Matkailijan Juva 2020
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Information on Your Destination Hapimag Punkaharju
Information on your destination Hapimag Punkaharju Getting there Ferries We recommend Finnlines, who travel between Travemünde (DE) and Helsinki (FI). As an alternative, there are routes via Sweden from Travemünde (DE) or Rostock (DE) to Trelleborg (SE). Or the route from Puttgarden (DE) to Rødby (DK) as well as from Stockholm (SE) to Helsinki or Turku (FI). Further information: www.finnlines.com, www.vikingline.fi, www.tallinksilja.com, www.stenaline.com, www.ttline.com Car Helsinki (road number 7/6)-Kouvola-Lappeenranta-Imatra-Parikkala-Särkisalmi towards Savonlinna (road number 14) as far as Punkaharju. At the petrol station (Shell) turn right and follow road number 479 towards Kesälahti. After about 8 km, turn left and follow the Hapimag signs. Alternative: Helsinki-Lahti (road number 4/5)-Mikkeli-Juva-Savonlinna (road number 14) towards Lappeenranta as far as Punkaharju. At the petrol station (Shell) turn left and follow road number 479 towards Kesälahti. After about 8 km, turn left and follow the Hapimag signs. Flight From Joensuu airport (approx. 130 km) Follow road 501, continue towards Joensuu (road number 17) and then towards Lappeenranta (road number 6). After Kesälahti, turn right towards Punkaharju and follow road 479. After about 15 km, turn right and follow the Hapimag signs. From Helsinki Airport (approximately 350 km) By hire car or train. From Savonlinna Airport (approximately 45 km) By hire car or taxi. Please inform the resort what time you will be arriving where so a taxi can be booked to collect you. From Tampere Airport (approx. 410 km) Tampere-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Imatra-Parikkala-Särkisalmi towards Savonlinna as far as Punkaharju. -
Geochemistry of the Mafic and Ultramafic Metavolcanic Rocks
Bulletin of the Geological Society of Finland, Vol. 81, 2009, pp. 103–141 The 1.88 Ga Kotalahti and Vammala nickel belts, Finland: geochemistry of the mafic and ultramafic metavolcanic rocks Stephen J. Barnes1)*, Hannu V. Makkonen2,3), Sarah E. Dowling1,4), Robin E.T. Hill1,4), Petri Peltonen5,6) 1)CSIRO Exploration and Mining, P.O. Box 1130, Bentley, W.A. 6102, Australia 2)Geological Survey of Finland, P.O. Box 1237, FI-70211 Kuopio, Finland 3)Present address: Leimaajantie 7, FI-70150 Kuopio, Finland 4)Present address: Triodia Exploration, Lacey St., Beckenham, Australia 5)Geological Survey of Finland, P.O. Box 96, FI-02151 Espoo, Finland 6)Present address: Northland Exploration Finland Oy, Ahventie 4, FI-02170 Espoo, Finland Abstract The mafic and ultramafic volcanic rocks within the Svecofennian (1.88 Ga) Kotalahti and Vammala Nickel Belts, Finland, are spatially associated and coeval with a suite of mineralized mafic–ultramafic intrusions. They have been divided into five suites based on major element geochemistry and spatial distribution: the Rantasalmi high- and low-Mg suites, the Vamma- la high-Mg suite, and the Rantasalmi, Kestilä and Pielavesi low-Mg suites. The Rantasalmi and Vammala high-Mg suites are very similar and probably comagmatic, and the Kestilä and Ran- tasalmi low-Mg suites are derived from them by a combination of fractionation and crus- tal assimilation. The Pielavesi suite is interpreted as an unrelated suite of island-arc affinity. On the basis of their trace element contents, the Kotalahti Belt intrusions are comagmatic with part of the analyzed volcanic rocks. In the Vammala Belt it is likely that the parent mag- mas to the intrusions and picrite magmas have a common mantle source but have evolved along distinct paths, and the picrites probably do not represent parent magmas tapped di- rectly from the intrusions. -
Ohje Etelä-Savon Hyvinvointialueella Sijaitsevan Kunnan Tai Kuntayhtymän Sopimushallintaan
etela-savo.fi Ohje Etelä-Savon hyvinvointialueella sijaitsevan kunnan tai kuntayhtymän sopimushallintaan 1. Tämän ohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa sopimustoimintaan osallistuvia Etelä-Savon hyvinvointialueeseen kuuluvia kuntayhtymiä ja alueella sijaitsevia kuntia ottaman huomioon hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön vaatimukset sopimusten laatimisessa. 1.7.2021 voimaantullut sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettu laki (616/2021, voimaanpanolaki, VPL) sisältää sopimushallinnan kannalta merkityksellisiä säännöksiä. Tällä asiakirjalla ohjeistetaan kuntayhtymiä ja kuntia ottamaan huomioon lakiuudistuksen vaikutus organisaation toimivaltaan tehdä sopimus. Organisaation tulee huomioida myös toimivalta muuttaa sopimusta tai päättää sopimus esimerkiksi irtisanomalla. Tämä ohje koskee kaikkia sopimustyyppejä ja sopimuksia, jotka ovat laadittu 29.6.2021 jälkeen tai joiden voidaan arvioida olevan voimassa 1.1.2023 jälkeenkin. Toimitilojen, siirtyvän irtaimen omaisuuden (kuten immateriaalioikeuksien) ja vastuidenluetteloinnista ja selvittämisestä voi olla tästä ohjeesta erillisiä, itsenäisiä ohjeita, joissa käsitellään sopimuksia tai niitä koskevia menettelytapoja. Tätä ohjetta on arvioitava kuitenkin yhdessä muiden VPL 4 luvun (erityisesti 21 § ja 26 §:n) toteuttamista ja soveltamista koskevien ohjeiden kanssa tai niitä -
Finnish Studies
Journal of Finnish Studies Volume 23 Number 1 November 2019 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-7328298-1-7 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458, Box 2146, Sam Houston State University, Huntsville, TEXAS 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 E-mail: [email protected] EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University [email protected] Hilary-Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University [email protected] Sheila Embleton, Book Review Editor, York University [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin, Madison Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Tim Frandy, Assistant Professor, Western Kentucky University Daniel Grimley, Professor, Oxford University Titus Hjelm, Associate Professor, University of Helsinki Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Johanna Laakso, Professor, University of Vienna Jason Lavery, Professor, Oklahoma State University James P. Leary, Professor Emeritus, University of Wisconsin, Madison Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, University of Helsinki Jussi Nuorteva, Director General, The National Archives of Finland Juha Pentikäinen, Professor, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury Beth L. -
C.A. Gottlund Ja Kansanmusiikki
Erkki Pekkilä C.A. GOTTLUND JA KANSANMUSIIKKI Jos halutaan tutkia kansanmusiikin historiaa, voidaan menetellä kahdella tavalla. Voidaan etsiä uusia dokumentteja, jotka valaisisivat sitä mistä ei tähän asti ole tiedetty tai voidaan turvautua vanhoihin dokumentteihin mutta tulkita niitä uudelleen, antaa niille uusia merkityksiä. Valittiin kumpi tie hyvänsä, molemmat vaativat dokumentteja - nuotteja, käsi kirjoituksia, piirroksia, maalauksia, valokuvia, äänitteitä - sillä doku mentit luovat pohjan niille väittärnille, joita menneisyyden tapahtumista tehdään. Ellei ole dokumentteja, ei myöskään ole perusteita väittämille ja ellei ole perusteita, ei ole historiallista "totuutta". Ilman dokumentteja historiasta voidaan esittää vain arvailuja, mikä sitten taas ei ole histo riankiIjoitusta; tällaisilla arveluilla on pelkästään mielipidearvo. Kansanmusiikin paradoksi on, että se ei jätä itsestään dokumentteja. "Aito" kansanmusiikki eli kansanmusiikki sellaisena, miksi se sanakirja määritelmissä käsitetään, on muistinvaraista perinnettä. Muistinvarainen perinne taas on häviävää: ellei sitä tallenneta, sen olemassaolo lakkaa. Tietysti perinnetuotteen olemassaolo saattaa jatkua sillä että se välittyy sukupolvelta toiselle. Samalla tuote kuitenkin kokee muutoksia, eikä nykyhetkenä kerätyn tuotteen iästä ja historiasta voida esittää muuta kuin arveluja. Jälkipolvien onneksi kansanmusiikkia kuitenkin on tallennettu: kansansävelmiä on kerätty, soittimia säilötty museoihin, kansanmusiikin harjoittamisesta kirjoitettu kuvauksia, soittajia valokuvattu. -
Mikkeli.Cityoflearning.Eu
ETELA-SAVO.REGIONOFLEARNING.EU MIKKELI.CITYOFLEARNING.EU OUR REGION & CITY OUR POTENTIAL South Savo area is located in Finland. There are three cities (population Potential: 18.000 - 54.000) and 11 municipalities (population 1500-7000), total Connect youth with similar interest 142.000 persons. Inspire and offer possibilities! Sparsely populated region, long distances, demografical challenges; young people are moving to bigger cities. Demonstration of participation and group membership Recognition of competence Nature and tourism as a resource. Digital badges have a value as a part of formal education for small municipality secondary high school OUR FOCUS Key Steps: Encourage youth organizations and young people to collec- Youth (15-29 year old) not in education, employment or training (NEET). tively work on the platform Disseminate good practices Aim is to increase youth inclusion and social rehabilitation as well as to promot education, employment and entrepreneurship of young people Encourage youth to recognize and try something new living in rural areas. Remember that this platform help you in your everyday work! Increasing youth activity in different areas of their lives. The emphasis is on the working life competences and readiness for OUR RECOMMANDATIONS working life. The use of platform was adopted very quickly by young people OUR WEB PLATFORM and digital badges are a good tool for group meetings. It is important that the target group is participated and involved Channel for marketing and information: planning of playlists. General information of activities in City of Mikkeli Same competence can be available both local and digital experi- ence (no drop-outs). Movable youth house (summer-car) which operated in three munici- palities of South Savo. -
The Finnish of Rautalampi and Värmland – a Comparison
TORBJÖRN SÖDER Uppsala University The Finnish of Rautalampi and Värmland – A comparison Abstract In this paper some of the features of the Finnish spo ken in the former greatparish1 of Rautalampi and Värmland are discussed. These two Finnish varieties are, owing to their com mon historical background, closely affiliated, both being defined as Eastern Finnish Savo dialects. These varieties were isolated from each other for hundreds of years and the circumstances of the two speech communities are in many respects different. The language contact situation in Värmland involves Swedish varie ties and Värmland Finnish but limited contact with other Finnish varieties. The contact situation in what once was the greatparish of Rautalampi involves mainly Finnish varieties, both dialects and Standard Finnish. Social and economic circumstances have also had an effect on the contact situations, especially since the 19th century when Finland was separated from Sweden and in dustrialization made its definite entrance into both areas. The dif fering language contact situations have in some respects yielded different results. This paper provides examples of the differences, which have occurred as an effect of the circumstances in Rau talampi and in Värmland. I provide examples from the phonologi cal, morphological, lexical, and syntactic levels and discuss them in light of the language contact situation in these areas. Keywords Värmland Finnish, Rautalampi Finnish, Finnish dialects, language contact, language change 1. In this paper, the term “greatparish” is used as an equivalent to Fi. suurpitäjä and Swe. storsocken, which both literally mean ‘large parish’. It refers to a geo graphically large parish which once was established as the result of new settlements in a previously sparsely inhabited area. -
VIA.ARS.NATURA the Way to Art and Nature
VIA.ARS.NATURAVIA.ARS.NATURA thethe wayway toto artart andand naturenature ©2010 AREFS taide ja kulttuuri ry sculptures no part can be used in any way without written permission by AREFS taide ja kulttuuri ry ©2006 brigitte sasshofer austria naturenature heritageheritage artart cultureculture artsarts && craftscrafts EFFECTS OF CULTURE * Culture increases individual pleasure, happiness and wellness. The presence of culture adds a positive image to a town or neighborhood and creates more satisfaction with environment. * Culture unites the society. Cultural institutes, like community centers and schools, in which people from a neighborhood active participate stimulate the social cohesion in that area. Participation in cultural activities leads to more self awareness, more social contacts, and more safety feelings. Young people which participate in cultural activities are less criminal. * Culture benefits the economy. A region with high cultural standard is more attractive for a high educated, creative population to settle, this influences the grow of employment. Cultural facilities, services and activities are bringing more economic benefit by employment in cultural institutes, attracting tourists and creative industry. VIA.ARS.NATURAVIA.ARS.NATURA thethe wayway toto artart andand naturenature VISION The program VIA.ARS.NATURA will be an overall and wide-range program of nationally and internationally significant artworks along old (historic) routes and paths in the countryside. lucien den arend - dordrecht - nl These art works will be grown or made from the ingredients/elements of, or specifically related to the landscape and geology of the area. The use of these different components, like forests, plants, peat, earth, rock(s) and water will visualize the characteristics of nature and authentic roads in South-East Finland. -
Katsaus 1996
Tilastokeskus katsaus 1996 . Tilastokeskus m ¡¡! S ta tis tik c e n tra le n " Statistics Finland Itä-Suomen katsaus Helsinki 1997 Tiedustelut: Esko Syrjäkari (08) 537 2046 Kansikuva: Leena Jäntti, Sirkku Hiltunen © 1996 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. ISSN 1239-7466 ISBN 951-727-263-4 Hakapaino Oy, Helsinki 1997 ALKUSANAT Itä-Suomen katsaus 1996 on yksi neljästä Tilastokeskuksen tekemästä aluekatsausjul- kaisusta. Muut vastaavalla tietosisällöllä ja esitystavalla toteutetut aluejulkaisut ovat Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset. Katsausjulkaisujen aluera jaukset noudattavat lähes täysin uuden läänijaon mukaisia rajoja. Lapin ja Oulun läänien tiedot on kuitenkin esitetty samassa julkaisussa, Pohjois-Suomen katsauksessa. Tässä Itä- Suomen katsauksessa esitetään tiedot tulevan Itä-Suomen läänin alueesta (Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat) poiketen myös kaikista nykyisen Mikkelin läänin kunnista. Niistä Heinola, Heinolan mlk, Sysmä ja Hartola eivät kuulu Etelä-Savon maakuntaan. Näiden kuntien tiedot ovat mukana myös Etelä-Suomen katsauksessa. Julkaisusarja on jatkoa ja laajennus aiemmin kuudesti Oulun läänikatsauksen ja kerran Pohjois-Suomen katsauksen nimellä tuotetulle vuosijulkaisulle. Se on usean vuoden ajan ollut Tilastokeskuksen ainoa tiettyyn Suomen aluekokonaisuuteen keskittyvä kokoomajul- kaisu. Se olikin vuonna 1995 Tilastokeskuksen myydyin julkaisu alueellaan. Itä-Suomen katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Itä-Suomesta, sen maakun -
ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Pieksämäen Seutu Ja RAJASU
PIEKSÄMÄEN JA RAJASU SEUDUN JÄTEVESIOSAAJAT Oikeaa tietoa maaseudun vesihuollosta 31.1.2019 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Pieksämäen seutu ja RAJASU SKVY OY Palvelut: Jätevesijärjestelmien suunnittelu sekä rakennuttaminen ja valvonta Suunnittelukokemus: Yli 30 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Rakentamiskokemus: Yli 20 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Erityisosaaminen: - Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelun FISE-pätevyys - Kokemusta maitohuoneen pesuvesien jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta matkailuyritysten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta elintarvikealan yritysten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta sisäkuivakäymälöiden suunnittelusta - Kokemusta kiinteistöjen yhteisten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Uuden vesihuoltolain edellyttämät varautumissuunnitelmat ja riskinarvioinnit Laitevalmistajayhteistyö: Laitevalmistajista riippumaton Toiminta-alue: Koko Etelä-Savo Yrityksen kotipaikka: Kuopio Yhteistiedot: Puh. 0400 616 274 / [email protected] / www.skvy.fi Saimaan Maarakennus OY Palvelut: Jätevesijärjestelmien suunnittelu, kaivotyö, asennus ja maa-ainesten toimitus sekä jätevesijärjestelmien huolto Suunnittelukokemus: Yli 10 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Rakentamiskokemus: Yli 30 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Erityisosaaminen: - Kokemusta matkailuyritysten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta sisäkuivakäymälöiden suunnittelusta - Kokemusta kiinteistöjen yhteisten jätevesijärjestelmien suunnittelusta Laitevalmistajayhteistyö: -
Miten Kansasta Tulee Vernakulaari?
Artikkelit https://doi.org/10.30666/elore.89069 Miten kansasta tulee vernakulaari? Kansanrunoudentutkimuksen, kirjallisuushistorian ja kansankirjoittajien tutkimuksen kansakuva 1820-luvulta 2010-luvulle Niina Hämäläinen, Kati Mikkola, Ilona Pikkanen ja Eija Stark ernakulaarin käsitettä on viime vuosina alettu käyttää enenevässä määrin ilmiöistä, joita aiemmin on kuvattu kansankielisiksi, kansanomaisiksi tai kansankulttuuriksi. Tämä heijasteleeV syvällisempää muutosta aiemmin kansaksi määriteltyjen tai siihen tiiviisti kytkey- tyvien monimuotoisten tutkimuskohteiden, mutta myös tiettyjen tutkimusalojen luonteen ymmärtämisessä. Mahdollisia syitä vernakulaarin käyttöön tutkimuskirjallisuudessa ja tutki- joiden analyyttisenä työkaluna voi etsiä kansaan liittyvistä poliittisista ja ideologisista kon- notaatioista. Erityisen merkittäviä kansan ja kansallisen sisältöjen historiallisia määrittäjiä ovat olleet humanistisiin aloihin kuuluneet tieteet ja erityisesti historiaa, kieltä ja kulttuuria tutkivat oppialat, joilla pitkälti vakiinnutettiin kansa- ja kansakunta-diskurssit. Tarkastelemme artikkelissamme kansan ja vernakulaarin käsitteiden käyttöä pitkällä aika- välillä seuraavien kysymysten avulla: 1) Millä tavoilla kansan olemusta ja sen toimijuutta on määritelty ja (usein) rajoitettu oppineiston käymissä kansanperinteeseen ja kirjallisuushis- toriaan kytkeytyvissä keskusteluissa1? Miten käsitettä kansa ja sen johdannaisia on käytetty ennen niin sanottua vernakulaarin käännettä? 2) Miten kansanomaisen rinnalle tai tilalle ilmestyy tietyissä -
Pirkko Forsman Svensson
Twenty Years of Old Literary Finnish – from Manual to Computer-Assisted Research1 Until fairly recently, research on old Finnish was either based on original texts, or on facsimiles, microfilms and similar sorts of copies in the so-called Old Fennica collection at the University Library of Helsinki. Since the early 1990s, KOTUS, i.e. the Research Institute for the Languages of Finland in Helsinki (http://www.kotus.fi/)2 has been transferring its materials to computer files, thereby making computer-assisted research possible. As of March 2003, the computerized corpora available for researchers other than the Institute's own staff comprise some 17 million Finnish words.3 The commands of the Institute’s Unix system can be used for processing data in the corpora, but several additional search programmes are also available for researchers; agrep is used for searching approximate character strings, kwic for creating KWIC indexes, and segrep for searching character strings in defined text structures. Today the Centre uses the Unix system exclusively, having recently discarded the Open VMS system that was previously used parallel to Unix. The Institute’s Finnish corpus is divided into four sub-groups; (1) Old Literary Finnish (1540—1810), approx. 2.8 million words. (2) 19th Century Finnish (1810—1900), approx. 4 million words.4 (3) Modern Finnish consists of dictionaries (a Dictionary of Modern Finnish from 1966, completed with a glossary of neologisms from the 50s, 60s and 70s, as well as a Basic Dictionary of Finnish in three parts, published in 1990, 1992 and 1994, respectively); a text bank of Finnish from the1990s, and a data base of some 100,000 word entries with an annual increase of approx.