-Maire sa kodissaan niin kauan, kuin laiset kokevat oman yhteiskun- Teksti: Risto Pehkonen Kyöstilä. mahdollista. tansa puolustamisen arvoisek- Kuvat: Pekka Ritola, Pertti - Hallitusohjelman sosiaa- si. Malinen ja Markku Seppä lija terveyspoliittiset tavoit- teet korostavat vanhustenhuol- toa. Huolimatta taloudellisen Iisalmen kaupunki tilanteen vakavasta heikkene- misestä olemme päättäneet to- kiittää lämpimästi teuttaa takuueläkeuudistuk- Kansallisen veteraanipäivän sen vuoden 2011 maaliskuusta valtakunnalliseen pääjuhlaan lähtien. Samoin on sovittu pe- osalistuneita! rusetuuksien tason sitomisesta elinkustannusindeksiin samas- ta ajankohdasta. Vuoden 2010 talousarvioesityksen laadinnan yhteydessä elokuun budjettirii- hessä hallitus arvioi muun muassa veteraanietuuksien kehit- tämismahdollisuuksia. Pääjuhlassa jatkettiin koti- rintaman tunnelmissa. Minna Hämäläinen näytteli Lyylia, joka tyttärensä kanssa iltapuh-

teella kirjoitti miehelleen rinta- www.kansallinenveteraanipaiva.fi Partiolaiset avustivat lipunnostossa. malle. Todellisuuspohjoisessa 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 15

Iisalmelaisten taidonnäyte – Perinnekuja ansallisen veteraanipäi- osta hakivat Olavi Tiikkainen vän teeman pukeminen ja Ari Borg m/1924 hevosve- teoiksi ja toiminnaksi toisen soppakanuunan, jonka alkoiK kaupunginjohtaja Mart- aisat jouduttiin uusimaan. Va- ti Harjun alulle tuomista ide- paaehtoisesta talkooväestä löy- oista. Rakennetaan verkosto, tyi osaajia, kuten Eino Lap- jonka jäsenet tuovat oman eri- palainen, joka toi parin päi- tyisosaamisensa tapahtumaan. vän jälkeen sotaväen vihreiksi Järjestelytoimikuntaan kutsut- maalatut uudet aisat tilalle. Ve- tiin projektipäälliköksi Hanna teraanien ajanjaksoon eli Pe- Iiskola-Kesonen, puheenjoh- rinnekujaan kuului tietysti he- tajaksi Arto Niemelä ja lisäk- vonen. Polle rouskutti tyyty- si veteraanijärjestöjen puheen- väisenä puomissaan kauroja johtajat. Iisalmelaiset halusivat ja nyhti tarjolla olevaa heinää tehdä tapahtumasta Iisalmen välittämättä ihmistungoksesta näköisen. Saatujen ehdotusten ympärillään. perusteella päädyttiin rakenta- Iisalmen Reservikomppania Perinnekujalla oli esillä maan tapahtumapaikkojen vä- (1881-1899) sijaitsi Kasarmin- myös ajanjakson aseistusta. Oli kankaalla, lähes juhlapaikalla. lille Perinnekuja. esimerkiksi tykki, maksimi ja Jääkäreiksi pukeutuneita nuoria. Keskustelemassa kenraalimajuri Reservikomppaniaan otettiin norsupyssy, jotka olivat löyty- Jukka Pennanen. Alku Suomen sodasta arvalla joka kolmas asevelvol- neet osin Jari Mäkisen varas- linen kolmeksi kesäksi reservin Aikajanaksi otettiin Suomen toista. kertausharjoituksiin. sodasta 1808-1809 nykypäivä- än ja ikähaarukka veteraaneis- Sodat 1939-1945 ta lapsiin. Iisalmen ilme Perin- delle aitoihin jääkäritakkeihin Talvi- ja jatkosodan pukuja oli nekujalla aloitettiin Koljonvir- ja asuihin pukeutuneelle nuo- saatu oppilaille Milpron varan taistelun 6-naulan tykillä, rukaiselle annettiin Iisalmesta rastoista. Suunnitteilla olevan sillalla ja sen ajan sotilaiksi pu- lähteneiden roolit. Toinen oli Mannerheim-elokuvan rahoi- keutuneilla koululaisilla. Ii- jääkärikenraalimajuriksi nous- tuksen riittävyys oli siirtänyt salmessa asuu Suomen Aseke- seen Antti Kääriäisen jääkä- filmauksen aloitusta. Iisalmen räilijöiden puheenjohtaja Jari rikausi ja toinen jääkärievers- Perinnekujan toimikunta huo- Mäkinen, jonka takaa saatiin tiluutnantti Yrjö Tenhusen kasi helpotuksesta, sillä kujaan aitoja 1808 musketteja ja miek- rooli. Iisalmi oli siinä suhtees- kuuluvia asusteita oli nyt saata- koja sotilaille. sa onnellisessa asemassa, että vissa. Talvisodan asuihin kuu- Perinnekujaan saatiin ilmet- täällä ei Vapaussodan aikana luu myös malli Kajander. Pe- tä ruotuväkilaitoksen päällys- taisteltu. Kolmas jääkäriasui- rinnekujalla oli esillä sodassa Pääministeri Vanhanen tarkastamassa maakuntakomppanian tön lippumiehen taustan omaa- nen nuorukainen oli JP 27:n käytettyjä aseita ja JSP:n koro- osastoa järjestelytoimikunnan puheenjohtajan Arto Niemelän ja van Risto Pehkosen toimesta. jääkäri, joka kuten useimmat tettu teltta. Lotat olivat muka- varapuheenjohtaja Martti Rytkösen kanssa. Taustalla Pohjois-Sa- Sotiemme veteraanijärjestöjen jääkäreistä palasi velvollisuu- na aidoissa asuissa. Osa Perin- von MPK:n piiripäällikkö Ossi Pirhonen. lipuista saatiin näyttävä ku- tensa suoritettuaan kotiseudul- nekujan varusteista oli saatu jan toinen reuna. Perinneku- leen jatkamaan ammattiaan ja Joroisten sotilasmuseosta. jatoimikunnan puheenjohtaja elämäänsä. Nuorukaisella oli Paikalla oli sotalapsia ja ai- man juhlissa esittäneen lääkin- Sotilaiden henkistä puolta oli Martti Rytkönen huolehti lip- keiteleläisen jääkärikapteeni toja evakkoja lapsineen. Iisal- töneuvos Niilo Läksyn ansi- esillä kolmessa paikassa Kiu- pujen rivijärjestyksestä. Jalmari Ruuskasen asetakki il- meen aihe liittyy läheisesti. osta. Iisalmen nykyaikaan so- ruvedeltä lähtöisin oleva Ten- Kiitokset Iisalmen Sahalle, man arvomerkkejä. Onhan isä Eliaksen avulla Ii- tainvalidit liittyvät Veljeskodin ho Tikkasen toimesta. Hän oli joka lamasta huolimatta lah- salmeen rakennettu Evakko- ja veteraanien kotiaputoimin- sotilaiden rintamalla maalaa- joitti jykeviä tukkeja. Tekijä- Itsenäisyyden alkuajat keskus, museoineen, juhlasa- nan kautta. mista tauluista ja puhdetöiden miehet Juha Huttunen, Reino Ajanjaksolle saatiin paikallis- leineen ja majoitustiloineen. Kaatuneiden omaisten pai- kuvista koonnut omilla varoil- Purkunen ja Risto Kiiskinen ten suojeluskuntalaisten ja lot- Sotainvaliditoiminta alkoi kallinen Ylä-Savon Sotaorvot laan näyttelyt Olvi-hallille ase- rakensivat lippukujan. tien vielä käyttökelpoisia asuja. 1940 Iisalmessa, joten heidän olivat osa Perinnekujaa. veli-iltaan, kulttuurikeskuksen Iisalmen Reservikomppania Iisalmen lyseon historian leh- julisteensa olivat näyttäväs- Iisalmen miehet olivat jat- aulaan ja veteraanijuhlan ruo- 1881-1899 sijaitsi aikoinaan Ka- tori Pekka Ritola hankki asui- ti esillä kujan varrella Osmo kosodassa pääosin 14. divisi- kapaikan käytävälle. Iisalmen sarminkankaalla eli osin juhla- hin mahtuvia oppilaita. Kuopi- Naakan ja veteraanien sano- oonan mukana Rukajärvellä. ilmettä toi näyttelyyn täältä paikalla. Suomalainen sotaväki lähteneen, Matilaisten veljeksis- kutsuttiin vuodesta 1878 ruo- tä tykistön kapteeni Erkin maa- tuun. Kuopiossa oli 17. Tarkka- laukset, Kalle Halosen ja Toivo ampujapataljoona, jossa palve- Jutilan työt muiden joukossa. luaika oli 3 vuotta. Iisalmessa Perinnekujaan kuului oleel- oli reservikomppania, johon lisesti Iisalmen asevarikko, arvalla valittiin joka kolmas jonka pitkä 1919-2003 histo- asevelvollinen kolmeksi kesäksi ria oli esillä Jaakko Kauppisen reservin kertausharjoituksiin. toimesta. Sortovuosien alkaessa suoma- Perinnekuja loppui maan- lainen sotaväki lakkautettiin ja puolustusjärjestöjen osastoihin. vuodesta 1901 venäläiset san- Rauhanturvaajat olivat esil- tarmit täyttivät kasarmit. lä omissa turvaajan asuissaan. Heidän päähineidensä väri ker- Itsenäisyyden toi asiantuntijoille ajankohdan herääminen ja oltiinko YK:n vai EU:n vai Perinnekujalla esiteltiin Jääkä- muiden komennossa ja hiha- riliikettä sekä esitetaulujen että merkit kertoivat paikan. henkilöhahmojen kautta. Kah- Juhlavieraat palaavat ruokailusta perinnekujaa pitkin pääjuhlaan. Maakuntakomppania oli 16 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

jo nykyaikaa ja se kuului Maanpuolustuskoulutuksen eli MPK:n osastoon. Mukana Pe- rinnekujalla olivat reservin up- seerit RUL:n toiminnanjohtajan Janne Kososen kanssa. Myös Reserviläiset olivat näyttävästi esillä. Ruokapaikan ja juhlapaikan välillä olevan kujan varrella oli päiväkodin lapsia Suomen liput kädessä Pirjo Järven ohjauk- sessa. Lapsien helakasti kaiku- va laulu oli veteraanien mieleen heidän hitaasti vaeltaessaan kohti pääjuhlapaikkaa. Niin perinnekuja kuin pää- juhla oli rakennettu sotiemme veteraanien kunniaksi ja tuo- maan ansaittua juhlaa niin paikalla olijoille kuin TV:n ääressä seuraaville. Kentältä kuultu tä- mänkertaisen kansallisen veteraanijuhlan palaute oli kohteli- asta, jopa ylistävää. Iisalmesta ihmeen hyvää oli jälleen saatu aikaiseksi. Järjestäjien puolelta todettiin takaisin iisalmelaisit- tain, että ”hyvä kun kelepas”.

Tekstit: Risto Pehkonen Perinnekujan yksi puuhamiehistä ja tekijöistä keskellä, rakuuna- Kuvat: Pekka Ritola, Pertti kapteeni Jari Mäkinen. Malinen ja Markku Seppä Evakko ja sotalapsi.

Savukosken Rajakirkko Pudasjärvelle nuorisojaosto täyttyi Veteraanipäivänä ansallista veteraanipäi- heenvuoro, jossa hän kauniil- Koillismaan rauhanturvaajat vää vietettiin Pudas- la tavalla käsitteli veteraanien luovuttivat juhlassa paikalliselle avukosken-Pelkosennie- muita. Kilpimaan mukaan on järvellä yhtenä kunnan työhön ja arvostukseen liitty- sotaveteraaniyhdistykselle myös men alueella järjestely- tärkeätä muistaa viettää myös 370-juhlavuodenK tapahtumana. viä näkemyksiään. Hän kertoi merkittäväksi luonnehdittavan vastaavina olivat tällä itsenäisyyteen ja sen puolusta- Juhlassa oli paikalla 400 henki- haastatelleensa mummiaan, toimintatukilahjoituksen. kertaaS Savukosken Sotavete- miseen liittyviä merkkipäiviä, löä, heistä sotiemme veteraane- jonka omien kokemusten li- Veteraanien runsaan osal- raanit ry ja Savukosken kunta joista yksi on veteraanipäivä. ja ja heidän puolisoitaan 150 ja säksi tietolähteenä olivat myös listumisen juhlaan mahdollis- ja seurakunta. Erkki Vitikan sanoittaman saman verran koululaisnuori- tämän sodassa olleen upseeri- tivat paikallisen liikennöitsijän Juhlapuheen pitäjäksi oli ja Toivo Keräsen säveltämän soa. isän kertomukset. ja veteraanien tukihenkilöiden saatu jopa Savukosken “oma koskettavan laulun Lokan hei- Tervehdys- ja juhlapuheitten Juhlassa julkistettiin seura- järjestämät kuljetukset. Pu- kenraali”, neljännen polven näkuu, esitti runomuodossa lisäksi ohjelmassa oli musiikki- kunnan ja paikallisten veteraa- dasjärven kunta tarjosi juhlan kuoskulainen, prikaatikenraa- Kilpimaa ja häntä säesti Pirk- esityksiä ja kuorolaulua. Huo- nijärjestöjen valmisteleman ve- alussa veteraaneille lounaan. li Pentti Airio. Näin kertoi, vä- ko Kolkka. Laulu on tehty Lo- mionarvoisena koettiin myös teraaniyhdistyksen nuorisojaos- hän leikkimielisestikin, avajais- kan kylään heinäkuussa 1944 nuoren lukiolaisneidon pu- ton toiminnan käynnistäminen. Paavo Pikkuaho puheenvuorossaan Savukosken tehdyn partisaani-iskun uhrien sotaveteraanien puheenjohtaja muistamiseksi. Tuomo Kilpimaa. Juhlapuheen piti prikaatiken- Kansallinen veteraanipäivä Oulussa Veteraanipäivän juhlallisuu- raali, sotatieteen tohtori Pentti det alkoivat Rajakirkossa pi- Airio. Hänen puheensa paino- ansallista veteraanipäi- 4.-6.lk n. 200 oppilasta seura- lasalissa. Tilaisuuden järjestä- detyllä jumalanpalveluksella. piste oli talvisodassa ja hän kä- vää vietettiin Oulus- sivat Madetojan salin juhlaa minen on saanut kiitosta myös Saarnassaan rovasti M. Suome- sitteli tätä sotaa niin koillislap- sa 27.4.2009 perinteitä netin välityksellä koulun juh- vanhemmilta. Samoin Poh- la kertoi Hyvästä Paimenesta ja pilaisesta kuin valtakunnallises- kunnioittaen.K Oulun Madet- jois-Suomen Sotilasläänin Esi- johdatuksesta. Kirkonmenojen takin näkökulmasta. Talvisodan ojan salissa oli paikalla n. 450 kunnassa Hiukkavaarassa seu- päätteeksi lähetettiin seppel- henki oli hänen mielestään yksi vierasta. Tänä vuonna juhlaa rattiin juhlaa internetin väli- partio sankarihaudalle. ratkaiseva tekijä siinä, että Suo- voitiin seurata myös kaapelite- tyksellä ja tilaisuutta pidettiin Pääjuhlan aluksi kuultiin Sa- mi kesti nuo 105 raskasta päivää. levisiosta ja internetistä. onnistuneena. Hailuodon kun- vukosken ja Pelkosenniemen Voimansa äärimmilleen ponnis- Juhla välitettiin kaapeli- nassa sekä Pyhäjärven kaupun- yhdistetyn sekakuoron esittä- taen kansakunta selviytyi, mutta television ja internetin kaut- gissa oltiin myös internetin vä- vän kaksi laulua: Sininen ja val- veitsenterällä se oli. Esimerkik- ta suorana mm. Oulun alueen lityksellä mukana arvokkaassa koinen ja Mun sydämeni tänne si Sallan rintamalla olisi alka- kouluille ja vanhainkodeil- juhlassa. Oulun kaupunginsai- jää. Kuoroa johti Taina Hiltu- nut venäläisten uusi, voimakas le. Internet-lähetys puolestaan raalan ja vanhainkotien asuk- nen-Ojala ja säestyksestä vasta- hyökkäys - tavoitteena Tornio - tarjottiin suljettuna lähetykse- kailla oli mahdollisuus seurata si Eveliina Simula. Avajaispu- 15. päivänä maaliskuuta, mutta nä sellaisten kuntien kouluille lähetystä kaapelitelevision väli- heenvuorossaan Tuomo Kilpi- sitä hyökkäystä ei koskaan tul- ja vanhainkodeille, joilla ei ole Oulun läänin maaherra Eino Siu- tyksellä. maa käsitteli onnen olemusta ja lut, tuli rauha 13.3.1940. pääsyä kyseiseen kaapeliverk- ruainen piti kansallisen veteraa- mistä onnen voi löytää; sen voi koon. Esimerkiksi Limingan nipäivän juhlapuheen Madet- © Kimmo Räisänen, Oulun löytää esimerkiksi auttamalla Esko Vuorisjärvi kunnan Tupoksen ala-asteen ojan salin juhlassa. kaupunki, viestintä 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 17

Kansallinen veteraanipäivä Kouvolassa Hausjärven kunta tarjosi ansallista veteraanipäi- veteraaneille juhlalounaan vää vietettiin ensim- mäistä kertaa yhdisty- ansallista veteraanipäi- le ja yhdessäololle. Se onnistui- neessäK Kouvolassa monin eri vää vietettiin Hausjär- kin erinomaisesti; ainakin, jos tavoin. Kaupungin järjestämä vellä tänä vuonna uu- iloisesta puheensorinasta jota- pääjuhla oli iltapäivällä Kuu- dellaK tavalla. Hausjärven kunta kin voi päätellä. Musiikkia ja sankoski-talossa. tarjosi sotiemme veteraaneille, päivän henkeen sopivaa jutus- Tapahtumat alkoivat kello puolisoille ja leskille kansalli- telua tarjosi Aki Kaivola Lam- 10.00 seppeleenlaskulla Kymen sen Veteraanipäivän juhlalou- milta. Tervetuliaissanat lausui Lukolla Itsenäisyyden patsaal- naan. Aloitteen asiasta teki ve- kunnanvaltuuston puheenjoh- la. teraaniasiain neuvottelukunta. taja Kari Masalin ja ruokaru- Lions-klubit tarjosivat pe- Kutsu juhlalounaalle lähe- kouksen luki seurakuntapasto- rinteisen sotilaan hernekeitto- tettiin Kelan avustuksella hen- ri Virpi Pirjeta. ja pannarilounaan veteraaneil- kilökohtaisesti rintamatun- Hausjärven Reserviläisjär- le ja heidän avustajilleen Utin nuksen omaaville veteraaneil- jestöt ja Sotaveteraanien Tuki- Jääkärirykmentin muonitus- le, loput juhlavieraat pyrittiin jaosto huolehtivat tarvittaessa keskuksessa. Musiikista vas- Hernekeittoa odottelemassa järjestäjien edustajana Paavo Mikko- tavoittamaan muilla keinoilla. myös veteraanien kuljetukses- tasi Kouvolan Kiltasoittokunta. nen ja veteraanit Adele Rantalahti, Hilkka ja Olavi Tapola. Kutsumenettely toimikin ta lounaalle. Kuljetuskäytäntö Tapahtuman järjestelyvuoros- hyvin. Rintamatunnuksen aloitettiin kuusi vuotta sitten sa oli LC Kaipiainen. Tilaisuu- puolustusvoimien Utin Jääkä- risokuoro, Anjalankosken luki- omaavia on Hausjärvellä Kelan Itsenäisyyspäivänä, ja sitä on teen oli saapunut kolmisensa- rirykmentin komentaja, evers- on musiikkiryhmä ja Kouvolan mukaan 98, ja lounaalla väkeä tarkoitus jatkaa edelleen. Tänä taa veteraania ja tukihenkilöä ti Kim Mattsson. Puheessaan Kiltasoittokunta. Ehkä työpäi- oli juuri saman verran. Kaikki vuonna reserviläiset ja tukija- eri puolilta kaupunkia. Mattsson kertoi nykyisten va- vä ja tapahtuman ensikertai- tunnuksen omaavat eivät tie- osto myös avustivat lounasta- Pääjuhlassa esiintyi runsas- rusmiesten sisäistäneen vete- suus kaupungin järjestämänä tenkään mukaan valitettavasti jia. lukuinen nuorisojoukko. Kau- raanien perinteen, tahdon puo- oli syynä juhlayleisön vähäi- päässeet, mutta leskiä ja puoli- 23. kansallisen veteraanipäi- pungin tervehdyksen esitti val- lustaa isänmaata. Musiikin seen määrään. soita kertyi sitten vastaavasti. vän aloitus oli Hausjärvelläkin tuuston puheenjohtaja Valto juhlassa esittivät Pohjois-Ky- Juhlalounaalle ei järjestetty toki perinteinen, kunniakäyn- Koski, seurakuntien kirkko- men musiikkiopiston nuoriso- Roope Nieminen erityistä ohjelmaa, vaan ajatuk- ti sankarihaudoilla ja seppelten herra Kimmo Ylikangas ja orkesteri, Anjalankosken Nuo- sena oli antaa tilaa seurustelul- lasku muistosanoineen.

Veteraanipäivän konsertti Kuusikodissa uusikodin asukkaat ja vään. Kuoro lauloi Pekka Järvi- ken kruunasi Veteraanin ilta- tuonut pitkäaikaishoitopäällik- sellä sijalla olleet isänmaalliset paikalle saapuneet ve- sen johdolla suoraan kuulijoi- huuto. Kuoron puheenjohtaja kö Elsa Pasma lämminhenki- perinteet säilyvät. Kuusikodin teraanien ystävät saivat den sydämeen. Monipuoliseen Reijo Ovaska piti juhlapuheen sessä puheenvuorossaan. veteraanit esittävät kiitoksensa nauttiaK tasokkaasta kuoromu- ohjelmistoon oli valittu pääasi- palauttaen mieliin veteraanien Tilaisuus oli vaikuttava, kuorolle ja muille juhlan toteu- siikista Kuusikodissa. assa kuulijoiden lapsuudesta ja uhraukset ja mittavan jälleen- kaunis ja harras. Aika kantaa tukseen osallistuneille. Kuusikodissa vuosittain vie- nuoruudesta, myös sota-ajal- rakennustyön suomalaisen yh- viestiä. Veteraanien uhrauk- raillut kirkkonummelaiskuoro ta tuttuja kappaleita; hengel- teiskunnan hyväksi. Samaan set eivät ole unohtuneet. Kuu- Marjatta Hakonen Aatamit ja Eevat toi juhlan tun- listä musiikkia, isänmaallisia teemaan yhtyi Espoon kaupun- sikodin veteraaneille on tär- nun myös kodin veteraanipäi- lauluja ja kansanlauluja. Kai- gin tervehdyksen tilaisuuteen keää, että kodissa aina keskei-

Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykillä ansallisena veteraani- killä nyt jo 15. kerran. Juhla- päivänä oli Pohjan Pri- puheen piti puolustusministe- kaatin Killan juhlalli- ri Jyri Häkämies. Veteraanin nenK lipunnosto Kilpisjärvellä Iltahuudon lauloi simolainen kolmen valtakunnan rajapyy- 88-vuotias Armas Ilvo. Operaatio on saanut nimen Pohjanloimu. Lapin sodassa käsivarren alueella tais- tellut Jalkaväkirykmentti 1 on Pohjan Prikaatin Killan pe- rinnejoukko-osasto. Operaati- on nimi perustuu JR 1:n tais- teluosasto Loimuun, jota johti Kilpisjärven suunnassa Man- nerheim-ristin ritari, everstiluutnantti Kalervo Loimu, sekä toisaalta Pohjan Prikaatin Kil- taan. Osasto Loimun sotilaat nostivat 27.4.1945 vapaan Suo- men lipun kolmen valtakunnan rajapyykille ajettuaan sitä ennen viimeisetkin saksalaiset Lippu on nostettu salkoon. Ku- sotilaat Suomen rajojen ulko- Kolmen valtakunnan rajapyykillä Kilpisjärvellä oli kansallisena veteraanipäivänä runsaasti yleisöä. va: Taina Pirinen puolelle. Toinen (oik.) puolustusministeri Jyri Häkämies. Kuva: Taina Pirinen 18 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Kaatuneiden Muistosäätiöltä Veteraanipalkinto

aatuneiden Muistosää- ten Liitto esittivät kukin kolme Vuoden 2009 Martin, Jyväskylä Ansiokkaasta ja monipuo- tiö jakoi ensimmäis- palkinnon saajaa Kaatuneiden Veteraanipalkinnon Ansiokkaasta ja esimerkil- lisesta työstä sotiemme vete- tä kertaa Veteraanipal- Muistosäätiölle. Muistosäätiö saajat ovat: lisestä toiminnasta sotiemme raanien viihtyvyyden hyväksi kinnotK tunnustuksena poik- kutsui työryhmän valmistele- Sotainvalidi Otto Malkki, Var- veteraanien hyväksi tehdyn va- ja heimoveteraanien sekä Suo- keuksellisen merkittävästä maan valintaa. Työryhmään kaus paaehtoistyön järjestämisestä men-poikien avustamisesta. pitkäaikaisesta työstä veteraa- kuuluivat säätiön puheenjohta- Pitkäaikaisesta, ansiokkaas- ja toteuttamisesta Jyväskylän Esityksen teki Suomen Sota- nien hyväksi. Kunkin palkin- ja Ahti Sirkiä, asiamies Marjo ta ja jälkipolville esimerkik- seudulla. veteraaniliitto. non suuruus on 2000 € ja se on Hautala sihteerinä ja jäseninä si kelpaavasta työstä sotiemme Esityksen tekivät Keski-Suo- Palkittavat ovat omalla esi- verotonta tuloa. Reino Toivio, Pertti Suominen veteraanien ja nuorison kes- men Sotaveteraanipiiri ja Rin- merkillään näyttäneet, miten Veteraanijärjestöt, Sotain- ja Markku Seppä. Veteraani- kuudessa Kangaslammilla. tamaveteraanien Keski-Suo- veteraanien elämässä voidaan validien Veljesliitto, Suomen palkinnon saajat päätti Kaatu- Esityksen teki Sotainvalidi- men piiri. toteuttaa vanhaa asennetta, Sotaveteraaniliitto, Rintama- neiden Muistosäätiön hallitus. en Veljesliitto. Purseri Kalevi Rönnqvist, että veljeä ei jätetä ja heikom- veteraaniliitto ja Rintamanais- Rikosylikonstaapeli Juhani Hyvinkää masta pidetään huolta.

Palkittu veteraani Otto Malkki yksyllä 90 vuoden iän Petroskoita lähestyttäes- Otto Malkki palasi kotipitä- saavuttava Otto on edel- sä jääkärikomppania, johon jäänsä Kangaslammille, missä leen liikkuva mies, vaik- Otto kuului, eteni rinnan Väi- hänen sukunsa on asunut 1500- kaS hän menetti oikean jalkan- nö Linnan Tuntemattoman so- luvulta lähtien. Sodasta ja vam- sa Seesjärvellä 67 vuotta sit- tilaan esikuvana olleen JR 8:n masta toipuminen vei aikansa, ten. Kuvaushetkeä piti aivan kanssa. mutta ei mies lopullisesti sän- sovitella, kun menoja oli mil- Otolla oli mukana laatikko- gyn pohjalle jäänyt. Urheilu, loin minnekin. kamera, jolla hän ikuisti sota- eritoten hiihto veti miehen liik- Loppukesästä 1919 synty- muistoja. Filmille tallentui Pet- keelle. Hänelle olisi järjestynyt nyt Otto ei joutunut talviso- roskoissa mm. kansantansseja läheisestä teollisuuskaupun- taan, mutta heti sodan jälkeen harrastaneen opettajan, Lin- gista Varkaudesta työpaikka, alkoi varusmiespalvelus. Mie- nan romaanissa kuvatun Vee- mutta se olisi häirinnyt hiih- hestä ruvettiin tekemään jää- ruskan, kuva. don harjoittelua. niinpä hän käriä. Aliupseerikouluunkin Oton sota päättyi 17. touko- valitsi vapaamman metsähoi- hän ehti, mutta kurssi jäi vä- kuuta 1942 Paateneessa Sees- toalan ja taimien kasvatuksen lirauhan sekavissa oloissa hie- järven rannalla, kun kives- elinkeinokseen ja alkoi harjoi- Otto Malkki esittelee saamaansa kunniakirjaa kotonaan Kangas- man kesken. Natsat tulivat sit- tä kimmokkeen saanut litisty- tella tosissaan. Vuonna 1953 al- lammilla. ten rintamalla. Heinäkuun 10. nyt luoti repi oikean jalan niin kanut kilpaura on komea: kaksi päivänä 1941 alkoi Ilomant- pahoin, että se piti amputoida. maailmamestaruutta ja viesti- sista pyörämarssi, joka päät- Jalkaa operoitiin vielä kahdek- hopea sekä olympiakultaa, ho- oli alkuaikoina aktiivisesti mu- ansioristi hänelle myönnet- tyi Stalinin kanavalle. Välillä san kertaa, ennen kuin tuleh- peaa ja pronssia reisiamputoi- kana yhdistys- ja piiritasolla ja tiin 2005. Nykyisin Otto toi- piti vain tapella, toteaa pirteä dus saatiin kuriin. tujen sarjassa, muista kilpai- oli Varkauden yhdistyksen hal- mii Sotainvalidien Varkauden veteraani. Sotasairaalasta päästyään luista puhumattakaan. Oton lituksen jäsenenä liki kymme- yhdistyksen hallituksessa. hiihtovauhdissa eivät kestäneet nen vuotta. Sotaveteraaniliiton monet vammattomatkaan kil- Jaakko Hendolin pailijat. Työn, harjoittelun ja kilpai- lumatkojen lomassa Otto Malk- ki on ollut alusta alkaen muka- Kaatuneiden Muistosäätiö na veteraanityössä tukemassa kavereita, jotka ovat apua tar- merkittävä tukija vinneet. Monet invalidikaverit aatuneiden Muisto- tiin veteraanien lapset. Kuu- ovat saaneet Otolta apua vam- säätiö on perustet- den vuosikymmenen aikana ma-asteen muutosanomusten tu vuonna 1944. Se jaettiin noin 8 500 stipendiä. laadinnassa ja hoitokustan- jatkoiK lakkautetun Suomen Veteraanien kuntoutus on nusten maksajan selvittelyssä. Aseveljien Liiton sosiaalista kuulunut säätiön toimintaan Yhdistystoiminnassa Otto ja toimintaa auttamalla sodas- vuosikymmenien ajan. Vii- Kangaslammin veteraanit oli- ta erityisen paljon kärsimään me vuosina myös veteraanien vat paljon edellä aikaansa, sil- joutuneita ja korostamalla omaishoitajina toimivat puo- lä he eivät perustaneet omaa kunniavelkaamme kaatuneil- lisot ja heidän leskensä ovat yhdistystä vaan liittyivät lähei- le. Jälkimmäinen näkyi sää- päässeet säätiön virkistystuen sen Varkauden yhdistykseen. tiön aktiivisuudessa koskien piiriin. Säätiö avustaa vuosit- Ja hyvin on mennyt, ei ole ollut sankarihautausmaiden saa- tain veteraanijärjestöjä tavoit- mitään kiistoja, asiat ovat hoi- mista mahdollisimman pian teenaan välittömän taloudelli- tuneet, toteaa järjestötoimin- niiden arvoa ja merkitystä sen avun tarpeessa olevien ve- nankin veteraani. Varkauden vastaavaan kuntoon. teraanien tai heidän leskiensä sotaveteraanien yhdistyksen Sotaleskille ja -orvoille jär- auttaminen. varainhankintatyössä, jätepa- jestettiin ammattikoulutus- Lisäksi säätiö antaa pie- perinkeruussa Otto on hoita- ta vuodesta 1950 ja samana nempiä avustuksia veteraa- nut Kangaslammin alueen pa- vuonna aloitettiin orvoille nityön ja veteraanien perin- Otto Malkin Petroskoissa ottama kuva opettajasta, jo- rin kaverin kanssa ja on työssä tarkoitettujen korkeakoulus- netyön kohteisiin ja mm. ka on ollut Väinö Linnan Tuntematon sotilas-romaanin mukana edelleen. Sotaveteraa- tipendien jako. Myöhemmin maanpuolustuskirjallisuuden Veran esikuvana. nien yhdistystoiminnassa Otto stipendin saajiksi hyväksyt- kustantamiseen. 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 19

Finnairin henkilöstö tukee veteraaneja okkolasta lähtöisin Kaunialan asukkaiden toveri- ryhmänsä kanssa toimii Kalevi oleva Kalevi Rönn- kunnalle. Myös lentoyhtiö osal- Rönnqvist ja muina ohjelman qvist tuli poliisikoulu- listui joulurahakertymään. suorittajina tunnettuja artis- tuksenK jälkeen Helsingin Ri- Pian toimintaan tulivat teja kuten Eino Grön, Vieno kospoliisin murharyhmään, mukaan myös laskiaisrieha, Kekkonen, Marjatta Leppänen, josta siirtyi Finnairiin 1974. makkarailta ja pyörätuolisa- Pirkko Mannola, Esa Niemita- Matkustajapalvelukoulutuk- fari sairaalan lähimaastossa. lo, Tuija Saura, Kanttiinin Lo- sen kautta hän valmistui pur- Kaunialan asukkaista kaikki, tat, Solistiyhtye Jermut jne. seriksi. Samanaikaisesti hän lukuun ottamatta vuodepoti- aloitti myös monimuotoinen laita, osallistuvat aina näihin Heimoveljiä ei unohdeta veteraanityön. tapahtumiin. Kalevi Rönnqvistin paras yh- Finnairin henkilöstö oli teistyökumppani heimovete- tuolloin aloittanut jo vuosia Veteraaneille raanityössä on ollut Mäntsä- jatkuneen joulurahakeräyk- rosvopaistia lässä nykyisin asuva, inkeri- sen Kaunialan sotavamma- Elokuussa tulee kuluneeksi 17 läissyntyinen Albert Kirjanen. sairaalalle. Tuohon työhön vuotta, kun näyttelijä Leo Las- 9-vuotiaana hänet palautettiin myös Kalevi Rönnqvist lähti tumäki esitti ideanaan Rosvo- perheensä kanssa Neuvostoliit- innolla mukaan. Aina joulun paistitilaisuuksien järjestämis- toon, 10-vuoden vankeuteen. lähestyessä lentoyhtiön toimi- tä veteraaneille. Ja siitä se al- Elämäntyönään hän ajoi 38 tiloissa oleviin joulukuusiin koi. Idea pantiin välittömästi vuotta rekkaa entisen Neuvos- kiinnitettiin pyykkipoikia ja toteutukseen, Kalevi Rönnqvist toliiton alueella. Kirjavainen kuusen viereen kehotusjulis- muistelee. Aluksi tilaisuudet tuntee laajasti heimoveljet, sekä te osallistua joulukeräykseen olivat pienimuotoisia, mutta heidän taloudelliset ja sosiaali- Sotainvalidien hyväksi. Mi- ovat vuosien mittaan saavutta- set tarpeensa. käli haluat muistaa sotainva- neet todella suuren suosion. Muutettuaan takaisin Suo- lidia jouluna, kiinnitä setelisi Vuosittain rosvopaisti pais- meen Albert Kirjaselle hankit- pyykkipoikaan. tetaan kymmenellä paikka- tiin pikkubussi rajantakaisiin Poikkeava keräystapa vetosi kunnalla ja niihin osallistuu henkilö- ja tavarakuljetuksiin. aina lentomatkustajiin yllättä- keskimäärin tuhat veteraania, Bussin hankinnan mahdollisti vän hyvin, jopa ulkomaisetkin puolisoa ja saattajaa. Osallistu- Kalevi Rönnqvistin organisoi- matkustajat kiinnittävät oman jien yhteismäärä on nousut jo ma varojen keräys Finnairin lo- setelinsä pyykkipoikaan. Ker- 150 000:teen. malennoilla. Heimoveteraani- Finnairin veteraanitoiminnan vetovastuun ohella Kalevi Rönn- tyneet rahat lahjoitettiin jou- Rosvopaistitapahtuman ti- työ jatkuu. Pikkubussikin on qvist on myös aktiivinen toimija Sotiemme Veteraanit Pohjois- luaaton kahvitilaisuudessa laisuusisäntänä, oman lotta- vaihtunut farmariin. Uudenmaan keräyksessä.

Jyvässeudun veteraanityön voimahahmo nkaran puuhamiehen vitut kohteet puhtaina talkoo- kuvassa tai mieluisassa liikun- ja oivallisen organi- tiimin voimin. Tiimin sekalai- taharrastuksessansa iltaras- soijan, rikosylikons- siin töihin kuuluivat sovittaessa teilla. Kahden tytön ja kahden Ataapeli Juhani Martinin an- myös muun muassa lippuvarti- pojan isä on asunut vuodesta siosta on Jyväskylän seudul- ot, seppelepartiot, arkunkannot 1960 puolisonsa Sirkan kanssa le rakentunut esimerkillinen ja muut vastaavat ”protokolla- Mäyrämäen omakotialueella. talkoorengas auttamaan vete- tehtävät”. Vaimosta on ohessa kehittynyt raaneja ja heidän leskiään mitä myös tiimin tehokas ”toimis- moninaisimmissa arjen ongel- Talkoot elämäntapana tosihteeri” kotipuhelimen ää- missa. Talkootiiminä tunnet- Vuoden 2008 yhteenvetoon ressä Juhanin poissa ollessa. tu toiminta sai alkunsa kym- Martin on koonnut 17-sivuisen menisen vuotta sitten, kun Ju- listan, jolle on kertynyt satoja Poliisitöissä kovissakin hani Martin otti hoitaakseen avustuskeikkoja. Tiimin osal- paikoissa Jyväskylän reserviläisissä ve- listujien reserviläisten ja virka- Vehkalahdella syntynyt ja teraaneille tarkoitetun tal- miesten sotilasarvot vaihtelevat Hankasalmen kautta perheen kooavun järjestämisen. Noin sotamiehestä everstiluutnant- mukana Jyväskylään muutta- 40 avustajaosaajan joukos- tiin. Iältään suuri osa heistä on nut Juhani Martin aloitti vuon- sa on timpuria, sähkömiestä, 60–80 -vuotiaita. He edustavat na 1955 kaupungin järjestys- putkimiestä, yleismiestä ynnä ikäkautta, jolle toisen auttami- poliisissa. Muutaman vuoden muuta niin, että tavallisen nen ja talkoot ovat elämäntapa. kuluttua hän siirtyi rikospolii- omakotitalon remonttityöt Ei mietitä asioita minä, minä sin puolelle ja edelleen vuonna saadaan tehtyä. Hätätilantees- ja minulle -logiikalla. Avustet- 1974 keskusrikospoliisin Keski- sa Martinin ”nopean toimin- tavat alkavat väestörakenteen Suomen aluetoimistoon. Täällä nan joukot” ovat hetkessä pai- mukaan olla enemmistöltään hän palveli aina eläkkeelle siir- kalla. Tavanomaisia töitä ovat sotaveteraanien leskiä. Vete- tymiseen asti vuoteen 1992. kasvimaan kääntö, polttopuu- raanit kuuluvat yleensä sotave- Nyt Juhanin päivät kulu- työt, marjapensaiden kehikot, teraaneihin, sotainvalideihin, vat talkoiden organisoinnissa. talojen maalaus, nurmenleik- rintamaveteraaneihin, rinta- Hieman ylpeänä, pitkä työlis- kuu, kaupassakäynti, turva- manaisiin tai sotaleskiin. ta kädessään, hän toteaa, ettei Veteraanitalkoiden palkittu voimamies Juhani Martin Jyväsky- kaiteiden teko jne. Mittavin Touhukas muhkeissa puli tiedä vastaavaa olevan muualla lästä tehtävä viime talvena oli lumi- songeissaan liikkuva 75 -vuo- Suomessa. työpäivystys yli 30 kohteessa. tias Juhani on tuttu näky jo Pyryn sattuessa pidettiin so- vuosien takaa Jyväskylän katu- Teksti ja kuva: Kalevi Reiman 20 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Sotiemme Veteraanit varainhankinta tavoitteessa Keski-Suomen aaliskuussa alkanut Helsinki-Vantaa, Lahti, Etelä- raanit rintamerkki ja riipus. avaustapahtuma tämän vuoden kam- Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Niitä on tarjolla lähinnä inter- panja on toukokuun Pohjois-Uusimaa. netin kautta. Keräyspiirit voi- Ilmailumuseolla Mloppupuolelle kerännyt yli 1 vat välittää merkkejä myyntiin eski-Suomen piirin ke- peläisen johdolla. Musiikista milj. euroa, joka on 10 % enem- Sotiemme veteraanit myös veteraanijärjestöjen yh- räyksen avaustapahtu- huolehti tenoriluutnantti Rai- män kuin viime vuonna vas- merkin myynti yli distyksille, jotka saavat myyn- ma järjestettiin Keski- mo Salo säestäjineen. Tilaisuu- taavana aikana. 5000 kpl nistä merkittävän palkkion. SuomenK Ilmailumuseolla 18.4. den juonsi Kari Korhonen. Tämän vuoden suurimmat Myyntituotteena toukokuun Ilmailumuseo toimii Suomen Varsinainen keräyksen ava- keräystulokset ovat tehneet: ajan on ollut Sotiemme Vete- ilmavoimien valtakunnallisena us tapahtui Tauno M Pekkasen museona ja sopi siten hyvin ta- lainaamien 11 pappamopon pahtuman pitopaikaksi. yhteislähdöllä. Ulkoalueella oli Tilaisuuden avasi entinen il- erilaista toimintaa veteraaneil- Tapahtumia keräyspiireissä mavoimien komentaja, kenraa- le ja muulle yleisölle kullan- liluutnantti Rauno Meriö, jolla kaivuusta pistooliammuntaan Naisten Valmiusliitto mukana 1950-luvulla toimineena Mes- Tikkakosken Reserviupseerien serschmitt-lentueen päällikkö- ja reserviläisten järjestämänä. auttamassa veteraaneja nä oli omakohtaistakin koke- Kahtena lauantaina, yhteen- musta veteraanien käyttämästä sä vajaalla sadalla kerääjällä Jy- aisten Valmiusliitto ta on ollut mukana valtakun- alkaen. Vuosina 2002 - 2004 ja museossa olevasta lentoka- väskylän suurimmissa marke- ry:n Turun ja Porin nallisessa Sotiemme Veteraa- keräykseen osallistuttiin jär- lustosta. Sotiemme Veteraanit- teissa ja kävelykadulla toteutet- Alueneuvottelukun- nit - keräyksessä vuodesta 2002 jestämällä konsertteja Turussa, keräystä vahvasti tukevan Il- tu lipaskeräys tuotti yhteensä N Porissa ja Salossa sekä suoritta- masotakoulun johtajan eversti 20 830 €. Keräys jatkuu Jyväs- malla lipaskeräystä. Vuodesta Harri Leppälaakson terveh- kylässä syksyllä 800 varusmie- 2005 alkaen on keräyksen vuo- dyksen jälkeen ilmavoimien hen listakeräyksellä. sittainen päätapahtuma ollut pappi, kenttärovasti Sauli Kes- Sotainvalidien syyskeräys- Turussa Heikkilän Sotilas-ko- kinen toi veteraaneille tervei- ten pääsääntöisesti liityttyä So- dissa. Muotinäytöksen yleisö- set Valamosta teemalla Kristus tiemme Veteraanit keräykseen menestys on ollut taattu, aina nousi kuolleista. Keski-Suomen on suuri osa keräystapahtumis- yli sata osallistujaa. Tänä vuon- keräyksen ansiokkaasti toimi- ta koko maakunnan alueella na 21.4. oli osallistujia 158 ja neita paikallispäälliköitä pal- siirtynyt syksyyn hyödyntäen tuotto yli 2000 € luovutettiin kittiin piiripäällikkö Kari Kil- näiden keräysten perinnettä. Sotiemme Veteraanit-keräyk- seen

Tarja Salmi

Mopokerhojen tempaukset laajenevat Kauniala-ajo kahdeksatta kertaa alvatun Pappojen, lilta Suomea. Tiettävästi aina- lä kertaa mopon kauppahinta Suomen tunnetuim- kin iisalmelaiset ja jyväskylä- nousi reilusti yli 4000 euron. man Pappatunturi- läiset ajoivat mopoillaan koko Eri puolilla Suomea toimii mopojenH harrastajaseuran jo matkan Helsinkiin. useita 1960–70-lukujen mopo- kahdeksatta kertaa järjestä- Tapahtumalla kerätään va- jen perinteiden vaalimiseen, Entinen ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Rauno Meriö mä ajo Helsingin Kauppatoril- roja Kaunialan sotavammasai- kunnostamiseen ja niillä aja- avasi tapahtuman. Vasemmalla Suuresta Kola-järvestä Itäkarjalas- ta Kaunialan sotavammasai- raalassa hoidettavana olevien miseen sekä niiden ympärillä sa 1998 nostettu luutnantti Lauri Pekurin Brewster BW-372, jonka raalaan keräsi perjantaina 22.5. sotiemme veteraanien virkis- tapahtuvaan harrastustoimin- omistaa US Navyn museo. Kone on maailman ainoa säilynyt yksi- lö ja lainassa Suomen ilmavoimilla vielä kaksi vuotta. Ilmavoitoilla jälleen yli 200 erilaisen mope- tystoimintaan mm myymällä taan erikoistuneita, niin mies- laskettuna tyyppi oli Suomen ilmavoimien käytössä pudotussuh- din osallistujajoukon, joka oli huutokaupalla täydellisesti pe- ten kuin naistenkin muodos- teellaan 1:32 maailman tehokkain. Oikealla legendaarinen Talvi- saapunut tapahtumaan eri puo- ruskorjattu pappamopo. Täl- tamia kerhoja, joiden yhtenä sodan Fokker D 21. Kuva: Kari Löfgren toimintamuotona on yleisen hauskanpidon lisäksi tukea eri- laisia yhteiseksi hyväksi toimi- via hankkeita kuten esim. vete- raanitoimintaa. Sotiemme Veteraanit -va- rainhankinnan keskuspaikan henkilöstö oli kutsuttu mukaan ohjastamaan mopo kaup- patorilta Kaunialaan. Mo- pokerholaiset ovat valmiita osallistumaan Sotiemme Vete- raanit-varainhankintaan omissa tapahtumissaan eri puolilla Suomea. Helsinki-Vantaan keräyksen piiripäällikkö Viljo Lehtonen jakaa ke- Molempiin keräyspäiviin osallistui ilahduttavan paljon nuoria re- räyslippaita hämeenkyröläiselle pappatunturikerho Kosken Plikoil- Teksti ja kuva: Kari Korhonen serviläisiä. Tässä reserviupseereita piirin toiminnanjohtajan Kari le, jotka keräsivät kauppatorilla ennen ajoon lähtöä. Löfgrenin seurassa. 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 21

Tammikuja veteraaneille VIRTSANKARKAILUUN pestävät ja uudelleenkäytettävät oivalan metsäkoulun mäen havaintotilan pihapiiriin (91 v) ja kunniapuheenjohtajan opettajan, Siilinjärven muistuttamaan tulevia suku- Reino Heikkisen (92 v) johdolla alushousut ja sängynsuojat Veteraaniyhdistyksen polvia itsenäisyytemme vai- 13 reipasta veteraania istuttivat SLIP SICLA lievään Tkannattajajäsenen Jari Koleh- keimmista vuosista. omakätisesti veteraanikujan. virtsankarkailuun maisen aloitteesta veteraanit is- Nykyisen tilanhoitajan En- tuttivat 15.5.2009 tammikujan sio Räsäsen ja istutusjoukku- Teksti ja kuva: • 100% puuvillaa veteraanien kunniaksi Haapa- een naisjäsenen Eila Matikan Olavi Karttunen • haaraosa hengittävää erikoiskangasta, jonka pesunkesto yli 100 kertaa • muita suojia ei tarvita STRONG runsaaseen virtsankarkailuun

• 100% puuvillaa • haaraosassa tasku erilliselle suojalle • huomaamaton ja helppokäyttöinen

TIEDUSTELUT JA TILAUKSET: Linctus Oy, p. 03-6125 355

Turuntie 4-6, 13130 Hämeenlinna p. 03-6125 355, fax 03-6125 353 www.linctus .ﬁ Siilinjärven Veteraaniyhdistyksen veteraanit istuttivat tammenlehväkujan Haapamäen havaintotilan pihapiiriin Toivalassa. Elämän aallokossa - yksin ja yhdessä nsimmäinen virkistys- www.millog.fi leiri sotaveteraani-leski- miehille toteutettiin 27.- 30.4.2009E Lahden seurakun- tayhtymän leirikeskuksessa. ISÄNNÖINTI • HUOLTO • SIIVOUS JA KORJAUSPALVELUT Suunnittelussa ja toteutukses- sa olivat alusta saakka mukana Kirkkohallituksen seurakun- tadiakoniatyön työalasihteeri Irene Nummela sekä Lahden Juvankatu 10, 33710 Tampere seurakunnan diakonia Ritva www.kaukajarviok.fi Saarela. He olivat myös vas- tuullisina vetäjinä koko viikon ajan. Veteraaneilta liitolle tul- Ilmat suosivat leiriläisiä ja yhteisellä aamujumpalla ulkona kerät- leiden viestien kautta totesim- tiin voimia uuteen päivään. me tarpeen tämänkaltaiselle työlle olevan olemassa. Tavoit- en. Keskusteluissa kosketeltiin vaimon sairastaessa, totesi eräs Vanhustyön teena on järjestää samankaltai- myös aivan arkisista asioista osallistujista. sia viikkoja myös vuonna 2010 selviämistä, kuten ruoan lait- Tulopäivä oli kansallinen Keskusliitto Ry eri puolilla Suomea. Yhteistyö- toa, vaatehuoltoa ja siivousta. veteraanipäivä ja sen kunniak- Helsinki tä pyritään tekemään edelleen Ryhmissä muodostui hyvä yh- si nostettiin juhlavasti salkoon www.vtkl.fi Kirkkohallituksen ja seura- teishenki, sillä kaikkihan olivat Suomen lippu. Päivittäisiä ta- kuntien kanssa. Tiedotamme kokeneet hiljattain elämässään pahtumia olivat aamujumppa tarkemmin asiasta piirejä ja yh- saman koettelemuksen eli puo- ja aamuhartaus, jonka lisäksi distyksiä alkuvuodesta. lisonsa menetyksen. oli ryhmissä työskentelyä, kä- Keskusteluissa kävi ilmi, että velyretkiä, yhteislaulua – lau- Siikaniemen leiri vaikein jakso koittaa 1 – 3 kuu- lattajana Kalevi Heikkinen – Osanottajat olivat keskimää- kauden kuluessa ja silloin tar- sekä psykologi Toini Kossilan rin 86-vuotiaita miehiä, jot- vitaan henkistä tukea. Muu- esitelmä surun käsittelystä, ro- ka olivat jääneet leskeksi noin tamilla oli puoliso sairastanut vasti Mauri Malkavaara piti vuoden sisällä. Viikolle ei ra- vuosikausia ja mies oli toimi- iltahartauden ja kahtena iltana kennettu tiukkaa tavoiteoh- nut vaimonsa omaishoitajana oli tilaisuus käydä saunassa. jelmaa, vaan joukko jaettiin jopa 12 vuoden ajan. Jos me- Siellä vietetty aika kului yl- muutamaan pienempään ryh- netys tapahtui puolison pitkä- lättävän nopeasti. Yhteinen ta- mään, joista sitten muodostui aikaisen sairauden jälkeen, oli paaminen järjestetään vielä aivan itsestään vertaistukiryh- surusta selviytymisellä parem- syksymmällä. miä. He saivat ryhmäkeskuste- mat lähtökohdat, koska tule- luissa oivan tilaisuuden vaihtaa via tapahtumia saattoi käsitel- Teksti ja kuva: kokemuksiaan surusta ja sii- lä jo aikaisemmin. Surutyötä Veikko Koivula tä selviytymisestään yksin elä- tuli tehtyä kuin osamaksulla jo 22 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Kyselyllä tietoa yhdistysten tilanteesta otaveteraaniliitto toteut- varsinaisia jäseniä ja 42 % kan- Puheenjohtaja- ja sihteeriteh- kunnalta saatu tuki (51), piiri- % tukitoimintaa on vain muu- ti helmikuussa kyselyn nattajajäseniä. tävien järjestäminen koettiin en tukiavustukset (47), lahjoi- tamiin jäseniin. Suomessa oleville yhdis- Kysyttäessä kokemuksia, hankalaksi 7 yhdistyksessä. tukset (42), ilmoitustulot (30), tyksilleen.S Suomenkielisiä vas- kun äänioikeus on myönnetty Kysymykseen vastasi 62. jäsenmaksutulot (29), myyjäis- Yhdistysten suunnitelmia tauksia palautui 264, jolloin kannattajajäsenille, 47 % vas- tulot (24). Kysymykseen vasta- Kysymykseen toiminnan jatka- vastausprosentti oli 79. Kyse- taajista oli erittäin myöntei- Talousasioita si 74. misen vaihtoehdoista 32 vasta- lyssä oli neljä eri kysymysloma- siä ja hyviä, 40 % ei myönteisiä Yhdistyksen tilanteen koki 54 uksessa todettiin kannattaja- ketta. Ne jaettiin yhdistyksille eikä kielteisiä, 13 % ei ollut an- % kohtalaiseksi, 38 % hyväk- Erilaista tukea tarvitaan jäsenten jatkavan yhdistyksen niin, että jokaista kysymyslo- tanut äänioikeutta. Kukaan ei si, 4 % erinomaiseksi, 3 % on- Kysyttäessä millaista tukea toi- toimintaa ja huolehtivan vii- maketta meni suhteessa jäsen- ilmoittanut, että tästä olisi il- gelmalliseksi ja 1 % heikoksi. votte piiriltänne, 48 vastaajaa meisistä sotaveteraaneista. 21 määrältään isoille, keskikokoi- mennyt ongelmia. Edelliseen vuoden 2005 kyse- ilmoitti tarvitsevansa opastus- vastauksessa asia ei vielä ollut sille ja pienille yhdistyksille. lyyn verrattuna yhdistysten ta- ta sotaveteraanien sosiaaliasi- ajankohtainen. Muita jatkami- Vastaavanlainen kysely on teh- Vaikeiksi ja helpoiksi loudellinen tilanne on parantu- oissa, 47 vastaajaa sotaveteraa- sen vaihtoehtoja (kannattajajä- ty vuosina 2001 ja 2005. Näillä koetut tehtävät nut. nien kuntoutus- ja tukiasioissa, senet perustavat perinneyhdis- kyselyillä on saatu merkittäväs- Helpoiksi koettuja tehtäviä Jäsenmaksua kantaa 30 % 15 vastaajaa opastusta yhdistyksen, johon veteraanit liitty- ti tietoa liiton tulevaisuussuun- saada tehdyiksi olivat yhtey- yhdistyksistä varsinaisilta jäse- tyksen varainhankinnassa, 12 vät, jokin muu yhteisö huolehtii nitteluun. Ruotsinkielisistä vas- det seurakuntaan (62 vasta- niltä ja 44 % puoliso- ja leskijä- vastaajaa sääntöjen tulkinnas- veteraaneista, perustetaan mui- tauksista laaditaan vastaava yh- usta), hallituksen jäsenyydet seniltä. Keskimääräinen jäsen- sa ja 7 vastaajaa talousasioissa. den veteraanijärjestöjen kanssa teenveto. (60), osallistumiset hautajaisiin maksu heillä on 7,7 euroa ja 7,2 Kysymykseen vastasi 62. yhteinen perinneyhdistys tai Vastaajista 32 % kaikki oli (58), taloudenhoidon tehtävät euroa. Jäsenmaksun poistamis- Kysyttäessä sosiaalineuvon- perustetaan piirin yhteyteen varsinaisia jäseniä, 38 % yli (58), sihteerin tehtävät (57), pu- ta vuoteen 2011 mennessä on nan tarpeesta, vastaajista 75 % yhdistys, johon loput veteraa- puolet vastaajista varsinaisia jä- heenjohtajatehtävien hoito (55) suunnitellut 12 % varsinaisilta oli täysin samaa mieltä, 22 % nit liittyvät). Näihin vaihtoeh- seniä ja 30 % alle puolet vastaa- ja yhteydet kuntaan ja muihin jäseniltä ja 6 % puoliso- ja les- osittain samaa mieltä ja 23 % toihin vastasi yhteensä 31 vas- jista varsinaisia jäseniä. yhteisöihin (54). Kysymykseen kijäseniltä. Jäsenmaksua ei kat- eri mieltä tai ei ollut tarvetta. taajaa. Yhteensä 7 vastasi, että Yhdistysten puheenjohtajis- vastasi 62. sottu voitavan poistaa 6 % (var- Yhdistysten tukitoiminta yhdistys lopetetaan eikä jatko- ta 35 % on varsinaisia jäseniä Hankalimmiksi tehtäviksi sinaiset jäsenet) ja 8 % puoliso- ulottuu vähintään vuosittain toimintaa suunnitella. Kysy- ja 65 % kannattajajäseniä. Sih- koettiin ystäväpalvelutoimin- ja leskijäsenet. (52 % yhdistyksistä) kaikkiin mykseen vastasi 65. teereistä 13 % on varsinaisia jä- nan järjestäminen (17), tal- Yhdistysten keskeisimmät jäseniin, 18 % yli 80 % jäsenis- seniä ja 85 % kannattajajäseniä. kootoiminta (12), retkien ja tulonlähteet ovat: Sotiemme tä, 15 % noin puoleen jäsenistä, Markku Seppä Hallituksen jäsenistä 57 % on vierailujen järjestäminen (12). Veteraanit keräys (74 vastausta) 8 % 20-30 % jäsenkunnasta ja 7

Fennovoima on uusi ydinvoimayhtiö, joka on perustettu tuottamaan kohtuuhintaista sähköä suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille. Uusi yhtiö tuo lisää kilpailua suomalaisille sähkömarkkinoille. Kilpailusta hyötyvät kaikki sähkönkäyttäjät.

Lisää Fennovoimasta kotisivuiltamme fennovoima.fi

Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalan rakentamisesta valtioneuvostolle tammikuussa 2009. Periaatepäätöstä odotetaan v. 2010. Fennovoiman ydinvoimalalle on kolme vaihtoehtoista sijaintipaikkakuntaa.

Fennovoiman aluetoimistot

Simon toimisto Pyhäjoen toimisto Ruotsinpyhtään toimisto Maksniementie 28, Vanhatie 48, Brandensteininkatu 19, 95230 Maksniemi 86100 Pyhäjoki 07900 Loviisa Avoinna: Avoinna: Avoinna: ma ja to 10–16.30 ma ja to 10–16.30 to 13–18 ja pe 9–13 ti ja pe 9–15.30 ti ja pe 9–15.30

Fennovoima Oy | Salmisaarenaukio 1 | 00180 Helsinki | Puhelin 020 757 9200 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 23

KJM Kupari Oy Söderlångvik Gård Metsäpalvelu Turunen Oy Asikkala Dragsfjärd Eno

Rakennus Tammi Oy Oy Julius Tallberg Ab Espoo Espoo

Insinööritoimisto Jatorak Oy Remontti Jori Konstru Oy Espoo Espoo Espoo

Citymarket Sello Top Building Oy Ariel Palvelut Oy Leppävaara Espoo Espoo Puh. 09-849 550

FooFactory Oy Braincoolant Oy Oleinitec Oy Espoo Espoo Espoo

Espoonkruunu Oy Piharakennus Saariset Oy Shiedel Savuhormistot Oy Espoo Espoo Espoo

Protoshop Oy Geo-Juva Oy Oy Silvadata Ab Espoo Espoo Espoo

Scannotec Oy CarZone Oy Oy Sten Line Ab Helsinki Espoo Espoo www.nettiauto.com/carzone

Euran Yritystilit Oy Konehuolto P.Perälä Maansiirto Perala Oy Eura Forssa Halikko

Vehkalahden Jäte ja Haminan Vesijohtoliike Juhani Näppi Oy Hamina Kuljetus Oy Penttilä Oy Hamina Hamina

Ulefosnv Oy Kaakon Rakennus Oy Kuljetus Simo Iitti Ky Hamina Niemisen Valimo Hartola Harjavalta

Stailimainos TeKo Ky Kiinteistöalan Kustannus Oy Hartola REP Ltd

Rakennus-ja Lihatukku Heikin Liha Oy Vuokrauspalvelu Virta Oy Helpek Couple Ky Helsinki Helsinki Helsinki Puh. 040-584 0903 Rakennustoimisto Oy Konwell Ab Puidenhoitajien Oy Altacon Oy Helsinki Helsinki Helsinki Biosim Trans Pepper Oy AV-Kopiset Oy Helsinki Networking Group Ab AV-Disc ja AV-Pack Helsinki 24 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Newspaper Rakennustyöt Pilviö Ky Express Finland Oy TR-Kakkoset Oy Helsinki Helsinki Helsinki Puh. 050-584 9467 Kirjanpitotoimisto Ab Ykkös-Kraft Oy Taplacon Oy Stig Dahlström Helsinki Helsinki Helsinki

Espoonlahden Putki Oy Kumitukku Oy Oy Nordic Freight Ltd Helsinki Helsinki Helsinki

Haagan Colly Company Oy Ab Kuljetus Oy Serai Kiinteistötoimisto Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Tilintarkastus Larabe Oy Tronkko Oy Helsinki Pauli Aaltonen Oy Helsinki Helsinki

Smiler Rail Partners Oy MSR-Rakenne Oy Helsinki Helsinki Kiinteistöautomaatio Oy Helsinki

Informatum Oy Kuljetus Oy Jussi Sercado Group Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Tapahtumapalvelu Espoon Puhdistustuote Oy Hendell Oy Helsinki Paristo Oy Helsinki Helsinki

ADE-Rakennuspalvelut Autohuolto Isokangas Kuntoeko Ky Helsinki Adeon Oy Helsinki Helsinki

Pikajako Ay Nastakiekko Oy T:mi E.Ale`n Huittinen Hyvinkää Hyvinkää

Kaartomuovi Oy Kuljetusliike R.Koljonen Oy Linnamäki Steel Oy Hyvinkää Hyvinkää Hämeenlinna

Hämeen Urho ja Karhu Oy Sähköpalvelu E.Niemi Ky Hämeenlinna Erikoispuusepät Oy Hämeenlinna Hämeenlinna

Kuljetus Oulun Ykkösrakennus Oy Maansiirto A.Leskinen Oy Ii Timo Hartikainen Oy Iisalmi Iisalmi

Rakennuslaskenta Kuusitunturi Oy Bonimare Oy Rautalahti Oy Imatra Imatra Imatra Maalausliike Kymen Kalliotyö Oy Imatran Logo-paino Ky E.Heiskanen Oy Imatra Imatra Imatra www.e-heiskanen.fi 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 25

Maansiirtoliike LVIK-Insinööritoimisto Evälahti Oy Arvi Anttonen Imatra Termoins Oy Imatra Imatra

Charterbus Suomen Inkoo Shipping Oy Ab R.Lundström Ky Inkoo Teollisuus-Sukellus Oy Inkoo Inkoo

Isonkyrön Kuljetus Oy PP-Yhtiöt Oy Isokyrö Joensuu Puh. 0500-268 333 Joensuu

Kuljetusliike Tilijussila Ky NV-Palvelu Oy Joensuu Kai Toropainen Oy Jokela Joensuu

Vesijohtoliike T:mi Ilecon Joutsan Pesula Oy Joutsa Joutsa Reinikainen Ky Joutsa

K-S Suojaperustus Oy S.K-Teline Ky JKL-Hana Oy Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä

Keski-Suomen Jutias Ky Media Cabinet Oy Jyväskylä Jyväskylä Koneistamo Oy Jyväskylä

Harrin Purku-ja Uudenmaan Erka Oy Kaivuupalvelu Oy Järvenpää Kierrätysspesialistit Järvenpää Järvenpää

Isännöitsijätoimisto Kapon Huolto Oy Järvenpään automaatio Oy Järvenpää Vuori&Co Järvenpää Järvenpää

Automaalaamo Rakennus-ja Perustyö Ricon Oy Järvenpää T.Kurvinen Oy Vuorinen Oy Järvenpää Kaarina

Maanrakennusliike Specialtrans Komulainen Ky Kainuun Katto Oy Kajaani Kajaanin Rakennussora Oy Kajaani Kaajani

Kone-Vahto Oy Liikenne Helminen Oy Sähköasennus Sähkökepu Kalkkinen Kangasala Kankaanpää

Koneurakointi Lasipalvelu Kontti Kankaanpää Kari Kettunen KANKAANPÄÄ Kantvik

Kyrönlahden Porakaivo Oy J.Grandell Transport Putkikoukkunen Oy Karhe Karjaa Karkkila

Finn-Savotta Oy Kauhavan Eristys Team Oy Pohjaset Oy Karstula Kauhava Kemi 26 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Kiristysruuvina ajoitus – oli pakko sekä kotiuttaa että sotia KOTIINPALUU JATKOSODASTA

selevon Suomen rinta- vaiheessa, elokuun 1944 alussa, erinäisiä ilmasuojelu- ja ko- Vaativa Valvontakomissio kohtainen demobilisaatiosuun- milla piti astua voimaan armeijamme kokonaisvahvuus tijoukkoihin kuuluneita van- Välirauhansopimuksen täy- nitelma komissiolle. Ilman Ho- 4.9.1944. Venäläiset to- kohosi runsaaseen puoleen hempia ikäluokkia. Sotaväen täntöönpanoa valvomaan saa- telli Tornista saatua lupaa ei ke- sinA lopettivat tulitoiminnan miljoonaan mieheen. Rintamat kokonaisvahvuus laski väli- pui syys- lokakuun vaihteessa tään kotiutettaisi. sekä paikalliset hyökkäykset oli vakiinnutettu. Uusi asema- rauhan solmimiseen mennes- -jatkossa kenraalieversti A. A. Tuo suunnitelma jätettiin vasta vuorokautta myöhem- sotavaihe myös Viipurin koil- sä runsaalla 30 000 miehellä. Zdanovin johtama - liittoutu- 22.10 venäläisille, joita se ei al- min. Kohta välirauhan solmi- lispuolella, maaston puolesta Edessäpäin odotti jättiläisurak- neiden valvontakomissio, joka kuunkaan tyydyttänyt. Läh- misen 19.9. jälkeen suomalaiset edullisemmissa asemissa, oli ka; satojen tuhansien miesten asettui helsinkiläiseen Hotelli tökohtana kotiuttamissuunni- aloittivat vetäytymisen Mosko- alkanut. Saksasta hankittu uusi kotiuttaminen ja suunnatto- Torniin. Leningradin kovakou- telmassa oli pidetty Moskovan van rauhan rajoille, joita puna- aseistus nosti puolustuskykyä. mien materiaalimäärien kul- rainen puoluejohtaja Zdanov rauhan 1940 jälkeistä armeijaa armeija ei missään kohdin ollut Lisäksi välirauhan aikana ra- jetukset sekä palauttamiset oli muun muassa kesällä 1940 eli puolustusvoimien kokoon- hyökkäyksillään vielä saavutta- kennetun Salpa-linjan taistelu- omistajilleen tai varastoimi- johtanut Viron itsenäisyyden panoa ennen vuoden 1941 lii- nut. Jo hyvissä ajoin ennen an- valmiutta selustassa oli kesän nen armeijan varikoille. Tuo- murskaamista ja liittämistä – kekannallepanoa. Rauhanajan netun määräajan umpeutumis- kuluessa kohennettu. Onnis- hon kaikkeen oli välirauhanso- Molotovia lainaten – ”neuvos- armeijan kokonaisvahvuus tu- ta Suomen armeija oli siirtynyt tuneet torjuntataistelut olivat pimuksessa varattu aikaa kaksi tokansojen perheeseen”. lisi sen mukaisesti olemaan lä- ”omalle puolelle” uutta rajaa. luoneet mahdollisuuden rau- ja puoli kuukautta. Määräaika Valvontakomissio tulisi hes 64 000 miestä. Jatkossa ve- Jatkossa edessä olisi kotiutta- han solmimiselle - ainakin het- päättyisi 5.12.1944. tarkkaan valvomaan saksalais- näläiselle oli toimitettava tarkat minen – sekä Lapin sota. kellisesti. Enää ei Moskova vaa- Samanaikaisesti talous- ten karkottamista sekä armei- tiedot Suomen puolustusvoimi- Edellisessä suursodassa eri tinut ehdotonta antautumista elämän työvoimatarve ”koti- jan kotiuttamista. Välirauhan- en vahvuuksista vuosina 1937- puolilla Eurooppaa osin hajon- niin kuin kesäkuussa. rintamalla” kasvoi jatkuvas- sopimuksen 2. artiklan mu- 1941. neiden armeijoiden sekasortoi- Neuvostoliitto asetti elokuun ti – jälleenrakennus, siirtovä- kaan suomalaisten oli riisuttava Lopputuloksena oli uuden nen kotiinpaluu ja sen jälkeiset lopulla neuvotteluiden aloitta- en asuttaminen, käynnistettävä aseista maassa vielä 15.9.1944 suunnitelman teko tilanteen työttömyysongelmat kaikkine miselle kaksi ehtoa – Suomen sotakorvaustuotanto sekä maa- olevat saksalaiset. Toisaalta 1.1.1939 pohjalta. Tällöin puo- seurauksineen, muistettiin vie- oli välittömästi julkisesti ilmoi- ja metsätalous odottivat tekijöi- Suomen armeija oli 4. artiklan lustusvoimien kokonaisvah- lä neljännesvuosisata myöhem- tettava katkaisevansa suhteet tänsä. Seuraavana talvena pel- mukaan saatettava rauhanai- vuus oli ollut 37 000 miestä. min. Niinpä Suomessa jo sodan Saksaan sekä vaadittava sak- kästään metsätöissä tarvittai- kaiselle kannalle kahdessa ja Ennen talvisotaa rauhanajan aikana tutkittiin demobilisaa- salaisia joukkoja poistumaan siin lähes neljännesmiljoona puolessa kuukaudessa. Risti- maavoimissa oli kolme divisi- tion mahdollisia vaikutuksia. maasta syyskuun puoleen vä- miestä. Jatkossa nimenomaan riita oli ilmeinen ja tarkoitettu; oonaa, yksi ratsuväkiprikaa- Pelättyä suurtyöttömyyttä ei liin mennessä. Muussa tapauk- puuteollisuuden vientitulot yh- todennäköisesti suomalaisten ti ja neljä jääkäripataljoonaan. pidetty todennäköisenä. Sen sessa saksalaiset oli internoita- dessä jenkkien dollariluottojen pakottamiseksi nopeaan toi- Uusi suunnitelman oli tehtävä sijaan ennusteen mukaan pi- va ja luovutettava sotavankei- kanssa mahdollistaisivat sota- mintaan jo vetäytymässä ole- tältä pohjalta. Myöskään poh- kemminkin työvoimasta voisi na Neuvostoliitolle. Tuo parin korvausteollisuuden vaatimat vien saksalaisten häätämiseksi joisessa taistelevien joukkojen olla pulaa. Loppujen lopuksi ei viikon aika riittäisi todennä- investoinnit ja raaka-ainehan- sotatoimin Lapista. kotiuttamisajan pyydettyyn pi- edes laadittua rajallista työllis- köisesti eteläisessä Suomessa kinnat. Välittömästi maahan tultu- dentämiseen ei suostuttu. Aika tämisen hätäohjelmaakaan tul- olevien joukkojen evakuoimi- Kasvavaa työvoimapulaa hel- aan valvontakomissio paneutui oli käymässä vähiin, oltiinhan taisi tarvitsemaan. seen. Sen sijaan Lapissa olevan, pottaakseen päämaja määrä- armeijan kotiuttamissuunni- jo lokakuun lopulla – ja kotiut- 200 000 miehen vahvuisen, 20. si viikko välirauhansopimuk- telmiin. Havaittuaan päämajan tamisen määräaika päättyisi it- Oikea hetki Vuoristoarmeijan karkottami- sen allekirjoittamisen jälkeen vahvuusilmoituksista työvoi- senäisyyspäivän aattona. rauhantekoon nen - alun yhteisymmärrykses- palveluksesta vapautettavak- mapulan helpottamiseksi syys- Neuvostoliiton suurhyökkäys- tä huolimatta - onnistuisi jat- si eräitä vanhempia ikäluok- kuussa suoritetut kotiutukset, Kentänharmaissa ten tultua torjutuiksi venäläi- kossa vain sotimalla. kia ja 1926 syntyneitä sekä jou- komissio piti toimia omavaltai- siviiliin set olivat aloittaneet joukkojen kon sotainvalideja. Kaikkiaan sina ja luvattomina. Pitkällis- Kenraalieversti Zdanov sai siirrot pääsotanäyttämölle, jol- Aselevosta välirauhaan tuolloin kotiutettiin yli 70 000 ten selvitysten jälkeen suoma- uuden suunnitelman pöydäl- la ennen pitkää ratkaistaisiin Aselevon astuttua voimaan 4- miestä. laisille annettiin käsky lyhyessä leen 3.11. ja hän hyväksyi sen ”kilpajuoksu Berliiniin”. Tuossa 5.9. ensimmäisenä kotiutettiin määräajassa luovuttaa yksityis- pari päivää myöhemmin. Suo- malaiset olivat lokakuussa va- rautuneet suunnitellessaan myös ”vaihtoehtoon 1939” joka osaltaan auttoi nopeaa laadin- taa. Valvontakomissio mää- räsi kotiuttamisen aloitetta- vaksi 8.11. Vajaan neljänsadan tuhannen reserviläisen kotiuttaminen alle kuukauden sisäl- lä olisi ollut lähes mahdoton urakka, ellei ennakkovalmiste- luihin olisi todella huolella pa- neuduttu. Ensimmäisen vuorokauden 8.11. aikana kotiutus käynnis- tyi ja siviiliin pääsi lähes 4 400 miestä. Seuraavan vuorokauden aikana saavutettiinkin sitten ennätys – kaikkiaan kotiutettiin runsaat 36 000 miestä. Tuon yhden vuorokauden ai- Välirauhansopimuksen mukaisesti suomalaiset joukot vetäytyivät myös Rukajärven suunnalta. Kenraalimajuri E. J. Raappana, Man- kana kyettiin lisäksi lähettä- nerheim-ristin ritari, 14 Divisioonan komentaja otti divisioonansa viimeisen ohimarssin vastaan Repolassa 25.9.1944 rykmentin ko- mään kotiseudulle tai varikoil- mentajien seurassa. le muun muassa 3 560 hevos- 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 27

kotiuttamispaikoille. Kaikista vaikeuksista huolimatta kotiuttaminen sujui asetetussa mää- räajassa.

Antti Hannula

Kirjallisuutta Ahto, Sampo: Lopultakin kotiin. Kokoomateos Suomi sodassa. Keu- ruu 1982. Blinnikka, Aulis: Valvontakomissi- on aika. Porvoo 1969. Hietanen, Silvo: Aseista mottimet- sään – armeijan kotiuttaminen syksyllä 1944. Kansakunta sodassa. Osa 3. Kuilun yli. Helsinki 1992. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16. Jyväskylä 1997. Suomi valvon- nassa 1944-1947. Martti Turtolan, Osa joukoista tuli kotiuttamiskeskuksiin suoraan sodasta. Asevelji- Ohto Mannisen ja Pekka Visurin en hyvästit kesken Lapin sodan Meltauksen Kaukosen kylässä. artikkelit. Suomen Sota 10. Suomen puolustusvoimain kotiuttaminen. ta sekä lähes 30 000 jalkaväen tyksiä kärsineet rautatiet olivat asetta ja 218 tykkiä. Kaikkiaan toivottoman ylikuormitettuja. Antti Hannula kirjoitti 1990-lu- tuon vajaan kuukauden mit- Autokanta oli lähes loppuun vun alkupuolelta lähtien Sota- taisen jakson aikana 380 000 ajettu ja osaa siitä tarvittiin veteraani-lehteen 130 sotiimme miestä siirtyi siviiliin. Lapin vielä Lapin sodassa. Vetäytyes- liittyvää artikkelia. Antti Han- sodan ollessa vielä käynnissä sään saksalaiset tuhosivat sillat nula menehtyi 30. huhtikuuta puolustusvoimat oli supistet- ja tiestöä. Lisäksi monin pai- leikkauksen jälkeiseen kompli- tu vahvuudeltaan vastaamaan koin eripuolilla maata oli lisä- kaatioon. vuoden 1939 alun tilannetta. riesana kelirikko. Useassa ta- Lehdessä olevaa sarjaa py- Pitkärannasta vetäytyvät sotilaat pakkaavat reppujaan vetäyty- Kuljetukset sinänsä olivat pauksessa kotiutettavat joukot rimme jatkamaan muiden kir- miskäskyn tultua 21.9.1944. Edessä on marssi Moskovan rauhan suuri ongelma. Kalustomene- joutuivat marssien siirtymään joittajien toimin. rajojen taakse – ja siviiliin.

040-181 4351, www.noptel.fi 28 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

IHMEITÄ ILOMANTSIN ILAJANJÄRVELLÄ orkeavaaran taistelussa 289.D ei ”tahtonut pysyä tiel- tuhottuina tykistöä, ajoneuvoja neet neuvostojoukot ja poistaa kettiin Sysmäjärvi-Konnukka- sa 17. heinäkuuta 1944 lä ollenkaan”. Divisioonan yksi ja viestikalustoa. suunnalle syntynyt paha sivus- Ontrovaara. Jääkäripataljoona 6 eversti Ekmanin ko- pataljoona koukkasi tien poh- Pohjoisessa havaittu 176. D tauhka. Raappanalla oli vapaat ryhmittyi Ilajanjärven eteläpään mentamaK 21. Prikaati ei kyen- joispuolella prikaatin puolus- aiheutti prikaatille lisää vaike- kädet päättää tekemisistään. tasalle ja Raappanan 14. D:sta nyt lyömään selustaan eden- tuksen avoimen sivustan ohi. uksia. Heinäkuun 24. päivään koottu kaksipataljoonainen nyttä neuvostorykmenttiä, Ekman siirsi nopeasti reservis- mennessä sen puolustus jär- Vastassa olleet osasto Partinen marssivat Lu- päinvastoin se piti prikaatin tä I P:n sitä vastaan III P:n va- jestettiin siten, että I P ryhmi- neuvostojoukot pajärvelle alueen pohjoisosaan. vetäytymistietä tulella hallus- semmalle siivelle. Illalla 20.7. tettiin Koitajoelle, IV P Luove- Tiedettiin, että Ilomantsiin pyr- Kesken ryhmittymisen oli syn- saan. Armeijakunnan komen- neuvostorykmentti iski I P:n järven-Kitsaanlammen tasalle, ki kaksi puna-armeijan divisi- tyä kriisi, kun 176. D:n rykment- tajan, kenraalimajuri Mäkisen puolustusaseman kimppuun ja osat II P:stä Luovejärven-Ila- oonaa, 176. D erämaassa Kuo- ti hyökkäsi yllättäen Hattuvaa- oli annettava prikaatille lupa sai tien poikki Ontovaarassa. janjärven kannakselle ja III P:n lismaan pohjoispuolella ja 286. raan. Vastaiskuun suunnatut vetäytyä Liusvaaran länsipuo- Aamuyöllä olivat Kev.Psto 21:n pääosat Ilajanjärven pohjois- D päätien suunnassa, molempi- Hämeen ratsurykmentin eskad- lelle (SV 5/2008). Prikaati ryh- tuliasemat jäädä neuvostojouk- puolelle. Reserviksi koottiin en rykmentit varsin hajallaan ja roonat löivät sen kuitenkin pois. mittyi Liusvaaran vesistölinjan kojen jalkoihin, mutta tykki- jääkärikomppania sekä osia II koko hyökkäyksen painopistet- tasalle edessä oikealla II patal- miehet saivat hyökkäyksen tor- ja III P:stä. Näissä oloissa – etu- tä oli vaikea havaita. Kuitenkin Raappana hyökkää joona ja vasemmalla III P. Pri- jutuksi suora-ammunnalla. päässä puhtaasta fyysisestä vä- arvioitiin, että niiden tavoittee- Kenraalimajuri Raappanan kaatia tuki kolme patteristoa – Yöllä 20./21.7. murtui III P:n symyksestä johtuen – joudut- na oli Ilomantsi, josta aukeni- ideana oli katkaista neuvosto- Rask.Psto 41, Kev.Psto 21 ja III/ puolustus Liusvaaran kylässä. tiin kovin ottein eräissä patal- vat laajemmat tieyhteydet Sisä- joukkojen yhteydet taakse, pa- KTR 5. Toiset kaksi pataljoonaa II P:n vastahyökkäysosasto ha- joonissa palauttamaan niiden Suomeen. Näytti siltä, että 176. loitella ne kahteen mottiin, tu- olivat ryhmittyneet taemmak- josi jo ryhmityttäessä vastais- taistelukyky. Nämä tapahtu- D:n eteneminen oli puolustajan hota ensin eteläisempi motti si. Pataljoonien irtautuminen kuun. Samaa yritti IV P, mut- mat ovat sittemmin kuohutta- kannalta vaarallisempaa, sillä – 289. D – ja sitten 176. D Ko- Korkeavaarasta onnistui neu- ta kun viholliset ilmestyivät neet joidenkin mieliä näiden lyhin matka Ilomantsiin oli Ila- rentovaaran-Kuolismaan alu- vostojoukkojen raivokkaista kuin tyhjästä tielle Ontovaa- haluamattakaan ymmärtää, janjärven pohjoispuolitse Ko- eella siten, että iskuosan muo- hyökkäyksistä huolimatta ty- ran takana, oli peli selvä: 21. mitkä olivat olosuhteet tuolloin rentovaaraan. Sen sijaan 289. dosti osasto Partinen muiden kistön tuella ja savutuksen tur- Prikaati oli jäädä mottiin. Yri- ja mitä oli silloin panoksena. D:n etenemistä ei vielä pidetty ollessa ikään kuin alasimena. vin. tykset murtaa saartorengas ei Heinäkuun lopulla prikaatin kovinkaan vaarallisena, sillä 21. Pohjoista sivustaa suojasivat johtanut menestykseen. Saa- oli ankarissa taisteluissa siir- Prikaatilla oli vielä tilaa vetäy- ratsumiehet. Neuvostojoukot tiin myös tietää, että puna-ar- ryttävä Sysmäjärven-Ala-Viek- tyä jonkin matkaa taaksepäin. Se alkoi yöllä 30./31. heinä- koukkaavat meijan joukkoja oli jo pääsyt sijärven kannakselle Möhkön Neuvostojoukkojen ongelmana kuuta neuvostoliittolaisten yl- Liusvaaran alueella neuvosto- Lehmivaaraan, jossa oli var- koillispuolelle: prikaatin pitkä oli niiden hajallaan olo, huol- lätykseksi. Vuorokaudessa 21. liittolaiset aloittivat suomalais- mistuksessa vain joukkue. Ko- ja tappioita tuottanut viivytys totiet keskeneräiset ja ja heik- Pr ja Rv.Pr saarsivat 289. D:n mallisen koukkausten sarjan, mentaja päätti irrottaa jouk- Maaselän kannakselta oli lo- kokuntoiset eli jos Kuolimaalta Möhkön tien suunnalla alku- mikä oli aiheuttaa prikaatil- konsa taistelusta ja marssittaa pussa. itään johtava tiet voitaisiin kat- vaiheen vaikeuksien jälkeen ni- le katastrofin. Puna-armeijan ne tien katkaisseiden neuvos- kaista, niiden huolto piankin menomaan Ilajanjärven-Luo- 176. Divisioona eteni Kuuta- toliittolaisten ohi tien etelä- Päämaja puuttuu tyrehtyisi. vejärven kannaksella. Elokuun malahdesta maastoitse kohti puolella ollutta pahaista polkua tapahtumien kulkuun Voimasuhteet olivat suurin 3. päivänä selvisi, että moti- Kuolismaata. Päätien suunnas- pitkin pois motista. Mottiin jäi Jo 20.7. Päämajassa lienee ensi piirtein ”puntit tasan”, suoma- tettu divisioona oli saamassa kerran esitetty ajatus vasta- laisilla ehkä pienoinen ylivoi- apua idästä kaksi merijalkavä- hyökkäyksestä Ilomantsissa. ma miesmäärässä. Neuvosto- kiprikaatia, yhden meriprikaa- Kenraali Airo soitti Rukajärven rykmenttien vahvuudet olivat tin ja panssariprikaatin. Omien suunnan komentajalle kenraa- pienentyneet jopa puolella tap- joukkojen väsymyksen vuok- limajuri Raappanalle kysellen pioiden sekä uuvuttavien kor- si Raappana antoi käskyn ryh- tämän mahdollisuuksia ottaa pikoukkausten takia. Suoma- mittyä puolustukseen saavute- myös Ilomantsin suunta joh- laisten puolella epäiltiin Kan- tulle tasalle osan voimista si- toonsa, jos saisi lisävoimia ope- nakselta siirrettyjen joukkojen toutuessa mottien vartiointiin raatiota varten. Raappana ei taistelukestävyyttä siellä koe- ja tuhoamiseen Luovejärven- vastustellut ja saikin 24. heinä- tun vetäytymisen tulihelvetin Kuolismaan tiellä. Joku mot- kuuta käskyn lähteä pienen esi- jälkeen. Myös ajan puute raas- ti mursi kuitenkin saartoren- kuntaportaan kanssa Ilomant- toi puolustajan hermoja. kaan ja pakeni kalustonsa jättä- siin. Samalla Ratsuväkiprikaati en itään. Puna-armeijan 289. D Kannaksella sai käskyn siirtyä Tilanne kehittyy oli menettänyt taistelukykynsä. Kaltimoon alistettuna II AK:n Heinäkuun 25. päivänä oli ti- Ratsuväkiprikaatin ja osasto komentajalle. Lähtiessään Ilo- lanne seuraava Kuolismaan Partisen hyökkäyksessä jäivät mantsiin Raappana oli edelleen suunnalla – kaksi 21.Pr:n patal- 176. D:n pääosat mottiin Ko- 14. D:n komentaja ja johti di- joonaa puolustivat Luovejoen- rentovaaran tielle Vellivaaran- visioonaansa esikuntapäällik- Miikkulanvaaran-Jokivaaran Lehmivaaran aleueelle. Tilan- könsä välityksellä. Järjestelyllä tasaa yhden pataljoonan ollessa ne vaikeutui suomalaisten kan- taattiin voimien keskittäminen niiden takana reservinä. Vas- nalta, kun neuvostojoukkoja Ilomantsiin myös pohjoises- tassa oli ainakin vahvennettu hyökkäsi idästä motin avuksi. ta. Johtamisjärjestelmä tun- rykmentti, RajaJP 3 oli Ilajan- Olipa osia mottia piirittäneis- tuu hassulta, sillä Raappana oli järven pohjoispäässä ja Ilajan- tä joukoista käännettävä uutta sekä Päämajan että kenraali- järven-Luovejärven kannak- uhkaa vastaan. Kun voimia ei majuri Mäkisen alainen. sella komppanian vahvuinen ollut riittävästi motin laukai- Nyt alkoi joukkojen kes- varmistusosasto. Tykistön tuli- semiseen, neuvostoliittolaiset kittäminen Ilomantsiin toden asemat olivat Lutikkavaarassa. murtautuivat täälläkin 9. elo- teolla. Rajajääkäripataljoona Tullessaan Ilomantsiin sa- kuuta kuluessa omiensa yhte- 3 kuljetettiin nopeasti autoil- mana päivänä Raappana antoi yteen. la Korentovaaraan, mistä se käskyn ryhmittää vahvennuk- Puna-armeijan tappiot Ilo- 21. Prikaatin vetäytyminen Kuolismaan kautta Moskovan rauhan marssi Ilajanjärvelle. Raappa- set Lehtovaaran-Korentovaaran- mantsissa olivat noin 3000 so- rajalle ja suomalaisten lisäjoukkojen saapuminen Ilomantsin alu- na saapui taistelualueelle 25.7. Kivilampien alueelle. 21. Pr:n tilasta. Raappanan joukkojen eelle 22.–29.7.1944. tehtävänään lyödä sinne eden- viivytyksen takarajaksi käs- sotasaaliiksi jäi ainakin 94 eri 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 29 kaliiperista tykkiä, liki 90 kra- joukkojen ja johtajien – suori- mentajien väsymättömästä ja naatinheitintä, 66 autoa, yli tukset olivat korkeaa luokkaa, tarmokkaasta toiminnasta sekä 200 hevosta ym. Tässä ”vanhan kun otetaan huomioon, että 21. miehistön ylipuhumisesta joh- mottimestarin sodan viimei- Prikaati oli pitkän viivytyksen tui, ettei mitään paniikkia sit- sessä opetustilaisuudessa” op- kuluttama ja väsyttämä ja Rat- tenkään päässyt syntymään, pimestarin tappiot olivat myös suväkiprikaati oli Kannaksella vaan että yksiköt loppujen lo- suuret. Ylipäällikkö, Suomen joutunut kokemaan ennennä- puksi kuitenkin täyttivät tehtä- marsalkka Mannerheim tote- kemättömiä tykistökeskityksiä vänsä paremmin kuin inhimil- si, että ”Ilomantsissa saavutettu ja panssarihyökkäyksiä. lisesti katsoen näissä oloissa us- voitto vaikutti uupuneeseen ar- 21. Prikaatin komentaja, kalsi toivoakaan.” meijaamme niin elähdyttäväs- eversti Ekman arvioi taiste- ti, että sen merkitystä on pidet- lun jälkeen suomalaisen so- Anssi Vuorenmaa tävä arvioimattoman suurena.” tilaan taitoa ja kykyä seuraa- vasti: ”Joukot olivat kahden Lähteitä: Jatkosodan historia, osa Vähän operaation vuorokauden yhtämittaises- 5, WSOY 1992, Antti Juutilainen, Ilo- jälkipuintia mantsi. Lopultakin voitto. Ryhmä ta rämpimisestä soissa ja kor- Raappanan taistelut 26.7.-13.8.1944. On oletettavaa, että Ilomant- vissa sekä ankarista taisteluis- West Point Oy 1944, Wolf H. Halsti, siin hyökänneet divisioonat ta lopen väsyneitä. Huolto oli Suomen sota 1941-1945. Ratkai- eivät oikein uskoneet suoma- luonnollisesti äärimmäisen su 1944. Otava 1957, S.P. Platonov, laisten käyttävän saamiaan vaikeata edes välttävästi järjes- Taistelut Suomen rintamalla 1941- vahvennuksia kesän 1944 ta- tää ja huoltotie helposti viholli- 1944. Gummerus 1979, T. Ekman, Vansjärveltä Ilomantsiin. Yhteenve- pahtumien valossa näinkin kii- sen katkaistavissa. Onneksi vi- to 21. Prikaatin operaatioista kesäl- vaaseen vastahyökkäykseen. hollinenkin oli siksi järkytetty, lä 1944. MPKK:n kirjasto, P. Linsuri, Kun taas ne saivat lisävoimia, ettei se kyennyt määrätietoi- Ilomantsin taistelu v. 1944. Taktil- voimasuhteet painuivat niiden seen toimintaan. Tästä kaikes- linen vertailu ja tutkimus operaa- Yleiskuva Ryhmä Raappanan hyökkäyksestä elokuun alussa eduksi. Liki kaksinkertainen ta kuitenkin johtui, että pelko tiosta, jossa molemmat osapuolet toimivat korpiolosuhteissa. SKK:n 1944. itse joutua mottiin välistä sai ylivoima riittikin sitten estä- diplomityö 1963. Anssi Vuorenmaa, mään Raappanan joukkoja saa- joukoissa jopa uhkaavat ilme- Ilomantsin vastahyökkäysoperaatio vuttamasta lopullista ratkaisua nemismuodot. Päällystön, en- kesällä 1944. Operatiivis-taktinen Ilomantsissa. Mutta kaikkien – nen kaikkea pataljoonien ko- tarkastelu 1982.

Etelä-Savon Laskenta ja Tomas Oy Ab Loviisa Konsultointi Ky Mikkeli KUUNTELE RADIO DEI taajuus kaapelissa taajuus kaapelissa Oulu 106,9 94,1 Hämeenlinna 105,9 103,6 Rovaniemi 93,4 96,0 Pohjanmaa 89,4 102,7 Lahti 106,4 99,1 Kuopio 106,1 103,3 Helsinki 89,0 101,9 Satakunta 95,7 94,4 Turku 107,3 99,4 Pohjois-Karjala 107,4 89,5 Salo 99,4 Mikkeli 87,8 105,0 Tampere 97,2 87,5 Savonlinna 91,3 Lohja 107,2 USKO JEESUKSEEN PELASTAA! Lappeenranta ja Kokkola 104,3 88,9 Imatra 96,0 Keski-Suomi 94,1 93,4 Kouvola 96,2

www.aktia.fi Nyt entistä

monipuolisempi Aktia palveluksessasi

pankkiasiat • vakuutukset • kiinteistönvälitys

Varaa aika lähimpään konttoriin! Puh. 010 247 100* Tervetuloa! *maksullinen yritysnumero 30 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Suuren isänmaallisen sodan neuvostoveteraanit oukokuussa 2009 vie- ja hajaantuneet ympäri laajaa paniikinomaista perääntymistä lapuheista huolimatta miljoo- lessa. Organisaatiot toimivat ja tetyn Voiton päivän Neuvostomaata, heti kun heistä 1941, sodan aikaista rakkautta, nien veteraanien oli edelleen- kytkökset valtiovaltaan ja puo- aattona Venäjän Fe- oli tullut siviilejä jälleen, kaikki nälkää ja koti-ikävää – kaikkea kin vaikea saada konkreettista lueeseen alkoivat olla kunnos- deraationT presidentti Dmitri lupaukset unohdettiin. inhimillistä. Heti sodan jälkeen tunnustusta, niin myös organi- sa. Järjestäytymisaste tosin oli Medvedev vaati kunnioitusta Ne jotka ylipäänsä olivat ilmapiiri ei ollutkaan täynnä soitua ja hankkia laillinen vete- alhainen, mutta niin se oli mo- neuvostosotilaille: Emme kos- panneet uskonsa sodan jälkei- Stalinin suosimaa heroismia, raanistatus. Miljoonien järjes- nissa muissakin sotaan osallis- kaan unohda, että maamme, siin muutoksiin, taloudellisiin vaan sijansa saivat myös sodan täytyneiden veteraanien talou- tuneissa maissa. Neuvostoliitto, antoi ratkai- reformeihin ja vapautumiseen tummemmat sävyt: veteraani- dellista ja poliittista haastetta Sitä paitsi yhteistyö ja ase- sevan panoksen toisen maail- valtion pakkopaidasta, pettyi- en vaikeudet sopeutua siviilielä- pelättiin edelleen. veljeys toimivat muutoinkin mansodan lopputulokselle, että vät. Voitollinen sota oli osoit- mään, sairaudet, köyhyys, tuhot. Kun sodan päättyessä vete- – epävirallisesti, vähän niin ne olivat tarkalleen meidän ih- tanut, että toveri Stalinin 1930- Sodan jälkeisen elämän nurjasta raaneja oli ollut 20-25 miljoo- kuin talouselämässä harmaat misemme, jotka tuhosivat nat- luvulla ajama politiikka oli ol- puolesta kertoo Pjotr Pavlenkon naa, 12-15 prosenttia neuvosto- ja vaihtoon perustuvat mark- sismin, ratkaisivat koko maa- lut sittenkin viisasta ja sillä Onnellisuus (1947). kansalaisista, vielä 1960-luvul- kinat. Järjestöjen toimihenkilöt ilman kohtalon – ja maksoivat linjalla sopi jatkaa. Nikita Hruštšovin liberali- la veteraaneja arvioitiin olevan olivat yleensä eläkkeellä olevia siitä uskomattoman hinnan. Niinpä kolhoosilaitosta vah- soinnin eli suojasään aikana noin 15 miljoonaa ja 1978 vajaa upseereita ja puolueen jäseniä, Sodan loppulasku oli todella- vistettiin, intelligentsijaa suit- vuodesta 1956 nuoremmat kir- 10 miljoonaa. mikä takasi luotettavuuden. kin hirveä. Neuvostokansalaisia sittiin ja toisinajattelijoita vai- jailijat ja filmintekijät työstivät Sotainvalidit olivat ainoana Naisia luottamustehtävissä oli kuoli noin 27 miljoonaa, joista nottiin. Veteraanit komen- realistisia tarinoita siviiliin pa- veteraaniryhmänä oikeutetut alle viisi prosenttia. Tasa-ar- 7.8 miljoonaa sotilasta. Saksa- nettiin jälleenrakentamaan luun kokemuksista. tiettyihin etuisuuksiin. Eläk- voakin Neuvostoliitossa toteu- laisen militarismin ja rasismin yhteiskuntaa, laakereilla ei ke- Parhaat kotiutumisen ku- keet olivat kuitenkin surke- tettiin enemmän puheissa kuin 60 miljoonasta uhrista 42 pro- nenkään pitänyt elämän, oli- vaukset julkaistiin juuri tuol- at, terveyshuolto vaatimaton ja todellisuudessa. senttia oli neuvostoliittolaisia. vatpa sotakokemukset kuin- loin – kuten Viktor Nekrasovin proteesien saanti onnen kaup- Vanhemmat ja ansioitu- Sota muutti Neuvostolii- ka raskaita tahansa vammoista Kotikaupunkiin (1954) ja Juri paa. Eikä parempaa ollut luvas- neimmat veteraanit miehittä- ton, pönkitti Stalinin regiméä, puhumattakaan. Bondarevin Hiljaisuus (1962). sa 1956, kun perustettiin Sota- vät näkyvät paikat järjestöissä. kommunistipuolueen valtaa ja Sota oli ohi, oli aika valmis- Elokuvista on mainittava mes- veteraanikomitea. Sen pääasi- Veteraanien sukupolvikysymys loi imperiumin, jonka sädeke- tautua seuraavaan sotaan! tariteoksiksi luokitellut Grigo- allinen tehtävä oli propagoida on oma tärkeä lukunsa, niin hä rakentui Suuren Isänmaal- Ne veteraanit, jotka Stalinin ri Chukrain Sotilaan balladi ulkomaille, kuka oli voittanut suomalaisten kuin neuvostoso- lisen Sodan voiton varaan. Ve- aikana herkesivät valittamaan (1959), joka luotaa syvällisesti sodan Euroopassa. Veteraani- tilaidenkin kohdalla. Sitä vain teraaneista tuli ennen pitkää kohteluaan saati sitten toivat sotasukupolven tuntoja, sekä en oikeuksien ajaminen ei kuu- ei ole kovinkaan helppo kar- sosiaalinen ja poliittinen voi- julki, mitä olivat lännessä näh- saman ohjaajan Kirkastuva tai- lunut sen toiminta-alueeseen, toittaa, ei etenkään puna-ar- maryhmittymä, jota valtiojoh- neet tai aavistaneet olevan ja vas (1961), jossa puolestaan ku- jonka määritteli Kreml. meijan kohdalla. Tilastotieto to sekä tarvitsi että pelkäsi. tulevan, pidätettiin neuvosto- vataan Stalinin ajan vainoja ja Englannissa veteraanien on hyvinkin vajavaista tai myö- Miljoonat neuvostoveteraa- vastaisen agitaation harjoit- niiden vaikutusta yksilötasolla. hoito jätettiin paljolti vapaaeh- hempiin arvioihin perustuvaa. nit palasivat hävitettyyn maa- tamisesta. Stalinin hallinnon Leonid Brežnevin stagnaati- toisavun varaan. Yhdysvallois- Neuvostoveteraaneja vas- han. Pakkokollektivisoinnin vainoharhaisuus teki monis- on aika 1964-82 nosti taiteelli- sa yksityinen sektori yhtäältä, ta ilmestyneessä tutkimukses- ja terrorin riivaamassa maasta veteraaneista epäluotettavia seksi perusprinsiipiksi patriotis- liittovaltio lainsäädännöllisin saan kuvannut Mark Edele on sa eivät olot olleet ennen sotaa- ja valtio, jota he olivat sodas- min: sota piti esittää herooisena perustein toisaalta hoiti vete- koonnut tilaston. Sen mukaan kaan häävit, yhteiskunta oli ol- sa puolustaneet, palkitsi heidät tapahtumana ja neuvostosoti- raaniasiaa. nuoria (1923-27 syntyneitä) ve- lut eräänlaisessa hälytystilassa pakkotyöllä. laat sankareina. Kirjallisuus, Neuvostoliitossa yksityi- teraaneja oli 1946 vajaa 8 mil- jatkuvasti, mutta sodan jälkeen Vuosien 1941-45 sodan ar- muistelmat ja tutkimukset ku- nen aloitteellisuus oli laiton- joonaa (22.9%), 1905-22 syn- näkymät olivat entistä anke- pia, kauhuja ja muistoja ei sta- vasivat propagandistiseen sä- ta, puolue hoiti asiat kehdosta tyneitä 17 miljoonaa (49.6%) ja ammat. linistinen neuvostojohtokaan vyyn puna-armeijan sankaril- hautaan. Yksityisen avustus- ja 1890-1904 syntyneitä 9.5 mil- Neuvostotilastojen mukaan voinut pyyhkiä olemattomiin lisia saavutuksia. Pyhän Neu- huoltotyön puutetta eivät tasa- joonaa (27.5.%). Yhteensä siis 1 710 kaupunkia ja 70 000 kylää – ne koskivat kaikkia kansalai- vostomaan pelastajista tehtiin painottaneet valtion järjestä- 34.5 miljoonaa. oli tuhottu maan tasalle. Talou- sia. Pian niistä tuli kulttuuris- lähestulkoon pyhimyksiä. So- mät hyvinvointipalvelut. Odo- Miksi nuoria oli vähemmän delliset menetykset laskettiin ta pääomaa, kun luotiin Suu- dan kauhut jäivät taka-alalle. tettiin veteraanien hoitavan kuin vanhempia ikäryhmiä? 20-kertaisiksi siihen nähden ren Isänmaallisen Sodan kultti. Tunnistivatkohan veteraanit työnsä, aikanaan vetäytyvän Siksi että nuorimmat ikäluokat mitä kansantulo oli ollut 1940. Stalinismi perustui juuri tälle tästä mustavalkoisesta propa- vähin äänin syrjään, vaikene- joutuivat ensimmäiseksi sak- Veteraanit palasivat ko- kultille, se oikeutti hallinnon gandasta sen sodan josta olivat van kärsimyksistään kiltisti ja salaisten jyräämäksi. Alle 25- tiin, jos sellainen oli, fanfaari- ja sen brutaalitkin toimet. Juu- selvinneet hengissä? sopeutuvan mallikansalaisiksi vuotiaista kuoli 40 prosenttia. en soidessa, rintamukset täyn- ri Stalin oli johtanut maan voit- Toisaalta Brežnevin aika oli ilman erityisvaateita ja talou- Onpa muuan historioitsija ar- nä prenikoita. Korkealentoisis- toon, vähemmälle huomiolle otollista veteraanien kunnian- dellisia ryhmäetuuksia. vioinut, että 1921 syntyneistä sa juhlapuheissa oli ehtimiseen jäivät uhrit ja sodan kärsimys- palautukselle. Supervalta tar- Neuvostoveteraanit eivät ol- kuoli 90 prosenttia! korostettu juuri neuvostoso- historia. vitsi sankarinsa ja siihen roo- leet tyytyväisiä tilanteeseen. Nuoret kutsuttiin armei- tilaiden panosta natsi-Saksan Veteraanien rooli Suuren liin sopivat Suuren Isänmaalli- Protestit purkautuivat kirje- jaan suoraan koulun penkil- kukistamisessa. Kotimaan- Isänmaallisen Sodan kultin ra- sen Sodan veteraanit enemmän kampanjoina vallanpitäjille. tä. Hengissä selvinneet sijoit- sa pelastajilla oli syytä odot- kentamisessa vaihteli eri ajan- kuin hyvin. Paine alhaalta toimi tässä tapa- tuivat siviilielämään ankarien taa valtiovallalta muutakin kii- jaksoina. Voiton 20-vuotisjuhlis- uksessa: veteraanien järjestäy- sotavuosien syötyä nuoruuden tosta, nimittäin erityiskohte- Stalinin viimeisinä vuosina sa 1965 viralliset reaktiot oli- tyminen sallittiin pienin aske- unelmat ja idealismin – sitäkin lua, korvauksia kärsimyksistä, veteraanit eivät suinkaan elä- vat ylitsepursuavan positiivi- lin 1960-luvun lopulta lähtien. neuvostonuorilta kaikesta huo- eläkkeitä, asuntoja jne. neet täysin vaiennettuina ja nu- sia. Veteraanit olivat – ohjus- Myös lainsäädäntöä pyrittiin limatta löytyi. Niin kauan kuin veteraa- jerrettuina. Sosialismin ja ydin- paraatin ohella – tilaisuuden kehittämään, mutta Neuvos- Monille noista nuorista rin- neilla oli aseet käsissään ja he asesuurvallan rakennustyössä keskipisteenä. Brežnevin puhe toliitossa oli kokonaan toinen tama- ja sotilaselämästä tuli kuuluivat puna-armeijan vaki- heille oli varattu keskeinen osa. sisälsi ylistävää fraseologiaa, asia, miten lait käytännössä toi- perustavanlaatuinen elämän- naiseen vahvuuteen, valtioval- Pientä osaa odottivat tärkeät sotilaiden ja heidän isänmaal- mivat. Varsinkin alueellisella kokemus, siinä he eivät poi- ta antoi lupauksia avustuksis- virat neuvostohallinnon hui- listen urotekojen ylistystä. Tätä tasolla niitä tulkittiin vapaasti kenneet muiden maiden soti- ta ja loppuelämän kestävästä pulla, etenkin voitokkaita mar- toistettiin sitten sanasta sanaan eikä valitusoikeutta ollut. laista. Heidät oli sota tempais- huolenpidosta. Mutta heti kun salkoita ja kenraaleita. seuraavat 20 vuotta aina pere- Lakiin veteraanien järjes- sut juuriltaan ennen aikojaan, sodan karaisemien veteraa- Veteraanit korostivat, että he stroikkaan saakka. täytymisoikeus kirjattiin 1978. eikä heidän ollut helppo sopeu- nien vaatimusten kärjistymi- olivat puolustaneet isänmaataan Voiton päivästä tuli nyt työ- Mihail Gorbatšovin aikana tua rauhanaikaiseen kommun- sen uhka oli ohi, heti kun vete- ja että heillä oli oikeus muistella läisten vapaapäivä, kuten se oli 1980-luvun puolivälissä vete- alka- tai maalaiselämään eikä raanit oli erotettu tovereistaan omalla tavallaan sodan kauhuja, ollut vuoteen 1948 saakka. Juh- raaniasia purjehti myötätuu- kommunistipuolueen asetta- 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 31 miin rajoituksiin. teraanineuvostoksi. Se korvasi on veteraanijärjestöt esittivät veteraaneja ei laki kattanut. Lähteitä: Toisinaan noilla nuoril- Sotilaitten ja työläisten komi- hallitukselle veteraanilainsää- Venäjän nykyiset vallanpitä- DANILOVA, Natalia: Veterans’ Pol- icy in Russia. The Social and Po- la saattoi olla takanaan nopea tean, joka oli perustettu Neu- dännön kehittämistä. Lobba- jät, niin kuin neuvostojohtokin litical Role on War Veterans. – An uranousu armeijassa, mikä ei vostoliiton alueelliseksi organi- us tuotti tulosta 1995, kun no- aikanaan, käyttävät historiaa electronical journal of social sci- taannut pätevyyttä siviilielä- saatioksi 1986. Sotaveteraani- peaan tahtiin alettiin säätää politiikan jatkeena. Tässä Suu- ences män askareissa. Demobilisoin- komitea laajensi toimintaansa veteraanien perustarpeet tyy- ren Isänmaallisen Sodan har- EDELE, Mark: Soviet Veterans of ti merkitsi heille hyppyä tunte- eri puolille Venäjää ja koet- dyttävää lainsäädäntöä. Uusi venevilla veteraanirivistöillä the Second World War. A Popular mattomaan, vailla tukea, vailla ti kamppailla vaikutusvallasta veteraanilaki takasi paitsi pal- on vielä käyttöä – halusivat he Movement in an Authoritarian So- ciety, 1941-1991 (2009) ammattia. Puhutaankin ”etu- muiden järjestöjen kanssa. veluja myös takuun sosiaalises- sitä tai eivät. Venäjän historia. Päätoim. Heikki linjan sukupolvesta”. Yhteistoimintaa viriteltiin ta ja poliittisesta erityisasemas- Kirkinen (2004) Vanhempi polvi oli ehtinyt 1993, kun Venäjän Federaati- ta. Afganistanin ja Tšetšenian Ari Uino lunastaa paikkansa siviilielä- Elexir BuckthornSolveig Sotaveteraani 201x297 Fi.qxd:Layout 1 09-06-04 18.09 Sida 1 mässä ennen sotaa. Heillä oli sodasta palatessaan jonkin- Meloart Music & Design Meloart lainen selustatuki, joskaan ei varmuutta tulevaisuudesta. He kuitenkin saattoivat toimia yhteiskunnassa, jonka normit ja rajoitukset jotenkin tunsivat. Ja vaikka heidän perheensä ja kotinsa olisivatkin tuhoutuneet – niin kuin monella oli laita – he saattoivat saada helpommin ot- teen sodan jälkeisestä siviilielä- Nyt silmäni mästä, niin ammatillisesti kuin henkisestikin. Vapauduttuaan armeijasta tuntuvat juuri tämä sukupolvi otti aikanaan yhteiskunnallisen johdon käsiinsä, toisin sanoen vallan vähemmän myös puolueessa. Kolmas sukupolvi oli osin kahden sodan veteraaneja, siis hiekkaisilta ollen sisällissodan ja II maa- ilmansodan. Sotaveteraani- komitean ensimmäiset kolme puheenjohtajaa Aleksandr Va- silevski ja Suomen rintamilta- kin tutut armeijan komenta- jat Kirill Meretskov ja Semjon Timošenko kuuluivat mainit- tuun sukupolveen. Neuvostohistorian hellimää mielikuvaa Suuren Isänmaal- – Aloitettuani BUCKTHORNin käytön silmäni BUCKTHORN tekee limakalvot kimmoisiksi koko kehossa lisen Sodan sankareista värit- eivät vuoda lähes lainkaan ollessani ulkona kä- BUCKTHORN on uusi ravintolisä kehon limakalvoille. Ainut- tivät mielikuvat nuorista soti- velemässä. Hiekkaisuuden tunne on kadonnut laatuinen koostumus sisältää kylmäpuristetun ekologisen laista. Heitä kuvattiin sodan omega-7:ää sisältävän tyrniöljyn lisäksi myös rutiinia ja kver- silmistä. setiiniä, joita saadaan luonnollisesti tattarista. Nämä aineet jälkeen filmeissä, taiteessa ja 69-vuotias Solveig Hagström on eläkkeellä yhdessä auttavat vahvistamaan limakalvojen luonnollista kirjallisuudessa. Paljolti juu- oleva alihoitaja Ruotsin länsirannikolta, joka ty- toimintaa. ri he kuitenkin joutuivat tykin össään on hoitanut muita ihmisiä lähes koko elä- ruuaksi, vangeiksi ja sivurai- mänsä ajan. Eläkeläisenä hän sai yhtäkkiä paljon Hyödylliset ekologiset tyrnimarjat teelle sodan jälkeisessä neuvos- Tyrnimarja tunnetaan yhtenä maailman hyödyllisimpänä mar- enemmän vapaa-aikaa ja elämä täyttyi uusista jana sen kattavan ravintoainesisältönsä ansiosta. Marjoissa on toyhteiskunnassa. aktiviteeteista, kuten petanquen pelaamisesta ja muun muassa runsaasti rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä so- Neuvostoliiton lakattua ole- toiminnasta kotiseutuyhdistyksessä. lujen normaalille toiminnalle kehossamme. Tyrnimarja sisäl- masta arvioitiin sotaveteraani- tää erityisen runsaasti omega-7-rasvahappoa. Sitä pidetään en määräksi neljä miljoonaa. Viime vuosina häntä ovat vaivanneet kuivat limakalvot tärkeänä kehon kaikkien limakalvojen hyvinvoinnille ja ihon suussa ja silmissä. toiminnalle, erityisesti iän karttuessa. Voiton päivänä 2004 elossa oli – Aloitettuani BUCKTHORNin käytön silmäni eivät vuoda enää noin miljoona veteraania. lähes lainkaan ollessani ulkona raittiissa ilmassa, Solveig kertoo. Venäjän Sotaveteraanikomitea – En enää herää öisin suun kuivaessa eikä minun tarvitse Tietoa BUCKTHORNista ilmoitti jäsenmääräkseen juuri nousta juomaan vettä, joten minulle BUCKTHORN on todel- Edistää limakalvojen toimintaa suussa, silmissä ja intiimialueella. lakin merkinnyt suurta muutosta. Sisältää kylmäpuristettua ekologista tyrniöljyä. tuon miljoonan, mutta mukaan – Ihaninta on kuitenkin kun voin istua television ääressä Sisältää myös kolmea vahvaa antioksidanttia, jotka antavat laskettiin nyt muidenkin sotien pidemmän aikaa tai lukea hyvää kirjaa, ilman että silmät tun- limakalvoille ja elimistölle erityisen suojan: veteraanit. tuvat kuivilta ja hiekkaisilta. Pitkät kävelylenkit meren ran- - 25 mg Rutiinia Kun veteraanit vihdoin oli- nalla eivät myöskään enää ole minulle ongelma, Solveig - 25 mg Kversetiiniä hymyilee lopuksi. - 5 mg patentoitua rosmariiniuutetta vat integroituneet yhteiskun- Suositeltu ylläpitoannos: 1 kapseli päivässä. taan vakiintuneena ja arvos- Kapseli päivässä riittää tettuna ryhmänä sekä järjes- Saatavissa terveyskaupoista Solveig noudatti pakkauksessa olevia ohjeita ja otti kaksi ja apteekeista sekä tilattavissa täytyneet osaksi poliittista kapselia päivässä kahden ensimmäisen kuukauden aikana. rahtivapaasti elexironline.fi järjestelmää, ei ollut kumma – Nyt minun tarvitsee ottaa vain yksi kapseli päivässä, tai soittaa puh 06-343 65 06. Solveig sanoo. Otan kapselin joka aamu aamiaisen yhtey- että he järkyttyivät Neuvosto- dessä ja sitä aion ehdottomasti jatkaa. liiton romahduksesta. Veteraa- niliike ei kuitenkaan romahta- nut järjestelmän mukana. Jos sinulla on kysymyksiä BUCKTHORNista, ota yhteyttä: Elexir Nordiska AB – Suomi: Puh. 06-343 65 06, faksi 06-343 65 02, s-posti [email protected], www.elexir.se Kattojärjestön nimi vain muutettiin 1991 Venäjän Ve- 32 3/09 Den 17 juni 2009

Offentlighet befordrar Seminarium gav inriktning krigsveteranernas sak för veteranärendena

Styrelsen för Krigsveteranförbun- renden och bevarandet av veteran- Statskontoret anordnade i maj ett semi- varit 5 dygn. Veteranen borde årligen utan det tillsatte i januari en kommitte traditionen. narium, där krigens veteraners föränd- ansökningsförfarande få komma till sådan inom förbundsorganisationen ”för Förbundet och lokalföreningarna rade situation behandlades ur olika syn- anstalts-, dag-, öppen- eller hemrehabilite- att handha förbundets externa ima- har rikligt med aktuella händelser, vinklar. Flere referenter konstaterade, ring, som motsvarar hans behov. ge och mediarelationer samt för in beträffande vilka nyhetsförmedling- att det mest utmanande skedet beträf- Då veteranernas medelålder stiger, för- nehållet, användbarheten och annan en fortsätter som hittills. I anslut- fande omvårdnaden om veteranerna nu ändras och ökar också behovet av att få oli- synlighet på förbundets internetsi- ning till dessa presentationer fogas är aktuellt och kommer att räcka ännu ka slags service i hemmet. Behovet av fysiskt dor.” i tillämpliga delar våra kärnbud- 5 - 10 år. betonad rehabilitering minskar och i stället Den offentliga bilden av förbun- skap. Om dessa levererar vi för fältet Veteranorganisationerna har gjort uppstår i högre grad än tidigare hjälp- och det och dess mediasynlighet är vä- lämpligt informationsmaterial såväl framställning till Delegationen för servicebehov, som kunde åtgärdas med ser- sentliga faktorer för trovärdigheten för förtroendepersoner som även för frontveteranärenden och även till andra vicesedel-arrangemang och godtagbarheten samt för med- alla övriga intresserade. beslutfattande organ, att en kommit- Brödra- och sjukhemmens framtida si- elanskaffningen i vår grundläggan- Goda personalrelationer till loka- te eller arbetsgrupp borde tillsättas för tuation togs fram. Skulle lätt krigsskadade de verksamhet. Nätkommunikatio- la och riks-media är en viktig resurs att åtminstone till år 2015 uppgöra lin- krigsinvalider och frontveteraner få möj- nernas roll ökar även inom samfun- för oss. Omsorgen om relationerna jedragning för omvårdnaden av vetera- lighet till korta vårdperioder på samma sätt dens kommunikativa funktioner. är en viktig uppgift för oss var och nerna. Då ett sådant beslut skulle fattas, som en del krigsinvalider får för närvaran- Nya medier erbjuder oss rikliga möj- en. kunde man på olika håll planera stöd- de? På så sätt kunde den möjligheten utvid- ligheter att framhålla veteranernas Den ständigt växande gruppen formerna för krigens veteraner så, att de gas att omfatta alla krigsveteraner. sak ävensom till diskussion i ämnet. stödande medlemmar och de talrika sammantaget skulle bli väl genomförda. För krigsinvalidernas del är situationen Härtill har vi anledning att reagera. företagssamarbetsparterna utvidgar Utöver den föreslagna arbetsgruppen lättare, då deras förmåner är inskrivna i Kommunikationskommitten för sin del våra kontaktytor och vår skulle det vara nödvändigt att åtminsto- krigsskadelagen och anslagsfrågan är inte uppgör kommunikationsstrategi för offentliga position. ne för följande treårsperiod (2009-2011) i behov av årliga förhandlingar som nu för förbundet samt strategi för förbun- Varje krigsveteran och var och en, tillsätta den riksomfattande Delegatio- krigsveteranernas del. Att sänka procent- dets identitet som samfund. Mål- som är med i veteranarbetet är själv nen för frontveteranärenden, som skul- gränserna för såväl anstaltsvård som för sättningen är att förstärka värdesät- som person ”media”. Veteranerna le koordinera de olika aktörernas sam- den kommunala servicens del är däremot tandet av krigsveteranerna samt att uppskattas och man lyssnar akt- arbete. en betydande utmaning. värna om förbundets verksamhets- ningsfullt på deras erfarenheter. En Bland de önskemål veteranorganisa- Fastän ministern konstaterade, att man förutsättningar att säkerställa vete- veteran väntas som hedersgäst vid tionerna framförde, underströks särskilt inte ansett det nödvändigt att öppna nya ranernas behov av omvårdnad, såväl medborgarfester, i skolor och i före- alltfortfarande rehabiliteringen. Enligt grupper, då det förflutit 65 år sedan kriget riksomfattande som lokalt. tag. de uppgifter Krigsveteranförbundet den- tog slut, framfördes ändå, att om kretsen, En viktig målsättning är att beva- Nu har vi ett utmärkt utgångsläge na vår insamlat från kommunerna är två som får rehabilitering utvidgas, så skall i ra vårt goda rykte hos medborgarna att förstärka våra kommunikations- tredjedelar av kommunerna i behov av första hand observeras frontveteranernas och i medierna. planer redan inför kommande höst. tilläggsmedel för rehabiliteringen. Vete- makor/makar. I förbundets kommunikations- Låtom oss uppträda positivt: vetera- ranernas egna önskemål har inte kunnat Att koncentrera kännedomen om riks- verksamhet behövs kärnbudskap nerna från våra krig och veteraner tillfredställas på grund av att anslagen omfattande krigsskade- och veteranärende- som huvudtema vid vårt framträ- nas sak är värda publicitet. varit för små, makan/maken har inte na till ett enda ställe, ansågs vara nödvän- dande inför våra centrala samar- kunnat godkännas till rehabilitering och digt. Det naturliga kunskapscentret skulle betspartner. Kommitten har valt Erkki Heikkinen då har ej heller veteranen fått möjlighet vara Statskontoret. tre teman: veteranerna överges inte, pressråd att delta i rehabiliteringen. De kortaste förbundet är sakkunnigt i veteranä- medlem i förbundsstyrelsen rehabiliteringsperioderna på anstalt har Markku Seppä

Vi gratulerar

Holger Strandberg 85 år Hedersmedlemmen i Finlands Holger Strandberg har tilli- museeum. Han har sedermera han vidare innehaft posten kunskap och energi, arbetat på Krigsveteranförbund och til�- ka fullgjort många förtroende- kallats till gillets hedersordfö- som medlem i förbundets reha- alla nivåer inom krigsveteran- lika hedersordföranden i Vasa uppdrag inom administratio- rande. biliterings- och serviceutskott förbundet. Krigsveterandistrikt, kanslirå- nen i sin hemstad Vasa. Under Strandbergs arbete västkus- och under åren 2004-2008 varit Som ett tack för en mång- det Holger Strandberg fyller 85 åren 1969-1992 innehade han tens krigsveteranbröder och - ordförande för detta utskott. sidig och lång livsgärning till- år den 16. juni 2009. nästan oavbrutet posten som systrar till fromma påbörjades I egenskap av viceordföran- delades Holger Strandberg den Strandberg är född i Hangö stadsfullmäktiges ordförande 1988 som medlem i styrelsen de för förbundet deltog Hol- 6.12.2008 Riddartecknet I klass och fullgjorde en lång och för- och satt samtidigt periodvis i för Vasa Front- och Krigsvete- ger Strandberg i den av Aarno av Finlands Vita Ros orden tjänstfull livsgärning med bör- stadsstyrelsen. Han utnämndes raner och fortsatte som ordfö- Lampi ledda arbetsgrupp, som (SVR RI). jan 1950 som socialchef på då- till konsul för Island år 1986. rande för Vasa Krigsveterandi- utredde vilka åtgärder som an- Förbundet tackar Holger varande Oy Strömberg Ab i Holger Strandberg inledde strikt från och med 1992. sågs nödvändiga för att utveck- Strandberg för detta förtjänst- Vasa. Från och med 1955 var sitt arbete inom det frivilliga Under åren 1993-1998 var la förbundets verksamhet och fulla arbete veteranerna till han verksam i mångskiftande försvaret redan i sin dåvaran- han medlem i förbundets full- organisation att motsvara kom- fromma. administrativa uppgifter inom de hemstad Hangö. 1981valdes mäktige och verkade då som mande års utmaningar. Vasa Sjukvårdsdistrikt och han till ordförande i det ny- dess viceordförande under tre Holger är en uppskattad Finn-Göran Wennström därtill hörande förtroendeupp- bildade Österbottens Försvars- två-års perioder. Holger inne- gentleman och veteran, full- drag. Han är hedersmedlem gillet i Vasa. Under hans man- hade en ordinarie styrelsepost ständigt tvåspråkig och en per- Ps. Jubilaren har inte mottag- både i den Europeiska Sjukhus- datperiod har avtäckts minnes- i förbundet under två två-års son som besitter utmärkta so- ning. direktörsföreningen och i Fin- märken och tradiotionstavlor perioder i början av 2000-ta- ciala kontakter. Han har under lands Röda Kors. samt grundats ett krigsveteran- let. Från och med år 1998 har två årtionden, utnyttjat all sin 3/09 Den 17 juni 2009 33

Aarno Lampi 1926 - 2009 edersordföranden i terets upplysningskompani och han var ett av de stora nam- den yttre värderingen av vårt just före sin död beskriva sin Finlands Krigsvete- under krigets slutskede som nen i veteranorganisationsar- land och upprätthåller ett äro- efterträdare inför hans 80-års- ranförbund Aarno pioniärgruppchef. Efter kriget betets senare skeden. Under rikt minne över vårt folks in- dag. Han gav Aarno Lampi er- LampiH somnade stilla in i sitt genomgick han frivillig-RUK- hans ordförandeperiod 1998 - satser under krigen och under kännande för hans uppnådda hem i Esbo Hagalund den 23 kursen 1954. Hans militära 2004 grundades Delegationen återuppbyggnadstiden. resultat att utveckla samarbetet april. grad var löjtnant. För fredtida för veteranförbunden i Finland - Därför bör bevarandet av mellan veteranförbunden, men Aarno Lampi föddes i Sorda- tjänster i veteranarbetet till- (1999), igångsattes organisatio- veteranernas andliga arv säker- beundrade också hans flexibi- vala den 13 maj 1926, blev stu- delades han Frihetskorset av 2 nernas gemensamma medelan- ställas genom att utvidga tra- litet på det egna organisations- dent i Lahtis 1947 och avlade klass 2001. skaffningsorgan (2000), upp- ditionsarbetet överallt, där det fältet som lyssnande till olika politices kandidatexamen vid Aarno Lampi kom med i ve- gjordes Krigsveteranförbundets har efterlämnat sina historiska åsikter samt även som stimu- Helsingfors universitet 1954. teranarbetet redan på 80-ta- framtidsplan för de komman- spår. Detta arbete skall utföras lator. ”På många områden har Samma år fick han anställning let efter sin pensionering. de åren (2002) och grundades i god samarbetsanda. Vetera- jubilaren orkat vara med - för- vid Kansallis-Osake-Pankki i Esbo Krigsveteraner fick i ho- Traditionsförbundet Eklövet nernas arv berättar om uppoff- modligen har hans arbetsbör- uppgifter med marknadsföring nom en skicklig och intres- (2003). I alla dessa projekt var ringar, om ihärdighet, om om- da lättats av hans entusiasm, av och ekonomiforskning. Dessa serad funktionär, som inom Aarno Lampis insatser bety- tanke om sin nästa och om tro hans öppenhet och av hans sin- uppgifter handhade han ända kort blev föreningens verkstäl- dande. I grundandet av Tradi- på framtiden. ne för humor.” till sin pensionering 1986. Un- lande direktor. 1998 blev han tionsförbundet Eklövet var han Ytterligare utvecklade he- Finlands Krigsveteranför- der årens lopp, ända från stu- på förbundsmötet vald till sty- rent av i nyckelposition. dersordföranden Aarno Lampi bund och de många samarbets- dietiden, hade han axlat många relseordförande för Krigsve- Vår tidning intervjuade sina tankar om kommande or- organen inom veteranernas oli- förtroendeuppdrag genom sina teranförbundet. Efter en sex- Aarno Lampi i sitt första num- ganisatoriska åtgärder. De skis- ka organisationer stannar i av- många fritidsintressen. Rötter- årsperiod övertog han 2004 mer 2008. Han var känd som ser han framlade senaste höst skedets stund i djup tacksamhet na till hans intresse för lands- ordförandeskapet för för- en medryckande talare. Att är föremål som arbetsobjekt för för Aarno Lampis idoga tjänar- försvarsarbete kan man finna i bundsfullmäktige, vilket upp- han hade ordets gåva ser man, den ordförandearbetsgrupp, gärning. Pastor Leena Heino- hans medlemskap i skyddskå- drag han innehade ända till då han motiverar veterantradi som skall börja dryfta nya steg nen välsignade Aarno Lampi ren i födelsestaden Sordavala Åbo-mötet senaste år, då han tionernas betydelse: i framtidsplanen för att sedan på hans sista färd i Otnäs kapell redan på 30-talet. vid sidan av Gunnar Laatio - Vi ser detta traditionsarbe- behandlas av förbundsmötet i den 22 maj. Hans barn med fa- Under vinterkriget tjänade kallades till hedersordförande te som en uppgift, som tillhör Kuopio nästa vår. miljer, närmaste släktingar och skyddskårsgossen Aarno Lam- för Krigsveteranförbundet. en demokratisk kulturnation. Simo Kärävä, Aarno Lam- nära vänner samt arbetskamra- pi som stabsstafett, under fort- Om Aarno Lampi har man Det förstärker nationens inre pis företrädare i ledningen för ter följde honom. sättningskriget bl.a. i högkvar- redan kunnat ge omdömet, att sammanhållning, stadfäster Krigsveteranförbundet, hann Aarno Strömmer Carl Gustaf Wolff - Mångsidig krigsveteranpåverkare i Ekenäsnejden

rigsveteranförbundets Veteranföreningarna kommuns historiska traditio- med i distriktets styrelse på oli- ner på anslagen för veteranar- fullmäktigemedlem och kommunsammans- ner med bl.a. Raseborgs slott. ka poster sedan 1983. Inom för- betet med motiveringen att ve- och Södra Finlands lagningarna Vi har också en uppgift att sör- bundets styrelse har han verkat teranerna blir allt färre. Be- krigsveterandistriktsK I vice Ekenäs med omnejd har under ja för våra äldsta och svagaste såsom medlem eller suppleant hoven blir desto större för de ordförande Carl Gustaf Wolff de senaste årtiondena fått kän- veteranbröder och -systrar”. nästan lika länge. Från 2008 är ännu levande veteranerna och har bott i Ekenäsnejden näs- na vidden av ett flertal kom- han i fullmäktige. På 1980-ta- också deras änkor och makor. tan hela sitt liv. Han fungerar munsammanslagningar. I bör- Omsorg om dem som har let var det ekonomiska läget be- Speciellt önskar Wolff att vete- sedan 1983 såsom ordförande i jan av 1978 fördes Snappertuna det sämst svärligt för distriktet. Efter att ranernas makor/makar och än- Snappertuna krigsveteraner rf. huvudsakligen till Ekenäs och Huvudsyftet med Snappertu- Mauno Koivisto blev president kor/änklingar skulle få samma Åren 1996 - 2004 var han även dels till Karis. Samtidigt för- na krigsveteraners nuvarande inträffade ett märkbart sving habiliteringsmöjligheter på sta- ordförande i Södra Finlands des Bromarv huvudsakligen verksamhet är att sörja för ve- mot det bättre. Både samhällets tens bekostnad som de egentli- krigsveterandistrikt rf. Wolff till Ekenäs och dels till Hangö. teranernas samt deras makors och medborgarnas inställning ga veteranerna får. är född år 1923 och verkar väl Ekenäs landskommun fördes och änkors habilitering och till veteranerna har utvecklats bibehållen. dels till Ekenäs stad och dels övriga behov såsom städning, till allt bättre. Nu skulle vi bara Text och bilder: M.R. Under vinterkriget deltog till Hangö. Från 1993 fördes se- transporter mm. så att de kan hoppas att man inte skär mera Wolff såsom skyddskårist i be- dan Tenala till Ekenäs. Slutli- bo i sitt eget hem. För dem som vakningsuppgifter. I fortsätt- gen 1.1.2009 fusionerades Eke- har frontmannatecken står ju ningskriget tjänade han mest näs, Karis och Pojo till en ny samhället för habiliteringen i bilkompanier och transport- stad med namnet Raseborg. men för makorna och änkorna uppgifter. Hans familj har väl- Tills vidare har traktens finns det mycket att göra för signats med flera barn, barn- krigsveteranföreningar inte di- föreningarna. ”Vår förening S H O P R I D E R SÄHKÖSKOOTTERIT barn och barnbarns barn. rekt påverkats av kommunfusi- har anställt en person såsom TE-GK 10 Sin civila gärning har Wolff onerna utan de fortsätter som socialrådgivare. Denna person € 1980 OstaOstaOsamaksut taitai ja vuokrat vuokraa!vuokraa! alk. 80 €/kk gjort huvudsakligen undervis- förut. I staden Raseborg finns håller kontakt med alla våra ve- Lisätietoja: 0400 700 854 ningsområdet. Såsom utbildad tre krigsveteranföreningar som teranmedlemmar samt maka- matematiker har han verkat hör till Södra Finlands krigs- och änkemedlemmar, som är i LAAJA MALLISTOMME såsom lärare i de matematiska veterandistrikt. Men förening- behov av stöd och hjälp, och vi NÄYTTEILLÄ HELSINGIN ämnena och tidvis även rek- arna är tvungna att fundera ser till att hjälpen ges, så långt tor vid skolväsendet i Ekenäs över hur de vill ha det i framti- vi kan. För detta ändamål har ITÄKESKUKSESSA från 1951 till pensioneringen den, konstaterar Wolff. - ”Inom föreningen fått ekonomiska bi- LÄHELLÄ INFO-PISTETTÄ! 1987 och även haft andra upp- Snappertuna krigsveteraner drag av olika stiftelser och ge- VUOKRAA VAIN ASIOINTISI Toimituskulut 80 € AJAKSI! Vietä ostospäivä drag. Bland sina fritidsintres- har vi fortsatt att verka som en nom olika insamlingar och do- kaikkialle suomessa! mukavasti istuen! sen nämner han främst orien- egen förening för att medver- nationer. Tack för alla bidrag!” Hinta sis. alv:n Mallisto myös osoitteessa: www.apuajoneuvo.fi tering. ka till bevarande av vår gamla Carl Gustaf Wolff har suttit maahantuonti • myynti • vuokraus Kuusiluoto Oy Vähänummentie 1 • Tuusula 34 3/09 Den 17 juni 2009

Resekostnader föranledda Med tekniken som hjälpmedel av rehabilitering av nder ett par, tre veckors tid har det hål- nattvardsbordet. Vi har en trygg grund helt en- Ulits många examenstillfällen i högstadier kelt för vårt liv i alla fall. Har vi en trygg grund frontveteraner bekostas och gymnasier, yrkesinstitut och yrkeshögsko- att stå på, förmår vi också gå igenom motgång- lor, där tiotusentals ungdomar har uppnått ett ar och kriser. En personlig kris tar inte bort vårt av FPA efterlängtat mellan- eller slutstadium på sin väg värde som människa. En genomlevd kris är ock- llt flere veteraner har mot ett yrke och en uppgift i livet. Att bli t.ex. så med sina sår en resurs, en möjlighet, som vi ställt frågan om ersätt- pensionsanstalten åt dem, mekaniker inom någon teknisk bransch eller få kan tillgodogöra oss. Ett liv som är äkta, är en ning för resekostna- som deltagit i rehabilitering, annan yrkesexamen efter en flerårig utbildning paradox mellan styrka och svaghet. Var och en dernaA i samband med rehabili- förutom resekostnaderna måste säkert vara en mångbottnad upplevelse. har vi som uppgift att växa ut till att fylla våra tering. Särskilt i samband med även egenandelen och ock- Vi som redan har ett yrkesaktivt liv bakom oss egna mått. Varken mer eller mindre än så är det. öppen rehabilitering har vete- så kostnader, som är mindre kan försöka ana oss till vad det är som rör sig i Och så behöver vi ha kontakt med Någonting/ raner råkat ut för att betala ege- än egenandelen, till fullt be- de ungas inre på examensdagen. Säkert är det Någon, som är större än vi, med det som gör livet nandelen, som för enkel resa är lopp. Frontveteran bör vid glädje och tacksamhet över att ha kunnat uppnå värt att leva. Vi får leva i kraften, slappna av och 9,25 euro. Om veteranen del- ansökan om resekostnads- ett mål, en examen, som man har haft framför bara ta emot. Och vi får vara Guds medarbetare i tar i 15 vårdgånger och använ- ersättning förete för Folk- sig de senaste åren. Kanske de unga också inför hans skapelse. Att se arbetet som ett medskapan- der taxi i båda färdriktning- pensionsanstalten av kom- framtiden känner litet oro och ängslan. Skall de de med Gud öppnar väldiga vyer. Det får konse- arna blir egenandelen tillsam- munen eller Statskontoret lyckas få en arbetsplats, där de trivs med sina kvenser, följder för sambandet mellan ekonomi mans 276 euro. Det förvånar utfärdad rehabiliteringsbe- uppgifter och kolleger, där de kan få ge utlopp och ekologi - vem kan motarbeta Guds skapelse inte, att veteranen avstår från talningsförbindelse eller ko- för allt det de kan och är ? Skall de få uppleva, om vi är medskapande med Gud?! Det får kon- denna rehabilitering, åtminsto- pia av beslutet om godkän- att de har valt rätt och att de funnit sin plats och sekvenser för arbetsglädjen - vem kan se arbetet ne till större delen. Orsaken till nande till rehabilitering sin uppgift i livet? När vi ser tillbaka på vårt liv, enbart som ett nödvändigt slit, om vi därigenom att använda taxi är ofta bristen samt intyg över att ha delta- hur var det för oss? får vara medskapande med Gud?! Det får konse- på allmänna kommunikations- git i rehabiliteringen. kvenser för synen på fritid och arbetstid - vem medel, att man saknar egen bil rågar vi efter Bibelns syn på vad arbetet är, kan leva enbart för fritiden och konsumtion av eller att funktionsförmågan av- Jouko Himanen på Statskon- Ffår vi ett tredelat svar. I Nya testamentet står fritidsprylar, om det är i arbetet jag utvecklas som tagit. Enligt gällande lagstift- toret är förvånad över att såda- det att ”arbetaren är värd sin lön” (Luk. 10:7). människa och får vara medskapande med Gud?! ning får sådanthär inte för- nahär fall förekommit. Hans 1. Genom vårt arbete skall vi kunna förtjäna Vem kan låta bli att vara stolt över sitt arbete och komma. uppfttning är, att FPK bör be- vårt uppehälle för oss själva och kanske vår fa- känna glädje över resultaten, om vi är medska- tala de totala kostnaderna för milj. 2. Den produkt som vi tillverkar, det ar- pande med Gud?! Statskontorets öppen rehabilitering.(Lagen bete som vi utför skall gagna sin mottagare, den direktiv angående om rehabilitering av frontvete- som tar emot resultatet av vårt arbete. 3. Och för Elisabet Hermodssons dikt är samtidigt en bön: rehabilitering 2009 raner §§ 9 och 10) Om allmän- det tredje skall det arbete vi utför befrämja vår na kommunikationsmedel inte hälsa och vårt välmående. Martin Luther säger Friheten Ersättning för står till buds, på vilken grund detsamma så att arbetet har följande tre syften: kostnaderna för nekar då FPA att betala för tax- det skall tjäna nästan, det skall vara ett redskap Någonstans, Gud, tar dina vägar slut, rehabilitering itransport? Enligt lagen behö- för Guds fortsatta verk med sin skapelse och det någonstans bär min tyngd mig själv, Frontveteran och hans ver inte veteranen, ej heller den, skall som syfte ha att tygla våra begär genom att mitt ansvar är mitt eget. maka/make skall icke åsam- som valts till rehabilitering till- späka kroppen! Det sista kan låta litet konstigt Du lämnar mig fri, kas kostnader för rehabili- sammans med veteranen, beta- i våra öron, men vår reformator säger faktiskt, mitt eget handlande är mitt eget liv, tering. Kommunen står för la några resekostnader, konsta- att om man inte arbetar blir kroppen ostyrig jag störtar det i djupet. kostnaderna, som föranleds terar Jouko Himanen och full av otuktiga begär, varför det är angelä- Min handling rullar i sin egen tyngd av rehabiliteringen och Folk- En helt annan sak tål även get att människan inte går utan sysselsättning! neråt, ut i det förlorade. pensionsanstalten ersätter att fundera på, nämligen skulle Professor Carl-Henric Grenholm i Uppsala, Men friheten är kvar, kostnaderna, som föranleds i dessa fall en sammanhängan- Sverige, har i en bok presenterat arbetets syfte friheten att handla rätt. av rehabiliteringsresorna. de anstaltsrehabilitering sam- som att det inte bara gäller att producera varor Dina vägar är inte utstakade vägar, mantaget bli förmånligare, sär- och tjänster, som tillgodoser andra människors vägar med moralstängsel och skydd mot fall. Ersättning för skilt om veteranen själv skulle behov, utan det handlar också om att tillfreds- Dina vägar är vägar som tar slut, resekostnaderna vilja till anstaltsrehabilitering. ställa den arbetandes egna behov av bl.a. att för- bär ut i det ovissa, I enlighet med sjukförsäk- verkliga sig själv. Det är alltså inte bara fråga om ut i den stora risken, ringslagen erlägger Folk- Anni Grundström att skaffa sig vad vi behöver för livsuppehället. den stora friheten att gå fel, friheten Arbetet har också ett relativt högt värde i sig. att vanvörda, att missa skapelsen eller handha den, älska den, i ljusets steg över branten. rågar vi inte bara efter arbetets mening utan Ljuset är sitt eget pris Fockså om livets mening, om livsåskådning och över allt är ljuset. och tro, då vill den kristna kyrkan erbjuda oss en gemenskap, där vi aldrig blir utstötta, även om vi inte lyckas i våra prestationer. Vi får leva Henry Byskata med i en nådens gemenskap vid altarringen, vid 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 35

Maanrakennustyö Enskan Remontti Oy Autosalpa Oy Kerava Hyttinen Oy Kerava Kerava

Plastservice Oy Keski-Uudenmaan Diesel Oy Öljypari Oy Kerava Kerava Kerava

Maansiirto ja Raivaus Asianajotoimisto Osmo Polojärvi Oy K.Räsänen Oy Kuukka&Tiainen Oy Kiiminki Kerimäki Keuruu, Jyväskylä, Uusikaupunki

Liikenteenharjoittaja Heti-Sähkö Oy Lautta-Sähkö Ky Kirkkonummi Kirkkonummi Lasse Leino Kisko

Lattia-asennus Leinonen Ky MK Isotalo Ky Savon Datapalvelu Ky Kitee Kiukainen Kiuruvesi

Kone&Laiteasennus MJ-Notariaatti-ja Kometko Oy Pekka Olkkonen Kiinteistöpalvelu Ky Konnevesi Klaukkala Konginkangas

Rakennustoimisto Moniurakointi E.Hiltunen Ky Kuljetus Lampinen Ky Kotka INSINÖÖRILINJA OY Kotka Kotka

Oy West-Orient TSS Kotkan Tuontitalo Oy Kotka Kotka Cargo Handling Ltd Kotka AD Autokorjaamo Oy Kotka Yacht Store Ltd Proput Oy Kotka Kotka Kimmo Hynninen Kotka

KKS-Kiinteistösähkö Ky RR-Sähköistys Oy QSA-Asennus Ky Kotka Kouvola Kouvola

Autofixaus Majander AKJ APP-Urakointi Ky Kronoby Elverk Kouvola Kouvola Kruunupyyn Sähkölaitos

LVI-Savo Mara Oy Vahva-Sähkö Kuopion Putkiapu Ky Kuopio Kuopio Kuopio

Rakennuspalvelu Heikki Hiltunen Ky Kuljetus Aulis Happonen Lakeuden Remontti -sillanrakennustyöt - Kuopio Kurikka Kuopio

Finavia TLM-Palvelut Oy www.peltikate.com Kuusamon Lentoasema Kuusamo

Jokke Pet Oy Haaviston Sora Oy www.karirakenne.fi Kälviä Köyliö 36 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan piiri juhli Vaasan vuosilehdet Lopella

aksi piireistämme, Poh- dollisten kriisitilanteiden vati tilaa Vaasan Kustveteranen- ansamme kohtalon vai- suttiin Kaarina Salonen Por- jois-Pohjanmaa ja Vaa- ralta. ”Viimeinen kesä”, vuosi Rannikkoveteraani-lehdessä. heita käytiin läpi Uu- naisista, Jorma Jaatinen Por- sa julkaisevat keväisin 1939 – talvisota syttyy - on ot- Suomen Vapaudenpatsas, jon- denmaan Sotaveteraa- voosta, Niilo Sipilä Hyvinkääl- piirinsäK lehden. sikoitu kyseisestä ajankohdas- ka ympärillä tapahtuvat isän- nipiirinK vuosijuhlassa Lopella. tä ja Frans Krogell Keravalta. ta kertova kuvakavalkadi ja ta- maalliset kunnianosoitukset Päällimmäinen tunne puheissa Tilaisuuden päätössanat lau- pahtumien eteneminen. Sallan ja juhlalliset kokoontumiset, oli kiitollisuus tammenlehväsu- sui piirin puheenjohtaja Heik- torjuntavoittoa talvisodan al- mutta myös vapaamuotoisem- kupolven toiminnalle sekä soti- ki Talvela. Hän totesi, että yh- kuviikkoina valotetaan Pekka mat tapaamiset, paljastettiin en aikana että niiden jälkeen. dessä koettu kuolemanvaara Koiviston kirjoittamassa artik- heinäkuussa 1938 Vaasan to- Juhlapuheen piti professori yhdisti ja loi sen asevelihengen kelissa. Kirjoitus veteraanien rilla, joten myös sen tiimoilta Eeva Tapio. Puhe yhdisti sekä ja vastuun toinen toisesta, jotka puolisoille ja leskille järjestet- on vietetty juhlapäivää. Lukio- hänen omat vaiheensa että siir- kestävät elämän loppuun. Juh- tävistä virkistysviikoista kertoo laisen Riikka Tuiskun Vaasan toväen, paikoin koko Suomen lan jälkeen pidetyssä kokouk- tapahtuman tärkeydestä. piirin 40-vuotispäivänä pitä- kansan vaiheet. Juhlan ohjel- sessa valittiin Talvela piirin pu- mä juhlapuhe kertoo nykynuo- ma oli muutoinkin hyvin mo- heenjohtajaksi jo 17. kerran. rison arvostuksesta veteraaneja nipuolinen. ja heidän hankkimaansa itse- Piirin kunniajäseniksi kut- Antti Koskimäki näisyyttä kohtaan. Hän toteaa mm., että itsenäisyyden tavoit- telemiseen on sisältynyt sotia, kuoleman kohtaamista, uhrau- Pohjois-Pohjanmaan lehdellä tumista oman kansan ja yhtei- on juhlavuosi; se ilmestyi en- sen tulevaisuuden puolesta. simmäisen kerran v. 1980 ja on siten palvellut piirin jäseniä jo Lehdet tiedottavat piirinsä ta- kolme vuosikymmentä. Juhla- pahtumista, sekä menneistä vuottaan viettivät viime vuon- että tulevista, myös ”aivovoi- na myös Sotilaskotisisaret, joi- misteluosuus” on huomioitu. den toiminnasta lehdessä on Ne kertovat luonnollisesti sota- kattava artikkeli. Sotilaskotityö ajan tapahtumista ja siten myös tarjoaa konkreettisen mahdol- Pitkäaikaisen piirin puheen- omalta osaltaan vievät tärkeää lisuuden tehdä vapaaehtoista johtajan Holger Strandbergin perinnetietoutta eteenpäin. maanpuolustustyötä. Järjestö vaihtuminen nuorempaan, An- myös kouluttaa sisariaan mah- ders Knipiin saa luonnollises- Marja Riukka Piirin uudet kunniajäsenet, vasemmalta Kaarina Salonen Pornai- sista, Jorma Jaatinen Porvoosta, Niilo Sipilä Hyvinkäältä ja Frans Krogell Keravalta. Heistä oikealle Uudenmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Heikki Talvela ja Lopen Sotaveteraaniyhdistyksen Helsingin seudun Sotaveteraani ja puheenjohtaja Jorma Mikkola. Kuva: Jouko Mattila Veteranposten – piirien julkaisuja Helsingin piirille uusi tapäiväkirjan kuittaa ins.maj. sallisen veteraanipäivän viet- V. Kärkkäinen maininnalla to on pääkirjoituksen aiheena. puheenjohtaja ”Sotapäiväkirja tarkastettu ja Sota-ajan ikäluokat joutuivat elsingin seudun so- kaikki asiat kunnossa olevaksi myös ottamaan täyden vastuun taveteraanipiiri piti huomattu”. Jokaisessa lehdessä jälleenrakennuksesta, kirjoi- sääntömääräisen vuo- on piirin ja yhdistysten yhteys- tuksessa muistutetaan. 97-vuo- sikokouksensaH Tapiolan palve- tiedot selkeästi esillä. Tapahtu- tias Edith Henriksson toteaa lukeskuksessa 20. huhtikuuta. makalenteri kertoo aktiivisesta haastattelussaan, että hänen Vuoden 2008 toimintakerto- toiminnasta. asiansa ovat paremmin kuin mus, tilinpäätös, vuoden 2009 koskaan. Hän nauttii yhdistyk- toimintasuunnitelma ja talous- sensä tarjoamasta jalkahoidos- arvio hyväksyttiin esitetyssä ta - leipomisen välissä. Lehti muodossa. muistaa syntymäpäiviään viet- Kokouksen merkittävin asia täviä jäseniään ja tarjoaa tie- oli uuden puheenjohtajan va- toa erilaisista tapahtumista ja linta puheenjohtaja Pentti Laa- Helsingin Seudun Sotavete- kokoontumisista. Jäsenyyttä masen ilmoitettua piirin hal- raanipiiri julkaisee omaa, nel- ”markkinoidaan” koko sivun litukselle, ettei hän enää ole jä kertaa vuodessa ilmestyvää ilmoituksella. Lehdessä muis- käytettävissä. Kokous valitsi Helsingin seudun Sotavete- tutetaan kuntoutuksen merki- yksimielisesti piirin hallituk- Pentti Laamanen kukitettiin pit- raania. Piirin puheenjohtaja tyksestä ja siihen hakeutumi- sen puheenjohtajaksi vuorineu- kän puheenjohtajuuskautensa on vaihtunut, kun pitkään täs- sesta. vos Juhani Pesosen. Laamanen päätteeksi piirin vuosikokouk- sessa. sä toimessa vaikuttanut Pent- ei kuitenkaan jätä veteraaniti Laamanen luovutti vetovas- Lehdet tuovat jäsenilleen tietoa, asioita, sillä hän jatkaa piirin tuun Juhani Pesoselle. Hänen arkipäivän elämisen kuvauksia. edustajana Sotaveteraaniliiton den pitkäaikainen kolumnis- ajatuksiaan ja näkemyksiään Tiedottamisellaan ne varmasti valtuustossa sen ensimmäisenä ti eversti evp Esko Nieminen tulevasta esitellään viimeksi myös aktivoivat jäseniään. varapuheenjohtajana. Lisäksi Suomen Sotaveteraaniliiton ilmestyneessä numerossa. Sa- Södra Finlands Krigsveteran- Laamasta työllistää kaupungin hopeisella ansiomerkillä ja yli- massa lehdessä on kronologi- distrikt julkaisee Veteranpos- Marja Riukka ja läänin veteraaniasiain neu- tarkastaja Leena Ahti Suomen nen Kaarlo Rautkarin sotapäi- ten-nimistä piirilehteä, kuusi vottelukunnan jäsenyys. Sotaveteraaniliiton ansiomita- väkirja Röhön taistelusta. So- numeroa vuoden aikana. Kan- Kokouksessa palkittiin leh- lilla. 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 37

Keski-Suomen Sotaveteraanipiirissä Matti Viitanen jatkaa vaihtui puheenjohtaja Pirkanmaalla

eski-Suomen Sotave- tajan tehtävään 2009. Vuosiko- teraanipiirin varapuheenjohta- iirin puheenjohtajaksi Matti Viitasen ja Onni Holtti- teraanipiirin vuosikokous valitsi Sotaveteraanipiirin jana. Hän on myös liiton val- valittiin 12. kerran yksen johdolla jaettiin Sotavete- kous oli Saarijärvellä uudeksi puheenjohtajaksi Bir- tuuston jäsen. simielisesti Matti Vii- raaniliiton myöntämät kultai- 8.4.2009.K ger Fältin Jyväskylästä. Hän Piirin naistoimikunta ko- tanenP Nokialta. Tilinpäätös set ansioristit Helena Nikki- Piirin puheenjohtajana toi- on tehnyt elämäntyönsä raken- koontui samanaikaisesti omaan vahvistettiin ja vastuuvapa- lälle, Oiva Hernesniemelle, minut Kalevi Pulkkinen il- nusmestarina Kymin Uittoyh- vuosikokoukseensa. Naistoimi- us myönnettiin hallitukselle ja Matti Jalassolalle, Lauri Kos- moitti jo 2008 lopulla, ettei ole distyksen palveluksessa ja on kunnan puheenjohtajana jatkaa muille tilivelvollisille. Toimin- kelle, Eelis Seppälälle ja Matti käytettävissä piirin puheenjoh- toiminut useita vuosia Sotave- Raija Kähkölä. tasuunnitelma ja talousarvio Virtaselle. Sotaveteraaniliiton Aamupäivän kokousten jäl- kuluvalle vuodelle saivat myös ansiomitalit oli myönnetty Vil- keen jatkettiin neuvottelupäivi- yksimielisen hyväksynnän. le Koivistolle, Asko Perisalolle en merkeissä. Sotaveteraanilii- Piirihallitus sai kolme uut- ja Martti Sippolalle. ton toiminnanjohtaja Mark- ta jäsentä edellisten jättäessä Sotaveteraaniliiton ansioris- ku Seppä vastaili yhdistysten paikkansa. Valituiksi tulivat tejä jaettiin 31 kappaletta. edustajien kysymyksiin liiton Yrjö Saari Mäntästä, Juhani Piirikokous pidettiin Kurun ajankohtaisista asioista. Husa Pirkkalasta ja Matti Nie- Seuratalolle. Piirin 35 yhdis- Neuvottelupäivien aktiivi- mi Parkanosta. Piirihallituk- tyksestä, yhtä lukuun ottamat- nen keskustelu antoi osallis- sen 14 jäsenestä kahdeksan on ta, oli edustus paikalla. Piirin tujille uusia eväitä yhdistys- veteraanitunnuksen omaavia. Naistoimikunta kokoontui sa- ten toimintaan Keski-Suomes- Piirikokous päätti, että vuo- manaikaisesti omaan kokouk- sa. Neuvottelupäivien käytäntö den 2010 kokouksessa hallituk- seensa. on, että kevään neuvottelupäi- sen jäsenmäärä pienennetään Piirikokouksen puheenjoh- villä keskitytään järjestöasioi- 12:een. tajana oli Aimo Ylä-Poikelus hin ja syksyn neuvottelupäivil- Piirikokouksessa muistet- Kurusta. lä sosiaaliasioihin. tiin veteraanityössä ansioitu- Piirin aikaisemmat puheenjohtajat olivat paikalla. Vasemmalta neita henkilöitä. Puheenjohtaja Seija Vehmas Birger Fält (2009-), Kalevi Pulkkinen (2006-2008), Risto Isännäinen Teksti: Timo Hakala (2004-2005), kunniapuheenjohtaja Timo Karhunen (1999-2003) ja Kuva: Kari Korhonen Eino Erkkilä (1983-1988). Kimmo Sorkolle Sotaveteraaniliiton Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin ansiomitali naistoimikunta lopetti toimintansa itali luovutettiin ymenlaakson Sotave- sivuotiskaudelle. Vain iittiläiset sioristin saivat Ilkka Heikkilä Kimmo Sorkolle hä- teraanipiirin naistoi- vaihtoivat varajäsenensä. Anjalankosken, Matti Kangas nen uusimman kir- mikunta piti viimeisen Kokouksen alussa luovutet- Hamina - Vehkalahden ja Unto jansaM ”Jalkaväkirykmentti 48 – kokouksensaK 12.3.2009 samaan tiin kuusankoskelaiselle Ilma- Koskela Virolahden yhdistyk- Taistelut ja tapahtumia 1941 – aikaan olleen piirin vuosikoko- ri Mäkelälle tasavallan presi- sestä. Eila Forsström Anjalan- 1944” julkaisemisen yhteydessä uksen kanssa. Kun toimikun- dentin 6.12.2008 myöntämä koskelta sai Sotaveteraanien 25.4.2009. Arvokas tilaisuus nan monivuotinen, Haminassa Suomen Valkoisen Ruusun I ansioristin. järjestettiin Kuokkalan Karta- asunut puheenjohtaja Liisa Sil- luokan mitali kultaristein. So- nossa Jyväskylässä. vennoinen muutti pois piirin taveteraaniliiton kultaisen an- Roope Nieminen alueelta, eikä seuraajaa löyty- nyt, päätti toimikunta lopettaa toimintansa. Naisten toimin- Keski-Suomen Sotaveteraani- piirin toiminnanjohtaja Timo ta ei kuitenkaan pääty. Hai- Hakala luovuttaa ansiomitalin kein mielin, mutta tyytyväisi- Kimmo Sorkolle nä menneisiin vuosiin totesivat naiset työn jatkuvan entiseen tapaan paikallisissa yhdistyk- sissä veteraanien ohella. Olavi Eronen Haminas- ta valittiin jatkamaan Kymen- laakson Sotaveteraanipiiri ry:n puheenjohtajana. Samoin va- Viimeiseen kokoukseen osallistuneet nasitoimikunnan jäsenet, rapuheenjohtajana jatkaa Arto eturivissä vasemmalta Liisa Silvennoinen (puheenjohtaja), Irma Mikkonen. Puhakka, Pirkko Salonen (sihteeri), Eila Vainikka, takarivissä Eeva Hallituksen erovuoroiset jä- Seppälä, Irja Lohjama, Sirkka Kakko, Marja-Leena Palmumaa, Hel- senetkin valittiin uudelle kak- mi Pöyhönen, Helvi Jurkkola, Vuokko Urpalainen ja Ulla Nenonen.

Lahden Sotaveteraanipiirin hallituksen kokouksen yhteydessä luo- Huoltopalvelu vutettiin Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitalit kahdelle lahte- Jopaco Electronics Oy laiselle, sotaveteraanityössä monin tavoin ansioituneelle henki- Lahti Leppänen Oy lölle: Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Pekka Särkiölle ja Lahti Lahden poliisimestari Pekka Ojalalle. Ansiomitalit luovutti piirin naistoimikunnan puheenjohtaja Anja Kuittinen. 38 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Berner Oy Helsinki

Pirkanmaan Avo-Asunnot Oy Tampere

KTA-Yhtiöt Oy Espoo

Oy Puhois Ab

Torjuntavoitto pääjuhla 6.9.2009 Ilomantsissa

Juhani Soila on alustavasti varannut tapahtumaan osallistujille majoitusta Joensuussa 5.-7.9.

Hotelli Kimmel, Itäranta 1, puhelin 020 133 4660 Hotelli Karelia, Kauppakatu 25, puhelin (013) 252 6200 Hotelli Green Star, Torikatu 16, puhelin 010 423 9390 Hotelli Vaakuna, Torikatu 20, puhelin 020 125 4661 Hotelli Aada, Kauppakatu 32, puhelin (013) 256 2200 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 39

Suomen-poikien lesket Sotien muistomerkit ja puolisot vierailulla internetissä

allinnasta saapui 30 kävimme Iittalan lasimuseos- Lotta-museoon Marjatta Risti- ammenlehvän Perin- useilta yksityisiltä henkilöiltä. Suomen-poikien leskeä sa ja tutustuimme lasinpuhal- luoman toimiessa oppaana. Pa- neliitto käynnisti run- Sankarihautausmaiden muis- ja puolisoa Helsinkiin lukseen. Hämeenlinnassa mei- rolassa nautimme hernekeittoa sas kolme vuotta sitten tomerkkien osalta Kirkkohalli- T14.5. Linja-autolla matkaten dät oli kutsuttu Sotilaskoti- ja ja pannukakkua ja Sotilaskoti Thankkeen, jonka tavoitteena tuksen ja seurakuntien apu on tarjosi iltakahvit päivän päät- on ollut koota viime sodistam- ollut korvaamatonta. teeksi. Voimat riittivät hyvin me kertovista muistomerkeis- Muistomerkkitiedosto on kaikilla, vaikka päivälle tulikin tä ja muistolaatoista internetis- monilta osin vielä keskeneräi- pituutta. Välitön ja mukava yh- sä julkaistava laaja ja mahdolli- nen ja sen täydentäminen on teishenki antoi voimia varmas- simman kattava tiedosto. Työn jatkuvaa työtä. Muun muassa ti kaikkein vanhimmillekin ensimmäinen vaihe on nyt saa- sankarihautausmaita ja eräitä osallistujille. tu päätökseen ja huhtikuun lo- muita erikoisaiheita koskevat Helsinkiläinen veteraani pulla tähänastiset tiedot vietiin tiedot odottavat vielä sivuil- Seppo Salo, Viking Line ja Hel- omana tietokantanaan liiton le viemistä. Myös täydentäviä singin Sotaveteraanipiiri antoi- ylläpitämään veteraaniperin- ja uusia tietoja muistomerkki- vat tukensa ja mahdollistivat teen portaaliin. en sijainnista, suunnittelijois- tämän jo perinteikkään kesä- Muistomerkkisivuston paik- ta, pystyttäjistä, paljastami- retken toteuttamisen. Osallis- kakuntahakemisto käsittää täl- sen ajankohdasta ja ylläpitäjis- tujat kiittävät kaikkia tukijoi- lä hetkellä lähes kaksi sataa tä tarvitaan. Niitä voi lähettää taan. paikkakuntaa ja useita sato- Tammenlehvän Perinneliiton ja henkilöistä, joukoista ja ta- toimistoon joko postitse (PL Lasimuseossa ihasteltiin mm. Urho Kekkosen pilkkiavantoa. Anni Grundström pahtumista kertovaa yksittäis- 600, 00521 Helsinki) tai säh- tä muistomerkkitietoa. Tieto- köpostina (toimisto@tammen- ja voi selailla myös sotavuosien lehva.fi). Muistomerkkien ku- eri vaiheita kuvaavilta sivuilta. vat tulisi mieluiten lähettää di- Nyt avatun tiedoston kes- gitaalisina. keisenä lähteenä on ollut mat- Muistomerkkitiedosto löy- kailuneuvos Antero Tuomiston tyy internetistä osoitteista vuonna 1998 julkaisema teos www.veteraaniperinne.fi Suomalaiset sotamuistomerkit. tai www.sotamuistomerkit.fi Valokuvia ja tietoja on saatu myös veteraaniyhteisöiltä sekä Pertti Suominen

Seinäjoen veteraanikuoro juhli 15-vuotistaivaltaan Pauno Kankaan johdolla Seinäjoen kaupungin- talolla. Kuvassa kuoro johtajineen konsertin jälkeen.

Länsirannikon korsukuoro Teboil Simpele konsertoimaan jälleen Suomeen Änkilänmäen kauppakartano Oy Mäkiänkiläntie 2, 56800 Simpele anadan länsirannikon lauantai 22.8. Sodankylä, Kitisenrannan koulun juhlasali korsukuoro esiintyy sunnuntai 23.8 Kemijärvi, kulttuurikeskus klo 15.00 p. 05-437 1533 Avoinna 24H elokuussa yhdeksällä maanantai 24.8 Kuusamo, (paikka avoin) paikkakunnalla.K Tiedossa ole- tiistai 25.8 Suomussalmi, (paikka avoin) vat alustavat esiintymisajat ja keskiviikko 26.8 Kajaani, Kaukometsä-sali klo 19.00 -paikkakunnat ovat seuraavat: torstai 27.8 Iisalmi, kulttuurikeskus klo 19.00 perjantai 28.8. Lieksa, (paikka avoin) lauantai 29.8 Kokkola, ’Venetsialaisten aikaan’ sunnuntai 30.8. Kalajoki, Pohjakylän koulu klo 19.00

Lisätietoja konserttikiertueesta Liisa Joensuulta puh. 050 560 0007. huoltaa autoja ja ihmisiä 40 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Viron vapaussodan suomalaisia muistettiin arrasta suomalais-vi- Viron sotilaiden rolaista muistojuhlaa muistokirkko vietettiin Yrjön päivä- Torin vuonna 1854 valmistunut näH 23.4. Viron sotilaiden muis- evankelisluterilainen kirkko tokirkossa Torissa, Pärnun tuhoutui toisessa maailmanso- maakunnassa. Kirkossa pal- dassa syksyllä 1944. Raunioina jastettiin Viron vapaussodas- kirkko ehti olla liki 50 vuotta, sa kaatuneitten suomalaisten kunnes Viron uuden kansal- vapaaehtoisten muistolaatta. lisen heräämisen myötä 1990 Laatan paljasti Viron tasaval- aloitettiin kirkon jälleenraken- lan presidentti Toomas Hend- nustyö. Kirkon rakentamisen rik Ilves. aktiiveina olivat virolaiset so- Ekumeenisessa juhlajuma- taveteraanit, joiden joukossa lanpalveluksessa palvelivat lää- useita – nyt jo edesmenneitä – ninrovasti Enn Auksmann, Suomen-poikia. kunniaprelaatti, tohtori Vel- Rakennustöiden vauhdit- lo Salo, pastori Tõnu Tare- tamiseksi oli tarkoitus järjes- maa, Viron puolustusvoimien tää Viron ensimmäinen sodan sotilaspastori, tohtori Andrei jälkeinen sotaveteraanien ko- Sõtskov, Kaitseliiton Sakalan koontuminen Toriin kesällä malevan sotilaspastori Rai- 1990. Elettiin vielä neuvostoai- vo Asuküla ja Helsingin Töö- Presidentti Toomas Ilves paljasti muistolaatan avustajanaan Torin kirkon jälleenrakentajien yhdis- kaa eikä tämä suunnitelma so- lön seurakunnan kirkkoherra tyksen puheenjohtaja Jüri Kask. Kuva: Ülo Soomets pinut Moskovalle, joka leima- Auvo Naukkarinen. Musiikis- si muut kuin puna-armeijan ta vastasi urkuri Jaanus Torim min lähes saman verran viro- ri, luutnantti Vilho Helanen, ”Mutta tänään täällä meil- joukoissa taistelleet fasisteiksi. sekä Viron puolustusvoimain laisia osallistui Suomen jatko- Suur-Suomi -aatteen innokas lä on esivanhempiemme puo- Ukaasia vahvistamaan lähetet- orkesteri johtajanaan eversti- sotaan Suomen vapauden ja kannattaja ja AKS:n puheen- lustustahdon lisäksi syytä tun- tiin sotaharjoituksen nimellä luutnantti Peeter Saan. Viron kunnian tähden. Heistä johtaja. Helanen oli itse nuore- nustaa pohjoisten veljiemme Toriin joukko-osastoja Pihko- Saarnan piti Piritan luosta- kaatui 183. Salo muistutti, että na osallistunut Pohjan Poikien halu suojata Viron haurasta it- vasta. Paikalle saapui 13 pans- rin johtaja, Suomen-poika Vel- suurempaa asiaa ei ole kuin an- joukossa Viron vapaussotaan ja senäisyyttä”, muistutti Ilves, saroitua kuljetusajoneuvoa, 28 lo Salo. Hän toi mieliin kuinka taa henkensä ystävän puolesta. puhui sujuvasti viroa. joka koki tärkeänä Viron vapa- kevyttä tankkia ja Pärnun so- 90 vuotta sitten Viron vapaus- Salo muisteli saarnassaan, Salo kertasi Helasen tuolloin ussodassa kaatuneitten suoma- tilaslentokentällä odotti läh- sotaan osallistui runsas 3500 kuinka hän itse lähti Suomeen heille lausumat sanat: Emme laisten vapaaehtoisten muisto- tökäskyä 9 taisteluhelikopte- suomalaista vapaaehtoista. 18-vuotiaana vuonna 1943. Jal- ole koskaan yksin, kun ystä- taulun paljastamisen Torin kir- ria. Veteraanitapaaminen jou- Heistä sai surmansa noin 160. kalan koulutuskeskuksessa hei- vämme seisovat rinnallamme. kossa. duttiin siirtämään ja se voitiin Neljännesvuosisata myöhem- dän kouluttajanaan oli tohto- Kiitän teitä sotilaat avusta Suo- ”Suomalaisten vapaaehtois- järjestää vasta Viron saatua it- men kansalle. Ei ole mitään ja- ten saapuminen auttoi meitä senäisyytensä takaisin. Kesällä lompaa kuin antaa henkensä sotilaallisesti, mutta kaikkein 1994 Torissa järjestettyyn vete- veljiensä hyväksi, äitinsä ja si- eniten kuitenkin moraalisesti. raanitapaamiseen osallistui jo sartensa vapauden puolesta. Haluan tässä kiitollisuutta tun- uudelleen itsenäistyneen Viron Sitä on vapaus. Suomi suureksi, tien muistaa kaikkia Viron va- ylin sotilaallinen johtokin. ryssä matalaksi. paussotaan osallistuneita poh- Vuonna 2003 Torin seura- Pohjan Poikien vapauden ja joisia naapureitamme ja osoit- kunta nimettiin Torin Pyhän kunnian vuoksi, levätkää par- taa heille kunnioitusta. Sama Yrjön seurakunnaksi ja kirk- haat pojat, päätti Salo kosketta- kiitollisuus ja kunnioitus kuu- ko Viron sotilaiden muistokir- van saarnansa. luvat myös niille, jotka ovat pi- koksi. Oleellinen osa kirkon täneet suhteemme lujina. Elä- vaikuttavaa sisustusta on sei- Tärkeätä oli myös köön Suomi! Eläköön Viro!”, niä peittävät graniittiset sotien moraalinen tuki lopetti presidentti Toomas Il- sankaritaulut. Virolaisten toi- Jumalanpalveluksen päät- ves. veena oli ollut muistaa myös teeksi presidentti Toomas Il- Tilaisuuteen osallistui- Viron vapaussodassa surman- ves paljasti kirkon seinällä Vi- vat suomalaisina kutsuvierai- sa saaneita suomalaisia vapaa- Juhlajumalanpalveluksessa saarnannut kunniaprelaatti Vello Sa- ron vapaussodassa surmansa na mm. lähetystösihteeri Nina ehtoisia. Torin seurakunnan lo (vas.), presidentti Toomas Ilves ja alttaripalveluksen toimittanut saaneiden suomalaisten vapaa- Nordström Suomen suurlä- suomalaisen ystävyysseura- lääninrovasti Enn Auksmann. Kuva: Eero Hankala ehtoisten muistotaulun. Tau- hetystöstä, kenraalimajuri Jan kunnan, Helsingin Töölön seu- lussa on teksti suomeksi ja vi- Laukka Suomen puolustusvoi- rakunnan, veteraanijärjestöjen roksi ”Viro kiittää ja muistaa mista, Suomen-poikien perin- ja yksityisten lahjoittajien tuel- vapaussodan sankareita 1918- neyhdistyksen hallituksen jä- la saatiin hankittua nyt paljas- 1920”, 163 surmansa saaneen sen Markus Anaja sekä useita tettu muistolaatta. Yrjön päivää nimet ja alla teksti suomeksi ja laatan hankintaan osallistunei- juhlitaan edelleenkin Virossa viroksi Minä jätän teille rauta viroaktiiveja. vuonna 1343 käydyn ns. Yrjön han, oman rauhani minä an- Oman tervehdyksensä suo- yön kansannousun muistoksi. nan teille. Joh. 14:27 malaisten puolelta toi partio- Tuolloin virolaiset talonpojat Paljastuspuheessaan presi- lippukunta Töölön Sinisten se- ryhtyivät kapinaan ulkomaisia dentti Ilves totesi, että Viron niori, Suomen merivoimien ko- valloittajia vastaan. Valloitta- sotilaille pyhitetty Torin kirk- mentaja Pentti Holopainen, jat lopettivat kapinan verisesti, KÄRCHER OY ko on jälleenrakennettu moni- joka kertoi oman isoisänsä ai- kuten niin monesti sen jälkeen- en vapaaehtoisten työllä. Se on kanaan taistelleen Viron itse- kin. Pyhää Yrjöä muistetaan ollut yhteinen hanke, joka saat- näisyyden puolesta Pohjan Poi- myös sotilaiden suojeluspyhi- toi onnistua ihmisten tahdon- kien rykmentin tykistössä pat- myksenä. voiman ja lujan mielen ansios- terin päällikkönä. ta. Eero Hankala 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 41

21.Prikaatin Perinneyhdistys ry 20 vuotta Veteraaniautoilijat

äämajan 31.10.1943 päi- si vuotta taistelujen jälkeen he- Maanpuolustuskiltojen liittoon kuntokurssilla Kajaanissa vätyn käskyn mukaan räsi Ventin veteraaneilla ajatus säilyi. 21.Prikaati perustettiin perustaa oma yhdistys asevel- Veteraanien rakentama pe- vuodenP 1943 lopussa. Sen ko- jeyden vahvistamiseksi ja Ilo- rintö, maanpuolustushenki ja mentajaksi määrättiin eversti mantsin taistelujen perinteiden Ilomantsin taistelun muiston Torvald Erik Ekman. Sen kaik- ylläpitämiseksi. Kokoonnut- säilyttäminen on pysynyt myös ki pataljoonat tulivat eri ryk- tiin, niin sotaveteraanit kuin nuorempien päämääränä. menteistä. Tykistö oli perustet- rintamamiehetkin Tampereel- Tänä vuonna, jolloin jatko- tu tykistön koulutuskeskuksis- le, jossa pidettiin perustava ko- sodan taistelujen vuosista on sa. kous. Kokoamisen aktiivi oli kulunut 65 vuotta ja yhdistyk- Ensimmäinen taisteluvaihe Osmo I. Kaila, josta myös tuli sen perustamisesta 20 vuotta, suoritettiin sitkeänä viivytyk- ensimmäinen puheenjohtaja juhlii perinneyhdistys 8.8.2009 senä Vansjärveltä Ilomantsiin. 21.Prikaatin Killalle. Santahaminassa päiväjuhlan, Autoilutaitojen ja –tietojen kurssin ehdoton veteraani oli kajaa- Ilomantsissa tapahtuneiden Ilmeni, että perustamiselle vuosikokouksen ja veljesillalli- nilainen kunnallisneuvos Ville Tikkanen (etualalla vasemmalla), torjuntataistelujen komentaja- oli ollut todellinen tilaus. Yh- sen merkeissä. joka kuljetti sodan tarvitsemia tarvikkeita jo Jäämeren tiellä. na toimi kenraalimajuri Erk- distyksen toiminta kaikkien Samalla toivomme erityises- ki Raappana. Useiden joukko- vuosien aikana on ollut aktii- ti Ventin veteraanien perillis- li kaksikymmentä So- ritetty yläikärajaa. Jos kunto osastojen yhteisin ponnistuk- vista. Vietettiin viiden vuoden ten osallistuvan tulevaisuudes- taveteraanien ja Rinta- on hyvä ja toiminnot kunnos- sin onnistuttiin erittäin vahva välein vuosikokouksen yhte- sa entistä enemmän yhdistyk- maveteraanien jäsentä sa, voi ajokortti tulla uusituksi vihollinen lyömään ja turvaa- ydessä Ilomantsin taistelujen sen toimintaan. Tietoja löytyy Yosallistui Kajaanissa Liikenne- yli satavuotiaallekin. maan Suomen asema rauhan- vuosipäivää, hankittiin oma MPKL:n sivuilta. turvan järjestämälle parin päi- Pohdintaan nostettiin myös neuvotteluissa. viiri ja lippu, osallistuttiin eri- vän liikenteen kuntokurssille ne tekijät, jotka useimmin tule- 21.Prikaati taisteli menes- laisiin veteraanitempauksiin. Raimo Riikonen toukokuun viimeisellä viikolla. vat ilmi ikäautoilijain liikenne- tyksellä Möhkön suunnassa Merkittävää oli yhdistyksen puheenjohtaja Liikenneturvan Pohjois- vahinkojen syitä tutkittaessa. torjuen vihollisen alueellaan. nimen muuttaminen Killasta Suomen alueen kouluttaja Ju- Havainnointi, arviointi ja vää- V. 1989, neljäkymmentävii- Perinneyhdistykseksi. Yhteys hani Kemppainen totesi, että rä toiminto ovat syynä perä- Liikenneturva tarjoaa näin ti 95 prosentissa ikäautoilijain ikäautoilijoille kertauskurssin, kolareista. Liikenne on musta- Asemies-ilta Kangasalla kokosi jonka avulla ikääntynyt autoi- valkoinen, se ei salli herpaan- sotiemme veteraaneja, puoli- lija saa ajankohtaista ja tar- tumista! Erityisen merkittä- soita, leskiä ja kannattajajäse- peellista päivitystä ajotaidoil- väksi ikäautoilijain turvalliseen niä Kangasalan Pirtille ennätyk- leen. ”Tavoitteemme on edistää liikennöintiin todettiin ajono- selliset 170 henkeä. Korsukuoro ikääntyneiden autolla liikku- peuden laskeminen ja kiireen ( kuvassa ) lauloi muistorikkai- mista, ei autoilusta luopumis- unohtaminen liikenteessä. ta sävelmiä vuosikymmenien takaa. ta”, hän vakuutti. Kemppainen totesi, ettei ajokortille ole mää- Kuva ja teksti: Eino Tolonen

Rauman Seudun Sotaveteraanit juhlivat 50-vuotistaivaltaan atakunnan vanhin sota- man Seurahuoneella ja perus- veteraaniyhdistys, Rau- tamiskokouksessa oli mukana man Seudun Sotaveteraa- 102 miestä. Yksi perustajajä- nitS viettivät 50-vuotisjuhlaansa sen Väinö W. Leppänen oli nyt Kulttuuritalo Posellissa Rau- mukana juhlassa. Rauman Seu- malla. Juhlasali täyttyi ääriään dun yhdistyksen jälkeen perus- myöten veteraaneista ja heidän tettiin Satakuntaan Huittisten, läheisistään. Säkylän ja Kankaanpään yh- Turun Sotaveteraanien edustajat suorittivat 27.5. perinteisen kun- Juhla alkoi seppeleenlaskul- distykset, jotka kaikki olivat niakäynnin jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistokivellä. la Rauman Sankaripatsaalle ja perustamassa myös Satakun- Seppeleen laskivat vasemmalta Matti Paavola, Mauno Harju ja Kai Karjalaan jääneiden muisto- nan Sotaveteraanipiiriä. Kiilunen. Kunniavartiossa Turun Sotaveteraanien tukijäsenet Ka- merkille, joille puheenjohtaja Juhlivaa yhdistystä onnitte- lervo Kuusela ja Eila Kytölä. Raimo Rautalinnan johdolla livat Rauman kaupunki, Rau- laskettiin havuseppeleet. San- man seurakunta, Suomen So- Kuva ja teksti: Osmo Suominen karihaudalla lauloi Veteraani- taveteraaniliitto, Satakunnan kuoro Rauman Isku Kalle Her- Sotaveteraanipiiri, Rauman mosen johdolla. Juhla jatkui Juhlapuheen piti Satakunnan Rintamaveteraanit, puolustus- Sotaveteraanipiirin puheenjoh- kulttuuritalo Poselissa Raimo voimat, ja Huittisten Sotavete- taja ja Suomen Sotaveteraanilii- Rautalinnan tervehdyssanoilla. ton II varapuheenjohtaja Väinö raanit. Veteraanikuoro Rauman Isku Vilponiemi. Juhla päättyi rovasti Tapa- lauloi juhlassa laulut Suomi on ni Viirroksen kiitossanoihin ja LÄMPÖ,- VESI,- VIEMÄRI- JA ILMASTOINTITYÖT JA TARVIKKEET hyvä maa, Suomen laulu ja Suo- yhteisesti laulettuun Maamme P. 0400 947 213 malainen rukous. joka muisteli viiden vuosikym- -lauluun. [email protected]@lvimaho.fi Juhlapuheen piti Satakun- menen takaisia yhdistyksen www.lvimaho.fiKoulutie 4 Alakouluntie45610 4, Koria 45610 Koria nan Sotaveteraanipiirin pu- perustamisvaiheita. Yhdis- Paavo Punkari heenjohtaja Väinö Vilponiemi, tys perustettiin 22.5.1959 Rau- 42 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Kolme päivää Ihantalassa kesäkuussa 1944 ksikköni oli panssari- venäläistä uudempaa panssa- Eversti Björkmanin komen- prikaatin viestikomp- rivaunua. Vaunumme alkoivat topaikka oli 400 metrin päässä, panian, 3 ryhmän vies- saada osumia ja kaikenlaista vi- kolmen tien risteyksessä, jonne tijoukkue.Y Yksi ryhmä koostui kaa, jolloin vaunuistamme kak- oli ajoneuvoyhteys Rauhanmä- talvisotaikäisistä vieremäläisis- si oli jätettävä siihen. estä. Reittiä pitkin kuljetettiin tä ja toiset kaksi ryhmää 1943 Kesäkuun 28 päivänä etu- kaatuneet ja haavoittuneet. Sa- kutsunnassa olleista. Joukku- joukot taistelivat raivokkaas- moin hoidettiin myös tarvike- eenjohtajamme oli luutnantti ti. Venäläiset onnistuivat kui- täydennykset. Makkonen. Taistelualueemme tenkin laajentamaan aluettaan Iltapäivällä kuulin Erkki oli Rauhanmäestä Talinmyl- ja onnistuivat pääsemään Äm- Ruotsalaisen (Pielavedeltä) sa- lyyn johtava maantie. Etenemi- mänsuon kohdalla huoltotielle, neen osuman jalkaansa. nen alkoi Rauhanmäestä 27.6. jolloin edessä olevilta, kolmel- Iltamyöhään 27.6. kiusak- iltapäivällä. ta pataljoonalta katkesi huolto- semme saapui 20 Sotkaa. Ra- Saavuimme Björkmanin ko- tie. Rajajääkärit ratkaisivat on- jajääkärit olivat juuri saaneet Oikealla Aaro Tiihonen ja Ihantalan taistelun muistomerkki. Lähis- mentopaikkaan. Odottelimme gelman hyökkäämällä aseinaan käyttöönsä panssarinyrkkejä. töllä ovat taistelupaikkana olleen kirkon rauniot. panssarivaunujen saapumis- pelkät konepistoolit. He onnis- Ensimmäiset kolme Sotkaa tu- ta hyökkäyksen aloittamiseksi. tuivat pääsemään taistelulinjan hosi eräs kersantti. Haavoituttu- ajelemaan tulojälkiäni takaisin siirtyä asemiin Ihantalan jär- Päällikön vaunu oli saanut täys- läpi. Jääkärit asettuivat Ruuna- aan työtä jatkoi korpraali Väisä- uskoen tien olevan yhtä rauhal- ven etelärantaan. Kohta saapui- osuman ja kapteeni Mikkola oli korpeen asemiin estäen venä- nen, joka tuhosi edelleen 7. linen kuin tullessanikin. vat samat Vickkersit uudelleen kaatunut. Vastassamme oli 20 läisten etenemisen. Korpraali Väisänen oli näh- Eteeni ilmestyi ”Sotka”, joka kohdallemme. Armeijan johto nyt vaunun jyrkänteen reunal- saman tien laukaisi tykin. Am- oli päättänyt oikaista rintaman la. Hänellä oli mukanaan kak- mus osui tiehen, hiukan eteeni ja vapauttaa etulinjasta mm. si panssarinyrkkiä. Metsästä oikealle puolelle, mutta ei rä- panssaridivisioonan ja joitakin tunkeutui viereemme pitkäput- jähtänyt, vaan kimposi mat- muita joukkoja uusien yksiköi- kinen Sotka, jonka oikea kyl- koihinsa. Heittäydyin vauhdis- den tullessa tilallemme. ki näkyi poteromme kohdalla. sa pyörältäni, ja syöksyin pyö- Kun kahlasimme vedes- KP-ServicePartner Oy Väisänen nousi istumaan pote- rineni tienvarren tiheikköön. sä, osui viereemme kranaat- ron takareunalle, otti käteensä Ihmeekseni vaunun kumpi- tiryöppy ja kohta myös pie- ammuksen, nosti tähtäinlius- kaan pikakivääri ei saatel- naseiden tulta. Vieremäläinen kan pystyyn ja huikkasi minul- lut minua metsään. Vaunu jat- Väinö Hurskainen, kova piip- le: ”Pysyttele siinä vasemmalla koi kulkuaan kohti 150 metrin pumies, sai räjähtävän kivää- puolellani ja pidä päätäsi alhaal- päässä sijaitsevaa Björkmanin rin luodin osuman piippuun- la!” Niin lähti nyrkki ohjainsii- komentopaikkaa. Lähdettyäni sa. Leuan kärki avautui ja luo- vet auenneina kohti vaunua. oli joukkueeni asemiin tunkeu- din kuoria oli pitkin poskia. Osumakohta oli melko alhaal- tunut lukuisia panssarivaunuja. Ihme kyllä, silmät olivat säily- la vaunun etupäässä. Torniluu- Luutnantti Makkonen oli neet ehjänä. Hurskainen pystyi kusta pomppasi kolme vaunu- saanut uudet ohjeet. Joukkojen itse siirtymään sidontapaikalle. miestä pudottautuen vaunun piti miehittää uudestaan entiset Saavuimme takaisin Rauhan- taakse. Asemissa olevat miehet asemat. Saavuimme jyrkänteen mäkeen. Tällä välin oli riste- hoitivat lopun. Ampuja ja ajaja reunalle avomurroksen koh- yksessä suuri joukko, ilmeises- lienevät saaneen lopun sisälle dalle. Rotkon toisella puolella ti Vihman joukkoja, jotka oli- tunkeutuneesta räjähdyksestä. näimme sankan joukon venä- vat jo kaivautuneet tien varteen. Näin Vekara-nimisen mie- läisiä kulkusuuntanaan Por- Joukkueemme siirtyi kilomet- hemme nousseen montusta ka- tinhoikka - Ihantalan tie. Koh- rin päässä olevalle Kirkonmäel- donneen vaunun taakse. Vaunu ta tuotiin ilmoitus vihollisen le. Palaneen kirkon raunioiden hajosi kovalla paukkeella. Het- lähestymisestä. Käsky kuului: vieressä oli saksalaisten pans- KOKOOMUS ken kuluttua alkoi miehiämme ”Rynnäkköön, mäkeä ylös!” sarivaunu, jonka miehistö oli nousta ylös katsomaan tuhoa. Meillä viestimiehillä lienee sisällä vaunussa. Vieressä ma- www.kokoomus.fi Näin Vekaran elottoman kaa- ollut armeijan kuluneimmat kasi kaatunut suomalainen so- tuneen ruumiin muuttuneen aseet. Kiväärini valmistusvuo- tilas odottamassa kuljetusta monen väriseksi. Alikersantti si oli 1894, joten ”vanhus” vietti rintaman taakse. Venäläiset lä- Svartström (Vieremä) oli jäänyt 50-vuotisjuhlaansa tässä Ihan- hestyivät rantaa tiheänä jouk- jaloistaan osien alle pinteeseen. talan taistelussa. Hyökkäykses- kona. Kesäiltaan kantautui hei- Suklaanmakuinen Rajajääkärit toimittivat miehen sä haavoittui myös Kaarlo Ke- dän kova uraa-kannustushuu- sairaalakuljetukseen. Vekara hus (Kuivaniemi). tonsa järven yli. Tykkimiehet saatiin kuljetetuksi Karstulan Kun tilanne oli rauhoittunut, eivät tarvinneet tulenjohtoa, sankarihautaan. Väisänen oli menin katsomaan viereltäni vaan tähtäsivät suorasuunta- hoitaa pehmeästi ummetuksen poistunut viereltäni huomaa- kaatuneita. Pekkanen oli täysin uksella ja osuivat alle 2:n kilo- matta vieden ampumatta jää- eloton, Kivimäki oli vielä elossa, metrin päässä olevaan maaliin. Tehokas ja neen nyrkin mukanaan. Tuhou- muttei pystynyt nousemaan ja- Pari laukausta nähtyäni siirryin UUSI! hyvin siedetty tuneista vaunuista tämä oli Väi- loilleen. Sain tehtäväkseni erään joukkojeni yhteyteen ja jälkeeni säsen kahdeksas ja viimeinen. toisen viestimiehen kanssa kan- jäivät Ihantalan taisteluni. Movicol sisältää elimistölle tärkeät Eversti Björkman lopetteli taa Kivimäki sidontapaikal- elektrolyytit juuri sotavangin kuulustelua. le. Kivimäki on haudattu Leh- Teksti: Aaro Tiihonen säilyttäen elimistön Minulle tarjottiin vangin saat- timäelle. Joukkueemme lähti elektrolyytti- ja toa linjan taakse. Kun ilmoi- perääntymään, joten Pekkasta Aaro Tiihosen teksti on koko- nestetasapainon tin matkani tarkoituksen, sain ei saatu mukaan. Hautakivi on naisuudessaan luettavissa Sota- puulaatikollisen patruunoita. kuitenkin pystytetty Karstulan veteraaniliiton internet-sivuilla Apteekeista ilman reseptiä. Laatikko oli yksin melko han- sankarihautausmaalle. osoitteessa: Raskauden ja imetyksen aikana sekä alle 12-vuotiaille lääkärin määräyksen mukaan. Tutustu pakkausohjeeseen. kala kantaa muodon vuoksi. Si- Joukkueemme kokoontui www.sotaveteraaniliitto.fi doin laatikon hyvin polkupyö- tämän jälkeen Rauhanmäelle. otsikon ”Sotaveteraanien muis- rän tavaratelineeseen ja lähdin Tehtäväksemme annettiin heti telmia” alla. 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 43

Sota-ajan laulut raikuivat Ruovedellä

sänmaamme kovat kohta- esittää, totesi Eino Paananen sa, Vartiossa, Pienet kukkivat lon ajat, pitkät sotavuodet kolmetoistahenkisen Vete- kummut. Todellisia harvinai- loivat ilmapiirin, joka syn- raanikuoron puolesta Ruove- suuksiakin esityksiin mahtui, nyttiI paljon ikivihreiksi muo- den Sointulassa 26. huhtikuuta. kuten Osmo Sjöblomin sota- dostuneita säveliä. Näitä kap- Sävelmät olivat pääosin näitä reissultaan mukanaan tuo- paleita haluamme teille tänään tuttuja: Elämää juoksuhaudois- ma Väsyneen taistelijan laulu. Myöskin Muistoja talvisodasta ja Muistoja Syväriltä ovat har- vemmin kuultuja. Eldankan jälkeen seurasi te- kemäni tieto-isku: kuka on lotta-Lunkreenin esikuva? Hän on Hollolassa 1918 syntynyt, kotinsa Sortavalaan jättämään joutunut, nykyisin lahtelainen Elsa Vanhala, silloinen Lam- pi. Häntä Erkki Tiesmaa käytti esikuvanaan sepittäessään Uh- tuan korvessa: ”Kätköissä hon- kien on lotta kanttiini, sump- pia keittävi siell` lotta Lunkree- ni....” Tänä vuonna 70 vuotta täyt- tävän Sillanpään marssilaulun kajautimme lopuksi seisaaltaan täysin palkein.

Raimo Laskujärvi Laatutuotteita ja hyvää palvelua Rudus Oy Vaihde 020 447 711 Osmo Sjöblomilla riittää tarinaa lähes joka kappaleesta. Hän kertoi myös aikoinaan kutsuneensa vanhat jermut kasaan. www.rudus.fi

Uusi äänite kuopiolaisilta

Äänite välittää mieskuoron ja lapsikuoron musiikkia ja vä- lissä on sotaveteraanien kerto- muksia. Mieskuorossa on lau- lamassa vielä kahdeksan mies- tä, joiden lisäksi veteraanien avuksi on tullut runsaasti uusia dellisessä lehdessäm- laulajia. me olleessa jatkosodan Kuopion Sotaveteraani- standaaria käsittelevässä en mieskuoroa johtaa kant- kirjoituksessaE oli valitettavasti tori Joona Saraste ja Rajalan painovirhe puhelinnumerossa. uopion Sotaveteraani- musiikkiluokkien lapsikuoroa Oikea puhelinnumero on (06) en mieskuoro ja Raja- Taina Tammekann ja Erkki 412 1286. Pahoittelemme vir- lan koulun lapsikuoro Kaukanen. Urkurina on kant- hettä. ovatK tehneet äänitteen nimeltä tori Outi Keskisipilä. Kertokaa lastenlapsille lauluin. Toimitus

Siik Ky Kosken Levytyö Oy Kuljetus J.Taipanen Oy Äänekoski Äänekoski Lahti

Maansiirto-ja Kuljetus- Suomen Vibrakone Oy Tilitoimisto Ordent Oy palvelu Erkki Pajari Ky Kerava Kerava Kemijärvi 44 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Suomen Sotaveteraaniliiton Sotaveteraanit ilma-asemestaruuskilpailut 2009 keilasivat Lahdessa uomen Sotaveteraanilii- Palkintojenjaon päätteeksi Ilmapistooli joukkuekilpailu Ilmapistooli (14 ampujaa) ton keilailumestaruudet Aarne Pajunen kiitti järjestäjiä 1 Veikko Lind Keski-Suomi 340 1 Helsingin seutu 1 965 ratkaistiin huhtikuun lo- ja kutsui sotaveteraanit keilaa- Kunto Jortikka 330 2 Kunto Jortikka Helsinki 330 viimeinen 10 sarja 78 pussaS Lahdessa. Kilpailuun oli maan ensi vuoden mestaruu- 3 Pauli Kettunen Kymenlaakso 330 viimeinen 10 sarja 77 Terho Leppä 318 ilmoittautunut 23 sotaveteraa- desta Tampereelle Kaupin kei- 4 Terho Leppä Helsinki 318 Heimo Kohijoki 317 nia ja kuusi tukijäsentä. Kilpai- lahalliin. 5 Heimo Kohijoki Helsinki 317 2 Helsingin Seutu 2 884 6 Arvo Huttunen Helsinki 315 Arvo Huttunen 315 lun avauksen suoritti Lahden Sotaveteraanipiirin puheenjoh- 7 Aarto Hämäläinen Helsinki 306 Aarto Hämäläinen 306 Joukkuetulokset 8 Jaakko Neuvonen Kymenlaakso 281 Väinö Rantio 263 taja Eero Lehtonen ja kilpai- 9 Unto Ilmevalta Lahti 280 3 Kymenlaakso 852 lun johtajana toimi Risto Syr- 1. Satakunta 2645 10 Väinö Rantio Helsinki 263 Pauli Kettunen 330 jänen. Kisan alussa jokainen 2 Pirkanmaa 2630 11 Martti Partanen Lahti 261 Jaakko Neuvonen 281 läsnä ollut kiinnitti rintaansa 3 Helsinki 2563 12 Uuno Ström Lahti 251 Matti Eirasmaa 241 veteraanien Suomen lippupins- 4 Lahti 2479 13 Matti Eirasmaa Kymenlaakso 241 sin, Lahdessa keilattiin ”lippu 4 Lahti 792 5 Suur-Savo 2450 14 Eino Näräkkä Lahti 193 rinnassa”. Kisan vanhin osan- Unto Ilmevalta 280 6 Keski-Pohjanmaa 2329 Martti Partanen 261 ottaja oli Suur-Savon 1919 syn- Ilmakivääri (10 ampujaa) Uuno Ström 251 tynyt Aarne Aaltonen. 1 Veikko Lind Keski-Suomi 338 Naisten sarjan voiton vei jäl- 2 Heimo Kohijoki Helsinki 327 Ilmakivääri joukkuekilpailu leen kisan ainoana osanottaja- Teksti ja kuva: 1 Lahti 829 3 Unto Ilmevalta Lahti 315 na Mäntsälän Meeri Repo. Jaakko Virkajärvi 4 Kauno Viljaniemi Lahti 261 Unto Ilmevalta 315 5 Matti Partanen Lahti 253 Kauno Viljaniemi 261 6 Mikko Kauppinen Helsinki 248 viimeinen 10 sarja 60 Matti Partanen 253 7 Sampo Rasi Helsinki 248 viimeinen 10 sarja 58 2 Helsingin Seutu 823 8 Raimo Elonsalo Helsinki 234 Heimo Kohijoki 327 9 Kalle Väänänen Lahti 221 Sampo Rasi 248 10 Tauno Timberg Lahti 211 Mikko Kauppinen 248

Lentopallomestaruus ratkaistiin Salossa uomen Sotaveteraanilii- eräiseksi, jossa lopulta tiukan presidentti Mauno Koivisto. ton tämänvuotisesta len- taistelun jälkeen Helsinki oli Kilpailujen jälkeen käydys- Kuvassa sotaveteraanisarjojen palkitut. Keskellä mestarit Meeri topallomestaruudesta pe- parempi pistein 15-14. Hel- sä neuvottelussa päätettiin jat- Repo ja Aarne Pajunen, vasemmalla Veikko Javanainen ja oikeal- lattiinS Salossa. Voiton vei jäl- singin joukkue oli ainoa, jos- kaa lentopalloa myös tulevina la Kai Aho. leen kerran Helsingin piiri, sa ei ollut mukana tukijäseniä. vuosina hieman tarkennetuin mutta kisa oli tiukka, sillä Var- Joukkueen kapteenina toimi säännöin. Tulokset sinais-Suomi hävisi vain yhdel- TULOKSET: Miehet lä pisteellä. s-vuosi Tas/s Tulos Yhteensä Kilpailussa oli tänä vuonna Alkuottelut: 1 Aarne Pajunen Pirkanmaa 1922 17 994 1079 mukana vain neljä joukkuetta. Varsinais-Suomi- Pirkanmaa 2-0 (25-7 ja 25-10) 2 Veikko Javanainen Satakunta 1925 14 871 941 Alkuottelut pelattiin kahtena Varsinais-Suomi-Kymenlaakso 2-0 (25-8 ja 25-21) 3 Kai Aho Lahti 1931 8 884 924 lohkona ja näistä voittajina sel- Helsinki-Kymenlaakso 1-1 (25-3ja 24-25) 4 Niilo Mikkonen Helsinki 1925 14 831 901 viytyneet Helsinki ja Varsinais- Helsinki- Pirkanmaa 2-0 (25-22 ja 25-7) 5 Kalevi Raatikainen Suur-Savo 1927 12 837 897 Suomi ratkaisivat kirkkaim- 6 Leif Markio Helsinki 1926 13 828 893 pien mitalien kohtalon ja Ky- Prossiottelu: 7 Martti Masanti Lahti 1927 12 811 871 menlaakso sekä Pirkanmaa Kymenlaakso-Pirkanmaa 2-0 (25-21 ja 25-18)) 8 Kauko Tirkkonen Suur-Savo 1926 13 791 856 pelasivat pronssista. Pronssi- 9 Yrjö Laasonen Satakunta 1928 11 799 854 ottelussa Kymenlaakso oli sel- Mestaruusfinaali: 10 Risto Syrjänen Lahti 1925 14 775 845 keästi parempi ja voitti ottelun Helsinki-Varsinais-Suomi 2-1 (23-25 , 25- 9 ja15-14) 11 Veikko Leppilampi Keski-Pohjanmaa 1922 17 747 832 2-0. 12 Taito Löfbacka Keski-Pohjanmaa 1920 19 720 815 Loppuottelu venyi kolme- Teksti ja kuva: Osmo Suominen 13 Pekka Eskonen Pirkanmaa 1925 14 739 809 14 Olavi Kauhanen Suur-Savo 1924 15 730 805 15 Aarne Aaltonen Suur-Savo 1919 20 689 789 16 Ola Miettinen Helsinki 1924 15 694 769 17 Pertti Lehtovuori Lahti 1925 14 693 763 18 Pentti Suojanen Pirkanmaa 1925 14 672 742 19 Reino Avikainen Suur-Savo 1925 14 643 713 20 Kalervo Vierimaa Keski-Pohjanmaa 1921 18 592 682 22 Olavi Sihvonen Lahti 1923 16 527 607

Naiset 1 Meeri Repo 1924 15 294 369

Tukijäsenet 1 Matti Miettinen Satakunta 1935 4 891 911 2 Reino Blomster Satakunta 1931 8 810 850 3 Heimo Tuomola Satakunta 1935 4 829 849 4 Timo Kuuri Satakunta 1931 8 795 835 5 Pauli Mantere Lahti 1927 12 115 127 Voittajajoukkue ryhmittyneenä avajaisiin. 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 45

Metsä-Lehtinen Ky Leivonmäki

Kilpailukutsu Lieksan Teollisuuskylä Oy Suomen Sotaveteraaniliiton SM-golf 2009 Lieksa 10.08.2009 alkaen klo 11:00 Kytäjä Golf, South East Course, Hyvinkää

Sarjat Ilmoittakaa AJS Sähkö ja Automaatio Oy Miehet LP/scr/18, sotaveteraaniyhdistysten varsinaiset Sotaveteraanipiiri ja -yhdistys, golftasoitus, kotiseura, Lohja jäsenet, mestaruuskilpailu. sarja ja yhteystietonne. Pb/18 sotaveteraaniyhdistysten varsinaiset jäsenet Naiset Pb/18 sotaveteraaniyhdistysten puoliso-, leski- ja Kilpailumaksu naisjaostojen varsinaiset jäsenet, mestaruuskilpailu 50,00 e / henkilö. Sisältää kilpailun, tulospalvelun, kil- Maansiirtoliike pailunjohtajan ja päivän buffetlounaan. Kannattajajäsenet E.Tervaoja Oy Yleinen sarja Pb/18, ei mestaruuskilpailu Lähtölista Luhalahti Lähtölista ja kilpailutulokset julkaistaan internetissä Joukkuekilpailu www.kytajagolf.fi sekä kilpailutulokset Sotaveteraani LP/scr/18, kolmen ennen kilpailua ilmoitetun varsinais- –lehdessä. en jäsenen tulos. Joukkuekilpailuun pelaajat on nimet- Termorak Oy tävä etukäteen. Piirillä voi olla useampikin joukkue. Tasoitus Lempäälä Kilpailupäivän mukaisesti. Kilpailussa hyväksytään Pelattava tee max. tarkkatasoitus 30,0 (miehillä punaisen teen slope Punainen kaikissa sarjoissa 30 ja naisilla 35). Tasatulokset ratkaistaan Pb -sarjoissa slopemenetelmällä (pienempi slopetasoi- Pelipäivän ohjelma tus). Scr -sarjoissa käytetään matemaattista menetelmää Softonex Oy Ltd Klo 09:30 Ilmoittautuminen (ns. parempi paluu). Littoinen Klo 10:30 Kilpailuinfo Klo 10:40 Lipun nosto Lähimmät yöpymispaikat Klo 11:00 1. lähtö Rantasipi Sveitsi, Hyvinkää puh 019 45881 Klo 16:00 Ruokailu Cumulus, Hyvinkää puh 019 429 100 Klo 17.00 Palkintojen jako Varausta tehdessäsi muista mainita, että olet tulossa IV-Pelti Luuri Oy pelaamaan Kytäjä Golfiin, niin saat majoituksen Loimaa Ilmoittautuminen erikoishinnalla. Kytäjä Golfin caddie masterille viimeistään 3.8.2009 mennessä Lisätiedot puh (019) 456 5700, fax (019) 456 5750, email caddiemas- Kentästämme löytyy tietoja osoitteesta [email protected] tai postitse Kytäjä Golf Oy, Kytäjäntie www.kytajagolf.fi ja muihin tiedusteluihin vastaa toimi- Polartherm Oy 1265, 05720 Hyvinkää. tusjohtaja Jari Hakkarainen, puh 050 552 1918. Luvia

Tervetuloa! Kytäjä Golf Oy Pintapekat Oy Lempäälä

GHS Palvelu Oy Lohja

Skandinaviska Lahden Pultti ja Työkalu Oy Luxtiimi Oy Lahti Lahti Träimport Oy Ab Lahti www.luxtiimi.fi

Insinööritoimisto Rakennusliike TA-Tech Oy Honkanen&Huumonen Oy Pekka Sipilä Oy Lahti Lahti Lahti

LSK Electrics Oy MJ-Repairtrans Oy T-Drill Oy Lahti Lahti Laihia

Amitec Oy JEK-Poltintekniikka Ky PEKU Oy Laitila Lammi Lapinlahti

Pohjanmaan Etelä-Saimaan Sähkötyö Oy Teleko Oy Lappeenranta Lappeenranta Remonttipalvelu Ky Lapua 46 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Kirjat Viisi ihmepelastumista Kaino Tuokko toteutti eläkeläisenä nuoruuden haaveensa Matti Hämäläinen: Blen- tataisteluiden tukemisessa. mekaanikkojen Pertti Virtasen heim BL-200 - Onnekas Ensimmäisen lentonsa Bris- ja Markku Turusen aloitteesta Kaino Tuokko: Polun var- ti Vihmasta ja vielä laajan tut- Pitkänokka tol Blenheim BL-200 oli lentä- suojaan lentokonehalliin odot- relta, Kaino Tuokon elämä, kimuksen omalta ammattialal- -Suomen viimeisen pom- nyt koelentäjän, luutnantti Esko tamaan museokoneeksi kunnos- toimittanut Ilkka Tuokko, taan metsänparannuksesta. mikoneen tarina- Halmeen ohjaamana 17.3.1944 tamista. ISBN 978-952-92-4872-8, Kaino Tuokko aloitti omaelä- ISBN: 978-952-492-242-5, Tampereen kentältä. Vasta val- Kestikin 35 vuotta kunnes 246 s., runsas kuvitus, Saa- mäkerrallisen kirjan tekemisen Minerva-kustannus, 160 s. mistuneella pommikoneella koitti viidennen, ja todennäköi- rijärven Offset Oy 2008, vuonna 2006, mutta ei ehtinyt kiireisin ”työkuukausi” oli heisesti lopullisen pelastumisen omakustanne saada kirjaansa valmiiksi ennen näkuu 1944, jolloin rahdattiin aika, kun Ilmasotakoulun Kil- kuolemaansa. Hänen poikan- pommeja yötä päivää mm Ta- ta ry:n aloitteesta ryhdyttiin ko- Runsas vuosi sitten kuollut met- sa Ilkka Tuokko on saattanut li-Ihantalan ja Vuosalmen tor- neen entisöintiin. Suomen vii- säneuvos Kaino Tuokko olisi kirjanteon loppuun ja toteutta- juntataisteluiden tukemiseksi. meinen pommikone ja maa- alun perin halunnut historian- nut näin isänsä toiveen. Kirjas- Tuolloin sotalentoja kertyi kaik- ilman ainoa aito jäljellä oleva tutkijaksi ja opettajaksi. Ystä- sa kuvataan yksityiskohtaisesti kiaan 44. Lapin sodassakin kone Bristol Blenheim, yksilötunnuk- vä sai kuitenkin mielen muut- Kaino Tuokon elämänvaiheet, oli mukana ja vaikka säät olivat seltaan BL-200, paljastettiin hie- tumaan ja niin karjalaista syn- joista sotakokemusten osuus oli syksyllä kehnot kertyi, sotalen- nosti entisöitynä sodanaikaisessa typerää oleva Tuokko opiskeli merkittävä käsittäen kirjasta toja 11. BL-200 oli Pommitus- Lentorykmentti 4:n päätukikoh- Helsingin yliopistossa metsän- noin viidenneksen. Kirjassa on lentolaivue 42 komentajan ma- dassa Tikkakoskella kesäkuus- hoitajaksi. lisäksi Tuokon ystävien kirjoi- Suomi hankki ennen Talvisotaa juri Kalle Kepsun nimikkokone, sa 2008 silloisen ilmavoimien Tuokko toteutti kuitenkin tuksia metsänhoidon eri alueilta Englannista 17 Blenheim-pom- jolla myös hänen adjutanttinsa komentajan, kenraaliluutnantti historiantutkija haavettaan kirja myös heidän muisteluksiaan mikonetta, jotka olivat Talvi- Paavo Alava lensi paljon. Heikki Lyytisen poistaessa vii- joittamalla eläkevuosinaan usei- Kaino Tuokosta. sodan aikana ilmavoimiemme Kirjan nimessä ”onnekas pit- meisenä työpäivänään koneen ta tutkimuksia sota-aikaisen Kirjaa on saatavissa Suoma- nykyaikaisimmat koneet. Ko- känokka” perustuu tietoon, että nokkaa peittäneen kankaan. joukko-osastonsa JR 56:n sota- lainen Kirjakauppa Oy:stä. neita valmistettiin sitten lisens- kone oli todella ”hyvä tuurin” ”Pilven Veikko”, sotalentäjä Paa- tiestä. Sen lisäksi hän kirjoit- sillä kotimaassa siten, että pal- kone, sodan aikana se pelastui vo Alava oli entisöidyn koneen ti elämäkerran kenraalimajuri Esko Vuorisjärvi veluskäytössä oli kaikkiaan 96 lähes varmalta tuholta venäläis- paljastustilaisuudessa mukana ja Paavo Paalusta ja eversti Mart- konetta. Nimen Blenheim kone hävittäjien tulkittua kk-ampujan kertoi sotalennoistaan. Mitähän oli saanut Oxfordin lähistöllä ampuman omakonetunnuksen lienee mies miettinyt sodanai- sijaitsevan Blenheimin palatsin väärin ja siirtyessä tulittamaan kaisen työkalunsa äärellä. Kotiseuturakkautta kirjassa ja DVD:llä mukaan. Valmistuessaan 30-lu- toista Blenheimia ampuen sen Kone on nähtävillä Keski- vun puolivälissä Bristol-tehtaan alas. Muut neljä pelastumista ta- Suomen Ilmailumuseossa Tik- Antti Henttosen työryhmä on sivulla, niin kuin otsikko edel- tuote oli nopeampi kuin mikään pahtuivat rauhan aikana koneen kakoskella. Museo on keskit- aikaansaanut tukijoineen pieni- lyttääkin: rauhan aika oli rau- silloin palveluskäytössä ollut hä- säästyessä romutukselta kaksi tynyt lähinnä sotilasilmailuun muotoisen katsauksen kotiseu- hallista, mutta sodat muuttivat vittäjäkone. Hävittäjäkoneiden kertaa, ensin sodanjälkeisessä ja sen kokoelma onkin Suomen tunsa menneisyyteen Vapausso- kaiken. Vapaussodan ajalta ovat kehittyessä Blenheim oli jo so- yleisessä tuhoamisvimmassa ja laajin. Esillepano ja yleisilme dasta jatkosodan loppuun, alu- mm. Karimon tykki, Kukkula dan loppuvaiheissa kesällä 1944 sitten lentotuntien tullessa täy- kestää vertailun minkä tahan- een katkeraan luovuttamiseen 56 jne. Ahvolan taisteluja onkin auttamattomasti hidas ja siten teen 1957, jolloin kone sijoitet- sa maailmalla toimivan ilmailu- niille, jotka eivät sitä pystyneet kutsuttu syystä Suomen Verdu- kohtuullisen helppo maali vi- tiin muistomerkiksi lennoston museon kanssa. valtaamaan. Asiantuntijoina on niksi, niin rajusti siellä ottivat hollisen hävittäjille. Vain kai- esikunnan mäelle Luonetjärven Matti Hämäläinen on aikai- joukko sotahistorioitsijoita par- yhteen valkoiset ja punaiset. Va- kessa hiljaisuudessa julkisuu- Varuskunnassa. semmin kirjoittanut kaikkien 3:n haasta päästä, Matti Koskimaa, paussodan tappiot ovat ikävää delta sivussa työtään tehneiden Neljäs pelastuminen oli tam- Lentorykmentti 4 pommituslai- Arto Kotro ja Aarno Unkila, vii- luettavaa, kun suomalaiset jää- pommikonemiehistöjen taito ja mikuussa 1972, kun muisto- vueen historiat, joten yleisnä- meksi mainittu DVD:n isänä. räpäät tappoivat toisiaan. On to- urhoollisuus mahdollistivat ko- merkkinä ollut ja pahoin rapis- kemystä aiheeseen on riittänyt. Elokuvan selostajana on Tuukka della traagista se, että työväen neen käytön kesän 1944 torjun- tunut kone siirrettiin lentokone- Nyt käsillä oleva kirja jakautuu Haapaniemi. Pienimuotoisuus ajamat yhteiskunnalliset tavoit- kolmeen osaan, sodanaikaisten on ehkä huono sana, sillä elo- teet olisivat toteutuneet ilman pommituslaivueiden toimintaan kuvan pituus on 111 minuuttia kapinaakin. ja erityisesti BL-200:n osuuteen, ja kirjan sivumäärä 76. Eloku- Talvisota rikkoi taas rauhan. lentotoimintaan sodan jälkeen va perustuu melko täysin kirjan Onneksi Antrea jäi Taipaleen, aina vuoteen 1957 sekä koneen tekstiin (tai päinvastoin). Vuosalmen ja Talin väliin, jo- entisöintityöhön, joka onkin Nimi itsenäisyyssodat ko- ten sota ei kohdellut kovinkaan Pidä kuulokojeesi puhtaana! H dokumentoitu tarkasti. Sujuva tiseudullamme Antreassa ja kaltoin sitä, joskin taisteltiinhan AD ku EO teksti ja runsas kuvitus asian- Vuoksenrannassa jo osoittaa sielläkin ja koettiin ilmapommi- ul pu 7 oko hd ,5 je ist tuntevine kuvateksteineen edes- mistä on kyse. Kirjassa ja eloku- tuksia. Moottoriponttonipatal- 0 elle us € / liin 3 at auttaa asioiden ymmärtämistä. vassa käsitellään lyhyissä katsa- joona oli alueen ylpeys, olihan 0 k pl Ilmavoimiemme tunnuslause uksissa mainittujen kuntien his- se maamme ainoa. Lotat ja po- ”Qalitas Potentia Nostra - Laa- toriat. Ne ovat todella katsauksia jatkin saavat oman sivunsa. Jat- dussa Voimamme” sopii hyvin - toki lähteisiin perustuen. Ne kosota esitetään kirjassa ja elo- niin BL-200:n entisöintityöhön ovat niin lyhyitä että lukija/kat- kuvassa samaan tyyliin kuin tal- kuin siitä kirjoitettuun kirjaan- soja ei malta jättää niitä kesken. visotakin. kin. Jos ne olisivat pitkiä jaarituk- Tällaiset kirjat ja elokuvat Hadeo on edullinen Kirjan myynti: Ilmasotakou- sia, niin jaksaisiko niitä asiaan jaksavat viehättää, kun ne eivät ja tehokas tuotevalikoima kuulo- lun Kilta ry, Keski-Suomen Il- vihkiytymätön seurata loppuun ole liian perusteellisia: ne jaksaa kojeen puhdistukseen ja kuivauk- mailumuseo ja hyvin varustetut asti. Nyt ne avautuvat helpossa seurata. Monilta muilta paikka- seen. Valikoimasta löydät tuot- kirjakaupat ja eri nettikirjakau- ja ymmärrettävässä muodossa ja kunnilta kaivattaisiin saman- teet kaikille kuulokojetyypeille. pat (löytyvät hakusanalla ”Blen- laajuudessa. tyylisiä pääasiat sisältäviä esi- Myynti ja markkinointi heim BL-200 - Onnekas Pit- Työryhmä tarkastelee lähinnä tyksiä kirjallisina sekä sähköi- känokka”) sotien aikaa Antreassa ja Vuok- sessä muodossa.

Soidintie 8, 00700 Helsinki senrannassa. Aina ennen talvi- www.kuulohansa.fi, p. 09-345 5300 Kari Korhonen sotaa on kuitattu muutamalla Anssi Vuorenmaa 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 47 48 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Virkistä muistiasi

1. Samanaikaisesti Kannaksen linnoitustalkoiden 3. Sotien aikana tuli tutuksi sana moratorio. Mitä 5. Lapin sotatoimista jatkosodan aikana huolehtivat kanssa v. 1939 toteutettiin Rajan Turva hanke. Mikä se tarkoitti? pääasiassa Saksan sotavoimat. Mihin nämä joukot se oli? 1. Kaatuneiden hautaamista kotiseudulle. etenivät? 1. Koko maan kattava varainkeräys linnoitustöitä 2. Kampanjaa, jossa korostettiin korkean moraalin 1. Murmanskiin tukemaan. ja hyvien tapojen merkitystä. 2. Litsajoelle Sallan alueella 2. Väestönsuojelutempaus. 3. Velkojen maksun lykkäämistä. 3. Petsamoon 3. Vaate- ym. tavarakeräys rajaseudun asukkaille. 4.Suomalaisten jatkosodassa valloittamaan Itä- 6. Mikä aiheutti sen, että USA joutui mukaan II 2. Sotien aikana tuli tutuksi sana mottikirves. Mikä Karjalaan jäi siviiliväestöä asumaan… maailmansotaan? se oli? 1. 54.000 henkeä 1. Japani hyökkäsi amerikkalaiseen laivastotuki- 1. Erityinen kirves, jolla pienennettiin polttopuita, 2. 67.000 henkeä kohtaan. klapeja. 3. 85.000 henkeä 2. Saksa upotti amerikkalaisen sotalaivan 2. Lähitaisteluase, jolla tuhottiin saarroksiin joutu- 4. 132.000 henkeä 3. Japani nousi maihin USA:n länsirannikolla. nut vihollisjoukko. 3. Rintamerkki, jonka sai palkkioksi puunkaadosta. Oikeat vastaukset sivulla 55

Asennus -ja Rakennuspalvelu J-Metsä Oy Suomen Saneerauskone Oy Mikkeli I.Voutilainen Mikkeli Mikkeli

Metsäkonetyö Laiteasennus Pulkkinen Ky Garantia Rakennus Oy Mikkeli Reinikainen Oy Muurame Mikkeli

Tilausliikenne Sähköasennus Wallius Hitsauskoneet Oy A.Kainulainen Oy Mikko Suojanen Muurame Muurla Muurame Puh. 014-373 1051

LVI-Työ Iso-Kouvola Oy T:mi Ari Turkulainen Pihkis Oy Mänttä Mynämäki Mäntsälä www.pihkis.com

LTT-Tekniikka Oy Naantalin Energia Oy JE Leino Oy Naantali Naantali Naantali

JK Power Oy Nakkilan Sihuma Oy Päijänne Sähkö Oy Naantali Nakkila Nastola

Murskauspalvelu Rakennus Piitulainen Laattatyö Wikman Oy Kivipojat Oy Nokia Nokia Nivala

Nokian Portti Oy Autokoulu EKA Jokimäki Service Oy Nokia Nokia Noormarkku

Rakennusinsinööritoi- Sähkö-Lahdelma Ky KJH-Teollisuuspalvelu Oy misto He-Lå Oy Nummela Nummela Nummela

Kuljetusliike Rakennusliike Kuljetus Ilkka Kosunen Oy Nurnijärvi Olli Riihimäki Oy Janne Raitanen Sotaveteraani-lehti 2008.FH11 Thu Feb 07 14:44:38 2008 Page 1 Orismala Orivesi C M Y CM MY CY CMY K Insinööritoimisto SÄHKÖISTÄ MARKKINOINTIVIESTINTÄÄ Erkki Heinonen Oy Teknologiantie 5, 90570 OULU puh. 0403 100 500, fax. 0423 100 500, www.videcam.com Oulu

Composite 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 49

SANAKILPA

Lehdessä 2/2009 kilpailusanamme oli VETE- vi, krouvi, kulo, kunta, kunto, kuona, kuono, kuore, Uinti, uraani, urakointi, urea, uretaani, urina, RAANIKUORO, joka oli varsin ”antelias”; 63 osal- kuori, kuorinta, kuoro, kuovi, kura, kure, kuri, kurina, urkinta, utare, (8) listujaamme olivat löytäneet peräti 382 sanaa. Seu- kurri, kurva, kurvi, kuti, kutina, kutri, kuva, kuvake, Vaari, vaate, vaikute, vaino, vainu, vakio, vako, raavassa hyväksytyt sanat: kuve, kuvio, kveeni, (106) vana, vaneri, vanki, vanu, vara, varanto, vari, va- Aari, aarni, aarnio, aate, aave, aika, aine, airo, Narina, narri, naru, nata, natina, nato, nauta, neito, roke, vartio, vati, vatkain, vaurio, vekara, vekotin, airut, aisa, aita, aivot, akne, akti, anti, anto, antu- nektari, neon, nero, neuroni, neutri, neuvo, neva, nit- vektori, vene, veranta, veri, verka, vero, veruke, ve- ra, anturi, areena, arenti, arina, arki, arni, aronia, ro, niva, noita, nokare, noki, noro, norri, notaari, not- teraani, veto, veturi, vierre, viete, vika, vinka, vin- arvio, arvo, arvonta, atari, ateria, atrain, auer, au- ko, nouto, nova, nuora, nuotio, nuti, nutria, (30) ku, vire, viri, virka, virke, virna, virne, viro, virta, kea, aukio, aura, aurinko, autere, auto, auvo, avain, Oire, okra, oktaani, oktaavi, onki, oranki, orava, vita, voro, votka, vouti, vuoka, vuokra, vuono, vuo- avanto, (40) otanta, otava, otin, ovaario, (11) ri, vuoro, vuota, vuoto. (55) Eine, eranto, erhe, erite, erotin, etaani, etana, Raanu, raate, raati, raato, raavin, raina, raita, rai- Arvonnassa olivat tällä kertaa Onnettaren suo- euro, (8) to, raivo, raki, rako, ranka, ranta, rantu, rata, raunio, siossa Eevi Aho, Helsinki, Anna-Liisa Karensalo, Ikeet, ikenet, ilta, inka, inka, into, intro, irve, rauta, ravi, ravinto, ravuri, reaktio, reiki, reki, renki, Kuopio ja Reijo Kurkela, Helsinki. Heille lähetäm- itku, (9) retki, retku, retro, reuna, riena, riento, rike, rinta, rita, me Jukka Kuoppamäen ja Satakunnan Sotilassoit- Kaari, kaarne, kaarre, kaarti, kaarto, kaato, kaa- ritva, roina, rokote, rotari, roti, rotko, rotu, routa, rou- tokunnan CD-levyn ”Sininen ja Valkoinen”, onnit- vin, kaavio, kaavio, kaiku, kaira, kaivanto, kaivo, va, rove, ruko, runko, runo, ruoka, ruoko, ruori, ruo- telut voittajille. Seuraava kilpailusanamme on PAT- kana, kanerva, kani, kanta, kanto, kantri, kara, ka- to, rutina (51) TERISTO. Lähettäkää vastauksenne 7.8. mennessä rate, karate, kare, kari, kartano, kartio, karva, ka- Taika, taite, taive, tanka, tanko, tantere, tarina, tar- kirjeessä tai postikortilla: PL 600, 00521 HELSIN- tarri, kate, kato, katu, katve, kauna, kaura, kaveri, ra, taru, tarve, tarvike, tauko, taverna, tavi, tavu, teak, KI, faksilla numeroon (09) 6126 2020 tai sähköpos- kavio, keino, keinu, kentauri, kerni, kerroin, ker- teeri, teini, tekno, teko, tenava, tenori, tenu, teoria, titse osoitteeseen [email protected]. ronta, kerta, ketara, keto, kiero, kierre, kierto, kina, tere, terni, terva, tetra, tienoo, tiera, tina, tinki, toive, Vastaukseen kirjoitetaan lähettäjän nimi ja osoi- kino, kintere, kirnu, kirva, kita, kitara, koira, koi- tonka, toora, tora, tori, torni, toru, torvi, touko, touvi, te, kirjekuoreen lisäksi ”SANAKILPA”. Kaikkien te, koivu, kone, koni, kontio, kontu, koonti, koraa- toveri, tovi, traani, treeni, trio, trokari, tuike, tukaani, vastanneiden kesken arvotaan kolme DVD-levyä ni, kori, korina, korona, korte, koru, korva, kor- tuke, tuki, tulva, tunari, tunika, tunkio, tunto, tuoni, ”Isänmaa, suomalaisen sisun sankaritarinoita” vo, kota, koti, kotka, koura, koverrin, kovete, krei- tuote, turina, turnee, turo, turva, turve, (64)

Kesäkuun krypto 50 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Ruskon Metalli ja Työkalutori Oy Jidea Oy Oulu Oulu Kuljetus Oy Oulu www.jcad.fi

OMP-Konepaja Oy Haurun Jäteauto Sorpo Södergård Oy Ab Oulu Oulu Parainen

Louhinta ja Maanrakennus Nuohouspalvelu Wendal Quality Oy Parainen Laine Kari Hämäläinen Parkano Pattijoki

Pieksämäen AH-Rakenne Häyrinen Ky Pieksämäen Autokunta KTK Pernaja Akku ja Varaosa Ky Pieksämäki Pieksämäki

Moto Oittinen Oy TelaCat Oy Pieksämäki Pieksämäki

Byggnads Ab Nynäs Kaivinkoneyhtymä Oy Herrfors Ab Rakennus Oy Pietarsaari Hokkanen&Hokkanen Pietarsaari Piispanristi

Pirkkalan Sähköliike Ky Sata-Kuulo Oy Man Project Oy Pirkkala Pori Pori

Aila Valli Oy Ruosniemen Linja-auto Oy YRJtechnology Oy Pori Pori Pori

Rakennus ja Metalli Porin Puutuote Oy Chematur Ecoplanning Oy Pori Pori Koskinen&Co Oy Pori

Kaivinkoneurakoitsija E-S Tuomikoski Oy Anton Tallman Service Oy Porlammi Kauko Vuori Porvoo Pornainen

UM-Asennus Oy Kaijala Ky Porvoo Pudasjärvi

Veikko Heinonen Oy Heinlahden Veistämö Oy Aidax Oy Punkaharju Pyhtää Pyhäjärvi

Rakennuspalvelu Pyhännän Vesi Oy Peltisepänliike Hepoaho Ky Pyhäntä Raahe Lahtinen Oy Raasepori

LVI-Primo J.Santapakka Rauma Cata Oy TL-RAK Rauma Raisio Rauma www.raumacata.fi

Tilintarkastus Metsäterä Oy Komtek Oy HissiHolm Oy Riihimäki Riihimäki Rovaniemi 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 51

Maanrakennusliike Levi-Rakennus Oy EK-Nostot Oy Rovaniemi Ruokolahti Manninen Ky Ruovesi

Oy Renedo Elektroset Oy Valhojan Maansiirto Oy Salo Sahalahti Salo www.valhojanmaansiirto.fi

Pohjanmaan Seinäjoen Salon Auto-Kiillotus Oy Salo Tutkimuskeskus Ky Kaatopaikkakoneet Oy Seinäjoki Seinäjoki

Remontti-ja Rakennuspalvelu Fira Oy SKL-Rakennus Ky www.fira.fi Seinäjoki Tapio Kalliokoski Seinäjoki Seinäjoki

KoneNeliö Oy Toivalan Konepaja Oy Jataku Oy Siilinjärvi Siilinjärvi Siilinjärvi

JKL Pipe Ay Kuljetus Nupponen Oy Jukan Maalaus Oy Simpele Sipoo Sipoo

Pajuniemi Oy Kiinteistövirkut Oy MOS-Kiito Oy Sipoo Sirkka Soini www.pajuniemi.fi

Muuraus ja Kirvestyö Rakennusliike Halonen Oy Sakki Oy M.Auranen Sotkamo Summa Somero

Remonttipalvelu Konehuolto P.Orenius Oy Säkylän Metsätyö Suolahti Laukkanen Oy Säkylä Suonenjoki

Noormarkun Murske Oy Heavy Rakenne Oy Veljekset Partanen Oy Söörmarkku Taivalkoski Taivalkoski

Tilintarkastuspalvelu Eräsalo Oy Tampereen Seija Nurmi Tampere Ilmastointimiehet Oy Tammela

Miscel Oy JST Rakennuspalvelu Oy Make on Stage Productions Ky Tampere Tampere Tampere

Tampereen Messut Oy Metallisorvaamo Sunila Ky T:mi Jouni Rajala Tampere Tampere Tampere

Rakennusvalvonta Arkkitehtiruutu Oy Romuliike Mäki Ky Tampere Tampere P.Nikama Oy Tampere

Puhallinsoitinkorjaamo Profinntec Oy RAM-Rakennus Oy Jarmo Parkusjärvi Tampere Tampere Tampere 52 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Metsäkoneurakointi Jari Tanskanen Oy Kilsa Tools Oy Tesjoki Toijala Sami Lahtinen Turenki Puutyö ja Saneeraus V-S Talopalvelut Ky Turun Saaristorakentajat Oy Järvenoja Oy Turku Turku Turenki

Autopaku Oy Pelti-Expert Oy Poincool-Service Oy Myllylampi Tuusula Tuusula Puh. 0400-742 467

Hexspeed Oy Finland Juhakari Maalaus Oy Alupro Oy Tuusula Tuusula Tuusula www.alupro.fi

Kuljetus Kervinen Oy Finland Motor Home Oy Svanbäck`s Bussar Ab Tuusula Tuusula Uusikaarlepyy

Elora Ab Oy Wasasafe A-Lattiat-Golv Nåhls&Salo AB Uusikaarlepyy Vaasa Vaasa

Vaasan Maalaustyö PRISMA Finvacon Oy Vaasa Reinisalo&Co Vaasa Vaasa

Sparal Oy Ab Oy Hartman Rauta Ab Johansson Tooling Oy Ab Vaasa Vaasa Vaasa -timattiporaukset ja purkutyöt -

Kymen IV-Valmistus Oy SAV-INTER LTD OY KM Betonilattiat Oy Valkeala Vantaa Vantaa

Taloushallinnon Palvelutoimisto Jääskeläinen Oy PR-Logisticar Oy Ripako Oy Vantaa Vantaa Vantaa

PR-Clean Oy PSJ -Trading Findis Finland Oy Vantaa Vantaa Vantaa

Turvakulma Oy Mitrak Oy Hyvää Kesää Vantaa www.mitrak.fi

Pillari-Osat Oy Terästyö Naumanen Oy SF Hissi Service Vantaa Vantaa Vantaa

JV Result Ky PTM-Saneeraus Asetsi Oy Varkaus Varkaus Vihanti

Uudenmaan Putki- ja OKP-Asennus Oy Peltisepänliike H.Rosenberg Vihti Vihti Poltinasennus Oy Vihti 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 53

Liekkilohi ravintola Savonlinnassa torin laidalla. Tule nauttimaan valtakunnan paras kalapöytä. Puh. 050 - 559 4855

FCG Efeko kouluttaa

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Hyvinvointia ikääntyville – tukena neuvontapalvelut ja hyvinvointia edistävät käynnit 1.9. Helsinki, 3.9. Jyväskylä, 8.9. Turku

Kunta ilman vanhusten vuodepaikkoja 14.9. Jyväskylä, 24.9. Pori, 23.10. Seinäjoki

Lähi- ja perushoitaja – hoidon perusta 7. – 8.10. Jyväskylä

Valtakunnalliset ensihoito- ja sairaankuljetuspäivät 8. – 10.10. laivaseminaari Helsinki – Tukholma – Helsinki

Terveydenhuollon opiskelijoiden ohjaus 8. – 9.10. Tallinna

Sosiaalialan viestintäkoulutus – eikä sana kuulu vai eikö se tehoa 8.10. Tampere

Kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden palvelujen dokumentointi sähköisessä potilasjärjestelmässä 13.10. Helsinki, 29.10. Tampere

Vanhuksen hyvä hoito 15. – 17.10. laivaseminaari

Vaativat tilanteet sosiaali- ja terveystoimessa www.orion.fi 20.10. Helsinki, 6.11. Joensuu

Valtakunnalliset potilasasiamiespäivät XXI 27. – 28.10. Tampere

Terveydenhuolto Ruotsissa 5. – 7.11. Helsinki – Tukholma – Helsinki

Hoitotyön johdon ja terveydenhuollon asiantuntijoiden Lehmirannan lomakeskus päivät 9. – 10.11. Helsinki

Ikäihmisen toiveista tehty Osastonhoitajapäivät 11. – 12.11. Kuopio

Valtakunnalliset terveyskeskuspäivät XII 26. – 27.11. Seinäjoki

Sosiaali- ja terveydenhuollon laatupäivät 2. – 3.12. Lahti

Osastonhoitajana vanhustenhuollossa 10. – 11.12. Vantaa

Lisätietoja: www.efeko.fi -> koulutus Lehmiranta on Palveluksessanne Koulutussihteeri Päivi Raitio, puh.010 409 4549 tai pä[email protected] * 150 majoituspaikkaa Koulutuksista vastaa: * 250 hengen monitoimisali Varaukset: Johtava koulutuspäällikkö Jari Koivisto 25170 Kotalato (Perniö) * 100 paikan auditorio Puh. (02) 727 5200 * uusi kylpyläosasto Fax (02) 727 5321 * luonnonkaunis ympäristö * kukkarolle sopivat hinnat www.lehmiranta.fi 54 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009

Kokoonnutaan

Laatokan puolustajat kokooontuvat vapaamuotoiseen su kattaa paikallisen bussikuljetuksen, päivällisen 18.9. Ohjelma ja kaikille asiasta kiinnostuneille avoimeen perinneti- ja lounaan 19.9. kello 9.30 mennessä Saapuminen ja ilmoittautu- laisuuteen Lappeenrantaan 15.-16. elokuuta. Tiedot ko- Hotellimajoitus Casinolla 47€/henk 2hh ja 71€/ minen erikoisrajajääkärikomppaniassa koontumisesta ja päivien ohjelmasta löytyvät internet- henk.1hh. Maksu kattaa majoituksen, aamiaisen ja va- kello 8.30 - 10.00 Tervetulokahvit ruokalassa osoitteesta http://perinneyhdistys.suntuubi.com/ paan allasosaston käytön. Kukin varaa itse 7.8. mennes- kello 10.30 - 11.30 Raja- ja merivartiokoulun varus- Lisätietoja saa myös yhdistyksen puheenjohtajalta sä majoituksen, puh. (015) 739 5430, sposti:myynti@ miesten valatilaisuuteen osallistuminen Erkki Marttilalta puh 050 351 8111 tai sihteeriltä Raili spahotelcasino.fi. Varaustunnus: ”Jatkosodan 2.Div.” kello 11.30 - 12.30 Lounas Jantuselta puh 040 843 2189. Matkustusyhteydet: Juna Helsingistä klo kello 12.30 - 13.30 Pataljoonien kokoontumiset 7.12, Parikkalassa junanvaihto, Savonlinnassa kello 13.30 - 16.00 Rajamuseoon ja varusmiesten * * * klo 11.23. Bussi Helsingistä klo 6.30 jatkaen Mikkelistä koulutusvälineistöön tutustuminen sekä lähtökahvit UK 60 10.30 ja Savonlinnassa 12.05. sotilaskodissa. 65-vuotisjuhlalounas perjantaina 11.9. kello 12.00 Ka- Tilaisuuteen ja matkustukseen liittyvät tiedustelut: kello 16.00 - Paluukuljetukset rautatiease- tajanokan Kasinon Marski-kabinetissa. Kurssiveli, so- Juhani Hämäläinen 0500 252 798, Simo Salminen 040 malle takamreeri Erkki Vitikainen pitää esitelmän aihees- 302 1951, Jukka Kinnunen, puh. 040 748 0785 ja Juha Kaakkois-Suomen rajavartiosto järjestää kuljetukset ta ”Niinisalon internaatti”. Musiikkiohjelmaa esittävät Koivisto, 050 363 8118. Imatran rautatieasemalta juhlapaikalle ja takaisin. Pit- kurssiveljet Niilo Nikku ja Martti Räsänen. Ilmoittau- Pyydämme nuorta polvea avustamaan kuljetuksis- kämatkalaisilla on mahdollisuus majoitukseen 20.-21.8. tuminen elokuun loppuun mennessä Katajanokan Ka- sa. välisenä yönä. sinolle, puh. (09) 6128 6300, tervetuloa. Perinnetyöstä kiinnostuneet nuoren polven edusta- Kaakkois-Suomen rajavartiosto toivoo saavansa il- Kurssitoimikunta jat ovat tervetulleita mukaan. Ilmoita yhteystietosi. moittautumiset (mikäli mahdollista pataljoonittain/ JR7:n perinnetoimikunta vast.) 31.7.2008 mennessä. Ilmoittautumiset pyyde- * * * tään osoittamaan esikuntasihteeri Anne Saviojalle pu- RUK 47 * * * helimitse p. 071 872 2005, telekopiona p. 071 872 2009, Lounastamme perinteiseen tapaan Katajanokan Kasi- 21.Prikaatin Perinneyhdistys ry:n vuosikokous pide- sähköpostina [email protected] tai kirjeitse osoittee- nolla maanantaina syyskuun 7. päivänä kello 12.30 joko tään 8.8.2009 kello 15.00 Helsingin Santahaminassa. seen Kaakkois-Suomen rajavartiosto, Niskapietiläntie Meri- tai Karimo-salissa I:ssä kerroksessa. Ilmoittautu- Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 13 §:ssä 32 E, 55910 Imatra. Ilmoittautumisessa pyydetään tuominen viimeistään 4.9 ravintolaan puh.(09) 6128 6300, mainitut asiat sekä mahdollisesti hallitukselle jätetyt maan esille seuraavat asiat: nimi, pataljoona /osasto jos- asuna arkipuku. Mahdolliset tiedustelut allekirjoitta- aloitteet. Päivän ohjelma: sa on palvellut, osallistuminen ruokailuihin (päivälli- neelle puh. (09) 534 439 tai GSM 050 563 9872. Merkit- Päiväjuhla kello 13.00 Sotilaskodissa nen, iltapala, aamupala, lounas), kuljetus- ja majoitus- se päivyriisi ja levitä tietoa lounaasta veljille. Juhlapuhe, kenraaliluutnantti Heikki Koskelo tarve sekä saattajien nimet. Olli Vuorio Vuosikokous klo 15.00 Jääkäritalossa Rajavartiolaitos Veljesillallinen klo 17.00 Maanpuolustuskerholla Sodanajan rajajoukkojen perinnetoimikunta * * * Ilmoittautumiset 7.7. mennessä jäsenkirjeen oh- Jatkosodan KTR8:n ja muutkin Tammitykistön asevel- jeiden mukaan, yhteyshenkilö Raimo Riikonen, puh. * * * jet! Veljeslounas on syyskuun 14. pnä kello 12.00 ”Tek- 040 835 2907. Upseerikurssi 55 kutsutaan veljeslounaalle, joka pide- niskalla”, Eerikinkatu 2, Helsinki. Ilmoittautuminen tään perjantaina 18.9. kello 12.00 alkaen Helsingin Suo- Erkki Sillanpäälle, puh. 040 578 7257. Antakaa sanan * * * malaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3. Ilmoittautumi- kiertää, rohkaiskaa aseveljiä saapumaan ja auttakaa tar- JR 8:n veteraanit kokoontuvat nen tapahtuu klubin vahtimestarille, puh. (09) 586 8830 vittaessa. Teemana on ”Veljeä ei jätetä”. Ei vielä luovuteta! Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 8:n - Tuntemattoman viimeistään 14.9. Maksut ravintolan henkilökunnalle. Erkki Sillanpää sotilaan rykmentin - veteraanit kutsutaan tapaamiseen Saattaja on tervetullut mukaan. Kunniamerkit ja tum- suoran jälkeläisensä Karjalan Prikaatin vieraaksi Ve- ma puku. * * * karanjärvelle perjantaina 14. elokuuta. Ohjema on pää- Upseerikurssin järjestelytoimikunta. Jatkosodan 2. Divisioonan veteraanit (JR7, JR28, piirteissään seuraava: JR49, ErP12, KTR15 ym) kutsutaan elämäntoverei- – klo 09.30 saapuminen prikaatin esikunnan pysä- * * * neen ja saattajineen köintialueelle ja kahvitarjoilu Ilomantsin Hattuvaaran taistelun muistopäivät Etelä-Pohjanmaan JR7:n veteraanien kesäpäivään – klo 10.00- heinäkuun saapumiserän sotilasvalati- Hämeen Ratsurykmentin veteraanit, Hämeen Rat- Alahärmään. laisuuden seuraaminen sujääkäripataljoona ja Ratsumieskilta ry viettävät hei- 27.7. Klo 11.00 Kokoontuminen Alahärmän kirkolla. – klo 11.00-14.00 lounas, tutustuminen kalustonäyt- näkuun 30. päivänä 1944 käydyn Hattuvaaran taiste- Kunniakäynti, hartaushetki, telyyn ja asevelikokous. lun muistoa Hattuvaarassa 01.-02.8. elokuuta 2009 pe- Ruokailu ja juhlahetki seurakuntatalossa. Mahdollisuuksien mukaan toivotaan asuna tumma rinteiseen tapaan: kenttähartaus, kunnianosoitukset, Tervetuloa kauempaakin. Ilmoittautumiset ja tie- puku ja kunniamerkit. Vekaranjärvellä ei ole mahdol- yhdessäoloa. Hevosurheilumuseo Ypäjältä tuo Taisteli- dustelut Heimo Nukala puh. (06) 484 8666 lisuutta majoittumiseen. Ilmoittautumiset 12.8. men- jan talolle kesänäyttelyn 15.6.-15-9.2009 välisenä aika- nessä ja tiedustelut: Pentti Vainikka, puh. 040 570 1621, na. Näyttely koostuu HRR:n kesän 1944 sodan aineis- Asevelitapaamiseen Savonlinnaan 18.-19.9.2009. Palomäenkatu 30, 45100 KOUVOLA, pentti.vainikka@ ton pohjalta kirjallisiin dokumentteihin, varusteisiin 18.9. Kokoontuminen Savonlinnan Casinolla, ma- pp.inet.fi. ja pukuihin.Tilaisuuksiin ovat lämpimästi tervetullei- joittuminen Tervetuloa! Karjalan Prikaati ja JR 8:n Perinnetoimi- ta kaikki Ratsuväkiprikaatissa palvelleet sekä ratsuväen Klo 13.00 Siirtyminen bussikuljetuksena Kaupun- kunta perinneyhdistysten jäsenet omaisineen ja ystävineen. gintalolle, tilaisuuden avaus, kaupungin tervehdys ja Myös nuorison läsnäoloa toivotaan. Asu on vapaa. En- kahvit. * * * siapuryhmä on paikalla. Klo 14.15 matka jatkuu Talvisalon sankarihautaus- Kuistion pataljoonan (II/JR58) aseveljet kokoontuvat Hattuvaarasta on alustavasti varattu majoitustilaa. maalle, kunniakäynti, Olavinlinna: Kollaan kivet ja viimeisen kerran perinteiselle lounaalle 17.8. kello 11.00 Se on kuitenkin jokaisen henkilökohtaisesti vahvistet- 2.D:n muistolaatta, paluu Casinolle klo 17.30 päivälli- Seinäjoen hotelli Lakeuteen. Aseveljet, ottakaa elämän- tava soittamalla viimeistään 17.7. puh. 0400 173 607, nen ja aseveli-ilta kumppaninne mukaan. 0400 273 671 tai (013) 830 111 tahi postitse Taistelijan 19.9. Itä-Savon veteraanien kirkkopäivän ohjelma: Ilpo Nikula Talo, 82967 Hattu. klo 10.00 Jumalanpalvelus Tuomiokirkossa, Seurakun- Hämeen Ratsujääkäripataljoona järjestää vanhaan takeskuksessa keittolounas ja Savon sotilassoittokun- * * * tapaan veteraaneille ja heidän omaisilleen (muillekin, nan konsertti. Sodanajan rajamiehet kokoontuvat Immolassa jos autoon mahtuu) maksuttoman kuljetuksen Lahdes- Veteraaneilla kunniamerkit. 21.8.2009 ta Kouvolan, Lappeenrannan ja Joensuun kautta Hat- Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu 22 euroa/ Kaikki sodanajan rajajoukoissa palvelleet veteraa- tuvaaraan. Auto lähtee Lahden linja-autoasemalta lau- henkilö NORDEA-pankkiin tilille: JR7:n Veteraanit nit saattajineen toivotetaan tervetulleiksi Immolaan antaina 1.8. kello 8.30. Siihen pääsee matkan varrelta, 133630-103371 viimeistään 30.8.2009 mennessä. 21.8.2009. Tilaisuuden järjestelyistä vastaa Kaakkois- mikäli paikasta ja ajasta on sovittu. Paluumatka alkaa Maksettaessa käytettävä viitenumero on 5555. Mak- Suomen rajavartiosto. Hattuvaarasta sunnuntaina iltapäivällä kunnianosoi- 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 55

Virkistä muistiasi Krypton ratkaisu oikeat vastaukset tusten ja aterioinnin jälkeen. 1. Oikea vastaus: Varainkeräys, mikä tuotti yli 11 Ilmoittautuminen autokuljetukseen tarvitaan vii- milj. markkaa. meistään 17.7. alla olevaan numeroon. 2. Oikea vastaus: Rintamerkki, rautainen, hopei- RATSUMIESKILTA RY HÄMEEN RATSUJÄÄ nen tai kultainen joka annettiin tunnustukseksi KÄRIPATALJOONA talkootyöstä puunkaadossa. Valtakunnallisissa Tstosiht. Tuija Helminen puh. (02) 9944 6203 kilpailuissa valittiin mottimestareita, joista tuli kuuluja kansallissankareita. * * * 3. Oikea vastaus: Moratorio oli sotapalvelukses- 1736.ISK:n Antrean ja Vuoksen rannan veteraa- sa oleville ja evakuoiduille myönnetty lupa lykätä nit. Kokoonnumme perjantaina 18.9. kello 12.00 velkojen maksua ohi vaikeiden aikojen. Marskin majalle Lopelle veljestapaamisen ja ruokai- 4. Oikea vastaus: 85.000 henkeä. Ennen sotia alu- lun merkeissä. Ilmoittautumiset 11.9. mennessä puh. eella asui noin 300.000 henkeä. Venäläisväestöä (03) 672 3179 tai 0400 728 922. siitä oli noin. kaksikolmasosaa. Mauri Jantunen 5. Oikea vastaus: Litsajoelle. Tavoitteena oli Mur- mansk, mutta sitä ei saavutettu. * * * 6. Oikea vastaus: Japani teki 7.12.1941 tuhoisan JR 57/KrhK (13. K ”Ala-Peijari”) kokoontuu 10.7. kel- lentohyökkäyksen Pearl Harboriin, USAn laivas- Haetaan yhteyttä lo 12.00 ravintola Leonkaffe:en Huittisiin, Karpintie totukikohtaan Havai’illa. USA julisti Japanille 15 (linja-autoaseman vieressä). Ilmoittautuminen sodan ja Saksa Japanin liittolaisena julisti sodan Etsin tietoa edesmenneen isäni Vilho Palmin sotataipaleen al- 8.7. mennessä: Uuno Peräniitty, puh. (02) 566 002 USA:lle. kupuolelta. Hän astui palvelukseen JR22/I/esik. taistelulähetti Tervetuloa veteraanit saattajineen ja puolisoineen. myöh. lähettialiupseeri. Haavoittui Shemenskissä 20.4.1942. Ys- tävälliset vastaukset: Pekka Palm, 040 584 6884.

Maanrakennus Hynynen Oy Jita Oy Linjaliikenne Ykspetäjä Oy Vihti Virrat Virrat www.jita.fi Puh. 03-4755 348 ja 0400-232 838

OR-Wellness Oy SVS Supervise Service Oy Puhdistusliike R.Jokimäki Ky Virrat Voikkaa Voikkaa

Eristepalvelu Petri Hietamäki Ky SKR Palvelut Ky Ylihärmä Moilanen&Kamppinen Oy Ylämylly Ylistaro

Äänekosken Louhinta ja Betonityö Nurminen Oy Oy Varax-Products Ab Ylöjärvi Ähtävä Timanttiporaus Oy Äänekoski

Lehden tilaukset ja hinnat Äänikasetit lehdestä Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden Sotaveteraani-lehden pääsisällön saa myös äänikasetteina, joiden vuosi- liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran kerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa ja muille 17 euroa. Äänikasetit voi hinta on 15 euroa. tilata Sotaveteraaniliiton myyntitoimistosta PL 600, 00521 Helsinki Julkaisija Irtonumero maksaa 4 euroa. puh. (09) 6126 2015 Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands sähköposti riina.lillfors@ sotaveteraaniliitto.fi Krigsveteranförbund rf Toimitusneuvosto Puheenjohtaja Finn-Göran Wennström Ilmoitusmyynti Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Starrbackvägen 37 A 2 Media-ammattilainen Adspace Oy 00670 Helsingfors Mikkolantie 20 Päätoimittaja Markku Seppä puh.040 593 0521 00640 Helsinki sähköposti [email protected] puh. (09) 877 6136, 040 735 7531 Toimitus Jäsenet: Anni Grundström, Antti Henttonen, Olavi Karttunen, faksi (09) 726 1306 Kellosilta 4 C Pirkko Kuorehjärvi, Matti Lukkari, Pertti Nieminen, Isto Valkeapää 00520 Helsinki Markku Seppä, Aarno Strömmer, Jyrki Vesikansa, sihteeri Marja Riukka puh. 040 735 7571 puh. päätoimittaja (09) 6126 2012 sähköposti [email protected] Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. Taitto tai [email protected] Taittotalo PrintOne faksi (09) 6126 2020 Ilmestyminen 2009 PL 23 (Mikkolantie 20) internet www.sotaveteraaniliitto.fi 1/09: 18. helmikuuta, 2/09: 22. huhtikuuta, 00661 Helsinki 3/09: 17. kesäkuuta, 4/09: 9. syyskuuta, puh. ja faksi (09) 711 100 Osoitteen muutokset 5/09: 28. lokakuuta, 6/09: 16. joulukuuta. sähköposti [email protected] Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutoksista omaan yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, Ilmoitushinnat Painopaikka PL 600 1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2009 00521 Helsinki sovitaan erikseen. ISSN 0782-8543 puh. (09) 6126 2015 sähköposti [email protected] 56 3/09 kesäkuun 17. päivänä 2009 Sotaveteraaniliiton myymälä palvelee Käy talossa tai soita Helenalle puh. (09) 6126 2014. Myymälä on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Sähköposti: [email protected] Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi Myyntitoimisto on suljettuna 6.- 25. heinäkuuta vuosiloman vuoksi. Aurinkoista kesää !

2 29 26 Jäsenmerkki Kävelykeppi Kynttilänjalka Myös kannattajajäsenille. Jääpiikillä ja ranne- Kultakeskuksen 10 euroa. lenkillä varustettu perinteinen malli kävelykeppi. Kahvaosa vuodelta 1918. pyökkiä, varsi kestä- Korkeus 77 mm. vää raminia. Sotave- Varustettu liiton teraanien käsityönä tunnuksella. 1 valmistama. Tilatessasi Hopeaa. Sotaveteraanimitali ilmoita pituutesi. Hinta 125 euroa Myös kannattajajäsenille. Hinta 50 euroa Hinta 15 euroa. Liitto välittää keppien tilaukset toimittajalle joka myös laskuttaa tilauksen. Liitto välittää kynttilänjalkatilaukset toimittajalle joka myös laskuttaa tilauksen.

Liiton tunnuksin varustetut solmiot 15 Tummansininen, raidalliseen kuosiin kudottu malli. 16 Tummansininen solmio, jossa tunnuk- 5 sen ylä- ja alapuolella 6 Isännänviiri punainen, sininen ja Suomen lippu harmaa vinoraita. Kotipihalle tai mökille. Sini- Hinta 15 euroa Hinta 25 euroa valkoisen viirin pituus neljä 4 tai viisi metriä. Saatavana myös kumi- Liiton standaari Hinnat 55 ja 65 euroa. nauhakiinnityksellä. Hinta 30 euroa

25 Veteraanivyö 22 8 Liiton virallinen hautakivimerkki Laadukas kotimainen Yrjö Jylhä: Kiirastuli Halkaisija 60 mm. kääntövyö, nahkaa väri Runokokoelma Myös uurnamerkkinä. musta/viininpunainen. Hinta12 euroa Myös tummansinisenä Talvisodan runoutta Soljessa liiton tunnus. vuodelta 1941. Kuvitettu. Hinta 23 euroa Hinta 25 euroa. 21 Sama kaiku on askelten tupla-Cd-levy 38 laulua sotaveteraanikuorojen esittämänä. 9 Tammenlehvä- Mukana myös hautakivimerkki VETERAANIN Korkeus 90 mm Liitto välittää veteraanivyötilaukset ILTAHUUTO – laulu. toimittajalle joka myös laskuttaa tilauksen. Hinta 20 euroa. Hinta 20 euroa.

KÄYNTIOSOITE: Kellosilta 4 C, Itä-Pasila. Raitiovaunu 7 B kulkee Kellosillan pysäkille. 20 Henkselit Kotimaiset, Nro...... kpl...... veteraani- tunnuksella. TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... Saatavana on Suomen Sotaveteraaniliitto viininpunaista, PL 600 Nro...... kpl...... mustaa, harmaata 00521 HELSINKI ja tummansinistä. Nro...... kpl...... Hinta 23 euroa Nimi (tekstaten): Nro...... kpl...... Nro...... kpl......

Liitto välittää henkseliti- Lähiosoite: Nro...... kpl...... laukset toimittajalle joka myös laskuttaa tilauksen...... Nro...... kpl...... ✂ Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl...... Täytä ja postita oheinen tilauskuponki ...... Nro...... kpl...... tai tilaa puhelimitse 3/09