ELÄMÄÄ VARTEN Elämää varten Helsingin aikuisopiston 50-vuotisjuhlakirja

Koonnut ja toimittanut Urpo Kallio Ulkoasu ja taitto Antero Airos Kansi Kimmo Tolin Liitteen kaaviot Kaisa Kainulainen Kuvien skannaus Hamid Mortazavi Translation in English Rod Dowling Valokuvat Aktiivi-Instituutti Elämää varten -juhlakirjan kirjoittajat Helsingin aikuisopisto Helsingin aikuisopiston henkilöstö Anne Nisula Stig Nordvik Toimihenkilöarkisto Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Valkeakoski-opisto

© Kirjoittajat ja Helsingin aikuisopisto 2011

Paino: Saarijärven Offset Oy ISBN 978-952-92-9221-9 (sid.) ISBN 978-952-92-9222-6 (PDF) ELÄMÄÄ VARTEN

Helsingin aikuisopisto – historiaa ja tarinoita

Koonnut Urpo Kallio SISÄLLYS

Alkusanat

Mikko Mäenpää Helsingin aikuisopisto – 50 vuotta elämää varten...... 7 Martti Markkanen Helsingin aikuisopisto laadun kehittämisen edelläkävijä...... 8 Urpo Kallio Teoksen toimittajan alkusanat...... 9

Foreword

Mikko Mäenpää The Institute of Adult Education in Helsinki – 50 years of learning for life and lifelong learning ...... 10 Martti Markkanen The Institute of Adult Education in Helsinki: a trailblazer in the field of quality development...... 11

Urpo Kallio The history of the Institute in brief...... 12

Urpo Kallio OPISTON VIISI VUOSIKYMMENTÄ

1960-LUKU 25

Syntyvaiheet ...... 26 Lukio-opetus painopiste-alueena alkuvuosina ...... 26 Oman toimitalon valmistuminen ja toiminnan laajeneminen...... 28 Arviointia...... 31 50 vuotta – 50 lehtileikettä ...... 32 Uuno Peltoniemi, opiston ensimmäinen rehtori...... 36 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut...... 42

1970-LUKU 45

Opetuksen kasvu...... 46 Henkilöresurssien lisääntyminen...... 47 Suunnitelmallisen kehittämisen käynnistyminen ...... 50 Arviointia ...... 51 50 vuotta – 50 lehtileikettä ...... 52 Aimo Purhonen, opiston toinen rehtori...... 55 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut...... 62 1980-LUKU 65

Henkilömuutoksia...... 66 Suunnitelmallinen kehittäminen pysyväksi toiminnaksi...... 66 Kansalaisopisto-opetus monipuolisemmaksi...... 69 Opettajien koulutuksen laajentuminen ...... 70 Opiston rooli harjoitteluopistona...... 72 Ei koulua vaan elämää varten ...... 72 Opiskelijoiden käsityksiä opistosta ...... 74 Arviointia...... 77 50 vuotta – 50 lehtileikettä ...... 79 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut...... 85

1990-LUKU 89

Kansalaisopisto-opetuksen monipuolistuminen...... 90 Työvoimapoliittisen ja muun maksupalvelukoulutuksen käynnistyminen...... 95 Opiston taloudellinen kriisi...... 98 Virkailijain kansalaisopistosta Helsingin aikuisopistoksi...... 100 Opiskelijoiden ja henkilöstön käsityksiä opistosta ja opiskelusta ...... 101 Arviointia...... 103 50 vuotta – 50 lehtileikettä ...... 104 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut...... 117

2000-LUKU 121

Henkilövaihdoksia opistossa...... 122 Kansalaisopisto-opetuksen laajeneminen...... 123 Tuntiopettajan työsopimusriidassa hovioikeuden päätös...... 129 Suomen kansainvälisin kansalaisopisto ...... 130 Kehittämishankkeiden vuosikymmen...... 134 Aktiivi-Instituutin muutto opistotaloon...... 139 Kansalaisopistojen laatupalkinto opistolle ...... 141 Asiakastyytyväisyystutkimus ja työtyytyväisyystutkimus...... 144 Arviointia ...... 146 50 vuotta – 50 lehtileikettä ...... 148 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut...... 160

TARINOITA 165

Minna Intke-Hernández Aakkoset auttavat kotoutumaan...... 166 Urpo Kallio Kokemuksiani aikuiskoulutuksesta ja avoimesta yliopistosta...... 169 Kaisa Karvonen Ajatuksia Helsingin aikuisopistosta – nuoren näkökulmasta ...... 181 Hannu Kauppi Taiteen opetuksen sekatyötä ...... 182 Niina Kerppola ja Merja Suvanto Pieni aikamatka vieraiden kielten opiskeluun opistossa eri vuosikymmenillä ...... 187 Päivikki Kumpulainen Virkailijain kansalaisopisto – elinikäisen oppimisen mahdollistaja...... 192 Kaarina Merenheimo Äidinkielen opettajasta tuli suomen kielen opettaja ...... 195 Sari Nummela Mamuopettajattaren tarina...... 203 Sirpa Rönkkö Myytä ja muuta ...... 209 Jorma Salonen ”Hu vja a viko lopu!”...... 215 Juha Sihvonen Papa Urpo...... 219 Jyrki Sipilä Kyllä Eurooppa on ihana! Helsingin aikuisopiston EU-rahoitteiset hankkeet ...... 228 Marja-Leena Solovjew Hupimestarista paljon haltijaksi ...... 238 Jarmo Tammenmaa Ylioppilaaksi ja yliopistoon ...... 248 Tao Lin Teekulttuurin tulkki ...... 252 Helena Tirkkonen Miksei täällä saa olla yötä?...... 255 Koulutuksen tukihenkilöstö Afrikassa ammutaan aamun koitteessa, jos ei heti saa palkkasaatavia ...... 263 Opiston vahtimestarit Opiston iltapojat...... 269 Päivämaalarit Päivämaalarit aikuisopistossa ...... 276

LIITTEET 277 Opiston tavoitepaperi ...... 278 Opiston nimiehdotuksia...... 280 Johtokunnan puheenjohtajat ja päätoiminen henkilöstö...... 283 Kansalaisopistojen liiton ansiomerkit ...... 285 Tunnusluvut...... 288 Opiston nykyinen henkilöstö...... 296 Elämää varten Alkusanat 7

Mikko Mäenpää

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Puheenjohtaja

Helsingin aikuisopisto – 50 vuotta elämää varten

elsingin aikuisopisto on osa suomalaisen vapaan jiensa ääntä kuunnellen opisto on kohdistanut tar- Hsivistystyön kenttää, mutta siinä joukossa eri- jontansa ensisijaisesti toimihenkilöille. Toimihenki- koislaatuinen. Aikuisopisto on ainoa ammattiliitto- löt ovatkin olleet otollinen maaperä kansalaisopiston jen oma kansalaisopisto. koulutukselle. Kova halu opiskella ja kehittää itseään Helsingin aikuisopiston koulutus on aikaa ollut on tyypillistä aiemmin TVK:n ja nyt STTK:n jäse- askeleen aikaansa edellä. Se on läpi vuosikymmenten nille. osannut ennakoiden vastata niihin koulutustarpeisiin, Helsingin aikuisopisto täyttää upeasti paikkansa joita kunnallinen ja valtiollinen koulutusjärjestelmä ei vapaan sivistystyön kentässä. Se pystyy tarjoamaan ole pystynyt nopeasti täyttämään. niin yleissivistävää koulutusta, ammatillista pätevöity- Alkuajan lukioaineiden opetuksen vahvalla tar- mistä kuin myös eväitä virkistymiseen ja jaksamiseen. jonnalla nostettiin erityisesti toimihenkilöiden mah- Historiaakin kirjoitettaessa kannattaa katse kään- dollisuuksia edetä opinnoissa ja työelämässä. Kielten tää tulevaisuuteen. Globalisaatio ja tekninen kehitys opetuksen runsas tarjonta 1970-luvulla kertoo suo- merkitsevät koko maailmalle työnjaon muuttumi- malaisen yhteiskunnan kansainvälistymisestä ja avau- sen kautta rakennemuutosta uudelleen ja uudelleen. tumisesta. Avoimen korkeakouluopetuksen käynnis- Tuotannon ja työelämän rakennemuutos taas haastaa tyminen ennakoi kehitystä, johon yliopistotkin myö- suomalaisen koulutusjärjestelmän ja suomalaiset itse hemmin ovat panostaneet. vastaamaan uudella ja uusiutuvalla osaamisella muut- Suomen liittyessä Euroopan Unioniin Helsingin tuneisiin olosuhteisiin. aikuisopisto teki oman osansa siitä valistustyöstä, jota Teknologian nopea kehitys muuttaa tuotannon ja maamme uusi aikakausi tarvitsi. Nuoret saavat EU- palveluiden rakennetta, mutta myös työn sisältöjä, or- osaamisen peruskoulussa, meidän aikuisten piti löy- ganisointitapoja ja ammattitaitovaatimuksia. Vastaus tää se esimerkiksi täältä. näihinkin muutoksiin löytyy osaamisessa ja uudistu- Kansalais- ja työväenopistot tekivät 1990-luvulla misessa. suuren työn opettaessaan aikuiset tietotekniikan käyt- Maailman ja työn muutoksessa Helsingin aikuis- töön. Helsingin aikuisopistossakin on suoritettu var- opistolla on tulevaisuudessakin tehtävää palkansaa- maan tuhansia atk-ajokortteja. Maahanmuuttajien jien omana kansalaisopistona. Samalla kun onnitte- koulutuksessa opisto on tehnyt uraa uurtavaa työtä. len 50-vuotiasta Helsingin aikuisopistoa, toivotan Siinäkin juuri oikeaan aikaan. sille menestystä seuraavalle puolivuosisadalle. Aikuisopisto on luonnollisesti ollut koko ajan avoin kaikille opiskelusta kiinnostuneille. Omista- Elämää varten Alkusanat 8

Martti Markkanen

YTM, opetusneuvos Martti Markkanen on toiminut Puruvedellä, Savi- taipaleella, Kuopiossa ja Parkanossa kansalaisopiston rehtorina vuosina 1974–2007. Kansalaisopistojen Liiton puheenjohtajana hän oli vuosina 1991–2005 ja Opetusministeriön nimittämän Kansalaisopistojen laatupalkintokilpailun arviointiryhmän puheenjohtajana vuosina 2007–2010.

Helsingin aikuisopisto laadun kehittämisen edelläkävijä

un ensimmäisiä kertoja kansalaisopistojen edus- tyy tuottamaan kehittämisensä avuksi niin mittavaa, Ktajat tutustuivat laadun kehittämisen ja strategi- mutta myös helposti tulkittavaa tulostietoa. Ei ole- sen johtamisen työkaluihin 1980-luvun alussa, ke- kaan ihme, että opisto on selvinnyt niin hyvinä kuin hittäjäopistot lähettivät koulutukseen edustajansa, huonoina aikoina vapaan sivistystyön oppilaitoksista pääasiassa rehtorinsa. Silloinen Virkailijain kansa- koko joukon kärjessä. Erityisen huomion opisto saa laisopisto erottui joukosta eduksensa, heidän edus- joustavuudestaan, kun rahoituspohja laman seurauk- tuksensa oli peräti neljä henkilöä. Näin opisto jo heti sena putosi merkittävästi, opisto löysi vahvan joh- alkuun sijoittui laadun kehittämisessä kärkeen. tonsa ansiosta uudet omistusmuodot ja uudenlaiset Aikuisopistolla on ollut monta koko vapaan sivis- strategiat. Viimeaikainen kehittäminen on johtanut tystyön kenttää eteenpäin vievää hanketta. Mittavaan siihen, että opiston vieressä, saman omistajan alaisuu- kahdeksan opiston laatuhankkeeseen opisto osallis- dessa toimii myös kansanopisto. Molemmilla oppilai- tui 1990-luvun taitteessa. Heidän ansionsa oli tutkia toksilla on yhteinen johto. kehittävän työn metodeja opetuksen näkökulmasta. Opisto kehittää vahvasti toimintojaan. Vuosittai- Heillä oli siihen voimavaroja ja innostusta. Mittava set itsearvioinnit ja kehittämisseminaarit tuovat li- raportti, jonka opisto laati hankkeestaan, käsitti myös säarvoa selviytymiseen. Opiston pitkäaikainen reh- tuntiopettajien arviointeja. tori ja taitavat opettajat muodostavat sellaisen tiimin, 2000-luvun alussa aikuisopisto oli mukana pää- joka ei hetkessä lannistu. Päinvastoin heillä on poten- kaupunkiseudun opistojen arviointihankkeessa. Sen tiaalia olla johtava kansalaisopisto maassamme. Kun- tuloksena opisto mm. tuotti koko opistokentän avuksi nianhimoiset ja uusia käytäntöjä tuottavat projektit, CD:n, jossa oli hallinnossa ja opetustyössä tarvitta- innovoiva opetustarjonta, hyvät tukipalvelut ja tule- vat lomakkeet. vaisuuteen tähtäävä strategiatyö pitävät opiston hui- Merkittävän panoksen opisto on antanut maahan- pulla. Tällaista opistoa on syytä ihailla. muuttajien ja kielten opetuksessa. Sen ansiosta ope- tusministeriö palkitsi Helsingin aikuisopiston kansa- laisopistojen laatupalkinnolla vuonna 2007. Opistossa on osattu taitavasti yhdistää opetuk- sen ja hallinnon kehittäminen. Merkittävän ansion opisto saa myös johtamisen ja opetuksen tueksi ke- rättävästä tilastomateriaalista. Harva opisto pys- Elämää varten Alkusanat 9

Urpo Kallio

Helsingin aikuisopiston rehtori, opetusneuvos

Teoksen toimittajan alkusanat

apaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen sille lähetettyihin selvityksiin sekä muihin kirjallisiin Voppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöi- dokumentteihin. Oppilaitoksen kehityskaarta valais- den persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja taan myös 50 valitulla lyhennelmällä opiston leikekir- kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltai- jasta – 50 vuoden ajalta. Siihen on kerätty se aineisto, suuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista mitä maamme lehdistö on vuosien varrella kertonut suomalaisessa yhteiskunnassa. opistosta. Tiiviit luettelot opiston tapahtumista jokai- Kansalaisopistojen tehtävänä on paikallisiin ja alu- selta vuodelta sisältyvät myös kirjan alkuosaan. Kehi- eellisiin sivistystarpeisiin vastaaminen sekä mahdol- tysvaiheet on kytketty toimintaympäristön muutok- lisuuksien tarjoaminen omaehtoiselle oppimiselle. siin kertomalla lyhyesti, mitä Suomessa ja muualla Vuoden 2011 alussa Suomessa oli 199 kansalaisopis- maailmassa on tapahtunut näinä vuosina. Kirjan en- toa, joista 86 % kuntien ja kuntayhtymien sekä 14 % simmäiseen osaan on liitetty myös opiston ensimmäi- yksityisten organisaatioiden ylläpitämiä. Kansalais- sen ja toisen rehtorin haastattelut. opistot toimivat jokaisen maamme kunnan alueella, Toinen osa sisältää tarinoita – opistoon liittyviä mikä on ainutlaatuista aikuiskoulutuksessa koko maa- muisteluja, kokemuksia ja sattumuksia vuosien var- ilmassa. Suomen aikuisväestöstä joka toinen osallis- relta. Kertojat ovat opiston toimintaa hyvin tuntevia tuu vuosittain koulutukseen, kun aikuiskoulutusta henkilöitä. Suurin osa heistä on toiminut opiston pal- tarkastellaan kokonaisuutena. Se on maailmanennä- veluksessa eri tehtävissä, mukana on myös opiskeli- tys alallaan. joiden puheenvuoroja. Tositarinat pohjautuvat kerto- Tämä kirja kertoo Suomen ainoan ammattiyhdis- jien omiin kertomuksiin, kirjoituksiin, haastatteluihin, tysliikkeen ylläpitämän kansalaisopiston Helsingin myös runoihin. Tämä kirjan toinen osa sisältää paljon aikuisopiston menestystarinan viidenkymmenen vuo- ns. hiljaista tietoa opistosta nykyisin käytössä olevan den 1961–2011 ajalta. Opiston perustivat TVK:n jä- muotisanonnan mukaan. senliitot, jotka nykyisin kuuluvat pääosin STTK:hon. Kolmas osa sisältää erilaista muuta opiston toi- Opisto on kaikille aikuisille avoin oppilaitos. mintaan liittyvää aineistoa. Ensimmäisessä osassa kerrotaan opiston toimin- Kiitän lämpimästi kaikkia monin eri tavoin tämän nan kehittymisestä eri vuosikymmeninä. Historian kirjan syntyyn vaikuttaneita henkilöitä. Lukijan pa- tarkastelu pohjautuu johtokunnan kokousten pöy- laute on tervetullutta esim. opiston nettisivujen tai täkirjoihin, opiston painettuihin opetusohjelmiin ja sähköpostin välityksellä. Antoisia lukuhetkiä kirjan vuosittaisiin toimintakertomuksiin, opetusviranomai- äärellä! Foreword 10

The Institute of Adult Education in Helsinki – 50 years of learning for life and lifelong learning

he Institute of Adult Education in Helsinki is part the Institute. A burning desire to study and better oneself Tof the Finnish system of liberal adult education, al- is typical of STTK members and the now defunct TVK. beit a unique element within that system. It is unique in The Institute of Adult Education is doing a wonder- the sense that it is the only adult education centre owned ful job and without question has earned its rightful place and operated by an organ of the trade union movement. among the providers of liberal adult education. It man- The education or training provided by this institute ages to provide not only liberal education, but also voca- has always been one step ahead of its time. Over the dec- tional qualifications and resources for rejuvenation and ades it has managed to anticipate and respond to societal ongoing participation in working and social life as well. training needs that the municipal/state education system When writing a historical document, one should has not expeditiously been able to meet. also cast a glance at the future. Globalization and tech- In the early years of its existence the Institute had a nical development are creating a new division of labour strong focus on upper secondary school education, which throughout the world, which, in turn, will mean one provided enhanced opportunities for salaried employees structural change after another. This structural change in to progress in their studies and working life. The transi- working life, and the way in which and the place where tion to an emphasis on language training in the 1970s and goods and services are produced , is now challenging the a bountiful range of alternatives in that field reflected the Finnish educational system and we Finns to respond to nascent internationalization of Finnish society and the the changed circumstances in a way that equips us with gradual opening up of the country to the outside world. new skills that are renewable and sustainable. In addition to that, the introduction of Open University The rapid rate of technological development is not courses in the same decade was a harbinger of what the only changing the structure of production and services, universities themselves would do to a much greater de- but also the nature of work, organizational practices and gree at a later date. vocational requirements. The only satisfactory response The Institute also did its part in educating the na- lies in knowhow, expertise and renewal. tion when Finland joined the European Union by provid- In a changing world and an environment where work ing Finns with the knowledge the new era dictated they as we know it is in a state of flux, the Institute of Adult needed. Young people got the knowledge they required Education in Helsinki must continue to play its role as a at comprehensive school; adults had to get it from else- training organ of organizations promoting the interests where e.g. the Institute of Adult Education in Helsinki. of salaried employees. In conclusion, I would like to con- Adult education centres and workers colleges did a gratulate the Institute on reaching its semi-centennial and great service to the nation in the 1990s by teaching its wish it continued success for the next fifty years. adult citizens the use and application of information technology. Thousands of students have undoubtedly ob- tained their official competence in this area (computer driving licence) by studying at the Institute of Adult Ed- ucation in Helsinki. The Institute has also done pioneer- ing work in the field of immigrant training. Here once again its timing could not have been more appropriate. Naturally, the Institute throughout its existence has been open to everyone and anyone interested in studying. Mikko Mäenpää In accordance with its owners’ wishes, however, the course offering has been directed primarily at salaried employees The Finnish Confederation of Professionals STTK and professional workers. The minds of these individuals President have provided fertile soil for the education imparted by Foreword 11

The Institute of Adult Education in Helsinki: a trailblazer in the field of quality development

t the beginning of the 1980s when adult education main one of the leading adult education centres in Fin- Acentres first began to familiarize themselves with land in both good times and bad. One particularly has to strategic management tools and the concept of quality de- admire the flexibility of this organization. During the re- velopment, development-minded centres each sent rep- cession when funding was problematic the management resentatives for training in these areas. Usually it was the came up with new strategies and form of ownership. The principal of the organization in question who was sent latest development is that a folk high school now oper- for training. The Institute of Adult Education in Helsinki ates alongside the adult education centre but under the stood out from the rest in that it sent four staff members same ownership and management. for training. In other words, right from the beginning the The Institute of Adult Education in Helsinki con- Institute of Adult Education in Helsinki has been in the tinues to energetically develop its operations. Annual vanguard of quality development. self-appraisals and development seminars increase the The Institute has had many projects which have ad- chances of survival. The long-term principal and his staff vanced the provision of a liberal education to Finland’s of highly-skilled teachers form a team which will not fail adult population. For instance, it participated in a project at the first setback. Indeed, thanks to them the Institute involving eight adult education centres at the end of the has the potential to be not one of, but the leading adult nineteen nineties/beginning of the new millennium. Their education centre in Finland. Ambitious projects that pro- brief was to investigate ways of developing work proc- duce new teaching and administrative practices, an inno- esses from an educational perspective. They had both the vative selection of courses to choose from, good support resources and the enthusiasm required for the task as- services, and strategy formulation that looks ahead to fu- signed to them. The comprehensive report which the In- ture needs guarantee that this institute will remain at the stitute produced also examined the question of evaluating top. One has to admire an institute like this. the performance of hourly-paid teachers. At the beginning of the millennium the Institute par- ticipated in a project that evaluated the performance of adult education centres in the capital district. One out- come of this project was the production of a CD contain- ing forms needed for administrative and teaching work, which has facilitated and assisted the work of adult edu- cation centres throughout the whole country. Another field in which the Institute has made a signif- Councellor of Education Martti Markkanen icant contribution is in the realm of language instruction and provision of the requisites needed for immigrant assim- During his career Councellor of Education Martti ilation into Finnish society and working life. In recognition Markkanen has worked in the following positions: of this work the quality award for excellence in the field of - principal of adult education centres in Puruvesi, Savi- adult education was granted to the Institute in 2007. taipale, Kuopio and Parkano from 1974 until 2007 The Institute has simultaneously developed its admin- - chairman of the Finnish Association of Adult Educati- istrative procedures and adult education per se. It is to be on Centres from 1991 until 2005. highly commended for the statistical database it has com- piled to support effective management and instruction. - chairman of the assessment committee set up to eva- luate the applicants for the annual quality award to be Few educational centres would be able to produce for de- granted to an adult education centre which has succee- velopmental purposes such a massive amount of informa- The Finnish Confederation of Professionals STTK ded very well in that domain. He has occupied this posi- tion that is so digestible and easy to understand. It is no President tion since 2007. wonder, therefore, that this institute has managed to re- THE HISTORY OF THE INSTITUTE IN BRIEF

The building in which the premises of the Institute of Adult Education in Helsinki are located. Its sister organization, Aktiivi- Instituutti, operates out of the same building. The history of the Institute in brief 13

iberal adult education, underpinned as it is by the principle of lifelong L learning, strives to provide an environment in which individuals can achieve personal development and acquire the requisite skills to function effectively in working communities. In addition it endeavours to promote internationalism, equality and diversity in Finnish society.

Adult education centres provide the resources for voluntary learning at the local and regional level. At the beginning of 2011 there were 199 such institutions in Finland, of which 86 % were operated and maintained by municipalities or regional joint municipal authorities and 14 % were privately run. The number of adult education centres has declined in recent years as a result of municipal amalgamations. However, there are adult education centres operating in every single municipal region, which makes Finland unique in this respect in the whole world. These centres arrange 2.3 million lessons annually and are attended by over 630 000 adults. Every second person in Finland’s adult population partici- pates in some form of training, if adult education is looked at broadly. That is a world record.

This book, which has been divided into three parts, will introduce the reader to a success story spanning five decades i.e. 1961–2011. It is the story of the Insti- tute of Adult Education in Helsinki, the only adult education centre in Finland maintained by a trade union organization.

Part One describes the development of the Institute’s worked for the institute in various capacities, but activities during successive decades. This historical several students have been given the opportunity to study has been constructed on the basis of minutes of say their piece as well. These true stories are based board meetings, prospecti, annual reports, accounts of on the personal accounts of the narrators, on articles, operations submitted to educational authorities and interviews, even poetry. Part two contains tacit other written documents. The development of this knowledge of the operations of the Institute, to coin establishment will be illustrated by 50 carefully cho- an expression that is very fashionable nowadays. sen snippets from the Institute’s scrapbook of the last Part Three contains various kinds of other ma- fifty years. The aforesaid scrapbook contains articles terial that illuminates the operations of the Insti- that Finnish newspapers have written about the In- tute. Firstly, it presents the business concept, values stitute over the years. Part One also contains the de- and objectives of the institute. The decision in 1996 tailed lists of activities that have taken place in every to adopt the present name of the Institute was pre- year of operation. The development phases within the ceded by many years of brainstorming and the pro- Institute have been linked to changes in the opera- posal of numerous alternatives which the reader will tional environment; in other words to what was hap- find listed here. pening in Finland and the rest of the world at the The staff lists contain the names of persons who time. The reader will also find appended to Part One have chaired the board over the years, the names of interviews granted by the first and second director of former full-time, permanent staff and the names and the Institute. years of service of those awarded service medals by Part Two contains stories – recollections, expe- the Finnish Association of Adult Education Cen- riences and events that have happened over the years. tres. Part three also contains some graphs and statis- The raconteurs are people who are very familiar with tical tables and photos of the present full-time staff the operations of the Institute. Most of them have of the Institute. The history of the Institute in brief 14

The history of the Institute in brief

The 1960s 20% by the end of the decade thanks to the increase in interest in non-exam-oriented instruction and Sometime in the 1950s within TVK, the Confeder- ongoing vocational education. In the academic year ation of Salaried Employees, the idea of setting up 1970–71 the volume of instruction had expanded to their own adult education centre was born. A stand- over 8000 lessons given to different groups compris- ing order was drawn up which the then National ing over 6000 students in all. Board of General Education approved in 1960. This This expansion of activities was made possible educational institution commenced operations in when the Institute moved to TVK’s brand new build- the autumn of 1961, when a group at upper sec- ing in February 1967. The ceremony commemorat- ondary school level convened for the first time to ing the opening of the building was a grand occasion. study Finnish. The group met three times a week. The guest of honour was Finland’s incumbent Prime Other subjects studied were Swedish, German and Minister, Rafael Paasio, and best wishes for the fu- Mathematics. At first the new establishment used ture success of the Institute were conveyed on behalf rented premises and in its first year of operation pro- of the government by the Minister of Finance, Ele vided 666 hours of instruction to 108 students, of Alenius, and on behalf of the City of Helsinki by the which the share of upper secondary school subjects Lord Mayor, Lauri Aho. was 66%. Such instruction, together with refresher The Institute was founded at an auspicious time. courses that prepared students for upper secondary A new law in 1962 concerning government sup- education, was the primary focus of the Institute in port for adult education centres and workers colleges its early years. The first batch of students matricu- meant that it was possible for such institutions to lated in spring 1966. However, the share of upper develop and diversify their activities. Initially, there secondary instruction in the service offering fell to were no full-time staff members to assist the director

A miniature model of the institute’s flagship. The building was designed by the architect Einari Teräsvirta, an Olympic gymnastics gold medal winner, and completed in 1967. The history of the Institute in brief 15

of the Institute, who in fact up to autumn 1966 per- The board approved the first development plan for formed his directorial duties part-time. the Institute in spring 1977. The business concept of In autumn 1970 the director wrote in the TVK the Institute was defined to be: “the creation of posi- newsletter that “the Institute has joined the ranks of tive attitudes towards education, and provision of all- the big adult education centres in only its tenth year round and societal education with particular refer- of operation. Its premises are no longer adequate for ence to training in trade union activities for rank and its current volume of students, but the situation was file TVK members who need such training.” Areas to not critical as the Institute had found space elsewhere focus on were considered to be among others com- to accommodate its students.” prehensive school education, upper secondary school courses, lower-level tertiary courses and trade union and societal activity courses. Also considered impor- The 1970s tant was the provision of courses that dealt with as- pects of cultural life, and the formation of student During the 1979–80 academic year the number of groups, the focus of whose learning was the develop- lessons conducted amounted to over 11 000 which ment of society and national readiness. Special at- represents a growth of about a third from the level tention was to be paid to the needs of clerical work- at the beginning of the decade. There was also a di- ers with minimal formal education. versification of instruction in the 1970s. Language As far as language instruction was concerned, it instruction had been a key activity from the be- was emphasized that all language skills were equally ginning, which is typical of urban adult education important and should be focused on: aural compre- centres. In the 1970s it accounted for about half hension, speech production, reading comprehension of all instruction. Its share was swelled by school and writing ability. Also emphasized were the con- courses, initially upper secondary courses and from tinuing education of teachers and the pedagogical ra- the mid-seventies comprehensive school courses as tionale for what was taking place in the classroom. well. Throughout the decades, though, studying lan- As well the Institute wanted to devote resources to guages with only loosely defined objectives has been the development of work methods and improving very popular. the quality of teaching materials, AV-equipment and The instruction of social subjects fluctuated during classrooms. this decade. Specially tailored courses targeted at the trade unions, which at their peak amounted to over a hundred courses a year, declined in the latter half The 1980s of the decade. On the other hand the introduction of open university courses in spring 1975 increased the Systematic development of the activities of the Insti- number of social subjects in the Institute’s service of- tute became the permanent modus operandi in the fering. The relative shares of arts, pedagogical, psy- first half of the 1980s. Since then development work chological, physical education and health subjects in- has been carried out regularly, development plans creased during this period. have been drawn up and annual development days At the beginning of the 1970s the only full-time and seminars arranged. employee of the Institute was its director. The sit- In 1983 the board approved a five-year develop- uation however changed. By the end of the decade ment plan for the period 1983–1987. It differed from there were 6 full-time teachers, three office workers, the programme approved in the previous decade in two porters and a cleaner, making thirteen persons the sense that all the full-time staff of the Institute altogether. This increase in human resources, the cost was involved in its preparation. The wishes and view- ramifications of which the new director chose to con- point of students and part-time teachers were ascer- ceal from the board, led to a spiral of debt. The finan- tained as well. cial situation improved when student fees were raised This development programme represented OD substantially at the end of the decade. (Organisational Development) planning. Its concep- The history of the Institute in brief 16

tual starting point was a probable future scenario. In an average of two public lecture series on different order to develop the Institute’s operations, its activ- themes. The health series and the one dealing with ities were first divided into 17 key result areas and supernatural phenomena were so popular that the In- then separate five-year objectives and annual proce- stitute’s large lecture hall proved too small. dural measures to achieve these objectives were writ- School courses with explicit learning objectives ten down. The actual realization of the programme occupied a significant share of the Institute’s service was monitored annually and the measures for the fol- offering from its inception until the end of the 1980s. lowing year adjusted on that basis. Comprehensive school education came to an end at In the 1980s all the instruction provided by the the Institute in 1988 and upper secondary school ed- Institute could still be classified as typical adult edu- ucation in spring 1991 because of dwindling demand. cation centre instruction. During this decade the vol- And so, an important element in the Institute’s serv- ume of instruction grew by 17%. In absolute terms ice offering in the early days (school courses) had the number of lessons provided was over 13 000 by reached the end of its life cycle. the end of the decade. As a consequence of the devel- Ongoing training for the staff of the Institute ex- opment work and changes in staff composition there panded during the course of a decade. Starting from was a clear diversification in the educational service the mid-seventies the Institute began to regularly ar- offering of the Institute. range not only adult education theme days, but also Another change was that a communicative ap- induction courses for new part-time teachers as well. proach was adopted in language teaching. The logic Tertiary-level instruction in andragogy or the science was that students need to be able to communicate at of adult education was arranged as one of the alter- all linguistic levels. In practice this meant that the natives under open university education from the be- focus of language instruction shifted from language ginning of the 1980s until it was incorporated into knowledge to language skill. The objective was com- general pedagogy and ceased to be a subject in its municative control of both the written and spoken own right. Other forms of ongoing training that staff word. The suggestopaedic method was first intro- participated in were training activities organized by duced into language teaching at the Institute through teacher unions or specialist teacher associations, sub- English language instruction at the beginning of ject training abroad, and inspection trips abroad to the 1980s. Student counselling was improved, writ- acquaint oneself with the adult education system as a ten tests were employed to determine existing profi- whole in the target country. ciency levels and interviews used for higher level stu- Starting from the mid-seventies it became possible dents. In addition to continuing the traditional, once- for trainee teachers to fulfill their teaching practice re- a-week, ninety-minute lesson the Institute began to quirement in adult education centres and workers col- implement more intensive language instruction con- leges, and so teacher training practice started in these ducted either in the evenings or at weekends. The educational establishments, including this Institute as number of special language courses for specific occu- well. From 1984 to 1992 the Institute was one of the pational groups was also increased. establishments where teaching training practice was The diversification and broadening of our service conducted under the auspices of the National Board of offering was noticeable particularly with arts subjects. General Education (NBGE). This opportunity to put A contributing factor was the appointment of a full- theory into practice and develop one’s teaching skills time arts teacher in the middle of the decade. was provided primarily for foreign language and arts As far as social science subjects are concerned, trainees. Nevertheless, training practice was also pro- their share of the Institute’s service offering was many vided for trainee principals and directors of educational times higher than the country average for adult ed- institutions. The Institute’s director cosigned the train- ucation centres but still clearly less than 10%. Open ee’s certificate of eligibility together with a representa- university instruction increased the provision of so- tive of the NBGE. Full responsibility for provision of cial science subjects in the Institute’s service offer- such training, however, was transferred to tertiary in- ing. During this decade the Institute annually hosted stitutions in the first half of the 1990s. The history of the Institute in brief 17

At the end of 1985 the Institute initiated a de- no means could one say that all students answered velopmental work research project called Opetuksen the free-response questions, which usually provide laadun kehittämishanke (Teaching Quality Improve- the most information. As for the close-ended ques- ment Project). One of the key objectives was to ana- tions with a rating scale, students tended to choose lyse the development phases that teaching had gone a more positive alternative than the medium. That is through and to consider new possibilities. A histori- quite common when students evaluate the instruc- cal approach was taken to examine how teaching had tion they have received. Generally speaking, one can changed over the years and the conflicts and prob- say that the Institute’s students were satisfied with lems that had arisen were analysed. Teachers were en- the kind and level of instruction they had become couraged to analyse their own work and to be proac- accustomed to. tive in its development. It was considered important During the 1980s a great many positive devel- to understand how modern teaching practice differed opments occurred at the Institute. Progress was from that of the past. As was already mentioned, it achieved in many ways on the basis of the systematic was crucial that teachers consciously played a role in development work that began at the end of the 1970s the development of their own activities. and the development plans which were approved by In the final report it was admitted that it was not the board. The primary focus was on improving the easy to show if the project had been effective in im- quality of instruction. Communication within the In- proving teaching quality. Defining teaching quality stitute improved and continuing education for teach- and measuring it proved very problematical. Presum- ers and other staff was started. The Institute gained a ably quality instruction may bring about permanent reputation in e.g. educational administration circles changes in the learner and in that sense is effective. as a progressive, adult learning community. A good But what does it require of the teacher in different example of this is the right conferred on the Insti- situations and what should he/she do in order to pro- tute to grant certificates of completion for compre- mote the learning of an individual adult student? Per- hensive school studies, and the selection of the Insti- haps it is not simply a question of there being only tute as a place where adult education centre trainee good and bad views of learning and teaching prac- teachers and potential directors or principals could do tices. the practical training required to meet their qualifi- The project showed that the method employed cation requirements. was a good tool for developing the organization, al- beit laborious and demanding. According to the project controller, what was exceptional about this The 1990s project was that the Institute’s teachers who were most actively involved in the project did that work In the last quarter of the 20th century the growth in addition to their regular duties, and what is more in the Institute’s service offering was slow. In the wrote detailed reports on the different stages of the mid-seventies the number of lessons given during project. The final report ended with the sentence: “A the year was about 11 000, but only about 15 000 at work group or organisation is never ready, but it can the start of the new millennium. The Institute’s pro- always be developed.” file changed dramatically in the 1990s. The extent of Several student questionnaires and interviews open university instruction peaked in this decade. It conducted during the 1980s showed that students, was in 1995 that a record 2000 lessons were con- generally speaking, were happy with the Institute and ducted. The Institute cooperated with Helsinki, Jy- the instruction they received. However, developmen- väskylä, Kuopio and Turku universities. As a part- tal proposals were received from specific classes, the ner of Helsinki University the Institute offered open gist of which were given to the teacher concerned university instruction in 26 different subjects dur- with the recommendation that he/she discuss them ing these 10 years. The Institute also implemented a with the class concerned. The limitations of written training programme dealing with the knowledge re- questionnaires were ascertained and highlighted. By quired for effective participation in working life. In The history of the Institute in brief 18

Immigrants at the institute learning practical Finnish to survive and thrive in working life.

this training programme the teaching material devel- guage, followed by French, Swedish and Italian, in oped by the Institute was coordinated with the open that order. university instruction provided by two universities. In the 1990s the number of hours of instruction Preparation courses for entry into tertiary institutions given on IT matters was at its peak. Two IT class- were arranged between 1986 and 2002. They were rooms were built and a new data network enabled an discontinued because of insufficient demand and the Internet connection with email functionality to be negative attitude in the universities that had devel- created and exploited. The Institute got its first web oped towards such courses. Only preparation courses pages in December 1996. Computer driving licence for entry into institutions specializing in arts educa- courses increased in popularity year by year. tion continued until recently. The number of hours of instruction in art and Throughout this decade the Institute offered for practical subjects increased by a third. The instruc- trade union activists training in improving the qual- tion consisted of training in visual arts, applied arts, ity of working life, and developing one’s organiza- music and handicrafts. The basic art course, consist- tional and human relationships skills. The European ent with the national curriculum, has been an expan- perspective was emphasized when Finland joined the sive, two-year entity since 1993. European Union. With regard to self-expression the The number of courses, students and lessons as- focus was on speech and behavioural skills, but sub- sociated with health and exercise all nearly doubled stantive writing courses were conducted as well. in the 1990s. Demand for participation in foreign language The 1990s was the decade of great changes in the classes continued strongly. By the end of the dec- Institute. The Institute experienced the worst finan- ade English was well and truly the most popular lan- cial crisis in its history due to the financial collapse The history of the Institute in brief 19

of TVK, its background organization, and changes in port of the full-time staff in this endeavour. They vol- the state subsidy system. For a few years in the first untarily relinquished benefits they were entitled to, half of the 1990s revenues declined by over 2 million some of which were restored later, whilst others were Finnish marks when the state subsidy was reduced by lost forever. In other words, the primary goal, the 1.5 million marks and the subsidy from TVK disap- continued existence of the Institute as a viable edu- peared completely. The state subsidy the Institute re- cational institution, was secured through a variety of ceived in 1995 was less than half (46%) what it got procedural arrangements. in 1992. How then did the Institute survive this crisis when revenues declined by a third within the space of The 2000s a couple of years? There are many reasons. There was a great deal of regeneration in the type of instruc- On the 50th anniversary of its inception The Insti- tion provided by adult education centres, and they ex- tute of Adult Education in Helsinki is quite a differ- panded to some extent through diversification. Asso- ent institution from the one that came into being in ciated with this phenomenon was the change that oc- 1961. The total number of lessons has now grown to curred in the structure of the full-time teaching staff, over 34 000 and there are over 10 000 students spread a change which began in the 90s and continued into over 1 000 study groups. The structural change in the the next decade. composition of the full-time staff, which began in the Before the 1990s almost all the instruction given at previous decade, was brought to a successful conclu- the Institute was of the type which was subsidized but sion. There is now in 2011 a better match between for which the Institute as an adult educational cen- the areas of expertise of the full-time teaching staff tre was entitled to financial support. A decisive fac- and the number of hours of instruction required for tor in the Institute’s fight for survival was the com- the different subject groups. This is important, be- mencement, in the 1990s, of training at the Institute cause 92% of the instruction is nowadays conducted for which the Institute was paid in full for the service by part-time teachers. rendered. The rapid expansion of training provided In 2001 the total number of hours of adult edu- within the parameters of the government’s labour pol- cation centre instruction for which the Institute was icy, which gradually began to concentrate more and entitled to financial support from the state was a lit- more on the training of immigrants for integration tle over 15 000. In 2010 the corresponding figure ex- into Finnish society and working life, was a crucial ceeded 23 000. In the space of a decade the number factor in the survival of the Institute. Another was the of hours of instruction provided has grown by nearly diversification that occurred when the Institute via co- 50%. The instruction profile has also changed consid- operation agreements began to train staff in compa- erably. For instance, the number of hours of instruc- nies, non-profit organizations and the public sector. tion for Finnish for Foreigners, one of the most pop- The Institute started cooperating with labour au- ular subjects, has grown from well over 1 300 to over thorities in the training of immigrants in spring 1993 5 500. In other words, instruction in this subject in- when it organized three courses. As far as labour pol- creased more than four-fold in a decade. An increase icy training in general is concerned, one can only de- was also recorded in the following subject areas: fitness scribe the growth in the number of such training and health subjects 90 %, practical and arts subjects courses as explosive since in 1995 there were 33 such 66%, and foreign languages 43 %. On the other hand, courses involving 8 000 hours of instruction com- the number of hours of instruction for social and be- pared to 15 courses with 4 500 hours of instruction havioural science subjects declined to some extent due in 1994. to a reduction in the number of hours of open univer- The cost-cutting and development programme ap- sity instruction and the fact that general social studies proved by the board in 1992 was strictly followed. has been incorporated in courses that aspire to pro- It played a major role in keeping cost growth under mote individual health and wellbeing through devel- control. The administration had the unequivocal sup- opmental of personal life management skills. The history of the Institute in brief 20

The biggest reduction in teaching hours provided was provided by part-time teachers who were very ex- under normal adult education centre instruction oc- perienced and professional, and had been working for curred in the domain of Information Technology, fall- the Institute for a long time. ing to less than a third of the volume of instruction at The staff training that commenced in the 1990s the beginning of the decade. From 2003 to 2009 the continued during this decade. Companies, public Institute arranged training for students who wanted sector and other non-profit organizations can order to receive a certificate attesting to their proficiency in courses from the Institute for the development of using computers (Computer Driving Licence). This their staff. So far during the first decade of this mil- training was provided within the parameters of a joint lennium the Institute has arranged training for 145 project involving three other adult education centres different organizations. The biggest customer in terms and was conducted as part of the nationwide Noste of the volume of business done with that organiza- programme sponsored by the Ministry of Education. tion was the City of Helsinki which from 2002–2008 Those eligible to participate were 30 to 59-year-olds bought Finnish language instruction that was con- who only had primary level education. No fee was ducted in their own premises around the city e.g. over charged, as the state paid all expenses. 7 000 hours of such instruction in 2006. In spring 2007 the Institute took into use for its It is an indisputable fact that the Institute of foreign language teachers and students the six-level Adult Education in Helsinki has developed into Fin- scale and self-assessment grid used in the National land’s most international adult education centre. The Foreign Language Certificate proficiency test and following facts regarding the Institute’s activities in the Common European Framework of Reference for the first decade of this millennium serve as an indi- Languages. This grid enables students with different cation of this: educational backgrounds and from different countries In 2010 the volume of instruction aimed at immi- to assess their own level of language proficiency and grants was 48 %. That together with foreign language relate it to the proficiency level or objective of the instruction (19 %) makes 67 %. In addition some of course that he/she is interested in participating in. the courses which were targeted at Finns were in one The most popular languages at the end of the decade way or another connected with internationalism. So, were, in this order: English, Spanish, Italian, French, of the total volume of instruction in the Institute’s German, Swedish and Russian. French and Swed- programme and knowledge being acquired more than ish lost their relative positions during this decade. At 2/3 has to do with some aspect of internationalism. the start of the millennium French was the second Immigrants also participate to some extent in other most important, and Swedish the third most impor- courses arranged by the Institute besides Finnish for tant foreign language. During the decade there was Foreigners. an awakening of interest in the following languages: The Institute was one of the biggest educational Portuguese, Arabic, Japanese, Chinese and Norwe- institutions in Finland providing training for immi- gian, and languages that share a kinship with Finn- grants. During the first decade of this millennium ish – Estonian and Hungarian. immigrants were to be found participating in normal Since 2002 the Institute’s labour policy training adult education centre courses, in courses arranged has focused solely on immigrants. This type of train- under the government’s labour policy scheme, or in ing expanded by about 157 % during the decade. Stu- some staff training programmes. dents undergoing such training mainly studied Finn- During this decade the Institute participated in ish language and culture, civics, study techniques, in- many development projects connected with interna- formation technology, aspects of Finnish working life tionalism which were funded by the EU and Finnish and getting a job. Beginner-level courses also dealt educational authorities. Every year there was some with home economics and manual skills. The instruc- EU-funded project under way in the Institute; the tion included a wide variety of teaching techniques same applies for development projects connected and as much activity as possible, as many of the stu- with immigrant training which were funded by the dents made slow progress. This practical instruction Finnish National Board of Education. The history of the Institute in brief 21

The director of the institute together with the staff who teach immigrant students on a summer excursion in 2005.

“Culture and Language to Promote Citizenship” was a joint EU project in Iranian Hamid Mortazavi. In 2005 he became the which 6 organisations from different countries participated. The institute first immigrant to be appointed to the full-time was represented in this project by teachers Ilona Raasakka (far left) and Päivi staff of the institute. He is the ICT Specialist. Kivikangas, together with the director of the institute Urpo Kallio. The pho- to was taken at the project’s kick-off meeting in Kilkis, Greece, in 2006. The history of the Institute in brief 22

Immigrants are learning Finnish cooking practices in our institute.

The full-time teacher responsible for arts subjects The visitors came from all over the world, but most arranged painting camps for his students in several of them from other European countries. Our guests European countries. His favourites were Hungary were especially interested in familiarizing themselves and Italy, where he focused on his own artistic work. with practical teaching work. Usually they watched The Institute had cooperation with the Janoschik groups actually working; in particular they attended Almos Art Vocational school in Hungary for several courses for immigrants. years. The full-time English teachers organized Eng- EU-funded development projects began in the In- lish language summer courses in England. stitute of Adult Education in Helsinki in 1999. Since Internationalism was also connected with many that date the Institute has had annual involvement in of the staff ’s familiarization trips, courses and sem- such projects. In cooperation projects its role has al- inars abroad. During this ten-year period staff vis- ways been that of a partner. Following are examples of ited Belgium, England, Spain, Ireland, Italy, Canada, some of the projects the Institute has participated in. Greece, Latvia, Lithuania, Norway, Portugal, Poland, The ETUE – NET project was a project funded France, Sweden, Germany, the Czech Republic, Tur- by the EU Commission, the purpose of which was to key, Hungary, Russia and Estonia. The staff ’s joint improve the data network of European trade union development seminars began more and more to be schools. The IT experts of the Institute of Adult Edu- held abroad. cation in Helsinki and its sister organization Aktiivi- Every year several delegations and individual ex- Instituutti worked together in this project. perts visited the Institute and familiarized them- “Moving On – Learners Promoting Learning” was selves with it and Finnish adult education in general. a joint project involving four organizations. Its out- The history of the Institute in brief 23

come was a short video depicting people in difficult life situations and their attempts through education to reenter the work force. The role of the Institute for Adult Education in Helsinki was to investigate var- ious means whereby immigrants through education could become gainfully employed. “LILAC – Learning for Integration, Learn- ing through Active Citizenship” was a multilateral Grundtvig project involving seven organizations. Grundtvig is a programme initiated by the European Commission that focuses on the teaching and study needs of learners taking adult education or alternative education courses, as well as the organizations deliv- ering these services. The final output of this project was online teaching material which could be accessed via the Internet. The emphasis was on active citizen- ship and the material covered areas such as health, democracy and active participation, work and find- ing employment, training and lifelong learning. Our Institute’s point of view was that the objective of this project was to promote the integration of adult im- migrants into the social and working life of their new homeland by using teaching materials that encour- aged active citizenship. “Culture and Language to Promote Citizenship” for its part was a joint, six-organisation Grundtvig “Edu for All” was an EU project which ended in 2009 and produced a handbook as its final work. The cover of the project. It focused on the use of drama and dram- book was designed by the institute’s visual arts teacher aturgic techniques to teach culture and language to Kimmo Tolin. adults. What the Institute produced as a result of the project was a synopsis of the use of drama in adult education centre instruction and in the teaching of “Finnish Puzzles” was the name of a workshop immigrants. that was held in the Institute in 2010. 20 persons Another Grundtvig endeavour was the “Edu for from 10 different European countries participated in All” project. It was a six-organisation, multilateral this event, which was funded by the EU Commis- project, the goal of which was to develop a collection sion using CIMO, the Centre for International Mo- of good practices and behaviours to be employed in bility, as a conduit. The workshop introduced the par- job-seeking situations. The project focused on help- ticipants to Finnish, and Finnish society and culture. ing training experts in vocational colleges but espe- They were taken on familiarization visits to many lo- cially the instructors of adult students whose chances cations in Helsinki. of being employed were slim. The Institute of Adult It was a major event when our sister organiza- Education in Helsinki for its part focused on im- tion, Aktiivi-Instituutti, moved from Kirkkonummi migrants and immigrant organizations. What arose to Helsinki in 2005. Aktiivi-Instituutti is a folk high from the labours of the Institute’s representatives was school which is owned by the same white collar trade a handbook in both printed and electronic form. It unions that own The Institute of Adult Education in presented various ways of getting adult persons with Helsinki. Aktiivi-Instituutti is a trade union college unlikely job prospects to enroll for training or under- which provides staff training in matters pertaining take a formal or non-formal course of study. to labour markets, work environments, and occupa- The history of the Institute in brief 24

tional wellbeing. In connection with this event more centre in the capital district to get this award. Qual- teaching space was made available, which the Insti- ity awareness within the Institute increased among tute sorely needed. The two institutions have agreed different sections of the staff. The prize was the cul- how this additional space will be jointly used. A lot mination of many decades of continuous develop- of functional synergy and financial benefits were ment work. Participating in the award competition achieved by combining and coordinating the opera- and especially winning it has motivated the staff tions of the two organizations e.g. common admin- of the Institute to continue their ongoing develop- istration, executive board, IT systems. ment work. During this decade some students from a univer- The whole staff of the Institute of Adult Educa- sity of applied sciences did their research work for tion in Helsinki is qualified and professional, each their theses in our Institute. One thesis was based in his/her own area. Its competent, motivated staff on a customer satisfaction survey and the other on is the Institute’s most important resource. Part-time a work satisfaction survey. These two research stud- teachers are in a key position; they handle almost all ies were a continuation of investigative work and re- the instruction. It is in the Institute’s interest and its porting which began already in the 1980s, when the duty to take good care of its staff, now and in the fu- Institute functioned as a place where trainee adult ture as well. education centre teachers could do their mandatory The question of quality is very much a matter of practical training. Many of the development initia- attitude. It is an ongoing process that requires all per- tives undertaken in the Institute are based on the re- sons involved to adopt a favourable attitudinal posi- sults of earlier research studies and reports as well as tion towards all developmental activity. Educational annual statistics. institutions may differ with respect to their devel- The quality award conferred on the Institute in opment philosophy. The motto of the development 2007 by the Ministry of Education was a wonder- work being carried out at the Institute of Adult Ed- ful recognition of the quality work done by the In- ucation in Helsinki is: “Create quality services – one stitute. The public image of the Institute rose as a small step at a time.” It includes the idea that the In- result of this, in part because the Institute of Adult stitute will never be ready. One must run hard to even Education in Helsinki was the first adult education mark time.

25

OPISTON VIISI VUOSIKYMMENTÄ 1960-LUKU

Uuden opisto- ja järjestötalon vihkiäisjuhlaa vietettiin 26.4.1967. Eturivissä keskellä pääministeri Rafael Paasio, toinen valtiovarain- ministeri Ele Alenius ja Helsingin ylipormestari Lauri Aho. Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 26 60

Syntyvaiheet pnä lokakuuta 1960. Kun opiston opetussuunnitelma ja talousarvio esitettiin kouluhallitukselle, saatiin tie- enkisen Työn Keskusliiton (myöhemmin Toi- tää, ettei opistolla ollut oikeutta valtionapuun. Val- Hmihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto tionapuanomus lähetettiin pikaisesti kouluhallituk- TVK) rinnakkaisjärjestöksi perustettiin vuonna 1945 sen välityksellä opetusministeriöön. Valtioneuvosto Henkisen Työn Valistuskeskus. Sen tarkoituksena oli myönsi toukokuussa 1961 opistolle oikeuden saada ”ammatillisen ja yleisen valistustyön tekeminen hen- työväenopistojen valtionavustuksesta annetun lain kisen työn alalla”. Uuden yhdistyksen toiminta oli mukaista avustusta 1.9.1961 alkaen. varojen puutteen vuoksi vaatimatonta. Vuoden 1958 Vuonna 1955 vahvistettu nimi Helsingin toimi- vuosikertomuksessa siitä sanotaan: ”HTV:n varsinai- henkilö- ja virkamiesopisto ei antanut oikeaa kuvaa nen toiminta on jatkuvien tulojen puuttuessa vuoden opiston tarkoituksesta. Sen vuoksi keväällä 1961 otet- 1958 aikana edelleen ollut tyystin lamassa”. tiin uudeksi nimeksi Toimihenkilö- ja Virkamiesjär- Vaikka toiminta oli vähäistä ja laantui lopulta ko- jestöjen kansalaisopisto. Nimi osoittautui hankalaksi konaan, HTV:n johtokunnalla oli hyviä suunnitel- käyttää ja vaikeaksi muistaa. Johtokunnan kokouk- mia, ja mahdollisuuksien mukaan niiden hyväksi toi- sen pöytäkirjasta ilmenee, että ”sekä kouluhallituksen mittiin. Kauaskantoisin hanke tähtäsi oman opiston että Työväenopistojen Liiton taholta oli esitetty toi- perustamiseen. Se saatiin niin pitkälle, että opetus- vomus, että opiston nimi muutettaisiin, koska se, että ministeriö vahvisti Helsingin toimihenkilö- ja vir- nykyinen nimi ilmoittaa opiston ammatillisen järjes- kamiesopiston työohjelman 20. pnä kesäkuuta 1955. tön omistamaksi, voi antaa vastaaville järjestöille ai- Tämä oli huomattava saavutus, mutta pitemmälle ei heen samanlaisten opistojen perustamiseen, mitä ei päästy vuosiin. pidetä toivottavana”. Tämän takia opiston nimi muu- Helmikuussa 1959 Toimihenkilö- ja Virkamiesjär- tettiin jo seuraavana vuonna 1962 Virkailijain kansa- jestöjen Keskusliitto asetti koulutustoimikunnan laa- laisopistoksi. timaan yksityiskohtaista koulutussuunnitelmaa. Ensi töikseen se laati muistion, jossa hahmoteltiin pitkäjän- teisesti koulutustoiminnan suuntaviivat. Siinä puutut- Lukio-opetus painopiste- tiin myös Henkisen Työn Valistuskeskuksen asioihin alueena alkuvuosina ja ehdotettiin sen uudistamista sekä toiminnan vireille panemista. Suunniteltua opistoa pidettiin tarpeellisena. Opiston ensimmäiseen opetussuunnitelmaan sisältyi Ensimmäisenä tehtävänä piti selvittää, oliko perusta- ”valmennus joko keskikoulun tai ylioppilastutkinnon mislupa vielä voimassa. TVK hyväksyi toimikunnan suorittamista varten”. Toukokuussa 1961 järjestettiin suunnitelmat ja myönsi vuoden 1960 toimintaa varten jo ilmoittautuminen näihin opintoihin. Ilmoittautu- 1.475.000 silloista markkaa Toimihenkilö- ja Virka- neista 32 halusi opiskella lukion oppimäärää ja 11 miesjärjestöjen Opintokeskukselle. Tämän nimen va- keskikoulun oppimäärää. Ilmoittautumisten perus- listuskeskus oli saanut sääntöjä uudistettaessa. teella päätettiin perustaa ainoastaan lukioryhmä pit- TVO:n johtokunta toimi ripeästi. Opistoa varten känä kielenä saksa ja lyhyenä kielenä englanti. Kar- laadittiin ohjesääntö, jonka kouluhallitus hyväksyi 27. sinta oli tiukka, sillä kiinnostuneista hyväksyttiin Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 27

Kuoppa, johon opis- torakennus nousi. Näkymä Töölöntul- linkadulta, vasem- massa alakulmassa osa Markkinointi- Instituutin raken- nusta ja oikealla silloinen Aura-talo.

lukion opiskelijoiksi 14 keskikoulun todistuksen pe- rusteella. Heidät kutsuttiin neuvotteluun, jossa sovit- tiin, että elokuussa pidetään neliviikkoiset kertaus- kurssit, joilla opiskellaan matematiikkaa sekä ruotsin ja saksan kieltä. Syyskuun alussa otettiin vielä lisää opiskelijoita lukioryhmään. Niille ilmoittautuneille, joilla oli matematiikassa tai kielissä huonompi nu- mero kuin seitsemän, järjestettiin pääsykoe. Opisto aloitti toimintansa 18.9.1961, jolloin lu- kioryhmän suomen kielen opintopiiri kokoontui en- simmäisen kerran. Sama ryhmä kokoontui kolme kertaa viikossa, opetusaineina olivat lisäksi ruotsin ja saksan kieli sekä matematiikka. Vähän myöhemmin käynnistyivät väljätavoitteiset englannin kielen, kir- janpidon ja suullisen esitystaidon opintopiirit sekä talous- ja sosiaalipolitiikan luentopiiri. Johtokunta päätti kokouksessaan, että ”tänä syksynä opiston joh- taja käy pitämässä tervehdyspuheen jokaisen opinto- piirin ensimmäisessä kokouksessa”. Osa lukioryhmään kuuluvista oli ollut neliviikkoi- silla kertauskursseilla. Pian jouduttiin kuitenkin tote- amaan, että opiskelijat olivat huomattavassa määrin Rakennusaikainen ilmoitustaulu, josta ilmenevät sekä unohtaneet keskikoulun tiedot. Tämän kokemuksen rakennuttaja että urakoitsijat. Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 28

hänen tilalleen valittiin Suomen Farmasialiiton toi- minnanjohtaja Matti Kaukoranta, joka oli kuulunut johtokuntaan opiston perustamisesta lähtien. Rehtorina toimi opiston perustamisesta asti FM Uuno Peltoniemi. Hän johti opistoa syksyyn 1966 asti sivutoimisesti. 1960-luvun loppuvuodet rehtori oli opiston ainoa päätoiminen toimihenkilö. Ensimmäisenä työkautena seitsemän tuntiopetta- jaa opetti lukioryhmää, lisäksi opistossa oli kirjanpi- don ja suullisen esitystaidon opettajat. Rehtorin vetä- mässä Talous- ja sosiaalipolitiikan luentopiirissä vie- raili 13 luennoitsijaa. Opetusohjelman laajentuessa otettiin lisää tuntiopettajia. Kaikki olivat sivutoimi- sia, useimmat oppikoulujen opettajia. Ensimmäisinä vuosina opiskelijamäärä pysyi pie- nenä, koska toiminta taloudellisista syistä ei voinut Näkymä opistotalon työmaalle rakennuksen ylösvienti- laajentua. Lukiokursseilla samat opiskelijat opiskeli- vaiheen aikana. vat eri aineiden ryhmissä. Enemmistö opiskelijoista oli ”virka- ja palvelumiehiä”. Toiseksi suurin ryhmä perusteella päätettiin keväällä lisätä ohjelmaan kes- olivat liikealalla ja työnjohdossa toimivat. kikoulun tietoja kertaavat englannin, saksan ja mate- Opisto toimi kaksi ensimmäistä vuotta Töölön matiikan opintopiirit. Tällöin oli jo tehty päätös, että Yhteiskoululta vuokratuissa tiloissa. Kun opetus laa- seuraavan syksyn alkavaan lukioryhmään otettiin sel- jeni syksyllä 1963, Virkamiesliiton kokoussali vuok- laisiakin, joiden pitkänä kielenä on englanti. rattiin lisäksi neljäksi tunniksi viikossa. Seuraavana Toisena työvuonna 1962–63 toimintaa laajennet- vuonna Kuulonhuoltoliiton luentosali saatiin käyt- tiin vain sen verran kuin oli välttämätöntä lukion op- töön viideksi illaksi viikossa. Yksi opintopiiri toimi pimäärän opetusta kehitettäessä. Perustettiin lukion Kunnallisvirkamiesliiton toimistossa. TVK:n toimis- VII luokan opintopiirit. ton yksi huone toimi sekä luokkana että opiston toi- Kolmantena työvuonna 1963–64 opiston talou- mistona. Kolmantena työkautena opisto sai ensim- delliset mahdollisuudet paranivat, kun opisto sai val- mäiset omat pöytänsä ja tuolinsa, mustan taulun ja tioavun vähentämättömänä. Avustusprosentti oli kirjoituskoneen. lainmuutoksen vuoksi noussut 70 prosenttiin laissa mainituista menoista. Tärkein laajennus oli ruotsin ja englannin opetuksen aloittaminen sellaisille kan- Oman toimitalon valmistuminen sakoulunopettajille, jotka halusivat saada pätevyyden ja toiminnan laajeneminen opettaa näitä kieliä. Kouluhallitus vahvisti näiden yli kaksi vuotta kestäneiden kurssien opetusohjelman. Toiminnan laajeneminen oli mahdollista, kun opisto Kurssit olivat alkuna järjestöjen kanssa yhteistyössä siirtyi helmikuussa 1967 valmistuneeseen uuteen toteutetuille ammatillisille ja täydennyskoulutuskurs- TVK-taloon Töölöntullinkadulle, missä opisto on seille. toiminut siitä lähtien ja toivottavasti myös tulevai- Työvuonna 1965–66 kuusi ensimmäistä ylioppi- suudessa. lasta valmistuivat. Opetus laajeni yleissivistävillä te- Talon vihkiäisjuhla oli suuri tapahtuma. TVK:n atteritaiteen ja psykologian opintopiireillä. puheenjohtaja Viljo Suvanto piti talon vihkiäispu- Maaliskuussa 1961 pidetty ylläpitäjäjärjestön vuo- heen ja TVK:n toimitusjohtaja Aarne I. Välikangas sikokous asetti opiston ohjesäännön mukaisen johto- juhlaesitelmän. Kutsuvieraiden joukossa oli päämi- kunnan. Se valitsi puheenjohtajakseen maisteri Olavi nisteri Rafael Paasio, valtiovallan tervehdyksen esitti Suomisen Suomen Liikeväen Liitosta. Keväällä 1969 valtiovarainministeri Ele Alenius ja Helsingin kau- Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 29

TVK:n puheenjohtaja Viljo Suvanto pitämässä talon vihkiäispuhettaan arvovaltai- sen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa.

TVK:n järjestöjohtajia sosiaa- lipolitiikan kurssilla vuonna 1963.

Opiston ensimmäinen rehtori Uuno Peltoniemi työhuonees- saan, joka toimi samalla opis- ton toimistona ja luokkatilana. Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 30

pungin tervehdyksen ylipormestari Lauri Aho. Ter- vehdyksensä esittivät myös Ruotsin TCO:n ja Tans- kan FTF:n edustajat, STK:n toimitusjohtaja Päiviö Hetemäki, LTK:n toimitusjohtaja Veikko Pesonius, SAK:n II puheenjohtaja Arvo Hautala, SAJ:n vara- puheenjohtaja Olavi Aarnio sekä SVUL:n tervehdyk- sen sosiaalineuvos Akseli Kaskela. Talon rakennuttivat Toimihenkilö- ja Virkamies- järjestöjen Keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt. Opisto on toiminut talossa ylläpitäjäjärjestöjensä ja kiinteis- töyhtiön vuokralaisena. Vuonna 1967 opisto sai käyt- töönsä rakennuksen sisääntulokerroksen lukuun otta- matta eräitä koko talolle yhteisiä tiloja. Opistolla oli nyt käytössään tilava sali, 5 luokkahuonetta, 3 ryhmä- huonetta, 2 toimistohuonetta, opettajain huone ja ar- kistotila. Pinta-alaa oli yhteensä 950 m2. Vuokratiloja jouduttiin myös käyttämään, mm. Töölön kansakou- lun voimistelusalia, Töölön urheilutalon palloiluhallia ja Seuratupayhdistyksen tiloja. Vuonna 1968 hankit- tiin käyttöön lisätiloja myös mm. Helsingin sairaan- hoito-opistolta, Työterveyslaitokselta ja vakuutusyh- tiö Auralta. Syksyllä 1970 perustettu Munkkiniemen studia generalia -piiri kokoontui Munkkiniemen kir- kossa, kun se ei mahtunut seurakuntasaliin suuren kä- vijämäärän vuoksi. Työkautena 1967–68 uudet tilat voitiin ottaa huo- mioon jo opetussuunnitelmaa laadittaessa. Nykyai- kaisin av-välinein varustettu tilava luentosali tuli ah- keraan käyttöön. Syksyllä siinä pidettiin yhteistyössä Tilintarkastusyhtiö HTM:n kanssa järjestetty ensim- mäinen tilintarkastuskurssi ja keväällä ensimmäinen ATK-peruskurssi. Kevätlukukaudella 1968 eläkkeellä olevia varten perustettu studia generalia -piiri aloitti toimintansa uudessa opistotalossa. Työkautena 1968–69 kiinnitettiin erityistä huo- miota ammatillisiin aineisiin. Tällöin otettiin ohjel- Virkailijain kansalaisopiston ensimmäinen painettu ope- maan uusina aineina työnjohdon psykologia, kone- tusohjelma ilmestyi syksyllä 1968 12-sivuisena haitarioh- kirjoitus ja pikakirjoitus. Lukioryhmiin otettiin ensi jelmana. kerran erillisaineiden opiskelijoita, tästä kokeilusta saatiin myönteistä palautetta. Työkautena 1969–70 jatkettiin opetuksen laajen- tamista ja tehostamista. Syksyllä lisättiin ohjelmaan asiakaspalvelun psykologia, asunto-osakeyhtiöiden kirjanpito ja tilintarkastus sekä myös taylorix-kirjan- pito. Ammatillisia täydennys- ja jatkokursseja järjes- tettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kurs- sit järjestettiin näiden alojen järjestöjen aloitteesta, ja Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 31

järjestöjen asiantuntemus oli käytettävissä ohjelmia toimista, useimmilla opettajilla ei ollut kiinnostusta laadittaessa sekä luennoitsijoita ja ohjaajia valittaessa. kouluttaa itseään aikuisten opettajana. Tosin koulu- Kurssit olivat korkeatasoisia. Useimmat niistä olivat tustilaisuuksia ei tänä aikana ollut aikuisopettajille päiväkursseja, jotka kestivät yleensä 4-5 peräkkäistä tarjolla. Useimmat opettivat opistossa samoin kuin päivää, niille tuli osanottajia maan kaikista osista. päätoimessaan oppikoulussa. Käytäntöä edisti opiston Opiston toiminta laajeni oman toimitalon myötä. opetusohjelma, jossa valtaosa opetuksesta oli lukio- Työkautena 1965–66 opetustunteja oli lähes 2 000, tai siihen valmentavaa keskikoulun tietoja kertaavaa mutta työkautena 1970–71 jo yli 8 000. Syys- ja ke- opetusta tai opettajapätevyyden hankkimiseksi annet- vätlukukaudella 1965–66 oli opiskelijoita yhteensä tua kielikoulutusta. vähän yli 500, mutta työkautena 1970–71 jo yli 6000. Useimmissa opintopiireissä oppimateriaalit ja 1960-luvun kuluessa opetuksen painopiste muuttui. opetusvälineet olivat samat kuin nuorisoasteen kou- Opiston ensimmäisenä työvuonna 1961–62 lukio- luissa. Tilat olivat alkuvuosina suurelta osin oppikou- aineiden opetustuntien osuus oli 66 %, mutta työ- lusta vuokrattuja vaikeasti siirrettävine pulpetteineen. kautena 1970–71 se oli pudonnut 19 %:iin. Suurta Yhteistyö opettajien välillä oli mahdotonta myös muutosta selittää vapaatavoitteisen kansalaisopisto- sen vuoksi, että yhteisiä kokoontumistiloja ei ollut. opetuksen, erityisesti vieraiden kielten ja käytännön Opettajat tuskin tunsivat toisiaan. Työskentely oli taitoaineiden sekä ammatillisen täydennyskoulutuk- aika yksinäistä työtä. Rehtori oli kuitenkin tyytyväi- sen voimakas lisääntyminen. nen, kun Helsingissä oli helppo palkata opettajakou- lutuksen saaneita henkilöitä tuntiopettajiksi. Tosin oppiminen opettamaan aikuisia tapahtui kantapään kautta. Arviointia Tässä vaiheessa tiedostettuja ongelmia oli vähän. Suurimmat ongelmat olivat tilakysymys ja rahan Opisto perustettiin hyvään aikaan. Uusi laki kansa- puute. lais- ja työväenopistojen valtionavusta vuodelta 1962 Tilakysymys parani helmikuussa 1967, kun opisto teki mahdolliseksi toiminnan laajenemisen ja moni- muutti TVK-taloon ja sai käyttöönsä aikuisopetuk- puolistamisen. Opiston ensimmäisen rehtorin hyvät seen suunnitellut luokat. Tosin uusi rakennus ei rat- henkilösuhteet johtokunnan jäseniin ja kouluhallin- kaissut kaikkia tilaongelmia. Vuokratiloja erityistar- non virkamiehiin auttoivat asioiden hoitoa. peisiin tarvittiin edelleen. Opiston toiminnan laajen- Vaikeuksiakin oli. Opisto toimi suurimman osan tuminen heti seuraavan työvuoden aikana osoitti tilat tätä vaihetta hajasijoitettuna ja vailla asianmukaisia täysin riittämättömiksi. tiloja ja opetusvälineitä. Päätoimista henkilökuntaa Alkavan opiston saama valtionapu oli syksyyn ei ollut rehtorin apuna, joka itsekin toimi useita vuo- 1963 asti 25 % valtion rahoitukseen oikeuttavista sia ennen vakinaistamistaan sivutoimisena. Rehtorin menoista. Uusi valtionapulainsäädäntö antoi syk- tehtäviin kuuluivat mm. hallinto, tuntiopettajien otta- systä 1963 alkaen 70 % valtionapua. Aluksi toimit- minen ja työhön ohjaus, opetusohjelman suunnittelu, tiin tiukasti saatujen varojen rajoissa, mutta TVK-ta- opintoneuvonta, vuokratilojen hankinta ja ilmoittau- loon siirtyminen aiheutti monivuotisen taloudellisen tumisten vastaanottaminen. kriisin. Toimintaa voitiin tosin valtionavun turvin li- Tuntiopettajat huolehtivat omasta opetuksestaan sätä, mutta vuokramenot nousivat kuukaudessa suu- ilman keskinäistä yhteistyötä. Koska työ oli sivu- remmiksi kuin koko edellisen vuoden vuokrat. Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 32 50 vuotta – 50 lehtileikettä TVK-lehti 4/1961 Haluatteko suorittaa keskikoulun kurssin tai ylioppilastutkinnon? Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestö- niille oppikoulun opettajille, joil- jen kansalaisopiston toiminnan val- le tentit suoritetaan. Varsinaiset ku- mistelut ovat jo niin pitkällä, että lut nousevat 10.000 markan tienoil- 1960-LUKU kaiken todennäköisyyden mukaan le vuodessa, mihin summaan mahtuu se aloittaa syyskuussa toimintansa jo osa oppikirjojen hinnastakin. Helsingissä. Opiskelun rahoittaminen ei tuot- Alusta alkaen on lähdetty siitä, tane kenellekään suuria vaikeuk- että TVK:n jäsenjärjestöissä on sel- sia, mutta niitä on kyllä toisella ta- laisia, jotka haluaisivat työnsä ohella holla. Kokemuksesta tiedetään, että opiskella suorittaakseen keskikoulun huomattava osa niistä, jotka ryhty- kurssin tai ylioppilastutkinnon. Täs- vät työn ohella opiskelemaan, luopuu tä syystä on suunnitelmat laadittu si- kesken yrityksestään. Tästä syystä ten, että opistossa voidaan valmen- on jo etukäteen tarpeen huomauttaa taa molempiin, mutta ensimmäisenä kaikille ilmoittautumista harkitsevil- ja ehkä toisenakin vuotena anne- le, että valmennettaviksi valitut jou- taan opetusta vain jompaankumpaan tuvat kolmen vuoden aikana käyt- päämäärään pyrkiville. Saadaksem- tämään miltei kaikki vapaa-aikan- me selvän kuvan tällaisen opetuksen sa opiskeluun. Vain ahkerat ja sitkeät tarpeellisuudesta yleensäkin ja aivan selviytyvät tällaisesta urakasta. Tä- erityisesti siitä, kumman asteen ope- hän asiaan on jokaisen kiinnitettävä tuksella on aloitettava, järjestämme vakavaa huomiota, sillä keskeyttämi- koeilmoittautumisen. sestä on vahinkoa sekä asianomaisille Tiedustelusta on valmennetta- itselleen että myös opiskelun järjes- vaan ryhmään valittavillekin hyö- tämiselle. Opetuksen tehokkuuden tyä. Sen perusteella mm. ratkaistaan, kannalta on näet tärkeää, ettei ”huk- otetaanko ensimmäisen ryhmän ns. kavaraa” tarvitse ottaa, vaan valmen- pitkäksi kieleksi englanti vaiko sak- nettava ryhmä muodostetaan alus- sa. Valinnan tuloksista ilmoitetaan ta saakka normaalin koululuokan asianomaisille kirjeellisesti kesäkuun suuruiseksi. alussa, joten valitut voivat kesän ai- kana kerrata aikaisemmin oppi- maansa päästäkseen syksyllä alkuun. Yhtä tärkeää on, että he tietävät jär- jestää asiansa ajoissa niin, etteivät ne estä tunneilla käyntiä. Opintomaksu on arvatenkin 500 mk lukuvuodelta, minkä lisäksi tu- levat asetuksessa määrätyt maksut Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 33

Opettajain Lehti 38/1964 Psykologian opetus alkaa Virkailijain kansalaisopistossa

Virkailijain kansalaisopistossa al- aikana kuitenkin tarvitaan erityisesti teema on läheinen kaikille työelä- kaa lokakuun alussa toimintansa kol- ihmisten persoonallisten ongelmien mässä mukana oleville, on paikallaan me uutta opintopiiriä. Kirjanpidon ja keskinäisen kanssakäymisen pul- mainita sen pääaiheet ja niihin kuu- peruskurssia opiskelee kaksi piiriä, mien selvittelyä, sillä se on omiaan luvat luennot: psykologian luentopiiri kokoontuu johtamaan parempaan tietoon vai- 1. Työn sielullista taustaa: Tehtävien maanantaisin. Psykologiaa luennoi keuksien syistä ja samalla niiden pa- energiavaraukset; Työpäivän kul- fil.maisteri Antti Tamminen. rempaan hallitsemiseen ja rauhalli- ku; Väsymys ja sen torjuminen; Koska opistossa ei ole aikaisem- sempaan rinnakkaiselämiseen. Lu- Ruumiillinen työ – henkinen työ. min ollut psykologian piiriä, on syytä ennoilla on kolme pääteemaa, jotka 2. Työyhteisön psykologiaa: Roolijako; lähemmin selostaa, mitä asioita siinä muodostavat kokonaisuuden. Aluk- Johtajuus; Me-henki; Erilaisia työ- tullaan käsittelemään. Piiriä suunni- si käsitellään ihmisen persoonalli- yhteisöjä ongelmineen. teltaessa on lähtökohdaksi otettu se suuden perusrakennetta, sen jälkeen 3. Poikkeava yksilö yhteisön jäsenenä: tosiasia, että tekniikan huikean ke- perhettä sosiaalisena yhteisönä ja lo- Fyysinen poikkeavuus; Psyykki- hittymisen keskellä on ihminen on- puksi työelämää ja ihmissuhteita. nen poikkeavuus; Sairas, toipilas ja gelmineen jäänyt syrjään. Nykyisenä Koska varsinkin viimeksi mainittu kuntoutuminen.

TVK-lehti 4/1966

Miksi aikuiset että he pääsevät taipumustensa tai Monet aikuisten opiskelua aikai- kykyjensä mukaisiin tehtäviin. semmin rajoittaneet ennakkoluulot opiskelevat? - Moni järjestötehtäviin joutu- ovat jo häviämässä. Nyt aletaan meil- Viime vuosina on meidänkin maas- nut tuntee itsensä tietämättö- läkin ymmärtää, että opiskeleva ai- samme tullut huomattava määrä ai- mäksi ja taitamattomaksi ja ha- kuinen ei ole millään lailla erikoinen kuisia kansalaisia vapaan opintotoi- luaa sen vuoksi kehittää itsestään tai omituinen, vaan sellaisena voidaan minnan piiriin. Niinpä kansalais- ja pätevän puheenjohtajan, sihtee- päinvastoin pitää ihmistä, joka luu- työväenopistojen opiskelijaluku on rin, rahastonhoitajan tai muun lee nuoruudessaan oppineensa kaiken, voimakkaasti lisääntynyt. Aikuisten toimihenkilön. mitä hän elämässään tarvitsee. opiskeluharrastuksia on jonkin ver- - Vapaa-ajasta koetetaan saada vir- Samoin alkaa jo horjua käsitys, ran tutkittu niin meillä kuin muual- kistävää vaihtelua yksitoikkoisen että ihminen pystyisi vain nuorena lakin, ja tällöin on todettu mm. seu- tai rasittavan työn päätyttyä. oppimaan jotakin. Laajat tutkimuk- raavia syitä niihin: - Jokainen, joka haluaa pysyä ajan set osoittavat, että alle 20-vuotiaana - Opiskelulla pyritään lisäämään pä- tasalla nopeasti muuttuvassa maa- ihminen kylläkin pystyy helpommin tevyyttä, jotta päästäisiin eteenpäin ilmassa, huomaa jatkuvasti tar- painamaan muistiinsa asioita kuin nykyisellä alalla tai voitaisiin siir- vitsevansa uusia ja tuoreita tieto- myöhemmin, mutta opiskelussa tar- tyä muualle parempaan toimeen tai ja ymmärtääkseen ajan ilmiöitä ja vitaan pitkäjännittyneisyyttä, keskit- virkaan. Eteenpäin pääsy merkitsee voidakseen asennoitua niihin. tymiskykyä ja taitoa töiden järjeste- tavallisesti taloudellisen tai sosiaa- - Tietojen hankkiminen voi jo lyyn, ja nämä ominaisuudet yleensä lisen aseman parantumista, mutta sinänsä antaa tyydytystä ja vahvistuvat vuosien mukana. monille on vieläkin tärkeämpää se, virkistystä. U.P. Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 34

TVK-lehti 11-12/1966 TVK-lehti 4/1967 Kuka on virkailija? TVK-talon –

Niiden keskuudessa, jotka eivät ole yhdyskunnan virkamiehistä, avaram- Järjestötoiminnan riittävän tarkasti lukeneet saamiaan min myös yksityisten palveluksessa ja Virkailijain järjestölehtiä, on Virkailijain kansa- olevista toimihenkilöistä”. Esimerk- kansalaisopiston laisopiston nimi herättänyt väärin- keinä mainitaan valtion, kunnan, käsityksiä. Opistoa on luultu valtion pankin, tehtaan ja yhdistyksen vir- toimitalon vihkiäis- virkamiesten laitokseksi, ja kun Hel- kailija sekä yhdyssanat kirjasto-, kus- juhla 26.4.1967 singin Kunnallisvirkamiesyhdistys tannus-, lennätin-, lähetystö-, mu- on tehnyt tarmokkaasti opistoa tun- seo-, posti-, rautatie-, tulli-, vakuu- Herra Pääministeri, Herra Minis- netuksi jäsentensä keskuudessa, mo- tus-, vankila- ja verovirkailija. teri, Herra Ylipormestari, Arvoisa net ovat luulleet, että se on perus- ”Virkailija” –sanan käytön yleis- Juhlayleisö! tettu kunnallisvirkamiehiä varten. tämistä voidaan suositella myös sen Kuluva vuosi on Toimihenkilö- Useimmat lienevät kuitenkin ym- vuoksi, että se on kaikille tuttu suo- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton märtäneet nimen oikein, koska joka men kielen sana. Tässä tapaukses- historiassa merkkivuosi. Pääkaupun- vuosi on opistoon ilmoittautunut sa ei siis ole tarvinnut tekaista uut- gin edustavimman sisääntuloväylän runsaasti myös toimihenkilöjärjestö- ta sanaa, kuten on monesti muulloin tuntumaan on kohonnut toimihen- jen jäseniä. jouduttu tekemään, jos on jollekin kilöille ja virkamiehille oma toimis- Vaikeutena on se, että muuten ryhmälle tarvittu omaa nimitystä. to- ja opistotalo, josta varmaan tu- niin sanojen kuin vivahteittenkin Kun oudoilta tuntuneet ”logonomi”, lee muodostumaan heidän ammatil- puolesta rikkaassa suomen kielessä ”merkonomi” ja ”merkantti” ovat jo lisen järjestötoimintansa aatteellinen ei ole sanaa, joka olisi yleisesti tun- vakiintuneet yleiseen käyttöön, luu- keskus ja näkyvä tunnus. TVK-ta- nustettu sekä yksityisten palveluk- lisi vielä suuremmat mahdollisuudet lon sekä siinä toimivien järjestöjen ja sessa olevien toimihenkilöiden että olevan ”virkailijalla”. Virkailijain kansalaisopiston nimissä myös valtion ja kuntien virkamiesten ”Virkailija” –sanan ottaminen minulla on kunnia lausua Teidät ter- yhteiseksi nimitykseksi samaan ta- yleiseen käyttöön ei tietystikään vetulleiksi uuden toimitalomme val- paan kuin ruotsin kielessä on tähän merkitse sitä, että olisi luovuttava sa- mistumisen johdosta järjestettyyn tarkoitukseen vakiinnutettu sana nasta ”virkamies”. Sitä voidaan aina- juhlatilaisuuteen. ”tjänsteman”. kin toistaiseksi tarvita silloin, kun on Toimihenkilö- ja Virkamies- Yhteistä nimitystä etsittäessä selvyyden vuoksi tarpeen erityises- järjestöjen Keskusliiton piirissä on päädyttiin lopulta sanaan ”virkailija”. ti painottaa sitä, että kysymyksessä oman talon rakentaminen ollut jo lä- Sitä käytetään jo nyt jonkin verran ovat julkisoikeudellisessa virkasuh- hes vuosikymmenen ajan eri muo- niin toimihenkilöistä kuin myös val- teessa olevat henkilöt, siis valtion, doissa vireillä. Asiaa kiirehti omal- tion ja kuntien virkamiehistä, ja sitä kuntien tai seurakuntien virkamie- ta osaltaan TVK:n ylläpitämän Vir- voidaan käyttää yhtä hyvin naisis- het. Vastaavasti voidaan yksityisten kailijain kansalaisopiston vaikea ta kuin miehistäkin, joten se on tässä palveluksessa olevista käyttää nimi- huoneistopula. Erityinen suunnit- suhteessa luontevampi kuin ruotsin tystä ”toimihenkilö”, mikäli se tekee telutoimikunta selvitti TVK:n, sen kielen ”tjänsteman”. Nykysuomen asian selvemmäksi. jäsenliittojen ja Virkailijain kansa- sanakirjan mukaan ”virkailija” –sa- U.Peltoniemi, rehtori laisopiston tilantarpeen ja talon ra- naa käytetään ”epävirallisesti julkisen hoitusmahdollisuudet sekä laati Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 35

huonetilaohjelman suunnittelun kansalaisopisto ovat voineet muut- Kutsuvieraiden joukossa oli muka- pohjaksi. taa huoneistoihinsa suunnitelmiensa na pääministeri Rafael Paasio. Esit- Oman talon hankkeen toteutta- mukaisesti viime helmikuun puolivä- täessään valtiovallan tervehdyksen miseen avautui reaaliset mahdollisuu- lissä. Rakennuksen kokonaistilavuus valtiovarainministeri Ele Alenius det kuitenkin vasta sen jälkeen, kun on n. 30.400 m3. Rakennus on tul- sanoi mm., että vuorovaikutus val- tonttikysymys oli saanut myönteisen lut maksamaan ilman irtaimistoa n. tion ja TVK:n sekä sen jäsenjärjestö- ratkaisun. Samanaikaisesti oli vireil- 5.200.000 mk eli n. 170 mk/m2. jen kesken on muodostunut erittäin lä Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Ensimmäisessä kerroksessa, jon- vilkkaaksi. TVK:sta on tullut nykyi- vastaavanlainen anomus. Kaupun- ka taloyhtiö omistaa, ovat Virkaili- sin merkittävä tekijä yhteiskunnan ginhallituksen esityksestä kaupun- jain kansalaisopiston tarvitsemat ti- suuria kysymyksiä käsiteltäessä. Uusi ginvaltuusto oikeutti 13.11.1963 lat luentosaleineen, luokka- ja ryh- edustava toimitalo symboloi erin- kiinteistölautakunnan vuokraamaan mätyöhuoneineen sekä lisäksi talon omaisesti sitä potentiaalia, jota TVK Meilahden kaupunginosan korttelis- ruokala ja talonmiehen asunto. Kun keskusjärjestönä edustaa, sanoi mi- ta N:o 520 yhteisen tontin TVK:lle opiston suuri luentosali, johon mah- nisteri Alenius. toimisto- ja opistorakennusta ja tuu 222 henkilöä, on varustettu tulk- Helsingin kaupungin tervehdyk- SVUL:lle urheilutaloa varten velvoit- kauslaittein, voidaan sitä ja samassa sessä ylipormestari Lauri Aho sanoi taen samalla nämä keskenään sopi- kerroksessa olevia luokka- ja ryhmä- TVK:n hyvin havainneen ne velvoit- maan tontin jaosta. Tällä meille niin työhuoneita käyttää myös järjes- teet, joita nykyinen koulutusyhteis- tärkeällä ja kauaskantoisella päätök- töväen kokous- ja kokoontumis- kunta asettaa. Siitä on esimerkki- sellä Helsingin kaupunki on pysyvästi paikkana sekä kesän aikana myös nä se laaja koulutustoiminta, jota piirtänyt nimensä tämän talon suojis- kongressihuoneistona. TVK:n piirissä harjoitetaan. sa toimivien järjestöjen ja Virkailijain Tämän talon perustajien har- Ruotsin TCO:n ja Tanskan kansalaisopiston historiaan. ras toivomus on, että uusi toimis- FTF:n tervehdyksen toi kansliapääl- Helsingin kaupungin ja TVK:n to- ja opistorakennuksemme, joka likkö Olof Schärman, STK:n terveh- välillä allekirjoitettiin 22.5.1965 ton- tarjoaa TVK:lle ja sen jäsenliitoille dyksen toimitusjohtaja Päiviö Hete- tin vuokrasopimus, joka on voimas- samoin kuin Virkailijain kansalais- mäki, Liiketyönantajien Keskuslii- sa aina vuoden 2020 loppuun asti. opistolle nykyaikaiset toimisto-, ko- ton toimitusjohtaja Veikko Pesonius, Myöhemmin kaupunginvaltuusto on kous- ja opistotilat saman kurkihir- SAK:n II puheenjohtaja Arvo Hau- suostunut siihen, ettei tontista peri- ren alla, tehostaisi näiden harjoitta- tala, SAJ:n varapuheenjohtaja Olavi tä vuokraa siltä osin, kuin tontille tu- maa järjestö- ja koulutustoimintaa Aarnio sekä SVUL:n tervehdyksen levaa rakennusta käytetään Virkaili- sekä kansalaiskasvatusta ja samal- sosiaalineuvos Akseli Kaskela. jain kansalaisopiston tarpeisiin. la edistäisi ja laajentaisi toimihen- Juhlaesitelmän tilaisuudessa piti Vaikkakin talon ylösvientivai- kilö- ja virkamiesjärjestöjen yhteis- TVK:n toimitusjohtaja Aarne I. Vä- heen aikana vallinneet ankarat pak- työtä ja lujittaisi niiden yhteishenkeä likangas. Tilaisuudessa esiintyi Hel- kaset keskeyttivät työt yhteensä 25 sekä olisi omalta osaltaan kehittä- singin Opettajain Kamarikuoro joh- arkipäiväksi, urakoitsijoiden yhteis- mässä ja rakentamassa alati uudistu- tajanaan Martti Räisänen. ponnistuksin menetetty työaika saa- vaa yhteiskuntaa. tiin takaisin ja talon osakkaat ja sii- Osa TVK:n puheenjohtajan Viljo Su- nä vuokralaisena toimiva Virkailijain vannon vihkiäispuheesta Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 36

Rehtori Uuno Peltoniemi. Uuno Peltoniemi, opiston ensimmäinen rehtori

FM, opetusneuvos Uuno Peltoniemi toimi vuonna lun kehittämiseen. Hän siirtyi vuonna 1955 Opinto- 1961 perustetun Virkailijain kansalaisopiston en- toiminnan Keskusliiton toiminnanjohtajaksi ja kehitti simmäisenä rehtorina ensin sivutoimisena ja päätoi- merkittävästi eri järjestöjen opintokerhotyötä. misena vuodesta 1966 eläkkeelle jäämiseensä asti eli Hänen toimestaan tehtiin TVK:n koulutusorgani- vuoteen 1972. saatiossa päätös Virkailijain kansalaisopiston perusta- Uuno Fredrik Peltoniemi syntyi 18.7.1907 Tam- misesta, jonka palvelukseen hän siirtyi työuransa vii- pereella. Päätettyään opintonsa 1931 filosofian mais- meisiksi vuosiksi. teri Peltoniemi siirtyi järjestötyöhön. Hän toimi mm. Peltoniemen työhön ja harrastuksiin liittyi laaja vuosina 1934–1947 Sotilaskotiliiton valistusohjaajana kirjallinen toiminta. Hän kirjoitteli ahkerasti ja jul- sekä rajaseutuväestön olosuhteiden parantamista aja- kaisi mm. Rajavartiolaitoksen historian vuosilta neen Rajamme Vartijat –lehden päätoimittajana. 1918-1939. Hän otti eläkkeellä ollessaankin aktiivi- Tässä työssään Peltoniemi oppi tuntemaan lähei- sesti asioihin kantaa. Viime aikoina hän harrasti su- sesti rajaseudun olot ja ongelmat. Vapaaehtoinen ra- kututkimusta. Peltoniemi tunnettiin myös liikunnan jaseututyö oli hänelle läheistä myöhemminkin. Hän harrastajana. Yli 80-vuotiaanakin hän harrasti vaki- oli luottamustehtävissä Rajaseutuliiton, Rajasotilas- tuisesti uintia ja aktiivista ulkoilua. kotiyhdistyksen ja Rajaseutulehden piirissä siirrytty- Opetusneuvoksen arvon Peltoniemi sai vuonna ään jo muihin tehtäviin. 1973. Uuno Peltoniemi kuoli tapaturmassa saamiinsa Vuosina 1947–1955 Uuno Peltoniemi toimi Vir- vammoihin 25.12.1989 Espoossa. kamiesliiton tiedotussihteerinä ja Virkamies-lehden päätoimittajana. Näissä tehtävissä hänen työnsä pai- nottui yhä enemmän jäsenten vapaaehtoisen opiske- Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 37

Rehtori Urpo Kallio teki oheisen haastattelun opistossa 19.9.1986. Rehtori Uuno Peltoniemi: Rahapulan takia vuoden palkka saamatta, kun lähdin tästä talosta

Mitä voisit kertoa opiston perustamisvaiheista? Meillä oli TVK:n eli Henkisen Työn Keskusliiton ala- organisaationa Henkisen Työn Valistuskeskus. Se oli tehnyt aloitteen, että yhdistys voisi perustaa kansalais- opiston. Aloite hyväksyttiin, anomus meni aikanaan kouluhallitukseen, josta tuli sittemmin tieto, että pe- rustamislupa oli saatu. Silloin ei ollut ketään, joka olisi ajanut tätä asiaa ja näin ollen melkein unohtui, että tällainen lupa on saatu. 1950-luvun lopulla tai 1960- luvun alussa otettiin esille asia, että meillä on tällai- nen lupa perustaa opisto. Itse olin tuolloin valistuskes- kuksen sihteeri. Menin kysymään kouluhallituksesta, Rehtori Uuno Peltoniemi. mitenkä asian laita nyt on. Kouluneuvos Kuosmanen, hyvin ystävällinen mies, sanoi, että onhan sellainen lupa myönnetty, mutta ei ole annettu lupaa valtionavusta. Sitten kun tämä lupa oli saatu, opistoakin voitiin ryhtyä suunnittelemaan. Alussa oli hankaluuksia siitä, mihin opisto sijoitettaisiin ja kuka sitä johtaisi. Asia kiertyi Toiminnan alkuvuosina rehtori Peltoniemi ehti ottaa vas- taan opiskelijoiden ilmoittautumiset alkaville kursseille. siihen, että minä lupauduin sivutoimiseksi johtajaksi, että päästiin alkuun. TVK oli silloin Hietalahdenka- dulla. Siellä oli 1 huone vapaana, sillä ei ollut mitään Kun TVK-talo valmistui, tilanne muuttui. Saatiin varsinaista käyttöä, olivat vain pitäneet neuvotteluhuo- alhaalta tiloja ja samoin Sali tuli opiston käyttöön. Ei neena. Siitä lähdettiin liikkeelle, se vuokrattiin opis- se silloinkaan riittänyt, piti muualta haeskella tiloja. tolle. Tarvittiin kalustoa, tuolit ja pöytä tai pari tilattiin. Jollain tavalla saatiin käyntiin tämä opisto. Lukiolin- Siinä oli komero, josta tuli tämän opiston ensimmäi- jaa opetettiin alusta lähtien Töölön Yhteiskoululla. nen arkisto. Tämä sujui oikein hyvin, kun olin Opin- totoiminnan Keskusliiton palveluksessa. Me olimme Alkoiko tähän taloon muuton yhteydessä tilojen yh- 5. kerroksessa ja opisto oli 3. kerroksessa, joten minun teiskäyttö Markkinointi-Instituutin kanssa? oli hyvin helppo hoitaa asioita. Kun olin työni tehnyt, Se ei ole minun aikanani tullut käytäntö. Asiasta oli pistin paperit siihen komeroon, järjestin tuolit ja sitten puhetta, mutta muistaakseni Markkinointi-Insti- alkoi opetus. Opetustilojen saanti oli tietysti hanka- tuutin johto ei ollut kiinnostunut asiasta. Tämä on laa. Samasta talosta saatiin Kuulonhuoltoliitolta tilaa. minun muistikuvani asiasta. Markkinointi-Instituu- Heillä oli oikein hyvä opetusta varten järjestetty huone tista sanottiin, että heidän valtionapunsa vähenee, jos heidän toimistossaan. Sitten ruvettiin kyselemään kou- heillä on vuokratuloja. luista tiloja ja niitä sitten saatiinkin. Myös Töölön kan- sakoulusta saatiin tilaa. Siellä kuoro toimi ja muutakin Oliko varsinaista tilan puutetta vuoden 1967 jäl- oli. Tarkemmin asia ilmenee toimintakertomuksista, keen, kun TVK-talo valmistui? jotka olivat kaikki tallella ainakin silloin, kun minä läh- Tilan puutetta oli, toimintakertomuksissa on tarkoin din opistosta. selvitetty, mistä milloinkin vuokrattiin tilaa. Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 38

Rehtori Peltoniemi jakamassa kirjanpidon kurssin todistuksia opiskelijoille.

Vuoteen 1966 asti olit sivutoiminen rehtori. Opin- Mitkä olivat päätekijät siihen, että opiston toi- totoiminnan Keskusliittoko Sinut muuten työllisti? minta vuosina 1967–1972 laajeni moninkertai- Kyllä, sehän minut elätti. Opisto maksoi pikkaisen, seksi sekä opiskelijamäärillä että opetustunneilla kun sillä oli rahaa. Rahaa piti aina vekseleillä järjes- mitaten? tää. Minulla oli vuoden palkka saamatta, kun lähdin Tarvetta oli jo aikaisemminkin, mutta ei ollut resurs- tästä talosta. seja tyydyttää sitä tarvetta. Mutta kun päästiin tähän taloon, niitä saatiin. Myös järjestöissä uskottiin opis- Opistolaisyhdistyskin alkuvaiheissa perustettiin, toon ja oltiin halukkaita yhteistoimintaan. Tämän mutta ei aloittanut milloinkaan toimintaansa. vuoksi laajeneminen oli mahdollista. Mistä tämä johtui? Minä en muista koko asiaa. En ole ajanut koko asiaa, Minkälainen oli aikanasi suhtautuminen TVK:n eikä varmaan oppilaidenkaan taholta sitä ole ajettu. omaan opistoon? Ei ollut ollenkaan välttämätöntä se, koska muiden Erittäin miellyttävä. Olen aivan varma siitä, että opistojen rehtoreilla tuntui olevan lähinnä harmia minun asemaani opistossa ja TVK:ssa helpotti se, että näistä yhdistyksistä. olin ollut pitkään Virkamiesliiton tiedotussihteerinä. Virkamiesliitto ja sen johto oli koko ajan takanani ja Mitä muistat kanslisti-, sanomalehtimies- ym. siksi oli helppo ajaa näitä asioita. kursseista, jotka tulivat kuvaan mukaan 1960- luvun puolivälissä? Sama taustahan oli Aimo Purhosella? Ne olivat järjestöjen omia kursseja, minä en niitä jär- Kun olin lähdössä eläkkeelle, minulla oli suuri huoli jestänyt. Näille vain saatiin opiston kautta valtion- siitä, mistä saadaan pätevä seuraaja. Lähdin siitä, apu. Opiston kannalta oli tärkeätä, että järjestöissä että täällä ei ole mitään toiminnan edellytyksiä mie- oli aktiivisuutta ja tällaisia kursseja saatiin järjestet- hellä, joka ei ole jossain suhteessa näihin järjestöihin. tyä. Opistolla ei ollut asiantuntemusta järjestää näitä Olimme niin paljon riippuvia näistä järjestöistä. Sil- kursseja ja se oli vain tukielin. loin tulin siihen tulokseen, että ainoa, joka pystyy tätä Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 39

Rehtori Uuno Peltoniemi ja Pankkimiesliiton toiminnanjohtaja Yrjö O. Kostet TVK:n liittovaltuuston kokouksessa TVK-opistolla vuonna 1973. Kokouksen yhteydessä juhlittiin Peltoniemelle myönnettyä opetusneuvoksen arvonimeä.

asiaa täällä hoitamaan, on Aimo Purhonen, joka oli Miten näkemyksesi opistotoiminnasta muuttui ollut työväenopiston johtaja ja Virkamiesliiton järjes- sinä aikana, kun olit täällä Virkailijain kansalais- tösihteeri. Hänet tunnettiin järjestöpiireissä. Jos tänne opistossa? olisi otettu joku, joka ei ollut tunnettu ja jolla ei ollut En huomannut erityistä muutosta, olin ollut pitkään kavereita näissä järjestöissä, vaikea olisi ollut päästä mukana kansansivistysriennoissa. Minulla oli järjestö- eteenpäin. Vastakin on tärkeää tämän opiston rehto- työstä jäänyt sellainen käsitys, että jäsenkuntaa pitää ria haettaessa, tunnetaanko häntä näissä järjestöissä. ruveta jollakin tapaa kehittämään. Jouduin nimittäin Opisto on aina riippuvainen siitä, mitä järjestöt an- paljon tekemisiin työväen järjestöjen kanssa. Huo- tavat ja miten ne tukevat. masin, että työväen järjestöjen miehet ja naiset olivat paljon paremmin koulutettuja ja asioista perillä, mitä Oliko aina selvää, että ammatilliset kurssit saatiin virkamiehet olivat. Minä tulin tähän taloon sillä aja- valtionavun piiriin? tuksella, että nyt pitää saada pätevää koulutusta näille En kohdannut vaikeuksia. Minä olin kouluhalli- virkamiespiireille. Olin ollut asian kanssa tekemisissä, tuksessa aika tuttu mies, kun olin ollut kymmeni- kun panin alulle opintokerhotoiminnan Virkamieslii- sen vuotta Opintotoiminnan Keskusliiton johdossa. ton piirissä. Muistan kun kävin viemässä maisteri Te- Kouluneuvos Kuosmasen ja kouluneuvos Karttusen räsvuorelle, joka oli pitkään Opintotoiminnan Kes- kanssa minulla oli hyvät suhteet, olimme hyviä ys- kusliiton toiminnanjohtaja, tai oikeammin sihteeri, täviä. – Olin Opintotoiminnan Keskusliitossa Kosti ensimmäiset opintokerhon valtionapuanomukset, Huuhkan seuraaja, hän ei ollut vielä kouluhallituk- hän sanoi, että tässä on uuden alueen valtaus ja niin- sessa minun aikanani. hän se olikin. Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 40

Mistä vuodesta lähtien olit mukana kansanvalis- kannatuksensa opistolle. Toinen oli se, että yleisön tusriennoissa? ja virkamiesjärjestöjen taholta esitettiin, että tiettyjä Vuodesta 1947 alkaen olin valistusohjaajana itära- aineita tuli opetusohjelmaan. Myös sellaisia aineita, jalla. Se oli kansansivistystyötä, jos mikä. Pidin oppi- joita kukaan ei ollut esittänyt, mutta minä tunsin tar- tunteja vartioissa ja muuallakin. Minulla oli määräys peellisiksi ja sisällytin opetusohjelmaan. Esimerkiksi pyrkiä vaikuttamaan myös siviiliväestöön. Vaikutin- taideaineet. kin, jouduin perustamaan Rajamme Vartija -lehden. Lähdin siitä, että ei tänne rajalle mitään isänmaallista Tuliko opiskelijoilta toivomuksia suoraan? henkeä saada, ennen kuin kansan sivistystaso nousee, Hyvin vähän. En muista, olisiko ollut yhtään piiriä, että kansa tuntee tämän isänmaakseen ja sivistysta- joka olisi perustettu opistolaisten suoranaisesta toi- son nostaminen edellyttää sitä, että opetetaan. Lai- vomuksesta. Tietysti keskusteluissa opiskelijoiden toin Rajamme Vartija -lehteen semmoisia osastoja, kanssa sivuttiin näitä asioita. jotka olivat puhtaasti kansansivistystyötä. Oli kodin- hoito-, terveydenhoito-, elinkeino-osasto yms. Yh- Mitä kokemuksia ja muistoja on omasta opetukses- dessä osastossa oli yhteiskunnallisia artikkeleja. Toi- tasi tässä opistossa? mittajina oli akateemisia kansalaisia ja sellaisia, jotka Hyvin miellyttäviä muistoja. Opetin järjestöasioita, tunsivat rajojemme asioita. Se oli täyttä kansansivis- viron kieltä ja joitakin luentoja pidin. tystyötä jo siitä asti. Muuttuiko opiskelijoiden suhtautuminen opiske- Mikä oli yhteytesi kansalais-/työväenopistotoimin- luunsa? taan ennen VKO-aikaasi? Opiskelijamäärän voimakas kasvu osoittaa, että sie- En ollut ollut opiskelijana. Piti olla harjoittelua, men oli langennut hyvään maahan. ennen kuin sai pätevyyden tähän toimeen. Minä il- moittauduin Helsingin työväenopistoon harjoitteli- Mitkä olivat pahimmat ongelmat? jaksi rehtori Wuorenrinteelle. Rehtori oli vanha hyvä Raha oli suurin ongelma. Jos oli rahaa, sai opettajia, ja ystäväni. Hän antoi minulle yhden piirin johdetta- jos sai opettajia, sai varmasti syntymään opintopiirejä. vaksi Puistolassa, jonka kanssa kukaan ei ollut viihty- nyt. Osallistujat olivat suurin osa innokkaita kommu- Millä tavalla tuntiopettajat valittiin? nisteja, ja piiri oli yhteiskunnallinen keskustelupiiri. Ei ollut tungosta tänne. Opettajia haalittiin, mistä Sen piirin kanssa pelasin tietyn ajan ja tietysti itsekin saatiin. Opettajat olivat suurelta osalta oppikoulu- pidin alustuksia. Pääasiassa värväsin alustajia muualta, jen opettajia. Näin ollen heillä oli kokemusta ope- joiden alustusten pohjalta keskusteltiin. Tästä rehtori tustyöstä. antoi minulle todistuksen, että olen suorittanut vaa- dittavan harjoittelun. Rehtori antoi todistuksen, ei Järjestettiinkö siihen aikaan opettajille aikuiskou- kouluhallitus. Auskultoin myös suomen kieltä Nor- lutusta tai uusien opettajien perehdyttämiskoulu- maalilyseossa, mutta tympäännyin, ja lopetin yhden tusta? lukukauden jälkeen harjoitteluni. Siellä oli kertakaik- Ei. Jonkin puhuttelun mahdollisesti järjestin sitä kisen vanhanaikainen henki, jouduin heti erimieli- mukaa kun opettaja saatiin. Ohjaus rajoittui siihen, syyksiin linjan päämiehen kanssa. Keskeytin harjoit- että minä näiden opettajien kanssa keskustelin ja yh- teluni ja ajattelin, että Suomen koululaitos voi tulla dessä suunnittelin, mitä opetetaan. ilman minuakin toimeen. Oliko aikanasi ongelmia opettajien kanssa, että Mikä oli oleellisinta VKO:n muuttumisessa olisi ollut päästävä jostakin opettajasta eroon? 1961–72? Ei tule mieleen. Tietysti oli opettajia, jotka eivät tun- Kun järjestöt rahoittivat opistoa, oli tärkeätä, että nollisesti hoitaneet tehtäväänsä. Seurauksena oli, ettei opetusohjelmassa oli aineistoa, jonka järjestögangs- heille annettu enää piiriä. En kylläkään muista yh- teritkin tunsivat tarpeellisiksi. Näin saatiin heidän täkään tällaista tapausta nimeltä. Oli kyllä itsestään Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 41

Käyttivätkö järjestöt päiväsaikaan opiston tiloja? Eivät paljoakaan käyttäneet, salista oli kyllä suuri ky- syntä, mutta ei silloin, kun opisto tarvitsi sitä itse. Tuohon aikaan opisto ei tarvinnut saliakaan joka ilta.

Mitä voit kertoa tuon ajan opetusvälineistä? Elokuvaprojektori melkein alusta asti, stereolaitteet, episkooppi, diaprojektori. Alusta asti pyrittiin hank- kimaan välineet, joita tarvittiin esimerkiksi salissa.

Oliko päiväkursseja ja viikonloppuopetusta? Studia generalia-piiri, viikonloppukursseja ei ollut, viime vuosinani taisi olla jotain viikonloppuopetus- takin.

Miten pyrittiin selvittämään, olivatko oppilaat jo- tain oppineetkin eli oliko arviointia? Lukio-opetuksen menestys näkyi ylioppilaskirjoi- tuksissa. Ei sitä sen kummemmin ruvettu tutkimaan, miten olivat oppineet. Oppilaat monta kertaa kertoi- vat, mitä he olivat oppineet ja että he ovat tyytyväisiä.

Oliko ihmissuhdeongelmia opistossa aikanasi? En ollut riidassa yhdenkään opettajan enkä oppilaan Virkailijain kansalaisopiston opetusohjelman kansisivulla kanssa. En usko, että opettajat keskenäänkään riite- oli kuva merenkulun opiskelusta opistossa. Laivuri- ja purjehduskurssit ovat olleet opiston vakiotarjontaa lähes livät. Minä otaksun, että kaikki opettajat olivat niin toiminnan alusta lähtien. järkeviä, etteivät ruvenneet riitelemään oppilaidensa- kaan kanssa. selvä, että jos oppilaat olivat tyytymättömiä, sellaista Yhteytesi aikuiskasvatustahoihin rehtoriaikanasi? opettajaa ei enää seuraavana vuonna värvätty tänne. Olin kaikissa KTOL:n tilaisuuksissa ja muissakin sel- laisissa tilaisuuksissa, missä kansansivistäjiä oli koolla. Harrastettiinko opintoneuvontaa eli ohjattiinko Luulen, että olin aika hyvin selvillä siitä, mitä tässä esimerkiksi oikeaan tasoryhmään kielissä? kentässä tapahtuu. Sain paljon hyviä ystäviä rehto- Ei harrastettu. Kyllä opiskelijat saivat itse hakeutua rien piiristä. tasolle, mikä heidän mielestään oli oikea. Uskon, että ihmiset itse tunsivat, millä tasolla he ovat. Oli myös Minkälainen opisto on tänä päivänä ja minkälai- mahdollisuus pikku hiljaa häipyä piiristä, jos huomasi, seksi sen tulisi jatkossa kehittyä? ettei ollut oikea taso, tai vaihtaa piiriä. En osaa sanoa mitään jatkosta. Luulen, että sinulla ja opettajilla on paljon hyviä ideoita, joita tulee to- Entä kirjasto, oliko opettajien käsikirjasto? teuttaa. Luulen, että raha on edelleenkin aika suu- Ei ollut mitään kirjastoa, ei ollut varaa siihen. ressa määrin määrittämässä, mitä tehdään ja voidaan tehdä. Mitä voisit kertoa tilojen käytöstä? Lopuksi olen erittäin iloinen, että opistoa on Tilat olivat tarkasti opetuskäytössä. Kaksi pientä huo- näin hyvin hoidettu ja opisto on kaikin puolin vau- netta oli hallintokäytössä, toisessa rehtorin huone, rastunut ja kehittynyt ja toivon, että tämä suunta toisessa toimisto. jatkuu. Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 42

OPISTON HISTORIA MITÄ MUUALLA ON VUOSITTAIN TAPAHTUNUT

1961 1961 ◆◆ Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen kansalaisopiston toimin- ◆◆ Koivulahdessa lento-onnettomuus, 25 nan käynnistyminen maanantaina 18. päivänä syyskuuta kuollutta ◆◆ FM Uuno Peltoniemi opiston ensimmäiseksi sivutoimiseksi ◆◆ Noottikriisi Suomessa rehtoriksi ◆◆ Laila Kinnunen Euroviisuissa kappaleella ◆◆ Valtioneuvoston päätös myöntää opistolle oikeus saada syys- ”Valoa ikkunassa” kuun 1. päivästä lukien valtionavustusta 25 % hyväksytyistä ◆◆ Jerusalemissa oikeudenkäynti SS-upseeri menoista Adolf Eichmannia vastaan ◆◆ Opetusta lukion VI luokan ryhmille sekä englannin kielen, kirjan- ◆◆ Juri Gagarin ensimmäisenä ihmisenä pidon, suullisen esitystaidon sekä ja talous- ja sosiaalipolitiikan avaruuslennolla opintoryhmille ◆◆ Opiskelijoita eri ryhmissä 183, opintoryhmiä 8

1962 1962 ◆◆ Opiston nimenmuutos Virkailijain kansalaisopistoksi ◆◆ Helsingissä maailman nuorison 8. rauhan ja ◆◆ Lukukauden kestävien keskikoulun kertauskurssien ystävyyden festivaalit käynnistyminen ◆◆ Urho Kekkonen toisen kerran tasavallan ◆◆ Opiskelijoita eri ryhmissä 446, opintoryhmiä 26 presidentiksi ◆◆ Uutena syksyllä lukion VII luokan opintoryhmät ◆◆ Pentti Nikulalle seiväshypyn ME 494 cm ◆◆ Opintomaksu 500 mk työkaudelta kaikilta opiskelijoilta ◆◆ Kuuban saarto ja kriisi, kolmannen maail- mansodan uhka lähellä ◆◆ Elokuvanäyttelijä Marilyn Monroe kuollut 1963 ◆◆ Opiston valtionavustus syksyllä 70 %:iin hyväksytyistä menoista, 1963 toiminnan laajentuminen seurauksena ◆◆ Sävelradion toiminnan alku ◆◆ Opiskelijoita eri ryhmissä 510, opintoryhmiä 39 ◆◆ Valmistumaisillaan ollut 9-kerroksinen kivi- ◆◆ Englannin ja ruotsin kielten pätevyyskoulutus kansakoulunopet- talo sortunut Lahdessa tajille käynnistynyt ◆◆ John F.Kennedyn murha Dallasissa ◆◆ Lukion opiskelijoiden opinto-ohjaus reaaliaineissa alkanut ◆◆ Englannin historian suurin junaryöstö ◆◆ Opiskelijain toivomuksesta opiskelu alkanut useimmiten klo 18.00 ◆◆ Ella Fitzgerald ja Oscar Peterson Suomessa

1964 1964 ◆◆ Opistolle omaan käyttöön toimistohuone, ennen sitä asiat hoi- ◆◆ Turengissa ensi kerran Suomessa lumitykillä dettu TVK:n toimistossa keinolunta rinteeseen ◆◆ Ensimmäiset toimihenkilöt tuntiopettajien lisäksi rehtorin ◆◆ Meilahdessa 15-kerroksisen sairaalaraken- avuksi: tuntipalkkaiset kanslisti Sirkka-Liisa Leinonen, kirjanpi- nuksen harjannostajaiset täjä Mirja Litmanen ja vahtimestari Väinö Nenonen ◆◆ Eino S. Repo Yleisradion pääjohtajaksi ◆◆ Opiskelijoita eri ryhmissä 810, opintoryhmiä 61 ◆◆ Eero Mäntyrannalle kaksi hiihdon olympia- ◆◆ Uusina opintoaineina teatteritaide ja psykologia voittoa Innsbruckissa ◆◆ Opistolaiskunta perustettu, toiminta ei käynnistynyt ◆◆ Nikita Hrushtshev syrjään NKP:n johdosta Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 43

1965 1965 ◆◆ Dipolin peruskiven muuraus Otaniemessä ◆◆ Ensimmäiselle opiston kuudelle ylioppilaskokelaalle valkolakki ◆◆ Urho Kekkosen kiipeäminen palmuun valtio- ◆◆ Opiskelijoita eri ryhmissä 903, opintoryhmiä 74 vierailulla Tunisiassa ◆◆ Opistolla toimintaa yhdeksässä eri toimipisteessä ◆◆ Jumalanpilkkaoikeudenkäynti Hannu Sala- ◆◆ Tuntiopettajia eri aineissa yhteensä 29, eniten englannin ja ruot- maa vastaan oikeudessa sin kielissä ◆◆ Maalaisliitto keskustapuolueeksi ◆◆ Vieraana kielenä ruotsin, englannin ja saksan lisäksi ensi kertaa ◆◆ Cassius Clay nyrkkeilyn raskaansarjan viro maailmanmestariksi

1966 1966 ◆◆ Minihameet Suomessa muotiin ◆◆ Rehtori Uuno Peltoniemi sivutoimisesta päätoimiseksi opetusai- ◆◆ Vanhainkodin palossa 31 kuollutta neinaan järjestöaineet ja viron kieli Lapinlahdella ◆◆ Kansakoulunopettajien kielikurssit päättyivät, 19 sai ruotsin kie- ◆◆ Eduskunnassa ensimmäisen kerran kysely- len ja 8 englannin kielen tuntiopettajan pätevyyden tunti kansanedustajille ◆◆ Syksyllä Kallion virastotalossa ilman vuokraa 9 opiston opintopii- ◆◆ Niilo Hämäläinen SAK:n puheenjohtajaksi riä, mm. poliisilaitoksen henkilöstölle suunniteltu kanslistikurssi ◆◆ Mao uinut Jangtsekiang-joessa 15 kilomet- ◆◆ Töölön kansakoulun voimistelusalissa opiston ensimmäinen riä 65 minuutissa liikuntapiiri ◆◆ Opiskelijoita eri ryhmissä 850, opintoryhmiä 71, tuntiopettajia 37

1967 1967 ◆◆ Maitoa muovipusseissa myynnissä ◆◆ Opistolle vuokratut omat toimitilat uuden TVK-talon ensimmäi- Helsingissä sestä kerroksesta, 950 m2, nykyisestä päätoimipaikasta ◆◆ Mikko Niskasen elokuva ”Käpy selän alla” Töölöntullinkadulla ◆◆ Asematunneli käyttöön Helsingissä ◆◆ Toiminnan voimakas laajentuminen: opiskelijoita eri ryhmissä ◆◆ Armeija valtaan Kreikassa, kuningas Kons- 1486, opintoryhmiä 140, tuntiopettajia 43, opetustunteja 4101 tantin syrjään ◆◆ Opistossa kolme vuoroa: opetus alkoi useimmiten klo 16.50, klo ◆◆ Israelin ja arabimaiden välinen kuuden päi- 18.20 tai klo 20.00 vän sota ◆◆ Kapellimestari Heikki Aaltoilan suosittu musiikkitiedon piiri ja merenkulun opettaja Stig Westerlundin vetämä merenkulun opetus alkoivat ◆◆ Kouluhallituksen hyväksymän ohjelman mukainen Kansainväli- syyteen kasvatuksen kurssi ensi kertaa opiston ohjelmassa

1968 1968 ◆◆ Neuvostoliiton Suomelle vuokraama ◆◆ Rehtori Peltoniemen vetämä suosittu Studia generalia –piiri elä- Saimaan kanava käyttöön keläisille käynnistyi opistotalossa ◆◆ Urho Kekkonen kolmannelle ◆◆ Uusina opetusaineina työnjohdon psykologia, konekirjoitus ja presidenttikaudelle pikakirjoitus ◆◆ Tulopolitiikan aikakauteen Suomessa ◆◆ Lukioaineisiin erillisaineiden opiskelijoita ensi kerran ◆◆ Pariisissa ylioppilasmellakoita, ◆◆ Useita musiikin tekemiseen liittyviä opintopiirejä uutena opiston Tsekkoslovakian miehitys Prahassa ohjelmaan ◆◆ Martin Luther King ja Robert Kennedy ◆◆ Opiskelijoita eri ryhmissä 2444, opintoryhmiä 173, tuntiopetta- surmanluotien kohteena jia 87, opetustunteja 4605 Opiston viisi vuosikymmentä 1960-luku 44

1969 1969 ◆◆ Paljon uusia kursseja ylläpitäjäjärjestöjen aloitteesta, joiden ◆◆ Keskiolut ruokakauppoihin jäsenistölle kurssit räätälöitiin ◆◆ Ensimmäinen sähköistetty rautatieosuus ◆◆ Opistolle vuokrattiin International Laboratory Instituten opetus- Helsinki – Kirkkonummi tiloja, mm. kielilaboratoriota, ja sen opettajia saatiin kurssien ◆◆ Temppeliaukion kirkko käyttöön ja Vanha vetäjiksi ylioppilastalo vallattiin ◆◆ Suurin uusi menestys edellisten lisäksi nopean lukemisen kurssit ◆◆ Neljän poliisin surma Pihtiputaalla ◆◆ Uusia oppiaineita myös asiakaspalvelun psykologia, asunto-osa- ◆◆ Neil Armstrong ensimmäisenä ihmisenä keyhtiöiden kirjanpito ja tilintarkastus sekä koripalloilu kuun pinnalle ◆◆ Opiskelijoita eri ryhmissä 3440, opintoryhmiä 191, tuntiopetta- jia 94, opetustunteja 5062

1970 1970 ◆◆ Johtokunnan päätös hankkia opistolle 12 Hermes-merkkistä kir- ◆◆ Suomen Maaseudun Puolueelle 18 paikkaa joituskonetta, 1 käytetty IBM-sähkökirjoituskone, 5 oppilas- eduskuntavaaleissa pöytää ja Lundia-kaappi ◆◆ Suomen ensimmäiset kansainväliset rock- ◆◆ Johtokunta päätti entiseen tapaan tarjota lukukauden päätty- festivaalit Ruissalossa essä kahvit ylioppilaslakin saaville lukion opiskelijoille ◆◆ Helsingin metron koeradan työt käyntiin ◆◆ Koska naisten voimistelupiiri II:een oli jo ensimmäisenä päivänä Herttoniemessä ilmoittautuneita enemmän kuin voitiin ottaa (28), kaksi johto- ◆◆ Aleksanterinkatu kokeiluluonteisesti kunnan jäsentä arpoi, ketkä siihen pääsevät kävelykaduksi ◆◆ Munkkiniemen kirkossa käynnistyi kouluneuvos Lauri Järven joh- ◆◆ Shaahi Mohammed Reza Pahlevi ja shaahitar dolla studia generalia –piiri, joka oli vuosikausia opiston suurin Farah Diba Suomessa opintoryhmä ◆◆ Opiskelijoita eri ryhmissä ensi kerran yli 5000 rajan (5081), opin- toryhmiä 259, tuntiopettajia 99, opetustunteja 7407 45

OPISTON VIISI VUOSIKYMMENTÄ 1970-LUKU

Opisto sai ensimmäisen oman 20-paikkaisen kielistudion syyslu- kukaudella 1972. Vieraiden kielten opiskelu on ollut painopiste- alueena koko toiminnan ajan. Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 46 70

Opetuksen kasvu

ukuvuonna 1970-71 huomattavin muutos opetus- Ltoiminnassa oli sen voimakas laajeneminen. Ope- tustunteja oli yhteensä yli 8 000, lisäys edelliseen vuo- teen verrattuna 34 %. Tästä rehtori FM Uuno Pelto- niemi saa syyn kirjoittaa TVK-lehteen syksyllä 1970: ”Kuluvana syksynä on Virkailijain kansalaisopiston opiskelijamäärä noussut yli 3 000:n, mikä on mer- kinnyt sitä, että kymmenentenä työkautena opisto on noussut suuropistojen joukkoon. Opiston huoneisto ei enää riitä tälle väenpaljoudelle, mutta mihinkään pulaan ei kuitenkaan ole jouduttu, sillä opisto on saa- nut muualta tiloja käytettäväkseen”. Vuosikymmenen lopulla lukuvuonna 1979–80 opetustuntimäärä oli yli 11 000. Opistossa kieltenopetus on ollut keskeisin ope- tusalue koko sen historian ajan, mikä on tyypillistä kaupungeissa toimiville kansalaisopistoille. 1960-lu- vulla kielten osuus kaikista opetustunneista oli n. 2/3, 1970-luvulla noin puolet. Kielten opetuksen määrää jat tenttivät kurssit aluksi oppivelvollisuuskouluun. ovat lisänneet koulukurssien, alusta lähtien lukiokurs- Vuodesta 1975 kevääseen 1981 tenttejä otti vastaan sien ja lukuvuonna 1975–76 käynnistyneiden perus- kolme eri yläastetta. Ongelmana kaikissa tentit vas- koulukurssien opetussuunnitelmat. Myös väljätavoit- taanottavissa kouluissa oli, että aikuisopiskelijoilta teinen kielten opiskelu on ollut kautta vuosikymmen- vaadittiin selvästi enemmän kuin koulun omilta op- ten hyvin suosittua. pilailta, koska opiskelijat olivat aikuisia. Peruskouluopetusta vaikeuttivat aluksi suuret ta- Yhteiskunnallisten aineiden opetus on vaihdellut soerot ryhmissä. Tämän vuoksi tehostettiin opinto- eri vuosina. Sisaroppilaitoksemme kansanopistona ohjausta. Tukiopetusta viikonloppuopetuksena lisät- toimivan Aktiivi-Instituutin toiminnan käynnisty- tiin matematiikassa ja vieraissa kielissä sekä kehi- minen vuonna 1972 vaikutti varsin vähän Virkaili- tettiin näissä aineissa itsekorjattavat lähtötasotestit. jain kansalaisopiston toimintaan, koska molemmilla Opetusjärjestelyin pyrittiin tekemään mahdolliseksi, oli selvästi toisistaan eroava koulutustehtävä. Sen si- että jokainen opiskelija voi jatkaa opiskelua eri ai- jaan Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton TJS pe- neissa siltä tasolta, jota hänen pohjatietonsa edellyt- rustaminen 1970-luvun loppupuolella vähensi mer- tivät. Peruskouluopetukseen osallistui suurin osa hen- kittävästi yhteiskunnallisen opetuksen volyymia. Jär- kilöitä, joiden keskikouluopinnot olivat aikoinaan eri jestöille räätälöidyt erityiskurssit, joita oli opistossa syistä keskeytyneet. Opiston peruskouluopiskeli- enimmillään yli sata kurssia vuodessa, siirtyivät vä- Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 47

Opiston salissa otettiin kurssi-ilmoittautumisia vastaan muutamina syyskuun ja tammikuun alkupäivinä 1970-luvulla. Jonot olivat usein pitkiä.

hitellen TJS:n hoidettavaksi. Avoimen korkeakou- komaan teatterimatkoja Lontooseen, Pariisiin, Roo- luopetuksen käynnistyminen opistossa puolestaan li- maan ja Wieniin. säsi yhteiskunnallisten aineiden opetustarjontaa. En- Luonnontieteiden ja matematiikan osuus opetuk- simmäisenä toteutettiin sosiaalipolitiikan peruskurssi sesta sen sijaan väheni alkuvuosista. Näiden ainei- kevätlukukaudella 1975. den opetus liittyi keskeisesti lukio-opetukseen, jonka Toiminta laajeni 1970-luvulla erityisesti myös tai- osuus laski muun opetuksen lisääntymisen myötä. deaineissa. 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puo- Kasvatuksellisten ja psykologisten aineiden määrää liväliin toiminut teatteritiedon piiri oli erityisen suo- nostivat 1970-luvun loppupuolella erityisesti tuolloin sittu. Opiston suuressa luentosalissa kokoontuneessa järjestetyt ryhmätyökurssit. Liikunta- ja terveyskurs- opintoryhmässä oli enimmillään satakunta teatterin sien määrä kasvoi 1970-luvulla edelliseen vuosikym- ystävää, lähes kaikki naisia. He kuuntelivat viikoittain meneen verrattuna. vierailleiden asiantuntijoiden luentoja Helsingin ensi- illoista, teatteritaiteesta ja näytelmäkirjailijoista. Teat- terineuvos Vilho Siivola aloitti luentonsa: ”Hyvät nai- Henkilöresurssien lisääntyminen set ja hyvä herra”, ainoa mies oli ryhmän vetäjä Urpo Kallio. Vierailijat olivat maan parhaita alallaan: mm. Johtokunnan puheenjohtajana toimi 1970-luvulla Kyllikki Forssell, Ritva Heikkilä, Kauko Helovirta, toiminnanjohtaja Matti Kaukorannan jätettyä tehtä- Ahti Jokinen, Emmi, Jussi ja Sakari Jurkka, Kalle Juu- vän yhteensä viisi eri henkilöä, kukin lyhyehkön ajan. rela, Kalevi Kahra, Jukka Kajava, Paavo Liski, Ralf 1970-luvulla tapahtui myös rehtorin vaihdos opetus- Långbacka, Tarmo Manni, Lasse Pöysti, Panu Rajala, neuvos Uuno Peltoniemen jäätyä eläkkeelle. Syyslu- Matti Ranin, Joel ja Tommi Rinne, Esko Roine, Seela kukauden 1972 alussa rehtoriksi valittiin FM Aimo Sella, Pentti Siimes, Vilho Siivola, Aila ja Lars Sved- Purhonen, joka siirtyi tehtävään Rauman kansalais- berg, Timo Tiusanen, Ritva Valkama, Eeva-Kaarina opiston rehtorin virasta. Hän oli aikaisemmin toimi- Volanen, Heikki Värtsi, Kari Väänänen, T.I. Wuoren- nut mm. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton pääsih- rinne ja Carl Öhman. Ryhmän toimintaan liittyivät teerinä ja Virkamiesliiton järjestösihteerinä. teattereissa käynnit mm. Helsingissä, Tampereella, Opisto kuului 1970-luvun alkupuolella maan suu- Turussa, Joensuussa, Lappeenrannassa, Lahdessa, Hä- rimpien kansalaisopistojen joukkoon. Ainoa päätoi- meenlinnassa ja Kouvolassa. Oopperajuhlillakin Sa- minen henkilö vuosikymmenen vaihtuessa oli reh- vonlinnassa käytiin kahdesti. Keväisin järjestettiin ul- tori. Tilanne muuttui 1970-luvun aikana. Työvuonna Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 48

Ensimmäinen tuntiopettajien perehdyttämiskoulutus järjestettiin opistossa syyskuussa 1974, kouluttajana Marja-Liisa Lahtinen Kansalais- ja työväenopistojen liitosta.

1979–80 rehtorin lisäksi opistossa oli töissä päätoi- VTL Urpo Kallio. Vuosina 1971–80 opistoon vali- misina kuusi opettajaa (joista yksi hoiti apulaisrehto- tuista päätoimisista opettajista kuusi oli kieltenopet- rin tehtäviä), kolme toimistotyöntekijää, kaksi vahti- tajia ja yksi yhteiskunnallisten aineiden opettaja. Kiel- mestaria ja siivooja, yhteensä 13 henkilöä. ten opettajien suuri määrä johtui kielten opetuksen Johtokunta päätti syksyllä 1971 ottaa rehtori Pel- suuresta osuudesta opetustunneista ja lukiokoulutuk- toniemen esityksestä opistoon toiminnan laajentu- sen painoarvosta. 1980-luvulta lähtien päätoimisten misen vuoksi päätoimisen englannin kielen opetta- opettajien osaamisalueet ovat vähitellen monipuo- jan, joksi valittiin FM Anneli Kekkonen. Hän toimi listuneet henkilövaihdosten myötä. Yo-merkonomi pitkään myös apulaisrehtorina vastuualueenaan laaja Marja-Liisa Tirronen aloitti yli neljännesvuosisadan kielten opetus. Samana syksynä palkattiin myös en- kestäneen opistouransa vuonna 1975 toimistonhoi- simmäinen päätoiminen kanslisti. tajana toimien viime vuodet opistossa taloussihtee- Syksyllä 1972 uudeksi rehtoriksi tuli FM Aimo rin nimikkeellä. Purhonen, joka halusi palkita kauan talossa ahke- Rehtori Aimo Purhonen antoi päätoimisten opet- roineita opettajia. Siksi useita tuntiopettajia, joilla tajien itsenäisesti hoitaa oman vastuualueensa. Pur- oli monia vuosia ollut suuri opetustuntimäärä, va- honen osallistui vain poikkeustapauksissa tuntiopet- kinaistettiin päätoimisiksi: ruotsin kielen opettaja tajien rekrytointiin, kun hänen edeltäjänsä Uuno Pel- FM Ilona Koskela, englannin ja italian kielten opet- toniemi hoiti itse suurimman osan tästä tehtävästä taja FM Soile Kukkola, suomen kielen opettaja FM rehtorina toimiessaan. Päätoimisen opetushenkilös- Kaarina Merenheimo ja saksan kielen opettaja HuK tön työstä oma opetus muodosti valtaosan. Opetus- Leena Mäntymaa. Ranskan ja espanjan kielten pää- velvollisuus oli suuri ja opetusvelvollisuuden alennuk- toimiseksi opettajaksi valittiin HuK Ritva Seppänen, sia ei lähinnä taloudellisista syistä ollut mahdollista jonka tilalle tuli syksyllä 1980 FM Merja Suvanto. myöntää. Kaikki edellä mainitut opettajat Seppästä lukuun ot- Päätoimisten palkkausmenot muodostivat suuren tamatta ovat palvelleet opistoa uskollisesti useita vuo- osan opiston menotaloudesta. Kun rehtori Peltoniemi sikymmeniä ja tehneet valtaosan työurastaan opis- jäi eläkkeelle vuonna 1972, hän jätti oman palkkansa tossa. Sen lisäksi syksyllä 1974 opistoon palkattiin vuoden ajalta nostamatta ja eli lähinnä uskonnonopet- yhteiskunnallisten aineiden päätoiminen opettaja, tajana toimineen vaimonsa palkalla! Uuden rehtorin Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 49

Aimo Purhosen tehtäväksi jäi maksaa jälkikäteen vuo- den palkka eläkkeelle siirtyneelle edeltäjälleen. Opiston talous joutui suureen ahdinkoon Purho- sen perustaessa, kuten edellä on kerrottu, useita uusia päätoimisen opettajien vakansseja. Hän salasi asian- tilan johtokunnaltakin, kuten hän haastattelussaan toisaalla tässä julkaisussa kertoo: ”Johtokunta suh- tautui myönteisesti, mutta talouspuolen resursseja en selvittänyt johtokunnalle. Talous ei olisi antanut mahdollisuutta yhdenkään uuden henkilön palkkaa- miselle. Vekselikierre lisääntyi”. 1970-luvun johto- kunnan pöytäkirjoista ilmenee, että pankkivekselien lisäksi saatiin lyhytaikaisia lainoja järjestöiltä – aina- kin Kunnallisvirkamiesliitolta, Vakuutusväen Liitolta, Suomen Apuhoitajaliitolta, Suomen Teollisuustoimi- henkilöiden Liitolta ja Virkamiesliitolta. Opiston ta- Professori Aune Lindström piti opistossa vuosina lousongelmia käsiteltiin lähes jokaisessa johtokunnan 1971–1982 taidehistorian luentosarjaa, joka oli tuolloin kokouksessa. Rehtori kirjoitti jatkuvasti muistioita opiston suosituimpia oppiaineita. opiston taloustilanteesta. Kun asiat eivät edenneet riittävän nopeasti, TVK:n koulutussihteeri Hannu K. Rimpinen jätti eronpyynnön johtokunnan jäse- nyydestä, jonka hän kuitenkin myöhemmin perui. Opiskelijamaksujen kattomääräyksen poistut- tua johtokunta päätti nostaa opiskelijamaksuja 100 %:lla syyslukukauden 1976 alusta lukien. Johtokunta antoi vuoden 1977 talousarvion noudattamista var- ten tarkat, yksilöidyt ohjeet rehtorille. Niissä edelly- tettiin mm. päätoimisten opettajien täyden opetus- velvollisuuden ja muun työvelvollisuuden toteutumi- sen seurantaa, sivutoimisen ja tilapäisen toimisto- ja kiinteistöhenkilökunnan käytön rajoittamista, ope- tustilojen keskittämistä opistotaloon, videokaluston käyttösuunnitelmaa ennen hankintapäätöstä ja pai- notuotteiden tarjontakilpailua. Valtionapuun oikeut- tamattomien menojen kokonaissumman osalta joh- tokunta päätti, että toiminnassa pyritään sisäisin ra- tionalisointitoimenpitein 20 %:n säästötavoitteeseen. Jatkuva huoli taloudesta ilmeni siinä, että vuonna 1978 pidettiin ennätysmäiset 17 johtokunnan ko- kousta. Talousasiat olivat painopistealueena, vuoden 1979 talousarviota käsiteltiin peräti kuudessa eri ko- kouksessa! Henkilöresurssien kasvu näkyi myös tuntiopetta- Dipl.ins. Pertti Jotuni pitämässä yleisluentoa Studia jien määrän lisääntymisenä 1970-luvulla. Työvuonna generalia –opintopiirissä 1970-luvulla. 1970–1971 opistossa oli 61 tuntiopettajaa ja vuosi- kymmenen lopussa työvuonna 1979–80 yhteensä 78 tuntiopettajaa. Päätoimisen opettajakunnan suuri Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 50

määrä vaikutti osaltaan siihen, että tuo lisäys ei ollut suurempi, vaikka kokonaistuntimäärä kasvoi samana aikana huomattavasti enemmän. Vierailevia luen- noitsijoita oli opiston palkkalistoilla 1970-luvulla enemmän kuin koskaan myöhemmin. Luennoitsi- joita käytettiin erittäin paljon järjestöille räätälöidyillä erityiskursseilla, jotka vähenivät merkittävästi vuosi- kymmenen lopulla.

Suunnitelmallisen kehittämisen käynnistyminen

1970-luku oli koko suomalaisessa yhteiskunnassa ta- voitesuunnittelun aikaa. Opiston ensimmäinen ke- hittämissuunnitelma syntyi ajan hengen mukaisesti. Aloitteen johtokunnassa teki TVO:n koulutussih- teeri. Johtokunnan jäsenistä valittiin muutaman hen- gen kehittämistoimikunta, johon kutsuttiin mukaan rehtori sekä päätoimisten opettajien edustaja. Työn tuloksena kirjattiin opiston toimintaperiaatteet, ta- Kielten opettajat Leena Mäntymaa (vas.) ja Merja Suvanto opintoneuvontatehtävissä opiston suuressa salissa kursseille voitteet sekä kehittämisen painopistealueet. Joh- ilmoittautumisen yhteydessä. tokunta hyväksyi kehittämissuunnitelman keväällä 1977. Kehittämisohjelmassa Virkailijain kansalaisopis- distys- ja järjestötoimintakurssit. Tärkeänä pidettiin ton toiminta-ajatukseksi määriteltiin ”myönteisten myös yhteiskunnallisia ja kansalaisvalmiuksia kehit- koulutusasenteiden luominen sekä yleissivistävästä ja täviä opintoryhmiä, joissa käsiteltiin taloudellisen ja yhteiskunnallisesta, erityisesti ammattijärjestötoimin- poliittisen elämän kysymyksiä. Kulttuurielämää kä- taan liittyvästä koulutuksesta huolehtiminen TVK:n sittelevän opetuksen tarjontaa pyrittiin myös lisää- jäsenkentän koulutustarpeiden mukaisesti”. mään. Opetussuunnitelmia kehitettäessä kiinnitettiin Keskeisinä tavoitteina ”opiston opetustoiminnassa erityistä huomiota vähiten koulutusta saaneisiin työ- pyritään koulutettavien: elämässä mukana olleisiin toimihenkilöryhmiin. 1. sivistyksellisen tason kohottamiseen yleissivistä- Kielten opetuksessa korostettiin kielenopetuksen vissä aineissa, kaikkien osa-alueiden huomioon ottamista: puhutun 2. yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyvien tieto- kielen ymmärtäminen, puheen tuottaminen, tekstin jen ja taitojen lisäämiseen, ymmärtäminen ja kirjallinen tuottaminen. Opetus- 3. ammattijärjestötoiminnassa tarvittavien tietojen ja materiaalin valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota taitojen kartuttamiseen, siihen, että se sisälsi kielellisesti olennaisen aineksen 4. kehittämiseen yhteistyökykyisiksi, kriittisiksi yk- lisäksi ajankohtaista nyky-yhteiskuntaan ja kansain- silöiksi ja välisiin ongelmiin liittyvää aineistoa. Konkreettisena 5. kehittämiseen yksilöiksi, jotka kykenevät käyt- parannusehdotuksena tuotiin esille oman täydellisen tämään hyväkseen tieteen ja taiteen tuloksia, to- kielistudion (AAK-studion) hankkiminen lähivuo- teuttamaan luovasti itseään sekä edistämään omaa sina. persoonallisuuttaan.” Opetustapahtumaan liittyviä pedagogisia vaa- Vuoden 1977 kehittämisohjelmassa painopistealu- timuksia pidettiin tärkeinä. Työtapojen kehittämi- eiksi nostettiin mm. peruskouluopetus, lukiokurssit, seen sekä opetustilojen, opetusvälineiden ja opetus- alempiasteiset korkeakoulukurssit sekä ammattiyh- materiaalin laatuun haluttiin panostaa. Opettajien Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 51

täydennyskoulutuksen tärkeyttä korostettiin suun- nitelmassa. Syksyllä 1978 johtokunta asetti työryhmän poh- timaan erikseen henkilöstöpolitiikkaa ja tiedotustoi- mintaa. Henkilökunnan etuja parannettiin työryh- män esitysten pohjalta niin, että koko päätoiminen henkilökunta pääsi mm. työpaikkaterveydenhuollon piiriin. Tiedotustoiminnassa opiston esitteen levittä- mistä tehostettiin ja tiedottamista TVK:laisille jär- jestöaktiiveille lisättiin vuosittaisilla tiedotustilaisuuk- silla. Syksystä 1979 lähtien opiston esite ilmestyi laa- jempana kuin aikaisemmin, vaikka kurssien määrä ei ollut olennaisesti lisääntynyt edellisestä vuodesta. Esite pyrittiin saamaan luettavammaksi ja tiedotta- vammaksi, koska se oli edelleen opiskelijoiden ensi- sijainen tietolähde.

Arviointia

Päätoimisen henkilöstön määrä kasvoi 1970-luvun aikana. Tämä lisäsi mahdollisuuksia tehostaa opetuk- sen suunnittelua, monipuolistaa opetustarjontaa sekä kehittää tiedotustoimintaa, opintoneuvontaa ja toi- mistopalveluja entisestään. Nopea henkilöstön lisäys toi mukanaan myös ongelmia. Koko toiminta-ajatus, symästä opiston ensimmäisestä kehittämissuunnitel- opiston tavoitteet ja painopistealueet olivat määritte- masta pääosa oli toteutunut vuoden 1982 loppuun lemättä. Työnjako kaikissa tapauksissa ei ollut riittä- mennessä. Tässä kehittämissuunnitelmassa heijastui vän selkeä. Yhteistoiminta eri henkilöstöryhmien vä- omistajayhteisön tahto selvemmin kuin myöhem- lillä oli hapuilevaa. Kuitenkin suunnitelmallisuus ja min laadituissa vastaavissa asiakirjoissa. Tämä johtui tehokkuus olivat ajan iskusanoja. siitä, että suunnitteluprosessin käytännön työ siir- Haasteisiin ryhdyttiin vastaamaan opiston ensim- tyi enemmän johtokunnalta päätoimisen henkilös- mäisellä kehittämissuunnitelmalla, joka saatiin aikaan tön vastuulle. johtokunnan aloitteesta ja jota toteutettiin henkilö- Merkittävä seuraus suunnitteluprosessista oli se, kunnan toimesta 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun että opiston sisäinen tiedonkulku parani. Opettajat alussa. Tämä oli sen kehityksen alkuvaihe, joka seu- saivat oman edustajansa johtokunnan kokouksiin raavina vuosikymmeninä tuli johtamaan säännölli- läsnäolo- ja puheoikeudella. Tämä käytäntö on ollut seen kehittämistyöhön vuosittaisine kehittämisse- siitä lähtien voimassa sillä tavalla laajentuneena, että minaareineen. Päivittäisten rutiinien lisäksi kaikkien viime vuosikymmeninä henkilöstön edustaja on voi- henkilökuntaan kuuluvien on välttämätöntä keskit- nut tulla myös muista henkilöstöryhmistä. Rehtori tyä määräajoin säännöllisesti yhteistyönä koko opis- Aimo Purhosen aikana koko henkilökunnan yhteisiä ton toiminnan kehitystyöhön. kokoontumisia ei ollut, yhteisiä opettajapalavereja Kehittämissuunnitelma ohjasi ja jäntevöitti opis- sen sijaan pidettiin, niitäkin varsin harvoin. Koko ton koko toimintaa näinä vuosina. Kehittävän työn- päätoimisen henkilökunnan kuukausittain pidettä- tutkimusprosessin aikana todettiin seuraavalla vuosi- vät kokoukset vakiintuivat 1980-luvulla seuraavan kymmenellä, että vuonna 1977 johtokunnan hyväk- rehtorin aikana. Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 52 50 vuotta – 50 lehtileikettä

1970-LUKU

Helsingin Sanomat 14.2.1971 Pankkimieslehti 5/1972 Lääkintävoimistelijat opettelevat Virkailijain kansalais- rentoutusta opisto uusilla urilla Rentoutusterapian käyttömahdolli- on myös käytännön harjoittelua ja Lukuvuosi 1971 – 72, toisen vuo- suudet ovat sekä sairaala- että avo- ryhmätöitä. sikymmenen ensimmäinen vuosi, hoidon piirissä lisääntymässä. Ul- Tuuli Kurkijärvi puhuu kursseil- merkitsi opistollemme monessa suh- komailla rentoutusterapiaa on tiet- la berliiniläisen professori I.H. Sc- teessa huomattavaa edistymistä ja tävästi kokeiltu jo työpaikoillakin hultzin menetelmästä. Lääkintävoi- vakiintumista. Opiskelijain luku- työajan jälkeen. mistelija Maija Ikonen puhuu ren- määrän kasvu on jatkunut. Syyslu- ”Tässä piilee kuitenkin se vaara, toutusterapian kursseilla tri Edmund kukaudella opiskelijoita oli 3 543 eli että näin työntekijöistä saatetaan ki- Jacobsenin etenevän rentoutuksen 15 % enemmän kuin edellisenä syk- ristää enemmän irti”, miettii lääkin- menetelmästä. synä. Opiskelijain lukumäärän kas- tävoimistelija Tuuli Kurkijärvi. ”Toi- Tri Erkki Melartin kertoo joo- vaminen aiheutuu osittain siitä, että saalta rentoutusterapia on kyllä hal- gasta ja joogahengityksestä. Hän opisto tulee vuosi vuodelta yhä tun- vempaa ja joissain tapauksissa ehkä määrittelee joogan ”täydellisen elä- netummaksi, mutta yhtä paljon myös myös tuloksellisempaa kuin analyysi- män tieteeksi” ja korostaa sen ansioi- siitä, että opetusta on edellenkin hoito. Ja lisäksi sairausvakuutus kor- ta erityisesti käytännöllisenä mene- laajennettu. vaa terapian”, Kurkijärvi sanoo. telmänä itsensä kehittämiseen. Opintopiirien lisääntyminen Suomen lääkintävoimistelijalii- Professori Toivo Pihkanen lu- johtui pääasiassa siitä, että opis- ton ja Virkailijain kansalaisopiston ennoi rentoutumisen psykofysiolo- to vuokrasi Töölön Yhteiskou- järjestämät rentoutusterapian kurssit giasta. Kun ihminen on ylijännitty- lun kielilaboratorion neljäksi illak- Helsingissä ovat kolmipäiväiset, ja nyt, sanotaan hänessä olevan sym- si viikossa, joten kielten opetus- niille osallistuu runsaat kolmekym- patikotonuksen vallitsevana. Tämä ta voitiin huomattavasti laajentaa. mentä lääkintävoimistelijaa eri puo- merkitsee sitä, että koko elimistö on Navigaatiokoulutusta jouduttiin li- lilta Suomea. ”yleishälytystilassa” valmiina puo- säämään pyrkijöiden suuren luku- ”Vastaava kurssi järjestettiin lustautumaan tai lähtemään pakoon. määrän vuoksi. Edellisinä vuosi- myös viime syksynä. Mutta lääkintä- Unettomuuskin perustuu usein sii- na on ollut avomerilaivurikurssin voimistelijain kiinnostus näitä kurs- hen, että henkilö on ikään kuin yli- lisäksi yksi saaristolaivuri- ja yksi seja kohtaan on ollut niin suuri, että varuillaan, vartioi omia puolustus- rannikkolaivurikurssi, nyt tarvit- vain kolmasosa halukkaista on voitu mekanismejaan eikä uskalla nukkua, tiin kolme saaristo- ja kaksi ran- ottaa mukaan”, Kurkijärvi valittaa. koska tuntee olonsa turvattomaksi. nikkolaivurikurssia, eivätkä kaikki Tämänkertaisen kurssin aiheina mahtuneet niillekään. Uusia ainei- ovat tunnetuimpien rentoutusmene- takin on otettu ohjelmaan. Profes- telmien lisäksi terapeuttinen kom- sori Aune Lindström aloitti syksyl- munikaatio, stressi ja rentoutumisen lä luentosarjan ”Johdatusta kuvatai- psykofysiologia. Kurssiohjelmassa teisiin” ja kuvaamataidon opettaja Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 53

TVK-lehti 1976 Koulutustasoa kohottamalla turvatumpaan tulevaisuuteen Maamme kansalais- ja työväenopis- keskikoulua käyneet jäävät perus- toissa on aloitettu aikuisille tarkoi- koulun käyneitä alemmalle koulu- tettu peruskoulutasoinen opetus, jol- tustasolle. Tämä merkitsee varsin- Anne Avellan-Koskinen saatiin pi- la tähdätään koulutuserojen kaven- kin siirtymävaiheessa koulutuserojen tämään kuvaamataidon piiriä. Uu- tumiseen. Helsingin seudulla tätä kasvamista. sia olivat myös opaskurssi sekä lu- opetusta antaa TVK-laisten oma Peruskouluasetuksessa määritel- entosarja ”Suomi-tietoutta ulko- opisto, Virkailijain kansalaisopis- lään muun kuin peruskoulun oppi- maalaisille”. Näille luennoille tuli to. Opistoissa järjestettävät perus- laan oikeus suorittaa erityisessä tut- Helsingissä opiskelevia ulkomaalai- koulukurssit hyödyntävät niitä, jotka kinnossa peruskoulun oppimäärä tai sia. Heistä johtuen opiston aulassa haluavat yleissivistävää perustietoa osa siitä. Tämä koskee lähinnä kan- oli perjantai-iltaisin kansainvälisyy- joltakin osa-alueelta ja niitä, jotka sakoulun oppimäärän suorittaneita den tuntua. ovat valmistautumassa peruskoulun sekä keskikoulun keskeyttäneitä ai- Huomattavin laajennus tapah- tutkintoon. kuisia. Peruskoulun päästötodistuk- tui kuitenkin järjestökurssien koh- Koulunuudistus on muodostu- sen saadakseen he joutuvat suoritta- dalla. Yhä useammat järjestöt ovat nut viime vuosien kuluessa erääksi maan kuulustelut seuraavassa kym- huomanneet, että he voivat harjoit- mielenkiintoiseksi ja kaikkia ihmisiä menessä aineessa: äidinkieli, vieras taa tehokasta jäsenten huoltoa jär- läheisesti koskevaksi kysymyksek- kieli, toinen kotimainen kieli, his- jestämällä yhteistoiminnassa opis- si. Yhteiskuntarakenteen muuttumi- toria, yhteiskuntaoppi, matematiik- ton kanssa ammatillisia täydennys- nen, automaation edistäminen ja tie- ka, fysiikka, kemia, luonnonhisto- ja jatkokoulutuskursseja. Toinen don määrän nopea kasvu ja vanhene- ria ja maantieto. Peruskoulukursseja järjestöjen kannalta tärkeä toimin- minen asettavat koulutukselle uusia on mahdollista tenttiä myös yksittäi- nan haara oli luottamusmieskoulu- tehtäviä. sinä aineina. Aikaisemmat opinnot tus. Työlainsäädäntö ja uusi virka- Laaja yleissivistys on tullut entis- otetaan huomioon oppikurssin si- ehtolainsäädäntö edellyttävät suurta tä tarpeellisemmaksi ja samoin opis- sältöä määriteltäessä. Lähtökohtana ja asiantuntevaa luottamusmies- keluvalmiuksien luominen myöhem- on periaate, että aikaisempien opin- ten joukkoa. Yhteiskunnan kannalta pää opiskelua varten. Uudessa kou- tojen uudelleen suoritusta ei tarvi- välttämätön kyllin laaja pikakoulutus lussa pyritään kaatamaan raja-aitaa ta. Peruskouluaineiden opiskeluun ja lieneekin nopeasti ja joustavasti jär- yleissivistyksen ja ammattisivistyk- tenttimiseen kuluva aika on yksilös- jestettävissä vain kansalais- ja työvä- sen väliltä. Johtava teema on tasa- tä riippuva. Ainoa rajoitus on se, että enopistojen avustuksella. arvoisuus. Kaikille on taattava sa- tentit on suoritettava kolmen vuoden Uutena toimintamuotona on syy- manlaiset mahdollisuudet koulun- kuluessa ensimmäisestä kuulustelus- tä mainita myös toimistokurssin käyntiin. Kouluvaatimukset ovat ta lukien. suunnittelu ja sen opiskelun alulle- nyky-yhteiskunnassa muuttuneet Kansalais- ja työväenopistojen pano. Vaikka asia oli aivan uusi, ja se myös siten, että aikuiskasvatuksen peruskoulutasoinen opetus on tar- esitettiin vasta kesken lukuvuoden, tarve on tullut entistä tärkeämmäksi. koitettu kaikille keskikoulua vähäi- se herätti kuitenkin heti huomio- Peruskoulu on toteutettu jo suu- semmän oppimäärän suorittaneille ta. Useat aloittivat jo opiskelun siinä rimmassa osassa maatamme. Hel- aikuisille. Kannattaa käyttää hyväksi. mielessä, että he suorittavat toimis- singin seudulla se toteutettaneen Peruskoulutustasoa kohottamalla ta- tokurssin. Ilmeistä on, että ensi syys- vuoden 1977 aikana. Peruskou- kaa parhaiten paikkansa tulevaisuu- lukukauden alussa heidän lukumää- luun siirtyminen on aiheuttanut den yhteiskunnassa. ränsä lisääntyy huomattavasti. sen, että kansakoulun tai vain osan Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 54

TVK-lehti 3/1977 Onko tieto pysähtynyt TVK-talon kahvioon?

TVK:n valtuuston käsitellessä kulu- TVK-laisten osuus kaikista opis- van vuoden talousarviota joutui Vir- kelijoista on n. 80 %. Muiden kuin kailijain kansalaisopisto vähän niin tvk:laisten mukanaolo on luonnol- kuin heittopussin asemaan. Täpäräl- lista sen tähden, että lain mukaan lä oli, ettei hallituksen hyväksymäs- opisto on avoin oppilaitos. Lisäk- tä summasta tipautettu miltei puo- si ulkopuolisten opiskelijoiden mu- let pois. Jos näin olisi käynyt, olisi kanaolo eri opintoryhmissä on teh- opistossa jatkunut 16 vuotta kestä- nyt mahdolliseksi toiminnan jatku- nyt vekselikierre. Se, että opisto sai misen, koska ryhmän koolla on tietyt vastaansa yllättävän voimakkaan op- määrävaatimukset. positioryhmän, johtuu ilmeisesti Vko:n vaikeudet eivät ole johtu- huonosta tiedonkulusta. Opisto on neet opiskelijoiden puutteesta eikä järjestänyt tiedotustilaisuuksia ja lä- siitä, ettei opetus olisi ollut riittä- hettänyt kirjelmiä omistajajärjestölle, vän korkeatasoista. Opiston toimin- TVO:lle, sekä keskusjärjestön halli- nan kiviriippana ovat olleet taloudel- tukselle. Opiston vaikeuksista on pu- liset vaikeudet. Opiston tulot muo- huttu päivittäin TVK-talon kahvi- dostuvat valtionavusta, joka on noin ossa ja käytävillä. Tieto on kuitenkin 60 % kaikista menoista, opiskelijoil- pysähtynyt johonkin kummallisiin ta perittävistä lukukausimaksuis- mutkiin, muuten ei voi ymmärtää ta ja TVK:n määrärahasta. Vaikeu- eräiden järjestöjen negatiivista suh- det opiston taloudenpidossa aina vii- tautumista oppilaitokseensa. me vuoteen saakka johtuivat siitä, Ne, jotka ovat vähätelleet Vko:n että TVO:n määräraha oli liian pie- osuutta TVK:n koulutuskentässä, ni, alle 10 % ja että valtionavun eh- olisivat voineet kysyä opiston mer- tona olivat opiskelijamaksuja kos- kitystä niiltä kymmeniltä tuhansil- kevat kattomääräykset. Opiskeli- ta TVK:n jäsenjärjestöjen jäseniltä, joilta ei voitu periä riittävän suuria jotka ovat uurastaneet illasta toiseen lukukausimaksuja. opiston lukuisissa opintoryhmissä. Viime vuoden talousarvios- Opiston aloitettua toimintan- sa nostettiin TVO:n määrärahaa si- sa vuonna 1961 oli opintoryhmien ja ten, että se ensimmäisen kerran nou- opiskelijoiden lukumäärä suhteelli- si yli kymmenen prosentin. Ratkai- sen vaatimaton. Sen muuttaessa ny- seva vaikutus oli kuitenkin sillä, että kyisiin tiloihinsa vuonna 1967 lähen- opiskelijamaksujen kattomääräyk- teli opiskelijamäärä jo tuhatta. TVK- set poistettiin viime syyslukukauden talon edullisen sijainnin johdosta alusta lähtien. Vaikka maksuja nos- Vko alkoi kehittyä nopeasti, ja vuon- tettiin sadalla prosentilla, ei se sa- na 1972 opiskelijamäärä ylitti jo vii- nottavammin vaikuttanut opiskelija- den tuhannen rajan. Samalla opiston määrään. TVK:lainen ay-väki haluaa ohjelma monipuolistui huomattavas- opiskella omassa opistossaan kohon- ti painopisteen siirtyessä yhä enem- neista kustannuksista huolimatta. män yhteiskunnallisiin aineisiin. Aimo Purhonen Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 55

Aimo Purhonen, opiston toinen rehtori

FM Aimo Purhonen toimi Virkailijain kansalaisopis- Tämän jälkeen Aimo Purhonen siirtyi Virkamies- ton toisena rehtorina vuodesta 1972 vuoteen 1984, liittoon järjestösihteeriksi vuonna 1955, sieltä vuonna jolloin hän jäi eläkkeelle. 1960 Mainos-TV:n ohjaajaksi ja vuonna 1962 Suo- Aimo Purhonen syntyi Viipurissa 9.9.1921. Hän men suurimman poikalyseon, Iisalmen Poikalyseon muutti perheensä mukana Juustilaan nelivuotiaana. suomen kielen lehtoriksi. Sieltä hän joutui talvisodan alta lähtemään evakkoon Vuoden kuluttua hän siirtyi Harjavallan työväen- ja tuli aluksi Kiikoisiin. Vapaaehtoisena hän lähti sit- opistoon, valittiin sen rehtoriksi vuonna 1964, mutta ten talvisotaan ja suoritti JR 48:n poterossa lukien siirtyi vuonna 1966 Rauman kansalaisopiston rehto- keskikoulun oppimäärää käyden Viipurissa tenteissä. riksi. Lähinnä tämän rehtorikokemuksen ja Virka- Jatkosodassa hän palveli Rajajääkäripataljoona 2:ssa miesliiton järjestötoimintataustan ansiosta hänet va- ja sen jälkeen suoritti Niinisalon ”sisäoppilaitoksessa” littiin Virkailijain kansalaisopiston toiseksi rehtoriksi. lukion oppimäärän ja kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin Aimo Purhonen on osallistunut rotary- ja lions- Kaksoisyhteislyseossa vuonna 1947. toimintaan, kirjoittanut lukemattomia kronikoita ja Helsingin yliopistossa hän opiskeli pääaineenaan pöytälaatikkorunoja, toiminut kuorolaulajana ja yh- kotimaista kirjallisuutta ja valmistui filosofian mais- teislaulunjohtajana, ollut Wiipurilaisen Osakun- teriksi vuonna 1951. nan kuraattorina ja senioriyhdistyksen puheenjohta- Norjan valtion stipendiaattina Purhonen oli vuo- jana, SYL:n Karjalan Aamu -lehden päätoimittajana, den Norjassa ja teki sieltä kirjeenvaihtajana Yleisradi- Karjala-lehden avustajana, Torkkelin Killan puheen- oon joka toinen viikko ajankohtaiskatsauksia kulttuu- johtajana ja on nykyisin sen sekä Pukkiritarikunnan rin alalta. Suomeen hän palasi vuonna 1952 Suomen kunniajäsen. Purhonen on menestynyt myös mm. Ylioppilaskuntien Liiton palvelukseen, ensin opiske- harrastajanäyttelijänä ja näytelmien kirjoittajana. Kir- lijoiden asunto- ja matkustusasioita hoitamaan, mutta jallisuus ja kirjoittaminen onkin ollut Purhosen mie- melko pian hän siirtyi SYL:n pääsihteeriksi. luisimpia harrastuksia. Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 56

Vasemmalta: Pirkko Mäkinen, Anneli Kekkonen ja Aimo Purhonen ottavat vastaan TVK:n onnitteluja Samuli Kantaselta, Bjarne Lindholmilta ja Matti Kinnuselta opiston 20-vuotisjuhlan yhteydessä.

Rehtori Urpo Kallio teki oheisen haastattelun opistossa 25.3.1985. Rehtori Aimo Purhonen: Opettajan ammattipätevyys ja persoonallisuus tärkeintä opistotyössä

Miten näkemyksesi opistotoiminnasta on muuttu- minta oli vakiintunutta. Olin Raumalla kuusi vuotta. nut opistotyössä oloaikanasi? 20–30 vuotta opisto oli toiminut vanhoillaan, jou- Aloitin Harjavallan työväenopistossa 1964. Opisto oli duin sielläkin tuomaan uusia tuulia. Paljon osallis- silloin kuollut, aloitin opistotoiminnan tyhjästä. Ky- tuin KTOL:n ja Tampereen yliopiston järjestämään seessä oli pieni paikkakunta ja pieni opisto. Toiminta koulutustoimintaan, joista sain eväät opiston kehittä- oli tyrehtynyt siellä, kun rehtori oli saanut lopputi- miseen. Rauman opisto antoi hyvät eväät tähän opis- lin. Jouduin aluksi pystymetsään. Kahden vuoden ai- toon tultaessa. kana sain asiat kuntoon. Rehtori joutui opettamaan Tässä opistossa selvin poikkeama Rauman ja pienessä opistossa sellaistakin, mihin ei ollut saanut Harjavallan opistoihin nähden oli se, että Virkai- koulutusta, kuten esim. kieliä. Kaikki oli kovin pieni- lijain kansalaisopistossa on ollut paljon tavoitteista muotoista verrattuna tähän opistoon. opiskelua lukion opetus runkona. Opisto on hyvin Siirryin Raumalle vuonna 1966. Opisto oli vanha erilainen kuin maaseutuopistot. Näkemykseni on ja arvokas opisto, perustettu jo vuonna 1917. Toi- laajentunut. Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 57

Onko aikuisten oppimisessa, itse oppimistapahtu- jia lähetettiin valtakunnallisiin koulutustapahtumiin, massa tapahtunut muutoksia niinä vuosina, kun tähän varattiin vuosittain varoja johtokunnan tuella. olit VKO:ssa? Opettajien oma aloitteellisuus oli tässä suhteessa kii- Muutoksen lähtökohtana näin asian niin, että var- tettävää. sinkin tässä laitoksessa oli syytä palkata päätoimista opettajakuntaa opetuksen tason nostamiseksi. Tämä Mitkä piirteet erottavat tämän päivän opiston muodosti rungon opetuksen kehittämisessä. Vaike- siitä opistosta, kun tulit taloon 1972? uksia oli, erityisesti taloudellisia. Opettajalta, päätoi- Tullessani opistoon henkilöresurssit sekä taloudelliset miselta, voitiin myös vaatia. Täällä oltiin pitemmällä resurssit olivat niukkoja. Opistoa hoidettiin vekselien jo tullessani kuin maaseutuopistoissa. Koulutustoi- avulla, se oli olennainen tekijä rehtorin kannalta. Suu- mintaa lisättiin, KTOL, kouluhallitus ja lääninhalli- rin ero mielestäni on se, että opisto on tullut TVK:n tus kiinnittivät asiaan huomiota. Päätoimisia opetta- kentässä ja kaupungissa tunnetuksi. Omistajayhtei- sön roolissa on tapahtunut suuri muutos, suhtautumi- nen on myönteisempää kuin aikaisemmin. Opiskeli- jat arvostavat opistoa tänä päivänä enemmän. Tämän olen havainnut opiskelijoiden kanssa keskustellessani. Tässä ehkä näkyy se, että on panostettu nimenomaan laatuun, opettajain koulutukseen yms. Myös koulu- ja lääninhallituksen edustajien piirissä opiston arvos- tus on lisääntynyt.

Miten opiskelijat, heidän motivaationsa ja suhtau- tumisensa opiskeluun on muuttunut? Suurta muutosta en ole havainnut. Opiskelijat ovat koko ajan suhtautuneet intensiivisesti opiskeluunsa. Yleisessä suhtautumisessa aikuisopiskeluun, jota ehkä aikanaan joidenkin ryhmien osalta pidettiin pilipali- Kuvaamataidon opettaja Aamos Suomela sekä rehtorit Uuno hommana, on tapahtunut myönteinen kehitys. Peltoniemi ja Aimo Purhonen opiston 20-vuotistapahtumassa. Mistä ovat tulleet aloitteet opetusohjelman muut- tumiseen? Tullessani taloon järjestökoulutusta tietoisesti lisät- tiin. Aloite oli rehtorilla ja henkilökunnalla. Vähän aloitteita tuli järjestöiltä. Opiston oma aktiviteetti oli keskeinen. Aikaisemmin ei voinut suoraan in- formoida järjestöjä järjestökursseista. Mustasukkai- suutta ilmeni tiettyjen järjestöjen taholla. Järjestöjen suhtautuminen opiston suoraan informaatioon on nyt myönteinen. Kullakin opettajalla on oltava omalla alueellaan vapaat kädet opetuksen kehittelyyn ja suunnitteluun. Opettajien kätten työ ja aivoitukset näkyvät opiston imagon paranemisena.

Mitkä olivat aikanasi pahimmat ongelmat? Rehtorit Aimo Purhonen ja Rauno Suojanen Naantalista Wienissä Opisto oli tullessani taloon kuin hukkuva laiva. teatteritiedon piirin matkalla 1981. Opisto oli kehittynyt jo laajaksi, kuitenkin opisto oli Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 58

saanut vasta edellisenä vuonna apulaisrehtorin ja pää- toimisen kanslistin. Opistoa ei olisi millään voinut kehittää niillä resursseilla. Tämä oli hankalin hetki, kun tulin taloon. Seuraavat hankaluudet johtuivat keskusjärjestöjen kielteisestä suhtautumisesta, opisto oli jäänyt lapsipuolen asemaan. Politiikkakin oli tullut kuvaan mukaan. Eräs vaikeus olivat talousongelmat.

Onko oikein nimetä alkukautesi opistossa henkilö- resurssien kasvun vaiheeksi? Kuvaako tuo parhai- ten opiston toiminnan muutosta noina vuosina? Kuten totesin, opisto oli taloon tullessani kuin huk- kuva laiva. Ensimmäinen suunnitelma oli opetus- ja hallintohenkilöstösuunnitelma, jonka jouduin teke- mään.

Tuliko henkilöresurssien lisäämiseksi aloitetta tai tukea muualta? Halusit lyhyessä ajassa saada ai- kaan valtavan henkilöresurssien lisäyksen. Rehtorin tehtävänä on seurata lainsäädäntöä ja kou- luhallinnon suhtautumista asiaan. Vuodet 1972–1975 olivat onnellisia aikoja, halusin käyttää hyväksi tarjou- tuvat mahdollisuudet. Johtokunta suhtautui myön- VTT, dos. Pekka Kuusi piti luentosarjaan ”Elämän uudis- teisesti, mutta talouspuolen resursseja en selvittänyt tuvat arvot” liittyneen luennon ”Työmarkkinajärjestöt johtokunnalle. Talous ei olisi antanut mahdollisuutta ja eloonjäämisen ehdot” opistossa 1983. Vasemmalla yhdenkään uuden henkilön palkkaamiselle. Vekseli- rehtori Purhonen. kierre lisääntyi. Tilanne kouluhallinnossa oli myön- teinen, sitä piti käyttää hyväksi. Johtokunnan jäsenet vaihtuivat usein, minun aika- lähti TVK:n koulutussihteeri Hannu K. Rimpisen nani taisi olla 8 puheenjohtajaa. Johtokunnan suun- pontevuudesta. TVK-opistoon hän ajoi samaa ideaa, nalta ja puheenjohtajan suunnalta ei tullut tukea. Pu- mutta ajoi asiaa niin, ettei saanut ajatuksiaan lävitse. heenjohtajat olivat kiireisiä järjestöihmisiä. Aluksi rehtori, myöhemmin koko henkilökunta osallistui Oliko helppo saada suunnitteluun mukaan johto- henkilöresurssien kehittämiseen. kunta ja henkilökunta? Henkilöresurssien kehittämisen teki helpoksi, Kyllä, ei ollut vaikeuksia. Ei ollut vielä valmiita sys- kun talossa oli henkilöitä, jotka pitkään olivat hoita- teemejä, jouduttiin itse suunnittelemaan, suunni- neet tuntiopettajan tehtäviä ja olivat perillä asioista. telmallisuus puuttui tästä suunnitelmasta, olimme Monta myönteistä tekijää oli, ei tarvinnut etsiä hen- hapuillen liikkeellä. Johtokunta ja ennen kaikkea kilöitä ulkoa. henkilökunta suhtautuivat myönteisesti opiston kai- kenpuoliseen kehittämiseen. Mistä lähti idea ensimmäiseen opiston kehittämis- suunnitelmaan 1976? Oliko Rimpisen aloitteellisuudessa kehittämisohjel- Taustalla tuohon aikaan puhuttiin valtakunnassa man laatimiseen yhteyttä hänen huoleensa opiston useilla tahoilla suunnittelun merkityksestä, myös kou- taloudellisesta tilanteesta? lutuspolitiikan alueella. Kulttuurirahasto järjesti Rau- Tuolla ei ollut suurta merkitystä. Suunnitelmaan si- malla ollessani laajan opetustyön suunnitteluseminaa- sältyi elementtejä, jotka edellyttivät lisää taloudellista rin, jossa olin mukana. Tässä opistoympäristössä asia satsaamista. Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 59

Opettajien suunnittelukokous 1970-luvulla, vasemmalta rehtori Aimo Purhonen sekä opettajat Leena Mäntymaa, Soile Kukkola, Ilona Koskela, Anneli Kekkonen, Kaarina Merenheimo, Merja Suvanto ja Urpo Kallio.

Suunnitelma poiki käytännön tuloksia, hankit- Mitä kriteereitä käytit valitessasi päätoimisia tiin videolaitteet, kielistudio, toimia vakinaistettiin. opettajia taloon? Kuitenkin johtokunta asettui eräissä asioissa vastaan, Ensimmäinen oli ammattipätevyys opettajana. Mel- kun tuli kyse rahasta, vaikka toteutettiin hyväksyttyä kein yhtä tärkeänä pidin soveltuvuutta opettajan teh- suunnitelmaa. tävään, siis persoonallisuuskysymystä. Näin jälkeen- päin ajatellen onni on ollut mukana opettajavalin- Miksi rehtori Peltoniemi ei kiinnittänyt huomiota noissa. päätoimisen henkilöstön lisäykseen? Vanhemmilla rehtoreilla oli se käsitys, että henki- Miten näet opettajien täydennyskoulutuksen mer- löstön lisäys toi hankaluuksia, näistä asioista puhut- kityksen? tiin usein rehtorien palavereissa. Monet arvostetut On tärkeä tavata muita opettajia, vaihtaa kokemuksia vanhemmat rehtorit antoivat nuoremmille neuvoja, ja näkemyksiä. Kehitettiin valtakunnallisestikin sekä että älkää hitossa lisätkö henkilöstöä, se lisää ristirii- pedagogista puolta että opetusmenetelmiä. Olen pi- toja. Se ei ollut Peltoniemen syy. Talo oli vain kasva- tänyt tärkeänä, että opettajat ovat koko ajan kiinnos- nut niin suureksi, että hän ei nähnyt kokonaisuutta. tuneita oman opetusalueensa kehittämisestä ja uu- Kaikki rullasi yhden pöydän kautta. Kehitys oli aja- sien välineiden mukaan ottamisesta. Tätä olen pitänyt nut ohitse. suorastaan tärkeimpänä opetustoiminnassa.

Miksi opetustunnit vähenivät 1973–1974 lähtien Miten tärkeänä näit sen, että yliopistollinen kas- aina vuoteen 1977–1978? vatustieteen opetus alkoi opistossa? Yksi tekijä oli se, että järjestöt ryhtyivät käyttämään Pidin sitä erittäin merkittävänä, kuten koko avoi- järjestökoulutuksessaan TVK-opistoa. Järjestökurs- men korkeakoulun opetusta. Itsekin tutustuin Avoi- sien lukumäärä, tuntimäärä ja opiskelijamäärä vähe- meen korkeakouluun Englannissa. Korkeakouluope- nivät rajusti, kun TVK-opisto syntyi. tusta niin paljon kuin on mahdollista saada opistoon. Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 60

Tässä ansio kuuluu seuraajalleni, jolla oli kokemus- Opiston kirjasto opetuksen laadun näkökulmasta? tausta yliopistossa ja jota kokemusta halusin käyt- Sitä ei ollut olemassa, kun opisto tarkastettiin vuonna tää hyväksi. 1972. Hyvän käsikirjaston kehittämisen olen nähnyt tärkeänä. Tällä hetkellä käsikirjasto on jo korkeata Mitä mieltä olet opintoneuvonnasta ja tukiopetuk- luokkaa. sesta? Opintoneuvontaan kiinnitettiin jo Harjavallassa ja Mitä mieltä olet opetusvälineistä ja opetusmateri- Raumalla suurta huomiota, olen pitänyt sitä aina aaleista? hyvin tärkeänä. Tässä talossa asiaa on kehitelty ja aika Tämä liittyy opetustoiminnan kehittämiseen. On tavalla se on laajentunut. erittäin tärkeätä, että niitä hankitaan. Niiden hank- kimiseksi on joutunut opistossa taistelemaan, toi- Mikä on opintoryhmän paras koko opetuksen laa- saalta kouluhallitus on aina suhtautunut myönteisesti dun näkökulmasta? ja nähnyt, että opistossa kehitetään laatua. Kielistu- Täällä on pyritty ryhmäkokoa pienentämään niin pal- dioon saatiin valtionapua eräänä vuonna, jolloin mi- jon kuin mahdollista, tärkeintä se on kiinteätavoittei- kään muu opisto ei sitä saanut. Valtionapua ei saatu sissa ryhmissä. 15 – 20 pidettiin ideaalitapauksena. kuitenkaan ihan täysimääräisenä. Tässä on paha ristiriita opiskelijamaksuihin nähden, joita toisaalta piti saada paljon. Kuitenkin pedagogi- Miten olet pyrkinyt vaikuttamaan opetuksen ajoi- set näkökohdat ovat voittaneet. tuskysymyksiin? Tässä suhteessa opisto poikkeaa muista, lyhytkursseja oli Mitä mieltä olet opiston opetustiloista pedagogii- jo tullessani taloon. Niitä on lisätty koko ajan. Työelä- kan kannalta? män olot on pyritty ottamaan huomioon, on kehitetty Opiston tilat suunniteltiin alun perin 1500 opiskeli- myös päiväryhmiä, tosin aika heikolla menestyksellä. jalle. Tiloja suunniteltaessa ei ollut päätoimisia opet- On kyllä paljon ihmisiä, joille opiskelu sopii päiväsai- tajia, joiden näkemyksiä olisi voitu ottaa huomioon. kaan, mutta kysymys on keskeisesti tiedotusongelma. Tilat osoittautuivat hyvin ahtaiksi hyvin nopeasti. Ti- Lyhytkurssit lisäävät opetuksen kiinteyttä. Perus- ja jat- laongelma on pahin pullonkaula opistossa. kokurssien niveltäminen on eräs vaihtoehto.

Opiston toimistossa työskente- levät 1970-luvulla Vuokko Murhu (vas.) ja Marja-Liisa Tirronen. Mukana myös rehtori Purhonen. Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 61

Miten olet nähnyt opetuksen arvioinnin merkityk- ketukset korkeakoulujen kanssa ovat laajentaneet nä- sen? kökulmaa ja antaneet uutta sisältöä, tärkeää on myös Olen nähnyt sen hyvin tarpeelliseksi. Opiston omassa KTOL:n julkaisu- ja koulutustoiminta. koulutustoiminnassa tähän on kiinnitetty huomiota. Se on tarpeellista nimenomaan opettajalle, myös Millä tavalla koet itse kehittyneesi opistourasi ai- opiskelijalle. kana? Missä suhteessa tekisit asiat toisin kuin tul- lessasi opistotyöhön? Minkälainen ihmisyhteisö Virkailijain kansalais- On suuri ero, jos verrataan nykytilannetta siihen, kun opisto on ollut? menin Harjavaltaan. Ei ollut mitään koulutusta, ope- Opetushenkilöstö on puhaltanut niin yhteen hiileen, tusta oli joka ilta, rehtorin opetusvelvollisuus oli suuri. että sitä ovat muutkin pitäneet hyvänä esimerkkinä. Olen käynyt valtavan koulun siitä lähtien. Aloitta- Tietenkin jokainen on yksilö omine suhtautumisi- essani en tiennyt riittävästi opistotoiminnasta. Ha- neen eri asioihin. Kun on kyse opiston edusta, kiitet- keuduin heti alan koulutukseen. Tajusin heti, mitä se tävällä tavalla on suhtauduttu. vaati, mitä minulta puuttui. Olen oppinut käyttämään Muu henkilökunta työskentelee normaalityöajan opetusajan, kalliin ajan, niin tehokkaasti kuin mah- puitteissa. Tämä on aiheuttanut ristiriitaa. Tämänko- dollista. Alkuaikoina olin tyytyväinen, kun sain tun- koisen talon hoitaminen edellyttää tietynlaista antau- nin lävitse. tumista avarammin. Tämä on aiheuttanut hämminkiä. Toisaalta muu henkilökunta on työskennellyt kah- Onko Sinulla tapahtunut kehitystä opiskelijakes- dessa vuorossa toimistossa ja se on osoittautunut hy- keiseen suuntaan opetuksessasi? väksi ratkaisuksi. Muulla henkilökunnalla on toisen- Alun perin olen tajunnut, että opetustilanne on vuo- laiset työaikasäädökset. Kokonaisuutena ottaen ih- ropuhelutilanne. Tämä johtuu järjestötoimintataus- missuhteissa on onnistuttu hyvin. tastani. Tietenkin olen pyrkinyt kehittymään tässä suhteessa, toimimaan paremmin, ottanut opikseni. Pitäisikö ihmissuhdekysymyksiin kiinnittää huo- Olen aina halunnut tietää, miten olen onnistunut, miota opettajakoulutuksessa? olen pannut opiskelijat kertomaan sen minulle. Olen Tässä opistossa opiskelijat ovat erilaisia kuin muissa turhan usein saanut hyvän arvion, kiitettävän yleisar- opistoissa. Se ei ole tärkeä kysymys. Kun opettaja vosanan. Silloin olen itse pyrkinyt olemaan tarkkaa- osaa asiansa ja suhtautua opiskelijoihin ja ottaa heidät vainen. Pitää olla myös kriittinen itseään kohtaan. Jos huomioon, henkilösuhdekysymyksillä ei ole suurem- on tullut ristiriitatilanne opiskelijoiden kanssa, olen paa merkitystä. Poikkeuksiakin on. Opettajat eivät heti tutkinut tilanteen, mistä se johtuu. Tällöin on odota tähän kiinnitettävän huomiota. ollut kysymys väärän tasoiseen ryhmään hakeutumi- sesta. Onko opettajaharjoittelulla merkitystä opetuksen laadulle? Mitä eväitä antaisit meille, jotka jatkamme työtä On tärkeää, että rehtori ja opettajat joutuvat pane- opistossa? maan itsensä alttiiksi, he joutuvat peilaamaan omaa On ollut kiitollista työskennellä hyvän henkilökun- itseään ja omia taitojaan. Nuorilla on uusia taitoja ja nan kanssa. Jatkaisin samoilla linjoilla. Totean, että näkemyksiä ja uusi moderni koulutus. Vuorovaikutus en ole itse valmis ja toivon, että jokainen voi to- harjoittelijoiden kanssa on ollut hyvin tärkeätä opis- deta saman omalla kohdallaan. Laadun kehittämi- ton laadun kannalta. nen merkitsee jatkuvaa koulun penkillä oloa. Yhteis- toimintaa kaupungin kanssa tulisi kehittää. Opiston Mitkä yhteydet aikuiskasvatustahoihin ovat olleet osuus tulisi ottaa riittävällä tavalla huomioon tässä merkityksellisimmät opetuksen laadun kannalta? kaupungissa. Asiat, jotka on aikoinaan hyviksi ha- Tärkeätä on pitää silmällä aallon harjaa valtakun- vaittu, tulisi edelleen nähdä samoin. Suuria muu- nassa eli yhteyttä sinne, missä milloinkin tapahtuu. toksia en tekisi. Jokaisen tulisi tarkkailla itseään ja Myös opisto on voinut olla antavana puolena. Kos- toimia talon eduksi. Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 62

OPISTON HISTORIA MITÄ MUUALLA ON VUOSITTAIN TAPAHTUNUT

1971 1971 ◆◆ Opistoon ensimmäinen päätoiminen opettaja, englannin kielen ◆◆ Koulut Suomessa 5-päiväiseen opettaja FM Anneli Kekkonen, joka hoiti myös apulaisrehtorin työviikkoon tehtäviä ◆◆ Kunnalliset pysäköinninvalvojat ◆◆ Opistoon ensimmäiseksi päätoimiseksi kanslistiksi merkonomi ”lappuliisat” työhönsä Anna-Liisa Koskinen ◆◆ Ensimmäinen lottoarvonta Suomessa ◆◆ Ateneumin intendentin prof. Aune Lindströmin suosittu Johda- ◆◆ Juha Väätäiselle kaksi Euroopan mesta- tus kuvataiteisiin -taidehistorian luentosarja käynnistynyt ruutta Helsingin kisoissa ◆◆ Opiston ensimmäiseksi auskultantiksi otettu kouluhallituksen ◆◆ Kiina YK:n jäseneksi suostumuksella ylläpitäjäjärjestön TVO:n sihteeri Erkki Rainos ◆◆ Opiskelijoita eri ryhmissä 6822, opintoryhmiä 363, tuntiopetta- jia 113, opetustunteja 9843

1972 1972 ◆◆ Opiston toiseksi rehtoriksi FM Aimo Purhonen edeltäjänsä ◆◆ Terveyskeskukset toimintaan kansanter- FM Uuno Peltoniemen siirryttyä eläkkeelle veyslain mukaan ◆◆ Kouluhallituksen ainoa opistossa suorittama yleistarkastus, ◆◆ Espoo ja Kauniainen kaupungeiksi, Vantaa jonka teki rehtori Lasse Virtanen. Tarkastaja esitti seuraavat kauppalaksi huomautukset: ◆◆ Lasse Virenille kaksi kultamitalia Münche- - Kouluhallituksen kirjeet on esitettävä johtokunnalle ja tehtävä nin olympiakisoissa siitä merkinnät pöytäkirjaan, ◆◆ Richard Nixon 1. Yhdysvaltain presidenttinä - Diariointi ja arkistointi on suoritettava kouluhallituksen ohjei- Neuvostoliittoon den mukaisesti, ◆◆ Musta syyskuu -terroristiryhmän isku - Käsikirjasto on liian suppea, siihen pitäisi hankkia aikuisope- Münchenin olympiakylään tusta käsittelevää kirjallisuutta ja opiston käyttämät oppikirjat. ◆◆ Opiston opettajille tarjottu jouluateria opistotalon Päiväkesti -ravintolassa ◆◆ Opistolle oma 20-paikkainen AA-kielistudio, käytössä myös Töö- lön Yhteiskoulun kielilaboratorio ja Euroscavic-kielistudio

1973 1973 ◆◆ Johtokunta päätti, että nykyisten toimitilojen puitteissa kielen ◆◆ Lakisääteinen neljän viikon vuosiloma opetuksen kasvua on rajoitettava ja työmarkkinakysymyksiä voimaan käsittelevää ja toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen toimintaan ◆◆ Suomessa synnytyslakkouhka, ellei lapsili- liittyvää kurssitoimintaa lisättävä sälaki parane ◆◆ Toiseksi päätoimiseksi opettajaksi 39 hakijasta FM Ilona Koskela, ◆◆ Urho Kekkosen toimikauden jatko pääaine ruotsin kieli poikkeuslailla ◆◆ Opiston päätoimiseksi kanslistiksi yo-merkonomi Eila Nurmilaakso ◆◆ Vietnamin sodan aseleposopimus voimaan ◆◆ Tilattiin kansalaisopistoasioita käsittelevä Opistolehti kaikille ◆◆ Pinochetin sotilasjuntta valtaan presidentti tuntiopettajille Allenden tilalle Chilessä ◆◆ Vuokrattiin Suomen Opettajain Liitolta opistotalon 5. kerrok- sesta viisi huonetta opetustiloiksi Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 63

1974 1974 ◆◆ Tiekohtaiset nopeusrajoi- ◆◆ Apulaisrehtori Anneli Kekkoselle myönnetty 2000 markan stipendi Education in tukset voimaan koko maassa England –kurssia varten Lontooseen, ensimmäinen opiston rahoittama ulko- ◆◆ Keihäsmatkojen toiminnan mailla pidetty opettajakoulutus keskeytyminen rahoitusvai- ◆◆ Uusiksi päätoimisiksi opettajiksi VTL Urpo Kallio (yhteiskunnalliset aineet), keuksien vuoksi FM Soile Kukkola (englannin ja italian kielet), HuK Leena Mäntymaa (saksan ◆◆ Suurin Suomessa valmis- kieli) ja HuK Ritva Seppänen (ranskan ja espanjan kielet) tettu tavara, öljynporaus- ◆◆ Opiston järjestämälle ensimmäiselle tuntiopettajakurssille osallistui 26 opettajaa lautta valmiiksi ◆◆ Vuokrattiin opistotalon kellarikerroksesta 80 m2 käsittävä luokkahuone. Johtokunta ◆◆ Uri Geller taivuttaa televisi- lausui päätöstä tehdessään toivomuksen, että kellaritiloista pitäisi päästä pois! ossa teräksestä valmistetun ◆◆ Kuvataideaineiden opetus käyntiin opistossa kuvaamataidon opettaja Aamos teelusikan Suomelan vetämänä ◆◆ Abba-yhtye voittoon ◆◆ Kansalaisopistojen erillinen opettajaharjoittelu käynnistyi koko maassa, opisto Euroviisuissa Waterloo- mukana alusta pitäen kappaleellaan

1975 1975 ◆◆ Turvavyönkäyttö henkilöau- ◆◆ Peruskouluopetus aikuisille alkanut opistossa toliikenteessä pakolliseksi ◆◆ Sosiaalipolitiikan peruskurssin suoritti hyväksytysti 32 opiskelijaa ensimmäi- ◆◆ Helsingin uusi messukeskus senä avoimen korkeakouluopetuksen kurssina ja Hanasaaren kulttuurikes- ◆◆ Yo-merkonomi Marja-Liisa Tirronen opiston ensimmäiseksi toimistonhoitajan kus käyttöön nimikkeellä valituksi toimihenkilöksi ◆◆ ETYK-kokous Finlandia- ◆◆ STL:n luottamusmieskurssin opiskelijalta anastettiin opiston naulakosta uusi talossa Helsingissä nahkatakki ja käsineet. Johtokunta päätti korvata puolet anotusta korvaussum- ◆◆ Anne Pohtamosta Miss masta eli 370 mk. Rehtori velvoitettiin huolehtimaan siitä, että kurssiohjeisiin Universum liitetään maininta, ettei opisto vastaa opiskelijoiden päällysvaatteista. ◆◆ Espanjaa lähes 40 vuotta ◆◆ Henkilökunnan lisääntymisen takia opiston kanslia siirrettiin silloiseen luokka hallinnut Francisco Franco 6:een opistotalon ensimmäisessä kerroksessa kuollut ◆◆ Opiston lukiokursseilta valmistunut yhteensä 111 ylioppilasta, kun mukaan las- ketaan kevään uudet 14 lakin saanutta abiturienttia ◆◆ Opistossa vieraana ay-sihteeri Juho Mullonen Petroskoista pitäen luennon aiheesta Neuvosto-Karjalan ammattiyhdistystoiminta ◆◆ Johtokunta hyväksyi opetussuunnitelman muutokset ja lisäykset muilta osin, paitsi Puhe- ja esitystaidon jatkokurssi poistettiin ohjelmasta! Ilmeisesti ainoa 1976 tapaus laatuaan opiston historiassa! ◆◆ Itsenäisen Suomen ensim- mäinen poliisilakko ◆◆ Åke Lindmanin ohjaama tv- 1976 sarja ”Myrskyluodon Maija” ◆◆ Opisto osallistunut yhdessä Helsingin seudun muiden kansalaisopistojen kanssa ◆◆ Lapuan patruunatehtaan Helsingin keskusvankilassa vangeille järjestettyyn keskikouluopetukseen mate- räjähdysonnettomuudessa matiikassa, fysiikassa ja suomen kielessä 40 kuollutta ◆◆ FM Kaarina Merenheimo päätoimiseksi äidinkielen opettajaksi ◆◆ Lasse Viren kaksinkertainen ◆◆ Opiskelumaksujen korotus 100 %:lla opiston heikentyneen taloudellisen tilan- olympiavoittaja Montrealin teen vuoksi. Valtionapusäännöksistä poistettu opiskelumaksujen kattomäärä- kisoissa ykset syyslukukauden alusta lukien. ◆◆ Kaarle XVI Kustaan ja Silvia ◆◆ AAK-kielistudio vuokrattu yhdeksi illaksi Suomalaiselta Yhteiskoululta Sommerlathin häät ◆◆ Kouluhallituksen aloitteen pohjalta opiston johtokunta päätti, että opistolla ei Tukholmassa ole mahdollisuutta osallistua mustalaisten koulutukseen. Opiston viisi vuosikymmentä 1970-luku 64

1977 1977 ◆◆ Opiston ensimmäinen kehittämissuunnitelma valmiiksi johtokunnan ja hen- ◆◆ Puu- ja pylväskatajien myynti kilöstön yhteistyön tuloksena kielletty ◆◆ TVK:n ja sen jäsenjärjestöjen koulutustarpeet opiston koulutusalueilla kar- ◆◆ Vermon ravirata valmistunut toitettu ja opiskelijatutkimus toteutettu ◆◆ Loviisan ydinvoimalan ensimmäi- ◆◆ Opiston talous kohentunut omistajayhteisön määrärahan lisäyksen ja opis- nen reaktori käyttöön kelijamaksujen korotusten ansiosta, kymmenisen vuotta kestänyt jatkuva ◆◆ 575 kuollutta kahden jumbojetin vekselien ja järjestövippien ottamisen aika ohi törmäyksessä kiitoradalla ◆◆ Päätoimisten opettajien täydennyskoulutuksen merkittävä lisääntyminen Teneriffalla ◆◆ Työterveyshuollon käynnistyminen opistossa ◆◆ Charles Chaplin kuollut Sveitsissä ◆◆ Ensimmäisten video-kuvanauhurilaitteiden hankinta opistoon 1978 ◆◆ Urho Kekkoselle 260 valitsija- 1978 miestä presidentin vaalissa ◆◆ Ensimmäiset peruskoulun lopputentit järjestetty opetuksen alettua luku- ◆◆ Tulipalon aiheuttamat pahat tuhot vuonna 1975–76, yhteensä 65 todistusta jaettu Vanhalla ylioppilastalolla ◆◆ Uutena ay-toimintakurssina järjestöaktiivin peruskurssi neljän viikonlopun ◆◆ Imatralla Valco Oy:n kuvaputki- kurssipakettina, osallistujat eri puolilta Suomea tehdas käyttöön ◆◆ 20 opiskelijapaikan Auditek IC 1000 -kielistudio hankittu ◆◆ Historian ensimmäinen koeputki- ◆◆ Johtokunta hyväksynyt ensimmäisen henkilöstön koulutussuunnitelman lapsi Englannissa ◆◆ Henkilöstöpoliittisen työryhmän ja tiedotustoiminnan kehittämistyöryh- ◆◆ Uskonlahkon 914 jäsenen joukko- män raportit valmiiksi itsemurha Guayanan viidakossa

1979 1979 ◆◆ Luonnonsuojelijoiden ja viljelijöi- ◆◆ Opiston järjestämässä opettajien koulutustilaisuudessa teemana ”Opiske- den yhteenotto Forssan Koijärvellä lijakeskeiset opetusmenetelmät”, luennoitsijana prof. Matti Peltonen Tam- ◆◆ Virtain vanhainkodin palossa 27 pereen yliopistosta, osanottajia 105 kuollutta ◆◆ Kouluhallituksen myöntämä kokeiluvaltionavustus 12.000 mk kielten opetukseen ◆◆ Iranin keisarikunta kukistettu, ◆◆ Opiston kirjanpito siirretty Skop:n ATK-järjestelmän piiriin pappisvalta tilalle ◆◆ Erityistä huomiota opiskelijoilta tulleen palautteen perusteella peruskou- ◆◆ Ensimmäiset Vietnamin venepa- lun yläasteen opetusjärjestelyihin ja opinto-ohjaukseen kolaiset Suomeen ◆◆ Intensiivi- ja lyhytkurssikokeilut opiston vieraiden kielten opetuksessa ◆◆ Margaret Thatcherista Euroopan käynnistyivät ensimmäinen naispääministeri

1980 1980 ◆◆ Lasse Pöysti Ruotsin päänäyttä- ◆◆ Ammattiyhdistys- ja järjestötoimintakurssien merkittävä vähentyminen mön Dramatenin johtajaksi omistajayhteisöjen siirryttyä käyttämään TJS-opintokeskuksen palveluja ◆◆ Juha Mieto hävinnyt 15 km:n ◆◆ Taideaineiden opetusta lisätty, uutena aineena pianonsoitto hiihdon olympiakullan 1/100 ◆◆ Merkittävin opetusvälinehankinta 16 mm Bell&Howell elokuvaprojektori sekunnilla ◆◆ Opiston kolmen kansalais- ja työväenopistojen rehtoriharjoittelijan tutki- ◆◆ Ronald Reagan Yhdysvaltain mus opiskelijoiden opiskelumotiiveista ja mielipiteistä valmistunut presidentiksi ◆◆ FM Merja Suvanto ranskan ja espanjan kielten päätoimiseksi opettajaksi ◆◆ John Lennon ammuttu New Yor- ◆◆ Aikuiskasvatuksen pedagoginen perustutkinto Tampereen yliopiston tut- kissa kadulle kotinsa edustalla kintovaatimusten mukaan opetusohjelmaan vuosina 1980–1983 ◆◆ Ensimmäinen vaaleilla valittu ◆◆ Joulun opettajakokouksen yhteydessä Mai-Brit Heljon, Tommi Rinteen ja naispresidentti Vigdis Kalle Juurelan esittämä huvinäytelmä Täysosuma opiston salissa Finnbogadottir OPISTON VIISI VUOSIKYMMENTÄ 1980-LUKU

Paneelikeskustelu ”Toimihenkilöliike tänään” opiston 20-vuo- tisjuhlan yhteydessä 1981. Vasemmalta Matti Kinnunen (TVK), Samuli Apajalahti (Akava), Kaarina Merenheimo ja Urpo Kallio (opisto), Jarmo Tammenmaa (STTK) sekä Lauri Ihalainen (SAK). Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 66 80 Henkilömuutoksia

piston johto vaihtui 1980-luvun kuluessa. Joh- Otokunnan puheenjohtajana toimi vuosina 1978– 1984 yhteensä seitsemän eri henkilöä. Vaihtuvuus oli suurta. Tilanne vakiintui, kun puheenjohtajaksi va- littiin vuonna 1984 mittausteknikko Timo Sundberg KVL:sta, joka toimi tässä tehtävässä kevääseen 1992 asti. Vuonna 1984 vaihtui myös opiston rehtori FM Opiston 20-vuotisjuhlajulkaisun kansi. Aimo Purhosen siirtyessä eläkkeelle. Uudeksi rehto- riksi valittiin ainoana hakijana opiston yhteiskunnal- listen aineiden opettaja, VTL Urpo Kallio. Hän tuli lutuksen tarkoituksena oli saada aikaan opiston kes- tehtävään Helsingin yliopistosta, jossa hän toimi as- kipitkän tähtäyksen suunnitelma. sistenttina Osuustoimintaopin laitoksella ja sen li- Koulutuksen aikana pidettiin johtokunnan ja hen- säksi sosiaalipolitiikan opettajana, erityisalueena työ- kilöstön yhteinen kehittämisseminaari, jossa käsitel- politiikka. tiin opiston tulevaisuuden näkymiä tulevaisuuden Yhteiskunnallisten aineiden opettajaksi valit- ennusteista lähtien, opiston koulutusfilosofiaa ja toi- tiin vuonna 1984 YTL Reima Lehtimäki, jonka ti- minta-ajatusta sekä listattiin ongelmia, jotka tuli rat- lalle tuli YTM Marja-Leena Solovjew vuonna 1988. kaista. Opistoon saatiin myös ensimmäinen päätoiminen Johtokunta hyväksyi vuonna 1983 opiston kehit- tietotekniikan opettaja, kun FM Kari Kantanen toimi tämissuunnitelman vuosiksi 1983–87. Uusi kehittä- vuosina 1988–1991 Aktiivi-Instituutin ja Virkailijain misohjelma poikkesi edellisellä vuosikymmenellä hy- kansalaisopiston yhteisenä opettajana. väksytystä ohjelmasta siinä, että valmistelutyötä teki opiston koko henkilökunta yhdessä. Opiskelijoiden ja tuntiopettajien toivomuksia ja näkemyksiä myös sel- Suunnitelmallinen kehittäminen vitettiin työn kuluessa. pysyväksi toiminnaksi Ohjelmassa ilmaistiin opiston koulutusfiloso- fia näin: ”Virkailijain kansalaisopisto on yhteiskun- Opiston toimintojen suunnitelmallinen kehittämi- nallista kehitystä herkästi, mutta kriittisesti heijaste- nen tuli pysyväksi työtavaksi 1980-luvun alkupuo- leva aikuisoppilaitos. Se on opiskelijoiden omakseen lella. Siitä lähtien tehtiin säännöllisesti kehittämis- kokema inhimillisen kasvun koulutuskeskus. Se luo työtä, laadittiin kehittämissuunnitelmia ja pidettiin myönteisiä koulutusasenteita sekä tyydyttää tehok- vuosittaisia kehittämisseminaareja ja -päiviä. kaasti ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisimmalla Rehtori ja kolme päätoimista opettajaa osallistui- tavalla opiskelijoidensa koulutustarpeita toimintaym- vat vuosina 1980–83 Suunnittelun ja päätöksenteon päristön jatkuvaan muutokseen herkästi reagoiden”. SPS -seminaareihin Suomen Nuoriso-opistossa Mik- Opiston toiminta-ajatus ja toiminnan painopis- kelissä. Koulutusta veti rehtori Kari Pääskynen. Kou- tealueet ilmaistiin näin: ”Virkailijain kansalaisopis- Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 67

Ansiomerkkien saajat 20-vuotisjuhlissa. Alarivi vasemmalta: Kaarina Merenheimo, Leena Mäntymaa, Toivo Kalaoja, Toini ja Paavo Aarnipuu, Lassi Mustonen ja Uuno Peltoniemi. Ylärivi vasemmalta: Urpo Kallio, Ilona Koskela, Pirkko-Sisko Häkinen, Anneli Kekkonen, Soile Kukkola, Ritva Rantanen ja Marja Vasama.

Vasemmalta: Pirkko Mäkinen, Aimo Purhonen ja Anneli Kekkonen ottavat vastaan opiston 20-vuotisonnitteluja entisiltä johtokunnan puheenjohtajilta Matti Kaukorannalta ja Olavi Suomiselta. Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 68

Opiston kuoro Suomen Laulu esiintyy 20-vuotisjuhlassa johtajanaan Ensti Pohjola.

ton toiminta-ajatuksena on työelämässä mukana ole- vien yleissivistävästä ja yhteiskunnallisesta, erityisesti ammattijärjestötoimintaan liittyvästä koulutuksesta huolehtiminen TVK:n jäsenkentän koulutustarpei- den mukaisesti. Ay- ja järjestökoulutustoiminnan li- säksi opisto on erikoistunut kieltenopetukseen, perus- koulu- ja lukio-opetukseen sekä korkeakoulukurssien opetukseen.” Tämä kehittämisohjelma edusti OD (Organiza- tional development) -suunnittelua. Se lähti toden- näköisestä tulevaisuuden skenaariosta. Opiston toi- minnan kehittäminen jaettiin 17 avaintulosaluee- seen, joiden tavoitteet ja vuosittaiset toimenpiteet kirjattiin. Ohjelman toteutumista seurattiin vuosit- tain ja samalla täsmennettiin seuraavan vuoden toi- menpiteitä. Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 69

Kansalaisopisto-opetus ten keskeinen asema näkyi myös päätoimisten opet- monipuolisemmaksi tajien suurena määränä. Kieltenopetuksessa siirryttiin kommunikatiiviseen 1980-luvulla opiston kaikki opetus oli vielä kansalais- opetukseen. Ajatuksena oli, että opiskelijat tarvitsevat opisto-opetusta. Seuraavalla vuosikymmenellä tilanne kaikilla tasoilla kielitaitoa. Käytännössä opetus eteni muuttui maksupalvelukoulutuksen, erityisesti työvoi- kielitiedosta kielitaitoon. Tavoitteena oli kielen suul- mapoliittisen koulutuksen alkaessa opistossa. Ope- linen ja kirjallinen hallinta. Suggestopedisen opetus- tustuntien määrä kasvoi vuosikymmenen aikana hi- metodin käyttö alkoi työvuonna 1982-83 englannin taasti. Lukuvuonna 1979–80 opetustunteja oli vähän kielessä ja laajeni seuraavana vuonna kolmeen kieleen. yli 11 000 ja lukuvuonna 1989–90 vastaavasti vähän Opintoneuvontaa tehostettiin ja käytössä oli kirjallisia yli 13 000. Opetustarjonta monipuolistui kehittämis- lähtötasotestejä ja ylimmillä tasoilla haastatteluja. Perin- työn ja henkilöstörakenteen muutosten seurauksena. teisen, kaksoistuntina viikossa toteutetun kielten ope- Opistossa kieltenopetus on ollut keskeisin ope- tuksen ohella alettiin toteuttaa intensiivisempää ope- tusalue koko sen historian ajan. 1980-luvulla kielten tusta sekä ilta- että viikonloppukursseina. Eri ammatti- osuus kaikista opetustunneista oli noin puolet. Kiel- ryhmille kohdennettuja kielikursseja myös lisättiin.

Pianonsoitossa on ollut eniten opetusta vuosien varrella musiikin alueella.

Stig Westerlund ohjasi opiskelijoitaan laivurikursseilla Saija Purhonen (vas.) kuvataideopiskelijoita ohjaamassa. vuosina 1967–1982. Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 70

Opetuksen monipuolistuminen ja laajenemi- nen näkyi erityisesti taideaineissa. Siihen vaikutti- vat erityisesti päätoimisen opettajan toimen perus- taminen 1980-luvun puolivälissä ja toimeen valitun opettajan, TaM Hannu Kaupin aktiivinen toiminta oman alueensa kehittämisessä. Uusia kurssisisältöjä ja kohdennettuja kursseja lisättiin. Käynnistettiin myös ns. kuvataiteen perusopetus, syksyllä kuvatai- teen peruskurssi ja keväällä jatkokurssi taideoppilai- toksiin pyrkiville. Piirustuksessa ja öljyvärimaalauk- sessa otettiin tasokurssit käyttöön. Kuvataidematkoja ja teatteriretkiä tehtiin ulkomaille. Kesäiset maisema- maalauskurssit TVK-opistolla Kirkkonummella täy- densivät talviaikaista opiskelua. Vuonna 1988 saatiin opistotalosta pienehkö kuvataideopetustila käyttöön. Pari vuotta myöhemmin opisto vuokrasi opistotalon 7.kerroksesta TVK:n Koulutussäätiöltä 326 m2 lisäti- laa, johon kunnostettiin laajempi opetustila taideope- tuksen käyttöön. Kuvataiteiden lisäksi myös musiikin opetusta lisättiin merkittävästi. Yhteiskunnallisten aineiden osuus oli moninker- taista maan kansalaisopistojen opetuksen keskimää- rään verrattuna, mutta kuitenkin selvästi alle 10 %. Järjestökurssien siirryttyä 1970-luvun lopulla pe- rustetun opintokeskuksen piiriin avoin korkeakou- luopetus lisäsi yhteiskunnallisten aineiden opetus- tarjontaa. keväällä 1991, molemmat vähentyneen kysynnän 1980-luvulla opistossa järjestettiin eri teemoista vuoksi. Opiston toiminnan tärkeän osan, koulukurs- vuosittain keskimäärin kaksi yleisluentosarjaa, joista sien, elinkaari oli lopussa. Seuraava vuosikymmen toi ei peritty opiskelijamaksuja. Aihepiireistä esimerk- opetusohjelmaan suuria muutoksia. kejä: ”Tasa-arvo kehittyvässä yhteiskunnassa”, ”Elä- män uudistuvat arvot”, ”Työmarkkinajärjestöt ja eloonjäämisen ehdot”, ”Geisha-talo, haaremi ja bor- Opettajien koulutuksen delli” ja ”Oudot jutut”. Luennoitsijavieraat olivat laajentuminen huippuluokkaa ministereistä ja yliopiston professo- reista alkaen. Terveyteen ja yliluonnollisiin ilmiöihin Opiston henkilöstökoulutus 1970-luvun puoliväliin liittyneet sarjat keräsivät niin paljon kiinnostuneita, asti rajoittui siihen, että rehtori osallistui Kansalais- että opistotalon suuri sali osoittautui liian pieneksi. ja työväenopistojen Liiton järjestämiin ja muihinkin Toisaalta sarja ”Tutustu omiin kansanedustajiisi” jou- tilaisuuksiin, joissa kansansivistäjiä oli koolla. Vuo- duttiin lopettamaan kesken, kun viimeistä edellisen den 1974 tilinpäätöksessä on ensimmäistä kertaa mo- Helsingin vaalipiirin kansanedustajan vierailuun saa- mentti ”kurssikulut”. Siitä alkaen opisto on vuosittain pui vain neljä kuulijaa! Tulivatko poliitikot jo liian tu- panostanut henkilöstönsä koulutukseen lisääntyvässä tuiksi television välityksellä? määrin. Opisto on tukenut henkilöstön koulutustar- Kiinteätavoitteisten koulukurssien osuus oli mer- peita kolmella tavalla. Ensiksi opiston päätoiminen kittävä opiston toiminnan ensimmäisestä syksystä henkilöstö ja tuntiopettajat ovat voineet ilmaiseksi 1961 aina 1980-luvun lopulle asti. Peruskouluope- tai muita edullisemmin osallistua opiston ohjelmassa tus loppui opistossa vuonna 1988 ja lukio-opetus oleville kursseille. Toiseksi opisto on itse tai yhdessä Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 71

Suuressa luentosalissa on pidetty pääosin yleisluentoja, avoimen yliopiston opetusta ja tenttejä sekä opiston juhlatilai- suuksia. jonkin muun koulutusyksikön kanssa järjestänyt tar- toinen vuosi siihen asti, kun aikuiskasvatustiede op- vittavaa koulutusta. Kolmanneksi opisto on taloudel- piaineena yhdistettiin kasvatustieteeseen. lisesti tukenut niitä, jotka ovat osallistuneet opiston Opiston ylläpitäjäjärjestön Toimihenkilöjärjestöjen ulkopuolella järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. Opintoliitto TVO:n järjestämät kouluttajaseminaarit Vuodesta 1974 alkaen on järjestetty uusien tun- käynnistyivät 1970-luvun puolivälissä. Niiden tarkoi- tiopettajien perehdyttämiskoulutusta, aluksi Kan- tus oli saattaa yhteen järjestöjen ja opistojen koulut- salais- ja työväenopistojen liiton runkosuunnitel- tajia yhteen pohtimaan aikuiskoulutuksen ajankoh- man mukaan. Opisto järjesti 1970-luvun loppupuo- taisia kysymyksiä eri teemoista. Seminaareja pidettiin lelta lähtien myös aikuiskoulutuksen teemapäiviä. Ne 1980-luvulla säännöllisesti, useimmin TVK-opistolla. suunnattiin opiston omille opettajille, Helsingin seu- Tähän liittyi vuosina 1983–85 järjestetty kognitiiviseen dun muiden opistojen opettajille ja TVK-laisten liit- oppimisnäkemykseen pohjautuva Didaktiikka-koulu- tojen kouluttajille. Ulkopuoliset asiantuntijat olivat tus. Pääkouluttaja oli alan guru, myöhemmin profes- useimmiten yliopistojen kasvatustieteellisten oppiai- sori Yrjö Engeström. Sen jälkeen toteutettiin alkaneen neiden tai aikuiskoulutushallinnon johtavia edusta- kehittämishankkeen yhteydessä toiminnan teoriaan ja jia maassamme. uuteen pedagogiikkaan pohjautuvaa koulutusta, jonka Opisto järjesti vuosina 1981–83 yhteistoiminnassa vetäjinä olivat Engeström ja Antti Kauppi. Tampereen yliopiston kanssa aikuiskasvattajien pe- 1980-luvun loppuvuosina opisto järjesti kaksi 40 dagogiseen perustutkintoon tähtäävää opetusta, jossa tunnin Didaktiikka I -koulutustilaisuutta TVK-opis- opiston omia opettajia oli sekä kouluttajina että opis- tolla Kirkkonummella. Näin laajamittainen koulutus kelijoina. Tämän yliopistollisen koulutuksen korvasi tuntiopettajille suunnattuna oli ainutlaatuista tuohon myöhempinä vuosina aikuiskasvatuksen 15 opintovii- aikaan alamme oppilaitoksissa. Koulutukseen osallis- kon opintokokonaisuus (approbatur). Se järjestettiin tui 35 opettajaa. Kursseilla käsiteltiin aikuisopetuk- opistossa Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten seen liittyviä kysymyksiä erityisesti kognitiivisen op- mukaan noin kymmenen vuoden ajan, yleensä joka pimisnäkemyksen ja toiminnan teorian pohjalta. Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 72

Oikealta: Aimo Purhonen ja rehtoriharjoittelijat Merja Suvanto, Anna-Maija Kilpeläinen, Johanna Söderholm, Pekka Rasku ja Helena Eerola keväällä 1981.

Muita opettajien täydennyskoulutuksen muotoja den opetusnäytteiden antamista. Harjoitteluopistoaika olivat opettaja- ja ainejärjestöjen järjestämä koulu- päättyi opistossa vuonna 1992, jolloin opiston rehtori tus, ulkomailta hankittu oppiainekohtainen koulu- allekirjoitti viimeiset kelpoisuustodistukset opettaja- tus ja ulkomaiset tutustumismatkat tarkoituksena harjoittelun osalta yhdessä kouluhallituksen edustajan tutustua kohdemaan aikuiskoulutukseen kokonai- kanssa. Opiston rehtori Urpo Kallio toimi kouluhalli- suutena. tuksen asettaman Kansalais- ja työväenopistojen sekä kansanopistojen yhteisen harjoittelutoimikunnan jäse- nenä vuosina 1982–92. Opiston rooli harjoitteluopistona Opistossa suoritettiin useina vuosina myös kan- sanopistojen sekä kansalais- ja työväenopistojen reh- Opistossa suoritettiin kansalais- ja työväenopistojen torien ja opettajien harjoitteluohjesäännön mukaista opettajaharjoittelua työvuodesta 1974–75 lähtien, jol- rehtoriharjoittelua. Todistukset allekirjoitti tässäkin loin opettajaharjoittelu näissä oppilaitoksissa alkoi. tapauksessa opiston rehtori yhdessä kouluhallituksen Harjoittelijoista oli valtaosa muita kuin opiston omia edustajan kanssa. Harjoitteluopistot oli jaettu parei- opettajia. Harjoittelijoista saatiin kuitenkin opistoon hin niin, että Virkailijain kansalaisopiston hoitaessa paljon hyviä opettajia. kansalaisopistoharjoittelua Kauniaisissa toimiva Työ- Opisto toimi työvuodesta 1984–85 alkaen koulu- väen Akatemia hoiti kansanopisto-osuuden. Yhteis- hallituksen nimeämänä harjoitteluopistona. Monet työ sujui mallikelpoisesti ja harjoittelijoilta saatiin opiston opettajat olivat mukana harjoittelujärjestel- pääosin myönteistä palautetta. mässä joko ohjaavina opettajina tai myös opetusnäyt- teet vastaanottaneen lautakunnan jäseninä. Toiminta oli merkittävää myös siihen osallistuneiden oman ope- Ei koulua vaan elämää varten tustaidon kehittymisen kannalta. Virkailijain kansalais- opisto keskittyi vieraiden kielten ja taideaineiden opet- Virkailijain kansalaisopistossa käynnistyi vuoden 1985 tajaharjoittelun järjestämiseen. Harjoittelu sisälsi mm. lopulla Yrjö Engeströmin johdolla TVK:laisena hen- harjoittelijoiden opintopiirien kokoontumisia, tuntien kilöstökoulutuksena kehittävän työntutkimuksen pro- seuraamista, didaktis-hallinnollisille intensiivijaksoille jekti. Opisto osallistui siihen yhtenä monista hank- osallistumista ja omien numeroarviointeihin päättynei- keista. Myöhemmin opisto oli myös mukana kahdek- Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 73

Urpo Kallio oli mukana palkansaajakeskusjärjestöjen valtuuskuntamatkalla Kazakstanissa 1984. Kuva otettu kouluvierai- lulta Karagandan kaupungissa. san kansalaisopiston yhteisprojektissa, jonka tavoitteet sussa). Päätoiminen kielten opettaja nauhoitti useita olivat samansuuntaiset. Hanke nimettiin Virkailijain opettajien haastatteluja, joita edelsi opettajille suun- kansalaisopiston opetuksen laadun kehittämishank- nattu suppea kysely. keeksi. Käytäntö osoitti, että eri opetusalueiden opet- Historiallisessa analyysissä tarkasteltiin ensiksi tajat olivat mukana hankkeessa vaihtelevalla työpanok- opiston yleisessä profiilissa tapahtuneita muutoksia sella. Selittäviä tekijöitä olivat päätoimisten opettajien ja niiden syitä. Sen jälkeen eriteltiin opetustarjonnan lukumäärä eri opetusalueilla sekä opettajien erilainen ja keskeisten opetusalueiden opetuksen muutoksia ja halu olla mukana kehittämistyössä. niiden syitä. Tämän jälkeen oli esillä opiskelijaraken- Keskeisenä tavoitteena oli analysoida opetustyön teen muuttuminen. Historiallinen analyysi päättyi kehitysvaiheita ja uusia kehitysmahdollisuuksia. Ope- opettajien koulutuksen muutosten ja niiden vaikutus- tustyön muutosta selvitettiin historiallisesti ja ana- ten tarkasteluun. lysoitiin sen ristiriitoja ja ongelmia. Tavoite oli, että Opettajien nykyisiä ajatusmalleja eriteltiin kirjal- opettajat itse erittelisivät omaa työtään ja vaikuttai- listen kyselyjen ja opistossa nauhoitettujen haastat- sivat sen kehittämiseen. Siksi menneen ja nykyisen telujen avulla. Niitä täydennettiin opettajakokouksen opetuskäytännön selvittäminen oli tärkeätä. Keskei- kirjallisilla ja nauhoitetuilla tuotoksilla. Opetustyötä nen lähtökohta oli se, että opettajat toimivat tietoi- selvitettiin neljästä näkökulmasta: opetustyö osana sesti oman toimintansa kehittämiseksi. elämää, suhde opetustyöhön ja opistoon, käsitys ope- Historiallisen analyysin vaiheessa rehtori ja pää- tustyön kokonaisuudesta sekä opetuksen keskeisten toimiset opettajat keräsivät tietoa opiston erilaisista osatehtävien hallinta. kirjallisista lähteistä. Rehtori haastatteli kahta eläk- Luonnos uudeksi lähikehityksen vyöhykkeeksi esi- keelle siirtynyttä edeltäjäänsä (toisaalla tässä julkai- teltiin työtoiminnan analyysin lopuksi. Se perustui Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 74

historiallisen analyysin ja opettajien nykyisten ajat- telu- ja toimintamallien analyysien esille tuomiin ris- tiriitoihin ja ideoihin. Uusien välineiden ja oppimistoiminnan muo- dostamiseksi opiston kehittämistyössä mukana ollut ryhmä jakautui pienryhmiin, joiden tavoitteena oli löytää yhteinen pedagoginen linja. Tämän lisäksi koottiin tietoa opiskelijoiden opistoon, opetukseen ja oppimiseen liittyvistä käsityksistä. Tavoitteena oli saada tietoa myös opiskelijoiden tulevaisuuden kou- lutustarpeista sekä opiston tiedotuksen perilleme- nosta. Opistossa opiskeleville tehtiin useita kirjalli- sia kyselyjä ja ryhmähaastatteluja. Kahteen otteeseen tehtiin sellaisten palvelualan toimihenkilöiden työ- paikkahaastatteluja, jotka eivät olleet koskaan opis- kelleet opistossa. Opiston uusi tehtäväkäsitys muotoutui yhteisen pohdinnan tuloksena prosessin edetessä. Uusi tehtä- väkäsitys vaikutti siihen, että haluttiin puhua ensisijai- sesti oppimisen, ei opetuksen tavoitteista. Toiminnan kohde, opiskelija, asetettiin oman oppimisensa sub- jektiksi. Oppimisen tavoitteet ja opiston/opetuksen toimintastrategiat määriteltiin samassa yhteydessä. Työtoiminnan aloitteellinen kehittäminen tapah- tui päätoimisen opetushenkilöstön kehittämisryh- Opetuksen laadun kehittämishankkeen loppuraportti mässä. Opetuksen laadullinen kehittäminen käyn- ilmestyi 1990. Kannen suunnitteli Hannu Lukkarinen. nistettiin myös viidessä eri ainealueiden tuntiopetta- jien aineryhmässä. Opistossa tehtiin kolme erikseen raportoitua opetuskokeilua. Monimuoto-opetukseen päätoimista opettajaa. Tuotoksena syntyi vuonna liittyvä audio-opetuskokeilu toteutettiin avoimen 1990 opiston julkaisu ”Ei koulua vaan elämää varten. korkeakoulun sosiaalipolitiikan peruskurssilla. Itse- Raportti opetuksen laadun kehittämishankkeesta” ohjautuvan oppimisen kokeilu toteutettiin ruotsin ja (264 s). Päävastuu sen laatimisessa oli ruotsin kielen äidinkielen II luokan opintoryhmässä. Taideaineiden opettajalla Ilona Koskelalla. Raporttia jaettiin opis- päätoiminen opettaja teki opetusmenetelmäkokeilun ton henkilöstön lisäksi kehittävän työntutkimuksen kuvataiteen perus- ja jatkokursseilla. hankkeiden vastuuhenkilöille, opettaja- ja rehtorihar- Kehittämishankkeen arviointi -osassa tarkasteltiin joittelijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille. opetuksen laadun kehittämistä ja kehittämishanketta prosessina. Päätoiminen ruotsin opettaja teki opet- tajahaastatteluja opettajien ajatusmallien muutosten Opiskelijoiden käsityksiä opistosta erittelyä varten. Viisi Helsingin yliopiston aikuiskas- vatuksen opiskelijaa tutki opiston didaktiikka-koulu- Opistossa tehtiin 1980-luvulla useita selvityksiä ja tuksen vaikutusta opettajien ajatteluun ja käytännön tutkimuksia opiskelijoiden keskuudessa. Niissä kar- opetustoimintaan. Aineisto hankittiin haastattele- toitettiin heidän opiskelutarpeitaan ja opiskelumo- malla ja seuraamalla opetuksen toteutusta aikuisopis- tiivejaan sekä käsityksiään opistosta, opetuksesta ja kelijaryhmissä. oppimisesta. Päävastuu hankkeen etenemisestä ja raportoin- Vuonna 1980 neljän rehtoriharjoittelijan ryhmä nista oli työryhmällä, johon kuului rehtori ja neljä teki teollisuustoimihenkilöiden lomakemuotoisen Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 75

koulutustarvekyselyn. Tämä kohdistui teollisuustoi- suus, töykeys, ilkeys ja halveksiva käytös. Hyvin tär- mihenkilöitä edustaneen STL:n Helsingin yhdistyk- keänä vastaajat pitivät opetuksen huolellista suunnit- sen jäseniin. Vastaajista vain n. 10 % oli opiskellut telua ja vaihtelevien opetusmenetelmien käyttöä. opistossa. Parhaiten sopivana kurssimuotona pidet- Vuonna 1981 valmistui myös kolmen rehtorihar- tiin iltakursseja kerran tai kahdesti viikossa. Kyselyn joittelijan raportti, jossa he tarkastelivat opiskelijoi- toteuttajien mielestä iltakurssien suosituimmuus joh- den osallistumisen säännöllisyyttä ja keskeyttämistä tunee siitä, että siihen on totuttu. Eniten vastaajat kielissä, koulukursseissa ja muissa aineissa. Kevätlu- halusivat koulutusta seuraavissa aineissa: vieraat kie- kukaudella säännöllisten opiskelijoiden, jotka olivat let, psykologia, työpolitiikan osa-alueet, liikunta, ko- läsnä vähintään 2/3 tunneista, osuus oli tarkalleen koustekniikka ja neuvottelutaito, suullinen esitystaito sama kuin syyslukukaudella. Syyslukukaudella kes- sekä yhteiskunta- ja talouspolitiikka. Kyselyn suorit- keyttäneitä oli vähän enemmän kuin kevätlukukau- tajat päättelivät, että nämä aineet olivat hyvin tarpeel- della. Kielikursseilla oli vähiten säännöllisiä opiske- lisia järjestöissä aktiivisesti toimiville. lijoita ja eniten keskeyttäneitä. Säännöllisimpiä oli- Kolme muuta rehtoriharjoittelijaa selvittivät sa- vat opiskelijat, jotka opiskelivat muilla kuin kieli- tai mana vuonna opiskelijoiden opiskelumotiiveja sekä koulukursseilla. Syyslukukaudella kielikursseilla ja mielipiteitä opistosta yleensä oppitunnin alussa teh- muilla kursseilla opiskelijoiden keskeyttämisistä yli tyjen ryhmäkyselyjen avulla. Kielikurssilaiset olivat puolet tapahtui lukukauden alkupuolella, mutta kou- kiinnostuneita opiskelusta sinänsä ja tulivat opiske- lukursseilla 2/3 keskeyttämisistä toteutui lukukauden lemaan hyödyllistä taitoa vapaa-ajan viettoa varten. loppupuolella. Kevätlukukaudella kaikkien kurssien Peruskoulu- ja lukiokurssilaiset olivat myös kiinnos- keskeyttämisajankohta painottui talviloman jälkei- tuneita opiskelusta sinänsä ja tulivat täydentämään selle jaksolle. Selvityksessä ei eritelty keskeyttämi- pohjakoulutustaan ja yleissivistystään. Ammattiyhdis- sen syitä. tys- ja järjestökursseille osallistujat halusivat oppia ni- Opiston opetuksen laadun kehittämishankkeen menomaan järjestöelämässä tarvittavia tietoja ja tai- yhteydessä tehtiin keväällä 1987 ryhmähaastatteluja. toja. He olivat muita kiinnostuneempia myös oman Niihin valittiin uusien oppiaineiden nuorehkoja opis- persoonallisuutensa kehittämisestä. Ammattitaidon kelijoita niin, että ryhmät edustivat opiston keskeisiä kohottaminen oli monille vastaajille opiskelua moti- opetusalueita. Lähes kaikki opiskelijat olivat tyyty- voiva tekijä, mutta ei läheskään yhtä voimakas kuin väisiä saamaansa opetukseen. He pystyivät tekemään oman yleissivistyksen kohottaminen. vertailuja opiskeluun muissa opistoissa, koska useim- Vuonna 1981 kaksi rehtoriharjoittelijaa keskittyi milla oli siitä kokemuksia. Kovin kritiikki kohdistui siihen, minkälainen on opiskelijoiden mielestä hyvä opetustiloihin. Ne todettiin puutteellisiksi ja pidettiin opettaja. Perustaidoista tärkeimpänä haastateltavat jopa mahdollisena, että tilat olivat opintojen keskeyt- pitivät opettajan asiantuntemusta. Opettajan on hal- tämisen syy. Jotkut pitivät kurssien alkamisajankoh- littava opetettava asia hyvin. Negatiivisista ominai- taa klo 17.00 liian aikaisena. Espanjan kurssilla opis- suuksista häiritsevintä oli opettajan pedagogisen asi- keleva pienyrittäjä kertoi, että hän joutui sulkemaan antuntemuksen puute. Opettajat arvioivat useiden liikkeensä puoli tuntia ennen määräaikaa, josta asi- mielestä opiskelija-aineksen tason ja oppimistilan- akkaat eivät pitäneet. Ehtiäkseen kursseille hän jou- teen väärin eivätkä kiinnittäneet tarpeeksi huomiota tui käyttämään taksia. Hidas eteneminen kielikurs- opiskelijoihin. Aikuisopiskelussa oli vastaajien mie- seilla aiheutti myös kritiikkiä. Haastateltavat totesi- lestä tärkeää, että opettaja saa opiskelijat innostumaan vat, että yleensä opettaja joutui etenemään hitaimman opiskelusta. Tähän vaikuttaa suuresti se, miten innos- mukaan. Useat toivoivat nopeasti ja hitaasti eteneviä tunut opettaja on itse opetettavasta aineesta. Opet- alkeiskursseja aineissa, joissa opiskelijoita riitti. Toive tajan on myös kyettävä esittämään opetusaines sel- otettiin seuraavan lukukauden ohjelman suunnitte- keästi, raportissa todettiin. Tärkeiksi osoittautuivat lussa huomioon. Haastatteluissa kysyttiin toiveita myös opettajan persoonaan liittyvät myönteiset piir- uusiksi kursseiksi. Useat toiveet sisältyivät jo opiston teet (huumorintajuisuus, avoimuus, miellyttävyys, opetustarjontaan. Tämä osoitti, että opiskelijat olivat iloisuus). Hyvin negatiivisina koettiin tosikkomai- tutustuneet opiston esitteeseen vain oman kurssinsa Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 76

osalta, minkä he myönsivät. Haastattelut osoittivat, että opiskelijat olivat tyytyväisiä ryhmänsä toimin- taan, opettajaan ja opettajan tapaan opettaa. Jos kurs- silla käytettiin luento-opetusta, opiskelijat toivoivat juuri sitä. Jos kyseessä oli ryhmäopiskelu erilaisin käy- tännön harjoituksin, oli se opiskelijoiden toiveena. It- seensä opiskelijat kohdistivat kritiikkiä. Monet tote- sivat, että laiskuus tunnin ulkopuolella hidasti oppi- misen edistymistä. Taideaineiden päätoiminen opettaja teki kirjalli- sen kyselyn kuudessa taideaineiden ryhmässä keväällä 1987. Opetukselta haluttiin selvästi eniten kuvalli- sen ilmaisun kehittämiseen liittyviä perusvalmiuksia, kuten piirustus- ja maalaustekniikoiden opettamista, sommittelua, värioppia ja mittasuhteiden hahmotta- mista. Tavoitteisiin pyrittiin harjoittelemalla jatku- vasti myös vapaa-aikana, työskentelemällä ahkerasti ja seuraamalla opetusta ja muiden opiskelijoiden työs- kentelyä, yrittämällä rikkoa omia piintyneitä tapoja, suhtautumalla vakavasti opiskeluun ja yrittämällä to- sissaan. Kokeilua, enemmän uskallusta, avoimuutta ja lapsekkuutta, omakohtaista ajattelua, keskittymistä ja heittäytymistä toivottiin itseltä. Oppimisessa olennai- sena pidettiin kaikenlaista kasvamista ja tulosten saa- vuttamisen upeaa tunnetta, motivaatiota, aktiivisuutta ja omaa halua. Hyvään oppimiseen kuuluivat myös henkilökohtaisen ohjauksen saaminen ja myötämie- linen suhtautuminen ja kritiikki ryhmässä, palautteen saaminen sekä hyvä, innostunut ja keskittynyt ilma- piiri. Päämäärään pääsemisen esteinä mainittiin lais- kuus ja ajan puute sekä harrastusten ja velvollisuuk- sien moninaisuus. Vastauksista oli luettavissa realis- tinen suhde omiin tavoitteisiin ja opiskelijan oman osuuden huomioon ottaminen hyvän opiskelun sisäl- seja. Myönteisimmät opiskelukokemukset syntyivät lön arvioinnissa. omasta tekemisestä eli kielenkäytön harjoittamisesta. Opiskelijoiden opiskeluunsa liittyviä käsityksiä, Opettajan roolina katsottiin olevan tämän aktivitee- odotuksia ja toiveita kartoitettiin maaliskuussa 1988 tin tukeminen. Tärkeimpiä opiskelumotiiveja näyt- myös kirjallisella kyselyllä. Opiskelijat täyttivät kyse- tivät olevan tarve käyttää kieltä asiakaspalvelutilan- lylomakkeet opintoryhmien kokoontumisten yhtey- teissa työelämässä ja tarve hallita käytännön suulli- dessä. sia ilmaisutilanteita vapaa-aikana. Tiedottamiseen ja Vieraiden kielten opiskelijat olivat tyytyväi- opintoneuvontaan tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota. siä opiston kielikursseihin. Kurssin sisältö, opetta- Taide- ja kulttuuriaineiden opiskelijat olivat myös jan osuus tunnilla, kurssin etenemistahti ja vaikeus- tyytyväisiä opetukseen. Erityisesti annettiin kiitosta taso vastasivat melko hyvin opiskelijoiden odotuk- ohjauksen henkilökohtaisesta luonteesta, mikä liit- sia. Kahden oppitunnin kokoontuminen sai eniten tyi olennaisena osana taiteen tekemisen kurssei- kannatusta. Intensiivikurssilaiset kannattivat pi- hin. Kurssien pidentämistä, erityisesti kevään valoi- tempiä kertakokoontumisia ja tiiviimpiä lyhytkurs- san ajan hyväksikäyttöä ajoituksessa toivottiin. Tämä Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 77

johtui ainakin osittain siitä, että kurssin loppuminen opiskelijat saivat ylivoimaisesti eniten tietoa netti- oli jo näköpiirissä ja intoa opiskeluun näytti vielä ole- sivuilta, joiden ylläpito opistossa aloitettiin vasta jou- van. Useille opiskelu oli vastapaino työlle, vaikka mu- lukuussa 1996! kana oli useita taideoppilaitoksiin pyrkiviä. Musiikin opiskelusta tuntui olevan hyötyä etenkin lasten pa- rissa työskenteleville. Arviointia Koulu- ja korkeakoulukurssien opiskelijatkin oli- vat tyytyväisiä opetukseen: kurssien sisältöön, opet- Virkailijain kansalaisopistossa tapahtui paljon myön- tajan osuuteen tunnilla, työtapoihin, kurssin vaike- teistä kehitystä 1980-luvulla. Opiston toimintaa edis- usasteeseen ja etenemistahtiin. Kurssin kokonaistun- tettiin monin eri tavoin 1970-luvun lopulla alkaneen timäärä ja yhden kokoontumiskerran pituus myös suunnitelmallisen kehittämistyön ja johtokunnan hy- tyydyttivät valtaosaa vastaajista. väksymien kehittämisohjelmien pohjalta. Päähuomio Opiston eri opintoryhmissä tehtiin vuosina 1987 kohdistui opetuksen laadun kehittämiseen. Opiston ja 1989 suppeat kyselyt, joilla pyrittiin kartoittamaan sisäinen tiedonkulku parani sekä opettajien ja muun opiston ulkoisen tiedottamisen eri muotojen perille- henkilöstön täydennyskoulutus käynnistyi. Opis- menoa. Opiskelijat täyttivät ryhmän kokoontumisen ton arvostus kehittyvänä aikuisten oppimisyhteisönä yhteydessä yhden sivun pituisen lomakkeen. Opiske- nousi mm. kouluhallinnon piirissä. Tästä olivat hy- lijoista yli 3/4 oli helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaa- vänä osoituksena opiston saama peruskoulun todis- laisia alle 1/5, espoolaisia kuitenkin enemmän. Suu- tuksenanto-oikeus ja opiston valitseminen kansalais- rin yllätys oli se, että molemmilla kerroilla vastaajista opistojen opettajien ja rehtorien harjoitteluopistoksi. noin puolet ei ollut opiskellut opistossa aikaisemmin. Taideaineiden lisääntyneestä tuntimäärästä huoli- Tämä tuntui oudolta, kun ottaa huomioon sen, että matta kouluhallitus ei myöntänyt opistolle lupaa pe- opiston suosituimmassa aineryhmässä vieraissa kie- rustaa päätoimista taideaineiden opettajan tointa lissä opetusta oli useilla tasoilla ja yleinen käytäntö useista anomuksista huolimatta. Tilanne muuttui sen oli, että opiskelija jatkoi opiskeluaan usean vuoden jälkeen, kun opisto oli valittu harjoitteluopistoksi. Ai- ajan. Ilahduttavaa oli, jos tulos johtui edes osittain nealueelle voitiin valita päätoiminen opettaja työkau- onnistuneesta tiedottamisesta. Toisaalta saattoi kriit- den 1985–1986 alusta. tisesti kysyä, olivatko opiskelukokemukset opistossa Koulutuksen vaikutuksesta omaan työhön opiston olleet kielteisiä, kun ns. vanhojen opiskelijoiden osuus neljä päätoimista opettajaa kertoivat opetuksen laa- ei ollut suurempi. Opiskelijoiden suuri vaihtuvuus dun kehittämishankkeen vuonna 1990 ilmestyneessä johtui ehkä myös tyytymättömyydestä saatuun ope- loppuraportissa näin: tukseen, kurssimaksujen korkeuteen tai opiston ope- Englannin kielen opettaja: ”Menin mukaan sug- tustarjontaan. Tulokset eivät antaneet vastauksia näi- gestopedisen opetuksen opettajakoulutukseen. Siinä hin arveluihin. yhdistyivät suuremmat aihekokonaisuudet, runsas ja Opiskelijakyselyn tärkein tavoite oli saada tie- monipuolinen harjoittelu aidon tuntuisissa tilanteissa, toa opiston tiedottamisen onnistumisesta. Vastauk- rentoutunut olo ja hauskuus eli kaikki ne elementit, set osoittivat, että opiston oli tarkoituksenmukaista joita vuosien myötä olin tietoisesti tai alitajuisesti et- käyttää useita eri kanavia tiedottaessaan palveluistaan sinyt. Tämä lähestymistapa oppimiseen (lähinnä hu- asiakkaille. Useampi kuin joka toinen oli saanut virik- manistinen) heijastui heti suunnittelutyöhöni ja opet- keen tulla kurssille opiston ohjelmaesitteeseen tutus- tamiseeni. Opiskelijakeskeisyys sai nyt mielestäni tuttuaan. Esitteen jakelu työpaikoille, kirjastoihin ja kokonaisvaltaisemman merkityksen.” …”Suggestope- koteihin tuotti hyvää tulosta. Opiston ilmoittelu Hel- diassa kiinnitetään runsaasti huomiota oppimisilma- singin Sanomissa toi opistoon noin viidesosan opis- piiriin ja siinä pyritään ottamaan käyttöön opiskeli- kelijoista, muu maksullinen lehti- tai paikallisradioil- jan alitajuiset resurssit tehostamaan ja nopeuttamaan moittelu ei tavoittanut juuri ketään. Moni sai tiedon oppimista. Kognitiivisessa opetuksessa tarkkaillaan, kursseista työtovereiltaan ja muilta tuttaviltaan tai jat- miten oppiminen tapahtuu. Itselleni jäi voimakkaasti koi aikaisempaa opiskeluaan opistossa. 2000-luvulla mieleen se, että on muistettava koko ajan kysyä: miksi Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 78

teen näin? Palveleeko tämä oppimista vai mitä? Kum- Opiskelijat olivat useiden opiskelijakyselyjen ja massakin suuntauksessa on kuitenkin tavoitteena op- haastattelujen mukaan yleensä tyytyväisiä opistoon piminen, mikä puolestaan edellyttää hyviä oppimis- ja saamaansa opetukseen. Opintoryhmäkohtaisia ke- tehtäviä. Yhteenvetona voin todeta, että olen nykyään hittämisehdotuksia kuitenkin tehtiin. Ryhmäkoh- erilaisten opetusteorioiden ja -menetelmien sekakäyt- taiset vastaukset annettiin kunkin ryhmän opettajan täjä, mutta en toivottavasti sokea marionetti.” tietoon ja niistä kehotettiin keskustelemaan opinto- Ruotsin kielen opettaja: ”Saamani koulutus 80- ryhmissä. Kirjallisen kyselyn rajoitukset tulivat esille luvun alussa sekä yhteinen pohdinta eri työryhmissä tehdyissä selvityksissä. Läheskään kaikki eivät vas- vaikuttivat opetuksessani opiskelijakeskeisten työ- tanneet avovastauksisiin kysymyksiin, jotka yleensä tapojen lisääntyvään käyttöön, erilaisten kommuni- antavat enemmän informaatiota. Suljettuihin vas- katiivisten aktiviteettien kokeiluun opetuksessa sekä tausvaihtoehtoihin vastattiin näissäkin kyselyissä et- kriittisempään suhtautumiseen valmiiseen oppimate- simällä keskimääräistä myönteisempi vaihtoehto. riaaliin. Yhtenäistä teoriapohjaa opiskelijakeskeisyy- Se on yleistä opetusta arvioitaessa. Opiskelijat oli- delle ei minulla kuitenkaan ollut. Sen sain osallistu- vat yleisesti ottaen tyytyväisiä siihen, mihin he olivat essani TVO:n järjestämään kolmivuotiseen didak- tottuneet. Myönteisen palautteen määrä korostui lu- tiikkakoulutukseen. Saamastani koulutuksesta tämä kukauden lopulla keväällä tehdyissä kyselyissä. Tyy- kurssisarja on eniten vaikuttanut näkemykseeni ope- tymättömiä oli todennäköisesti enemmän opintonsa tuksesta ja ennen kaikkea oppimisesta. Koko kiel- keskeyttäneiden joukossa, joita ei näissä selvityksissä tenopetuksesta harjoitustyönä tekemäni ns. orien- tavoitettu. Palautteista voi lukea myös sen, että kaikki taatioperusta pakotti minut pohtimaan kohderyhmän ei ainakaan ollut pahasti vialla opistossa opiskelijoi- tarpeita ja opetuksen suunnittelua ja toteutusta perus- den näkökulmasta katsoen. teellisemmin kuin aikaisemmin olin koskaan tehnyt.” 1980-luvun lopulla päättyi opetuksen laadun mo- Äidinkielen opettaja: ”Kognitiivisen didaktii- nivuotinen kehittämishanke opistossa. Se pohjautui kan kurssit muuttivat näkemyksiäni ehkä selvimmin. toiminnan teoriaan ja kehittävään työntutkimukseen. Koulutus korosti opiskelijan osuutta oppimisensa Loppuraportissa todettiin, että hankkeen vaikutusta subjektina. Opettaja on työn ohjaaja, oppimaan saat- opetuksen laadun kehittymiseen ei ollut helppo osoit- taja. Huolellisesti suunniteltujen ja kiinnostavien op- taa. Opetuksen laadun määritteleminen ja mittaami- pimistehtävien avulla pyritään tiettyihin oppimiste- nen osoittautui hyvin ongelmalliseksi. Laadukas ope- koihin ja oppimiseen. Tehtävä ei ole helppo, ja viime tus saanee aikaan pysyviä muutoksia oppijassa ja on vuodet ovatkin minulta kuluneet menetelmää harjoi- siis vaikuttavaa. Mitä se edellyttää opettajalta eri ti- tellessa.” lanteissa ja miten hänen on hyvä toimia yksittäisen Taideaineiden opettaja: ”Tultuani valituksi v. 1985 aikuisopiskelijan oppimisen edistämiseksi? Ei liene Virkailijain kansalaisopiston päätoimiseksi taideai- olemassa vain hyviä ja huonoja oppimisnäkemyksiä neiden opettajaksi varsinaisten koulutustilaisuuk- ja toimintatapoja. sien osuus alkoi kasvaa ja didaktisten aiheiden käsit- Hankkeemme osoitti, että käyttämämme me- tely korostua. Opetukseni muotojen ja sisällön sekä netelmä oli hyvä organisaation kehittämisen väline, opetuksen laadun arvioiminen on vaikeaa. Kiintoisaa mutta samalla työläs ja vaativa. Poikkeuksellista tässä se on ollut aina, usein hyvin haastavaa. Kokeilujeni hankkeessa oli työn ohjaajan Yrjö Engeströmin mu- avulla olen yrittänyt kääntää opetuksen ja kurssitar- kaan se, että hankkeessa aktiivisimmin mukana olleet jonnan kärkeä sille alueelle, joka sijoittuu opiskelijoi- tekivät työn oman päätyönsä ohessa ja vielä itse ra- den toiveiden ja oman kiinnostuksen välimaastoon. portoivat hankkeen eri vaiheista yksityiskohtaisesti. Todellinen kuvataiteen opetuksen ja opiskelun laa- Raportti päättyi lauseeseen: Työyhteisö ei ole koskaan dullinen kehitys on mahdollista vasta, kun opetuksen valmis, mutta sitä voidaan aina kehittää. esteinä olevat kiusalliset tiloihin, välineisiin ja opiske- luaikaan liittyvät ongelmat on ratkaistu.” Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 79 50 vuotta – 50 lehtileikettä

1980-LUKU

Tildun Tieto ja Uutinen 2.9.1985 Neljännesvuosisata helsinkiläisenä opinahjona

Virkailijain kansalaisopiston synty- Opetustunteja kertyy vuosittain noin sanat lausuivat ne Toimihenkilö- ja 12 500. Erilaisia kursseja pidetään Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton vuosittain yli 400. lukuisat jäsenet, jotka halusivat työn- Koska ”Virkailijat” kuuluvat am- sä ohella lukiosivistystä. Opisto pe- mattiyhdistysliikkeelle, on ohjel- rustettiin vuonna 1961. Se oli silloin massa painokkaasti mukana edun- ja on yhä maan ainoa ammattiyhdis- valvontatiedot ja –taidot. Samal- tysliikkeen omistama kansalaisopis- la yhteiskunnallisten aineiden osuus to. Opiston alkuidea oli tarjota opin- opistossa on suurempi kuin muissa tie iltalukion ja itseopiskelun väliin. kansalaisopistoissa. Mutta parhai- Tähän mennessä tuon tien päässä on ten kadun helsinkiläinen ehkä tuntee noin 250 ahertajaa painanut valkola- ”Virkailijat” kieliopistona. Tarjolla kin päähänsä. on äidinkielen lisäksi englantia, es- Virkailijain kansalaisopiston va- panjaa, italiaa, ranskaa, ruotsia, sak- kinaisena rehtorina on juuri aloitta- saa ja venäjää. nut valtiotieteiden lisensiaatti Urpo Taiteen ja kulttuurin opetuk- Kallio. Hän kertoo, että opisto seu- sessa päällimmäisenä ovat kuvatai- raa tiedon tarpeiden muuttumista. teet ja musiikki, mutta kirjallisuutta Oppivelvollisuuden laajennuttua pe- ja yleissivistystäkin tarjotaan. Käsi- ruskouluksi huomasi moni isä ja äiti työharrastusta voi opistossa kehittää. jäävänsä jälkeen lapsistaan muodolli- Työelämän hyödyksi koituvia tai- sen koulutuksen määrässä. ”Virkaili- toja voi hankkia vaikkapa toimisto- joihin” avattiin mahdollisuus täyden- ja ATK –alan kursseilla. Turvallis- tää kansakouluopintoja peruskoulu- ta ja antoisaa liikkumista maailmalla, tasolle. Akateemiseen opinsaunaan maanteillä, erämaissa ja merellä voi pääsee ”Virkailijoissa” opiskelemalla myös opetella kursseilla. eri oppiaineiden alinta vaihetta. Virkailijain kansalaisopisto toi- Virkailijain kansalaisopistos- vottaa kaikki tervetulleiksi seuraa- sa opiskelee vuosittain noin 6 000 maan luentosarjaa ”Nainen maail- opiskelijaa. Kansalaisopistojen ta- massa”. Se valottaa naista ja naisena paan opiskeluoikeus on jokaisella ai- olemista eri kulttuureissa. kuisella, joka vain opiskella haluaa. Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 80

Uusi Suomi 25.9.1985 Stadin slangi voi huonosti

Helsingin Töölössä alkaa lokakuussa 50- ja 60 –luvuilla tönäisi slangin helsinkiläisten kadonneeksi väitet- kadonneen aarteen metsästys. Kysy- liikkeelle. Tiedotusvälineet ja nuori- ty minuus. Slangi elää, periytyy ja se myksessä on helsinkiläisen kadotettu so olivat väyliä. Perimmältään kysy- luo jatkuvasti uutta. Ilmaisuvoimaa minuus, identiteetti, joka on tänään mys on halusta erottautua, erittelee ja luovuutta Karttunen väläyttelee ylikansallisen kulttuurin puristuk- Karttunen. pikkuesimerkein. sessa käpertynyt nurkkaansa. Englannin kieli on ottanut ruot- Yksi kielikuva luo uusia ilma- Tarinan sankari on kotoisin Sa- sinkielen aseman jäljittelyn koh- uksia. Helsingistä ei vain voi läh- vosta, mutta helsinkiläisyytensä hän teena, vaikka Stadin slangin perus- teä ja poistua, vaan Helsingistä voi on lunastanut jo kauan sitten 60-lu- sanasto on pysynyt elinvoimaise- myös flytata, haihtua, hakata, häippäs- vulla. Itse asiassa filosofian maiste- na. Käypää slangia ovat mutsit, fatsit, tä, häipyä kuvioista, maisemista, irrota, ri Kaarina Karttunen, suomalaisen broidit, systerit, fillarit, skutsit, skönet, liueta, luistaa, lähteä haneen, hatkaan, slangin ekspertti, syntyi helsinkiläi- stidit ja fyrkat. Silti englannin kie- hyppyyn, litomaan, livohkaan, nostele- seksi kielen tutkimisen kautta. Vir- li on lyönyt itseään läpi puhekieles- maan, nykimään, starttiin, valumaan, kailijain kansalaisopistossa alkavassa sä niin voimakkaasti, ettei nostalgik- vetämään tai sitten yksinkertaisesti luentosarjassaan hän etsii helsinki- kojen kieltä enää tapaa kuin harvoin. tsingata, nauraa Karttunen. läisyyden juuria ja identiteettiä kie- Nykyhesalainen nuori ottaa relaa, hä- Myös ääntäminen, intonaatio on lestä, Stadin slangista. nellä on massiiviset fiilikset ja hän tärkeä. Se on keino korostaa snob- Stadin slangi oli vuosisadan vaih- rundaa steissillä. bailevaa stadilaisuutta, vaikka tiski- teen tienoilla oikeastaan väännettyä Stadin slangiin sisältyy koko ajan jukkatyyppinen nuotti tekisikin pu- ruotsia. Stikkaa femma! Suulis skrii- Stadi kontra lande asetelma. Lan- heesta vähän nyrpeää. Silti tällä nuo- naa! Silloinkin sitä puhuivat nuo- det, juntit, toukohousut ja turven- tilla voi heittää herjaa, huulta, läppää, ret, etenkin Sörkassa, Bärtsikassa, Tö- nuijat ovat tyhmiä ja Stadissa asu- helttaa, hetulaa, legendaa, ja stooria, likassa ja Rööperissä. Stadin slangi vat fiksuja. Tämä on tietenkin pelk- vääntää Karttunen kuplat. oli etupäässä miesten kieltä, sanoo kää huuhaata, jolla ei ole mitään Anders Blom Karttunen. todellisuuspohjaa. En tiedä, onko nykyhelsinkiläi- Karttusen luentosarjassa slangi sillä identiteettiä. Nuorisokulttuuri voi olla juuri tehokkain keino löytää

Tehy 3.10.1989 monitieteellisyyden periaatteel- Työelämätietouden koulutusohjelma le. Siihen on kerätty korkeakoulu- jen eri oppiaineiden tutkintovaati- Virkailijain kansalaisopistossa al- Opetus on tarkoitettu kaikille työ- muksista sellaisia asioita, jotka luo- kaa tammikuussa 1990 laaja-alainen elämän kysymyksistä kiinnostuneil- vat pohjaa työelämän kysymysten ja työelämätietouden koulutusohjel- le. Se sopii mm. ammattiyhdistys- edunvalvonnan tarkastelulle. Opis- ma, joka on nivelletty osittain avoi- toiminnassa mukana oleville toimi- ton oma opetus keskittyy erityises- meen korkeakouluopetukseen. Ope- ja luottamushenkilöille sekä muille ti ajankohtaisen työelämätietouden tuksen sisältö suunnitellaan vuo- järjestöaktiiveille. lisäämiseen. sittain yhteistyössä korkeakoulujen Tarkoituksena on antaa tieteelli- Koulutusohjelma on mahdollista kanssa. Yliopistollinen osuus on sesti perusteltua tietoa työelämän eri suorittaa 1-2 työvuoden aikana. Ope- n. 2/3 ja opiston järjestämän täy- ilmiöistä ja siihen vaikuttavista te- tuksen sisältö muuttuu vuosittain kor- dentävän opetuksen osuus n. 1/3. kijöistä. Koulutusohjelma perustuu keakoulujen tutkintovaatimuksissa Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 81

Vakuutusväki 9/1986

Toimihenkilöaatteen uudet uhat: Itsekkyys & individualismi

Toimihenkilöaate on mustan kissan se oli paratiisissakin. Sopimuksen ei ole tällaista kykyä. Se on vain pie- etsimistä pimeästä komerosta, jossa ainoa ehto on, ettet saa ihastua py- nellä ja keskisuurella yritystoimin- kissaa ei lainkaan ole. Aatteen itukin syvästi mihinkään tiedon- tai muu- nalla sekä julkisella sektorilla. Aino- uhkaa tallautua itsekkyyden ja indi- hunkaan tilaan. Jos näin teet, me- astaan niiden varaan voidaan suun- vidualismin alle. Ihminen on mestari netät sielusi. Ja kukapa sielunsa nitella toimenpiteet, jotka voivat ympäristönsä, ei itsensä muuttamises- haluaisi menettää. On uskottava ih- auttaa työllisyysongelman ratkai- sa. Valtion varoja lapioidaan kasinota- miseen: hänen kykyynsä ja mahdol- sussa. Ilahduttavaa oli myös todeta louteen, ei työpaikkojen luomiseen. lisuuksiinsa. Valistuksen aika poiki työvoimaministeriön tuki sellaiselle Ylläsanottu ja paljon muuta irtosi individualistisen optimismin ohel- koulutusrahastolle, jonka tarkoituk- kaksipäiväisessä seminaarissa Virkai- la tärkeämmänkin aatteen, eräänlai- sena olisi tarjota uudelleenkoulutus- lijain kansalaisopistolla. Seminaarin sen kollektiivisen optimismin, joka vaihtoehto irtisanottaville jo silloin teemana oli Ammattiyhdistysliike kiteytyi Ranskan vallankumouksen kun yrityksiä saneerataan. Näin otet- muuttuvassa yhteiskunnassa. Luen- tunnuslauseeksi: vapaus, veljeys, ta- taisiin jo ennalta huomioon se, mitä noijien joukko oli nimekäs. sa-arvoisuus. Tällä aatteella voisi hy- työntekijöille saneerauksen jälkeen Dosentti Olli Alho piirsi erin- vinkin olla käyttöä kun pohditaan tapahtuu. Ministerin ajatuksissa oli omaisella ja elävällä tavalla kuvaa ih- esimerkiksi toimihenkilöliikkeen aa- itua myös siinä, että tarvitaan ajatus- misestä ja hänen vuorovaikutussuh- tetta, ehkä erityisesti näinä uusit- tavan muutosta: jokaisella on sub- teestaan ympäristöön, maailmanku- sekkyyden luonnonvoimaisesti vyö- jektiivinen oikeus työhön, ja yhteisin van muodostumisesta. Käsityksellä, ryvinä päivinä. Millä tavalla tämä ponnistuksin luodaan tähän edelly- että ihminen ei voi muuttaa mitään uusitsekkyys eroaa siitä vanhasta tykset. Kun työvoima on valtioval- eikä itse muuttua, on pitkät juuret. tuomittavasta itsekkyydestä? Onko lan erityisessä suojeluksessa, sen täy- Se oli pitkään vallitseva ikuiskäsitys. se parempaa, kun se on uudempaa? tyy tarkoittaa subjektiivista oikeutta Tottahan se ei ole. Valistuksen aika- Työvoimaministeri Urpo Leppä- työhön, eikä sitä, että työnantajil- na ihminen teki pirun kanssa sopi- nen osoitti vakuuttavasti, että suur- la on omilla ehdoillaan käytettävissä muksen, kontrahdin: saat tietoa, jat- teollisuudelle annettu tai annetta- toisaalta riittävä työvoima, toisaalta kuvasti tietoa, jonka pantti on sielu- va tuki ei pysty ratkaisemaan työl- riittävä työvoimareservi. si. Tiedonsaanti on perkeleestä, näin lisyysongelmaa: suurteollisuudella Matti Mäkinen

tapahtuvien muutosten ja opiskeli- kuvauksen perusteet. Turun yliopis- Opisto antaa todistuksen koko joilta saadun palautteen perusteella. ton tutkintovaatimusten mukaisia koulutusohjelman suorittamises- Näin ollen koulutusohjelma on jous- ovat hallinto-oikeuden peruskurssi ta. Yliopistot antavat erillisiä to- tava ja muuntuu koko ajan tarpeiden ja työoikeuden peruskurssi. Opiston distuksia korkeakoulujen tutkinto- mukaan. omia kursseja ovat työyhteisön ke- vaatimuksiin sisältyvien osien suo- Tammikuussa 1990 alkavaan en- hittäminen, iloa elämään ja työhön, rittamisesta. Nämä yliopistolliset simmäiseen koulutusohjelmaan si- johtaminen ja henkilöstön osallistu- suoritukset hyväksytään samanarvoi- sältyy Helsingin yliopiston tut- minen, oman työn suunnittelu, tie- sina kuin yliopistoissa suoritetut vas- kintovaatimusten mukaisesti kan- totekniikan vaikutukset työelämäs- taavat opinnot ja otetaan huomioon, santaloustieteen johdantokurssi, sä sekä Euroopan yhdentyminen ja mikäli ko. aineen opintoja jatketaan keskinäis- ja organisaatioviestin- työelämä. Opetus järjestetään Vir- esim. muun avoimen korkeakoulu- nän harjoituskurssi, sosiaalipolitii- kailijain kansalaisopistossa ilta- ja opetuksen yhteydessä. kan peruskurssi sekä tilastollisen viikonloppuopetuksena. Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 82

Ilta-Sanomat 18.10.1989 Opetellaan ajamaan joustavasti

Auton ratissa suomalainen on kär- Timo Lukkarila, joka on ollut lii- kouluttaminenkaan. Liikenneturva simätön, suvaitsematon ja itsekäs. kenneopettajana 15 vuotta ja pitänyt huolehtii ennakoivan ajon koulut- Nämä ominaisuudet tulevat esil- erilaisia ajamiseen liittyviä kursse- tajien tietojen ja taitojen pitämises- le päivittäin. Ei tarvitse kuin seura- ja miltei yhtä kauan, antaa seuraavat tä ajan tasalla. Ennakoivan, pime- ta aamu- ja iltaruuhkia; aina niissä perusohjeet autoilijalle: ällä sekä talviajon kursseja järjeste- sattuu peräänajoja tai tapahtuu mui- - Puhdista ikkunat ennen liikkeel- tään eri puolilla maatamme. Naiset ta haavereita. Jos osattaisiin ennakoi- le lähtöä! ovat innokkaita saamaan lisäoppia, da tilanteet ja yritettäisiin olla kaikin - Pidä riittävä turvaväli! mutta eipä olisi kursseille meno pa- puolin joustavampia, säästyttäisiin - Käytä aina vilkkua siirtäessäsi au- hitteeksi miehillekään, sanoo Timo turhilta kolhuilta. toa sivusuunnassa! Lukkarila. Joustavaa ajoa voi opetella vaik- - Jarruta oikein (kytkin pohjaan ja Ritva Löfberg kapa kursseilla, jos se ei tunnu muu- samanaikaisesti jarruta) ! ten luonnistuvan. Liikenneopetta- - Vältä uria! ja, talvi- ja ennakoivan ajon opettaja - Keskity ajamiseen (ei muita toi- Timo Lukkarila on pitänyt yhdek- mintoja samanaikaisesti)! sän vuoden aikana ennakoivan ja tal- - Vaihda talvirenkaat ajoissa! viajon kursseja mm. Virkailijain kan- salaisopistossa. Hän on pätevä hen- Liikenteen lisääntyessä on meidän kilö vastaamaan, miten pitäisi ajaa jokaisen mietittävä omia asenteitam- niin kaupungissa kuin maanteilläkin. me liikkuessamme ajoneuvolla tai ja- Tässä on parasta lähteä aivan lan. Tätä asennekasvatusta ja liiken- alusta eli ajoasennosta. Istuin on sää- neturvatyötä tekevät Suomessa mo- dettävä niin, että selkä on tuettuna net viralliset tahot. selkänojaan, jalat yltävät hyvin polki- Lisäoppi ei ole pahitteeksi ke- mille ja kädet ovat kymmentä vaille nellekään, jatkaa Timo Lukka- kaksi -asennossa. rila. Eikä ilman opiskelua suju

Vakuutusväki 8/1989 joilla nujerretaan, alistetaan, vai- onnesta voi tyytyä itsekin olemaan ennetaan ja sorretaan naista. Et- vain suloinen. Suu kiinni ja tei se sanoisi, olisi ja tekisi muuta Näistä asioista keskusteli joukko kuin sen kuuluu. Mitä naisen kuu- naisia eräänä lokakuisena iltana Vir- ole kaunis luu? Olla kaunis. Miellyttää. Pal- kailijain kansalaisopistolla. Menossa vella. Synnyttää. Hoitaa. Pitää oli ”Myyttinen nainen” – alustussarjan Viha Pelko Halveksunta ja Inho. huolta. Totella. Olla kaikin tavoin naisen ruumiillisuuden myyttejä kä- Ehkäisy Vähättely Tukahduttaminen hallittavissa ja käytettävissä. Mut- sittelevä jakso. Virikkeitä antamassa ja Rajoittaminen. Poikkeavaksi Kiu- ta ei missään tapauksessa käyttää oli kirjailija Päivi Tapola, joka yhdessä salliseksi Naurettavaksi ja Hankalak- itse itseään. Päätään. Ruumistaan. Sara Heinämaan kanssa on koonnut si leimaaminen. Sukupuolielimiään. antologian ”Loputtomat hunnut”. Mitä muuta nämä ovat kuin sa- Onhan suloista olla miehel- Ja sitten se toinen puoli. Sen su- noja? Välineitä. Ne ovat välineitä, le ”everything” – kaikki. Kyllä siitä loisuuden toinen puoli on tämä ”suus Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 83

Super 3/1990 Hoitajat hoi! Kieliä oppimaan!

Potilas on ruotsinkielinen, työto- Marja-Leena Solovjewin mieles- kursseja, kun käy juttelemassa reh- verisi tulee Eestistä. Seisotko sormi tä kaikenikäiset voivat tulla aloitta- torin kanssa ja kertoo, että opiske- suussa? Odotatko, että hän puhuu maan opiskelua. Onhan todettu, että lijoita tulee riittävästi. Uuden lain äidinkieltäsi? Entäpä, jos itse tekisit ihmisen oppimiskyky säilyy tuonne myötä ryhmäkoot saavat olla vaihte- aloitteen, puhuisit hänen kanssaan 70-80 ikävuoteen saakka eli käytän- levan kokoisia myös minimiosanot- hänen kieltänsä? Mahdollisuuk- nössä koko eliniän. Siksi ei varttu- tajamäärältään, joten kursseja ei ihan sia kielten opiskeluun on, vakuut- neempienkaan tarvitse ajatella, että heti lopeteta, jos osanottajat väsähtä- taa yhteiskuntatieteiden kandidaat- en minä enää. vätkin ja vain muutama urhoollinen ti Marja-Leena Solovjew Virkaili- Eurooppa yhdentyy, matkailu li- jaksaa käydä. jain kansalaisopistosta. Marja-Leena sääntyy ja työvoima liikkuu. Pait- Tietenkin vieraiden kielten koh- Solovjew on perushoitajille tuttu. si että Suomesta mennään hoito- dalla on kysymys myös asenteista. Hänhän oli 13 vuotta Perushoitaja- alalla Ruotsiin ja muihin Euroopan Vaikka osaisimmekin jonkin verran liiton kouluttaja. Tällä hetkellä hän maihin, myös tänne tulee työnteki- puhua, emme uskalla. Pelkäämme toimii opettajana Virkailijain kansa- jöitä muista maista. Työtoverin kans- virheitä. Se on jäänne niiltä ajoil- laisopistossa Helsingissä. sa olisi hyvä osata jutella, ainakin oli- ta, kun koulussa viitattiin ja virheis- Perushoitajat osaavat hyvin hoi- si hyvä osata antaa edes joitakin työ- tä moitittiin. Nykyisin aikuiskou- taa työnsä, perheensä ja monet muut ohjeita. Työtovereiden lisäksi myös lutuksessa opettajat kyllä oikaise- asiat. Mikseivät he yhtä hyvin voisi potilaiksi tulee yhä enemmän mui- vat virheet, mutta hyvin luontevasti osata myös kieliä. Ei kielten oppimi- ta kuin suomea puhuvia. Ruotsi ei ja ilman minkäänlaista ivaa tai louk- nen ole yhtään sen vaikeampaa kuin suinkaan ole ainoa opiskeltava kie- kaamista. Opetus on ystävällistä aikoinaan ammattitaidon hankki- li. Yhä enemmän tarvitsemme eng- ohjausta. minenkaan. On selvää, että nuoril- lannin lisäksi myös saksaa, ranskaa ja Rohkeasti mukaan, kehot- la on vaikeampaa irrottautua työn ja espanjaa. taa Marja-Leena Solovjew, enti- pienten lasten takia lisäopiskeluun, Tietenkin kansalaisopiston opet- nen SuPer-kouluttaja. Hän vakuut- ja siksi esimerkiksi kansalaisopistos- tajana suosittelen kansalais- ja työ- taa, että perushoitajilta löytyy kyllä sa opiskelevat ovat suurelta osalta jo väenopistoja opiskelupaikoiksi. Mo- oppimiskykyä. jonkin aikaa työelämässä olleita. net eivät tiedä, että opistoihin saa Marjatta Peltoniemi

kii huora”. Suloinen puhtoinen ma- tekemään ja vaimot lapsia synnyttä- Miller, joka edes mielikuvitukses- donnanainen ei puhu eikä pukah- mään. Sokrates oli mies. Jolla oli vai- saan esineellistää miehet omaan da. Ei sano mitään mihinkään. Mie- mo. Xantippa. Xantipanhan kaik- käyttöönsä ja viskaa heidät sitten luummin ei edes ajattele. Puhuvas- ki tietävät – pahasuinen akka, joka ei menemään. ta ja ajattelevasta naisesta tupsahtaa ymmärtänyt omaansa eikä miehensä Mutta miten nainen voisi mies- oikopäätä huoraksi, sietämättömäksi parasta. Olla hiljaa – niin hiljaa. Nai- tä käyttää, kun ei hän uskalla käyt- ämmäksi, tyhmäksi kanaksi. Akak- sen tärkein velvollisuus vielä nytkin – tää edes itseään. Niinpä hän edelleen si Elliksi Hiehoksi Kinkuksi Pano- yli 2000 vuotta Sokrateen ja Xantipan kirjoittaa romanttisia rakkaustari- puuksi Rassiksi Sutturaksi. Miehil- jälkeen on vaieta, kertoi Päivi Takala. noita siskoillensa päiväunien raa- lä on armaillensa ehtymätön varasto Ja sitten puhuttiin Henry Mille- ka-aineeksi ja kääntää pelästyneenä näitä nimiä. Määritelmiä. ristä. Luettiin pätkä ja punasteltiin. katseensa sivuun, jos joku uskaltaa Sokrates sanoi: hetairat meil- Inhosta vai voimattomasta raivos- muuta. Niin kuin Sonja O. lä on huvinpitoa varten, orjat työtä ta? Missä viipyy naispuolinen Henry Marja-Liisa Kaijärvi Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 84

Oppima 5/1990 Puhuminen kultaa, vaikeneminen hopeaa Vierailimme Virkailijain kansalais- mukaan ja virheitä sattuu, mutta opistossa eli VKO:ssa toisen vuosi- niistä ei tarvitse välittää, neuvoo es- kurssin espanjan tunnilla kuullak- panjalaiseen elämän menoon ihas- semme opiskelijoiden mielipiteitä tunut Arto Ranta-Aho. Paula Hie- kielen opiskelusta. Kaikki 15 kurssi- tasella on samanlaisia kokemuksia laista lukuun ottamatta kolmea opis- Meksikon ja Guatemalan matkal- kelijaa ja yhtä eläkeläistä käyvät töis- taan, jonka hän teki puolen vuoden sä. Tunnilla käytetään Este pais –op- opinnot takanaan. pikirjaa ja ääninauhoja sekä tunnin Paikalliset olivat hyvin avuliai- lopussa video-ohjelmaa opetuksen ta ja pelkät yksittäiset sanat auttoi- elävöittämiseksi. Espanja on maail- vat meitä ymmärtämään toinen toi- man neljänneksi eniten puhuttu kie- siaan, muistelee Paula. Kurssilai- li ja opettaja Mariitta Hietalan mu- sia viehättää espanjalaisten huoleton kaan sen suosio on viime vuosina elämäntyyli, josta me toisinaan tiuk- kasvanut etelän matkailun myötä. kapipoiset suomalaiset voisimme ot- Espanja on ajankohtainen, sil- taa oppia. lä vuonna 1992 Eurooppa yhdistyy, Este pais –kurssiin kuuluvaa vi- Barcelonassa järjestetään olympialai- deota käytetään tunnin lopussa asi- set ja Kolumbuksen Amerikan löytä- oiden kertaamiseksi ja tuntien ke- misestä on kulunut 500 vuotta, lisää ventämiseksi. Opiskelijat pitävät vi- Mariitta. deon katsomista hauskana lisänä ja Yli puolet kurssilaisista oli ai- kertovat katselun auttavan asioiden kaisemmin käynyt Espanjassa ja vii- pysymistä muistissa. Kirjan vuoro- si heistä kurssin aikana. Puutteelli- puhelut kuunnellaan nauhalta, mikä nen kielitaito ei Espanjassa ole kans- totuttaa korvan aitoon aksenttiin. sakäymisen este, sillä opiskelijoiden Hyvä vihje itseopiskelijoille on Ma- kokemuksen mukaan espanjalaiset rita Vatasen tapa kuunnella hankki- suhtautuvat avuliaasti ja ystävällises- miaan kasetteja neljän tunnin auto- ti hiukankin kieltä osaavaan. matkalla kesämökille. Vaikka aina en ymmärrä, mitä Tiina Komppa minulle puhutaan, vastaan taitoni Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 85

MITÄ MUUALLA ON OPISTON HISTORIA TAPAHTUNUT VUOSITTAIN

1981 1981 ◆◆ Kesäaika Suomeen ensi kertaa kesän 1942 ◆◆ Kouluhallitus myöntänyt 1.9.1981 Virkailijain kansalaisopistolle jälkeen toistaiseksi todistuksenanto-oikeuden peruskoulun osalta ◆◆ Anja Kaurasen esikoisromaani ”Sonja O. ensimmäisenä kansalaisopistona koko maassa kävi täällä” ◆◆ Opiston 20-vuotistilaisuuksien ohjelmana kuvataideryhmien ◆◆ Teatterikorkeakoulun ensimmäiseksi näyttely, avoimien ovien ilta eri opintoryhmissä, avoimien ovien professoriksi Jouko Turkka iltapäivä järjestöväelle, paneelikeskustelu aiheesta ”Toimihenki- ◆◆ Urho Kekkosen 25 vuotta kestänyt presi- löliike tänään”, opistosta valmistuneiden ylioppilaiden tapaami- denttiaika päättynyt nen sekä pääjuhla opiston salissa ◆◆ Englannin prinssi Charlesin ja Lady Diana ◆◆ Kansalais- ja työväenopistojen liiton 20-vuotisansiomerkki mate- Spencerin häät matiikan opettaja Lassi Mustoselle ja 10-vuotisansiomerkki 21 henkilölle ◆◆ Konekirjoitusopetukseen 12 kpl Adler Gabriele –sähkökirjoituskoneita ◆◆ Opettajakokouksessa apul.prof. Martti T. Kuikan luento aiheesta ”Aikuiskasvattajien koulutus 1980-luvulla”

1982 1982 ◆◆ Mauno Koivisto valitsijamiesvaalien 1. kier- ◆◆ Useassa johtokunnan kokouksessa keskustelu opiston nimen roksella presidentiksi muuttamisesta, joka toteutui vasta vuonna 1996 ◆◆ Harmaahylje eli halli rauhoitettu kokonaan ◆◆ Johtokunnan päätös liittää opisto Suomen Elokuvakerhojen Lii- ◆◆ Terveydenhuoltoalalle uusi ammattijärjestö ton jäseneksi Tehy ◆◆ Johtokunnan ja henkilökunnan yhteinen kehittämisseminaari, ◆◆ Grace Kelly ja Leonid Breshnev kuolleita jossa käsiteltiin opiston tulevaisuuden näkymiä tulevaisuuden ◆◆ Falklandsaarten kriisi Englannin ja Argentii- ennusteista lähtien, opiston koulutusfilosofiaa ja toiminta-aja- nan välillä tusta sekä listattiin ongelmia, jotka tulisi ratkaista ◆◆ Suggestopedisen metodin kokeilu käynnistynyt englannin kielessä ◆◆ Teemapäiviä ay- ja järjestötoimintakursseilla lisätty ◆◆ Urpo Kallio kouluhallituksen nimeämän kansanopistojen ja kan- salais- ja työväenopistojen yhteisen harjoittelutoimikunnan jäse- neksi ensi kertaa, luottamustehtävä päättyi 1992 Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 86

1983 1983 ◆◆ Avoin yleisluentosarja ”Tasa-arvo kehittyvässä yhteiskunnassa” ◆◆ Suomen palkat ensi kertaa paremmat kuin ◆◆ Suggestopedistä opetusta laajennettu englannin ja ranskan kiel- Ruotsin palkat ten lisäksi venäjään ◆◆ Ahti Karjalainen pois Suomen Pankin pää- ◆◆ Peruskoulukursseille ilmoittautuville ensi kertaa itsekorjattavat johtajan virasta testit matematiikassa ja vieraissa kielissä ◆◆ Helsingin ja Oulun välille sähköjunaliikenne ◆◆ Taideteollisen korkeakoulun kanssa yhteistoiminnassa kuvallisen ◆◆ Rikesakot käyttöön pienistä ilmauksen kurssi ja luonnonvalokuvauksen kurssi liikennerikkeistä ◆◆ Luentosarjassa ”Elämän uudistuvat arvot” VTT Pekka Kuusen ◆◆ Ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat luennolla ”Työmarkkinajärjestöt ja eloonjäämisen ehdot” 210 Helsingissä kuulijaa ◆◆ Opiston kehittämissuunnitelma vuosille 1983-87 hyväksytty johtokunnassa

1984 1984 ◆◆ Avointa korkeakouluopetusta aikuiskasvatuksessa, sosiaalipoli- ◆◆ Ahvenanmaalle ensimmäiset omat tiikassa ja viestinnässä (alemmat aineopintokokonaisuudet) sekä postimerkit työoikeudessa (peruskurssi) ◆◆ Suomessa ensimmäinen koeputkilapsi ◆◆ TVK:n edustajakokouksessa Pankkitoimihenkilöliiton aloite ◆◆ Marja-Liisa Hämäläiselle kolme olympiakul- opiston rahoituksen turvaamiseksi taa Sarajevossa ◆◆ Helsingin kaupungilta saatu avustus opiston toimintaan ensim- ◆◆ Maanalainen luolasto käyttöön Punkaharjun mäisen kerran lukuisien neuvottelujen ja anomusten jälkeen Retretissä ◆◆ Johtokunnan pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi ensi kertaa mitta- ◆◆ Pasilan vanhan rautatieaseman siirto usteknikko Timo Sundberg KVL:stä Veturitorille ◆◆ VTL Urpo Kallio opiston rehtoriksi FM Aimo Purhosen jäätyä eläkkeelle, yhteiskunnallisten aineiden päätoimiseksi opetta- jaksi YTL Reima Lehtimäki ◆◆ Opiston ensimmäisenä tietokoneena hankittiin Commodore VIC-20 ◆◆ Opistossa ensimmäinen kansalaisopistojen opettajaharjoitte- luun kuuluva didaktis-hallinnollinen jakso. Opisto sai yhtenä seitsemästä opistosta ns. harjoitteluopiston aseman, oikeuden ottaa vastaan näytetunteja ja antaa yhdessä kouluhallituksen kanssa opettajakelpoisuuteen liittyviä todistuksia. ◆◆ Rehtori mukana TVK:n edustajana neljän palkansaajakeskusjär- jestön valtuuskunnassa, joka teki perinteellisen vierailun Neu- vostoliittoon kohteena Moskova sekä Karaganda ja Alma Ata Kazakstanin alueella Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 87

1985 1985 ◆◆ Sallassa vuosisadan pakkasennätys Suo- ◆◆ Kaikille avoimet luentosarjat ”Automaatio ja toimistotyö” sekä messa, -50.4 astetta ”Nainen maailmassa” ◆◆ Suomen ensimmäinen sydämensiirto ◆◆ Opiston henkilökunta mukaan TVK:n henkilöstökoulutuksena Meilahdessa toteutettuun kehittävän työntutkimuksen projektiin ◆◆ Koko väestön sokeripalarokotus poliota ◆◆ Rehtori Urpo Kallio kuultavana KTOL:n edustajana Eduskunnan vastaan Sivistysvaliokunnassa peruskoulu- ja lukiolakien muutosesitystä ◆◆ Mihail Gorbatsov Neuvostoliiton johtajaksi käsiteltäessä ◆◆ Englantilaisten jalkapallohuligaanien mella- ◆◆ Kouluhallitus myönsi opistolle useiden anomusten jälkeen luvan kassa Brysselissä 38 uhria perustaa päätoiminen taideaineiden opettajan toimi, johon valit- tiin kuvaamataidon opettaja Hannu Kauppi ◆◆ Opistossa Stadin kielen ja kulttuurin kurssi, joka lähetetty Ylen aikaisen radio-ohjelmassa nauhoitettuna

1986 1986 ◆◆ Presidentti Urho Kekkosen kuolema ◆◆ Kaikille avoimet luentosarjat ”Miten tulemme toimeen?”, ”Ydin- ◆◆ Mikkelin torilla auton räjähdykseen päätty- kysymys – kohtalonkysymys” ja ”Naiskuvia” nyt pankkivankidraama ◆◆ TVK:n henkilöstökoulutus alkanut opistossa ◆◆ Naispappeus hyväksytty Turun ◆◆ Opistoon hankittu ensimmäinen postimaksukone Pitney Bowes kirkolliskokouksessa ◆◆ Seminaari ”Ammattiyhdistysliike muuttuvassa yhteiskunnassa” ◆◆ Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattu opistossa, alustajina mm. ministeri Urpo Leppänen ja prof. Olavi ◆◆ Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus Borg ◆◆ Taideopetuksessa paljon uutta, mm. näyttelymatkat Tampe- reelle ja Tukholmaan

1987 1987 ◆◆ Vihreille valtakunnallinen kattojärjestö Vih- ◆◆ Yhteistyösopimus opetustilojen käytöstä Markkinointi-Instituu- reä liitto tin ja opiston välillä ◆◆ Jumalan teatterin aiheuttama paniikki ◆◆ Opistolle kaksi tekstinkäsittelylaitteistoa: IBM PC SDD ja IBM Oulun teatterissa PC SFD, yksi laatukirjoitin ja Teko 3.1 -tekstinkäsittelyohjelmat ◆◆ Seppo Räty keihäänheiton MM-voittoon ◆◆ Kaikille avointen yleisluentosarjojen teemat: ”Geisha-talo, haa- Roomassa remi ja bordelli”, ”Kuvataiteen uudet suuntaukset” sekä ”Kohtaa ◆◆ Maailman väkiluku yli viisi miljardia kansanedustajasi” (alustajina mm. ministerit Tarja Halonen ja ◆◆ Saksalaisen Matias Rustin lento Moskovan Pertti Salolainen) Punaiselle Torille ◆◆ Opisto vuokrannut lisätilaa opistotalon 2. kerroksesta 200.5 m2 Pankkitoimihenkilöliitolta ◆◆ Opistolle myönnetty oikeus ottaa yhteinen tietotekniikan pää- toiminen opettaja sisaroppilaitoksen TVK-opiston kanssa Opiston viisi vuosikymmentä 1980-luku 88

1988 1988 ◆◆ FM Kari Kantanen valittu tietotekniikan päätoimiseksi ◆◆ Suomi toisen kerran YK:n turvallisuusneu- opettajaksi voston jäseneksi ◆◆ YTM Marja-Leena Solovjew valittu yhteiskunnallisten aineiden ◆◆ Mauno Koiviston toisen presidenttikauden päätoimiseksi opettajaksi eroa pyytäneen YTL Reima Lehtimäen alku tilalle ◆◆ Matti Nykäselle kolme kultaa Calgaryn ◆◆ Opiston kehittämisseminaari Aulangolla, mukana 23 henkilöä, talviolympialaisissa henkilöstön lisäksi johtokunnasta puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ◆◆ Jääkäriliiton viimeisessä vuosikokouksessa ◆◆ Kaikille avoimina yleisluentosarjoina ”Työelämän uudistaminen viisi jäsentä meillä ja muualla” sekä ”Tunne aivosi ja unesi” ◆◆ George Bush vanhempi Yhdysvaltain ◆◆ Alkavat peruskoulun opetusryhmät jouduttu peruuttamaan liian presidentiksi pienen kysynnän vuoksi, peruskouluopetus loppunut kokonaan

1989 1989 ◆◆ Kaikille avoimina yleisluentosarjoina ”Pidä huolta itsestäsi” ja ◆◆ Suomi Lahden MM-hiihtojen paras maa ”Koululääketiede vai vaihtoehtoinen lääketiede?” Jälkimmäisen 15 mitalillaan sarjan suosio niin suuri, että kuulijoita myös suuren salin ◆◆ Neuvostojoukot pois Afganistanista ulkopuolella! ◆◆ Japanin keisari Hirohito kuollut hallittuaan ◆◆ Opistoon hankittu useita mikrotietokoneita hallinto- ja opetus- 62 vuotta käyttöön sekä ensimmäinen opistohallintoon tarkoitettu ◆◆ Verilöyly Pekingin Taivaallisen rauhan Halli-tietokoneohjelma aukiolla ◆◆ TVO:n Vallaton nainen -opintoaineistoon liittyen alustus- ja kes- ◆◆ Berliinin muuri murtunut Itä-Saksan avattua kustelusarja ”Myyttinen nainen” rajansa ◆◆ Opiston saliin hankittu uusi äänentoistolaitteisto ◆◆ Ensimmäistä kertaa opiston perustamisen jälkeen lukion alkava opintoryhmä ei alkanut vähäisen kysynnän vuoksi. Lukio-opetuk- seen ei otettu enää uusia opiskelijoita, opetus päättyi keväällä 1991.

1990 1990 ◆◆ Kaikille avoimet yleisluentosarjat ”Oudot jutut” sekä ”Ympäristö ◆◆ Posti- ja telelaitoksen päätös lakkauttaa ja terveys” 1830 postitoimistoa ◆◆ Työelämätietouden koulutusohjelma käynnistynyt, ohjelma ◆◆ ”Tupolevin veljesten” postikortti ja keskus- suunniteltu vuosittain yhteistyössä eri korkeakoulujen kanssa telu tasa-arvosta ◆◆ Monivuotinen Opetuksen laadun kehittämishanke päättynyt, ◆◆ Nelson Mandelan vapautuminen vankilasta tuotoksena kehittävän työntutkimuksen periaatteisiin pohjau- Etelä-Afrikassa tuva julkaisu ”Ei koulua vaan elämää varten” (264 s.) ◆◆ Afrikan viimeisen siirtomaan Namibian ◆◆ Opisto vuokrannut TVK:n Koulutussäätiöltä uutta koulutustilaa itsenäistyminen 326 m2 opistotalon 7. kerroksesta, tehty kunnostustyöt ja han- ◆◆ Saksojen yhdistymisen määrittelevä kittu tarvittava kalusto ja opetusvälineistö valtiosopimus ◆◆ Opiston toimistoon uusi asiakastiski, uudet tietotekniikkalait- teet ja opetuskäyttöön Sharp Vision –projektori (siirrettävä videotykki) OPISTON VIISI VUOSIKYMMENTÄ 1990-LUKU

Opiston nimi muuttui 1.8.1996 Virkailijain kansalais- opistosta Helsingin aikuisopistoksi. Opistotalon seinällä olevan valomainoksen ja siihen liittyvän uuden logon on suunnitellut professori Tapani Aartomaa. Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 90 90

Kansalaisopisto-opetuksen monipuolistuminen

irkailijain kansalaisopiston toiminta laajeni voi- Vmakkaasti perustamisvuodesta 1961 aina 1970- luvun puoliväliin asti. Kansalaisopistojen valtionosuu- teen oikeuttavien opetustuntien määrä kasvoi vajaasta 700:sta yli 11 000:een. Sen jälkeen 2000-luvun alkuun asti kansalaisopisto-opetuksen määrällinen kehitys oli hitaampaa. Sitä osoittaa se, että työvuonna 1974– 1975 opistossa pidettiin vähän yli 11 000 opetustun- tia, kun vastaava luku neljännesvuosisata myöhemmin vuonna 2000 oli alle 16 000 tuntia. Kansalaisopisto-opetuksen profiilissa tapahtui suuria muutoksia 1990-luvun aikana. Peruskouluope- tus oli loppunut vuonna 1988 ja lukio-opetuksen vii- meiset tunnit pidettiin keväällä 1991. Abeille järjeste- tyt kertauskurssit vieraissa kielissä ja matematiikassa jatkuivat vielä koko 1990-luvun ajan. Koulukurssien osuus opetustunneista oli varsin huomattava koko sen Opistossa toteutettiin 1990-luvun aikana työelä- ajan, kun ne olivat opetusohjelmassa. Peruskoulu- ja mätietouden koulutusohjelmaa. Se nivellettiin osit- lukiokurssien loppuminen merkitsi myös päätoimi- tain avoimeen korkeakouluopetukseen ja ohjelma sen opettajakunnan rakenteessa muutoksia. Kolme suunniteltiin vuosittain yhteistyössä Helsingin ja vieraiden kielten opettajan tointa lakkautettiin nii- Turun yliopistojen kanssa. Tarkoituksena oli antaa den haltijoiden siirryttyä muihin tehtäviin tai eläk- tieteellisesti perusteltua tietoa työelämän eri ilmi- keelle. Tilalle perustettiin tietotekniikan opettajan ja öistä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Koulutusoh- yhteiskunnallisten aineiden, erityisesti työvoimapo- jelma perustui monitieteellisyyden periaatteelle. Sii- liittisen koulutuksen, opettajan toimet. Tehtäviin va- hen kerättiin korkeakoulujen eri oppiaineiden tutkin- littiin FM Juha Konttinen ja VTM Jyrki Sipilä. Äi- tovaatimuksista sellaisia osioita, jotka loivat pohjaa dinkielen opettajan jäätyä eläkkeelle toimi muutettiin työelämän kysymysten ja edunvalvonnan tarkastelulle. koulutussuunnittelijan toimeksi ja tehtävään valittiin Opiston oma opetus keskittyi ajankohtaisen työelä- FM Anne Rosenius. Uusina päätoimisina toimis- mätietouden lisäämiseen. tosihteereinä opistoon valittiin 1990-luvulla merko- Avoin yliopisto-opetus oli opistossa 1990-luvulla nomit Lahja Tuupanen ja Taina Priia sekä merkantti laajempaa kuin koskaan ennen tai sen jälkeen, enim- Ritva Lehtinen ja opistoisännäksi ensin merkonomi millään vuonna 1995 oli yli 2 000 oppituntia. Helsin- Tuomo Netola sekä hänen jälkeensä artenomi, KteO gin yliopiston kanssa yhteistyössä järjestetyn avoimen Jorma Salonen. yliopisto-opetuksen kustannukset maksettiin suurelta Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 91

tintä, tilastotiede, työoikeus, (yleinen) valtio-oppi ja ympäristötiede. Muidenkin avointen yliopistojen opetusta järjestettiin. Jyväskylän yliopiston kautta oli tarjolla fysioterapia, kulttuurien välinen viestintä ja puheviestintä. Kuopion yliopiston opetus keskittyi terveystieteisiin eli tarjolla olivat hoitotiede, kansan- terveystiede ja liikuntalääketiede. Viimeksi mainittu oppiaine oli usean vuoden ajan hyvin suosittu. Turun yliopisto oli yhteistyökumppanina hallinto-oikeuden, hoitotieteen ja psykologian opinnoissa. Eurooppa- tietous oli myös opetusohjelmassa. Se jouduttiin pe- ruuttamaan vähäisen kysynnän vuoksi, vaikka aihe oli Opiston suuressa salissa pidetyt Studia generalia- luennot, muut tuolloin ajankohtainen Suomen harkitessa liittymistä yleisluennot, avoimen yliopiston luennot ja tentit sekä juhlatilai- suudet ovat keränneet vuosittain paljon osallistujia. Euroopan Unioniin. Syksyllä 1986 alkoivat korkeakouluopintoihin val- mentavat kurssit. Osallistujille järjestettiin myös yli- opiston pääsykokeen kaltaisia harjoituskokeita, joi- den vastauksista opiskelijoille annettiin palautetta. Ensimmäisenä järjestettiin tilastotieteen kurssi psy- kologiaa tai valtiotieteitä opiskelemaan aikoville. Viimeiset järjestettiin keväällä 2002 kysynnän vä- henemisen ja korkeakoulujen tämän tyyppisiin pää- sykokeisiin valmentaviin kursseihin omaksuman kiel- teisen asenteen vuoksi. 1990-luvulla järjestettiin pal- jon eri oppiaineiden kursseja, joista suosituimmat olivat kasvatustieteisiin, yhteiskuntatieteisiin, mate- maattis-luonnontieteellisiin aineisiin ja psykologian opintoihin valmentavat opintoryhmät. Ainoana ope- tusohjelmassa säilyivät 2010-luvulle asti taideoppilai- toksiin pyrkivien kurssit, jotka on tarkoitettu visuaa- Opistolla on ollut yhteistyötä Vörun alueen käsityön opettajien lisen alan taidekoulutukseen pyrkiville oppilaitoksen kanssa 1980-luvulta alkaen. Kuvassa oikealta: Kansalais- ja työ- väenopistojen liiton toiminnanjohtaja Jyrki Jokinen sekä rehtorit tasosta riippumatta. Sirje Pakler Virosta ja Urpo Kallio. Ammattiyhdistysaktiiveille tarjottiin koko 1990- luvun ajan järjestö- ja ihmissuhdetaitojen sekä työelä- män kehittämiseen liittyvää koulutusta. Perinteisten osin opetusministeriön avoimeen yliopistoon kohdis- järjestötietojen ja -taitojen lisäksi pohdittiin järjes- tamasta ns. Relanderin erillismäärärahasta. töihmisten oman motivaation lisäämistä ja työhy- Helsingin yliopiston avoimen yliopisto-opetuk- vinvointiin liittyviä asioita, etsittiin myös iloa ihmis- sen opetusta tarjottiin 1990-luvulla 26 oppiaineessa: suhteisiin ja työelämään. Eurooppa -näkökulma pai- aikuiskasvatustiede, englannin kieli, Euroopan ul- nottui, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Opisto kopuoliset kulttuurit, hallinto-oikeus, kansantalo- järjesti useita Eurooppa-tenttejä valtionhallinnon vir- ustiede, kansanterveystiede, kotimainen kirjallisuus, kamiehille ja muille kiinnostuneille. Omistajayhtei- kulttuuriantropologia, naistutkimus, poliittinen histo- sön julkaiseman Vallaton nainen -opintoaineiston ria, psykologia, puutarhatiede, ravitsemustiede, siviili- pohjalta järjestettiin useina vuosina koulutusta. Yh- ja kauppaoikeus, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, teiskunnallisessa opetuksessa suosittuja olivat myös sosiologia, suomalais-ugrilainen kansatiede, Suomen itsetuntemukseen ja myönteiseen ajatteluun liittyvät historia, taidehistoria, teatteritiede, tiedotusoppi/vies- kurssit. NLP-kurssit vetivät paljon osanottajia. Nais- Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 92

Kuvataiteen opiskelua opiston taide- luokassa.

Töölö Brass toimii opiston yhteydes- sä harjoitellen viikoittain opiston suuressa salissa. Töölö Brass on usein esiintynyt myös opiston juhlatilai- suuksissa.

ten talouskoulussa tutkittiin kansantaloutta ja maa- Ilmaisutaidossa painopiste oli kirjoittamisessa ilmantaloutta yksittäisen kuluttajan näkökulmasta. ja puhumisessa. Erilaiset lehden tekemiseen liit- Paljon koulutusta tällä sektorilla järjestettiin yhteis- tyvät kurssit olivat suosittuja. Sanataiteen harras- työssä muiden organisaatioiden kanssa. Opiston ak- tajille järjestettiin kirjoittajakoulutusta. Puhe- ja tiivinen yhteiskunnallisten aineiden opettaja Marja- esiintymistaidon kursseilla kiinnitettiin huomiota Leena Solovjew on edellä mainittujen kurssien lisäksi myös keskustelu- ja kuuntelutaitoon. Asiakirjoitta- järjestänyt ja vetänyt 1980-luvun lopulta lähtien lu- misen alueella keskityttiin oikeinkirjoitusasioihin kuisia kaikille avoimia teemaluentosarjoja ja uusien sekä avoimen yliopiston opiskelijoiden tarpeisiin oppiaineiden esittelyluentoja. Osa on ollut niin suo- harjoittelemalla referaatin ja tutkielmaesseen laa- sittuja, että opiston suuren luentosalin istumapaikat timista. Lääninhallituksen tuella järjestettiin myös eivät ole aina riittäneet kuulijoille. Viestinnän moniosaajan koulutusohjelma, johon Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 93

suomea eritasoisilla kursseilla. Ajatus on osoittautu- nut toimivaksi, sillä samojen opettajien kurssit ovat yleensä jatkuneet alkuun päästyään. Suosituimpia oli- vat alkeiskurssit. Vieraiden kielten kysyntä jatkui koko vuosikym- menen ajan vilkkaana. Englanti oli edelleen ylivoi- maisesti suosituin kieli 2000-luvulle siirryttäessä, ranska toiseksi suosituin ja ruotsi kolmanneksi kysy- tyin. Italian kielen opetustuntimäärä oli neljänneksi suurin. Venäjän ja saksan kielen kysyntä oli suhteel- lisen pientä, vaikka saksan kieli oli vähän nousussa. Kielissä oli tasoja alkeista keskustelukursseihin asti. Monet opiskelivat useilla kursseilla ja useita kieliä lu- kuvuoden aikana. Kysytyimmissä kielissä järjestettiin myös tutkintoihin tähtääviä ja työelämässä tarvitta- Opiston pitkäaikaiset opettajat Hannu Kauppi (taideaineet) ja via valmiuksia antavia kursseja. Kielikurssien sisältöjä Anneli Kekkonen (englannin kieli, myös apulaisrehtori). pyrittiin laajentamaan ja syventämään tapa- ja muun kulttuurin alueelle. Suurin osa kielikursseista ajoit- tui iltaan, mutta tarjontaa oli myös aamu- ja päivä- kursseissa erityisesti englannin kielessä. Lyhyt- ja in- tensiivikursseja järjestettiin varsinkin loppukeväällä. Opinto-ohjaus oli tärkeä osa oppimisen onnistumi- sessa. Tietotekniikka kehittyi vuosikymmenen kuluessa valtavasti. Lukuvuonna 1991–92 kansalaisopisto-oh- jelmassa oli tarjolla 14 kurssia, jotka sisälsivät lähes 300 oppituntia. Vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 91 ja lähes 2 300. Opisto sai 1990-luvulla käyttöönsä kaksi tietotekniikan luokkaa, joissa molemmissa oli opetusverkko ja ajanmukaiset laitteet sekä ajan tasalle päivitetyt ohjelmat. Uusi tietoverkko mahdollisti In- ternet-yhteyden ja siihen liittyvän sähköpostin käy- tön. Opiston nettisivut valmistuivat ensi kertaa jou- Opiston pitkäaikaiset työntekijät taloussihteeri Marja-Liisa lukuussa 1996. Opistolle myönnettiin vuonna 1994 Tirronen (vasemmalla) ja toimistosihteeri Kristiina Pirhonen. Tietokoneen käyttäjän A-ajokorttikoulutuksen ja tut- kintojen järjestämisoikeus. Koulutuksen suosio kas- liittyi kahden kuukauden harjoittelu media-alan voi vuosi vuodelta, kaikki vuoden 2000 kurssit olivat työpaikassa. loppuunmyytyjä. Syksyllä 2000 aloitettiin myös A- Syksyllä 1989 järjestettiin ensi kerran opistossa ajokorttikoulutuksen suorittaneille tarkoitettu AB- yksi Suomen kieltä ulkomaalaisille -alkeiskurssi kan- ajokorttikoulutus. Tietotekniikan kursseilla opetet- salaisopisto-opetuksena. Se sisälsi 32 oppituntia. Ke- tiin vuosikymmenen lopulla ajokorttikoulutuksen ja hitys 1990-luvulla oli valtava, sillä vuonna 2 000 to- Windows-käyttöjärjestelmän lisäksi tietotekniikan teutui 29 eri kurssia, joilla pidettiin yhteensä yli 800 perusteita, tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa, tie- opetustuntia. Kurssien suunnittelun pohjana oli aja- tokantaa, sivuntaittoa ja esitysgrafiikkaa pääasiassa tus, että opiskelija voi edetä opiston kursseilla tasolta Microsoft Office -tuoteperheen ohjelmien avulla. toiselle ja oppia kielen perusrakenteiden ohella pu- Tietokoneen käytön peruskurssit, joilla otettiin ensi- humaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan ja lukemaan tuntuma Windows-käyttöliittymään sekä sen ohjaa- Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 94

Opiston omat nettisivut valmistuivat ensi kerran vuonna 1996. Kuvassa muutama vuosi myöhemmin päivitetty etusivu.

miseen hiirellä ja näppäimistöllä, olivat erittäin suo- sittuja. Muista kursseista Photoshop- ja Frontpage Rooman kansalaisopiston rehtori Francesco Florenzano vieraili opistossa vuonna 1997. -kursseille oli eniten tungosta. Taide- ja taitoaineiden tuntimäärä kasvoi 1990-lu- vulla runsaalla kolmasosalla vähän yli 2 000 opetus- dostivat pianonsoitto, laulun ja äänenkäytön kurssit, tunnista yli 3 000 opetustuntiin. Opetus koostui ku- klassinen yksinlaulu, opiston yhteydessä toimineet vataiteen, sovellettujen taiteiden ja musiikin ope- kuorot sekä Töölö Brass. Käden taitojen kursseilla oli tuksesta. Kuvataiteen opetus sisälsi piirustuksen, paljon pääosin lyhytkursseja, joissa opiskeltiin mm. akvarelli-, akryyli- ja öljyvärimaalauksen, grafiikan kirjansidontaa, paperinvalmistusta, kankaanpainan- ja elävän mallin piirustuksen ja maalauksen lisäksi taa, hattujen ja sukkatrikoomuotokuvien tekoa. Myös mm. taidehistoriaa, ikonimaalausta ja kuvataidetera- erilaisten korujen, enkeleiden, nukke- ja nalleaiheiden piaa. Vuonna 1993 käynnistyi kuvataiteen perusope- opiskelu oli suosittua. tus, joka on ollut siitä lähtien opiston kuvataideope- Vuonna 1967 opistossa käynnistyi Suomen Na- tuksen laajin kaksivuotinen koulutusmuoto. Se liittyy vigaatioliiton koulutusjärjestelmään liittyvä meren- valtakunnalliseen yleisen oppimäärän opetussuunni- kulun opetus. Sen rungon muodostivat saaristo-, telmaan pohjautuvaan tavoitteelliseen, tasolta toiselle rannikko- ja avomerenkulkukurssit. Opetus laajeni etenevään opiskeluun. Kuvataideopetuksen ja taide- 1990-luvulla Suomen Purjehtijaliiton aikuiskoulutus- matkojen kohteina olivat mm. Italia, Englanti ja Un- järjestelmään perustuviin purjehduskursseihin, joita kari. 1990-luvulla opisto oli mukana myös kolmivuo- ovat mm. Purjehduksen Perämieskurssi ja Purjehduk- tisessa kansainvälisessä Kulttuurit kohtaavat -projek- sen Päällikkökurssi. Opistossa järjestettiin 1990-lu- tissa, jossa opettajia ja opiskelijoita oli Suomen lisäksi vulla myös autoiluun liittyviä ennakoivan ajon ja tal- Italiasta ja Tanskasta. Vuonna 1998 järjestettiin kuva- viajon kursseja sekä autonhuoltokursseja. taiteen työpajakurssi, kymmenen päivää kestänyt ns. Liikuntaan ja terveyteen liittyvien kurssien, opis- Kesäakatemia viiden Suur-Helsingin alueen opis- kelijoiden ja opetustuntien määrät lähes kaksinker- ton kokeiluna Malmilla. Kuvataideryhmien näyttelyt taistuivat 1990-luvulla. Vuosikymmenen alun oh- opiston ala-aulassa laajenivat vuosikymmenen aikana. jelmassa painopisteinä olivat jooga, kuntoliikunta, Sovellettujen taiteiden alueen menestyksiä olivat mm. jazztanssi, antroposofinen kevythieronta, kauneus sisustussuunnittelu, ikebana, tekstaus, valokuvaus ja ja terveys -kurssit, paastokurssit, rentoutus- ja itse- teatteri-ilmaisu. Musiikin opetuksen rungon muo- hoitokurssit sekä shiatsu ja Tai Chi/Qi Gong. Vuo- Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 95

Maahanmuuttajakoulutus käynnistyi opistossa vuonna 1993. Kuvassa tätä opetusta markkinoidaan opiston avointen ovien päivänä. sikymmenen lopulla ohjelma sisälsi lisäksi mm. nais- Työvoimapoliittisen ja muun ten kuntonyrkkeilyä, stretching-venyttelyä, aerobiciä, maksupalvelukoulutuksen voimajoogaa, meridiaanivenyttelyä, vyöhyketerapiaa, käynnistyminen parihierontaa, aromaterapiaa sekä erilaisia kaune- udenhoitoon liittyviä meikkikursseja. Tanssiopetus Opiston koko opetustoiminta oli 1990-luvun alku- oli laajentunut eniten ja saanut oman osaston opis- vuosiin asti lähes kokonaisuudessaan valtionosuu- ton painetussa ohjelmassa. Kursseina olivat mm. villi teen oikeuttavaa kansalaisopisto-opetusta. 1990-lu- tanssi, steppi, itämainen huivitanssi, itämainen vatsa- vulla käynnistyi maksupalvelukoulutus, joka laajeni tanssi, luova tanssi, salsa sekä samba-reggae. varsin nopeasti alkuun päästyään. Opisto antoi 1990-luvun alkupuolella Opetushal- Keväällä 1993 aloitettiin yhteistyö työvoimaviran- lituksen pyynnöstä selvityksen muista kuin tieteelli- omaisten kanssa maahanmuuttajien kouluttamisessa. seen länsimaiseen maailmankatsomukseen pohjautu- Opistossa järjestettiin inkerinsuomalaisten paluu- vista kursseista. Selvityspyyntö johtui erään henkilön, muuttajien suomen kielen nonstop-kurssi. Syksyllä joka ei ollut itse opiskellut koskaan opistossa, valituk- oli kurssi nuorille maahanmuuttajille, jossa opiskel- sesta muutamista opetusohjelmassa olleista kursseista. tiin suomen kieltä, yhteiskuntaan integroivaa tieto- Rehtorin lähettämässä kirjeessä todettiin, että tieteel- utta sekä historiaa. Työvoimatoimiston tilaamana jär- liseen länsimaiseen maailmankäsitykseen pohjautuvia jestettiin syksyllä työttömille suomalaisille toimihen- opetustunteja oli ohjelmassa yli 99 %, ja muita tun- kilöille mikron hyötykäytön koulutus ja Uudenmaan teja alle 1 % eli hyvin vähän. Kirjelmässä todettiin lääninhallituksen tilaamana nuorille ammattitutkin- myös, että nämä kurssit eivät kuuluneet valtionosuu- non suorittaneille työttömille englannin kielen ja della rahoitettuun opetukseen eli opiskelijoilta perit- kansainvälistymisen koulutusjakso. Henkilöstökoulu- tiin korkeampia opiskelijamaksuja näistä kursseista. tusta järjestettiin englannin, ruotsin, saksan ja ranskan Opetushallituksella ei ollut huomauttamista annet- kielissä. Vuonna 1994 maksupalvelukoulutus laajeni tuun selvitykseen. niin, että järjestettiin 14 pakolaisten ja muiden maa- Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 96

Urpo Kallio oli vuonna 1998 mukana Opetushallituksen eri oppilaitosmuotojen rehtoreille järjestämällä koulutus- ja tutustumismatkalla Miamissa Floridassa. Ohjelmaan sisältyi vierailu koulussa, jossa oppilaat esittelivät valmistamiaan oman maansa karttoja.

Opiston kehittämisseminaari pidettiin vuosina 1999 ja 2003 Villa Törökissä Balatonin alueella Unkarissa. Työskentelyä viinitilalla, vasemmalta Lahja Tuupanen, Juha Konttinen, Jorma Salonen, Hannu Kauppi, Tuomo Netola, Sirpa Rönkkö, Kristiina Pirhonen ja Taina Priia. Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 97

hanmuuttajien kurssia sekä yksi suomalaisille työt- tömille tarkoitettu mikron hyötykäytön kurssi. Ope- tustuntimäärä oli yhteensä lähes 4 500. Henkilöstö- koulutusta järjestettiin 13 eri organisaation tilaamana niin, että kursseja oli yhteensä 27, opetustunteja pi- dettiin yhteensä yli 600 ja opiskelijoiden kokonais- määrä oli lähes 300. Vuosikymmenen lopulla vuonna 2000 opistossa oli 15 pakolaisten ja maahanmuuttajien työvoimapo- liittista kurssia, joiden pituudet olivat 10–120 päivää. Suomalaisille työttömille opisto järjesti kaksi kolmen kuukauden mittaista työelämään valmentavaa kurs- sia sekä yhdeksän viiden päivän mittaista työnhaku- kurssia. Kursseilla oli osanottajia vuoden aikana yli 400 ja opetustuntien määrä oli jo yli 6 000. Pakolais- ten ja maahanmuuttajien kursseilla opiskeltiin pää- asiassa suomen kieltä ja kulttuuria, yhteiskuntatietoa, opiskelutaitoja, työnhakua ja työelämätietoutta sekä tietotekniikkaa ja matematiikkaa. Joillakin kursseilla oli lisäksi taidekasvatusta, käden taitoja ja liikuntaa. Ohjaaviin ja ammatillisiin kursseihin sisältyi työssä- oppimisjakso. Pakolaisten kursseihin sisältyi alkukartoituk- sia, perus-, täydennys- ja kertauskursseja ja ohjaava kurssi. Alkukartoituksiin sisältyi testejä, haastatte- luja, opiskelutaitojen ja motivaation selvittämistä sekä opetusta. Muille maahanmuuttajille järjestettiin eri- Opiston henkilöstöä Balatonin retkellä vuonna 1999 vasemmalta laisia suomen kielen tasokursseja, joihin osaan liittyi Merja Suvanto, Kristiina Pirhonen, Anne Rosenius, Urpo Kallio, Marja-Leena Solovjew, Jyrki Sipilä, Taina Priia, Ritva Lehtinen, työssäoppimisjakso. Lisäksi heille järjestettiin kaksi Hannu Kauppi ja Juha Konttinen. ohjaavaa kurssia. Näillä kursseilla opiskeltiin suomen kielen, yhteiskunta- ja työelämätiedon sekä tietotek- niikan lisäksi englantia. Suomalaisten työttömien kursseilla opiskeltiin työnhakutaitoja, viestintää ja tietotekniikkaa. Pitkillä kursseilla oli myös opiskelu- tekniikkaa, terveystietoa ja liikuntaa sekä kuuden vii- kon pituinen ohjattu työharjoittelu. Opetusta kehitet- tiin myös osallistumalla erilaisiin työvoimapoliittisen koulutuksen työryhmiin. Kurssien käytännön opetus- työn tekivät pääosin opistossa pitkään työskennelleet ammattitaitoiset tuntiopettajat. Henkilöstökoulutusta järjestettiin vuonna 2000 tilauskursseina yhteensä lähes 60 opintoryhmälle. Opetustuntien määrä oli yli 900 ja opiskelijoita oli yli 500. Näitä kursseja järjestettiin valtionhallinnossa, Budan linnavuoren alueella vasemmalta johtokunnan puheen- kunnallisissa organisaatioissa sekä yrityksissä ja järjes- johtaja Kaarina Niemelä, Anneli Kekkonen, Merja Suvanto ja töissä, erityisesti ammattijärjestöissä. Koulutus kes- Kristiina Pirhonen. kittyi edelleen vieraisiin kieliin sekä tietotekniikkaan. Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 98

Opetusta järjestettiin myös järjestötoimintaan, ihmis- tiin oli sisältynyt määräraha TVO ry:n ja sen yhtey- suhteisiin sekä ilmaisutaitoon kuuluvista teemoista. dessä toimivien kahden vapaan sivistystyön oppilai- Opetus järjestettiin pääosin työpaikoilla lukuun otta- toksen, Virkailijain kansalaisopiston ja myöhemmin matta tietotekniikan koulutusta, joka järjestettiin pää- toimintansa aloittaneen TVK-opiston, tukemiseksi. osin opiston atk-luokissa. Ammatillista lisäkoulutusta Tämä tuki oli suurimmillaan vuonna 1991 Virkai- järjestettiin myös lääninhallituksen erityistuella vuo- lijain kansalaisopiston avustusmäärärahan ollessa sina 1998–2000, ja se keskittyi tietokoneen ajokort- 692 000 markkaa (vajaa 10 % opiston kaikista tu- tikoulutukseen. loista). Omistajien tuki päättyi lopullisesti. Ylläpi- 1990-luvun alussa opistossa ei järjestetty ollen- täjäliitot liittyivät TVK:n konkurssin jälkeen pää- kaan tilauskoulutusta muutamaa harvaa poikkeusta sääntöisesti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jä- lukuun ottamatta. Koulutus keskittyi siis valtionosuu- seniksi. Sen talousarvioon ei ole koskaan sisältynyt teen oikeuttavaan kansalaisopisto-opetukseen, jota oli opistojen avustusmäärärahaa. lukuvuonna 1990–1991 yhteensä jonkin verran yli Opiston valtionosuusjärjestelmän muutos me- 14 000 opetustuntia. Vuosikymmenen lopulla tilanne noperusteisesta suoriteperusteiseksi vuoden 1993 oli täysin erilainen. Kansalaisopistotuntien määrä oli alussa merkitsi kaikkien isojen kaupunkiopistojen jonkin verran suurempi kuin vuosikymmenen alussa julkisen tuen merkittävää vähenemistä. Virkaili- eli vähän yli 15 000 opetustuntia. Maksupalvelu- eli jain kansalaisopisto sai vuonna 1992 valtionosuutta tilauskoulutuksen määrä oli yhteensä yli 7 000 oppi- 3 570 000 markkaa, joka oli lähes 48 % kaikista tu- tuntia ja sen osuus kaikista opetustunneista oli nous- loista. Kahta vuotta myöhemmin määräraha oli las- sut jo lähes kolmasosaan. Maksupalvelukoulutus, joka kenut 2 006 000 markkaan, joka oli enää vain 23.5 keskittyi työvoimapoliittiseen maahanmuuttajakou- % kaikista tuloista. Opiston saama valtionosuus oli lutukseen ja henkilöstökoulutukseen, oli 1990-luvun vuonna 1995 alle puolet (46.2 %) vuoden 1992 val- alkupuolelta alkaen tarpeellinen lisä opiston opetus- tionosuudesta! tuntien lisääjänä. Sen merkitys opiston taloudelle oli Edellä kuvattu tulorahoituksen väheneminen suuri 1990-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin opisto merkitsi taloudellista ahdinkoa. Johtokunnan vara- joutui taloudelliseen ahdinkoon. Siitä kerrotaan seu- puheenjohtaja ehdotti opiston rehtorille, että Vir- raavassa. kailijain kansalaisopisto pitäisi yhdistää suuren Hel- singin kaupungin suomenkielisen työväenopiston osaksi ja neuvottelut Helsingin kaupungin kanssa Opiston taloudellinen kriisi pitäisi käynnistää välittömästi. Tällaisia neuvotte- luja ei kuitenkaan koskaan käyty, vaan valittiin toi- Virkailijain kansalaisopisto joutui historiansa pahim- nen vaihtoehto. paan taloudelliseen kriisiin 1990-luvun alkuvuosina Opiston johtokunta hyväksyi kokouksessaan ke- kahdesta eri syystä. Ensimmäinen oli opiston tausta- säkuussa 1992 Virkailijain kansalaisopiston säästö- järjestön Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Kes- ja kehittämistoimenpideohjelman, jossa oli 18 eri kusliitto TVK:n toiminnan loppuminen konkurssiin kohtaa: syksyllä 1992, ja toinen vuonna 1993 toimeenpantu ”Ryhdytään opintoryhmäkohtaiseen kustannuslasken- kansalaisopistojen valtionosuusjärjestelmän kokonais- taan. Opintoryhmän toiminta voidaan käynnistää vain, uudistus. jos opiskelumaksuilla peittyvät ryhmän aiheuttamat val- Opisto ja sen ylläpitäjäjärjestö Toimihenkilö- ja tionosuuden ulkopuoliset lisäkustannukset ja saadaan Virkamiesjärjestöjen Opintoliitto TVO ry jatkoivat kohtuullinen kate yleiskuluihin. toimintaansa normaalisti keskusjärjestö TVK:n kon- kurssista huolimatta. Se oli mahdollista, kun ylläpi- Opiskelijalta perittävän kurssimaksun suuruus mää- täjäorganisaation jäseninä ovat aina olleet yksittäiset räytyy kurssin aiheuttamien kustannusten ja opintoryh- toimihenkilöliitot, ei keskusliitto. Taloudellinen on- män odotettavissa olevan koon pohjalta. Opiskelijamak- gelma syntyi siitä, että keskusjärjestön TVK:n avustus suja nostetaan työvuonna 1992–93 keskimäärin 15 % tietenkin lakkasi konkurssin jälkeen. TVK:n budjet- niin, että maksu on yleensä 10–15 mk/opiskelija/oppi- Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 99

tunti. Opiskelijamaksu voi olla korkeampi, jos kurssista ole saatu aikaan muilla toimenpiteillä. Etuuksiin voi- aiheutuu erityisiä kustannuksia. daan puuttua seuraavassa järjestyksessä: lounasetu, muut Opintoryhmien keskikokoa nostetaan tilojen asettamissa ei-palkkaukseen liittyvät edut ja palkkaukselliset edut.” rajoissa. Tähän päästään mm. samansisältöisten rinnak- Hyväksyessään talousarvion vuodelle 1993 johto- kaisryhmien vähentämisellä. kunta päätti, että 1) avoinna olevaa kahta päätoimi- Päätoimista henkilöstöä palkataan lisää vain toimiehto- sen vieraan kielen opettajan tointa ei täytetä toistai- sopimuksen mukaisilla palvelussuhteen ehdoilla. Jokai- seksi, 2) päätoimisen henkilöstön lounassetelietu ja sessa tapauksessa harkitaan tarkoin, onko toimen täyttä- terveysraha poistetaan toistaiseksi ja 3) päätoimiselta minen välttämätöntä ja jos on, mitä tieto-taitoa opisto henkilöstöltä poistetaan voimassa olevan toimiehto- tarvitsee. sopimuksen ylittävät etuudet ja lisäpalkkiot. Nämä Päätoimisen henkilöstön toimia voidaan lakkauttaa, jos etuudet olivat merkittäviä, esimerkiksi vuoden 1991 se on mahdollista ilman irtisanomisia ja lomauttamisia. talousarviossa oli varattu 380 000 mk päätoimisen henkilöstön toimiehtosopimuksen ylittäviin palkki- Päätoimisen opettajan nimikkeet tarkistetaan ja selvite- oihin. Lounasetu ja terveysraha otettiin jo muutaman tään, onko mahdollista ja tarkoituksenmukaista muut- vuoden jälkeen uudestaan käyttöön. Uusia päätoimi- taa osa päätoimisen opettajan toimista koulutussuunnit- sia opettajia palkattiin toiminnan laajenemisen ja mo- telijan toimiksi. nipuolistumisen myötä lisää. Apulaisrehtorin toimi ja Opetuksen kokonaissuunnitteluun osallistuvien päätoi- toimiehtosopimuksen ylittävät palkkaukseen liittyvät misten opettajien opetusvelvollisuuden ja muun työvel- edut sen sijaan poistuivat kokonaan säästöjen myötä. vollisuuden määrä suhteutetaan kunkin vastuulla ole- Säästöohjelmaa toteutettiin tinkimättömästi, opisto vien opintoryhmien ja muiden erityistehtävien määrään. selvisi taloudellisista vaikeuksista hyvin. Asiaan vai- kutti se, että opistolla ei ollut pankkilainoja eikä mi- Päätoimisia opettajia käytetään nykyistä enemmän opin- tään pitempiaikaisia velkoja. toneuvonta-, tiedotus- ym. tehtävissä, lähinnä opetuksen Taloudellisesta kriisistä selviämiseen tehokkain ulkopuolisina aikoina. keino oli kuitenkin toiminnan laajeneminen. Mak- Apulaisrehtorin tehtävä lakkautetaan. supalvelukoulutuksen, etupäässä maahanmuuttajiin Ylitöitä ei tehdä ollenkaan. kohdistuneen työvoimapoliittisen koulutuksen voi- makas kasvu opistossa 1990-luvun alkuvuosista läh- Tuntiopettajien määrää pienennetään ja tehtäviä keski- tien oli koko toiminnan jatkumisen kannalta ratkai- tetään nykyistä enemmän. seva asia. Typo-koulutus alkoi vuonna 1993, seuraa- Maksupalvelukoulutusta kehitetään, markkinointia te- vana vuonna 1994 opetustunteja pidettiin jo yli 4 300 hostetaan ja asiakaspalvelua parannetaan. ja vuonna 1995 yli 8 000! Voidaan puhua räjähdys- mäisestä kasvusta. Tämä oli tärkein yksittäinen tekijä, Tietotekniikkaa käytetään nykyistä enemmän opistohal- joka pelasti opiston 1990-luvun kriisistä. linnossa ja toimistotehtävien suorittamisessa. Kirjanpito Toimihenkilökeskusjärjestöt Akava ja STTK aset- ja palkanlaskenta siirretään opiston sisäisen atk-järjes- tivat vuonna 1994 koko toimihenkilökentän koulu- telmän avulla suoritettavaksi. tusjärjestelmää kehittävän työryhmän. Toimeksian- Tilojen vuokraamista ulkopuolisille tehostetaan. tonsa mukaisesti se teki keskusliitoille esityksen uu- Painatustöistä järjestetään tarjouskilpailu. desta koulutusorganisaatiomallista. Keskeinen esitys oli se, että Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto TJS Ohjelman jakelua rationalisoidaan. olisi tullut TVO ry:n tilalle Virkailijain kansalaisopis- Henkilöstökoulutus- ja kehittämisseminaarimenoja vä- ton ja Aktiivi-Instituutin ylläpitäjäksi. Akavan halli- hennetään. tus ei hyväksynyt työryhmän yksimielisesti esittämää uutta koulutusjärjestelmää. Organisaatiouudistusta ei Päätoimisen henkilöstön toimiehtosopimuksen ylittäviin siis tullut. Opistojen näkökulmasta se ei ollut ollen- nykyisiin etuihin puututaan, mikäli riittäviä säästöjä ei kaan huono ratkaisu. Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 100

Virkailijain kansalaisopistosta silloinen rehtori Aimo Purhonen ja tuleva rehtori Helsingin aikuisopistoksi Urpo Kallio. Nimenmuutosprosessi käynnistyi virallisesti joh- 1980-luvun alkupuolella opiston henkilöstö alkoi tokunnan kokouksessa huhtikuussa 1995. Johtokunta käydä keskustelua opiston nimen muutoksesta. päätti ”käynnistää toimenpiteet opiston nimen muut- Asenteet olivat tuolloin pääosin kielteisiä muutosta tamiseksi nykyaikaisemmaksi niin, että uusi nimi kohtaan, opiston vanhaa nimeä useimmat pitivät pe- voisi olla käytössä vuoden 1996 alusta lukien”. Asia rinteikkäänä ja säilyttämisen arvoisena. Eräissä opis- eteni tämän jälkeen nopeasti. Opiston sisäinen nimi- ton pikkujouluissa asia otettiin esille. Osallistujat, työryhmä sekä useat henkilökunnan kokoukset kä- joiden joukossa tuntiopettajilla oli selvä enemmistö, sittelivät asiaa kevään ja kesän kuluessa. Useita eri äänestivät nimen muutoksen tarpeellisuudesta. Kaksi nimiehdotuksia tehtiin. Toisaalla tässä julkaisussa on läsnäolijoista oli muutoksen kannalla, kaikki muut laaja kokoelma ehdotuksista, joita henkilökunta ideoi noin 70 henkilöä sitä vastaan. Muutosta puolsivat tässä yhteydessä. Nimityöryhmä esitti johtokunnalle uudeksi nimeksi Helsingin aikuis- opistoa. Johtokunta päätti kokouk- sessaan 30.8.1995 esittää opetusmi- nisteriölle opiston ylläpitämisluvan muutosta niin, että opiston nimeksi vahvistetaan Helsingin aikuisopisto. Nimenmuutoksen perusteluina esitettiin seuraavia syitä: 1. Nykyi- nen nimi on vanhahtava ja väärin- käsityksiä aiheuttava, 2. opisto on kaikille avoin, ei vain virkailijoille ja 3. aikuisopisto -nimike on yleisty- mässä kansalais- ja työväenopistojen keskuudessa ja rajaa toiminnan koh- teeksi koko aikuisväestön. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen allekirjoitti 24.5.1996 ministeriön päätöksen, jonka mu- kaan opiston nimi Virkailijain kan- salaisopisto muutettiin 1.8.1996 lu- kien Helsingin aikuisopistoksi. Nimenmuutoksen seurauksena opiston visuaalinen ilme muuttui nykyaikaisemmaksi. Taideteolli- sen korkeakoulun graafisen suun- nittelun professori Tapani Aarto- maa suunnitteli opistolle sen his- torian ensimmäisen oman logon sekä sen pohjalta mm. opiston lipun, valomainoksen, lomakkeis- ton kirjekuorineen, kansiomallit, nimikortit, opiston painetun oh- jelmaesitteen kannen sekä lehti- ilmoituspohjan. Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 101

Opisto sai oman lipun ensi kertaa nimenmuutoksen yhteydessä vuonna 1996. Liput on suunnitellut professori Tapani Aartomaa.

Opiskelijoiden ja henkilöstön käsityksiä opistosta ja opiskelusta

Syksyn 2000 opiskelijoille lähetettiin seuraavan ke- vään opinto-ohjelman postituksen yhteydessä asia- kastyytyväisyyttä selvittänyt kyselylomake. Tämä oli ensimmäinen opistossa suoritettu laajempi kysely, joka ei kohdistunut johonkin tiettyyn kurssiin. Vas- taajista 40 % oli opiskelijoita, jotka eivät olleet aikai- sempina vuosina opiskelleet opistossa. Lomakkeita lähetettiin umpimähkäisesti 500 opiskelijalle, joista 188 palautti lomakkeen (palautusprosentti 38 %). Vastaajista enemmistö (89 %) oli naisia, kuten koko opiskelijajoukossa. Opiskelijoiden antama yleisarvo- sana Helsingin aikuisopistosta jakautui seuraavasti: erinomainen 18 %, hyvä 76 % ja tyydyttävä 2 %, huo- noa ei antanut kukaan, lopuilla ei ollut kantaa asiaan. Parhaan arvion saivat kurssitarjonnan monipuolisuus, opiston sijainti, toimistohenkilökunnan palveluhaluk- kuus, opetuksen laatu, opinto-ohjelman luettavuus ja opiston ilmapiiri. Huonoimman arvosanan saivat kahvion aukioloajat, kahviotuotteiden hintataso, ope- Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 102

tustilat ja -välineet sekä tiedottamisen näkyvyys. Vas- taajista peräti 99 % aikoi jatkaa opiskelua opistossa ja sama osuus vastaajista ilmoitti suosittelevansa opistoa muille. Markkinoinnista vastaavia kiinnosti erityisesti tieto siitä, mistä opiskelijat saivat ensiksi virikkeen tulla opiston kursseille. Tärkeimmät markkinointika- navat olivat tässä järjestyksessä opiston painettu kurs- siesite, Helsingin Sanomien ilmoitus, ystävät ja tut- tavat sekä Internet. Opiskelija Elisa Drossos teki opistossa vuonna 2000 ammatillisen koulutuksensa lopputyönä tut- kielman ”Aikuinen tietotekniikkaa opiskelemassa”. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää opiston tieto- tekniikan opettajien käsityksiä tietotekniikan opet- tamisesta ja oppimisesta aikuisopiskelijan kannalta. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisena oppijana tie- totekniikan opettajat näkevät aikuisopiskelijan, miten he kokevat aikuisen parhaiten oppivan tietotekniik- kaa sekä minkälaista heidän mielestään on hyvä tie- totekniikan opetus. Tutkielman tekijä haastatteli nel- jää useita vuosia opiston palveluksessa ollutta opetta- jaa. Haastattelut kestivät keskimäärin 45 minuuttia. Opettajien maininnat aikuisten tietotekniikan ope- tus-oppimistapahtuman olennaisimmista asioista liit- tyivät neljään eri asiaan: tietotekniikan oppimiseen, henkilöstöön, tuntiopettajiin ja muihin osa-aikaisiin aikuiseen oppijaan, opetustilanteeseen ja opetusta työntekijöihin. Kysely lähetettiin 52 henkilölle, vas- vaikeuttaviin asioihin. Aiheeseen liittyvät opettajien tausprosentti oli 71 %. Tekijät totesivat raportissaan, keskeisimmät käsitykset tekijä jakoi viiteen ryhmään: että vastaukset olivat hyvin positiivisia kautta linjan, 1. Aikuisilla on usein kynnys aloittaa tietotekniikan mutta varoivat vetämästä johtopäätöksiä pienen vas- opiskelu, 2. Aikuinen oppija tarvitsee aikaa tietotek- taajajoukon vuoksi. Opetushenkilöstö oli työnsä sisäl- niikan oppimiseen, 3. Aikuisella on pakonomainen töön tyytyväisempää kuin muu henkilöstö. Opistossa syy oppia tietotekniikkaa, 4. Aikuinen tietotekniikan näytti tekijöiden mielestä olevan hyvä yhteishenki oppija on motivoitunut ja 5. Oppija tarvitsee opetuk- työntekijöiden kesken, koska esimiehen ja työympä- sen ankkuroimista oman elämänsä käytännön tarpeita ristön tukeen oltiin tyytyväisiä. Miehet osoittautui- koskevaksi. vat tyytyväisemmiksi kuin naiset. Henkilökunnalla Helsingin yliopiston Kasvatustieteen laitoksen oli hyvin aikaa suunnitella ja toteuttaa työnsä, koska kaksi opiskelijaa Mirka Kristola ja Katja Salvisto te- ajankäytön hallintaan oltiin tyytyväisiä. Opettajata- kivät vuonna 2000 aineopintoihinsa liittyvänä opin- paamisiin suhtauduttiin yleisesti myönteisesti, mutta näytteenä selvityksen työilmapiiristä Helsingin ai- kansalaisopistojen tuntiopettajat olivat tässä suhteessa kuisopistossa. Tämä oli ensimmäinen opiston hen- kriittisempiä kuin työvoimapoliittisen koulutuksen kilöstön työhyvinvointia ja työilmapiiriä kartoittava opettajat. Opiskelijoiden kurssiarviointeja opettajat selvitys. Kyselylomake lähetettiin kaikille henkilös- pitivät hyödyllisinä, mutta opettajien oma kurssiarvi- töryhmille, jotka kuuluivat opiston päätoimiseen ointi oli vähäistä. Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 103

Arviointia sen sektorin kanssa yhteistoiminnassa aloitettu hen- kilöstökoulutus myös monipuolisti opiston toimintaa. 1990-luku oli opistossa suurten muutosten vuosikym- Johtokunnan vuonna 1992 hyväksymää säästö- men. Opisto koki historiansa pahimman taloudelli- ja kehittämisohjelmaa noudatettiin tinkimättömästi. sen kriisin. Se johtui taustajärjestön TVK:n ajautu- Sillä oli suuri merkitys menojen kasvun pitämisessä misesta konkurssiin ja samoihin aikoihin toteutetusta kurissa. Koko päätoiminen henkilökunta oli kiitettä- valtionosuusjärjestelmän muutoksesta. Tulot väheni- västi mukana säästötalkoissa. Se luopui vapaaehtoi- vät 1990-luvun alkupuolella muutaman vuoden ai- sesti useista saavuttamistaan eduista, joista osa palau- kana yli 2 miljoonalla markalla, kun valtionosuus vä- tettiin myöhemmin, osa poistui lopullisesti. Tärkein heni 1.5 miljoonalla markalla ja TVK:n avustus jäi tavoite, opiston toiminnan jatkuminen, pystyttiin kokonaan pois opiston tuloista. näin monin eri toimenpitein turvaamaan. Miten opisto selvisi tästä kriisistä, kun tulovirta 1990-luvulle ajoittui myös opiston nimenmuutos. väheni muutamassa vuodessa kolmanneksella? Sii- Virkailijain kansalaisopisto muuttui Helsingin aikuis- hen on monta selitystä. Kansalaisopisto-opetus uu- opistoksi opetusministeriön päätöksellä syyslukukau- siutui paljon ja laajeni jonkin verran opetuksen moni- den 1996 alussa. Virkailijain kansalaisopiston aikana puolistumisen kautta. Siihen liittyi 90-luvulla alkanut opiskelijat usein kysyivät toimistosta, voiko opistossa ja seuraavalla vuosikymmenellä jatkunut päätoimisen opiskella muita kuin virkamiehiä. Nimen muututtua opettajakunnan rakenteen muutos. Helsingin aikuisopistoksi yleinen kysymys oli, voiko Opistossa lähes kaikki opetustunnit olivat kan- opistossa opiskella muita kuin helsinkiläisiä. Totuus salaisopistojen valtionosuuteen oikeuttavaa opetusta on, että opisto on aina ollut kaikille aikuisille avoin ennen 1990-luvun alkua. Ratkaisevaa opiston selviy- oppilaitos. Nimenmuutosta pidettiin yleisesti onnis- tymistaistelussa oli maksupalvelukoulutuksen käyn- tuneena etenkin markkinoinnin näkökulmasta. Hel- nistyminen opistossa 1990-luvulla. Vuonna 1993 al- singin kaupungin suomenkielisen työväenopiston kanut ja nopeasti laajentunut työvoimapoliittinen rehtori totesi jossakin yhteydessä Helsingin aikuis- koulutus, joka vähitellen keskittyi maahanmuuttajien opiston kollegalleen, että ehdittepäs ennen meitä ot- koulutukseen, oli ratkaiseva selviytymiseen vaikutta- tamaan tuon nimen käyttöön. nut tekijä. 1990-luvulla järjestöjen, yritysten ja julki- Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 104 50 vuotta – 50 lehtileikettä Helsingin Sanomat 8.9.1991 Eurooppaan mentävä suorana ”Tässä minä tulen” –asenteella

Eurooppaan on mentävä ”Täs- 1990-LUKU sä minä tulen” ja ”Olen suomalai- Erto 8/1991 nen” –asenteella. Mannermaalle ei saa astella ryhdittömästi. Näin neu- Irja Lähteenmäki suoritti tutkinnon voi mannekiinikoulun johtaja Sanel- ma Vuorre Helsingissä lauantaina ensimmäisenä Virkailijain kansalaisopistossa, kun 30-vuotias opisto vietti avointen ovi- Todistusta pyytäessäni rehtori ih- Työelämätietouden koulutus- en päivää. Vuorre piti juhlaesitelmän metteli mitä siihen pitäisi kirjoittaa, ohjelma ei varsinaisesti pätevöi- aiheesta Eleganttina Eurooppaan. niin että kai minä sen sitten ensim- tä mihinkään, mutta ainakin Irjan Ei pidä yrittää tehdä kohtelias- mäisenä menin hakemaan, vähät- mielestä siitä on suoranaista hyötyä ta vaikutusta ettei vain loukkaisi ke- telee ertolainen luottamusmies Irja päivittäin. Työoikeuden tuntemi- tään. Jos joku loukkaantuu, ei pidä Lähteenmäki suoritustaan. Irja on sesta ja työpsykologiasta on hyötyä välittää yhtään mitään, Vuorre neu- SOTTilainen ja hänen työpaikkansa ja tässä ammatissa sosiaalipolitiik- voi. Hän mainitsi seitsemän vel- on Kuurojen Liitto. kaan törmää joka hetki. jestä hyvänä esimerkkinä kehnos- Irja on aloittanut työelämätietou- Irja on opiskellut jatkuvas- ta käytöksestä. Veljekset hiipivät den koulutusohjelman aivan ensim- ti työn ohessa. Hänelle opiskelu oli esiin tuohivirsuissa ja kotitekoisissa mäisessä ryhmässä, ”koekaniinina”. tuttua. Niille, joiden opiskelusta tai vaatteissa. Aloittajia oli parikymmentä, kaikki koulunkäynnistä on kulunut jo ai- Vuorre painotti, että vapaa-ajan eri aloilta. Mukana oli muun muas- kaa, hän suosittelee opiskeluteknii- asu on urheiluasu, eikä sitä saisi sa useita ammattiyhdistysliikkeessä kan kertaamista ennen koulutus- käyttää esimerkiksi ostoksilla Stock- työskenteleviä tai sitä muuten lähellä ohjelman aloittamista. mannilla. Tärkeintä on kuitenkin, olevia henkilöitä. Avoimen korkeakoulun tenttien miten ihminen kantaa vaatteitaan. Irja kertoo opiskelun olleen to- suorittaminen edellyttää itsenäis- Ryhdikäs 72-vuotias Vuorre opet- della mukavaa ja ryhmän mainion. tä opiskelua ja siihen pääsee pa- ti, että säkkikin näyttää tyylikkäältä, Osa jatkaa vielä valittuaan lisäkurs- remmin sisälle opiskelemalla ensin kun muun muassa kävelytekniikka seja, toisten tenttiessä omaan tah- opiskelun tekniikkaa. on kunnossa. tiinsa. Irja pitää koulutusohjelman Irja jatkaa opintojaan osallistu- Suomen hallitusta Vuorre piek- hyvänä puolena juuri sitä, että voi malla Naistutkimuksen opintoko- si pahasti. Saimme hallituksen, joka itse määrätä opiskeluaikataulun ja konaisuuteen. Naisen alistettu ase- ei tiedä mitään. Ministerit eivät tiedä valita sopivat kurssit. ma työmarkkinoilla on opintojen edes, pitääkö käyttää haarukkaa tai Kuvittelin suoriutuvani opinnoista lisäksi toimintaa vaativa asia. lusikkaa. Kaiken maailman ihmiset vuoden aikana. Se ei sitten toteutunut, pääsevät ministereiksi. He eivät to- koska erilaiset työhön ja ay-liikkeeseen dellakaan ole syntyneet esiintymään. liittyvät tilaisuudet veivät aikaa. On- Teatterissa ja konsertissa euro- gelma ei ole niinkään Virkailijain kan- käyttäytyjä odottaa, että arvohen- salaisopiston kurssien suorittamisessa, kilöt poistuvat ensin. Tämä on erit- tenttikirjojen lukemiseen ei tuntunut täin tärkeää teatterissa, Vuorre pai- jäävän riittävästi aikaa. notti. Teatterissa tai ravintolassa Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 105

Aikuiskoulutuksen maailma 6/1992 Keskeyttäminen on tunnetusti vä- hentynyt maksujen noustessa. Niitä TVK kaatui, joudutaan pakosta vieläkin korotta- mutta Vko jatkaa maan. Vuonna 1993 opiston on ke- rättävä ensi kertaa yli puolet tuloker- Suomessa tapahtuu nykyisin outoja tymästään opiskelumaksuina julki- asioita. Toukokuussa nainen valittiin sen ja omistajan tuen vähetessä. käydessään elegantti nainen ei ereh- ensi kerran Euroopassa ammatilli- Menopuolella joudutaan Kallion dy niistämään paperinenäliinaan. sen keskusjärjestön puheenjohtajak- mukaan noudattamaan suurta sääs- Vuorre kertoi televisiossa näke- si. Kaiken piti olla hyvin – jäsenten- täväisyyttä kaikkien menojen osalta. mistään kahdesta miehestä varoit- kin etua ajatellen. Syyskuussa sama Säästöt pyritään kuitenkin toteutta- tavia pukeutumisesimerkkejä. Toi- ammatillinen keskusjärjestö haet- maan ilman, että päätoimista hen- nen käytti väärin kirjavaa solmio- tiin konkurssiin, ensimmäinen ker- kilöstöä irtisanotaan tai että ope- ta – musiikkitaiteilija oli puolestaan ta sekin laatuaan. TVK:n taru oli lo- tuksen perusedellytyksiä oleellisesti pukeutunut rytkyihin. Miestaiteilijat pussa, kertaa rehtori Urpo Kallio heikennetään. näyttävät ajattelevan, ettei pukeutu- tapahtunutta. Henkilöstömenoja karsitaan ko- misella ole mitään väliä. Miesten pi- Syksyn tapahtumien jälkeen opis- valla kädellä. Kahta vapautunutta tää varoa erityisesti valkoisten urhei- tosta on kysytty useita kertoja, jat- päätoimisen opettajan tointa ei täy- lusukkien käyttöä tummansinisten kuuko toiminta vai onko myös Vko tetä, apulaisrehtorin tehtävä on lak- housujen kanssa. mennyt konkurssiin. Opiston omis- kautettu, toimiehtosopimuksen ylit- Vuorre kehotti suomalaisia pu- taa itsenäinen Toimihenkilö- ja Vir- tävät henkilöstön edut karsitaan ja keutumaan kunnolla lentomatkan kamiesjärjestöjen Opintoliitto. päätoimisten opettajien opetusvel- ajaksi. Perillä voi olla sitten vaikka Opintoliitolla ei ole velkoja eikä ta- vollisuudet tarkistetaan. alasti. Rytkyissä matkustaminen on kauksia tai muita sitoumuksia eikä Raaka tosiasia on, että opiston törkeää käytöstä lentohenkilökuntaa se ole osallistunut paljon puhuttuun toiminnan painopistealueita joudu- kohtaan. He ovat sentään kehitty- kasinopeliin. Toiminta voi siis jat- taan pitkälti pohtimaan taloudellis- nyttä henkilöstöä, Vuorre painotti. kua, mutta erittäin vaikeissa talou- ten kriteerien pohjalta. Vahvoja ta- Cocktailtilaisuudessa pitäisi pu- dellisissa oloissa, Kallio toteaa. loudellisesti tuottavia alueita kuten hua sekä tuttujen että tuntemattomi- Vuoden 1993 alussa voimaan tu- vieraat kielet ja avoin korkeakoulu en kanssa. Tilaisuuksissa on tarkoi- leva kuntien valtionosuuslainsäädän- laajennetaan, kaikki kannattama- tus tutustua uusiin ihmisiin. Keskus- nön muutos heijastuu myös yksityi- ton, esimerkiksi peruskoulu- ja lu- telun voi aloittaa vaikka sanomalla: siin opistoihin. Se vähentää valtion kio-opetus on jo karsittu pois. Mak- ’Olen ihaillut tuota taulua’, ’Sinulla tukea Vko:lle noin kolmanneksella supalvelukoulutusta laajennetaan on oikein kaunis puku’ tai ’On kau- eli yli miljoonalla markalla. TVK:n mahdollisuuksien mukaan. nis ilma’. ’Ei vain jaksa sataa’ –avaus- kaatuminen sekä eläkemenojen huo- Vko:ssa voidaan unohtaa huma- ta suosivat etenkin säiden koettele- mattava lisäys, joka johtuu kansalais- nismin ja aikuiskasvatuksen sinän- mat englantilaiset. opistolakiin tehdystä muutoksesta sä jalot periaatteet. Köyhien, syrjäy- Jukka Perttu merkitsevät myös lisäpaineita talout- tyneiden ja huono-osaisten koulut- ta kohtaan. taminen on jätettävä muille. Opisto Vko:ssa joudutaan Urpo Kalli- on hyvin toimeentulevien, maksu- on mukaan vakavasti miettimään kykyisten opiskelupaikka. Vko:sta eloonjäämisstrategioita. Tuloja pi- on tullut ja tulee entistä enemmän tää saada lisää, mutta menoja pitää liikeyritys julkisen tuen vähenemi- voida vähentää. Opiskelijamaksu- sen myötä. Onneksi opistolla on ja nostettiin tänä syksynä keskimää- hyvä maine toiminta-alueellaan. rin 20 %. Opiskelijamäärää toi- Se ehkä auttaa opistoa säilymään menpide ei oleellisesti vähentänyt. hengissä. Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 106

Helsingin Reservin Sanomat 10 / 12.11.1992 Ensimmäinen kansalaisen turvakurssi pidetty

Maanpuolustusjärjestöjen Hel- Turvallisuuspolitiikkaan kuuluvi- merivartioasemalla, joiden toimin- singin koulutusalue järjesti 10.9.- en erikoisaiheiden lisäksi ohjelmas- nasta saatiin erinomaisen perusteelli- 28.11.1992 Pääkaupunkiseudun en- sa oli mm. kunnan, talon ja kodin vä- nen selvitys. Ja tietenkin tutustuttiin simmäisen Kansalaisen turvakurssin, estönsuojelu, palo- ja pelastustoimi, merivartioalukseen käytännössäkin. joka oli yksi koko maassa syyskaudel- ensiapu sekä poliisin toiminta yksi- Myös vapaaehtoiseen meripelastuk- la pidettävistä 12 kokeilukurssista. löiden ja omaisuuden suojaamisek- seen tutustuttiin mm. espoolaisten Käytännön syistä kurssi sopi hyvin si. Näihin käytettiin kahdeksan arki- upouudella ja huippunykyaikaisella pidettäväksi yhteistoiminnassa Vir- iltaa. Erittäin keskeisenä aiheena oli meripelastusalus Pv Hakalla. Reser- kailijain kansalaisopiston kanssa. myös sotilaallinen maanpuolustus, viläisjärjestöjen ampumatoimintaan Kurssin tavoitteena on ajankoh- johon perehdyttiin Santahaminan saatiin tuntumaa pistooleilla käytän- taisen perustiedon antaminen tur- varuskunnassa Rannikkotykistökou- nön harjoituksessa. vallisuuspolitiikasta, kokonaismaan- lun ja Uudenmaan Jääkäripataljoo- Kurssin 50 osanottajasta oli kak- puolustuksen eri sektoreista sekä yk- nan vieraina yhtenä lauantaipäivä- si kolmasosaa naisia. Oppilaat valit- silön ja perheen yleisturvallisuuteen nä. Tällöin oli tilaisuus erinomaisten tiin keväällä ensimmäiseksi yhteyttä liittyvistä asioista. Niinpä tutustumi- esitysten lisäksi tutustua erilaiseen ottaneista ilmoittautumisjärjestyk- sen aiheina olivatkin kaikki ne viral- sotilaskalustoon ja mm. Pasi-pans- sessä. Nyt päättyneen turvakurs- liset ja vapaaehtoiset turvallisuuspal- sariajoneuvoihin käytännön aje- sin johtoon kuului Virkailijain kan- velut, joita yhteiskunnassamme on lullakin. Toinen lauantai käytettiin salaisopistosta komkapt Johnny kriisien varalta. Merisotakoululla ja Suomenlinnan Engström.

Helsingin Sanomat 22.9.1995 Helsingin korttelit kertovat, osa 57

Töölöntullinkatu 8:n sisäänkäynnin tupakkatauolle venäjää puhuva opis- kaupunki, puoliksi urheiluliittoja. yläpuolella lukee vielä nimi Toimi- kelijajoukko inkeriläisiä maahan- Töölön urheilutalon uima-altaat ja henkilö- ja virkamiesjärjestöjen kes- muuttajia, jotka pakolaisten ohel- pelisalit ovat täysitehoisessa käytös- kusliitto, vaikka TVK teki konkurs- la saavat täällä tuntumaa uuteen ko- sä: presidentti Mauno Koivistokin sin 1992. Sitä ennen se oli ehtinyt timaahansa. Koulun penkillä istuu piipahtaa siellä pari kertaa viikossa muuttaa uuteen paikkaan Pasilaan ja vuosittain 7 000-8 000 henkilöä. lentopalloa lätkimässä Laser-poru- jättänyt entisen päämajansa Virkaili- Samanaikaisesti TVK:n talon kan mukana. jain kansalaisopiston käyttöön. Oven kanssa rakennettiin 1967 Topeliuk- Töölöntullinkatu 8. Omistaja viereisestä taulusta on nähtävissä ta- senkatu 41 a:n tontille Töölön urhei- Kiint. Oy Töölöntullinkatu 8. Piir- lon perustajakunta, peräti 21 liittoa lutalo: talot liittyvät saumattomas- tänyt Einari Teräsvirta, valmistu- ja järjestöä. ti yhteen, ja tekijäkin on sama, Eina- nut 1967. Koulutustalo, jossa on Vir- Virkailijain kansalaisopiston ri Teräsvirta, joka voitti voimistelun kailijain kansalaisopisto, vuokralla nimi on hämäävä, sillä tässä kansa- joukkuekultaa Lontoossa 1948. mm. yliopiston lääketieteellinen tie- laisopistossa ja avoimessa korkea- Urheilutalon teetti SVUL omak- dekunta, Työterveyslaitos, Mark- koulussa saa opiskella kuka tahan- si toimitalokseen, joka 1988 siir- kinointi-instituutti ja Helsingfors sa. Nimenmuutosta harkitaan. Syk- tyi nykyiselle omistajalleen Urheilu- svenska sjukvårdsinstitut. syisenä päivänä sisältä pyrähti ulos hallit Oy:lle. Sen takana on puoliksi Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 107

Aikuiskoulutuksen maailma 6/1995 Kuvataiteessa varmuus on salakuoppa

Taidemaalari ja opettaja Hannu kasvu yhdistyy ihmisen sisäiseen, perspektiivi ja värioppi. Tärkeintä Kauppi toipuu hiljalleen 50-vuo- henkiseen kasvuun. Kasvuteema on kuitenkin saada opiskelija itse te- tisjuhlistaan ja etenkin merkkipäi- toistuu sekä omassa tekemisessäni kemään, satsaamaan omaan henki- vänsä kunniaksi järjestämästään ret- että opettamisessa. Maalaukset ovat seen kasvuunsa. Tekniikka voi olla rospektiivisestä näyttelystä. Upe- merkkejä. muistoja tai osia näky- kankeaa, mitä siitä – työn voi teh- assa Danielson-Kalmarin huvilassa mättömästä. Teen muotoja, joita ei dä vaikka koneella. Kuvanveistä- Vääksyssä oli esillä taiteilijan töi- vielä ole, mutta voi aavistaa joitain jän työstä suuren osan voi tehdä va- tä kymmenen vuoden ajalta. Eten- niistä, tiivistää taidemaalari työnsä limo, mutta tärkeintä on se, mikä kin voimakkaat luontoaiheiset tau- olemusta. Hän opiskelee tekemäl- jää jäljelle eli IDEA, sen kehittely ja lut sopivat kuin nyrkki silmään hu- lä työtä satoja töitä ja neljä näyttelyä henkilökohtainen sisäinen proses- vilan ullakkokerroksen jyhkeille vuodessa. si. Monet opiskelijat ilmoittautuvat hirsiseinille. Opetusmetodeistaan Kauppi to- vuosi vuodelta uudelleen. Kymme- Hannu Kauppi on toiminut ku- teaa, että opiskelijoille annettava nen vuoden opiskelijoista tulee ystä- vataiteen opettajana vuodesta 1972. prosessointitehtävä lähtee liikkeel- viä. Opintoryhmien yhteiset taide- Hän on opettanut kouluissa, ker- le ajatuksista ja tunteista. Se voi olla matkat lisäävät yhteenkuuluvuutta. hoissa, kesälukiossa, kesäyliopistois- yhtä hyvin jokin ikävä ja arkinen Omassa maalaamisessani onnis- sa, taidekouluissa ja Taideteollisessa asia tai jotain jännittävää. Vain ra- tumisen tunne on harvinainen. Työ korkeakoulussa. Viimeiset kymme- joittuneisuus estää meitä näkemäs- tuntuu aina keskeneräiseltä. Ei taida nen vuotta hän ollut päätoimisena tä harmaan eri sävyjä. Tärkeintä on olla yhtään lopullista työtä! Mitä ta- taideaineiden opettajana Virkaili- asenteiden välittäminen, piirretään- hansa voi muuttaa. Myös opettajan jain kansalaisopistossa Helsingissä. pä sitten hiilellä tai istutaan kuunte- työssä usein tärkeä tehtävä on sa- Opettajana Hannu ei halua olla op- lemassa taidehistorian luentoa. noa opiskelijalle, että nyt voit lopet- pilailleen mestari tai esikuva. Tär- Hannun mukaan lukossa ole- taa. Korostan avoimuutta, väljyyttä keintä on, että oppilaat etsivät omia via opiskelijoita on joskus vaikea – kaikkea ei tarvitse tunkea täyteen. ilmaisujaan. saada avautumaan. Tavoitteena on, Onnistumisesta kertovat sanallinen Luonto, maisema, taivas, meri että jokainen oppii ainakin piirtä- palaute, ilmeet, opiskelijoiden asen- ja vuoret ovat keskeinen osa Hannu mään. Tietysti opiskellaan tekniset teet ja ryhmän koossa pysyminen. Kaupin taidetta. Luonnon syklinen asiat, välineen käyttö, sommittelu, Marja-Leena Solovjew Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 108

Sihteeri Assistentti 6/1995 Kodin kuvalehti 10 / 1996 Itsepuolustuskurssi antoi itsevarmuutta Opi sanomaan EI

Koska nainen on fyysisesti heikompi uusia asioita, Satu kertoo. Olem- Stressin ja uupumuksen taustalla on kuin mies, tämä tuo monenlaista pel- me anoppini kanssa eri sukupol- usein kyvyttömyys sanoa ei. Kiltti nai- koa, epävarmuutta ja avuttomuuden vea, mutta itsepuolustus ei tuntu- nen luulee, ettei hänestä enää pidetä, tunnetta. Iltaiseen aikaan yksin liik- nut meistä kummastakaan rankalta jos hän pitää kiinni ihmisarvostaan ja kuminen ei ole välttämättä turvallis- hikijumpalta. Aion kotona jatkaa oikeuksistaan. Se, joka aina sanoo kyl- ta. Keskellä kirkasta päivääkin – ku- harjoittelua avomieheni kanssa. lä, raataa ylitöissä yötä myöten ja pitää ten mm. hiljattain sattunut kukka- Opettajat kehottivatkin val- kesälomansa syyskuussa. Hänen pöy- kauppasurma osoittaa – voi kohdata miuksien ylläpitämiseksi harjoitte- dänkulmallaan istuu tämän tästä joku päällekarkaajan. lemaan mieluiten miehen kanssa. kertomassa omia murheitaan ja ryö- Anoppini oli huolestunut nyky- Mutta jos fyysinen harjoittelu ei ole vää hänen aikaansa. Häntä käytetään tilanteesta, ja siksi hän halusi läh- mahdollista, mielikuvaharjoittelu, hyväksi ja hän suostuu siihen. Joskus, teä Naisten itsepuolustuskurssille, ja liikkeiden mielessä kertaaminen, kun mitta on täysi, sisälle patoutunut houkutteli myös minut mukaan, ker- on myös valmiuksia ylläpitävää. kiukku turskahtaa myrkyllisinä piik- too HSO-sihteeri Satu Konttinen. Jotkut miesitsepuolustuksen keinä tai raivona. Ympäristö on älli- Virkailijain kansalaisopisto Helsin- opettajat sanovat, että alakertaan ei källä lyöty, kun kiltti tyttö yhtäkkiä gissä on jo pari vuoden ajan järjestä- saa koskaan potkaista, opettajam- tuittuilee. Moni nainen heittelehtii nyt kursseja, joissa naiset opettavat me totesivat. Me emme sano täl- alistumisesta aggressiivisuuteen. Kil- itsepuolustusta naisille. laista kieltoa. Tuottamalla kipua tein ja vihaisinkin nainen voi kuiten- Kirsi Koljonen ja Anne Sahl- nainen saa tarpeellista aikaa läh- kin oppia pitämään puolensa rakenta- ström ovat molemmat mustan vyön teä pakoon. Raapiminen ja puremi- vasti, ystävällisesti sekä itseään ja toi- karatekoja. He ovat harrastaneet ka- nen sattuu myös yllättävän paljon. sia arvostaen. ratea kymmenkunta vuotta, ja sen li- Eräs nainen kertoi, että hän kulkee Kouluttajat Arja Saramies ja Mar- säksi myös muita budolajeja, joiden deodoranttisuihkepullo mukanaan. ja-Leena Solovjew ovat jo joitakin pohjalta he ovat kehittäneet naisten Piikkikorkoinen kenkä on hänen vuosia opettaneet assertiivisuutta eli itsepuolustusmenetelmänsä. toinen itsepuolustusvälineensä. jämäkkyyttä muun muassa Virkai- Suurin osa itsepuolustuksen opet- Eräällä naisella on aina omenan- lijain kansalaisopistossa Helsingis- tajista on miehiä. Miehet käyttävät kuorimisveitsi mukanaan. Niiden sä. Heidän kursseilleen virtaa naisia, mielellään näyttävän näköisiä temp- avulla ei pärjätä pitkälle, mutta ne meitä tavallisia kilttejä tyttöjä, jotka puja, vastustajan heittoja ym. Me mahdollistavat ehkä muutaman se- haluavat selkeyttää sanottavaansa: olla olemme halunneet kehittää yksinker- kunnin tai minuutin lisäaikaa pääs- uskottavia omissa ja toisten silmissä. taisen ja toimivan menetelmän, jon- tä pakoon. Assertiivisuus eli jämäkkyys on re- ka olemme testanneet käyttäen mies- Eräs nainen kertoi, että hän tie- hellistä, selkeää, tiedostavaa ja myön- vastustajia, Anne ja Kirsi kertovat. toisesti ylläpitää hyvää juoksukun- teistä käyttäytymistä ja ilmaisua, So- Naisen ei kannata kamppailla toaan, hän luottaa jalkoihinsa puo- lovjew ja Saramies määrittelevät. Jä- miestä vastaan voima voimaa vasten lustautumisvälineinä. Kun siis voi- mäkkyyttä on myös taito sanoa ei –periaatteella. Voittaja on silloin tie- maa puuttuu, saa siis tilaisuuden siten, että siitä jää hyvä mieli. Ein sa- dossa ennen kuin kamppailu on alka- käyttää järkeään monin eri tavoin. nomisen arvokasta taitoa tarvitsem- nutkaan. Mutta itsepuolustuskurs- Tuula-Maria Ahonen me aina silloin kun emme halua sanoa silla oppii mielenkiintoisia ”jekkuja”, kyllä. Monen naisen on niin vaikea joita HSO-sihteeri Satu Konttinen- sanoa kielteistä kantaansa, että he saa- kin tuli hakemaan. vat pelkoreaktioita, kun pitäisi kiel- Olen ollut yli viisi vuotta ka- täytyä: henki salpautuu, sydän hak- ratessa, mutta opin tällä kurssilla kaa, ääni muuttuu kimeäksi. Monen Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 109

Kymen Sanomat 25.6.1997 Uudet opettajat tuovat uusia näkökulmia suusta ei kerta kaikkiaan tule ei, Arja Jamilahdessa on tällä viikolla kan- järjestää muinakin vuosina, ensi kuvailee. sainvälinen kuvataiteen mestari- vuonna joko Italiassa tai Tanskassa, Naisissa istuu syvällä käsitys, että kurssi. 60 suomalaista, italialais- kertoo Haminan kansalaisopiston pitäisi miellyttää kaikkia, Arja Sara- ta ja tanskalaista opiskelee ihmisen rehtori Anna-Liisa Lavila. mies näkee. Miehen, lasten, esimie- ja maiseman piirtämistä ja maalaa- Eri kulttuurit kohtaavat kurs- hen, työtovereiden, sukulaisten ja ys- mista. Nuori nainen istuu lötkönä silla: eivät pelkästään suomalainen, tävien toiveet ovat aina tärkeämpiä tuolissa keskellä lattiaa, ja parikym- italialainen ja tanskalainen kult- kuin omat. Nainen pelkää, että syn- mentä henkeä istuu ringissä nai- tuuri, vaan myös esimerkiksi hämä- tyy riitaa, toinen suuttuu ja hylkää, jos sen ympärillä. Taidemaalari Hannu läinen ja karjalainen kulttuuri, ku- hän pitää puolensa tai asettaa rajoja. Kauppi antaa 20 minuuttia aikaa vailee taideaineiden opettaja Timo Parisuhteessa sekä sukulaisten ja tehdä luonnoksia, kielinä suomi ja Pajunen Valkeakoski-opistosta. ystävien kesken on kaikkein vaikein englanti, ja kynät alkavat suihkia. Ihminen ja maisema ovat ikuisia, olla jämäkkä ja sanoa ei, koska ne ovat Viereisessä huoneessa istuu puoles- klassisia aiheita, mutta erimaalaiset niin tunteilla ladattuja. Työyhteisös- taan nuori nainen alasti korokkeel- opettajat tuovat erilaisia näkökul- sä se onnistuu sittenkin helpommin, la ja ryhmä italialaisia ja suomalai- mia oppilaille, sanoo Kauppi. Marja-Leena pohtii. sia taideopiskelijoita piirtää häntä. Italialainen Anna Maria Gar- Solovjew ja Saramies sanovat, että Meneillään on kansainvälinen rone on ensimmäistä kertaa Suo- alistuva ihminen voi tuntua aluk- kuvataiteen mestarikurssi Jamilah- messa kuten useimmat muutkin si mukavalta. Hän ei sano vastaan ja dessa Haminassa. Kurssin teema- kurssin ulkomaiset osanottajat. hänet on helppo saada myöntymään na on ihminen ja kesän valo. Ei- Hän haluaa oppia lisää piirtä- ja tekemään asioita toisten puolesta. len piirrettiin puettua ja alaston- misestä; ihmishahmot ja luon- Ajan mittaan muutkin alkavat suh- ta mallia sekä tehtiin tilapiirroksia. to kiinnostavat, etenkin eri värisä- tautua kielteisesti ihmiseen, joka alen- Kurssin aikana tehdään monia ret- vyt luonnossa. Ajattelin, että tämä taa itseään. kiä Haminan lähiympäristöön, esi- on mielenkiintoinen mahdollisuus Ein sanomista voi kuka tahansa merkiksi Tammioon ja Harjuun, ja työskennellä eri opettajien kanssa kuivaharjoitella, että se helpottuisi to- piirretään muun muassa pihapii- ja tutustua Suomeen. sitilanteessa, sanovat Saramies ja So- riä, rantaa ja näkymiä kaduilta, to- Varpu Saarinen Helsingin ai- lovjew. Heidän kursseillaan sitä har- rilta ja puistosta. Viikon mittaisel- kuisopistosta toivoo oppivansa joitellaan tilanteissa, joissa se useille le kurssille osallistuu 60 opiskelijaa: enemmän maisemien ja sisätilojen on vaikeaa: Äiti soittaa, pyytää käy- 17 Roomasta, Italiasta, 5 Roskil- piirtämisestä. Opistolla niiden piir- mään, haluaisit sanoa, ettei sovi. Si- desta, Tanskasta, ja loput Suomesta tämiseen ei ole paljon mahdollisuuk- sarella on murheita, etkä nyt jaksa – Haminan kansalaisopistosta, Val- sia, mutta täällä on, sanoo Saarinen. kuunnella. Esimies pyytää jäämään keakoski-opistosta, Espoon työ- Italialainen kuvataiteilija Luca ylitöihin, et halua tai ehdi. Pitkästi ru- väenopistosta ja Helsingin aikuis- M. Palermo on yksi kurssin opet- patteleva ystävätär soittaa, et halua opistosta. Kurssin opettajat ovat tajista. Hän haluaa oppilaiden- puhua puhelimessa pitkään. samoista opistoista kuin oppilaat. sa kiinnittävän huomiota värien Naiset puhuvat varmaankin sato- Kurssi on osa kansainvälistä yh- eri sävyihin. Auringon säteet tule- ja tunteja puhelimessa miettien teko- teistyöprojektia Kulttuurit kohtaa- vat maahan eri kulmista Italiassa ja syitä, miten saada puhelu päättymään: vat. Projektin tavoitteena on edistää Suomessa, minkä takia puiden leh- ovikello muka soi tai perunat kiehuvat kansainvälisyyttä eurooppalaises- dissä on Italiassa keltaista ja Suo- kuiviin, Marja-Leena kuvailee. sa aikuiskoulutuksessa. Kansalais- messa puolestaan sinistä sävyä, ker- opistot ovat nyt kansainvälistymäs- too Palermo. sä. Vastaavia kursseja on tarkoitus Anne Haaja Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 110

TEHY 19/1997 Tutor on etäopiskelun monimuototuki

Tutor on elävä linkki yliopistolta vastuuta ryhmän toiminnasta. Tutor näkökulmia hoitotyöhön. Tutoreil- etäopistoon. Kukin tutor rakentaa ei voi antaa takuuta opiskelijan op- la on monia erilaisia tehtäviä, ku- omalla persoonallaan siltaa opetusta pimisesta, jos opiskelija ei itse siihen ten kasvatus, tuki, neuvonta ja val- hoitotieteen laitoksen kanssa yhteis- panosta. mennus. Lisäksi tutorilta vaaditaan työssä järjestävän yliopiston täyden- Liisa Kuokkanen ja Taru Ruot- kykyä tilannearviointiin. On näh- nyskoulutuskeskuksen ja etäopistos- salainen ovat vetäneet kahdestaan tävä, milloin joku opiskelija tarvit- sa opiskelevan opiskelijan välille. Tu- Helsingin aikuisopistossa kokoontu- see erityistä apua ja ohjausta omaan tor ei kuitenkaan ole opettaja, joka nutta hoitotieteen ryhmää. Kahden opiskeluunsa. kantaisi harteillaan vastuuta opiske- tutorin mukanaolo on opiskelijoil- Tutorin olisi osattava auttaa opis- lijan oppimisen toteutumisesta. Op- le ollut myönteinen asia, käytettävis- kelijoita löytämään oma vastuunsa piminen on aina etäopiskelijan omal- sä on vuorotellen ollut kahden ihmi- ja olemaan oma-aloitteisia ja oma- la vastuulla. sen asiantuntemus. Sekä Liisa että ehtoisia. Nämä roolit ovat tärkeitä, Tutor on opistossa kokoontu- Taru ovat valmistuneet Turun hoi- mutta eivät lainkaan helppoja – sen van pienryhmän vastuuhenkilö, joka totieteen laitokselta terveydenhuol- paremmin tutorille kuin ryhmäläisil- huolehtii käytännön asioista, ku- lon maistereiksi ja he opettavat työk- lekään. Ehkä ryhmäläiset ovat odot- ten oppimateriaalin jakamisesta ja seen sairaanhoitajia. Tutorointi on taneet enemmän suoraa opettamis- puhelinopetuksen sujumisesta. Tu- kuitenkin eri asia kuin perinteinen ta kuin tutorin rooliin kuuluisikaan. tor, jonka suomenkieliseksi nimek- opettajan rooli. Itse näen tärkeimpänä ymmärtävän si on ehdotettu opintoluotsia, huo- Positiivisena olen kokenut mah- auttamisen ja opiskeluteknisen ohja- lehtii asiantuntijajäsenenä istuntojen dollisuuden vaihtaa approon sisälty- uksen. Tutorin tarkoitus ei ole luen- suunnittelusta ja niiden mielekkääs- viä ajatuksia kokeneiden sairaanhoi- noida ja pureskella kaikkea asiasisäl- tä etenemisestä. Tarkoitus ei kui- tajien kanssa. Olen itsekin saanut ti- töä valmiiksi, pohtii Taru. tenkaan ole, että hän yksin kantaisi laisuuden oppia uutta ja saanut uusia Tuula Vainikainen

Vartti 4.5.1998 Elämäntarina syntyy vaikka myrskylyhdyn valossa

Jokainen meistä on tarinan arvoi- paljastaa. Naiset harmittelevat me- Keskustelu syventyy kuolemaan. nen. Varmimmin se tulee tehtyä, kun netettyä tilaisuutta. Sitten vaihde- Kauhistellaan kuolevan ateistin tais- kirjoittaa sen itse. Ja kurssilta saa tu- taan kirjoittajakuulumiset. telua demonien kanssa. Entä jos sai- kea ja ohjausta. Töölössä sijaitsevaan Pitäisi saada huumoria tarinaan, raalan sänkyyn kuukahtaneelle vai- Helsingin aikuisopistoon on tiistai- työyhteisön historiikkia kirjoittava najalle antaisi soittokellon? Ja sitten iltana kokoontunut kahden miehen Raija miettii. Timo opastaa kokeile- se soittaisi, Asta naurattaa ryhmää. ja neljän naisen ryhmä. Elämäntari- maan voimakkaita vastakohtia. Asta Kun elää sellaista elämää kuin itse nakurssilaiset pläräävät papereitansa. kertoo tarinansa olevan siinä vaihees- haluaa, kuolemanpelko väistyy, Timo Kulmikkaan luokan lattia heijastelee sa, missä hän muuttaa Helsinkiin. Si- opastaa. Ja siinä auttaa myös oman neonputkien valoa. vuja on valmiina 21. Vintiltä löytyneet tarinan kirjoittaminen. Viimeksi Risto kertoi rohkean isän kouluaineet ovat naurattaneet Elämäntarinakurssit kiinnos- tarinan, kun naisia ei ollut paikal- vatsan kipeäksi. Kaikesta on hyötyä tavat monenlaisia ihmisiä. Timon la, kurssin ohjaaja Timo Montonen elämäntarinan kirjoittamisessa. kurssia ovat käyneet sairaanhoitajat, Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 111

Opettaja 32/1999 – ovat erittäin kysyttyjä. Jos opiskeli- suoriteperusteiseksi. Samaan sau- jat haluavat feng shuita, väriterapiaa tai maan osunut TVK:n konkurssi iski Aikuisopisto arvaa vatsatanssia, mehän järjestämme, reh- kuin raskaan sarjan nyrkki. tori Urpo Kallio myhäilee. Joustavuus Rohkeasti mukaan uusiin haas- ajan tuulet on opiston parhaita valtteja. teisiin – siinä strategia. Pakolaiskou- Ennakkoluuloton tarttuminen uusiin Pelkkien muistiaaltojen varassa lutuksena alkanutta ulkomaalaisten haasteisiin on Helsingin aikuisopis- Kallio ei toki 10 miljoonan vuosibud- opetusta on kasvatettu maahanmuut- ton voima, jolla se pärjää pääkaupun- jetin opistoaan keinuttele. Emojärjes- tajien suomenkielen ja työmark- kiseudun runsailla koulutusmarkki- tö TVK:n konkurssi viimeistään opet- kinataitojen opetukseksi. Osa täs- noilla. Helsingin aikuisopisto – mo- ti laatimaan budjetit pennintarkasti. tä on kansalaisopisto-opiskelua, osa nille tutumpi aikaisemmalla nimellään Atk-ajokorttia suorittavan aikuisopis- työvoimakoulutusta. Virkailijain kansalaisopisto – on hyvin kelijan ylpeydellä rehtori näpyttää bud- Avoin yliopisto on tuonut tutkin- pitänyt pintansa darwinistisilla kou- jettipiirakat tietokoneensa näytölle. totavoitteista koulutusta: kasvatus- lutusmarkkinoilla. Panostamalla ajan Kansalaisopistotoiminta eli opiske- tieteen, yhteiskuntatieteiden ja ter- virtauksiin, tilauskoulutukseen ja maa- lijamaksut tuovat hieman yli 30 % vuo- veydenhoitoon liittyvien aineiden hanmuuttajien opetukseen tämä maan situloista, työvoimapoliittinen koulu- opintoviikkoja. Maan suurimman yli- suurin yksityinen kansalaisopisto on tus toiset 30 %, valtionosuus hieman opistosairaalan sijainti aivan opiston noussut 90-luvun alun mustan veden vähemmän. Loput hankitaan henki- naapurissa luo kysyntää hoitotieteen partaalta. löstökoulutuksesta, jota opistosta ti- opinnoille. Varsinainen kansalaisopisto eli kai- laavat erikokoiset yritykset ja yhtei- Opetustilat ovat tehokkaassa käy- kille avoin yleissivistävä koulutus on söt. Opiston suurimmat menoerät ovat tössä kaiken päivää. Maahanmuutta- kuitenkin tämänkin opiston kivijal- luonnollisesti henkilökunnan palkat ja jien työvoimakoulutus tapahtuu pää- ka. Helsingin aikuisopistossa vieraiden toimitilavuokrat. asiassa päiväsaikaan, kun taas kan- kielten ja tietotekniikan suosio on yhtä Opiston julkinen rahoitustu- salaisopiston ja avoimen yliopiston vankka kuin muualla maassa, mut- ki putosi tuntuvasti, kun valtion- opiskelijat täyttävät luokkahuoneet il- ta myös opiston erikoiset – astrologia, osuusjärjestelmä vuoden 1993 alus- taisin ja viikonloppuisin. flirtin tai iskemisen taito tai kiviterapia sa muuttui menoperusteisesta Raila Rinne

työttömät, virkamiehet, rehtorit, naisystävät, mummon syntymä- ja ryhmäläiset ovat hienosti kannusta- näyttelijät kuin eräs akateemikko- kuolinajat, saadut viskipullot ja seik- neet toinen toistansa. kin. Kirjoittamalla omasta elämäs- kailut usean vuoden ajalta. Risto asuu Herttoniemessä pie- tä voi siitä saada myös uutta tietoa, Elämäntarinakurssi on ollut Ris- nessä mökissä, jossa ainoa valo on Timo sanoo. tolle tärkeä kokemus. Se on autta- myrskylyhty. Jos öljy loppuu, tulee Kirjoitan lapsilleni kuvaa itsestä- nut häntä nousemaan työttömyyden, pimeää eikä kirjoittaminen ainakaan ni, elämäntarinakurssia käyvä Ris- avioeron ja asunnottomuuden alhos- yöaikaan onnistu. Kynällä elämän- to Vilja kertoo. Saavat selville, mil- ta. Kurssi on antanut minulle rohke- tarinan tekeminen on hidasta, mut- lainen tyyppi faija on ollut. Risto utta kirjoittaa. Itsetuntoni on muu- ta ehtivätpä aivot paremmin työstää selailee paksua sinistä muistikir- tenkin noussut ja olen voittanut pal- kirjoitettua. jaa. Sen väliin hän on säilönyt lehti- jon pelkoja. Mertzi Bergman leikkeitä, valokuvia, aiheita. Kirjaan Timon lempeällä kädellä antama on merkitty pikkuruisella käsialalla ohjaus saa Ristolta kiitosta. Kaikki Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 112

Ilta-Sanomat 10.9.1999 Oot sä vapaa?

Helsingin aikuisopiston flirttikurssi- Entä paljon puhuttu vaikeasti ta- luonnottomaksi ja mahdollinen tor- en vetäjä, elokuvaohjaaja Eila Kaar- voiteltava leikkiminen? Se on sitä, jutuksi tuleminenkin tuntuu pahem- resalo-Kasarilla on missio. Hän ettei missään nimessä jää paikalle malta kuin se olisi tuntunut alussa. haluaa vapauttaa flirttailun baa- roikkumaan, vaan esimerkiksi puhe- Jahkailut sikseen, mutta muis- ritiskeiltä ja diskolamppujen alta linnumeron annettuaan säntää hou- ta silti pitää alussa sopiva etäisyys päivänvaloon. kuttelevasti muualle. Epätoivoinen flirttikumppaniin. Mikäkö se on? Se Suomessa on tietyt paikat ja ajat, ei saa olla, se näkyy naamasta ja on normaali ”hajurako”, 125 senttiä. Ti- joihin sukupuolten kohtaamisen aja- luotaantyöntävää. lanteen edetessä voi jo hypätä aske- tellaan soveltuvan. Eli yleensä iltapi- Kaarresalo-Kasarin mukaan flir- leen eteenpäin. meällä, ravintolassa tai juhlissa. Kau- tin ei tarvitse johtaa yhtään mihin- Laura Mäkelä hean rajoittunutta! Kaarresalo-Kasa- kään. Siksi jämäkän ”ein” ja ”hein” ri puuskahtaa. sanominen on tärkeä taito. Harmi Hän ei halua kuitenkaan murtaa vain, että pienikin signaali tulkitaan moraalikäsityksiä. Pahinta on juu- usein lupaukseksi jatkosta. Toinen ri se, että valomerkin jälkeen tarra- harmituksen aihe on ulkonäön liika taan jonkun käsivarteen ja kysytään: korostaminen. ”Meille vai teille?” Flirtti ei johda Ensivaikutelma on tärkeä, mut- sänkyyn, vaan voisi olla paremmin- ta kuinka paljon se loppujen lopuksi kin sängyn vaihtoehto. Jos miehet ja kertoo? Se, onko tyyppi oikeasti mie- naiset olisivat vapautuneempia selvin lenkiintoinen, paljastuu vasta pienen päin ja arjessa, ei touhu niin usein vaivannäön jälkeen. menisi överiksi. Kaarresalo-Kasari ehdottaa, että Millaista sitten on hyvä flirttai- jos kaikki parveilevat jonkun hyvän- lu? Pitää olla aloitteellinen. Suosit- näköisen ympärillä, kannattaa tseka- telen kohteen kamppaamista kadulla ta, onko hänessä jotain ihmeellistä. ja käheää kysymystä: ”Oot sä vapaa?” Miksi jäädä kilpailemaan jon- Jos toinen ei innostu, niin sitten ei. kun huomiosta? Rohkeasti vain Se oli vain yksi maailman kuudesta luokse ja se on sillä selvä. Yleensä- miljardista mielipiteestä. kin jahkaillessa koko juttu paisuu Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 113

Työ Terveys Turvallisuus 2/2000 Kulttuuriero estää pääsyn työelämään

Maahanmuuttajan on vaikea työllis- valmennusta. Opiskelijat hankkivat myyjiksi isoihin marketteihin. Mie- tyä Suomessa. Useimmiten työnan- itse harjoittelupaikan, jotta he oppi- het työllistyvät helpoimmin teknisil- taja sanoo, että hakijan kielitaito ei vat hakemaan työtä. Koulutukseen le aloille. riitä. Kielitaidon puutetta käytetään osallistuvien maahanmuuttajien val- Suurin työttömyys maahanmuut- myös tekosyynä, kun ei haluta palka- miudet vaihtelevat suuresti. Jos ei ole tajista on irakilaisilla, joista vain va- ta maahanmuuttajaa. käynyt paljon koulua kotimaassaan, jaat kolme prosenttia on työssä. So- Tiedän maahanmuuttajia, jot- oppiminen tuskin käy Suomessakaan maleiden työttömyysprosentti on 77. ka ovat kyenneet omaksumaan suo- nopeasti – jos se edes onnistuu. Somaleita hyljeksitään heidän ihon- men kielen vajaassa vuodessa ja jotka Suomalaiset työnantajat edellyt- värinsä takia, joten he vetäytyvät lii- pärjäävät täällä. Sitten on niitä, jotka tävät maahanmuuttajilta erinomais- kaa omiin yhteisöihinsä. eivät ole kymmenessä vuodessa op- ta suomen kielen taitoa. Sipilä näkee Työnantajien asenteet eivät ole pineet kieltä niin paljon, että selviy- silti suurimmaksi ongelmaksi kult- Sipilän mukaan viime vuosina muut- tyisivät työelämässä, kertoo Jyrki Si- tuurierot. Esimerkiksi sosialistisista tuneet. Työelämä ei ole valmis otta- pilä, joka opettaa yhteiskunnallisia maista tulleet ovat tottuneet siihen, maan somaleja vastaan, vaikka afrik- aineita Helsingin aikuisopistossa. että valtio järjestää työpaikan. Suo- kalainen mentaliteetti rikastuttaisi Helsingin aikuisopisto järjes- messa pitäisi osata markkinoida itse- suomalaista työkulttuuria. tää maahanmuuttajille työvoimapo- ään työnantajalle, mutta lähialueilta Mirva Veijalainen liittista yleis- ja ammatillista kou- tulleet pelkäävät kertoa itsestään. lutusta. Opintoryhmissä ahertaa Somalien ja kurdien työllistymis- niin inkeriläisiä, venäläisiä, virolai- tä vaikeuttaa se, että he suhtautuvat sia, somaleja kuin kurdejakin. Opisto aikaan ja työhön eri lailla kuin suo- testaa heidän kielitaitonsa ja järjestää malaiset. Heidän toimintansa ei ole sitten suomen kielen opetusta. Opis- kovin tavoitteellista. Myös rukous- kelijoille tarjotaan kielitaidon kart- hetkien ja muslimien pyhäpäivän tuessa tietoa kulttuurista, yhteiskun- perjantain vietto vaativat järjestelyjä. nasta, taloudesta, yrittämisestä, so- Parhaiten maahanmuuttajista siaalietuuksista. Opintoihin saattaa ovat työllistyneet Suomen lähialu- kuulua myös atk:ta, matematiikkaa eilta tulleet. Viimeksi työllistyi kaksi tai käden taitoja. 35-vuotiasta akateemista, lähialueilta Ammattikursseilla maahan- tullutta venäjän kieltä taitavaa nais- muuttajia valmennetaan esimerkik- ta. Toinen ABB:lle sähkökojeasen- si myynti- tai toimistotyöhön. Kou- tajaksi, toinen Elcoteqille kokoon- lutukseen liittyy aina työnhakuun panijaksi. Myyntikurssilla pääsi viisi Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 114

Suomen Kuvalehti 15/2000 VILLA TÖRÖK – Taideleiri Unkarissa on varaslähtö kevääseen

Keväällä Unkariin, miksi ei! Juuri nyt pariin iltaohjelmaan esimerkiksi vii- majoitustilaa 15 hengelle, ja lisäksi siellä kypsyvät päärynät, persikat, nitilalla tai folklore-esityksessä, hän on vuokrattavissa tilaa lähistön huvi- paprikat ja ties monesko juuressato, kertoo. loista, Sándor kertoo. joiden mausta ja mehevyydestä täällä Riikka ja Sándor Szalai hankkivat Koska ollaan Unkarissa, taidelei- jakeluketjun ääripäässä voi vain näh- huonokuntoisen Villa Törökin 1990, rin ohjelmaan kuuluvat ruoka ja vii- dä unta. kun entiset sosialistimaat alkoivat ni. Villa Törökin listalla ovat itses- Villa Török Balatonalmádissa, yksityistää itseään. Ammattimaise- tään selvästi hal szlä, tulinen unkari- Unkarin meren rannalla, on suoma- na taidepuuseppänä Sándor alkoi ko- lainen kalakeitto ja pörkölt, paprikalla laisille suotuisa tukikohta, sillä entis- hennella paikkoja, ja vuodesta 1992 voimakkaasti maustettu lihamuhen- tettyä linnaa isännöi kolmeneljäso- pariskunta ystävineen on viettänyt nos. Vierasta vaikutusta on grilla- saksi suomalainen aviopari Riikka ja kesät Balatonalmádissa viinitarhojen us, jolla myös vauhditetaan epävi- Sándor Szalai. Sándor on isän puo- keskellä Balatonille tähyillen. ralliseen ohjelmaan kuuluvaa taide- lelta unkarilainen. Muuten molem- Aluksi käytössä oli vain ala- keskustelua. Kaikki huuhdellaan alas pien vanhemmat ovat supisuomalai- kerta, jossa oli eräänlainen hippi- oman viinitarhan rieslingillä. sia, joten simultaanitulkkaus sujuu. leirimeininki, oli keramiikkalei- Kyösti Kiiskinen Aino-tytär alkanee osallistua kieli- riä ja harrastelijataiteilijaleiriä, Sán- peleihin vuoden parin päästä. dor Szalai kuvailee Villa Törökin Monet suomalaiset ovatkin jo lähimenneisyyttä. löytäneet Villa Törökin, varsinkin Pelkästään reuna-aluetoiminnak- taideleirien järjestäjät. Vieraillessa- si taiteen tekeminen ei jäänyt, sillä ni siellä sattui olemaan Helsingin ai- Riikka Szalai oli muutama vuosi sit- kuisopiston itsensäkehittämisryhmä ten loppusuoralla Helsingin Sano- kuvaamataidonopettajansa Hannu mien esikoiskirjailijakisassa. Kaupin johdolla. Hän on tuonut ku- Budapestin taideteollinen kor- vataideoppilaitaan Villa Törökiin jo keakoulu keksi sitten Villa Törökin, kolmena vuonna. ja vuodesta 1997, jolloin aloimme Meillä on täällä yleensä kol- vakavamman liiketoiminnan, tääl- me teemaa: Balaton ja vesi yleensä, lä on ollut noin tuhat taideleiriläis- metsä ja lähiympäristö. Sen lisäksi tä Suomesta, Sloveniasta, Yhdysval- käymme näyttelyissä ja otamme osaa loista ja Japanista. Meillä on omaa Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 115

Edita Julkaisu-Uutiset 6/2000 Ajokortit, olkaa hyvä!

Tietokoneen ajokortti takaa suorit- aihion, jossa osa tehtävästä on jo val- TIEKE pitää yllä tehtäväpank- tajansa taidot. Nyt tietokoneen ajo- miina. Näin he voivat keskittyä op- kia, josta arvotaan koetehtävät. Ky- korteista on kasvanut jo kokonainen pimisen kannalta oleellisiin asioihin symyksiä uusitaan ja vanhoja pois- korttiperhe: tietokoneen peruskäyt- eikä aikaa kulu mekaanisiin töihin. tetaan sitä mukaa kun ala kehittyy ja täjälle suunnattu A-kortti on saa- Kokemukset ajokorttikursseis- työelämän tarpeet muuttuvat. nut rinnalleen tehokäyttäjän AB- ta ovat erittäin hyviä. Kun atk-kurs- A-korttia suorittavia kortti kiin- kortin ja jokamiehelle tarkoitetun seilla on yleensä ongelmana oppilai- nostaa yleensä työn takia. Moni fir- @-kortin. den erilainen lähtötaso, niin pitkään ma maksaa työntekijöidensä kurs- Tietokoneen ajokorttikurssit kestävillä ajokorttikursseilla taito- sit. Firmat saattavat myös ostaa ko- myydään aina ensimmäisten joukos- erot tasottuvat. Pitkällä kurssilla sa- konaisia kursseja. Osa firmoista on sa, Juha Konttinen Helsingin aikuis- mat asiat tulevat monta kertaa vas- kiinnostuneita ajokorttitutkinnois- opistosta kertoo. Hän vastaa opiston taan eri yhteyksissä ja jäävät näin ta, toiset haluavat vain tiukasti omiin tietotekniikan opetuksesta. A-kor- paremmin mieleen. Kursseilla eh- tarpeisiinsa räätälöityä atk-opetus- tin on Helsingin aikuisopistossa voi- tii myös syntyä yhteishenki, oppilaat ta. A-kortin kohdalla jotkut pitävät nut suorittaa vuodesta 1996 lähti- tutustuvat toisiinsa ja tukevat tois- pakollista tietokantamodulia turha- en. Tänä syksynä alkavat AB-kortin tensa oppimista. na. Töissä tarvittavat yksinkertaiset kurssit. Myös @-kortin opetus aloi- Palautteen mukaan opiskelijat pi- tietokannat voi heidän mukaan- tetaan syyslukukaudella. Lähiope- tävät kursseja motivoivina ja kannus- sa rakentaa Excelilläkin, Konttinen tusta on 4 tai 8 oppituntia kerralla, tavina. Myös maanlaajuinen, stan- kertoo. yhteensä 100 tuntia A-korttia ja 92 dardoitu koe motivoi sekä oppilaita A-kortin kursseilla on alusta tuntia AB-korttia varten. Jokaisel- että opettajia, Konttinen kertoo. asti käynyt myös muuten vain tie- le oppilaalle on oma kone ja luokis- Ajokorttitutkinnon kehittämi- tokoneen käyttötaitojaan kohenta- sa on lähiverkko. Opetuksessa käyte- seksi Konttinen pitää yhteyttä TIE- via. Uusi Kansalaisen @-kortti on tään oppikirjoja ja opetusmonisteita. KEn (Tietotekniikan kehittämis- kehitelty erityisesti niille, jotka ha- Läksyjä ei anneta. keskus ry) kanssa hyvin tärkeänä. luavat oppia arkisten asioiden hoi- Tunneilla oppilaat ratkovat käy- Ongelmista raportoidaan suoraan ja toa tietokoneella ja päästä mukaan tännön tehtäviä. Esimerkiksi Excelin saman tien TIEKElle. Palautteella Internettiin. harjoitustehtävänä oppilaat saatta- on myös vaikutusta. Esimerkiksi tut- Jouko Keski-Säntti vat laskea autolainan todellisia kus- kintoon kuuluvien kokeiden kysy- tannuksia. Tehtävää varten he hake- mykset ovat parantuneet paljon vuo- vat verkkoaseman harjoituskansiosta desta 1996, Konttinen kiittää. Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 116

Europa 6/2000 Suomalaiset opettelevat kurkkuärrää

Ranskan kielen opiskelun suosio Monet suomalaiset ovat Rans- ääntämisen. Vielä kurkkuärrääkin nousi huimasti Suomessa Euroopan kan-matkoillaan havainneet, että haastavampia ovat nasaalit ja vaihte- unioniin liittymisen aikoihin. Nyt ranskalaiset eivät mielellään puhu leva intonaatio. suosiokäyrä on hieman loiventunut muita kieliä, etenkään englantia. Sen Tässä tehdään kaksinkertainen alkuinnostuksen mentyä. sijaan turistin heikompikin ranskan prosessi myös siksi, että suomalaisen Alun räjähdysmäisen suosion jäl- taito ihastuttaa. on opittava kirjoitusasu ja toisek- keen kiireisimmät opiskelunsa aloit- Joillakin myös perhe kansainvä- si ääntämys, joka eroaa kirjoituksesta taneet ovat pettyneet huomattuaan, listyy, muistuttaa Hietala. Suomalais- huomattavasti. Lukuisat aksentit ta- että ranskaa saa kuitenkin opiskella anoppi haluaa luonnollisesti oppia vallaan myös moninkertaistavat ään- melko pitkään, ennen kuin sillä pär- miniänsä ja lastenlastensa kieltä. teiden määrän. jää jotenkuten arjen tilanteissa tai Ääntäminen tässä minusta on Oili Kivimäki lobbaa Brysselissä, sanoo filosofian kaikkein haastavinta, sanoo ranskan maisteri Mariitta Hietala. Hietala alkeita opiskeleva suunnittelija Seija opettaa ranskaa muun muassa Hel- Uusi-Kouvo puolustusministeriöstä. singin aikuisopistossa. Hänelle kosketus kieleen ei ole en- Usea kansalaisopisto-opiskeli- simmäinen, vaan aiempaa kokemus- ja mainitsee keskeiseksi opiskelumo- ta on intensiiviranskasta. tiivikseen uuden EU-kielen hankki- Pyrin kehittämään kuuntelu- misen. Tärkeitä perusteita ovat kui- taitoa, se on keskeistä ranskan kie- tenkin yhtä hyvin matkailusyyt ja len seuraamisessa, sanoo Uusi- ruoka- tai musiikkiharrastus. Vii- Kouvo, jolle työelämä on tärkein nin kasvanut suosio ja Suomessakin opiskelumotiivi. kehittynyt viinitietoisuus saa mo- Opettaja Mariitta Hietalan mu- nen tutkimaan, mitä on etikettien kaan opiskelijat kokevat ranskan- takana. kielen hankalimmaksi puoleksi Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 117

MITÄ MUUALLA ON OPISTON HISTORIA TAPAHTUNUT VUOSITTAIN

1991 1991 ◆◆ Maamme väkiluku ylittänyt viisi miljoonaa ◆◆ Virkailijain kansalaisopistossa avoimien ovien päivä 30-vuotisen ◆◆ Sanomalehti Uuden Suomen toiminnan juhlistamiseksi. Pääalustajana Sanelma Vuorre aihee- lakkauttaminen naan ”Eleganttina Eurooppaan”. Henkilökunnan juhlaseminaari ◆◆ Neuvostoliiton lakkauttaminen, Boris Jeltsin Fuengirolassa Espanjan Aurinkorannikolla. Venäjän presidentiksi ◆◆ Opistolle vuokrattu lisätilaa Tehyltä opistotalon 2. kerroksesta ◆◆ Baltian maiden itsenäistymisprosessi 156 m2 päätökseen ◆◆ Opistoon 16-paikkainen Tandberg IS-10 kielistudio ◆◆ Leningradin nimi takaisin Pietariksi ◆◆ Kevään yleisluentosarjan teemana ”Meidän Eurooppamme”. Aiheina mm. Saksan yhdentyminen sekä Huumorin ja käytösta- pojen erot Englannissa ja Suomessa. ◆◆ Kuvataiteen alueella alkanut grafiikan opetus, kun grafiikan vedostushuone saatiin käyttöön ◆◆ Lukio-opetus opistossa loppunut keväällä viimeisen ryhmän siir- tyessä Ressun iltalukion kirjoihin ◆◆ Opiston ja Akava ry:n tekemä sopimus luottamusmiestoiminnan järjestämiseksi opistossa ◆◆ Opiston verkkotunnus rekisteröity ensi kerran

1992 1992 ◆◆ Riitta Prusti ensimmäisenä naisena ay- ◆◆ TVK:n hallitus asettanut työryhmän pohtimaan koulutusorgani- keskusjärjestön TVK:n johtoon saatioidensa toimintaa ja taloutta, opiston edustajana rehtori ◆◆ TVK ensimmäisenä ay-keskusjärjestönä Urpo Kallio Euroopassa konkurssiin ◆◆ Seppo K. Markkanen valittu johtokunnan puheenjohtajaksi teh- ◆◆ SKP ensimmäisenä suomalaisena puolueena tävää vuodesta 1984 hoitaneen Timo Sundbergin tilalle konkurssiin ◆◆ Johtokunta hyväksynyt opiston säästö- ja kehittämistoimenpide- ◆◆ Suomalaiset leijonajahdissa Ruokolahdella ohjelman työvuodelle 1992-1993 ◆◆ Bill Clinton Yhdysvaltain presidentiksi ◆◆ Opistoon hankittu Halli-opistohallinto-ohjelman verkkoversio ja sen edellyttämät laitteet ja muu välineistö ◆◆ Taustayhteisömme ammatillisen keskusjärjestön TVK:n men- nessä konkurssiin ja sen rahoituksen loppuessa sekä valtion- osuusuudistuksen vuoksi opisto historiansa pahimpaan taloudel- liseen kriisiin ◆◆ Abikurssien, korkeakouluihin valmentavien kurssien ja avoimen korkeakouluopetuksen osuus lisääntynyt merkittävästi Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 118

1993 1993 ◆◆ Opistossa alkanut ensimmäisenä työvoimapoliittisena kurssina ◆◆ Moottoriajoneuvojen kansallistunnuk- yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa keväällä toteutettu seksi SF:n tilalle FIN inkerinsuomalaisten paluumuuttajien suomen kielen nonstop-kurssi ◆◆ Muumimaailma avattu, Naantali maan ◆◆ Kuvataiteessa alkanut kuvataiteen perusopetus kaksivuotisena tii- paras matkailupaikkakunta viinä koulutusmuotona valtakunnallisen opetussuunnitelman ◆◆ Nuorison suosikkijuoma Salmiakki- pohjalta kossu pois Alkon myynnistä ◆◆ Tietotekniikan luokka uusittu ja varustettu Osborne 486 -tieto- ◆◆ Työttömiä Suomessa vuoden lopulla koneilla 536.800 eli 21.8 % työvoimasta ◆◆ Opiston valtionosuusjärjestelmä muuttunut menoperusteisesta suo- ◆◆ Lapsen tukistaminen kielletty Korkeim- riteperusteiseksi, opiskelijamaksut ensi kertaa tärkein tulolähde man Oikeuden päätöksellä ◆◆ Avoin korkeakouluopetus laajentunut, ylempiä aineopintoja tarjottu aikuiskasvatustieteessä, kasvatustieteessä, sosiaalipolitiikassa, sosiologiassa ja viestinnässä

1994 1994 ◆◆ Opetustuntien määrä kasvanut, opetustunteja yhteensä 18.442 ◆◆ Martti Ahtisaari suoralla kansanvaalilla (edellisenä vuonna 13.377, kasvu 38 %) presidentiksi ◆◆ Toimihenkilökeskusjärjestöt Akava ja STTK asettivat koko toimihen- ◆◆ Ahven äänestyksellä Suomen kilökentän koulutusjärjestelmää kehittävän työryhmän, opiston kansalliskalaksi edustajana Urpo Kallio ◆◆ Kansanäänestyksessä 56.9 % kannatti ◆◆ Opistossa keskustelutilaisuuksia aiheesta Eurooppaan vai ei? Suomen EU-jäsenyyttä Teemat: EU, hyvinvointi ja työllisyys, EU ja työelämän tasa-arvo ◆◆ Matkustajalaiva Estonian uppoaminen, sekä L’Union Européenne et les Francais noin 852 uhria ◆◆ Valtion virkamiehille ja muille kiinnostuneille Eurooppatentti yhteis- ◆◆ Ruandassa maailman suurin työssä Valtion kehittämiskeskuksen kanssa pakolaiskatastrofi ◆◆ Opistolle myönnetty atk-ajokortin tutkintojen järjestämisoikeus

1995 1995 ◆◆ Toimihenkilökentän koulutusorganisaatiojärjestelmään ei muutosta ◆◆ Suomesta vuoden alussa Euroopan Uni- Akavan hylättyä työryhmän esittämän uuden mallin onin jäsen ◆◆ Johtokunnassa päätös anoa Opetusministeriöltä opiston nimen muu- ◆◆ SYP:in ja KOP:in fuusiosta uusi tosta Virkailijain kansalaisopistosta Helsingin aikuisopistoksi jättipankki ◆◆ Opetusministeriö myönsi opistolle 190.000 mk ylimääräistä valtion- ◆◆ Suomelle jääkiekon maailmanmesta- avustusta valtionosuusjärjestelmän muutoksen vuoksi ruus Tukholmassa ◆◆ Opistolle hankittu ATK-opetuksessa tarvittavia laitteita ja ohjelmis- ◆◆ Ensimmäiset suomalaisnaiset vapaaeh- toja, ATK-luokkaan uudet kalusteet sekä hallinnon ja opetuksen toiseen asepalvelukseen yhteinen tietoverkko Internet-yhteyden ja siihen liittyvän sähköpos- ◆◆ Syntyneiden lasten suosituimmat etu- tin mahdollistamiseksi sekä muita välineitä ja tarvikkeita n. 200.000 nimet Laura ja Ville mk:n arvosta ◆◆ Seminaaripäivä keväällä aiheesta ”Ratio ja magia eli ottaako maailma haltuunsa tieteen vai magian keinoin”, syksyn terapiapäivässä esi- telty aromaterapiaa, rosenterapiaa ja vyöhyketerapiaa Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 119

1996 1996 ◆◆ Metalliset juomatölkit kierrätykseen ◆◆ Opiston nimi muuttunut 1.9.1996 Helsingin aikuisopistoksi Opetus- Suomessa ministeriön tekemän päätöksen mukaisesti ◆◆ Sisustustavaratalo IKEA Espooseen ◆◆ Johtokunta hyväksynyt opiston nimen muutoksen edellyttämän ◆◆ Paavo Lipponen eduskunnassa: uuden johtosäännön ”Tapaamme nahkurin orsilla” ◆◆ STTK:n henkilöstökoulutustyöryhmä antanut opiston tehtäväksi EU- ◆◆ Suomalaiset rauhanturvajoukot koulutuksen organisoimisessa Eurooppa-tentin, avoimen yliopiston Bosniaan Eurooppa-opintojen opintokokonaisuuden sekä Eu-kielikoulutuksen ◆◆ Tappava hullun lehmän tauti otsikoissa järjestämisen ◆◆ Opisto vuokrannut Päällystöliitolta lisätilaa 433.5 m2 opistotalon 7. ja 8. kerroksesta, johon täysremontti sekä kaluste- ja laitehankinnat ◆◆ Opiston omat nettisivut valmistuneet ensi kerran ◆◆ Ylläpitäjäyhteisön nimi lyhennetty Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjes- töjen Opintoliitosta Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitoksi ◆◆ Opiston 35-vuotisjuhlan kunniaksi avoimet ovet, Naisten bileet sekä työnäytöksiä, oppiaine-esittelyjä ja opintoryhmien esiintymisiä

1997 1997 ◆◆ Vuosisadan lämpimin kesä Helsingissä ◆◆ Opisto mukana käynnistyneessä kolmevuotisessa kuvataideprojek- ◆◆ Tyrvään Pyhän Olavin kirkon tissa ”Kulttuurit kohtaavat”, jossa opiskelijoita ja opettajia Italiasta, tuhopoltto Tanskasta ja Suomesta ◆◆ Suomalainen Merita Pankki ja ruotsa- ◆◆ Opistoon hankittu toinen tietotekniikkaluokka kalusteineen ja lainen Nordbanken yhteen laitteineen ◆◆ Kahden poliisin murha Kapteenin- ja ◆◆ Avoimien ovien päivän pääluennoitsija prof. Timo Airaksinen aihee- Tehtaankadun kulmassa naan ”Oppiminen, aikuisopiskelija ja hyvä elämä” ◆◆ Prinsessa Diana menehtynyt auto- ◆◆ Opiston yhteistyö Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen onnettomuudessa Pariisissa kanssa aineenopettajan kasvatustieteellisiin opintoihin kuuluvan kenttäpraktikumin toteuttamisessa päättynyt ◆◆ Avoimen yliopiston suosituimmaksi aiheeksi opetusohjelmassa uutena liikuntalääketieteen opetus Kuopion yliopiston tutkintovaa- timusten mukaan

1998 1998 ◆◆ Nykytaiteen museo Kiasman avajaiset ◆◆ Päätoimiseksi koulutussuunnittelijaksi FM Anne Rosenius, tietoteknii- ◆◆ Vuoden alkupuoliskolla Suomessa syn- kan opettajaksi FM Juha Konttinen ja yhteiskunnallisten aineiden opet- tyneitä vuosisadan pienin määrä tajaksi, erityisalueena työvoimapoliittinen koulutus VTM Jyrki Sipilä ◆◆ Elokuva Poika ja ilves ensi-illassa ◆◆ Vaihtoehtoiset uskonnot ja elämänkatsomukset –luentosarja ◆◆ Mika Häkkinen ensi kerran formuloiden opistossa maailmanmestariksi ◆◆ Naisten talouskoulu -projektiin liittyvä opetus käynnistynyt opistossa ◆◆ Viagrasta kaikkien aikojen suosituin ◆◆ Opistossa mahdollisuus järjestää ensi kertaa aikuisten ammatillista uusi lääke lisäkoulutusta lääninhallituksen kanssa tehtyjen hankintasopimusten perusteella ◆◆ Työvoimapoliittisena koulutuksena ensi kertaa yhdeksän suomalai- sille työttömille tarkoitettua työnhakukurssia Opiston viisi vuosikymmentä 1990-luku 120

1999 1999 ◆◆ Opistolle aikaisemmin myönnetty peruskoulun todistuksenanto- ◆◆ Finnkinon uusittu elokuvakeskus käyt- oikeus muutettu opetusministeriön päätöksellä uudessa perusope- töön Tennispalatsissa tuslaissa tarkoitetuksi perusopetuksen järjestämisluvaksi vuoden ◆◆ Kolmoissurma ampumaradalla alusta lähtien Helsingissä ◆◆ Artenomi Jorma Salonen valittu opistoisännän toimeen ◆◆ Suomen ensimmäinen viiden tähden ◆◆ Opetustuntien lukumäärä ensi kertaa opistossa ylittänyt 25.000 hotelli Kämp avattu rajan ◆◆ Neekerisuukko –makeiset Brunbergin ◆◆ Tietokoneen ajokorttikoulutusta lääninhallituksen kustantamana pusuiksi aikuisten ammatillisena lisäkoulutuksena ◆◆ Maapallon väkiluku ylittänyt neljä ◆◆ Opisto tietotekniikan opettajan edustamana EU:n komission rahoit- miljardia tamassa projektissa, joka on eurooppalaisten ay-koulujen tietover- koston kehittämistä edistävä hanke

2000 2000 ◆◆ Johtaja Kirsti Viljakainen Tehystä opiston johtokunnan ◆◆ Tarja Halonen Suomen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi naispresidentiksi ◆◆ Pääkaupunkiseudun opistojen vertailu- ja itsearviointihanke (Povi) ◆◆ Kaksi suomalaismiestä panttivankeina alkanut, Helsingin aikuisopisto mukana yhdessä Espoon työväen- Jolon saarella Filippiineillä opiston ja Vantaan aikuisopiston kanssa ◆◆ Arsi Harju kuulantyönnön olympiavoit- ◆◆ Ensimmäinen työilmapiiritutkimus opistossa valmistunut taja Sydneyssä ◆◆ Kotkan Opiston organisoima TOP-opistohanke, jossa Helsingin ◆◆ Autolautta Georg Otsin viimeinen aikuisopisto mukana, päättynyt. Siinä keskityttiin opistojen toimin- matka Tallinnaan nan laadun kehittämiseen ◆◆ Vladimir Putinin virkaanastujaiset ◆◆ Tietokoneen käyttäjän AB-ajokorttikoulutus käynnistynyt opistossa Kremlissä 121

OPISTON VIISI VUOSIKYMMENTÄ 2000-LUKU

Opisto sai ensimmäisenä kansalaisopistona pääkaupunkiseudul- la Opetusministeriön myöntämän laatupalkinnon vuonna 2007. Opisto sai palkinnon pitkäaikaisen laatutyön, monipuolisen kielikoulutuksen ja maahanmuuttajakoulutuksen perusteella. Palkintojen jakotilaisuudessa vasemmalta opetusministeri Sari Sarkomaa, laatupalkintokilpailun arviointiryhmän puheenjohta- ja Martti Markkanen sekä opiston edustajat Urpo Kallio, Ritva Lehtinen, Kirsti Viljakainen, Sirpa Rönkkö, Arja Saramies, Jyrki Sipilä ja Hamid Mortazavi. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 122 00

Henkilövaihdoksia opistossa 2000-luvun alkuvuosina opistoon palkattiin myös IT-asiantuntija, jota tointa ovat hoitaneet merkonomi nnen kansalaisopisto-opetuksen kehityksen tar- Tuomo Netola ja hänen jälkeensä tradenomi Hamid Ekastelua on syytä tuoda esille 2000-luvun en- Mortazavi. Toimistoon rekrytoitiin uusina taloussih- simmäisen vuosikymmenen henkilövaihdoksia opis- teeriksi ensin tradenomi Lahja Tuupanen ja hänen tossa. Opiston johtokunnan puheenjohtajana on toi- seuraajakseen merkonomi Sinikka Arvola sekä toi- minut vuodesta 2000 alkaen Tehyn järjestöyksikön mistosihteeriksi tradenomi Kaisa Kainulainen. Ke- johtaja Kirsti Viljakainen. 2000-luvun ensimmäi- sään 2008 päättyi Kristiina Pirhosen lähes 30-vuo- senä vuosikymmenenä uusina vakituisina opetta- tinen työura opistossa hänen tehtyään erilaisia toi- jina aloittivat työnsä FM Niina Kerppola englannin mistotöitä osa-aikaisena tuntityöntekijänä, viimeksi kielessä, FM Sirpa Rönkkö suomen kielessä ulko- toimistosihteerinä kahtena iltana viikossa. maalaisille ja KuM Juha Okko taideaineissa. Suo- Opiston päätoimiseen henkilöstöön valittiin mea ulkomaalaisille useita vuosia opettaneiden tun- 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä ensi tiopettajien FM Mirjami Huotari-Piiraisen ja FM kerran kaksi maahanmuuttajaa. Tämä oli perustel- Ilona Raasakan työsuhteet muutettiin päätoimisiksi tua, koska opisto on suurimpia maahanmuuttajien vuonna 2010. kouluttajia koko maassa. Ilona Raasakka on lähtöi-

Opiston 40-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 2001 kaikilla osanottajilla oli mahdollisuus osallistua ryhmämaalauksen te- koon. Isokokoinen maalaus sijaitsee opiston aulassa. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 123

sin Tsekistä ja Hamid Mortazavi Iranista. Molem- mat ovat asuneet jo kauan Suomessa ja suorittaneet korkeakoulu-/ammattikorkeakouluopintonsa Hel- singissä.

Kansalaisopisto-opetuksen laajeneminen

Vuonna 2001 opiston valtionosuuteen oikeuttavan kansalaisopisto-opetuksen kokonaistuntimäärä oli yli 15 000. Vuonna 2010 vastaava luku ylitti 23 000 opetustunnin rajan. Vuosikymmenen aikana tunti- määrä kasvoi lähes 50 %. Opetuksen profiili muuttui myös huomattavasti. Suosituimmista aineista suomen opetuksen tuntimäärä ulkomaalaisille kasvoi 1 300:sta Opiston johtokunnan puheenjohtaja Kirsti Viljakainen yli 5 500 tuntiin. Opetustuntien määrä lisääntyi lii- osallistui ryhmämaalauksen tekoon. kunnassa ja terveysaineissa 90 %, taide- ja taitoai- neissa 66 % sekä vieraissa kielissä 43 %. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tuntimäärä väheni vastaavasti hieman kymmenen vuoden aikana. Sen selittää avoi- men yliopisto-opetuksen tuntimäärien väheneminen. Tietotekniikan kansalaisopisto-opetus supistui paljon enemmän, alle kolmasosaan kymmenen vuoden ku- luessa. Tämä kehityssuunta tunnetaan muissakin vas- taavissa opistoissa. Avoin yliopisto-opetus väheni vuosikymme- nen aikana. Opetusta järjestettiin yhteistoiminnassa Helsingin, Joensuun, Kuopion ja Turun yliopistojen kanssa. Oppiaineita olivat: Aasian ja Afrikan kult- tuurit, aikuiskasvatustiede, Arabian ja islamin kult- Opiston avoimien ovien päivässä vuonna 2006 Jyrki Sipilä tuuri, erityispedagogiikka, hoitotiede, kansanterve- haastatteli Kata Kärkkäistä. ystiede, kasvatustiede, kasvitiede, kotieläinfysiolo- gia, liikuntalääketiede, markkinointi, mediakasvatus, psykologia, puutarhatiede, ravitsemustiede, sosiaali- politiikka, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiolo- gia, terveyshallintotiede, työ- ja organisaatiopsyko- logia, työoikeus, tähtitiede ja viestintä. Suurin osa opinnoista oli eri oppiaineiden perusopintoja; ai- neopintoja järjestettiin hoitotieteessä, psykologiassa ja terveyshallintotieteessä. Eräissä aineissa opiskel- tiin myös erilliskursseja, joista suosituin oli mo- nena vuonna hevoskurssi. Opetus sisälsi myös mo- nimuoto-opetusta. Useissa oppiaineissa järjestettiin opintoja tukevaa opintopiirityöskentelyä, johon liit- Marja-Leena Solovjewin keskustelukumppanina avoimien tyi yliopiston opettajien pitämää audio-opetusta tai ovien päivässä vuonna 2006 oli Roman Schatz. verkkoluento-opetusta. Korkeakoulujen valintako- Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 124

Taideaineiden opetus laajeni merkittävästi 2000-luvulla. Opettajana etualalla Merja Salonen.

Vieraiden kielten suosio on ollut koko opiston toiminnan ajan suurta, kuvan opintoryhmä opiskelee englantia. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 125

keisiin valmentavia kursseja järjestettiin opistossa viimeisen kerran vuonna 2002. Rehtori oli mukana jäsenenä Opetusministeriön nimittämässä Avoimen yliopisto-opetuksen valtakun- nallisessa arviointiryhmässä vuosina 2000–2002 ja sen seuranta-arviointiryhmässä vuosina 2005–2006. Opistossa tehtiin vuosikymmenen lopulla selvitys Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston ja vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyön kehittämisestä pääkaupunkiseudulla. Selvityksen laati Opetusmi- nisteriön rahoittamana opiston tuntiopettaja VTM Sari Nummela. Helsingin aikuisopistossa järjestettiin 2000-lu- vulla lähes joka lukukausi yleisluentosarjoja, joista Liikuntakurssien tuntimäärä kasvoi merkittävästi 2000-luvulla. suuri osa oli kaikille avoimia ja maksuttomia. Yhteis- Kevyttä kiinteytystä vetää kuvan etualalla Kristiina Jokivuori. työtä tehtiin monien pedagogisten yhteisöjen kanssa. Useat luentosarjat esittelivät opiston ohjelmassa ole- via uusia opiskeluaineita. Nämä yleisluennot oli- vat hyvin suosittuja ja toivat opistoon paljon uusia opiskelijoita. Yleisluentoja järjestettiin myös opiston avointen ovien päivien yhteydessä. Luentosarja ”Stei- nerin ideat 2000-luvulla” järjestettiin yhdessä Stei- nerpedagogiikan Seura ry:n kanssa. ”Lääketiede.Nyt.” -luentosarjassa käsiteltiin mm. unihäiriöitä, allergiaa, uusia epidemioita ja lääketieteen etiikan kysymyksiä. Se järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Va- paan sivistystyön toimikunnan kanssa samoin kuin luennot aiheesta ”Perhe, työ ja tunteet”. Luentosarja ”Naisten vuosisata?” pidettiin suomalaisten naisten äänioikeuden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Hyvin- vointi oli kolmen luentosarjan yhdistävänä teemana: ”Keho ja mieli – herrat hyvinvoinnin takana”, ”Ihmi- sen kokonaisvaltainen hyvinvointi” ja ”Hyvinvoinnin monet kasvot”. Yleisluentosarjoissa kuulijat tutustu- tettiin myös erilaisiin tanssimuotoihin, tietoisen läs- näolon menetelmään ja klovneriaan itsetuntemuksen välineenä, aiheina olivat myös mm. ”Minä maailman- kaikkeudessa”, ”Elinvoimaa ja elämyksiä” sekä ”Kai- ken takana on rakkaus”. Opistossa järjestettiin vuodesta 1968 vuoteen 2007 lähinnä eläkeläisille suunnattuja Studia gene- Tietotekniikkaa opiskellaan opiston kahdessa tietotekniikkaluo- ralia -luentosarjoja, joissa käsiteltiin mitä erilaisimpia kassa, joista toinen toimii myös kielistudiona. aiheita mm. yliopistojen, valtionhallinnon, talous- ja kulttuurielämän, politiikan sekä muiden alojen asian- tuntijoiden alustusten pohjalta. Piirit kokoontuivat opistotalossa sekä Munkkiniemen ja Lauttasaaren kirkkojen tiloissa. Niissä ei ollut kokoavaa teemaa, Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 126

vaan osanottajat usein ehdottivat aiheita, jotka vaih- telivat suuresti yhdenkin lukukauden aikana. Opis- ton rehtoreiden ja päätoimisten opettajien lisäksi pii- rien toiminnasta vastasivat Munkkiniemen kirkossa myös kouluneuvos Lauri Järvi ja sosiaalineuvos Yrjö Vasama. Enimmillään opistossa toimi 1970-luvulla samanaikaisesti neljä Studia generalia -opintopiiriä. Toiminta päättyi usein kevätretkeen, jonka aikana tu- tustuttiin etupäässä Etelä-Suomen erilaisiin nähtä- vyyksiin. Opisto on ollut kansalaisopistojen edelläkävijä ih- missuhteisiin, itsetuntoon ja elämäntaitoon sekä il- maisu- ja viestintätaitoihin liittyvässä koulutuksessa. Opistossa toteutettiin 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä paljon erilaisia näihin aloihin liitty- viä kursseja. Yleisestä yhteiskunnallisesta opetuksesta on siirrytty yksilön oman elämänhallinnan ja tervey- den vaalimiseen. Laajempina koulutuskokonaisuuk- sina viime vuosina järjestettiin logoterapia- ja NLP- koulutusta monimuotokoulutuksena. Molemmista ai- healueista pidettiin myös lyhyitä soveltavia kursseja. Elämäntaito-opetuksessa itsetuntemukseen, ihmis- suhteisiin ja vuorovaikutukseen pohjautuvat kurssit Merenkulun opettaja Johnny Engström on opiston pit- käaikaisin tuntiopettaja, hänen työnsä alkoi opistossa jo olivat opiskelijoiden suosimia. Viestintäkoulutus kes- vuonna 1973! kittyi ilmaisun, puhumisen ja kirjoittamisen kurssei- hin. Ihminen ja yhteiskunta -alueella parhaiten toteu- tuivat tiiviit, muutaman illan tai viikonlopun kurssit. latina, norja, portugali, saame ja tsekki sekä suomen Syvään prosessiin pohjautuvat omaa elämää luotaa- sukukielistä unkari ja viro. vat itsetuntemuskurssit menestyivät myös koko luku- Vakiokielissä järjestettiin eritasoisia kursseja kuten vuoden mittaisina. alkeet, alkeiden tehokertaus, matkailu- ja tehoker- Keväällä 2007 opiston ohjelmassa otettiin käyt- tauskurssit, helpot ja vaativammat keskustelukurssit, töön vieraissa kielissä Yleisten kielitutkintojen ja työelämän kielikurssit ja tutkintoon tähtäävät kie- Yleiseurooppalaisen viitekehyksen mukaiset tavoite- likurssit. Suullisen kielitaidon aktivointi ja uskallus tasomerkinnät, jotta myös eri opinahjoista ja jopa eri puhua samoin kuin puhutun kielen ymmärtäminen maista tulevat opiskelijat osaisivat helpommin suh- olivat edelleen tärkeimpiä taitoja, joita haluttiin pa- teuttaa oman tasonsa opiston kurssien tasoihin. Myös rantaa. Opisto järjesti myös kielimatkoja Englantiin. omat opiskelijamme voivat saada apua tasomerkin- Suomen kielen kansalaisopistokurssit lisääntyivät nöistä hakeutuessaan opiskelemaan muualle, esim. ul- 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana komaille. Vieraiden kielten kysyntä kasvoi 2000-lu- moninkertaisesti kysynnän kasvun ja alan vastuu- vulla 29 %. Suosituimmat kielet tuntimäärän mukaan opettajan Sirpa Rönkön aktiivisuuden vuoksi. Suo- mitattuna olivat vuonna 2010 englanti (29 %), es- men kielen kurssien suunnittelun pohjana oli ajatus, panja (19 %), italia (13 %), ranska (11 %), saksa (5 %), että opiskelija voi edetä opiston kursseilla osalta toi- ruotsi (5 %) ja venäjä (5 %). Ranska ja ruotsi menet- selle ja oppia kielen perusrakenteiden ohella puhu- tivät asemiaan vuosikymmenen aikana. Vuosituhan- maan, kuuntelemaan, kirjoittamaan ja lukemaan suo- nen vaihteessa ranska oli toiseksi suosituin ja ruotsi mea eritasoisilla kursseilla. Ajatus osoittautui toimi- kolmanneksi suosituin vieras kieli opistossa. Tarjolla vaksi, sillä samojen opettajien kurssit yleensä jatkuivat olivat 2000-luvun aikana myös arabia, japani, kiina, alkuun päästyään. Eritasoisten kurssien ajoittuminen Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 127

Ikebana – japanilai- nen kukkienaset- telutaito on ollut suosittu oppiaine useita vuosikym- meniä. Tuotokset ovat parhaimmil- laan silmiähivele- vän kauniita. aamuun, iltapäivään tai iltaan sekä eri aihepiirit, ope- gikuvauksesta, kuvankäsittelystä, langattomasta vies- tusmenetelmät ja oppikirjat tarjosivat valinnanvaraa tinnästä, ohjelmoinnista, tietokoneanimoinnista, opiskelijoille. sähköisestä julkaisemisesta, Office-ohjelmien yhteis- Perustason kurssien tarjontaa lisättiin vuosi vuo- käytöstä, sivuntaitosta, Publisher-perusteista sekä kir- delta. Myös keskitason ja ylimmän tason kurssit oli- janpidosta ja yritystaloudesta. vat suosittuja. Syynä saattoi olla osaltaan se, että Suo- Taide- ja taitoaineiden opetus lisääntyi vuosikym- men kansalaisuus edellytti vähintään tyydyttävää suo- menen aikana. Kuvataiteen opetuksen rungon muo- men kielen taitoa. Monet halusivat opiskella suullisen dostivat Kuvataiteen aikuisten perusopinnot, jotka taidon lisäksi kirjallisia taitoja kirjoittajan kursseilla, jatkuivat kaksivuotisena kokonaisuutena. Myös ku- tekstin ymmärtämisen kursseilla tai yleisen kielitut- vataiteen jatko-opiskelijoiden kurssit Avoin ateljee, kinnon keskitason testiin valmentavilla kursseilla, joi- Muotokuvakurssi ja useina vuosina toteutunut Bala- den tarjontaa lisättiin ja monipuolistettiin. tonin maalausleiri Unkarissa innostivat opiskelijoita. Tietotekniikan kansalaisopisto-opetuksen tunti- Useat piirustuksen ja maalauksen, akvarellimaalauk- määrä väheni 2000-luvun ensimmäisen vuosikymme- sen, öljyvärimaalauksen, taidegrafiikan, ikonimaala- nen loppuun mennessä alle kolmasosaan siitä, mikä uksen, kuvataideterapian ja taideoppilaitoksiin pyrki- se oli vuosisadan vaihteessa. Tietotekniikan ja toimis- vien kurssit toteutuivat vuosittain. Sisustuksen, kalli- toalan sektorilla tarjottiin Kansalaisen @-ajokortti-, grafian, ikebanan, kehystyksen ja kuvallisen ajattelun Tietokoneen käyttäjän A-ajokortti- ja Tietokoneen kursseilla oli jatkuvasti vuosittain paljon opiskelijoita. käyttäjän AB-ajokorttikoulutusta ja tenttejä. Sen li- Monet käden taitojen ja askartelun kurssit oli- säksi ohjelmassa oli kursseja mm. tietotekniikan käy- vat erittäin suosittuja. Niiden määrä lisääntyi mer- tön alkeista, Windows- ja Linux -käyttöjärjestelmien kittävästi, kun opistotalon 3. kerrokseen saatiin oma, perusteista ja ylläpidosta, Internetin käytöstä, Goog- tosin pieni opetustila, johon voitiin sijoittaa myös len tarjoamista palveluista, tekstinkäsittelystä, tau- lasin polttouuni. Kurssitarjonta on kasvanut innova- lukkolaskennasta, esitysgrafiikasta, tietokannasta, di- tiivisen kurssisuunnittelun, kilpailevien oppilaitosten Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 128

kurssitarjonnasta erottuvien lyhytkurssien ja erityis- osaamista omaavien kouluttajien ansiosta. Taideaineiden päätoiminen opettaja Hannu Kauppi käynnisti vuonna 2006 taiteellisen yhteis- työn Budapestin taideteollisen opiston kanssa. Opis- kelijoiden ja opettajien vaihto, yhdessä pidetyt taide- näyttelyt ja tutustumiskäynnit eri kohteisiin molem- missa maissa täydensivät toimintaa. Opiston AULA-galleria toimi vaihtelevana näyt- telytilana, jossa pidettiin mm. kuvataiteen opetus- ryhmien, käden taitojen ja kuvataiteiden opettajien sekä opiston ulkopuolisten taiteilijoiden näyttelyjä. Opiston ala-aula ja galleriatila uudistettiin 2000-lu- vulla opiston monivuotisen taideaineiden tuntiopet- tajan Kimmo Tolinin laatiman suunnitelman poh- jalta. Uuden tilan vihki käyttöön viestintäministeri Suvi Lindén. Musiikin opetuksen perustan muodostivat 2000- luvun alkuvuosikymmenellä pianonsoiton ja yksinlau- lun opintoryhmät sekä opiston yhteydessä toimineet kuorot Sairaanhoitajalaulajat ja Viihdelaulukuoro Hannu Tampio maalaamassa Marja-Liisa Tirrosen muoto- kuvaa vuonna 2006 avoimien ovien päivän yhteydessä. sekä Töölö Brass. 1960-luvulla opistossa alkanut veneilyn opetus jat- kui entiseen, hyväksi osoittautuneeseen tapaan ko- tuja olivat pilateskurssit, joogapilates, kevyt kiinteytys, mentajakapteeni Johnny Engströmin johdolla. Ve- capoeira, akrobatia, kuntonyrkkeily ja erilaiset jooga- neilykoulutus käsitti sekä merenkulun (navigointi) kurssit, etenkin kundaliinijooga. Opetusta tarjottiin kursseja että purjehduskursseja. Merenkulun kurs- myös vanhempi-vauvaryhmille. Odottavat äidit voi- sit päättyivät Suomen Navigaatioliiton tutkintoihin vat opiskella mammajoogaa ja äitiysjoogaa ja paris- tai CEVNI-tutkintoon. Purjehtijakurssit perustuivat kunnat tai ystävykset voivat osallistua parihieronnan Suomen Purjehtijaliiton aikuiskoulutusjärjestelmään tai parijoogan kursseille. Kahden lukukauden mittai- ja päättyivät käytännön harjoituksiin loppukeväällä. nen joogaohjaajakoulutus käynnistettiin opistossa ke- Liikuntaan ja terveyteen liittyvien kurssien ope- väällä vuonna 2010. Kurssi oli käytännössä täynnä jo tustuntien määrä lähes kaksinkertaistui 2000-luvun hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä. ensimmäisen vuosikymmenen kuluessa. Tämä joh- Tanssikursseista vuosikymmenen alkupuoliskolla tui kysynnän kasvusta ja alan vastuuopettajan Marja- salsa, samba, villi tanssi, rivilatino ja paritanssi oli- Leena Solovjewin aktiivisuudesta. Näiden aineiden vat suosituimpia. Vuosikymmenen lopulla tanssi- opetuksen kasvu oli toiseksi suurinta suomen kielen kurssien suosikkeja olivat Brasil-mix, itämainen vat- opetuksen ulkomaalaisille jälkeen 2000-luvun ensim- satanssi, salsa, villi tanssi ja uutuuskurssi kuntotanssi. mäisellä vuosikymmenellä. Opiston omien tilojen li- Terveyteen liittyvistä kursseista kiinnostivat mm. kii- säksi kursseja pidettiin mm. Taivallahden koululla, nalaisen itsehoidon kurssi, shiatsu, intialainen pää- Olympiastadionilla, Annantalolla, Tanssipajassa sekä hieronta, naurukurssit ja niskakoulu. Väri- ja tyyli- muissa liikunta-, jooga- ja tanssitiloissa eri puolilla kurssit, pukeutumisen kurssit ja meikkikurssit olivat kaupunkia, vuosikymmenen vaihteessa yhteensä 16 hyvin suosittuja koko vuosikymmenen aikana. Opis- eri paikassa. 2000-luvun vaihteessa suosituimpia lii- ton erikoisissa oli tarjolla mm. unien tulkintaa, ast- kuntakursseja olivat stretching-venyttely, kevyt kiin- rologiaa ja tarot-korttien tulkintaa. Näitä kursseja ja teytys, naisten kuntonyrkkeily, jooga, voimajooga, taiji itsehoitokursseja kohtaan esitettiin myös kritiikkiä, ja Chikung. Vuosikymmenen lopulla erityisen suosit- johon opiston johtokunta otti kantaa. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 129

kohdat, joiden varmistamiseksi on pidettävä huolta siitä, että kursseille tulevat oppilaat tietävät, milloin on kyseessä sellainen kurssi, jonka tausta-ajatus ei pe- rustu kattavaan ja systemaattiseen tutkimustietoon.

Tuntiopettajan työsopimusriidassa hovioikeuden päätös

Helsingin aikuisopiston palveluksessa lukuvuodesta 1985-86 alkaen toiminut englannin kielen tunti- opettaja nosti syyskuussa 2007 Helsingin käräjäoi- keudessa kanteen opiston ylläpitäjää Toimihenkilö- järjestöjen Opintoliitto ry:tä vastaan. Opettaja vaati huomattavia rahallisia korvauksia ansion alenemisesta aiheutuneesta vahingosta, irtisanomisajan noudatta- matta jättämisestä ja työsopimuslain vastaisesta työ- suhteen päättämisestä. Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen mu- kaan tuntiopettaja otetaan työkaudeksi kerrallaan tai työkautta lyhyemmäksi erikseen sovituksi määrä- ajaksi. Helsingin aikuisopisto teki kyseisen opettajan kanssa määräaikaiset työsopimukset lukukausittain kurssikohtaisesti. Keväällä 2007 yksikään opettajalle suunnitelluista kursseista ei alkanut, kolmelle kurs- sille ilmoittautui yhteensä kaksi opiskelijaa! Tämän jälkeen opisto teki päätöksen olla rekrytoimatta häntä enää opistoon seuraavaksi lukuvuodeksi. Johtokunta hyväksyi vuonna 2004 yhdeksi opis- Helsingin käräjäoikeuden antamassa tuomiossa ton keskeiseksi arvoksi moniarvoisuuden eli erilais- kesäkuussa 2008 tuntiopettajan kanne hylättiin kai- ten elämänkatsomusten, toimintatapojen ja todelli- kilta osin. Hän valitti päätöksestä Helsingin hovioi- suuksien havaitsemista, kokemista ja analysointia sekä keuteen, jossa asia käsiteltiin uudelleen todistelui- suvaitsevaa ymmärtämistä. Avoimessa yliopisto-ope- neen. Hovioikeuteen vietyjen korvausvaatimusten ja tuksessamme pääpaino on yliopistotasoisen hoitotie- oikeudenkäyntikulukorvausten yhteissumma oli lähes teen, kansanterveystieteen, ravitsemustieteen ja ter- 60 000 euroa. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeu- veyshallintotieteen opetuksessa. Vaihtoehtoisten itse- den tuomiota päätöksessään lokakuussa 2009. Opet- hoitomuotojen opetuksella on jatkuvasti ollut myös taja tuomittiin maksamaan opiston ylläpitäjän kaikki paljon kysyntää. Moniarvoisuuden periaatteen mu- oikeudenkäyntikulut. Opistoa avusti oikeudessa Yksi- kaisesti johtokunta teki vuonna 2010 päätöksen, tyisen Opetusalan Liiton toimitusjohtaja Niina Pärs- jonka mukaan myös tätä opetusta voidaan edelleen sinen. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa hä- antaa opistossa. vinneelle osapuolelle, joten Helsingin hovioikeuden Kaikki opetus Helsingin aikuisopistossa on yleis- päätös jäi voimaan. sivistävää, toiminta perustuu lakiin vapaasta sivistys- Hovioikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että tunti- työstä. Johtokunta korostaa, että kaikkien opettajien opettajan työsuhde oli työsopimusten toistuvuudesta tulee olla oman alansa asiantuntijoita. Kaikessa kou- huolimatta määräaikainen. Perusteita määräaikai- lutuksessa tulee ehdottomasti ottaa huomioon kulut- sen sopimuksen solmimiseen voivat olla muun mu- tajansuojaan ja oppilasturvallisuuteen liittyvät näkö- assa työn luonne, sijaisuus ja työn kausiluonteisuus Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 130

sekä käytäntö alalla. Tuntiopettajien työsopimukset Suomen kansainvälisin laaditaan määräaikaisina kansalaisopistoissa vallitse- kansalaisopisto van yleisen käytännön mukaan. Tätä käytäntöä ei ole riitautettu alan työehtosopimusneuvotteluissa. Todis- Helsingin aikuisopisto on kehittynyt kiistattomasti telusta ilmeni, että kaikkien Helsingin aikuisopiston Suomen kansainvälisimmäksi kansalaisopistoksi. tuntiopettajien työsopimukset oli solmittu määrä- Tästä ovat osoituksena seuraavat tosiasiat 2000-luvun ajaksi lukukaudeksi kerrallaan. Opisto ei ollut luvan- ensimmäiseltä vuosikymmeneltä: nut työntekijälle työsuhteen jatkumista eikä minimi- Vuonna 2010 opiston yhteenlasketuista opetus- tuntimäärää. Työt voivat loppua, jos opiskelijoita ei tunneista maahanmuuttajille suunnattua opetusta oli ole riittävästi. lähes puolet (48 %) ja vieraiden kielten opetusta 19 Määräaikaisten työsopimusten hyväksyttävyyttä %, yhteensä 67 %. Sen lisäksi opiston ohjelmassa oli arvioidessaan hovioikeus katsoi, että tuntiopettajan suomalaisille tarkoitettuja muita kursseja, jotka liit- kanssa kahden vuosikymmenen ajan toistuvasti joka tyivät kansainvälisyyteen. Opetustunneista siis yli 2/3 lukukaudelle solmimat määräaikaiset työsopimuk- liittyi kansainvälisyyskasvatukseen. Maahanmuuttajia set puhuvat sen puolesta, että kysymyksessä on ollut osallistui jonkin verran myös muille kansalaisopisto- toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Ottaen kui- kursseille kuin Finnish for Foreigners –opetukseen. tenkin huomioon sen, että eri työsopimukset on si- Opisto kuului maan suurimpien maahanmuutta- dottu lukukausiin, joiden välillä on ollut usean kuu- jien koulutuslaitosten joukkoon. Tämä koulutus ja- kauden taukoja, alalla vallitseva käytäntö tuntiopet- kautui 2000-luvulla kolmeen osa-alueeseen: kansa- tajien palkkaamisessa sekä kansalaisopiston kurssien laisopisto-opetukseen, työvoimapoliittiseen koulutuk- toteutumisen riippuvuus oppilasmääristä hovioikeus seen ja henkilöstökoulutukseen. katsoi, että työsopimusten solmimiselle on ollut työ- Opisto oli 2000-luvulla mukana monissa EU:n ja sopimuslain tarkoittama perusteltu syy. Suomen opetushallinnon rahoittamissa kansainväli- Hovioikeuden päätös oli merkittävä ennakkopää- syyteen liittyvissä kehittämishankkeissa. EU:n rahoit- tös. Jatkossakin opistot voivat luottaa siihen, että alan tamia projekteja oli joka vuosi opistossa käynnissä, tuntiopettajia koskeva työehtosopimus ei ole työso- samoin opetushallituksen rahoittamia maahanmuut- pimuslain vastainen. Jos tuntiopettajan vaatimukset tajien koulutukseen liittyviä kehittämishankkeita. olisivat tulleet hyväksytyksi oikeusprosessissa, se olisi Taideaineiden päätoiminen opettaja järjesti maa- ehkä romuttanut koko tuntiopettajajärjestelmän. lausleirejä oppilailleen useissa Euroopan maissa.

Maahanmuuttajat opiskelevat työelämän suomea työvoimapoliittisella kurssilla. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 131

Avoin yliopisto

Elämäntaito, ihmissuhteet ja itsetuntemus

Ihminen ja yhteiskunta

Kuvataide

Muu taideopetus

Käden taidot

Liikunta Musiikki K u n o l e t p ä ä t t ä n y t Opintomatkat mitä haluat osata ensi vuonna.

Opiston erikoiset

Suomi - Finnish for Foreigners HELSINGIN AIKUISOPISTO Tanssi Yksityinen kaikille avoin oppilaitos. Ter veys ja Vuosittain lähes 35 000 tuntia koulutusta kauneus liki 10 000 opiskelijalle. Keskeisellä paikalla Taka-Töölössä, Tietotekniikka ja erinomaiset liikenneyhteydet. toimistoala Kokenut, perustettu 1961. Veneily Opetushallituksen ja Etelä-Suomen lääninhallituksen valvoma. Vieraat kielet Koulutus- ja kokoustilojen vuokrausta. Lounaskahvila Palmito. Viestintätaidot

Tilauskurssit www.helsinginaikuisopisto.fi Töölöntullinkatu 8, 00250 Helsinki, puh. (09) 41 500 300

Opiston yleisesite painettiin vuonna 2007. Kuvassa suomen kieltä maahanmuuttajille opettava Minna Intke- Hernández. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 132

Maahanmuuttajat opiskelevat yhteiskunta- ja työelämätietoutta opettajansa Eeva Vuorelan johdolla (toinen vasemmalta).

Hänen suosikkikohteitaan olivat Unkari ja Italia, joissa maissa hän itsekin keskittyi taiteelliseen työs- kentelyyn. Unkarilaisen taideteollisen oppilaitok- sen Janoschik Almos Art Vocational School kanssa oli taiteellista yhteistoimintaa usean vuoden aikana. Englannin kielen päätoimiset opettajat järjestivät englannin kielen kesäkursseja Englannissa. Kansainvälisyyteen liittyivät myös monet opiston henkilöstön seminaari-, kurssi- ja tutustumismatkat, jotka suuntautuivat vuosikymmenen aikana Belgi- aan, Englantiin, Espanjaan, Irlantiin, Italiaan, Kana- daan, Kreikkaan, Latviaan, Liettuaan, Norjaan, Por- tugaliin, Puolaan, Ranskaan, Ruotsiin, Saksaan, Tsek- kiin, Turkkiin, Unkariin, Venäjälle ja Viroon. Opiston henkilökunnan yhteisiä kehittämisseminaareja pidet- tiin aiempaa enemmän ulkomailla. Opistossa kävi vuosittain useita delegaatioita tai yksittäisiä asiantuntijoita, jotka tutustuivat opistoon ja laajemmin suomalaiseen aikuiskoulutusjärjestel- mään. Vierailijat tulivat ympäri maailmaa, useim- mat Euroopan eri maista. Erityisen kiinnostuneita Opiston edustajat Ilona Raasakka, Teijo Toivola ja Urpo Kallio esittämässä festivaaliyleisölle Goldapissa Puolassa vieraamme olivat tutustumaan käytännön opetus- valmistamaansa varjonukketeatteriesitystä Kalevalan työhön. He yleensä seurasivat joidenkin opintoryh- maailman synnystä vuonna 2007. Esitys liittyi EU-projek- mien toimintaa, eniten heitä nähtiin maahanmuut- tin yhteyteen. tajien kursseilla. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 133

Luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille järjestetään omia erityiskursseja yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa.

Maahanmuuttajille kansalaisopisto-opetuksena tehtiin vielä usein kurssikohtaisesti, mikä oli suunnit- tarjottu Finnish for Foreigners -koulutus enemmän telun pitkäjänteisyyden ja erityisesti opettajien rekry- kuin nelinkertaistui 2000-luvun ensimmäisellä vuo- toinnin näkökulmasta huono käytäntö. sikymmenellä. Muutosta on tarkasteltu edellisen ot- Tarkasteluajanjakson loppupuolella kurssit olivat sikon alla. Työvoimapoliittinen koulutus laajeni sa- suurimmaksi osaksi 40 opintoviikon kokonaisuuksia. mana aikana runsaasta 4000 tunnista yli 10 000 tun- Alkukartoituksissa testattiin muun muassa latinalais- tiin. Suurin muutos oli siinä, että 1990-luvulla ja ten kirjainten luku- ja kirjoitustaito, opiskelutaidot 2000-luvun alkuvuosina typo-koulutuksesta osa oli ja selvitettiin motivaatio ja mahdollisuudet osallis- suunnattu suomalaisille työttömille. Vuonna 2000 tua pitkäjänteiseen ja kokopäiväiseen koulutukseen. kaikista opetustunneista 13 % oli suomalaisten kou- Opiskelijoita valittiin sekä hitaasti eteneville että ns. lutusta, näistä kursseista suurin osa oli työnhakukurs- normaalisti eteneville suomen kielen kursseille. Al- seja. Vuodesta 2002 lähtien opiston työvoimapoliit- keiskursseja seurasi työssäoppimisjakson sisältävä tinen koulutus kohdistui yksinomaan maahanmuut- jatkokurssi. Uudenmaan ELY-keskus teki erillisillä tajiin. sopimuksilla hankintoja myös luku- ja kirjoitustai- Maahanmuuttajille järjestettiin vuonna 2010 työ- dottomien kursseille sekä yleiseen kielitutkintoon val- voimapoliittisena koulutuksena lähes 1/3 opiston kai- mentaville kursseille. kista tunneista ja yli 34 000 opiskelijatyöpäivää. Kou- Alkukartoitukset olivat vuosikymmenen alussa pi- lutuksen suunnittelua auttoi se, että Uudenmaan TE- tempiä ja opistokohtaisia, myöhemmin ne järjestettiin keskus, myöhemmin ELY-keskus järjesti 2000-luvun yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun oppilaitos- loppupuolella useamman vuoden kattavia tarjouskil- ten kanssa. Tarkasteluajankohdan lopulla perustettiin pailuja. Sopimukset koulutuksen tuottajien kanssa erillinen Testipiste alkukartoituksia varten. tehtiin 1–2 vuodeksi, ja niihin liittyi usein yhden li- Maahanmuuttajien työvoimapoliittisilla kursseilla sävuoden optio aikaisemmin sovituilla sopimuseh- opiskeltiin pääasiassa suomen kieltä ja kulttuuria, yh- doilla. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa sopimukset teiskuntatietoa, opiskelutaitoja, työnhakua ja työelä- Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 134

mätietoutta sekä tietotekniikkaa. Alkeistason kurs- viime vuosina usein ulkomailla. Myös johtokunnan seilla oli myös käden taitoja ja kotitaloutta. Opetus ja tuntiopettajien edustus on ollut usein mukana se- pyrittiin järjestämään mahdollisimman toiminnalli- minaareissa. Niiden tulokset on aina dokumentoitu seksi ja monipuolisia opetusmetodeja sisältäväksi, sillä ja raportit jaettu sekä johtokunnalle että henkilökun- suuri osa opiskelijoista oli hitaasti eteneviä. Käytän- nalle. Kehittämistyötä ovat tukeneet opiston piirissä nön opetustyön tekivät opistossa pitkään työskennel- laaditut erilaiset selvitykset, julkaisut, opinnäytteet ja leet ammattitaitoiset tuntiopettajat. muut tutkimukset. Opiston opetustoimintaan ja talo- Maksupalvelukoulutus käynnistyi 1990-luvulla. uteen liittyvien tunnuslukujen tilastointi on ilmeisesti Työvoimapoliittisen koulutuksen ohella yritykset, jär- 1990-luvun puolivälistä lähtien ollut yksityiskohtai- jestöt, julkinen sektori ja muut yhteisöt voivat tilata sempaa kuin missään muussa maamme kansalaisopis- opistolta erilaisia kursseja oman henkilöstönsä ke- tossa alan rehtorikollegoiden arvelujen mukaan. hittämiseksi. Vuosina 2000–2010 opisto järjesti tätä 2000-luku oli erityisesti kehittämishankkeiden koulutusta yhteensä 145 eri organisaatiolle. Koulutus vuosikymmen. Erilaiset projektit, joissa Helsingin räätälöitiin asiakkaan toiveiden mukaisesti. Kursseja aikuisopisto oli mukana, voidaan jakaa kolmeen ryh- järjestettiin etupäässä työpaikoilla, mutta tietoteknii- mään: EU-rahoitteiset hankkeet, Opetushallituksen ra- kan koulutus opiston tietotekniikkaluokissa. Helsin- hoittamat hankkeet ja Noste-koulutus gin kaupunki tilasi eri toimipisteisiin vuosina 2002– 2008 maahanmuuttajille suomen kielen koulutusta. EU-rahoitteiset hankkeet Helsingin kaupungin ostaman koulutuksen opetus- tuntien määrä oli huipussaan vuonna 2006, jolloin se EU-rahoitteiset kehittämishankkeet alkoivat Helsin- ylitti 7 000 opetustunnin rajan ja oli yli 90 % kaikista gin aikuisopistossa vuonna 1999. Sitä lähtien opisto henkilöstökoulutuksen tunneista. Helsingin kaupunki oli mukana tässä toiminnassa jokaisena vuonna. Yh- siirsi vuoden 2008 alussa tämän koulutuksen koulu- teistyöhankkeissa se oli aina mukana partnerin roo- tusyksiköille, joiden omistuksessa se oli itse mukana. lissa. Muutoksen seurauksena tilauskoulutuksen volyymi romahti opistossa vuosikymmenen loppuun men- ”ETUE-NET” -projekti oli EU:n Komission rahoit- nessä. Vuonna 2010 järjestettiin tilauskoulutuksena tama eurooppalaisten ay-koulujen tietoverkoston ke- enää alle 300 opetustuntia 18 opintoryhmälle, joista hittämistä edistävä hanke, jossa Helsingin aikuisopis- yksi oli EU:n rahoittama koulutus. Muutamaa tuntia ton ja Aktiivi-Instituutin tietotekniikan asiantuntijat lukuun ottamatta koulutus liittyi kielten opetukseen. tekivät yhteistyötä.

”Moving On – Learners Promoting Learning” oli Kehittämishankkeiden neljän organisaation yhteinen projekti. Sen loppu- vuosikymmen tuotoksena valmistui lyhyt video, jossa kuvattiin vai- keassa tilanteessa olevien ihmisten pyrkimistä takai- Helsingin aikuisopisto on tehnyt jatkuvaa toimin- sin työelämään koulutuksen avulla. Aikuisopiston tansa kehittämistyötä eri tavoin koko historiansa tehtävänä oli tutkia erilaisia keinoja, joilla maahan ajan. Johtokunta on käsitellyt ja hyväksynyt eri ai- muuttaneet voisivat työllistyä koulutuksen avulla. koina useita opiston yleisiä kehittämisohjelmia tai toimintakohtaisia kehittämissuunnitelmia, esimer- ”LILAC – Learning for Integration, Learning kiksi henkilöstöpolitiikan, tietohallinnon ja työsuoje- through Active Citizenship” oli seitsemän organisaa- lun alueelta. Opiston henkilökunta on ollut mukana tion monenkeskinen Grundtvig-projekti. Lopputuo- talon ulkopuolisissa projekteissa vuosikymmenten toksena valmistui internetiin sijoitettu oppimateriaali, kuluessa. Koko päätoimisen henkilökunnan kehittä- jossa keskityttiin aktiiviseen kansalaisuuteen. Aineisto misseminaarit ovat olleet 1980-luvun loppupuolelta jakautui terveyttä, demokratiaa ja osallistumista, työtä lähtien pääsääntöisesti jokavuotisia 2–8 päivän tapah- ja työllistymistä sekä koulutusta ja elinikäistä oppi- tumia. Ne on yleensä pidetty opiston ulkopuolella, mista käsitteleviin osiin. Oman opistomme näkökul- Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 135

masta hankkeen tavoite oli edistää aikuisten maahan- muuttaneiden kotoutumista uuteen kotimaahansa aktiivista kansalaisuutta edistävien oppimateriaalien avulla.

”Culture and Language to Promote Citizenship” oli puolestaan kuuden organisaation yhteinen Grundt- vig -projekti. Hanke keskittyi draaman ja draamame- netelmien käyttöön kulttuurin ja kielen opettamisessa aikuisille. Opiston tuotoksena oli yhteenveto draaman käytöstä kansalaisopisto-opetuksessa ja maahanmuut- tajien koulutuksessa.

”Edu for All” oli kuuden organisaation monenkeski- nen Grundtvig -projekti. Tavoitteena oli kehittää vai- keasti rekrytoitavissa oleville aikuisopiskelijaryhmille ja ryhmien vetäjille sekä oppilaitosten koulutusasi- antuntijoille suunnattuja hakevan toiminnan käytän- ”LILAC – Learning for Integration, Learning through teitä. Helsingin aikuisopiston osalta hanke kohdistui Active Citizenship” –projektin kokoontuminen pidettiin vuonna 2004 opistossa, kuvassa Evelyn Sittig Thüringe- maahan muuttaneisiin ja heidän organisaatioihinsa. nistä Saksasta. Lopputuotoksena valmistui painetussa ja sähköisessä

”Edu for All” -projektin kokoontuminen pidettiin vuonna 2008 Riiassa. Opiston edustajat eturivissä oikealla Kimmo Tolin ja toisessa rivissä toinen oikealta Jyrki Sipilä. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 136

Grundtvig –kontaktisemi- naari pidettiin Istanbulissa Turkissa vuonna 2008. Kuvassa kokoontumiseen osallistuneet suomalaiset, vasemmalta Jyrki Sipilä opistosta, Harri Veteli Helsingin aikuislukiosta, Eija Wilén CIMO:sta sekä Marziya Mohammed ja Anna-Maria Suora Otavan opistosta Mikkelistä.

muodossa käsikirja. Siinä esiteltiin erilaisia keinoja don keskuksen Cimon myöntämän apurahan 2000- saada opiskelun piiriin vaikeasti rekrytoitavia opis- luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Euroopan uni- kelijoita. onin Sokrates/Grundtvig 3 -ohjelmasta osallistumi- seen opinnolliseen vierailuun toiseen EU-maahan. ”Finnish Puzzles” -niminen workshop järjestet- tiin opistossa vuonna 2010. Tähän EU:n komission Opetushallituksen rahoittamat hankkeet Cimon kautta rahoittamaan hankkeeseen osallistui 20 henkilöä Euroopan 10 eri maasta. Workshopissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä opis- osallistujat tutustuivat suomalaiseen yhteiskuntaan ja tossa oli joka vuosi käynnissä Opetushallituksen eri- kulttuuriin sekä suomen kieleen. Tutustumiskäyntejä tyisavustuksilla rahoitettuja kehittämishankkeita. järjestettiin moniin Helsingin eri kohteisiin. Suurin osa hankkeista liittyi maahan muuttaneiden koulutukseen, ensiksi esiteltävä projekti vain osittain. Näistä hankkeista ja niiden raportoinnista vastasi opistossa koulutuspäällikkö Jyrki Sipilä, jonka aktii- ”POVI” -projekti (Pääkaupunkiseudun Opistojen visuus mahdollisti opiston mukanaolon näissä pro- Vertailu- ja Itsearviointihanke) oli vuosikymmenen jekteissa. Hän oli mukana kaikissa em. hankkeissa alkuvuosina suurin kansalaisopistojen kehittämis- ETUE-NET -projektia lukuun ottamatta, ja myös hanke koko maassa. Mukana olivat Espoon työvä- muutamissa kansainvälisissä kontaktiseminaareissa, enopisto, Helsingin aikuisopisto ja Vantaan aikuis- joiden tarkoitus oli hankkia yhteyksiä tulevia EU- opisto. Hanke jakautui kahteen eri kokonaisuuteen, kontakteja varten. Sipilä kertoo yksityiskohtaisem- jokainen opisto laati oman arviointisuunnitelmansa min toisaalla tässä julkaisussa kokemuksistaan muka- ja keskeiset kansalaisopistojen toimintaprosesseista naolostaan EU-projekteissamme. (mm. ilmoittautuminen opiston kursseille, opiston Opiston opettajat Hannu Kauppi, Anja Keipi ja toiminnan ja koulutuspalvelujen suunnittelu, toteu- Merja Suvanto saivat Kansainvälisen henkilövaih- tus ja seuranta, henkilöstön kehittäminen) suoritet- Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 137

tiin vertailuina. Hanke tuotti kaikkien maan kan- vat toisiaan. Suomen kielen opetus oli keskeinen pro- salaisopistojen käyttöön arviointilomakkeiden tie- jektin osa-alue. topankin sekä kirjallisessa että sähköisessä (CD) muodossa. Hankkeen aikana testattiin projektin ve- ”KieKu” -projektin tavoitteena oli parantaa maahan- täjän opetusneuvos Martti Markkasen tuottamia muuttajien suomen kielen taitoa ja edistää heidän ko- Opistojen arviointikirjaa ja Opettajien arviointi- toutumistaan ja aktiivisuuttaan elämän eri osa-alu- kirjaa. Opistojen tunnuslukuja vertailtiin raportissa, eilla sekä selviytymistä suomalaisessa kulttuurissa. joka pitää sisällään kolmen opiston lisäksi myös Suomen kielen opetuksella oli tässäkin hankkeessa muutamien muiden opistojen tunnuslukuja. Helsin- keskeisin rooli. gin aikuisopistossa tutkittiin erikseen tietotekniikan opetusprosessia ja maahanmuuttajakoulutuksen pro- ”MamuYKI” -hanke oli Helsingin aikuisopiston ja sessointia ja arviointia. Vantaan aikuisopiston yhteinen hanke, jossa opis- tomme toimi koordinaattorina. Hankkeen tavoit- ”Sateenvarjo” -projekti oli maahanmuuttajien kou- teena oli lisätä maahanmuuttajien valmiuksia suorit- lutus- ja neuvontapalveluhanke. Se toteutettiin yh- taa hyväksytysti Yleinen kielitutkinto (YKI-tutkinto) teistyössä Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n suomen kielessä (keskitaso). Projektissa koottiin em. ja Vanhustyön Keskusliiton kanssa. Hanke koostui tutkintoon valmentavaa valmista oppimateriaalia ja useista erillisistä koulutusjaksoista ja neuvontapalve- tehtiin uutta oppimateriaalia tutkinnon eri osia var- luista, jotka täydensivät ja tukivat toisiaan. Suomen ten. Hankkeen yhteydessä kehitettiin myös tutkin- kielen opetus oli keskeinen osa projektissa ja se integ- toihin ilmoittautumiskäytäntöjä sekä suunniteltiin ja roitiin kaikkeen koulutukseen ja neuvontaan. toteutettiin tutkintoihin valmentavia kursseja. Kurs- sien aikana oli hyvä mahdollisuus testata tehtyä uutta ”Koto” -projekti oli maahanmuuttajien kotoutumis- oppimateriaalia. Kursseilla käytettyä oppimateriaalia, koulutushanke. Yhteistyökumppaneita olivat Moni- harjoituksia ja kokeita koottiin yhteensä opistoissa 13 kulttuuriyhdistys Familia Club ry ja Käsistään kä- kansiollista eli satoja sivuja. Sen lisäksi laadittiin ja tevät ry. Hankkeeseen liittyivät Kotoutujan suomen testattiin useita kymmeniä äänitteitä. MamuYKI- kielen kurssi, suomen kielen ja tietotekniikan kurssi hanke oli vuosikymmenen merkittävin suomen kie- somalinkielisille sekä kädentaitojen ja taideaskartelun len opetukseen ulkomaalaisille liittynyt hanke. kurssi ikäihmisille. Se sisälsi tehostettuja rekrytointi- ja neuvontapalveluja. ”Elämää Suomessa” -hanke keskittyi uusien toimin- nallisten ja luovien menetelmien kehittämiseen maa- ”Aktiivi” -projektin tarkoituksena oli lisätä maahan- hanmuuttajien koulutuksessa. Projektin yhteydessä muuttajien aktiivisuutta elämän eri osa-alueilla, tar- toteutettiin maahanmuuttajille näytelmäryhmä tee- jota yhteiskuntaan osallistavaa ja koulutusta tuke- malla Elämää Suomessa. Ryhmä itse ideoi, käsikir- vaa koulutus- ja neuvontapalvelua heille sekä tarjota joitti ja harjoitteli näytelmän aikuisille. Hankkeen koulutusta myös aktiiviseen työvoimaan kuulumat- painopistettä siirrettiin projektin aikana koulutuksen tomille ja ikääntyville maahanmuuttajille. Yhteistyö- toteuttamisesta oppimateriaalin tuottamiseen. Mate- kumppanit olivat Familia Club ry ja Käsistään käte- riaaleina kehitettiin kuvasanastoja ja eri tarkoituksiin vät ry. Suomen kielen opetus integroitiin kaikkeen laminoituja kuvakortteja, YKI-opetusmateriaalia sekä koulutukseen. toiminnallisten ja luovien menetelmien kehittämis- suunnitelmia maahanmuuttajakoulutukseen. ”Taito” -projekti pyrki maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutuksen edistämiseen sekä aktiivisen ”Sukellus Suomeen” -hanke kehitti arjen taitojen, yh- kansalaisuuden ja siihen liittyvien opintojen tukemi- teiskuntatiedon ja kulttuurintuntemuksen uutta opin- seen. Yhteistyötä tehtiin tässä hankkeessa Helsingin tomateriaalia maahanmuuttajakoulutukseen. Aineisto suomenkielisen työväenopiston kanssa. Hanke koos- oli tarkoitettu alkuvaiheen kursseille: luku- ja kir- tui koulutuksesta ja neuvontapalveluista, jotka tuki- joitustaidottomien sekä suomen kielen perustason Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 138

tin tuotoksena painettiin ”Matkalla Suomeen” –nimi- nen 143-sivuinen kovakantinen opas 1000 kappaleen painoksena. Oppaita toimitettiin mm. Tasavallan pre- sidentin, eduskuntaryhmien, Helsingin kaupungin valtuustoryhmien, opetus- ja työvoimaviranomais- ten, aikuisoppilaitosten, kirjastojen ym. asiasta kiin- nostuneiden tahojen käyttöön maksutta.

Näiden hankkeiden lisäksi Opetushallitus rahoitti Tietoyhteiskuntaohjelman puitteissa 2000-luvun al- kuvuosina kahtena eri vuonna opiston tietoverkon rakentamista ja tietokoneiden hankintaa. Näistä ra- hoista opisto sai avustusta myös kahteen koulutus- hankkeeseen. Ensimmäinen oli nimeltään koulutus- hanke Tietokone käyttöön! Se oli tarkoitettu työelä- män ulkopuolella oleville eläkeläisille ja ikääntyvälle väestölle, maahanmuuttajille ja työttömille. Toinen oli nimeltään Seniorin tietoyhteiskuntavalmiudet. Se kohdistettiin iäkkäisiin maahanmuuttajiin, jotka tar- vitsivat tietoteknistä tukea ja koulutusta kotoutumi- sensa helpottamiseksi. Tässä jälkimmäisessä hank- keessa opiston yhteistyökumppanit olivat Familia Club ry ja Inkerikeskus ry, jotka yhdessä rekrytoivat opiskelijat yhteistyöverkostojensa ja erillisen tiedo- tuksen avulla. ryhmille. Materiaalin tuottamisessa pyrittiin huo- Opisto oli mukana 2000-luvulla myös Vapaan mioimaan erilaiset opiskelijaryhmät, kotoutumis- Sivistystyön Yhteisjärjestön organisoimassa Maa- koulutuksen ja omaehtoisen opiskelun tarpeet. Pää- hanmuuttajien kansalaisopinnot ”Aktiiviseksi kan- kaupunkiseudun maahanmuuttaneita kouluttavilta salaiseksi” -kehittämishankkeessa sekä Kansalais- oppilaitoksilta pyydettiin palautetta ennen aineis- ja työväenopistojen liiton organisoimassa ”Kaveri” ton julkaisemista, ja sitä saatiin jonkin verran. Op- -hankkeessa, joka tehtiin yhteistyössä Helsingin ja pimateriaali julkaistiin sekä internetissä että kirjana, Turun avointen yliopistojen kanssa. josta otettiin 1000 kappaleen painos. Kirja postitet- tiin kaikkiin maamme julkisen valvonnan alaisiin ai- Noste-koulutus kuisoppilaitoksiin ja opiston muille yhteistyökump- paneille. Siitä tuli levittämisen jälkeen paljon myön- 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen merkit- teistä palautetta eri tahoilta. tävin aikuiskoulutukseen liittyvä kehittämishanke Suomessa oli ns. Noste-ohjelma. Kysymyksessä oli ”Maahanmuuttanut ohjauksella kotoutumaan” -hank- aikuisten koulutustason kohottamisohjelma. Sen ta- keen tuloksena kehitettiin käytännöllinen opas, jota voitteena oli parantaa enintään perusasteen tutkin- voidaan käyttää apuna maahan muuttaneita ohjat- non suorittaneiden aikuisten työelämässä pysymistä ja taessa kotoutumiskoulutuksen tai muun koulutuk- urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle sen aikana ja ohjaustilanteissa. Opasta voivat käyttää siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikut- esim. ohjaavat opettajat, yhteiskunta-, kulttuuri- ja taa työllisyysasteeseen. työelämätietouden opettajat, suomen kielen opetta- Projektiin lähti mukaan myös kansalaisopistoja. jat, kurssinjohtajat, opinto-ohjaajat sekä muut neu- Helsingin aikuisopisto, Espoon työväenopisto, Kot- vontaa maahan muuttaneille antavat henkilöt. Projek- kan opisto ja Vantaan aikuisopisto yhdessä päättivät Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 139

Vuosina 2003–2009 Helsingin aikuisopistossa jär- jestettiin Noste-ohjelman puitteissa tietotekniikan ajokorttikoulutusta. Noste-koulutukseen ja ajokort- titutkintoihin saivat osallistua 30–59 -vuotiaat, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä toisen asteen tutkintoa. Opiskelijoilta ei peritty mitään opetus-, oppimate- riaali- tai tenttimaksuja. Etelä-Suomen lääninhalli- tus vastasi kaikista kustannuksista. Helsingin aikuis- opistossa järjestettiin 22 Noste-kurssia, joihin osallis- tui 331 opiskelijaa. Heistä 184 suoritti tietotekniikan ajokorttikoulutukseen liittyvän tutkinnon ja sen li- säksi suoritettiin 132 tutkinnon erillistä osiota. Hel- singin aikuisopiston kursseille voitiin ottaa kaikista liittyä hankkeeseen mukaan. Helsingin aikuisopisto hakijoista 57 %. Opintonsa alkaneista naisia oli 65 %, valittiin hankkeen koordinaattoriksi. Aloitussemi- itsenäisiä yrittäjiä 8 % ja työttömiä 12 %. naarissa päätettiin hankkeen rajaamisesta. Projekti nimettiin TietoNoste -hankkeeksi. Hankkeessa kes- kityttiin markkinointi- ja rekrytointivaiheen jälkeen Aktiivi-Instituutin muutto koulutettavien tietoyhteiskuntavalmiuksien nosta- opistotaloon miseen tietokoneen ajokorttikoulutuksella. Noste- ohjelma keskittyi ammatilliseen koulutukseen ja am- Helsingin aikuisopisto on kansalaisopisto. Se on kai- matillisten tutkintojen suorittamiseen. Kansalais- kille avoin tavoitteellinen opiskeluyhteisö, jossa ai- opistojen yhteisen projektin keskeinen idea oli, että kuinen voi edistää elinikäistä, jatkuvaa oppimistaan pitkäkestoiseen ammattitutkintoihin tähtäävään opis- ja henkistä kasvuaan. Opiston omistaja ja ylläpitäjä keluun motivoiminen on helpompaa, kun opiskelija on Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, jonka jä- on ensiksi saanut myönteisiä oppimiskokemuksia ly- seninä on toimihenkilöliittoja. Liitot olivat Toimi- hyempikestoisesta, tässä tapauksessa tietokoneen ajo- henkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK korttiin tähtäävästä koulutuksesta. ry:n jäseniä, kun opisto perustettiin Virkailijain kan- Opintoihin hakeutumista edistävät toimenpiteet salaisopiston nimisenä vuonna 1961. Liitot siirtyi- olivat avainasemassa koko Noste-hankkeen onnistu- vät 1990-luvun kuluessa Toimihenkilökeskusjärjestö misen kannalta. Hankkeessa mukana olevien opisto- STTK ry:n jäseniksi TVK:n ajauduttua konkurssiin jen kursseilla opiskeli vuosittain paljon opiskelijoita, vuonna 1992. jotka täyttivät Noste-ohjelman kriteerit. Opistoilla oli Aktiivi-Instituutti on kansanopisto. Se kouluttaa tehokas tiedotusverkosto (esitteet, opistolehdet, net- luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja sekä muita tisivut, paikallislehdet ym) ja yhteistyökumppanien järjestöaktiiveja ja työelämän asioista kiinnostuneita joukko, joiden kautta oli mahdollista suorittaa hake- työmarkkinoihin, työympäristöön ja työhyvinvoin- vaa toimintaa, tiedotusta ja markkinointia. Työelämä- tiin liittyvissä kysymyksissä. Kansanopisto on sisä- lähtöisyydellä pyrittiin siihen, että olisi syntynyt myös oppilaitos. Aktiivi-Instituutin opiskelijat tulevat eri useita työpaikkakohtaisia opintoryhmiä. Niin ei ta- puolilta Suomea, opisto järjestää heille opetuksen li- pahtunut missään opistossa. säksi myös ylläpidon ja tarvittaessa majoituksen. Ak- Koulutuksen yhteyteen liitettiin opiskelun tukitoi- tiivi-Instituutti aloitti toimintansa vuonna 1972, se mia. Niitä olivat tietotekniikkaopetuksen työpajatun- on nuorempi näistä kahdesta aikuisoppilaitoksesta. nit, opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot, opinto- Se on nykyisin toiminnan volyymiluvuiltaan selvästi ohjaus ja opiskelun henkilökohtaistaminen. Opin- pienempi kuin Helsingin aikuisopisto. Aktiivi-Insti- toryhmien työskentelyn loppuvaiheeseen kytkettiin tuutissa vuonna 2010 pidettyjen opetustuntien määrä myös ammatillisiin tutkinto-opintoihin ohjaavia toi- oli alle 8 % Helsingin aikuisopistossa pidetyistä tun- menpiteitä. neista. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 140

Sisarppilaitoksemme, kansanopistona toimiva Aktiivi-Instituutti siirtyi Kirkkonummen Evitskogin kylästä opistotaloon vuonna 2005. Ilmakuva opiston aikaisemmasta toimintaympäristöstä.

Aktiivi-Instituutin omistaja on myös Toimihen- ovat tulevaisuudessakin opistojen ylläpitäjäjärjes- kilöjärjestöjen Opintoliitto ry. Näillä kahdella opis- töjä. Opistoilla on käytössään toimitiloja talon kuu- tolla on siis sama ylläpitäjä. Aktiivi-Instituutti toimi dessa eri kerroksessa. Luokkia on yhteensä 35 pie- Kirkkonummella vuoteen 2005 asti. Tuolloin omista- nistä ryhmätyötiloista yli 100 hengen luentosaliin. jajärjestöt päättivät Opetusministeriön luvalla siirtää Lisäksi on runsaasti toimisto- ja kokoustiloja. Opis- opiston Helsinkiin samaan kiinteistöön, missä Hel- tojen vuokraamien tilojen pinta-alat ovat: Helsingin singin aikuisopisto on toiminut talon rakentamisesta aikuisopisto 2467.5 m2 (kerroksista 1, 2, 3, 7 ja 8) ja vuodesta 1967 lähtien. Aktiivi-Instituutti sai vuonna Aktiivi-Instituutti 1005 m2 (kerroksista 3 ja 4). Ker- 2007 Opetusministeriöltä pysyvän toimiluvan siten, roksissa 3 ja 4 tehtiin isot remontit ja huonetilojen että ”opiston kotipaikka on Helsinki ja että ylläpitäjän muutokset ennen Aktiivi-Instituutin muuttoa Hel- tulee edelleen nykyisellä tavalla tarjota opiskelijoille sinkiin. Molemmat opistot voivat käyttää kaikkia ti- mahdollisuus ruokailuun ja majoittumiseen”. loja tarpeidensa mukaan sillä rajoituksella, että opis- Molempien opistojen toimitilat on vuokrattu tojen taloudenhoito on järjestettävä opistokohtaisesti. Helsingistä Töölöntullinkatu 8:sta. Toimitalo on Aktiivi-Instituutin ja Helsingin aikuisopiston si- ollut alusta lähtien ja on edelleen valtaosaltaan opis- joittuminen samaan toimintaympäristöön on lisän- toa ylläpitävien toimihenkilöliittojen omistama kiin- nyt yhteistoiminnan avulla saatavia taloudellisia ja teistö. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi opis- muita hyötyjä. Opistojen johtokunnat koostuvat sa- tojen kannalta on elintärkeää, että tilojen omistajat moista henkilöistä, jotka muodostavat myös omista- Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 141

jayhteisön Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry:n Kansalaisopistojen hallituksen. Sen puheenjohtajana on vuodesta 2000 laatupalkinto opistolle lähtien toiminut johtaja Kirsti Viljakainen Tehystä. Molempien opistojen johdossa on toiminut yhteinen Opetusministeriön asettama valtionosuustyöryhmä rehtori Urpo Kallio syyskuusta 2005 lähtien. Johto- esitti vuosituhannen vaihteessa, että kansalaisopis- kunta päätti yhdistää opistojen rehtorien tehtävien toissa valtionosuusjärjestelmään lisätään tulokselli- hoidon, kun Aktiivi-Instituutin silloinen rehtori ir- suutta ja laadun kehittämistä kannustava osa. Tämä tisanoutui tehtävästään opiston siirryttyä Helsinkiin. johti kansalaisopistojen vuosittaisten laatupalkin- Opistojen toiminnan koordinointi toimii hyvin yhtei- tokilpailujen järjestämiseen, joista ensimmäinen oli sen luottamusmieshallinnon ja toimeenpanevan joh- vuonna 2006. Laatupalkinnon avulla tuettiin ja kan- don yhteistyön tuloksena. Riitasointuja ei ole tähän nustettiin opistoja niiden perustehtäviin liittyvään mennessä kuultu. jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Pal- Opistojen henkilöstöjen yhteistyötä ja yhteiskäyt- kinnon myöntäminen perustui kansalaisopiston oman töä on lisätty vuosi vuodelta. Aktiivi-Instituutin ta- toiminnan kuvaukseen ja Opetusministeriön asetta- louspäällikön Raija Heponiemen työstä osa liittyy man asiantuntijoista koostuvan arviointiryhmän teke- Helsingin aikuisopiston asioiden hoitoon. It-asian- mään ulkoiseen arviointiin. Kilpailun avulla pyrittiin tuntija Hamid Mortazavi vastaa molempien opistojen lisäämään kansalaisopistojen tunnettavuutta, arvos- tietotekniikkaan ja sähköisiin opetusvälineisiin liitty- tusta ja vetovoimaisuutta sekä yhteiskunnallista vai- vistä asioista. Opistoisäntä Jorma Salonen hoitaa mo- kuttavuutta toimintaympäristössään. nenlaisia kiinteistöön ja tiloihin liittyviä asioita, jotka Opisto haki laatupalkintoa vuonna 2007, jolloin hyödyttävät molempia opistoja. Helsingin aikuisopis- erityisteemana oli kielten opetus. Kilpailussa käytet- ton toimistosihteeri Kaisa Kainulainen vastaa myös tiin soveltuvin osin Euroopan laatupalkinnon kritee- Aktiivi-Instituutin nettisivujen päivityksestä. Helsin- rejä. Hakemukseen piti sisällyttää sekä opiston toi- gin aikuisopiston useat päätoimiset ja tuntiopettajat minnan yleiskuvaus että toiminnan yksityiskohtai- ovat toimineet luennoitsijoina Aktiivi-Instituutissa sempi kuvaus, joka koostui hakemuslomakkeessa ja päinvastoin. Aktiivin henkilöstö on voinut osallis- mainituista arviointialueista. tua Helsingin aikuisopiston kursseille ja päinvastoin. Toiminnan yleiskuvauksessa annettiin perustie- Opistojen henkilöstöjen yhteisiä kehittämisseminaa- dot mm. opistosta, asiakkaista, markkinoista ja kil- reja on pidetty yleensä kahden vuoden välein. pailutilanteesta, yhteistyökumppaneista ja kehittämis- Yhteistoiminnasta saadut synergiaedut eivät ole toiminnasta. Arviointialueet olivat: Opiston johdon rajoittuneet henkilöstöjen ja tilojen yhteiskäyttöön. toiminta koulutuksen kehittämisessä, opiston kou- Järjestelmien tasolla yhteistoimintaa on mahdollista lutustoiminta opiston ja sen ylläpitäjän strategioissa, lisätä monilla alueilla. Suuri edistysaskel saavutet- henkilöstövoimavarojen hyödyntäminen ja henki- tiin vuonna 2008, kun opistojen tietoteknisten jär- löstön tukeminen, yhteistyökumppanit ja toiminta- jestelmien yhdistäminen saatiin valmiiksi palvelimien, resurssit koulutuksen järjestämisessä, koulutuspalve- työasemien, palomuurin ja virustorjunnan sekä var- lujen tuottaminen, asiakastulokset ja niiden kehitty- mistusohjelmiston uusimisen myötä. Samassa yhtey- minen, henkilöstötulokset ja niiden kehittyminen, dessä tehty ratkaisu mahdollisti myös opistojen hen- yhteiskunnalliset tulokset ja niiden kehittyminen sekä kilöstön etätyöskentelyn. Käytössä olevia käyttöjär- opistotoiminnan tulokset ja niiden kehittyminen. jestelmiä ja ohjelmistoja on myös yhdenmukaistettu. Opiston hakemuksessa kerrottiin opiston laatutyön Yhteisiä ratkaisuja on tehty tai suunnitteilla myös ta- lähtökohdista. Kehitystyö, tuloksellisuuden arviointi ja loushallinnon järjestelmien ja pankkiasioiden hoidon laatujärjestelmien rakentaminen on jatkuva prosessi. alueella sekä puhelinjärjestelmien ja kopiokoneiden Helsingin aikuisopiston lähestymistapa toiminnan laa- uusimisen yhteydessä. Molemmilla opistoilla on omat dun kehittämiseen ei perustu moderniin projektiin liit- kurssihallinto-ohjelmistonsa. Niiden yhdistäminen tyvään kokonaisvaltaisen suunnittelun ideologiaan tu- ei ole mahdollista kansalaisopiston ja kansanopiston losjohtamismalleineen. Teollisuudessa kehitettyjen laa- erityyppisen koulutustoiminnan vuoksi. dunarviointijärjestelmien soveltaminen palvelualoille, Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 142

kuten koulutustoimintaan ei ole ongelmatonta. Tämä jille juhlavassa tilaisuudessa 11.12.2007 Helsingissä. merkitsee sitä, että opistossa ei ole valmista laadun- Kunniakirjan mukaan palkinto myönnettiin ”tunnus- arviointijärjestelmää (tuskin se koskaan onkaan val- tuksena toiminnan laadun ja arvioinnin pitkäjäntei- mis?) eikä laatukäsikirjaa. Opiston näkökulma laadun sestä kehittämisestä sekä esimerkillisestä työstä va- kehittämiseen pohjautuu nykytilanteen ja menneisyy- paan sivistystyön edistämisessä. Kansalaisopistojen den mahdollisimman tarkkaan tuntemiseen sekä tule- laatupalkintokilpailu on ollut avoin kaikille kansa- vaisuuden ennakoinnin ja visioiden varaan. Tärkeintä laisopistojen ylläpitäjille. Kilpailun arviointiryhmä on koulutuksen jatkuva kehittäminen ja korkea laatu koostui koulutuksen ylläpitäjien sekä kansalaisopis- asiakastyytyväisyyttä lisäävällä tavalla, käytettävät me- tojen johdon, opettajien ja opiskelijoiden edustajista”. netelmät ovat sittenkin toissijaisia. Kansalaisopistojen laatupalkinto annettiin vuonna Hakemuksessa esitettiin perustelut, miksi laatu- 2007 kolmelle opistolle 12 hakijasta. Ministeri Sari palkinto pitäisi myöntää Helsingin aikuisopistolle. Sarkomaan puheessa ja Opetusministeriön tiedot- Tässä nuo perustelut yhteenvetona: teessa, jota jaettiin laatupalkintojen jaon yhteydessä, todettiin Helsingin aikuisopiston osalta palkinnon Opisto on maamme suurimpia yksityisiä kansalaisopis- myöntämisen erityisperusteluina seuraavaa: toja, joista yksikään ei ollut aikaisemmin saanut laatu- ”Aikuisopiston koulutustarjonnassa kielikoulu- palkintoa. tuksen järjestämisellä on keskeinen sija. Opiston kie- Kielten opetus on ollut painopistealueena ennen ja nyt. likoulutuksen toteutuksessa näkyvät hyvin toimin- Opisto on maan kansainvälisin kansalaisopisto taympäristön muutokset. Viime vuosina asiakaskunta (koulutusta ulkomaalaisille 52 %, vieraiden kielten ope- on monipuolistunut ja maahanmuuttajien kielikoulu- tusta 19 %, yhteensä 71 %). tus on tullut yhdeksi painopistealueeksi. Se on ollut tietoinen valinta ja on osoitus yhteiskunnallisen vai- Kielten opetuksen volyymi on suuri (kaikista tunneista kuttamisen tahdosta. Asiakkaiden lisäksi myös kie- 61 %, valtionosuustunneista 47 %). litarjonta on monipuolistunut. Opiston kielivalikoi- Opetuksella on korkea laatu. massa on vuosittain noin 15 kieltä. Opisto on kyennyt vastaamaan kysyntään nopeasti ja joustavasti; opisto Tiedonhallintajärjestelmä on kehittynyt. on esimerkiksi järjestänyt koulutusta koulutettavien Verkostoituminen on tunnusomaista. luona ja järjestänyt asiakkaiden toivomusten mukai- Tutkimus- ja selvitystyö on osa opiston toimintaa. sia kursseja nopeasti. Opiston kielikoulutuksen tasokkuus on tullut Kehittämistyö on jatkuva prosessi. esille sekä opiskelijoiden että sidosryhmien näkemyk- ”Pienin askelin kohti laadukkaita palveluja”. sissä. Opetusryhmien koot ja tasoryhmät on muo- dostettu tehokkaan oppimisen kannalta mahdollisim- Opetusministeriön arviointiryhmä teki lokakuussa man ideaaleiksi. Opettajien ammattitaito on erittäin 2007 päivän mittaisen arviointikäynnin opistoon tu- korkea ja heidän käyttämänsä opetusmenetelmät ovat tustuttuaan ennen sitä laajaan hakemuspaperiin ja hyvin oppimista tukevia. Sidosryhmät pitivät aikuis- muuhun sille toimitettuun kirjalliseen aineistoon opistoa luotettavana, aktiivisena ja kehittämishalui- opiston toiminnasta. Arviointiryhmän jäsenet tekivät sena kumppanina, jonka kanssa asiat sujuvat. neljä ryhmähaastattelua opistossa, joiden kohteena Opiston toiminnan kehittäminen on jatkuva pro- olivat opiston johto, opettajat ja muu henkilöstö, opis- sessi, jossa pienin askelin edetään kohti laadukkaita kelijat sekä sidosryhmät. Kuhunkin ryhmään kuulu- palveluja. Opiston hyviin tuloksiin on vaikuttanut via oli 4-5 haastateltavaa. Jokaisen ryhmän haastat- paljon erityisesti vakinaisen henkilöstön hyvinvoin- telu kesti vajaan tunnin. nista huolehtiminen. Henkilöstöä motivoidaan eri- Helsingin aikuisopistolle myönnettiin Opetusmi- laisin palkitsemiskeinoin ja sille on annettu vapauk- nisteriön päätöksellä Kansalaisopistojen laatupalkinto sia toiminnan kehittämiseen.” vuonna 2007. Opetusministeri Sari Sarkomaa luo- Laatupalkintoon liittyi 30 000 euron rahapalkinto. vutti allekirjoittamansa kunniakirjan opiston edusta- Opisto käytti palkintosumman hankkimalla uuden Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 143 Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 144

SANAKO Lab 100 -kieltenopetuskeskuksen (kieli- Vastaajilta kysyttiin, mistä he saivat ensiksi virik- studion), jossa on 18 oppilaspaikkaa. Uusi kielten- keen tulla opiston kursseille. Vastaukset tähän kysy- opetuskeskus on ollut aktiivisessa käytössä alusta asti, mykseen jakautuivat seuraavasti: Opiston painetusta kaikki halukkaat opintoryhmät eivät ole sinne aina kurssiesitteestä 36 %, internetistä 26, % ystäviltä ja päässeet. tuttavilta 24 % sekä Helsingin Sanomien ilmoituk- Laatupalkintokilpailun arviointiryhmän puheen- sesta 10 %. Luvut antoivat tukea monien rinnakkais- johtaja opetusneuvos Martti Markkanen laati ryh- ten väylien käyttöön opiston markkinointiviestin- män nimissä kuuden parhaan joukkoon sijoittuneelle nässä. opistolle yksityiskohtaisen palauteraportin, joka sisälsi Yleisarvosanaksi opiskelijat antoivat Helsingin ai- ruusuja ja risuja. Opiston saamaa palautetta käsitel- kuisopistolle: erinomainen 8 %, hyvä 83 %, en osaa tiin opiston kehittämisseminaareissa Kiljavalla kesällä sanoa 5 %, tyydyttävä 3 %, ja huono 0.4 %. Vastaajista 2008 ja Fuengirolassa Espanjassa kesällä 2010. Mo- 97 % ilmoitti aikovansa jatkaa opiskeluaan opistossa lempien vetäjäksi kutsuttiin Martti Markkanen, jonka ja 98 % suosittelevansa opistoa muille. johdolla opiston henkilöstö kahteen otteeseen työsti Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelija kehittämisehdotuksia. Suvi Kallio teki Liiketalouden koulutusohjelman opinnäytetyön aiheesta Työtyytyväisyystutkimus Hel- singin aikuisopistossa. Tutkimusaineisto kerättiin ke- Asiakastyytyväisyystutkimus väällä 2009, päättötyö valmistui vuotta myöhemmin. ja työtyytyväisyystutkimus Tavoitteena oli selvittää, kuinka tyytyväisiä Helsin- gin aikuisopiston työntekijät olivat työhönsä ja työ- Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun opiskeli- ympäristöönsä, ja mitkä yksittäiset tekijät vaikuttivat jat Heidi Kaijomaa ja Milja Kankaanpää tekivät ke- työtyytyväisyyden muodostumiseen. Henkilöstöryh- väällä 2004 asiakastyytyväisyystutkimuksen postiky- mistä mukana olivat kaikki päätoimiset opettajat, toi- selynä Helsingin aikuisopiston opiskelijoiden kes- misto- ja kiinteistöhenkilöstö sekä ne tuntiopettajat, kuudessa. Tutkimus tehtiin opiston toimeksiannosta joilla oli edellisenä vuonna ollut yli 100 tuntia ope- EVTEK:n liiketalouden koulutusohjelmaan liitty- tusta opistossa. vänä opinnot päättäneenä opinnäytetyönä. Otoksen Keskeisimpiä työtyytyväisyyteen vaikuttavia teki- koko oli 500 ja vastanneita 48 % kyselylomakkeen jöitä käsiteltiin työssä yksityiskohtaisemmin. Nämä te- saaneista. Tyypillinen vastaaja muistutti opiston kes- kijät oli valittu opinnäytetyön viitekehyksen pohjalta ja kiverto-opiskelijaa: keski-ikäinen, keskiasteen tai kor- ne olivat: työ ja työn sisältö, esimiestyö, työpaikan sosi- kea-asteen koulutuksen omaava toimihenkilönainen, aaliset suhteet, sisäinen viestintä, työympäristö ja työ- joka on aikaisemminkin osallistunut opiston kurssille. hyvinvointi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä. Vastaajat olivat erityisen tyytyväisiä kurssitarjon- Lomake lähetettiin 88 Helsingin aikuisopiston työn- nan monipuolisuuteen, opetuksen laatuun, opiston tekijälle, vastausprosentiksi saatiin 66 %. sijaintiin ja ilmoittautumiskäytännön toimivuuteen. Tutkimus osoitti, että työntekijät olivat yleisesti Asiakkaat ilmaisivat myös tyytyväisyytensä tiedon- tyytyväisiä työhönsä. 98 % vastanneista oli erittäin saannin helppouteen. He pitivät opiston painettua tyytyväinen tai jokseenkin tyytyväinen nykyiseen työ- opinto-ohjelmaa ja internetsivuja toimivina ja help- hönsä. Yleinen työtyytyväisyys viittaa yleiseen asen- pokäyttöisinä. Opiston ilmapiiri ja maine koettiin teeseen työtä ja työympäristöä kohtaan. Yleisen työ- myös hyväksi, samoin henkilöstön palveluhalukkuus. tyytyväisyyden lisäksi tarkasteltiin työtyytyväisyyden Epäkohtia tuotiin toki esille. Erityisesti opetus- eri osa-alueita. Helsingin aikuisopiston työntekijät tilojen kokoon, varusteluun ja siisteyteen liittyi pal- olivat tyytyväisimpiä työpaikan sosiaalisiin suhteisiin jon kielteisiä arvioita. Opistokahvion henkilöstön eli työkavereihin. Seuraavaksi eniten tyytyväisiä ol- palveluhalukkuus, tuotteiden laatu- ja hintataso sekä tiin esimiestyöhön sekä omaan työhön ja oman työn kahvion aukioloajat saivat paljon kritiikkiä osakseen. sisältöön. Sisäinen viestintä ja työhyvinvointi arvos- Opistoa pidettiin tuntemattomana ja näkymättömänä tettiin suunnilleen samanarvoisiksi. Eniten tyytymät- toimintaympäristössään. tömyyttä sai aikaan työympäristö eli tilat ja välineet. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 145

Opiston uusitun näyttelytilan AULA-gallerian vihki käyttöön vuonna 2008 viestintäministeri Suvi Lindén.

Tärkein yksittäinen työtyytyväisyyteen vaikuttava Vastaajat olivat tyytyväisimpiä työpaikan sosiaa- tekijä on itse työ. Vastaajat olivat tyytyväisimpiä työn lisiin suhteisiin. Työkavereita kehuttiin mukaviksi ja itsenäisyyteen. Työntekijät arvostivat sitä, että heillä kannustaviksi. Ristiriitoja tietenkin ilmeni jonkin ver- oli vapaus suunnitella ja tehdä itsenäisesti omaa työ- ran, mutta tutkija piti sitä normaalina tiiviissä työ- tänsä. Toiseksi eniten vastaajat olivat tyytyväisiä oman yhteisössä. Tutkimustulosten perusteella nousi esiin työnsä sisältöön. Miehillä oli omasta mielestään jon- eriarvoisuus. Sitä koettiin olevan sukupuolten välillä kin verran monipuolisempia työtehtäviä kuin naisilla. sekä vakituisen henkilökunnan ja määräaikaisten tun- Huomiota herätti se, että toimisto- ja kiinteistöhen- tiopettajien välillä. kilökunta oli selvästi muita ryhmiä tyytymättömämpi Sisäisen viestinnän tehostamiseen kiinnitettiin oman työnsä haasteellisuuteen ja vastuullisuuteen. paljon huomiota. Kaikkien työntekijöiden, myös tun- Ylenemismahdollisuuksiin oltiin tyytymättömimpiä. tiopettajien pitäisi olla tietoisia toiminnan muutok- Tämä ei ollut yllättävää, kun vastaajista suuri osa oli sista ja opiston käytänteistä. Sisäisellä viestinnällä tuntiopettajia, jotka ovat kaikissa kansalaisopistoissa voidaan vaikuttaa suoraan henkilöstön motivointiin suurin ja turvattomimmassa asemassa oleva henkilös- ja organisaation toiminnan tehokkuuteen. töryhmä. Monet kyselyyn vastanneet eivät odotetusti Kehitystä työolosuhteissa oli vastausten mukaan olleet tyytyväisiä omaan palkkaansa. tapahtunut edellisen kymmenisen vuotta aikaisem- Esimiestyö sai runsaasti sekä kiitosta että moit- min tehdyn vastaavan tutkimuksen jälkeen. Silti työ- teita. Useimpien mielestä lähintä esimiestä oli helppo ympäristöä kritisoitiin eniten. Vähemmän aikaa ta- lähestyä ja häntä pidettiin luotettavana. Toisaalta ko- lossa olleet työntekijät olivat tyytyväisempiä työolo- ettiin, että hän oli liian etäinen eikä asettanut työnte- suhteisiin kuin kauemmin talossa olleet työntekijät. kijöille riittävästi tavoitteita. Tutkimuksessa tuli esille Tyytymättömimpiä oltiin työtiloihin, työvälineisiin ja se, että työntekijät eivät saaneet riittävästi palautetta siivouksen huonoon tasoon. työstään. Tutkimuksen tekijä suositteli, että kehittä- Työhyvinvoinnin osalta nousi tutkimustulosten miskeskustelut pitäisi tehdä säännöllisiksi ja ulottaa perusteella esiin, että työvoimapoliittisen koulutuksen ne myös paljon opettaviin tuntiopettajiin. tuntiopettajat tarvitsisivat enemmän tukea työhönsä. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 146

Työterveyshuollon kehittäminen ja laajentaminen sen ulkopuolella oleville tuntiopettajille oli tuntiopetta- jien itsensä esittämä parannusehdotus. Toinen kes- keinen puute liittyi tuntiopettajien työn aiheuttamaan turvattomuuteen työn jatkuvuuden suhteen. Voimassa olevan työehtosopimuksen määräysten mukaan tun- tiopettaja voidaan valita enintään työvuodeksi kerral- laan. Useat paljon opettavat tuntiopettajat toivoivat luonnollisesti työsuhteensa vakinaistamista.

Arviointia

50-vuotisjuhlavuotenaan Helsingin aikuisopisto on monessa suhteessa hyvin erilainen oppilaitos kuin vuosisadan vaihteessa. Kansalaisopisto-opetuksen määrä kasvoi vuosikymmenen kuluessa lähes 50 %. Siihen liittyi opetustarjonnan monipuolistuminen. Edellisellä vuosikymmenellä alkanut päätoimisen opettajakunnan rakennemuutos saatiin toteutettua. Vuonna 2010 päätoimisten opettajien osaamisalu- eet vastasivat tarkemmin kuin aikaisemmin opetus- tuntien jakaumaa eri oppiaineryhmiin. Tämä oli hyvä asia koulutuksen suunnittelun näkökulmasta. Helsin- gissä oli helpompaa kuin muualla Suomessa saada eri oppiaineisiin ammattitaitoisia tuntiopettajia. Asian teki merkittäväksi se, että tuntiopettajien pitämien tuntien osuus kaikista opetustunneista oli vuonna 2010 peräti 92 %. tustiloja, joiden yhteiskäytöstä sovittiin opistojen kes- Opistosta kehittyi 2000-luvulla Suomen kansain- ken. Opistojen toimintojen yhdistämisestä (esim. yh- välisin kansalaisopisto. Kansainvälisyyskasvatukseen teinen hallinto ja toimeenpaneva johto) ja koordi- liittyvä koulutus, lähinnä maahanmuuttajille tarkoi- noinnista saatiin paljon taloudellisia ja toiminnallisia tettu opetus ja vieraiden kielten opetus, sisälsi vuosi- synergiaetuja. kymmenen lopulla noin 2/3 kaikista tunneista. Kan- Vuosikymmenen aikana ammattikorkeakouluopis- sainvälisyyttä edistivät myös ulkomailla toteutetut kelijoiden opinnäytetöinään opistossa laatimat asiakas- koulutusjaksot, lähinnä taideaineissa ja vieraissa kie- tyytyväisyystutkimus ja työtyytyväisyystutkimus olivat lissä. Opisto oli 2000-luvun vaihteesta lähtien sään- jatkoa aikaisemmin aloitetulle tutkimus- ja selvitys- nöllisesti mukana EU:n organisaatioiden ja maamme työlle. Tämä työ alkoi jo 1980-luvulla, jolloin opisto opetushallinnon rahoittamissa maahanmuuttajien toimi kansalaisopistojen opettajien harjoitteluopis- koulutukseen liittyneissä kehittämishankkeissa. Opis- tona. Useat opistossa toteutetut kehittämistoimenpi- ton henkilöstön seminaari-, kurssi- ja tutustumismat- teet ovat pohjautuneet vuosien varrella näiden tutki- kat suuntautuivat aikaisempaa enemmän ulkomaille, musten ja toiminnan vuosittaisen tilastoinnin tuloksiin. ja ulkomaisia vieraita tutustui vastavuoroisesti opis- Opetusministeriön opistolle vuonna 2007 myön- ton toimintaan. tämä Kansalaisopistojen laatupalkinto oli upea tun- Aktiivi-Instituutin muutto opistotaloon vuosi- nustus opiston tekemästä laatutyöstä. Prosessissa kymmenen puolivälissä oli merkittävä tapahtuma. mukanaolo oli oppimiskokemus sinänsä. Hakulo- Opisto sai tuossa yhteydessä lisää tarvitsemiaan ope- makkeen täyttämisestä lähtien palauteraporttiin asti Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 147

koko prosessi korosti kokonaisvaltaista lähestymista- Opiston toiminnan kehittämisessä lähtökohtana paa laadun kehittämisessä. pitää olla se, että opistossa on mahdollisimman tarkka Opiston imagoarvo nousi opiston ulkopuolis- tieto siitä, missä ollaan ja mihin suuntaan mennään. ten tahojen silmissä; tärkeimpinä yhteistyökumppa- Toiminnan tilastointi, jatkuva palautteen kerääminen nimme oppilaitosmaailmassa, opetus- ja työvoima- eri asiakas- ja yhteistyöryhmiltä sekä sen pohjalta ta- hallinnossa sekä maahanmuuttajien asioita käsitte- pahtuva arviointi ovat ensiarvoisen tärkeitä. Opisto levissä organisaatioissa. Tähän vaikutti erityisesti se, hyödynsi 2010-luvulle tultaessa laatupalkintokilpai- että Helsingin aikuisopisto oli ensimmäinen kansa- lun arviointiryhmän seikkaperäistä raporttia ja uu- laisopisto pääkaupunkiseudulla, joka sai tämän tun- simpia muita opiston toimintaan kohdistuneita tut- nustuksen. Laatutietoisuus lisääntyi opiston sisällä kimuksia ja selvityksiä. Ne muodostivat lähtökohdan eri henkilöstöryhmien keskuudessa. Palkinto oli tun- vuosina 2008–2010 pidetyille kehittämisseminaa- nustus monta vuosikymmentä jatkuneesta jatkuvasta reille. kehittämistyöstä (opiston ensimmäinen kehittämis- Konkreettisia merkittäviä viimeaikaisia kehit- ohjelma valmistui vuonna 1977). Kilpailuun osallis- tämistoimenpiteitä ovat olleet mm. opiston tilojen tuminen ja varsinkin saatu laatupalkinto motivoi- kunnostus ja siistiminen, tietoteknisten ja muiden vat opiston henkilöstöä jatkuvaan kehittämistyöhön. sähköisten opetusvälineiden uudistaminen, markki- On valitettavaa, että Opetusministeriö päätti lopet- nointiviestinnän ja sisäisen viestinnän tehostaminen, taa tämän kilpailun ja palkintojen jakamisen vuoden kehittämiskeskustelujen käynnin lisääminen, työter- 2010 jälkeen. veyshuollon ulottaminen paljon opettaviin tuntiopet- Opisto hyödynsi menestystä laatupalkintokil- tajiin sekä kahden paljon opettavan suomen kielen pailussa ulkoisessa markkinointiviestinnässä kaikin tuntiopettajan vakinaistaminen. tavoin. Siihen viitattiin painetuissa opinto-ohjel- Helsingin aikuisopiston koko henkilöstö on am- missamme, nettisivuillamme oli tietoa palkinnosta mattitaitoista ja pätevää, kukin omalla alallaan. kuvineen palkintojenjakotilaisuudesta, ja lehti-ilmoit- Osaava, motivoitunut henkilöstö on opiston tärkein telussa. Yhteistyöpalavereissa ja muissa kontakteissa voimavara. Tuntiopettajat ovat avainasemassa, he hoi- yhteistyökumppaneiden kanssa asia oli esillä. Siihen tavat lähes kaiken opetuksen. Opiston etu ja velvolli- viitattiin erilaisten kehittämishankkeiden avustusano- suus on pitää hyvää huolta koko henkilöstöstään jat- muksissa, EU-projektien hakupapereissa sekä typo- kossakin. koulutusten tarjouskilpailujen yhteydessä. Laatukysymys on pitkälti asennekysymys, jat- Kilpailun pohjana ollut ns. eurooppalainen laa- kuva prosessi, joka edellyttää positiivista suhtautu- dunvarmistusmalli on looginen kokonaisuus, koska se mista kaikkeen kehittämistoimintaan. Opistojen ke- tarkastelee laadun kehittämistoimintaa lähtien tavoi- hittämisfilosofiat poikkeavat toisistaan. Helsingin teasetannasta ja päätyen arvioinnin perusteella tehtä- aikuisopiston kehittämistyön motto on: ”Pienin as- viin kehittämistoimiin. Hakulomaketta kriteeristöi- kelin kohti laadukkaita palveluja”. Se sisältää ajatuk- neen arvosteltiin useissa yhteyksissä opistokentässä. sen siitä, että opisto ei ole koskaan valmis. Kehityk- Asian syvällinen ymmärtäminen edellytti asiaan pe- sen pitää olla jatkuvaa, että opisto pystyisi vastaamaan rehtymistä ja erityiskoulutusta, mikä pienin resurs- toimintaympäristön jatkuvien muutosten asettamiin sein toimiville pienille opistoille saattoi olla ylivoi- haasteisiin. mainen tehtävä. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 148 50 vuotta – 50 lehtileikettä

2000-LUKU

Aima 2/2001 Suomi opitaan elämällä

Suomen kieltä voi opettaa ja täytyy että jos maahamme muuttanut osaa tavoite on, että yhdessä ollen opitaan opettaa, mutta kielen rakenteesta on hyvin englantia, niin suomen kie- jotakin itsestä ja että ymmärretään vaikea päästä perille. Kielten opiske- len taito saattaa jäädä heikoksi, kun muita. Opiskelijat opettavat häntä ja lu on kovan työn takana, jos kaikki tässä maassa voi helposti turvautua hän heitä. Vuorovaikutus toimii. En vieraat kielet täytyy opiskella aikui- englantiin. koskaan koe itseäni opettajaksi, vaan sena. Lapset omaksuvat helpommin Helsingin aikuisopistossa on par- yhdessäolijaksi. Tärkeätä on olla läs- kielen ominaispiirteet, toteaa Anja haillaan menossa pakolaisten pe- nä ja vain olla. Keipi, joka toimii opettajana Helsin- ruskurssi. Viime vuoden lokakuus- Pakolaisten ja yleensäkin maa- gin aikuisopistossa. Työvuosia oppi- sa alkaneella ja tämän vuoden maa- hanmuuttajien opettamisesta Anja laitoksen työvoimapoliittisella puo- liskuussa loppuvalla kurssilla on Keipi pitää. Hänen mielestään pa- lella on kertynyt tasan seitsemän. 15 opiskelijaa. Nuorin heistä on rasta opettajalle on nähdä, että Maahanmuuttajien opettajana 19-vuotias ja vanhin 59-vuotias. opiskelija on hyvinvoiva ihminen. Anja on tullut tietämään, että yksi Suomen kieltä opiskellaan neljä tun- Kokonaisuus. merkittävä opiskelijan kielen oppi- tia päivässä. Tämän lisäksi opetuk- Jos tiedän, että oppilaalla on ky- miseen vaikuttava tekijä on pohja- seen kuuluu yhteiskuntatietoa, käden kyä ja rohkeutta selvitä koulun ja koulutuksen määrä. Jos opiskelija on taitoja, taidetta ja ehkä joskus pie- luokkahuoneen ulkopuolella ja jos- käynyt vain vähän koulua, hän op- ni jumppahetki. Retket ja juhlat ovat sakin vaiheessa jopa saada töitä- pii hitaammin lukemaan ja kirjoitta- osa kurssin ohjelmaa. kin Suomesta, niin silloin kaikki on maan suomea. Puhumisen suhteen Kielen opetus aloitetaan arkipäi- hyvin. asia on toisin, varsinkin jos henki- västä. Aamulla toivotamme huome- Anja kertoo, että tulee tilantei- lö tulee esimerkiksi jostakin afrikka- net, kurssin alussa tervehdimme kä- ta, jolloin suomen kielen sanat eivät laisesta kulttuurista, jossa kommuni- destä ja toteamme, että on hauska riitä. Silloin otetaan ilmeet ja eleet kaatio painottuu vilkkaaseen suulli- tutustua. Pikkuhiljaa kieliopista tu- avuksi, piirretään taululle ja keksi- seen ilmaisuun. lee helposti keskeinen asia. Kielen eri tään yhdessä selityksiä suomea tai Oppitunnilla opetuskieli on suo- muodot on opittava. mitä tahansa kieltä apuna käyttäen. mi; suomea opiskellaan suomeksi. Maahanmuuttajien opettami- Pirkko Jyväkorpi Anja Keipi on huomannut senkin, nen on Anjasta haastava asia. Tärkeä Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 149

Helsingin Sanomat 25.5.2001 Nyrkeillä kankeus kumoon

Vain tunnin mittainen treeni va- Nyrkkeilysäkki ja päärynäpallo puo- Huikurin mielestä kuntonyrkkei- kuuttaa viitisentoista fysioterapi- lestaan lisäävät lihasvoimaa. Säkin ly sopii kaikenikäisille naisille ja mie- an aikuisopiskelijaa kuntonyrkkei- hakkaaminen auttaa myös purka- hille. Riskejäkään ei suuremmin ole, lyn erinomaisuudesta. No miltäs nyt maan paineita. mutta ennen harrastuksen aloitta- tuntuu? kysyy ohjaaja Liisa Huiku- Ei siinä ehdi ainakaan työasioi- mista kannattaisi käydä alkeiskurssi ri naisilta loppuvenyttelyjen jälkeen. ta ajatella. Jos niin tekee, voi vahin- tai hankkia ohjaaja. Tosi kivalta! huudahtavat kaikki yh- gossa lyödä toista kuonoon, Huikuri Oikean lyöntitekniikan opettelu teen ääneen. huomauttaa. Hän ei ole onneksi ker- on tärkeää. Ranne ja kyynärpää ovat Tunti sitten naiset aloittivat ver- taakaan nähnyt kenenkään lähtevän vaarassa, jos menee noin vaan hak- ryttelyllä ja naruhyppelyllä. Seuraa- treeneistä nenä poskella. kaamaan säkkiä, Huikuri varoittaa. vaksi oli sen mielenkiintoisimman eli Kuntonyrkkeilyssä voi kuluttaa Kuntonyrkkeilyn harrastajia on iskuharjoitusten vuoro. Naiset har- kaloreita, kasvattaa käsivoimia sekä Suomessa noin kaksikymmentätu- joittelivat lyöntejä parin pitämiin helpottaa hartiajännitystä. Huiku- hatta. Varusteiksi riittävät hyvät si- pistehanskoihin ja nyrkkeilysäk- ri, joka on itsekin fysioterapeutti, sätossut. Saleilta voi yleensä lainata kiin. Välineharjoittelun päälle tree- on vastikään tehnyt kuntonyrkkei- nyrkkeilyhanskoja. Kuntonyrkkeily niin tulevat vielä lihasharjoitukset ja lystä tutkimuksen Helsingin am- helpottaa niska- ja hartiavaivoja. Se loppuverryttelyt. mattikorkeakoulussa. Tutkimuk- myös parantaa tasapainoa, reaktio- Lyöntejä voi harjoitella myös seen osallistui kahdeksan matka- nopeutta ja koordinaatiokykyä. peilin edessä kotona, Huikuri neu- toimistossa työskentelevää naista. Johanna Vehkoo voo. Hän on harrastanut ja ohjannut Viisi viikkoa kuntonyrkkeilyä kah- kuntonyrkkeilyä jo yhdeksän vuotta. desti viikossa paransi naisten niska- Kotona on luonnollisesti myös oma ja hartiavaivoja. Yhdellä oli niin säkki. paha olkapäävamma, että mietin, Kuntonyrkkeilyssä ei ole vastus- voiko häntä ottaa ollenkaan mu- tajaa vaan pari, jonka kanssa tehdyt kaan. Muutaman harjoituskerran lyönti- ja väistöharjoitukset paran- jälkeen olkapäätä ei särkenyt enää, tavat reaktionopeutta ja tasapainoa. Huikuri kehuu. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 150

Tehy 15/2001 Kaikki motiivit opiskella ovat hyväksyttäviä

Syyskuussa 40 vuotta täyttävän Hel- Opiskelijamäärät ovat kasvussa. Kymmenen vuotta sitten Helsin- singin aikuisopiston, entisen Virkai- Kyllä kai se kertoo elinikäisen oppi- gin aikuisopiston opetus oli koko- lijain kansalaisopiston, rehtori Urpo misen tarpeesta, että aikuiset oppivel- naan kansalaisopisto-opetusta. Nyt Kallio arvioi, että ajatus elinikäises- vollisuusikänsä ja varsinaisen amma- sen osuus on noin kaksi kolmannes- tä oppimisesta on sisäistetty hyvin. tillisen peruskoulutuksensa jälkeen ta. Lisäksi on tullut vahva työvoima- Tämä näkyy muun muassa siinä, että haluavat tulla opiskelemaan lisää. poliittisen koulutuksen osuus. Uu- opiskelijamäärät kasvavat. Suosituimpia ovat kielet. Hyvin tena on tullut myös se, että myym- Aikuiskoulutuksen merkitys tä- merkittäviä ovat myös tietoteknii- me hyvin paljon järjestöille, yrityksille män päivän Suomessa on kansainvä- kan kurssit. Lisäksi kiinnostavat tai- ja jopa julkiselle sektorille kokonaisia lisestikin ottaen mahdottoman laajaa. de- ja taitoaineet, samoin liikuntaan kursseja. Meillä 57 % aikuisista opiskelee vuo- ja terveyteen liittyvät kurssit. Tämä Aikuiskoulutuksen tulevaisuus sittain jossakin aikuisoppilaitoksessa. voi johtua siitä, että 85 % Helsingin näyttää aika valoisalta. Vaikka paino- Suomessa on tuhat oppilaitosyksik- aikuisopiston opiskelijoista on nai- pistettä onkin enemmän siirretty am- köä, jotka antavat aikuisopetusta. Li- sia. Meillä on myös avointa yliopisto- matilliselle puolelle, niin kyllähän säksi Suomi on kai ainoa maa maail- opetusta, jossa opiskelijat voivat poh- Suomi satsaa koulutukseen enemmän massa, jossa jokaisen kunnan alueella jakoulutuksesta riippumatta suorittaa kuin mikään muu maa. aikuiset voivat opiskella kaikkia mah- arvosanoja. Kansalaisopistotkin tulevat eri- dollisia yleissivistäviä oppiaineita kan- On vaikea sanoa, mikä on amma- koistumaan. Niiden pitää löytää omat salaisopistoissa. Kunnissa on oltu niin tillista ja mikä yleissivistävää aikuis- vahvuusalueensa ja osaamisalueen- sivistysmyönteisiä, että tällainen jär- koulutusta. Se on veteen piirretty vii- sa. Sellaiset, jotka uudistavat toimin- jestelmä on pystytty luomaan. Pal- va. Joku voi tarvita kieliä työssään, taansa ja löytävät uusia alueita, tule- jon tämä on siitäkin kiinni, että val- samoin tietotekniikkaa opiskellaan vat pärjäämään. Kilpailu on kuitenkin tion lainsäädäntö on ollut 60-luvul- usein työtä varten. Minusta kaikki aika kovaa. ta lähtien hyvin myönteinen tällaiselle motiivit opiskella ovat hyväksyttäviä Mika Peltonen oppilaitosmuodolle. motiiveja.

Helsingin Sanomat 25.1.2002 Liikunnasta vastapainoa kovatahtiselle arjelle

Kaupallisten kuntosalien muodon- Jooga, taiji ja muut rauhalliset lii- suojissa jo pitkään, joten niissä suur- muutos pehmeiden arvojen terveys- kuntalajit ovat kursseista ylivoimai- ten ikäluokkien terveysherätys ei ole saleiksi on vain osa laajempaa liikun- sesti suosituimpia, Helsingin aikuis- ihmeemmin näkynyt. takulttuurin muutosta. opiston liikuntatarjonnasta vastaa- Solovjew on kuitenkin huoman- Kuntosalien näkökulmasta ilmiö va opettaja Marja-Leena Solovjew nut, että joogaan hakeutuu nyt nuo- vaikuttaa lähinnä keski-ikään ehti- kertoo. ria miehiä, urasuuntautuneita, it-am- neitten suurten ikäluokkien ryhtiliik- Perinteisen aerobikin suosio on mattilaisia tai vaikkapa insinöörejä. keeltä, mutta vilkaisu kansalaisopis- hieman hiipunut. Sen sijaan jooga- Hänellä on ilmiön syistä teoria. tojen liikuntatarjontaan kertoo hie- kursseja pyydetään jatkuvasti lisää, Tuntuu, että työelämän vaati- man toisenlaisen tarinan. mutta ongelmana on sopivien tilojen mukset ovat kasvaneet niin kovik- Jooga 1: täynnä. Jooga 2: täynnä. ja pätevien opettajien puute. si, että liikunnasta haetaan rauhaa, Jooga 3: täynnä. Voimajooga 1: täynnä. Kansalais- ja työväenopistot vastapainoa. Voimajooga 2: täynnä. Ja niin edelleen. ovat olleet keski-ikäisen naisväestön Sanna Sommers Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 151

Helsingin Sanomat 28.1.2002 Taidemaalari maalaa – jos muilta töiltään ehtii

Taidemaalari Marjukka Paunila Elättääkseen itsensä ja perheensä ajatuksissaan liikaa kiinni oppilai- liikkuu energisesti ympäri Helsingin – ja säilyttääkseen ateljeensa – hän den töihin. aikuisopiston akvarellimaalausluok- kuitenkin opettaa kahtena iltana vii- Toisaalta opettaminen on antoi- kaa: Sitten ota joku lämmin, selkeä kossa aikuisopistossa ja vetää ajoit- saa, taiteilijan työhän on yksinäis- väri; Käden asento menee nyt lii- tain intensiivikursseja kansanopis- tä. Opettaminen voi myös auttaa an alas; Hei, älä nyt vaan rupea nyh- tossa. Hyvin monet muutkin ku- kyseenalaistamaan omaa tekemis- räämään sitä, kun siinä on niin upea vataiteilijat opettavat, samoin kuin tä. Paunila haluaa nostaa esille myös kohta. esimerkiksi muusikot. sen, joillekin kuvataiteilijoille opet- Kello on viisi, kuusi, seitsemän Opetustyö on kuvataiteilijal- taminen on vastenmielistä, mutta he illalla. Kahdeksalta Paunilan työ- le mielekkäämpää kuin esimerkiksi tekevät sitä silti pakosta. Se voi va- päivä on ohi. Aamu on saattanut al- postin jakaminen. Silti vaikkapa sii- hingoittaa oppilaita, kyse on herkis- kaa järjestötehtäviin kuuluvalla ko- voaminen saattaisi joskus olla opet- tä asioista. kouksella yhdeksältä tai kymme- tamista parempi vaihtoehto, oman Kuvataiteilijat eivät myöskään neltä, päivä on jatkunut ateljeessa taiteellisen työskentelyn kannalta. ole luonnostaan hyviä pedagoge- oman tiiviin maalaustyön parissa. Paunila on opettanut lähes ja. Kuvataiteilijat pätevöityvät tällä Iltakymmeneltä perheenäiti kokkaa koko uransa ajan. Taukoa hän piti hetkellä opettajiksi ammattikorkea- lapsilleen. No, mitäs sitten, siinähän 1980-luvulla, jolloin lapset olivat kouluissa muun muassa autokoulun on aikamme ahkera ihminen! pieniä. Paunilalla sentään on ope- opettajien rinnalla, vaikka taidepe- Tällä hetkellä opetustyö on vält- tustyötä, kun moni nuori, vastaval- dagogia on täysin erilaista. Sitä pi- tämätön, muuten en pärjäisi al- mistunut kuvataiteilija on ihan tyh- täisi opettaa Kuvataideakatemiassa. kuunkaan. Jos olisi taloudellises- jän päällä. Eikö taiteilija ole mihin- Leena Honkavaara ti mahdollista, haluaisin vain maa- kään tyytyväinen? lata. Siitäkin huolimatta, että pidän Kyllä opettaminen vaikeut- paljon opettamisesta, Paunila sanoo. taa omaa taiteellista työskentelyä, Paunila on arvostettu taidemaalari, työnteko on sekavaa, rääppimis- pidetty muotokuvamaalari ja Taide- tä siellä täällä. Tunteja on myös val- maalariliiton puheenjohtaja. misteltava, jotkut saattavat jäädä Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 152

Aima 5/2003 Helsingin Sanomat 6.10.2003 Koulutuksen kautta työelämään Noste nostaa tänä

Videon teko eurooppalaisena yh- Ennen projektin alkua Irina ja syksynä yli 2 000:n teistyönä paljasti suomalaisille maa- Makiko olivat molemmat lopettaneet koulutustasoa hanmuuttajaopiskelijoille, että kou- äitiyslomansa ja päättäneet kumpikin lutus on koko Euroopassa väylä hakeutua työvoimapoliittiseen aikuis- Vähiten koulutusta saaneiden aikuis- siirtyä eteenpäin yhteiskunnassa. Ai- koulutukseen, jonka sitten aloittivat ten koulutustasoa kohottavan Noste- kuisopiskelijat ja opettajat Helsingis- aikuisopistossa. ohjelman ikärajaa voitaisiin nostaa sä, Exeterissä Englannissa, Thürin- Opiston seinällä oli projektin esi- nykyisestä 54 vuodesta, sanoo ope- genissä Saksassa ja Espanjan Guada- te, ja opettaja oli kertonut projektista tusministeri Tuula Haatainen (sd). lajarassa tekivät yhteistyönä videon ja kysynyt mukaan halukkaita. Kiin- Varsinkin jos eläkkeelle siirrytään työelämään koulutuksen kautta pyrki- nostuin vasta, kun ryhmätyö käsikir- yhä vanhempana, on koulutuksesta- vistä opiskelijoista. Sokrates Grundt- joituksen parissa alkoi, hymyilee Irina. kin hyötyä vielä yli 54-vuotiaillekin. vig 2 – ohjelman rahoittamaan Mo- Olin ollut Japanissa taidehallinnon Syyskuun lopussa pääosin päät- ving On – projektiin osallistuivat koulutuksessa ja olin kiinnostunut vi- tynyt Nosteen hakuaika tuotti ha- muiden muassa Irina Kähäri ja Maki- deon tekemisestä. Minut valittiin tari- kemuksia jo yli 2 000 hengeltä. Val- ko Lommi Helsingin aikuisopistosta. nan Suomen osan päähenkilöksi. Olen taosa koulutuksesta tähtää amma- Irinan mukaan projektin taustahe- selvästi ulkomaalainen ja aika pieniko- tillisiin tutkintoihin tai niiden osiin. rättäjinä piilivät ajankohtaiset ongel- koinen, nauraa Makiko. Yksi syy hä- Ministeriön saamassa palautteessa mat: Euroopassa on paljon työttömiä, nelle tulla mukaan projektiin oli myös on ihmetelty, eikö 55-vuotiaita enää ja on tärkeätä auttaa ihmisiä, jotka eurooppalaisten yhteiskuntien syvempi kannata kouluttaa. Itse toivoisin, et- haluavat itse elättää itsensä. Makiko tunteminen ja ymmärtäminen. tei tuijoteltaisi ikärajaa. Jos paineita muistuttaa, että projekti on tarkoitet- Moving On –projektissa oli työl- tulee enemmän sen nostamiseksi, on tu uusia opiskelijoita varten: sen ko- listävää, mutta mielenkiintoista. Tun- siihen valmiutta, Haatainen lupaa. kemuksista ja tuotoksesta – videosta – ne siitä, että ei ole yksin ongelmineen Projektipäällikkö Marja Pakas- voi hyvin oppia. ja asioita voi ratkaista parhain päin, oli teen mukaan arvostelua on tullut Projektissa oli mukana erilaisia ih- hyvä, kertoo Irina. Makikon mukaan myös liian ankarasta pohjakoulutus- misiä. Kaikki eivät olleet suomalais- seminaarimatkat partnerimaihin oli- rajauksesta. Ohjelmaan hyväksytään ten osallistujien tavoin maahanmuut- vat hyvin miellyttäviä kuten myös tu- vain ne, joilla on pelkästään kansa- tajia. Saksalaiset opiskelijat olivat pit- tustuminen uusiin ihmisiin. Perhekin tai peruskoulu. On myös paljon ih- kään lapsia kotona hoitaneita naisia, tuki ja tykkäsi, kun näki videon, hän misiä, joilla on vanhentunut, jopa englantilaiset taas vammaisia. Es- iloitsee. Huonoiksi puoliksi löytyy et- kymmenien vuosien takainen am- panjassa projektiin osallistui perus- simisen jälkeen ajan puute ja video- mattikoulutus tai pelkkä ylioppilas- koulunsa kesken jättäneitä. Yhteinen työn osaamisen vähyys. tutkinto, Pakaste sanoo. nimittäjä oli se, että opiskelijat oli- Irina kartutti espanjan taitojaan ja Haataisen mielestä näille ryh- vat koulutuksen kautta pyrkimässä kokeili uutena käsikirjoituksen tekoa mille on toisaalta tarjolla ammatil- työmarkkinoille. ja kuvauksiin osallistumista. Makiko lista täydennyskoulutusta. Silti myös Opiskelijat ja opettajat olivat häi- tarkkaili kiinnostuneena mm. eri mai- Noste-ohjelman pohjakoulutusrajo- lyvä jako. Oli ihmisiä, jotka ideoivat, den pukeutumiskulttuuria. jakin voidaan harkita, kun asetusta ja ihmisiä, jotka johtivat, kertoo Irina. Irina työskentelee nyt maahan- valmistellaan. Makikon mielestä projektin teema oli muuttajien suomen kielen tuntiopet- Esimerkiksi Itä-Suomessa on al- oikeastaan aikuisten elämän ja maa- tajana Helsingin aikuisopistossa, Ma- kamassa muun muassa hierojan, per- ilman laajentaminen. Seminaareihin kiko tekee työharjoittelua Suomen hepäivähoitajan, kiinteistönhoita- osallistumisen ja lapsen hoitamisen Sinfoniaorkesterit ry:ssä. jan, trukinkuljettajan ja laitoshuolta- välillä kotona oli suuri ero. Jyrki Sipilä jan ammattitutkintojen koulutusta. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 153

ET-lehti 13/2003 Rinta rottingilla, pää pystyssä

Haluatko oppia tanssin aatelia – ek- Metsälän mielestä voi oppia, ellei soottista ja aina yhtä kiehtovaa ar- opettele myös ilman paria. Olem- gentiinalaista tangoa, Helsingin ai- me harjoitelleet lukkoa, jossa nainen Keski-Suomessa on pantu pystyyn kuisopisto kysyi kurssiesitteessään. ja myös mies panevat toisen jalkan- puukoulu, koska siellä tarvitaan puu- Kysymys oli niin houkutteleva, että sa ristiin toisen päälle. Aluksi lukon teollisuuteen vuosittain 300 uutta oli pakko mennä aviomiehen kanssa purkaminen tuntui vaikealta; väki- osaajaa. mukaan. Argentiinalainen tango ei sinkin ristissä oleva jalka lähti ensin. Maahan on jo syntynyt liki 70 ole fyysisesti vaativaa, mutta yllättä- Mutta kun paino on takana olevalla alueellista hanketta, joissa on noin vällä tavalla se haastaa ajattelua. jalalla, se pystyykin luontevasti pur- 600 yhteistyöosapuolta. Opiskelijoita Argentiinalaisessa tangossa kä- kamaan lukon. on haettu monin keinoin. Tiedossa vellään; omalla erityisellä tyylillä. Pattitilanne avautuu, tanssi sujuu nimittäin on, että juuri vähiten kou- Koskaan tunnin jälkeen en ole hen- eteenpäin. Totesin aviomiehelle, että lutetuilla on suurin kynnys lopulta gästynyt, ja alkuun ajattelin lopettaa tämä tanssikuvio pitäisi opettaa kai- lähteä koulutukseen. lajin siksi, ettei siitä saanut edes kun- killa parisuhdekursseilla. Helsingin aikuisopisto pani leh- non hikeä! Argentiinalainen tango haastaa teen ilmoituksen tietokoneen A- Olennaista on, että paino on minäkuvaani naisena. Minulla on korttitutkintoon valmistavasta kurs- yleensä aina jommallakummalla ja- mielikuva jostain ranskalaisesta elo- sista. Paikkoja oli tarjolla 30 ja niitä lalla. Mies ei saa koskaan lähteä liik- kuvasta, jossa tangoa tanssii tyylik- tavoitteli heti yli 130 henkeä. Myös keelle, ellei hän tiedä, kummalla ja- käästi pitkä ja hoikka kolmekymppi- kevään 2004 kursseille on runsaas- lalla naisen paino on, tanssinopet- nen pari. Kuinka siis tällainen keski- ti ennakkoilmoittautumisia, Tieto- tajamme Minna Metsälä opastaa. mittainen, keski-ikäinen ja hieman Nosteen koordinaattori Jyrki Sipi- Tanssiin tulee aivan uudenlaista laa- ylipainoinen nainen voi tanssia sitä? lä kertoo. tua, kun mies ottaa huomioon jalan Ainakin korkokengät tunnen eh- TietoNosteessa ovat muka- painot. dottomasti tarvitsevani. Olen hake- na myös Espoon kaupungin työ- Suomalaisen vaatimattomuudes- nut sellaisia suurista helsinkiläisis- väenopisto, Kotkan opisto ja Van- ta ei argentiinalaisessa tangossa ole tä liikkeistä, mutta kaikista löytyy taan aikuisopisto. Ne järjestävät tänä hyötyä. Saamme lisää ohjeita: Kävel- vain kenkiä, joissa varpaat sullo- syksynä kahdeksan kurssia, joilla kää rintakehä avoinna, pää ylpeäs- taan epäterveellisen ahtaasti. Pitää- keski-ikäiset voivat sujuvoittaa tieto- ti pystyssä. kö nuo naiselliset korkokengät teet- konetaitojaan valtion tuella. Harjoittelemme aina aluksi yk- tää suutarilla? Marjukka Liiten sin. Hyväksi tanssijaksi ei Minna Tuula-Maria Ahonen Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 154

Kodin kuvalehti 13/2004 Monitori 3/2005 Saako räjähtää? Maahanmuuttajataus-

Suuttumuksen ilmaisu on suomalai- tä. On kasvojen menetyksen pelkoa taiset opettajat autta- sille niin vaikeaa, että asiaa on alettu ja heikkoa itsetuntoa. vat integroitumaan opettaa kursseilla. Mitä tehdä, kun Terveen itsetunnon puuttues- savu nousee korvista ja suuttumuk- sa ihminen ei kykene olemaan si- Suomen kielen opiskelijat tulevat sen aalto virtaa ruumiin läpi? Pitää- nut negatiivisten tunteidensa kans- Suomeen hyvin erilaisista kulttuureis- kö hengittää syvään ja rauhallises- sa ja saattaa helposti uhriuttaa itsen- ta. Myös maahanmuuttajaopettajan ti vai saako kenties räjähtää oikein sä. Suomessa elää myös kulttuuri, alkuperäiskoti voi olla muualla. Hel- kunnolla? jonka edustajat korostuneesti ker- singin aikuisopistossa opettavat Iri- Suomalaiseen kansanperin- tovat ”minun mielestäni”, ”minä tie- na Kähäri Venäjältä, Irja Lindström teeseen kuuluu hillitä negatiivi- dän”: he ovat besserwissereitä, Lah- Virosta, Ilona Raasakka Tsekistä ja sia tunteita ja oikeastaan kyllä kaik- ti naurahtaa. Linda Saarimäki Unkarista. Opetta- kia muitakin tunteita, toteaa Pirk- Aina paremmin tietävä ihmi- jat ovat integroituneet hyvin suoma- ko Lahti, Mielenterveysseuran nen on lamaannuttava riitakumppa- laiseen elämänmenoon. He ovat esi- toiminnanjohtaja. ni. Hän ei ehkä kykene lainkaan nä- merkki siitä, että Suomessakin voi Ei ihme, että matkoillaan suoma- kemään asioita räjähtävän osapuolen selviytyä. laiset jaksavat ihastella ja kauhistel- kannalta ja antamaan tämän tunteil- Maahanmuuttajataustaisen opet- la etelä-eurooppalaisten tulista tem- le tilaa. Besserwisserin kanssa viha tajan vahvuus on siinä, että hän näkee peramenttia. Suomalaisen korvissa voi kasvaa kyteväksi tulivuoreksi. suomalaisen yhteiskunnan ulkoapäin. kreikkalaisten pöytäkahvikeskus- Suuttumisen ilmaisun opiskelu Hän ei näe mitään itsestäänselvyyte- telu voi kuulostaa ilmiriidalta. Ita- voikin olla jopa terveellistä. Ristirii- nä, vaan ymmärtää, että asioita voi- lialaiset ilmaisevat ihastuksensakin dattomuus ei saa olla ihannetila. Jos daan tehdä eri tavalla. ”Maassa maan niin äänekkäästi, että herkempi tu- lapsena ei näe yhtään riitaa, voi en- tavalla” kuulostaa uskottavammalta risti voi luulla joutuneensa ryöstön simmäinen aikuisiässä kohdattu hiu- kohteeksi. kan kovaäänisempi keskustelu tun- Suuttumus on Suomessa tabu, tua siltä, kuin matto vedettäisiin jal- mutta jos ei koskaan räjähdä, voi kojen alta, Kirsi Marttinen sanoo. Helsingin Sanomat 22.5.2006 syntyä ongelmia. Tunteet saattavat Räjähtää siis saa, mutta kyse on- purkautua myös jälkijättöisesti, eli kin siitä miten räjähdetään. Pitää Capoeira – aalto patoutuneen vihan saakin niskoilleen muistaa, että siihen mitä toinen on, täysin asiaankuulumaton henkilö. ei saa koskea, kun toisen tekemisiä jyllää yhä Patoutuneita tunteita voi ker- arvostelee. ralla tulla vuosien edestä. Hirve- Millainen suuttumustilanteesta Mikäli aurinko kesällä paistaa, Hel- än usein törmää tilanteeseen, jos- tulee, riippuu paljon myös vastaanot- singin puistoissa nähdään taas pala sa esimerkiksi vaimo päästää ker- tavasta osapuolesta. Toisen viha pitää brasilialaista kulttuuria eli capoeira- ralla ulos vuosien aikana kertyneet hyväksyä. Toisaalta, jos joku käyttää pelejä eli rodeja. höyryt siitä, että mies ei tiskaa, nau- kiivasta temperamenttia vallan väli- Ringissä kaksi capoeiristaa ot- raa sosiaalityöntekijä Kirsi Martti- neenä, on hänet asetettava siitä vas- taa mittaa toisistaan portugalinkieli- nen. Hän vetää Kuinka kohdata vi- tuuseen, Marttinen miettii. sen laulun ja brasilialaisten soittimi- haa ja suuttumusta –kursseja Helsin- Kasvamassa saattaa olla uusi su- en rytmissä. gin aikuisopistolla. kupolvi, joka räjähtelee helpommin, Pelaajat ikään kuin keskustelevat Pirkko Lahti löytää suomalais- mutta hallitummin. hyökkäyksin, väistöin ja hämäyksin, ten käytökseen monia taustatekijöi- Kati Ala-Ilomäki joita koristavat akrobaattiset liikkeet, Força Natural –ryhmässä harjoittele- va Milla Vainio selittää pelin kulkua. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 155

maahanmuuttajataustaisen opettajan kielen opiskelua. On hienoa, että hyötyä. Näen ehkä paremmin kielen kuin supisuomalaisen suusta. Suomi tarjoaa kursseja maahanmuut- ongelmakohtia. On kuitenkin hyvä, Kaksikielisyydestä on työssä etua. tajille. Ylemmän tason kursseja voi- että meitä maahanmuuttajaopettajia On hienoa, että voin opettaa suomea si olla enemmänkin, Irja Lindström on kaikenlaisia. Toiset näkevät kielen venäjäksi, Irina Kähäri kertoo. Kun toteaa. enemmän ulkoapäin, toiset ovat aina osaan suomea, minulla on kaksi hyvin Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että eläneet sen sisällä. Sama pätee tietys- erilaista näkökulmaa asioihin. Suo- kielen kuin kielen opiskelu vaatii ko- ti kulttuuriin laajemmaltikin. Oppi- mi on hyvin ilmaisuvoimainen kie- vaa työtä. Mitään kieltä ei voi op- laita ja oppimisen tapoja on monia, on li ja asioista voi kertoa eri tavalla kuin pia puurtamatta, Irina Kähäri toteaa. hyvä, että myös opettajat ovat eri läh- venäjäksi. Kun osaan molempia kie- Kielen oppiminen on vähän mysteeri tökohdista, Ilona Raasakka sanoo. liä, minulla on kaksi erilaista maail- itsellenikin. Tärkeintä on jokapäiväi- Helppoja vastauksia onnistunee- maa käden ulottuvilla. Suomalainen nen kanssakäyminen opittavalla kie- seen rinnakkaiseloon eri kulttuurien katsoo ikkunasta, venäläinen katsoo lellä sekä tietysti oma asenne kieleen välillä ei ole. Maahanmuuttajaopetta- ikkunaan. ja sen oppimiseen. Joka päivä luen ja toimii linkkinä maahanmuuttajan Suomea suomeksi –metodi on edelleenkin suomen kielioppia. ja uuden kulttuurin välillä. Jos opet- Linda Saarimäen mukaan hyvä, mutta Opiskelija vertaa kieltä ja kult- tajalla itsellään on maahanmuuttaja- vaatii hyvää kielellistä tajua. Lapsilla tuuria aina omaansa. On etua, jos tausta, hän ymmärtää paremmin mil- se toimii erinomaisesti, mutta aikui- opiskelija osaa useampia kieliä. Vie- laisena uusi kotimaa näyttäytyy. Uusi nen voi joskus hukkua kielikylpyyn. lä tärkeämpää on, että hän pystyy ympäristö edellyttää uusia toiminta- On tärkeää, että opiskelija on itse mo- ajattelemaan kieltä abstraktina raken- tapoja, mutta paljon säilyy myös jota- tivoitunut opiskelemaan kieltä. Irja teena. Muuten kielioppi jää ilmaan kin omaa. Kulttuurien erilaisuus on Lindström peräänkuuluttaa opiskeli- roikkumaan ja opiskelija oppii vain rikkautta. jan omaa vastuuta. imitoimalla. Tuija Hannula Maahanmuuttajaopiskelijan pe- Onko suomea helpompi opettaa, rusasiat on hyvä olla kunnossa ja pa- kun on joutunut itse oppimaan kielen hin kulttuurishokki takana ennen kantapään kautta? Varmasti siitä on

Improvisaatiota vaativaa capoei- Uusi harrastaja voi valita paitsi ca- minun tunneillani oppivat ne, jotka raa kutsutaan usein leikiksi, peliksi ja poeiran tyylisuunnan, myös harras- tykkäävät systeemeistä. seikkailuksi. taako yhdistyksessä, capoeira-koulus- Kolikon toisella puolella on aito- Capoeira on monipuolista. Siinä sa vai kenties yliopistolla. Myös lapsil- ja välirikkoja ja riitoja. Muita ryhmiä joutuu ylittämään itsensä eri tavoin. le on omia tunteja. tai niiden opettajia ei julkisesti haluta Aiemmin kammosin esimerkiksi lau- Capoeirassa ei ole sääntökirjaa kritisoida, mutta oman ryhmän hyvää lamista. Mutta kun uskaltaa ja oppii, eikä kattojärjestöä, joten se sitoutuu meininkiä korostavat kaikki. itsetunto kasvaa, pohtii Vainio. ihmisiin, mestreihin, opettajiin ja har- Helpommin kulttuurimuotona Helsingissä nähtiin pari vuot- rastajiin, selittää Helsingin aikuis- kuin urheilulajina ymmärrettävässä ta sitten suoranainen capoeira-aalto. opistolla capoeiraryhmää luotsaava capoeirassa erotetaan usein kaksi tyy- Opiskelijat, reppureissaajat ja uuden- Markus Vainio-Mattila. lisuuntaa: Capoeira angola ja Capoeira laisen harrastuksen metsästäjät täyt- Opettaja siis päättää, miten ja Regional. tivät alkeiskurssit. minkälaista capoeiraa harjoitellaan. Capoeiran kiinnittymistä opetta- Nyt pääkaupunkiseudulla on tu- Jossain höpötetään enemmän, jos- jiin kuvaa hyvin, että Vainio-Mattilan hatkunta harrastajaa, jotka harjoit- sain vain tehdään. Jossain opetellaan oma mestre vierastaa angola- ja re- televat ainakin kuudessa erilaises- soittamaan tunnilla, jossain enem- gional-suuntien erottelua, mutta mies sa ryhmässä. Jokaisella ryhmällä on män kotiläksynä. Brasilialaiset opet- itse ei. oma käsityksensä siitä, mitä capo- tajat tuovat oman kulttuurinsa nos- Pipsa Lotta Lehtonen eira on. teen ryhmiinsä. Minä olen insinööri, Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 156

Aima 3/2007 Helsingin Sanomat 13.9.2010 Ryhmätyön uhrit Helsingin

Tiedättekö muuten, mitä varten ih- On vallalla toki toinenkin villitys. aikuisopisto levittää miset käyvät nykyisin kirkossa? Luennoitsijagurut. Kaikki tietävät, valetietoa Se on ainoa paikka, missä ei joudu keitä tarkoitetaan. Luennot muistut- ryhmätöihin. tavat hengellisiä hartauskokouksia, Valtion avustusta lähes miljoona eu- Tosin sekään ei ole enää aivan joissa kuulijat yhteen ääneen tun- roa saavan Helsingin aikuisopis- varmaa, sillä uusi jumalanpalve- nustavat syntinsä ja työyhteisössä te- ton (HAO) syksyn 2010 opetustar- luskaava hyppyyttää ylös vähän vä- kemänsä virheet. Regressio, taantu- jontaan kuuluu esimerkiksi seuraa- liä ja Tuomasmessuissa haahuil- minen on käsin kosketeltavaa. Sen via humpuukiksi luettavia kursseja laan rauhattomasti pitkin kirkon jälkeen kukin palaa työpaikalleen ja opetusjaksoja: Äänikylpy soivil- käytäviä. Erilaiset tiimit, tuplatii- syntinsä anteeksi saaneena, ja kaikki la maljoilla, Vedic Art tutuksi, me- mit ja ryhmätyöt ovat pandemi- jatkuu niin kuin ennenkin. ditaatio, Tarot alkeis- ja kertaus- an tavoin vallanneet organisaatiot ja Kuinka kaipaan timanttista, aka- kurssi, Astrologiakurssi, Naurujoo- koulutustapahtumat. teemista, jopa kuivaa luentoa, jossa ga, Shiatsu ja NLP. Tarjolla on myös Harvinaisiksi ovat käyneet sel- on vastauksia, mutta joka jättää mie- Trager-terapeuttien ammattiope- laiset tilaisuudet, joissa ei sovellet- leen myös kysymyksiä. tusta, Ayuervedaa ja itsetuntemus- taisi toiminnallisia, vuorovaikuttei- Suomi on yhdistysten luvat- ta Triangles-pelikorteilla. HAO sia tai draamallisia oppimismenetel- tu maa. Ehdotan, että seuraavak- on suurimpia valetiedon levittäjiä miä. Siinä sitä sitten eriväriset hatut si perustetaan Ryhmätyön uhri- pääkaupunkiseudulla. päässä piirrellään miellekarttoja, lei- en tukiyhdistys ry. Siltä ei tule töitä Outohoitojen ja taikauskon tar- kellään paperilintuja ja virkataan puuttumaan. jonnan tekee erikoiseksi se, että Te- pannulappuja. Pertti Timonen hyn järjestöosaston johtaja Kirsti Välillä opettaja pyytää ottamaan Valtio-opin dosentti Tampereelta, Tam- Viljakainen vastaa HAO:n toimin- vieruskaveria kädestä kiinni ja kerto- pereen työväenopiston emeritusrehtori nasta sen johtokunnan puheenjoh- maan, miltä nyt tuntuu. tajana. HAO:n omistaa Toimihen- Hyi helvetti! Ei ihme, jos ahistaa! kilöjärjestöjen Opintoliitto ry, jonka Varsinkin moni mies toivoisi ole- suurimpia jäseniä on 145 000 hoita- vansa mahdollisimman kaukana ky- jan Tehy. seisestä tilaisuudesta. Kaipuu pilkille Opetusministeriö ja Opetushal- ja omaan rauhaan on vastustamaton. litus ovat sallineet taikauskolla ra- Väli seuraavaan koulutustilaisuuteen hastuksen ja puoskaroinnin opetuk- saattaa venähtää pitkäksi. sen. Taikauskoa ja valetietoa ”yleis- Eikä tässä vielä kaikki. Välillä sivistyksenä” levittävä HAO pokkasi jumpataan, harjoitetaan aivovoimis- Opetusministeriön myöntämän kan- telua ja käydään keräilemässä latti- salaisopistojen laatupalkinnon vuon- alta senhetkisestä tunnetilasta ker- na 2007! tovia postikortteja. Toivottavasti Tehy julkaisi 22.1.2008 usko- saatavilla on riittävästi täysmustia! mushoidot tuomitsevan kannan- Ja sitten kuvaillaan kehon kielel- oton ”Uskomushoidot eivät ole ter- lä eri käsitteitä. Demokratiasta ke- veydenhuollon toimintaa”. Kannan- honkielellä jää mieleen vain esittä- otossa mainitaan myös oppilaitokset, jän kuppikoko. jotka ovat sotkeutuneet uskomuslää- Koulutustilaisuudet ovat muuttu- kintään, ja vaadittiin sellaisen ope- neet tarinateatteriksi. tuksen poistamista. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 157

Samana keväänä Tehyn eetti- osin sen, miksi niin monet hoita- kuin tieteelliseen länsimaiseen maa- nen toimikunta julkaisi kannanoton jat ovat hylänneet lääkintäetiikan ja ilmankatsomukseen pohjautu- ”Tunne uskomushoidot”. Siinä to- ryhtyneet puoskareiksi. vaa opetusta on viime vuosina ol- dettiin muun muassa, että ”hoitajien Opetusministeriön ja Opetushal- lut 1 – 2 prosenttia opiston kaikista tulee tietää uskomushoidoista, mut- lituksen olisi myös kannettava vas- opetustunneista. ta hoitaa potilaita tieteellisen näytön tuunsa valetiedon ja puoskaroinnin Viime vuonna opistossa kirjattiin ja yleisesti sovittujen periaatteiden seurauksista potilaiden terveydel- valtionosuuteen oikeuttavia opetus- perusteella”. le ja kuluttajien suojalle. Verovaro- tunteja 23 prosenttia enemmän kuin Tehy oli vuonna 2009 mukana jen haaskaus hullutukseen ja puoska- mihin saimme valtion tukea. Nämä Lääkäriliiton, Psykologiliiton ja Su- rointiin on lopetettava. kurssit, joihin kirjoittaja viittaa, to- Perin yhteisessä kannanotossa puos- Markku Myllykangas,dosentti teutettiin valtionosuuden ulkopuoli- karihoidoista. Samaan aikaan usko- Itä-Suomen yliopisto sena opetuksena. mushoitojen ja magian kurssitus on Kirjoittaja paheksui opiston saa- pyörinyt täysillä. maa laatupalkintoa. Helsingin ai- HAO:n johtokunta keskuste- VASTINE EDELLISEEN kuisopisto sai todellakin vuonna li elokuun puolivälissä opiston ohjel- MIELIPIDEKIRJOITUKSEEN: 2007 opetusministeriön myöntämän massa olevista muista kuin tieteelli- kansalaisopistojen laatupalkinnon seen länsimaiseen maailmankatso- Helsingin Sanomat 16.9.2010 ensimmäisenä opistona pääkaupun- mukseen pohjautuvista kursseista. kiseudulla. Opisto sai palkinnon mo- Yksimielisessä kokousmuistiossa to- Vaihtoehtoisen nipuolisen kielikoulutuksen, erityi- dettiin muun muassa: ”Johtokunta sesti maahanmuuttajakoulutuksen, on vuonna 2004 hyväksynyt opiston itsehoidon kursseja ei perusteella. Tuona vuonna opiston yhdeksi keskeiseksi arvoksi moniar- pidetty valtion tuella kaikista opetustunneista oli maahan- voisuuden eli erilaisten elämänkat- muuttajien koulutusta 50 prosent- somusten, toimintatapojen ja todel- Dosentti Markku Myllykankaan tia ja vieraiden kielten koulutusta 18. lisuuksien havaitsemisen, kokemi- mielipidekirjoituksen (HS 13.9.) Laatupalkintoa ei siis pokattu taika- sen ja analysoinnin sekä suvaitsevan johdosta totean, että Helsingin ai- uskon ja valetiedon levittämisen tai ymmärtämisen. … Vaihtoehtoisten kuisopiston johtokunta on hyväksy- puoskaroinnin perusteella! itsehoitomuotojen opetuksella on nyt moniarvoisuuden yhdeksi opis- Urpo Kallio myös paljon kysyntää. Moniarvoi- ton keskeisistä arvoista. rehtori suuden periaatteen mukaisesti myös Avoimessa yliopisto-opetukses- Helsingin aikuisopisto tätä opetusta voidaan antaa edelleen samme pääpaino on yliopistotasois- opistossa.” ten hoitotieteen, ravitsemustieteen ja Tehyn johto on selityksen velkaa: terveystieteiden opetuksessa. Vaih- Vieläkö Tehy on omien kannanotto- toehtoisten itsehoitomuotojen ope- jensa takana? Vai korostaako HAO:n tuksella on myös kysyntää, ja sitä opetustarjonta Tehyn todellista asen- opetusta voidaan myös antaa johto- netta terveystieteisiin, potilasturval- kunnan linjauksen mukaisesti. lisuuteen ja koulutuspolitiikkaan? Kirjoittajan mukaan opisto levit- Tehyn kaksinaamaisuus selittänee tää valetietoa ja taikauskoa. Muuhun Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 158

Aima 3/2008 Tekstiilin veistäjä

Kun kädentaitojen opettaja Hele- kankaankovettaja-aine. Sitä on kah- Luokasta poistuu yleensä tyyty- na Tirkkonen löysi kankaankovetta- ta tuotemerkkiä. Helena Tirkkonen väinen ja innostunut taiteilija. Mo- jan, ullakoiden aarteet saivat uuden löysi kankaankovettajan kädentaito- nella on pitkä lista toteuttamista elämän taideteoksina. Kivellä istuvat messuilta, osallistui maahantuojan odottavia suunnitelmia. pienen pojan housut. kursseille, luki hollantilaisia kirjoja ja Helena Tirkkosen opiskelijat in- Kuin pronssiin valetun hahmon kehitteli lopulta oman oppiaineensa, nostuvat aiheistaan monin tavoin, jaloissa on kengät. Asento on niin tekstiiliveistoksen. jotkut spontaanisti tai kokeillen, aito, että melkein näkee poikaviika- Kankaankovettaja kovettaa ni- jopa vahingossa. Yksi tulee kurssille rin housujen sisällä. Mutta punteista mensä mukaisesti tekstiilin jopa 40 mukanaan valmis suunnitelma, toi- kasvaa kukkia. asteen pakkasta ja auringonkuu- nen löytää oman ideansa sattumalta. Pojan housut on tekstiiliveistos, muutta kestäväksi. Veistokset sietä- Ryhmä on veistäjälle tärkeä innos- joka on valmistettu aidosta materiaa- vätkin melkoisia säävaihteluita. Ai- taja. Tirkkonen opettaa useita oppi- lista, lapsen housuista. Kädentaidon neella voi lisäksi värjätä materiaaleja aineita, mutta kädentaidot ovat aina opettaja Helena Tirkkonen pereh- ja kiinnittää niitä toisiinsa. olleet hänelle läheisiä. Tulin alalle dyttää opiskelijoita tekniikkaan Hel- Toisin kuin kädentaitojen kurs- 19-vuotiaana käsityönopettajan äi- singin aikuisopistossa. seilla yleensä, tekstiiliveistoskursseil- tiysloman sijaiseksi. Sille tielle jäin! Tekstiiliveistos on oiva keino le on löytänyt miehiäkin. Ison teks- Olen tehnyt käsillä niin pienestä kierrättää vaatteita ja taltioida muis- tiiliveistoksen työstäminen sopiikin kuin jaksan muistaa, hän kertoo. toja. Työn raaka-aineeksi sopivat raskautensa puolesta miehelle, mate- Opettaja kaipaa tekstiiliveistos- esimerkiksi moneen kertaan pestyt riaali kun on painavaa: miesten far- ten tekemiseen pidempiä kursse- luonnonkuituiset vaatteet. Parhaim- kut painavat jopa 12 kiloa. ja. Kymmenen tuntia on turhan ly- pia materiaaleja ovat sellaiset, joissa Materiaalin työstäminen vie hyt aika työstää aihetta, ja moni tu- tekstiilin kuidun pinta jää mahdol- mennessään niin opiskelijat kuin leekin samalle kurssille toistamiseen. lisimman hyvin näkyviin. Hienoim- opettajankin. Joskus viikonloppu- Opettajalle on oma haasteensa opas- millaan raaka-aineen elämänkaa- kursseilla menee ajantaju, kun te- taa samalla tunnilla ensikertalaista ja ri näkyy työssä ilman, että sitä täytyy kemisen into irrottaa jalat maas- edistyneitä. mitenkään sanallisesti selittää, Tirk- ta. Lopulta tuntien päästä kurssin Taija Vento konen kertoo. päättymisajasta joku havahtuu, että Tekstiiliveistoksen mahdollis- kotiinkin pitäisi välillä lähteä, Hele- taa hollantilainen tuoteinnovaatio, na Tirkkonen kertoo. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 159

Helsingin Uutiset 23.10.2010 Ex–maaherra aloitti maalaamisen täysin nollasta

Eläkkeelle jääminen avasi Tuula hän hakeutui syksyllä 2006 Helsin- Kun tein ensimmäisen öljyväri- Linnainmaalle oven taiteen maail- gin aikuisopistoon suorittamaan ku- työn, levitin maalit ja pensselit ruo- maan. Luonto sekä vuoden- ja vuo- vataiteen perusopinnot ja syventä- kailuhuoneen pöydälle. Maalausnes- rokaudenaikojen vaihtuminen ovat vät opinnot seuraavana lukuvuon- teet haisevat ja maalien kuivuminen Tuula Linnainmaan maalausten in- na. Samalla akvarellit vaihtuivat vie aikaa. Mies totesi, että se on vii- noittajia. Inspiraation lähteet ovat öljyvärimaalaukseen. meinen kerta, kun maalaat kotona. useasti kotikulmilla Töölössä ja me- Viimeisen vuoden aikana Tuula Asia ratkaistiin niin, että kesäpaik- ren rannoilla. Liikkuessaan luonnos- Linnainmaa on maalannut intensii- ka myytiin ja tilalle hankittiin asunto sa hän vangitsee hetken tunnelmia visesti ja valmistautunut Lasipalatsin Pikku Huopalahdesta työhuoneeksi. kamerallaan tai luonnoslehtiöönsä. näyttelyyn. Sinne voi jättää kaiken levälleen ei- Jäätyään eläkkeelle Etelä-Suo- Kun maalaan, siinä on vain kan- vätkä tuoksut häiritse ketään. men läänin maaherran virasta ja voi- gas, pensseli ja minä. Välillä Jorma Tekeillä onkin usein kaksi tai kol- maannuttuaan jonkin aikaa Tuula (aviomies Jorma Kari) kysyy, että me työtä yhtä aikaa. Kun yhden jät- Linnainmaa antautui uudelle harras- ”hei, koska meillä syödään”, Tuula tää sivuun pariksi viikoksi, työn nä- tukselle, maalaamiselle. Hän aloitti Linnainmaa naurahtaa. kee uusin silmin. Tuula Linnainmaa nollapisteestä. Kuvaamataito ei kou- Lasipalatsin näyttelyn työt ku- jatkaa määrätietoisesti taitojensa ke- lussakaan ollut hänen suosikkinsa. vaavat syksyn tuloa rannoille, ensim- hittämistä. Kohta on edessä muo- Näin lehdessä ilmoituksen vii- mäisiä yöpakkasia ja ympäristössään tokuvakurssi, jolla maalataan eläviä kon mittaisesta akvarellikurssista ja touhuavia variksenpoikasia. Vesi ja malleja. ilmoittauduin. Kurssin opettaja ke- pilvet ovat usein toistuva elementti. Anneli Tuominen hotti ottamaan lempivärit ja pensse- Pilvet Sandelsin yllä kuvaa muuttu- lit mukaan. Sanoin, ettei minulla ole, vaa taivasta Välskärinkadun ja San- kun en ole tehnyt mitään, Linnain- delsinkadun kulmassa olevan senio- maa kertaa. ritalon yllä. Tämä taiteilija Mika Törö- Hienointa maalaamisessa on sen Turun Kakskerrassa järjestä- Tuula Linnainmaan mielestä itsensä mä kurssi oli uuden alku. Linnain- voittamisen ja kehittämisen tunne, maa maalasi akvarelleja koko ke- edistymisen ilo. Eläkkeellä on ollut sän, mutta mielessä oli vahva halu mahdollisuus antautua harrastuksel- kehittyä ja päästä eteen päin. Niin le kokonaisvaltaisesti. Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 160

OPISTON HISTORIA MITÄ MUUALLA ON VUOSITTAIN TAPAHTUNUT

2001 2001 ◆◆ Opisto täytti 40 vuotta. Avoimien ovien päivän pääalustajat apu- ◆◆ Suomen hiihdon dopingskandaali Lahden laiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund, professori Jorma MM-kisoissa Palo ja viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski. Päivän aikana valmis- ◆◆ Matti Ahde erotettu Veikkauksen johdosta tui 40 henkilön tekemä suuri seinämaalaus opiston ala-aulaan. ◆◆ Viinien hanapakkaukset Alkon myymälöihin ◆◆ Opiston ensimmäinen EU:n Grundtvig –hanke ”Moving On – ◆◆ Pernaruttokirjeitä levitetty ympäri Learners promoting Learning” käynnistynyt neljän maan maailmaa yhteisprojektina ◆◆ Terrori-isku WTC:n kaksoistorniin New ◆◆ Opistolle ensi kertaa rahoitusta Opetusministeriön tietoyhteis- Yorkissa kuntaohjelman määrärahoista; parannettu opetusverkkoa, han- kittu tietokoneita opetuskäyttöön ja käynnistetty koulutushanke ◆◆ Suomalaisille työttömille järjestetty 12 työnhakukurssia ◆◆ Opiskelijoiden ilmoittautuminen mahdolliseksi Internetin kautta ensi kerran syksyn 2001 kursseille ◆◆ Taloussihteeriksi Marja-Liisa Tirrosen siirryttyä eläkkeelle Lahja Tuupanen

2002 2002 ◆◆ Opistoon ATK-tukihenkilön toimi, tehtävään valittu Tuomo ◆◆ Suomessa eurot markkojen tilalle Netola ◆◆ Samppa Lajuselle kolme olympiakultaa ◆◆ Opistossa ensi kertaa NLP Practitioner -koulutus Suomen NLP- yhdistetyssä Salt Lake Cityssä yhdistyksen vaatimusten mukaisesti ◆◆ Aki Kaurismäelle Grand prix -palkinto ◆◆ Korkeakoulujen valintakokeisiin valmentavia kursseja viimeisen Cannesin elokuvajuhlilla kerran opistossa ◆◆ Kauppakeskus Myyrmannissa ◆◆ Sirpa Rönkkö päätoimiseksi opettajaksi vastuualueenaan suo- pommiräjähdys men kielen opetus ulkomaalaisille ◆◆ Tsetseenien teatterikaappauksessa ◆◆ Henkilöstökoulutuksen tuntimäärä kasvanut 64 % edellisestä Moskovassa 128 uhria vuodesta Helsingin kaupungin Koulutus- ja kehittämiskeskuksen suomen kielen koulutuksen lisäostojen vuoksi, jotka jatkuivat vuoden 2007 loppuun asti Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 161

2003 2003 ◆◆ Anneli Jäätteenmäen pääministeriuran ◆◆ Opiston historian suurin opetustuntien yhteismäärä 25.910. dramaattinen päätös Lisäys edellisestä vuodesta työvoimapoliittisessa koulutuksessa ◆◆ Raitiovaunu Stockmannin seinään 46 % ja henkilöstökoulutuksessa 68 %. kesäkuumuudessa ◆◆ Peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa vailla oleville tarkoitettu ◆◆ Hanna-Maria Seppälä 100 metrin vapaa- Tieto Noste-koulutus vuosiksi 2003–2007 käynnistynyt opis- uinnin maailmanmestari tossa. Neljän suuren kaupunkiopiston yhteishanke keskittyi tie- ◆◆ Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin murha tokoneen ajokorttikoulutukseen, joka oli Opetusministeriön ◆◆ Yhdysvaltain johtaman liittouman hyökkäys rahoittamana opiskelijoille ilmaista. Irakiin ◆◆ Opisto mukaan EU:n Komission hyväksymään Sokrates-ohjel- maan kuuluneeseen 7 maan LILAC – Learning for Integration, Learning through Active Citizenship -projektiin vuosille 2003–2005 ◆◆ Avoimen yliopiston opetuksessa uusia aineita mediakasvatus, työ- ja organisaatiopsykologia sekä Maailmankaikkeus nyt -kurssi ◆◆ Opistotalossa suuri asbesti- ja vesijohtoremontti

2004 2004 ◆◆ Suomen pahin tieliikenneonnettomuus ◆◆ Opiston opetustuntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 20.2 % ja Konginkankaalla ylitti ensi kerran 30.000 rajan (31.136) ◆◆ Eduskunnan lisärakennus käyttöön ◆◆ Opetushallitus teki opiston kanssa sopimuksen valtionhallinnon ◆◆ Kansanliike Korkeasaaren vaippapaviaanien kielitutkintojen järjestämisestä opistossa, opettaja Sirpa Rönkkö puolesta nimitetty tutkintoja toimeenpanevan suomen kielen tutkintolau- ◆◆ Tsunamin uhreja Kaakkois-Aasiassa ja Itä- takunnan jäseneksi Afrikassa yli 200.000 ◆◆ Opistossa ensi kerran pitkä tarinateatterikoulutus ◆◆ Yhdysvalloissa maailman pienin eloon jäänyt ◆◆ Opistossa aloitettu elintarvikealoilla työskenteleviltä vaaditta- vauva, 244 grammaa vaan hygieniapassiin liittyvä koulutus ja testi ◆◆ Opistotalon sisääntulokerroksen lattian parketti uusittu ◆◆ FM Niina Kerppola opiston päätoimiseksi englannin kielen opettajaksi ◆◆ Opistoon hankittu Sonet-taloushallinto- ja palkan- laskentaohjelmisto ◆◆ Opiston asiakastyytyväisyystutkimus valmistunut kahden ammattikorkeakouluopiskelijan opinnäytetyönä Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 162

2005 2005 ◆◆ Opiston sisaroppilaitos kansanopistona toimiva Aktiivi-Insti- ◆◆ Helsingissä yleisurheilun MM-kisat ukkos- tuutti siirtynyt Kirkkonummen Evitskogin kylästä opistotaloon. sateen kourissa Kaksi lisäkerrosta saatu opistojen käyttöön, rehtori Urpo Kallio ◆◆ Kampin uusi bussiterminaali käyttöön ryhtynyt hoitamaan molempien opistojen rehtorin tehtäviä. ◆◆ Nightwish-yhtyeestä lähtöpassit Tarja ◆◆ Opetusministeriö nimittänyt rehtori Urpo Kallion avoimen yli- Turuselle opistotoiminnan valtakunnallisen arvioinnin seurantatyöryhmän ◆◆ Saksaan Angela Merkel ensimmäisenä jäseneksi naisena liittokansleriksi ◆◆ Opistossa järjestetty ensimmäistä kertaa YKI-kielitutkintoja ◆◆ Kioton ilmastosopimus voimaan suomen kielessä (keskitaso) ◆◆ Opisto mukana VSY:n aktiivisen kansalaisuuden pilottihank- keessa, koulutuksessa mukana opiskelijoita kahdeksasta eri maasta ◆◆ Opisto sai lisätilaa käyttöönsä opistotalon 3. kerroksesta Aktiivi-Instituutin taloon muuton seurauksena, tilaa nyt yhteensä 2602 m2 ◆◆ Datanomi Hamid Mortazavi valittu opiston IT-asiantuntijaksi

2006 2006 ◆◆ Opetustunteja opiston historian suurin määrä 33.917 ◆◆ Heavy-yhtye Lordi ensimmäisenä suomalai- ◆◆ Ensimmäiset kiinteät datatykit ja PC:t asennettiin luokkiin sena Euroviisuvoittoon ◆◆ Opetushallituksen erityisavustuksella käynnistetty Helsingin ◆◆ Tarja Halosen niukka voitto Sauli Niinistöstä aikuisopiston ja Vantaan aikuisopiston yhteinen MamuYKI -pro- presidentinvaaleissa jekti tavoitteena lisätä maahanmuuttajien valmiuksia suorittaa ◆◆ Suomelle hopeaa curlingissa Torinon hyväksytysti Yleinen kielitutkinto suomen kielessä (keskitaso) talviolympialaisissa ◆◆ Grundtvig 2 – Oppimiskumppanuushanke ”Culture and Langu- ◆◆ Virtahepo ja jääkarhu uhanalaisten eläin- age to Promote Citizenship” vuosina 2006–2008 käynnistynyt. lajien listalle Hankkeessa keskitytty toiminnallisten menetelmien, erityisesti ◆◆ Saddam Husseinin hirttotuomio täytäntöön draaman käyttöön aikuiskoulutuksessa. ◆◆ Taiteellinen yhteistyö Budapestin Taideteollisen opiston kanssa käynnistynyt ◆◆ Avoimien ovien päivä opiston täytettyä 45 vuotta. Haastatelta- vina Jyrki Kiiskinen, Roman Schatz ja Kata Kärkkäinen, ansio- merkkien jako, esittelyluentoja, työnäytöksiä ja aulanäyttely. ◆◆ Opisto teki kurssinjohtajina toimivien maahanmuuttajakoulutuk- sen tuntiopettajien kanssa ensimmäisen kerran paikallisen työ- ehtosopimuksen, mihin liittyi kiinteä kuukausikorvaus muusta kuin opetustyöstä Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 163

2007 2007 ◆◆ Helsingissä ensi kertaa Eurovision ◆◆ Opetusministeriöltä opistolle Kansalaisopistojen laatupalkinto laulukilpailut ensimmäisenä kansalaisopistona pääkaupunkiseudulla ◆◆ Virpi Kuituselle kolme MM-hiihtokultaa ◆◆ Opiston opetustuntimäärä ylitti ensi kerran 35.000 rajan (35.433) Sapporossa ◆◆ Opistolle ensi kerran opintosetelityyppistä valtionavustusta ◆◆ Niinistölle ennätysmäärä 60.498 ääntä senioriväestön ja eläkkeellä olevien sekä maahanmuuttajien eduskuntavaaleissa kurssimaksujen alentamiseen ◆◆ Tuusulan Jokelassa koulukeskuksen ◆◆ Logoterapian perusopinnot -koulutuskokonaisuus yhteistyössä ampumisvälikohtaus Suomen Logoterapiainstituutin kanssa käynnistynyt ◆◆ Patsaskiistasta suurselkkaus Virossa ◆◆ ”Elämää Suomessa” -hankkeen yhteydessä draamakurssi maahanmuuttajille ◆◆ Vieraissa kielissä käyttöön Yleisten kielitutkintojen ja Yleiseu- rooppalaisen viitekehyksen mukaiset tavoitetasomerkinnät ◆◆ Englannin kielessä kielimatka Oxfordiin yhteistyössä Oxford House Collegen kanssa ◆◆ Dokumenttikamerat otettu käyttöön opiston luokkaopetuksessa

2008 2008 ◆◆ Ulkoministeri Ilkka Kanerva syrjään teksti- ◆◆ Opetushallituksen tukemana ”Sukellus Suomeen” -hanke vuo- viestikohun vuoksi sina 2008–2009 käynnistynyt. Hankkeessa tuotettu yhteiskunta- ◆◆ Yhdeksän suomalaista kuollut bussitur- tiedon opetusmateriaali, joka toimitettu maksutta kaikkiin Suo- massa Espanjassa men julkisen valvonnan alaisiin aikuisoppilaitoksiin. ◆◆ Kauhajoella toinen koulusurma vuoden ◆◆ EU:n monenkeskinen Grundtvig-projekti ”Edu for All” sisällä käynnistynyt ◆◆ Martti Ahtisaarelle Nobelin rauhanpalkinto ◆◆ Opistolle hankittu uusi SANAKO Lab 100 -kieltenopetuskeskus ◆◆ J.K.Rowlingin Harry Potter -romaanisarja ◆◆ Tasavallan Presidentti myöntänyt rehtori Urpo Kalliolle opetus- valmiiksi neuvoksen arvonimen ◆◆ Opiston uusittu Aulagalleria käyttöön, viestintäministeri Suvi Lindénin vihkiäispuhe ◆◆ Merkonomi Sinikka Arvola opiston taloussihteeriksi ◆◆ Helsingin aikuisopiston ja Aktiivi-Instituutin tietojärjestelmien yhdistäminen saatu valmiiksi

2009 2009 ◆◆ Kauppakeskus Sellossa useita uhreja ◆◆ Vuonna 2003 alkanut TietoNoste-hanke päättynyt mustasukkaisuusdraamassa ◆◆ Päätoimisten opettajien toimien nimikkeet muutettu koulutus- ◆◆ Aino-Kaisa Saariselle kolme kultaa MM- päällikön toimiksi. hiihdoissa Liberecissä ◆◆ Taiteen maisteri Juha Okko taide- ja taitoaineiden koulutuspääl- ◆◆ Sikaflunssaepidemia kansainvälinen liköksi 92 hakijan joukosta puheenaihe ◆◆ Maahanmuuttajat ohjauksella kotoutumaan -hanke käynnistynyt ◆◆ Presidentti Barack Obaman virkaanastujai- ◆◆ Ilmastointiremontti opistotalossa set Washingtonissa ◆◆ Popin kuningas Michael Jackson kuollut Opiston viisi vuosikymmentä 2000-luku 164

2010 2010 ◆◆ Suomea ulkomaalaisille opettavien tuntiopettajien FM Mirjami ◆◆ Pitkä hellekesä ja runsasluminen marras- Huotari-Piiraisen ja FM Ilona Raasakan työsuhteet muutettiin joulukuu Suomessa päätoimisiksi ◆◆ Islannin tulivuoren tuhkapilvi pysäyttänyt ◆◆ Paljon opettavat tuntiopettajat ensi kertaa opiston työterveys- lentoliikenteen Euroopassa huollon piiriin, mikäli opisto on heidän päätyöpaikkansa ◆◆ Kreikassa ja Irlannissa velkakriisit, joiden ◆◆ Opiston ensimmäinen Työsuojelun toimintaohjelma ja riskien ratkaisussa Suomi mukana kartoitus valmistunut ◆◆ Kruununprinsessa Viktorian häät ◆◆ Opistossa EU:n alainen Finnish Puzzles -workshop, 20 ulko- Tukholmassa maista osanottajaa 10 eri maasta ◆◆ Läänien toiminta loppunut maassamme ◆◆ Opistossa käyttöön tietotekniikassa Windows 7 -käyttö- järjestelmä ◆◆ Opiston työtyytyväisyystutkimus valmistunut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijan Suvi Kallion opinnäytetyönä 165

OPISTON VIISI VUOSIKYMMENTÄ TARINOITA

Helsingin aikuisopistosta kehittyi 2000-luvulla Suomen kansain- välisin kansalaisopisto. Maahanmuuttajille tarkoitettu koulutus ja vieraiden kielten opetus sisälsi vuosikymmenen lopulla noin 2/3 kaikista opetustunneista. Kansainvälisyyttä edistivät ulko- mailla toteutetut koulutusjaksot vieraissa kielissä ja taideaineis- sa. Opisto on ollut 2000-luvun vaihteesta lähtien säännöllisesti mukana EU:n organisaatioiden ja maamme opetushallinnon rahoittamissa maahanmuuttajien koulutukseen liittyvissä kehit- tämishankkeissa. Enemmän kuin joka toisessa opistoon liittyvistä tarinoista välit- tyy kansainvälisyyteen liittyviä kokemuksia. Kuvassa maahanmuuttajat opiskelevat työelämän suomea opet- tajanaan Mirjami Huotari-Piirainen. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 166

FM Minna Intke-Hernández on toiminut opistos- sa luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opettajana vuodesta 2005 lähtien.

Minna Intke-Hernández Aakkoset auttavat kotoutumaan

othwicha Kinnaree oppii käytännönläheisin me- tyttöjä koulutettu. Nuori Fatima Alizada paimensi Knetelmin. Afganistanissa lampaita — ja haaveili koulusta. Lukutaito, ainakin sen alkeet, on Suomessa sel- Aram Bsasia ei koulunkäynti kotona Irakissa kiin- viämisen edellytys. Aakkosista on lähdettävä niiden, nostanut. Suomessa nuorimies on kymmenessä kuu- jotka eivät osaa lainkaan lukea ja niiden, jotka eivät kaudessa oppinut lukemaan otsikoita ilmaislehti tunne latinalaista kirjaimistoa. Metrosta. Pääseekö ulkoministeri Hilary Clinton Suomeen? Arabiaa äidinkielenään puhuvat opiskelijat Sudad Mikä on tuhkapilvi? Kaksitoista tummaa silmäparia Al-Zubaedi, matematiikan opettaja, ja Alaa Abead, seuraa herkeämättä opettaja Minna Intke Hernán- armeijan kenraali, ovat ryhmätöissä korvaamaton dezia. apu. Tunnelma ympyrän muotoon asetettujen pöytien ääressä on keskittynyt , mutta välitön. Kaikki halua- vat vastata kysymyksiin. Tekstikeskeinen Suomi Ammatti-ihminen voi olla lukutaidoton. On lukutaidottomien suomen oppitunti Helsingin Kulttuurierojen monitahoisuutta ei yleensä mielletä. aikuisopistossa. Osa opiskelijoista ei ole käynyt kou- Moni tulija on voinut omassa maassaan selvitä hyvin lua koskaan. Osa on kouluttautunut ammattiin, mutta yhteiskunnan jäsenenä ilman luku- ja kirjoitustaitoa. hallitsee vain arabialaisen tai kyrillisen kirjaimiston. Suomessa oletetaan esimerkiksi, että aikuiset osaavat Itsensä esitteleminen suomeksi sujuu jo. Nasik lukea lukujärjestyksiä tai aikatauluja. Esmaililla on neljä aikuista poikaa ja tytär. Hän työs- - Opiskelijoilleni bussien aikataulut saattavat olla kentelee Helsingissä torimyyjänä, mutta Irakissa ei vain pieniä, käsittämättömiä merkkejä paperilla tai Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 167

kartta jo käsitteenä tuntematon, Intke Hernández Intke Hernandéz uskoo osallistamiseen, siihen huomauttaa. että opiskelijat saavat itse suunnitella opetusta. Hän Elämänkokemus auttaa, siinä aikuiset eroavat lap- on omassa lopputyössään selvittänyt sitä, millaisista sioppijoista. Se korvaa, kun kielenoppimisen herk- harjoituksista lukutaidottomat itse kokevat parhai- kyyskaudet ovat ohi. Lukutaidottomuus ei merkitse, ten hyötyvänsä. että ihminen ei siihen astisessa elämässään olisi op- Opiskelijat odottavat suomalaiseen tapaan innolla pinut mitään. kesää: lämpöä, kukkia, vihreyttä. Vieras kieli kuulos- taa monen korvaan kovalta, mutta mikä on suomen kaunein sana? Sijapäätteet draaman varjolla - Aurinko, kiitos, tervetuloa!

Kieliopin vuoro! Tuolla on tori, tuolla on Suomi, täällä tanssiravintola. Thaimaalainen Sommari Paranna lukutaidottomien opetusta Chuayram eli Maija kulkee luokassa paikasta toi- seen. Mitä hän tekee? Oppijat hihkuvat sijapäätteitä • Etene opiskelijoiden tahdissa. Jotkut asiat omak- kuorossa. sutaan yllättävän nopeasti, joitakin pitää harjoitella Toiminnalliset, kinesteettisyyttä hyödyntävät me- koko vuosi. netelmät voivat olla myös tavujen taputuksia, askarte- • Kokeile erilaisia menetelmiä ja ideoita. Se mikä lutehtäviä, lauluja, kilpailuja tai retkiä. Niiden oheen toimii yhden ryhmän kanssa, ei ehkä toimikaan tulevat lukeminen, kirjoittaminen ja keskusteleminen. toisessa ryhmässä. - Hyvä tapa lisätä autenttisuutta ja osoittaa luku- • Kuuntele opiskelijoita ja hyödynnä heidän elämän- taidon merkitys on harjoitella lukemaan mainoksia, kokemustaan. kylttejä, Kela-korttia ja kotiin tulleita kirjeitä. • Ohjaa opiskelijoita oppimaan. Puuttuvien kou- lukokemusten vuoksi heidän on vaikea omaksua meidän oppimismenetelmiämme. Tiukkaa opettajaa arvostetaan • Tarkkaile, mikä kullekin on luontainen tapa oppia. Opi itse opiskelijoiden tavasta oppia. Intke Hernández on opiskelijoiden mielestä ”maail- • Siedä kaaosta ja muuttuvia tilanteita. Niistäkin voi man paras opettaja”. Hän saa kiitosta siitä, että pa- oppia ja niitä käyttää opetuksen pohjana. neutuu jokaiseen henkilökohtaisesti ja etsii tavan aut- taa. Hän on myös innostava ja – tiukka. Teksti: Sirkku Määttä - Sanon aina, että te tulette tänne kuin töihin, eikö Sivistys.net toukokuu 2010 niin? On oltava täsmällinen eikä syyttä saa olla pois. Ja kännykkä on jätettävä pöydälle, jos tunnin aikana poistuu luokasta. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 168

Urpo Kallio, opiston kolmas rehtori

VTL, opetusneuvos Urpo Kallio on toiminut Virkai- lijain kansalaisopiston, myöhemmin Helsingin aikuis- opiston kolmantena rehtorina vuodesta 1984 lähtien. Hänet valittiin vuonna 2005 myös sisaroppilaitoksen kansanopistona toimivan Aktiivi-instituutin rehtorik- si, joten nykyään hän toimii kahden opiston yhteisenä rehtorina. Urpo Ilmari Kallio syntyi 7.2.1945 Uudessakaupungissa toisen polven opistorehtorina isän Ilmari Kallion olles- sa 1950-luvulla Uudenkaupungin kansalaisopiston reh- torina. Helsingin yliopistossa hän opiskeli valtiotieteitä pääaineenaan sosiaalipolitiikka. Valmistuttuaan vuonna 1969 valtiotieteen maisteriksi hän työskenteli Helsin- gin yliopiston Osuustoimintaopin laitoksella ja suoritti valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1973. Ope- tustehtävät liittyivät sosiaalipolitiikkaan, erityisesti työ- politiikan alueelle. Kallio opiskeli myös oikeustieteelli- siä ja kasvatustieteellisiä aineita Helsingin ja Tampereen kansalaisen opintokirjatyöryhmässä. Kansalais- ja työvä- yliopistoissa. enopistojen liiton tuloksellisuustyöryhmässä hän toimi Helsingin yliopistosta Urpo Kallio siirtyi vuonna 1974 puheenjohtajana. Virkailijain kansalaisopistoon yhteiskunnallisten ainei- Kallio on osallistunut aktiivisesti aikuiskoulutuksen, den päätoimiseksi opettajaksi, jota tehtävää hän ehti etenkin vapaan sivistystyön järjestötoiminnan, amma- hoitaa kuukauden alle kymmenen vuotta ennen rehto- tillisen koulutuksen ja edunvalvonnan kehittämiseen riksi valintaansa. Akavan, Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n, Kansalais- Kallio on ollut osittaisella toimivapaalla vuosina 1986– ja työväenopistojen liiton ja Aikuisoppilaitosten opet- 1987 (ylitarkastajana kouluhallituksen vapaan sivistys- tajat ja rehtorit ry:n ja sen edeltäjän Kansalais- ja työ- työn osastolla) ja 1993–1994 (projektipäällikkönä Hel- väenopistojen rehtorit ja opettajat ry:n työryhmissä ja singin yliopiston avoimessa yliopistossa). luottamustehtävissä. Oman työn ohella hän on toiminut sosiaalipolitii- Urpo Kallio on toiminut myös asiantuntijana Toimi- kan tuntiopettajana mm. yliopistossa, kesäyliopistos- henkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja sa, kansalais- ja kansanopistoissa sekä ammatillisissa myöhemmin Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n oppilaitoksissa. koulutus- ja ammattiyhdistyspoliittisissa työryhmissä. Urpo Kallio on ollut mukana kehittämässä aikuiskou- Kallion kirjallinen toiminta liittyy yliopistoaikaan ja ai- lutusta lukuisissa Helsingin yliopiston, opetushallituk- kuiskoulutuksen työtehtäviin. Julkaisuja on kaikkiaan sen, opetusministeriön ja Kansalais- ja työväenopisto- kymmenkunta. Urpo Kallion mieluisimmat harrastukset jen liitto KTOL ry:n työryhmissä. Hän on toiminut ovat penkkiurheilu, matkailu ja retkeily, mökkeily, risti- mm. Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikun- sanat ja sudoku sekä lukeminen. nassa yli 15 vuoden aikana ja ollut asiantuntijana kor- Opetusneuvoksen arvo myönnettiin Urpo Kalliolle keakoulujen arviointineuvostossa ja opetusministeriön vuonna 2008. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 169

Helsingin yliopiston avoin yliopisto täytti vuonna 2007 30 vuotta. Helsingin aikuisopiston rehtorilta Urpo Kalliolta pyydettiin oheinen kirjoitus (ilman valokuvia) merkkipäivän johdosta julkaistuun juhlakirjaan. Kirjoitusta ei koskaan julkaistu.

Oheisena kirjoitus alkuperäisessä muodossaan ja Urpo Kalli- on lähettämä kirje juhlakirjan toimituskunnalle kirjoituksen hyllyttämispäätöksen jälkeen. Kirjoittaja koki menettelyn itseään loukkaavana ja vapaata sivistystyötä aliarvioivana toimenpiteenä. Lukija päätelköön itse, miten sopimaton ja julkaisukelvoton kirjoitus on!

Kuvat liittyvät avoimen yliopiston lisäksi kirjoittajan muuhun toimintaan Helsingin aikuisopiston erilaisissa tehtävissä.

Urpo Kallio Kokemuksiani aikuiskoulutuksesta ja avoimesta yliopistosta

voimen yliopiston toiminta täyttää Helsin- Ensimmäiset kokemukset Agin yliopistossa 30 vuotta. Olen saanut olla aikuiskoulutuksesta siinä mukana koko tuon ajan, vähän kauemmin- kin. Olen seurannut avointa yliopistoa eri rooleista Aikuiset istuvat paripulpetissa, jossa on saranalli- käsin: opettajana ja yhteistyöoppilaitoksen yhdys- set, nostettavat kannet ja erillinen syvennys muste- henkilönä tai rehtorina 32 vuoden ajan, avoimen pullolle. Sellaisen löytää nykyisin koulun toimintaa yliopiston päätoimisena projektipäällikkönä parin esittelevistä museoista. Siinä on ensimmäinen mie- vuoden verran sekä avoimen yliopiston valtakun- leeni jäänyt muistikuva aikuisopiskelusta. Isäni vie nallisten kehittämis- ja arviointityöryhmien jäse- minut seitsemän vuotiaana Uudenkaupungin kansa- nenä useaan eri otteeseen. Juhlajulkaisuissa, kuten laisopistoon toimiessaan tuolloin oppilaitoksen joh- tässäkin, katsellaan taaksepäin, muistellaan men- tajana, rehtorit ovat tuohon aikaan johtajia. Siitä tai- nyttä aikaa ja tähytään tulevaisuuteen. Tarkastel- taa Helsingin olympiavuonna syntyä varhaisin virike laan sitä, mistä lähdettiin liikkeelle, mihin on tultu yli 40 vuotta jatkuneeseen uraani kansalaisopisto- ja mihin ollaan menossa. Niin teen minäkin. Oma toiminnassa. Siinä on myös yhtymäkohta Helsingin tarkastelukulmani pohjautuu omiin subjektiivisiin yliopiston avoimen yliopiston ”grand old ladyn”, ar- kokemuksiini, yhden mukana olleen ihmisen ha- vostamani Sinikka Larsenin työuran kanssa. Hän on vaintoihin. Kirjoitukseni sisältänee avoimen yli- myös toisen polven kansansivistäjä. opiston ns. hiljaista tietoa nykyisin muodissa olevan Varhaisin opettajakokemus on englannin kielen ilmauksen mukaan. Jätän faktatietoon, tilastoihin ja opettaminen Helsingin suomenkielisessä työväen- historian tutkimukseen pohjautuvan tarkastelun vä- opistossa. Kaksi opintoryhmää jaetaan kahtia ilmoit- hemmälle ja pääosin muille. tautuneiden suuren määrän takia. Saan vastata rin- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 170

nakkaisryhmien ohjaamisesta. Menen toiseen opinto- ryhmääni Marja Wuorenheimon punakantinen This is English -kirja kainalossa. Ensi alkuun pahoittelen sitä, että opettajaksi tuleekin maisterin tilalle epäpä- tevä valtiotieteen ylioppilas. Epävarmuuteni vähenee, kun takapenkistä vanhemman oloinen rouvashen- kilö toteaa, että ”kyllä sinä varmaan sen verran osaat englantia opettaa, että me opimme kieltä riittävästi”. Opetan sillä vanhanaikaisella mallilla, millä olen itse aikoinaan kieltä opiskellut. Ensin vanha läksy, sitten harjoitukset, sen jälkeen uusi läksy, vain oppilaiden haukkumiset jätän väliin. Keväällä saan ryhmältä lah- jaksi Arabian posliinitaulun, luulen onnistuneeni teh- tävässäni. Valmistun valtiotieteen kandidaatiksi sosiaalipoli- tiikka pääaineenani, jään assistentiksi Helsingin yli- opistoon viideksi vuodeksi, saan lisensiaattitutkin- Urpo Kallio yhteiskunnallisten aineiden opettajana ammattiyh- nonkin aikaiseksi. Näinä vuosina törmään ensi kerran distystoiminnan peruskurssilla 1970-luvulla. avoimeen yliopistoon. Sosiaalipolitiikan laitoksella laaditaan 1970-luvun alkupuolella valtakunnallinen oppimateriaali aineen peruskurssia varten. Kurssi to- teutetaan Yleisradion välityksellä, opintosuorituk- sia tulee suuri määrä maan eri osista, yksi merkittävä etappi tämäkin avoimen yliopiston kiihtyvässä kehi- tyksessä. Huomaan, että tutkijan ura ei ole minua varten, hakeudun käytännön aikuiskouluttajaksi. Siirryn ny- kyiseen Helsingin aikuisopistoon, maan suurimpaan yksityiseen kansalaisopistoon. Lähtiessäni sovin So- siaalipolitiikan laitoksen esimiehen kanssa, että voin pitää laitoksen omaa peruskurssia vastaavan kurssin korvaavana opetuksena uudella työpaikallani. Kurs- seja pidän keväästä 1975 lähtien kerran lukukau- dessa. Tulosliuskan alaosaan kirjoitan saamieni oh- jeiden mukaan: ”Kurssin hyväksytty suoritus korvaa sosiaalipolitiikan approbatur-arvosanan peruskurssin Helsingin yliopiston vaatimusten mukaan”. Tulokset lähetän usean vuoden ajan suoraan yliopiston Sosi- aalipolitiikan laitokselle. Myöhemmin osoite on Päi- jät-Hämeen kesäyliopisto ja sen jälkeen toimintansa aloittanut Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. 1970-luvun jälkipuoliskolla organisoin uudessa työpaikassani myös sosiaalipsykologian yliopistolli- sen peruskurssin. Kysyntä on suurta, opiskelijoita sa- takunta eräällä kurssilla. Kurssin loppuvaiheessa vir- Urpo päivittämässä täysien kurssien ilmoitustaulua 1970-luvun kavapaalta tullut aineen professori ilmoittaa, että hän lopulla. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 171

ei voi hyväksyä sijaisensa opettajaksi kelpuuttaman Kansalaisopistot itse ilmoittavat 1990-luvun lo- henkilön opetusta. Neuvottelujen jälkeen päädymme pulla tehdyn selvityksen mukaan, että yliopistot ovat siihen, että päättyneen kurssin opiskelijat voivat tulla lukioiden jälkeen niiden tärkeimmät yhteistyökump- herra professorin itse järjestämään kuulusteluun. En panit. Lukio on tärkeä tilojen yhteiskäytön vuoksi, ole vieläkään täysin varma, toteutuuko opiskelijoiden yliopistoyhteistyö keskittyy avoimeen yliopisto-ope- oikeusturva riittävän hyvin tällaisella järjestelyllä. Jos tukseen. Oman opistoni Helsingin aikuisopiston jotakin on sovittu ja tiedotettu opiskelijoille, siitä ei keskeisiä tehtäviä avoimessa yliopistotoiminnassa pitäisi tällä tavalla poiketa. Mistä arvon professori voi on selvittää avoimen yliopisto-opetuksen kysyntää tietää, mitä kurssin varsinainen pitäjä on painottanut toiminta-alueellaan, suunnitella vuosittain opetus- opetuksessaan? Onneksi tämä on ainoa tämän tyyp- ohjelma kokonaisuutena yhdessä avointen yliopis- pinen kokemus avoimesta yliopistosta. tojen kanssa, tiedottaa kurssitarjonnasta ja markki- Avoimen yliopiston opetuskokemukseni laajenee. noida opintoja. Opisto huolehtii monista käytännön Muutama tieto siihen liittyen: opetusta yhteensä ar- järjestelyistä, mm. aikatauluista, opetustiloista ja -vä- violta 3000 ­- 4000 oppituntia 15 eri organisaatiossa: lineistä, vastaanottaa ilmoittautumiset ja opiskelijoi- avoimen yliopiston omassa opetuksessa, kahdeksassa den opintomaksut, välittää niistä osan yliopistoille, kansalaisopistossa, kolmessa kansanopistossa, kah- on mukana opiskelijoiden rekisteröinnissä ja maksaa dessa terveydenhuoltoalan oppilaitoksessa ja yhdessä opetuspalkkioita. Monimuoto-opetuksessa opisto on kesäyliopistossa. Otan vastaan Sosiaalipolitiikan lai- aktiivisesti mukana tuutorien hankinnassa ja välittää toksen valtuuttamana vuosikausia oppiaineen alim- opetusmateriaalit. Vuosittain tehdään kunkin yliopis- man arvosanan kaikkia osasuorituksia. Peruskurssi- ton kanssa kirjalliset yhteistoimintasopimukset. opetuksen lisäksi järjestän kymmeniä vapaaehtoisia Usein korostetaan sitä, että kansalaisopistoissa referaattiseminaareja kirjatenttiosioista. Useimmat opiskelevat aktiivisimmin 30–55 vuotiaat, hyvin kou- osallistuvat, moni englannin kieltä osaamatonkin sel- lutetut (vähintään toisen asteen koulutus) naiset. He viää vieraskielisestä kirjatenttiosiosta tämän tukiope- työskentelevät useimmin palveluelinkeinoissa, osal- tuksen avulla. listuvat aktiivisesti opistojen toimintaan ja hyödyn- tävät muutakin aikuiskoulutus- ja kulttuuritarjontaa. Tämä tosiasia heijastuu kokemukseni mukaan myös Kansalaisopisto yhteistyöoppilaitoksena avoimeen yliopisto-opiskeluun. Avoimen opiskelijat ovat opistoissa pääosin naisia. He ovat myös varttu- Päätoiminen työurani kansalaisopistossa alkaa vuonna neempia ja omaavat laajemman työkokemuksen kuin 1974. Opistosta tulee minulle kuin toinen koti – työ- yliopistojen omaan opetukseen osallistuvat. Opiskelu- paikka, johon on aina mieluisaa mennä. Koen olevani motivaatio liittyy usein omaan ammatilliseen täyden- etuoikeutetussa asemassa yhteiskunnassa, missä työ nyskoulutustarpeeseen ja työuralla etenemiseen. Jou- on monille välttämätön paha ja missä työaika joillakin kossa on myös paljon opiskelusta ja uudesta tiedosta kuluu vain vapaa-aikaa odotellessa. Suomessa toimii sen itsensä vuoksi kiinnostuneita opiskelijoita. Yli- tätä kirjoittaessani 249 kansalaisopistoa, joissa osallis- opisto-opintoihin tähtääviä opiskelijoita on vähem- tujia on vuosittain yli 700 000 (lähes viidesosa aikuis- män kuin yliopistojen itse järjestämässä opetuksessa. väestöstä). Kansalaisopistoverkosto on ainutlaatuinen Opiskelijoiden naisvaltaisuutta, keski-ikäisyyttä ja koko maailmassa, se toimii jokaisen kunnan alueella. keskimääräistä korkeampaa koulutustasoa pidetään Missään muussa maassa aikuisella ei ole mahdolli- usein ongelmana niin kansalaisopistossa kuin avoi- suutta opiskella yleissivistäviä (ja samalla usein myös messa yliopistossa. Eikö koulutuksen tasa-arvon ta- ammattisivistäviä) oppiaineita yhtä tiheän oppilaitos- voitteen mukaista ole myös se, että jokainen ihminen verkoston puitteissa. Kansalaisopisto on lähellä opiske- voi edistää omaa osaamistaan omien kehitysedelly- lijaa, opiskelu on yleensä aika edullista valtion ja kun- tystensä ja opiskelumotivaationsa pohjalta? Jokainen nan rahallisen tuen avulla. Kuntalaiset antavat usein syy opiskella niin kansalaisopistossa kuin avoimessa kirjastolle ja kansalaisopistolle parhaat arviot kunnan yliopistossa on hyväksyttävä syy. Jokaiselle pitää antaa palvelulaitoksia koskevissa imagotutkimuksissa. mahdollisuus, kaikki vain eivät käytä tilaisuutta hy- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 172

Urpo osallistuu palkansaajajärjestöjen valtuuskuntamatkaan Neuvostoliittoon syksyllä 1984. Kuva Kazakstanista Alma Atan pikaluistelustadionilta.

väkseen. Edellä kirjoitetusta huolimatta pidän tär- gin aikuisopisto on toiminnassa mukana. Näissä yh- keänä aktivoida opiskelusta syrjäytyneitä erilaisin ha- teyksissä tutustun Leila Hirvelään, Minna Laitiseen, kevan toiminnan keinoin. Seija Malmiin ja Leena Reinikaiseen. Sinikka Lar- On monia muita hyviä tapoja käyttää työelämän sen tulee toimintaan mukaan siirryttyään Heinolan ulkopuolinen vapaa-aika kuin aikuisopiskelu. Esimer- kansalaisopiston rehtorin toimesta yliopiston perus- kiksi taiteeseen tai kulttuuriin liittyvien asioiden te- taman avoimen korkeakoulun osaston vetäjäksi. Yh- keminen tai kokeminen, omakohtainen liikunta tai dessä suunnitellaan opetusohjelmaa, toivomuksiani huippu-urheilun aktiivinen seuraaminen ovat sellai- otetaan kiitettävästi huomioon. Ongelmista tieten- sia. Viimeksi mainittu kuuluu omiin intohimoihini. kin myös puhutaan ja niitä yritetään yhdessä ratkoa. Television valikoimattoman katselun tai tietokonepe- Aluksi opetus on pelkästään perinteistä lähiopetusta, lien pelaamisen jalostavasta vaikutuksesta en ole kui- myöhemmin monimuoto-opetus puhelinopetuksi- tenkaan varma. neen tulee mukaan ja on suosittua. Useat opiskelijat Kansalaisopiston rehtorina minulla on eniten ko- kuvittelevat, että monimuoto-opiskelu on vähemmän kemusta avoimen yliopisto-opetuksen yhteistyöstä vaativaa kuin perinteinen lähiopetus. Harhakäsitys Helsingin yliopiston kanssa. Ensimmäiset mieliku- johtunee etupäässä siitä, että monimuoto-opiskelussa vani liittyvät Helsingin Mikonkadun varrella sijain- on vähemmän tenttejä. neessa huoneistossa järjestettyihin yhteistyöpalave- Helsingin aikuisopistossa avoin yliopisto-opetus reihin. Niitä järjestetään siinä vaiheessa, kun Helsin- on laajinta 1990-luvun alussa. Helsingin yliopiston gin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus kanssa yhteistyössä järjestettävä opetus on muuta- laajentaa toimintaansa pääkaupunkiseudulle syk- man vuoden ajan osa yliopiston omaa opetusta. Sen systä 1981 alkaen. Alusta lähtien nykyinen Helsin- palkkakustannukset maksetaan kokonaisuudessaan Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 173

Opetusministeriön avoimeen yliopisto-opetukseen muusikko, jolta ammatti katoaa alta ja joka aloittaa kohdistuvasta määrärahasta. Opetus tulee tällä jär- sosiaalipolitiikan peruskurssillani avoimet yliopisto- jestelyllä opiskelijoille edulliseksi. Opetuksen ja opis- opinnot. Opinnot jatkuvat yliopiston varsinaisena kelijoiden määrät kasvavat moninkertaisiksi edelli- opiskelijana ja huipentuvat väitöskirjaan ”Ravintola- sistä vuosista. Järjestely toteutetaan pikavauhtia väli- muusikon ammatin nousu ja tuho”. aikaisena lähinnä opetustilojen tarpeeseen liittyvistä Tampereen työväenopistossa kansalaisopistoliik- syistä aikana, jolloin olen pari vuotta Helsingin yli- keen 100-vuotisjuhlien yhteydessä viestintäkoulut- opiston palkkalistoilla. taja Ritva Enäkoski pitää suuressa salissa yhdessä Koulutuksen arviointineuvoston tuoreessa julkai- Marco Bjurströmin kanssa aamusession aiheesta sussa ”Vapaan sivistystyön oppilaitosrakenne ja pal- ”Iloa elämään”. Kesken kaiken hän kertoo valmistu- velukyky” korostetaan kansalaisopistokentän mo- neensa hiljan maisteriksi ja aloittaneensa opintonsa ninaisuutta, hajanaisuutta ja opistojen erilaista pro- avoimessa yliopistossa minun oppilaanani. Nousen filoitumista. Helsingin aikuisopistossa järjestetään suuressa salissa usean sadan henkilön läsnä ollessa suhteellisesti eniten maan kansalaisopistoista työ- ylös hänen kehotuksestaan, olen tietenkin hämilläni. voimapoliittista ja työnantajan tilaamaa koulutusta, Edellä kuvaamani tutkintoihin johtaneet onnistu- ja Lahden työväenopiston jälkeen toiseksi eniten neet opiskelukokemukset ja positiiviset palautteet avointa yliopisto-opetusta. Oppiainetarjonta myö- opiskelijoilta ovat parasta kiitosta, mitä opettaja voi täilee paljolti kysyntää. Valtaosa opetuksesta on pe- työstään saada. Ilman heitä avointa yliopistoa ja sen rusopintoja ja erillisiä kursseja, myös aineopintoja on työntekijöitä ei voi olla olemassa, me olemme opis- tarjolla. kelijoita varten. Avoin yliopisto-opetus on yksi keskeinen paino- Helsingin työväenopistossa kohtaan toisen todel- pistealue omassa opistossani. Se perustuu pitkäaikai- lisuuden. Sosiaalipolitiikan peruskurssini kokoontu- seen yhteistyöhön Helsingin yliopiston avoimen yli- miseen tulee miesopiskelija. Hän on vahvasti päihty- opiston, myöhemmin myös muiden korkeakoulujen neenä, kertoo hävittäneensä opiskelumonisteensa ja vastaavien yksiköiden kanssa. Yhteistyö on aina suju- nukkuneensa edellisen yön roskalaatikossa. Opetta- nut hyvin. Uskon avoimen yliopisto-opetuksen nosta- jaltaan hän toivoo lämpimän aterian tarjoamista, yö- van oman opistoni imagoa yhteiskunnassa, jossa kou- sijan järjestämistä ja uutta opintomonistetta. Toisessa lutusta, erityisesti korkean asteen koulutusta arvoste- tapauksessa luokkaan mennessäni kohtaan naishen- taan paljon. kilön, jolla on punainen pipo päässä ja Helsingin Sa- nomista tehty naamari kasvoilla. Hän on Hesperian avopotilas, jota hoitohenkilöstö on kehottanut hakeu- Tohtoriksi väitelleestä tumaan aktiivisten harrastusten pariin. Molemmista roskalaatikosta tulleeseen edellä kuvatuista tilanteista selviän mielestäni hyvin. Edellä viittaan neljään opiskelijoihini liittyvään Eräänä tammikuisena päivänä työhuoneeseeni astuu kokemukseen. Kerrotut tapaukset ovat harvinaisia mies. En tunne häntä, mutta jotakin tuttua hänessä poikkeuksia. Millainen on tyypillinen avoimen yli- on. Mies esittäytyy, ojentaa minulle väitöskirjansa opiston opiskelija kansalaisopistossa? Hän on hyvin sekä kutsuu minut runsaan viikon kuluttua pidettä- motivoitunut, ahkera ja haluaa oppia elämässään vään väitöstilaisuuteensa ja sen jälkeiseen karonkkaan. uusia asioita. Hän on tavoitteellinen, kriittinen ja tot- Luen kirjan esipuheosasta: ”Erityiskiitoksen haluan tunut itsenäiseen työskentelyyn. Hän oppii parhaiten kohdistaa Helsingin aikuisopiston rehtori Urpo Kal- kokonaisuuksia ja itse mielekkäänä pitämiään asioita. liolle, jonka hienotunteisen suhtautumisen ja kan- Hänen oppimistaan auttavat työ- ja elämänkokemus. nustamisen aikuisopiskeluni alkuvaiheissa koin erit- Hän tarvitsee opettajan tukea ja kannustusta. täin positiivisena Helsingin työväenopistossa ja sit- Avoimen yliopiston opiskelija osaa vaatia opetuk- temmin Helsingin aikuisopistossa. ” Ensimmäinen ja selta korkeaa laatua. Eräänä vuonna opettaja, josta ainoa kerta, kun löydän nimeni väitöskirjan alkuleh- tulee eniten kielteistä kirjallistakin palautetta, on ai- diltä. Kyseessä on Ahti Nikkonen, entinen ravintola- kuiskasvatustieteen didaktiikan opettaja. Tuntuu sur- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 174

kuhupaisalta, mutta onneksi kysymyksessä on poik- Radio-opetuskokeilu keustapaus. Useimmiten opiskelija on tyytyväinen opetukseen Mielenkiintoisin opetuskokeiluni 1990-luvun puo- ja saamaansa ohjaukseen. Vastikkeeksi opettaja saa livälissä liittyy valtakunnalliseen hankkeeseen. Siinä häneltä usein positiivista palautetta. Avoimen yli- on mukana useita yleissivistäviä ja ammatillisia op- opiston opiskelija odottaa ohjaajaltaan eniten kahta pilaitoksia eri puolilla maata. Tavoitteena on kehit- asiaa: oppiaineen hallintaa ja kykyä välittää sano- tää aikuiskoulutusorganisaatioiden ja sähköisten mansa selkeästi, johdonmukaisesti ja ymmärrettä- viestinten yhteistyötä aikuiskoulutuksessa ja etsiä so- västi. pivia toimintamuotoja laadukkaan oppimisen var-

Johtokunnan puheenjoh- taja Kirsti Viljakainen, apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund ja Urpo Kallio opiston 40-vuotisjuhlapäivänä 4.9.2001.

Ilkka-Christian ja Urpo osal- listuvat ryhmämaalauksen tekoon. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 175

mistamiseksi. Helsingin yliopiston avoin yliopistoyk- yleensä. Kuitenkin lähiopetus saa positiivisemman sikkö tekee sopimuksen Helsingin Lähiradion kanssa arvion kuin radio-opetus. Radio-opiskelun parhaina Avoin yliopistoradio –nimisen ohjelman säännölli- puolina opiskelijat mainitsevat nauhoitusmahdollisuu- sestä lähettämisestä. Kokeilu kestää vain muutaman den, ajan säästön, kertausmahdollisuuden, hyvän ope- vuoden, valitettavasti. tusmetodin sekä oman rauhan. Huonoimpina puolina Tehtävänäni on toimia avoimen yliopiston sosiaa- pidetään vuorovaikutuksen vähäisyyttä, häiriötekijöitä, lipolitiikan radiokurssisarjan opettajana. Opetusoh- omaa riittämätöntä motivaatiota ja epäsopivaa ajan- jelmilla on selvä opetuksellinen tavoite, peruskurssin kohtaa. 84 % suhtautuu myönteisesti ja 13 % kieltei- suorittaminen. Ohjelmat liittyvät muihin opiskelu- sesti radio-opiskeluun jatko-opinnoissaan. muotoihin, niissä mahdollistetaan kaksisuuntainen Kirjaan myös omat arviointini. Olen innostunut kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä uudesta haasteesta, pidän radiotoimittajan panosta ja niihin liittyy kirjallinen oheismateriaali. Kurssin erinomaisena, tekniset ongelmat ovat vähäisiä, saan alussa on lähiopetusjakso neljässä aikuisoppilaitok- puhelimitse palautetta enemmän kuin odotan. Opis- sessa. Alkujaksolla pyrin motivoimaan opiskelijoitani, kelun keskeyttäminen on vähän suurempaa ja tent- informoin avoimesta yliopisto-opiskelusta ja sosiaa- timenestys vähän heikompaa kuin lähiopetuksessa lipolitiikan opiskelusta, esittelen laatimani oheisma- yleensä. Suurin radio-opetuksen rajoitus on vuoro- teriaalipaketin, valmennan opiskelijoita radio-opiske- vaikutuksen vähäinen määrä, se ei korvaa suoraa kon- luun ja katsomme yhdessä aineen professorin lyhyen taktia opettajaan eikä opiskelijoiden keskinäistä ryh- videoluennon. mäprosessia. Luento-opetukseen ja ajankohtaisen Sen jälkeen seuraa radio-opetusjakso (12 x 45 tiedon välittämiseen radio-opetus soveltunee parhai- min.), jossa työskentelytapa on opetuskysely. Kyselijä ten. Radion käyttö opetuksessa lisää koulutuksellista on Avointa yliopistoradiota vuoden vetänyt kokenut tasa-arvoa. Koulutuksen alueellinen ja aikaan liittyvä toimittaja Jari Kirsilä. Hän on aktiivisen, ”valistuneen” saavutettavuus paranee. Sukupuolten tasa-arvo li- opiskelijan roolissa. Kysymyksiä ei sovita etukäteen, sääntynee pienten lasten äitien osalta. Vaikeasti ta- itse olen vastaajan paikalla. Valmistaudun lähetyk- voitettavat aikuisryhmät, kuten vammaiset ja laitok- siin perusteellisesti, en ole kovin jännittynyt edes ra- sissa asuvat, voidaan saada myös mukaan opiskeluun. dio-opetuksen alkaessa. Hidastan nopeaa puheryt- Radio kuten muutkaan sähköiset viestimet eivät voi miäni, kiinnitän huomiota selkeään artikulointiin, olla aikuisopiskelussa itsetarkoitus. Ne ovat välineitä, tauotukseen, äänenkäytön vaihtelevuuteen ja asioi- joita voidaan käyttää parhaiten kontaktiopetuksen tu- den painotuseroihin. Jokainen jakso jaetaan kolmeen kena. Niiden avulla oppiminen on ehkä tehokkaam- osaan, lyhyt musiikkituokio on välissä. Opiskelijoilla paa, helpompaa, halvempaa ja nopeampaa. on mahdollisuus soittaa kunkin jakson jälkeen mi- nulle, moni käyttää tilaisuutta hyväkseen. Kurssi päät- tyy lähiopetusjaksoon yhteistyöoppilaitoksissa, jonka Avoimen yliopiston projektipäällikkönä aikana teen kurssin yhteenvedon, selvitän avoimiksi jääneitä asioita, käymme arviointikeskustelua, opiske- Avoin yliopisto-opetus laajenee 1990-luvulla kor- lijat täyttävät ryhmäkyselylomakkeen ja käsittelemme keakoulujen aikuiskoulutuksen keskeiseksi tehtävä- loppukuulusteluun liittyviä asioita. alueeksi. Laajenemiseen on monia syitä, mm. koulu- Opiskelijoista suurin osa nauhoittaa lähetykset tustason yleinen nousu, koulutuksen saatavuuden ja ja kuuntelee niitä uudelleen tenttiin valmistautues- joustavuuden lisääntyminen, työttömyys sekä julki- saan. Puolet heistä tekee muistiinpanoja radio-oh- sen vallan päätökset ja toimenpiteet. Opetusministe- jelman aikana ja kolmasosa lukee säännöllisesti etu- riön myöntämillä ns. Relanderin rahoilla avointa yli- käteen opintomonistetta kulloisenkin teeman osalta. opisto-opetusta lisätään vuodesta 1993 lähtien mer- Puolella opiskelijoista on häiriötekijöitä kuuntelutilan- kittävästi niin, että erityisenä kohderyhmänä ovat teessa, yleisimmin perhe ja lapset, teknisiä ongelmia on työtä ja koulutuspaikkaa vaille jääneet ylioppilaat. vain harvalla. Opettajaan ja opetukseen liittyvät ar- Helsingin yliopisto saa avoimen yliopiston toimin- viot ovat hyvin myönteisiä, kuten aikuisopetuksessa taan runsaasti lisää taloudellisia ja henkilöresursseja. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 176

Opiston isossa salissa pidetään vuosittain paljon avoimen yliopiston luentoja ja järjestetty suurin osa avoimen yliopiston tenteistä.

Yliopisto aloittaa oman avoimen yliopiston opetuksensa Työajastani suurimman osan vievät suunnittelu- yhteistyöoppilaitosten kanssa järjestettävän opetuk- palaverit yliopiston eri ainelaitosten edustajien kanssa sen lisäksi. Samuli Koivula ja Sinikka Larsen kutsuvat sekä moninaiset henkilöstö- ja taloushallintoon liitty- minut työhönottohaastatteluun Lahden aikuiskoulutus- vät tehtävät. Erilaisia työryhmiä perustetaan ja hen- keskukseen, uusi haaste kiinnostaa, otan virkavapaata kilöstöpalaverit tulevat säännöllisiksi. Samuli Koi- päätyöstäni kansalaisopistossa ja menen Helsingin avoi- vulan johdolla pidettävät koko Lahden tutkimus- ja men toimistoon töihin kahdeksi vuodeksi. koulutuskeskusta koskevat koulutusaluevastaavien Alussa teemme suunnittelutyötä, muutamme Hel- säännölliset kokoontumiset laajentavat näkemystäni singin toimitilamme Teollisuuskadulta naapurikadun Helsingin yliopiston järjestämän aikuiskoulutuksen Elimäenkadun kiinteistöön, lisäämme nopeassa tah- kokonaisuudesta. Teen myös useita suunnitelmapa- dissa henkilökunnan määrää muutamasta ihmisestä pereita, raha-avustusanomuksia ja raportteja toteutu- noin 30 henkilöön. Osa yksikkömme työntekijöistä neesta toiminnasta Opetusministeriöön. Saan Sini- siirtyy Helsinkiin Lahdesta, uusia otetaan kuitenkin kalta myönteistä palautetta niiden selkeydestä. enemmän. Työsopimukset tehdään pääosin lyhyiksi Opiskelijoiden palveleminen on päätehtävämme. ajanjaksoiksi kerrallaan rahoituspäätösten aikatau- Koska toimisto on ydinkeskustan ulkopuolella, järjes- lusta johtuen. Lyhin työmääräys omalla kohdallani tämme ilmoittautumismahdollisuuden opiskelijoille on yksi kuukausi, pisin 11 kuukautta. Yhteistä kai- myös yliopiston päärakennuksessa. Ainevalikoima on kille työssä mukana oleville on suuri innostus asiaan, suuri, ylempiä aineopintojakin järjestetään monissa ai- meistä suuri osa on ensimmäiseen varsinaiseen työ- neissa. Ilmoittautumispäivinä koko toimisto pursuaa paikkaan hakeutuvia nuoria vastavalmistuneita ih- opinhaluisia, kaikki eivät mahdu haluamiinsa ryhmiin. misiä. Aluksi henkilökunta on pääosin koulutuksen Syntyneestä sekasorrosta jotenkin selviämme ahkeran suunnittelijoita, opinto-ohjaajia ja toimistoväkeä. No- henkilökunnan yhteisin ponnistuksin. Erityisen pal- peasti henkilökunta laajenee myös päätoimisiin opet- jon panostamme opintoneuvontaan ja tuutoroinnin tajiin, lehtori virkanimikkeenään. järjestämiseen suosituimmissa oppiaineissa. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 177

Yhden opiskelijan ilmoittautuminen jää erityi- yliopisto-opetuksen ja perusopetuksen yhdistäminen, sesti mieleeni. Unkarin suurlähettiläs Helsingissä matemaattis-luonnontieteellisten alojen opetuksen kysyy yliopiston rehtorilta, miten hän voi nopeimmin kehittäminen sekä kansainvälinen yhteistyö. Opin- päästä opiskelemaan suomen kieltä Helsingin yliopis- toja kehitetään erityisesti siten, että ne vastaavat pa- toon. Rehtori ohjaa hänet puheilleni avoimeen yli- remmin opiskelijoiden kohtaamia haasteita sekä edis- opistoon. Tiedustelen suurlähettiläältä, haluaako hän tävät heidän sijoittumistaan työelämään. ilmoittautua peruskurssille vai opintokokonaisuuteen. Peruskurssikin riittää, hän vastaa. Kirjoitan hänelle pyynnöstä erillisen todistuksen ilmoittautumisesta Opistoyhteistyö ja avoimen opiskelijaksi. Suurlähettiläs saa kertomansa mukaan väylä ovat mieliteemojani palkankorotuksen voidessaan osoittaa, että hän on kirjoittautunut suomen kielen opiskelijaksi yliopis- On mielenkiintoista olla mukana avoimen yliopis- toon. Opintoihin hän ei aio osallistua. Palkkioksi ole- ton valtakunnallisessa kehittämistyössä. Laadin huo- mattomasta vaivannäöstäni hän kaivaa pullon kansal- mattavan osan tekstiä Avoin yliopisto-opetus väylänä lisjuomaansa Palinkaa salkustaan. Se on mielestäni korkeakoulututkintoon -työryhmän muistioon, joka pahanmakuista, koko henkilökunta auttaa minua sen luovutetaan Opetusministeriölle vuonna 1996. Olen tyhjentämisessä pian tapahtuman jälkeen vappuaaton mukana myös avoimen yliopisto-opetuksen valtakun- juhlinnan alkajaisiksi. nallisen arviointiryhmän työssä. Varsinainen arvioin- Avoimen yliopisto-opetuksen laajenemista kriti- tiraportti valmistuu vuonna 2002 ja sen seurantara- soidaan eri tahoilta eri syistä. Kritiikki on osin pe- portti vuonna 2006. rusteltua ja ymmärrettävää, osin ennakkoluuloihin ja Arviointiryhmän työ on todella mielenkiintoista, väärinkäsityksiin pohjautuvaa. Epäillään, että avoi- eniten uutta opin prosessin toteuttamisesta. Kaikki men yliopiston laajentaminen johtaa opetuksen tason yliopistot laativat arvion omasta avoimesta yliopisto- laskuun siksi, että ainelaitoksilla ja tiedekunnilla ei ole opetuksestaan, sen jälkeen jokaisessa yliopistossa eri- käytännössä mahdollisuuksia valvoa riittävästi ope- tellään yhden muun yliopiston itsearviointiraportti. tuksen tasoa. Kysytään, onko avoin yliopisto-opetus Tuloksia käsitellään kahden yliopiston yhteisessä ar- yhtä hyvää kuin perusopetus ja onko avoimen opinto- viointitilaisuudessa lukuun ottamatta kolmen taidey- suoritus samaa tasoa kuin perusopetuksen opintosuo- liopiston yhteistä tapaamista. Minä olen mukana työ- ritus. Pohditaan myös sitä, mitä merkitsee avoimelle ryhmän jäsenenä viimeksi mainitussa kokoontumi- yliopisto-opetukselle se, että opiskelija on etäämpänä sessa. Siinä kaikkien kolmen taideyliopiston edustajat ainelaitoksesta ja siellä harjoitettavasta tutkimustoi- ovat sekä arvioitavan että arvioitsijan rooleissa. Kes- minnasta kuin perusopiskelija. kinäisten arviointien jälkeen arviointiryhmä järjestää Minulle jää mieluisat muistot avoimen yliopis- yhteensä kolme kuulemistilaisuutta, joiden tarkoituk- ton vuosistani. Sinikka Larsen esinaisenani on koko sena on saada mahdollisimman hyvä kuva toiminnan ajan uutta ideoiva ja muita innostava. Hänen panok- kokonaisuudesta. Raportin valmistuttua järjestetään sensa on mielestäni ratkaiseva avoimen yliopiston julkistamisseminaari Helsingissä ja myöhemmin toi- kehittymiselle ja laajenemiselle Helsingin yliopis- nen kokoontuminen Turun linnassa. Onnistuneesta tossa. Yhtä asiaa haluan erityisesti korostaa. Sinikan raportista suurin kiitos menee Kari Seppälälle, arvi- johdolla avoin yliopisto-opetus pyrkii vaikuttamaan ointiryhmän sihteerille, nykyiselle Turun yliopiston myönteisesti koko yliopisto-opetuksen uudistami- täydennyskoulutuskeskuksen johtajalle. seen pedagogisesti ja didaktisesti, erityisesti opetus- Valtakunnallisessa avoimen yliopiston kehitys- sisältöjen ja opetusmenetelmien kokeilu- ja kehittä- työssä korostan ennen kaikkea muuta kahta asiaa: mistyön avulla. Avoimen yliopisto-opetuksen laajene- opistoyhteistyön tärkeyttä ja avoimen yliopiston väy- miseen liittyy useita laadullisia kehittämishankkeita. län kehittämistä. Näitä ovat opetuksen monimuoto- ja oppimateriaa- Avoimen yliopisto-opetuksen laajeneminen lisää lihankkeet, uudet opintokokonaisuudet, telematiikan opetusta nimenomaan korkeakoulujen itse järjestä- käyttö, tuutorointitoiminta, AINO-projekti, avoimen mässä opetuksessa. Yhteistyöoppilaitosten opetus- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 178

Avoimen yliopiston puutarhatieteen opiskelu meneillään, opettajana Pentti Alanko.

tarjonta vähenee. Avoimen yliopisto-opetuksen ope- Toinen mieliteemani on avoimen väylä. Avoimen tustuntien määrä kansalaisopistoissa lähes puolittuu yliopiston tutkintoväylän tarkoituksena on turvata (-44 %) vuodesta 1995 vuoteen 2003. Avoimen yli- erityisesti aikuisille mahdollisuus päästä korkeakou- opistojen opiskelijoista kansalaisopistossa opiskelee lutukseen. Väylä ei ole vieläkään todellinen mahdol- vuonna 1990 36 %, mutta vuonna 2004 enää vain 9 lisuus useimmilla koulutusaloilla eikä useissa yliopis- %. Verkko-opintojen lisääntyminen vaikuttaa myös toissa. Vuonna 2000 koko maassa siirtyy tutkinto- opistoyhteistyötä vähentäen. Avointa yliopisto-ope- opintoihin yhteensä noin 600 avoimen yliopiston tusta järjestetään selvästi enemmän kansalaisopis- opiskelijaa eli 60 % asetetusta tavoitteesta. Helsin- toissa, jotka sijaitsevat kaupungeissa ja taajaan asu- gin yliopistossa tutkinto-oikeuden saa 88 opiskelijaa, tuissa kunnissa, kuin opistoissa, jotka sijaitsevat maa- ainoastaan 0.24 % tutkinto-opiskelijoiden kokonais- seudulla. Voi kysyä, miten tämä kehitys vaikuttaa määrästä. Avoimen yliopiston kaikista opiskelijoista alueelliseen tasa-arvoon. Merkitseekö avoimen yli- väylää pitkin tutkinto-opintoihin siirtyy 0.7 %. Kai- opisto-opetuksen huomattava supistuminen kansa- kista tutkinto-opiskelijoista vastaava osuus on alle 0.4 laisopistoissa ja sen keskittyminen suuriin asutuskes- %. Vuonna 2004 väylän kautta valitaan tutkinto-opis- kuksiin perinteisen yliopistojen ja aikuisoppilaitosten kelijoiksi 678 opiskelijaa, 55 % yliopistojen tulosneu- yhteistyömallin syrjäytymistä ja opetuksen alueelli- votteluissa sovituista väylätavoitteista. Helsingin yli- sen tavoitettavuuden heikkenemistä? Olen huolissani opistossa avoimen yliopiston väylän kautta valittavien tämän suuntaisesta kehityksestä. Syytä voi etsiä mo- osuus perustutkinto-opiskelijoista on edelleen maan lemmista osapuolista. alhaisimpia (1.1 %). Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 179

Tapaan vuosien varrella entisiä opiskelijoitani, dosta esteitä, kun tutkintojen suorittamisen yleisistä joista muutamilla on koossa jopa toista sataa opin- kriteereistä on päästy yhteiseen kansainväliseen so- toviikkoa, opintopisteinä enemmänkin. He pitävät pimukseen. Verkostoituminen on toteutunut muu- nöyryyttävänä sitä, että joutuvat normaaleihin pääsy- allakin kuin juhlapuheissa. Korkeakoululaitoksen ja kokeisiin voidakseen jatkaa opintojaan. Onko heillä työelämän yhteydet ovat myös laajemmat kuin aikai- heikommat valmiudet menestyä tutkintokoulutuk- semmin.” sessa kuin muutaman teoksen pääsykokeessa pää- ”Virtuaaliset oppimismenetelmät. Tiedonlähteet hänsä päntännyt yliopistoon pyrkijä? Tuskinpa vain. ovat siirtyneet pääosin elektronisiksi ja niitä käyte- Alempien perustutkintojen käyttöönotto lisää tään tietoverkkoyhteyksien avulla. Televisiossa ja ra- paineita avoimen yliopiston väylää kohtaan, joka ei diossa on useita digitaalitekniikkaan perustuvia opis- ole avoin (katso edellä esittämiäni prosenttilukuja!) kelukanavia. Tieto- ja viestintätekniikan avulla ta- Alempi tutkinto voi olla yhä useammalle avoimen pahtuva virtuaalinen opiskelu on merkinnyt avointa yliopiston opiskelijalle saavutettavissa oleva tavoite, ja joustavaa oppimisympäristöä, missä jokainen voi opiskelumotivaatiota lisäävä tekijä tai työelämään ajasta ja paikasta riippumatta hankkia tietoa, oppia kiinnittymistä edistävä päämäärä. Toivon, että tule- ja kehittyä.” vaisuudessa avoimen väylä on oikeasti avoin. ”Yhteistyö aikuisoppilaitosten kanssa. Kaikille avoimeksi muuttunut virtuaalinen yliopisto-opiskelu edellyttää entistä enemmän opiskelijoiden neuvonta- Avoin yliopisto vuonna 2017 ja tukipalveluja. Tässä käytetään hyväksi maamme ke- hittynyttä ja kansainvälisestikin arvostettua aikuis- Kirjoitan Helsingin yliopiston 20-vuotisjuhlajulkai- koulutusjärjestelmää. Maamme kaikissa kunnissa suun vuonna 1997 lyhyen artikkelin siitä, minkä- paikalliset aikuiskoulutuskeskukset järjestävät tarvit- laisen toivon avoimen yliopiston olevan, kun toiset taessa tutorointia ja muita palveluja yliopistojen opis- 20 vuotta on kulunut sen perustamisesta eli vuonna kelijoille. Workshop-tyyppinen työmuoto on syrjäyt- 2017. Kirjoitustani voi sanoa optimistiseksi skenaa- tänyt perinteiset luennot ja opintopiirityöskentelyn.” rioksi. Oheistan tähän otteita tekstistäni. ”Yliopiston opettajan uusi rooli. Yliopiston opet- ”Kaikille avoin yliopisto. 70 % ikäluokasta saa kor- taja ei enää käy toistamassa luentosarjojaan eri puo- keakoulutasoisen koulutuksen joko tiede- tai ammat- lilla maata, kolportöörien aika on ohi. Opettaja on tikorkeakouluissa. Yhteiskunta tukee jatkuvaa kou- muuttunut tiedon jakelijasta opintojen ohjaajaksi ja luttautumista, koulutettu väestö nähdään kansallisena tukijaksi, oppimateriaalin tuottajaksi ja virtuaalisen kilpailutekijänä yhdentyneessä Euroopassa. Korkea- opiskeluprosessin suunnittelijaksi ja kontrolloijaksi. koululaitos on avannut ovensa kaikille halukkaille. Hyviä opettajapersoonallisuuksia arvostetaan edel- Tutkintojen ja suoritusten tasosta ei tingitä, mahdol- leen.” lisuus annetaan kaikille. Yliopistot kilpailevat keske- Voisiko yliopisto olla näin avoin 10 vuoden kulut- nään ja muiden oppilaitosten kanssa pienentyneiden tua? Sen aika näyttää. Kehitys kulkee monissa asioissa ikäluokkien suosiosta. Enää ei järjestetä pääsykokeita, ennakoimaani suuntaan. Optimistinen skenaarioni ei keskustella avoimen väylästä eikä tähdätä 60 opin- voi osoittautua epärealistiseksi, kehityksen suunta toviikon suoritukseen.” voi kääntyä myös toisenlaiseksi. Mikään ei ole niin ”Yksilölliset opinto-ohjelmat. Opiskelija voi va- epävarmaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Olen paasti koota opintosuorituksia tutkintoonsa eri kou- varma siitä, että avoin yliopisto on joka tapauksessa lutusohjelmista ja eri oppilaitoksista yksilöllisten tar- hyvin erilainen 10 vuoden kuluttua kuin tänään. On- peidensa mukaan. Kansalliset rajatkaan eivät muo- nitteluni syntymäpäiväsankarille! Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 180

Urpo Kallio Helsingin aikuisopisto 24.1.2007

Avoin yliopisto 30 vuotta -juhlakirjan toimituskunnalle!

Lupauduin alkusyksyllä 2006 kirjoittamaan artikkelin kalta tuli sähköpostilla kommentti 2.11.2006: ”Olipa Avoin yliopisto 30 vuotta -juhlakirjaan. Alun perin tosi mielenkiintoista ja hauskaa (!) luettavaa. Kiitos oli kaavailtu, että tarkastelisin omassa artikkelissani kovasti. Taatusti siitä tuli juhlakirjan luettavin artik- avointa yliopistoa yhteistyöoppilaitoksen näkökul- keli. Täytyy taas kehua oikein hyvää tekstiäsi – ja sa- masta. Ennen kirjoitustyöhön ryhtymistäni kävin pit- malla kadehtia sitä, että olet jo saanut työn valmiiksi”. kän puhelinkeskustelun Tapio Kosusen kanssa artik- Olin iloinen saamastani palautteesta. Se oli kuitenkin kelini sisällöstä. Ehdotin, että tarkastelisin mieluum- vain Sinikan näkemys. min asiaa laajemmalti monesta eri näkökulmasta. Eilen 23.1.2007 sain puhelinsoiton Elisabeth Olenhan toiminut vuosikymmeniä avoimen yliopis- Lindqvistiltä, jossa hän ilmoitti juhlakirjan toimitus- ton opettajana ja vastannut yhteistyöoppilaitoksen kunnan puolesta, että minun on kokonaan muokat- rehtorina yhteistyöhön liittyvistä asioista sekä toimi- tava tekstini uusiksi, kun ”se on niin erilainen kuin nut myös pari vuotta avoimen päätoimisena projekti- kaikki muut artikkelit eikä sovi yhteen muiden artik- päällikkönä. Esitin, että kytkisin tarkasteluun mukaan kelien kanssa”. omia henkilökohtaisia kokemuksiani ja muistelujani, Ilmoitin heti, että siihen en suostu. Sen olen kir- jotta kirjoituksesta tulisi elävämpi ja mielenkiintoi- joittanut, minkä olen kirjoittanut. Olen valmis teke- sempi lukijan kannalta. Ajattelin, että kirja voisi jos- mään joitain pieniä muutoksia ja poistoja, jos siihen kus päätyä muunkin kuin yliopiston piirissä työsken- on asiaperusteet. Jos tekstistä löytyy asia- tai kielivir- televän ihmisen, esimerkiksi avoimen opiskelijan kä- heitä, ne on toki syytä korjata. Kirjoitus on asiateks- siin. Lähtökohtani oli, että artikkeliin voisi sisältyä tiä eikä sisällä alatyylisiä ilmauksia. Se ei loukkaa ke- myös muuta kuin tiukkaa asiatietoa – erilaisia, humo- tään oman käsitykseni mukaan, ja siitä välittyy myös ristisiakin sattumuksia vuosien varrelta. Näin sovittiin myönteinen ja innostunut asenteeni avointa yliopis- Tapion kanssa. Hän ehdotti lisäksi, että olisi hyvä, jos toa kohtaan. voisin kommentoida 10 vuotta sitten edelliseen juh- Kuvittelin, että avoimessa yliopistossa avoimuus lajulkaisuun kirjoittamaani skenaariota tulevaisuu- toteutuisi jollakin tavalla myös juhlakirjan teossa. Kir- den avoimesta yliopistosta. Niin tein, ja se ilmenee joittajalle se olisi voinut merkitä sovitun tehtäväjaon kirjoitukseni viimeisestä osasta. Olen mielestäni teh- pohjalta itsenäistä oikeutta valita kirjoituksensa tyyli nyt juuri niin kuin olen asiasta sopinut yksikön joh- (käytän harkittuna tyylikeinona enimmäkseen pree- tajan kanssa. sensiä!) ja sisältö. Esittämäni henkilökohtaiset koke- Saatuani kirjoitukseni valmiiksi lähetin sen heti mukset ovat minun kokemuksiani, vain minä vastaan Elisabeth Lindqvistille ja Sinikka Larsenille. Sini- niistä ja muusta kirjoitukseni sisällöstä. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 181

Kaisa Karvonen on 23-vuotias lähihoitaja ja kuvataideopiskelija.

Kaisa Karvonen Ajatuksia Helsingin aikuisopistosta – nuoren näkökulmasta

iitä on nyt kymmenen vuotta kun osallistuin Erityisesti sen takia, koska ryhmiin eksyy todella mu- SNuorten naisten meikkikurssille. Nyt olen kak- kavaa ja lämminhenkistä porukkaa. sikymmentäkolme ja laskin, että Helsingin aikuis- Usein kohtalo on suonut minulle etuoikeuden olla opistossa on kuluneena aikana istuttu yhteensä noin kurssin nuorin osallistuja, sillä ehkä vaikuttavimpia kymmenellä kurssilla. Meikkikurssin jälkeen aloitin kokemuksia ryhmässä on ollut saada jakaa ajatuksia astangajoogassa noin kuusitoistavuotiaana. Seuraa- ja oivalluksia vuosikymmeniä vanhempien kurssilais- vaksi tulivat afrotanssi, kuvataiteen perus- ja syven- ten kanssa. Arvostukseni iäkkäämpiä ihmisiä kohtaan tävät opinnot, joogalates, sekä lyhytkestoisempi in- yleensäkin kasvoi huomattuani, että he eivät arkaile tialainen päähieronta, tutustu Trageriin-kurssi...jne. kysellä ja ihmetellä ääneen. Viimeisin kokeilu oli unkarilaisten Zsugorka-ko- Kurssit ja tapahtumat, joihin voivat osallistua sa- rujen valmistaminen. manaikaisesti kaiken ikäiset – lapset, nuoret, aikuiset Kurssitarjontavihkosesta löytyy yhä enemmän ja vanhukset – ovat huomattavan arvokkaita. En ih- monta aiheeltaan houkuttelevaa kurssia, kuten sar- mettele, jos ennakkoluuloja esiintyy sukupolvien vä- jakuvapiirtämistä, autenttista tanssia, kansanlaulua... lillä. Syynä lienee yksinkertaisesti kommunikaation ja jne. kohtaamisten vähäisyys. Nuorella polvella on aina jo- Valinnanvaikeudesta huolimatta jokainen tähän takin opittavaa iäkkäistä kuten iäkkäilläkin on nuo- asti valitsemani kurssi on ollut kokemisen arvoinen. rista. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 182

Taidemaalari ja taidepedagogi, taiteen maisteri Hannu Kauppi toimi Helsingin aikuisopistossa (en- tisessä Virkailijain kansalaisopistossa) päätoimise- na taideaineiden opettajana ja koulutuspäällikkönä vuosina 1985-2009. Hän on ollut opettajana useissa eri oppilaitoksissa Suomessa ja ulkomailla. Kauppi on ollut mukana yli 170 näyttelyssä Suomessa, Eu- roopassa, Etelä-Koreassa, Yhdysvalloissa ja Kana- dassa. Yksityisnäyttelyjä hänellä on ollut yli 60 eri maassa. Helsingin aikuisopiston nykyinen taide- ja taitoai- neiden koulutuspäällikkö, TaM Juha Okko haastat- teli Hannu Kauppia 27.9.2010.

Hannu Kauppi Taiteen opetuksen sekatyötä

annu Kauppi palkattiin 1985 Virkailijain kansa- Hannu on koulutukseltaan kuvataiteilija ja kuva- Hlaisopistoon taideaineiden päätoimiseksi opetta- taideopettaja, mutta opetussuunnitteluun kuului myös jaksi. Päätoiminen opettaja paitsi opettaa myös suun- muuta kuin kuvataidetta. nittelee lukukausittaisen opetuksen vastuualueilleen. Uusi toimi oli tuolloin harvinaisuus, koska Opetus- hallitus ei ilman hyviä perusteluja antanut opistoille Tiloja ja tilattomuutta – lisärahoitusta uusia opetussisältöjä varten. Hannun suunnittele siinä sitten toimi voitiin perustaa siinä yhteydessä, kun opisto sai oikeuden kuvataideaineiden opettajaharjoittelun di- ”Pienen opiston taideaineiden opettajasta tulee hel- daktisen jakson järjestämiseen. posti kaatosäkki, joka hoitaa monta alaa. Alkuvuo- ”Muistan vieläkin, kun lämpimällä pääsiäisviikolla sina minulla oli suunnitteluvastuu musiikista, tai- tulin haastatteluun aivan liian paksussa, mustassa sa- deteollisuudesta, taidehistoriasta, kirjallisuudesta, mettipuvussa. Sain toimen ja jouduin jo seuraavalla draamasta, ilmaisutaidosta, veneilystä ja autoilusta. viikolla suunnittelemaan seuraavan syksyn opetuksia Viimemainittu piti sisällään katsastustyyppisiä kurs- – tuntematta opettajia ja tiloja. Opetusvelvollisuu- seja: huoltoa, korjausta, taloudellista ajoa, liukkaan ja teni oli alkuvuosina 580 tuntia lukuvuodessa. Se oli kylmän ajan autoilua, tutustumiskäyntejä autokor- raskasta, mutta mielenkiinto työhön pysyi korkeana, jaamoihin jne. Opetusta hoiti tuntiopettaja, jonka koska minulla oli vapaus kehittää koko ajan uutta. lopetettua myös autoilukurssit päättyivät. Uudem- Perustin uusia päivä- ja iltaryhmiä. Kun ryhmä alkoi piin autoihin ei myöskään enää saanut tehdä mitään ”vetää”, siirsin sen toiselle opettajalle ja keksin jotain itse. Ilmaisutaitoa veti Jouko Turkan entinen oppi- uutta.” las: ”Kurssi on päällä, kun huuto kuuluu”, sanottiin. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 183

mestari juhlallisesti avasi varaston oven, josta telineet, piirustuslevyt ja asetelmatarvikkeet kannettiin oppi- lasvoimin pari kerrosta ylöspäin. Ja kurssin päättyessä taas alas. Tilanne alkoi jo vaikuttaa oppilasainekseen.” Parempia tiloja etsittiin koko ajan, mutta hyvää ei löytynyt. Peruskoulun tilojen käyttö oli pääosin su- juvaa ja yhteistyö hyvää, mutta välillä kolisi: ”Töi- hin tullessa luokassa olikin koulun opettajia jonkin sisäisen suunnittelukokouksen takia tai luokkatilo- jen käyttöä muutettiin lomien aikana ilman, että siitä olisi tiedotettu opistolle. Paljon oli ja on kiinni kou- lun rehtorista.” Opiston ensimmäinen oma kuvataidetila saatiin väliseiniä purkamalla TVK-talon toiseen kerrokseen. Kolmesta toimistokopista syntyi yksi luokka. Vesi- johto puuttui, mutta WC oli vieressä, kahvila ker- rosta alempana ja tavarat sai lukittavaan kaappiin. ”Olin alusta alkaen hankkinut opistolle materiaaleja Aamos Suomela opetti öljyvärimaalausta opistossa vuosina 1974–1994. oppilaiden käyttöön – papereita, piirustushiiliä, kyniä, vesivärejä ja siveltimiä. Tämä helpotti opetusta, kom- pensoi yksityisen opiston kurssimaksuja ja alensi kyn- nystä kurssille tulossa.” 7. kerroksen kuvataideluokka valmistui 90-luvun alussa. ”Kun tarpeeksi kauan toisti: ”Tilat, materiaa- lit ja välineet”, tuli tiloja, materiaaleja sekä välineitä. Tilojen suunnittelu oli myös mieluista työtä, koska omien tilojen myötä opetuksen suunnittelu ja toteu- tus helpottuivat.” Vuosien myötä myös opetusvelvol- lisuus pieneni ja muille työtehtäville jäi enemmän aikaa. ”Ennen sähköposteja ja kännyköitä toimisto- työhön meni paljon aikaa. Kirjoitettiin oikeita kir- jeitä, vastattiin niihin, soitettiin lankapuhelimella ja sovittiin tapaamisia. Toisaalta vielä 90-luvulla koko Rehtori Aimo Purhonen ja Kouluhallituksen vapaan sivistystyön opetushenkilöstöllä oli aikaa yhteiseen ruokatuntiin. osaston osastopäällikkö prof. Kosti Huuhka opiston taidenäytte- lyssä 20-vuotistapahtumassa syksyllä 1981. Ei ollut enää viimeisinä vuosina”.

Pätkistä kokonaisuuksiin Tilat ja niiden käyttökelpoisuus oli vuosikausia ongelma. ”Kuvataidetta ja musiikin ryhmiä oli pal- Nykyisin opiston ohjelmassa musiikki ja käden taidot jon Töölön ala-asteella sekä Etu-Töölön yläasteen ti- ovat suuria alueita. ”Eri aineiden opetusta olen alusta loissa. Olin opettanut yläasteella aiemmin ja pääs- saakka koettanut kehittää kokonaisvaltaisemmaksi. syt suunnittelemaan koulun kuvataideluokan. Tila oli Että ei olisi vain ”tippakursseja”. Aika ajoin on tullut muutoin toimiva, mutta opiston kurssien välineet ja opettajia, joiden kanssa on voitu kehittää pitkäjäntei- materiaalit piti säilyttää muualla. Koulun vahtimesta- sen opiskelun mahdollisuutta. Niemisen Astan kanssa rin avulla järjestyi lukittava varastokoppi poikien ves- luotiin järjestelmällisen kehittymisen mahdollistava san takahuoneesta. Illalla oppilaat saapuivat ja vahti- pianonsoiton opetus. Myös yksinlaulun opetuksessa Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 184

Hannu Kaupin suunnittelema opiston ohjel- Elävän mallin piirustus meneillään, mallina Heikki Mäntymaa. maesitteen kansisivu.

Uusitun AULA-gallerian avajaiset vuonna 2008. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 185

suurin osa oppilaitoksista – myös lasten- ja nuor- ten kuvataidekoulut – suunnitteli opetuksen yhden viikko-opetuskerran varaan ja 4-6 vuoden kestoi- seksi. Peruskurssini jo ennen opiston tointa olivat ol- leet kaksi kertaa viikossa ja puolen vuoden ajan. Tältä pohjalta laadin myös Helsingin aikuisopiston kuva- taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman. Valta- kunnallista opetussuunnitelmaa noudattava kaksi- vuotinen perusopetus alkoi 1993”. ”Kahden vuoden tiivis oppimisjakso on intensii- vinen ja tarjoaa mahdollisuuden nopeaan kehittymi- seen. Toisaalta kuvataiteen perusopetuksen OPS on laajuudeltaan tappava. Uupumus iskee osaan oppi- laista. Mutta moni oppilas on tullut muille kursseille myöhemmin ja usea on päässyt ammatilliseen kou- lutukseen.”

Mitä voi opettaa?

Taideopetukseen kuuluu oivallus, että ei ole yhtä tai- Taidegrafiikan opiskelu menossa, kuva keväältä 2010. detta jonka voisi oppia: ”Ei ole olemassa tiettyä tai- detta kokonaisuutena, jota voi opettaa. Pitää lähteä liikkeelle omasta koulutuksesta ja omasta taiteesta. on edistytty samaan suuntaan. Taivallahden koululla Koetin kehittää opetusta sellaiseksi, jossa olisin itse musiikin opetukselle on järjestynyt hyvin tilaa” (käden halunnut olla aloittelijana. Vuosi vuodelta tuli tär- taidoista ks. Helena Tirkkosen tarina). keämmäksi käsitellä opetuksessa samoja teemoja sekä Kuvataiteen opetus – laajalla skaalalla – on ollut asioita kuin taiteellisessa työssä. Tein itse ensin ja toin Hannun työsaran pääkohde. ”Kokeileminen on ollut niitä kokemuksia opetuksen lähtökohdiksi.” minulle välttämätöntä ja mieleistä. Vedin aikanaan ”Opetus ei saa olla liian helppoa. Vaikeat tehtävät esimerkiksi kuvataideterapian menetelmiin pereh- ovat usein myös tapa hioa opiskelijat ryhmäksi. Use- dyttävää kurssia, jolle onneksi sain pätevän opetta- asti keskeinen opetuksen paikka on palautekeskus- jan myöhemmin. En toki yrittänytkään opettaa te- telu. Siellä jokainen näkee samasta tehtävästä erilai- rapoimista vaan yleisesti sitä, mitä menetelmiä kuva- sen ratkaisun: ”Näinkin voi ajatella.” taideterapiassa käytetään. Liki kaikilla kursseilla on ”Olen laittanut ihmiset kirjoittamaan kuvasta. hyödynnetty Helsingin kuvataidetarjontaa galleria- Tämä on ollut monelle täysin käsittämätöntä. Olen ja museokierrosten muodossa. Ulko- ja kotimaassa näyttänyt kuvia taidehistoriasta ja laittanut oppilaat on tehty matkakursseja – mm. Roomaan yhdessä ita- piirtämään muistiinpanoja näkemästään. Tai näytin liankielen opettajan kanssa. 1990-luvun alussa Sza- videopätkiä eri elokuvien alusta, ilman selityksiä. Ja layn Santtu otti yhteyttä ja sen myötä alkoivat kurs- sitten keskustelua: mitä nähtiin, miltä se tuntui, jne. sit Felsöörsissä, Balatonilla.” Nämä tilanteet herättävät tärkeitä kysymyksiä, joihin ”Jo 80-luvulla aloitin kuvataiteen peruskurssit, ei ole vain yhtä vastausta, jos sitä yhtäkään. Kuvataide joissa oppilaille mahdollistettiin pitkäjänteinen ja ta- herättää kysymyksiä, ei vastaa niihin!” voitteellinen oppiminen. Kurssit olivat edellä aikaansa ”Taidetta ei voi tulla opiskelemaan siksi, että siellä ja ylitarkastaja Inari Grönholm pyysi minut Opetus- olisi hauskaa. Opettajana ei voi taata onnistumisen hallituksen työryhmään suunnittelemaan valtakun- elämyksiä. Epäonnistumisen mahdollisuus on aina nallista kuvataiteen perusopetusta. Kävi ilmi, että läsnä.” Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 186

”Opistolla oli myös jossain vaiheessa kansalais- ja työväenopistojen opettajien auskultointia. Olin vas- tuussa kuvataideopettajiksi auskultoivista. Koetin je- kuttaa porukkaa eri tavoin, mutta ryhmä reagoi lois- tavasti. Käsiteltiin mm. asiaa LAATU. Mitä se tar- koittaa käytännön työssä – vähintään yksi A4, kiitos. Tulos oli äärimmäisen herkkää ja hienoa kuvailevaa tekstiä. Pitkiä päiviä aamuyhdeksästä iltaan, jolloin kierrettiin kuuntelemassa toisten tunteja ja pitämässä omia näytetunteja.”

Kaksikymmentäneljä vuotta ja rapiat päälle – mitä jäi käteen?

Kaikissa työyhteisöissä on omat ryppynsä ja kompas- tuskivensä. ”Isoimmat kiistat olivat siitä, mitä kuuluu työhön ja mitä ei. Ja miten lisätyö korvataan, jos kor- vataan. Lisäksi välillä EI oli EI, vaikka itse olisi pitä- nyt asiaa tärkeänä.” Tästä huolimatta opisto on Han- nulle ollut hyvä työpaikka. ”Varmasti paras työpaik- kani. Uutta on saanut suunnitella ja kokeilla. Työn ohessa opiskeluun on rohkaistu ja tärkeimmälle eli omalle taiteelliselle työlle on jäänyt aikaa. Verrattuna kunnallisiin kouluihin aikuisopistossa on vähän byro- kratiaa ja jäykkyyttä.” Tärkeimmäksi panoksekseen taideopetuksessa Hannu kokee toimintaa kuvaavat tavoitteet ja sisällöt. ”Tavoitteista tärkeimmät ovat taiteellisen ilmai- sun ja kuvallisen ajattelun kehittäminen, oppilaiden omien voimavarojen löytäminen ja taiteellisen laadun etsiminen ja tunnistaminen. Uuden oppimisessa on kyse muistamisesta ja vuorovaikutteinen oppiminen on prosessi, jossa todellisuus hahmotetaan uudes- taan.” Hannu jäi eläkkeelle aikuisopistosta kesällä 2009. Päätoiminen taiteilijuus jatkuu.

Elävän mallin piirustus, vaihe 1. Kuvasarja keväältä 2010.

Elävän mallin piirustus, vaihe 2. Keskellä opettaja Kimmo Tolin.

Elävän mallin piirustus, vaihe 3. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 187

FM Niina Kerppola ja FM Mer- ja Suvanto ovat Helsingin aikuis- opiston päätoimiset vieraan kielen opettajat ja opetusalueensa kou- lutuspäälliköt. Niina Kerppola on vuonna 2004 opistoon valittu eng- lannin kielen opettaja ja Merja Su- vanto vuonna 1980 opiston palve- lukseen tullut espanjan ja ranskan kielen opettaja.

Niina Kerppola ja Merja Suvanto Pieni aikamatka vieraiden kielten opiskeluun opistossa eri vuosikymmenillä

Opetus 1960-luvulla Opetus 1970-luvulla

ieraiden kielten opetuksen tehtäväkäsitys oli tie- Audiolingvaalisen metodin läpimurto Suomessa ta- Vdon antaminen kielestä. Opetettavat kielet opis- pahtui 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Opistokin alkoi tossamme olivat englanti, ruotsi ja saksa, 60-luvun tarjota opiskelijoilleen kielistudiokursseja. Kielten- loppupuolelta myös ranska. Harrastetavoitteistenkin opetuksen tehtävänä oli antaa valmiuksia kohdekie- kurssien päämäärä oli sama kuin kouluoppimisessa: len suulliseen käyttöön. Metodina suulliseen kielitai- sanaston kartuttaminen ja virheettömyys. Oppimate- toon pyrittäessä oli audiolingvaalinen drillaus eli mal- riaali oli sama kuin oppikouluissa ja opetusmenetel- lin kuuntelu-, toisto- ja muunteluharjoitukset. Tämän mänä oli kielioppi-käännösmetodi. Aikuisille laadit- metodin myötä alettiin kiinnittää huomiota ääntämi- tuja oppimateriaaleja alkoi ilmestyä eniten opetetuissa seen ja intonaatioon. Ongelmana vain oli, että har- kielissä 60- ja 70-luvun vaihteessa. Vuosikymmenen voin opiskelija törmäsi harjoiteltuihin ärsykkeisiin lopussa ulkomaanmatkat alkoivat halveta ja maailma käytännön elämässä. Pian myös huomattiin, ettei ko- kansainvälistyä. Ihmisille ei enää riittänyt kirjallinen neen kanssa keskustelu ole mielekästä, ja opiskelijat kielitaito. halusivatkin usein jäädä kielistudion asemesta luok- kaan luonnolliseen vuorovaikutustilanteeseen. 70- luvun puolivälissä alkoi eri kieliin ilmestyä tilanne- pohjaista oppimateriaalia. Espanjan ja italian opetus aloitettiin 1973. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 188

Kielten opiskelua opiston kielistudiossa 1970-luvulla.

Englannin kielen opettaja Anneli Kekko- Englannin kielen testauksia järjestettiin opiskelijoille ilmoittautumisten nen, joka oli opiston palveluksessa vuosina yhteydessä, kuvassa opettaja Liisa Fräki 1970–1980-lukujen vaihteessa. 1967–2003. Anneli oli opiston ensim- mäinen päätoiminen opettaja vuodesta 1971 alkaen, myös apulaisrehtori kahden vuosikymmenen aikana.

Merja Suvanto antamassa opintoneuvontaa opiston 40-vuotistapahtumassa syksyllä 2001. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 189

Englannin kielen opettaja Rod Dowling opiston pikkujou- Mariitta Hietala on toiminut ranskan ja espanjan kielen luissa vuonna 2008. Dowling on kääntänyt tämän teoksen opettajana opistossa vuodesta 1984 lähtien. englanninkieliset tekstit.

Opetus 1970- ja 80-lukujen vaihteessa Opetus 1980-luvulla

Tehtäväkäsitys vuosikymmenten vaihteessa oli, että Tavoitteena oli kommunikatiivinen kompetenssi, opetuksen tulee olla opiskelijakeskeistä kommuni- johon sisältyy kielen suullinen ja kirjallinen hallinta. koinnin maksimoimiseksi. Tavoitteena oli opiskeli- Kielen rakenteiden hallinta – kielitieto – on taidon jan selviytyminen kohdekielellä todellisissa tilanteissa. kehittymisessä tärkeä, mutta kaikilla kursseilla tulee Opetuksen toimintastrategiana oli opiskelijakeskeis- kielenkäytön harjoittamista jatkaa itsenäiseen, oma- ten työtapojen – pari- ja pienryhmätöiden – runsas kohtaiseen viestintään, ts. kielitaidon tasolle kielen käyttö suullisen kielitaidon harjoittamiseksi. Useim- osa-alueita integroiden. Kieltenopetuksen tavoitteena miten harjoiteltiin tilanteita, joihin matkailija joutuu oli myös saada oppijat ottamaan vastuu oppimises- matkustaessaan kohdekieliseen maahan. Harjoituk- taan (’oppimaan oppiminen’). Menetelmänä oli oh- set olivat kuitenkin vasta esikommunikatiivisia, nä- jata oppijaa opiskelutaitojen kehittämisessä, itseluot- ennäisviestintää aikaansaavia, koska tilannetta harjoi- tamuksen kehittämisessä (eli uskaltamisessa ilmaista teltiin mallin mukaan, mutta siitä ei vielä edetty va- itseään vieraalla kielellä) sekä kehittämään käsitys- paampaan kommunikaatioon. tään kielestä, kielellisestä viestinnästä ja kohdekieli- sen maan kulttuurista. Kaiken kaikkiaan työtä han- kaloittava ristiriita oli oppimateriaalien puutteet ja puute, mikä johti opettajat laatimaan itse opetusma- teriaalinsa ja monistamaan sen opiskelijoilleen. Sug- gestopedia, jossa musiikkia, liikuntaa, visuaalisia apu- keinoja sekä roolihahmoja käytettiin avuksi oppimi- sessa, innosti n. 80-luvun puolivälistä 90-luvulle asti. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 190

Opetus 1990-luvulla

90-luvun alkupuolella iskeneestä lamasta huolimatta vieraiden kielten kysyntä jatkui vilkkaana. Edelleen pyrittiin tarjoamaan kielten opetusta suggestope- dian sovelluksina sekä draaman ja eläytymisen avulla. Myös uusi oppimiskäsitys, elaborointi, löi itsensä läpi 90-luvun puolivälin aikoihin. Sen ydin oli, että opis- kelija työstää ja soveltaa opitta- vaa sanaa tai rakennetta mahdol- lisimman monessa omassa vies- tinnällisessä lauseessa ja lisäksi erilaisissa laajemmissa asiayhte- yksissä. Jo suggestopediassa so- vellettu käsitys, että ihmiset op- pivat eri tavoin (kinesteettinen, Merja Suvanto espanjan kielen ryhmän vetäjänä keväällä 2010. auditiivinen, visuaalinen oppi- jatyyppi) korostui 90-luvun ku- luessa ja heijastui opetusmeto- deissa. Opiston tarjontaan tuli nyt myös työelämän kielikurs- seja eri kielissä. Samoin todis- tukseen tai tutkintoon tähtäävät kurssit lisääntyivät. EU-neuvot- telut voimistivat englannin ky- syntää entisestään sekä myös ranskan ja saksan opiskelija- määrät lisääntyivät huomatta- vasti. Suomen EU-puheenjoh- tajakaudella alettiin huomata, että Euroopassa tarvittiin monia muitakin kieliä, mm. espanjaa ja italiaa. Yllättäen myös ruot- sin kielen tarve lisääntyi selvästi, mikä heijasti ruotsalaisten fir- mojen esiinmarssia Suomessa. Opetuksen painopiste oli edel- Niina Kerppola aktivoimassa englannin kielen opiskelijoitaan. leen suullisen kielitaidon kehit- tämisessä, mutta kiinnostus laa- dukkaaseen kirjoittamiseen ja rakenteiden nopeaan kertaami- seen kasvoi. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 191

Kiinan kieli on ollut viime vuosina suosittu opiskeluaine, opettajana Baili.

Opetus 2000-luvulla kuminen ovat tulleet osaksi opetusta. Mikä tärkeintä, ne ovat tulleet myös opiskelijoiden ulottuville opis- Vuosien saatossa eri suuntaukset ovat tasautuneet, kelun ohella heidän yksityiselämässään. Näin opis- ja nykyisin vallitsee eklektinen eli monesta lähteestä kelu nivoutuu elämään, ja kieli toimii netin loputto- ammentava todellisuus, jossa kommunikatiivisuus on mia resursseja käyttäessä välineenä harrastuksissa ja edelleen yhteinen nimittävä tekijä. Kulloinkin käy- tiedonhankinnassa alueilla, jotka kutakin eniten kiin- tettävä menetelmä tukee sitä päämäärää, joka kielen nostavat. Myös opettajan rooli on on muuttunut 60- opiskelulle asetetaan, ts. puhumaan oppii parhaiten luvun auktoriteetista 2000-luvun mentoriksi, taus- puhetta harjoittamalla, kuulemaan kuuntelemalla, jne. tatukijaksi, joka luo oppimiselle otollisen ilmapiirin Kommunikaation tukirankana ovat kielen rakenteet, ja erilaisia mahdollisuuksia käyttää kieltä mahdol- joita on tunnettava riittävästi eri kielenkäyttötilan- lisimman luontevissa tilanteissa. Opiskelijat halua- teisiin nähden. Opiskelumotivaation huomioonot- vat edelleen kehittää erityisesti suullista kielitaitoaan, taminen on korostunut entisestään. Aikuisella opis- koska on paljon aikuisia, jotka eivät saaneet kouluai- kelijalla useimmiten kielen käyttö käytännön arki- kanaan riittävästi tilaisuuksia harjoittaa puhumista. elämän ja matkailun, mutta myös työn puitteissa on Myös kilpailu opiskelijoiden vapaa-ajasta on tuonut tärkein päämäärä. On lisäksi opiskelijoita, jotka opis- lisää haastetta kieltenopetukselle: sen tulee olla teho- kelevat kieltä lähinnä esteettisiä ja älyllisiä pyrkimyk- kasta ja motivoivaa, mutta myös hauskaa! siään toteuttaakseen. Viime vuosina opetusteknologia ja reaaliaikaisuus ovat tulleet näkyvämmäksi luokka- Opetus 1960-luvulla – Opetus 1980-luvulla -osiot on huoneissa tietokoneiden, datatykkien ja dokument- mukaeltu opiston päätoimisen ruotsin kielen opettajan FM tikameroiden muodossa. Lehdistön ja televisio-oh- Ilona Koskelan tekstistä teoksessa ’Ei koulua vaan elämää jelmien seuraaminen, kulttuuriin ja matkailuun jne. varten’. Virkailijain kansalaisopisto, Julkaisuja 2, Helsinki liittyvät nettisivut ja jopa sosiaalisissa verkoissa liik- 1990. Oy Multor Ab. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 192

Päivikki Kumpulainen on kirjakauppiaspariskun- nan tytär Ylä-Savosta. Hän tutustui työelämään toimiessaan vanhempiensa yrityksessä apulaise- na. Työura jatkui Helsingin yliopistossa toimisto- ja hallintotehtävissä. Ay-toimintaan hän pereh- tyi toimiessaan TVK-laisen ja virkamiesliittolaisen paikallisyhdistyksen HYHY:n luottamusmiehenä ja puheenjohtajana sekä Yliopistojen ja tutkimus- alan liiton YHL (entinen KHL) järjestö- ja pää- sihteerinä, myöhemmin puheenjohtajana. Vuo- desta 2004 lähtien Päivikki Kumpulainen on toi- minut STTK-laisen Palkansaajajärjestö Pardian kansainvälisten asioiden asiantuntijana. Päivikki Kumpulainen suoritti ylioppilastutkin- non Ressun iltalinjalla vuonna 1987. Valmentavaa opetusta hän sai silloisesta Virkailijain kansalais- opistosta, jossa hän on opiskellut muitakin oppiai- neita, mm. avoimessa yliopistossa. Helsingin yli- opistossa hän on suorittanut valtiotieteen maiste- rin tutkinnon.

Päivikki Kumpulainen Virkailijain kansalaisopisto – elinikäisen oppimisen mahdollistaja

irkailijain kansalaisopiston, myöhemmin Hel- ulkopuolella. Opisto auttoi minut aloittamaan yli- Vsingin aikuisopiston rooli on ollut minun elä- opisto-opinnot, pääsemään yliopisto-opiskelijaksi ja mässäni merkittävä ja mahdollistaja. Toimihenkilö- suorittamaan myös yliopistotutkinnon. Olen myös ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitossa ei puuttunut nauttinut sen laaja-alaisesta muusta opetusannista, kekseliäisyyttä, kun se aikoinaan perusti Virkaili- kuten useista kielikursseista sekä improvisaatio- ja jain kansalaisopiston jäsentensä ja myös muiden tie- ilmaisukursseista. don tarpeita tyydyttämään. Nykyisin tuota kekse- Ihmisen elämää ja valintoja ohjaavat monenlai- liäisyyttä kutsuttaisiin innovaatioksi. VKO, nykyi- set rationaaliset ja irrationaaliset asiat ja sattumat. nen Helsingin aikuisopisto on ollut edelläkävijä ja Nuorena kotikylän kuviot alkoivat käydä ahtaiksi ja ennakkoluuloton sekä järjestämänsä opetuksen si- muutto jonnekin pois oli edessä. Tie kulki pääkau- sällöissä että toteutuksessa. Se on tarjonnut mah- punkiseudulle sisarten ja kavereiden perässä. Tuolloin dollisuuden työn, perheen ja opiskelun yhteenso- lukio jäi kesken, ja työt ja myös perhe Helsingissä vittamiseen jo paljon aikaisemmin kuin näiden asi- tulivat kuvioon. Ylioppilastutkinnon olin kyllä päät- oiden tärkeydestä on alettu julkisuudessa puhua ja tänyt suorittaa ja hankkia sen jälkeen muuta koulu- tällaisia mahdollisuuksia vaatia. Olen saanut ja voi- tusta. Tällä päätöksellä ja myöhemmillä tapahtumilla nut opiskella yhdessä ja samassa opinahjossa monia on kohtalon yhteys Virkailijan kansalaisopistoon, ny- eri aihepiirejä ja hyödyntää oppimaani työssä ja työn kyiseen Helsingin aikuisopistoon. Minulle kaksi ra- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 193

kasta ja merkittävää opinahjoa ovatkin olleet VKO ja peisiini sopivaa. Tarjolla oli sekä avoimen yliopiston Helsingin yliopisto. opetusta että lukio-opetusta. Lukio-opetus oli järjes- Käsikirjoitus opintoputkesta toteutui kuitenkin tetty joustavammin kuin muissa ilta-ahjoissa. Avoi- hieman eri järjestyksessä kuin olin suunnitellut - niin men kurssit oli suunnattu alaltaan ja sisällöiltään kuin elämässä usein asiat menevät. Seitsemänkym- juuri työssäkäyville ja myös ay-aktiiveille: muun mu- mentäluvulla oli helppo saada työtä ja vieläpä koulu- assa työoikeutta ja sosiaalipolitiikkaa. Halusin tes- tukseen nähden ihan kohtuullisella palkalla. Lisäksi tata niitä molempia – ehdottomasti ja mahdollisim- työsuhteet olivat varmoja ja ikuisiksi ajateltuja. Nä- man nopealla aikataululla. köpiirissä ei välttämättä edes ollut painetta lisäkoulu- Lukio-opetus oli järjestetty juuri työssäkäyvää vir- tuksen hankkimiseen, puhumattakaan uudelleenkou- kamiestä, virkailijaa ajatellen kolmena – neljänä il- lutuksesta. Elinikäisestä oppimisesta tai useamman tana viikossa Ressun iltalukion opetusohjelman mu- ammatin hankkimisesta elämän aikana ei juurikaan kaisesti. Aikaa jäi myös kotona olemiseen ja ennen vielä puhuttu. kaikkea itseopiskelulle, joka aikuiselle on luonteva Pitkähköksi venähtäneen työssäolojakson jälkeen opiskelutapa ja –tekniikka. Vaikka olin koulussa ollut, minusta alkoi kuitenkin tuntua siltä, että olisi men- tytöille tavanomaisesti, tunnollinen oppilas ja pulpe- tävä elämässä eteenpäin ja toisaalta olisi myös mu- tin kuluttaja, olin kuitenkin aina haaveillut siitä, että kava vaihteeksi taas opiskella. Suunnitelmista poike- voisin omatoimisesti paneutua asioihin ja hankkia ten tulivat ensin kysymykseen kuitenkin ammatilli- tietoa ja että minulla olisi joku ohjaaja ja tukipilari, set opinnot – ei suinkaan aiemmin suunniteltu lukio jonka puoleen tarvittaessa kääntyä. Tämä haave to- ja ylioppilastutkinto. Koska aikaa kouluajasta oli jon- teutui Virkailijan kansalaisopistossa. Opiskelu siellä kin verran vierähtänyt, oli testattava ensin omia opis- perustui pitkälti omatoimiseen työhön, ja opettajat kelutaitojaan ja oppimiskykyään ikään kuin varmem- olivat juuri noita toivottuja sparraajia ja trainereita, massa ja omasta mielestä helpommassa, ammatilli- jotka kohtelivat oppilaitaan aikuisina ja yksilöinä. sessa opinahjossa. Opistossa oli myös hyvät ja viihtyisät opetustilat ja Vaikka iltalukioita oli jo suurissa kaupungeissa, ja hyvätasoinen opetus- ja oppimisvälineistö. Eikä koh- ylioppilaaksi kirjoittaminen oli mahdollista iltaopin- dallani ole kysymys siitä, että aika kultaa muistot, sillä ahjoissa, opetus ja oppitunnit järjestettiin niissä vielä VKO oli kaikin puolin mallikelpoinen oppilaitos ai- poikkeuksetta viitenä iltana viikossa ja työajan jäl- kuisopiskelijalle. keen ilta kahdeksaan ja yhdeksään kestävinä sessi- Luokan ryhmäkoko oli pieni ja henki ja ilma- oina. Opetusjärjestelyt olivat vielä hyvin perinteisiä piiri oli hyvä, joustava ja kannustava. Kävimme jos- ja joustamattomiakin. Tällainen järjestely tuntuikin kus syömässä yhdessä oppituntien jälkeen, ja joskus mahdottomalta tuolloin työssäkäyvälle yksinhuolta- saimme kutsun opiskelukaverin kotiin illanviettoon. jalle. Sitä paitsi olin myös korviani myöten ammatti- Joskus vain menimme istumaan iltaa ja puhumaan yhdistysaktiivi, ja iso osa vapaa-ajasta meni yhdistyk- työstä ja elämästä. Pystyimme siis sovittamaan ai- sen toimistolla ja ay-tilaisuuksissa. katauluihimme myös ”opiskelijaelämää”. Ryhmämme Työpaikassani, Helsingin yliopistossa olin liitty- muodostui hyvin monenlaisista ja erilaisissa elämän- nyt silloiseen tvk-laiseen ja virkamiesliittolaiseen am- tilanteissa olevista ja eri- ikäisistä ihmisistä. Ikähai- mattijärjestöön. Olin identiteetiltäni vahvasti virka- tari oli suuri, ja enemmistö opiskelijoista oli naisia, mies ja toimihenkilö. Myös yliopisto-opinnot olivat jotka olivat tulleet opiskelemaan joko vain päättääk- alkaneet kiinnostaa, mutta yliopisto-opiskelua varten seen keskenjääneen lukion tai saadakseen ylioppi- tarvittiin ylioppilastutkinto. Harmi, että jätin koulun laan statuksen tai jatkaakseen esimerkiksi yliopis- joskus kesken, sillä aikuisena ei kerta kaikkiaan enää tossa. Osa meistä suoritti yhtä aikaa ylioppilas- ja huvittanut mennä perinteiselle koulunpenkille. Miten yliopisto-opintoja. Joku oli yliopisto-opinnoissaan tähän monimutkaiseen yhtälöön voisi vielä mahdut- jo syventävien opintojen vaiheessa. Mitkä mahdol- taa lukion ja yliopisto-opinnot? Selvitellessäni erilai- lisuudet ja mikä uskomaton porukka, joka poikkeuk- sia vaihtoehtoja löysin Virkailijain kansalaisopiston setta yhdisti työn, perheen ja vaativat ja monipuo- opetusohjelman. Sen anti oli erinomainen ja juuri tar- liset opinnot. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 194

Opettajista kaikki ovat jääneet pysyvästi mieleeni, miten tärkeää ihmiselle on osata hyvin omaa äidin- jotkut ehkä syvemmin kuin toiset. Työoikeutta opis- kieltään, osata ilmaista itseään ja kommunikoida ja kelimme Turun yliopiston vaatimusten mukaan Pet- tulkita lukemaansa. Kuinka usein opettaja näkeekään teri Ojasen ohjauksessa. Hänen kanssaan tapasimme vaivaa oppilaansa aineen kanssa niin paljon, että lu- myöhemmin silloin tällöin myös työn merkeissä ny- ettaa sen jollakin kolmannella osapuolella, asiantun- kyisessä STTK:ssa. Sosiaalipolitiikkaan johdatteli tijalla ja järjestää aineesta keskustelu- ja väittelytilai- Helsingin yliopiston vaatimusten mukaan tuolloin- suuden koko ryhmän kesken. Muun muassa näin kävi kin rehtori, Urpo Kallio, ja valtiotieteellisen tiedekun- minulle, Merenheimo haastoi ja osallisti koko ryh- nan valintakokeisiin preppasi Marja-Leena Solovjew. män rakentavalla tavalla. Luulenpa, että hieman roh- Lukion opettajista on erityisesti jäänyt mieleeni äi- keasti naisen asemaa käsitelleen aineeni analysoin- dinkielen opettajamme Kaarina Merenheimo. Hän nista oli hyötyä muillekin kuin vain minulle. oli asialleen ja aineelleen täydellisesti antautunut, mo- Opiskeluni nykyisessä aikuisopistossa ei tähän nipuolinen ja hyvä opettaja; vaativa, mutta ammatilli- lopu, sillä se on varsinainen elinikäisen oppimisen op- sesti oikealla ja vastuullisella tavalla. Jälkeenpäin voi pilaitos, joka muuttuu ennakkoluulottomasti ajassa ja oman kokemuksensa kautta ymmärtää, että hän tiesi, ajan tarpeiden mukaisesti. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 195

FM Kaarina Merenheimo toimi opiston äidinkielen opettajana 30 vuoden ajan vuosina 1968-1998 (pää- toimisena vuodesta 1976 alkaen). Rehtori Urpo Kal- lio haastatteli häntä 25.5.2010. Haastattelun pää- paino on opiston koulukursseissa (lukio- ja perus- kouluopetuksessa), jotka olivat opiston toiminnan painopistealueena toiminnan alkuvuosikymmeninä.

Kaarina Merenheimo Äidinkielen opettajasta tuli suomen kielen opettaja

oimit opistossa äidinkielen päätoimisena salaisopiston nimi mainittiin, tuttu sanoi, että soitapa opettajana kolmenkymmenen vuoden ajan. rehtorille. Minä soitin, oli siis syksy -67, ja rehtori MitenT ja miksi hakeuduit Virkailijain kansalais- Peltoniemi kiinnostui minusta. Hän kutsui minut opistoon? haastatteluun ja tapaamiseen ja sitten hän sanoi jyr- Olin saanut opettajan pätevyyden, mutta olin maa- kästi, että Teillä ei ole mitään velvollisuutta olla pit- laistyttö eikä minulla ollut suhteita. Omalla auskul- kään siellä Helsingin keskusopistossa. Tulkaa tänne, tointikurssillani oli aika paljon opiskelijoita, jotka koska me tarvitsemme kohta opettajan! Kysymys oli olivat jo saaneet itselleen työpaikan. Minulla ei ollut koulukursseja kertaavista kursseista, seitsemän tuntia tällaisia tuttuja ja niinpä sitten, kun syksy -67 tuli, viikossa töitä. Se ei ollut todella kovin paljon, mutta minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hakeutua tämähän oli kunniallinen paikka. Sovimme siitä, että Helsingin keskusopistoon. Se oli siihen aikaan melko tulen keväällä -68 tänne, tulin ja jäin. Rehtori Pelto- tuntematon peruskoulu lähinnä niille, jotka olivat jos- niemi valitsi itse kaikki tuntiopettajat. Meillä oli oi- takin syystä lentäneet peruskoulusta ulos. Siellä oli kein hyvä yhteistyö. Voin sanoa, että rehtori Pelto- pätevät opettajat, myös pätevä omistaja. Sinne minut niemi oli pelastukseni. hyväksyttiin, äidinkielen opettaja puuttui ja siellä olin melkein koko syksyn. Se oli kieltämättä aika kova Työtehtäväsi muuttuivat moneen kertaan opis- paikka nuorelle aloittelevalle opettajalle, mutta sel- tossa. Eräs tekijä oli se, että koulukurssit jouduttiin visin. Jos joku lunttasi, hän tiesi, mihin siitä joutui. lopettamaan vähäisen kysynnän takia urasi ai- Muuan tuttavani sanoi kerran, että on sellaisia- kana. Voitko kuvailla oman opettajaroolisi kehitys- kin oppilaitoksia kuin kansalaisopistot. En ollut var- vaiheet tässä opistossa? maan kuullutkaan niistä eikä Norssissa ollut varau- Yleisvaikutelma kolmenkymmenen vuoden ajalta duttu tällaisiin vaihtoehtoihin. Kun Virkailijain kan- on se, että äidinkielen opettajasta tuli lopulta suo- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 196

Opiston ensimmäinen lukioryhmä opiskelee matematiikkaa yliopettaja Martti Kaipaisen johdolla Töölön Yhteiskoulun tiloissa.

men kielen opettaja. Aloitin keskikoulun oppimäärää tavattoman ystävällisiä, joten sitoutuminen opistotyö- kertaavilla kursseilla. Sen lisäksi tulivat lukiokurssit, hön tapahtui tavallaan siinä sivussa. Halusin auttaa koska edellinen opettaja oli lähtenyt muualle. Kolmas näitä ihmisiä, ryhmät olivat pieniä ja he kohtelivat vaihe oli peruskoulun yläaste, joka alkoi vuonna 1975 minua kuin kullannuppua. Sen lisäksi täällä oli mie- ja muuttui kaksivuotisesta kolmivuotiseksi. Neljättä lestäni mukavaa ja työtoverit olivat reiluja. Tein omaa tehtäväkenttää kuvaisin kirjoittaja- tai kirjoittamis- työtäni yksin täällä. Olin vastuussa ihmisistä, jotka kursseilla. Siihen aikaan olivat muotia luova kirjoit- tulivat kerran viikossa äidinkielen kurssille. taminen ja luovan toiminnan kurssit. Muistaakseni rehtori Purhonen lähetti minut Mikkeliin harjoit- Mitkä olivat työsi parhaat puolet ja mitkä koit telemaan tätä puolta ja näin syntyi luovan kirjoitta- suurimmiksi työsi vaikeuksiksi täällä? misen kurssi Kirjoittajapiiri vuonna -86, sitten tuli- Paras puoli oli varmaan työn itsenäisyys. Rehtorit vat oikeinkirjoituskurssi ja kielenhuoltokurssi lähinnä eivät puuttuneet opettajien tehtäviin. Sellaiselle, joka TVK:laisille, koska niitä oli toivottu. Viidentenä koh- selvisi yksin, tämä itsenäisyys oli hyvä puoli. Toinen tana tuli asioimiskirjoitus. Luovuushan on eri asia, se asia oli opettajan mahdollisuus kouluttautua, mikä oli on vapaampaa kuin asioimiskirjoitus, johon kuului re- tuohon aikaan harvinaista. Kun kesäkursseilla tapa- ferointia ja prosessikirjoittamista ja virkakielen kar- sin muita äidinkielen opettajia, huomasin, että eivät simista omista teksteistä. Kuudentena tuli maahan- kunnat eivätkä niiden koulut maksaneet opettajien muuttajien opetus, joka oli loppuvuosien uusi alue ja täydennyskoulutusta. Opettajat jupisivat aina näistä jossa riitti haastetta. rahoista, kun joutuivat itse maksamaan oman kou- lutuksensa. Virkailijain kansalaisopisto on minusta Teit elämäntyösi täällä opistossa. Mitä tämä työ hoitanut hienosti sen asian, jos opettaja on ollut halu- antoi sinulle? kas kehittämään itseään. Suurimpiin vaikeuksiin kuu- Sana elämäntyö on kyllä oikea, koska muuta elämän- lui työn yksinäisyys. Aina piti mennä jonnekin kurs- työtä minulla ei koulupuolella tai opetuspuolella ole- sille kuullakseen, mitä Suomessa tapahtuu, mitä ken- kaan. Pidin siitä, että täällä oli aikuisia, joita en ollut tällä tapahtuu. Yksinäisyys loppui 1980-luvulla, kun kohdannut esimerkiksi auskultoidessa. He olivat työ- me rupesimme täällä tekemään yhteistyötä opettajien täni tukevia, he näkivät, että minä olin noviisi, mutta kesken. Sitten oli niin paljon työtä, että hyvä kun mu- silti pätevä. Tiesin, mitä tunnilla tehdään. He olivat kana pysyi, mutta ennen kaikkea se kehitti. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 197

Ylioppilaskirjoitukset ja ylioppilaiden lakitus järjes- tettiin useimmiten opistos- sa, vaikka opistolla ei ollut omaa lukion todistuksenan- to-oikeutta.

Tuleeko mieleesi joku huvittava tapahtuma pit- elävää myös tässä opistossa. Sen täytyy olla tärkeää, kältä opettajauraltasi? koska tuhannet ja tuhannet tulevat ja haluavat viet- Ei oikeastaan. Minä olin varmaan aikamoinen tiuk- tää vapaa-aikaa täällä. Voin sanoa, että teillä on var- kapipo ja kai niin keskittynyt omaan työhöni, että maan kaikki hyvin. tämä huvittavuus jäi. Totta kai tunneilla tapahtui kai- kenlaista; joku sanoi jotakin hauskaa ja se oli toisis- Nyt siirrymme tämän haastattelun keskeiseen osi- takin hauskaa. Huvittavaa ei ollut myöskään se, jos oon eli lukio-opetukseen. Virkailijain kansalais- opiskelijat huomasivat, että opettaja ei ollut kunnossa. opisto aloitti toimintansa itse asiassa lukio-ope- He kyllä sanoivat, että hieropa vähän niskaa ja saanko tuksella syksyllä -61. Työ jatkui kolmenkymme- hieroa ohimoitasi ja pyörittelepä vähän tätä peukalon nen vuoden ajan ja loppui vuonna 1991. Tämä on ja etusormen väliä, että päänsärky menisi pois. Se oli hyvin poikkeuksellista, että kansalaisopiston toi- tavallaan kuin terapiaa. Suoraa vastausta minulla ei minta lähtee tällä tavalla liikkeelle. Onko sinulla tähän huvittavuuteen ole, mutta yhteistyö oli hyvää. tietoa, miksi näin tapahtui? Kun täällä olin opettajana, hyvin usein kuulin jär- Miten näet opiston roolin tänään ja lähitulevai- jestöihmisten sanovan, että Virkailijain kansalais- suudessa? opisto oli perustettu sosiaalisen nousun väyläksi Minulla on se käsitys, että opistolla menee hyvin. TVK:laisille ja järjestöjen jäsenille. Minusta se oli Sehän johtuu työntekijöistä. En tunne nykytilannet- hienosti sanottu. TVK:laisia oli varmaan aika paljon tanne tai teidän mahdollisuuksianne niin hyvin, että opiskelijoissa. Mieleeni tulee kysymys, minkä takia uskaltaisin sanoa tähän mitään, tulevaisuudesta pu- niin monet opiskelivat. Se oli sosiaalisen nousun humattakaan, mutta minä uskon opistotyöhön. Sitä väylä, joka veti etenkin naisia ja joka tyydytti hei- on tehty niin kauan Suomessa, se on elävää ja se on dän itsetuntoaan. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 198

Kaarina Merenheimo, Urpo Kallio ja Aimo Purhonen Mikkelissä Suomen Nuoriso- opistolla opiskelemassa suunnittelun ja päätök- senteon koulutusohjelman osiota vuonna 1980.

Kielten opettajat Merja Suvanto (vasemmalla) ja Ilona Koskela. Ilona Koskelalla oli päävastuu lukio- ja peruskoulukurssien suunnittelusta opistossa. Kuva on otettu vuonna 1983.

Uudet ylioppilaat ohjelmaesitteen kannen yhteiskuvas- sa. Vasemmalta takana lakittomina opettajat Kaarina Merenheimo, Leena Mäntymaa, Lassi Mustonen, Liisa Fräki, Soile Kukkola ja Ilona Koskela, edessä rehtori Aimo Purhonen. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 199

Miten lukio-opiskelijoiden valinta tapahtui ja kuinka raa elämässä. Jotkut valtionvirkailijat olivat aika mi- suuri osa pyrkijöistä tuli valituksi opintoihin? tättömissä töissä, eivätkä päässeet eteenpäin ilman lu- Tästä minulla on aika huonot tiedot. Kun tulin opis- kiota tai ylioppilaslakkia. Se oli sosiaalisen nousun toon, olin ihan outo, en järjestöihminen lainkaan ja väylä todella, sillä he saivat ainakin palkankorotuksen, tein, mitä minua oli pyydetty tekemään. Minulla on mahdollisesti paremman työn. Tämä oli sellainen rea- se käsitys, että todistusten perusteella opiskelijat va- liteetti, joka sai ihmiset opiskelemaan. littiin. Valinnan teki alkuvaiheessa rehtori Peltoniemi, myöhemmin oli mukana ruotsin opettaja Ilona Kos- Opetit paljon lukiossa kertauskursseilla, mutta kela koulukurssien organisaattorina. Minä vastasin myös muissa opiston opintoryhmissä. Miten luon- aika pitkälle keskikoulua kertaavista kursseista. Opis- nehtisit sitä, millä tavalla lukion opintoryhmät kelijoita tietenkin karsittiin, heille pidettiin tunteja ja erosivat opiston muista opintoryhmistä? Varmaan kokeita ja katsottiin, olivatko he oppineet sen, mitä he niitten kiinteys ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lukiossa tarvitsivat. Se oli oikeastaan minun osuuteni. tunne oli selvästi suurempi. Tässä tuli esille, että lähes alusta lähtien opisto alkoi Virkailijan kansalaisopiston lukio-opiskelijat olivat järjestää kertauskursseja, aluksi lukukauden pituisena hyvin uskollista väkeä. Meillä oli vain yksi tapaami- ja myöhemmin pitempinä niille, joilla oli kulunut pi- nen viikossa kussakin aineessa. Silloin ei ollut oike- tempi aika edeltävistä opinnoista. astaan varaa olla poissa vallankin, jos he huomasivat, että heidän hyväkseen tehtiin työtä. Tästä luottamuk- Miten paljon näihin preppauksiin osallistuttiin ja sesta opettajan antamaan tukeen seurasi tavoitteelli- mikä merkitys niillä oli lukio-opiskelun onnistu- suus. Monet myös tutustuivat ryhmässä tavattoman misen näkökulmasta? hyvin omiin opiskelutovereihin, saattoivat mennä Aluksi kokeiltiin vieraissa kielissä ja matematiikassa tuntien jälkeen istumaan yhdessä ja käymään läpi neljän viikon kursseja. Ne eivät voineet riittää aikui- asioita. Sidonnaisuus ryhmään, opettajiin ja opistoon sille, joilla oli kymmeniä vuosia kulunut aiemmista oli suuri. Opettajien työn yhteinen kehittäminen opinnoista. Kertauskursseilla oli sitä enemmän väkeä, 1980-luvulla erityisesti muutti opettajien ajattelua mitä parempaan vauhtiin lukio pääsi. Moni varmuuden tässä talossa. Opiskelijat otettiin mukaan suunnitte- vuoksi tuli katsomaan, mitä muistaa. Minulla on hyvä lemaan omaa opiskeluaan. Aikuiset olivat halukkaita käsitys näistä edeltävien opintojen kertauskursseista siihen. Meillä oli selvät suunnitelmat jo ensimmäisellä opettajana. Olen sitä mieltä, että ne olivat hedelmällisiä syystapaamisella ja kevättapaamisella ja kaikki pape- niille opiskelijoille, jotka jaksoivat olla mukana. Meillä rilla opiskelijoiden arvosteltavaksi ja arvioitavaksi, oli ihmisiä, jotka olivat viisi tai kuusi vuotta opistossa, myös se, mikä heidän osuutensa oli esimerkiksi kir- ensin kävivät kertauskursseja ja sen jälkeen lukion. Mi- jallisissa töissä. Me teimme referaatteja ja monenlaista nulla on se käsitys, että lukiota edeltävien opintojen kirjallista työtä. Suunnitelmallisuus oli minun mieles- kertauskurssit olivat hyviä ja tarpeellisia. täni se, joka lisää innosti opiskelijoita olemaan läsnä.

Mitä voit kertoa lukio-opiskelijoiden taustasta ja Miten lukio-opetus kokonaisuutena oli käytännössä motivaatiosta? järjestetty? Satoja ja satoja ihmisiä tavattiin lukiossa, kaikki oli- Käytännön järjestelyistä vastannut ruotsin kielen vat erilaisia ja heillä oli erilaisia motiiveja. Yksi syy opettajamme Ilona Koskela oli yhteydessä tenttiviin tulla opiskelemaan oli se, että oli aikaa. Lapset oli- kouluihin, neuvotteli aikataulut ja tenttipäivät, jotka vat kasvaneet, rouva oli ehkä eronnut ja silloin työn sitten tenttilistana annettiin opettajille. Ilona Koskela jälkeen voi tulla tänne. Toinen syy oli, että piti to- istui omassa huoneessaan, oli päivät paikalla, oli ta- distaa itselleen, että oli ollut aika ajattelematon, kun vattoman työteliäs. Minulle jäi oman opetukseni or- oli lopettanut keskikoulun. Sitten oli sellaisia, joilla ganisointi, johon muut luottivat. Minun piti vastata ei ollut edes keskikoulusta näyttöjä eikä todistuksia. siitä, että tenttipäivänä oltiin valmiit, että kaikki oli Elinikäisen opiskelun himo oli muutamilla, esimer- selvitetty, mitä pitää lukea, mitä pitää osata ja tehtiin kiksi miehillä, joilla oli sen jälkeen enemmän peliva- siinä niin hyvää työtä kun voitiin. Lukiossa opettajilla Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 200

oli ongelma, joka liittyi opetuksen käytännön järjes- telyihin. Me aloitimme vuosi vuodelta aikaisemmin. Elokuussa lukion opettajat jo kokoontuivat suunnit- telemaan, tapaamaan oppilaita ja lukio-opetus alkoi elokuussa. Opetus päättyi toukokuun loppuun men- nessä, joten lukuvuosi oli todella pitkä.

Miten opiskelijat menestyivät ylioppilaskirjoituk- sissa? Pidän oman aineeni tuloksia melko hyvänä. Kukaan ei kai koskaan reputtanut äidinkielessä. Aina voidaan puhua siitä, saiko joku välttämättä sen laudaturin, jota hän tavoitteli. Eximiaa ei silloin ollutkaan. Opiskeli- joista voin sanoa, että he tekivät todella paljon työtä. Hyvää tulosta äidinkielessä selittää se, että äidinkie- len opiskelun lähtökohta on helpompi kuin vierai- den kielten tai matematiikan. Sitä paitsi opiskelijoilla oli elämänkokemusta ja he olivat lukeneet paljon. Äi- dinkielen opettajan työ oli helpompaa kuin muissa aineissa.

Paljonko ryhmissä keskimäärin oli hylättyjä, jos otetaan kaikki aineet huomioon? Hylättyjen osuus oli kai pienempi kuin kouluissa keskimäärin. Niin se oli ja siihen vaikutti osaltaan se, että täällä oli Kaarina Merenheimo ja Jyrki Sipilä Kaarinan läksiäisjuhlissa vuonna 1998. melko pienet opintoryhmät.. Vieraat kielet ja mate- matiikka olivat kieltämättä vaikeita, sieltä niitä hyl- käyksiä tuli. Tosin matematiikkaa ei ollut pakko kir- tusta siihen, mikä oli keskeistä, mutta äidinkielessä joittaa, usea valitsi reaalikokeen sen sijasta. meillä ei ollut tukiopetusta.

Minkälaista tukiopetusta opiskelijoille järjestettiin Miten lukio-opetus muuttui niinä vuosina, kun varsinaisen opetuksen lisäksi? olit mukana? Äidinkielessä kaikki tehtiin siellä yhteisessä tapaa- Se muuttui tavattoman suunnitelmalliseksi. Opiskeli- misessa, siis tunneilla, jossa kaikki asiat sovittiin. jatkin muuttuivat varmaan. Kun opettaja on riittävän Ei meillä ollut mitään tukiopetusta eikä sitä oike- kauan työssään ja hakee oppeja muualta, hän voi pal- astaan kukaan pyytänytkään. Tukiopetukseksi ehkä jon helpottaa opiskelijan asemaa sillä, että paljon tur- voisi sanoa sitä, että me kirjoitimme huomattavasti haa jää pois. Ylioppilaskirjoituksiin valmistauduimme enemmän niin sanottuja aineita kuin koulupuolella. viimeisen julkaistun ylioppilasainekokoelman poh- Siellä opettajat rupesivat laskemaan, kannattaako kir- jalta. Me katsoimme, minkälaisia tekstejä oli kirjoi- joituttaa paljon harjoitusaineita, kun niistä ei mak- tettu, mitä niistä oli saatu arvosanoina, niissä oli pe- seta. Kun maksetaan kolmesta, niin miksi kirjoitut- rustelut, miksi tämä oli heikko, miksi tuo hyvä. Näin taa viisi? Täällä ei laskettu näitä asioita. Tukiopetusta jopa sen vaivan, että ostin Suomalaisen Kirjallisuu- ja opinto-ohjausta oli reaaliaineissa, niissä järjestet- den Seurasta 25 prosentin alennuksella opiskelijoille tiin erilliset preppaukset. Ressun opettajat ja tentti- ylioppilasainevalikoimat heti syksyllä. Olin nimit- vien koulujen opettajat tulivat kertomaan, miten pitää täin ja olen edelleen SKS:n jäsen ja sain alennuksen, valmistautua tentteihin ja kirjoituksiin reaaliaineissa. ja seura myi myös tänne oppilaitokseen alennuksella. Se oli varmasti oikein hyvä tietoisku ja antoi opas- Niin että kaikki tehtiin, mitä osattiin. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 201

Lukio-opiskelu ja opetus loppui keväällä 1991. tuuopettajana aina tavattavissa, kun tänne tuli. Yh- Miksi arvelet opiskelijoiden kiinnostuksen lukio- teistyömme lisääntyi 1980-luvulta eteenpäin, niin opiskeluun opistossa vähentyneen niin, että toi- kuin aiemmin kerroin. minta jouduttiin kokonaan lopettamaan? En osaa vastata muulla tavalla kuin niin, että olisi- Mitkä olivat suurimmat ilonaiheesi ja ongelmasi kohan ollut tavaton määrä muuta tarjontaa. Toinen lukion äidinkielen opettajana? asia on se, että opistomme ei ollut halpa opiskeli- Ilonaiheita oli minun mielestäni paljon sen vuoksi, jalle. Kaikesta maksettiin, jokaisesta preppauksesta että opiskelijat olivat motivoituneita. Heihin syntyi ja jokaisesta tentistä. Muuttuiko sitten myös ihmis- suorastaan ystävyyssuhteita niin kuin kyllä opettajiin- tyyppi? Sitä ajattelin, kun kuuntelin Ressun äidinkie- kin ennen pitkää, kun oli oltu kauemmin talossa. Tär- len opettajaa Ulla Järvelää. Hän oli päästessään eläk- keätä oli se, että opiskelijat luottivat opettajaan. Sen keelle jokseenkin suivaantunut omaan työhönsä. Tie- huomasi siitä, että jos oli heillä oli jokin ongelma, tynlainen helppous valtasi ihmisten mielet: teen niin he tulivat keskustelemaan kahden kesken. Ilonaihe vähän, kuin on pakko. Alkoi varmasti olla myös pal- oli ilman muuta opiston maksama ja sallima täyden- jon muita harrastuksia. nyskoulutus, joka oli runsasta. En olisi jaksanut kol- meakymmentä vuotta, jos olisin jäänyt lomilla kotiin Opistolla ei ollut tuohon aikaan mahdollisuutta kesämökille. Talvella oli myös paljon kursseja. On- saada omaa todistuksenanto-oikeutta lukioon. gelmani oli usein se, että minun piti ratkaista yksin Opisto teki sen vuoksi sopimuksia Helsingin luki- jokin ongelma opiskelijoitten puolesta. Aina oli voi- oiden kanssa tenttien vastaanottamisesta. Minkä tava luottaa omiin ratkaisuihin. Keltä niitä olisi ky- koulujen kanssa yhteistyötä tehtiin? synyt? Mitä pitempään töitä tein, sitä rohkeammaksi Ressun, Tehtaanpuiston yhteiskoulun ja Karjalan yh- tulin ja ehkä se kannatti. Tietysti työ opettaa. teiskoulun kanssa olimme yhteistyössä. Kouluissa oli aika paljon eroja. Kaikkein parhaiten yhteistyö sujui Mikä on arviosi lukio-opiskelun merkityksestä Ressun kanssa. Tehtaanpuiston yhteiskoulun äidin- opiston toiminnassa? kielen opettaja oli myös mukava. Kaikki aina piilot- Mielestäni se oli status-kysymys ja tärkeä status-ky- telivat tenttejään, että mitään ei ennakkoon vuotaisi symys. Kun enemmän liikuimme Virkailijain kansa- eikä vuotanutkaan. Karjalan yhteiskoulun opettajat laisopiston opettajina palavereissa esimerkiksi koulu- olivat ehkä kaikkein vaikeimmin lähestyttäviä. Kun puolen iltaopettajien kanssa, huomasimme, että meitä vuosia tehtiin yhteistyötä, se alkoi sujua. Opiskelijaa aliarvioitiin. Joku saattoi sanoa tuosta vaan pöydän ei koskaan saanut kohdella väärin siksi, että hän oli takaa, että kaikenlaiset kansalaisopistot järjestävät lu- Virkailijain kansalaisopistosta tai että opettaja halusi kiokursseja. Silloin olisi tietysti pitänyt hypätä pys- vaatia häneltä enemmän kuin omilta opiskelijoiltaan. tyyn ja sanoa oma mielipiteensä. Totta kai me olimme Tässä suhteessa oli joskus ongelmia, mutta toimeen tunnettuja kaupungilla. Se, että tänne hakeutui opis- tultiin. kelijoita, kertoi siitä, että täällä tehtiin työtä ja että täällä saattoi saavuttaa sen tavoitteen, joka oli jää- Voitko kertoa jotakin meidän omista lukio-opetta- nyt puuttumaan. Minä pidän tärkeänä lukio-opiske- jistamme ja heidän yhteistyöstään lukio-opiskeli- lun merkitystä opiston toiminnassa sen vuoksi, että joiden hyväksi? ne, jotka meiltä pääsivät ylioppilaaksi tai saivat lu- Kyllä me yhteistyötä varmaan teimme. Aika vähäistä kion tentityksi jollakin tavalla vaikka erillisaineena, se oli ainakin alkuvuosina, meillä ei ollut silloin omia olivat ylpeitä siitä. työhuoneita täällä. Olimme kotona päivät, tulimme tunneille. Vieraiden kielten opettaminen on erilaista Nyt siirrymme tämän haastattelun viimeiseen kuin äidinkielen opettaminen ja vieraiden kielten osioon, jossa keskitymme peruskoulu-opetukseen. opettajia oli aika monta, joten heitä yhdisti varmaan Opistossa järjestettiin peruskouluaineiden opetusta yhteinen tavoite. Meillä ei ollut oikeastaan aikaa eikä vuosina 1975–88 oikeastaan jo aikaisemmin kuin ehkä niin kauheasti haluakaan. Ilona Koskela oli vas- peruskoulu oli edes Helsinkiin tullut. Mitkä olivat Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 202

sinun tehtävästi tällä peruskouluopetuksen puo- Kerro omia kokemuksiasi peruskoulun yläasteen lella? opettajana! Tehtäväni oli toimia silläkin puolella äidinkielen Ällistyin, miten paljon enemmän rohkaisua, tukea ja opettajana. Minulla on tässä ensimmäinen vuonna sen tyyppistä henkistä voimaa opettajan oli annet- 1974 aikuisille tehty peruskoulun äidinkielen op- tava opiskelijoille verrattuna lukio-opiskelijoihin. Pe- pikirja. Tätä me käytimme aluksi, koska tässä olivat ruskoulun opiskelijat olivat ujoja, monet naiset suo- keskeiset osa-alueet: puhuminen, kirjoittaminen, kie- rastaan arkoja. Monet naiset olivat myös hyvin alis- lenhuolto ja niin edelleen. Luettu on kovasti. Mutta tettuja. Monessa ryhmässä miehet olivat poliittisesti miten ikävä kirja, ei yhtään ainutta kuvaa! Tämä oli jotenkin yliherkkiä. Jos mainitsin sanan DDR, niin Kansalais- ja työväenopistojen liiton julkaisema. Kirja joku hyppäsi pystyyn ja sanoi, että mitä se tähän kuu- oli hyvään tarpeeseen, tekstit ja koko sisältö oli aja- luu, sehän on kommunistinen valtio. On kaikenlai- teltu aikuisille. Jotakin jäi puuttumaan, mutta olihan sia muistoja ja jotenkin huvittavia juttuja, jotka piti tämä tyhjää parempi. Kirja ei kuitenkaan ruokkinut osata ottaa huumorilla, ja mukavat miehet, järkimie- silmää yhtään. Opettajajohtoisesti tätä käytiin läpi, het, saattoivat purkaa tunteensa siinä paikassa. Kerran se on protokollana ja muistona siitä ajasta. En osaa sattui, että sisaropistosta tuli tänne pitämään tunteja peruskoulusta sanoa muuta kuin, että opiskelijat oli- minun tilalleni pätevä ammattiopettaja. Kun palasin vat hyvin paljon epätasaisempia kuin lukiossa. Kuka työhöni, he kysyivät, olenko minä koskaan kuunnel- nyt oli päättänyt tulla suorittamaan peruskoulun ylä- lut tätä opettajaa. Sanoin, että en ole. Miehet sanoi- astetta, hänellä oli paljon muuta mielessään; opiske- vat: ”Sinun pitäisi! Hän on agitaattori.” lutekniikka ja paneutuminen opiskeluun oli vaikeaa. Opiskelijat olivat heikompia ja heitä oli tuettava ta- Onko sinulla muistoja joistakin opiskelijoista, jotka vattoman paljon, jos siihen vain oli aikaa. ovat jääneet mieleesi? Mieleeni on erityisesti jäänyt loistavin lukiolaisryhmä, Alkuaikoina peruskoulun tentit suoritettiin Sipoon joka pääsi ylioppilaaksi keväällä 1988. Ryhmä opis- peruskouluun, kun peruskoulu ei vielä ulottunut keli täällä monta vuotta ja aloitti kertaavilla kursseilla. Helsinkiin asti. Onko sinulla mitään mielikuvia Siinä oli sellainen joukko, että opettaja oli joskus aika tästä yhteistyöstä? lujilla vaatimusten vuoksi, jotka tähtäsivät siihen, että Siellä oli opiskeluajalta tuttu lehtori ja hän suhtautui ihan kaikki saavat laudaturin. Sellaistakin sattui, että myötämielisesti yhteistyöhön. Hänellä oli varmaan joku soitti huonosti menneen tentin jälkeen Ressun kädet täynnä työtä omassa koulussaan. Mitään nega- opettajalle ja sanoi, että en halua näin huonoa nume- tiivista sanottavaa minulla ei hänestä ole. roa ja vaati selvitystä, mistä se johtuu. Se oli rohkea teko, mutta onneksi opettaja ymmärsi sen, ja ainahan Mikä merkitys oli opiston omalla peruskoulun todis- tentin voi uusia. Se oli ryhmä, joka viihtyi yhdessä ja tuksenanto-oikeudella, joka saatiin vuonna 1981? josta kirjoitti 75-vuotias, vanhin, jolla oli jo monta Se oli suuri ylpeyden aihe. Me saimme sen opiston tutkintoa, esim. kansakoulun opettajan ja gemmolo- 20-vuotisjuhlassa, johon kouluhallituksen arvoisa gin tutkinnot. Tultuaan ylioppilaaksi hän suoritti vielä edustaja tuli tuomaan ilosanoman. Se oli luottamuk- valtiotieteen maisterin tutkinnon yliopistossa ja ih- sen osoitus opistolle ilman muuta. Tietysti se helpotti metteli itsekin, että hänet otettiin sinne sisään, vaikka työtä, ei tarvinnut enää olla yhteydessä muihin kou- hän oli niin iäkäs. Se oli sellainen joukko, jota ei voi luihin ja kun olimme harjoitelleet vuodesta -75 vuo- unohtaa. He kannustivat toisiaan ja jos joku oli uu- teen -81, johan me nyt suurin piirtein tiesimme, mitä pumaisillaan, hänet kyllä nostettiin. He kokoontuivat pitäisi opettaa ja miten. Johtokunta piti hyvin tär- kymmenen vuotta ylioppilaaksi tulon jälkeen keväisin keänä sitä, että peruskoulun opiskelijoille annettaisiin ja muistelivat menneitä, osa on vieläkin tekemisissä niitä valmiuksia, joita he elämässä tarvitsevat. Tähän toistensa kanssa. He ovat sellainen ryhmä, josta voi varmaan kaikki pyrimme. Todistuksenanto-oikeus oli sanoa, että he eivät ainakaan unohda opistoa. yksi ylpeyden aiheemme, vaikkei sitä käytetty kuin vuoteen -88 asti. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 203

VTM Sari Nummela on toiminut Helsingin ai- kuisopistossa maahanmuuttajien yhteiskunta- ja työelämätietouden opettajana vuodesta 2001 lähtien 10 vuoden ajan. Hän on ollut mukana myös useis- sa EU-projekteissa ja opetushallituksen kehittämis- hankkeissa osallistuen mm. kahden oppimateriaali- kirjan laadintaan.

Sari Nummela Mamuopettajattaren tarina

stun jouluyön hämärässä lempipaikallani isoisäni nojen äärellä, edessä loistava tulevaisuus, pankkitilillä Iveistämässä keinutuolissa. Kuusen kynttilät luovat pitkä miinus ja maksussa huikea opintolaina. Huh- ympärilleen pehmeää valoa, jonka sädekehässä kuu- tikuun kirkkaan aurinkoiset päivät viettelivät ulos sen kultaiset pallot pyörivät hiljaa ilmavirran mukana raittiiseen ilmaan, mutta pankkitilin saldo muistutti, heijastaen varjokuvia vastapäiselle seinälle. Talon väki että työpaikka piti löytää ja mieluiten mahdollisim- on jo hiljentynyt levolle, vain keinutuolin hienoinen man nopeasti. Selailin lehdistä ja Internetistä tietoja narahdus rikkoo ajoittain hiljaisuuden. Olen juuri las- vapaina olevista paikoista, kun silmiini osui Helsin- kenut kädestäni Nobel-palkitun kirjailijan Le Clé- gin aikuisopiston ilmoitus. Haussa oli maahanmuut- zion teoksen. Tarina toisen maailmansodan vainoja tajien yhteiskunta-, kulttuuri-, koulutus- ja työelämä- pakenevasta juutalaistytöstä ja hänen matkallaan koh- tiedon opettaja. Tehtävä kuulosti mielenkiintoiselta, taamastaan samanikäisestä palestiinalaistytöstä saa jännittävältä ja hieman käsittämättömältä. Muistan ajatukseni lennähtämään omiin opiskelijoihini: ym- peruskoulun ja lukion loputtoman pitkiltä tuntunei- päri maailmaa kotoisin oleviin maahanmuuttajiin ja den oppilaanohjaustuntien käsitelleen lääkärin, laki- heidän elämäntarinoihinsa. Mieleeni nousee myös miehen, sähköasentajan ja ties minkä levyseppähit- tehtävä, jonka rehtori antoi minulle ennen joulua: saajan työtä, mutta en muista keski-ikäisen, hieman minun pitäisi kirjoittaa juttu työstäni, opiskelijoistani pyöristyneen, permanenttikiharaisen naisopetta- ja kokemuksistani opiston 50-vuotisen taipaleen kun- jamme puhuneen mistään tällaisesta. Halusin ehdot- niaksi julkaistavaan juhlakirjaan. Jouluyön kiireettö- tomasti tietää tehtävästä lisää. Kädet innostuksesta ja mässä rauhassa ja hiljaisuudessa ajatukseni alkaa vael- jännityksestä täristen näppäilin opiston yhteyshen- lella ajassa taaksepäin noukkien muistini kätköistä ta- kilön numeron puhelimeeni ja odotin linjan aukea- pahtumia, tarinoita, tunnelmia, ihmisiä ja kasvoja. mista. Hetken kuluttua sointuva miesääni linjan toi- Elimme kevättä 2001. Olin juuri valmistunut yli- sessa päässä jo kertoili tehtävästä, kyseli osaamises- opistosta valtiotieteiden maisteriksi. Takana oli vuo- tani ja lopulta kutsui minut haastatteluun. Muutaman sien istuminen toinen toistaan korkeampien kirjapi- päivän päästä suuntasin askeleeni ensimmäistä kertaa Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 204

Sari maahanmuuttajaopiskelijaryhmänsä kanssa opiston ala-aulassa.

Töölöntullinkadulle, sitten vielä parin päivän vatsaa jien viisaita neuvoja muistellen sain viimein valmiiksi kiristävä odotus ja vihdoin viimein puhelimen pirinä ensimmäisen tuntisuunnitelmani vappujuhlista palaa- – paikka oli minun! vien naapureiden kolistellessa koteihinsa. Vapun aattona keväästä villiintyneiden kansalais- Enemmän innokkaana kuin asiantuntevana ki- ten kohotellessa poreilevia kuohuviinimaljoja istuin pusin vapun jälkeisenä päivänä opiston mustareunai- sitten pienen kotini valkealla matolla opetussuun- sia kierreportaita kohti kahdeksatta kerrosta, missä nitelmien ja kaiken sortin virikemateriaalien ympä- minua odottivat uudet opiskelijani. Henkäisin syvään röimänä valmistelemassa ensimmäisiä opetustunte- ja avasin luokan oven. Luokka oli tulvillaan kultaisia jani, jotka alkoivat vain muutaman päivän kuluttua. auringonsäteitä, joiden lomasta erottui erilaisia kas- Tehtävä tuntui haastavalta; opintoihin maan maineik- voja ja odottavia ilmeitä. Mietin mielessäni, minne kaimmassa opinahjossa kun ei ollut sisältynyt ensim- päin maailmaa nuo kasvot sijoittaisin: ainakin yhdet mäistäkään kurssia selkosuomesta saatikka maahan- kuuluvat Eurooppaan, muutamat Afrikkaan, useam- muuttajien yhteiskuntaopista. Tuona vuonna tilasto- mat jonnekin Lähi-Itään, nuo Aasiaan ja nuo luul- nikkarien laskelmien mukaan Suomessa asui hieman tavasti itäiseen naapuriimme. Ystävällisten hymyjen yli 98 000 ulkomaalaista, mikä tarkoittaa, että Man- saattelemana asettauduin paperipinoineni, piirtohei- nerheimintietä askeltava, murtaen suomea puhuva tinkalvoineni ja –tusseineni opettajanpöydän taakse asukas oli vielä jonkinasteinen harvinaisuus. Myös ja ryhdyin sopivia sanoja hakien esittelemään itseäni maahanmuuttajien yhteiskuntatiedon opettajat olivat ja kurssin sisältöä. Jotkut nyökyttelivät hyväksyvästi enemmän tai vähemmän itseoppineita. Hiuskiehku- päätään, toiset terästivät kuuloaan ymmärtääkseen raa hermostuneesti sormeni ympärille pyörittäen yri- paremmin, joku kääntyi naapurin puoleen kysyäk- tin nyt saada edes jonkinlaista ymmärrystä tähän uu- seen vieraasta sanasta, yksi opiskelija hymyili iloisesti, teen tehtävääni. Aikuisopiston kokeneempien opetta- mutta silmät paljastivat, ettei hän ollut ymmärtänyt Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 205

Opettajat Askolan retkellä kesällä 2005. Vasemmalta Linda Saarimäki, Johanna Halonen, Sirpa Rönkkö, Sari Nummela ja Eeva Vuorela. sanojani. Toinen toisiimme totutellen selvisimme läpi pysäkin suuntaan soljuvan jonon jatkoksi. Myöhem- ensimmäisen jännittävän päivän. min, puhuessani tapauksesta opettajainhuoneen pyö- Päivä päivältä kurssin edetessä opin valitsemaan ja reän pöydän ääressä, pitkään talossa toiminut opettaja asettelemaan sanani tarkemmin ja sain opiskelijat vä- valisti minua; opiskelija oli ehkä sittenkin tavoitellut hitellen ymmärtämään sanomani. Uuden puhetavan sanaa koulu. Joidenkin kielten puhujilla tahtovat vo- opettelu vaati kuitenkin niin intensiivistä keskitty- kaalit kiepahtaa väärinpäin. Kyse olikin ilmeisesti lap- mistä, että öisinkin pyöri suljettujen silmieni takana sen ongelmista koulussa. unikuvia selkosuomeksi. Hyvästä yrityksestä huoli- Keskikesällä, opiskelijoideni ollessa työharjoitte- matta - puolin ja toisin - ei kielellisiltä väärinymmär- lussa, odotti minua kotiin palatessani kynnysmatolla ryksiltäkään kurssilla vältytty. Eräänä päivänä mui- kauniissa kuoressa kirje. Kirjeen ulkoasu enteili kut- den opiskelijoiden pakatessa kiireisinä reppujaan ja sua juhliin, mutta en pikaisesta ystäväpiirin tapah- värikkäitä kassejaan lähestyi irakilainen naisopiskelija tumien muisteluista huolimatta keksinyt, kuka voisi minua haluten selkeästi sanoa jotakin tärkeää. Hata- tänä kesänä mennä naimisiin. Ryhdyin heti ruskean ralla suomen kielen taidollaan hän yritti ilmaista, että kynnysmaton yli hypättyäni uteliaana tutkimaan kuo- käsillä oli ongelma: hänen lapsensa oli ’kuollu’. Jäh- ren sisältöä. Kirjeen sisältä löytyi yllättäen kutsu ryh- metyin niille sijoilleni. Mitä voisin sanoa äidille, jonka mäni opiskelijan vihkitilaisuuteen. Afrikan raakuuk- lapsi oli kuollut? Yritin esittää myötätuntoiset pahoit- sissa vammautunut mies oli löytänyt rinnalleen suo- teluni juuri opettelemallani selkosuomella ja kysyä, malaisen neidon ja halusi kutsua juhlaansa mukaan mitä voisin tehdä. Opiskelija ei kuitenkaan osannut myös kurssin opettajat. Kurssin suomen kielen opet- sanoa oikein mitään ja lähti pian toisten opiskelijoi- tajalla oli jo muita suunnitelmia tuolle kesäiselle päi- den perässä kohti rappukäytävää ja liittyi raitiovaunu- välle, mutta opiston pitkänhuiskea tietotekniikan Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 206

Luku- ja kirjoitustaidottomille järjestetään erityiskursseja. Ryhmät ovat muita pienempiä ja hyvin haasteellisia opetta- jille.

opettaja, joka myös oli saanut kutsun, lupautui seu- rakseni juhlaan. Niinpä yhtenä aurinkoisena lauan- taipäivänä istuin mieskollegani kanssa Agricolan kir- kon kovalla puupenkillä odottamassa onnellisen parin astelua alttarille. Odotellessamme juttelimme niitä näitä ja välillä kurkistelimme jykevän oven suuntaan, joko morsiusparia näkyisi. Kului kymmenen minuut- tia, kului kaksikymmentä minuuttia, kului puoli tun- tia, mutta juhlaparia ei näkynyt. Hääväki siirteli her- mostuneesti jalkojaan penkkirivien välissä. Vihdoin epätietoisen odottelun päätteeksi jyrähtivät urut soi- maan. Silloin unohtuivat hetkeä aikaisemmin kuiski- mamme kommentit suomalaisesta aikakäsityksestä ja sen opettamisesta. Kesän taittuessa kohti syksyä hauskojen kömmäh- dysten ja opiskelijan häiden värittämä kurssi sai pää- töksensä. Ikimuistoisen kurssin päätöstä juhlittiin kahvein ja kakuin salamavalojen välähdellessä muis- tokuvien tallentuessa kameroihin. Eivätkä haikeat kakkukahvit jääneet viimeisiksi, vaikka alun perin tar- vetta opettajalle oli vain yhden kesäisen kurssin ver- ran. Syksyn koittaessa saapui opistotalon kierrepor- taita kipuamaan uusia opiskelijoita ja minä matkasin aamuruuhkan täyttämässä bussissa Töölöntulliin aa- musta toiseen, kunnes tuli taas kevät. Ja sen jälkeen uusi syksy. Ja taas uusia keväitä ja syksyjä. Uusia kas- voja, uusia ihmisiä, kieliä, joista en ollut aikaisemmin kuullutkaan: urdu, sorani, kurmantsi… Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 207

koulun, saavat kymmenvuotiaina hammasraudat, siir- tyvät peruskoulun jälkeen lukioon ja jatko-opintoihin, hakeutuvat jossain vaiheessa vaihto-opiskelijoiksi ja valmistuttuaan tavoittelevat nousujohteista uraa sekä perheonnea. Oman totuuteni ja todellisuuteni rinnalle ilmaantui uusia totuuksia ja todellisuuksia. Niitä, jotka koskettivat: kun näkee kyyneleen opiskelijan silmäkul- massa hänen muistellessa kotimaataan ja siellä sodan kaaoksessa menehtyneitä omaisiaan. Niitä, jotka jär- kyttivät: kun opiskelija hiljaa rivien välissä antaa ym- märtää joutuneensa kidutetuksi. Niitä, jotka mietityt- tivät: kun huomaa opiskelijan luokassakin herkeämättä valppaana tarkkailevan ympäristöään kuin odottaen vieläkin vihollisen hyökkäävän hetkellä millä hyvänsä. Sari opiskelijoidensa kanssa marttojen keittiössä. Niitä, jotka tuntuivat vierailta: kun naisen ainoa teh- tävä on synnyttää, hoitaa kotia ja lapsia. Niitä, jotka Havahdun keinutuolissani. Jossain katon yllä ra- surettivat: kun opiskelija on nähnyt ja kokenut niin pistelee hiiri - niitä saa seurakseen vanhassa omako- paljon, ettei jaksa enää yrittää. Niitä, jotka ilahduttivat: titalossa tähän aikaan vuodesta. Kuuntelen, kuinka kun aikuisen ihmisen kasvoilta loistaa lapsenomainen hiiri säntäilee yläpuolellani ensin kohti nurkkaa, jossa innostus hänen saatuaan ensimmäistä kertaa elämäs- kuusi hiljaisena seisoo, sitten se ryntää kohti ikkuna- sään mahdollisuuden opiskella lukemista ja kirjoitta- seinää ja palaa lähtöpisteeseen keinutuolistani vähän mista. Niitä, jotka hämmensivät: kun opiskelijan arvot vasemmalle aloittaakseen kierroksensa taas uudelleen. ja uskomukset ovat kaukana omistani. Niitä, jotka vi- Katselen paikalta, johon keinutuoli on tarkoituksella hastuttivat: kun opiskelija pitää tiukasti kiinni van- asetettu, ikkunan läpi koivun oksaan ripustetun kynt- hasta, eikä anna tilaa uudelle. tilälyhdyn valon kajoa. Vihdoin hiirikin asettuu. Television ja päivälehden uutissivujen erinäköis- Silmieni eteen piirtyy kasvoja. Itseni näköisiä ih- ten, eriuskontoisten ja erikulttuuristen ihmisten toi- misiä: vaalea iho, sinisen hailakat silmät, maantienvä- sinaan liikuttavat, toisinaan karmivat tarinat alkoivat riset hiukset. Kotoisin jostain itärajan takaa, Pohjois- lupaa kysymättä elää arjessani. Joskus niin selkeä raja Euroopasta tai Amerikan mantereen pohjoisemmasta oikean ja väärän, toden ja epätoden välillä alkoi muis- osasta. Muita lähes samanlaisia: vaaleahko iho, mutta tuttaa entistä enemmän veteen piirrettyä viivaa. Aina ruskeat silmät. Kotoisin Etelä-Euroopasta tai Etelä- ei ollut helppo tietää, pitäisikö kannustaa vai kam- Amerikasta. Sitten jo erilaisia: lähes mustat hiukset pittaa. Kun tähtisilmäisestä palloa potkivasta pikku- ja ruskeat silmät. Kotoisin Kiinasta, Intiasta, Thai- pojasta Kabulin pölyisellä kujalla oli sodan ja muuta- maasta, eripuolilta Aasiaa. man pakolaisleirin jälkeen kasvanut nuori mies, joka Jossain vaiheessa viime vuosisadan viimeisen vuo- menee siitä, missä aita on matalin, ja vielä minun ve- sikymmenen puoliväliä aamuisin kohtaamani kasvot rorahoillani. Työntääkö elämässä eteenpäin vai työn- alkoivat muuttua. Edessäni istui yhä useammin pala- tääkö maasta ulos? Välillä olisi ollut niin paljon hel- vasilmäinen tummahiuksinen mies tai nainen, jonka pompaa vain sulkea opiston painavat ja kolisevat rau- kasvoja kehysti huivi, poika, jonka tummien kasvo- taovet, kävellä pois taaksensa katsomatta ja palata jen keskeltä loistivat valkoiset hampaat tai tyttö, joka vanhaan tuttuun maailmaan. oli piiloutunut maahan saakka ulottuvaan hameeseen. Elämme joulua 2010. Takana on lähes kymmenen Kotoisin Iranista, Irakista, Afganistanista, Somaliasta, kokemusrikasta ja värikästä vuotta mamuopettajana, Kongosta, Nepalista ja muilta levottomilta alueilta. edessä tuntematon tulevaisuus ja maksussa iso asun- Tutun turvallinen länsimainen maailmani keskiko- tolaina. Kiireisen syksyn päätteeksi odotan kirjapai- koisessa eurooppalaisessa kaupungissa ei yhtäkkiä ol- nosta tulevaksi maahanmuuttajien ohjaamiseen liitty- lutkaan entisensä; se, jossa kaikki lapset käyvät perus- vää opaskirjaa, jonka olemme yhdessä kahden muun Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 208

Terveyteen liittyvät asiat ovat keskeisesti mukana maa- hanmuuttajien koulutuksen opetussuunnitelmissa.

kollegan kanssa kirjoittaneet tueksi tuleville mamu- opettajattarille. Työ on opettanut tekijäänsä. Nyt tiedän opiskelijan todetessa olevansa ’naisissa’, että Opetushallituksen rahoittaman hankkeen tuotoksena hän tarkoittaa olevansa ’naimisissa’, kuolleet ja kou- ilmestyi vuoden 2011 alussa ohjaustoiminnan opas ko- lussa olevat lapsetkaan eivät enää sekoitu keskenään. toutumiskoulutuksen ja ohjauksen käyttöön. Sari oli yksi tekijöistä. Mutta edelleenkään en ole keksinyt täysin toimi- vaa reseptiä, millä rauhoittaa tunnilla hälisevä nuor- ten miesten joukko, kun kevään ensimmäisten läm- töstä. Nuoriso on monikulttuurisissa kouluissaan, joi- pimien päivien aikaan heidän ajatuksena harhailevat den pitkillä käytävillä kaikenkirjava joukko odottaa vähäpukeisissa suomalaisissa naisissa yrittäessäni tar- pääsyä oppilaanohjauksen ja milloin millekin tunnille, joilla tietoa Suomen verotusjärjestelmästä, kuolleista omaksunut kieleensä lainasanoja niin arabian, soma- presidenteistä ja jätteiden lajittelusta. lin kuin venäjän kielestä. Maakin on kymmenessä vuodessa muuttunut Silmäni painuvat vähitellen kiinni ja keinutuolin paljon. Tilastonikkarien mukaan Suomessa asuu yli vauhti hidastuu. Jostain unen ja valveen rajamailta 155 000 maahanmuuttajaa. Suomen kieltä opettaa it- ajatus kääntyy vielä kohti pian vaihtuvaa vuotta. Seu- sestään selvästi suomi toisena kielenä -koulutuksen raavana keväänä tulisi kymmenen toinen toistaan ta- saanut opettaja ja yhteiskuntatietoa opettaville ja oh- pahtumarikkaampaa opetusvuotta aikuisopistossa jaustyötä tekeville opettajille on omia koulutuksia. täyteen. Mennyt vuosikymmen maahanmuuttajien Kun ensimmäistä ryhmääni opettaessani uteliaana parissa on ollut haastava, mutta lumoavan mielen- soitin suomalaiselle työpaikalle kysyäkseni opiske- kiintoinen. Mitäköhän seuraava vuosikymmen toisi lijalle harjoittelupaikkaa, oli vastaus usein: ’ei kiitos, mukanaan? Jatkuisiko työ kaikenkirjavan maahan- me emme ota sellaisia’. Nyt saan ilokseni kuulla vas- muuttajajoukon parissa? Osaisinko enää koskaan tauksen: ’sopiihan se, meillä on ollut paljon ulkomaa- päästää tästä värikkäästä joukosta irti? Olenko jäänyt laisia harjoittelemassa ja suurin osa harjoitteluista on lopullisesti koukkuun? Uni ei anna periksi eikä ajatus mennyt hyvin’. Kaupunkimme lehdessäkin oli men- jaksa kantaa muutamaa kysymystä ja kuusen oksassa neen syksyn aikana artikkeli, jossa kerrottiin nuorten hiljalleen heiluvaa kultapalloa pidemmälle. Päästän tulevaisuuden lupaustemme muuttuneesta kielenkäy- ajatuksen menemään. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 209

FM Sirpa Rönkkö aloitti Helsingin aikuisopistossa maahanmuuttajien suomen kielen tuntiopettajana vuonna 1995. Päätoimiseksi opettajaksi hänet valit- tiin vuonna 2002. Oman opetusalansa vastuuopet- tajana hänet nimitettiin koulutuspäälliköksi vuon- na 2009. Sirpa on toiminut useissa Opetushalli- tuksen nimittämissä oman alansa valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Hänellä on ollut myös ay-toi- mintaan liittyviä luottamustehtäviä ja hän on opis- ton työsuojeluvaltuutettu. Sirpa Rönkön ansiota on suurelta osin opiston merkittävä asema maahan- muuttajien koulutuksessa, erityisesti suomen kielen opetuksen kehittäjänä.

Sirpa Rönkkö Myytä ja muuta

Ruuhkavuodet saatuaan minusta suosituksen koulutuksen vetäjältä Pirjo Mikkoselta. iinnostuin maahanmuuttajien parissa työsken- 1990-luvun puolivälissä ei tainnut ollut monta- Ktelystä käydessäni viikoittain kahden vanhem- kaan ns. pätevää suomi toisena kielenä –opettajaa, man lapseni kanssa Vantaalla Myyrilän avoimessa vaan useimmat olivat äidinkielen ja kirjallisuuden päiväkodissa. Siellä kävi samaan aikaan myös pal- opettajia, jotka sitten työelämässä ja lisäkoulutuksessa jon somalialaisia äitejä lapsineen. Minua alkoi kiin- pätevöityivät ammattiin. Työ tekijäänsä neuvoo – sil- nostaa tuo hyvin erilainen kulttuuri. Olin ollut jon- loin ja nyt. Kerroin Kaarinalle työhaastattelussa, että kin verran sijaisena peruskoulussa ja lukiossa, mutta olen raskaana ja jään kohta äitiyslomalle, mutta Kaa- ajattelin, että minulla on tarpeeksi omia lapsia hoi- rina totesi, että jos voin hyvin ja jaksan, ehtisin opet- vattavana eikä se työ oikein sytyttänyt. Kiinnostuin taa kurssin loppuun asti. aikuiskoulutuksesta. Ajattelin, että maailma globa- Ensimmäisestä työvoimapoliittisesta kurssistani lisoituu, Suomeen tulee lisää ulkomaalaisia ja muu- tuli ikimuistoinen. Koulutus oli ”Mikron hyötykäy- toksen myötä työllistyn. Sain idean alkaa opiskella tön kurssi maahanmuuttajille”, jolla opiskeltiin tie- alaa ja pääsinkin Relander-rahoituksella järjestettyyn totekniikkaa ja suomen kieltä. Koska ryhmä oli to- Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja kehittä- della epätasainen suomen kielen osaamiseltaan, oli miskeskuksen maahanmuuttajien opettajien täyden- työ haastavaa. Usein iltapäivisin kukin opiskelija tai nyskoulutukseen. opiskelijaryhmä esitteli omaa kulttuuriaan. Ensim- Täydennyskoulutuksen aikana tulin silloiseen Vir- mäisinä esittelyvuoroon halusi kaksi etiopialaismiestä, kailijain kansalaisopistoon suomen kielen tuntiopet- joilla oli kummallakin hyvin heikko suomen kielen tajan töihin keväällä 1995. Muistan hyvin työn aloi- taito. He päättivät panna parastaan toisin keinoin: tuksen: Olin raskaana, odotin nuorinta poikaani San- Toinen heistä, kuvataiteilija, näytti aluksi dioilta kuvia teria, joka kesällä 2011 täyttää 16 vuotta. Silloinen upeista maalauksistaan, minkä jälkeen he toivat tar- esimieheni Kaarina Merenheimo haastatteli minua jolle herkullisen etiopialaisen aterian leipineen, broi- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 210

Maahanmuuttajaopettajat kesäretkellä Askolassa vuonna 2005. Eturivissä vasemmalta Linda Saarimäki, Anja Keipi ja Johanna Halonen, takarivissä vasemmalta Urpo Kallio, Sari Nummela, Jyrki Sipilä, Marja-Leena Solovjew, Ilona Raasakka, Eeva Vuorela ja Sirpa Rönkkö.

Levähdystauko retkellä, vasem- Retki jatkuu luontopol- malta Eeva, Sari, Sirpa ja Marja- kua pitkin, vasemmalta Leena. Marja-Leena, Sirpa, Sari, Linda ja Ilona. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 211

lereineen, kananmunineen, juomineen! Tämän jäl- hän itki liikutuksesta, kun oli saanut kutsun. Synty- keen oli muilla ryhmillä kovat paineet tarjota oman mäpäiväjuhlan jälkeen olemme säännöllisesti tavan- kulttuurinsa tuotteita ja ruokaa parhaalla mahdolli- neet. Kumpikin heistä on työllistynyt, samoin heidän sella tavalla. Ehkä koska olin raskaana, ryhmä otti poikansa ovat opiskelleet hyvän ammatin ja työllisty- minut ja vauvan jotenkin omikseen. Sitten kurssi lop- neet, toinen Nokiaan. Suhde ei ole enää opettaja-op- puikin kesäkuussa ja jäin äitiyslomalle. Myöhemmin pilas -suhde, vaan tasavertainen ystävyyssuhde. tapasimme kurssilaisten kanssa kahvilassa ja kävin Jotkut opiskelijat ovat jääneet mieleen hyvässä tai esittelemässä vauvaa ja kahta vanhempaa lastani. He pahassa. Kerran oli kurssillani irakilainen nuori mies, valittivat, etteivät olleet saaneet jatkokurssia meidän joka aina myöhästyi tunneilta tai oli pois luvatta. opistostamme, vaan joutuivat johonkin muuhun op- Hermostuin moiseen käytökseen ja pidin pitkän ja pilaitokseen eivätkä olleet lainkaan tyytyväisiä. ankaran puhuttelun ja varoituksen hänelle, jonka jäl- Nykyään kursseilla ei ole enää niin suuria suo- keen hän katsoi silmiin ja kiitti nöyrästi. Ajattelin, men kielen osaamisen eroja opiskelijoiden kesken että ahaa, nyt tepsii, kunnes taas seuraavana päivänä kuin tuolloin. On olemassa alkukartoitukset ja Testi- sama meno jatkui. Sitten vain sanoin: ”En sano pa- pisteen testaukset ja muut valinnat, jotta koulutukset hasti, sanon hyvästi!” Ehkä vitsi ei mennyt perille, saataisiin mahdollisimman tasalaatuisiksi. Opiskeli- mutta opiskelija ymmärsi tulleensa erotetuksi. Toisin jat valitaan heille sopiviin luku- ja kirjoitustaidotto- on nykyään: Opiskelijoilla on oikeusturva saada ensin mien moduuleihin 1 tai 2, hitaasti eteneviin ryhmiin, rehtorin varoitus, jonka jälkeen on järjestettävä kuule- normaalisti eteneviin, nopeasti eteneviin, yleisen kie- mistilaisuus, jollei varoitus ole auttanut. Erottamiset litutkinnon eri tasoryhmiin tai muualle ammatillisiin vaativat isomman koneiston käynnistystä. opintoihin tai työelämävalmennukseen. Ryhmän toinen irakilainen oli edellisen vasta- kohta. En tiedä, mistä ihmeestä hän sai idean ostaa ryhmän kanssa minulle 15.9. Sirpan-päivän lahjaksi Pakolaisen polku Pikku Myy -mukin! Vielä tänä päivänäkin käytän Pikku Myy -mukia juodessani kahvia opistolla. Voi- Äitiysloman jälkeen palasin pian töihin, kun opisto nee todeta, että hän oli kotoutunut! Stereotypiat ka- tarvitsi taas opettajaa. Aluksi opetin vain aamupäi- risevat, koska minkä tahansa maalaisista löytyy sekä visin, mutta nuorimman varttuessa tein pidempää onnistujia että epäonnistujia, motivoituneita että mo- päivää. Monet koulutukset olivat suunnattuja pako- tivoitumattomia. Jotkut ovat sellaisia, että pärjäävät laisille. Nykyään on sekaryhmiä eli jotkut ovat pa- missä tahansa maailman kolkassa ja toiset, joiden on kolaisia, jotkut entisiä turvapaikanhakijoita, jotkut hankala sopeutua. Toiset ovat tyytyväisiä, toiset valit- avioliiton kautta maahan tulleita, jotkut alun perin tavat joka asiasta. Jotkut oppivat kieltä helposti, jotkut työluvalla työllistyneitä, sittemmin työttömiksi jou- eivät opi kuin välttävästi, vaikka olisivat olleet pro- tuneita jne. fessoreita, ministereitä tai opettajia omassa maassaan. Äitiysloman jälkeisen kurssin muistan hyvin. Suu- Ihmiset ovat erilaisia, niinhän suomalaisetkin. rin osa kurssin opiskelijoista oli juuri tullut pakolai- Lisäksi on monia muita opiskelijoita, jotka ovat sina Suomeen suoraan Bosnian sodan keskeltä van- jääneet mieleeni. Monet ovat kouluttautuneet, pe- kileiriltä. Osa oli Bosnian romaneja. Opiskelijoilla oli rustaneet yrityksen tai muuten työllistyneet. Ahke- traumoja ja muita ongelmia, mutta yhteinen huumori ruudella ja positiivisella asenteella voi päästä pitkälle! auttoi jaksamaan. Tältä kurssilta minulle jäi kaksi hyvää ystävää, aviopari Ana ja Ismet. He joutuivat lähtemään Bosniasta, koska ovat ns. sekaviopari eli Vastuuopettajana toinen muslimi, toinen katolilainen. Monet joutuivat YK:n pakolaisiksi, kun Jugoslavian sisällissodassa us- Kaarina Merenheimo jäi eläkkeelle v. 1998 ja Anne konnosta ja etnisestä taustasta tuli merkittävä hajot- Roseniuksesta tuli muutamaksi vuodeksi esimieheni. tava tekijä. Kutsuin heidät myöhemmin silloisen mie- Hän kuitenkin lopetti työsuhteensa melko pian ja heni 40-vuotisjuhliin. Ana kertoi jälkikäteen, kuinka minulle avautui mahdollisuus tarttua vastuuopetta- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 212

Opiston salissa on järjestetty useat maahanmuuttajaopiskelijoiden yhteiset pikkujoulut. Ohjelmasta vastaavat opiskelijat itse ja heidän ohjaajansa,

jan toimeen. Olen tyytyväinen, että uskaltauduin vas- taitaa ajaa rakkaus. Monet tarvitsivat suomen kielen tuuopettajan työhön, sillä voin täydestä sydämestä va- lisäkoulusta selvitäkseen työelämän haasteista. Lisäksi kuuttaa, että olen viihtynyt ja tykännyt tehtävistäni. kaupunki järjesti työvoimapoliittiseen koulukseen rin- Työni on monipuolista ja saan toteuttaa itseäni. nasteista koulutusta työttömille helsinkiläisille. Kaik- Organisoin ja suunnittelen kursseja, opetan, otan kea koulutusta ei yksin TE-keskus, nykyinen ELY- vastaan ja järjestän kielitutkintoja, rekrytoin opetta- keskus, pystynyt niin suurelle joukolle järjestämään. jia, teen, mikä eteen tulee. Suomen kielen koulutus Opetusministeriö myönsi opistollemme kielten maahanmuuttajille on iso opetusalue meidän opis- opetuksesta laatupalkinnon v. 2008 ja pitkälti perus- tossamme. Olemme poikkeuksellinen kansalaisopisto, teena oli suomen kielen koulutuksen määrä, laatu ja sillä suomen kielen koulutusta on paljon, sekä työvoi- monipuolisuus. mapoliittista, kansalaisopiston Finnish for Foreigners -kursseja että tilauskoulutusta. Kiireisiä vuosia elin v. 2002–2007, kun hoidin Kielitaidon testausta sekä työvoimapoliittista, kansalaisopiston kursseja että Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen kou- Kun kansalaisuuslaki Suomen kansalaisuutta hakeville lutuksia. Tuolloin oli vielä melko helppoa rekrytoida muuttui v. 2004 alusta, muuttuivat myös käytänteet suomen kielen opettajia, joista nykyään tuntuu ole- kielitodistusten osalta. Enää ei riittänyt suomen kielen van jopa aika ajoin pula. Noina vuosina luotiin mal- opettajan kirjoittama todistus suomen kielen suullisesta leja Helsingin kaupungin maahanmuuttajataustais- taidosta, vaan monet ryntäsivät valtionhallinnon kieli- ten työntekijöiden suomen kielen koulutukselle. Kau- tutkintoon suorittamaan tyydyttävän tai hyvän taidon punki oli kiitettävästi herännyt siihen todellisuuteen, tutkintoa. Kesti aikansa ennen kuin monelle selvisi, että että uusia työntekijöitä on pakko rekrytoida maahan- ko. tutkinto on enemmän byrokratian tutkinto ja suun- muuttajista. Oli kova pula terveydenhoitoalalla hoita- nattu nimenomaan valtion ja kunnan palvelukseen ha- jista ja lääkäreistä, linja-autonkuljettajista, laitoshuol- luaville tai palveluksessa oleville. Nykyään useimmat jo tajista ja muista ammattiryhmistä. Puhutaan työperäi- tietävät, että kannattaa osallistua yleiseen kielitutkin- sestä maahanmuutosta, vaikka suurinta osaa Suomeen toon, keskitason YKIin, joka on hieman helpommin lä- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 213

päistävissä. Opistossamme on järjestetty paljon YKI-treenejä, lyhyehköjä kansa- laisopiston kursseja, ja työvoimapoliitti- sia yleiseen kielitutkintoon valmentavia 60 päivän koulutuksia. Monelle maahan muuttaneelle Suomen kansalaisuuden saaminen monen vuoden maassaolon jälkeen on turvallisuutta lisäävää ja elä- mää helpottavaa. Kielitutkintojen (valtionhallinnon tyydyttävän, hyvän ja erinomaisen tai- don tutkinnot ja YKIn keskitason) li- säksi olen tehnyt yhteistyötä Ope- tushallituksen kanssa suomen kielen kielitutkintolautakunnassa ja eri pro- jekteissa. v. 2005–2006 sain kunnian osallistua Opetushallituksen luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maa- hanmuuttajien opetussuunnitelman laadintaan. Opetussuunnitelma on suositus, joka toivottavasti tuo yhtene- vyyttä koko Suomen maassa järjestet- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 214

tävään luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen. Luku- ja kirjoitustaidottomat opiskelijat ovat ehkä kaikkein kiitollisimpia opiskelijoita. Monet ovat päässeet en- simmäistä kertaa elämässään opiskelemaan Suomessa. He jos ketkä osaavat arvostaa koulutusta ja ponnis- televat oppiakseen lukemaan, kirjoittamaan ja pu- humaan suomea. Varmasti monelle suomalaiselle on tullut yllätyksenä se, että läheskään kaikilla maa- hanmuuttajilla ei ole lainkaan latinalaisten kirjainten luku- ja kirjoitustaitoa tai taidot ovat hyvin heikot. Osalla voi olla oman kielensä luku- ja kirjoitustaito.

Yhteisöllisyys

Kaikkein tärkeintä työpaikalla on yhteistyö, hyvät ih- ystävä on ihana, voi luottaa häneen missuhteet ja luottamus sekä kollegoiden että opis- ja kertoa omia salaisuuksia kelijoiden kesken. Kiitokset Urpolle, rehtorille, suo- ystävällä on iso sydän ystävän kanssa saa jakaa surunsa ja onnensa men kielen opettajille ja muille kollegoille, jotka ovat ahkeria, innovatiivisia ja joustavia. Vaikka opettaja on olet minun paras ystäväni aika omillaan luokassa, työ on tiimityötä. Ilman kolle- ja jaamme kaikki yhdessä jos elämässä tukea tarvitaan goiden tukea olisi raskasta. Eräs suomen kielen ryh- ja ymmärrystä etsitään: mäni kirjoitti ystävänpäivänä runon: me toistamme tarvitaan - siksi me ollaankin ystäviä Runo ystävälle minun paras ystäväni on minun mieheni muistan nuoruuteni sinun kanssasi hyvä ystävä on sinulle tärkeä kun oli hyvä että tapasimme sinä voit sanoa kaikki hänelle olimme nuoria ja jaoimme paljon surullisia, iloisia, huonoja ja hyviä hetkiä ystäväni, ystäväni kun olimme yhdessä miksi sinä et ole täällä? on ikävä sinua tehdä jotakin, syödä ja juoda pitää sana minä katson mieleeni keskustella sinä olet usein muistissani jakaa kaikkia asioita sinun kanssasi päivällä aurinko paistaa minun hyvä ystäväni mahdollisuus nousee jos sinulla on ongelmia täysi sydämeni sano minulle kaikista ja me ajattelemme niitä yhdessä hyvää ystävänpäivää sulle jos sinulla on onnea sä oot tosi tärkeä mulle menemme yhdessä ravintolaan laitan onnitteluviestin sulle jos sä laitat ruusuja mulle! lyömme kädet toverit Rostopovits, Zinski olet iloinen ja rauhallinen syömme, juomme, tanssimme yrität päiväsi on erilainen viimeistä kertaa vielä kotona vai matkustella kunnes vielä on paljon asioita joita odottaa meillä ei ole hampaita suussa ystävyys on luottamus eikä hiuksia päässä! Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 215

Artenomi, KteO Jorma Salonen on toiminut opisto- isäntänä vuodesta 1999 alkaen. Hänen tärkeimpänä vastuualueenaan ovat tilojen käyttöön liittyvät asiat.

Jorma Salonen ”Hu vja a viko lopu!”

ouko-kesäkuun vaihteessa 1999 Hesarin sivuilla – minulla väärä kalenterimerkintä, sain armoa ja so- Thaki Helsingin aikuisopisto opistoisäntää. Huo- vimme uuden haastatteluajan alkuviikkoon. Hiukan masin hakemuksen, lähinnä minulle oudon työnimik- oli hankaluuksia myös töihin pääsyssä ensimmäisenä keen takia. Hain silloin aktiivisesti töitä, sillä olin jou- työpäivänä, 1.8.1999, sillä jouduin jonottamaan ulko- tunut osa-aikaisesti työttömyyskortistoon silloisesta ovella 10 min. ennen kuin pääsin sisään rakennuk- työpaikastani, Vihdin käsi- ja taideteollisuusoppilai- seen: ilmoittautuminen syksyn kursseille oli alkanut toksen yleis- ja ammatillisten aineiden päätoimisen samana päivänä ja jonon pää oli ulkona. opettajan toimesta. Alku tänne oli karua, luulin että Nyt siis on 12. vuosi menossa. Parhaiten voisin hakemiseni opistoisännäksi hyytyy ensi metreille: is- kuvata työtäni sillä, että ei ole ollut kahta samanlaista tuin täydessä Lauttasaaren bussissa perjantai-iltapäi- lukuvuotta, lukukautta, kuukautta, viikkoa tai työpäi- vällä, viikonlopun ruokaostokset kassissa, kun rehtori vää – puutuminen on siis vaikeaa. Opistoisännän pes- soitti ja kysyi, miksen ole tullut sovittuun työhaas- tissä yksi merkittävä piirre on työskentely ulkopuo- tatteluun. Muistan vieläkin sen hetken – tuntui kuin listen yhteistyökumppaneiden eli opistotalon muiden elämä olisi pyörinyt hidastettuna VHS-nauhana sil- olioiden, naapurioppilaitoksen Markkinointi-insti- missä. Samaan aikaan yritin kaapia jotakin järkevää tuutin (”Kauan eläköön oppilaitosten välinen yhteis- selityksen tynkää ja hahmottaa samaan aikaan Hel- työ!”), tilavuokraajien, remonttifirmojen ja tavaran- singin joukkoliikenteen linjakartasta sekä sen hetki- toimittajien kanssa. Suurin naapuri, Työterveyslaitos, sestä sijainnistani (takapenkki, bussi 20, Bulevardi, tu- oli alusta lähtien siinä mielessä tuttu, että opiskelu- lossa Aleksanterin teatterin kohdalle) kolmiulotteista aikoinani viime vuosituhannella olin useana kesänä mallia, jonka avulla saisin siirrettyä itseni ja ruokakas- tekemässä suursiivousta TTL:n toimitiloissa – moni sini Taka-Töölööseen alle aikayksikön. Tilanne selvisi työterveyslaitoslainen oli siis ainakin tuttu kasvo. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 216

Opiston eteisaulassa oli alkuvuosikymmeninä vaatenaulakko, myöhem- min naulakot siirrettiin eri opetustiloihin.

Näkymä ala-aulaan ulkoa ovilasin takaa opiston 40-vuotispäivänä syksyllä 2001. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 217

Opistoisännän työtila on opistotalon 1. kerroksen ulko-ovien vieressä, valtaväylän varrella. Aloin kut- sua työtilaani aikalailla välittömästi Akvaarioksi asia- kaspalvelutiskin lasiseinien takia. Virhe mikä virhe: oikeasti tämä on Terraario, sillä täällä ei ole vettä. Tai jos olisi, niin jossakin olisi putkivuoto. No, lämmintä riittää, mutta raitista ilmaa ei aina, lämpötila on tasai- nen + 26°C kesät talvet, tilahan on alun alkaen ollut aulanaulakko. Pari vuotta sitten Akvaario koki muo- donmuutoksen, vanha asiakaspalvelutiski ja työpöytä purettiin ja uudet asennettiin paikoilleen: asiakaspal- velutiski ja työpöytä muuttivat 80 cm aulaan päin, näin ”kulunvalvonta” tuli mahdolliseksi – nyt Ak- vaariosta näkee, kuka on tulossa ulko-ovista sisään ja kuka on menossa aulasta portaikkoon. Opistoisännän toimen ohella olen myös opettanut muutamalla opiston kurssilla. Opetin taulujen kehys- tystä 4 vuotta sekä olin opiston egyptologian osasto 6 vuotta. Taulujen kehystys liittyi edelliseen elämääni puuseppänä sekä käsi- ja taideteollisuusopettajana, egyptologia elinikäiseen kiinnostukseeni (Jorma 5 v: ”Onko sfinksillä häntä?”) sekä yliopisto-opintoihini. Egyptologian osasto muodostui suunnilleen vahin- gossa. Pidin ensimmäisen Egyptin kulttuurihistorian kurssin otsikolla ”Faraoitten Egypti – 3000 vuotta” ja ajattelin, että siinä se. Kurssin viimeisellä kerralla opiskelijat kysyivät, miten jatkuu. Löi täysin tyhjää – mikä jatkuu? Mistä aikoisin puhua seuraavalla kurs- silla? Ja kuinka pitkä luentosarjasta tulee? Tempaisin hatusta – 5 kurssia eli 2,5 vuotta. Niin, niin, mutta mitkä ovat aiheet? Hatusta taas – en tiedä, mutta vii- meisellä kerralla puhutaan pyramideista. Sarjasta tuli 6-osainen ja vedin sen kahteen kertaan läpi – sitten loppui yleisö.

Akvaarion saneeraus, vaihe 1: Opistoisäntä aloittamassa purkutöitä.

Akvaarion saneeraus, vaihe 2: Opistoisäntä ihmettele- mässä, mihin asiakastiski hävisi.’

Akvaarion saneeraus, vaihe 3: Saneeraus valmis, iltavah- timestari Ville Kiisto työssään. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 218

Opiston koko vahtimestaristo – aamuvahtimes- Mikä on muuttunut? Alkuvuosina kopioitiin tari, opistoisäntä sekä iltavahtimestarit – on tavalli- opintomateriaalia CD-levyiltä C-kaseteille, koska selle kurssilaiselle sekä valtaosalle opiston tuntiopet- opistolla ei ollut kuin 2 CD-soitinta – nyt vuoden- tajia yhtä kuin opiston kasvot. Tämän jutun kirjoitta- vaihteen 2010–11 molemmin puolin opiston työhar- misen aikaan, yhtenä keskivertopäivänä tiistaina 15.3. joittelija kopioi oppimateriaalia C-kaseteilta CD- opistolla oli 69 kurssia ja niillä 739 kurssilaista: päi- levyille. Tietotekniikka tuli normaaliin luokkaope- väkursseja 26 ja iltakursseja 44 – kurssilaisia oli päi- tukseen ryminällä: aluksi oli kaksi salkkumikroa ja vällä 334 ja illalla 405 henkilöä. Opistoisäntänä olen datatykkiä sekä langaton verkkoyhteys siirrettävine aamu- ja iltavahtimestareiden esimies. Ja mikä on ol- tukiasemineen, joita kuljetettiin luokasta toiseen tar- lessa, kun alaiset ovat loistopopulaa, kerta kaikkiaan! peen mukaan – no, langaton ja langaton, parhaim- Laskin nykyisen vahtimestariston eli kuuden henki- millaan oli sähköjohtoa, erilaisia yhteyspiuhoja sekä lön, itseni mukaan lukien, yhteenlasketun palvelu- lukitusvaijereita melkein 40 m. Tänään melkein kai- vuosien määrän, jota on kertynyt kunnioitettavat 73 kissa luokissa on opettajalla tietokone ja nettiyhteys, vuotta. dokumenttikamera sekä datatykki. Se, mikä kuitenkin Keskeisin työtehtäväni on opistotalossa alkavien ehkä eniten on muuttunut, on maahanmuuttajakou- kansalaisopistokurssien sijoittaminen luokkiin sekä lutus, erityisesti kurssi- ja opiskelijamäärät. Akvaari- päivälistojen seuraaminen – opettajantyöstäni hyvin osta, 1. kerroksen lasiseinäisestä info-pisteestä, tähys- tutut tilalukujärjestyksen tekemistä ja tarkistamista. teltynä ne päivät, jolloin alkaa uusia mamu-kursseja, Sesonkiaikana, syys- ja kevätlukukausien alussa opis- ovat hauskoja. Joidenkin aloittavien kurssien opetta- totalossa alkaa keskimäärin 260 kurssia syys- ja tam- jat ensimmäisenä opiskelupäivänä, ennen talon esit- mikuun aikana. Juuri kun luulee saaneensa niskalen- telykierroksen alkua, opettavat luokassa miten esit- kin tiistaipäivästä, mielessä kolmiulotteinen malli täydytään ja tervehditään. Ja esittelykierroksella har- vapaista luokista ja mitä jos tämän kurssin laittaa joitellaan: ”Hyv a paiva, minä ole Ahmed. Mikä sinu tuonne niin tuo täytyy… POF! ”Anteeksi, en tiedä nimi o?” – ”Hyvää päivää, minun nimeni on Jorma!” missä minun pitäisi olla… Onko tämä Markkinointi- Ja samaan aikaan kätellään. Alkuopetukseen kuuluu instituutti?” Tai, seisoen selin hisseihin: ”Missä teillä myös, miten tervehditään aamulla ja iltapäivällä opis- on hissit?” Suosittu kysymys on myös: ”Onko tämä kelemaan tultaessa sekä kotiin lähdettäessä: ”Hu vja Töölöntullinkatu 6?” Niin, meillähän on kiinteistön a viko lopu!” – ”Moi-moi, hyvää viikonloppua, näh- ulkoseinässä talonnumero, kuten yleistä on. dään maanantaina!” Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 219

Juha Sihvonen on kansalaisopistoliikkeen kärkimie- hiä, koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori (1996) ja hallintotieteen maisteri. Hän on toiminut vuo- desta 1980 lähtien kansalaisopiston rehtorina Pa- rikkalassa, Kempeleellä ja nykyisin Valkeakoskella. Sihvonen on Opetusministeriön nimittämän Kou- lutuksen arviointineuvoston jäsen vuodesta 2003 al- kaen. Helsingin aikuisopiston pitkäaikainen rehto- ri Urpo Kallio on hänen hyvä ystävänsä 1970-luvul- ta lähtien. Oheisena Juha Sihvosen oman opistonsa kirjoittajapiirissä vuonna 2007 laatima luonnehdin- ta Urposta yhteisten matkojen ja muiden kokemus- ten pohjalta.

Juha Sihvonen Papa Urpo

opettaja Urpo Kallio kuului tähän ydinjoukkoon, Tutustuminen minä puolestani edustin nuorempaa kaartia. Oli sel- vää, että ydinjoukko valtasi kaikki merkittävät luotta- loitin kansalaisopistourani syksyllä 1979 Por- muspaikat KTRO:ssa, mutta ei tässä kaikki. He myös Avoon kansalaisopiston yhteiskunnallisten ainei- hallitsivat itseoikeutettuna, tiiviinä yhteenliittymänä den opettajana. Siihen aikaan jopa kansalaisopisto- Tammiseminaarien illanviettoja ja muita vapaa-ajan toimintaa väritti puoluepolitiikka. Tämä näkyi eri- tapahtumia. Nuorilla ei ollut asiaa konkareiden pöy- tyisesti toisaalta Kansalais- ja työväenopistojen liiton tiin. (KTOL) ja toisaalta alan ammattiyhdistyksen Kan- Joskus 1980-luvun alussa Tammiseminaari pidet- salais- ja työväenopistojen Rehtorit ja Opettajat ry:n tiin Hyvinkäällä. Kokouksen jälkeen istuimme iltaa (KTRO) henkilövalinnoissa. Tapana oli, että joka- hotellin yökerhossa, jossa jälleen kerran toistui edellä vuotisen KTOL:n Tammiseminaarin yhteydessä kuvattu asetelma. Konkarit valtasivat parhaimmat KTRO järjesti oman vuosikokouksensa, jossa valit- pöydät tanssilattian reunalta ja me muut jouduimme tiin ammattiyhdistyksen luottamushenkilöt. Lähes- tyytymään taaempiin pöytiin. Jostakin syystä Urpo kään kaikki Tammiseminaarin osanottajat eivät ol- näytti nauttivan tuona iltana elämästään erityisen pal- leet kiinnostuneita KTRO:n vuosikokouksesta, vaan jon. Tulin kateelliseksi ja se ärsytti minut kysymään siihen osallistui edunvalvonnasta kiinnostunut opis- kovaan ääneen: toväen ydinjoukko. Se koostui pitkään alalla vaikut- – Mikähän tuo Kalliokin luulee oikein olevansa? taneista rehtoreista ja opettajista, jotka tunsivat hyvin Urpo kuuli kysymykseni ja kääntyi katsomaan toisensa ja pitivät valtaa käsissään KTRO:ssa. Heidän minua. Katseemme kohtasivat, mutta hän ei vaivautu- lisäkseen vuosikokouksiin osallistui muutamia nuo- nut edes vastaamaan minulle, jatkoi vain juhlimistaan rempia alalle tulleita työntekijöitä, joilla on halu pa- ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä itsevarma rantaa myös työehtoja. reaktio harmitti minua entistä enemmän, mutta mi- Virkailijain kansalaisopiston (myöhemmin Hel- tään ei ollut enää tehtävissä. Ei auttanut muu kuin singin aikuisopiston) yhteiskunnallisten aineiden tyytyä kiltisti takapenkkiläisen asemaan. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 220

Muutaman vuoden kuluttua tästä tapahtumasta tiryhmiä pidettiin propagandan jakamisessa tärkeim- Urpo valittiin Helsingin aikuisopiston rehtoriksi. pinä kohderyhminä. Vuosien mittaan jouduimme yhä useammin tekemi- Esitelmien lisäksi seminaarin ohjelmaan kuului siin toistemme kanssa kaikenlaisissa kokouksissa, se- käyntejä Länsi-Berliinin kansalaisopistoihin (Volk- minaareissa ja kehittämishankkeissa. Mitä paremmin shochschule - VHS). Saksa on maa, josta löytyy vas- opin hänet tuntemaan, sitä enemmän aloin pitää hä- taavanlainen julkista tukea nauttiva kansalaisopisto- nestä. Ennakkoluuloni vaikeasti lähestyttävästä ja yl- verkosto kuin Suomestakin. Saksalaiset opistot ovat peästä persoonasta osoittautui täysin vääräksi. Oi- usein kooltaan moninkertaisia suomalaisiin kansalais- keasti kaikki pitävät Urposta, koska hän on mitä opistoihin verrattuna. Nykyisin opistoja on kaikkiaan ystävällisin ja huumorintajuisin henkilö, jolla on ker- noin 1000. Taloudellisesti niillä ei enää mene nykyi- rottavanaan ehtymätön varasto opistoliikkeeseen liit- sin kovinkaan hyvin, koska myös pohjoisen osavaltiot tyviä tarinoita. Lisäksi Urpo on yksi arvostetuimmista ovat vähentäneet rajusti kansalaisopistoille myönnettyä opistotoiminnan asiantuntijoista koko maassa. julkista tukea. Eteläisissä osavaltioissa kansalaisopistot Nykyisin Urpo on minun paras ystäväni kollego- ovat lähes aina olleet yksityisen rahoituksen varassa. jeni joukossa. Mieliin painuvimpia muistoja meille Vapaa-ajalla järjestimme myös omaa ohjelmaa. on kertynyt mm. yhteisistä ulkomaanmatkoista, joita Kiertelimme kaupungilla, katselimme nähtävyyksiä, olemme tehneet erilaisten delegaatioiden mukana Vi- kuten Brandenburger Tor, Berliinin muuri, Valtiopäi- roon, Liettuaan, Saksaan, Belgiaan, Italiaan ja Venä- vätalo, Gedächtniskirche jne., ja tutustuimme muse- jälle. oihin ja näyttelyihin. Yhtenä iltana päätimme mennä katsomaan kunnon varieteeshowta, joka oli tuotu suoraan Pariisin kuuluisasta Moulin Rougesta. Esi- Saksan matkat tys pidettiin Europa-Centerissä, jonka saliin mahtui satoja katsojia. Katsomo täyttyi lähes ääriään myöten. Saksaan, tarkemmin sanottuna Berliiniin, teimme Show oli näyttävä ja siihen kuului myös cancan- kaksi KTOL:n organisoimaa seminaarimatkaa vuo- tanssikilpailu, jonka osanottajat valittiin yleisön jou- sina 1988 ja 1989. Ensimmäinen matka oli kevätke- kosta. Sanomattakin on selvää, että sadoista mahdol- sällä 1988 ja sen kohde oli Länsi-Berliinin Grüne- lisista halukkaista juuri Urpo tuli valituksi. Hänen waldin kaupunginosassa sijainnut hieno huoneistoho- luontainen karismansa erottui jälleen kerran massasta. telli, jota silloinen Länsi-Saksan ulkoministeriö käytti Muut kaksi kilpailijaa tulivat Saksasta ja Tanskasta. kurssipaikkanaan. Nimensä mukaisesti tämä kaupun- Ensin kilpailijoilta riisuttiin pikkutakit ja sitten ginosa on vehreää puistomaista puutarhakaupunkia päälle puettiin pienet hulahula-hameet. Tässä vai- mataline, vanhoine rakennuksineen, ja josta löytyy yl- heessa Urpolle tuli pieniä ongelmia, koska hame ei lättävän paljon myös pieniä järviä ja jokia. mahtunut alakautta lainkaan hänen päälleen. Urpo Viikon seminaari oli meille osanottajille ilmainen painoi tuohon aikaan runsaat 120 kiloa. Avustamassa matkoja lukuun ottamatta, sillä Länsi-Saksan ulko- ollut tanssityttö ratkaisi ongelman niin, että hän veti ministeriö vastasi muista kustannuksista. Edellytyk- hameen yläkautta Urpon päälle. Nyt se juuttui Urpon senä ilmaiselle seminaarille oli se, että ulkoministe- kainaloiden alle. Näky oli sen verran koominen, että riön valitsema edustaja sai seminaarin alussa selostaa Urpo sai jo tässä vaiheessa yleisöltä raikuvat aplodit. osanottajille silloisen BRD:n ulkopolitiikan perus- Urpo tajusi saaneensa etulyöntiaseman muihin kil- teita. Keskeisin sisältö alustuksessa oli se, että BRD pailijoihin nähden. ei tunnustanut toisen maailmansodan voittajavaltioi- Sitten alkoi varsinainen kilpailu. Siinä kilpailijoi- den tekemää Saksan jakoa. Muuten KTOL oli saa- den piti matkia tyttöjen cancan-esityksiä, jotka sisäl- nut vapaasti päättää seminaarin ohjelmasta ja alus- sivät mm. jalan heilutteluja kattoa kohti. Yleisön teh- tajista. Kaikki esitelmöitsijät olivat alansa huippuja. tävänä oli lopuksi taputusten voimakkuudella osoit- Silloisella Länsi-Saksalla oli vastaavia koulutuskes- taa, kuka kilpailijoista oli sen mielestä paras. Urpo kuksia ympäri maailmaa. Niihin kutsuttiin erityisesti heittäytyi koko komean vartalonsa voimalla cancanin median ja kasvatusalan edustajia, koska näitä ammat- pyörteisiin. Kilpailun todellisesta voittajasta ei ollut Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 221

Suomalainen aikuiskasvatuksen asiantuntijoiden ryhmä Itä-Berliinissä Urania- Seuran johdon vieraina 1980 –1990 -lukujen vaihteessa.

tämän jälkeen epäselvyyttä. Muut kaksi kilpailijaa olivat amatöörejä Urpoon verrattuna. Tanskalainen taputettiin en- simmäisenä ulos. Sen jälkeen alkoi Urpon ja saksalaisen kaksin- taistelu. Vaikka Urpo oli selvästi paras, heidän välilleen ei saatu sel- vää eroa, koska salissa ollut saksa- laiskatsojien enemmistö jakautui lähes tasan Urpon ja saksalaisen välille. Ulkomaalaiset katsojat oli- vat kaikki Urpon puolella. Lopulta saksalaiset vetivät taputuksissaan kotiinpäin niin paljon, että saksa- lainen julistettiin voittajaksi. Urpon ilmeestä näki, että hän piti ratkai- sua epäoikeudenmukaisena. – Urpo, älä välitä. Olen varma, Potsdamin konferenssissa heinäkuussa 1945 sodan voittaneiden valtioiden pää- että sinä olet kaikkien mielestä kil- miehet Stalin, Truman ja Roosevelt määrittelivät Saksan uudet rajat. Suomalai- pailun moraalinen voittaja, yritin sen asiantuntijaryhmän jäseniä salissa, missä päätökset tehtiin. lohduttaa Urpoa, kun hän palasi pöytäämme. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 222

Pitkäksi venynyt ilta vaati seuraavana aamuna ve- Delegaatiomme majoitettiin aivan Itä-Berliinin ronsa. Tämän sai kokea luentovuorossa ollut profes- keskustassa sijainneeseen DDR:n keskusammattilii- sori, joka luennoi saksaksi maansa aikuiskoulutusjär- ton omistamaan loistohotelliin. Ammattiliitot olivat jestelmän perusteista. Kuulijoiden enemmistön sak- DDR:ssä puolueen tiukassa valvonnassa, joten hotelli sankielen taito oli ainoastaan auttava, joten parin antoi hyvän kuvan poliittisen eliitin prameista elin- tunnin luennon seuraaminen saksaksi olisi vaatinut oloista. Joka paikka kiilsi kuin pankkisalissa, vaikka normaalioloissakin tiukkaa keskittymistä. Lyhyeksi itse rakennus edusti raskasta betonibunkkerityyliä. jäänyt yöuni ja lämmin ilma koituivat ylivoimaiseksi Yksi asia meitä kummastutti, kun saavuimme ho- haasteeksi uuvahtaneelle kuulijakunnalle. Pikkuhiljaa telliin. Missä olivat muut hotellivieraat? Hotelli oli yksi toisensa jälkeen alkoi pilkkiä. Professori oli kui- lähes tyhjä. Ilmeisesti poliittinen kaaos selitti aina- tenkin ammattilainen, eikä antanut tämän haitata lu- kin osittain vieraiden puutteen. Hotellin saunassa, ennon pitämistä. Vähän ennen omaa nukahtamistani jossa oli ilman kiviä punaisena hehkuva sähkökiuas ehdin todeta, miten vieressäni istunut Urpo vaipui ja jonka pukuhuoneen seinällä oli 30 kohdan ohjeis- vienon korahduksen kera unten maille. Heräsimme tus pukeutumista, peseytymistä, saunomista, uima- siihen, kun hymyilevä professori käsiään taputtele- altaan käyttöä, virvokkeiden nauttimista ja rentou- malla herätteli nukahtaneita osanottajia. tumista varten, kohtasimme sentään pari muutakin Matkan ohjelmaan sisältyi myös vierailu Itä-Ber- asiakasta. Kerroimme heille, että olimme Suomesta liiniin Urania-seuran toimistoon. Urania-seura vas- ja että meidän mielestämme tällä tulikuumalla, kui- tasi DDR:ssä kouluissa, yliopistoissa ja joukkotiedo- valla pätsillä ei ollut mitään tekemistä oikean saunan tusvälineissä tapahtuneesta ideologisesta kasvatuk- kanssa. Tieto ei heitä häirinnyt, vaan he veivät sau- sesta ja propagandasta. Itä-Berliiniin matkustimme narituaalit täsmällisesti annettujen ohjeiden mukai- metrolla Chek-Point Charliessa sijainneen rajanyli- sesti läpi. tyspaikan kautta. Kun itse seminaari käynnistyi, sen ohjelma meni Rajan takana meitä oli vastassa Urania-seuran täysin uusiksi. Urania-seuran edustajien toiminnalta korkea-arvoinen johtaja, joka oli siviiliammatiltaan oli pudonnut pohja pois. Eikä tässä kaikki, he olivat professori. Seuran toimitiloissa tapasimme lisää kor- myös hyvin epävarmoja koko tulevasta elämästään, keasti oppineita seuran jäseniä. He esittelivät meille sillä jo tuon tapaamisen aikaan he olivat huolestu- saksalaisen perusteellisesti seuran ideologista propa- neita omien työpaikkojensa säilymisestä. Aihetta oli- gandatoimintaa, jonka ytimenä oli ajatus, että Saksan kin, sillä vain murto-osa DDR:n yliopistojen tutki- jako oli lopullinen ja DDR:ää täytyi puolustaa lännen joista ja opettajista sai jatkaa työtään yhdistyneessä jatkuvilta hyökkäyksiltä vaikka muurin avulla. Vakuu- Saksassa. Suurin osa heistä irtisanottiin poliittisesti tuimme, että propagandatoiminta oli otettu erittäin epäluotettavina ja väärään tieteelliseen traditioon tu- vakavasti DDR:ssä. Vierailun lopuksi sovimme, että keutuneina. Näistä kysymyksistä me keskustelimme KTOL:n delegaatio tulisi seuraavana vuonna viikon ahdistuneiden isäntiemme kanssa seminaarissamme. mittaiselle vierailulle Itä-Berliiniin Urania-seuran Lisäksi ohjelmaan kuului tutustumiskäyntejä Itä-Ber- vieraaksi. liinin lähiseuduilla toimineisiin kansalaisopistoihin, Tämä vierailu toteutettiin lokakuussa 1989. Mat- jotka kituuttivat selvästi heikommissa taloudellisissa kalle osallistui edellisen kesän delegaation ydinjoukko olosuhteissa kuin läntiset sisar-opistonsa. mukaan lukien mm. Urpo ja minä. Lähihistoriasta Oman iltaohjelman järjestäminen Itä-Berliinissä muistamme, että tuohon aikaan DDR:ssä elettiin ns. ei ollut lainkaan niin helppoa kuin edellisellä vie- Wenden (käänteen) kaoottisia aikoja. Honeckerin railulla Länsi-Berliinissä. Oli täysi työ löytää edes edustama vanha valta oli lopullisesti menettämässä avoinna oleva ravintola. Niinpä aikaa jäi television otteensa. Kansa oli rynnännyt kaduille osoittamaan katseluun hotellihuoneessa. Yhtenä iltana uutislähe- avoimesti mieltään ja vaatimaan vapaata pääsyä län- tyksessä näytettiin, miten ihmiset päästettiin vapaasti teen. Lokakuun 9. päivänä Berlinin muuri sitten mur- muuriin Brandenburger Torin kohdalle tehdystä au- tui. Tulimme Urania-seuran vieraiksi heti muurin kosta Länsi-Berliinin puolelle. Poliisit ja rajavartijat murtumisen jälkeen. eivät tehneet elettäkään jonon pysäyttämiseksi. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 223

Vasemmalta Heikki Manninen Vantaalta, Juha Sihvonen Valkeakoskelta ja Martti Markkanen Kuopiosta Berliinin matkalla vuonna 1989.

– Urpo, mitä jos mekin yrittäisimme mennä tuosta pystyyn parin sadan metrin matkalta ja ihmiset kii- aukosta läpi? ehdotin hänelle. pesivät sen päälle ottamaan viimeisiä kuvia tästä his- – Kokeillaan vaan, mutta miten me pääsemme ta- toriallisesta reliktistä. kaisin? Urpo kysyi. – Eiköhän mekin kiivetä tuonne muurille. Tämä – Otetaan passit mukaan ja tullaan vaikka Chek- on varmasti viimeinen kerta, kun me näemme sen, Point Charlien kautta, jos muu ei auta, minä vastasin. minä ehdotin Urpolle. Hotellimme sijaitsi aivan Brandenburger Torin – Se on ainakin pari metriä korkea, miten minä lähellä, joten sinne oli lyhyt matka kävellä. Rauta-ai- pääsen sinne? Urpo epäili mahdollisuuksiaan. doilla reunustettu jono oli pitkä, mutta se eteni no- – Kyllä sinä pääset. Minä autan sinua, kannustin peasti. Kun tulimme aukon kohdalle, meitä jännitti, häntä yrittämään. päästettäisiinkö meidätkin muurin läpi. Pelko oli ai- Nousu sujuikin ilman suurempia vaikeuksia, sillä heeton, kukaan ei kiinnittänyt meihin mitään huo- piikatun ulkopinnan alta oli paljastunut tiilenpäitä, miota. Jatkoimme matkaa ja hetken päästä olimme joita myöten kiipeäminen oli helppoa. Kun ikimuis- Länsi-Berliinin puolella. toiset valokuvat oli otettu, oli laskeutumisen vuoro. Tunne oli uskomaton. Vielä edellisenä kesänä Minulta se onnistui helposti, sillä pystyin hyppää- Berliinin muuri oli konkreettisesti jakanut maailman mään sopivasta kohdasta suoraan alas. Sitten oli kahtia. Se oli koko kylmän sodan kiteytymä. Keino- Urpon vuoro. tekoisuudestaan huolimatta se tuntui ikuiselta ja nyt – En minä pysty hyppäämään. Minulta katkeavat sitä ei enää ollut. Muuria purettiin kovaa vauhtia. jalat, Urpo totesi hätääntyneenä. Joka puolella oli kojuja, joissa myytiin muurinpaloja Hän painoi edelleen liian paljon hypätäkseen alas. matkamuistoiksi. Mekin ostimme omat palamme. Nyt Urpoon iski paniikki. Hänen polvensa alkoivat Brandenburger Torin edustalle oli jätetty muuria vielä täristä. Tilanne näytti uhkaavalta. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 224

Löysimme helposti sopivan paikan rauhoittavalle ja sen jälkeen päätimme ottaa varman päälle. Pala- simme Chek-Point Charlien kautta takaisin Itä-Ber- liinin puolelle. Kun seuraavana päivänä kerroimme isännillemme vierailustamme lännen puolelle, he kauhistuivat ja pitivät tekoamme uhkarohkeana. Siitä olisi heidän mielestään voinut tulla ongelmia sekä meille että heille. Mitä kauemmin tästä tapahtumasta on kulunut aikaa, sitä hienommalta käynti Länsi-Berliinin puo- lella on alkanut tuntua. Harvoin käy niin hyvin, että on paikalla juuri silloin, kun historiaa kirjoitetaan uu- siksi niin konkreettisesti kuin lokakuussa 1989 Ber- liinin muurilla.

Italian matka

Matkustimme Italiaan huhtikuussa 1997. Matka suuntautui sekä Roomaan että Milanoon. Roo- maan meidät kutsui sikäläisen kansalaisopiston (Un- versità Popolare di Roma - UPTER) rehtori Fran- cesco Florenzano, johon me olimme tutustuneet yh- Papa Urpo Berliinin muurilla, jonne oli helppo nousta, teisessä kansainvälisessä kuvataideprojektissa. Urpon mutta josta oli vaikea päästä pois. ja minun lisäkseni Roomaan kutsuttiin myös Hami- nan kansalaisopiston rehtori Anna-Liisa Lavila. Flo- – Miten minä pääsen täältä alas? hän kysyi epä- renzano oli vieraillut edellisenä vuonna Suomessa tietoisena. meidän kutsustamme ja nyt oli meidän vuoromme – Ota rauhallisesti, kyllä me jokin konsti keksi- mennä tutustumaan hänen oppilaitokseensa.. tään, minä lohdutin häntä. Italiassa Suomen kansalaisopistoja vastaavaa toi- Seuraavaksi Urpo kävi istumaan muurin reunalle mintaa järjestetään ns. ikäihmisten yliopistojen toi- ja yritti sovittaa jalkojaan tiilenpäille. Ei siitäkään tul- mesta. Kaikkiaan UPTER:ien toiminta on iältään lut mitään, koska tässä asennossa hän ei uskaltanut vielä varsin nuorta Suomeen verrattuna, vanhimmat katsoa reunan yli jalkoihinsa. Sitten minä keksin rat- ovat vajaat 30 vuotta vanhoja, eikä niitä lukumääräi- kaisun. sestikään ole kuin muutamia kymmeniä. Alkuaan nii- – Käy mahallesi ja ala työntää itseäsi pikku hil- den opetus todella suunnattiin ikäihmisille, mutta voi- jaa reunan yli. Minä pidättelen sinua selästä, jotta et makkaan kysynnän vuoksi toimintaa laajennettiin pian pääse putoamaan liian korkealta alas, minä opastin myös nuorempiin ikäluokkiin. Näitä oppilaitoksia yl- häntä. läpitävät mm. ammattiliitot ja uskonnolliset tahot. Li- Tämä keino osoittautui toimivaksi. Urpo liukui säksi ne voivat saada tukea paikallisilta viranomaisilta vähitellen reunan yli ja minä sain estettyä pudotuk- (esim. toimitilat), mutta niillä ei ole mitään lainsäädän- sen. Poplari tässä touhussa likaantui, mutta ikävintä nön suomaa tukea, kuten Suomessa tai Saksassa. oli kuitenkin se, että hänen taskussaan olleet muurin Rooman matkaan sisältyi mm. kahden päivän mit- palat hajosivat pieniksi muruiksi. tainen kansainvälinen aikuiskoulutusseminaari, johon – Minähän en tämän takia uusia paloja osta, hän osallistui edustajia Italian ja Suomen lisäksi Sak- sanoi tiukasti. – Nyt on pakko päästä kaljalle, jotta sasta, Englannista, Ranskasta, Tanskasta ja Ruotsista. tämä tärinä lakkaa. Yksi puhujista oli Bernd Lüking, joka toimi tuolloin Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 225

Münsterin kansalaisopiston (VHS) kieliosaston pääl- kohde oli Vatikaani. Kun olimme nähneet Sixtuksen likkönä. Hän piti erittäin ansiokkaan luennon Saksan kappelin, päätimme kiivetä Pietarin kirkon kupoliin. aikuiskoulutuksesta. Seminaarin jälkeen järjestetyllä Urpolle kapeat raput olivat haaste, mutta hän selvitti illallisella tutustuimme lähemmin Berndiin ja hänen ne hienosti. vaimoonsa Bettyyn. He osoittautuivat erittäin innok- Alas päästyämme koimme ansainneemme hetken kaiksi vierailemaan Suomessa, missä he eivät olleet lepotauon. Sopiva ulkoilmaterassi löytyi helposti. Is- aikaisemmin käyneet. tuimme alas ja tilasimme kaljat. Kummallakin oli sat- Lupasimme Urpon kanssa kutsua Berndin Suo- tumoisin päällä tumma pikkutakki ja musta t-paita. meen heti, kun sopiva kansainvälinen seminaari löy- Viereiseen pöytään istuutui kaksi naista, jotka alkoivat tyisi. Se löytyikin seuraavana syksynä Solvallasta. Kut- keskustella suomeksi. Me puolestamme olimme hiljaa. suimme seminaariin myös Francescon vaimonsa Chris- – Katso, kaksi nuorta pappia on tullut kaljalle, toi- tinan kanssa. Ennen seminaaria pyysimme vieraitamme nen naisista sanoi osoittaen meihin. saunomaan Urpon mökille. Ainoastaan Bernd otti kut- Toinen kääntyi katsomaan ja totesi: sun vastaan, Francesco ja Christina jäivät mieluummin – Eihän tuo toinen ole enää mikään nuori. tutustumaan Helsingin nähtävyyksiin. Kuulimme tämän keskustelun, mutta emme edel- Saunareissusta tuli ikimuistoinen, koska se tapah- leenkään sanoneet mitään. Urpon ilmeestä päättelin, tui syysmyöhällä, eikä Urpon mökissä ollut sähköva- että meistä annettu ikämääritelmä osui ja upposi sy- loa. Kaikki, myös saunominen, tapahtui kynttilän va- välle hänen herkkään sieluunsa. Meillä ei ole Urpon lossa. Bernd ei ollut koskaan ennen saunonut, eikä kanssa kuin viitisen vuotta ikäeroa, joten ilmeisesti hän tiennyt, mitä olisi odotettavissa. Kun Urpo heitti hänkin ehti hetken aikaa ajatella olevansa nuoren ensimmäisen kuupallisen vettä kiukaalle ja se sihahti näköinen, ennen kuin totuus paljastui. Pois lähties- äkäisesti, Bernd hyppäsi pystyyn ja oli sännätä ovesta sämme minä kysyin naisilta: ulos. Meni kauan, ennen kuin saimme rahoiteltua - Anteeksi, kumpi meistä näyttää nuorelta? hänet ja hän uskalsi istua takaisin lauteelle. Seminaa- Naisten pöytään laskeutui ensin täydellinen hil- rin jälkeen Bernd tuli vielä tutustumaan Valkeakoski- jaisuus. opistoon ja yöpyi meidän kotonamme. - Voi kauhistus, emme tienneet, että te olette suo- Näiden tapaamisten jälkeen Urpo, Anna-Liisa, malaisia, toinen naisista sai sanottua. vaimoni ja minä saimme kutsun Münsterin kansa- Mutta Urpon takaiskut eivät vielä olleet lopussa. laisopiston vieraiksi ja Lükingien yhteisille 50-vuotis- Vatikaanin jälkeen jatkoimme matkaamme Piazza juhlille. Myöhemmin myös Betty tuli vierailulle Suo- della Rotondan aukiolla sijaitsevaan Pantheonin meen. Näin alkanut yhteydenpito Lükingien ja mei- temppeliin. Lämmin päivä vaati jälleen virvokkeiden dän perheemme välillä jatkuu tiiviinä yhä edelleen. juomista. Aukio oli täynnä toinen toistaan kutsuvam- Mutta palatkaamme takaisin Roomaan. Jo yh- pia terasseja. Kun tarjoilija saapui pöytään, minä ti- teisen projektin aikana, mutta varsinkin tässä semi- lasin itselleni kaljan. Tarjoilija kääntyi Urpon puo- naarissa opimme, millaista on yhteistyö italialaisten leen ja kysyi: kanssa. Mihinkään ennalta annettuun aikatauluun tai - Beer also for papa? sovittuun asiaan ei voinut luottaa. Koko toiminta oli Tyrmäys oli täydellinen. Tästä alkaen Urpo on yhtä suurta improvisaatiota. Isäntämme Florenzano aina jaksanut muistuttaa minua siitä, että vain toinen häipyi illallisen jälkeen tietymättömiin, eikä häneen meistä on nuori ja toinen on papa. sen jälkeen enää saatu yhteyttä. Ainoastaan tieto siitä, Roomasta Urpo ja minä matkustimme junalla Mi- että Rooma on ikuinen, pakotti ja pakottaa edelleen lanoon, jossa me liityimme Opetushallituksen koko- uskomaan, että asioita voidaan hoitaa myös tällä ta- amaan aikuiskouluttajien ryhmään. Anna-Liisa jäi valla. Roomaan. Milanon delegaatioon osallistui pääasi- Vierailun loppuohjelma oli organisoitava itse, sillä assa ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten edusta- muutkaan roomalaiset eivät seminaarin jälkeen enää jia. Urpon ja minun lisäkseni siihen kuului kansalais- kantaneet huolta meistä. Meille jäi ruhtinaallisesti opistopuolelta ainoastaan KTOL:n silloinen puheen- aikaa tutustua Rooman nähtävyyksiin. Yksi vierailu- johtaja Martti Markkanen. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 226

Delegaation tavoitteena oli tutustua Italian aikuis- laulanut mies puuhaili, nousimme lopulta seisomaan koulutusjärjestelmään, mikä eroaa muutenkin kuin ja yritimme kurkkia saksalaisten takaa näyttämölle. kansalaisopistojen osalta omastamme. Sekä amma- Tämä oli liikaa saksalaisille. He vaativat äänekkäästi tillinen että varsinkin yleissivistävä aikuiskoulutus pe- meitä istumaan takaisin paikoillemme. Nyt meidän rustui ja perustuu Italiassa suureksi osaksi yksityiseen mittamme korkeakulttuurista alkoi täyttyä. Ensim- rahoitukseen, minkä seurauksena toiminta on paljon mäisellä väliajalla Urpolla oli mielessään valmis eh- hajanaisempaa kuin Suomessa. dotus meille muille: Ohjelmaamme kuului mm. tutustuminen Mila- – Jospa lopetetaan teeskentely ja lähdetään kal- non kansalaisopistoon, jonka toiminta perustui tuol- joille. loin lähes kokonaan vapaaehtoistoimintaan. Aino- Marttia ja minua ei ollut vaikeaa taivutella tämän astaan toimitilat Milanon kaupunki oli luovuttanut ehdotuksen taakse. opistolle nimellistä vuokraa vastaan tyhjäksi jääneestä Myös San Siron jalkapallo-ottelussa lippujen koulusta. Oli opettavaista havaita, miten vapaaehtois- osoittamista istumapaikoista tuli koko pelin mieliin toimintaan nojautuva sivistystyö pystyy selviytymään painuvin kokemus. Mutta ensimmäinen koettele- lähes olemattomilla toimintaresursseilla, kun rin- mus sattui jo sisään mennessä. Juuri kun me olimme nassa palaa aito sivistämisen halu. Koko laaja, oppi- päässeet lippukojujen jälkeisten rautaporttien läpi, ta- tunneissa mitattuna Helsingin työväenopistoon ver- kaamme ryntäsi kovalla vauhdilla pari nuorta poikaa, rattavissa oleva opetustoiminta perustui opettajien ja jotka onnistuivat ohittamaan vartijat. Minä olin jo- luennoitsijoiden palkattomaan työhön. Opiskelijoilta nossa seuraavana ja ilmeisesti näytin jollakin tavalla perityillä pienillä kurssimaksutuloilla maksettiin van- epäilyttävältä, koska yksi roteva vartija tarttui minua han koulutilan vuokrat ja palkka yhdelle toimisto- rinnuksista kiinni ja nosti seinälle. En pysty toista- henkilölle. maan, mitä hän minulle ärjäisi, mutta oman vastauk- Kun kerran Milanossa olimme, päätimme mennä seni muistan. sekä oopperaan että jalkapallo-otteluun. Isäntämme – Olen suomalainen, sono finlandese, sopersin auttoivat lippujen hankinnassa. vartijalle hädissäni. La Scalaan saimme oopperaliput Richard Wag- Aluksi vartija ei ymmärtänyt minua lainkaan, nerin Siegfried-oopperaan, jonka kesto oli yli neljä mutta sitten hänelle selvisi, mitä minä yritin sanoa. tuntia. La Scala oli perinteinen oopperatalo, jossa – Scusi, scusi, vartija sanoi ja päästi minut mene- parvekkeiden istumapaikat oli ryhmitelty looseihin. mään. Kaiteen vieressä olevista kahdesta tuolista näki näyt- Istumapaikkamme olivat alimmassa kerroksessa tämölle, mutta niiden takana istuvat eivät sinne näh- toisessa päädyssä suoraan maalin takana, joka ensim- neet, elleivät he nousseet seisomaan ja kurkkineet mäisellä puoliajalla kuului AC Milanille. Seuraavan etumaisten olkapäiden yli. Meidän paikkamme oli- kerroksen katsomoon oli ryhmittynyt suuri joukko vat valitettavasti loosin perällä. Kaiteen vieressä istui sinimustiin huiveihin ja pelipaitoihin pukeutuneita kaksi vanhempaa saksalaista naista, jotka käyttäyty- Inter Milanin kannattajia. Osa heistä roikkui kaiteen misellään antoivat ymmärtää, että he halusivat naut- ulkopuolella lippuja ja banderolleja heilutellen. Sta- tia oopperaesityksestä rauhassa. Kolmen suomalaisen dionin toisessa päädyssä olivat AC Milanin puna- lisäksi tähän loosin tuli vielä italialainen nuoripari. mustat kannattajat. Stadionille mahtui noin 65 000 Heti valojen sammuessa nuoripari aloitti äänek- katsojaa ja se oli ääriään myöten täysi. Meteli oli kor- kään suukottelun. Se hermostutti selvästi saksalaisia via huumaava. rouvia, muttei estänyt italialaisia jatkamasta puuhiaan. Kun peli alkoi, AC Milan teki nopeassa tahdissa Me suomalaiset istuimme aluksi hiljaa paikoillamme ensimmäisen maalinsa. Tämä kiihdytti selvästi kak- ja yritimme keskittyä musiikkiin. Kukaan meistä ei koskerroksessa olleita Interin kannattajia. He käyn- ollut koskaan aikaisemmin kuullut Siegfriediä, joka nistivät oman vastahyökkäyksensä, jonka kohteeksi pimeässä kuultuna osoittautui meille kaikille liian otettiin AC Milanin maalivahti. Alkuun häirintä oli kovaksi palaksi. Jotta olisimme edes tienneet, mitä lähinnä vihellystä ja mylvintää. AC Milanin toisen näyttämöllä ensimmäiset kaksikymmentä minuuttia maalin jälkeen kentälle alkoi lentää pikkurojua ja ve- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 227

Britta, Bernd ja Betty Lüking kotinsa edustalla vuonna 1998. Urpo ja Juha olivat vieraina heidän yhteisillä 50-vuotispäivillään Münste- rissä Saksassa. Bernd toimii kaupungin kansalaisopiston kieli- ja taideaineiden koulu- tuspäällikkönä. sipulloja. AC Milanin maalivahti tuntui tottuneen tannerta. AC Milanin maalivahtikin antoi periksi ja tällaiseen käyttäytymiseen, eikä hän edes vaivautunut siirtyi keskemmälle kenttää. Peli päätettiin keskeyt- katsomaan taakseen. Osa italialaisista katsojista kui- tää. Keltapukuiset santarmit ja punapukuiset palo- tenkin tiesi, mitä oli odotettavissa, ja poistui jo tässä kuntalaiset marssivat paikalle. Santarmit ryhmittyi- vaiheessa suojaan lipan alle. Osa katsojista jäi edel- vät ketjuun maalin taakse ja palokunta alkoi kerätä leen paikoilleen, me suomalaiset heidän mukanaan. kentältä pois pommeja, soihtuja ja pulloja. Kakkos- AC Milanin kolmannen maalin jälkeen kakkos- kerroksen kiihkeimmät Interin kannattajat poistet- kerros meidän yläpuolellamme repesi liitoksistaan. tiin katsomosta. Vasta tämän jälkeen peli pääsi jatku- Kentälle alkoi lentää kaikkea mahdollista - koli- maan. Loppupeli sujui rauhallisemmin ja me paossa koita, juomapulloja, paukkupommeja ja soihtuja. Sit- olleet suomalaiset uskalsimme palata takaisin omille ten eteemme kolahti teräväreunainen, muovinen is- paikoillemme. tuinpenkki, joka oli jotenkin onnistuttu irrottamaan – Kyllä olisi Suomi pulassa, jos nyt joku hyökkäisi betonisesta alustastaan. Loputkin italialaiset häipyi- meille. Nykymiehet pelkäävät paukkupommeja ja ve- vät ilman eri kehotusta paikalta. Tässä vaiheessa myös sipulloja, Urpo kuittasi meille, kun palasimme hänen minä ja muut suomalaiset saivat tarpeekseen, paitsi viereensä. Sen verran kokemus oli järkyttänyt meitä, Urpo. että päätimme lähteä pois ennen aikojaan, jottemme – Jos tuo olisi osunut takaraivoon, se olisi ollut joutuisi kiihtyneiden fanien jalkoihin. Pelkomme hengenlähtö. Lähdetään mekin lipan alle suojaan, eh- osoittautui turhaksi, sillä tilanne stadionin ulkopuo- dotin Urpolle. lella ja bussissa, jolla palasimme keskikaupungille, oli – Minä en lähde minnekään. Jos suomalaiset kes- huutelua lukuun ottamatta aivan rauhallinen. Puna- tivät talvisodassa, niin kyllä minä tämän kestän, Urpo mustat ja sinimustat kannattajat huusivat kilpaa tois- vastasi. ten kanssa, mutta siinä kaikki. Rojun heittely kentälle kiihtyi kiihtymistään. Olen monesti Hakan pelissä Tehtaankentällä Maalin ympärillä kentällä paloi soihtuja ja räjähteli muistellut tätä kokemusta San Sirolla ja iloinnut pommeja. Ilma oli täynnä oranssia savua. Alakerrok- hämäläisen yleisön tyynestä reagointitavasta, tapah- sen katsomossa ei istunut enää ketään muita kuin tuipa kentällä mitä tahansa. Turha sitä on hötkyillä, Urpo. Hän kyyristyi polviensa päälle ja veti takkinsa ei sillä kumminkaan ole mitään vaikutusta pelin kul- suojaksi päänsä yli. Näky todellakin muistutti sota- kuun. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 228

VTM Jyrki Sipilä toimii yhteiskunnallisten ainei- den koulutuspäällikkönä Helsingin aikuisopistos- sa. Hän tuli aikuisopiston palvelukseen tuntiopetta- jaksi vuonna 1994. Päätoimiseksi hänet nimitettiin vuonna 1998. Sipilä oli ensimmäinen aikuisopistoon pelkästään maahanmuuttaneita kouluttamaan otettu päätoiminen opettaja. Nykyisin hänelle lankeaa osa- vastuu maahanmuuttaneiden työvoimapoliittisesta koulutuksesta sekä vastuu avoimesta yliopisto-ope- tuksesta, tietotekniikan ja yritystalouden koulutuk- sesta sekä aikuisopiston markkinointiviestinnästä. Jyrki on tehnyt kiitosta ansaitsevan työn eurooppa- laisissa yhteistyöprojekteissamme, joista tämä tari- na kertoo.

Jyrki Sipilä Kyllä Eurooppa on ihana! Helsingin aikuisopiston EU-rahoitteiset hankkeet

-rahoitteisiin hankkeisiin päästiin Helsin- opisto Aktiivi-Instituutin tietotekniikan asiantunti- EUgin aikuisopistossa mukaan vuonna 1999. jat tekivät siinä yhteistyötä. Näin toivottiin saatavan arvokasta kokemusta ja pal- jon uusia virikkeitä käytännön koulutustyöhön. Sit- temmin hankkeita on käytetty henkilökunnan sitout- 2001 tamiseenkin. Ne ovat muodostuneet tärkeiksi myös aikuisopiston imagolle. Rahallisesti ne ovat tuoneet ”Moving On – Learners Promoting Learning”. pienen lisänsä aikuisopiston toimintaan. Ennen kaik- Neljän organisaation Grundtvig 2 -oppimiskump- kea ne kuitenkin lienevät tuoneet hienoja ammatil- panuus yhteisen työhön pääsyä kuvaavan opetusma- lisia kokemuksia ja virkistystä niihin osallistuneille. teriaalin tuottamista varten vuosina 2001–03 käyn- Hankkeet ja muu niihin liittyvä esitellään tässä aika- nistyi. Suomessa projekti sai EU-rahoituksensa Ope- järjestyksessä varhaisimmasta alkaen. tusministeriön alaisen Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n kautta, jonka vastaava asiantuntija Eija Wilén tuli sittemmin hyvin tutuksi 1999–2000 EU-projektiasioiden yhteydessä. Jyrki Sipilä osallistui aikuisopiston edustajana hel- 1999–2000 opiston tietotekniikan opettaja Juha mikuussa Grundtvig-kontaktiseminaariin Man- Konttinen osallistui ETUE-NET-projektin ko- chesterissä. Siellä laadittiin alustava hahmotelma pro- koontumisiin Runössä Ruotsissa ja Lontoossa. Pro- jektista. Kontaktiseminaarissa oli neljä muuta suoma- jekti oli EU:n komission rahoittama eurooppalais- laista. Sittemmin edesmenneen Kyrönmaan opiston ten ay-koulujen tietoverkoston kehittämistä edistävä rehtori Helinä Eskolan kanssa taitoimme matkan yh- hanke. Aikuisopiston ja sisaroppilaitoksemme ay- dessä. Seminaarissa oli kaikkiaan noin 60 osanotta- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 229

jaa eri puolilta Eurooppaa. Se oli järjestetty erinomai- Guadalajarassa tapasimme sikäläisen seudullisen sesti. Osanottajat ”pakotettiin” hedelmälliseen yhtey- opetushallinnon johtajan tämän työhuoneessa. Lau- teen toistensa kanssa. suin muutaman sanan projektin puolesta. Paikallis- Mukaan projektiin lähti aikuisopiston lisäksi TV kuvasi. Mukana opiston opettajista oli taidemaa- kolme muuta organisaatiota, jotka kaikki järjestivät lari Kimmo Tolin, joka ansiokkaasti tallensi videolle ainakin jonkin verran koulutusta. Ne olivat aikuis- saksalaisen projektikumppanimme nukkumisen mil- ten ammatillinen oppilaitos Centro de Educación de tei koko pakolaiskeskukseen tekemämme vierailun Personas Adultas Guadalajarasta Madridin läheltä, ajan. Myös Guadalajarassa oli mukana kaksi opiske- opintokeskus LEB Thüringen e.V. Weimarista, enti- lijaa, Makiko Lommi ja Svetlana Lindholm. He mo- sen Itä-Saksan lounaisosasta sekä kolmannen sekto- lemmat osallistuivat innokkaasti projektista käytyyn rin organisaatio Exeter Council for Voluntary Service monenlaiseen keskusteluun. Devonista, Lounais-Englannista. Exeter toimi pro- Helsingin-tapaamisen aikana eurooppalaiset vie- jektin eurooppalaisena koordinaattorina. Vastuuhen- raamme nauttivat suuresti visiiteistä Seurasaareen ja kilönä heillä oli Gabi Recknagel. Suomenlinnaan. Seurasaaressa tutustuimme ulkomu- Aikuisopisto sai projektia varten Helsingin TE- seon antimiin, ja he saivat kävellä puujaloilla, mikä toimiston myötävaikutuksella opetettavakseen hyvin aiheutti paljon riemua. Suomenlinna oli fantastinen edistyneiden maahanmuuttaneiden ryhmän, joka paikka ja uskomattoman lähellä keskustaa, mutta antoi panoksensa projektityöhön. Tästä ryhmästä va- viinin kanssa olisi pitänyt olla vettä! Joku vieraista littiin opiskelijaosanottajat projektin eurooppalaisiin unohti digikameransa Stockmannin kadunvarsikah- tapaamisiin. vilaan. Hän oli valtavan yllättynyt, että kamera vielä Aikuisopiston osalta projektin tavoitteena oli tut- löytyi sieltä. Sisällöllisesti keskityimme tapaamisessa kia erilaisia tapoja, joilla työelämään päästään kou- projektin jalostamiseen eteenpäin. Tapaamiseen osal- lutuksen kautta. Kohderyhmämme olivat maahan- listui myös rehtori Urpo Kallio. muuttaneet.

2003 2002 ”Moving On – Learners Promoting Learning”. Pro- ”Moving On – Learners Promoting Learning”. jekti päättyi. Opiston edustajat, Kimmo, studiopääl- Projekti jatkui. Opiston edustajat projektin kokoon- likkö Toni Tolin, Makiko, Pastor, Irina ja minä, olivat tumisissa Weimarissa ja Guadalajarassa. Opettajia ja mukana projektin kokoontumisissa Exeterissä Eng- opiskelijoita kaikista kumppaniorganisaatioista opis- lannissa. ton isännöimässä tapaamisessa Helsingissä. Exeterin-matkat taittuivat Heathrown lentoken- Ensimmäisessä projektitapaamisessa Weimarissa tältä bussilla. Saimme nähdä Etelä-Englannin mas- nautimme maaliskuun puolivälissä Keski-Euroopan siivista liikennettä, maaseutua ja kaukana häämöttä- keväästä. Lämpötila oli parhaimmillaan 16-17 astetta viä kaupunkeja kolmen ja puolen tunnin (3,5 h) ajan plussan puolella. Näimme myös Goethen puutarhata- bussin toisen kerroksen näköalapaikoilta – ja tietysti lot – sen aidon ja japanilaisten tekemän identtisen ko- sama molempiin suuntiin! Meidät majoitettiin pie- pion. Buchenwaldin keskitysleiri jäi mieleen. Sen vie- niin hotelleihin, joissa oli kukkatapetit. Veneilimme raskirjaan oli jätetty luettavaksi uusnatsien kirjoitukset. moottoripurrella Exe-jokea alas sen suistossa sijaitse- Tapaamiseen osallistuivat aikuisopiston opettajista suo- valle saarelle, jossa sijaitsi suuri ajanviettokeskus. At- men kielen opettaja Anja Keipi ja Jyrki Sipilä. Mukana lantti häämötti lyhyen matkan päässä. Meidät vie- oli myös kaksi opiskelijaa, josta toisesta – Irina Kähäri tiin keilaamaan, pikkubussilla kuuluisille Dartmoo- – tuli myöhemmin aikuisopiston suomen kielen opet- rin nummille sekä 1920-luvulla rakennettuun mutta taja. Toinen oli Pastor Bustamante, josta oli suuri apu paljon vanhempaa esittävään väärennöslinna Cas- projektityössä. Sisällöllisesti tapaamisessa keskityttiin tle Drogoon. Kun kaupunkisuunnistimme Exete- projektin tarkempaan hahmotteluun. rissä, ryhmämme ei löytänyt kaupungin katedraalia, Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 230

joka on valtavan kokoinen ja suurin goottilaistyyli- nasta, jossa esitetään kesäisin oopperaa. Nautimme nen katedraali Saksan ulkopuolella! Sitä saksalaiset suuresti Pohjois-Italian klassisesta eleganssista kahvi- eivät pommittaneet toisessa maailmansodassa. Hyvin loineen ja ravintoloineen. Kohtuullisen lämmintäkin mieleen on jäänyt myös loikoilu pohjoisafrikkalaisen oli, vaikka oli marraskuu. Eksoottisin ravintola, johon ravintolan upottavilla tyynyillä illallista odotellessa ja isäntämme Stefano Cobello meidät vei, sijaitsi kau- sitä nauttiessa. Projektin viimeinen tapaaminen Exe- pungin laitamilla ja oli marokkolainen. Siellä oli si- terissä oli yhtä kuin loppukonferenssi, johon osallistui sään astuessamme vain tummia miesasiakkaita, mutta noin 30 ihmistä. Pidin konferenssissa puheen projek- palvelu pelasi erinomaisesti ja ruoka oli erittäin hyvää. tin lähtökohdista ja kulusta. Sisällöllisesti tapaamisessa keskityttiin projektin tar- Projektin lopputuotteena valmistui 12-minuutti- kempaan hahmotteluun. nen video, jossa kuvataan vaikeassa tilanteessa ole- vien ihmisten pyrkimistä takaisin työhön koulutuksen avittamina. Videon tekemisessä Kimmon panoksesta 2004 oli hyvin suuri apu. Entisenä TV- ja filmialan tekijänä hän ymmärsi, mitä kaikkea pitää tehdä ja tarvitaan. ”LILAC – Learning for Integration, Learning Kimmon poika Toni ja Taideteollisen korkeakoulun, through Active Citizenship”. Projekti jatkui. Edus- nykyisen Aalto-yliopiston, yhteydessä toimiva valta- tajia kaikista projektiin osallistuvista organisaati- kunnallinen Mediakeskus Lume olivat myös ratkai- oista opiston isännöimässä tapaamisessa Helsingissä. sevan tärkeitä videon saattamiseksi lopulliseen muo- Opiston edustajat projektin kokoontumisessa Og- toonsa. Projekti valittiin valmistumisvuotenaan yh- ressa Latviassa. deksi EU-projektien valioista. Britit hyväksyivät, että Kevättalvisessa Helsingissä tapaamisessamme oli- lausuin englanniksi videon alkusanat! vat mukana aikuisopistosta myös Urpo Kallio ja yh- teiskunnallisten aineiden opettaja Marja-Leena So- ”LILAC – Learning for Integration, Learning lovjew. Erityisvieraamme oli Suomen hallituksen through Active Citizenship”. EU:n komission suo- kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman johtaja raan hyväksymä seitsemän organisaation monenväli- Seppo Niemelä. Teimme ratikka-ajelun pysähtyen nen Grundtvig-projekti vuosille 2003-05 käynnistyi. Kaivopuistossa ja kävellen siitä merenrantaan. Kä- Koordinaattorina toimi kolmannen sektorin or- vimme myös Kimmo Tolinin galleria-työhuoneella ganisaatio Exeter Council for Voluntary Service Iso-Roobertinkadulla. Kimmo oli monien vieraiden Englannista. Vastuuhenkilönä heillä oli jälleen Gabi tuttu edellisestä projektista. Opistotalon Palmito-lou- Recknagel. Kumppaneina projektissa olivat aikuis- nasravintolan muut asiakkaat kokivat lauantaina yllä- opisto sekä oppilaitosten ja opettajien verkosto-or- tyksen: Lounaalla tarjoiltiin viiniä – mutta vain joille- ganisaatio European Pole of Knowledge Italiasta, kin! Italialainen emeritus-rehtori Alessandro Rebo- opintokeskus LEB Thüringen e.V. Saksasta, kunnal- nato näet kipaisi naapurirakennukseen ja toi takaisin linen Karmøy Pedagogical Centre Norjasta, seudul- tullessaan lounasviinit ryhmällemme. Sisällöllisesti linen Ogre District Adult Education Centre Latvi- keskityimme tapaamisessa projektin jalostamiseen asta ja pieni yksityinen Association for Pedagogical eteenpäin. Alternatives Romaniasta. Ogreen matkasimme Tallinnasta bussilla, Tallin- Opiston edustajat yhteiskunnallisten aineiden naan tietysti lautalla. Matka taittui nopeasti ja maa- opettaja Sari Nummela ja Jyrki Sipilä osallistuivat laismaisemat Riian lahden tuntumassa olivat hienot. projektin aloitusseminaariin Veronassa Italiassa. Pro- Ogressa projektimme pääsi paikallislehteen. Tapaa- jektin tavoite aikuisopiston osalta oli edistää aikuis- misessa oli vieraana Latvian hallinnon korkea vir- ten maahanmuuttaneiden kotoutumista uuteen koti- kamies sekä viihdyttämässä korkeatasoinen tyttö- maahansa aktiivista kansalaisuutta edistävin opetus- kuoro Svilpastes. Sari ja minut majoitettiin muiden materiaalein. mukana keskellä maaseutua sijaitsevaan tyhjillään Veronassa meidät majoitettiin pieneen, hyvätasoi- olleeseen, olihan lokakuu, lomakylään, sen yhteen seen hotelliin 200 metrin päähän kuuluisasta Aree- kelohonkamökkiin. Meidät vietiin tutustumaan ja Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 231

syömään Riikaan. Ruokailupaikka oli jättimäinen ja Mieleen jäi sekin, että Norjan Latvian-suurlähetys- sokkeloinen kelohonkakompleksi, jossa oli itsepal- töön kohdistui terroriuhka juuri, kun norjalaiset pro- velu ja valtaisa tungos. Liikenne Latviassa on pa- jektikumppanimme olivat käyneet siellä. Sisällölli- himmillaan aivan hirvittävää! Kuljettajamme oli sesti keskityimme tapaamisessa projektin jalostami- tosin taitava, juuri juristiksi valmistunut nuorimies. seen eteenpäin.

Jyrki Sipilä LILAC-hankkeen tapaamisessa Ogressa Latvias- sa vuonna 2004. Oikealla pai- kallisen partneriorganisaation vastuuhenkilö Sarmite Pilate.

Italialaiset Stefano Cobello (vasemmalla) ja Alessandro Rebonato olivat mukana LILAC -hankkeen tapaamisessa opis- tossa vuonna 2004. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 232

2005 Tallinnassa kiersimme oppaan mukana Toompean, pääsimme yksityisklubille – kiltille sellaiselle – tans- ”LILAC – Learning for Integration, Learning simme teknoa, vierailimme Rocca al Maressa nautti- through Active Citizenship”. Projekti päättyi. Opis- massa monipuolisesti virolaisesta kansanperinteestä, ton edustajat projektin kokoontumisissa Karmøyssä illastimme Tallinnan Kirjailijatalon ravintolassa ja Norjassa ja Berliinissä. Projektin lopputuotteena val- ihastelimme romanialaisten seminaariosanottajien mistui laaja internetiin sijoitettu oppimateriaali ja tu- eräästä aivan fantastisesta paikallisesta kaupasta te- kiaineisto, jossa käsitellään aktiivista kansalaisuutta. kemiä mainioita löytöjä. Kauppa oli Tiimari. Sisäl- Materiaali jakaantuu terveyttä, demokratiaa ja osallis- löllisesti seminaarissa keskityttiin tutustumaan pai- tumista, työtä ja työllistymistä sekä koulutusta ja elin- kalle tulleiden erilaisiin projekti-ideoihin. Kaikki ha- ikäistä oppimista käsitteleviin osiiin. – Katso http:// lukkaat saivat esitellä ideansa, minkä minäkin tein. lilac.europole.org. Materiaalia laatimassa ja muokkaa- massa olivat aikuisopistossa suomen kielen opettaja Linda Saarimäki, yhteiskunnallisten aineiden opet- 2006 taja Eeva Vuorela, Sari ja minä. Norjassa aikuisopistoa edustivat Urpo, Sari ja ”Culture and Language to Promote Citizenship”. minä. Karmøyn kunnassa ei ilmeisesti ollut riittä- Kuuden organisaation Grundtvig 2 Oppimiskump- viä majoitusmahdollisuuksia, sillä meidät majoitet- panuus vuosiksi 2006-08 käynnistyi. Rahoitus Suo- tiin Haugesundin kaupunkiin. Huhtikuiselle matkalle messa tuli CIMO:n kautta. sattui hyvääkin säätä. Kiersimme bussilla Karmøyn Koordinaattorina projektissa toimi Smashing saaren. Kävelimme rantahietikolla ja vierailimme Times Theatre Company Limited Dublinista. Vas- Norjan Naantalissa, kesäkaupunki Skudeneshavnissa, tuuhenkilönä heillä oli Freda Manweiler. Kumppa- paikassa, jossa miltei jokainen talo on maalattu val- neina projektissa olivat aikuisopisto sekä Escuela koiseksi. Saimme kutsun viettää iltaa yhden norjalai- Oficial de Idiomas, Espanjan valtion ylläpitämä kie- sen projektikumppanimme kotiin. Talo sijaitsi Atlan- likoulu Pohjois-Espanjan Valladolidista, Cultural tin rannalla, kallion laella. Ikkunat antoivat neljään Company of Educators in Kilkis, eri oppilaitosmuo- ilmansuuntaan. Sisällöllisesti keskityimme tapaami- toja edustavien opettajien kulttuuriyhdistys Kilki- sessa projektin jalostamiseen eteenpäin. sin pikkukaupungista Kreikan Makedoniasta, Vok- Berliinissä kokoustimme syyskuussa. Osallistuin senopplaeringen for innvadrere pa Hamar, aikuisten kokoukseen aikuisopiston puolesta. Kokous oli tar- maahanmuuttaneiden oppilaitos Hamarista Oslon lä- koitettu vain eri maiden koordinaattoreille. Se sujui heltä ja Stowarzyszenie Partnertswo Sztuk, joka yllä- hektisissä merkeissä. Oli kiire viimeistellä projekti. Il- pitää nuorille ja vammaisille suunnattua kulttuuritoi- lalliset toki nautittiin asianmukaisesti ja majapaikka, mintaa Goldapin pikkukaupungissa Puolassa. kristillinen hotelli, oli aivan kelpoinen. Kokouksen Opiston edustajat Urpo Kallio, suomen kielen aikana tutustuimme berliiniläiseen kouluun, joka oli opettajat Päivi Kivikangas ja Ilona Raasakka sekä työntekopaikkamme. Jyrki Sipilä osallistuivat projektin kokoontumiseen Jyrki Sipilä osallistui aikuisopiston edustajana ke- Kilkisissä Kreikassa. Projektin aiheena oli draaman/ säkuussa Grundtvig-kontaktiseminaariin Tallin- draamamenetelmien käyttö kulttuurin ja kielen opet- nassa. Siellä laadittiin alustava hahmotelma seu- tamisessa. Opistoa edustivat projektissa pääosin maa- raavasta projektista, Culture and Language to Pro- hanmuuttaneiden suomen kielen opettajat. mote Citizenship -hankkeesta. Seminaarissa oli myös Kilkisissä seurasimme korkeatasoista kansainvä- kaksi muuta suomalaista. Toinen heistä oli Jalasjär- listä nukketeatterifestivaalia, nautimme ilmaista hiu- ven aikuiskoulutuskeskuksen Marita Niemelä, toinen kopalaa viineineen kadulla satojen muiden festivaa- CIMO:n Eija Wilén. Kaikkiaan seminaarissa oli noin livieraiden ja kaupunkilaisten kanssa sametinpeh- 70 osanottajaa eri puolilta Eurooppaa. Se oli järjestetty meässä Etelän illassa, teimme bussilla kiertoajelun erinomaisesti. Eestin kansallinen Sokrates/Grundtvig- ympäröivälle maaseudulle – miltei sen toisen Make- toimisto Archimedes oli tehnyt parhaansa. donian rajalle saakka – käyden tutustumassa antiikin Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 233

raunioihin ja saimme ihanan kauniina päivänä kut- opistossa maahanmuuttaneille suunnattua Elämää sun kreikkalaisen emäntämme kotiin, pieneen kylään Suomessa -teatteriopintopiiriä, joka linkitettiin pro- muutaman kilometrin päähän Kilkisistä. Sisällöllisesti jektiimme. Norjassa draamaa harjoiteltaessa Tapio ja keskityimme tapaamisessa projektin tarkempaan hah- minä jouduimme yleisön edessä improvisoimaan rak- motteluun. kautta ilmentävän kohtauksen. Sisällöllisesti keski- tyimme tapaamisessa projektin jalostamiseen eteen- päin. 2007 Vietimme Norjan kansallispäivää norjalaisen emäntämme kotona, Hamarin keskustassa päiväko- ”Culture and Language to Promote Citizenship”. tien ja koulujen kulkuetta ihastellen ja hotellissa ka- Projekti jatkui. Opiston edustajat projektin kokoon- raokea laulaen. Tulkitsimme Tuijan kanssa Killing me tumisissa Hamarissa Norjassa ja Goldapissa Puolassa. softly with your songin saaden paljonkin aplodeja. Hamarissa aikuisopistoa edustivat suomen kielen Teimme myös päiväretken Osloon. Siellä kävimme opettaja Tuija Hannula, Päivi, ohjaaja Tapio Koski- Wiegeland-puistossa, Holmenkollenilla ja satamaan nen ja minä. Junalla lentokentältä Hamariin tultu- ankkuroidussa teatterilaivassa. amme ajattelimme suhauttaa taksilla hotelliin, koska Goldapissa aikuisopistoa edustivat Urpo, Ilona satoi. Kuljettaja otti meidät eleettömästi kyytiinsä ja ja suomen kielen opettaja Teijo Toivola. He esittivät hurautti autollaan noin 300 metrin päähän, kortte- usean sadan hengen festivaaliyleisölle kokoontumi- lin kulman taakse, hotellin pääsisäänkäynnin eteen. sen aikana valmistamansa varjonukketeatteriesityk- Tapio tuli projektiin keittiön kautta. Hän veti aikuis- sen Kalevalan maailman synnystä!

Farahnaz Bahrami Hamarista Norjasta, Theodosia Svolaki Kilkisistä Kreikasta ja opiston edustajat Päivi Kivikangas ja Tuija Hannula ”Culture and Language to Promote Citizenship” –hankkeen Norjan tapaamisen yhteydessä Oslossa vuonna 2007. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 234

2008

”Culture and Language to Pro- mote Citizenship”. Projekti päättyi. Aikuisopiston edusta- jat Ilona, Teijo ja minä projek- tin loppukokoontumisessa Dub- linissa. Dublinissa seurasimme kol- mea teatteriesitystä, monolo- gia ja kahta ryhmäesitystä. Toi- nen jälkimmäisistä oli paikal- lisen ylioppilasteatterin esitys. Tutustuimme myös Trinity Col- legeen eli Dublinin yliopistoon, sen kirjastoon, kampusalueeseen ja uutta teknologiaa esittelevään forumiin. Siellä oli näytteillä kierrätysmateriaaleista valmistet- tuja älykkäitä vaatteita. Teimme draamaharjoituksia yliopiston ”Edu for All” –hankkeen pääkoordinaattori Evelyn Sittig Weimarista Saksasta esittele- mässä Helsingin aikuisopistossa vuonna 2008 pidetyssä hankkeen tapaamisessa projektin tanssisalissa. Teimme myös kier- kokonaissuunnitelmaa. tomatkan bussilla maaseudulle, sinne jonnekin missä irlantilais- temme mukaan Daniel Day-Le- wis asusti. Lisäksi pääsimme vie- raaksi toisen irlantilaisen pää- organisaattorin kotiin Brayn kaupunkiin, hieman Dublinista etelään. Siellä käyskentelimme meren rannalla ja vietimme iltaa emäntämme luona. Mieleen on jäänyt villi tanssi talon edustalla ja illan lopuksi kajautetut versiot Johnny Loganin euroviisukap- paleista. Irlantilaiset olivat sitä mieltä, että on parempi, että vii- suvoittaja Logan asustaa nykyisin Kanarialla.

”Edu for All”. Kuuden organi- saation monenvälinen Grundt- vig-projekti vuosiksi 2007-09 käynnistyi varsinaisesti. Projek- tin tavoitteena oli kehittää vai- ”Culture and Language to Promote Citizenship” –hanke päättyi Dublinissa vuonna 2008 keasti rekrytoitavissa oleville ai- pidettyyn kokoontumiseen. Teijo Toivola esittelee Helsingin aikuisopistossa videoitua harjoi- kuisopiskelijaryhmille ja ryhmien tusta projektin osanottajille. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 235

vetäjille sekä oppilaitosten koulutusasiantuntijoille ”Culture and Language to Promote Citizenship” suunnattavia hakevan toiminnan käytänteitä. Hel- -projektin johdosta Jyrki Sipilä sai mahdollisuuden singin aikuisopiston kohderyhmänä olivat maahan- osallistua aikuisopiston edustajana European Expe- muuttaneet ja heidän organisaationsa. riences in Intercultural Learning -konferenssiin Is- Koordinaattorina projektissa toimi Ländliche tanbulissa. Muut suomalaiset osallistujat olivat Eija Erwachsenenbildung LEB Thüringen e.V. Saksasta. Wilén CIMO:sta, apulaisrehtori Harri Veteli Hel- Vastuuhenkilönä heillä oli Evelyn Sittig. LEB:n joh- singin aikuislukiosta ja englannin kielen opettaja taja Alfred Bax oli myös tärkeässä roolissa projektin Anna-Maria Suora Otavan opistosta. Anna-Maria onnistumisen kannalta. Kumppaneina projektissa oli- toi mukanaan myös opiskelijansa, nuoren afganista- vat aikuisopisto sekä Community Council of Devon nilaisen naisen, Marziya Mohammedin. Konferens- Exeteristä Englannista, Polo Europeo della Conos- sin yhteydessä hotellin tiloissa pidetyssä näyttelyssä cenza Veronasta Italiasta, Iecava novada Domes tau- kerroimme omista projekteistamme kaikille kiinnos- tas augstskola Iecavasta Latviasta ja Csalàn Környe- tuneille. tezet es Termeszetvedö Egyesület Veszprémistä Un- Istanbulissa risteilimme laivalla Bosporin sal- karista. mella, kävimme Topkapissa, Hagia Sofiassa ja Sini- Projektin ensimmäinen kokoontuminen oli helmi- sessä Moskeijassa. Päätösillallista nautimme upean kuun alussa Helsingissä ja muut kokoontumiset Eng- ohjelman kera Galata-tornissa Istanbulin genovalai- lannissa, Latviassa ja Unkarissa. Englannin ja Unka- sen kaupunginosan kattojen yllä. Mutta emme olleet rin kokoontumiset olivat rajattuja. Englannissa ko- ainoat suomalaiset paikanpäällä: Konferenssiin osal- koontuivat koulutusasiantuntijat, joilta pyydettiin listui Saksan edustajana tuttuni sisko Outi Arajärvi! kommentteja kehitteillä olevaan käsikirjaan, Unka- Lisäksi yksi muista konferenssivieraista osasi suomea. rissa vain käsikirjan toimitusneuvosto. Hän oli Ruotsin edustaja Lasse Sonne, joka oli teh- Helsingin-kokoontumisessa aikuisopistoa edusti- nyt väitöskirjansa Helsingissä. Konferenssissa tutus- vat Urpo Kallio, Jyrki Sipilä, Marja-Leena Solovjew tuin myös Euroopan komission edustajaan, unkari- ja Kimmo Tolin. Erityisvieraana tapaamisessa oli sil- laiseen Judit Safranyyn, joka ihastui kovasti hänelle loinen KoL:n toiminnanjohtaja Heljä Nurmela. Exe- myöhemmin lähettämiini valokuviin. terissä Englannissa aikuisopistoa edusti englannin kielen opettaja Liisa Jaakkonen, Budapestissa Unka- rissa toimitusneuvoston jäsenet Kimmo ja minä niin 2009 kuin Latvian Jūrmalassakin. Kimmo vastasi kirjan ul- koasun suunnittelusta. “Edu for All”. Projekti loppui. Opiston edustajat mu- kana projektin tapaamisissa Helsingissä, Budapes- tissä, Veronassa ja Erfurtissa. Helsingin ja Budapestin tapaaminen olivat rajat- tuja. Budapestissa kokoontuivat koulutusasiantunti- jat, joilta pyydettiin kommentteja kehitteillä olevaan käsikirjaan, Helsingissä vain käsikirjan toimitusneu- vosto. Budapestissa aikuisopistoa edustivat suomen kielen koulutuspäällikkö Sirpa Rönkkö ja suomen kielen opettaja Kaisa Toiviainen, Helsingissä Kimmo ja minä. Kaisa Toiviainen myös suomensi käsikirjan. Markkinointisihteerimme Kaisa Kainulainen taittoi sen, tai itse asiassa sen kaksi versiota: englanninkieli- sen sekä suomen- ja englanninkielisen. Veronan projektikokouksen jälkeen toimitus- Kimmo Tolin ”Edu for All” –hankkeen kokoontumisessa Veronas- neuvosto piti oman lyhyen kokouksen Veronassa ja sa vuonna 2009. Garda-järvellä. Saksan Erfurtissa pidettiin projektin Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 236

”Edu for All” –hankkeen osanottajat yhteiskuvassa Erfurtissa Saksassa pidetyn loppukonferenssin aikana vuonna 2009. Opiston edustajat kuudes ja seitsemäs vasemmalta Jyrki Sipilä ja Kimmo Tolin.

loppukonferenssi, johon osallistui noin 60 ihmistä eri osin hyvin koulutettuja ihmisiä, joista yhdeksän työs- puolilta Eurooppaa. Sekä Veronassa että Erfurtissa kenteli koulutusalalla. aikuisopistoa edustivat Kimmo ja minä. Loppukonfe- Osanottajat opiskelivat workshopissa suomen renssin yhteydessä pääsimme tutustumaan Weimariin kieltä ja perehtyivät suomalaiseen kulttuuriin ja yh- ja istuttamaan vuoden puun, vuorivaahteran, erfurti- teiskuntaan keskustelujen, oppituntien, vierailukäyn- laiseen puistoon. Weimarissa nautimme iltamyöhällä tien ja illanviettojen välityksellä. Lisäksi he pohtivat keskustorilla pidetystä näyttävästä sirkusesityksestä. Suomen ja oman maansa yhteyksien historiaa ja ny- Projektin lopputuotteena valmistui painettuna ja kypäivää. Workshop kesti seitsemän päivää. Kolmena sähköisesti julkaistu käsikirja Edu for All, Top Ten päivänä järjestettiin iltaohjelmaa. Tools for involving groups in learning activities. Siinä Workshopin aikana käytiin Eduskunnassa, sight- esitellään keinoja saada opiskelun piiriin vaikeammin seeing-risteilyllä Helsingin ja Espoon edustalla, Ma- rekrytoitavissa olevat opiskelijat. Kirjasta saatiin Suo- rimekko Oyj:ssä, Suomen korkeimman (100 m) meen kaksi versiota: suomen- ja englanninkielinen asuintalon Cirruksen näköalatasanteella Vuosaa- sekä pelkästään englanninkielinen – molempia 100 ressa, Helsingin yliopistossa, Meilahden yläkoulussa, kappaletta. – Katso http://www.eduforall.eu. Suomen Keskusta rp:n puoluetoimistossa, Suomen- Edu for All oli aikuisopiston siihenastisista pro- linnassa ja Seurasaaressa – unohtamatta tietenkään jekteista haastavin. Oli monin tavoin erittäin haas- ravintoloita Corona Baari ja Rymy-Eetu. Edellä- teellista tehdä kirja eurooppalaisena yhteistyönä. mainitussa pelasimme biljardia ja jälkimmäisessä tanssimme pöydällä – ainakin jotkut meistä. Jotkut osanottajista olivat yllättyneitä siitä, että suomalai- 2010 set ovat näin villejä. Biljardi viehätti osanottajia myös lauantai-illan ruokapaikassamme Suomenlinnan pe- ”Finnish Puzzles”. EU:n komission CIMO:n kautta rinteikkäällä Yläkerholla. rahoittama workshop järjestettiin 16.-22.8. aikuis- Suomen Keskusta rp:n puoluetoimistossa ta- opistossa. Osanottajat, joita oli 20, tulivat Belgiasta, pasimme puoluesihteeri Timo Laanisen, joka loi mie- Bulgariasta (2 henkilöä), Italiasta (2), Kyprokselta lenkiintoisen katsauksen suomalaiseen politiikkaan. (2), Latviasta (3), Puolasta, Romaniasta (3), Saksasta, Marimekossa osanottajat saivat Piia Pakarisen joh- Tshekistä (2) ja Turkista (3). Osanottajat olivat valta- dattamina nähdä ennakkoon yrityksen vuoden 2011 Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 237

”Finnish Puzzles” –workshop pidettiin kesällä 2010 Helsingissä. Kokoon- tumiseen sisältyi vierailu Suomen Keskusta rp:n puoluetoimistossa, jota esitteli puoluesihteeri Timo Laaninen.

”Finnish Puzzles” –workshopin kouluttajina toimivat Julia Trofimova (vasemmalta) ja Mikaela Mandalios opistosta.

mallistoa. Yritys myös lahjoitti heille Marimekko- Aikuisopiston puolesta workshopista huolehtivat kassit. Meilahden yläkoulun rehtori Riitta Erkinjun- yhteiskunnallisten aineiden opettaja Mikaela Man- tin katsausta suomalaiseen kouluun osanottajat piti- dalios, koulutussihteeri Elina Roininen, Jyrki Sipilä vät erittäin kiinnostavana. ja suomen kielen opettaja Julia Trofimova. Worksho- Aikuisopisto vastaanotti ulkomailta 386 worksho- piin kävi tutustumassa rahoittajan eli CIMO:n edus- pia koskevaa tiedustelua. Niistä monissa asiaa kysyt- taja, ohjelma-asiantuntija Riika Väliahde. tiin useamman henkilön puolesta. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 238

YTM Marja-Leena Solovjew on toiminut Helsin- gin aikuisopiston päätoimisena yhteiskunnallisten aineiden opettajana ja koulutuspäällikkönä vuodes- ta 1988 lähtien. Aikaisemmasta työurastaan ja ny- kyisestä laajasta toimenkuvastaan Maija kertoo itse kirjoituksessaan. Tarina antaa malliesimerkin siitä, miten monenlaisia kursseja kansalaisopiston opetus- ohjelmaan on mahdollista suunnitella – ja myös itse opettaa, jos on valmis tarttumaan uusiin haasteisiin.

Marja-Leena Solovjew Hupimestarista paljon haltijaksi

ikeastaan minusta piti tulla toimittaja tai kirjas- kävin suorittamassa kansalaisopiston opettajan päte- Otonhoitaja. Äidinkielen opettajani kannusti lu- vyyden tutussa paikassa eli Virkailijain kansalaisopis- kemaan suomea ja vuodatti kyyneleitä kun valitsinkin tossa. Opistosta jäi avoin, iloinen ja epämuodollinen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiede- mielikuva, ei turhaa nipotusta. Kun opistoon etsittiin kunnan. Sinne minut houkutteli 1960-luvun radika- yhteiskunnallisten aineiden opettajaa 1980-luvun lo- lismi ja Antti Eskolan kirja Sosiologian tutkimusme- pulla, hain paikkaa hyvän kouluttajakollegani, opis- netelmät. Luin sen lukioikäisenä ja olin myyty. Piti ton rehtorin Urpo Kallion innostamana. Olin hake- päästä lukemaan sosiologiaa ja osallistumaan yhteis- nut opistolle jo kerran aikaisemmin, mutta radikaali kunnalliseen liikehdintään. Hyvä pohja aktiivisuu- maineeni oli liikaa silloiselle johtokunnalle ja rehto- delle oli syntynyt jo Porin tyttölyseon lukiossa. Toi- rille. min teinikunnassa, yhteiskunnallisessa kerhossa ja Opistourani alkuvaiheessa olin pari vuotta apulais- Sadankomitean sihteerinä. rehtorina ja sen jälkeen vt. rehtorina Urpon vierail- Kun valmistuin, huomasin, ettei sosiologin paik- lessa avoimessa korkeakoulussa. Rehtorin tehtävässä koja ole joka oksalla. Sain Helsingistä töitä järjestöstä sain sekä maistaa vallan ihanuutta että harjoittaa ku- ja sitä kautta ajauduin lopulta vapaan sivistystyön ai- rinpitoa. Jouduin erottamaan opiston vahtimestarin, kuisopettajaksi. joka hoitoonohjauksesta huolimatta katosi useaksi Tulin Virkailijain kansalaisopistoon omistaja- päiväksi tai löytyi nukkumasta työpaikaltaan. yhteisön kautta. Toimin 13 vuotta Perushoitajaliitto Seikkailin puoli vuotta 1990-luvun alussa TJS- Super ry:n kouluttajana ja usean vuoden ajan liittoni opintokeskuksen kouluttajana Eva Palinin sijaisena. edustajana Vko:n ja TVK-opiston johtokunnissa. Ay- Eva sai minut houkuteltua vakuuttamalla, että opin- kouluttajana koulutin luottamusmiehiä ja työsuoje- tokeskuksessa tulee olemaan rauhallinen syksy. Sinä luvaltuutettuja. Halusin vahvistaa ammattitaitoani ja syksynä eli syksyllä 1992 TVK kaatui, joten se siitä Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 239

pyskästä 130-sivuiseksi opukseksi, joka juuri ja juuri mahtuu käsilaukkuun. Opettajan urani loppusuoralla olen enemmän suunnittelija kuin opettaja. Suunnittelen 80 tunti- opettajan kanssa yhteiskunnallisen, psykologisen, il- maisutaidon, terveyden ja kauneuden, liikunnan ja etenkin lempilapseni eli opiston outojen juttujen kou- lutustarjonnan. Kursseja on zumbasta astrologiaan ja ajattelun taidoista meikkaukseen. Periaatteenani on ollut antaa kaikkien kukkien kukkia. Siitä hyvästä olemme rehtorin kanssa silloin tällöin joutuneet vas- taamaan yleisönosastoissa ja sähköposteissa kysymyk- siin, miten grafologian, selväunikurssien, ayurvedan ja tarotien kaltaista ”humpuukikoulutusta”, ”huuhaata” tai ”valetietoa” voidaan antaa valtionavulla tuettuna. Ihmissuhdekurssit ovat vuosien varrella sisältä- neet elämänkaaren koko kirjon myönteisestä ajatte- lusta hankalan tilanteen kohtaamiseen, sinkkukurs- sista flirttailun taitoon, parisuhteesta ja lapsenkasva- tuksesta eroseminaariin ja lohduttavana loppuna vielä kurssi elämää eron jälkeen. Etenkin Eila Kaarresalo- Kasarin flirttailun ja iskemisen kurssit olivat super- suosittuja. Kurssista sai diplomin seitsemällä eri kie- lellä, myös vietnamiksi. Siitä huolimatta eräskin her- Vallaton nainen –projekti oli rautaa 1990-luvulla. Kursseja pidet- ramies kävi kurssin varmuuden vuoksi ainakin kolme tiin ympäri maata ja lehdet haastattelivat. Me Naiset –lehden 14-15/1994 artikkelin kuvassa takarivissä vasemmalta Sinikka kertaa peräkkäin. Erokurssia veti jo hieman ikäänty- Olander ja Irma Soilanne, alarivissä Arja Saramies ja Marja-Leena nyt aviopari, mutta he sisäistivät oppinsa niin hyvin, Solovjew. että itse erosivat ja vain toinen jatkoi kurssin vetä- mistä. Opettajaurani alkuvaiheessa muotiguru Sanelma rauhallisuudesta. Palasin omaan opistoon, jossa hen- Vuorre vieraili opistolla tyylikurssin opettajana. Kurs- kiinjäämiseksi käynnistettiin tiukat säästötoimet. sin mieleenpainuvin anti oli se, että hieno nainen Opettajat menettivät palkastaan ns. TVK-lisät ja apu- istuu aina sirosti nilkat ristissä. Yhä vieläkin kaune- laisrehtorius lakkautettiin. Suosta kuitenkin noustiin, udenhoidon ja tyylikkään pukeutumisen kurssit ovat pitkälti työvoimapoliittisen koulutuksen aloittamisen hyvin suosittuja. Nyt keskitytään oman pukeutumis- ansiosta. tyylin löytämiseen ja luonnonmukaiseen ehostami- seen. Elämäntaidon ja ilmaisun kursseilla on etsitty iloa Antaa kaikkien kukkien kukkia työhön ja elämään, valmistauduttu eläkkeelle, harjoi- teltu puheen pitämistä, vähennetty esiintymisjänni- Punnitsen kädessäni Helsingin aikuisopiston kevään tystä, hulluteltu improvisoiden ja kirjoitettu elämän- 2011 ohjelmaa. Vastuualueillani kursseja on lähes 400 tarinoita. On metsästetty kadonneita unelmia ja ka- lukuvuodessa. Kun aloitin Virkailijain kansalaisopis- donnutta energiaa. On kohdattu kemioita ja etsitty ton yhteiskunnallisten aineiden opettajana vuonna ja löydetty oma lohikäärme, sisäinen lapsi, sisäinen 1988, vastasin noin 40 kurssista vuodessa. Opisto on majakka, aito itsensä, aarrearkku tai oma klovninsa. laajentunut kaikilla alueilla niin, että seinät tahto- On eheytetty mielikuvilla, tutustuttu tunteisiin ja lu- vat loppua. Painettu ohjelma on kasvanut pikku lä- jitettu itsetuntoa. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 240

Hyvien tapojen kurssilta tuli erään tuohtuneen rouvan palaute, jossa valitettiin sitä, että kurssin opet- taja kertoi härskejä vitsejä ja tukkakin oli epäjärjes- tyksessä. Viime vuosina ohjelmassa on ollut useita pitkiä, satojen tuntien koulutuskokonaisuuksia yhteistyössä eri asiantuntijoiden, yhdistysten ja organisaatioiden kanssa: NLP, tarinateatteri, logoterapia ja joogaoh- jaajakoulutus. Näistä koulutuksista moni saa itselleen myös ammatillista hyötyä. Kaksivuotisen joogaohjaa- jakoulutuksen aloitimme tammikuussa 2010 varmaan valtakunnan ensimmäisenä kansalaisopistona. Pitkillä kursseilla opiskelijoita on eri puolilta Suomea. Liikunnan ja terveyden kurssien määrä on lisään- tynyt vuosi vuodelta. On pilatesta, kuntonyrkkeilyä, shiatsua, asahia, butohia, latinoa, afroa, salsaa ja jos- kus suomalaista lavatanssiakin. Jumppa- ja tanssitiloja on vuokrattu ympäri kaupunkia, kaikissa en itse ole edes ehtinyt käydä tutustumassa. Liikunta, terveys, kauneudenhoito ja oudot jutut eivät suoranaisesti kuulu ydinosaamiseeni, mutta niiden suunnittelu on mielenkiintoista ja avartavaa. Näitä kursseja on ollut hauska itsekin kokeilla ja soveltaa oppimaansa. Olen ollut ennustamassa tarotkorteista presiden- tinvaalien voittajaa ja saanut osuvan luonneanalyysin käsialani kertoman pohjalta. Viikonlopun feng shui

Tuomo Netola ja Juha Konttinen samassa kohtaa ikäjanaa Sandórin puutarhassa Balatonilla kesällä 2003. Neljänkympin lähestyminen pistää mietteliääksi.

Tarkkasilmäinen kollega Jyrki Sipilä löysi ”Maijan” kaupan ikkunasta. Opistoa kehitettiin kesällä 2004 Latvian pääkaupungissa Riiassa. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 241

-kurssin jälkeen heitin kotona kuivakukat pois nega- Hesarin miestoimittaja kirjoitti opiston enkeli- tiivisen energian välttämiseksi. Siirsin vastakkain jö- tanssikurssista hieman sarkastiseen sävyyn. Kurssi köttäneet keramiikkalinnut seisomaan nokat samaan pidettiin ylhäällä 8. kerroksessa ja sinne kavutessaan suuntaan parisuhteen ehostamiseksi. toimittaja totesi, että opiston tanssiluokka on todella- Väriterapiakurssin käytyäni vaihdoin opetusmo- kin lähellä taivasta. Kurssin harjoitukset olivat hänen nisteideni värin kirkkaan keltaiseen, koska keltainen mielestään vähän erikoisia. Liikesarjan lopuksi osan- elvyttää oppimista. Olen nopea ja kärsimätön ihmi- ottajat sivelivät kengänpohjiaan kantapäästä varpai- nen, joten yritän rauhoittua käyttämällä sinisiä ja vio- siin, koska tämä suojasi opettajan mukaan ihmistä letteja vaatteita. Selkärankaani olen ryhdistänyt ma- niin ettei hän vedä puoleensa muiden pelkoja. Toi- kaamalla lattialla kirjakasa niskan alla Alexander- mittaja ei ihan vakuuttunut asiasta. Kurssi poistettiin tekniikan oppien mukaan. Lanteet ovat pyörineet vastaavien palautteiden jälkeen ohjelmistosta. latinossa ja vatsatanssissa ja kuntojumppa on kuulu- Olen saanut kursseja ja luentoja myytyä myös jär- nut viikko-ohjelmaan. jestöille, virastoille ja yrityksille. Itse olen koulutta- Opiston ohjelmia luetaan hyvin eri medioiden toi- nut NLP:tä Ruoholahden virtaviivaisessa toimisto- mituksissa. Hesarin ja useiden aikakauslehtien toi- talossa kravattiasuisille pukubisnesmiehille, viestintää mittajat ovat olleet mukana kursseilla ja kirjoittaneet ja vuorovaikutusta Elisa Communicationin insinöö- kokemuksistaan lehteensä. Etenkin assertiivisuus eli reille, iloa ja energiaa työhön Helsingin poliisilai- jämäkkä viestintä on kiinnostanut naistenlehtiä, it- toksella, rajojen vetämistä ja ein sanomista Rauman seäni on haastateltu useaan otteeseen tästä teemasta. mielenterveysyhdistykselle Friski Tuult ry:lle Ruot- En ole uskaltanut kertoa, että aiheeseen liittyvä Opi sin-laivalla ja jämäkkää viestintää näkövammaisille sanomaan ei -kurssi on joskus tuottanut hämmästyt- naisille Tuusulan Onnelassa. Suomen Pankissa vedin täviä tuloksia. Kerran kurssin alussa opiskelijan ta- pyynnöstä Vallaton nainen -kurssin, josta sain ehkä voitteena oli oppia sanomaan naapurilleen tiukasti ei, elämäni huonoimmat palautteet. Itsetietoiset virka- kun naapuri tuo verhojaan ommeltavaksi ja pyytelee naiset eivät halunneet maata patjoilla ja sukeltaa sil- muitakin palveluksia. Kurssin lopussa samainen opis- mät kiinni lapsuutensa muistoihin ja mielikuvamaa- kelija totesi, että tällä kurssilla hän on päättänyt erota ilmaan, vaikka kuinka houkuttelin. Niitä kurssiarvi- miehestään. Verhoista ei enää puhuttu mitään. oita en ole säilyttänyt.

Opiston kellarin liikuntatilassa on aamusta iltaan iloista meininkiä. Ensimmäisenä oikealla liikunnan pitkäaikainen opetta- jamme Kristiina Jokivuori. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 242

Kauneudenhoidon kurssit ovat takuuvar- moja suosikkeja. Unna Komonen opettaa väri- ja tyylikurssilla silmä- meikin salaisuudet.

Hupimestarista se alkoi muutaman vuoden ajan kävin vierailemassa luotta- musmiesten ja muiden ay-aktiivien kursseilla. Tosin Kun tulin opistoon uutena opettajana, opetukseni ensin piti varovasti kysyä, mitä tarkoittaa kurssikut- vaihteli hupimestarikurssista avoimen korkeakoulun sussa vilisevät hedit. 1980-luvulla ei vielä puhuttu opintopiirin vetämiseen. Hupimestarikurssille ideoin henkilöstön edustajista tuolla lyhenteellä. Oman loistavia alkujäätä rikkovia harjoituksia: jokainen repi opiston luottamusmiehenä ja opettajien yhteysopet- vessapaperirullasta itselleen niin monta palaa kuin tajana olen toiminut koko ajan. luuli päivän aikana tarvitsevansa. Sitten joutui todel- Sosiaalipolitiikan opintopiirissä tutkittiin suoma- lisena yllätysvetona kertomaan muille itsestään niin laisen sosiaaliturvan, lainsäädännön, elintason ja elä- monta asiaa kuin oli vessapapereita rohmunnut. Ryh- mäntavan kehittymistä. Naistutkimuksessa pureudut- mätöihin valikoiduttiin niin, että jokainen sai lapun tiin Simone de Beauvoirin, Virginia Woolfin ja ame- jossa oli eläimen nimi: kissa, koira, lammas, lehmä, rikkalaisten feministien teksteihin. Kirjallisuus oli kana tai hevonen. Seuraavaksi piti silmät kiinni etsiä osaksi englanninkielistä, joten jouduin ahkerasti se- itselleen oma ryhmä ääntelemällä lapun eläimen ta- laamaan sanakirjaa. Jännitin, kuinka opiskelijani pär- voin. Onneksi kukaan ei pahemmin törmäillyt sok- jäävät tenteissä. Onneksi suurin osa pääsi läpi. Teori- kona naukuessaan, hirnuessaan tai kotkottaessaan. oita ryyditettiin oman elämän kokemuksilla ja nais- Ainakin itselläni oli hauskaa osallistujia katsellessa valtaisissa opintopiireissä juttua riitti. ja kuunnellessa. 1990-luvulla vastasin myös korkeakouluihin pyr- Vedin vanhasta muistista kursseja järjestöväelle: kivien valmennuskursseista ja opetin itse sosiaalipo- kokoustekniikkaa, neuvottelutaitoa ja yhdistyksen litiikan ja valtio-opin valmennuskursseilla. Opiske- johtamista. Siihen aikaan opistolla oli vielä työelä- lijoille pidettiin harjoituspääsykokeita. Onnistumi- mätietouden koulutusohjelma, joten suhteita ammat- sen iloa koin, kun tekemäni harjoituskoekysymykset tijärjestöihin vaalittiin ja kävin myös liitoissa koulut- sattuivat yllättäen olemaan lähes identtiset yliopis- tamassa. Järjestötaustastani oli hyötyä, kun 2000-lu- ton pääsykoekysymysten kanssa. Vieläkin seinälläni vulla saimme Aktiivi-instituutin samaan taloon ja on yliopistoon päässeiltä opiskelijoilta saatuja kii- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 243

toskortteja. Heistä muutama pestautui myöhemmin minkä ikäisiksi juuri sinä aamuna tunsivat itsensä tai opiston tuntiopettajaksi. Sain ilon toimia vielä heidän minä ikävuotena heille oli tapahtunut jotain kään- pedagogisten opintojensakin ohjaajana. teentekevää. Opiston opettajana olen ollut mukana monissa Toisessa opiston kehittämistilaisuudessa opastin työryhmissä, joissa on pohdittu yhteiskunnallisten työtovereita kiinalaisen aamujumpan jälkeen kietou- aineiden opetusta, laadun kehittämistä, naistietoi- tumaan ryhmittäin työtä ja vapaa-aikaa kuvaaviksi suutta tai toiminnallisia menetelmiä. Etenkin nais- patsaiksi. Tunnustus hyville työtovereilleni, kukaan asia kolahti, olinhan siitä jo innostunut pienipalkkais- ei valittanut vaan sinne tänne huojuvia patsaita syntyi. ten naisten ammattijärjestön kouluttajana ja matka- Luovuus on ollut kukassaan myös pikkujouluja saarnaajana. Opistossa oli usean vuoden ajan Only suunnitellessa. Yhden pikkujoulun teemana oli pa- for Ladies –kursseja tyyliin Vallaton nainen, Myyt- kolaisten polku. Toteutimme sen maahanmuuttaja- tinen nainen, Nainen, valta ja rakkaus, Nainen, mil- kurssien opettajien ja opiskelijoiden avulla. Juhlaan laisen miehen valitset ja Naisten talouskoulu. Ker- tulijat saivat jo opiston ovella kokea kauhun het- ran yritin tarjota vain miehille tarkoitettua, pitkäai- kiä, kun kiinaa puhuva rajavartija tiukkasi, miksi kaisen opettajamme Kosti Sirosen ideoimaa Kaivattu he ovat paikalle saapuneet. Vieressä oli pari kivi- mies –kurssia. Hävisin vedon rehtorille, joka oli etu- kasvoista barettiin sonnustautunutta miliisiä. Sit- käteen julistanut, että tälle kurssille ei tule yhtään il- ten piti täyttää vietnaminkielinen oleskelulupaha- moittautumista. Näin kävi, kun en uskaltanut edes kemus ja odotella vuoroaan epäviihtyisässä vastaan- omaa miestäni ilmoittaa kurssille. ottokeskuksessa. Lopulta tuli kutsu jatkaa eteenpäin, Erittäin innostunut olen ollut naisprojekteista. ei vuorojärjestyksen vaan valvojan mieltymysten mu- Göteborgissa olen ollut useita kertoja Nordens kaan. Mutkikkaaseen polkuun sisältyi unkarinkie- Folkliga Akademissa stipendiaattina tekemässä op- linen lääkärintarkastus rokotuksineen, vironkielisen piaineistoja. Sirkku Määtän ja Leena Kerkelän kanssa sosiaalityöntekijän tekemä haastattelu avustusrahan suunnittelimme Naisten talouskoulu –projektia ja in- myöntämiseksi ja työvoimatoimiston ihan oikeiden nostus aiheeseen oli niin suurta, että Leenan kanssa työnhakulomakkeiden täyttäminen. Voipuneita kul- vaihdoimme vahingossa visakorttejamme ja käy- kijoita odotti polun päässä suomalainen glögi ja jou- timme iloisesti toistemme kortteja ainakin viikon lukuusi. Lähes jokaisen huumorintaju kesti, ja tätä ajan. Oli melkoinen työ selvitellä visalaskuja jälkeen- juhlaa muistellaan vieläkin. päin, Göteborgissa oli silloin alennusmyyntiaika ja Koska uskoin syvästi toiminnallisiin menetel- houkuttelevat shoppausmahdollisuudet. miin, laitoin keski-ikäisten suomalaisten työvoima- poliittisella kurssilla opiskelijat heittämään palloa ja kertomaan samalla ääneen tunteistaan ja tunnelmis- Pallonheittoa ja pakolaisen polkua taan. Tosin muutama opiskelija ihmetteli, mahtaako olla ihan laillista työkkärin rahoilla pompotella pal- Vuosien varrella olen saanut työnantajan tuella ri- loa. Opiskelijat joutuivat myös valitsemaan sosiomet- kastaa opettajan taitojani opiskelemalla ratkaisukes- risellä valinnalla, keneltä ryhmän jäseneltä ostaisivat keistä lyhytterapiaa, NLP:tä, psykodraamaa, sosio- käytetyn auton tai kenellä voisi olla samanlainen vii- draamaa ja ihmissuhdetaitoja. Näistä kaikista innos- konloppu kuin itsellä. Auton ostosta eniten valintoja tuin, suorastaan hurahdin. Otin opiston ohjelmaan sai ryhmän tunnollinen naisopiskelija. Miehet sään- runsaasti toiminnallisia itsetuntemus- ja ihmissuh- nönmukaisesti valitsivat aina vieressään istuvan mie- dekursseja. Alussa intoni oli niin suurta, että opis- hen, mutta viikonloppuharjoitukseen he eivät halun- ton kehittämisseminaarissa Balatonilla laitoin työto- neet osallistua ollenkaan. Sain myöhemmin jutel- verini seisomaan Sándorin puutarhaan piirtämälläni lessa selville, että osa opiskelijoista asui asuntolassa, 0-100 vuoden ikäjanalla ja antamaan elämänohjeita useimmat olivat eronneita, taistelivat päihdeongel- omasta senhetkisestä ikävuodestaan käsin. Aika man kanssa ja rahaa ei ollut edes uimahousujen os- moni taisi tosin mennä janalle vähän varhaisem- toon. Sen jälkeen taisin vähin äänin palata perintei- man iän kohdalle. Osallistujat saivat myös paljastaa, seen luokkaopetukseen. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 244

Pimeän kellarin juhlat oli tehnyt koko yläasteen ajan opettajiensa kauhuksi. Suhtauduimme ymmärtämyksellä myös Tommin pa- Olen alusta saakka ollut mukana opiston työvoima- kottaviin poissaoloihin tyttöystävän kissan sairastu- poliittisessa koulutuksessa. Maahanmuuttajien kurssit misen johdosta. Hänen ystäväjoukoillaan oli tapana alkoivat keväällä 1993 inkerinsuomalaisten suomen kokoontua opiston aulaan, mutta heidät jouduimme kielen nonstop –kurssilla. Samoihin aikoihin opis- hätistelemään ulos. tossa alkoi läänin rahoitustuella nuorten suomalais- Kursseilla oli joskus jännittäviä juhlia. Akateemis- ten kieli- ja kansainvälistymiskoulutus. Ilahduin, kun ten työttömien jaksolla vieraanvarainen kurssilainen yksi kurssin naisopiskelija ilmestyi myöhemmin tele- kutsui ryhmän opettajineen kylään. Juhlat pidettiin visioon uutistenlukijaksi. komeassa omakotitalossa Helsingin hienostokaupun- Nonstop suomea -kurssilla oli suomen kielen ja ginosassa. Laskeuduimme isäntämme perässä eteisen yhteiskuntatietouden lisäksi myös taiteen opetusta lattian ahtaasta luukusta portaita pimeään kellariin. taideluokassa ja tutustumista eri museoiden näyt- Kellarista löytyi yllättäen antiikkihuonekaluilla sisus- telyihin. Vähitellen mukaan tulivat tietotekniikka, tettu huoneisto, jonka kiviseiniä kynttilät romantti- käden taidot, työelämän taidot ja työssäoppiminen. sesti valaisivat. Pöydillä odottivat viinipullot kristal- Yhdellä alkutaipaleen kurssilla oli opiskelijana venä- lilaseineen. Isäntämme mukaan kellari oli salainen ja läinen Diana, josta myöhemmin tuli tyttäreni koripal- laiton, ilman viranomaisten lupaa rakennettu, mutta lovalmentaja. Saatoin siis aitiopaikalta seurata opis- se ei tunnelmaa häirinnyt. kelijani työllistymistä ja suomen kielen kehittymistä hänen huudellessaan tytöille peliohjeita ja rauhoitta- essaan meitä hermostuneita vanhempia. Paljasjalkapsykologina pykäläviidakossa 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alkupuolella jär- jestimme viikon tai kahden viikon työnhakujaksoja Olen usein todennut, että maahanmuuttajien koulutus ja kolmen kuukauden muuttuvan työelämän kursseja on paluuta opistoliikkeen alkujuurille. Opetamme pe- suomalaisille työttömille. Ikuisesti on mieleeni piir- rusasioita suomalaisesta yhteiskunnasta ja kotoutamme tynyt ensimmäinen työttömien viiden päivän jakso, heitä parhaan kykymme mukaan. Itse olen opettanut jossa eräs Vesa saapasteli ensimmäisenä sisään ja mamu-kursseilla yhteiskuntatietoa, työnhakua ja työ- aloitti tyrmäävästi: ”Tämä kurssi on ihan p:stä.” Kun elämätietoutta. Skaala on ollut luku- ja kirjoitustai- kurssi päättyi, samainen Vesa totesi, ettei kurssi nyt dottomista yleiseen kielitutkintoon ja kansalaisuuteen ihan mahdoton ollutkaan. Silloin todella tunsin, että tähtääviin. Opiskelijoinani on ollut kokohunnutettuja opettajana olin saanut huikeita tuloksia aikaan vii- kahdeksan lapsen kotiäitejä, suomalaista miestään pel- dessä päivässä. Varmaan elämäni paras kurssiarvio! kääviä thairouvia, kieliopista kiinnostuneita venäläisiä Muistan myös kurssin, jossa oli mukana moni- insinöörejä, rentoja englantilaisia rockmuusikoita ja ongelmaisia elämän kolhimia ihmisiä. Sydän pamp- kerran somalialainen kauppaministerikin. paillen lähetimme varkauksista kiven sisällä istuneen Lukutaitokurssilla ongelmana oli opiskelijoiden miehen työharjoitteluun taloyhtiön huoltomieheksi. innokkuus tuoda lahjoja opettajilleen. Joka päivä Uudenvuodenaattona heräsin aamulla puhelinsoit- meille kannettiin simpukkakorvakoruja, silkkihuiveja toon. Toinen opiskelijani ilmoittaa, ettei voi vähään ja t-paitoja. Yritimme varovasti selittää, että Suomessa aikaan tulla kurssille, koska hänen pitää puolustaa ka- on tapana tuoda opettajalle vain kukkakimppu kurs- veriaan ammuskelevaa jengiä vastaan. Siinä oli miet- sin päätyttyä. Olen vuosien varrella saanut kurssilai- timistä, olisiko tämä hyväksyttävä syy olla pois työ- siltani kristallivaaseja, kahvikuppeja, koruja, tauluja, voimahallinnon rahoittamasta koulutuksesta. Myös suklaata ja hajuvettä. En sentään kenkiä, kuten suo- poliisiasemalta on muutaman kerran ilmoiteltu pa- men kielen opettaja Ilpo tai minihametta, kuten eräs kottavista kurssilta poissaoloista. vakavamielinen naisopettaja. Toinen naisopettaja sai Nuorten työttömien kurssilla onnistuimme il- melkoiseksi yllätyksekseen baby doll -alusasun ja hör- meisen hyvin. Eräs Kalle totesi kurssin lopussa, että helötohvelit. Opiskelijoilta saaduista lahjoista voisi täällä hän ei kertaakaan istunut kaapin päällä, kuten pitää monta hauskaa näyttelyä. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 245

sodista ja kidutuksista ja entiseen kotimaahan jääneen perheen ikävöinnistä, autamme täyttämään Kelan papereita tai pohdimme, mistä löytyisi uusi vuokra- asunto irtisanotun tilalle tai rahat sanakirjan ostoon. Hukumme opiskelijoiden kanssa virkakielen kouke- roihin ja lakipykälien viidakkoon. Oman opettajuu- den rajat tulevat vastaan. Rajat venyvät ja paukkuvat, koska usein olemme ainoita suomalaisia, joille maa- hanmuuttajat uskaltavat puhua.

Elämän koulusta ei ikinä valmistu

Opisto ei ole ollut vain työpaikka, vaan se on elä- mäntapa. Suku ja ystävät houkutellaan opistoon opiskelemaan tai kursseja vetämään. Tytär aloitti 15 vuotta sitten nuorten diskokurssilla ja käy nyt lap- sensa kanssa äiti-vauvajoogassa. Aviomies on opis- kellut viinikursseilla, lanko opettanut estetiikkaa, ys- tävättären tytär meikkausta ja veljenpoika capoeiraa. Tällä kertaa maahanmuuttajakurssin lahjana tuli kukkaruusu. Koko opistoaikani olen vetänyt yleisluentosarjoja. Juhlapäivän riemua viimeisenä kurssipäivänä. Ideoin teeman ja hankin luennoitsijat. Aloitin vaih- toehtoisesta lääketieteestä ja oudoista jutuista. Ou- doissa jutuissa etsimme taikavarvun avulla maasä- Maahanmuuttajilta olen saanut sydäntä lämmit- teilyä ja energiapisteitä opiston ison salin pölyisistä täviä palautteita. Eräskin naapurikurssin miesopiske- nurkista. Levitaatioluento veti niin paljon kuulijoita, lija pysäytti minut käytävällä ja sanoi: ”Opettaja, sinä että osa joutui istumaan lattialla. Kukaan ei kuiten- aina iloinen ja kaunis tukka.” Kyllä siinä päivä kir- kaan onnistunut leijumaan ilmassa, vaikka osa ylei- kastui. Toinen opiskelija pysäytti minut käytävällä ja söstä sitä epäilemättä toivoi. Nykyään yleisluentosar- kysyi: ”Miksi sinä aina juosta? Sinä olet nopea, minä jat ovat keskittyneet opiston uutuusaiheiden esitte- hidas.” Pani vähän miettimään, mihin sitä oikeastaan lyyn, terveyteen ja elämäntaitojen elvyttämiseen. on kiire, ehtisikö perille ehkä vähän hitaamminkin. Rakkain kaikista luentopiireistä oli kuitenkin Stu- Vuonna 2005 meillä oli mielenkiintoinen projek- dia Generalia, jota vedin lähes 20 vuoden ajan. Ko- tikurssi Aktiivinen kansalainen – Maahanmuuttajan koontumiset olivat ensin maanantai-iltapäivisin. Kun kansalaisopinnot. Kurssin kirjallinen palaute askar- kollegani Kaarina Merenheimo lopetti pitkäaikaisen rutti meitä opettajia. Vastauksena kysymykseen, mitä Munkkiniemen kirkon studiapiirin, niin studiat A ja kurssilla olen oppinut, luki: ”Sain tietoja yhteiskun- B yhdistettiin torstai-iltapäivän yhteiseksi ryhmäksi. nosta, olen oppinut kirjoittamaan ja keskustelemaan. Osallistujia oli parhaimmillaan useita kymmeniä. Ko- Kaikki opettajat olivat positiivinen mieli. He vastoi- koontumisten aiheet vaihtelivat Suomen rajojen var- vat kysymyksiin ja puhuivat sopivasti aseista.” Muis- tioinnista mustan Afrikan perinteisiin uskontoihin ja tan myös erään toisen kurssin tuotoksen ryhmäteh- lujan luuston resepteihin. tävään mikä on suomen kielen kaunein sana tai lause: Saimme Studia Generaliassa kuulla vuosien var- ”Ääretön äänettömyys”. Siinä osuttiin suomen kielen rella todella monen alan asiantuntijoita. Vieraa- ja suomalaisuuden ytimeen. namme olivat Paavo Lipponen, Tellervo Koivisto, Etenkin pakolaisten kursseilla opettajat saavat Aarne Saarinen, Georg C. Ehrnrooth, Helvi Sipilä, usein toimia paljasjalkapsykologeina ja sosiaalityön- Anu Kaipainen, Arja Tiainen, Kylli Koski, Ensio Sii- tekijöinä. Kuuntelemme opiskelijoiden kertomuksia lasvuo, Helvi Hämäläinen, Virpi Hämeen-Anttila, Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 246

Tunnilla viriää innokas kes- kustelu vaikkapa aiheesta Miksi presidentillä on pie- nempi palkka kuin Nokian pääjohtajalla.

Maahanmuuttajien kurssia suunnittelemassa vasem- malta Kaisa Toiviainen, Marja-Leena Solovjew ja Helena Tirkkonen.

Pirkko Kolbe, Alpo Rusi, Martti Silvennoinen, Tuure vitsejä ja antoi kiitolliselle yleisölle pääsiäislampaan Junnila, Matti Kassila, Ismo Kallio, Gustav Hägglund reseptejä. Ilkka Taipale aloitti luentonsa suomalaisen ja moni muu mielenkiintoinen persoona. sosiaalipolitiikan solmukohdista kajauttamalla kome- Erityisesti jäi mieleen Eeva Ahtisaaren lämmin ja alla äänellä ensimmäisen säkeistön laulusta Mun isäin inhimillinen esitys kehitysmaiden naisten asemasta. oli sotamies. Rouva Ahtisaarella oli mukanaan havaintovälineinä Oli myös alustajia, jotka lopottivat luentonsa suo- kauniita kankaita ja esineitä, jotka hän oli tuonut Na- raan paperista yleisöön vilkaisematta, ja olivat valmiit mibiasta. Hauska esiintyjä oli isä Mitro, joka kertoi puolessa tunnissa. Siinä oli vetäjän mielikuvitus koe- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 247

tuksella, kun yritti keksiä kysymyksiä ja ohjelmaa lop- puolista sisältöä, vaihtelevaa tekemistä ja hyviä ihmis- puajaksi. Studiat kestivät kaksi oppituntia eli 90 mi- suhteita elämääni kuukausipalkan lisäksi. Tällaisen nuuttia ja joskus se tuntui ylipääsemättömän pitkältä luovan työn kohdalla voi puhua viettelevästä työstä, ajalta. Kantapään kautta oppi, että asiantuntijan tit- joka imaisee mukaansa ja tulee joskus uniinkin. Va- teli ja professorin arvo eivät aina korreloi esiintymis- paan sivistystyön maailmasta olen saanut monta taidon kanssa. hyvää ystävää, joiden kanssa on ollut hauska tehdä Joskus luennoitsija meni Töölönkadulle, sairas- työtä, nauraa, juoruta ja vaihtaa ajatuksia. tui viime hetkessä tai unohti kokonaan tulla paikalle. Olen vuosien varrella tavannut ja opettanut satoja, Sydän pamppaillen odotin aulassa ja jos ketään ei varmaan tuhansia ihmisiä. Olen pestannut ja ohjan- näkynyt, niin improvisoin vauhdilla jotain omaa esi- nut satoja tuntiopettajia. Heissä on ollut fiksuja, idea- tettävää. Ainakin NLP:stä, Katri Valasta ja opiston rikkaita ja mahtavia persoonallisuuksia. Voisin lue- koulutustarjonnasta muistan puhuneeni ex tempore. tella valtavan määrän nimiä, mutta mainitsen tässä Joskus raahasin rehtorin tai jonkun työtoverin vartin muutaman pitkäaikaisen opettajani, joiden työtä ar- hälytysajalla pitämään odottavalle yleisölle hyvin val- vostan ja joiden kanssa on ollut helppo tehdä yhteis- mistellun asiantuntijaluennon. työtä. Parhaimmillaan alustajia oli hankittava 26 vuo- Airi Pyykön huikeaa ammattitaitoa draaman ja ta- dessa, joten työtovereiden lisäksi piti luennoitsijoiksi rinateatterin vetäjänä ihailen. Vuodesta toiseen hänen houkutella tai puolipakottaa ystävät, sukulaiset, naa- opiskelijansa toivovat Airilta lisää kursseja. Kristiina purit, omat opiskelutoverit ja lasten luokkatoverien Jokivuoren jumppatunneilla on aina iloista ja reipasta vanhemmat. Hyviä asiantuntijoita heistä kyllä löytyi- menoa kaikenikäisille naisille, ja kurssit täyttyvät alta kin lähi-idän tilanteesta ja Helsingin keskustan tule- aikayksikön. Joogaopettaja Leena Kontunen jakaa au- vaisuuden suunnittelusta syöpäpotilaiden kohtaami- liisti itsehoito- ja luomuvihjeitä vaikka kahvipöydässä seen ja obinugrilaisten maailmankuvaan. meille kaikille. Studiaryhmän kanssa teimme kevät- ja syysret- Näen usein öisin työhön tai muuhun elämääni kiä muun muassa Naantalin kylpylään, Ylöjärven liittyviä askarruttavia unia. Ennen saatoin soittaa Villa Urpoon, hämäläisiin kartanoihin, Someron ja heti aamulla opiston outojen kurssien tähtiopetta- Somerniemen Hiidenkierrokselle, Visavuoren Kari- jalle, Pekka Suomiselle. Muutama vuosi sitten ma- paviljonkiin, Mikkelin Päämajaan, Aulangon Silk- nalle mennyt opettajani oli omien vaatimattomien kitaloon, Pokrovan luostariin, Tampereen Vakoilu- sanojensa mukaan maan paras grafologi, unitulkit- museoon, Kalevala Koruun, Lääketehdas Orioniin, sija ja selvännäkijä. Häneltä sain empimättä vasta- Heurekaan ja Sanomataloon. Bussi oli täynnä iloisia uksen uneeni ja sen herättämiin kysymyksiin. Pekka matkalaisia ja heti ryhdyttiin suunnittelemaan seu- toimi henkilökohtaisena neuvonantajanani ja kertoi, raavaa retkeä. mistä löydän mystisesti kadonneen tuntiopettajan ja Studia Generaliassa oli uskollinen perusjoukko, kannattaako kadonnutta enää pitää opiston palkka- virkeitä ja viisaita ikäihmisiä. Erityisesti muistan Irja listoilla. Wonkan, joka vielä 90-vuotiaana ideoi entisen op- Olen vuosikymmenten aikana oppinut ja opiskel- paan ammattitaidolla kevätretkiä ja antoi vinkkejä lut kateederin molemmin puolin. Maahanmuutta- hyvistä alustajista. Toinen ihana osallistuja oli Harri jien kursseilla olemme vertailleet eri maiden oppimi- Österberg, yksi harvoja studiapiirin miehiä. Saatoin seen liittyviä sananlaskuja. Tässä työurani finaalivai- luottaa siihen, että Harri tekee älykkäitä kysymyk- heessa voin allekirjoittaa sen että elämän koulusta ei siä alustajille, jos muut luennon jälkeen aluksi vähän ikinä valmistu. Muistutan mieleeni myös, että vuosi- arastelivat avata suutaan. sata elä, vuosisata opi! Yhden oivan sananlaskun mu- Studian viimeisessä kokoontumisessa Harri Ös- kaan hyvä pappi opiskelee kuolemaan asti, joten eikö- terberg piti kauniin kiitospuheen ja toivotti elämääni hän sitä vielä pirteänä eläkeläisenä tule kuluttamaan onnea Yvonne Printempsia siteeraten: ”Onneen vaa- opiston käytäviä. ditaan kolme asiaa: jotain tekemistä, joku jota rakas- taa ja jotain mitä toivoa”. Opisto on tuonut moni- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 248

Jarmo Tammenmaa kuuluu Suomen toimi- henkilöliikkeen arvostetuimpiin johtohenkilöi- hin. Toimittuaan muutamia vuosia metsäyhti- ön työnjohtajana hän siirtyi Helsinkiin järjes- tötehtäviin, joista merkittävin oli 1970-luvulla STTK:n pääsihteerin toimi. Työnsä ohella Tam- menmaa on suorittanut ylioppilastutkinnon, val- mistunut metsätalousinsinööriksi (amk) ja oi- keustieteen maisteriksi. Aikuisopiskeluaan hän jatkoi kielikurssien jälkeen Virkailijain kansa- laisopistossa, jota aikaa hän tässä kirjoituksessa kuvaa. Jarmo Tammenmaa menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 12.2.2011.

Jarmo Tammenmaa Ylioppilaaksi ja yliopistoon

Virkailijain Kansalaisopistosta Lukioon ei kuitenkaan mentäisi pelkällä ilmoitus- yliopistoon menettelyllä. Helsingin aikuislukioissa oli keskikou- lun/peruskoulun oppimäärän suorittamisen ohella ol- luksi aikuisopiskelijan on rakennettava riittävä tava lukiokelpoisuus englannin kielessä, jota en ollut Amotivaatio, sitten tehtävä kova päätös ja toteu- koskaan harrastanut. Keskikoulussa olin opiskellut tettava se. Sanasta miestä, sarvesta härkää. Elokuussa vieraana kielenä saksaa. Tämä oli realiteetti, ongelma, 1983 tein vakaan harkinnan jälkeen päätöksen ryh- jonka ratkaisun synnytyspoltot koin Jäämeren tun- tyä opiskelemaan ylioppilaaksi. Päätöstä oli edeltänyt tumassa kesällä 1982. Olin lohenpyynnissä järjestö- englannin opiskelu Brittein saarilla heinäkuussa vuo- veli Pentti Näreahon seurassa Näätämö- ja Tenojoella. silomani aikana. Tämä myönteinen opiskelukokemus Kalastus päättyi ja ajelimme Utsjoelle. Suomi Juoksee antoi varsinaisen sysäyksen päätökselleni jatkaa opis- -viesti, 1306 kilometrin taival alkoi illalla ja päättyisi kelua vuosien jälkeen. viiden vuorokauden kuluttua Helsinkiin. Meille tapah- Suunnitelmaa olin kypsytellyt jo 1970-luvulta al- tuma oli tuttu jo vuotta aikaisemmasta osallistumisesta. kaen. Monien esteiden takia hanke oli kuitenkin siir- Nyt olimme keränneet järjestöjen laajat joukot suureen tynyt. Lukioon ei mentäisi noin vain, pääsyvaatimuk- massajuoksuun. Siinä ajaessamme kohti lähtöpaikkaa set tulisi täyttää. Se olisi ensimmäinen kynnys. kertailimme vielä lohikokemuksia, kunnes Pentti yl- Olin päättänyt keskikoulun Alahärmässä keväällä lättäen totesi: ”Ensi kesänä minä en tähän juoksuun 1960 perin kyllästyneenä ainaiseen rahapulaan ja ah- enää osallistu, vaan lähden opiskelemaan englantia ul- taaseen elintilaan suuressa perheessä. ”Pidot eivät pa- komaille.” Silmää räpäyttämättä vastasin: ”Minä läh- rane, ellei väki vähene” mielessäni päätin osaltani lo- den myös.” Siitä se alkoi, se oli ensimmäinen päätös pettaa koulunkäynnin ja lähteä maailmalle onnea ko- pitkässä ketjussa. Kaksi seuraavaa kesälomaani kului ettelemaan. englantia opiskellen, ensin Bournemouthissa ja sitten Sitä oli nyt tullut koeteltua monelta kantilta ja Brightonissa. Vielä 1988 parantelimme taitojamme aloin lähestyä 40 vuoden ikää. Arvelin sen ajan koit- parin viikon kurssilla Brightonissa. taneen, jolloin koulun penkille olisi palattava, viimei- 1970-luvulla olin ollut Virkailijain kansalaisopis- set ajat olisivat käsillä. ton johtokunnassa ja osallistunut opiston erinäisille Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 249

kursseille. Tunsin talon ja tiesin, että opisto oli an- ties rakentumatta entiselle vahvalle pohjalle, jotka tanut ylioppilastutkintoon valmentavaa opetusta jo monella tavalla ovat tukeneet nuorten oman persoo- vuodesta 1961 alkaen. Virkailijain kansalaisopistossa nan kehittymistä. järjestettiin myös lukioon valmentavaa koulutusta ja tähän koulutukseen hakeuduin syyskuussa 1984. Val- Meillä opastivat ja ohjasivat asiansa osaavat opettajat. mennus oli tarpeellinen. Metsäopiston ajastakin oli Ilona Koskela opetti ruotsin kieltä. Hän oli vähäelei- kulunut jo pari vuosikymmentä. Monet perusasiat nen, mutta tehokas ja rutinoitunut opettaja. olivat painuneet unholaan. Soile Kukkola vastasi englannin opetuksesta. Minua Valmennuskurssilla suoritin peruskoulun oppi- hän piti aina silloin tällöin tiukoilla, joka oli tarpeen määrää vastaavat opinnot äidinkielessä, ruotsin ja tulevissa kirjoituksissa. englannin kielessä sekä matematiikassa. Näistä ai- Kaarina Merenheimo opetti antaumuksella ja taidolla neista opistolla oli oikeus antaa peruskoulun oppi- äidinkieltä. Kirjoitimme paljon aineita, luimme ja ar- määrän suorittamisesta annetun asetuksen tarkoit- vostelimme kirjallisuutta, proosaa ja runoja. Erin- tama tutkintotodistus. Valmennuskurssi oli hyvin omainen opettaja, lämmöllä muistelen. suunniteltu ja opetuksesta vastasivat opiston rutinoi- Leena Mäntymaa huolehti saksan kielestä. Leena oli tuneet opettajat. Korotin keskikoulusta saamiani nu- kultturelli ja asiansa taitava. Hänen tuntinsa olivat meroita tuntuvasti ja englannin kielestä sain tyydyt- aina perjantaisin työ- ja kouluviikon päätteeksi. Mu- tävän arvosanan. Tie lukioon avautui ja opiskelumo- kavasti tunnit sujuivat, vaikka useimmilla oli rankka tivaatio oli entisestään vahvistunut. työviikko takana ja minulla usein seuraavana aamuna Varsinaiset lukio-opinnot aloitin syksyllä 1985. lähtö järjestötilaisuuksiin maakuntiin. Virkailijain kansalaisopistossa oli räätälöity toimiva Lassi Mustonen on ollut paras matematiikan opet- valmentava opetus, mutta opistolla ei ollut vielä tuol- tajani. Hän eteni opetuksessaan rauhallisesti ja ilman loin oikeutta vastaanottaa tenttisuorituksia ja antaa paniikkia opit menivät perille. Matikka tuntui hänen todistusta opinnoista. Tästä johtuen olin virallisesti ohjauksessaan suorastaan helpolta, vaikka en ole kos- yksityisoppilaana Ressun lukiossa. kaan sitä erityisesti harrastanut, rakkaudesta puhu- Helsingin Suomalainen Reaalilyseo, Ressu, pe- mattakaan. Sen sijaan historia on ollut minulle kaik- rustettiin 1891. Se on yksi pääkaupungin kuuluisim- kein mieluisin oppiaine. Sitä ja muita reaalikokeen ai- pia suomenkielisiä oppikouluja. Sitä vanhempia oli- neita opettivat Ressun lukion erikoisopettajat, jotka vat vain Normaalilukio eli Norssi ja Suomalainen taisivat tehtävänsä. yhteiskoulu eli SYK. Ressuun tuli alusta alkaen poi- kia kaikista yhteiskuntaluokista, myös Pitkänsillan Työmatkoilla kirjat olivat aina mukanani ja vii- takaa, sillä koulu korosti käytännönläheisiä ammat- konloput istuin tiiviisti opintojen parissa, mikäli en teja. Ressu oli viimeisiä poikakouluja. Ensimmäiset ollut matkasaarnaajana. Kesälomilla osallistuin ruot- tytöt tulivat oppilaiksi vasta 1978, jolloin peruskoulu- sin ja englannin opetukseen kansanopistojen ke- uudistus saavutti pääkaupungin. Nämä olivat puitteet, säkursseilla Mikkelin Otavassa, Orivedellä ja Kau- joissa suoritin lukio-opinnot. (Keväällä 2010 Ressu niaisissa. sijoittui toiseksi SYK:n jälkeen valtakunnan lukioiden Ilmapiiri pienessä opiskelijapiirissämme oli erin- vertailussa ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella.) omainen kaikki kolme vuotta. Miehiä oli kolme ja Oppilaitos järjesti ja vastaanotti tenttisuoritukset naisia kahdeksan, nuoria ja nättejä. Kukaan ei jättä- ja antoi arvostelut. Suoritin kurssimuotoista lukiota, nyt opintojaan kesken. Muistaakseni vain yksi kokelas joka otti tuolloin ensi askeleitaan. Ryhmässäni oli tois- joukostamme reputti, mutta paikkasi tilanteen syksyllä. takymmentä työssä käyvää aikuisopiskelijaa, kokoon- Runsaan kahden lukuvuoden kuluttua pakolliset kurs- nuimme kolmena iltana viikossa saamaan erinomaista sit oli suoritettu. Edessä oli lopullinen huipennus, yli- opetusta kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa. oppilaskirjoitukset, joihin valmistauduin talvella 1988 Kurssimuotoisesti annettu opetus sopi hyvin mei- tiiviiden työmarkkinaneuvottelujen ohessa. dän aikuisten joukolle. Mutta muodostuuko enää en- Itse kirjoitukset suoritettiin Ressun lukiossa pää- tisenkaltaisia luokkia. Sosiaaliset suhteet jäävät ken- osin viikolla 12. Samalla viikolla käytiin STK:n ja Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 250

Vasta valmistuneet ylioppilaat keväällä 1988 vasemmalta: Lauri Lammi, Soili Siltanen, Seppo Kallinen, Jarmo Tammen- maa, Anu Kähkönen, Aini Tynnilä, Ulla Nordgren, Nina Poutanen, Marjatta Jansson ja Ulla Kukkoaho. Marjatta Lauronen ryhmästämme sai valkolakin syksyllä 1988.

STTK:n välisiä runkosopimusneuvotteluja kiristy- sijaan ruotsi ja englanti jäivät tyydyttävälle tasolle. vässä ilmapiirissä joka päivä. Neuvottelut päättyivät Ruotsin kielen kokeessa kärsin nipottavan opettajan lopulta aamuyöllä puoli kolme niiden katkaisemiseen tulkinnoista. Englannista sain osaamistani vastaavan ja uhkavaatimuksen jättämiseen. tuloksen. Ylioppilastodistukseni keskiarvo oli yli yh- Tämä kertoo kireästä työmarkkinatilanteesta. deksän. Kello oli jo pitkälle yli kolme, kun ehdin kotiin ja Erityisesti minua ilahdutti äidinkielen kymppi, kaivoin esiin englannin oppikirjat aamulla yhdeksältä sillä keskikoulussa olin ollut tamperelaisen naisopet- alkavaan kuuden tunnin tenttiin. Lukupäiviä en kir- tajan hampaissa viimeisillä luokilla. Erään kerran joituksia varten ehtinyt pitää. opettaja järjesti kaksiosaiset yllätyskokeet ja palaut- Muutoinkin piti kiirettä helmi-maaliskuussa. taessaan niitä seuraavalla tunnilla totesi pirullisin il- Kävin työmarkkinaneuvotteluja kolmella rintamalla mein koko luokalle: ” Tammenmaa on saanut molem- ja johdin työtaisteluvalmiuden kohottamista keskus- mista kokeista nollan”. Se tuntui olevan hänelle elä- liiton piirissä. Kaiken hässäkän keskellä jouduin myy- mänsä suurin tulivuoren purkaus. mään asuntoni ja hankkimaan uuden. Yritin keskit- Yllätyskokeen jälkihoito kertoo tunnelmista kes- tyä opiskeluun illan ja yön tunteina. Vilskettä ja kyy- kikoulussa 1950-luvulla. Opettajissa, heidän asen- tiä riitti, liikaakin. teissaan ja käytöksessään oli paljon toivomisen varaa. Ylioppilaskirjoitukset menivät äidinkielen ja his- Epäoikeudenmukaisuus rehotti ja pudotti motivaa- torian osalta erinomaisesti, sain täydet pisteet. Sen tion pohjamutiin. Tämä oli yksi syy muun ohella sii- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 251

hen, että kyllästyin moiseen touhuun ja lähdin savo- Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiede- toille. kunnassa aloitin opinnot syksyllä 1990. Oikeustie- Aikuisopiskelijana minulla ei ollut minkäänlaisia teen maisteriksi valmistuin lopulta Lapin yliopistosta. ongelmia opettajien kanssa. He olivat asiallisia luki- Välissä suoritin metsätalousinsinöörin tutkinnon Hä- ossa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa. meen ammattikorkeakoulussa. Pitkä tie oli kuljettu Virkailijain kansalaisopisto järjesti uusille ylioppi- kunnialliseen päätökseen. Eläkkeelle jäin 2005 oltu- laille juhlallisen päätöstilaisuuden luentotiloissa sil- ani työelämässä yhteen menoon 45 vuotta ja seitse- loisessa TVK-talossa 31. toukokuuta 1988. Laulettiin män kuukautta. Suvivirsi ja kuunneltiin puheita. Kiitin uutteria opet- Kurssilaiset pitivät tiivistä yhteyttä monia vuosia tajia saamastamme opetuksesta ja oppilastovereita lukion päättymisen jälkeen. Monet opettajista osal- myötäelämisestä. Rehtori Urpo Kallio ojensi minulle listuivat yhteisiin tapaamisiin, usein illallisen mer- ylioppilastodistuksen ja Ilona Koskela valkolakin. Ti- keissä pääkaupungin ravintoloissa. Ansiokkaana yh- laisuus oli juhlava päätös pitkälle uurastukselle. teyshenkilönä ja joukon kokoajana on toiminut Ulla Isäni, joka oli tehnyt elämäntyönsä opettajana, Nordgren. osallistui ylioppilasjuhlaani. Tämä retki jäi sotavete- Päätän tämän kertomukseni toukokuun viimei- raanin viimeiseksi vierailuksi Helsingissä. Isä ei ho- senä 2010, jolloin tulee päivälleen 22 vuotta yliop- puttanut minua jatkamaan Alahärmän vasta perus- pilasjuhlastamme. Kiitollisina muistelen nuoruuden tetussa lukiossa keskikoulun jälkeen 1960, mutta oli kultaisia päiviä, mukavia opiskelukavereita, hyviä nyt varsin tyytyväinen suorituksestani. Kummityttä- opettajia ja onnittelen ikimuistoista oppilaitostamme reni Päivi Tammenmaa sai valkolakkinsa samana päi- 50-vuotisen ansiokkaan taipaleen merkeissä. vänä ja yhteistä juhlaa jatkettiin suvun piirissä Munk- kiniemessä. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 252

Tao Lin on Helsingin aikuisopiston tuntiopettaja syksystä 2009 alka- en. Hänen opetusaiheensa on ollut Tee ja kiinalainen teekulttuuri. Tao Lin on muuttanut Kiinasta Suomeen vuonna 1997, julkaissut esikois- romaaninsa Suomen taivaan alla keväällä 2008 ja runokokoelmansa ke- väällä 2011.

Tao Lin Teekulttuurin tulkki

eskittynyt teehetki kehittää ihmistä, Tao Lin Kun Tao Lin muutti kymmenisen vuotta sitten Ksanoo. keskikiinalaisesta Xi´anin miljoonakaupungista Tur- Turkulainen Tao Lin rakentaa siltaa kiinalaisesta kuun, shokki oli sekä sosiaalinen että auditiivinen: kulttuurista suomalaiseen teehuone-kursseillaan. missään ei liikkunut ketään, ja kaikkialla oli hiljaista. - Kun kirjoitan, juon vihreää teetä, koska se virkis- Synnytettyään lapsensa ja päästyään alkuun suo- tää. Oolongia juon ystävän kanssa, se on pehmeä ja men kielen opinnoissaan Tao Lin kävi kotimaassaan hieno vihreä tee. Punainen tee, puor, on hyvää illalla. ensin ruokakurssin ja sitten perään teekurssin. Sillä Hienostunutta valkoista teetä juodaan hiljaisissa ti- perehdyttiin syvällisesti kahdentuhannen vuoden ta- lanteissa ja tarkkaavaisena. kaiseen traditioon. Opetus ulottui teelaaduista juo- Näin tulkitsee Turkuun kotiutunut Tao Lin teen man filosofiaan, taiteisiin ja kalligrafiaan. vaikutuksia. Hän on tehnyt paljon työtä sen eteen, - Kiinalaista teeperinnettä luonnehtii harmonia. että suomalaiset oppisivat tuntemaan hienon tradi- Juomaa siemailtiin keskittyneesti ja hitaasti, pieninä tion syvällisemmin kuin vain teepusseista uutettuna annoksina maistellen, Tao Lin kuvaa. sämpylän kyytipoikana.

Esikoisromaani suomen kielellä Suomessa on tilaa teehuoneille Alkuaan tee oli munkkien ja hovin juoma, jota nautit- Kotikaupungissaan Tao Lin pitää teehuone-kurs- tiin rauhoittavan vaikutuksensa takia lääkkeenä. Ny- seja, joilla maistellaan eri teelaatuja, kuunnellaan kii- kyään se on veden jälkeen maailman yleisin juoma. nalaista musiikkia ja nautitaan makupaloista, kuten Kulttuurivallankumous jyräsi teekulttuurin, mutta höyryssä kypsennetyistä baozi-kasvisnyyteistä. Sa- nyt kaupungeissa toimii jälleen kauniita teehuoneita, malla hän kertoo kiinalaisesta kulttuurista, kielestä joissa soi klassinen kiinalainen musiikki. ja tavoista. - Kiinalainen teetarjoilu noudattaa tiettyjä muo- toja, mutta ei ole rituaalinomainen kuten japanilainen teeseremonia, teekonsultti tietää. Palaute on ollut hyvää Tao Lin on ollut monen maahanmuuttajan ko- kemusten tulkkina esikoisromaanillaan Suomen - Suomessa on teekulttuurille tilaa, sillä henkinen ja taivaan alla. Viime vuonna ilmestynyt teos kertoo terveellinen kiinnostaa suomalaisia, Tao Lin on ha- kiinalaisnaisen matkasta suomalaiseen maailmaan. vainnut. Kirjailija kuvaa suomalaista arkea tulokkaan silmin: Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 253

Etsin sinua kaikin tavoin mikä riemu kun löysin sinut kauniina kuin aina Tietoisuuteni on sinussa sinun kauttasi uuteen kieleen Olet äidinkieleni jota rakastan Tao Lin järjestämät teekutsut. joka rakastaa lastansa Äläkä mene kauaksi minulta! metsiä, puutaloja, kauppojen tavaratarjontaa ja hu- malaisia. Runoni kirjoitettu suomella Romaanin päähenkilö haluaa hänen tavoin sopeu- tua, oppia kielen ja löytää töitä. Tao Lin on löytänyt Runoni kirjoitettu suomella oman paikkansa uudesta kotimaastaan teehuoneesta, vieraskielelläni jossa viihtyvät niin suomalaiset kuin kiinalaiset. En tiedä paljoa korusanoja Teksti: Taina Saarinen en osaa kirjoittamisen tekniikkaa Julkaistu: Sivistys.net 12.1.2009 suomen kieleni on keskitasoa Usein etsin tietä suomeen vaeltaen äidinkielessä

Runoja kielestä Haluaisin kirjoittaa suomella minun tapani oppia suomea uskomatonta monille runon sieluni Äidinkieleni etsii kielen rytmiä ja sointuja

Äidinkieleni hukuin sanakirjoihin olit aina ymmärtänyt hapuilin hämärässä tunteitani antakaa minulle siivet ajatuksiani minulla on tuhat syytä lentää Olet vapauttanut minut haluaisin yksinäisyydestä siipien kasvavan minussa Kuuluimme yhteen runoni Asun nyt Suomessa, kirjoitettu suomella toisessa kodissani sydämellä Suomen kieli on matka kun sydämeni lentää runossa Ajalla on siivet tunnen Äidinkieleni siipien kantavan minua olenko kadottanut sinut vai Runoni oletko kätkeytynyt minulta kirjoitettu suomella Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 254

我爱你 (Minä rakastaa sinä) Ennen tämä nainen sanoi Eilen olin poikaystävässä 我爱你 Minä rakastaa sinä Nyt hän sanoo kiinan kielellä Eilen olin poikaystävän kanssa ei ole aikamuotoa On syksy ei ole sijamuotoa ulkona on kylmää ja pimeää rakkaus on - se vain on Mutta Sinä olet sinä sisällä on siistiä, valonsa ja lämmintä vaikka olet objektina Timali ei laula talvella Rakastan sinua Mutta me laulamme suomen kielellä laulamme yksinäisyydestämme ja onnellisuudestamme ``minä`` voi kadota Timali on lintu sinä muuttuu ``sinua``ksi Timali on Suomen kielen koulu ``rakastan`` on preesensmuodossa Haluan sinä olet sinä minä olen minä tasa- arvoisena Suomen nomini rakkaus on ikuinen 我爱你 Suomen kieli on erikoista Minä rakastaa sinä Nomineilla on sijamuotoja kiinan kielellä genetiivi, partitiivi, inessiivi, ablatiivi… Perusmuoto on sanan pää vartalo johtuu päästä Timali sijapääte on sen vaate minkälaisia vaatteita käytetään katsotaan vartalosta. Timali on lintu Aina ei vaatteita tarvita Timali on suomen kielen koulu mutta yleensä pitää pukeutua kunnolla Timali on paikka silloin sanat toimivat lauseessa jossa voi oppia suomea ja suomalaista kulttuuria Suomen kieli on erikoista Olemme ulkomaalaisia, maahanmuuttajia nomineilla on sijamuotoja Kosovosta, Thaimaasta, Espanjasta, Kiinasta, Ruotsista

Asumme Suomessa On tärkeä oppia suomea ja suomalaista kulttuuria Ennen minä sanoin Hän Minä tulee Turku Nyt sanon vain Hän voisi olla nainen Minä tulen Turusta Hän voisi olla mies Ennen tämä aasialainen sanoi Hän on ihminen Heinäkeitto ei maistu Hänellä ei ole sukupuolta Nyt hän sanoo Hän on pronomini Hernekeitto ei maistu Hän on suomen kieltä Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 255

Helena Tirkkonen on toiminut Helsingin aikuis- opiston käden taitojen opetusalueen opettajana ja kurssien suunnittelijana vuodesta 1982 lähtien. He- lenan työ on kohdistunut kansalaisopisto-opetuk- seen alusta lähtien ja maahanmuuttajien työvoima- poliittiseen koulutukseen 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Hän on itse aktiivinen, uutta jatkuvasti ide- oiva käden taitojen moniosaaja.

Helena Tirkkonen Miksei täällä saa olla yötä?

idin ensimmäiset kurssini vuonna 1982, jolloin kartelulliseen suuntaan. Kurssinimikkeitä olivat mm. Poppilaitos oli TVK:n omistama, nimeltään Vir- ”Silkinmaalaus”, ”Ideakurssi” ja ”Korukurssi”. kailijain kansalaisopisto ja rehtorina toimi Aimo Pur- Lopulta saatiin ikkunaton, kaksi kerrosta maan honen. Oppilaitos oli perustettu virkailijoiden sivis- alla oleva kellariluokka, edettiin kahteen ompeluko- tystason kohottamiseksi, joten kurssitarjonta painot- neeseen ja yhteen silitysrautaan. Vuoteen 1996 men- tui kieliin, lukion oppimäärän suorittamiseen sekä nessä käden taidoissa toteutui jo 12 kurssia lukukau- yleissivistäviin aineisiin. Oppilaitoksen esite oli tas- dessa. kukokoinen A6- vihkonen.

Menestyksen salaisuus Alku aina hankalaa Kurssitoiminnan menestys alkoi heti, kun kurssiva- Käden taitojen kurssitarjonta lukukaudessa oli aluksi likoimaan tuli uskaltavia ja kokeilevia kursseja. Jo- 1- 3 kurssia. Alku oli haparoivaa sokkolentoa ja kurs- tain, mitä muualla ei ollut tarjolla, kuten ”Sukka- sien arvostus opetussuunnittelussa alhainen. Opiston trikoomuotokuvat”, ”Lihavat naiset”, ”Enkelikurssi”, opetustarjonta oli vahvasti koulumainen, joten käden ”Väännä rautalangasta” ja ”Huovuta helposti”. taitojen kurssien sisältöjä sekä käytännön edellytyk- Oppilasaines on koostunut voittopuolisesti työelä- siä ei aina oikein ymmärretty. Ehdotettiin esimer- mässä mukana olevista eri ammattialojen edustajista, kiksi perinteisiä käsityöaineita, vaikka omat tilat ja joiden ennakkoluulottomuus on hatunnoston arvoi- välineet puuttuivat. nen! Opiskelijat ovat vaikuttaneet kurssiohjelmien si- Opetusluokat vaihtelivat ja opettajat toivat usean sältöön erittäin aktiivisesti ja esittäneet omia toivo- vuoden ajan jopa sakset itse. Ompelukoneet, silitys- muksiaan. Joskus ovat jopa painostaneet! raudat, kangaspuut jne. puuttuivat ja tämä pakostakin Kurssitarjonnan muotoutumiseen on vaikutta- suuntasi käden taitojen opetuksen kevyempään, as- nut kädentaitojen kouluttajien yhteistyö tarvikkei- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 256

Helena markkinoimas- sa silkkimaalauksen kursseja opiston 40-vuotispäivänä syksyllä 2001.

Marja Terttu Niemi- nen esittelemässä huovutuskurssejaan opiston 40-vuotispäi- vän yhteydessä.

den maahantuojien kanssa. Kouluttajat ovat voineet sia. Työstään innostuneet ihmiset kouluttautuvat vaikuttaa tarjolla olevaan materiaali- ja työvälineva- ja ”päivittyvät” automaattisesti. Kursseillamme käy likoimaan. Tämä on taannut hyvät ennakkotiedot ja usein muiden oppilaitosten henkilökuntaa ajanta- tulevat uutuudet ovat näppituntumassa. saistumassa. Kouluttajamme eivät ole ”leipäpappeja”, vaan te- Nykyinen kurssitarjonta vaihtelee lukukausittain kevät työkseen tai aktiivisesti harrastavat sitä, mitä 50 kurssin molemmin puolin. Suurten ikäluokkien opettavat. Heillä on oman tekemisen myötä syn- eläköityminen näkyi kaikkien päiväkurssien täytty- tyviä henkilökohtaisia ideoita, niksejä ja oivalluk- misenä syyslukukaudella 2010. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 257

Opiskelijoista kaikki lähtee käteen. Kysymykset sinkoilevat kiivaina ja minä ti- litän korun syntyä. Välittömästi tivataan seuraa- Opiskelijat ovat oppilaitos- ja kouluttajakiintyviä, jot- van opetuskauden kurssiohjelmaa. Koska sitä ei ole, kut myös kurssikiintyviä. minua syyllistetään estoitta. Kuuntelen kurssitoivo- Esimerkiksi olen jo 27 vuoden ajan pitänyt kah- mukset, joita riittää äärestä laitaan. Mielessä häiväh- desti vuodessa saman – sisällöltään toki muuttuvan tää samaistuminen lampunhenkeen, kolme toivo- – kurssin (katso: ”Ideakurssilla”). Vuosien mittaan musta tuntuu vähäiseltä. monet oppilaista ovat tutustuneet ja ystävystyneet Jokaiselle on muotoutunut oma istumapaikka perhetutuiksi saakka. Kursseilla vallitseva tunnelma vuosien mittaan ja niissä pitäydytään tiukasti. Seu- on vapaa ja välitön. Kurssitöiden vaikeusaste on riit- raavaksi alkaa poissaolevien tuttavien kaipuu. Pois- tävä häivyttämään normaaliarjen, usein jo materiaa- saolevaksi todetaan henkilö, joka on käynyt juuri al- lit ja niiden koskettelu ruokkivat mielihyvää. Monesti kamassa olevan kurssin 54 kertaa eikä nyt mahtunut luokassa tuoksahtaa estoton omakehu ja kovaan ää- kurssille. Tämä aiheuttaa yleistä paheksuntaa. neen. Joukossa on uusi opiskelija, jota pyrin sulautta- Kurssitoiminnan kehittymisen on taannut opis- maan dominoivaan joukkoon ja samalla estää häntä ton antama täysi vapaus sekä kouluttajien oma akti- tuntemasta itseään ulkopuoliseksi. Kehotan häntä yk- viteetti. Nykyisen käden taitojen luokan pieni koko sinkertaisesti pitämään puolensa. Kurssilla on myös rajaa osallistujien määrän kahdeksaan. Toisaalta pieni henkilökunnan edustaja, vilkkaimmasta päästä. Tässä ryhmäkoko takaa yksilöllisen opetuksen. Oppilaiden joukossa hän vaikuttaa hiljaiselta, kuten minäkin. tekemisen esteenä on usein tarvikkeiden ja työväli- Työskentely käynnistyy ja tulosta syntyy. neiden vieraus. Siksi useimmat kurssimme ovat uu- ”Tästä mä en tykkää, tää ei ole yhtään minun nä- siin tuoteperheisiin ja niiden käyttöön perehdyttäviä. köinen. Mutta tuosta tuli hyvä. Kattokaa, mitä Heini Opettajille suunnatuissa pedagogisissa täydennys- teki, nyt kyllä luntataan siltä! ” koulutuksissa puidaan vuodesta toiseen, kuinka kurssi Omien ja muiden töiden arviointi ei ole tässä seu- aloitetaan. Opistomme käden taitojen kouluttajilla on rassa synti. Kritiikki syntyy luonnostaan erilaisten krooninen kurssien lopettamisongelma, johon ei ole materiaalikokeilujen yhteydessä. Yritän säännöstellä saatu vastausta tai neuvoa. Käsin tekijät yleensä vasta tarvikkeita kaikille oikeudenmukaisesti. Irrotteleva lämpenevät, kun kurssiaika päättyy. ”Miksei täällä saa taantuminen ja tekemään unohtuminen tyynnyttää olla yötä?” on meillä täysin yleinen pyyntö. hälinän hetkittäin. Väliin ryöpsähtää keskustelu po- Harrastukselliseen tasa-arvoon urheilun kanssa on litiikasta lapsiin ja sairauksiin. Ilmassa on vahva ver- vielä matkaa, mutta kehittelemme parhaillaan käsin taistuen henki. tekemiseen viettelevää synnin silausta, joka kiellet- Tekemisen lomassa suunnitellaan yhteisiä pikku- tynä hedelmänä tekisi siitä erityisen halutun. jouluja ja glögi-iltaa. Kerron oppilaitoksen 50-vuotisjulkaisusta ja pyy- dän lupaa muisteleviin pikkuhaastatteluihin. Se Ideakurssilla myönnetään estelyittä, tarkistan vielä luvan nimien julkaisuun eikä sillekään ole esteitä. Paikalla on oppi- Järjestelen tarvikkeita luokkaan ja kuuntelen käytä- laitoksen ”kroonikoita”, kolme ryhmästä on aloittanut vältä kuuluvia riemunkiljahduksia. Tunnistan oppilaat jo Virkailijain kansalaisopiston aikana. helposti jo pelkästään äänistä. Lämmittää, että tapaa- Marjut Tanskanen on osallistunut VKO:lla aluksi miset ovat myös emotionaalisesti antoisia. Samalla li- kasvatustieteen kursseihin työnsä vuoksi, tutustunut sääntyy paine pitää viikonvaihdekurssin intensiteetti samalla oppilaitoksen ohjelmaan ja ajautunut käsin riittävällä vaikeustasolla ja estää kurssin muuttuminen tekemisen pariin. Kurssikokemuksia ja -tuttavuuksia pelkäksi seurusteluksi. on kertynyt yli kahdenkymmenen vuoden ajalta pal- Avaan oven ja hälisevä joukko halaa, riistää kau- jon. Suurin osa opettajistakin on tuttuja. Hän kertoo lastani korun ja haluaa tietää, millä kurssilla niitä teh- hakeutuvansa kursseille viihtyvyyden, samanhenki- dään. Korua tutkitaan ja se kiertää nopeasti kädestä syyden, opettajien ja syntyneiden ystävyyssuhteiden Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 258

Helena tekstiiliveistoskurssin opettajana keväällä 2010.

lasista huovutukseen, kortteihin, tonttuihin ja ideoi- hin. Tämän hetken himoituimpia ovat erilaiset kort- tikurssit. Hän käy kursseilla rentoutuakseen, oppiak- seen uutta ja toteuttaakseen käsin tekemisen tarvet- Vuokko Tammen paperimassakurssilla tehtyjä töitä. taan kodin ulkopuolella. Kotirauhan varmistamiseksi. Sirpa Petrimäki tunnustautuu oppilaitoksen ”se- vuoksi. Hänellä on ollut kursseille myös työkäyt- kakäyttäjäksi”. Parhaillaankin on menossa italiaa, pi- töä. Hän on ryhmästä kurssi-iällisesti vanhin: yli 20 lates, jooga-pilates ja käden taitoja. Matkan varrelle vuotta. mahtuvat niin silkit kuin huovutuksetkin. Nykyisel- Riitta Vänskän kurssikirjo alkaa myös VKO:n lään hän ilmoittaa olevansa kursseilla rentoutumassa ajoilta. Hänkin on tullut aluksi työpaikkansa tilaus- ja perhettään paossa. Kurssi-ikää on kertynyt yli kuusi kursseille ja siirtynyt sitten ”sekakäyttäjäksi”: ATK, vuotta. kielet, jooga, mutta nykyisellään voittopuolisesti Kaikista on tärkeää, että kouluttajillemme käden käden taidon kursseja tarjonnan monipuolistuttua. taidot ovat elämäntapa. Kukaan ei ole teoreettinen Hän on halunnut ja saanut uusia ideoita, koti- ja työ- leipäpappi, vaan kaikki ovat henkeen ja vereen tieto- viihtyvyys on lisääntynyt, harrastaminen on lisään- jaan päivittäviä, itse aktiivisesti harrastavia henkilöitä. tynyt ja materiaaleja myyvien liikkeiden laskut ovat Toivomus väljemmistä tiloista tulee kaikilta. Kui- nousevassa käyrässä. Hän on mieltynyt oppilaitok- tenkin todetaan luokan koon rajaamassa pienryh- sen opettajiin ja myöntää olevansa opettaja-addikti. mässä olevan mukavaa: ahdasta, läheistä ja kodikasta. Tutustuminen ja ystävystyminen korostuvat mielipi- Näiden aktiivisten aikuisopiskelijoiden käden tai- teessä. Kurssi-ikä on noin 17 vuotta. dollinen tausta on jo ohittanut monen ammattilai- Riitta Kallio on käynyt yli 12 vuoden ajan vain sen osaamistason ja uusien ideoiden nälkä on pohja- käden taitojen kursseja. Houkuttimena ovat toimi- ton. Hulvattomia kurssiehdotuksia kimpoilee ja van- neet mielenkiintoinen kurssivalikoima, ehdottoman non tuovani alustavan kurssisuunnitelman seuraavana hyvä seura ja opettajakiintyvyys. päivänä, jolloin he pääsevät suunnittelemaan yhteistä Hän kokee saaneensa uskaltavaa tekemistä kaa- kevättä 2011. voista poikkeavasta kurssivalikoimasta. He kaikki odottavat aidosti kurssiuutuuksia ja so- Heini Flinck on ryhmän kuopus, mutta hänellä- pivat etukäteen, mille kursseille onnistuisivat pääse- kin on kertynyt kurssi-ikää jo yli 10 vuotta. Hän on mään yhdessä. Huom! Termit kroonikko, sekakäyttäjä ja käynyt ainoastaan käden taidon kursseja monialaisesti addikti ovat oppilaiden itse käyttöönottamia. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 259

Kanat tekeillä tekstiiliveistoskurssilla.

Luku- ja kirjoitustaidottomat kommellusten keittiössä

Epätoivoinen intialaisnuorukainen kiertää keittiötä Ritva Toivanen on käynyt opistossa kymmenillä (ellei sa- kattila kattilalta etusormet pään sivuilla sarvina so- doilla) käden taitojen (ja muillakin) kursseilla. Kädet eivät jottaen: ole aina pysyneet puhtaina! - Opettaja ei tämä, ei tämä! Vaikeroinnista kuultaa vilpitön epätoivo. Kieltävä vakuutteluni ei sisällä riittävää auktori- taan vasta puhjenneen ilon pilaajana. Maahanmuut- teettia tai katu-uskottavuutta. Hän pelkää ruokiin taja kokee kärkkäästi kantaväestön rasistisena, mutta käytettävän naudanlihaa. Kukaan ei ole löytänyt kei- heidän oma keskinäinen tai kantaväestöön kohdistuva noa saada häntä sanomaan lehmä tai nauta. Emme rasisminsa jää täysin huomiotta ja vaietaan. tiedä, liittyykö tämäkin eläimen pyhyyteen. Toista Päivän ruokalistalle on valittu afrikkalainen ka- uskontokuntaa edustava ryhmä nauraa halveksien ja nakeitto ja toiseksi täysvegaaneja varten kasvissose- huutaa: keitto, lisukkeeksi leivotaan uskontokuntia loukkaa- - Lehmä sinun Jumala! mattomia vesisämpylöitä. Kun kasvis- ja kanaliemi- Kolmannen uskonnon harjoittaja puolustaa en- kuutiot otetaan esiin, käsiin ilmaantuvat taianomaisen simmäistä huutamalla: nopeasti tyhjästä E-taulukot ja pakkaukset joutuvat - Sika teidän Jumala! tullia tarkempaan sianlihasyyniin. Kymmenien tarkis- Ja taas mennään opiskelijoiden keskinäisen rasis- tusten ja kovaäänisen keskustelun jälkeen päädytään min monikielistä, kovaäänistä ja kukkeinta juhlaa. tuotteiden käyttöturvallisuuteen. Jokainen pienikin Opetuskeittiön oveen koputetaan ja yläkerran ti- päätös raaditaan uskonnon, suomalaisten tietämät- litoimisto anelee työrauhaa. Taustalla joikuu päivä- tömyyden ja rasismin ehdoin. Tässä olisi suomalai- kodissa kansainvälisen kiusoitteluäänen läl läl lää, läl sena jo loukkaantumisen paikka. läl lään-nuotti. Pyytelen tilitoimiston edustajalta an- Lopulta päästään varsinaiseen asiaan; ruuan val- teeksi meille molemmille vuosien saatossa tuttua on- mistamiseen. Naisten iloksi ensimmäinen komento gelmaa. kuuluu: Kumpaakin pakkaa naurattamaan, mutta tämä - Ja sitten miehet kuorivat ja pilkkovat sipulit! on osa tapakasvatusta. Puhallan vihlovaääniseen, Miesten rivistöstä kuuluu lievää närinää, jupisevia mutta tavattoman tarpeelliseen pilliin ja minut koe- urahduksia ja kysymys tiivistyy: Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 260

Seija-Sisko Mustosen kurssilla ohjataan opiskelijaa kahvipus- sien uusiokäyttöön.

Helena liikuntatunnilla maahanmuuttajien ohjaajana opiston liikun- taluokassa.

Helena on menestyksellisesti kouluttanut myös maahan- muuttajamiehiä keittiötaitojen salaisuuksiin. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 261

- Miksi miehet, opettaja, miksi? aina puolustaneet paikkaansa. Ongelmana on myös - Naisilla on meikkiä. kaikkien ruokalajien sekoittaminen samalle lauta- On yllättävää, että tämä kelpaa aina selitykseksi. selle. Kun muutaman kerran katsoo esim. mansikka- Naiset kietovat huiveja kasvoilleen naurunsa pei- kiisselissä kelluvaa uunikalaa, oppii ottamaan jälki- toksi, toiset poistuvat laittamaan esiliinaa viereiseen ruuat esille erikseen. Päivän ensimmäinen rauhallinen huoneeseen. Lievästi nuristen miehet tarttuvat si- ja korvia säästävä hetki on ruokailu, koska kaikilla on pulipusseihin. Osaamisen tasoissa ja tyylilajeissa on nälkä. Lisää saa ottaa vapaasti ja silloin sekoittuvat- eroja, mutta niin on veitsissäkin. Kilpailuhenki syt- kin jo molemmat keitot sujuvasti samalle lautaselle. tyy helposti. Yhteistuumin todetaan ruoka hyväksi. Kylläisenä on Naiset pesevät, kuorivat ja lajittelevat eri keittoi- mukavampi aloittaa taistelu siivouksesta. hin tulevat ainekset. Keskustellaan kasvisten kypsy- Inventoin jääkaapin sisältöä ostoslistaa varten ja misjärjestyksestä talviaikaan Suomessa. Keitot etene- löydän nuhjuisesta muovikassista kuluneet sisätos- vät omassa tahdissaan, miehet huolehtivat astianpe- sut. Seuraavan päivän aloitus on selvä: mitä säilyte- sukoneesta ja naiset tiskaavat käsin. tään jääkaapissa. Miehet haluavat innokkaina alustaa sämpylätai- Kantaväestön heikosta itsetunnosta kertoo se, kinan, koska naiset ovat heikkoja. Pestään kädet, tar- ettei maahanmuuttaneille opeteta heidän kulttuuri- vikkeet ja kulhot haalitaan pöytään. Miehet käärivät sille olosuhteilleen vieraita käytäntöjä, vaan leimataan hihat ja naiskuoro kiljuu: heidät tietoisesti ”tyhmiksi”. - Ei opettaja, ei! Tukka käsissä! Niin WC-käytännöt, kengännauhojen solmimi- Miesten käsivarsien karvoitus nostaa lähes kol- nen, saksien käytön osaamattomuus kuin ruokailu- mannen maailmansodan keittiöön. Teen eleen pil- välineiden käyttökin ovat opittavissa olevia asioita. liin tarttumiseksi, mutta joukko vaikenee jo en- Opetus on aloitettava sieltä, mistä kunkin ryhmän nakoivasti. Sovitaan, että naiset ovatkin vahvoja, pohjatason tarpeet löytyvät, siinä mitataan koulutta- alustavat taikinan ja miehet lajittelevat roskat pi- jan tahdon ja osaamisen rajat. haroskiksiin. He saavat myönnytyksen leipoa säm- Monikulttuuristen ryhmien kulttuurierot kärjis- pylät hihat alhaalla. tyvät aina käytännössä toisin kuin teoriaopetuksessa. Ruokien maustaminen on taas kärsivällisyyttä vaa- Kaikelle kotouttavalla käytännöllä tulisi olla pal- tivaa ja kahdeksalla kielellä melutasoa nostavaa puu- jon enemmän oppitunteja ja pienemmät ryhmäkoot. haa. Jokainen maustepurkki avataan ja se kiertää ne- Maahanmuuttaneiden itsestään selvinä pidetyt tiedot nästä nenään, teksteistä viis. Aivastellaan asiaan- ja taidot ovat vain suomalaisten oletusarvoja, mutuja, kuuluvasti. On kunniakysymys tunnistaa mausteet joilla liukastellaan kulttuurikuopasta toiseen. Täysin tuoksun perusteella. Sitten löytyvät kynät ja pape- erilaiset olosuhteet, koulutus tai sen puute, sotatila, il- rit, mausteiden nimiä kirjoitetaan kiivaasti muistiin. mastolliset vaatimukset, uskonto ja kulttuuri saattavat Kanakeitto maustetaan sovussa ja kasvisosekeitto so- käytännön osaamisen vertailukelvottomalle lähtöta- seutetaan, mutta lisättävän kasvisruokakerman jouk- solle. He selviytyvät käytännön asioista siellä, missä koon on taas kerran varman tiedon mukaan lypsetty me olemme nollilla. Monikulttuurisessa opetuksessa sianmaitoa. Kahden opettajan vakuuttelu ei riitä, yksi tämän perusosaamisen tasoittaminen on yhtä tärkeää opiskelija kieltäytyy ehdottomasti syömästä. Muuten kuin kielen oppiminen. Yhteinen ruuanvalmistus lisää ruokailusta tulee helppoa, koska kaikki ruoka syö- suomalaisen ruuan uskottavuutta, monipuolistaa ja dään lusikalla, joka on jokaiselle tuttu ruokailuväline. terveellistää oppilaiden ruokavaliota, helpottaa kou- Yleensä kiinteän aterian yhteydessä muodostuu eril- luruokailua, poistaa outoja ruokailun esteinä olevia linen miesten pöytä, jossa kaikki syövät käsin. uskomuksia, lisää turvallisuuden tunnetta ja nostaa Länsimaiset pöytätavat läpikäydään esimerkein ja teoriassa heikon opiskelijan statusta luokkayhteisössä. varmuuden vuoksi ruoka aluksi annostellaan opetta- Ruokiin tutustuminen ja valmistus ovat tärkeitä var- jan toimesta kaikille. Kokemuksesta tiedetään, että sinkin yksinasuville maahanmuuttajamiehille. ensin ja itse ruokaa ottavat miehet vievät sattumat, Eräs miesopiskelija söi kahden vuoden ajan Suo- naisille jää pelkkä liemi. Soseutetut keitot ovat siis messa asuessaan vain vaaleaa leipää ja riisiä, kunnes Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 262

ajautui sairaalahoitoon. Opetta- jilta vaatii salapoliisin taitoja sel- vittää, miksi opiskelija on väsynyt, huonovointinen, voimaton, välin- pitämätön jne. On edesvastuutonta ajatella, ettei käytännön opetus lisää kie- litaitoa, sillä juuri käytännöstä on selviydyttävä päivittäin. Kommellusten keittiö on toi- minut kaksisuuntaisesti, opis- kelijat ovat suomalaistuneet ja opettajat lisänneet täysin uusia tarvikkeita ruuanlaittoonsa. Mu- nakoison, kurkuman, korianterin, kevätsipulin, kiinalaisen valko- sipulin, bataatin ja erilaisten chi- lien käyttö on rikastuttanut suo- Valmiita tuotoksia esillä marttojen keittiössä, yhdellä käyntikerralla valmistuu malaisia ruokatottumuksia. Kii- useita eri ruokalajeja, innostus on suurta. tos siitä!

Afrikkalainen kanakeitto

Tarvitset: Pese, kuori ja lohko kasvikset. Keitä ne kook- n. 700 g luutonta kanaa kaassa kattilassa kypsymisjärjestyksessä, ensin 7 kpl kookkaita perunoita porkkanat ja piparjuuret. Lisää lohkottu bataatti 1 pussi porkkanoita ja pienitty sipuli. Lisää kanapalat, paprikat, pe- 1 iso bataatti runalohkot ja liemikuutiot. Asettele kevyesti ko- 1 piparjuuri konaiset chilit keiton päälle ja anna keiton hau- 2 kookasta sipulia tua. Lisää lopuksi silputtu korianteri ja persil- 3 kpl paprikoita (punainen, keltainen ja vihreä) ja. Poista ehjät chilit keiton päältä ja syötä ne 2 kpl chiliä (punainen ja vihreä) rohkeimmalla. 1 ruukku tuoretta korianteria 1 ruukku persiljaa Afrikkalainen kanakeitto poikkeaa suuresti mie- 3 kanaliemikuutiota tojen kanakeittojen linjasta, piparjuuri ja korian- 3 kasvisliemikuutiota teri tekevät mausta jännittävän. Erikoisuutena öljyä on chilin käyttäminen kokonaisina maustami- suolaa seen. Ruoka on mukavasti suuta ja vatsaa suo- vettä malaisena talvipäivänä lämmittävä.

Valmistus: Kulinaristinen kulttuurivaihto edistää integroi- Puhdista kana hyvin, poista nahka ja rasva. Pilko tumista, poistaa myös kantaväestön ennakkoluu- luuttomat kanapalat pieniksi nopeasti kypsyvik- loja ja ruoka yhdistää aina. si paloiksi ja ruskista ne nopeasti öljyssä paistin- pannulla. Kaada kanat sopivaan kattilaan, lisää öljyä, vettä, kanaliemikuutio ja suolaa. Hauduta kanapalat hiljalleen kypsiksi. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 263

Koulutuksen tukihenkilöstö

Helsingin aikuisopiston palveluksessa on useita henkilöitä, joiden työ tukee opiston päätoimintaa, aikuiskoulutusta. He vastaavat monenlaisista opintoneuvontaan, toi- mistopalveluihin sekä talous- ja tietohallintoon liittyvistä asioista. Tässä kirjoituksessa he kertovat jokainen erikseen lyhyesti työhönsä liittyvistä asioista yhteisten teemojen pohjalta. Kaikki nämä työtoverimme ovat välttämättömiä opistotyön sujumisen näkökul- masta, heidän työtään arvostetaan. Kirjoittajien joukossa on yksi pitkäaikainen, opistos- ta eläköitynyt toimistosihteeri, muut ovat kirjaa julkaistaessa opiston palkkalistoilla.

Afrikassa ammutaan aamun koitteessa, jos ei heti saa palkkasaatavia

sille toimihenkilöille ja yli 200 tuntiopettajalle, vahti- mestareille ja taidemalleille. Hoidan palkkoihin liit- tyvät viranomaisilmoitukset ja hakemukset. Lisäksi hoidan päivittäiset maksatukset, laskutusta ja kirjan- pidon tehtävät.

Oman työni muutokset. Olen ollut talossa vähän yli 3 vuotta ja sinä aikana on ollut melkoinen myllerrys. Laskutus-, palkka- ja pankkiohjelmia on kehitetty ja tietenkin siirtyminen SEPA-aikaan on tapahtunut.

Opiskelijapalaute. Opiskelijoiden parissa työskentelen melko vähän, mutta pitkiä ja kalliimpia kursseja käyvät opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat voineet maksaa kurs- simaksun osissa.

Iloa tuottaneet asiat opistossa. Työni on itsenäistä ja nautin, kun saan itse suunni- tella työjärjestyksen. Lisäksi on mukavaa, että tehtä- vät muodostavat kokonaisuuden ja työni on moni- puolista. Tosin jatkuva kiire joskus väsyttää. Opistossa on mukavia työkavereita, joiden parissa on hauska ru- Sinikka Arvola patella ruokatauolla. Meillä on aulassa usein hienoja näyttelyitä ja on mukava ohi mennessään katsella Esittelen itseni. kauniita tauluja tai kädentaidon ihania saavutuksia. Olen Sinikka Arvola, opiston taloussihteeri. Toivomani muutokset opistossa ja omassa työssäni. Tärkeimmät tehtäväni opistossa. Muutos jatkuu, keväällä otamme käyttöön palkka- Tehtäviini kuuluvat talous- ja palkkahallinnon teh- erittelyn lähettämisen sähköpostin liitetiedostona ja tävät, toisin sanoen maksan palkat opiston päätoimi- syksyllä siirrymme sähköisten myynti- ja ostolaskujen Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 264

käsittelyyn. Aluksihan ne työllistävät, mutta uskon, että kun saamme ne käyttöön, se helpottaa työpai- neita.

Omakohtaisia kokemuksiani aikuisopiskelijana. Olen lähes koko ikäni ollut eri kansalaisopistojen opiskelija. Olen käynyt eritasoisissa ruotsin- ja eng- lanninkielen kursseilla ja tietenkin ”jumppatunneilla”. Nyt olen löytänyt kädentaitojen ihmeellisen maail- man. Minusta opistossamme on todella mukavat ja asiantuntevat opettajat.

Hauska tai erikoinen opistoon liittyvä tapahtuma. Olen yrittänyt ahkerasti opetella henkilökuntamme nimet, työ on mukavampaa, kun nimet saavat kasvot. Olen kysynyt ja uudelleen kysynyt opettajien nimiä. Olimme pari vuotta sitten laivalla pikkujouluristei- lyllä ja noutopöydästä hakiessamme juttelimme niitä näitä. Kysyin sitten yhdeltä henkilöltä: ”Mikä sinun nimesi on?” Hänen vastattuaan kysyin lisäksi: ” Mitä opetat, kun en lainkaan muista nimeäsi ja sitä, että olisin maksanut sinulle palkkaa?” Tällöin tuli ilmi, ettei hän kuulunutkaan opiston henkilökuntaan.

Kaisa Kainulainen Opiskelijapalaute. Opistoon liittyvä palaute on ollut monipuolista, Esittelen itseni. enimmäkseen hyvää. Opetusta kehutaan paljon. Olen Kaisa Kainulainen, 31 vuotta, vantaalainen tra- denomi, avoliitossa. Valmistumisen jälkeen koko yh- Iloa tuottaneet asiat opistossa. deksänvuotinen työura aikuisopistolla. Olen saanut hoitaa työni itsenäisesti ja enimmäkseen haluamallani tavalla. Kiitos siitä, Urpo! Tärkeimmät tehtäväni opistossa. Kurssiohjelmien tekeminen ja taittaminen, internetin Toivomani muutokset opistossa ja omassa työssäni. ylläpito ja muut vaihtelevat tehtävät sekä asiakaspal- Toivoisin, että opisto kohdentaisi ja markkinoisi velu suomen ja englannin kielellä. kursseja enemmän nuorille. Kaipaan myös opistolle lyhyempää ja nuorekkaampaa nimeä, kuten esimer- Oman työni muutokset. kiksi Helao. Olen pitkän aikaa miettinyt toimenku- Alussa tein tavanomaisia toimistotöitä. Vastavalmis- vani kehittämistä. Katson, että opiston ja itseni kan- tuneen nuoren innolla aloin kehitellä ja uudistaa sekä nalta olisi mielekkäämpää, jos työskentelisin kou- opistomme internetsivuja että kurssiohjelmaa. Nämä lutuspäälliköiden assistenttina, huolehtisin edelleen ja erilaiset muut projektit työllistävät minua nykyisin kurssiohjelmista ja internetsivustoista sekä muista erittäin paljon. Lisäksi hoidan sisaroppilaitoksemme projekteista. Asiakaspalveluun ei aikani enää tunnu Aktiivi-Instituutin internetsivuja ja mainontaa. riittävän. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 265

Omakohtaisia kokemuksiani aikuisopiskelijana. Olen opiskellut runsaasti työhöni liittyviä tietotek- niikan kursseja. Espanjan kieltä ja maalaustaidetta- kin tuli kokeiltua. Ohjaajille kiitos.

Hauska tai erikoinen opistoon liittyvä tapahtuma. Olin neljätoistavuotiaana eräässä rakennusfirmassa kesätöissä. Sattumoisin minut määrättiin kuuraamaan juuri tämän opiston juhlasalin kattoritilät. Enpä sil- loin tullut ajatelleeksi, että myöhemmin naputtelisin työkseni kaiket päivät tietokonetta saman opiston toi- mistossa. Varsin yllättävä sattuma on sekin, että muutamissa projekteissa olen tehnyt yhteistyötä vahtimestari-ku- vittajamme Elina Roinisen kanssa – ja vasta pari kuu- kautta sitten saimme tietää, että olemme pikkuserk- kuja. Niin pieni on maailma!

Ritva Lehtinen

Esittelen itseni. Olen Ritva Lehtinen ja tie Virkailijan kansalaisopis- toon, nykyisin nimeltään Helsingin aikuisopisto, johti vuonna 1992 ompelijattaresta toimistosihteeriksi. Toivomani muutokset opistossa ja omassa työssäni. Harrastan liikuntaa eri muodoissa kesällä ja talvella. Tällä hetkellä en halua muuttaa mitään, pitää vain Paras hetki on, kun pääsen ompelukoneen ääreen luo- olla valmis muuttumaan ajan mukanaan tuomiin maan jotain kaunista ja näkyvää. muutoksiin.

Tärkeimmät tehtäväni opistossa. Omakohtaisia kokemuksiani aikuisopiskelijana. Tärkein tehtäväni opistossa on HelleWi-hallinto-oh- Olen ns. ammatinvaihtaja ja huomasin, että se on ai- jelman ylläpito kurssitietojen tallennuksista toimin- kuiskoulutuksen myötä mahdollista. takertomukseen ja muut toimistotyöt. Hauska tai erikoinen opistoon liittyvä tapahtuma. Oman työni muutokset. Mieleen painuvin tapahtuma oli vuonna 2007, kun Työnkuva on muuttunut tietotekniikan mukaantu- opistolle myönnettiin Opetusministeriön laatupalkinto lon myötä sekä netti-ilmoittautuminen on merkit- juhlallisessa tilaisuudessa ministeriön tiloissa. tävä uudistus.

Opiskelijapalaute. Opiskelijapalaute on ollut hyvää ja rakentavaa.

Iloa tuottaneet asiat opistossa. Olen viihtynyt opistossa ja olen iloinen, että olen saa- nut olla kehittämässä opistoa osaavan henkilökun- nan kanssa. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 266

Iloa tuottaneet asiat opistossa. Paljon asioita, mm. kollegat ja työni sisältö.

Toivomani muutokset opistossa ja omassa työssäni. Opetusalalla ja ICT-alalla tapahtuu jatkuvasti muu- toksia. Haluaisin vastata näihin muutoksiin niin, että se palvelisi paremmin opiston päämääriä.

Omakohtaisia kokemuksiani aikuisopiskelijana. Olen ollut aikuisopiskelijana noin seitsemän vuotta ja voin sanoa, että se on vaativaa, kun joka päivä pi- täisi olla työssä ja iltaisin istua koulun penkillä sekä viikonloputkin menevät koulutehtävien tekemiseen. Mutta lopputulos on ollut hyvä. Siitä olen oppinut, että jokainen hetki elämässä on tärkeää ja sitä ei voi tuhlata. Olen oppinut pitämään itseäni aikataulussa elämän eri vaiheissa.

Hauska tai erikoinen opistoon liittyvä tapahtuma. Kuten kollegani Sinikka on maininnut, minäkin olen yrittänyt ahkerasti opetella henkilökuntamme nimet. Työ on mukavampaa, kun nimet saavat kasvot ja kas- votkin saavat nimet. Pitää tunnustaa, että kerran (ja vain kerran, vannon) loin yhdelle kielten opettajalle Hamid Mortazavi toisen opettajan nimellä tietoverkkotunnuksen ja lä- hetin sen vielä kolmannelle opettajalle. Voitte kuvi- Esittelen itseni. tella, millaisessa tilanteessa olin. Tiedän, miksi näin Nimeni on Hamid-Reza Mortazavi ja olen kotoisin kävi, mutta en kerro. Iranista. Koulutukseltani olen ICT-tradenomi (amk). Tulin Suomeen vuonna 1994.

Tärkeimmät tehtäväni opistossa. Kristiina Pirhonen Työnimikkeeni on ICT-asiantuntija ja vastuullani on opiston tietojärjestelmien suunnittelu, toteutus, yllä- Esittelen itseni. pito ja kehittäminen. Vastuullani on myös käyttäjän Olen Kristiina Pirhonen, koulutukseltani mainos- tuki ja henkilökunnan IT-koulutus. hoitaja ja kahden tyttären äiti. Aloitin ”työurani” sil- loisessa Virkailijain kansalaisopistossa keväällä 1981 Oman työni muutokset. ja jäin eläkkeelle Helsingin aikuisopistosta syksyllä Joka vuosi työni on muuttunut haastavammaksi ja 2008. samalla mielenkiintoisemmaksi, koska samalla kun koulutusalalla ja asiakaskunnassa tapahtuu muutok- Tärkeimmät tehtäväni opistossa. sia, työn sisältökin muuttuu ja pitäisi osata myös en- Työni koostui pääosin toimistotyöstä iltaisin opis- nakoida muutosaaltoja alalla. tolla. Iltatyö mahdollisti myös sen, että saatoin auttaa kiireaikana ja sairastapauksissa toimistossa päivisin. Opiskelijapalaute. Toimin myös opiston esittelijänä useilla aikuiskoulu- Henkilökohtaisesti olen saanut melkein aina positii- tusmessuilla ja erilaisissa tapahtumissa, mihin opis- visia ja rakentavia palautteita opiskelijoilta. toa oli pyydetty. Joskus olin tentinvalvojana, iltavah- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 267

kurssien tuntemisessa. Itse käymäni Windows pe- ruskurssi osoitti, että tarvitaan vielä enemmän tie- totekniikan perusteista lähtevää kurssia. Näin ohjel- maan otettiin tietotekniikan alkeiskurssit, jotka oli- vat pitkään hyvin suosittuja. Jopa oma anoppini, yli 80-vuotias osallistui kurssille ja oli erittäin tyytyväi- nen.

Hauska tai erikoinen opistoon liittyvä tapahtuma. Erityisesti muistan erään lauantain ilmoittautumis- päivän, jolloin opiskelijoiden jono ulottui Nordea pankin kulmalle saakka. Suosio oli tuolloin tietysti mukavaa, mutta meille ilmoittautujien vastaanotta- jille raskasta. Työaikaa sekä henkilökuntaa opistolla muistelen hyvillä mielin.

Taina Priia

Esittelen itseni. Olen Taina Priia ja pestattu toimistosihteerin töihin syksyllä 1997 43-vuotiaana. timestarina ja tein myös puhelinhaastatteluja koskien opiston tunnettavuutta ja ohjelmien jakelua. Työn ku- Tärkeimmät tehtäväni opistossa. vani oli siis hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Tehtäviini on alusta asti kuulunut asiakaspalvelu toi- Kaikkia tehtäviäni pidin tärkeinä. mistossa, puhelimessa ja nykyisin myös sähköisesti. Lisäksi hoidan Turun avoimen ja Itä-Suomen yli- Oman työni muutokset. opiston opiskelijoiden opintoihin liittyviä tehtäviä. Suurin muutos työaikanani oli tietotekniikan lisään- Terveyshallintotieteen perus- ja aineopintoja sekä tyminen toimistotyössä sekä maahanmuuttajakoulu- kansanterveystieteen perusopintoja suorittavat Kuo- tuksen mukana kansainvälistyminen. Kielitaitoa tar- pion kampuksen opiskelijat ja siirtotentteinä opin- vittiin yhä enemmän. Saattoi olla, että joinakin iltoina tojansa suorittavat Joensuun kampuksen opiskelijat. en kuullut ollenkaan suomen kieltä. Turun avoimen yliopiston kautta opiskellaan hoi- totiedettä. Iloa tuottaneet asiat opistossa. Iloa työssäni tuottivat tyytyväiset opiskelijat, joita olin Oman työni muutokset. pystynyt auttamaan kurssivalinnoissa tai yleensä opis- Työni on muuttunut enemmän päätetyöskentelyksi, ton asioissa. Ehdottomasti eniten henkilökohtaista koska n. 80 % opiskelijoista ilmoittautuu internetin iloa tuotti se, että minut otettiin mukaan päätoimi- kautta. Silti toimistossa on joitakin ”ruuhkahuippuja”, sen henkilökunnan kanssa kehittämisseminaareihin, kun osaan kursseista on ilmoittauduttava toimistossa, koulutukseen ja erilaisiin tapahtumiin ja juhliin. Tun- esimerkiksi jos maksaa liikunta- tai kulttuuriseteleillä sin näin kuuluvani joukkoon. kurssinsa. Lisäksi työhöni kuuluu vuokrattavien luok- katilojen laskutus sekä taloussihteerin avustaminen, Omakohtaisia kokemuksiani aikuisopiskelijana. mm. ostolaskujen tallentaminen reskontraan ja satun- Opiston henkilökunnalla oli mahdollisuus käydä naisesti hänen ”tuuraamisensa”. opiston omilla kursseilla ja siitä oli tietysti hyötyä Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 268

Opiskelijapalaute. taja vaatimaan palkkaansa pidetyistä valmennuskurs- Yleensä opiskelijoilta tullut palaute on ollut myön- seista. Koska meillä ei heti siltä istumalta ollut rahoja teistä. Kritiikki on enemmän kohdistunut opiskelu- luovuttaa, niin hän kertoi, kuinka Afrikassa menetel- tiloihin. lään, jos ei heti makseta saatavia – ammutaan aamun koitteessa. Häntäkin oli muka tällä tavalla uhkailtu. Iloa tuottaneet asiat opistossa. Se oli olevinaan sen verran kova uhkaus, että päätin Iloa työssäni ovat hyvä palaute opiskelijoilta sekä mu- ottaa rehtoriin yhteyttä ja tyynnytellä kyseistä opetta- kavat työkaverit. jaa, kunnes hän sai rehtorin pankista nostamat palk- karahat käteensä. Hän oli kai lähdössä samana päi- Omakohtaisia kokemuksiani aikuisopiskelijana. vänä Espanjaan ”klinikalleen”. Taloussihteerikin sattui Opistossa on mukavaa, kun voi harrastaa ja opiskella olemaan lomalla, joten koko tämä tapahtuma hoidet- erilaisilla kursseilla. Voi vaikka suorittaa atk-ajokor- tiin toimistosta. tin.

Hauska tai erikoinen opistoon liittyvä tapahtuma. Kaikkea erikoista voi sattua vuosien kuluessa. Olin ollut työssä vasta reilun puoli vuotta, kun toimistoon tuli kesän alussa nyt jo edesmennyt yliopiston opet- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 269

Opistossa työskentelee neljä iltavahtimestaria, jotka vuoroviikoin tekevät myös viikon- loppuun liittyvät tilojen käyttöön ja valvontaan liittyvät työtehtävät. He ovat yhdessä koonneet tämän tarinan. Oman panoksensa ovat antaneet myös opiston ensimmäisen päätoimisen vahtimestaripariskunnan tyttärenpoika, joka aikoinaan toimi opistossa samoissa tehtävissä, sekä ”iltapoika”, joka osoittautuukin aamutytöksi.

Opiston iltapojat

Saku Heiskasen isoisä Paavo Aarnipuu toimi opiston ensimmäisenä päätoimisena vahtimestarina vuosina 1967–1981.

pistoisäntä, aiemmalta titteliltään vahtimes- kaa” vastaavat opiston pyörittämisestä aamupäivi- Otari, vastaa opiston tiloista, opetusvälineistä, sin ja ilta-aikaan sekä viikonloppuisin, virka-ajan talon avaamisesta ja sulkemisesta, ihmisten ohjaa- ulkopuolella. misesta oikeisiin paikkoihin ja monista pienistä asi- Iltapojan erottaa muista opiston kävijöistä, lie- oista, joihin ei välttämättä kiinnitä huomiota ennen vän huvittuneesta kasvon virneestä, suunnattomasta kuin siinä vaiheessa, kun opetuksen pitäisi alkaa, avainnipusta ja selailtavasta rypistyneestä monisteni- mutta jokin asia ei toimi tai ole odotetulla tavalla. pusta. Iltapoikain ulkoiseen työnkuvaan kuuluu len- Opiston viisi aamu- ja iltavahtimestaria eli ”iltapoi- nokas käynti 16.30 – 17.30 välisenä aikana sekä talon Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 270

sulkemisen aikaan ja muutoin hyvin rauhallinen ha- käy olemalla säännöllisesti poikkeuksellisen pahan- bitus sisääntuloaulan vahtimestarikopissa eli ”akvaa- tuulinen ja epäkohtelias tai olemalla riittävän outo. riossa”. Varma tapa jäädä vaille iltapojan aktiivista huo- Pisimpään talossa olleet iltavahtimestarit ovat ol- miota on omaksuttavissa opettajilta, jotka liihotta- leet opiston palveluksessa jo kohta 20 vuotta. Opis- vat opiston käytäviä vailla mitään näkyvää kontak- kelun ohessa aloitettu, ehkä tilapäiseksi tarkoitettu tia kanssarahvaaseen, tai tähän maailmaan ylipää- ansiotyö on jäänyt osaksi iltavahtimestarin elämää, tään. Jos erityisesti kokee voimakasta halua jäädä vaikka opiskelut on jo aikaa sitten suoritettu. Rinta positiivisesti opistoisännän ja iltapoikain mieleen, rottingilla voimme todeta, että ”meidän opistolla” asiaa edesauttavat erilaiset pienemmät ja suurem- on taatusti Suomen korkeimmin koulutetut iltapo- mat lahjukset, joilla osoittaa arvostustaan näiden jat (2½ x maisteri, 2 x ylempi keskiaste…). Iltapoi- työtä kohtaan. kien uraketjutus on mielenkiintoista luettavaa ja tark- Opistoisäntä ja iltapojat ovat niitä henkilöitä, kasilmäisin saattaa löytää jopa nepotismin siemenen joita opistossa yleensä ensimmäisenä lähestytään, piilotettuna tähän kukkapenkkiin. Yhtään työpaik- kun saavutaan opistotalolle ensimmäistä kertaa. kailmoitusta ei tehtävän täyttämiseksi ole koskaan Opistoisäntä ja iltapojat ovatkin tästä syystä erään- julkaistu. Toinen kenties harvinainen ja ehkä työelä- lainen ensimmäisen asteen yhteys. Tai ainakin usein mässä erikoinen seikka lienee se, että minkäänlaisia luovat sen ensimmäisen konkreettisen mieliku- kirjallisia työsopimuksia työssäolosta ei ole koskaan van paikasta. Opistoisäntä ja iltavahtimestarit myös tehty eikä niille ole ollut tarvetta, eikä palkoista tai yleensä ensimmäisenä kuulevat, jos joku asia oli huo- palkankorotuksista puhuttu tai niitä pyydetty. Iltapo- nosti. Joskus palautetta saa myös silloin, kun kaikki jat ovat ikään kuin osa opiston kalustoa. Jos yksi on meni hyvin! Opistoisäntä ja iltapojat kuulevat ky- vaihtunut, sen tilalle on vaivihkaa tuotu jostain uusi symyksiä monilla kielillä ja saavat toisinaan käyt- vastaava. tää kaiken mielikuvituksensa hahmottaakseen, onko Vahtimestarit pääsevät seuraamaan työssään mel- kysymyksen aiheena seuraava lähtevä bussi, kellon- koista joukkoa ihmisiä. Osa jää syystä tai toisesta aika taikka lähin etninen ruokakauppa vai halu- mieleen, mutta suurin osa ihmisistä jää tuntemat- aako henkilö vain toivottaa hyvää isänpäivää! Kie- tomiksi kasvoiksi siitä syystä, että vahtimestari har- lillä puhumisen taito on korostunut viimeisen 10 vemmin on henkilökohtaisesti tekemisissä yksittäis- vuoden aikana maahanmuuttajakoulutuksen va- ten asiakkaiden kanssa ja illan aikana vahtimestarin kiinnuttua opiston arkeen. Korttelin huonoista py- katseen ohi vaeltaa satoja ihmisiä. Toisaalta, koska säköintimahdollisuuksista annetaan palautetta aina opiston iltapojilla on jokaisella oma vakiintunut työil- akvaarion työntekijöille, samoin kun kiinteistön il- tansa, osa opettajistakin jää helposti tuntemattomaksi, manvaihdosta. Molemmat näistä ovat opistoisän- jos työajat sattuvat eri päiville. nänkin vaikutuspiirin ulkopuolella laajasta kontak- tiverkosta huolimatta. Päätellen kuitenkin opiston saamista arvioinneista, opistoisäntä ja iltapojat ovat Iltapoikia on suht helppo miellyttää! pääosin suoriutuneet tehtävistään opiston käynti- korttina, käytännön asioiden junailijoina ja asiakkai- Joitakin ihmisiä jää silloin tällöin vuosien varrelta den ja muun henkilökunnan pyyteettöminä palveli- mieleen. Kuten vaikkapa opettaja, joka haluaa vuo- joina kiitettävästi, mistä syystä he jaksavatkin sään- desta toiseen opetusta saman kasettisoittimen käy- nöllisesti kehua itseään ja toisiaan. töstä erikseen jokaiselle tunnilleen tai oppilas, joka Seuraavissa katkelmissa opiston kalustukseen kuu- on käynyt opiston kursseilla vuosikausia säännöl- luneet tai vielä kuuluvat iltapojat muistelevat omaa lisesti tai ulkopuolinen mieshenkilö, joka hiippai- menneisyyttään Helsingin aikuisopistolla ja Virkai- lee talon kellarissa naistenvaatteissa… Helpoimmin lijain kansalaisopistolla. opistoisännän ja iltapoikien mieleen jää olemalla erityisen ystävällinen ja tervehtimällä tullessa ja lähtiessä. Vaihtoehtoinen tapa iltapojan sydämeen Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 271

Aarnipuun suvun myyttinen talo – Ykköskerroksen käytävän perällä, Kanslian vie- Saku Heiskanen; Iltapoika 1987–1993 ressä, oli silloin Pirjo Romppaisen, keskuksenhoita- jan huone. Rappujen takana olevan käytävän perällä Olen kasvanut opistolla. Mummo ja vaari olivat oli pankki. Joskus autoin vaaria lukemaan kaikkien 1970-luvulla VKO:n vahtimestareita, istuivat vuoro- kerrosten sähkömittarit ja tutustuin myös ”kerrok- tellen päivää ja iltaa. Kävelin Englantilaiselta koululta siin”, joihin sittemmin tulikin luokkia. Kerroksista Mäntytieltä Topeliuksenkatua opistolle. 1970-luvulla pääsi toisen pään rappuun, jonne ei saanut mennä. tämä oli vielä turvallista kuusivuotiaalle. Mummo Arvaa mentiinkö! vei minut Töölöntullinkadun yli mummolaan riisimu- Opisto – suvun työpaikka kun oli ja keskeisellä roille ja banaanille, Aku Ankkoja lukemaan. paikalla – oli myös juhlien paikka. Kun vaari täytti 60, Opiston talossa oli 70-luvulla kolme sukupolvea serkkujen musisointia mentiin kuuntelemaan opiston Aarnipuita: mummo ja vaari vakseina, äitini monis- musiikkiluokkaan, joka silloin oli yksi 1. kerroksen tamossa AK:ssa eli alakellarissa ja kausiapulaisena pikkuluokista. Ainakin kerran oli ”Salissa” (jolla ni- ilmoittautumisissa ja me lapsenlapset piristämässä mellä isoa luentosalia kutsuttiin) joulujuhlassa lähes opettajien iltatyötaukoja. Alun perin vaari oli talon- koko meidän suku. mies ja he asuivatkin opiston takana talkkarin asun- Opiston omat joulujuhlat, joissa aikuisena minä- nossa. Sitten heistä tuli vahtimestareita. kin pääsin käymään, olivat kunnon perinteisiä suoma- Jossain vaiheessa vaari rakensi hälyttimen, jonka laisia pikkujouluja. Laulu raikasi ja tanssimono vilisi avulla hän pystyi nappia painamalla kutsumaan eikä siitä sen enempää… mummon kotoa apuun, jos joutui poistumaan vaksin- Opisto on ollut aina muutakin kuin vain työyh- pisteeltä. En vieläkään ihan ymmärrä miten se toimi. teisö. Muistan opistolaisten vierailleen myös kesämö- Oliko vaari vetänyt talonmies Mantilan kanssa kadun killämme Lepolahdessa 1970-luvulla. yli ilmajohdon? Niinpä, kun mummo ja vaari jäivät eläkkeelle opis- Pikkupojalle talo oli suuri seikkailu. Mummon tolta, Teuvo Mäyrän aloittaessa vaksina, ei ollut ihme, puolesta raahasin yläkellarin käytävän perällä ole- että minä ja veljeni Teppo oltiin hollilla kutsuttaviksi vaan roskahuoneeseen säkkejä. Yläkellarissa oli varas- iltavahtimestareiksi. Paluu taloon nosti esiin lapsuus- tohuone täynnä krääsää, jota kävin salaa tutkimassa: muistot ja tunsin tulevani kotiin. Istuin samalla tuo- mappeja, pöytiä, nauhureita ja ennen kaikkea hyviä lilla iltaa kuin jolla olin aiemmin tehnyt grammarin, piilopaikkoja agenteille. englannin kieliopin läksyjä vuodesta toiseen.

Saku Heiskanen Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 272

Vielä iltavaksina tiesin tuntevani talon joka nur- kan paremmin kuin varmaan kukaan muu. Jokainen soppi oli tullut nuuskittua. Autotallin tuoksu, varasto- jen oudot ja kiinnostavat vanhat tavarat, AK:n pom- misuoja, jonne ei saanut mennä mutta mentiin… jos- kus ”vakoiltiin” opiskelijoita… Löysin paljon mummon tai vaarin tussilla teks- taamia varoitustauluja: tupakointi kielletty, älä heitä vieraita esineitä pyttyyn... Jo lapsena olin latonut mummon apuna kurssien nimiä magneettikirjai- milla tauluun. Kun tulin vaksiksi, nuo samat mag- neettikirjasimet olivat vielä käytössä: joka ilta kym- menien kurssien nimi, paikka ja alkamisajankohta kirjain kerrallaan. Ja illan päätteeksi oli purku; jo- kaiselle kirjaimelle oma lokero. Siitä alkoi myös iltavaksiketju. Tuli Olli Wi- ding, veljeni ystävä, tuli koulutoverini Riku, joka on edelleen iltapoikana opistolla. Tuli Ville, eng- lanninopettaja Annelin poika… Olipa nykyinen vaimonikin ja äitini siellä iltavaksina töissä vielä 90-luvulla. Ei ehkä ole ihme, että yhä yli nelikymppisenä Riku Raita näen unia, jotka sijoittuvat tuohon lapsuuden myyt- tiseen rakennukseen. Niissä yläkerran seitsemän- aloittivat siellä iltavahtimestarin työt. Yhteisten tei- nestä kerroksesta on suora yhteys naapuritalon nivuosien aikana poikkesimme usein ”opiston kautta”, kautta uimahallille. Ja nyt kun tätä kirjoitan, en ole vaikka työsuhteesta ei ollutkaan vielä kysymys. ollenkaan varma onko se pelkkää unta. Jaoimme Sakun kanssa 90-luvun alussa yhteisen opiskelijaboxin Munkkiniemessä, jolloin Saku kävi jo vakituisesti opistovahtimestarin töissä iltaisin ra- Riku Raita (Iltapoika 1991–) hoittaakseen opiskelijaelämäänsä. Niihin aikoihin jompi kumpi meistä teki aloitteen, josko minäkin tu- Varhaisimmat muistoni opistosta ulottuvat ystäväni ja lisin vahtimestariremmiin mukaan. Sakun veli Teppo opiston iltapojan Saku Heiskasen kautta 70–80 -lu- oli samoihin aikoihin lopettelemassa omaa iltapoi- kujen taitteeseen. Saku poistui usein yhteisestä opin- kauraansa ja opistolla oli tarvetta lisämiehitykselle. ahjostamme Englantilaisesta koulusta Mäntytietä V.1991 keväällä alkoi opiskelun ohessa tapahtuva il- itään; mummolaan. Jossain vaiheessa minulle selvisi, tatyöni Virkailijain kansalaisopiston iltavahtimesta- että mummolan yhteydessä on tällainen ”opisto”, jossa rina ja se jatkuu yhä tänä päivänä. on pitkiä käytäviä ja jänniä paikkoja. 20 vuoteen mahtuu valtavasti tilanteita, ihmisiä ja 80-luvun puolivälissä olin ilmoittautunut myö- tapahtumia, joista voisi kirjoittaa kokonaisia muistel- hemmästä työurasta tietämättömänä opiston saaris- mateoksia. Paljon on myös niitä muistoja, joita on pa- tolaivurikurssille. Tuosta kurssista ei nuoren miehen rempi muistella vain kaveripiirissä, pikkujouluissa va- tarkkaavaisuudella tullut mitään, mutta myöhem- lomerkin jälkeen. Muistojen kätköistä nousee mieleen pinä vuosina suoritin opiston pitkäaikaisen laivuri- erityisesti seuraavat kaksi tilannetta. kurssiopettajan Johnny Engströmin kursseilla kaiken, Vuonna 1995 olin menossa naimisiin nykyisen minkä merenkulun saralla voi paperilla suorittaa. vaimoni kanssa. Naimisrientoihin liittyen perinteik- 80-luvun lopulla pääsin tutustumaan konkreet- käät ystäväni olivat järjestäneet minulle polttarijäy- tisesti tähän opistoon, kun Saku ja veljensä Teppo nän opiston tiloissa. Olin istunut koko lauantaipäivän Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 273

Harri Aitoniemi (vasemmalla) ja Ville Kekkonen

akvaariossa huomaamatta videokameraa, joka kuvasi ohjeistaa häntä parkkeeraamisessa. Sitä paitsi hän minua istumassa; koko päivän. Onneksi osaan istua! ei usko, että olen opistoisäntä! Toistin huomautuk- Päivän päätteeksi opiston ikkunaan koputteli verk- seni kuuroille korville ja niskojaan nakkeleville ol- kosukissaan varsin huoliteltu nuori naisihminen, joka kapäille ja kerroin, että järjestän hänelle sakot, jos esitteli itsensä naistutkimuksen opettajana. Hänellä autoa ei siirretä. Iltapojan muutoin rauhallinen ole- oli kuulemma viimeinen kurssikerta näin myöhäisenä mus kiehahti tästä näytelmästä kireäksi kuin viulun ajankohtana. No, selityshän meni minuun kuin väärä kieli. Marssin välittömästi Akvaarioon, josta soitin raha ja kävin avaamassa hänelle luokan oven. Tämän pysäköinninvalvonnan päivystysnumeroon. Lievällä lisäksi hän pyysi, että kävisin hakemassa hänen ryh- onnen kantamoisella pysäköinninvalvonnan päivys- mälleen pullollisen punaviiniä naapurialkosta viimei- tysauto oli lähimaastossa ja se kurvasikin kuin tilat- sen kurssikerran kunniaksi. Minähän hain. Tuodes- tuna paikalle 5 min myöhemmin. Vastaanotin virka- sani viinin luokkaan ja nähdessäni lauman ystäviäni miehet hymyssä suin! Ja tarinan opetus oli; iltapoika luokassa ”naistutkijan” kera, ymmärsin, mitä on olla on oikeudenmukainen, mutta ankara. mies ja naisten vietävissä. Toinen iltapoikaurani ikimuistoinen tähtihetki osuu kevääseen 2010. Ajoin autollani opiston park- Ville Kekkonen (Iltapoika 1993–) kipaikalle ja huomasin nuoren naishenkilön jättä- vän autoaan selvästi merkittyyn opiston parkkiruu- Äitini oli opistolla jo opiston alkuajoista lähtien kiel- tuun ja kävelevän suoraan naapurikiinteistön ovelle. tenopettajana. Välillä menimme isäni kanssa äitiäni töi- Huomautin hänelle asiallisesti, että paikat ovat varat- hin vastaan, ja odottelin iltaopetuksen päättymistä joko tuja opiston opettajille ja henkilökunnalle. Vasta au- autossa tai opiston alakerrassa paikkoja tutkien. Näissä tokoulusta laskeutunut, hyvin itsetietoinen neito ju- jo melkoisen kaukaisissa -70–80 luvun mielikuvissa ny- listi minulle takaisin ”esikaupunkilaispissiksen” kima- kyisen opistoisännän ”akvaarion” tilalla on narikka, ja kalla nenä-äänellä, ettei minulla ole mitään oikeutta vahtimestarilla tumma puku ja kauluksissa poletit. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 274

Ville Kiisto Elina Roininen

Joskus kesällä 1993 kuulin äitini kautta, että opis- luun. Aluksi ajattelin olevani väärässä paikassa, kun tolle ollaan syksystä alkaen palkkaamassa uutta vahti- ”haastattelija” näytti pikemminkin Joulupukilta kesä- mestaria ja jonkin aikaa tuumin, pitäisikö hakea. Olin työssään kuin arvostetun yksityisen kansalaisopiston kuitenkin samoihin aikoihin saanut tietää, että olin opistoisännältä, mutta nähtävästi sain toivuttua riit- saanut hakemani opiskelupaikan, joten päivätyö ei so- tävän hyvin vastatakseni esitettyihin kysymyksiin riit- pinut siihen yhteyteen. ”Päivävaksina” aloitti Netolan tävän selvästi saadakseni paikan. Tuomo, ja minulta kysyttiin, kiinnostaisiko kuitenkin Joten minusta tuli Iltavahtimestari, torstai-illan ”iltavaksin” työ. Sehän sopi mainiosti opiskelijalle, ja valtias. Ja kuten muutkin, virkaiältään vanhemmat sillä tiellä ollaan edelleen. kollegani, olen huomannut, miten vaikea tästä työstä on päästä eroon. Mahtaako sitten syynä olla mukava työilmapiiri, hyvät, joskin harvoin nähdyt, kollegat vai Ville Kiisto (Iltapoika 2002–) tarttuva lievä hulluus, kun vahtimestarikaarti on kol- lektiivisesti palvellut jo 73 vuotta. Ja palvelee varmasti Kirjoittajana olen varmaan suunnilleen samaa tasoa vielä vuosia. kuin paikallinen sirkuskääpiö, ehkä huonompikin. Mutta kyllä nyt sentään jonkinmoista tekstiä piti saada aikaan. Iltapoikakaartin kuopuksena olen ollut ”Iltapoika” nimeltään Elina jäsenenä vasta vuodesta 2002. Mahdollisuus tähän Roininen (2008–) työhön tuli, kun pitkäaikainen ystäväni Harri Aito- niemi lopetti samat hommat ja ajatteli asiaa ääneen. Olen ollut opistolla töissä noin kolme vuotta. Teen Hyppäsin tilaisuuteen molemmin jaloin, laitoin par- samaa työtä kuin iltapojat, mutta aamuisin. Lisäksi haimmat päälle ja kömmin Opistolle työhaastatte- olen tehnyt opistolle kuvituksia kahteen kirjaan (Su- Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 275

kellus suomeen ja Matkalla Suomessa) ja opistoesit- teeseen. Aamuista työtäni värittävät lähinnä maahanmuut- tajaopiskelijat. He tuovat taloon tunnelman, jossa viihdyn. He muistavat aina tervehtiä iloisesti ja kysyä kuulumisiani. Olen heiltä saanut niin monet hymyt ja halit. Parhaimmillaan maahanmuuttajat luulevat minua opiston johtajaksi. Ehkä siksi, että istun tässä heti oven suussa. Olen saanut kuulla vähintään kym- meniä mielenkiintoisia tarinoita. Minulta on kysytty apua viranomaisten kanssa asioimisessa, kanssakäy- misessä suomalaisten tyttöjen kanssa ja apua niin vai- kean suomen kielen opiskelussa ja myös arkaluon- toisemmissa henkilökohtaisissa asioissa. Tärkeimmät minulta kysytyt asiat, niin naisilta kuin miehiltä- kin, ovat se, olenko naimisissa ja onko minulla lap- sia. Olen saanut kiitosta kärsivällisyydestäni kuun- nella, kun he yrittävät puhua suomea ja että ylipää- tään puhun heidän kanssaan! Suomalaisista kun ei heidän kokemustensa mukaan saa kovin helposti jut- tuseuraa tai ystäviä. Välillä opiskelijoita saa hätistellä luukulta oppitunneille, että ehtisin töitäkin tekemään. Kuvitusprojektit olen tehnyt yhteistyössä ammat- titaitoisten, motivoituneiden ja mukavien yhteiskun- Elina Roininen on piirtänyt kuvia opiston maahanmuutta- tatieteiden opettajien Sari Nummelan ja Mikaela jakoulutukseen liittyviin oppimateriaaleihin. Kuvassa on Mandalioksen kanssa. Projektijohtajana on toiminut esimerkki Elinan taiteellisesta ilmaisukyvystä. Jyrki Sipilä. Piirtäminen on intohimoni ja olen to- della tyytyväinen, että olen saanut tehdä kuvitustöitä opistolla. Opiston viisi vuosikymmentä Tarinoita 276

Päivämaalarit aikuisopistossa

äivämaalarit on ryhmä eri-ikäisiä naisia, jotka ovat Vanhan kiinalaisen sanonnan mukaan tärkeintä Pyhdessä kokoontuneet kerran viikossa maalaa- on puutarhanhoito. Meidän omapäisten päivämaala- maan ja oppimaan jo useamman vuoden ajan. Ryhmä reiden mielestä puutarhanhoidon rinnalle voisi hyvin on meille niin tärkeä, että se aina täyttyy jo ensim- nostaa maalaamisen. Maalatessa voi suunnitella, som- mäisenä ilmoittautumispäivänä. Kukaan ei tahdo mitella ja toteuttaa näkemyksiään aivan kuten puu- edes vahingossa jäädä pois. Joka lukukauden alussa tarhanhoidossa. Värejä ja muotoja, yksinkertaisia ja iloitaan siitä, että tapaamme jälleen ja totta kai toivo- monimutkaisia rakennelmia, ainoastaan rikkaruohot tetaan mahdolliset uudet maalarit tervetulleiksi jouk- puuttuvat. koon. Henkilökohtaista ohjausta, kannustusta ja kritiik- Maalaustemme aiheet ovat omia tai yhteisiä, jokai- kiä sekä oppia maalaustekniikoista ovat meille jaka- sen omalla käsialalla ja omalla tavalla tehtyjä. Miten neet kuvataiteilijat Päivi Takala, Hannu Tampio ja voikaan samanlaisesta aiheesta saada niin monenlaista viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, Merja Salo- versiota? Ja miten niin monenlaisia omia aiheita pulp- nen. Kaikki erilaisia ja kaikkien kanssa on ollut ja on puaakaan mielistä? Akryylia, öljyväriä, guassia, pas- edelleen ilo opiskella ja maalata. telliliituja, öljyväriliituja, akvarelleja, mikä vain par- haimmalta tuntuu. Meille maalaaminen on tuonut Päivämaalarit 2010 ja tuo iloa elämään, luokka 709 on täynnä naisener- Gerti Aalto, Alfia Ali, Helga Hagman, giaa. Tunnin aikana nauretaan, manaillaan, keskity- Marjaana Korpinen, Soile Limiö-Karamäki, tään, vaivutaan epätoivoon ja parhaimmillaan tunne- Mirja Mannermaa-Nilsson, Liisa Rantavaara, taan todellista onnistumisen iloa. Tuloksia on esitelty Ullamaija Saine, Marja Sierla, useampana vuonna Aikuisopiston Aula-galleriassa. Leena Siimes-Erkkilä, Viivi Varesvuo 277

OPISTON VIISI VUOSIKYMMENTÄ

LIITTEET

Opiston näyteikkunan on suunnitellut kuvataiteilija Kimmo Tolin.

Opiston tiloissa toimii Amican lounaskahvila Palmito, joka palvelee opiskelijoita myös iltaisin ja usein lauantaisin. 278 OPISTON TAVOITEPAPERI

HELSINGIN AIKUISOPISTO

Toiminta-ajatus

Helsingin aikuisopisto on kaikille avoin tavoitteellinen opiskeluyhteisö, jossa aikuinen voi edistää elinikäistä, jatkuvaa oppimistaan ja henkistä kasvuaan.

Arvot

Asiakaslähtöisyys on asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamista ja oppijakeskeisyyttä.

Yhteistoiminnallisuus on ihmisten kunnioittamista, avointa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa ja yhdessä tekemistä.

Moniarvoisuus on erilaisten elämänkatsomusten, toimintatapojen ja todellisuuksien havaitsemista, kokemista ja analysointia sekä suvaitsevaa ymmärtämistä.

Kansainvälisyys on globaalin ja monikulttuurisen elinympäristön tarkastelemista oman kansallisen kulttuuriperintömme pohjalta.

Tavoitteellisuus on asetettuihin oppimistavoitteisiin pyrkimistä käyttäen sekä perinteisiä että uutta luovia toimintatapoja.

Oppimisen tavoitteet / Opetuksen toimintastrategiat

Kokonaisvaltaisen maailmankuvan ja Tasa-arvon edistyminen ihmiskäsityksen muodostuminen Vähän koulutusta saaneille ja syrjäytyneille suunnattu Kokonaisvaltainen asioiden käsittely; olennaisen opetus; maahanmuuttajien koulutus painopistealuee- tiedon etsiminen ja välittäminen; eri oppiaineiden na; työttömien koulutus; sukupuolten tasa-arvokas- välinen yhteistyö vatus; erilaisuuden hyväksymiseen ja suvaitsevaisuu- teen kannustava opetus Nykyisten ajattelu- ja toimintamallien arvioiminen Elinympäristön muutosten Erilaisten todellisuuksien havaitseminen, kokeminen ymmärtäminen ja hallinta ja eritteleminen; moniarvoisuus opetuksessa; kriit- Elämän hallintaan ja kriiseihin valmentava koulutus; tiseen tarkasteluun kannustava opetus; opetuksen elämäntavan muutoksia tarkasteleva koulutus; ympä- jatkuva kriittinen arvioiminen ristökasvatus; tietoyhteiskunnan haasteisiin valmen- tava koulutus; mediakriittisyys; kansainvälistävä ja kulttuurierot huomioonottava koulutus 279

Kansainvälisyyteen kasvaminen Tietotekniikan mahdollisuuksien Monipuolinen kieltenopetus; kansainväliset yhteis- hyödyntäminen työverkostot ja projektit; vieraiden kulttuurien ope- Tietotekniikan perusvalmiuksien opetus; tietoko- tus; ulkomaalaisten koulutus; opintomatkat, retket ja neen ajokorttikoulutus; virtuaaliopetuksen edistämi- seminaarit ulkomaille; vieraskielinen opetus nen; multimediakoulutus; ikääntyvien tietoteknisten valmiuksien kehittäminen Suomalaisen identiteetin vahvistuminen Suomen kielen, kulttuurin ja historian opetus; suoma- Korkea-asteen koulutuksen hyödyntäminen laisuus kansainvälistymisen perustana; suomen kielen Avoimen yliopisto-opetuksen monipuolinen, uusiu- käytön vaaliminen; oman kulttuurin arvostaminen tuva tarjonta; monimuoto-opiskeluun panostaminen; valinnaisten opiskelumuotojen tarjonta; pääkau- Esteettisen maailman ymmärtäminen punkiseudun muuta tarjontaa täydentävä opetus; Monipuolinen tavoitteellinen taidekasvatus (koke- yhteistyö useiden eri yliopistojen ja ammattikorkea- minen, tekeminen ja arviointi); painopistealueena koulujen kanssa visuaaliset taiteet (kuvataide, valokuva, elokuva, mediat); eri kulttuurimuotoihin perehdyttäminen; Työelämässä tarvittavien valmiuksien lisääminen taiteen perusopetus; yhteistyö taidekorkeakoulujen Työllistymisen ja työnhakuvalmiuksien edistämi- kanssa nen; ammatillisia perusvalmiuksia edistävä koulu- tus (ilmaisu- ja viestintäkasvatus; kielten opetus; Yhteiskunnalliseen osallistumiseen ohjautuminen tietotekniikan perusopetus; vuorovaikutustaitojen Aktiivisen kansalaisuuden tukeminen; lähidemokra- kehittäminen; kansainvälisyyskasvatus); työkykyä tian toteutumista tukeva opetus; järjestötoiminta- ylläpitävä koulutus; henkilöstökoulutus asiakkaan valmiuksien opetus; laajempaan yhteiskunnalliseen toivomusten mukaan; käytännön harjoittelun järjes- vaikuttamiseen valmentava opetus täminen aikuisopetukseen erikoistuville opettajille; pedagoginen täydennyskoulutus; henkilökohtaiset Ihmisen hyvinvoinnin lisääminen kehittämissuunnitelmat Elämäntaito- ja ihmissuhdekurssit; itsetuntemus- kurssit; yhteistoimintataitojen ja tiimityön koulutus; Maahanmuuttajien kotoutumisen edistyminen vuorovaikutustaidot; positiivisen ajattelun kurssit; Työvoimapoliittisen koulutuksen lisääminen ja tapakasvatus; monipuolinen terveys- ja liikunta- tehostaminen; suomen kielen ja kulttuurin opetus kasvatus; itsehoitokurssit; kauneus- ja tyylikurssit; painopistealueena; maahanmuuttajien työllistymis- terveellisten elämäntapojen korostaminen. tä edistävä koulutus; eurooppalaiset ja kotimaiset projektit Oppimiskyvyn ylläpitäminen ja kehittyminen Elinikäinen oppiminen koulutuksen lähtökohtana; Eläkeläis- ja vanhusväestön opiskelutaidon opetus; monipuoliset oppimis- ja elämänlaadun parantuminen opetusmenetelmät; avoimien oppimisympäristöjen Vanhenemiseen liittyvien asioiden käsittely; ikäänty- kehittäminen; yksilöllisten opetusjärjestelyjen kehit- välle väestölle suunnatut kurssit; yhteistyötä eläke- täminen; abikurssit; eri opetusaloja yhdistävät kurssit läisjärjestöjen kanssa

Ilmaisu- ja viestintätaitojen kehittyminen Vapaa-ajan mielekäs käyttö Viestintä- ja mediakasvatus; ilmaisu- ja esiintymis- Käden taitoja kehittävä koulutus; taideaineiden ope- taidon opetus; puhumisen ja kirjoittamisen opetus; tus; liikuntakasvatus; kielten opetus; tietotekniikan kirjallisuuden opetus; luovien voimavarojen hyödyn- koulutus; veneilykurssit; luonto- ja vaelluskurssit täminen; laaja, monipuolinen kielten opetus; myös harvinaisten kielten opetusta; kielimatkat 280 OPISTON NIMIEHDOTUKSIA

Virkailijain kansalaisopiston nimi muuttui 1.8.1996 Helsingin aikuisopistoksi. Nimenmuutosprosessi käynnistyi 1990-luvun alkupuolella. Tuolloin henkilöstö ideoi palavereissaan uutta nimeä. Ohessa on lista lukuisista ehdotuk- sista, joita kävimme läpi. Suurin osa niistä on taideaineiden päätoimisen opettajan Hannu Kaupin ajatteluvirran tulosta. Huomaa, että aakkosjärjestyksessä ensimmäinen nimi tuli myöhemmin uuden monialaisen yliopiston nimeksi!

Aalto Avoin käsi Helsingin opisto Itu Aatami ja Eeva Blues Hengen jättiläinen Jaettu ilo Adonis Borealis Hengen ravinto Jalkalamppu Ahdin soitto Buketti Hengitys Jalokivi Aikuinen Dialogi Henkinen kauneus Jalusta Aikuinen nainen Elegia Henkinen pääoma Jano Aikuisen maailma Eliitti Herkku Jatkuva Kasvu Aikuisen opisto Elon pirta Herkkyys Jatsi Aikuisen Opisto Elämys Herääminen Johdatus Aikuisen polvet Elämä Hihna JoJo Aikuisen tavoitteellinen Elämän heijastus Hiljaista puhetta Joulukuusi opisto Elämän ikä Hissi Kaarne Aikuisinstituutti Elämän ikäinen Humaani Kaiku Aikuis-Instituutti opiskelupaikka Hurma Kalteva Aikuiskouluttaja Elämän ilo Hyvä mieli Kansan kynttilä Aikuisopiskelun ystävät Elämän kestävät opinnot Hyvä olo Karhu ja kettu Aikuisopisto Elämän kirjo Hyvä opisto Karttakeppi Aikuis-Opisto Elämän kudos Hyvä Opisto Kasvot Aikuisten oppimiskyky Elämän taito Hyvät ihmiset Katse Aistien ilo Elämän tulkki Idea Katseen kosketus Ajan henki Emi Ideal Katsekontakti Ajatus Esiliina Idearikas Katso-kuule-toimi Akatemia Etana Idoli Kaukomieli Aktio Etsin Ihana ajatus Kaulaliina Ammattiylpeä Feeniks Ihana elämä Kehittävä ajatus Anemone Finlandia Ihana unelma Kehittävä opisto Anto Foorumi Ihmisen peili Kehitysinstituutti Apu Forte Iiris Kehitä itseäsi Arkadia Galleria Ikuinen syksy Kehä Ars Gargantua Illuusio Kevätlaulu Arvio Gem Ilman lintu Kieli Asetelma Hede Ilo Kiilto Audio-Visu Hedelmä Ilo oppia Kiinnekohta Aurea Heijastus Impressio Kinkku Avaa sydämeni lukot Helmi Individualisti Kipinä Avattu kirja Helmi ja Heikki Into Kirja Avautuva ovi Helminauha Intuitio Kirkas pimeä Avoin Aikuisopisto Helsingin aikuisinstituutti Iso puu Koivun alla Avoin katse Helsingin aikuisopisto Itse Kokemuksen sana 281

Kollaasi Lumipallo Oma pohja Puuttuva rengas Kommunikaatio Luova kokemus Oma pää Pätevä opetus Kontakti Luova toimintayksikkö Omena Pääoma Kontraposto Lux Omenankukka Rakennus Korkea ohimo Lyly ja kalhu Onnen seppä Reaktio Korva Lämpö Open Real Kosmos Läpinäkyvä Opin ahjo Repro Kranssi Maa ja vesi Opin paikka Rulla Kukka Maa-ilma Opintotavoite Rummun kalvo Kultti Maestro Opiskelu ja työ Ruohikko Kulttuuri-instituutti Maisema Opiskelun aika Ryhmä Kurki ja korppi Marsipaani Opiskelun maailma Rypäle Kurkistus Matkalle lähtö Opiskelupaikka Sade Kuunteleva Silmä Medel Opisto Salama Kuutio Meilahden aikuisopisto Originaali Sana ja kannel Kyky muuttaa käsityksiä MAO Osmoosi Sarvi Kynttilä Merkki Otto Sektio Kynttilälyhty Mestaritalli Ovi Seppele Kynä Mieli Ovi tietoon-taitoon Seura Käsi Mielihyvä Pajatso Silk Kätketty aarre Mielle Pallo Silmä Köynnös Model Pandora Silmänisku Laaja-alainen Moderni aika Paprika Simpukka Laatu Monet Peilin maailma Sininen mies Laatukokemus Moral Pieni Suuri Sininen vaate Laatupiiri Muisto Pikku Jätti Sinivalkoinen Lahja Muna Pilvi ja sade Sipuli Lanka ja neula Museo Pinja Sisu Lehvistö Muutos Pitkä piimä Sisyfos Leivos Myytti Pohjan akka Sisäinen tarve Lemminkäinen Mämmi Pohjaton kaivo Sitruuna Leppäkeihäs Narkissos Polku Snob Letra No comment Poro Soitto soi Liekki Noviisi Projekti Spiraali Liike Nykypäivä Prometheus Spirit Lisätieto Odysseia Prosessi Spotti Loimu Oikea asia Puhdas henkäys Standard Loistava polku Ojennettu kukka Puolivarjo Still life Loiste Oma kehitys Puraistu omena Stilleben 282 Opiston nimiehdotuksia

Stop Terttu Tulen kantaja Vapaa Aikuisopisto Studia Terälehti Tuoksu Vapaus Studio Paja Tie Töölön aikuiskoulutuskes- Varjo Studio Pesä Tie tulevaisuuteen kus TAK Venus ja Adonis Studio Sauna Tiedon kantaja Töölön aikuisopisto Verraton etu Suojelus Tiedon portaat Töölön aikuisopisto TAO Verso Suomen Opiskelun Ystävät Tiedon puu Töölön avoin opisto Vesi ja maa Suomen tieto ja taito Tiedon taso Töölön oppimiskeskus TOK Viiva ja piste Suu Tiedon vaihto taitoon Töölöntullin tieto ja taito Virtanen Sydän Tiedonpuu Ulottuvuudet Visio Sykli Tieto Ulottuvuus itseen Voima ja valta Sytytetty valo Tieto – taito – tunne Uniikki Vuoden kulku Taito – elämys Uusi nuoruus Vuoropuhelu Taito muuttaa käsityksiä Tietopaja Vaellus Väinämöinen Taitotiimi Tieto-Taito Vaihtuvat kasvot Väinön kannel Taivaan merkit Tietotiimi Vakka ja kynttilä Värähdys Talkkuna Tilhi Valaliitto Yhdessä Talo Todellisuus Valitse-opiskele-kehity Yksisarvinen Tarjous Toivo Valo Yleinen opisto Tasa-arvon tyyssija Toivon ja unelman opisto Valo ja pimeys Yleinen Opisto Taskulamppu Totuus Valo ja varjo Ylevä Tavoite Traditio Valokeila Ympyrä Team Tryffeli Valonkantaja Yö Temperamentti Tuima Vapaa aikuinen Teoria Tuki Vapaa aikuisopisto 283 JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAT JA PÄÄTOIMINEN HENKILÖSTÖ

Johtokunnan puheenjohtajat

Suominen, Olavi, toiminnanjohtaja (Suomen Liikeväen Liitto) 1961–1969 Kaukoranta, Matti, toiminnanjohtaja (Suomen Farmasialiitto) 1969–1974 Norilo, Niilo, yleissihteeri (Virkamiesliitto) 1974–1978 Loimu, Kari, koulutussihteeri (Kunnallisvirkamiesliitto) 1978 Mäkinen, Pirkko, koulutussihteeri (Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto) 1978 Perttula, Esa, koulutussihteeri (Virkamiesliitto) 1979–1980 Ojala, Outi, sairaanhoitaja (Suomen sairaanhoitajaliitto) 1980–1982 Häkkinen, Jarmo, järjestösihteeri (Suomen Lastenhoitoalan Liitto) 1982–1984 Sundberg, Timo, mittausteknikko (Kunnallisvirkamiesliitto) 1984–1992 Markkanen, Seppo K., puheenjohtaja (Korkeakoulujen henkilökuntaliitto) 1992–1994 Niemelä, Kaarina, järjestösihteeri (Tehy) 1994–2000 Viljakainen, Kirsti, johtaja (Tehy) 2000–

Päätoiminen vakinainen henkilöstö

Luettelossa ei ole mukana määräaikaisiin palvelussuhteisiin valittuja (esim. viransijaiset). Luettelo ei sisällä myöskään myönnettyjä määräaikaisia toimivapaita (esim. äitiyslomia varten) eikä toimeen mahdollisesti liitettyjä lisätehtäviä. Toimen nimike on saattanut vaihdella palvelusaikana. Luetteloon on otettu viimeisin käytössä ollut nimike.

Rehtorit Peltoniemi, Uuno, FM, opetusneuvos 1961–1972 (päätoimi 1966–) Purhonen, Aimo, FM 1972–1984 Kallio, Urpo, VTL, opetusneuvos 1984–

Opetushenkilöstö Huotari-Piirainen, Mirjami, FM, suomen kielen opettaja 2010– Kallio, Urpo, VTL, yhteiskunnallisten aineiden opettaja 1974–1984 Kantanen, Kari, FM, tietotekniikan opettaja (yht. opettaja Aktiivi–Instituutin kanssa) 1988–1991 Kauppi, Hannu, TaM, koulutuspäällikkö (taideaineet) 1985–2009 Kekkonen, Anneli, FM, englannin kielen opettaja 1971–2003 Kerppola, Niina, FM, koulutuspäällikkö (vieraat kielet) 2004– Konttinen, Juha, FM, tietotekniikan opettaja 1998–2007 Koskela, Ilona, FM, ruotsin kielen opettaja 1973–1992 Kukkola, Soile, FM, englannin ja italian kielten opettaja 1974–1998 Lehtimäki, Reima, YTT, yhteiskunnallisten aineiden opettaja 1984–1988 Merenheimo, Kaarina, FM, äidinkielen opettaja 1976–1998 Mäntymaa, Leena, HuK, saksan kielen opettaja 1974–1992 Okko, Juha, KuM, koulutuspäällikkö (taideaineet) 2009– Raasakka, Ilona, FM, suomen kielen opettaja 2010– Rosenius, Anne, FM, koulutussuunnittelija (suomen kieli) 1999–2001 Rönkkö, Sirpa, FM koulutuspäällikkö (suomen kielen opettaja) 2002– 284 Henkilöstö

Seppänen, Ritva, HuK, ranskan ja espanjan kielten opettaja 1974–1979 Sipilä, Jyrki, VTM, koulutuspäällikkö (yhteiskunnalliset aineet) 1998– Solovjew, Marja-Leena, YTM, koulutuspäällikkö (yhteiskunnalliset aineet) 1988– Suvanto, Merja, FM, koulutuspäällikkö (vieraat kielet) 1980–

Tukihenkilöstö Aarnipuu, Paavo, sotilasmestari evp, ylivahtimestari 1967–1981 Aarnipuu, Toini, vahtimestari 1971–1981 Arvola, Sinikka, merkonomi, taloussihteeri 2008– Kainulainen, Kaisa, tradenomi, toimistosihteeri 2003– Koskinen, Anna-Liisa, merkonomi, kanslisti 1971–1973 Lehtinen, Ritva, merkantti, toimistosihteeri 1992– Lindman, Paula, kanslisti 1974–1977 Mortazavi, Hamid, tradenomi, IT–asiantuntija 2005– Murhu, Vuokko, kanslisti 1974–1989 Mäyrä, Teuvo, vahtimestari 1981–1993 Netola, Tuomo, merkonomi, opistoisäntä / ATK–tukihenkilö 1993–1999 / 2002–2005 Nurmilaakso, Eila, merkonomi, kanslisti 1972–1973 Priia, Taina, merkonomi, toimistosihteeri 1997– Rahkonen, Sirkka, kanslisti 1973–1974 Räkköläinen, Raili, merkonomi, kurssisihteeri 1989–2000 Salakka, Laila, siivooja 1978–1989 Salonen, Jorma, artenomi, KteO 1999– Takala-Virtanen, Irma, toimistosihteeri 1983–2000 Tirronen, Marja-Liisa, yo–merkonomi, taloussihteeri 1975–2002 Tuupanen, Lahja, tradenomi, toimistosihteeri / taloussihteeri 1995–1997 / 2001–2008 Vartema, Päivi, apulaiskanslisti 1977–1984 Ylönen, Seija, siivooja 1976–1978 285 KANSALAISOPISTOJEN LIITON ANSIOMERKIT

Helsingin aikuisopistossa on jaettu opiston vuosijuhlien yhteydessä Kansalaisopistojen liiton ansiomerkkejä vuosi- na 1981, 1991, 2001, 2006 ja 2011. Seuraavassa on luettelo ansiomerkkien saajista (kunkin saajan osalta ylimmän ansiomerkin mukaan, * = opiston vakinainen päätoiminen toimihenkilö). Ansiomerkkejä anottaessa on otettu huomioon myös muissa kansalaisopistoissa merkin saantiin oikeuttava aika.

40–vuotisansiomerkki

Kallio, Urpo* rehtori 1965–1966, 1969–

30–vuotisansiomerkki

Anttilainen, Raini liikunnan opettaja 1976–2010 Engström, Johnny merenkulun opettaja 1973– Häkinen, Pirkko-Sisko englannin kielen opettaja 1970–2002 Kalaoja, Toivo puheviestinnän opettaja 1960, 1968–1998 Kekkonen, Anneli* englannin kielen opettaja 1967–2003 Kukkola, Soile* englannin ja italian kielten opettaja 1967–1998 Leiniitty-Tuomainen, Marjo venäjän ja saksan kielten opettaja 1977– Merenheimo, Kaarina* äidinkielen opettaja 1968–1998 Purhonen, Aimo* rehtori 1964–1995 Suvanto, Merja* koulutuspäällikkö (vieraat kielet) 1977–

20–vuotisansiomerkki

Hietala, Mariitta ranskan ja espanjan kielten opettaja 1984– Jokivuori, Kristiina liikunnan opettaja 1990– Kaasinen, Antero johtokunnan jäsen 1971–2000 Kauppi, Hannu* koulutuspäällikkö (taideaineet) 1980–2009 Kock, Kaija englannin kielen opettaja 1987– Koskela, Ilona* ruotsin kielen opettaja 1969–1992 Mustonen, Lassi matematiikan opettaja 1961–1996 Mäkinen, Silja tentinvalvoja 1986– Mäntymaa, Leena* saksan kielen opettaja 1963–1992 Nieminen, Asta pianonsoiton opettaja 1990– Pirhonen, Kristiina toimistosihteeri 1981–2008 Porkka, Pirjo italian kielen opettaja 1978–80,1981–82,1986– Pottala, Joel englannin kielen opettaja 1985–2007 Raita, Riku vahtimestari 1991– Rautioaho, Eila ruotsin kielen opettaja 1968–1992 Saramies, Arja johtokunnan jäsen 1983–92, 1995– Solovjew, Marja-Leena* koulutuspäällikkö (yhteiskunnalliset aineet) 1977–78, 1984– Suomalainen, Marja-Liisa johtokunnan jäsen 1986–2006 Suomela, Aamos kuvaamataidon opettaja 1974–1994 Suvanto, Petra sisustussuunnittelun opettaja 1987–2008 Tirkkonen, Helena käden taitojen opettaja 1982– Tirronen, Marja-Liisa* taloussihteeri 1975–2002 286 Ansiomerkit

10–vuotisansiomerkki

Aaltoila, Heikki musiikkitiedon opettaja 1967–1984 Aaltonen, Tuula puheviestinnän opettaja 1994–2005 Aarnipuu, Paavo* vahtimestari 1967–1981 Aarnipuu, Toini* vahtimestari 1971–1981 Ahjo, Pirkko liikunnan opettaja 1994– Ahola, Jorma tietotekniikan opettaja 1998–2008 Alvarez, Reyes Jorge espanjan kielen opettaja 1999– Bai-Saturo, Li kiinan kielen ja kulttuurin opettaja 2000– Bellotti, Patricia ranskan kielen opettaja 2000– Boholm, Marja johtokunnan jäsen 1985–2002 (osin) Bonney, Edward englannin kielen opettaja 1994– Böök, Netta tanssin opettaja 1994–2005 Grönfors, Marja terveysaineiden opettaja 1995–2009 Hannula, Marjut musiikin opettaja 1968–1987 Hiltunen, Aino-Maija NLP:n opettaja 1996–2007 Hovivuori, Aki liikunnan ja terveyden opettaja 1997– Ignatius, Anne draaman opettaja 2000– Jaakkonen, Liisa englannin kielen opettaja 1992–2009 Järvelä, Sirpa musiikin opettaja 1991–2001,2006–09 Järvinen, Katriina sosiaalipsykologian opettaja 1996–2006 Kaukoranta, Matti johtokunnan puheenjohtaja/jäsen 1961–1974 Keipi, Anja suomen kielen opettaja 1994–2005 Kekkonen, Ville vahtimestari 1993– Komonen, Unna kauneudenhoidon opettaja 1995– Konttinen, Juha* tietotekniikan opettaja 1994–2007 Kontunen-Kantola, Leena joogan opettaja 1994– Kytöoja, Vesa klassisen laulun opettaja 2000– Laakso, Tarja tanssin opettaja 1999– Lehtinen, Ritva* toimistosihteeri 1992– Lindroos, Kirsi tanssin opettaja 1995– Lindström, Irja suomen ja viron kielen opettaja 2001– Marno, Janne vahtimestari 2001– Matsubara, Chifuru musiikin opettaja 1981–1991 Melasalmi, Niina naiskuoron johtaja 1998–2009 Munn, Roger englannin kielen opettaja 1993–2000, 2004– Murhu, Vuokko* kanslisti 1974–1989 Mäenpää, Veikko työlainsäädännön opettaja 1975–2006 (15 v) Mäyrä, Teuvo* vahtimestari 1981–1993 Netola, Tuomo* opistoisäntä, atk–asiantuntija 1993–99, 2002–08 Neva-aho, Raisa taideaineiden opettaja 1991–2003 Nevalainen, Eeva siivoustyön vastaava 1989–2008 Niemelä, Kaarina johtokunnan puh.joht./jäsen 1984–2000 287

Nieminen, Marja-Terttu käden taitojen opettaja 2000– Nironen, Eeva venäjän kielen opettaja 1995–2007 Nummela, Juhani englannin kielen opettaja 1998– Nummela, Sari yhteiskuntatietouden opettaja 2001– Olander, Sinikka johtokunnan jäsen/järjestöaineiden opettaja 1984–2002 Olin, Antero taideaineiden opettaja 1991–2010 Peltoniemi, Uuno* rehtori 1961–1977 Pohjola, Ensti kuorolaulun opettaja 1970–1984 Priia, Taina* toimistosihteeri 1997– Pulkkinen, Ari kirjanpidon opettaja 1996– Pyykkö, Airi draaman opettaja 1998– Pöllänen, Vertti Alexander–tekniikan opettaja 2000– Rantanen, Ritva venäjän kielen opettaja 1966–1982 Reed, Susan englannin kielen ja kalligrafian opettaja 1996– Romppainen, Pirjo toimistovirkailija 1976–1990 Rydman, Salome johtokunnan jäsen 1990–2006 Ryynänen, Aarno psykologian opettaja 1988–2001 Räkköläinen, Raili* kurssisihteeri 1989–2000 Rönkkö, Sirpa* koulutuspäällikkö (suomea ulkomaalaisille) 1995– Salakka, Laila* siivooja 1978–1989 Salonen, Jorma* opistoisäntä 1999– Satola, Kimmo tietotekniikan opettaja 1997–2008 Saturo, Matti Euroopan ja Kiinan kulttuurin opettaja 1999– Sevilla, Leonardo espanjan kielen opettaja 2001– Simonen, Anneli joogan opettaja 1974–1991 Sipilä, Jyrki* koulutuspäällikkö (yhteiskunnalliset aineet) 1994– Sovijärvi, Matti valokuvauksen opettaja 1977–1991 Suokkonen, Lisi liikunnan opettaja 1988–2003 Suominen, Pekka grafologian opettaja 1990–2006 Takala-Virtanen, Irma* toimistosihteeri 1983–2000 Tolin, Kimmo kuvataiteiden opettaja 1994– Tungaraza, Fidelis afrotanssin opettaja 1996–2006 Tuononen, Erkki pikaluvun opettaja 1975–1991 Varila, Risto johtokunnan jäsen 1966–1978 Vasama, Marja pikakirjoituksen opettaja 1971–1986 Viding, Olli vahtimestari 1989–2001 Viljakainen, Kirsti johtokunnan puheenjohtaja 2000– Viljamaa, Janne elämäntaidon opettaja 1997–2008 Virtanen, Taina tanssin opettaja 1994– (osin) Wennerstrand, Mervi tyylikurssien opettaja 2001– Westerlund, Stig merenkulun opettaja 1967–1982 Ängeslevä, Liisa ilmaisutaidon opettaja 2001– 288 TUNNUSLUVUT

HELSINGIN AIKUISOPISTON TUNNUSLUVUT 1961-2010

1961- 1964- 1969- 1974- 1979- 1984- 1989- Toimintaluvut 1995 2000 2005 2010 1962 1965 1970 1975 1980 1985 1990

Opetustunteja

kansalaisopisto-opetus 666 1 350 6 145 11 036 11 109 12 540 13 026 13 885 15 758 17 702 23 171

typo-koulutus 8 047 6 350 7 244 10 615

henkilöstökoulutus 1 050 921 7 765 288

yhteensä 666 1 350 6 145 11 036 11 109 12 540 13 026 22 982 23 029 32 711 34 074

Opetustunteja aineryhmissä

kielet 399 876 4 056 5 562 5 888 6 571 6 262 11 433 9 746 19 300 19 919

taide- ja taitoaineet 26 338 806 1 100 1 369 1 910 2 997 3 341 4 183 5 428

tietotekniikka 78 144 104 208 192 1 913 3 453 2 288 941

yhteiskunta + käytt. 69 120 485 1 942 1 789 2 232 2 063 4 544 3 816 3 939 3 181 aineet

liikunta ja terveys 173 739 344 258 581 1 017 1 725 2 177 3 422

muut aineet 198 328 1 015 1 843 1 884 1 902 2 018 1 078 948 824 1 183

yhteensä 666 1 350 6 145 11 036 11 109 12 540 13 026 22 982 23 029 32 711 34 074

Opintoryhmiä

kansalaisopisto-opetus 19 63 236 442 438 415 394 515 658 738 979

typo-koulutus 33 26 19 30

henkilöstökoulutus 55 57 80 18

yhteensä 19 63 236 442 438 415 394 603 741 837 1 027

Opiskelijoita opintoryhmissä

kansalaisopisto-opetus 108 291 2 012 7 112 6 250 5 918 6 692 6 836 7 277 7 240 9 962

typo-koulutus 466 419 398 553

henkilöstökoulutus 664 563 909 134

yhteensä 108 291 2 012 7 112 6 250 5 918 6 692 7 966 8 259 8 547 10 649

Päätoimisia 1 12 13 13 14 11 13 14 15 toimihenkilöitä

Tuntiopettajia 10 20 63 85 78 86 117 159 155 186 226 289

VIERAIDEN KIELTEN OPETUSTUNNIT KIELITTÄIN

Kieli 1961-1962 1969-1970 1979-1980 1989-1990 2000 2010

Englanti 111 2186 2647 2234 2131 1882 Espanja 60 150 424 727 1267 Italia 208 473 411 866 Ranska 298 466 630 911 724 Ruotsi 78 716 1027 1037 765 331 Saksa 117 568 680 582 161 333 Venäjä 30 156 212 386 313 Muut kielet 94 26 802

Yhteensä 306 3858 5334 5686 5518 6518

OPETUSTUNTEJA

40000

35000

30000

25000 kansalaisopisto-opetus typo-koulutus 20000 henkilöstökoulutus 15000 yhteensä

10000

5000

0 1961- 1964- 1969- 1974- 1979- 1984- 1989- 1995 2000 2005 2010 1962 1965 1970 1975 1980 1985 1990

2010

2005

2000

1995 kansalaisopisto-opetus 1989-1990 typo-koulutus 1984-1985 henkilöstökoulutus

1979-1980

1974-1975

1969-1970

1964-1965

1961-1962

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 290 Tunnusluvut

OPETUSTUNTEJA AINERYHMISSÄ

40000

35000

30000 kielet 25000 taide- ja taitoaineet tietotekniikka 20000 yhteiskunta + käytt.aineet liikunta ja terveys 15000 muut aineet yhteensä

10000

5000

0 1961- 1964- 1969- 1974- 1979- 1984- 1989- 1995 2000 2005 2010 1962 1965 1970 1975 1980 1985 1990

2010

2005

2000

1995 kielet 1989-1990 taide- ja taitoaineet tietotekniikka 1984-1985 yhteiskunta + käytt.aineet 1979-1980 liikunta ja terveys muut aineet 1974-1975

1969-1970

1964-1965

1961-1962

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 291

OPINTORYHMIÄ

1200

1000

800

kansalaisopisto-opetus 600 typo-koulutus henkilöstökoulutus yhteensä 400

200

0 1961- 1964- 1969- 1974- 1979- 1984- 1989- 1995 2000 2005 2010 1962 1965 1970 1975 1980 1985 1990

2010

2005

2000

1995

1989-1990 kansalaisopisto-opetus 1984-1985 typo-koulutus henkilöstökoulutus 1979-1980

1974-1975

1969-1970

1964-1965

1961-1962

0 200 400 600 800 1000 1200 292 Tunnusluvut

OPISKELIJOITA OPINTORYHMISSÄ

1200

1000

800

kansalaisopisto-opetus 600 typo-koulutus henkilöstökoulutus yhteensä 400

200

0 1961- 1964- 1969- 1974- 1979- 1984- 1989- 1995 2000 2005 2010 1962 1965 1970 1975 1980 1985 1990

2010

2005

2000

1995

1989-1990 kansalaisopisto-opetus 1984-1985 typo-koulutus henkilöstökoulutus 1979-1980

1974-1975

1969-1970

1964-1965

1961-1962

0 200 400 600 800 1000 1200 293

PÄÄTOIMISIA TOIMIHENKILÖITÄ

16

14

12

10

8

6

4

2

0 1961- 1964- 1969- 1974- 1979- 1984- 1989- 1995 2000 2005 2010 1962 1965 1970 1975 1980 1985 1990

TUNTIOPETTAJIA

250

200

150

100

50

0 1961- 1964- 1969- 1974- 1979- 1984- 1989- 1995 2000 2005 2010 1962 1965 1970 1975 1980 1985 1990 294 Tunnusluvut

VIERAIDEN KIELTEN OPETUSTUNNIT KIELITTÄIN

3000

2750

2500

2250

2000 Englanti 1750 Espanja 1500 Italia Ranska 1250 Ruotsi Saksa 1000 Venäjä 750 Muut kielet

500

250

0 1961-1962 1969-1970 1979-1980 1989-1990 2000 2010

Englanti Espanja

2800 2800 2600 2600 2400 2400 2200 2200 2000 2000 1800 1800 1600 1600 1400 1400 1200 1200 1000 1000 800 800 600 600 400 400 200 200 0 0 1961- 1969- 1979- 1989- 2000 2010 1961- 1969- 1979- 1989- 2000 2010 1962 1970 1980 1990 1962 1970 1980 1990 295

Italia Ranska

2800 2800 2600 2600 2400 2400 2200 2200 2000 2000 1800 1800 1600 1600 1400 1400 1200 1200 1000 1000 800 800 600 600 400 400 200 200 0 0 1961- 1969- 1979- 1989- 2000 2010 1961- 1969- 1979- 1989- 2000 2010 1962 1970 1980 1990 1962 1970 1980 1990

Ruotsi Saksa

2800 2800 2600 2600 2400 2400 2200 2200 2000 2000 1800 1800 1600 1600 1400 1400 1200 1200 1000 1000 800 800 600 600 400 400 200 200 0 0 1961- 1969- 1979- 1989- 2000 2010 1961- 1969- 1979- 1989- 2000 2010 1962 1970 1980 1990 1962 1970 1980 1990

Venäjä Muut kielet

2800 2800 2600 2600 2400 2400 2200 2200 2000 2000 1800 1800 1600 1600 1400 1400 1200 1200 1000 1000 800 800 600 600 400 400 200 200 0 0 1961- 1969- 1979- 1989- 2000 2010 1961- 1969- 1979- 1989- 2000 2010 1962 1970 1980 1990 1962 1970 1980 1990 296 OPISTON NYKYINEN HENKILÖSTÖ

Sinikka Arvola Mirjami Kaisa Kainulainen Urpo Kallio Ville Kekkonen Taloussihteeri Huotari-Piirainen Toimistosihteeri Rehtori Vahtimestari Suomen kielen opettaja

Niina Kerppola Ville Kiisto Ritva Lehtinen Janne Marno Hamid Mortazavi Koulutuspäällikkö Vahtimestari Toimistosihteeri Vahtimestari IT-asiantuntija (vieraat kielet)

Sari Nummela Juha Okko Taina Priia Ilona Raasakka Riku Raita Yhteiskunnallisten Koulutuspäällikkö Toimistosihteeri Suomen kielen Vahtimestari aineiden opettaja (taideaineet) opettaja

Elina Roininen Sirpa Rönkkö Jorma Salonen Jyrki Sipilä Marja-Leena Solovjew Vahtimestari Koulutuspäällikkö Opistoisäntä Koulutuspäällikkö Koulutuspäällikkö (suomea ulko- (yhteiskunnalliset (yhteiskunnalliset maalaisille) aineet) aineet)

Merja Suvanto Eeva Tervo Helena Tirkkonen Koulutuspäällikkö Englannin kielen Käden taitojen (vieraat kielet) opettaja opettaja