Metsäpirulainen. Liikemies Erik Johan Längman (1799
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Jouni Yrjänä METSÄPIRULAINEN Liikemies Erik Johan Längman (1799–1863) talousjärjestelmän murroksessa Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella tarkastettavaksi auditoriumissa XII perjantaina 4. syyskuuta 2009 klo 12. ISBN 978–952–92–5927–4 (nid.) ISBN 978–952–10–5677–2 (PDF) Yliopistopaino, Helsinki 2009 2 Esipuhe Törmäsin Erik Johan Längmanin nimeen ensimmäisen kerran tenttiessäni taloushistorian kurssilla Markku Kuisman Metsäteollisuuden maan. Kun sitten pian ilmoittauduin professori Kuisman seminaariin, hän ehdotti minulle erilaisia tutkimuksen kohteita. Valitsin Längmanin. Ja sille tielle jäin. Väitöskirjani aihe ei ole tavanomaisimpia – eikä muodikkaimpia. Huomasin nopeasti, että näkemykset Längmanin konteksteista olivat täynnä pieniä ristiriitoja. Niiden perustalle oli vaikea rakentaa. Syy-seuraus-suhteiden ymmärtäminen edellytti kronologista tutkimusotetta mikä hyvin sopiikin elämäkertaan. Kiitän erityisesti työni ohjaajaa Markku Kuismaa kannustuksesta kriittisillä hetkillä ja muulloinkin. Väitöskirjan esitarkastajina toimivat dosentti, FT Mika Kallioinen ja professori Petri Karonen. Heidän vaikutuksensa näkyy erityisesti kysymyksenasettelun esilletuonnissa. Suomen Kulttuurirahaston apuraha mahdollisti tutkimuksen ja minusta tutkijan. Yliasiamies Timo Arjas osoitti tutkimusta kohtaan kiinnostusta ja yhteistyö hänen kanssaan oli mitä miellyttävintä. Suomen Pankki tarjosi ystävällisesti työtilat ja välineet. Sinikka Parkkila otti ulkopuolisen ”ihmisen” asian omakseen, mitä muistelen kiitollisena. Vappu Ikonen perehdytti ystävällisesti pankin arkiston saloihin ja kannusti tutkimustani. Längmanska Kulturfonden myönsi apurahan ja on seurannut kärsivällisesti tutkimuksen etenemistä. Kiitän lämmöllä sihteeri, pankinjohtaja Margaretha Falkia. Työn valmistumista viivästyttivät minulle uskotut tilaustutkimukset. Längman- tutkimuksen lopputulokselle muut kirjalliset työt tekivät kuitenkin vain hyvää. Paljosta saan kiittää laaja-alaisen Arvi Paloheimon luottamusta ja tukea. Yhteistyö on jatkunut hyvässä yhteisymmärryksessä Martti Paloheimon kanssa. Paloheimon perheellä on ollut tärkeä osa tutkimuksen valmistumisessa. Tutkijakollegoitani Marko Paavilaista ja Teemu Keskisarjaa on syyttäminen väittelyistä ja kriittisistä, mutta rakentavista tekstikommenteista Paloheimo-projektin aikana. Tämän ”seminaarin” vaikutukset näkyvät väistämättä myös Längmanin saamassa ulkoasussa. Lopuksi suuri kiitos Marjutille. Hän kannusti minua aikanaan ”vaihtamaan alaa”. Viimeiset kesälomat olen uhrannut väitöskirjan viimeistelylle. Työtaakka on ollut vähintään yhtä rankka puolisolle. Lapsista Hanna tuskin muistaa aikaa ennen Längmania. Elina ja Vuokko ovat varttuneet projektin aikana, jolle on nyt korkea aika laittaa piste. Helsingin Myllypurossa heinäkuussa 2009 Jouni Yrjänä 3 SISÄLLYS I ”Kuin lukki verkossaan” (7) Häikäilemätön suurlahjoittaja ja vanhan järjestelmän järkyttäjä (7) – Entreprenööri, sahaliikkeen muutos ja kruunun reaktio (17) II Säätykiertoa (23) Länkisestä Längmaniksi (23) – Kirkkoherra Mathias Längman (25) III Porvoon porvaristosta (28) ”Nauttimaan työnsä hedelmistä” (28) – Rihkamakauppiaan täyttymätön unelma (32) – ”Tapulittoman pikkukaupungin yhteinen tragedia?” (34) – Kauppias Stjernbergin opissa (37) IV Helsinkiläiskauppiaan tähdenlento (41) Porvoolaisia kasvavassa pääkaupungissa (41) – Sederholmin talossa (45) – Ensimmäiset vastoinkäymiset (48) – Tupla tai kuitti (51) – Kauppiaspiirin häviö (56) – Vuosikymmenen konkurssi (60) – Uskolliset ystävät (65) – Kauppiaasta teollisuusmieheksi (67) V Ruukinpatruunaksi Varkauteen (70) Edessä iso urakka (70) – ”Yksityiseksi ja yleiseksi eduksi” (72) – Saha rahoittaa (75) – Työnjako (77) – Ammattimiehiä ja asiantuntijoita (79) VI Uudet koettelemukset (82) Ennakkotapaus Varkaus vs. Arppe (82) – Kilpa Pohjois-Savosta (87) – Joroisten kuningas (90) – Halkomasuunista hiiliuuniin (91) – Kankeaa tuotantoa (95) – Varkaus ja Taipaleen kanavatyömaa (97) – Saimaan ympäristön paras saha? (101) – Metsänvuokrasopimuksia, tukkisavottoja ja uittopäälliköitä (104) – Portimokoski, vähiten edullinen (108) – Vanha Ummeljoki (111)– ”Yhtiökumppanini antaa sille varallisuutensa” (112) – Koskeen mennyt (113) VII Ylen määrin lautoja, rautaa tuskin omaksi tarpeeksi (117) Kapuloita rattaisiin (117) – Kruununmetsät ja huolellinen metsätalous (118) – Metsälakikomitean asettaminen (122) – ”Jalon tehtaan miehinä meidän pitäisi saada sahata veroa vastaan niin paljon kuin tarvitsemme ja kykenemme” (126) – ”Poroporvarin yleinen luonteenkuvaus” (127) – Sahauskielto Ylitorniolla (130) – ”Kapitalistien omituisella valmiudella” (133) VIII Ummeljoki (137) Palatsivallankumous (137) – Päijänteeltä Pilkanmaalle (138) – Kohti Saarijärven-, Viitasaaren- ja Pielaveden reittejä (142) – Sahapula ja metsälakikomitean esityksen hyllytys (143) – Sahan modernisointi (145) – Hyvä saha, heikko tulos (147) – Heinolassa jyrää (149) – Keski-Suomen uitot (151) – ”Ärmättipuita ei myöhemmin ollut, parhaat myytiin Ummeljoelle” (155) – Saiman liberaalit metsäartikkelit (157) 4 IX Taitekohdassa (160) ”Ellei nykyisessä tuotantomenetelmässä saada aikaan muutosta” (160) – Käenkoski (162) – Tuloksia jalostuksesta: konepaja ja valimo (163) – ”Sinun raha minun nero” (166) – Hyvää tarkoittavat päämäärät (168) – Suuret kekkerit (172) – Berliinissä ja Lontoossa (173) X Metsäpirulainen, sahapatrunessa ja hänen hirmuisuutensa (177) Litteraturblad ja Kotkan höyrysahahanke (177) – Viennin haltuunotto (180) – ”On aika asettaa joku raja näille laittomuuksille ja haaskauksen jatkumiselle” (181) – Uudet sahat Muurameen ja Långforsiin (185) – Korvapuusti sahakehällä (186) – Rikos ja rangaistus (188) – Hermosysteemin äkillinen järkytys (190) – ”Filosofian salaisuuksien paljastaminen ja kaupallisiin spekulaatioihin osallistuminen” (192) – ”Yritteliäisyyden henki on ulottanut vaikutuksensa kansainvälisen luototuslaitoksen välityksellä Suomeenkin” (194) XI Korkea suhdanne (197) ”Etten ymmärrä, mistä niissä on kyse” (197) – ”Sisäinen tietoisuus itsestään ja nimestään” (198) – Parhaimpana suomalaisena (200) – ”Erityiseksi taloudelliseksi tappioksi Vahangan sahanomistajille” (202) – Sisävesilaivasto (206) – Kuusantaipale (208) – Senaatti ratkaisee kilpailun Långforsin tappioksi (210) – Juantehdas, riitaisa paluu Savoon (211) – Satakunnasta Kuuskoski (216) XII ”Saavuttaakseni rauhan, lepoa ja terveyttä” (219) Sairas mielentila, alkava Krimin sota (219) – Kontrollin teho (222) – Juankosken osuus Hackmanille (223) – Kilpajuoksu Kokemäenjoelle (225) – Vuorikäräjillä (229) – Purjehduskausi 1856 (231) – ”Suurin syy että radikaalisti myin kaikki” (234) XIII Sijoittaja (237) Porin höyrysahahakemuksen hylkäys… (237) – … ja höyrysaha-asetuksen hyllytys (239) – Legitimointi (242) – ”Harvat miehet laskevat niin tarkkaan kuin Dresser” (243) – Porvari Koskelin (245) – ”Kun taas me teollisuusmiehet saamme lohdutuksemme epäitsekkäästä ja hyödyllisestä toiminnasta” (248) – Oldenburgin tulitikkutehdas (252) – ”Kummallista kuinka pikkukaupungin pillerinleipoja toimii ja iskee” (257) – ”Kaikki odottavat mitä luvattu vapaa sahaus tulee merkitsemään” (259) XIV Matkamies (263) Lontoo, virkeä ja huoleton olotila (263) – Höyrysaha sittenkin? (267) – Keskustelu finanssipäällikön kanssa (270) – Lontoon ruotsalaiset ja shoddy (273) – Lordikanslerin oikeuteen (276) – Tulitikkuja kauppaamassa (277) – ”Olisimme varmasti rakentaneet tehtaasta paljon pienemmän” (279) – ”Kuinka paljon he voivat maksaa tappiota kärsimättä” (280) – Porin yhtiökokouksesta Nizni Novgorodiin (283) – ”Omistan nyt tehtaan yksin” (286) – ”En halua olla Wreden kanssa missään tekemisissä” (289) – ”Tämä voitto ystävyydestä ja hyväuskoisuudesta” (292)– ”Kaikki tietävät kuinka minua on petetty” (294) – ”Jos kuolen, niin Te säilytätte tehtävänne ja Sophiella ja lapsilla on tarvitsemansa kuolinpäiväänsä saakka” (297) – ”Siihen on syyllinen hallitus” (300) – Viimeinen matka (303) 5 XV Viimeinen tahto (308) Testamentti kiitollisuudenvelan osoituksena (307) – Mitätöintiyritys (310)– ”Jäljelle jäi vain roskat lukuisista konkursseista ja sotkuisista oikeudenkäynneistä” (311) – Sahojen oikea-aikainen vapautus? (314) – Koskelinit (324) – ”Tieteitä ja kauno-taiteita sekä kirjallisia teoksia warten niin myös kirjain ilmaiseksi jakamista warten yhteiselle kansalle” (326) – ”Sillä täydelliseksi, waan ei wajawaiseksi pitää jokaisen rahaston kohtuullisen tarpeen tulla” (329) – Suomen Kulttuurirahastoon (331) – Längmanska Kulturfonden och Längmanska Företagarfonden (332) XVI Längman ja sahaliikkeen 30-vuotinen sota (335) Entreprenööri ja kruunun metsäpolitiikka (335) – Vaurauden ja maineen rakennuspalikat (340) Lähdeluettelo (343) Liitteet (358) English Summary (361) 6 I ”KUIN LUKKI VERKOSSAAN” Häikäilemätön suurlahjoittaja ja vanhan järjestelmän järkyttäjä Ruukinpatruuna Erik Johan Längman ja Viipurin pormestari Robert Örn saapuivat Helsinkiin 15. päivänä syyskuuta 1863.1 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungissa elettiin historiallisia hetkiä. Itsensä keisari Aleksanteri II:n odotettiin avaavan valtiopäivät kahden päivän kuluttua. Keisarillisia tanssiaisia vietettiin uutukaisella rautatieasemalla. Örn valittiin – kenraalikuvernöörin suosikkina – porvarissäädyn puheenjohtajaksi. Vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien jälkeinen pitkä ”valtiollinen yö” oli päättynyt. Sanomalehtien uutispalstat täyttyivät päivänpolttavista kysymyksistä. Maanantaina lokakuun 19. päivänä helsinkiläislehtien muutoin tiukan uutiskynnyksen ylitti lyhyt ilmoitus ruukinpatruuna E. J. Längmanin kuolemasta. Hänet oli perjantaina tavattu yllättäen kuolleena