Tilastokeskus
katsaus 1996 . . Tilastokeskus m ¡¡! S ta tis tik c e n tra le n " Statistics Finland
Itä-Suomen katsaus
Helsinki 1997 Tiedustelut:
Esko Syrjäkari
(08) 537 2046
Kansikuva: Leena Jäntti, Sirkku Hiltunen
© 1996 Tilastokeskus
Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus.
ISSN 1239-7466 ISBN 951-727-263-4
Hakapaino Oy, Helsinki 1997 ALKUSANAT
Itä-Suomen katsaus 1996 on yksi neljästä Tilastokeskuksen tekemästä aluekatsausjul- kaisusta. Muut vastaavalla tietosisällöllä ja esitystavalla toteutetut aluejulkaisut ovat Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset. Katsausjulkaisujen aluera jaukset noudattavat lähes täysin uuden läänijaon mukaisia rajoja. Lapin ja Oulun läänien tiedot on kuitenkin esitetty samassa julkaisussa, Pohjois-Suomen katsauksessa. Tässä Itä- Suomen katsauksessa esitetään tiedot tulevan Itä-Suomen läänin alueesta (Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat) poiketen myös kaikista nykyisen Mikkelin läänin kunnista. Niistä Heinola, Heinolan mlk, Sysmä ja Hartola eivät kuulu Etelä-Savon maakuntaan. Näiden kuntien tiedot ovat mukana myös Etelä-Suomen katsauksessa.
Julkaisusarja on jatkoa ja laajennus aiemmin kuudesti Oulun läänikatsauksen ja kerran Pohjois-Suomen katsauksen nimellä tuotetulle vuosijulkaisulle. Se on usean vuoden ajan ollut Tilastokeskuksen ainoa tiettyyn Suomen aluekokonaisuuteen keskittyvä kokoomajul- kaisu. Se olikin vuonna 1995 Tilastokeskuksen myydyin julkaisu alueellaan.
Itä-Suomen katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Itä-Suomesta, sen maakun nista, seutukunnista sekä kunnista ja niiden keskinäisistä eroavaisuuksista. Tiedot esite tään visuaalisesti joko kuntapohjaisina teemakarttoina tai diagrammeina. Tietolähteinä on käytetty runsaasti muitakin kuin Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja.
Katsaus sisältää yhteensä noin 180 kuvaa, diagrammia ja teemakarttaa. Katsauksen kuvat tuotetaan myös värillisinä kalvoina. Koska tietosisältöä päivitetään jatkuvasti, on kalvoko- koelma aina ajantasainen. Kalvoja voi tilata Tilastokeskuksen aluepalvelutoimistoista. Myös kuvien pohjana olevat tilastoaineistot ovat erikseen tilattavissa. Tuleva Itä-Suomen katsaus 1997 julkaisu noudattaa täsmällisesti uuden Itä-Suomen läänin aluerajoja. Se il mestyy marras-joulukuussa 1997.
Itä-Suomen katsaus 1996 on tehty Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelussa. Sen toteutuk sesta ovat vastanneet suunnittelijat Leena Jäntti ja Sirkku Hiltunen.
Oulussa, joulukuussa 1996
Esko Syrjäkari aluepäällikkö
SISÄLLYSLUETTELO SIVU
ITÄ-SUOMI...... 7
VÄESTÖ...... 14
ELINKEINOELÄMÄ...... 34 Yritykset j a toimipaikat...... 34 Työpaikkarakenne...... 38 Alkutuotanto...... 43 Jalostus...... 46 Palvelut...... 52 Konkurssit...... 52 Matkailu...... 55 Tulonsaajien tulot ja kotitalouksien velat...... 59 Bruttokansantuote...... 62
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS...... 64
KOULUTUS...... 77
TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT...... 82
RAKENTAMINEN JA ASUMINEN...... 87
LIIKENNE...... 92
ENERGIA...... 95
YMPÄRISTÖN TILA...... 99
KUNNALLISTALOUS...... 103 Veroäyrit...... 103 Kuntien nettomenot...... 107 Kunnallistalouden tunnuslukuja...... 107
ALUEPOLITIIKKA...... 120
VAALIT...... 123
KANSAINVÄLINEN VERTAILU...... 128
KÄYTETYT KÄSITTEET JA LYHENTEET...... 134
KUVALUETTELO 136 7 ITÄ-SUOMI
Tässä julkaisussa Itä-Suomella tarkoitetaan aluetta, joka käsittää kokonaisuudessaan Pohjois- Kaijalan, Kuopion ja Mikkelin läänit. Alueelle sijoittuu kolme maakuntaa, 17 seutukuntaa ja 72 kuntaa. Kunnista Heinola, Heinolan maalaiskunta, Sysmä ja Hartola kuuluvat Mikkelin lääniin mutta eivät Etelä-Savon maakuntaan kuten muut Mikkelin läänin kunnat. Muita maakuntia alueella ovat Pohjois-Kaijalan maakunta, jonka rajat ovat samat kuin Pohjois-Karjalan läänin ja Pohjois-Savon maakunta, jonka rajat noudattelevat Kuopion läänin rajoja. Kuntia on alueella 72, joista kaupunkeja on 14.
Euroopan Unionon hierarkisessa NUTS (Nomenclature of Territorial Units for Statistics)- alueluokitusjärjestelmässä Suomi on jaettu ylimmällä tasolla Manner-Suomeen ja Ahvenanmaa han (NUTS 1), kuuteen suuralueeseen (NUTS 2) ja 19 maakuntaan (NUTS 3). Euroopan unionin alueella on NUTS 2 alueita yhteensä 206 ja NUTS 3 alueita 1146. Lisäksi on olemassa seutu- kuntataso (NUTS 4) ja kuntataso (NUTS 5). Suuraluejako on laadittu Tilastokeskuksen ja sisä asiainministeriön yhteistyönä. NUTS 2 tasolla tässä julkaisussa tarkastellut kunnat sijoittuvat Itä- Suomeen, poikkeuksena edellä mainitut Heinola, Heinolan maalaiskunta, Sysmä ja Hartola, joi den katsotaan kuuluvan Etelä-Suomeen. NUTS -tasojen mukaan laaditaan EU:n yhteiset alue- tilastot.
Maakunnat
Valtioneuvosto vahvisti maakuntajaonvuonna 1992. Maakuntajaosta on tullut yksi tilastojen perusaluejako.
Etelä-Savon maakuntaankuuluu 25 kuntaa, joista väestöltään suurimmat ovat Mikkeli ja Savonlinna. Yhteensä maakunnassa asui vuoden 1995lopussa 174 159asukasta. Maakunnan pinta-ala on 14 435km2 ja väestöntiheys 12asukasta/km2. Taajama-aste (65 %) on Ahvenan maan jälkeen Suomen alhaisin.
Pohjois-Savon maakuntaankuuluu 24 kuntaa, joista 5 on kaupunkia. Tarkastelualueen suurin kaupunki, Kuopio on maakunnan keskus. Taajama-aste ja väestöntiheys ovat Pohjois-Savossa tarkasteltavien maakuntien korkeimmat. Pinta-alaa maakunnalla on 16 509 km2ja väestömäärä oli vuoden 1995 lopussa 258 315.
Pohjois-Karjalan maakunnanväestömäärä oli vuoden 1995 lopussa 177 271 ja pinta-ala 17 782 km2. Väestötiheydeksi muodostuu täten tarkasteltavien maakuntien alhaisin, 10 asukasta neliökilometrillä. Suomen maakunnista tätä alhaisempi väestöntiheys on vain Kainuussa ja Lapissa. Maakuntaan kuuluu 19 kuntaa, joista 5 on kaupunkia. Väestömäärällä mitattuna Joensuun kaupunki on suurin ja Värtsilän kunta vastaavasti pienin. 8
Kuva 1. Itä-Suomen läänit ja maakunnat 1996.
Kunnat
Vuonna 1996 Suomessa oli 455 kuntaa. Pohjois-Savon maakunnassa kuntia on 24 kpl, Pohjois- Kaijalassa 19. Etelä-Savon maakunnassa kuntien lukumäärä on 25. Lisäksi tämän katsauksen tarkastelualueeseen kuuluu neljä kuntaa Päijät-Hämeen maakunnasta. Kaupunkikuntia alueella on 14 ja muita kuntia 58. Taajamaväestön osuuteen ja suurimman taajaman väkilukuun perustuvan Tilastokeskuksen kuntaluokituksen mukaan kaupunkimaisia kuntia on tarkastelualueella 8 kap paletta, taajaan asuttuja 6, ja loput 58 ovat maaseutumaisia. Kaupunkimaisia kuntia ovat Heinola, Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Iisalmi, Kuopio, Varkaus ja Joensuu. Taajaan asuttuja ovat Sii linjärvi, Suonenjoki, Lieksa, Nurmes, Outokumpu ja Mäntyharju. Kaupungeista Kiuruvesi ja Ki tee luokitellaan kuuluvaksi maaseutumaisiin kuntiin.
Vuoden 1995 väestölaskennan mukaan Värtsilässä ei ole taajamia lainkaan. Taajamaksi määri tellään vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole yli 200 metriä. Värtsilän taajama-aste on siten 0 %. Korkein taajama-aste Itä-Suomen alueella on Heinolassa, lähes 99 %.
Itä-Suomen pinta-alaltaan suurin kunta on Lieksa ja pienin Pieksämäki. Väestömäärällä mitattu na suurin kunta on Kuopio ja pienin vastaavasti Värtsilä. 9
Kuva 2. Itä-Suomen kunnat 1996. Taulukko 1. Perustietoja Itä-Suomen kunnista.
Maapinta- Väkiluku Taajama- Työpaikat % 1995* Työttömyys ala, km2 31.12.1995 aste % 1995 Alkut.- Jal. - Palv. aste % 1995
POHJOIS-SA VO: 16509 258 3 15 70 13-22-61 22 Iisalmi 763 24042 72 10-25-62 22 Juankoski 467 6290 55 23 - 31 - 42 19 Kaavi 676 4085 43 21 - 23 - 51 24 Karttula 468 3493 49 26-15-53 21 Keitele 482 3201 47 24 - 36 - 37 17 Kiuruvesi 1331 11179 47 35-13-48 20 Kuopio 779 84733 89 3-19-76 22 Lapinlahti 614 8051 55 25 - 29 - 42 25 Leppävirta 1139 11592 60 21 - 32 - 43 22 Maaninka 468 4074 29 45-9-40 23 Nilsiä 709 7326 49 31 -11-53 21 Pielavesi 1150 6508 38 36-11 -48 25 Rautalampi 549 4226 46 33-12-49 22 Rautavaara 1155 2779 43 31 -10-54 29 Siilinjärvi 403 19304 79 8-26-63 19 Sonkajärvi 1473 5671 41 35-12-47 22 Suonenjoki 720 8560 69 16-24-57 22 Tervo 347 2129 28 41-11-43 16 Tuusniemi 545 3450 41 34-17-45 23 Varkaus 87 24160 96 1-43-54 25 Varpaisjärvi 484 3460 36 39-16-40 21 Vehmersalmi 348 2283 30 42-15-39 16 Vesanto 423 3082 30 37-15-43 21 Vieremä 930 4637 35 41 -19-34 20
Maapinta- Väkiluku Taajama- Työpaikat % 1995* Työttömyys ala, km2 31.12.1995 aste % 1995 Alkut.- Jal. - Palv. aste % 1995
POHJOIS-KARJALA: 17782 177271 6 5 13-23-59 24 Eno 939 7545 61 16-36-45 29 Ilomantsi 2771 7832 47 18-19-59 25 Joensuu 82 50431 96 1-23-72 25 Juuka 1504 7065 45 25 - 29 - 42 25 Kesälahti 387 3071 43 27 - 31 - 40 23 Kiihtelysvaara 487 2773 44 21 - 36 - 38 21 Kitee 861 11058 56 19-30-48 21 Kontiolahti 782 10831 62 10-22-65 20 Lieksa 3425 16752 66 15-26-55 27 Liperi 740 11708 49 26-13-56 17 Nurmes 1606 10718 62 18-17-59 28 Outokumpu 445 8887 70 9-35-51 26 Polvijärvi 801 5730 32 39-10-46 24 Pyhäselkä 280 7146 51 16-19-59 20 Rääkkylä 430 3364 28 40-12-42 24 Tohmajärvi 701 5624 40 30-11-54 24 Tuupovaara 605 2612 29 19-30-46 23 Valtimo 801 3370 41 38-8-49 29 Värtsilä 136 754 0 23-4-71 27 11
Maapinta- Väkiluku Taajama- Työpaikat % 1995* Työttömyys- ala, km2 31.12.1995 aste % 1995 Alkut.- Jal. - Palv. aste % 1995
ETELÄ-SAVO 14436 174159 65 16-22- 58 23 Anttola 257 1918 52 28-12-55 20 Enonkoski 323 2093 38 39-13-41 24 Haukivuori 397 2694 39 39-14-43 21 Heinävesi 1047 5065 40 25 - 23 - 49 20 Hirvensalmi 472 2757 35 35 - 24 - 36 21 Joroinen 577 6223 52 31 - 21 - 44 20 Juva 1169 8172 44 33-17-46 18 Jäppilä 331 1727 22 51 -10-36 22 Kangaslampi 299 1770 23 34-18-43 24 Kangasniemi 1070 7081 48 29 - 21 - 46 24 Kerimäki 594 6504 55 25-17-51 20 Mikkeli 89 32812 93 2-23-72 24 Mikkelin mlk 973 11972 45 23-19-52 19 Mäntyharju 983 7498 61 20 - 31 - 46 22 Pertunmaa 377 2305 37 43-12-42 20 Pieksämäen mlk 945 6727 48 27 - 23 - 45 20 Pieksämäki 36 13483 96 1-24-71 24 Punkaharju 498 4556 44 18-28-52 20 Puumala 805 3251 49 36-10-49 21 Rantasalmi 563 4908 38 36 - 20 - 40 22 Ristiina 574 5235 52 21 - 37 - 40 22 Savonlinna 822 28867 85 7-24-66 26 Savon ranta 386 1499 44 35-14-48 30 Sulkava 589 3758 42 30-19-46 22 Virtasalmi 263 1284 22 44-15-37 25
Hartola 544 4129 49 30 - 24 - 43 16 Heinola 49 15929 99 1-41-56 22 Heinolan mlk 632 6087 62 13-45-39 21 Sysmä 666 5326 52 37-16-43 17
Mikkelin lääni: 16326 2 05630 6 7 15-24-56 22
* ennakkotieto 12
Kuntien taajamoituminen 1995
Lääniraja
Taajama-aste % 0,0 2 1 .5 -3 6 .5 M l 36.6 - 43.7 H 43.8 - 50.0 50.1 -6 2 .0 62.1 -9 8 .6
LähdeiTK/Kuntafakta
Kuva 4. Kuntien taajamoituminen 1995. 13 Seutukunnat
Sisäasiainministeriön rajaukseen perustuvia seutukuntia on Suomessa yhteensä 88 kpl, joista 17 sijaitsee tämän katsauksen tarkastelualueella. Maapinta-alaltaan suurin on Ylä-Savon seutukunta ja pienin Heinolan seutukunta. Väestömäärä on suurin Kuopion seutukunnan alueella, missä myös väestöntiheys on korkein. Vähiten asukkaita on Sysmän seutukunnassa. Väestöntiheys on alhai sin Ilomantsin seutukunnassa.
Kuntien lukumäärä seutukunnissa vaihtelee kahdesta yhdeksään. Ylä-Savon seutukuntaan kuuluu yhdeksän ja Mikkelin seutukuntaan kahdeksan kuntaa. Kahden kunnan seutukuntia alueella on viisi.
Lisätietoja Suomen seutukunnista ja niiden välisistä eroista löytyy Tilastokeskuksen vuosittain ilmestyvästä ja vastaavalla tavalla toteutetusta Seutukuntakatsaus -julkaisusta.
Kuva 5. Seutukunnat Itä-Suomessa 1996. 14 VÄESTÖ
Itä-Suomi kattaa 12.2 % koko Suomen maapinta-alasta. Alueen asukasluku oli vuoden 1995 lo pussa suhteessa hieman suurempi, 12.5 % koko Suomen väestömäärästä eli 641 216 henkeä. Vuodesta 1994 Itä-Suomen väkiluku väheni runsaalla kahdellatuhannella. Pohjois-Kaijalan maa kunnan väkiluku oli vuoden 1995 lopussa 177 271, Pohjois-Savon 258 315 ja Etelä-Savon 174 159. Mikkelin läänissä asukkaita oli 205 630. Itä-Suomen suurin kunta asukasluvulla mitattuna on Kuopio (84733 asukasta) ja pienin Värtsilä (754 asukasta).
Väestönmuutokset
Vuodesta 1985 lähtien maakuntien väestönkehitys on ollut tappiollista Etelä-Savossa ja Pohjois- Kaijalassa. Pohjois-Savossa väestö lisääntyi tällä aikavälillä 0.9 %.
Kunnista suurimman väkiluvun menetyksen tuona aikana koki Värtsilä, jossa väki väheni lähes 20 %. Väestö kasvoi eniten Pyhäselän kunnassa, 25 %. Väestönlisäys oli siellä myös vuonna 1995 suurin. Vuoden 1995 aikana suhteellisesti eniten väestöä menetti Virtasalmen kunta, lähes kolme prosenttia.
Ikä- ja sukupuolirakenne
Nuorten aikuisten ja alle 5-vuotiaiden osuudet ovat Itä-Suomen maakunnissa pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Kaijalassa keski-ikäisten miesten osuus on keskimääräistä suurempi.
Lapsia asuu suhteellisesti eniten Pohjois-Kaijalassa. Kunnista 0-14 -vuotiaiden osuus on suurin Pyhäselän kunnassa, missä myös väestön keski-ikä on alhaisin. Yleensä kunnat, joissa lasten osuus on suuri ja yli 64 -vuotiaiden osuus pieni, sijaitsevat suurten keskusten ympäristössä. Yli 64 -vuotiaita on suhteellisesti eniten Etelä-Savossa. Kunnista yli 64 -vuotiaiden osuus on suurin Hirvensalmella ja pienin Siilinjärvellä. Hirvensalmella on myös väestön keski-ikä korkein. Työ ikäisen väestön osuus on yleensä suuri kaupungeissa.
Suurin osa Itä-Suomen kunnista on sukupuolirakenteeltaan miesvaltaisia. Suhteellisesti vähiten naisia on Rautavaaralla. Siellä tuhatta miestä kohti oli 905 naista vuonna 1995. Naisvoittoisin kunta taas on Mikkeli, jossa 1000 miestä kohti oli 1148 naista.
Väestöennuste
Tässä katsauksessa tulevaa väestönkehitystä kuvataan Tilastokeskuksen laskeman trendiennus teen avulla. Siinä väestönkehitystä pyritään ennustamaan käyttämällä hyväksi viime vuosina to teutunutta kehitystä. Ennustemallissa on otettu huomioon sekä syntyvyyden ja kuolevuuden että muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen. Viimeisin ennuste ulottuu vuoteen 2030 saakka. Sen mukaisesti Pohjois-Savossa väestö lisääntyy jonkin verran vuodesta 1996 vuoteen 2000, jon ka jälkeen se alkaa vähentyä. Muissa Itä-Suomen maakunnissa väestö vähenee koko ennuste- kauden.
Kunnista Kuopio, Joensuu ja Mikkeli ovat väestöltään kasvavaa aluetta. Vuoteen 2005 mennessä suhteellisesti suurin lisäys tulee olemaan ennusteen mukaan Heinolan maalaiskunnassa, joka tosin yhdistyy Heinolan kaupungin kanssa vuoden 1997 alussa. Vastaavasti Rääkkylässä väki vähenee ennusteen mukaan voimakkaimmin. 15
Väkiluku kunnittain 31.12.1995
POHJOIS-SAVO: KUOPIO VARKAUS IISALMI SIILINJÄRVI LEPPÄVIRTA KIURUVESI SUONENJOKI LAPINLAHTI NILSIÄ PIELAVESI JUANKOSKI SONKAJÄRVI . VIEREMÄ RAUTALAMPI KAAVI MAANINKA KARTTULA VARPAISJÄRVI TUUSNIEMI KEITELE VESANTO RAUTAVAARA VEHMERSALMI TERVO
POHJOIS-KARJALA: JOENSUU LIEKSA LIPERI KITEE KONTIOLAHTI NURMES OUTOKUMPU ILOMANTSI ENO PYHÄSELKÄ JUUKA POLVIJÄRVI TOHMAJÄRVI VALTIMO RÄÄKKYLÄ KESÄLAHTI KIIHTELYSVAARA TUUPOVAARA VÄRTSILÄ
ETELÄSAVO: MIKKELI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI MIKKELIN MLK JUVA MÄNTYHARJU KANGASNIEMI PIEKSÄMÄEN MLK KERIMÄKI JOROINEN RISTIINA HEINÄVESI RANTASALMI PUNKAHARJU SULKAVA PUUMALA HIRVENSALMI HAUKIVUORI PERTUNMAA ENONKOSKI ANTTOLA KANGASLAMPI JÄPPILÄ SAVONRANTA VIRTASALMI
HEINOLA HEINOLAN MLK SYSMÄ HARTOLA
0 20000 40000 60000 80000
Väkiluku
Lähde: TK/Väestö 1996:4
Kuva 6. Väkiluku kunnittain 31.12.1995. 16
Väkiluvun muutokset alueittain 1980 - 1995 3
Pohjois-Karjala Pohjois-Savo E telä-S avo Mikkelin lääni Muutos % 80-95 ES3 0,35 2,48 -1,31 -1,45 Muutos % 85-95 ® -0,17 0,89 -1,66 -1,65 Muutos % 90-95 ■ 0,25 0,6 -1,1 -1,25 Väkiluku 31.12.1980 176650 252065 176467 208645 Väkiluku 31.12.1985 177567 256036 177102 209082 Väkiluku 31.12.1990 176836 256781 176089 208223 Väkiluku 31.12.1995 177271 258315 174159 205630
Lähde:TKA/äestötilastot
Kuva 7. Väkiluvun muutokset alueittain 1980 - 1995.
Väkiluvun muutos kunnittain 1985 - 1995 (%)
Lääniraja
Muutos (%) -19.8- -9.4 -9.3- -7.1 MMM -7.0- -4.4 -4 .3 - 0.0 0.1 -2 4 .9
Lähde :TK/Väestötilastot
Kuva 8. Väkiluvun muutos kunnittain 1985 - 1995. 17
Väkiluvun muutos kunnittain 1994 - 1995
Koko maa=0.35
POHJOIS-SAVO: KUOPIO SIILINJÄRVI MAANINKA LAPINLAHTI PIELAVESI VARKAUS IISALMI VARPAISJÄRVI LEPPÄVIRTA KARTTULA NILSIÄ RAUTALAMPI KIURUVESI TERVO SUONENJOKI KAAVI KEITELE JUANKOSKI TUUSNIEMI RAUTAVAARA VEHMERSALMI VIEREMÄ VESANTO SONKAJÄRVI
POHJOIS-KARJALA: PYHÄSELKÄ JOENSUU KONTIOLAHTI LIPERI KIIHTELYSVAARA NURMES ILOMANTSI KITEE OUTOKUMPU LIEKSA JUUKA ENO TUUPOVAARA TOHMAJÄRVI POLVIJÄRVI RÄÄKKYLÄ KESÄLAHTI VÄRTSILÄ VALTIMO
ETEL&SAVO: MIKKELI SAVONLINNA KANGASLAMPI MIKKELIN MLK. PUNKAHARJU RISTIINA MÄNTYHARJU KERIMÄKI KANGASNIEMI SULKAVA HAUKIVUORI HEINÄVESI ANTTOLA JUVA RANTASALMI JOROINEN PIEKSÄMÄKI PIEKSÄMÄEN MLK. HIRVENSALMI PUUMALA PERTUNMAA SAVONRANTA ENONKOSKI JÄPPILÄ VIRTASALMI
HEINOLA HARTOLA HEINOLAN MLK. SYSMÄ -4-3-2-10 1 2
Muutos % väestöstä Lähde: TKVäestö 1996:4
Kuva 9. Väkiluvun muutos kunnittain 1994 - 1995. 18
Etelä-Savon ikä- ja sukupuolirakenne 31.12.1995
Väestön kokonaismäärä: 174 159
5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% E3 Miehet ES Naiset Lähde: TK/Väestö 1996:9______
Kuva 10. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Etelä-Savossa 1995.
Kuva 11. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Pohjois-Karjalassa 1995. 19
Pohjois-Savon ikä- ja sukupuolirakenne 31.12.1995
Väestön kokonaismäärä: 258 315 Ikäluokka 85- 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4
5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% E3Miehet ^Naiset Lähde: TK/Väestö 1996:9
Kuva 12. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Pohjois-Savossa 1995.
Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Uudenmaan läänissä ja koko maassa 31.12.1995 Uudenmaan lääni Koko maa
Väestön kokonaismäärä: 1 326 589 Väestön kokonaismäärä: 5 116 826 Ikäluokka Ikäluokka 85- £ i 85- 80-84 80-84 75-79 , • . L,’" j * | 75-79 70-74 I ^ : ’■ W : 70-74 * L_™|ä«äääSääiääiäiääSä| 65-69 B i ...... 1 * i 65-69 A i | m m m m ♦ 60-64 i.:::::...... 7 60-64 l K&ftäÄd&ÄÖiSS&ifif^ 55-59 f ~ ~ ~ ; 55-59 l ...... pssss«sSssssisäs! 50-54 50-54 r::::::::::::::::::::::...... 45-49 i...... 45-49 40-44 t . . : ' 40-44 35-39 r z r “ ...... _ _ 35-39 30-34 t 30-34 25-29 1 ' ...... 25-29 t : : 20-24 r ^ 20-24 1 ...... 'litiitiiittitetä 15-19 i....:!::.::::::::..:...... i 15-19 i..::..::::::::::::::..::..... 1 10-14 i: : ::."::' : ' a a r a 10-14 f:::::::::::::::::::...... 5-9 1 &Ha 5-9 0-4 t...... — raSESfflSESSSSSSSSra 0-4 1 ------1------1------1------1------1— i i------1— ....H 5% 4% 3% 2% t% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 5% 4% 3% 2% 1% 2% 3% 4% 5% E3 Miehet H Naiset ES Miehet ® Naiset
Lähde: TK/Väestö 1996:9
Kuva 13. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Uudenmaan läänissä ja koko maassa 1995. 20
Alle 15 -vuotiaat kunnittain 1995 (% väestöstä)
I | Lääniraja
Alle 15 -vuotiaat % 13. 9 - 16.9 17. 0 - 17.7 ■ 17. 8 - 18.7 18. 8 - 19.4 19. 5 - 25.5
Lähde:TKA/äestötilastot
Kuva 14. Alle 15 -vuotiaat kunnittain 1995.
15-64 -vuotiaat kunnittain 1995 (% väestöstä)
Lääniraja
15-64 vuotiaat % | 58.3-61.2 | 61.3-62.4 ¡¡U 62.5-63.7 M M 63.8-65.2 6 5 .3-6 9.1
Lähde:TK/Väestötilastot
Kuva 15. 15-64 -vuotiaat kunnittain 1995. 21
Yli 64 -vuotiaat kunnittain 1995 (% väestöstä)
Lääniraja
Yli 64 -vuotiaat % 8 .5 -1 5 .5 15 .6- 18.3 18.4-19.5 1 9 .6 - 21.6 2 1 .7 - 24.2
Lähde:TKA/äestötilastot
Kuva 16. Yli 64 -vuotiaat kunnittain 1995.
Väestön keski-ikä kunnittain 1995
Lääniraja
Keski-ikä 34.2 - 39.2 39 .3-4 0.7 40.8- 41.5 4 1 .6 -4 2 .7 4 2 .8 - 45.5
Lähde:TK/Väestötilastot
Kuva 17. Väestön keski-ikä kunnittain 1995. 22
Alle 15-ja yli 64-vuotiaat kunnittain 31.12.1995
POHJOIS-SAVO: SIILINJÄRVI KARTTULA LAPINLAHTI LEPPÄVIRTA KIURUVESI VIEREMÄ IISALMI KEITELE MAANINKA KUOPIO RAUTAVAARA VARPAISJÄRVI TERVO SONKAJÄRVI NILSIÄ VARKAUS VEHMERSALMI PIELAVESI KAAVI JUANKOSKI SUONENJOKI TUUSNIEMI RAUTALAMPI VESANTO
POHJOIS-KARJALA: PYHÄSELKÄ KIIHTELYSVAARA KONTIOLAHTI LIPERI TOHMAJÄRVI VALTIMO KESÄLAHTI VÄRTSILÄ POLVIJÄRVI OUTOKUMPU NURMES KITEE JOENSUU ENO ILOMANTSI JUUKA LIEKSA TUUPOVAARA RÄÄKKYLÄ
ETELÄSAVO: PIEKSÄMÄEN MLK. MIKKELIN MLK. KERIMÄKI JOROINEN KANGASLAMPI ENONKOSKI ANTTOLA JÄPPILÄ KANGASNIEMI SAVONLINNA SAVONRANTA MIKKELI RISTIINA PUUMALA PUNKAHARJU RANTASALMI PIEKSÄMÄKI JUVA HEINÄVESI HAUKIVUORI MÄNTYHARJU SULKAVA PERTUNMAA HIERVENSALMI VIRTASALMI
HEINOLAN MLK. HARTOLA HEINOLA SYSMÄ MIKKELIN LÄÄNI:
o 5 10 15 20 25 30
% koko väestöstä
Esalle 15 -vuotiaat * yli 64 -vuotiaat
Lähde:TK/Väestötilastot
Kuva 18. Alle 15-ja yli 64- vuotiaat kunnittain 1995. 23
Sukupuolirakenne kunnittain 1995
I | Lääniraja
Naista/1000 miestä 905 - 960 961 - 985 986- 1000 1001 - 1025 1026- 1148
Lähde:TK/Väestö 1996:4
Kuva 19. Sukupuolirakenne kunnittain 1995.
Väestöennuste maakunnittain 1996 - 2030
Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo 1996ia 258990 178144 174373 259135 178124 173251 2010 EH 258041 176593 170682 20301 247697 168164 161486
Lähde: TK/Väestö 1995:9
Kuva 20. Väestöennuste maakunnittain 1996 - 2030. 24
Väestöennuste kunnittain vuodesta 1995 vuoteen 2005 Koko maa= 1.8
POHJOIS-SA VO: KARTTULA KUOPIO VEHMERSALMI TUUSNIEMI SIILINJÄRVI LAPINLAHTI LEPPÄVIRTA MAANINKA SUONENJOKI VARKAUS JUANKOSKI IISALMI VIEREMÄ KAAVI TERVO VESANTO VARPAISJÄRVI KIURUVESI KEITELE PIELAVESI NILSIÄ RAUTALAMPI RAUTAVAARA SONKAJÄRVI
POHJOIS-KARJALA: PYHÄSELKÄ KONTIOLAHTI JOENSUU KIIHTELYSVAAR LIPERI ENO KITEE NURMES JUUKA ILOMANTSI POLVIJÄRVI KESÄLAHTI TOHMAJÄRVI LIEKSA TUUPOVAARA VALTIMO OUTOKUMPU VÄRTSILÄ RÄÄKKYLÄ
ETELÄSAVO: MIKKELIN MLK HAUKIVUORI MIKKELI KERIMÄKI HIRVENSALMI JÄPPILÄ ANTTOLA KANGASLAMPI RISTIINA SAVONLINNA PIEKSÄMÄEN ML PUNKAHARJU KANGASNIEMI PERTUNMAA MÄNTYHARJU JOROINEN ENONKOSKI PUUMALA SAVONRANTA PIEKSÄMÄKI JUVA VIRTASALMI RANTASALMI HEINÄVESI SULKAVA
HEINOLAN MLK SYSMÄ HEINOLA HARTOLA MIKKELIN LÄÄNI:
-20 -15 -10 -5 0 5 10 15
Muutos % väestöstä Lähde: TK/SuomiCD
Kuva 21. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2005. 25
Väestöennuste kunnittain vuoteen 2005
| | Lääniraja
Muutos v:sta 1995 15.8--6.0 -5.9 - -3.4 -3.3--0.1 0.0- 2.0 2.1 -14.2
LähdeiTK/Väestötilastot
Kuva 22. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2005.
Syntyvyys ja kuolleisuus
Itä-Suomessa syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys on ollut suurin Kuopion lää nissä. Vuonna 1995 se oli Kuopion läänissä 0.8 promillea ja Pohjois-Karjalan läänissä 0.7 promil lea. Mikkelin läänissä luonnollinen väestönlisäys on ollut negatiivinen koko tarkastelujakson ajan (1985 - 1995). Vuonna 1995 se oli -1.3 promillea.
Vuonna 1995 Itä-Suomen alhaisin syntyvyys oli Tervossa sekä syntyneiden määrällä suhteessa asukaslukuun että yleisellä hedelmällisyysluvulla mitattuna. Yleinen hedelmällisyysluku ilmoittaa elävänä syntyneiden lasten lukumäärän suhteutettuna 15-44 -vuotiaiden naisten määrään. Vuonna 1995 se oli korkein Kiihtelysvaarassa. Syntyneiden määrä suhteessa kunnan väkilukuun oli vas taavasti korkein Pyhäselällä.
Kuolleiden osuus tuhatta asukasta kohti oli vuonna 1995 suurin Virtasalmella ja pienin Kangas- lammella. 26
Syntyneiden enemmyys lääneittäin 1985 -1995
Promillea keskiväkiluvusta
-»-Mikkelin lääni -»-Pohjois-Karjalan lääni ^Kuopion lääni
Lähde:TKA/äestötilastot
Kuva 23. Syntyneiden enemmyys lääneittäin 1985 - 1995.
Syntyvyys kunnittain 1995
Lääniraja
Syntyneiden lkm/1000 as 4 .6 -8 .0 8.1 -9.1 9 .2 -9 .8 9 .9 -1 1 .0 11.1 - 16.7
Lähde :TK/Väestötilastot
Kuva 24. Syntyvyys kunnittain 1995. 27
Syntyvyys ja kuolleisuus kunnittain 1995
POHJOIS-SAVO KUOPIO SIILINJÄRVI IISALMI KAAVI LAPINLAHTI VARKAUS KEITELE KIURUVESI KARTTULA RAUTALAMPI VARPAISJÄRVI LEPPÄVIRTA SUONENJOKI SONKAJÄRVI TUUSNIEMI VIEREMÄ PIELAVESI MAANINKA VESANTO VEHMERSALMI NILSIÄ JUANKOSKI RAUTAVAARA TERVO
POHJOIS-KARJALA: PYHÄSELKÄ KIIHTELYSVAAR KONTIOLAHTI JOENSUU NURMES LIPERI JUUKA LIEKSA KITEE RÄÄKKYLÄ VÄRTSILÄ TUUPOVAARA ILOMANTSI TOHMAJÄRVI POLVIJÄRVI OUTOKUMPU ENO VALTIMO KESÄLAHTI
ETELÄSAVO: MIKKELI MIKKELIN MLK KERIMÄKI RISTIINA SAVONLINNA PERTUNMAA JOROINEN PIEKSÄMÄEN ML JUVA iAp pii A KANGASNIEMI HAUKIVUORI PIEKSÄMÄKI KANGASLAMPI ENONKOSKI HEINÄVESI RANTASALMI SULKAVA HIRVENSALMI ANTTOLA MÄNTYHARJU PUNKAHARJU PUUMALA VIRTASALMI SAVONRANTA
HEINOLAN MLK HEINOLA HARTOLA SYSMÄ MIKKELIN LÄÄNI:
0 5 10 15 20 25
Promillea väestöstä M Syntyvyys •Kuolleisuus
Lähde:TK/Väestötilastot
Kuva 25. Syntyvyys ja kuolleisuus kunnittain 1995. 28
Kuolleisuus kunnittain 1995
| | Lääniraja
Kuolleiden lkm/1000 2.8 - 9.6 9 .7 -1 1 .6 1 1 .7 - 13.6 13.7- 14.8 1 4 .9 -2 4 .9
Lähde:TK/Väestötilastot
Kuva 26. Kuolleisuus kunnittain 1995.
Muuttotase ja ulkomaalaisväestö
Maassamuuton muuttotase on ollut Itä-Suomen lääneissä negatiivinen koko 1990-luvun. Suurim man muuttotappion koki vuonna 1995 Pohjois-Kaijalan lääni, lähes 5 promillea keskiväkiluvusta.
Läänien välisessä muutossa korostuu Uudenmaan läänin vaikutus. Itä-Suomen muuttoliike suun tautuu voimakkaimmin juuri sinne, mutta toisaalta sieltä myös muutetaan eniten Itä-Suomeen. Itä-Suomen lähtömuutto on kuitenkin tulomuuttoa voimakkaampaa. Alueen lääneistä netto muutto Uudenmaan läänin suhteen oli negatiivisin vuonna 1995 Kuopion läänissä. Kuopion läänin nettomuutto oli positiivinen Mikkelin, Oulun, Pohjois-Kaijalan ja Vaasan läänien suhteen. Vas taavasti Mikkelin läänin tase oli positiivinen Vaasan, Pohjois-Karjalan ja Lapin läänien suhteen. Sen sijaan Pohjois-Karjalan muuttotase oli positiivinen vain Oulun läänin ja Ahvenanmaan suh teen.
Vuonna 1995 vain kymmenessä Itä-Suomen kunnassa muuttotase oli positiivinen. Kuopio ja Joensuu ympäristöineen sekä Mikkeli ja Savonlinna olivat muuttovoittoisia. Suurimman suhteelli sen muuttotappion koki Jäppilän kunta.
Vuoden 1995 lopussa Itä-Suomessa asui 4 592 ulkomaalaista. Maakunnista Pohjois-Savossa heitä oli suhteellisesti vähiten. Suurimman yksittäisen kansallisuuden muodostavat Itä-Suomessa venäläiset. Suhteellisesti eniten heitä on Pohjois-Kaijalassa. Bosnia-Herzegovinan alueelta muut taneita on Itä-Suomen alueella enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kunnista ulkomaalaisten osuus oli suurin Haukivuorella, Ristiinassa ja Värtsilässä vuonna 1995. Virtasalmella ei asunut vuoden 1995 lopussa ulkomaalaisia lainkaan. 29
Maassamuuton nettomuutto lääneittäin 1985 - 1995
Promillea keskiväkiluvusta
-»"Mikkelin lääni ~*~Pohjois-Karjalan lääni ^K u o p io n lääni|
Lähde:TKA/äestötilastot
Kuva 27. Maassamuuton nettomuutto lääneittäin 1985 - 1995.
Muuttotase kunnittain 1995
I I Lääniraja
Osuus promillea väestöstä m -22.0--11.1 | j -11.0--8.6 ■ -8-5- -5.1
5 0.1 - 5.2
Lähde:TKA/äestötilastot
Kuva 28. Muuttotase kunnittain 1995 30
Suhteellinen muuttovoitto/-tappio kunnittain 1995
POHJOISSAVO: varpaisjarv T MAANINKA KUOPIO PIELAVESI LAPINLAHTI RAUTALAMPI VARKAUS NILSIÄ LEPPÄVIRTA KARTTULA IISALMI TERVO SIILINJÄRVI KIURUVESI JUANKOSKI SUONENJOKI VEHMERSALMI KEITELE TUUSNIEMI KAAVI VESANTO RAUTAVAARA VIEREMÄ SONKAJÄRVI
POHJOIS-KARJALA: PYHÄSELKÄ LIPERI JOENSUU KONTIOLAHTI ILOMANTSI OUTOKUMPU KITEE TOHMAJÄRVI NURMES POLVIJÄRVI KIIHTELYSVAARA JUUKA ENO LIEKSA TUUPOVAARA RÄÄKKYLÄ VALTIMO VÄRTSILÄ KESÄLAHTI
ETELÄSAVO: SAVONLINNA MIKKELI MÄNTYHARJU MIKKELIN MLK. SULKAVA RISTIINA PUNKAHARJU KANGASLAMPI KANGASNIEMI RANTASALMI HEINÄVESI HAUKIVUORI HIRVENSALMI KERIMÄKI PUUMALA JUVA VIRTASALMI JOROINEN PIEKSÄMÄKI ANTTOLA SAVONRANTA ENONKOSKI PIEKSÄMÄEN MLK. PERTUNMAA JÄPPILÄ
HEINOLA HARTOLA SYSMÄ HEINOLAN MLK.
-25 -20 -15 -10 -5 0 5 10
Promillea väestöstä
Lähde: TK/Väestötilastot
Kuva 29. Suhteellinen muuttovoitto/-tappio kunnittain 1995. 31
Mikkelin läänin tulo- ja lähtömuutto 1995 Läänien välinen muuttoliike
Tulo-/lähtölääni Nettomuutto
Vaasan 30
Pohj.-Karjalan 25
Lapin 6
Ahvenanmaa 0
Oulun -20
Kymen -23
Keski-Suomen -45
Turun ja Porin -89
Kuopion -152
Hämeen -191
Uudenmaan -442
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Muuton suunta ESI Tulomuutto ® Lähtömuutto Lähde:TK/Väestö 1996:3 (Ennakkotieto)
Kuva 30. Mikkelin läänin tulo-ja lähtömuutto lääneittäin 1995.
Pohjois-Karjalan läänin tulo-ja lähtömuutto 1995 Läänien välinen muuttoliike
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Muuton suunta ESäTulomuutto ^Lähtöm uutto Lähde:TK/Väestö 1996:3 (Ennakkotieto)
Kuva 31. Pohjois-Kaijalan läänin tulo-ja lähtömuutto lääneittäin 1995. 32
Kuopion läänin tulo- ja lähtömuutto 1995 Läänien välinen muuttoliike
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Muuton suunta ^Tulomuutto ffl Lähtömuutto Lähde:TK/Väestö 1996:3 (Ennakkotieto)
Kuva 32. Kuopion läänin tulo-ja lähtömuutto lääneittäin 1995.
Eri kansallisuuksien osuus ulkomaalaisväestöstä alueittain 1995 ulkomaalaisväestö yhteensä
1606
1360
1369
1626
Koko maa 68566
0% 20% 40% 60% 80% 100% Kansallisuus □ Ruotsi □Venäjä □Entinen NL ■Viro □Bosnia Ü3Somalia □Muut
Lähde:TK/Väestö 1996:9
Kuva 33. Eri kansallisuuksien osuus ulkomaalaisista alueittain 1995. 33
Ulkomaalaisten osuus kunnittain 1995
POHJOISSAVO: PIELAVESI KUOPIO TERVO TUUSNIEMI KIURUVESI VESANTO KAAVI VARKAUS VARPAISJÄRVI IISALMI KARTTULA JUANKOSKI SIILINJÄRVI NILSIÄ SUONENJOKI VEHMERSALMI KEITELE LEPPÄVIRTA VIEREMÄ LAPINLAHTI SONKAJÄRVI RAUTALAMPI MAANINKA RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJALA: VÄRTSILÄ ILOMANTSI JOENSUU TUUPOVAARA VALTIMO JUUKA LIEKSA ENO KIIHTELYSVAARA PYHÄSELKÄ KESÄLAHTI KONTIOLAHTI NURMES TOHMAJÄRVI KITEE POLVIJÄRVI OUTOKUMPU LIPERI RÄÄKKYLÄ
ETELÄ-SAVO: HAUKIVUORI RISTIINA PERTUNMAA PUNKAHARJU MIKKELI ANTTOLA SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI MÄNTYHARJU KERIMÄKI JOROINEN SAVONRANTA KANGASLAMPI KANGASNIEMI JUVA HEINÄVESI ENONKOSKI PUUMALA RANTASALMI MIKKELIN MLK PIEKSÄMÄEN MLK HIRVENSALMI SULKAVA JÄPPILÄ VIRTASALMI
HEINOLA SYSMÄ HARTOLA HEINOLAN MLK MIKKELIN LÄÄNI:
Promillea väestöstä
Lähde: TKA/äestö 1996:9
Kuva 34. Ulkomaalaisten osuus kunnittain 1995. 34 ELINKEINOELÄMÄ
Yritykset ja toimipaikat
Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan vuoden 1996 elokuussa oli Itä-Suomen alueella noin 26 000 yritystä. Näistä yli 10 200 oli Pohjois-Savon maakunnassa. Pohjois-Kaijalan maakunnassa yrityksiä oli vajaa 7 100 ja Etelä-Savossa noin 7 300. Mikkelin läänissä yrityksiä oli noin 8 750. Tukku-ja vähittäiskaupan osuus oli kaikilla alueilla suurin, yli 22 % kaikista toimiala ryhmistä. Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostivat kiinteistö, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Kunnittaisessa tarkastelussa yritysten toimipaikkoja oli asukasta kohti eniten Pertunmaalla ja Hartolassa, vähiten taas Mikkelin maalaiskunnassa.
Keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 1994 suurin teollisuuden toimialoilla Pohjois-Karjalan ja Mikkelin lääneissä sekä vastaavasti kaupan toimialoilla Kuopion läänissä. Kuopion läänissä toimipaikkojen liikevaihdosta yli 40 % syntyi kaupan toimialoilla. Samana vuonna vain kolmessa Itä-Suomen kunnassa (Varkaus, Lapinlahti ja Eno) oli toimipaikkojen liikevaihto yli miljoona markkaa yhtä työntekijää kohti. Alhaisin se oli Pieksämäellä.
Toimialaluokituksen (TOL95) avulla toimipaikat luokitellaan samankaltaista toimintaa harjoit taviin toimialoihin. Luokitus on hierarkinen edeten kirjaintasolta numerotasolle. Yhteensä 3-nu- merotason toimialoja luokituksessa on 223 kpl. Suomen kunnissa yritysten toimipaikkoja toimi keskimäärin 75 toimialalla toukokuussa 1996. Itä-Suomessa eniten edustettuja toimialoja oli Kuopiossa (163 kpl), Joensuussa (145 kpl), Mikkelissä (136 kpl) ja Savonlinnassa (132 kpl). Vähiten toimialoja oli Värtsilässä (26 kpl).
Toimipaikkojen lukumäärä kunnittain 1996
I 1 Lääniraja Toimipaikkoja/ 1000 asukasta 3 5 .6 -4 1 .0 41.1 -4 4 .5 44.6 - 47.5 47.6 - 52.0 52.1 -6 5 .5
Lähde:TK/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (elokuu)
Kuva 35. Toimipaikkojen lukumäärä kunnittain 1996. 35
Yritykset toimialoittain Itä-Suomessa 1996
Maatalous, riistatalous ja metsätalous Kalatalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiint.-, vuokraus- ja tutk.palv; liike-elämän palv Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakoll.sos.vak Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelu 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 % -osuus yrityksistä ■ Etelä-Savo ffl Mikkelin lääni
Maatalous, riistatalous ja metsätalous Kalatalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiint.-, vuokraus- ja tutk.palv; liike-elämän palv Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakoll.sos.vak Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelu ■ 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 % -osuus yrityksistä ■ Pohjois-Savo ■ Pohjois-Karjala
Lähde: TK/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (elokuu 1996)
Kuva 36. Yritykset toimialoittain Itä-Suomessa 1996. 36
Toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Mikkelin lääneissä sekä koko maassa 1994
Kuva 37. Toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain 1994 Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä sekä koko maassa.
Toimipaikkojen liikevaihto/henkilöstö kunnittain 1994
0 Lääniraja
Liikevaihto/henkilöstö (mk) 1 I 384 000 - 520 000 m 521 000 - 570 000 l i 571 000 - 620 000 H H 621 000- 710 000 711 000-1484 000
LähdeiTK/Yritykset 1996:4
Kuva 38. Toimipaikkojen liikevaihto/henkilöstö kunnittain 1994. 37
Toimialojen määrä toimialaluokituksen 3-numerotasolla 1996 Koko maa = 75
POHJOISSAVO: KUOPIO VARKAUS IISALMI LEPPÄVIRTA SIILINJÄRVI KIURUVESI SUONENJOKI LAPINLAHTI PIELAVESI RAUTALAMPI NILSIÄ JUANKOSKI KARTTULA KAAVI SONKAJÄRVI VARPAISJÄRVI TUUSNIEMI VESANTO VIEREMÄ KEITELE MAANINKA TERVO VEHMERSALMI RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJALA: JOENSUU LIPERI LIEKSA KITEE NURMES KONTIOLAHTI OUTOKUMPU PYHÄSELKÄ ILOMANTSI ENO JUUKA POLVIJÄRVI RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI KESÄLAHTI VALTIMO TUUPOVAARA KIIHTELYSVAARA VÄRTSILÄ
ETELÄ-SAVO: MIKKELI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI MÄNTYHARJU JUVA KANGASNIEMI MIKKELIN MLK PIEKSÄMÄEN MLK JOROINEN KERIMÄKI PUNKAHARJU RISTIINA HEINÄVESI RANTASALMI PUUMALA SULKAVA PERTUNMAA HIRVENSALMI ANTTOLA HAUKIVUORI ENONKOSKI KANGASLAMPI JÄPPILÄ VIRTASALMI SAVONRANTA
HEINOLA HARTOLA HEINOLAN MLK SYSMÄ MIKKELIN LÄÄNI
0 50 100 150 200
Monellako toimialoilla on toimipaikkoja
Lähde: TK/Kuntapuntari 1996:3
Kuva 39. Toimialojen lukumäärä toimialaluokituksen 3-numerotasolla 1996. 38
Työpaikkarakenne
Elinkeinorakenteen muutos on ollut hyvin samansuuntainen kaikilla tarkasteltavilla alueilla. Alkutuotanto ja jalostus ovat menettäneet merkitystään palvelujen kasvaessa. Pohjois-Karjalassa vielä vuonna 1975 alkutuotanto työllisti enemmän kuin jalostus. Muilla alueilla alkutuotannon työllistävyys on ollut koko tarkasteluajan jalostusta pienempi. Itä-Suomessa alkutuotannon osuus on ollut suurempi ja jalostuksen pienempi kuin koko maassa keskimäärin.
Vuonna 1995 (ennakkotieto) Pohjois-Kaijalassa kävi töissä 57 402 työllistä (=alueella työssä käyvät riippumatta asuinalueesta). Pohjois-Savossa vastaava luku oli 87 251. Etelä-Savossa alueella työssäkäyvien määrä oli 57 770 ja koko Mikkelin läänissä 68 981. Toimialaluokituksen 2 -numerotasolla tarkasteltuna yhteiskunnallisten palvelujen osuus työllisistä oli Itä-Suomessa yli 30 % vuonna 1995. Teollisuuden, kaupan ja majoitustoiminnan sekä rahoitus-, vakuutus- ym. toiminnan merkitys oli Itä-Suomessa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Maa- ja metsä talouden työpaikkoja oli vastaavasti suhteellisesti enemmän kuin koko maassa.
Vuonna 1994 Itä-Suomen kunnista yrittäjien osuus oli suurin Tuupovaarassa ja pienin Mikkelis sä. Samana vuonna juukalaisista työllisistä yli 94 % kävi töissä oman kunnan alueella. Osuus oli Itä-Suomen kuntien suurin. Mikkelin maalaiskunnassa arvo oli vastaavasti pienin, 41 %. Kuusi kymmenestä Mikkelin maalaiskuntalaisesta kävi töissä muualla kuin kotikunnassaan.
Työpaikkarakenne alueittain 1995* (Alueella työssäkäyvät)
Maa- ja metsätalous
Mineraalien kaivu
Teollisuus
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto
Rakentaminen
Kauppa, majoitus
Kuljetus, tietoliikenne
Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta
Yhteiskunnalliset palvelut
Toimiala tuntematon
0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus alueella työssäkäyvistä (%)
|■ Pohjois-Savo E 3 Pohjols-Karjala raEtelä-Savo E 3 Mikkelinlääni »Kokomaa Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto * ennakko
Kuva 40. Työpaikkarakenne alueittain 1995. 39
Elinkeinorakenteen muutos lääneittäin 1 975 - 1994
Kuopion lääni Pohjois-Karjalan lääni
Mikkelin lääni Koko maa
4 Maa-ja metsätalous Teollisuus O Palvelut
Lähde: TK/Kouta 1995, Työssäkäyntitilasto 1996
Kuva 41. Elinkeinorakenteen muutos alueittain 1975 - 1994. 40
Työpaikkarakenne Etelä-Savossa ja Mikkelin läänissä 1995* (Alueella työssäkäyvät)
Maa-ja metsätalous
Mineraalien kaivu
Teollisuus
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto
Rakentaminen
Kauppa, majoitus -
Kuljetus, tietoliikenne
Rahoitus-, vakuutus- ym.toiminta
Yhteiskunnalliset palvelut
Toimiala tuntematon
5000 10000 15000 20000 25000
Työssäkäyvien määrä
Esi Etelä-Savo ra Mikkelin lääni
Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto ’ ennakko
Kuva 42. Työpaikkarakenne Etelä-Savossa ja Mikkelin läänissä 1995.
Työpaikkarakenne Pohjois-Karjalassa 1995* (Alueella työssäkäyvät)
Maa- ja metsätalous -
Mineraalien kaivu -
Teollisuus -
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto -
Rakentaminen -
Kauppa, majoitus
Kuljetus, tietoliikenne -
Rahoitus-, vakuutus- ym.toiminta
Yhteiskunnalliset palvelut -
Toimiala tuntematon - 1— i— ■— •— ■— ■— i— 1— 1— 1— '— i— r 5000 10000 15000 20000 Työssäkäyvien määrä
Lähde.TK/Työssäkäyntitilasto * ennakko
Kuva 43. Työpaikkarakenne Pohjois-Karjalassa 1995. 41
Työpaikkarakenne Pohjois-Savossa 1995* (Alueella työssäkäyvät)
Maa- ja metsätalous
Mineraalien kaivu -
Teollisuus
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto -
Rakentaminen -
Kauppa, majoitus
Kuljetus, tietoliikenne -
Rahoitus-, vakuutus- ym.toiminta -
Yhteiskunnalliset palvelut -
Toimiala tuntematon - ~r T ' i ' 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Työssäkäyvien määrä
Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto ’ ennakko
Kuva 44. Työpaikkarakenne Pohjois-Savossa 1995.
Yrittäjien osuus työllisistä kunnittain 1994
I | Lääniraja
Yrittäjien osuus % 7 .5 - 9.5 9 . 6 - 10.6 10.7-11.5 11.6-12.4 12.5-14.8
Lähde:TK/Kuntapuntari 1996:
Kuva 45. Yrittäjien osuus työllisistä kunnittain 1994. 42
Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan kunnittain 1994
POHJOIS-SAVO: KEITELE KIURUVESI VARKAUS KUOPIO IISALMI PIELAVESI RAUTAVAARA VARPAISJÄRVI VESANTO JUANKOSKI TUUSNIEMI NILSIÄ KAAVI VIEREMÄ RAUTALAMPI SUONENJOKI SONKAJÄRVI TERVO LAPINLAHTI LEPPÄVIRTA VEHMERSALMI MAANINKA KARTTULA SIILINJÄRVI
POHJOIS-KARJALA: JUUKA LIEKSA NURMES KITEE * ILOMANTSI OUTOKUMPU JOENSUU ENO KESÄLAHTI RÄÄKKYLÄ TUUPOVAARA VALTIMO POLVIJÄRVI VÄRTSILÄ TOHMAJÄRVI LIPERI • KIIHTELYSVAARA PYHÄSELKÄ KONTIOLAHTI
ETELÄSAVO: SAVONLINNA KANGASNIEMI PUUMALA MÄNTYHARJU MIKKELI RANTASALMI SULKAVA HEINÄVESI JUVA PERTUNMAA HAUKIVUORI PUNKAHARJU SAVONRANTA PIEKSÄMÄKI HIRVENSALMI RISTIINA VIRTASALMI ENONKOSKI ANTTOLA JOROINEN KERIMÄKI JÄPPILÄ KANGASLAMPI PIEKSÄMÄEN MLK MIKKELIN MLK
HARTOLA SYSMÄ HEINOLA HEINOLAN MLK
0% 20% 40% 60% 80% - 100%
Osuus työllisestä työvoimasta Työpaikan sijainti (^Asuinkunnassa ^Asuinkunnan ulkopuolella
Lähde: TK/Työssäkäyntitilasto
Kuva 46. Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan kunnittain 1994. 43 Alkutuotanto
Alkutuotannon työllistävyys oli vuonna 1995 suurin Jäppilässä, jossa yli puolet työllisistä toimi sen piirissä. Jäppilän lisäksi kuudessa kunnassa (Maaninka, Virtasalmi, Pertunmaa, Vehmersalmi, Vieremä ja Tervo) alkutuotannon osuus työpaikoista oli vähintään 40 %. Vähäisin sen osuus oli Varkaudessa, Heinolassa ja Pieksämäellä.
Itä-Suomen suurimmat peltoalat tilaa kohti olivat vuonna 1994 Siilinjärvellä, Maaningassa ja Värtsilässä. Pienimmät peltoalat olivat Heinolassa, Heinävedellä, Varkaudessa, Kaavilla ja Rauta vaaralla, keskimäärin alle 10 hehtaaria tilaa kohti. Tilojen metsäalat olivat suurimmat Lieksassa ja Juvalla, pienimmät Joensuussa.
Vuonna 1994 tilojen keskimääräinen verotettava tulo valtionverotuksessa oli pienin Kaavilla (102 300 mk) ja suurin Virtalsalmella (157 615 mk).
Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 1995"
Osuus kunnassa työssäkäyvistä
Lääniraja
Osuus (%) 0 .6 -1 6 .0 16.1 -24.0 24.1 -30.0 30.1 -37.0 37.1 -50.6
Lähde :TK/Työssä käyntitilasto * ennakko
Kuva 47. Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 1995. 44
Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1995* Kunnat järjestetty alkutuotannon mukaan
POHJOIS-SAVO: MAANINKA VEHMERSALMI VIEREMÄ TERVO VARPAISJÄRVI VESANTO PIELAVESI KIURUVESI SONKAJÄRVI TUUSNIEMI RAUTALAMPI RAUTAVAARA NILSIÄ KARTTULA LAPINLAHTI KEITELE JUANKOSKI KAAVI LEPPÄVIRTA SUONENJOKI IISALMI SIILINJÄRVI KUOPIO VARKAUS
POHJOIS-KARJALA: RAAKKYLÄ POLVIJÄRVI VALTIMO TOHMAJÄRVI KESÄLAHTI LIPERI JUUKA VÄRTSILÄ KIIHTELYSVAARA TUUPOVAARA KITEE ILOMANTSI NURMES ENO PYHÄSELKÄ LIEKSA KONTIOLAHTI OUTOKUMPU JOENSUU
ETELA-SAVO: JÄPPILÄ VIRTASALMI PERTUNMAA ENONKOSKI HAUKIVUORI RANTASALMI PUUMALA HIRVENSALMI SAVONRANTA KANGASLAMPI JUVA JOROINEN SULKAVA KANGASNIEMI ANTTOLA PIEKSÄMÄEN MLK KERIMÄKI HEINÄVESI MIKKELIN MLK RISTIINA MÄNTYHARJU PUNKAHARJU SAVONLINNA MIKKELI PIEKSÄMÄKI
SYSMÄ HARTOLA HEINOLAN MLK HEINOLA
o% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus kunnassa työssäkäyvistä M Maa- ja metsätalous M Jalostus ^Palvelut —Tuntematon
Lähde: TK/Työssäkäyntitilastö * ennakko
Kuva 48. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1995, alkutuotannon mukaan järjestetty 45
Tilojen keskimääräinen peltoala kunnittain 1994
I | Lääninraja
Peltoala (ha) 4 .0 -1 2 .0 12.1 - 14.0 14.1 - 16.0 16.1 - 18.0 18.1 -2 1 .9
Lähde:TK/Maa-ja metsätalous 1996
Kuva 49. Tilojen keskimääräinen peltoala kunnittain 1994.
Tilojen keskimääräinen metsäala kunnittain 1994
| | Lääninraja
Metsäala (ha) 15.3-42.0 42.1 -47.0 47.1 -53.0 53.1 -59.0 59.1 -80.1
Lähde:TK/Maa- ja metsätalous 1996
Kuva 50. Tilojen keskimääräinen metsäala kunnittain 1994. 46
Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa kunnittain 1994
Lääniraja
Tulot mk/maatila ei ilmoitusta 102 319-115 000 115 001 -122 000 122 001 -128 000 128 001 -136 000 136 001 -157 651
Lähde:TK/Maa- ja metsätalous 1996
Kuva 51. Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa kunnittain 1994.
Jalostus
Vuonna 1995 jalostuksen työllistävyys oli suhteellisesti suurin Heinolan maalaiskunnassa ja pienin Värtsilässä (ennakkotieto). Jalostuselinkeinojen osuus työpaikoista oli alle 10 % Värtsilän lisäksi myös Valtimolla, Maaningalla, Puumalassa ja Rautavaaralla.
Yksittäisistä teollisuustoimialoista eniten yrityksiä Itä-Suomessa oli puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa. Etelä-Savossa ja Pohjois-Kaijalassa nämä kattoivat yli 20 % kaikista yrityksistä elokuussa 1996. Seuraavaksi eniten yrityksiä toimi perusmetallien ja metallituotteiden valmistuk sessa. Kolmanneksi merkittävin toimiala kaikilla alueilla oli koneiden ja laitteiden valmistus.
Teollisuuden jalostusarvo oli Kuopion läänissä 4.2 miljardia markkaa vuonna 1994. Pohjois- Karjalan ja Mikkelin lääneissä jalostusarvo oli noin 2.7 miljardia markkaa. Teollisuuden jalostus arvosta lähes 35 % muodostui Mikkelin läänissä puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa. Pohjois-Kaijalan ja Kuopion lääneissä suurin teollisuudenala jalostusarvolla mitattuna oli massan, paperin ja paperituotteiden valmistus. Kunnittain tarkasteltuna teollisuuden jalostusarvo ylitti Enossa 100 000 markkaa asukasta kohti. Keskimäärin suurimmat teollisuustoimipaikat henkilö kunnan määrällä mitattuna olivat Punkaharjun kunnassa. 47
Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1995* Kunnat järjestetty jalostuksen mukaan
POHJOfS-SAVO: VARKAUS KEITELE LEPPÄVIRTA JUANKOSKI LAPINLAHTI SIILINJÄRVI IISALMI SUONENJOKI KAAVI VIEREMÄ KUOPIO TUUSNIEMI VARPAISJÄRVI VESANTO KARTTULA VEHMERSALMI KIURUVESI RAUTALAMPI SONKAJÄRVI NILSIÄ PIELAVESI TERVO RAUTAVAARA MAANINKA
POHJOIS-KARJALA: ENO KIIHTELYSVAAR OUTOKUMPU KESÄLAHTI TUUPOVAARA KITEE JUUKA LIEKSA JOENSUU KONTIOLAHTI ILOMANTSI PYHÄSELKÄ NURMES LIPERI RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI POLVIJÄRVI VALTIMO VÄRTSILÄ
ETELÄSAVO: RISTIINA MÄNTYHARJU PUNKAHARJU PIEKSÄMÄKI HIRVENSALMI SAVONLINNA PIEKSÄMÄEN ML HEINÄVESI MIKKELI KANGASNIEMI JOROINEN RANTASALMI MIKKELIN MLK SULKAVA KANGASLAMPI JUVA KERIMÄKI VIRTASALMI HAUKIVUORI SAVONRANTA ENONKOSKI ANTTOLA PERTUNMAA JÄPPILÄ PUUMALA
HEINOLAN MLK HEINOLA HARTOLA SYSMÄ
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus kunnassa työssäkäyvistä
E ¡Jalostus ^P alve lu t m Maa- ja metsätalous M Tuntematon
Lähde: TK/Työssäkäyntitilasto ennakko *
Kuva 52. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1995, jalostuksen mukaan järjestetty. 48
Jalostuksen työllistävyys kunnittain 1995"
Osuus kunnassa työssäkäyvistä
Lääniraja
Osuus 3 .5 -1 2 .0 12.1 - 17.0 17.1 -2 3 .0 23.1 -2 9 .0 29.1 -4 4 .5
Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto ennakko
Kuva 53. Jalostuksen työllistävyys kunnittain 1995.
Teollisuuden jalostusarvo Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä 1987 - 1994
Mrd.markkaa
Kuva 54. Teollisuuden jalostusarvo Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänissä 1987 - 1994. 49
Teollisuusyritykset Itä-Suomessa 1996
Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus
Tekstiilien ja vaatteiden valmistus
Nahan ja nahkatuotteiden valmistus
Puutavaran ja puutuotteiden valmistus
Massan, paperin ja pap.tuott.valm.;kustantaminen
Kemikaalien, kemiall.tuott. ja tekokuitujen valm.
Kumi- ja muovituotteiden valmistus
Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus
Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus
Koneiden ja laitteiden valmistus
Sähkötekn. tuott. ja optisten laitteiden valmistus
Kulkuneuvojen valmistus
Muu valmistus
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 % -osuus teollisuuden yrityksistä
liEtelä-Savo ■ Mikkelinlääni
Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus
Tekstiilien ja vaatteiden valmistus
Nahan ja nahkatuotteiden valmistus
Puutavaran ja puutuotteiden valmistus
Massan, paperin ja pap.tuott.valm.; kustantaminen
Kemikaalien, kemiall.tuott. ja tekokuitujen valm.
Kumi- ja muovituotteiden valmistus
Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus
Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus
Koneiden ja laitteiden valmistus
Sähkötekn.tuott. ja optisten laitteiden valmistus
Kulkuneuvojen valmistus
Muu valmistus 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 % -osuus teollisuuden yrityksistä
■ Pohjois-Savo MPohjois-Karjala
Lähde: TK/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (elokuu 1996)
Kuva 55. Teollisuusyritykset Itä-Suomessa 1996. 50
Teollisuuden jalostusarvo toimialoittain Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä 1994
0 10 20 30 40 % teollisuuden jalostusarvosta
™ Mikkelin lääni M Pohjois-Karjalan lääni m Kuopion lääni______
1 ELINTARVIKE-JA TUPAKKATEOLLISUUS 2 TEKSTIILIEN, VAATTEIDEN, NAHKATUOTTEIDEN JA JALKINEIDEN VALMISTUS 3 PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN VALMISTUS 4 MASSAN, PAPERIN JA PAPERITUOTTEIDEN VALMISTUS 5 KUSTANTAMINEN JA PAINAMINEN 6 HUONEKALUJEN VALMISTUS 7 KEMIKAALIEN JA KEMIALLISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUS 8 KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS 9 LASI-, SAVI- JA KIVITUOTTEIDEN VALMISTUS 10 KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS 11 SÄHKÖTEKNISTEN TUOTTEIDEN JA INSTRUMENTTIEN VALMISTUS 12 KULKUNEUVOJEN VALMISTUS
Teollisuustilasto käsittää pääsääntöisesti yli 5 henkeä työllistävät toimipaikat
Lähde :TK/Teollisuus 1996:6
Kuva 56. Teollisuuden jalostusarvo toimialoittain Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä 1994. 51
Teollisuuden jalostusarvo kunnittain 1994
Lääniraja
Mk/asukas | | Alle 3 toimipaikkaa 1 109- 4 000 4 001 - 9 000 9 001 - 14 000 14 001 - 22 000 22 001 - 100 495
Lähde:TK/Teollisuus 1996:6
Kuva 57. Teollisuuden jalostusarvo kunnittain 1994.
Teollisuuden työntekijöitä/toimipaikka kunnittain 1994
Lääniraja
Työntekijöitä/toimipaikka Alle 3 toimipaikkaa 7-14 15-21 22-29 30-43 44-95
Lähde :TK/Teollisuus 1996:6
Kuva 58. Teollisuuden työntekijöitä/toimipaikka kunnittain 1994. 52 Palvelut
Palveluiden osuus kunnassa työssäkäyvistä oli suurin Kuopiossa. Siellä jopa kolme neljästä työ paikasta oli palvelusektorilla vuonna 1995 (ennakkotieto). Yleensäkin palveluiden työllistävyys oli suurin kaupungeissa. Pienin se oli Vieremän ja Hirvensalmen kunnissa.
Konkurssit
Konkurssien määrä kasvoi 1990 -luvun alkuvuosina Itä-Suomen kaikissa lääneissä. Vuosikymme nen puoltaväliä lähestyttäessä vuosittaisten konkurssien määrät ovat kuitenkin vähentyneet. Tähän on osaltaan vaikuttanut vuonna 1993 helmikuussa voimaan tullut uusi laki yritys saneerauksista.
Konkurssiin haettujen yritysten yhteenlaskettu henkilömäärä suhteutettuna kunnan asukaslukuun oli vuonna 1995 suurin Kesälahdella. Viidessätoista Itä-Suomen kunnassa ei haettu yhtään yritys tä konkurssiin vuonna 1995.
Palvelujen työllistävyys kunnittain 1995"
m m Osuus kunnassa työssäkäyvistä 1SSS®
Lääniraja
Osuus (%) 33.8-41.5 41.6-45.0 45.1 -49.0 49.1 -56.0 56.1 -75.7
Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto ennakko
Kuva 59. Palvelujen työllistävyys kunnittain 1995. 53
Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1995* Kunnat järjestetty palvelujen mukaan
POHJOISOSA VO: KUOPIO SIILINJÄRVI IISALMI SUONENJOKI VARKAUS RAUTAVAARA KARTTULA NILSIÄ KAAVI RAUTALAMPI KIURUVESI PIELAVESI SONKAJÄRVI TUUSNIEMI LEPPÄVIRTA VESANTO ‘ TERVO LAPINLAHTI JUANKOSKI MAANINKA VARPAISJÄRVI VEHMERSALMI KEITELE VIEREMÄ
POHJOIS-KARJALA: JOENSUU VÄRTSILÄ KONTIOLAHTI ILOMANTSI NURMES PYHÄSELKÄ LIPERI LIEKSA TOHMAJÄRVI OUTOKUMPU' VALTIMO KITEE TUUPOVAARA POLVIJÄRVI ENO JUUKA RÄÄKKYLÄ KESÄLAHTI KIIHTELYSVAAR
ETELÄ-SAVO: MIKKELI PIEKSÄMÄKI SAVONLINNA ANTTOLA PUNKAHARJU MIKKELIN MLK KERIMÄKI HEINÄVESI PUUMALA SAVONRANTA KANGASNIEMI JUVA MÄNTYHARJU SULKAVA PIEKSÄMÄEN ML JOROINEN HAUKIVUORI KANGASLAMPI PERTUNMAA ENONKOSKI RANTASALMI RISTIINA VIRTASALMI JÄPPILÄ HIRVENSALMI
HEINOLA HARTOLA SYSMÄ HEINOLAN MLK
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus kunnassa työssäkäyvistä
^Palvelut ^Jalostus m Maa- ja metsätalous — Tuntematon
Lähde: TK/Työssäkäyntitilasto ennakko *
Kuva 60. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1995, palvelujen mukaan jäljestetty. 54
Konkurssiin haettujen yritysten määrät Mikkelin, Pohjois-Karjaian ja Kuopion ja lääneissä puolivuosittain 1990 -1996
kpl
ESDMikkelin lääni ^Pohjois-Karjaian lääni ■K uopion lääni
Lähde:TK/Konkurssitiedotteet
Kuva 61. Konkurssiin haettujen yritysten määrät Mikkelin, Pohjois-Kaijalan ja Kuopion lääneissä puolivuosittain 1990 - 1996.
Konkurssiin haettujen yritysten yhteenlaskettu henkilömäärä 1995
Lääniraja Henkilöiden lkm/ 1000 asukasta | | Ei konkursseja | | 0.1 - 0.5 m u o.6- i.o ¡H i 1-1 -2.0 2.1 - 3.0 I H 3.1 -28.7
LähderTK/Kuntapuntari
Kuva 62. Konkurssiin haettujen yritysten yhteenlaskettu henkilömäärä kunnittain 1995. 55 Matkailu
Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan Itä-Suomen alueella oli vuoden 1996 elokuussa yhteensä 1655 majoitus- ja ravitsemisalan toimipaikkaa. Kuopiossa (221 kpl), Joen suussa (146 kpl) ja Mikkelissä (123 kpl) niiden määrä oli suurin. Vähiten näitä toimipaikkoja oli Värtsilässä (2 kpl).
Hotellihuoneiden käyttöaste oli läänitasolla tarkasteltuna korkein Kuopion läänissä, yli 50%. Mikkelin ja Pohjois-Kaijalan lääneissä käyttöaste oli 42%. Tarkasteltavista kunnista oli käyttöas te paras Savonlinnassa, 60%. Kaikilla alueilla käyttöasteet ovat pienentyneet vuoteen 1987 ver rattuna. Määrällisesti eniten yöpymisvuorokausia oli vuonna 1995 Mikkelin läänissä, yli 800 000.
Saksalaisten ja venäläisten yöpyjien osuudet korostuivat Itä-Suomessa vuonna 1995. Ruotsalais ten osuus oli vastaavasti pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Etelä-Savossa hollantilaisten ja Pohjois-Savossa sveitsiläisten osuudet olivat suurempia kuin koko maassa keskimäärin.
Majoitus-ja ravitsemistoimipaikkojen lukumäärä kunnittain 1996
Lääni raja
Toimipaikkojen lkm 2-6 7-11 12-20 21-88 123-221
Lähde:TK/Yritys- ja toimipaikkarekisteri
Kuva 63. Majoitus-ja ravitsemistoimipaikkojen lukumäärä kunnittain 1996. 56
Hotellien huonekapasiteetin käyttö Mikkelin läänissä 1987 - 1995
Huoneiden käyttöaste(%)
Lähde:TK/Majoitustilastot 1987 -1995
Kuva 64. Hotellien huonekapasiteetin käyttö Mikkelin läänissä 1987 - 1995.
Hotellien huonekapasiteetin käyttö Pohjois-Karjalan läänissä 1987 - 1995
Huoneiden käyttöaste(%)
LähderTK/Liikenne ja matkailu 1988-96
Kuva 65. Hotellien huonekapasiteetin käyttö Pohjois-Karjalan läänissä 1987 - 1995. 57
Hotellien huonekapasiteetin käyttö Kuopion läänissä 1987 - 1995
Huoneiden käyttöaste(%)
Lähde:TK/Liikenne ja matkailu 1988-96
Kuva 66. Hotellien huonekapasiteetin käyttö Kuopion läänissä 1987 - 1995.
Yöpymisvuorokaudet alueittain 1995
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Etelä-Savo
Mikkelin lääni
0 200 400 600 800 1000
Yöpymisvrk (tuhatta)
Kansallisuus esi Suomi ® M u utm aa t
Lähde:TK/LNkenne ja matkailu 1996:11
Kuva 67. Yöpymisvuorokaudet alueittain 1995. 58
Yöpymisvuorokausien määrän kehitys Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneissä 1987 -1995
Yöpymisvrk (tuhatta)
800
700
600
500
400
300 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995
E3 Mikkelin lääni ■ Kuopion lääni ■Pohjois-Karjalan lääni
Lähde:TK/Majoitustilastot 1987-1995
Kuva 68. Yöpymisvuorokausien määrän kehitys Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneissä 1987 - 1995.
Yöpymisvuorokausien jakautuminen ulkomaalaisten matkailijoiden kesken alueittain 1995
Etelä-Savo
Pohjojs-Karjala
Pohjois-Savo
Uudenmaan lääni
Koko maa
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kansallisuus ■ Ruotsi E3Saksa H V e n äjä ESilso-Britannia ■Yhdysvallat □ R anska ■A lankom aat ^S v e its i S Japa ni f.'.:muut Lähde: TK/Matkailutilastot
Kuva 69. Yöpymisvuorokausien jakautuminen ulkomaalaisten matkailijoiden kesken alueittain 1995. 59 Tulonsaajien tulot ja kotitalouksien velat
Vuonna 1994 tulonsaajien keskimääräiset tulot olivat koko Suomessa 81 717 markkaa. Itä-Suo men lääneissä keskitulot olivat tätä alhaisemmat. Kuopion läänissä keskimääräiset tulot olivat 72 600 markkaa, Mikkelin läänissä 71 300 markkaa ja Pohjois-Karjalan läänissä 69 900 markkaa. Kuntatarkastelussa maan keskimääräisen tulotason ylitti vain Kuopio. Alhaisin keskitulo oli Varpaisjärvellä (57 600 mk.)
Velkatalouksien osuus kaikista talouksista oli suurin vuonna 1994 Pohjois-Karjalan läänissä, 55 %. Kuopion läänissä tämä osuus oli 54 % ja Mikkelin läänissä 51 %. Kuntatarkastelussa velkatalouksien osuus oli yli 60 % viidessä Itä-Suomen kunnassa: Siilinjärvellä, Kontiolahdella, Pyhäselällä sekä Pieksämäen ja Mikkelin maalaiskunnissa. Pienin velatalouksien osuus oli Joroi sissa.
Vuonna 1993 markkamääräisesti vähiten velkaa oli Tuupovaaran ja Lieksan talouksilla, keski määrin alle 140 000 markkaa. Suurimmat velat (keskimäärin yli 220 000 mk) talouksilla oli Jäp- pilässä, Anttolassa ja Maaningalla.
Valtionveron alaiset tulot tulonsaajaa kohti kunnittain 1994
n Lääniraja
Tulot mk/tulonsaaja m 57 593 - 60 500 r ~ 1 60 501 - 63 400 ■ 63 401 - 65 600 65 601 - 70 000 70 001 - 82 049
Lähde:TK/Tulot ja kulutus 1996:7
Kuva 70. Valtionveron alaiset tulot tulonsaajaa kohti kunnittain 1994. 60
Valtionveron alaiset tulot tulonsaajaa kohti kunnittain 1994 Koko maa 81 717 markkaa
POHJOIS-SAVO: ! i l KUOPIO SIILINJÄRVI VARKAUS IISALMI JUANKOSKI ■Sv:.:v:s^ : LEPPÄVIRTA KARTTULA LAPINLAHTI •x-:vX-x-x-x-XvXv:-x-:vX-x-XL"->iv:LSvXyx-:-x-Xv:-x-x*XvX-x-X” -x-XLv:-x*:*x-x-x-Xv:-x-Xv:-x-x-x-x-:-x-x-xi ; KEITELE :::vjS ::Xv:.x::.:.:y:vv:vX v:^ ; SUONENJOKI 'X-:-:-xs :x -:v X-:vnnn-xl-:%-:-::-x%x-:::xv >x-:->:-:-x%\-:n
RÄÄKKYLÄ ETELÄSAVO: MIKKELI IIIII SAVONLINNA — MIKKELIN MLK. PUNKAHARJU — PIEKSÄMÄEN MLK. — KERIMÄKI JOROINEN _ MÄNTYHARJU — RISTIINA — *x*x*:.>x**>x*x*:.xw<*:.^^^^ ANTTOLA — x.x-;*x*x*x-x<*x*x«v»^^^^^ JUVA — ENONKOSKI — KANGASLAMPI — SULKAVA — HEINÄVESI KANGASNIEMI — PUUMALA RANTASALMI — JÄPPILÄ — PERTUNMAA HIRVENSALMI — VIRTASALMI — ^^x^vx•x•:•x■:•^^x-x•xxxx^^^•x^^^•:^v^:x•:•:•::^xx^•x^^^•x^^•^:x•:•^xx^•x•x^^^^^^•^^^:•:•xxx^^•x^^^^^x•x•1 | HAUKIVUORI _ — HEINOLA HEINOLAN MLK — .xv*x***x-xw x*x*x<*x-x.x;x « .» x « « ^ ^ HARTOLA _ SYSMÄ _ ------1------1------1------1------1------1------1------1------1------1------1------1 I------1------1------1 I------1 l
C> 20000 40000 60000 80000 100 ooo
Markkaa/tulonsaaja Lähde: TK/Tulotja kulutus 1996:7
Kuva 71. Valtionveron alaiset tulot tulonsaajaa kohti kunnittain 1994. 61
Velkatalouksien osuus talouksista kunnittain 1994
Lääniraja
Velkatalouksien osuus m 39.2-48.4 4 8 .4 - 51.4 5 1 .4 - 53.1 M 53.1 -54.9 54.9 - 63.7
Lähde :TK/Kuntafa kta
Kuva 72. Velkatalouksien osuus kunnittain 1994.
Talouksien velat kunnittain 1993
Lääniraja
Velat mk/talous 130 500- 156 000 156 001 - 170 000 9. 170 001 - 190 000 190 001 -202 000 202 001 - 239 446
Lähde.TK/SuomiCD
Kuva 73. Talouksien velat kunnittain 1993. 62 Bruttokansantuote
Alueellinen bruttokansantuote on laskettu tuotannontekijähintaisena kunkin vuoden hintatason mukaan. Kaikissa Itä-Suomen maakunnissa bruttokansantuote asukasta kohti on ollut koko tar kasteluajan (1988 - 1995) alhaisemmalla tasolla kuin koko maassa ja Euroopan unionin maissa keskimäärin. Vuonna 1992 BKT/asukas laski kaikilla tarkasteltavilla alueilla verrattuna EU-mai- den keskiarvoon. Ainoastaan Ahvenanmaan ja Uudenmaan asukasta kohti laskettu BKT on pysy nyt EU:n keskiarvoa korkeampana. Pohjois-Savon BKT/asukas on Itä-Suomen maakuntien kor kein.
Myös BKT:n kokonaisarvo oli Pohjois-Savossa Itä-Suomen maakuntien korkein, 21 134 miljoo naa markkaa vuonna 1995 (ennakkotieto). Pohjois-Kaijalassa vastaava arvo oli 13 520 ja Etelä- Savossa 12 191 miljoonaa markkaa. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Kaijalassa on teollisen toiminnan osuus BKT:sta suurin. Etelä-Savossa sen sijaan julkisen toiminnan osuus on suurempi kuin teol lisuuden. Etelä-Savossa on lisäksi alkutuotannon osuus merkittävä. Yleensä Itä-Suomessa kaupan ja liikenteen sekä muiden palvelujen osuus on pienempi ja alkutuotannon osuus suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin.
Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain
1988 - 1995 * Indeksit, EU 15 = 100 Indeksi
~*~Etelä-Savo '♦"Pohjois-Karjala ~*~Pohiois-Savo ^U usim a a ^K o k o m a a
* ennakko Lähde:TK/Taloudelliset olot
Kuva 74. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 1988 - 1995, EU=100. 63
Bruttokansantuote maakunnittain eri toimialoilla 1995*
Etelä-Savo
1=1 Maa- ja metsätalous I -¡Teollinen toiminta ® Rakennustoiminta Pohjois-Karjala ^K a u p p a ja liikenne ■ M u u t palvelut ■Julkinen toiminta
Pohjois-Savo
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000
Miljoonaa markkaa
ennakko Lähde:TK/Taloudelliset olot
Kuva 75. Bruttokansantuote maakunnittain eri toimialoilla 1995.
Bruttokansantuote alueittain eri toimialoilla 1995*
Etelä-Savo
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Uusimaa
Koko maa -
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus toimialoista a Maa-ja metsätalous ^Teollinen toiminta ^Rakennustoiminta ^K a u p p a ia liikenne M Muut palvelut ■Julkinen toiminta
* ennakko Lähde:TK/Taloudelliset olot
Kuva 76. Bruttokansantuote alueittain eri toimialoilla 1995. 64 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Työllisyys
Vuonna 1994 oli Itä-Suomen alueella kymmenen vähintään kahden kunnan muodostamaa työssäkäyntialuetta. Lisäksi Kesälahti muodostaa Kymen läänissä sijaitsevan Uukuniemen kunnan kanssa Kesälahden työssäkäyntialueen. Kunta on työssäkäyntialueen keskus tai muodostaa oman työssäkäyntialueensa, jos kunnan työllisestä työvoimasta alle 20 % käy muissa kunnissa töissä, eikä tämä osuus mihinkään yksittäiseen kuntaan ole yli 7.5 %.
Vuonna 1994 seitsemässätoista kunnassa työpaikkaomavaraisuus oli yli 100 %. Näissä kun nissa työpaikkojen määrä ylitti työllisten määrän. Suurin omavaraisuusaste oli Värtsilässä ja pienin Mikkelin maalaiskunnassa.
Avoimien työpaikkojen määrien vaihtelussa on säännönmukaisia kuukausittaisia vaihteluita. Maalis-, huhti- ja toukokuussa avoimia työpaikkoja on eniten taijolla, vastaavasti vähiten joulu-tammikuussa. Kausivaihtelua on havaittavissa myös kaikissa ammattiryhmissä.
Kuva 77. Työssäkäyntialueet 1994. 65
Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 1994
Koko maa = 100 POHJOtSSAVO: VARKAUS KUOPIO IISALMI KEITELE KAAVI JUANKOSKI KIURUVESI VARPAISJÄRVI RAUTAVAARA SUONENJOKI PIELAVESI RAUTALAMPI SONKAJÄRVI VIEREMÄ NILSIÄ TUUSNIEMI VESANTO TERVO LAPINLAHTI LEPPÄVIRTA VEHMERSALMI MAANINKA SIILINJÄRVI KARTTULA
POHJOIS-KARJALA: VÄRTSILÄ JOENSUU OUTOKUMPU JUUKA ENO KESÄLAHTI KITEE NURMES ILOMANTSI TUUPOVAARA LIEKSA VALTIMO RÄAKKYLA POLVIJÄRVI TOHMAJÄRVI KIIHTELYSVAARA LIPERI KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ
ETELA-SAVO; M lkR iLI PIEKSÄMÄKI SAVONLINNA PUNKAHARJU RANTASALMI MÄNTYHARJU ENONKOSKI PERTUNMAA SULKAVA JUVA PUUMALA SAVONRANTA PIEKSÄMÄEN MLK KANGASNIEMI HEINÄVESI HAUKfVUORI RISTIINA HIRVENSALMI VIRTASALMI ANTTOLA KERIMÄKI JOROINEN JÄPPILÄ KANGASLAMPI MIKKELIN MLK
HEINOLA HARTOLA SYSMÄ HEINOLAN MLK MIKKELIN LÄÄNI:
o 20 40 60 80 100 120 140
Omavaraisuusaste %
Lähde: TK/Kuntafakta
Kuva 78. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 1994. 66
Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 1994
Lääniraja
Omavaraisuus % 5 7 -8 6 8 7 -9 3 9 4 -9 5 9 6 -9 9 1 0 0 -1 3 4
Lähde:TK/Kuntafakta
Kuva 79. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 1994.
Avoimien työpaikkojen määrät työvoimapiireittäin tammikuu 1991 - lokakuu 1996 (Kuukauden viimeisen päivän tieto)
91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 -«-Mikkelin tvp. -«-Kuopion tvp. -e-Pohj.-Karjalan tvp. Lähde: Työministeriö kuukausitilastot
Kuva 80. Avoimien työpakkojen määrät työvoimapiireittäin 1991 - 1996. 67
Avoimien työpaikkojen lukumäärät ammattiryhmittäin 1/91 -10/96 Mikkelin työvoimapiiri
91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Tekninen, tieteell. lainopin, humanist. ja taiteell. työ Terveydenhuolto sekä sosiaalialan työ
91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Hallinto-ja toimistotyö sekä kaupallinen työ Maa-ja metsätaioustyö sekä kalastusala
91 [ 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Palvelutyö, kuljetus ja liikennetyö Teoll. työ, koneenhoito, kaivos- louhinta ja rakenn.työ
Lähde: Työministeriön kuukausitilastot
Kuva 81. Avoimien työpaikkojen lukumäärät ammattiryhmittäin Mikkelin työvoimapiirissä 1991 - 1996. 68
Avoimien työpaikkojen lukumäärät ammattiryhmittäin 1/91 -10/96 Pohjois-Karjalan työvoimapiiri
700
600
500
400
0 " ■ ...... f « 11...... 159159159159159159 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Tekninen, tieteell. lainopin, humanistia taiteell. työ Terveydenhuolto sekä sosiaalialan työ
700
600
500
400
300
200 100 0 159159159159159159 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Hallinto-ja toimistotyö sekä kaupallinen työ Maa-ja metsätaloustyö sekä kalastusala
159159159159159159 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Palvelutyö, kuljetus ja liikennetyö Teoll. työ, koneenhoito, kaivos- louhinta ja rakenn.työ
Lähde: Työministeriön kuukausitilastot
Kuva 82. Avoimien työpaikkojen lukumäärät ammattiryhmittäin Pohjois-Karjalan työvoimapiirissä 1991 - 1996. 69
Avoimien työpaikkojen lukumäärät ammattiryhmittäin 1/91 -10/96 Kuopion työvoimapiiri
91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Tekninen, tieteell. lainopin, humanist. ja taiteell. työ Terveydenhuolto sekä sosiaalialan työ
700
600
500
400
300
200 100 O 159159159159159159 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Hallinto-ja toimistotyö sekä kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö sekä kalastusala
Palvelutyö, kuljetus ja liikennetyö Teoll. työ, koneenhoito, kaivos- louhinta ja rakenn.työ
Lähde: Työministeriön kuukausitilastot
Kuva 83. Avoimien työpaikkojen lukumäärät ammattiryhmittäin Kuopion työvoimapiirissä 1991 - 1996. 70 Työttömyys
Työttömyystilanne oli vuonna 1995 synkkä koko Itä-Suomen alueella. Vain kymmenen kunnan työttömyysluvut olivat alhaisempia kuin koko maan keskimäärinen työttömyys prosentti, 19.5 %. Savonrannan kunnassa työttömyysaste oli korkein, 30 % ja Tervossa ma talin, 16%. Myös työttömyyden keskimääräinen kesto on pidentynyt vuodesta 1991 lähtien. Vuoden 1991 alussa koko maassa keskimääräinen työttömyyden kesto oli alle 15 viikkoa. Vuoden 1996 kolmannella neljänneksellä se oli keskimäärin jo 49 viikkoa. Pohjois-Karjalan työvoimapiirin alueella työttömyyden kesto on tarkasteltavien alueiden lyhin, 42 viikkoa. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömänä olleet) osuus työttömistä työnhakijoista oli suurin Vehmersalmella, yli 45 %. Pienin pitkäaikaistyöttömien osuus oli Kiuruvedellä, Ter vossa ja Liperissä. Nuorten (alle 25 -vuotiaiden) työttömyystilanne on erityisen synkkä. Ryhmän työttömyysaste on kaikissa Itä-Suomen kunnissa yli 26 %. Pahimmillaan yli 57 % nuorista oli ilman töitä vuonna 1995 (Valtimo ja Pieksämäki).
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrää yhtä työllistä kohti. Vuonna 1989 tämä suhde oli koko maassa 1.1. Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1995 oli suhde noussut 1.7:ään. Jokaista kymmentä työllistä kohti oli 17 muihin ryh miin kuuluvaa. Viidessä Itä-Suomen kunnassa (Siilinjärvellä, Kontiolahdella, Mikkelin maa laiskunnassa, Heinolassa ja Heinolan maalaiskunnassa) huoltosuhde oli vuonna 1995 sama kuin koko maan keskimääräinen, kaikissa muissa sitä korkeampi.
Työttömyyden kehittyminen alueittain 1991 - 1996 Lomautetut mukaanlukien, kuukauden viimeisen päivän tieto Työttömyys-%
Kuukausi/vuosi -6-Mikkelintvp Kuopiontvp -e-Pohjois-Karjalantvp -«-Kokomaa
LähdeiTyöministeriön kuukausitilastot
Kuva 84. Työttömyyden kehittyminen alueittain 1991 - 1996. 71
Työttömyysaste kunnittain 1995
Koko maa = 19.5 %
POHJOISOSA VO: RAUTAVAARA PIELAVESI VARKAUS LAPINLAHTI KAAVI MAANINKA TUUSNIEMI IISALMI SONKAJÄRVI RAUTALAMPI LEPPÄVIRTA KUOPIO SUONENJOKI KARTTULA NILSIÄ VARPAISJÄRVI VESANTO KIURUVESI VIEREMÄ JUANKOSKI SIILINJÄRVI KEITELE VEHMERSALMI TERVO
POHJOISJtARJALA: ENO VALTIMO NURMES LIEKSA VÄRTSILÄ OUTOKUMPU ILOMANTSI JUUKA JOENSUU TOHMAJÄRVI POLVIJÄRVI RAAKKYLA KESÄLAHTI TUUPOVAARA KIIHTELYSVAARA KITEE KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ LIPERI
ETELA-SAVO SAVONRANTA SAVONLINNA VIRTASALMI MIKKELI ENONKOSKI KANGASLAMPI KANGASNIEMI PIEKSÄMÄKI JÄPPILÄ RANTASALMI SULKAVA MÄNTYHARJU RISTIINA HAUKIVUORI HIRVENSALMI PUUMALA PUNKAHARJU ANTTOLA KERIMÄKI HEINÄVESI PERTUNMAA PIEKSÄMÄEN MLK. JOROINEN MIKKELIN MLK. JUVA
HEINOLA HEINOLAN MLK. SYSMÄ HARTOLA
0 5 10 15 20 25 30
Työttömyysaste % Lähde: TK/Kuntafakta
Kuva 85. Työttömyysaste kunnittain 1995. 72
Työttömyysaste kunnittain 1995
Lääniraja & Työttömyysaste (%) I 1 1 6 .0 -1 9 .8 1 9 .9 -2 1 .2 2 1 .3 -2 2 .5 22.6 - 24.7 2 4 .8 -3 0 .1 m
Lähde:TK/Kuntafakta
Kuva 86. Työttömyysaste kunnittain 1995.
Työttömyyden kesto keskimäärin alueittain 1991 1 .neljännes -1996 3.neljännes Viikkoa
Lähde: Työministeriö kuukausitilastot
Kuva 87. Työttömyyden kesto keskimäärin alueittain 1991 - 1996. 73
Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista kesäkuussa 1996 Lomautetut mukaanlukien
POHJOIS-SAVO: VEHMERSALMI VARKAUS TUUSNIEMI VIEREMÄ LAPINLAHTI VARPAISJÄRVI PIELAVESI MAANINKA SONKAJÄRVI LEPPÄVIRTA JUANKOSKI RAUTAVAARA RAUTALAMPI VESANTO NILSIÄ SIILINJÄRVI KUOPIO IISALMI SUONENJOKI KARTTULA KAAVI KEITELE TERVO KIURUVESI
POHJOIS-KARJALA: VÄRTSILÄ TUUPOVAARA ENO KITEE RÄÄKKYLÄ KESÄLAHTI ILOMANTSI LIEKSA VALTIMO POLVIJÄRVI JOENSUU TOHMAJÄRVI NURMES OUTOKUMPU KONTIOLAHTI JUUKA ' PYHÄSELKÄ KIIHTELYSVAARA LIPERI
ETELÄSAVO: HIRVENSALMI RISTIINA PERTUNMAA PUNKAHARJU SULKAVA MÄNTYHARJU MIKKELIN MLK. JÄPPILÄ VIRTASALMI PUUMALA KANGASNIEMI MIKKELI RANTASALMI SAVONLINNA JUVA PIEKSÄMÄEN MLK. ENONKOSKI ANTTOLA JOROINEN PIEKSÄMÄKI HEINÄVESI SAVONRANTA HAUKIVUORI KERIMÄKI KANGASLAMPI
HEINOLA HEINOLAN MLK. SYSMÄ HARTOLA
0 10 20 30 40 50
Prosenttia Lähde: Työministeriön tilastot 1996
Kuva 88. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista kunnittain 1996. 74
Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista kesäkuussa 1996
Lääniraja
Osuus työttömistä työnhakijoista % 12.1 -2 1 .9 22.0 - 24.9 2 5 .0 - 29.9 30.0 - 32.9 3 3 .0 - 45.1
Lähde:TK/Työministeriön tilastot 1996
Kuva 89. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista kunnittain 1996.
Nuorten (alle 25 -vuotiaiden) työttömyysaste kunnittain 1995
Lääniraja
Työttömyysaste % 26.3 - 36.3 36.4 - 39.6 39.7 - 43.7 43.8 - 47.9 48.0 - 57.5
Lähde:TK/Kuntafakta
Kuva 90. Nuorten työttömyysaste kunnittain 1995. 75
Nuorten (alle 25-vuotlalden) työttömyysaste kunnittain 1995 Koko maa = 38.2 % POHJOISSAVO: LAPINLAHTI IISALMI KUOPIO RAUTAVAARA SIILINJÄRVI PIELAVESI VARKAUS MAANINKA JUANKOSKI VESANTO KAAVI KIURUVESI SONKAJÄRVI RAUTALAMPI LEPPÄVIRTA SUONENJOKI NILSIÄ KARTTULA TERVO VIEREMÄ VARPAISJÄRVI KEITELE TUUSNIEMI VEHMERSALMI
POHJOIS-KARJALA- VALTIMO RÄÄKKYLÄ JOENSUU ILOMANTSI NURMES LIEKSA ENO JUUKA POLVIJÄRVI OUTOKUMPU TOHMAJÄRVI VÄRTSILÄ PYHÄSELKÄ KONTIOLAHTI KITEE TUUPOVAARA LIPERI KESÄLAHTI KIIHTELYSVAARA ETELÄ-SAVO: PIEk^AMAKI VIRTASALMI SAVONLINNA SAVONRANTA KANGASNIEMI MIKKELI SULKAVA JÄPPILÄ RANTASALMI ENONKOSKI PIEKSÄMÄEN MLK MIKKELIN MLK JOROINEN KERIMÄKI PUNKAHARJU PUUMALA KANGASLAMPI PERTUNMAA ANTTOLA MÄNTYHARJU JUVA RISTIINA HAUKIVUORI HIRVENSALMI HEINÄVESI
HEINOLA HEINOLAN MLK HARTOLA SYSMÄ MIKKELIN LÄÄNI:
o 10 20 30 40 50 60
Työttömyysaste (%)
Lähde: TK/Kuntafakta
Kuva 91. Nuorten (alle 25 -vuotiaiden) työttömyysaste kunnittain 1995. 76
Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 1995
Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työlllistä kohti
I I Lääniraja
Huoltosuhde 1 .7 -1 .9
2. 0 - 2.1
Lähde:TK/Pohjoismainen CD-ROM
Kuva 92. Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 1995. 77 KOULUTUS
Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on noussut tasaisesti koko tarkastelukauden (1975-1995). Tutkinnon suorittamisella tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakouluissa koulutusammattiin tai tutkintoon johtaneen koulutuksen suorittamista. Itä-Suomessa tutkinnon suorittaneiden osuus on ollut koko maan arvoja alhaisempi. Uuden maan läänissä tämä osuus on ollut vastaavasti muita tarkasteltavia alueita korkeampi. Kuntatyypeittäin tarkasteltuna tutkinnon suorittaneiden osuus on yleensä suurin kaupunki maisissa ja pienin maaseutumaisissa kunnissa. Kuopiossa, Siilinjärvellä, Mikkelissä ja Joen suussa tutkinnon suorittaneiden osuus on suurempi kuin 60 %. Eniten peruskoulun varaan jääneitä on Rautavaaralla, Värtsilässä ja Pertunmaalla. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on eniten Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Koulutustasoa voidaan kuvata myös Tilastokeskuksessa kehitetyllä kolminumeroisella koulutustasomittaimella. Mittain osoittaa kunnan tutkintojen keskiarvon suhteutettuna väki lukuun. Mittaimen kriteerinä on koulutusaika vuosina. Mitä pitempi on koulutuksen koko naispituus, sitä korkeampi on koulutustaso. Vuodesta 1983 vuoteen 1994 koulutustason kasvu on Itä-Suomen kunnissa ollut nopein Joensuussa, Kuopiossa ja Kiihtelysvaarassa. Vastaavasti kasvu on ollut hitain Rautavaarassa, Värtsilässä ja Pertunmaalla. Vuonna 1995 koko maan keskimääräisen koulutustason ylitti Itä-Suomessa neljä kuntaa: Kuopio, Siilin järvi, Joensuu ja Mikkeli. Lisäksi Kontiolahden koulutustaso oli sama kuin koko maassa.
Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä alueittain 1975 - 1995 %-osuus
-»-Mikkelinlääni -»-Pohjois-Karjalan lääni -»-Kuopion lääni -»-Uudenmaanlääni -fr Koko maa
Lähde:TK/Koulutustilastot
Kuva 93. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä alueittain 1975 - 1995. 78
Väestön (yli 15-vuotiaat) koulutusaste kunnittain 1995
POHJOIS-SAVO: KUOPIO SIILINJÄRVI VARKAUS IISALMI LEPPÄVIRTA SUONENJOKI KARTTULA LAPINLAHTI JUANKOSKI VIEREMÄ KIURUVESI NILSIÄ VEHMERSALMI MAANINKA RAUTALAMPI KEITELE SONKAJÄRVI TUUSNIEMI PIELAVESI TERVO KAAVI VARPAISJÄRVI VESANTO RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJALA: JOENSUU KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ LIPERI KIIHTELYSVAARA OUTOKUMPU KITEE LIEKSA NURMES POLVIJÄRVI RÄÄKKYLÄ KESÄLAHTI TOHMAJÄRVI ILOMANTSI ENO JUUKA TUUPOVAARA VALTIMO VÄRTSILÄ
ETELÄ-SAVO: MlkKELi SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI MIKKELIN MLK. PIEKSÄMÄEN MLK. JOROINEN KERIMÄKI ANTTOLA RANTASALMI JUVA PUNKAHARJU KANGASLAMPI ENONKOSKI RISTIINA JÄPPILÄ MÄNTYHARJU SULKAVA PUUMALA KANGASNIEMI SAVONRANTA HAUKIVUORI VIRTASALMI HEINÄVESI HIRVENSALMI PERTUNMAA
HEINOLA HEINOLAN MLK, HARTOLA SYSMÄ
0% 20% 40% 60% 80% 100%
osuus 15 vuotta täyttäneistä
Koulutusaste M Korkea-aste ^Keskiaste m Peruskoulun varaan jääneet
Lähde :TK/Koulutustllastot
Kuva 94. Väestön koulutusaste kunnittain 1995. 79
Koulutustaso kunnittain 1995
I | Lääniraja
Koulutustaso 226 - 240 241 - 245 246 - 250 251 - 263 2 6 4 -3 1 5
Lähde:TK/Koulutustilastot
Kuva 95. Koulutustaso kunnittain 1995.
Koulutustason muutos kunnittain 1983 -1994 (%)
Lääniraja
Muutos (%) 11.1 -14.2 14.3-15.0 15.1 -16.5 1 6 .6 - 18.5 1 8 .6 - 22.5
Lähde:TK/Koulutus 1996:1
Kuva 96. Koulutustason muutos kunnittain 1983 - 1994. 80
Koulutustaso kunnittain 1995
Koko maa= 289 POHJOIS-SAVO: KUOPIO SIILINJÄRVI VARKAUS IISALMI SUONENJOKI LEPPÄVIRTA KARTTULA LAPINLAHTI JUANKOSKI RAUTALAMPI KIURUVESI NILSIÄ VIEREMÄ VEHMERSALMI MAANINKA KEITELE SONKAJÄRVI TUUSNIEMI TERVO PIELAVESI KAAVI VESANTO VARPAISJÄRVI RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJALA: JOENSUU KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ LIPERI OUTOKUMPU KIIHTELYSVAARA KITEE LIEKSA NURMES KESÄLAHTI ILOMANTSI POLVIJÄRVI TOHMAJÄRVI ENO RÄÄKKYLÄ JUUKA TUUPOVAARA VALTIMO VÄRTSILÄ
ETELÄSAVO: MIKKELI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI MIKKELIN MLK. PIEKSÄMÄEN MLK. ANTTOLA KERIMÄKI JOROINEN PUNKAHARJU RANTASALMI JUVA RISTIINA KANGASLAMPI ENONKOSKI MÄNTYHARJU SULKAVA JÄPPILÄ PUUMALA KANGASNIEMI HEINÄVESI HAUKIVUORI VIRTASALMI HIRVENSALMI SAVONRANTA PERTUNMAA
HEINOLA HEINOLAN MLK. HARTOLA SYSMÄ
0 50 100 150 200 250 300 350
Lähde: TK/Koulutustilastot
Kuva 97. Koulutustaso kunnittain 1995 81
Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kuntaryhmittäin 1995
Kuopion lääni: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Pohiois-Karialan lääni: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Mikkelin lääni: Kaupunkimaiset kunnat Maaseutumaiset kunnat Koko maa: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat
0 10 20 30 40 50 60 70
% -osuus
Lähde:TK/Koulutus 1996
Kuva 98. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kuntaryhmittäin 1995. 82 TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT
Lääkäreiden määrä asukasta kohti on Kuopion läänissä suurempi kuin Pohjois-Karjalan ja Mik kelin lääneissä. Eniten lääkäreitä työskenteli vuonna 1995 erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla sekä perusterveydenhuollon avopalveluissa. Myös valtaosa koko sosiaali- ja terveystoimen henki löstöstä työskenteli erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Toiseksi työllistävin sektori oli lasten päivähoito.
Sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenot koostuvat mm. lasten päivähoito-, perusterveydenhuol to-ja erikoissairaanhoitomenoista. Asukasta kohti kokonaismenot olivat vuonna 1995 suurimmat Rautavaaran kunnassa, 10 813 markkaa. Pienimmillään nämä menot olivat Mikkelin maalaiskun nassa, 7 343 markkaa (myös kuva 139, sivulla 109).
Lasten päivähoitomenot olivat Pyhäselän kunnassa suurimmat ja Värtsilässä pienimmät. Peruster veydenhuollon menot asukasta kohti ylittivät 3 000 markkaa kolmessa Itä-Suomen kunnassa: Juukassa, Rautavaaralla ja Vehmersalmella. Hammashuollon menot asukasta kohti olivat suurim mat Puumalassa ja pienimmät Savonlinnassa. Erikoissairaanhoidon kulut vaihtelivat Hartolan 1 728 markasta Jäppilän 3 600 markkaan.
Lääkärit/1000 asukasta alueittain 1995 Kansanterveystyö ja sairaanhoitolaitokset
Hallinto
Perusterveydenhuollon avopalvelut
Perusterveydenhuollon hammashoito
Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito
Erikoissairaanhoidon avopalvelut
Erikoissairaanhoidon vuodeosastopalvelut
Ympäristöterveydenhuolto
Lääkärit yhteensä
0 0.5 1 1,5 2 2,5 3
Lääkärlt/1000 asukasta
E3 Mikkelin lääni ® Pohjois-Karjalan lääni ■ Kuopion lääni______Lähde: Tilastokeskus
Kuva 99. Lääkärit/1000 asukasta alueittain 1995. 83
Sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö tehtäväalueittain 1995 Koko-ja osa-aikainen kuukausipalkkainen henkilöstö
Sosiaali- ja terv.toimen hallinto Lasten päivähoito Lasten ja nuorten laitoshoito Muut lasten ja perheiden palvelut Vanhusten laitoshoito Vammaisten laitoshoito Suojatyö ja työhön kuntoutus Kotipalvelut Muut vanh. ja vamm. palvelut Päihdehuolto Perusterv.huollon avopalv. Perusterv.huollon hammashoito Perusterv.huollon vuodeos.hoito Erikoissairaanhoidon avopalvelut Erikoissairaanhoidon vuodeos.hoito
0 2 4 6 8 10 12 14 Henkilökunta/1000 asukasta
^M ikke lin lääni s Pohjois-Karjalan lääni »Kuopion lääni______Lähde:Tilastokeskus
Kuva 100. Sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö tehtäväalueittain 1995.
Sosiaali- ja terveystoimen menot kunnittain 1995
□ Lääniraja
Mk/asukas 7 343 - 8 600 8 601 -9 100 9 101 -9 600 9 601 -10 000 10 001 - 10 813
Lähde:TK/Julkinen talous
Kuva 101. Sosiaali-ja terveystoimen menot kunnittain 1995 (mk/asukas). 84
Lasten päivähoidon kustannukset kunnittain 1995 (markkaa/asukas)
POHJOIS-SAVO: SIILINJÄRVI KUOPIO VARKAUS KIURUVESI IISALMI KEITELE LEPPÄVIRTA JUANKOSKI LAPINLAHTI KARTTULA SUONENJOKI TERVO NILSIÄ VIEREMÄ MAANINKA KAAVI SONKAJÄRVI VARPAISJÄRVI PIELAVESI VESANTO VEHMERSALMI RAUTALAMPI RAUTAVAARA TUUSNIEMI
POHJOIS-KARJALA: PYHÄSELKÄ KIIHTELYSVAARA JOENSUU KONTIOLAHTI KESÄLAHTI OUTOKUMPU TOHMAJÄRVI LIPERI KITEE NURMES LIEKSA ILOMANTSI JUUKA POLVIJÄRVI TUUPOVAARA ENO RÄÄKKYLÄ VALTIMO VÄRTSILÄ
ETELÄ-SAVO: SAVONLINNA MIKKELI KERIMÄKI PIEKSÄMÄKI PIEKSÄMÄEN MLK MIKKELIN MLK JUVA PUNKAHARJU RISTIINA ANTTOLA PUUMALA KANGASNIEMI JOROINEN HEINÄVESI RANTASALMI ENONKOSKI SULKAVA HIRVENSALMI MÄNTYHARJU PERTUNMAA SAVONRANTA VIRTASALMI JÄPPILÄ KANGASLAMPI HAUKIVUORI
HEINOLAN MLK HEINOLA HARTOLA SYSMÄ
0 500 1000 1500 2000 2500
Markkaa/asukas
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 102. Lasten päivähoidon kustannukset kunnittain 1995 (mk/asukas). 85
Perusterveyden-ja hammashuollon kustannukset kunnittain 1995 (markkaa/asukas)
POHJOISSAVO: RAUTAVAARA VEHMERSALMI SONKAJÄRVI KEITELE KIURUVESI TUUSNIEMI LAPINLAHTI LEPPÄVIRTA KAAVI PIELAVESI VESANTO NILSIÄ SUONENJOKI VARPAISJÄRVI RAUTALAMPI KARTTULA TERVO VARKAUS VIEREMÄ JUANKOSKI IISALMI MAANINKA SIILINJÄRVI KUOPIO
POHJOIS-KARJALA: JUUKA TUUPOVAARA LIEKSA TOHMAJÄRVI VALTIMO VÄRTSILÄ KESÄLAHTI ILOMANTSI RÄÄKKYLÄ OUTOKUMPU ENO POLVIJÄRVI NURMES KITEE KIIHTELYSVAARA PYHÄSELKÄ KONTIOLAHTI JOENSUU LIPERI
ETELÄ-SAVO: PUUMALA SULKAVA HEINÄVESI JUVA KANGASNIEMI HIRVENSALMI MÄNTYHARJU PERTUNMAA PIEKSÄMÄKI VIRTASALMI RANTASALMI ENONKOSKI JOROINEN RISTIINA SAVONRANTA KERIMÄKI HAUKIVUORI MIKKELI JÄPPILÄ ANTTOLA SAVONLINNA PUNKAHARJU MIKKELIN MLK PIEKSÄMÄEN MLK KANGASLAMPI
HARTOLA SYSMÄ HEINOLA HEINOLAN MLK
0 1000 2000 3000 4000
Markkaa/asukas
M Perusterveydenhuolto ^Hammashuolto
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 103. Perusterveyden-ja hammashuollon kustannukset kunnittain 1995 (mk/asukas). 86
Erikoissairaanhoidon kustannukset kunnittain 1995 (markkaa/asukas)
POHJOIS-SAVO: — VEHMERSALMI — VIEREMÄ — MAANINKA — K.v.:.v.:.v.:.v*v.v.:.vW ^ NILSIÄ — KUOPIO — SUONENJOKI — VARKAUS — VARPAISJÄRVI — ...... ■ ...... 1 RAUTALAMPI — IISALMI — RAUTAVAARA — TERVO — VESANTO — TUUSNIEMI — KARTTULA — KIURUVESI — KAAVI — ...... l SONKAJÄRVI — JUANKOSKI — SIILINJÄRVI — PIELAVESI — LEPPÄVIRTA — LAPINLAHTI — KEITELE — ' 1 POHJOtS-KARJALA: — VÄRTSILÄ — RM KKYLA — TOHMAJÄRVI — i ENO — JOENSUU — JUUKA — | ...... 1 KESÄLAHTI — ILOMANTSI — KIIHTELYSVAARA — POLVIJÄRVI — OUTOKUMPU — ^.v^v^vvvjjrv^jj^ : PYHÄSELKÄ — KONTIOLAHTI — KITEE “ \...... ~~ ...... — ...... r LIEKSA — TUUPOVAARA “ ...... 1 LIPERI — NURMES — VALTIMO — ...... ETELÄSAVO: ~ JÄPPILÄ — VIRTASALMI — HAUKIVUORI — HIRVENSALMI — PERTUNMAA —
SAVONLINNA — PIEKSÄMÄKI — MIKKELI — ENONKOSKI — ...... " ---1 KANGASLAMPI — PIEKSÄMÄEN MLK SAVONRANTA — PUNKAHARJU — PUUMALA — ANTTOLA — RISTIINA — SULKAVA — HEINÄVESI — ...... ■“? MIKKELIN MLK — JOROINEN — KERIMÄKI KANGASNIEMI — MÄNTYHARJU — :v-vjvvv.v.:^^ i JUVA —
HEINOLA — ...... 1 : HARTOLA — 1 H 1 I 1 1 1 l | 1 1 I I | l l l 1 c) 1000 2000 3000 4000
Markkaa/asukas
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 104. Erikoissairaanhoidon kustannukset kunnittain 1995 (mk/asukas). 87 RAKENTAMINEN JA ASUMINEN
Myönnettyjen rakennuslupien yhteinen rakennustilavuus on laskenut kaikissa Itä-Suomen lääneis sä koko 1990 -luvun ajan. Vuonna 1995 tämä lasku näyttäisi kuitenkin tasaantuneen. Myös asun totuotanto on laskenut vuoden 1990 huippuarvoista. Asuntoja on tuotettu Itä-Suomen alueista eniten Pohjois-Savossa. Kunnittain tarkasteltuna asuntoja tuotettiin vuonna 1994 suhteellisesti eniten Savonlinnassa ja Iisalmessa. Itä-Suomen vanhin rakennuskanta on Savonrannassa, jossa rakennusten keskimääräinen valmistumisvuosi on 1958. Vastaavasti Siilinjärvellä on keskimäärin Itä-Suomen uusimmat rakennukset.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet vuosikymmenen vaihteen huippuhinnoista. Tosin vuoden 1996 aikana hinnat ovat taas kääntyneet nousuun. Kalleimmat neliöhinnat asunnoista maksettiin vuo den 1995 aikana Kuopiossa. Keskimäärin halvimmat asunnot taas olivat Valtimossa. Usean kun nan alueella asuntokauppoja tehtiin alle 5, joten näiden kuntien osalta hintatietoa ei ole saatavissa. Suurimmat asunnot olivat vuonna 1994 Mikkelin maalaiskunnassa ja pienimmät vastaavasti Mik kelin kaupungissa.
Vuonna 1995 kaikista Suomen kunnista oli Mikkelin maalaiskunnassa neljänneksi eniten kunnan ulkopuolelta saapuvia kesäasukkaita, yli 4700. Vakituisten ja kesäasukkaiden suhde oli siellä 40 %. Suhteellisesti eniten kesäasukkaiden määrä vaikuttaa Itä-Suomessa kuitenkin Hirvensal mella. Myös Anttolaan, Pertunmaalle, Vehmersalmelle ja Puumalaan kesäasukkaita saapuu kun nan ulkopuolelta enemmän kuin kunnassa on vakituisia asukkaita. Hirvensalmella myös on kesä mökkejä asukaslukuun suhteutettuna eniten (861 mökkiä/1000 asukasta). Pienin tämä suhde on Pieksämäellä (2 mökkiä/1000 asukasta).
Myönnetyt rakennusluvat Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Mikkelin lääneissä 1989 - 1995
Tuhatta kuutiometriä 3500 ------
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995
^¡M ikkelinlääni ® Pohjois-Karjalan lääni «K uopion lääni
Lähde:TK/Myönnetyt rakennusluvat
Kuva 105. Myönnetyt rakennusluvat Pohjois-Kaijalan, Kuopion ja Mikkelin lääneissä 1989 - 1995. 88
Asuntotuotanto alueittain 1982 - 1994
Valmistuneet asuinhuoneistot, kpl 3 5 0 0
3 0 0 0
2 5 0 0
2000
15 0 0
1000 '
5 0 0
0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 * Pohjois-Karjala -r-Pohjois-Savo -*-Etelä-Savo -»-Mikkelin lääni
Lähde:TK/Pohjoismainen CD-ROM ______
Kuva 106. Asuntotuotanto alueittain 1982 - 1994.
Asuntotuotanto kunnittain 1994
Lääniraja
As.tuot/1000 asukasta Ei tietoa 0.7-2.1 m 2 .2 - 3.1 3 .2 - 4.6 4.7-8.6
Lähde:TK/Pohjoismainen CD-RO
Kuva 107. Asuntotuotanto kunnittain 1994. 89
Rakennusten keskimääräinen valmistumisvuosi kunnittain
Lääniraja
Rakennusvuosi 1958- 1963 1964- 1965 1966 1967- 1968 1969- 1974
Lähde:TK/Kuntafakta
Kuva 108. Rakennusten keskimääräinen valmistumisvuosi kunnittain.
Asuntojen hintojen kehitys alueittain 1/85 -11/96 (Indeksi, 1983 = 100)
Indeksi Indeksi
Neljännes/vuosi
Kuopio -O-Mikkeli «-Joensuu "Pääkaupunkiseutu — Kokomaa Lähde: TK/Asuntojen hinnat
Kuva 109. Asuntojen hintojen kehitys alueittain 1985 - 1996. 90
Asuntojen neliöhinnat kunnittain 1995
Uudet ja vanhat asunto-osakeyhtiöt
| _ j Lääniraja
Mk/neliömetri Alle 5 asuntokauppaa 2842-3100 3101 - 3400 3401 - 3600 3601 - 3900 3901 - 4857
Lähde:TK/Asuminen 1996:5
Kuva 110. Asuntojen neliöhinnat kunnittain 1995.
Asuntojen keskipinta-ala kunnittain 1994
Lääniraja
Pinta-ala, neliömetriä 67-73 74-77 78-81 82-85 86-92
Lähde:TK/SuomiCD
Kuva 111. Asuntojen keskipinta-ala kunnittain 1994. 91
Kesämökit kunnittain 1995
Lääniraja
Kpl/1000 asukasta 2-113 11 4 -2 0 4 205 - 255 256 - 396 397 - 861
Lähde:TK/Asuminen 1996:4
Kuva 112. Kesämökit kunnittain 1995.
Kesäasukkaiden suhde kunnan vakinaisiin asukkaisiin 1995
Lääniraja
Kesäasukkaita/vak.as.% 0 .1 -1 3 .0 13.1 -30 .0 30.1 -5 0 .0 50.1 - 100.0 100.1 - 154.9
Lähde:TK/Asuminen 1996:4
Kuva 113. Kesäasukkaiden suhde kunnan vakinaisiin asukkaisiin 1995. 92 LIIKENNE
Asukasta kohti lasketut liikennesuoritteet (autokm/vrk/as) ovat lisääntyneet koko maassa vuo desta 1993 vuoteen 1995. Myös Kaakkois-Suomen tiepiirin (Kymen ja Mikkelin läänit) alueella liikkennesuoritteet kasvoivat. Savo-Kaijalan tiepiirin (Kuopion ja Pohjois-Kaijalan läänit) alueella suoritteet ovat pysyneet samansuuruisina. Itä-Suomessa ne ovat yleensä suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 1995 tieliikenteessä kuolleiden määrä asukaslukuun suhteutettuna oli Itä-Suomen lääneissä alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Eniten henkilöautoja tuhatta asukasta kohti vuonna 1995 oli Mikkelin maalaiskunnassa ja vähiten Sonkajärvellä.
Itä-Suomen vilkkaimmat lentoasemat ovat Kuopio ja Joensuu. Matkustajien määrät olivat suurimmillaan vuonna 1990. Kuopion lentoasemalle saapui silloin lähes 130 000 kotimaan liikenteen matkustajaa. Vuoteen 1993 saakka matkustajamäärät laskivat, mutta ovat nousseet sen jälkeen. Vuonna 1995 Kuopion lentokentälle saapui 96 000 matkustajaa. Myös muilla Itä-Suo men kentillä matkustajien määrät ovat vaihdelleet samansuuntaisesti.
Liikennesuoritteet tiepiireittäin 1993 - 1995
Savo-Karjala
Kaakkois-Suomi
Uusimaa
Koko maa
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20
Autokm/vrk/asu kas
■ 1995 B5S1994 @1993
Savo-Karjala = Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit Kaakkois-Suomi = Kymen ja Mikkelin läänit Lähde:TK//Liikennetilastollinen vuosikirja Uusimaa = Uudenmaan lääni
Kuva 114. Liikennesuoritteet tiepiireittäin 1993 - 1995. 93
Tieliikenteessä kuolleet alueittain 1988 - 1995
1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995
-*-Pohjois-Karjalanlääni -♦-Kuopionlääni -»-Mikkelinlääni -«-Uudenmaanlääni X Koko maa
Lähde: TK/Tieliikenneonnettomuudet
Kuva 115. Tieliikenteessä kuolleet alueittain 1988 - 1995.
Henkilöautojen lukumäärä/1000 asukasta kunnittain 1995
Lääniraja
Autoja/1000 as. 322 - 348 349 - 355 356 - 367 368 - 379 380 - 409
Lähde:TK/Liikenne ja matkailu 1996
Kuva 116. Henkilöautojen lukumäärä kunnittain 1995. 94
Kotimaan lentoliikenne Itä-Suomen suurimmilla asemilla 1986 -1995 ‘' i s - r
Kuopion lentoasema Joensuun lentoasema
Matkustajaa 140000 - i------
130000 - ......
120000 -
110000 - 100000 - 90000 -
80000 -
70000 -
60000 -
50000 -
40000 -
30000 -
20000 -
10000 - 0 J- 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995
l l i i i l i Saapuneet Lähteneet
Savonlinnan lentoasema Varkauden lentoasema
Lähde:TK/Uikennetilastollinen vuosikirja 1987-1995
Kuva 117. Kotimaan lentoliikenne Itä-Suomen suurimmilla lentoasemilla 1986 - 1995. 95 ENERGIAHUOLTO
Sähköntuotanto on kasvanut tasaisesti Kuopion ja Mikkelin lääneissä viimeisen viidentoista vuoden aikana. Vastaavana ajankohtana Pohjois-Karjalan läänissä tuotanto on kasvanut jyr- kimmin vuodesta 1992 lähtien. Itä-Suomessa tuotetaan noin 5 % koko maan sähkö- tuotannosta. Maassa tuotetun vesivoimaenergian osuus on Itä-Suomen lääneistä suurin Poh- jois-Kaijalassa, vastaavasti Kuopion ja Mikkelin läänien osuus jää alle prosentin.
Sähkön kulutus on kasvanut tasaisesti tarkastelualueilla. Suurin kulutus on Kuopion läänissä ja Pohjois-Kaijalan ja Mikkelin lääneissä kulutus on puolta alhaisempaa. Vuonna 1995 Mik kelin läänissä sähkön kokonaiskulutus asukasta kohti on vähän yli 8 MWh, kun taas Kuo pion läänissä kulutus on lähes 13 Mwh/asukas. Vaikka kokonaiskulutus oli Kuopion läänissä suurin, oli yksityinen kulutus pienin. Kunnittaisessa tarkastelussa yksityinen sähkönkulutus on suurimmillaan Heinolan maalaiskunnassa ja pienimmillään Rääkkylässä vuonna 1995.
Sähköomavaraisuus on suurin Pohjois-Karjalan läänissä, jossa omavaraisuusaste oli vuonna 1995 yli 100 %. Mikkelin ja Kuopion läänien sähköomavaraisuus jää 25 % molemmin puo lin.
Sähkön tuotanto alueittain 1981 - 1995
GWh 2000
1500
1000
500
0 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995
Kuopion lääni -a-Pohjois-Karjalan lääni -«-Mikkelinlääni
Lähde:Sähkölaitosyhdistys ry., Sähkölaitostilasto 1981-95
Kuva 118. Sähköntuotanto alueittain 1981 - 1995. 96
Vesivoimalla tuotettu energia alueittain 1981 -1995 Osuus maassa tuotetusta vesienergiasta
%-osuus 7
6
5
4
3
2
1 0 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995
-Ar Kuopion lääni -e-Pohjois-Karjalan lääni -»-Mikkelinlääni
Lähde.Sähkölaitosyhdistys ry., Sähkölaitostilasto 1981-95
Kuva 119. Vesivoimalla tuotettu energia alueittain 1981 - 1995.
Sähkön kulutus alueittain 1981 -1995
GWh
Kuopion lääni Pohjois-Karjalanlääni -»-Mikkelinlääni
LähderSähkölaitosyhdistys ry., Sähkölaitostilasto 1981-95
Kuva 120. Sähkön kulutus alueittain 1981 - 1995. 97
Sähkön kulutus asukasta kohti alueittain 1995
Mikkelin lääni
Pohjois-Karjalan lääni
Kuopion lääni
Uudenmaan lääni
Koko maa
0 2 4 6 8 10 12' 14
MWh/asukas . ■
^Yksityinen kulutus ^M uu kulutus
Lähde:Sähkölaitosyhdistys ry., Sähkölaitostilasto 1995
Kuva 121. Sähkön kulutus asukasta kohti alueittain 1995.
Yksityinen sähkönkulutus kunnittain 1995
Lääniraja
MWh/asukas 2 .0 1 -2 .4 3 2.44 - 2.62 2 .6 3 -2 .8 0 2.81 -3.0 0 3.01 -3 .9 9
LähdeiTK/Sähkölaitosyhdistys ry, Sähkölaitostilasto
Kuva 122. Yksityinen sähkönkulutus kunnittain 1995. 98
Sähkön tuotanto ja kulutus alueittain 1995 Osuus koko maan tuotannosta ja kulutuksesta
Tuotanto
%-osuus koko maan tuotannosta
Kulutus Kuopion lääni
Pohjois-Karjalan lääni
Mikkelin lääni
Uudenmaan lääni
0 5 10 15 20 %-osuus koko maan kulutuksesta
LähderSähkölaitosyhdistys ry., Sähkölaitostilasto 1995
Kuva 123. Sähkön tuotanto ja kulutus alueittain 1995.
Sähköomavaraisuus alueittain 1981 - 1995
% -osuus
Kuopion lääni -fr Pohjois-Karjalan lääni -«-Mikkelinlääni -»-Kokomaa
Lähde:Sähkölaitosyhdistys ry., Sähkölaitostilasto 1981-95
Kuva 124. Sähköomavaraisuus alueittain 1981 - 1995. 99 YMPÄRISTÖN TILA
Typen oksidien päästöt kaksinkertaistuivat Pohjois-Kaijalassa vuodesta 1992 vuoteen 1994. Tämä on aiheutunut teollisuuspäästöjen kasvusta, sillä energianhuollon päästöt ovat pysy neet samana. Etelä-Savossa typen oksidipäästöissä ei ole tapahtunut muutosta. Rikki dioksidipäästöt ovat vähentyneet kaikissa maakunnissa kolmen vuoden tarkastelujakson aikana. Pohjois-Savossa rikkidioksipäästöt ovat vähentyneet 500 tonnia/vuosi.
Kunnittaisessa tarkastelussa on huomioitu vain ilmoitusvelvolliset laitokset jos niitä on kun nassa vähintään kolme. Itä-Suomessa vain 13 kuntaa täyttää tämän määritelmän. Vuonna 1995 Kuopiossa oli suurimmat rikkidioksidi- ja typen oksidipäästöt. Suurimmat hiukkas päästöt olivat Heinolassa.
Itä-Suomen alueella sijaitsee 6 kansallispuistoa ja 1 luonnonpuisto. Suurin kansallispuisto, Patvinsuo, sijaisee Lieksan ja Ilomantsin kuntien alueella. Ilomantsissa sijaitsee myös Itä- Suomen ainoa luonnonpuisto, Koivusuo.
Typen oksidien päästöt maakunnittain 1992 -1994
Tonnia/vuosi 3500 n ------
1992 1993 1994 1992 1993 1994 1992 1993 1994
Eteiä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo
^Teollisuus mu Energiahuolto Lähde:Tilastokeskus
Kuva 125. Typen oksidien päästöt maakunnittain 1992 - 1994. 100
Rikkidioksidipäästöt maakunnittain 1992 -1994
Tonnia/vuosi 6000
5000 -
4000
3000
2000
1000
1992 1993 1994 1992 1993 1994 1992 1993 1994 Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjols-Savo
^Teollisuus l i Energiahuolto Lähde:Tilastokeskus
Kuva 126. Rikkidioksidipäästöt maakunnittain 1992 - 1994.
Hiukkaspäästöt maakunnittain 1992 - 1994
Tonnia/vuosi 1750
1992 1993 1994 1992 1993 1994 1992 1993 1994
Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo
^T eo llisuu s E33Energiahuolto Lähde:Tilastokeskus
Kuva 127. Hiukkaspäästöt maakunnittain 1992 - 1994. 101
Kuva 128. Typen oksidipäätöt (NOx) kunnittain 1995.
Kuva 129. Rikkidioksidipäästöt (SO 2) kunnittain 1995. 102
Kuva 130. Hiukkaspäästöt kunnittain 1995.
Kuva 131. Kansallis-ja luonnonpuistot 1995. 103 KUNNALLISTALOUS
Veroäyrit
Veroäyrin hinta vaihteli vuonna 1996 Itä-Suomessa 17.00 ja 19.00 pennin välillä. Alhaisin äyrin- hinta oli kahdeksassa kunnassa (Lapinlahti, Siilinjärvi, Leppävirta, Heinola, Mikkeli, Mikkelin maalaiskunta, Mäntyharju, Sysmä). Korkein äyrinhinta oli Rautavaaralla, Vesannolla ja Tohma- järvellä. Vuodesta 1990 veroäyrin hinta on noussut eniten Pieksämäen maalaiskunnassa (2.00 penniä) ja Rantasalmella (1.75 penniä). Samaan aikaan äyrinhinta on pysynyt ennallaan 17 kunnassa.
Verovuonna 1994 keskimääräinen äyrimäärä asukasta kohti nousi kaikissa Itä-Suomen lääneissä. Myös kaikissa alueen kunnissa äyrimäärä kasvoi verovuodesta 1993 vuoteen 1994. Tämä kasvu oli Kiihtelysvaaralla suurin, Pieksämäellä pienin.
Vuonna 1994 oli Suomen kuntien verotulot olivat keskimäärin 58 687 äyriä asukasta kohti. Itä- Suomen kaikissa kunnissa keskimääräinen äyrimäärä asukasta kohti oli tätä alhaisempi. Alueen korkein keskiarvo oli Kuopiossa ja alhaisin Varpaisjärvellä.
Veroäyrin hinta kunnittain 1996
Lääniraja
Äyrin hinta (p) 17.00 17.50-17.75 18.00 18.25-18.50 18.75-19.00
Lähde:TK/Julkinen talous
Kuva 132. Veroäyrin hinta kunnittain 1996. 104
Veroäyrin hinnan muutos kunnittain 1990 -1996
Lääniraja
Äyrin hinnan muutos (p) 0.00 0.25 - 0.50 0 .7 5 -1 .0 0 1.2 5-1 .5 0 1 .7 5-2 .0 0
Lähde:TK/Julkinen talous
Kuva 133. Veroäyrin hinnan muutos kunnittain 1990 - 1996.
Kuva 134. Keskimääräisen äyrimäärän kehitys verovuosina 1988 - 1994. 105
Asukasta kohti lasketun veroäyrimäärän muutos verovuosina 1993 - 1994
Lääni raja
Muutos (%) 2 .6 - 6.2 6 . 3 - 7.6 7 .7 - 8.3 8 . 4 - 10.4 1 0 .5 -1 4 .6
Lähde:TK/Julkinen talous
Kuva 135. Asukasta kohti lasketun veroäyrimäärän muutos verovuosina 1993 - 1994.
Veroäyrimäärä/asukas verovuonna 1994
|~ ~ | Lääniraja
Äyrit/asukas 36 685 - 40 800 | | 40 801 - 41 800 41 801 - 44 800 44 801 - 47 800 47 801 - 57 987
Lähde:TK/Julkinen talous
Kuva 136. Veroäyrimäärä/asukas kunnittain verovuonna 1994. 106
Äyrimäärä/asukas kunnittain verovuonna 1994
Koko maa = 58 687 äyriä/asukas POHJOISSAVO: KUOPIO VARKAUS SIILINJÄRVI IISALMI JUANKOSKI LEPPÄVIRTA SUONENJOKI KEITELE NILSIÄ KAAVI LAPINLAHTI VEHMERSALMI VIEREMÄ KARTTULA SONKAJÄRVI TUUSNIEMI MAANINKA RAUTAVAARA PIELAVESI VESANTO TERVO KIURUVESI RAUTALAMPI VARPAISJÄRVI POHJOIS-KARJALA: JOENSUU LIEKSA ENO KONTIOLAHTI ILOMANTSI KITEE OUTOKUMPU NURMES KESÄLAHTI TUUPOVAARA KIIHTELYSVAARA LIPERI VÄRTSILÄ JUUKA TOHMAJÄRVI PYHÄSELKÄ VALTIMO RÄÄKKYLÄ POLVIJÄRVI ETELÄrSAVO: M IK kE li SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI PUNKAHARJU MÄNTYHARJU PIEKSÄMÄEN MLK MIKKELIN MLK HEINÄVESI RISTIINA PUUMALA SULKAVA JOROINEN JUVA KERIMÄKI KANGASLAMPI ANTTOLA ENONKOSKI VIRTASALMI KANGASNIEMI RANTASALMI SAVONRANTA PERTUNMAA HIRVENSALMI JÄPPILÄ HAUKIVUORI
HEINOLA HEINOLAN MLK HARTOLA SYSMÄ
o 10000 20000 30000 40000 50000 60000
äyriä/asukas
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 137. Veroäyrimäärä/asukas kunnittain verovuonna 1994 107 Kuntien nettomenot
Kuntien yleisen hallinnon menot käsittävät mm. valtuuston, hallituksen, lauta- ja johtokuntien ja keskustoimiston menot. Suurimmillaan yleisen hallinnon menot olivat vuonna 1995 Kangaslam men kunnassa, yli 2500 markkaa/asukas. Pienimmät ne olivat Iisalmessa.
Sosiaali-ja terveystoimen menot ylittivät 10 000 markkaa asukasta kohti 14 kunnassa. Suurim millaan nämä menot olivat Rautavaaralla ja Juukassa. Sosiaali- ja terveystoimen menot kattavat mm. lasten päivähoidon, perusterveydenhuollon, hammashoidon, erikoissairaanhoidon, vanhusten ja vammaisten laitoshuollon ja kotipalvelun.
Opetus-ja kulttuuritoimen menot asukasta kohti olivat yli 7000 markkaa Rääkkylässä, Vieremäl lä ja Pyhäselällä. Pienimmillään ne olivat Virtasalmella.
Kuntein kokonaismenot koostuvat käyttömenoista, investointimenoista ja rahoitusmenoista. Suu rimmat kokonaismenot asukasta kohti olivat vuonna 1995 Pieksämäellä ja pienimmät Siilin järvellä. Suurimmat käyttömenot (yli 26 000 markkaa) asukasta kohti olivat Vieremällä, Kuo piossa, Rautavaaralla, Joensuussa ja Rääkkylässä. Pienimmät (alle 18 000 markkaa) käyttömenot olivat Heinolan maalaiskunnassa. Vähiten investointimenoja oli Rautavaaralla ja Liperissä, eniten Värtsilässä. Rahoitusmenot olivat suurimmat Pieksämäellä ja pienimmät vastaavasti Kiteellä.
Kunnallistalouden tunnuslukuja
Vuonna 1995 Itä-Suomen velkaantunein kunta oli Rautavaara, kun kriteerinä käytetään pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen yhteismäärää joko asukasta tai veroäyriä kohti. Pohjois-Karjalassa vel kaantunein kunta oli Joensuu ja Mikkelin läänissä Hartola.
Lainojen korkojen ja kuoletusten osuus verorahoituksesta vaihteli Hartolan lähes 25 prosentista Valtimon 1.7 prosenttiin.
Kassan riittävyys oli suurin Tervossa, 166 päivää. Pienin se vastaavasti oli Maaningalla ja Pieksä mäen maalaiskunnassa. Vakavaraisuus oli paras Tervossa, huonoin Maaningalla ja Rautavaarassa. 108
Yleisen hallinnon menot kunnittain 1995 (markkaa/asukas)
POHJOISSAVO: TUUSNIEMI RAUTAVAARA KEITELE KAAVI SONKAJÄRVI RAUTALAMPI VEHMERSALMI VARPAISJÄRVI PIELAVESI NILSIÄ LEPPÄVIRTA JUANKOSKI VARKAUS KIURUVESI MAANINKA KUOPIO TERVO KARTTULA SIILINJÄRVI VESANTO VIEREMÄ LAPINLAHTI SUONENJOKI IISALMI POHJOIS-KARJALA: VÄRTSILÄ TUUPOVAARA KIIHTELYSVAARA KONTIOLAHTI POLVIJÄRVI RÄÄKKYLÄ NURMES KESÄLAHTI OUTOKUMPU VALTIMO PYHÄSELKÄ ENO LIPERI TOHMAJÄRVI ILOMANTSI LIEKSA JUUKA JOENSUU KITEE ETELÄ-SAVO: KANGASLAMPI HEINÄVESI SULKAVA PUNKAHARJU JÄPPILÄ SAVONRANTA PUUMALA SAVONLINNA HIRVENSALMI KERIMÄKI ANTTOLA ENONKOSKI RANTASALMI PERTUNMAA VIRTASALMI MÄNTYHARJU HAUKIVUORI MIKKELI JUVA KANGASNIEMI PIEKSÄMÄKI JOROINEN MIKKELIN MLK RISTIINA PIEKSÄMÄEN MLK
HEINOLA HARTOLA SYSMÄ HEINOLAN MLK
Markkaa/asukas Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 138. Yleisen hallinnon menot kunnittain 1995 (mk/asukas). 109
Sosiaali-ja terveystoimen menot kunnittain 1995 (markkaa/asukas)
POHJOISSAVO: RAUTAVAARA KIURUVESI VIEREMÄ SONKAJÄRVI VEHMERSALMI KUOPIO VESANTO TERVO VARKAUS NILSIÄ SUONENJOKI KAAVI VARPAISJÄRVI MAANINKA RAUTALAMPI IISALMI PIELAVESI JUANKOSKI KARTTULA KEITELE LEPPÄVIRTA TUUSNIEMI LAPINLAHTI SIILINJÄRVI P0HJ0I5-KARJALA: JUUKA OUTOKUMPU KESÄLAHTI ENO TUUPOVAARA TOHMAJÄRVI RÄÄKKYLÄ JOENSUU LIEKSA KIIHTELYSVAARA ILOMANTSI VÄRTSILÄ POLVIJÄRVI NURMES PYHÄSELKÄ KITEE KONTIOLAHTI LIPERI VALTIMO ETELASAVO: h ir v e n s a l M VIRTASALMI PERTUNMAA PIEKSÄMÄKI PUUMALA HAUKIVUORI SULKAVA RANTASALMI ENONKOSKI SAVONRANTA SAVONLINNA JÄPPILÄ HEINÄVESI KANGASNIEMI JUVA ANTTOLA RISTIINA MIKKELI JOROINEN MÄNTYHARJU KANGASLAMPI KERIMÄKI PUNKAHARJU PIEKSÄMÄEN MLK MIKKELIN MLK
HARTOLA HEINOLA SYSMÄ HEINOLAN MLK
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000
Markkaa/asukas
Lasten päivähoito ^Perusterveydenhuolto ^Erikoissairaanhoito ^M uut
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 139. Sosiaali-ja terveystoimen menot kunnittain 1995 (mk/asukas). 110
Opetus-ja kulttuuritoimen menot kunnittain 1995 (markkaa/asukas)
POHJOiS-SAVO: ------VIEREMÄ' RAUTAVAARA VARPAISJÄRVI SONKAJÄRVI KAAVI VEHMERSALMI KEITELE SUONENJOKI RAUTALAMPI LEPPÄVIRTA PIELAVESI MAANINKA TERVO IISALMI KARTTULA LAPINLAHTI KUOPIO SIILINJÄRVI VARKAUS NILSIÄ KIURUVESI JUANKOSKI TUUSNIEMI VESANTO POHJOIS-KARJALA: RAAKKYLA PYHÄSELKÄ JUUKA KESÄLAHTI VÄRTSILÄ OUTOKUMPU TOHMAJÄRVI ILOMANTSI JOENSUU KONTIOLAHTI LIEKSA LIPERI POLVIJÄRVI KITEE VALTIMO ENO TUUPOVAARA NURMES KIIHTELYSVAARA ETELÄSAVO: PUUMALA ENONKOSKI SAVONLINNA KERIMÄKI PIEKSÄMÄEN MLK MIKKELIN MLK KANGASLAMPI MIKKELI RISTIINA ANTTOLA JÄPPILÄ HEINÄVESI PUNKAHARJU RANTASALMI SAVONRANTA JOROINEN PIEKSÄMÄKI PERTUNMAA SULKAVA JUVA MÄNTYHARJU HIRVENSALMI KANGASNIEMI HAUKIVUORI VIRTASALMI
SYSMÄ HEINOLA HARTOLA HEINOLAN MLK
o 2000 4000 6000 8000
Markkaa/asukas
^Opetustoimi ^Muut
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 140. Opetus-ja kulttuuritoimen menot kunnittain 1995 (mk/asukas). 111
Kuntien kokonaismenot 1995 (markkaa/asukas)
POHJOISSAVO: KUOPIO RAUTAVAARA VIEREMÄ VESANTO VARKAUS VEHMERSALMI TERVO SUONENJOKI KAAVI VARPAISJÄRVI SONKAJÄRVI PIELAVESI JUANKOSKI KIURUVESI NILSIÄ TUUSNIEMI KEITELE LAPINLAHTI MAANINKA KARTTULA IISALMI LEPPÄVIRTA RAUTALAMPI SIILINJÄRVI POHJOIS-KARJALA: VÄRTSILÄ JOENSUU RÄÄKKYLÄ JUUKA NURMES OUTOKUMPU ILOMANTSI KESÄLAHTI ENO POLVIJÄRVI TUUPOVAARA VALTIMO LIEKSA TOHMAJÄRVI KONTIOLAHTI KIIHTELYSVAARA PYHÄSELKÄ KITEE LIPERI ETELÄSAVO: PIEKSÄMÄKI PUUMALA PERTUNMAA SAVONLINNA HEINÄVESI SAVONRANTA KANGASLAMPI HAUKIVUORI PIEKSÄMÄEN MLK MIKKELI SULKAVA ENONKOSKI RANTASALMI KANGASNIEMI ANTTOLA MÄNTYHARJU HIRVENSALMI MIKKELIN MLK JÄPPILÄ VIRTASALMI PUNKAHARJU RISTIINA JOROINEN JUVA KERIMÄKI
HARTOLA HEINOLA SYSMÄ HEINOLAN MLK
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000
Markkaa/asukas
^Käyttömenot M Investointimenot M Rahoitusmenot
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 141. Kuntien kokonaismenot 1995 (mk/asukas). 112
Kuntien lainojen korot ja kuoletukset 1995 % verorahoituksesta
Lääniraja
% verorahoituksesta .1. 7 - 4.8 4 .9 - 6.3 6.4 - 7.5 7.6 - 10.2 10. 3 - 24.8
Lähde:TK/Julkinen talous
Kuva 142. Kuntien lainojen korot ja kuoletukset 1995 (% verorahoituksesta).
Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1995
| | Lääniraja
Penniä/äyri 5 . 2 - 8.1 8.2 - 10.0
10.1 - 12.6 1 2 .7 -1 6 .2 1 6 .3 -2 8 .5
Lähde:TK/Julkinen talous
Kuva 143. Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1995 (penniä/äyri). 113
Vakavaraisuus kunnittain 1995
Lääniraja
Penniä/äyri -17.6--7.5 -7.4 - -2.4 -2 .3 - 0.0 0.1 - 4.4 4 .5 -2 0 .3
Lähde:TK/Julkinen talous
Kuva 144. Vakavaraisuus kunnittain 1995 (penniä/äyri). 114
Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1995 (penniä/veroäyri)
POHJOIS-SAVO: RAUTAVAARA MAANINKA KEITELE VESANTO KIURUVESI VARPAISJÄRVI PIELAVESI KUOPIO KAAVI VEHMERSALMI TERVO RAUTALAMPI SUONENJOKI VARKAUS IISALMI KARTTULA SONKAJÄRVI VIEREMÄ JUANKOSKI LEPPÄVIRTA SIILINJÄRVI LAPINLAHTI NILSIÄ TUUSNIEMI POHJOIS-KARJALA: ------JOENSUU NURMES POLVIJÄRVI VÄRTSILÄ TOHMAJÄRVI KESÄLAHTI OUTOKUMPU LIPERI KONTIOLAHTI ILOMANTSI RÄÄKKYLÄ LIEKSA KIIHTELYSVAARA TUUPOVAARA VALTIMO KITEE JUUKA ENO PYHÄSELKÄ ETELÄSAVO: SAVONRANTA RANTASALMI JOROINEN MIKKELIN MLK PIEKSÄMÄEN MLK KERIMÄKI KANGASNIEMI HAUKIVUORI RISTIINA PUUMALA PERTUNMAA ANTTOLA PIEKSÄMÄKI ENONKOSKI MIKKELI JÄPPILÄ JUVA VIRTASALMI MÄNTYHARJU KANGASLAMPI HEINÄVESI HIRVENSALMI PUNKAHARJU SULKAVA SAVONLINNA
HARTOLA HEINOLAN MLK SYSMÄ HEINOLA
0 5 10 15 20 25 30
Penniä/veroäyri
E3 Lyhytaikaiset velat M Pitkäaikaiset velat
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 145. Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1995 (penniä/veroäyri). 115
Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1995 (markkaa/asukas)
POHJOiSSAVO: RAUTAVAARA KEITELE MAANINKA VESANTO KUOPIO KIURUVESI VARPAISJÄRVI VARKAUS PIELAVESI KAAVI VEHMERSALMI TERVO IISALMI SUONENJOKI RAUTALAMPI SIILINJÄRVI JUANKOSKI KARTTULA SONKAJÄRVI VIEREMÄ LEPPÄVIRTA LAPINLAHTI NILSIÄ TUUSNIEMI POHJOIS-KARJALA: JOENSUU NURMES VÄRTSILÄ KONTIOLAHTI TOHMAJÄRVI OUTOKUMPU KESÄLAHTI POLVIJÄRVI LIPERI ILOMANTSI LIEKSA RÄÄKKYLÄ KIIHTELYSVAARA TUUPOVAARA ENO KITEE JUUKA VALTIMO PYHÄSELKÄ ETELASAVO: SAVONRANTA JOROINEN MIKKELIN MLK RANTASALMI PIEKSÄMÄEN MLK KERIMÄKI KANGASNIEMI PUUMALA PIEKSÄMÄKI RISTIINA MIKKELI HAUKIVUORI PERTUNMAA ENONKOSKI ANTTOLA JUVA MÄNTYHARJU VIRTASALMI JÄPPILÄ PUNKAHARJU HEINÄVESI KANGASLAMPI HIRVENSALMI SULKAVA SAVONLINNA
HARTOLA HEINOLAN MLK SYSMÄ HEINOLA
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Markkaa/asukas
M Lyhytaikaiset velat m Pitkäaikaiset velat
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 146. Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1995 (markkaa/asukas). 116
Kassan riittävyys kunnittain 1995
POHJOISSAVO: TERVO JUANKOSKI KUOPIO KARTTULA TUUSNIEMI LEPPÄVIRTA VARPAISJÄRVI VESANTO VARKAUS IISALMI VEHMERSALMI RAUTAVAARA KAAVI PIELAVESI NILSIÄ SUONENJOKI SONKAJÄRVI SIILINJÄRVI RAUTALAMPI LAPINLAHTI KEITELE KIURUVESI VIEREMÄ MAANINKA POHJOIS-KARJALA: VALTIMO LIPERI JUUKA KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ POLVIJÄRVI KITEE OUTOKUMPU NURMES TUUPOVAARA TOHMAJÄRVI ILOMANTSI RÄÄKKYLÄ LIEKSA ENO KIIHTELYSVAARA VÄRTSILÄ KESÄLAHTI JOENSUU ETELÄSAVO: PIEKSÄMÄKI HEINÄVESI PERTUNMAA ENONKOSKI SULKAVA HIRVENSALMI SAVONRANTA MÄNTYHARJU VIRTASALMI JUVA JOROINEN HAUKIVUORI RANTASALMI JÄPPILÄ PUNKAHARJU KANGASNIEMI SAVONLINNA KANGASLAMPI PUUMALA RISTIINA KERIMÄKI ANTTOLA MIKKELI MIKKELIN MLK PIEKSÄMÄEN MLK
SYSMÄ HEINOLA HARTOLA HEINOLAN MLK
o 50 100 150 200
Päivää
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 147. Kassan riittävyys kunnittain 1995. 117
Kuntien lainojen korot ja kuoletukset 1995 (% verorahoituksesta)
POHJOIS-SAVO: VESANTO KUOPIO SUONENJOKI RAUTAVAARA MAANINKA PIELAVESI KEITELE LAPINLAHTI VARKAUS KIURUVESI RAUTALAMPI LEPPÄVIRTA VARPAISJÄRVI JUANKOSKI SIILINJÄRVI VIEREMÄ KAAVI IISALMI VEHMERSALMI NILSIÄ TERVO SONKAJÄRVI TUUSNIEMI KARTTULA POHJOIS-KARJALA: VÄRTSILÄ RÄÄKKYLÄ NURMES KIIHTELYSVAARA KESÄLAHTI JOENSUU TOHMAJÄRVI ILOMANTSI TUUPOVAARA ENO KONTIOLAHTI JUUKA LIEKSA POLVIJÄRVI PYHÄSELKÄ LIPERI OUTOKUMPU KITEE VALTIMO ETELASAVO: PIEKSÄMÄEN MLK PERTUNMAA PIEKSÄMÄKI RANTASALMI MIKKELIN MLK HAUKIVUORI JOROINEN SAVONRANTA ANTTOLA PUNKAHARJU KANGASNIEMI PUUMALA VIRTASALMI HIRVENSALMI KERIMÄKI JÄPPILÄ RISTIINA ENONKOSKI SAVONLINNA SULKAVA JUVA KANGASLAMPI MIKKELI MÄNTYHARJU HEINÄVESI
HARTOLA HEINOLAN MLK SYSMÄ HEINOLA
0 5 10 15 20 25 30
% verorahoituksesta
M Korot ® Kuoletukset
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 148. Kuntien lainojen korot ja kuoletukset 1995 (% verorahoituksesta). 118
Vakavaraisuus kunnittain 1995 (penniä/veroäyri)
POHJOIS-SAVO: TERVO TUUSNIEMI JUANKOSKI KARTTULA LEPPÄVIRTA LAPINLAHTI NILSIÄ KUOPIO IISALMI VEHMERSALMI VARKAUS VARPAISJÄRVI KAAVI SONKAJÄRVI VIEREMÄ SIILINJÄRVI SUONENJOKI PIELAVESI VESANTO RAUTALAMPI KIURUVESI KEITELE MAANINKA RAUTAVAARA POHJOIS-KARJALA: VALTIMO JUUKA TUUPOVAARA PYHÄSELKÄ KITEE RÄÄKKYLÄ ENO LIPERI ILOMANTSI KIIHTELYSVAARA KONTIOLAHTI LIEKSA OUTOKUMPU POLVIJÄRVI VÄRTSILÄ TOHMAJÄRVI NURMES KESÄLAHTI JOENSUU ETELÄ-SAVO: SULKAVA PERTUNMAA VIRTASALMI HEINÄVESI PIEKSÄMÄKI ENONKOSKI MÄNTYHARJU HIRVENSALMI PUUMALA SAVONLINNA KANGASLAMPI PUNKAHARJU JUVA JÄPPILÄ HAUKIVUORI MIKKELI ANTTOLA RISTIINA KANGASNIEMI JOROINEN KERIMÄKI PIEKSÄMÄEN MLK RANTASALMI MIKKELIN MLK SAVONRANTA
HEINOLA SYSMÄ HEINOLAN MLK HARTOLA
-20 -10 0 10 20 30
Penniä/veroäyri
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 149. Vakavaraisuus kunnittain 1995 (penniä/veroäyri) 119
Vakavaraisuus kunnittain 1995 (% verorahoituksesta)
POHJOIS-SAVO: TERVO JUANKOSKI TUUSNIEMI KARTTULA KUOPIO LEPPÄVIRTA LAPINLAHTI NILSIÄ IISALMI VEHMERSALMI VARKAUS VARPAISJÄRVI KAAVI SONKAJÄRVI VIEREMÄ SIILINJÄRVI SUONENJOKI PIELAVESI VESANTO RAUTALAMPI KIURUVESI KEITELE RAUTAVAARA MAANINKA POHJOIS-KARJALA: VALTIMO JUUKA PYHÄSELKÄ TUUPOVAARA KITEE ENO RÄÄKKYLÄ LIPERI ILOMANTSI KIIHTELYSVAARA KONTIOLAHTI LIEKSA OUTOKUMPU POLVIJÄRVI VÄRTSILÄ TOHMAJÄRVI NURMES KESÄLAHTI JOENSUU ETELASAVO: PIEKSÄMÄKI SULKAVA VIRTASALMI HEINÄVESI PERTUNMAA ENONKOSKI MÄNTYHARJU HIRVENSALMI PUUMALA SAVONLINNA KANGASLAMPI PUNKAHARJU JUVA JÄPPILÄ HAUKIVUORI ANTTOLA MIKKELI RISTIINA KANGASNIEMI KERIMÄKI SAVONRANTA JOROINEN RANTASALMI PIEKSÄMÄEN MLK MIKKELIN MLK
HEINOLA SYSMÄ HEINOLAN MLK HARTOLA
-40 -20 0 20 40 60
% verorahoituksesta
Lähde: TK/Julkinen talous
Kuva 150. Vakavaraisuus kunnittain 1995 (% verorahoituksesta). 120 ALUEPOLITIIKKA
Suomi on jaettu kolmeen EU:n tavoite 2-, 5b- ja 6- tukialueeseen,jotka pitkälle vastaavat kansallisia kehitysalueita. Tavoite 2-aluetuki kohdentuu taantuvien teollisuusalueiden kehit tämiseen, 5b-aluetukea jaetaan maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja 6-alue- tukea kohdennetaan erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittämiseen.
Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kunnat kuuluvat tavoite 6-tukialueeseen. Pohjois-Savon kunnista suurin osa kuuluu tavoite 5b-tukialueeseen, osa kunnista kuuluu 6-tukialueeseen ja Kuopio ja Siilinjärvi jäävät tukialueiden ulkopuolelle.
Yritykset, jotka toimivat tukialuekunnissa, voivat saada EU-rahoitteista alue- ja raken netukea. Kauppa- ja teollisuusministeriön kautta ohjautuu EU-rahoitteista kehitysalueen investointitukea ja pk-yritysten kehittämistukea.
KTM:n myöntämät kansalliset kehitysalueen investointi- ja pk-yritysten kehittämistuet asu kas kohti laskettuna olivat suurimmat Outokummussa ja Vieremällä. Kymmenelle kunnalle ei vuonna 1995 myönnetty kansallista tukea lainkaan. EU-rahoitteista yritystukea, joka sisäl tää kehitysalueen investointi- ja pk-yritysten kehittämistuet, myönnettiin Tuupovaaraan asukasta kohti eniten.
EU:n tukialueet 1996
| | Lääni raja
Eu-tukialue Ei tukialue 2-tukialue 5b-tukialue 6-tukialue
Lähde:TK/Kuntafakta
Kuva 151. EU:n tukialueet 1996. 121
KTM:n myöntämät kansalliset yritysavustukset kunnittain 1995
Lääniraja
Avustus mk/asukas Ei avustuksia 2.3-20.0 20.1 -50.0 50.1 -80.0 80.1 - 150.0 150.1 -516
Lähde:KTM:n yrityspalvelu
Kuva 152. KTM.n myöntämät yritysavustukset kunnittain 1995.
KTM:n myöntämät EU-rahoituksen yritysavustukset kunnittain 1995
|~ ~ | Lääniraja
EU-tukea mk/asukas Ei EU-avustuksia 4.7 - 25.0 25.1 - 65.0 65.1 -155.0 155.1 -275.0 275.1 - 938.0
Lähde:KTM:n yrityspalvelu
Kuva 153. KTM:n myöntämät EU-rahoituksen yritysavustukset kunnittain 1995. 122
KTM:n myöntämät kehitysalueen investointi-ja pk-yritysten kehittämistuet kunnittain 1995
POHJOtSSAVO: KAAVI LEPPÄVIRTA VIEREMÄ TUUSNIEMI SUONENJOKI IISALMI KEITELE VARPAISJÄRVI PIELAVESI RAUTALAMPI VARKAUS KIURUVESI KARTTULA VESANTO SIILINJÄRVI VEHMERSALMI NILSIÄ KUOPIO LAPINLAHTI JUANKOSKI MAANINKA RAUTAVAARA SONKAJÄRVI TERVO POHJOtS-KARJALA: TUUPOVAARA OUTOKUMPU ILOMANTSI KITEE JOENSUU KESÄLAHTI ENO LIEKSA POLVIJÄRVI JUUKA LIPERI KIIHTELYSVAARA VALTIMO VÄRTSILÄ NURMES KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI ETELASAVO: RANTASALMI HEINÄVESI JOROINEN PERTUNMAA KANGASLAMPI PIEKSÄMÄKI PIEKSÄMÄEN MLK. JUVA MÄNTYHARJU JÄPPILÄ HIRVENSALMI SULKAVA ENONKOSKI MIKKELIN MLK. KERIMÄKI RISTIINA SAVONLINNA SAVONRANTA MIKKELI PUNKAHARJU ANTTOLA VIRTASALMI HAUKIVUORI KANGASNIEMI PUUMALA
SYSMÄ HARTOLA HEINOLAN MLK. HEINOLA
0 200 400 600 800 1000
Mk/asukas
^ Kansallinen tuki m EU-tuki Lähde:KTM:n yrityspalvelu
Kuva 154. KTM:n myöntämät kehitysalueen investointi-ja pk-yritysten kehittämistuet kunnittain 1995 123 VAALIT
Vuoden 1996 lokakuun kunnallisvaalien äänestysprosentti jäi koko maassa 61.1 %:iin. Äänestysaktiivisuus laski maan kaikissa lääneissä vuoden 1992 kunnallisvaaleihin verrattuna. Mikkelin läänissä 59.8 % käytti äänestysoikeuttaan, vastaavasti Kuopion läänissä äänesti 58.2 % ja Pohjois-Karjalan läänissä 57.8 % äänioikeutetuista.
Suomen Keskusta ja Kansallinen Kokoomus lisäsivät kannatustaan Pohjois-Karjalan, Kuopi on ja Mikkelin lääneissä. Lisäksi Suomen Kristillisen liiton kannatus nousi sekä Pohjois-Kar jalan että Kuopion lääneissä. Suurin muutos vuoden 1992 kunnallisvaaleista oli Suomen Keskustalla. Vasemmistoliitto, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP), Vihreä liitto, Suomen Kristillinen Liitto, Perussuomalaiset (entinen SMP) ja Liberaalinen Kansanpuolue menettivät kannatustaan Itä-Suomessa.
Suomen Keskustan kannatus oli Virtasalmella, Vieremällä ja Vehmersalmella yli 60 % hy väksytyistä äänistä. Vastaavasti sen kannatus jäi Varkaudessa ja Heinolassa (johon on las kettu myös Heinolan maalaiskunnan äänet) alle 10 %. Suomen Sosiaalidemokraattinen Puo lue (SDP) sai Lieksassa ja Enossa suurimman kannatuksen. Mikkelissä, Kuopiossa ja Sys- mässä Kansallisen Kokoomus sai neljänneksen hyväksytyistä äänistä. Vasemmistoliiton kan natus oli suurinta Rautavaaralla.
Europarlamenttivaaleissa äänestysprosentit jäivät hieman alhaisemmaksi kuin kunnallisvaa leissa. Mikkelin läänissä äänestysaktiivisuus oli 57.5 %, Pohjois-Kaijalan läänissä 56 % ja Kuopion läänissä 56.7 %. Mikkelin ja Kuopion lääneissä eniten ääniä sai Suomen Keskusta. Pohjois-Kaijalan läänissä eniten kannatusta sai SDP.
Äänestysaktiivisuus kunnittain kunnallis vaaleissa 1996
Lääniraja
Äänestys % 52.9 - 57.6 57.7 - 60.4 60 .5-6 3.0 63.1 -65.6 65 .7-7 2.6
Lähde:TK/Vaalitilastot
Kuva 155. Äänestysaktiivisuus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996. 124
Puolueiden kannatus Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Mikkelin lääneissä Europarlamenttivaaleissa 1996
KESK SDP KOK VAS VIHR SKL VEU NUORS PS VSL LKP Muut
% hyväksytyistä äänistä
E3 Pohjois-Karjalan lääni ra Kuopion lääni ■Mikkelinlääni
Lähde: TK/Vaalitilastot
Kuva 156. Puolueiden kannatus Pohjois-Kaijalan, Kuopion ja Mikkelin lääneissä Europarlamenttivaaleissa 1996.
Puolueiden kannatuksen muutos Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Mikkelin lääneissä kunnallisvaaleissa 1992 - 1996
KESK
SDP
KOK
VAS
VIHR
SKL
PS
LKP
Muut
-4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6
kannatuksen muutos (%-yksikköä) H3 Pohjois-Karjalan lääni ra Kuopion lääni ■ Mikkelin lääni Lähde: TK/Vaalitilastot
Kuva 157. Puolueiden kannatuksen muutos Pohjois-Kaijalan, Kuopion ja Mikkelin lääneissä kunnallisvaaleissa 1992 - 1996. 125
Suomen Keskustan kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996
« r Lääniraja
Kannatus % 4 .7 -3 1 .4 3 1 .5 - 42.4 42.5- 48.4 48.5 - 52.4 5 2 .5 - 65.7
Lähde:TK/Vaalitilastot
Kuva 158. Suomen Keskustan kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996.
SDP:n kannatus kunnittain kunnallis vaaleissa 1996
Lääniraja
Kannatus % Ei kannatusta 4 .7 -1 6 .0 16.1 -22.6 22 .7-2 6.6 26.7 - 32.6 32.7 - 46.7
Lähde:TK/Vaalitilastot
Kuva 159. SDP:n kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996. 126
Kansallisen Kokoomuksen kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996
Lääniraja
Kannatus % Ei kannatusta 4 . 0 - 6.9 7 . 0 - 10.9 1 1 .0 -1 3 .0 13.1 - 17.6 1 7 .7 -3 1 .3
Lähde:TKA/aalitilastot
Kuva 160. Kansallisen Kokoomuksen kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996.
Vasemmistoliiton kannatus kunnittain kunnallis vaaleissa 1996
Lääniraja
Kannatus % Ei kannatusta 1 . 0 - 3.9 4 .0 - 5.4 5 .5 -1 0 .9 1 1 .0 - 14.9 1 5 .0 - 31.9
Lähde:TKA/aalitilastot
Kuva 161. Vasemmistoliiton kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996. 127
Puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 1996 Kunnat järjestetty Itä-Suomen suurimman puolueen mukaan
POHJOIS-SAVO: VIEREMÄ VEHMERSALMI TERVO KEITELE MAANINKA VESANTO PIELAVESI VARPAISJÄRVI LEPPÄVIRTA TUUSNIEMI SONKAJÄRVI LAPINLAHTI KAAVI KIURUVESI NILSIÄ KARTTULA RAUTALAMPI JUANKOSKI SIILINJÄRVI SUONENJOKI IISALMI RAUTAVAARA KUOPIO VARKAUS POHJOIS-KARJALA: RÄÄKKYLÄ VÄRTSILÄ KESÄLAHTI VALTIMO KITEE TUUPOVAARA KIIHTELYSVAAR PYHÄSELKÄ POLVIJÄRVI JUUKA LIPERI TOHMAJÄRVI NURMES ILOMANTSI KONTIOLAHTI LIEKSA ENO OUTOKUMPU JOENSUU ETELÄSAVO: VIRTASALMI KANGASNIEMI HIRVENSALMI JUVA SAVONRANTA JÄPPILÄ HAUKIVUORI RANTASALMI ENONKOSKI SULKAVA KANGASLAMPI PUUMALA PIEKSÄMÄEN ML ANTTOLA MIKKELIN MLK KERIMÄKI RISTIINA PERTUNMAA JOROINEN HEINÄVESI PUNKAHARJU MÄNTYHARJU PIEKSÄMÄKI SAVONLINNA MIKKELI
HARTOLA SYSMÄ HEINOLAN MLK HEINOLA
0% 20% 40% 60% 80% 100%
MKESK ^SDP ^KOK ®VAS "muut
Lähde:TKA/aalitilastot
Kuva 162. Puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 1996. 128 KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Pohjoismaat
Työttömyysaste on kasvanut kaikissa Pohjoismaissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa työttömyys on kasvanut jyrkimmin vuodesta 1990 lähtien. Vasta vuodesta 1994 vuoteen 1995 on havaittavissa hienoista laskua.
Bruttokansantuotteen kehitys asukasta kohti on Pohjoismaissa ollut hyvin epätasaista. Suomessa BKT kasvoi tasaisesti vuoteen 1989, jonka jälkeen se laski vuoteen 1991. BKT:n muutos on Suomessa ollut muita maita rajumpi.
Bl. Työttömyyden kehittyminen Pohjoismaissa 1994 - 1995.
B2. Bruttokansantuotteen kasvu asukasta kohti Pohjoismaissa 1960 - 1994.
OECD-maat
Suomi on EU-maista harvaanasutuin, vain 15 asukasta/km2. Suomessa sekä alle 15 -vuoti aitten että yli 64 -vuotiaitten osuus väestöstä on OECD-maiden keskiluokkaa, kuten myös syntyvyys ja kuolleisuus. Useimmissa OECD-maissa naisten osuus on korkeampi kuin miesten. Vain Islannissa, Meksikossa ja Turkissa on enemmän miehiä kuin naisia. Suomessa ulkomaalaisten osuus väestöstä on poikkeuksellisen alhainen. 129 Bruttokansantuote asukasta kohti jää Suomessa alle OECD-maiden keskiarvon, jota kuvataan indeksiluvulla 100. USAssa bruttokansantuotteen indeksiluku on korkein, lähes 140. Työttömyysaste on Suomessa edelleen korkea, vain Espanjassa se on korkeampi. Veroaste on Suomessa kolmanneksi korkein. Vuodesta 1980 maamme veroaste on noussut kymmenisen prosenttiyksikköä. Hollannissa, Luxemburgissa ja Norjassa veroasteen kehitys on sen sijaan ollut päinvastainen. Henkilöautojen määrä asukasta kohti on suurin USAssa. Suomessa 370 henkilöä tuhannesta omistaa auton.
Suomessa metsäalan osuus (noin 76 %) maapinta-alasta on tarkasteltavista maista suurin. Myös Ruotsissa ja Japanissa metsäalan osuus ylittää 60 % maapinta-alasta. Vuonna 1992 pelto- ja puutarha-alan osuus maapinta-alasta oli korkein Tanskassa, 60 %. Suomessa vastaava osuus on alle 10 prosenttia.
B3. Asukastiheys OECD-maissa 1994.
B4. Alle 15 -vuotiaiden osuus väestöstä OECD-maissa 1993. 130
Yli 64 -vuotiaiden osuus väestöstä OECD-maissa 1993
spanja Suomi Luxemburg Al Japani AlankorrjMt anada Uusi-Je
10 15 20
Osuus (%) väestöstä Lahde:Tilastokeskus
B 5. Yli 64 -vuotiaiden osuus väestöstä OECD- maissa 1993.
B6. Syntyvyys OECD-maissa 1994.
B7. Kuolleisuus OECD-maissa 1994. 131
B8. Sukupuolirakenne OECD-maissa 1993 - 1994.
Ulkomaalaisten kansalaisten osuus väestöstä OECD-maissa 1993
B9. Ulkomaalaisten kansalaisten osuus väestöstä OECD-maissa 1993.
Bruttokansantuote asukasta kohti OECD-maissa 1995
Lähde:Tilastokeskus BKT/asukas (ostovoimakorjattu)
BIO. Bruttokansantuote asukasta kohti OECD-maissa 1995. 132
Työttömyysaste OECD-maissa 1995
Työttömyysaste (%) LahdeTilastokeskus
Bll. Työttömyysaste OECD-maissa 1995.
B12. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 100 000 asukasta kohti OECD-maissa 1991.
B13. Veroaste OECD-maissa 1980 ja 1994 - 1995*. 133
B14. Henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohti OECD-maissa 1994.
Metsäalan osuus OECD-maissa 1992
Suomi Ruotsi Japani Kanada Itävalta Portugali Espanja Sveitsi USA Saksa Uusi-Seelanti Norja Ranska Turkki Italia Meksiko Belgia ja Luxemburg Kreikka Australia Tanska Alankomaat Iso-Britannia Irlanti 0 20 40 60 80
Lähde:Tilastokeskus % maapinta-alasta
B15. Metsäalan osuus OECD-maissa 1992. 134
KÄYTETYT LYHENTEET JA TIETOLÄHTEET
ALTIKA - Aluetietokanta BKT = Bruttokansantuote EU = Euroopan unioni KTM = Kauppa-ja teollisuusministeriö Kuntafakta = Tilastokeskuksessa kehitetty mikrotietokoneohjelma, johon on koottu tietoja jokaisesta Suomen kunnasta. NUTS = Nomenclature of territorial units for statistics Pohjoismainen = Tilastokeskuksessa kehitetty tietolevy, joka sisältää tilastotietoa CD-ROM eri Pohjoismaista STAKES = Sosiaali-ja terveysalan kehittämis-ja tutkimuskeskus SVT = Suomen virallinen tilasto TK = Tilastokeskus VTKK = Valtion tietokonekeskus
KÄYTETYT KÄSITTEET
Alueella työssäkäyvillätarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle.
Asuntokunta. Kaikki henkilöt, jotka ovat vakinaisesti kirjoilla samassa asunnossa eli joilla on väestön keskusrekisterin henkilörekisterissä sama kotipaikkatunnus, muodostavat asuntokunnan.
Bruttokansantuote (BKT).Bruttokansantuoteluvut esitetään tuotannontekijähintaisina kunkin vuoden hintatason mukaan. Maakunnittaisia ja seutukunnittaisia bruttokansantuotetietoja on käytetty sekä markkamääräisinä että alueen asukasmäärään suhteutettuina.
EU-tavoitetukialueitaon Suomessa kolme: tavoite 6-, 5b- ja 2-tukialueet. 6-aluetukea kohdennetaan erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittämiseen, 5b-tukea maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja 2- aluetukea taantuvien teollisuusalueiden kehittämiseen.
Huoltosuhteella (taloudellinen)lasketaan, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Käsite sisältää ajatuksen, että kulloinkin työssäoleva väestönosa elättää työelämän ulkopuolella olevia.
Jalostusarvosaadaan vähentämällä tuotannon bruttoarvosta ulkopuolisilta sekä saman yrityksen toisilta toimipaikoilta hankittujen tuotantopanosten arvo, mukaanlukien käyttöomaisuudesta maksetut vuokrat, vähennettynä tai lisättynä polttoaine- sekä aine- ja tarvikevarastojen muutoksella. Hankittuihin tuotantopanoksiin sisältyvät polttoaineiden, sähkön, lämmön, pakkausten, aineiden ja tarvikkeiden koijaus- ja asennustöiden, teetettyjen palkkiotöiden sekä myös palvelusten hankinta. Tuotannon bruttoarvo käsittää omien tuotteiden toimitusten arvon, saadun korvauksen vieraille suoritetuista valmistus- yms. palveluksista (palkkiotyö), muista palveluista saadun bruttokorvauksen (ei-teollisten palveluiden myynti) sekä kauppatavaroiden myynnistä saatujen tuotteiden ja kauppatavaroiden hankintakustannusten erotuksen vähennettynä tai lisättynä valmiste- ja kauppatavaravarastojen sekä varastossa olevien keskeneräisten töiden muutoksella.
Kassan riittävyyson 365 x (Kassavarat + Talletukset + Lyhytaikaiset sijoitusarvopaperit - Kassalaina): Kassastamaksut.
Kokonaistuotoson toimipaikkojen tarkasteluajanjakson aikana tuottamien tavaroiden ja palvelusten summa.
Koulutusasteenmittaaminen perustuu koulutusaikaan.
Koulutustasoon koulutusta kuvaava kolminumeroinen mittainluku, joka on laskettu kunkin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä tietyn kaavan mukaan. Mitä pitempi koulutuksen kokonaispituus on, sitä korkeampi on koulutustaso ja sitä suurempi on vastaava lukuarvo.
Kuntaryhmitys. Kaupunkimaiset kunnat:Väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Taajaan asutut kunnat:Väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000. Maaseutumaiset kunnat: Väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 tai väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4000. 135
Lyhytaikaisiin velkoihinon luettu tilivelat, verovelat varainhallintavuodelta ja kassalainat.
Muuttotaseon nettomuutto suhteutettuna alueen asukaslukuun.
Nettomuuttoon alueen tulomuutto - lähtömuutto.
NUTS (Nomenclature of territorial units for statistics)on EU:n hierarkkinen alueluokitusjäijestelmä, jonka mukaan laaditaan kaikki EU:n alueelliset tilastot: NUTS 1 (Manner-Suomi, Ahvenanmaa), NUTS 2 (suuralueet 6 kpl), NUTS 3 (maakunnat 19 kpl), NUTS 4 (seutukunnat 88 kpl) ja NUTS 5 (kunnat 455 kpl).
Pitkäaikaisiin velkoihinon luettu talousarviolainat, muut pitkäaikaiset velat sekä ennakkotuloihin sisätyvät lainat.
Pitkäaikaistyötönon henkilö, jonka työttömyys on kestänyt yli vuoden.
Rakennus on erillinen, sijaintaipaikalleen kiinteästi rakennettu tai pystytetty, omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa.
Rakentamis vuodellatarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon.
Saamelaisten kotiseutualuekäsittää neljä kuntaa; Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja osan Sodankylän kunnasta.
Seutukunta on kuntien yläpuolelle luotu toiminnallinen välitaso. Niiden rajauksesta on päättänyt sisäasiainministeriö. Seutukuntia Suomessa on 88 kpl.
Taajamaksimääritellään kaikki vähintään 200asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole yli 200metriä. Taajamien rajauksissa otetaan huomioon asuinrakennusten lisäksi mm. liike-, toimisto- ym. työpaikkoina käytettäviä rakennuksia.
Taajama-astetarkoittaa taajamissa asuvien osuutta koko väestöstä.
Tutkinnon suorittaneeksimääritellään henkilö, joka on suorittanut perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsotaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa loppuun suoritetut tutkinnot, joissa koulutusaika on vähintään 400 tuntia. Työllisyyskoulutuksen osalta tutkinnoksi katsotaan vain työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutusammattiin tai tutkintoon johtaneen koulutuksen suoritus.
Työlliseen työvoimaanluetaan kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka laskentahetkellä ovat työllisiä.
Työpaikkaomavaraisuuson alueella olevat työpaikat/työlliset*100. Mikäli alueen työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin työllisten lukumäärä, alueen työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 %.
Työssäkäyntialueon kunnan rajat ylittävän työssäkäynnin eli pendelöinnin perusteella rajattu alue, jonka sisällä käydään suurelta osin alueen keskuksessa työssä. Kunta on työssäkäyntialueen keskus, jos sieltä pendelöi yhteensä alle 20 prosenttia työllisestä työvoimasta sekä mihin tahansa kuntaan alle 10 %:a. Työssäkäyntialue nimetään alueen keskuksen mukaan. Suomessa työssäkäyntialueita on 198.
Työttömyysasteellatarkoitetaan työttömän työvoiman prosenttiosuutta koko työvoimasta. Nuorten työttömyysasteella tarkoitetaan alle 25-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutta saman ikäisestä työvoimasta.
Vakavaraisuusastekuvaa kunnan rahoitusasemaa. Se lasketaan seuraavasti: Varaukset + Omat rahastot + Ylijäämä (taseesta) - Alijäämä (taseesta) - Pitkäaikainen vieras pääoma.
Velkataloudeksikatsotaan kaikki ne taloudet, joissa yksityishenkilöillä verotusrekisterin mukaan on velkaa.
Verorahoituksellatarkoitetaan kunnan verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuksien summaa.
Yritystoimipaikaton kunnittain tilastoitu. Toimipaikkoihin sisältyvät sekä yksitoimipaikkaiset yritykset että monitoimipaikkaisten yritysten toimipaikat. 136
KUVALUETTELO Konkurssit 61. Konkurssiin haettujen yritysten määrät Mikkelin, Pohjois-Kaijalan ja ITÄSUOMI Kuopion lääneissä puolivuosittain 1990 - 1996 1. Itä-Suomen läänit j a maakunnat 1996 62. Konkurssiin haettujen yritysten yhteenlaskettu 2. Itä-Suomen kunnat 1996 henkilömäärä kunnittain 1995 3. Taajama-asteeseen perustuva kuntaryhmitys 1996 Matkailu 4. Kuntien taajamoituminen 1995 63. M ajoitus-ja ravitsemistoimipaikkojen lukumäärä kunnittain 1996 5. Seutukunnat Itä-Suomessa 1996 64. Hotellien huonekapasiteetin käyttö Mikkelin läänissä 1987 - 1995 65. Hotellien huonekapasiteetin käyttö Pohjois-Kaijalan läänissä VÄESTÖ 1 9 8 7 -1 9 9 5 6. Väkiluku kunnittain 31.12.1995 66. Hotellien huonekapasiteetin käyttö Kuopion läänissä 1987 -1995 7. Väkiluvun muutokset alueittain 1980 - 1995 67. Yöpymisvuorokaudet alueittain 1995 8. Väkiluvun muutos kunnittain 1985 - 1995 (%) (karttakuva) 68. Yöpymisvuorokausien määrän kehitys Mikkelin, Kuopion ja 9. Väkiluvun muutos kunnittain 1994 - 1995 (%) (diagrammikuva) Pohjois-Kaijalan lääneissä 1987 -1995 10. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Etelä -Savossa 31.12.1995 69. Yöpymisvuorokausien jakautuminen ulkomaalaisten 11. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Pohjois-Kaijalassa 31.12.1995 matkailijoiden kesken alueittain 1995 12. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Pohjois-Savossa 31.12.1995 Tulonsaajien tulot ja kotitalouksien velat 13. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Uudenmaan läänissä ja 70. Valtionveron alaiset tulot tulonsaajaa kohti kunnittain kokomaassa 31.12.1995 1994 (karttakuva) 14. Alle 15-vuotiaat kunnittain 1995 (%) 71 .Valtionveron alaiset tulot tulonsaajaa kohti kunnittain 15. 15 - 64 -vuotiaat kunnittain 1995 (%) 1994 (diagrammikuva) 16. Yli 64 -vuotiaat kunnittain 1995 (%) 72. Velkatalouksien osuus kunnittain 1994 17. Väestön keski-ikä kunnittain 1995 73. Talouksien velat kunnittain 1993 18. Alle 15 -vuotiaat ja yli 64 -vuotiaat kunnittain 31.12.1995 Bruttokansantuote 19. Sukupuolirakenne kunnittain 1995 74. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 1988 - 1995 20. Väestöennuste maakunnittain 1996 - 2030 75. Bruttokansantuote maakunnittain eri toimialoilla 1995 (milj.mk) 21. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2005 (diagrammikuva) 76. Bruttokansantuote alueittain eri toimialoilla 1995 (%) 22. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2005 (karttakuva) 23. Syntyneiden enemmyys lääneittäin 1985 - 1995 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS 24. Syntyvyys kunnittain 1995 Työllisyys 25. Syntyvyys ja kuolleisuus kunnittain 1995 77. Työssäkäyntialueet 1994 26. Kuolleisuus kunnittain 1995 78. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 1994 (diagrammikuva) 27. Maassamuuton nettomuutto lääneittäin 1985 - 1995 79. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 1994 (karttakuva) 28. Muuttotase kunnittain 1995 80. Avoimien työpaikkojen määrät työvoimapiireittäin 1991 - 1996 29. Suhteellinen muuttovoitto/-tappio kunnittain 1995 81. Avoimien työpaikkojen määrät Mikkelin työvoimapiirissä 30. Mikkelin läänin tulo-ja lähtömuutto lääneittäin 1995 ammattiryhmittäin 1991 -1996 31. Pohjois-Kaijalan läänin tulo- ja lähtömuutto lääneittäin 1995 82. Avoimien työpaikkojen määrät Pohjois-Kaijalan työvoimapiirissä 32. Kuopion läänin tulo-ja lähtömuutto lääneittäin 1995 ammattiryhmittäin 1991 -1996 33. Eri kansallisuuksien osuus ulkomaalaisväestöstä alueittain 1995 83. Avoimien työpaikkojen määrät Kuopion työvoimapiirissä 34. Ulkomaalaisten osuus kunnittain 1995 ammattiryhmittäin 1991 - 1996 Työttömyys ELINKEINOELÄMÄ 84. Työttömyyden kehittyminen alueittain 1991 -1996 Yritykset ja toimipaikat 85. Työttömyysaste kunnittain 1995 (diagrammikuva) 35. Toimipaikkojen lukumäärä kunnittain 1996 86. Työttömyysaste kunnittain 1995 (karttakuva) 36. Yritykset toimialoittain Itä-Suomessa 1996 87. Työttömyyden kesto keskimäärin alueittain 1991 -1996 37. Toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain Mikkelin, 88. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista Pohjois-Kaijalan ja Kuopion lääneissä ja koko maassa 1994 kunnittain kesäkuussa 1996 (diagrammikuva) 38. Toimipaikkojen liikevaihto/henkilöstö kunnittain 1994 89. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista 39. Toimialojen määrä toimialaluokituksen 3-numerotasolla kunnittain kesäkuussa 1996 (karttakuva) kunnittain 1996 90. Nuorten (alle 25-vuotiaiden) työttömyysaste kunnittain 1995 (karttakuva) TyöpaJkkarakenne 91. Nuorten työttömyysaste kunnittain 1995 (diagrammikuva) 40. Työpaikkarakenne alueittain (Alueella työssäkäyvät) 1995 92. Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 1995 41. Elinkeinorakenteen muutos lääneittäin 1975 - 1994 42. Työpaikkarakenne Etelä-Savossa ja Mikkelin läänissä (Alueella KOULUTUS työssäkäyvät) 1995 93. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 43. Työpaikkarakenne Pohjois-Kaijalassa (Alueella työssäkäyvät) 1995 alueittain 1975 - 1995 44. Työpaikkarakenne Pohjois-Savossa (Alueella työssäkäyvät) 1995 94. Väestön koulutusaste kunnittain 1995 45. Yrittäjien osuus työllisistä kunnittain 1994 95. Koulutustaso kunnittain 1995 (karttakuva) 46. Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan kunnittain 1994 96. Koulutustason muutos kunnittain 1983 - 1994 (%) Alkutuotanto 97. Koulutustaso kunnittain 1995 (diagrammikuva) 47. Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 1995 98. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 48. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1995, kuntaryhmittäin 1995 alkutuotannon mukaan jäljestetty 49. Tilojen keskimääräinen peltoala kunnittain 1994 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 50. Tilojen keskimääräinen metsäala kunnittain 1994 99. Lääkärit/1000 asukasta alueittain 1995 51. Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa kunnittain 1994 100. Sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö tehtäväalueittain 1995 Jalostus 101. Sosiaali-ja terveystoimen menot kunnittain 1995 (karttakuva) 52. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1995, 102. Lasten päivähoidon kustannukset 1995 kunnittain jalostuksen mukaan jäljestetty 103. Perusterveyden-ja hammashuollon kustannukset kunnittain 1995 53. Jalostuksen työllistävyys kunnittain 1995 104. Erikoissairaanhoidon kustannukset kunnittain 1995 54. Teollisuuden jalostusarvo Mikkelin, Pohjois-Kaijalan ja Kuopion lääneissä 1987 - 1994 RAKENTAMINEN JA ASUMINEN 55. Teollisuusyritykset Itä-Suomessa 1996 105. Myönnetyt rakennusluvat Pohjois-Kaijalan, Kuopion ja Mikkelin 56. Teollisuuden jalostusarvo toimialoittain Mikkelin, Pohjois-Kaijalan lääneissä 1989 -1995 ja Kuopion lääneissä 1994 106. Asuntotuotanto alueittain 1982 - 1994 57. Teollisuuden jalostusarvo kunnittain 1994 107. Asuntotuotanto kunnittain 1994 58. Teollisuuden työntekijöitä/toimipaikka kunnittain 1994 108. Rakennusten keskimääräinen valmistumisvuosi kunnittain Palvelut 109. Asuntojen hintojen kehitys alueittain 1985 - 1996 59. Palveluiden työllistävyys kunnittain 1995 110. Asuntojen neliöhinnat kunnittain 1995 60. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1995, 111. Asuntojen keskipinta-ala kunnittain 1994 palveluiden mukaan jäljestetty 112. Kesämökit kunnittain 1995 113. Kesäasukkaiden suhde kunnan vakinaisiin asukkaisiin 1995 137
LIIKENNE KANSAINVÄLINEN VERTAILU 114. Liikennesuoritteet tiepiireittäin 1993 - 1995 B l. Työttömyyden kehittyminen Pohjoismaissa 1984- 1995 115. Tieliikenteessä kuolleet alueittain 1988 -1995 B2. Bruttokansantuotteen kasvu asukasta kohti 116. Henkilöautojen lukumäärä kunnittain 1995 Pohjoismaissa 1960 - 1994 117. Kotimaan lentoliikenne Itä-Suomen suurimmilla lentoasemilla B3. Asukastiheys OECD-maissa 1994 1986 - 1995 B4. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä OECD-maissa 1993 B5. Yli 64 -vuotiaiden osuus väestöstä OECD-maissa 1993 ENERGIAHUOLTO B6. Syntyvyys OECD-maissa 1994 118. Sähköntuotanto alueittain 1981 - 1995 B7. Kuolleisuus OECD-maissa 1994 119. Vesivoimalla tuotettu energia alueittain 1981 -1995 B8. Sukupuolirakenne OECD-maissa 1993 -1994 120. Sähkönkulutus alueittain 1981 - 1995 B9. Ulkomaalaisten kansalaisten osuus väestöstä OECD-maissa 1993 121. Sähkön kulutus asukasta kohti alueittain 1995 BIO. Bruttokansantuote asukasta kohti OECD-maissa 1995 122. Yksityinen sähkönkulutus kunnittain 1995 B l 1. T yöttöm yysaste O E C D -m aissa 1995 123. Sähkön tuotantoja kulutus alueittain 1995 B12. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 100 000 asukasta kohti 124. Sähköomavaraisuus alueittain 1981 -1995 OECD-maissa 1991 B13. Veroaste OECD-maissa 1980 ja 1994 - 1995 YMPÄRISTÖN TILA B14. Henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohti OECD-maissa 1994 125. Typen oksidien päästöt maakunnittain 1992 -1994 B15. Metsäalan osuus OECD-maissa 1992 126. Rikkidioksidipäästöt maakunnittain 1992 - 1994 B16. Pelto-ja puutarha-alan osuus OECD-maissa 1992 127. Hiukkaspäästöt maakunnittain 1992 -1994 128. Typen oksidipäästöt kunnittain 1995 129. Rikkidioksidipäästöt kunnittain 1995 130. Hiukkaspäästöt kunnittain 1995 131. Kansallis-ja luonnonpuistot 1995
KUNNALLISTALOUS Veroäyrit 132. Veroäyrin hinta kunnittain 1996 133. Veroäyrin hinnan muutos kunnittain 1990 -1996 134. Keskimääräisen äyrimäärän kehitys alueittain verovuosina 1988 -1 9 9 4 135. Asukasta kohti lasketun veroäyrimäärän muutos verovuosina 1993 -1994 136. Veroäyrimäärä/asukas kunnittain verovuonna 1994 (karttakuva) 137. Veroäyrimäärä/asukas kunnittain verovuonna 1994 (diagrammikuva) Kuntien nettomenot 138. Yleisen hallinnon menot kunnittain 1995 (mk/asukas) 139. Sosiaali-ja terveystoimen menot kunnittain (mk/asukas) (diagrammikuva) 140. Opetus-ja kulttuuritoimen menot kunnittain 1995 (mk/asukas) 141. Kuntien kokonaismenot 1995 (mk/asukas) Kunnallistalouden tunnuslukuja 142. Kuntien lainojen korot ja kuoletukset (% verorahoituksesta) 1995 (karttakuva) 143. Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1995 (penniä/äyri) 144. Vakavaraisuus kunnittain 1995 (penniä/äyri) (karttakuva) 145. Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1995 (penniä/äyri) (diagrammikuva) 146. Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat (mk/asukas) 1995 147. Kassan riittävyys kunnittain 1995 148. Kuntien lainojen korot ja kuoletukset (% verorahoituksesta) 1995 (diagrammikuva) 149. Vakavaraisuus kunnittain (penniä/äyri) 1995 (diagrammikuva) 150. Vakavaraisuus kunnittain (% verorahoituksesta) 1995
ALUEPOLITIIKKA 151. EU:n tukialueet 1996 152. KTM:n myöntämät kansalliset yritysavustukset kunnittain 1995 153. KTM:n myöntämät EU-rahoituksen yritysavustukset kunnittain 1995 154. KTM:n myöntämät kehitysalueen investointi-ja pk-yritysten kehittämistuet kunnittain 1995
VAALIT 155. Äänestysaktiivisuus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996 156. Puolueiden kannatus Pohjois-Kaijalan, Kuopion ja Mikkelin lääneissä Europarlamenttivaaleissa 1996 157. Puolueiden kannatuksen muutos Pohjois-Kaijalan, Kuopion ja Mikkelin lääneissä kunnallisvaaleissa 1992 -1996 158. Suomen Keskustan kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996 159. SDP:n kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996 160. Kansallisen Kokoomuksen kannatus kunnittain kunnallis vaaleissa 1996 161. Vasemmistoliiton kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996 162. Puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 1996 Aluekatsaukset 1996
Tilastokeskuksen uudet aluekatsaukset ovat kokoomajulkalsuja, jotka sisältävät valmiiksi muokattua aluetietoa kunnista, seutukunnista ja maakunnista havainnollisina teemakarttoina ja diagrammeina.
Pohjois-Suomen katsaus Itä-Suomen katsaus Länsi-Suomen katsaus Etelä-Suomen katsaus
Teollisuuden jalostusarvo Työpaikkaomavaraisuus Yksityinen sähkönkulutus kunnittain 1995 kunnittain 1994 kunnittain 1994
O Maakuntaraja 1 1 109- 4 000 a 4 00t • 9 000 Omavaraisuus (%) 4 9001 ■ 14 000 {—I 45.0 • 73.0 ■ 14 001 - 22 000 fp t 73.1-85.0 | 22 001 • 100 495 — " ' 93.0
Uhdf:T4astokeUus LW:TK/T»olli»w8 199*6 M:TX/S4nt4taio*yncli*ty«
Ikä- ja sukupuolirakenne Uudellamaalla 31.12.1995 Taloudellinen huoltosuhde kunnittain Väestön kokonaismäärä: 1 326 589 Itä-Suomessa 1995 Ik Kuokka
Konkurssiin haettujen yritysten määrät Oulun ja Lapin lääneissä neljännesvuosittain 1990 - 1996
Lanat: TK/Po»VOi»nia>n»nCO-HOM
1/91 ttl/91 1/92 111/92 1/93 U94 11104 1/95 111/95 1/96 Vuosineljännes ! □ Oulun lääniC tolUni] /•¡TK/KonkurttteaeoRM'
Seutukuntakatsaus
Väestönmuutos seutukunnittain 1995
LinOe: TtUVaesS01996:4
Yhteensä viisi julkaisua,joissa aluetietoa väestöstä, elinkeinoelämästä, työllisyydestä, kunnallistaloudesta, bruttokansantuotteesta, koulutuksesta, asumisesta ja rakentamisesta, liikenteestä, energiasta, ympäristöstä, aluepolitiikasta ja vaaleista.
Tilaukset: Tilastokeskus, Aluepalvelutolmistot: Mikkeli 015-161461 Seinäjoki 06- 414 4539 Oulu puh. 08 - 537 2046 Tampere 03 - 223 2240 Turku 02 - 274 3430 Itä-Suomen katsaus 1996 antaa päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille tuo retta ja valmiiksi muokattua aluetietoa Itä-Suomesta. Katsaus sisältää noin 160 havainnollista diagrammia ja kuntapohjaista teemakarttaa, joissa esitetään tietoa Itä-Suomen
- väestöstä - koulutuksesta - elinkeinoelämästä - bruttokansantuotteesta - työllisyydestä - asumisesta - terveys-ja sosiaalipalveluista - liikenteestä - energiasta - ympäristöstä - kunnallistaloudesta - aluepolitiikasta - • - vaaleista
Katsaus sisältää myös 16 diagrammikuvan kansainvälisen tarkastelun. Julkaisussa olevia kuvia tai kuvien pohjana olevaa tilastoaineistoa voi tilata Tilastokeskuksen aluepalvelutoimistoista. Kuvia tehdään myös värillisinä kalvoina, joita päivitetään jatkuvasti.
Vastaavan tietosisältöisinä tuotetaan myös Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset.
Katsauksen on tuottanut Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelu.
Myynti: ISSN 1239-7466 9789517272636 Tilastokeskus/Mikkelin aluepalvelu ISBN 951-727-263-4 Kunnanmäki 7 50600 MIKKELI puh. (0151161 461 9 789517 272636