Vapautusta Eduskuntatyöstä Saavat – – – ”

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Vapautusta Eduskuntatyöstä Saavat – – – ” MIRJA KANANEN Vapautusta eduskuntatyöstä saavat Tilastollinen ja normatiivinen tarkastelu valtiopäiviltä 1970 - 1998 AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Attilan luentosalissa B661, Yliopistonkatu 38, Tampere, perjantaina 160 päivänä elokuuta 2002 klo 120 Acta Universitatis Tamperensis 880 University of Tampere Tampere 2002 AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos Myynti Tiedekirjakauppa TAJU Puh0 (03) 215 6055 PL 617 Fax (03) 215 7685 33014 Tampereen yliopisto taju@uta0fi http://granum0uta0fi Kannen suunnittelu Juha Siro Taitto: Marita Alanko Painettu väitöskirja Sähköinen väitöskirja Acta Universitatis Tamperensis 880 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 192 ISBN 951-44-5401-4 ISBN 951-44-5402-2 ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta0uta0fi Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2002 ESIPUHE Kun nyt saatan valmiiksi väitöskirjani, kiitän kunnioituksella niitä henkilöitä, jotka ovat lähimmin myötävaikuttaneet tutkimukseni valmistumiseen. Työn viimeisen vaiheen vaikuttajiin ovat kuuluneet viralliset esitarkastajat, emeritusprofessori Erkki Pystynen ja professori Arvo Myllymäki. Heidän korjaus- ja parannusehdotustensa jälkeen väitöskirja on saanut nykyisen muotonsa. Edus- kunnan entiselle puhemiehelle Erkki Pystyselle osoitan kiitoksen sanan siitä, että hän professorina antoi tilaa myös näkemyseroille. Professori Arvo Myllymäkeä kiitän keskusteluista ja julkisoikeuden laitoksella saamastani pätevästä valtiosään- töoikeuden opetuksesta. Professori Seppo Laaksoa kiitän julkisoikeuden hallintolainkäytön ja eurooppa- oikeuden opetuksista. Niitä hyödynsin rakentaessani tutkimuksen argumentaatio- pohjaa. Kiitokset ansaitsee tilastotieteen professori Pentti Manninen, joka aikoinaan ensimmäisenä ehdotti pro gradun laajentamista väitöskirjaksi. Professori Mannisen asiantuntemukseen turvauduin erityisesti väitöskirjatyön alkuvaiheessa, jolloin tutkijan päivään sisältyi tietokoneen ja sen matemaattis-tilastollisten ohjelmien opettelu. Valtio-opin emeritusprofessori Olavi Borgia kiitän moninaisista neuvoista ja saamastani tuesta. Professori Borg toimi opinnäytetöitteni virallisena ohjaajana yli kymmenen vuotta ja vaikutti sitä kautta monin rakentavin kommentein työni käsikirjoitukseen. Tuesta ja kommenteista kiitän valtio-opin professori Vilho Harlea, joka hoiti erinomaisesti myös väitöskirjaan liittyvät käytännön toimet. Yliopiston ulkopuolisista myötävaikuttajista osoitan kiitokseni suomalaiselle kirjastolaitokselle. Sekä Tampereen kaupunginkirjasto että Tampereen yliopiston kirjasto järjestivät käyttööni tutkijanhuoneet ja tarvittavat lukulaitteet. Eduskunnan arkistomateriaalin tilaamisesta huolehtivat kummankin kirjaston kaukopalvelut. Tässä erinomaisesti toimineessa ketjussa tärkeä rooli lankesi eduskunnan kirjastolle ja sen arkistolle ja kaukopalvelulle. Kansanedustajia kiitän kommenteista, kirjeistä ja muusta palautteesta. Edus- kunnan virkamiehistöä ja poliittisia eduskuntaryhmiä kiitän vuosien varrella saamis- tani monista ystävällisistä neuvoista ja materiaali- ja aineistolähetyksistä. “Vapautusta eduskuntatyöstä saavat – – –” 3 Tutkimuksen englanninkielisestä yhteenvedosta kiitoksen ansaitsee käännös- tieteen laitoksen pitkäaikainen opettaja, diplomikielenkääntäjä Liisa Ritanen. Kiitok- sin muistan politiikan tutkimuksen laitoksen kansliaa ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kansliaa, jotka veivät töitäni eteenpäin hallinnon portaissa. Väitöskir- jan julkaisukuntoon saattamisesta kiitän julkaisusihteeri Marita Alankoa ja väitös- kirjan julkaisemisesta Tampereen yliopiston Acta Universitatis Tamperensis -toimi- kuntaa. Väitöskirjan kustannuksiin ovat apurahan muodossa osallistuneet Tampereen kaupungin tiederahasto, Suomalainen Konkordia-liitto ja Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitos. Kiitän näitä kaikkia. Kiitän myös niitä tuttuja ja tuntemattomia, jotka ovat kannustaneet ja ottaneet yhteyttä. Lopuksi kiitän isääni ja äitiäni siitä, että he ovat antaneet minulle syntymä- lahjana kädentaidon. Paitsi että taidosta on ollut taloudellista hyötyä aina ja varsin- kin väitöskirjaa tehdessä, on tutkimus hautunut hiljalleen parhaiten ompelukoneen ääressä ja milloin mitäkin nikkaroidessa. Tampereella, poikkeuksellisen varhaisena ja lämpimänä keväänä 2002. Mirja Kananen 4 Mirja Kananen SISÄLLYSLUETTELO LYHENTEET JA TAULUKOT 8 1. TAUSTALLA ASENTEIDEN MUUTOS 11 2. TUTKIMUKSEN RAKENNE 17 2.1. Tutkimusasetelma 17 2.2. Tutkimusongelma 19 2.3. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot 21 3. LÄHESTYMISTAVAT JA METODOLOGISET SELITYSMALLIT 25 3.1. Lähestymistavat 25 3.2. Metodologiset selitysmallit 27 3.2.1. Nousu vallankäyttäjän rooliin 29 3.2.2. Vallankäyttäjän roolissa 30 3.2.3. Rooliodotukset eivät täyty 31 3.2.4. Prismaattinen yhteiskunta 32 4. KESKEISET KÄSITTEET 36 4.1. Valtiosääntö ja perustuslaki 36 4.2. Etiikka ja moraali 38 4.3. Moraali ja oikeudenmukaisuus 40 4.4. Työmoraali ja päätöksentekijä 45 4.5. Valtaeliitti ja poliittinen eliitti 49 5. LUOTTAMUSTEHTÄVÄSSÄ AMMATTIPOLIITIKKO 52 5.1. Luottamustehtävässä 52 5.2. Ammattipoliitikko 57 6. VALTIOPÄIVIEN ALOITUS 62 6.1. Valtiopäiville kokoontuminen 62 6.1.1. Nimenhuuto vaalikauden alkaessa 64 6.1.2. Nimenhuuto muilla valtiopäivillä 69 6.2. Poissaoloilla pitkät perinteet 73 “Vapautusta eduskuntatyöstä saavat – – –” 5 7. “POISSAOLEVIKSI MERKITÄÄN – – –” 77 7.1. “Päiväjärjestyksessä olevat asiat – – –” 77 7.2. “Vapautusta eduskuntatyöstä saavat – – –” 79 7.3. Läsnäolo on velvollisuus, mutta – – – 82 8. POISSAOLIJAMÄÄRIEN TUNNUSLUVUT JA EPÄTARKKUUS 89 8.1. Minimimäärät ja yhtäpitävyys 92 8.2. Minimimäärät ja valtiopäivien aloitukseen liittyvä epätarkkuus 94 8.3. Minimimäärät ja äänestyspoissaolot 95 8.4. Minimimäärät ja peräkkäisten istuntojen äänestyspoissaolot 97 8.5. Maksimimäärät ja niiden taustatekijät 99 9. POISSAOLOT KESKIMÄÄRIN 113 10. POISSAOLOT SYIDEN MUKAAN 120 10.1. Poissaolomäärät ja -prosentit 120 10.2. Saapumiset valtiopäivillä 1990–1998 126 11. HENKILÖKOHTAISET POISSAOLOT 130 11.1. Edustajien poissaolojen jakaumat 130 11.2. Edustajien poissaolojen tunnusluvut 135 12. EDUSTAJIEN POISSAOLOT JA SAAPUMISET 140 12.1. Poissaololistan maksimit 1987–1998 142 12.2. Poissaololistan minimit 1987–1998 149 12.3. Saapumislistan maksimit 1991–1998 156 13. VIRKANIMITYKSET JA PUOLUEENVAIHDOKSET 1987–1998 160 13.1. Virkanimitykset 160 13.2. Puolueenvaihdokset 163 14. VALIOKUNTALAITOS 169 14.1. Nykyiset valiokunnat 169 14.2. Suuri valiokunta 170 14.3. Valiokuntien organisaatio 172 14.4. Valiokuntien tehtäväkenttä 173 14.5. Valiokuntien arvostus 174 14.6. Valiokuntakokousten läsnä- ja poissaolo 175 15. VALIOKUNTIEN LÄSNÄ- JA POISSAOLOT 1991–1994 177 15.1. Läsnäolijamäärien tunnusluvut 179 15.2. Läsnäolot, saapumiset ja poissaolot 189 6 Mirja Kananen 16. VALIOKUNTAJÄSENIEN LÄSNÄ- JA POISSAOLOT 196 16.1. Suurimmat edustajakohtaiset läsnäolo- ja saapumisprosentit 196 16.2. Suurimmat edustajakohtaiset poissaoloprosentit 205 16.3. Varajäsenien suurimmat edustajakohtaiset läsnäoloprosentit 214 16.4. Läsnä- ja poissaolot tiivistäen 219 17. PÄÄTÖSVALTAISUUDEN MUUTOKSET 224 18. VALIOKUNTIEN KUTSUT JA MATKAT 236 18.1. Suhdetoiminta ja informaatio 238 18.2. ‘Materiaalinen manipulointi’ 244 18.3. Tapaus Suomen Posti 249 18.4. Matkat ja kutsut – ennen ja nyt 253 19. EDUSKUNTA ARJEN RUTIINEISSA 259 19.1. Arjen rutiineissa 260 19.2. Työmoraali 267 LÄHDELUETTELO 272 SUMMARY 289 “Vapautusta eduskuntatyöstä saavat – – –” 7 LYHENTEET AL Aamulehti Deva Demokraattinen Vaihtoehto Ed. (kansan)edustaja Emt. edellä mainittu teos EMU EU:n talous- ja rahaliitto ETA Euroopan talousalue ETYK Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous ETyöjärj eduskunnan työjärjestys 377/1927 EU Euroopan unioni EVA Elinkeinoelämän valtuuskunta EVIR Eduskuntaryhmä Virtanen EY Euroopan yhteisö HaV hallintovaliokunta HaVL, HaVM hallintovaliokunnan lausunto, mietintö HE hallituksen esitys HM Suomen Hallitusmuoto 94/1919 HS Hannu Suhosen eduskuntaryhmä HS Helsingin Sanomat IL Iltalehti IPU Parlamenttienvälinen liitto IS Ilta-Sanomat K (k) kohta Kesk Suomen Keskusta (ent. Keskustapuolue) KM komiteanmietintö Kok Kansallinen Kokoomus L laki LA lakialoite LaV lakivaliokunta LaVM lakivaliokunnan mietintö Lib liberaalit LiV liikennevaliokunta LiVM liikennevaliokunnan mietintö LKP Liberaalinen Kansanpuolue MmV maa- ja metsätalousvaliokunta 8 Mirja Kananen Mom. (mom.) momentti NKP Neuvostoliiton kommunistinen puolue Nuors Nuorsuomalainen Puolue PaV pankkivaliokunta PeV perustuslakivaliokunta PeVL, PeVM perustuslakivaliokunnan lausunto, mietintö PL Suomen perustuslaki 731/1999 PmN puhemiesneuvosto Ptk. pöytäkirja Puol. puolue PuV puolustusvaliokunta Rem Remonttiryhmä RKP Ruotsalainen Kansanpuolue RL rikoslaki 19.12.1889 SDP Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SiV sivistysvaliokunta SiVM sivistysvaliokunnan mietintö SK Sitoutumattomat Kansanedustajat SK Suomen Kuvalehti SKDL Suomen Kansan Demokraattinen Liitto SKL Suomen Kristillinen Liitto (nyk. KD, Suomen Kristillisdemokraatit) SKP Suomen Kommunistinen Puolue SMP Suomen Maaseudun Puolue SR Suomalainen Rintama StV sosiaali- ja terveysvaliokunta SuV suuri valiokunta SuVL, SuVM suuren valiokunnan lausunto, mietintö TaV talousvaliokunta TJ eduskunnan työjärjestys 40/1999 v. 2000 TyV työasiainvaliokunta UaVL ulkoasiainvaliokunnan lausunto Vade Vapaat demokraatit Va-r Vasemmistoryhmä VasVasemmistoliitto VaV valtiovarainvaliokunta VaVM valtiovarainvaliokunnan mietintö VeSVaihtoehto Suomelle Vihr Vihreät VJ valtiopäiväjärjestys
Recommended publications
  • Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO As Security Organisations
    POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations Tapani Vaahtoranta Faculty Member Geneva Center for Security Policy email: [email protected] Tuomas Forsberg Director Finnish Institute of International Affairs email: [email protected] Working Papers 29 (2000) Ulkopoliittinen instituutti (UPI) The Finnish Institute of International Affairs Tapani Vaahtoranta - Tuomas Forsberg POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations This report was made possible by NATO Research Fellowships Programme 1998/2000. We would also like to thank Niklas Forsström for his contribution in preparing the report as well as Jan Hyllander and Hanna Ojanen for comments on earlier drafts. We are also grateful to Fredrik Vahlquist of the Swedish Embassy in Helsinki and Pauli Järvenpää of the Finnish Representation to NATO who were helpful in organizing our fact finding trips to Stockholm in November 1999 and to Brussels in April 2000. Finally, Kirsi Reyes, Timo Brock and Mikko Metsämäki helped to finalise this Working Paper. 2 Contents Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? 3 The Past: Neutrals or “Neutrals”? 7 Deeds: The Line Drawn 14 Words: The Line Explained 19 The Debate: The Line Challenged 27 Public Opinion: The Line Supported 34 The Future Line 37 3 Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? At the beginning of the 21st century – a decade after the end of the Cold War – two major developments characterise the transformation of the European security landscape. The first development is the NATO enlargement and its evolving strategic concept that was applied in the Kosovo conflict.
    [Show full text]
  • Military Cooperation, Transatlantic Relations and Military Non-Alliance - a Conceptual Analysis with a Focus on the Cases of Finland and Sweden Möttölä, Kari
    www.ssoar.info Military cooperation, transatlantic relations and military non-alliance - a conceptual analysis with a focus on the cases of Finland and Sweden Möttölä, Kari Veröffentlichungsversion / Published Version Zeitschriftenartikel / journal article Empfohlene Zitierung / Suggested Citation: Möttölä, K. (2001). Military cooperation, transatlantic relations and military non-alliance - a conceptual analysis with a focus on the cases of Finland and Sweden. Österreichische Zeitschrift für Politikwissenschaft, 30(4), 393-410. https:// nbn-resolving.org/urn:nbn:de:0168-ssoar-59816 Nutzungsbedingungen: Terms of use: Dieser Text wird unter einer CC BY-NC Lizenz (Namensnennung- This document is made available under a CC BY-NC Licence Nicht-kommerziell) zur Verfügung gestellt. Nähere Auskünfte zu (Attribution-NonCommercial). For more Information see: den CC-Lizenzen finden Sie hier: https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/deed.de Kari Möttölä (Helsinki) Military cooperation, transatlantic relations and military non-alliance – a conceptual analysis with a focus on the cases of Finland and Sweden Der Artikel behandelt die Teilnahme militärisch bündnisfreier Mitgliedstaaten der Europäischen Union – mit Finnland und Schweden als Fallbeispielen – an der im Entstehen begriffenen internationalen militärischen Kooperation in Europa. Besondere Aufmerksamkeit wird dabei den Implikationen von Bündnisfreiheit für ihre Rolle in den transatlantischen Beziehungen geschenkt. Finnlands und Schwedens Beziehungen zur NATO im Rahmen der Partnerschaft für den Frieden (PfP) folgt der Logik institutionalistischer Trends in der Theorie und Praxis internationaler Beziehungen. Im Zuge der NATO-Erweiterung in der Region sind die beiden Staaten mit Machtpolitik konfrontiert, wobei die Option ihrer eigenen Mitgliedschaft durch politische und Identitätsfaktoren bestimmt wird.
    [Show full text]
  • 1 Between Defeat and Victory: Finnish Memory Culture of the Second
    This is the accepted manuscript of the article, which has been published in Scandinavian Journal of History. 2012, 37(4), 482-504. https://doi.org/10.1080/03468755.2012.680178 Between defeat and victory: Finnish memory culture of the Second World War Ville Kivimäki, Åbo Akademi University, Finland Abstract: The article focuses on five essential phenomena in the Finnish memory culture of the three Finnish wars fought in 1939–45, namely, 1) the memory of the fallen; 2) the influential work by author Väinö Linna; 3) the contested memory politics and veteran cultures in the 1960s and 1970s; 4) Germany and the Holocaust in the Finnish memory culture; 5) and the ‘neo-patriotic’ turn in the commemoration of the wars from the end of the 1980s onwards. The Finnish memory culture of 1939–45 presents an interesting case of how the de facto lost wars against the Soviet Union have been shaped into cornerstones of national history and identity that continue to have significance even today. Using the growing research literature on the various aspects of the Finnish war memories and memory politics, the article aims, first, at outlining a synthesis of the memory culture’s central features and, second, at challenging the common contemporary conception, according to which the Finnish war veterans would have been forgotten, neglected and even disgraced during the post-war decades to be ‘rehabilitated’ only from the end of the 1980s onwards. Keywords: war (the Second World War); Finland; memory; commemoration; war veterans; war memorials; war fiction; the Holocaust; finlandisation 1 Between defeat and victory Finnish memory culture of the Second World War1 1.
    [Show full text]
  • Koskiveneellä Kohti Valtavirtaa: Suomen Puolustuspolitiikka Kylmän Sodan Lopusta 2010-Luvun Kiristyneeseen Turvallisuusympäristöön
    Koskiveneellä kohti valtavirtaa: Suomen puolustuspolitiikka kylmän sodan lopusta 2010-luvun kiristyneeseen turvallisuusympäristöön Matti Pesu PUOLUSTUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 1│2017 Puolustusministeriön julkaisuja 1 / 2017 Koskiveneellä kohti valtavirtaa: Suomen puolustuspolitiikka kylmän sodan lopusta 2010-luvun kiristyneeseen turvallisuusympäristöön Matti Pesu Puolustusministeriö, Helsinki 2017 Puolustusministeriö ISBN (nid.): 978-951-25-2912-4-0 ISBN (PDF): 978-951-25-2913-1 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto, Anne-Marie Paakkari Helsinki 2017 Kuvailulehti Julkaisija Puolustusministeriö 11.05.2017 Tekijät Matti Pesu Koskiveneellä kohti valtavirtaa: Suomen puolustuspolitiikka kylmän sodan lopusta Julkaisun nimi 2010-luvun kiristyneeseen turvallisuusympäristöön Julkaisusarjan nimi Puolustusministeriön julkaisuja ja numero 1/2017 ISBN painettu 978-951-25-2912-4 ISSN painettu 1238-7940 ISBN PDF 978-951-25-2913-1 ISSN PDF 2489-3951 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-25-2913-1 Sivumäärä 123 Kieli suomi Suomi, puolustuspolitiikka, kylmä sota, Euroopan unioni, muutos, jatkuvuus Venäjä, Asiasanat puolustusyhteistyö Tiivistelmä Kylmän sodan päättymisen myötä Suomen puolustuspolitiikkaan on vaikuttanut useita kehityskulkuja ja muutostekijöitä. Puolustuspolitiikkaa on pyritty rakentamaan toimintaympäristöön reagoiden mutta samalla pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen pyrkien. Puolustusministeriö käynnisti 2016 tutkimus- ja selvityshankkeen, jossa edellä mainittuja muutos- ja jatkuvuustekijöitä tarkastellaan. Hankkeen
    [Show full text]
  • FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen Och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014
    Paavo Väyrynen FINLANDS LINJE © Paavo Väyrynen och Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014 Omslag: Laura Noponen ISBN 978-952-299-055-6 TILL LÄSAREN Under de senaste åren har jag sökt fördjupa mig i historien – såväl i händelser i det förgångna som i historieskrivning. Min första tidsresa hänger samman med Kemi stads åldringshem Niemi-Niemelä som vi köpte 1998. Jag skrev om det i boken Pohjanranta som utkom 2005. Verket har starka kopplingar till olika skeden i Norra bottens och hela Finlands utveckling. Min andra tidsresa gick till skeden knutna till min egen släkt. När min far fyllde 100 år i januari 2010 skrev jag en bok om honom – Eemeli Väyrysen vuosisata (Eemeli Väyrynens århundrade). Jag studerade min släkts rötter så långt dokumenten sträckte sig. Också detta arbete öppnade perspektiv på både min hembygds och hela landets historia. I min senaste bok Huonomminkin olisi voinut käydä (Det kunde också ha gått sämre) tillämpade jag en kontrafaktuell historieskrivningsmetod på mitt eget liv och min verksamhet. Jag funderade på hur det kunde ha gått om något avgörande gjorts på annat sätt. Denna granskningsmetod har sitt berättigande då beslut i praktiken ofta fattas som val mellan olika alternativ. Speciellt inom den ekonomiska historien kan 5 man i efterhand bedöma visheten i gjorda beslut. Inom politisk historia har kontrafaktuella metoder brukats i liten utsträckning. Detta är märkligt då beslut ofta fattas genom omröstning och ibland med knapp majoritet. I efterhand vore det klokt att fundera på vilken utvecklingen blivit med en alternativ lösning. Även i beslutsfattande som riktar sig framåt i tiden borde ett kontrafaktualt grepp finnas med.
    [Show full text]
  • Markkinatalouden Etujoukot
    Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto MARKKINATALOUDEN ETUJOUKOT Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuuden keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970–1980-lukujen Suomessa Maiju Wuokko Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XII perjantaina 30. syyskuuta 2016 klo 12. Helsinki 2016 Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 41 ISSN 2342-0138 ISBN 978-951-51-2455-5 (pbk.) ISBN 978-951-51-2456-2 (PDF) Unigrafia Helsinki 2016 Kansikuva on Kaarlo A. Rissasen (Käntsin) pilapiirros Kauppalehdestä 5.12.1980. Julkaistu Kauppalehden luvalla. “An invasion of armies can be resisted; an invasion of ideas cannot be resisted.” Victor Hugo1 ”Only a crisis – actual or perceived – produces real change. When that crisis occurs, the actions that are taken depend on the ideas that are lying around. That, I believe, is our basic function: to develop alternatives to existing policies, to keep them alive and available until the politically impossible becomes the politically inevitable.” Milton Friedman2 ”Pyrkiessään muuttamaan yhteiskuntaa teollisuuden olisi otettava huomioon olevat olosuhteet: vesi ei virtaa ylämäkeen. Silti tähän ei saa alistua. On maanalaisia voimia, jotka muovaavat maastoa. Ne saattavat synnyttää jopa uusia vuoristoja ja kyllä vesi sitten virtaa niiden mukaan.” Gustav von Hertzen3 1 Hugo, Victor (1877) The History of a Crime: The testimony of an eye-witness. Kääntäneet Joyce, T. H. & Locker, Arthur. 368. Project Gutenberg -internetsivusto. 2 Milton Friedman (1962/1982) Capitalism and Freedom. Chicago: University of Chicago Press. viii-ix. Teos on ilmestynyt alun perin 1962. Lainaus on vuoden 1982 laitoksen esipuheesta. 3 KA. EVA. Kauko Sipponen 1977–1990. Muistio ‘Teollisuuden keskusvaliokunnan suunnitteluryhmän ideapalaveri’, Aavaranta 11.-12.6.1984.
    [Show full text]
  • Uutisia Miehistä Ja Rahasta – Politiikan Sukupuolittunut Työnjako
    Uutisia miehistä ja rahasta Politiikan sukupuolittunut työnjako Yleisradion televisiouutisissa 1988–2018 Joonas Valtteri Lehtonen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Lokakuu 2018 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Joonas Lehtonen Työn nimi – Arbetets titel – Title Uutisia miehistä ja rahasta – Politiikan sukupuolittunut työnjako Yleisradion televisiouutisissa 1988–2018 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Lokakuu 2018 77 + liitteet ja lähteet Tiivistelmä – Referat – Abstract Politiikan sukupuolittumisella on Suomessa pitkät perinteet. Poliittisen kansalaisuuden normi on jo lähtökohtaisesti miehinen, ja miehet ovat historiallisesti tarkasteltuna selvä enemmistö kansanedustajien ja ministereiden joukossa. Politiikka on sukupuolittunutta myös työnjaoltaan, joka noudattelee essentialistisen sukupuolikäsityksen ja yksityinen/julkinen-dikotomian määrittelemiä linjoja. Miesten poliittinen toiminta on siis keskittynyt julkiselle alueelle, ”koviin aiheisiin”, ja naisten yksityiselle alueelle, ”pehmeisiin aiheisiin”. Suomalaisen politiikan sukupuolittunut työnjako alkoi purkautua ja naisten määrällinen edustus kasvaa toden teolla vasta 1980- ja 1990-luvuilta lähtien, mutta kehitys taantui hieman 2010-luvulla.
    [Show full text]
  • En Långsam Sista Vals
    En långsam sista vals Urho Kekkonens maktposition enligt Kari Suomalainens politiska skämtteckningar i Helsingin Sanomat 1978-1981 Svante Thilman Pro gradu –avhandling Helsingfors universitet Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning Historia (sv.) Handledare: Björn Forsén, Henrik Meinander April 2016 Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion – Faculty Laitos - Institution – Department Humanistiska fakulteten Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning Tekijä - Författare – Author Svante Thilman Työn nimi - Arbetets titel – Title En långsam sista vals – Urho Kekkonens maktposition enligt Kari Suomalainens politiska skämtteckningar i Helsingin Sanomat 1978- 1981 Oppiaine - Läroämne – Subject Historia (sv.) Työn laji - Arbetets art – Level Aika - Datum – Month and Sivumäärä - Sidoantal – Number of pages year Pro gradu 80 April 2016 Tiivistelmä - Referat – Abstract Urho Kekkonens valdes år 1978 in på sin femte presidentperiod i Finland. Kekkonen hade gått från att ha varit en kontroversiell politiker som med knapp majoritet blivit president, till att vara överlägsen vid senare val. Samtidigt hade han uppnått en stark maktposition inom det finska politiska fältet. Kari Suomalainen var politisk skämttecknare i Finlands största dagstidning Helsingin Sanomat, och hade tidigt blivit en Kekkonen-kritiker. När Kekkonens femte presidentperiod inleddes, hade Kari dock redan visat mera förståelse mot Kekkonens person och gärningar. Bägges positioner hade dessutom etablerats sedan länge. Denna studie utreder, hur Kari på sina teckningar gestaltade Kekkonens maktposition och utövande av makt under Kekkonens sista presidentperiod åren 1978-1981. Ett genomgripande tema i granskningen är Kekkonens avståndshållande gentemot övriga inhemska aktörer. Metoden är kontextanalys, även om Karis synpunkt och infallsvinkel är det viktigaste. Tidsperioden är från och med Kekkonens omval i presidentvalet 1978 till och med Kekkonens avgång på grund av hälsoskäl år 1981.
    [Show full text]
  • POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MURROKSESSA Suurimpien Puolueiden Elinkeinopolitiikka 1951–1970
    B 98 OULU 2011 B 98 UNIVERSITY OF OULU P.O.B. 7500 FI-90014 UNIVERSITY OF OULU FINLAND ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA SERIES EDITORS HUMANIORAB Janne Leiviskä ASCIENTIAE RERUM NATURALIUM Leiviskä Janne Senior Assistant Jorma Arhippainen POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN BHUMANIORA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Lecturer Santeri Palviainen CTECHNICA SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN Professor Hannu Heusala MURROKSESSA DMEDICA Professor Olli Vuolteenaho SUURIMPIEN PUOLUEIDEN ELINKEINOPOLITIIKKA 1951–1970 ESCIENTIAE RERUM SOCIALIUM Senior Researcher Eila Estola FSCRIPTA ACADEMICA Director Sinikka Eskelinen GOECONOMICA Professor Jari Juga EDITOR IN CHIEF Professor Olli Vuolteenaho PUBLICATIONS EDITOR Publications Editor Kirsti Nurkkala OULUN YLIOPISTO, HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, HISTORIA ISBN 978-951-42-9552-2 (Paperback) ISBN 978-951-42-9553-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Print) ISSN 1796-2218 (Online) ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 98 JANNE LEIVISKÄ POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MURROKSESSA Suurimpien puolueiden elinkeinopolitiikka 1951–1970 Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 29. lokakuuta 2011 klo 12.00 OULUN YLIOPISTO, OULU 2011 Copyright © 2011 Acta Univ. Oul. B 98, 2011 Työn ohjaaja Professori Jouko Vahtola Esitarkastajat Dosentti Tapani Paavonen Dosentti Heikki Roiko-Jokela ISBN 978-951-42-9552-2 (Paperback) ISBN 978-951-42-9553-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Printed) ISSN 1796-2218 (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2011 Leiviskä, Janne, Development of sources of livelihood in Northern and Eastern Finland at a turning point in Finnish society. Industrial policies of the largest parties in 1951–1970 University of Oulu, Faculty of Humanities, History, P.O. Box 1000, FI-90014 University of Oulu, Finland Acta Univ.
    [Show full text]
  • Huonomminkin Olisi Voinut Käydä Paavo Väyrynen
    Huonomminkin olisi voinut käydä Paavo Väyrynen HUONOMMINKIN OLISI VOINUT KÄYDÄ – esseitä elämästä, politiikasta ja yrittämisestä Sisällys Lukijalle 7 1. Elämäni vaiheita ja valintoja 16 2. Politiikan pyörteissä 41 3. Peliä medialla 76 4. Itsenäisen Suomen puolesta 106 5. Sattumalta yrittäjäksi 133 6. Kauppaa ja kestävää kehitystä 157 7. ”Selvä linjaero ulkoministeriössä” 187 8. Keskusta suurimmaksi 223 Kolmas painos © Paavo Väyrynen 2011 Helsinki-kirjat Oy 9. www.helsinkikirjat.fi Suomelle vahva presidentti 236 Painopaikka: WS Bookwell Oy Porvoo 2011 ISBN 978-952-5874-63-1 Kirjallisuutta 249 Lukijalle Suunnitelma tämän teoksen kirjoittamisesta syntyi runsaat kol- me vuotta sitten kesällä 2007. Tuolloin en kuitenkaan päässyt esipuhetta pidemmälle. Olen kirjoittanut urani varrella useita sekä politiikkaan liit- tyviä että tieteellisiä teoksia. 1990-luvulla kirjoitin neljä kirjaa, joita voi luonnehtia muistelmiksi. Niistä kolme (On totuuden aika 1–2, On muutoksen aika 2) ilmestyi vuonna 1993, jolloin valmistauduin vuoden 1994 presidentinvaaleihin. Viimeisim- män näistä kirjoista (Itsenäisen Suomen puolesta) julkaisin vuon- na 1999, jolloin edessä olivat sekä eduskuntavaalit että Euroo- pan parlamentin vaalit. 2000-luvulla olen kirjoittanut kaksi teosta, joista kumpi- kaan ei liity politiikkaan. Vuonna 2005 ilmestynyt Pohjanranta liittyy hankkeeseen, jonka käynnistimme Vuokko-vaimoni kanssa vuonna 1998. Teos kertoo sekä Peräpohjolan eli Pohjan- rannan että Pohjanrannaksi ristimämme tilan historiasta. Vuo- den 2010 alussa ilmestyi Eemeli Väyrysen vuosisata, joka käsitte- lee tuolloin sata vuotta täyttäneen isäni elämää. Vaalien lähestyessä olen tuntenut jälleen tarvetta julkaista politiikkaa käsittelevä kirja, jossa voin sekä muistella mennyttä että suunnata tulevaan. Osittain sain ajatuksiani julki Johanna Korhosen viime syk- synä kirjoittamassa henkilökuvassa Väyrynen, Väyrynen, Väyry- nen. Toisaalta sen saama vastaanotto synnytti uutta sanomisen tarvetta.
    [Show full text]
  • Introducing Ideational Foreign Policy Analysis Explorations of the Underlying Ideas of Finnish Foreign Policy
    MATTI PESU Introducing Ideational Foreign Policy Analysis Explorations of the Underlying Ideas of Finnish Foreign Policy Tampere University Dissertations 108 Tampere University Dissertations 108 MATTI PESU Introducing Ideational Foreign Policy Analysis Explorations of the Underlying Ideas of Finnish Foreign Policy ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Management and Business of Tampere University, for public discussion in the Paavo Koli auditorium of the Pinni A building, Kanslerinrinne 1, Tampere, on 4 October 2019, at 12 o’clock. ACADEMIC DISSERTATION Tampere University, Faculty of Management and Business Finland Responsible Professor supervisor Hiski Haukkala and Custos Tampere University Finland Supervisor Professor Tuomas Forsberg Tampere University Finland Pre-examiners Assistant Professor Director Tommi Koivula Dr. Kristi Raik National Defence University Estonian Foreign Policy Institute Finland Estonia Opponent Assistant Professor Tommi Koivula National Defence University Finland The originality of this thesis has been checked using the Turnitin OriginalityCheck service. Copyright ©2019 author Cover design: Roihu Inc. ISBN 978-952-03-1199-5 (print) ISBN 978-952-03-1200-8 (pdf) ISSN 2489-9860 (print) ISSN 2490-0028 (pdf) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1200-8 PunaMusta Oy – Yliopistopaino Tampere 2019 Acknowledgements True, the Finns have usually had no more than marginal control over the external circumstances of their country; their freedom of choice in foreign policy more often than not has been freedom to choose between two evils. But ultimately it has been their own decisions, not decision imposed over others, that have determined their fate. Just as in shooting a rapid in order to steer one must keep rowing, however futile or even absurd that may seem to someone watching from the shore, so have the Finns kept control over their own affairs, even at times when the current of events may have seemed irresistible.
    [Show full text]
  • Working Papers 29 (2000)
    POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations Tapani Vaahtoranta Faculty Member Geneva Center for Security Policy email: [email protected] Tuomas Forsberg Director Finnish Institute of International Affairs email: [email protected] Working Papers 29 (2000) Ulkopoliittinen instituutti (UPI) The Finnish Institute of International Affairs Tapani Vaahtoranta - Tuomas Forsberg POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations This report was made possible by NATO Research Fellowships Programme 1998/2000. We would also like to thank Niklas Forsström for his contribution in preparing the report as well as Jan Hyllander and Hanna Ojanen for comments on earlier drafts. We are also grateful to Fredrik Vahlquist of the Swedish Embassy in Helsinki and Pauli Järvenpää of the Finnish Representation to NATO who were helpful in organizing our fact finding trips to Stockholm in November 1999 and to Brussels in April 2000. Finally, Kirsi Reyes, Timo Brock and Mikko Metsämäki helped to finalise this Working Paper. 2 Contents Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? 3 The Past: Neutrals or “Neutrals”? 7 Deeds: The Line Drawn 14 Words: The Line Explained 19 The Debate: The Line Challenged 27 Public Opinion: The Line Supported 34 The Future Line 37 3 Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? At the beginning of the 21st century – a decade after the end of the Cold War – two major developments characterise the transformation of the European security landscape. The first development is the NATO enlargement and its evolving strategic concept that was applied in the Kosovo conflict.
    [Show full text]