DOCSLIB.ORG

Juhlakirjaan

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Juhlakirjaan ELÄMÄÄ VARTEN Elämää varten Helsingin aikuisopiston 50-vuotisjuhlakirja Koonnut ja toimittanut Urpo Kallio Ulkoasu ja taitto Antero Airos Kansi Kimmo Tolin Liitteen kaaviot Kaisa Kainulainen Kuvien skannaus Hamid Mortazavi Translation in English Rod Dowling Valokuvat Aktiivi-Instituutti Elämää varten -juhlakirjan kirjoittajat Helsingin aikuisopisto Helsingin aikuisopiston henkilöstö Anne Nisula Stig Nordvik Toimihenkilöarkisto Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Valkeakoski-opisto © Kirjoittajat ja Helsingin aikuisopisto 2011 Paino: Saarijärven Offset Oy ISBN 978-952-92-9221-9 (sid.) ISBN 978-952-92-9222-6 (PDF) ELÄMÄÄ VARTEN Helsingin aikuisopisto – historiaa ja tarinoita Koonnut Urpo Kallio SISÄLLYS Alkusanat Mikko Mäenpää Helsingin aikuisopisto – 50 vuotta elämää varten. 7 Martti Markkanen Helsingin aikuisopisto laadun kehittämisen edelläkävijä. 8 Urpo Kallio Teoksen toimittajan alkusanat. 9 Foreword Mikko Mäenpää The Institute of Adult Education in Helsinki – 50 years of learning for life and lifelong learning . 10 Martti Markkanen The Institute of Adult Education in Helsinki: a trailblazer in the field of quality development. 11 Urpo Kallio The history of the Institute in brief. 12 Urpo Kallio OPISTON VIISI VUOSIKYMMENTÄ 1960-LUKU 25 Syntyvaiheet . 26 Lukio-opetus painopiste-alueena alkuvuosina . 26 Oman toimitalon valmistuminen ja toiminnan laajeneminen. .28 Arviointia. .31 50 vuotta – 50 lehtileikettä . 32 Uuno Peltoniemi, opiston ensimmäinen rehtori. 36 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut. 42 1970-LUKU 45 Opetuksen kasvu. .46 Henkilöresurssien lisääntyminen. 47 Suunnitelmallisen kehittämisen käynnistyminen . .50 Arviointia . .51 50 vuotta – 50 lehtileikettä . 52 Aimo Purhonen, opiston toinen rehtori. 55 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut. 62 1980-LUKU 65 Henkilömuutoksia. 66 Suunnitelmallinen kehittäminen pysyväksi toiminnaksi. .66 Kansalaisopisto-opetus monipuolisemmaksi. 69 Opettajien koulutuksen laajentuminen . 70 Opiston rooli harjoitteluopistona. .72 Ei koulua vaan elämää varten . 72 Opiskelijoiden käsityksiä opistosta . .74 Arviointia. .77 50 vuotta – 50 lehtileikettä . 79 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut. 85 1990-LUKU 89 Kansalaisopisto-opetuksen monipuolistuminen. .90 Työvoimapoliittisen ja muun maksupalvelukoulutuksen käynnistyminen. 95 Opiston taloudellinen kriisi. 98 Virkailijain kansalaisopistosta Helsingin aikuisopistoksi. .100 Opiskelijoiden ja henkilöstön käsityksiä opistosta ja opiskelusta . .101 Arviointia. 103 50 vuotta – 50 lehtileikettä . 104 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut. 117 2000-LUKU 121 Henkilövaihdoksia opistossa. 122 Kansalaisopisto-opetuksen laajeneminen. .123 Tuntiopettajan työsopimusriidassa hovioikeuden päätös. 129 Suomen kansainvälisin kansalaisopisto . .130 Kehittämishankkeiden vuosikymmen. .134 Aktiivi-Instituutin muutto opistotaloon. .139 Kansalaisopistojen laatupalkinto opistolle . 141 Asiakastyytyväisyystutkimus ja työtyytyväisyystutkimus. 144 Arviointia . .146 50 vuotta – 50 lehtileikettä . 148 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut. 160 TARINOITA 165 Minna Intke-Hernández Aakkoset auttavat kotoutumaan. .166 Urpo Kallio Kokemuksiani aikuiskoulutuksesta ja avoimesta yliopistosta. .169 Kaisa Karvonen Ajatuksia Helsingin aikuisopistosta – nuoren näkökulmasta . .181 Hannu Kauppi Taiteen opetuksen sekatyötä . .182 Niina Kerppola ja Merja Suvanto Pieni aikamatka vieraiden kielten opiskeluun opistossa eri vuosikymmenillä . .187 Päivikki Kumpulainen Virkailijain kansalaisopisto – elinikäisen oppimisen mahdollistaja. .192 Kaarina Merenheimo Äidinkielen opettajasta tuli suomen kielen opettaja . 195 Sari Nummela Mamuopettajattaren tarina. .203 Sirpa Rönkkö Myytä ja muuta . .209 Jorma Salonen ”Hu vja a viko lopu!”. .215 Juha Sihvonen Papa Urpo. 219 Jyrki Sipilä Kyllä Eurooppa on ihana! Helsingin aikuisopiston EU-rahoitteiset hankkeet . .228 Marja-Leena Solovjew Hupimestarista paljon haltijaksi . .238 Jarmo Tammenmaa Ylioppilaaksi ja yliopistoon . .248 Tao Lin Teekulttuurin tulkki . .252 Helena Tirkkonen Miksei täällä saa olla yötä?. 255 Koulutuksen tukihenkilöstö Afrikassa ammutaan aamun koitteessa, jos ei heti saa palkkasaatavia . .263 Opiston vahtimestarit Opiston iltapojat. 269 Päivämaalarit Päivämaalarit aikuisopistossa . .276 LIITTEET 277 Opiston tavoitepaperi . 278 Opiston nimiehdotuksia. 280 Johtokunnan puheenjohtajat ja päätoiminen henkilöstö. 283 Kansalaisopistojen liiton ansiomerkit . 285 Tunnusluvut. 288 Opiston nykyinen henkilöstö. 296 Elämää varten Alkusanat 7 Mikko Mäenpää Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Puheenjohtaja Helsingin aikuisopisto – 50 vuotta elämää varten elsingin aikuisopisto on osa suomalaisen vapaan jiensa ääntä kuunnellen opisto on kohdistanut tar- Hsivistystyön kenttää, mutta siinä joukossa eri- jontansa ensisijaisesti toimihenkilöille. Toimihenki- koislaatuinen. Aikuisopisto on ainoa ammattiliitto- löt ovatkin olleet otollinen maaperä kansalaisopiston jen oma kansalaisopisto. koulutukselle. Kova halu opiskella ja kehittää itseään Helsingin aikuisopiston koulutus on aikaa ollut on tyypillistä aiemmin TVK:n ja nyt STTK:n jäse- askeleen aikaansa edellä. Se on läpi vuosikymmenten nille. osannut ennakoiden vastata niihin koulutustarpeisiin, Helsingin aikuisopisto täyttää upeasti paikkansa joita kunnallinen ja valtiollinen koulutusjärjestelmä ei vapaan sivistystyön kentässä. Se pystyy tarjoamaan ole pystynyt nopeasti täyttämään. niin yleissivistävää koulutusta, ammatillista pätevöity- Alkuajan lukioaineiden opetuksen vahvalla tar- mistä kuin myös eväitä virkistymiseen ja jaksamiseen. jonnalla nostettiin erityisesti toimihenkilöiden mah- Historiaakin kirjoitettaessa kannattaa katse kään- dollisuuksia edetä opinnoissa ja työelämässä. Kielten tää tulevaisuuteen. Globalisaatio ja tekninen kehitys opetuksen runsas tarjonta 1970-luvulla kertoo suo- merkitsevät koko maailmalle työnjaon muuttumi- malaisen yhteiskunnan kansainvälistymisestä ja avau- sen kautta rakennemuutosta uudelleen ja uudelleen. tumisesta. Avoimen korkeakouluopetuksen käynnis- Tuotannon ja työelämän rakennemuutos taas haastaa tyminen ennakoi kehitystä, johon yliopistotkin myö- suomalaisen koulutusjärjestelmän ja suomalaiset itse hemmin ovat panostaneet. vastaamaan uudella ja uusiutuvalla osaamisella muut- Suomen liittyessä Euroopan Unioniin Helsingin tuneisiin olosuhteisiin. aikuisopisto teki oman osansa siitä valistustyöstä, jota Teknologian nopea kehitys muuttaa tuotannon ja maamme uusi aikakausi tarvitsi. Nuoret saavat EU- palveluiden rakennetta, mutta myös työn sisältöjä, or- osaamisen peruskoulussa, meidän aikuisten piti löy- ganisointitapoja ja ammattitaitovaatimuksia. Vastaus tää se esimerkiksi täältä. näihinkin muutoksiin löytyy osaamisessa ja uudistu- Kansalais- ja työväenopistot tekivät 1990-luvulla misessa. suuren työn opettaessaan aikuiset tietotekniikan käyt- Maailman ja työn muutoksessa Helsingin aikuis- töön. Helsingin aikuisopistossakin on suoritettu var- opistolla on tulevaisuudessakin tehtävää palkansaa- maan tuhansia atk-ajokortteja. Maahanmuuttajien jien omana kansalaisopistona. Samalla kun onnitte- koulutuksessa opisto on tehnyt uraa uurtavaa työtä. len 50-vuotiasta Helsingin aikuisopistoa, toivotan Siinäkin juuri oikeaan aikaan. sille menestystä seuraavalle puolivuosisadalle. Aikuisopisto on luonnollisesti ollut koko ajan avoin kaikille opiskelusta kiinnostuneille. Omista- Elämää varten Alkusanat 8 Martti Markkanen YTM, opetusneuvos Martti Markkanen on toiminut Puruvedellä, Savi- taipaleella, Kuopiossa ja Parkanossa kansalaisopiston rehtorina vuosina 1974–2007. Kansalaisopistojen Liiton puheenjohtajana hän oli vuosina 1991–2005 ja Opetusministeriön nimittämän Kansalaisopistojen laatupalkintokilpailun arviointiryhmän puheenjohtajana vuosina 2007–2010. Helsingin aikuisopisto laadun kehittämisen edelläkävijä un ensimmäisiä kertoja kansalaisopistojen edus- tyy tuottamaan kehittämisensä avuksi niin mittavaa, Ktajat tutustuivat laadun kehittämisen ja strategi- mutta myös helposti tulkittavaa tulostietoa. Ei ole- sen johtamisen työkaluihin 1980-luvun alussa, ke- kaan ihme, että opisto on selvinnyt niin hyvinä kuin hittäjäopistot lähettivät koulutukseen edustajansa, huonoina aikoina vapaan sivistystyön oppilaitoksista pääasiassa rehtorinsa. Silloinen Virkailijain kansa- koko joukon kärjessä. Erityisen huomion opisto saa laisopisto erottui joukosta eduksensa, heidän edus- joustavuudestaan, kun rahoituspohja laman seurauk- tuksensa oli peräti neljä henkilöä. Näin opisto jo heti sena putosi merkittävästi, opisto löysi vahvan joh- alkuun sijoittui laadun kehittämisessä kärkeen. tonsa ansiosta uudet omistusmuodot ja uudenlaiset Aikuisopistolla on ollut monta koko vapaan sivis- strategiat. Viimeaikainen kehittäminen on johtanut tystyön kenttää eteenpäin vievää hanketta. Mittavaan siihen, että opiston vieressä, saman omistajan alaisuu- kahdeksan opiston laatuhankkeeseen opisto osallis- dessa toimii myös kansanopisto. Molemmilla oppilai- tui 1990-luvun taitteessa. Heidän ansionsa oli tutkia toksilla on yhteinen johto. kehittävän työn metodeja opetuksen näkökulmasta. Opisto kehittää vahvasti toimintojaan. Vuosittai- Heillä oli siihen voimavaroja ja innostusta. Mittava set itsearvioinnit ja kehittämisseminaarit tuovat li- raportti, jonka opisto laati hankkeestaan, käsitti myös säarvoa selviytymiseen. Opiston pitkäaikainen reh- tuntiopettajien arviointeja. tori ja taitavat opettajat muodostavat sellaisen tiimin, 2000-luvun alussa aikuisopisto oli mukana pää- joka ei hetkessä lannistu.
Load more

Recommended publications
  • JÄLKIÄ LUMESSA Arktisen Suomen Pitkä Historia
    Maria Lähteenmäki JÄLKIÄ LUMESSA Arktisen Suomen pitkä historia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8 / 2017 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8/2017 Maria Lähteenmäki Jälkiä lumessa Arktisen Suomen pitkä historia Tietolaatikot: Sirpa Aalto, Alfred Colpaert, Annette Forsén, Henna Haapala, Hannu Halinen, Kristiina Kalleinen, Irmeli Mustalahti, Päivi Maria Pihlaja, Jukka Tuhkuri ja Pasi Tuunainen Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2017 Valtioneuvoston kanslia ISBN Nid.: 978-952-287-377-4 Etukannen kuva: Tutkimusmatkailija, professori Adolf Erik Nordenskiöld 1890-luvulla. Käyntikorttikuva. Kuvaaja Carl Lundelius, Tukholma. Lähde: Museovirasto. Taitto: Julkaisutiimi, valtioneuvoston hallintoyksikkö Suomi100-juhlavuosihanke (vnk.fi/suomi100) @ Kirjoittajat ja valtioneuvoston kanslia Helsinki 2017 Kuvailulehti Julkaisija Valtioneuvoston kanslia 9.6.2017 Tekijät Maria Lähteenmäki Julkaisun nimi Jälkiä lumessa. Arktisen Suomen pitkä historia Julkaisusarjan nimi Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja ja numero 8/2017 ISBN painettu 978-952-287-377-4 ISSN painettu 0782-6028 ISBN PDF 978-952-287-378-1 ISSN PDF 1799-7828 URN-osoite URN:ISBN:978-952-287-378-1 Sivumäärä 204 Kieli suomi Asiasanat Arktinen politiikka, Pohjoisuus, Suomi, historia Tiivistelmä Suomen maantieteellinen paikka ja historia Euroopan pohjoisessa, pääosin 60 ja 70 pohjoisen leveysasteen välissä, kuvaa sen arktista asemaa ja luonnetta selkeimmillään. Monisataisen historiansa näkökulmasta katsottuna Arktisuus ja Pohjoisuus eivät kuitenkaan ole koskaan tulleet kirjatuksi Suomena
    [Show full text]
  • Hungarologische Beiträge 18, 2006
    HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 18 BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES Political Cultures in Urho Kekkonen’s Finland and János Kádár’s Hungary Heino NYYSSÖNEN 1 Introduction Comparing Finland and Hungary is a fruitful task despite the ap- parent historical differences: after the Second World War the for- mer remained a democracy whilst the latter became a dictatorship. Also their relation to their greatest and most powerful neighbour, Soviet Union, seems to be different. Hungary belonged to the same military pact as the Soviet Union, but Finland’s foreign pol- icy was based on the idea of neutrality. However, the difference between the most eastern country of the West and the most west- ern country of the East is not that evident. According to an old standpoint Finns and Hungarians are re- latives and with special relationship. We can, however, doubt that the structural similarities in language and common roots 6,000 years ago hardly make sense, when we study recent po- litical culture. Rather than ‘kinship’ the concept of national in- terest gained a more important role in mutual co-operation af- ter 1945. Nevertheless, maintaining the old idea of a relation- ship, defined as ‘scientific truth’, made communication easier between these two nations. Already in the end of the 1960s Hungary had most connections with Finland among capitalist countries. In Europe Finland became a forerunner also in the 1970s, when visa between the two countries was abolished. The purpose of this article is to compare political cultures in Finland and Hungary during the Urho Kekkonen and János Kádár era. The critical question is, what kind of results we can get, 13 HEINO NYYSSÖNEN when we compare these two countries to each other and not to their ‘traditional’ frames i.e.
    [Show full text]
  • Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO As Security Organisations
    POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations Tapani Vaahtoranta Faculty Member Geneva Center for Security Policy email: [email protected] Tuomas Forsberg Director Finnish Institute of International Affairs email: [email protected] Working Papers 29 (2000) Ulkopoliittinen instituutti (UPI) The Finnish Institute of International Affairs Tapani Vaahtoranta - Tuomas Forsberg POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations This report was made possible by NATO Research Fellowships Programme 1998/2000. We would also like to thank Niklas Forsström for his contribution in preparing the report as well as Jan Hyllander and Hanna Ojanen for comments on earlier drafts. We are also grateful to Fredrik Vahlquist of the Swedish Embassy in Helsinki and Pauli Järvenpää of the Finnish Representation to NATO who were helpful in organizing our fact finding trips to Stockholm in November 1999 and to Brussels in April 2000. Finally, Kirsi Reyes, Timo Brock and Mikko Metsämäki helped to finalise this Working Paper. 2 Contents Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? 3 The Past: Neutrals or “Neutrals”? 7 Deeds: The Line Drawn 14 Words: The Line Explained 19 The Debate: The Line Challenged 27 Public Opinion: The Line Supported 34 The Future Line 37 3 Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? At the beginning of the 21st century – a decade after the end of the Cold War – two major developments characterise the transformation of the European security landscape. The first development is the NATO enlargement and its evolving strategic concept that was applied in the Kosovo conflict.
    [Show full text]
  • From Personality Cult Figure to Camp Image – the Case of President Urho Kekkonen
    From personality cult figure to camp image – the case of President Urho Kekkonen Tuuli Lähdesmäki , University of Jyväskylä, Finland Volume 6, Issue 1 (May 2009) Abstract Former Finnish President Urho Kekkonen (1900-1986) has two debated monuments in Finland. The debates surrounding these monuments contain intense rhetoric which indicates a particular sentiment towards Kekkonen. This attitude is described in the article in terms of cultic discourse. During the first monument project at the end of the 1980s, Kekkonen was still broadly seen as an official political icon, which was approached through personality cultic discourse. The second monument was executed in 2000 after large critical debates over the Kekkonen era and his persona. As a result of these debates, the cultic discourse transformed its traits – Kekkonen was consciously seen as a mythological figure whose features could be exaggerated, ironized and turned into hilarious stories. In the postmodern atmosphere of the turn of the millennium, the figure of Kekkonen was even aestheticized as camp. This article explains how the cultic discourse about Kekkonen has changed in Finland during the past two decades. Keywords: personality cult, cultic discourse, camp, monument, Urho Kekkonen, Finland Cultic discourse in monument debates Erecting a monument for the commemoration of a person is a practice which frequently produces public discussions on the meanings of the monument. Sometimes the monuments even cause severe debates, in which people are only seemingly talking about the monument
    [Show full text]
  • FOOTPRINTS in the SNOW the Long History of Arctic Finland
    Maria Lähteenmäki FOOTPRINTS IN THE SNOW The Long History of Arctic Finland Prime Minister’s Office Publications 12 / 2017 Prime Minister’s Office Publications 12/2017 Maria Lähteenmäki Footprints in the Snow The Long History of Arctic Finland Info boxes: Sirpa Aalto, Alfred Colpaert, Annette Forsén, Henna Haapala, Hannu Halinen, Kristiina Kalleinen, Irmeli Mustalahti, Päivi Maria Pihlaja, Jukka Tuhkuri, Pasi Tuunainen English translation by Malcolm Hicks Prime Minister’s Office, Helsinki 2017 Prime Minister’s Office ISBN print: 978-952-287-428-3 Cover: Photograph on the visiting card of the explorer Professor Adolf Erik Nordenskiöld. Taken by Carl Lundelius in Stockholm in the 1890s. Courtesy of the National Board of Antiquities. Layout: Publications, Government Administration Department Finland 100’ centenary project (vnk.fi/suomi100) @ Writers and Prime Minister’s Office Helsinki 2017 Description sheet Published by Prime Minister’s Office June 9 2017 Authors Maria Lähteenmäki Title of Footprints in the Snow. The Long History of Arctic Finland publication Series and Prime Minister’s Office Publications publication number 12/2017 ISBN (printed) 978-952-287-428-3 ISSN (printed) 0782-6028 ISBN PDF 978-952-287-429-0 ISSN (PDF) 1799-7828 Website address URN:ISBN:978-952-287-429-0 (URN) Pages 218 Language English Keywords Arctic policy, Northernness, Finland, history Abstract Finland’s geographical location and its history in the north of Europe, mainly between the latitudes 60 and 70 degrees north, give the clearest description of its Arctic status and nature. Viewed from the perspective of several hundred years of history, the Arctic character and Northernness have never been recorded in the development plans or government programmes for the area that later became known as Finland in as much detail as they were in Finland’s Arctic Strategy published in 2010.
    [Show full text]
  • Writing of a Different Class? the First 120 Years of Working-Class Fiction in Finland
    Writing of a Different Class? The First 120 years of Working-Class Fiction in Finland Elsi Hyttinen & Kati Launis In 1976, the magazine Suomen Kuvalehti published a feature item with the title “Pirkko Saisio’s introspection: We are still waiting for the great working-class author.” In the article, the young debut novelist reasons that “A working-class author is an author who depicts working people and their endeavours from the point of view of a worker. As for me, for the time being I lack both the political awareness and the first-hand knowledge of a present-day worker’s life and mindset required of a person who should wish to call themselves a working-class author” (Saisio, 1976). Pirkko Saisio’s novel Elämänmeno [The Course of Life] (1975) follows its protagonist, Marja, from childhood to early adult- hood, with a class awakening as the central focus. Together with a fierce-tempered mother and a good-natured stepfather, Marja lives in a bedsit in Kallio, a distinctly working-class neighborhood in the Finnish capital, Helsinki. Saisio chose to locate Marja in a milieu of which she had first-hand knowledge; the author herself had lived in Kallio the first few years of her life, before moving to a new, respectably middle-class suburban housing development in the eastern outskirts of the city. Saisio was already a theater school-trained actor at the moment of the novel’s launching, but the novel’s public was eager to see the protagonist as her alter ego. This is a curious phenomenon, perhaps explained by the fact that, in the 1970s, most of the reading public would have defined a working-class author the same way as Saisio herself does in the citation above.
    [Show full text]
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta
    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
    [Show full text]
  • From Silence to Historical Consciousness the Holocaust and WWII in Finnish History Politics
    From Silence to Historical Consciousness The Holocaust and WWII in Finnish History Politics ANTERO HOLMILA JOUNI TILLI ABSTRACT: Despite the fact that there are similar trajectories and turning points between Finland’s and other European countries’ responses to the Holocaust, it is still the case that trends in Holocaust studies and key debates within the field have had less impact on Finnish understanding of the Holocaust than one might suspect. Instead, as this article examines, the way in which Finland’s Holocaust awareness has been developing since the end of the war in general, and in the 2000s in particular, has been intimately linked with the Finnish understanding of its own role in WWII. This tendency was most clearly illustrated in the controversy that took place during 2003 and 2004 with the publication of Elina Sana’s book Luovutetut [The Extradited]. RÉSUMÉ : Malgré le fait qu’il existe des trajectoires et points-clés similaires entre la réponse de la Finlande et les réponses des autres pays européens à l’Holocauste, elle demeure le cas en vogue dans les études de l’Holocauste, et les débats-clés au sein de ce champ d’études ont eu moins d’impact sur la compréhension finlandaise de l’Holocauste que l’on pourrait le soupçonner. À la place, tel que l’examine cet article, la façon dont s’est développée la conscience finlandaise de l’Holocauste depuis la fin de la guerre en général, et dans les années 2000, en particulier, a été intimement liée à la compréhension finlandaise de son propre rôle dans la Seconde Guerre mondiale.
    [Show full text]
  • Working Papers 24 (2000)
    A friend in need or a friend indeed? Finnish perceptions of Germanys role in the EU and Europe Tuomas Forsberg Director The Finnish Institute of International Affairs [email protected] Working Papers 24 (2000) Ulkopoliittinen instituutti (UPI) The Finnish Institute of International Affairs A FRIEND IN NEED OR A FRIEND INDEED? FINNISH PERCEPTIONS OF GERMANY’S ROLE IN THE EU AND EUROPE Tuomas Forsberg I would like to thank Petri Hakkarainen, Seppo Hentilä, Hannes Saarinen, Uwe Schmalz, Kristina Spohr and Pekka Visuri for helpful comments and background material as well as Ambassador Arto Mansala and Minister- Councellor Aristide E. Fenster for illuminating discussions on the subject. The paper is prepared for a project on ”Germany’s new European Policy” conducted by Institut für Europäische Politik. 1 CONTENTS Introduction: Finland's Positive View of Germany 2 The World Wars: The “Myth” of Germany as the Saviour of Finland 4 Division of Germany and the Cold War: ”Turning the Back” 5 German Unification and European Integration: Common Interests or Renewed Bandwagoning? 7 Berliner Republik: Storms in a Glass of Water? 13 Future Expectations: More Contacts, More Friction? 16 2 Introduction: Finland's Positive View of Germany Finland is often seen as a country whose view of Germany has traditionally been more positive than that of the average of the European countries. According to an opinion poll that was conducted in 1996, 42 % of the Finns have a positive view, 47 % a neutral and only 6 % a negative view of Germany and Germans.1 This positive attitude is not only a result of the large amount of cultural and trade contacts or societal similarities, shared Lutheran religion and German roots of Finnish political thinking but derives also from the historical experience that Germany has been willing to help Finland in bad times.
    [Show full text]
  • Former Prime Minister Paavo Lipponen Eulogy at the Memorial Ceremony for President Mauno Koivisto House of the Estates 25 May 2017
    Former Prime Minister Paavo Lipponen Eulogy at the memorial ceremony for President Mauno Koivisto House of the Estates 25 May 2017 Embargo at ca 5.30 pm Honourable Mrs Tellervo Koivisto, Relatives of Mauno Koivisto, President of the Republic of Finland, Prime Minister, Fellow Mourners, Excellencies, Ladies and Gentlemen We have escorted President Mauno Koivisto to his final resting place. The Finnish people have shown great respect towards him, in a manner reminiscent of the same esteem received by President Urho Kekkonen. Urho Kekkonen piloted Finland through the most difficult stages of the Cold War, acquiring for our country the room to manoeuvre, to participate in cooperation with Western countries. He acted prudently but firmly when Finland’s interests so required. So, too, did Mauno Koivisto: when the time came to position Finland in the post-Cold War world, he made historic decisions without hesitation. What were the experiences and things that paved Mauno Koivisto’s way towards the presidency? The first was a good home, which taught respect for work and living modestly. From this home he obtained a profound, personal Christian faith. Then came war, fighting in the front line, surviving that extreme challenge. Contemplation, intellectual curiosity characterised Mauno Koivisto from his youth. Opportunities to study and to visit foreign countries were certainly liberating experiences for him, which he really enjoyed. By the time he graduated as a Doctor of Philosophy in 1957, Mauno Koivisto had become an intellectual who was most comfortable among the so-called “O-group” of economists. 2. (4.) But let’s not forget his marriage with Tellervo Kankaanranta, without whom Mauno Koivisto may perhaps have taken a different path.
    [Show full text]
  • Stratfor-Viestit
    Stratfor-viestit Alla ensin lista vuodetuista viesteistä. Sen alta voi lukea viestit alkuperäisessä muodossaan. Viestiketjut on erotettu toisistaan vaakaviivaimella. 01 - 1061808 - OSINT GUIDANCE -- EUROPE 02 - 1138152 - Re: [OS] FINLAND - Finland May Double Atomic Power to Cut Russia Imports 03 - 1856515 - Re: INSIGHT - RUSSIA/ENERGY - New Gazprom Champion for NordStream 04 - 1677075 - Re: [Eurasia] DISCUSSION - Russian natural gas prices/exports 05 - 991295 - Re: ANALYSIS FOR COMMENT - FINLAND/RUSSIA: Love Affair in the Baltic? 06 - 1811365 - Re: ANALYSIS FOR COMMENT - FINLAND/RUSSIA: Love Affair in the Baltic? 07 - 1842906 - Re: DISCUSSION? -- Finnish, German defense ministers meet inHelsinki 08 - 5537622 - Re: Playing the chechen card 09 - 201031 - [ei otsikkoa] 10 - 1101457 - continuation of insinuating reva sleeps with sources 11 - 957296 - Re: DISCUSSION - Medvedev in Finland 12 - 1742088 - Re: [Eurasia] pre-DISCUSSION -- BIDEN in Europe/Russia 13 - 1811404 - [ei otsikkoa] 14 - 985159 - Re: DISCUSSION -- FINLAND/RUSSIA - Halonen's Visit to Russia 15 - 5434711 - INSIGHT - RUSSIA/FINLAND - sending thugs across the border? 16 - 5530984 - Re: [CT] INSIGHT - Moscow Car Bomb 17 - 5501854 - Re: INSIGHT - (for Peter) Surkov 18 - 5411655 - Re: Lauren's Moscow Trip 19 - 5531300 - Re: Checking in 20 - 1751633 - Re: Apparently I'm not making friends this time... 21 - 5486435 - Re: DIARY DISCUSSION 22 - 5482958 - Greetings my Wedding Party members: 23 - 5532207 - Hey Boys (& Reva).... 24 - 5467660 - Need super-friendly advice... 25 - 5464788
    [Show full text]
  • Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland
    NORDIC THEATRE STUDIES Vol. 31, No. 2. 2019, 102–131 Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland PENTTI PAAVOLAINEN ABSTRACT: The Centennial of one of the cruelest of European civil wars fought in Finland between the Reds and the Whites from January to May 1918 has evoked a spectrum of theatre productions illustrating variations of styles and approaches on the events. The turn in the treatment of this cultural trauma occurred with the interpretations and narrative perspectives that were fixed in the 1960s, when an understanding for the defeated Red side was expressed in historiography, literature and theatre. Since that, the last six decades the Finnish theatre and public discourse on the Civil War have been dominated by the Red narrative as the memory of the 1918 Civil War provided an important part in the new identity politics for the 1969 generation. Since the 1980’s the topic was mostly put aside so that before the 2018 revivals of the Civil War topic, the productions seem to have been reactions by the artists confronting the developments at the end of the Cold War. Some theatrical events can even be tied to the cultural trauma of the 1969 left evoked by the collapse of the socialist block. The Centennial productions repeated the Red narrative but they also provided more balanced interpretations on the tragic events. KEYWORDS Civil War, Finland 1918, Revolution in Finland, War of Independence in Finland, War representations in theatre, political narratives in theatre, cultural trauma, Piotr Sztompka,
    [Show full text]