DOCSLIB.ORG

Kulttuuritilasto 2011 on Kahdeksas Suomalaisen Kulttuurin Kokoomatilasto

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kulttuuritilasto 2011 on Kahdeksas Suomalaisen Kulttuurin Kokoomatilasto Kulttuuri ja viestintä 2012 Kultur och massmedier Culture and the Media Culture och massmedier Kultur ja viestintä 2012 Kulttuuri Culture and the Media Kulttuuritilasto 2011 on kahdeksas suomalaisen kulttuurin kokoomatilasto. Julkaisussa on tietoja Suomen vanhoista ja uusista vähemmistöistä, kielistä, uskonnoista, kulttuuriperin- nöstä, kirjallisuudesta, teatterista, musiikista, elokuvasta, kuvataiteesta, käsi- ja taide- teollisuudesta, kulttuuritapahtumista ja kulttuurikeskuksista, kulttuurialan koulutuksesta ja työvoimasta sekä kulttuurin taloudesta. Julkaisuun sisältyy myös kansainvälisiä vertai- lutietoja. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Taiteen keskustoimikunnasta sekä kulttuurialan laitoksilta, järjestöiltä ja yrityksiltä. Taulukot ovat sekä suomeksi että englanniksi, ja niiden kokonaislukumäärä on 177. Julkaisussa on ruot- sin- ja englanninkielinen yhteenveto. 2011 Kulttuuritilasto Cultural Statistics 2011 is the eighth review on Finland’s culture. The publication con- Kulttuuritilasto 2011 tains information about Finland’s old and new minorities, languages, religions, cultural heritage, literature, theatre, music, cinema, visual art, crafts and design, cultural events Cultural Statistics and cultural centres, cultural education and labour force as well as cultural economy. The publication also includes international comparative statistics. The data derive from Statistics Finland, the Ministry of Education and Culture and the Arts Council of Finland as well as from cultural institutions, organisations and enterprises. The tables are in both Finnish and English, and their total number is 177. The publication includes a summary in Swedish and English. ISSN 1799–9561 (pdf) ISBN 978–952–244–320–5 (pdf) ISSN 1456–825X (print) ISBN 978–952–244–319–9 (print) 9 7 8 9 5 2 2 4 4 3 1 9 9 Tietopalvelu, Tilastokeskus Informationstjänst, Statistikcentralen Information Service, Statistics Finland puh. 09 1734 2220 tel. +358 9 173 422 20 tel. +358 9 1734 2220 www.tilastokeskus.fi www.stat.fi www.stat.fi Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy Beställning av publikationer, Edita Publishing Oy Publication orders, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 tel. +358 20 450 05 tel. +358 2045 005 [email protected] www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi Kulttuuri ja viestintä 2012 Kultur och massmedier Culture and the Media Kulttuuritilasto 2011 Cultural Statistics Helsinki 2012 Tiedustelut – Förfrågningar – Inquiries: Jukka Ekholm Puh. 09 1734 3370 Tel. +358 9 1734 3370 [email protected] Kaisa Weckström Puh. 09 1734 2348 Tel. +358 9 1734 2348 [email protected] Osoite: 00022 Tilastokeskus Adress: 00022 Statistikcentralen Address: FI-00022 Statistics Finland Kannen kuva – Pärmbild – Cover design: Ilkka Kärkkäinen © 2012 Tilastokeskus – Statistikcentralen – Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 1799–9561 (pdf) ISBN 978–952–244–320–5 (pdf) ISSN 1456–825X (print) ISBN 978–952–244–319–9 (print) Taulukoissa käytetyt symbolit Explanation of symbols Ei yhtään Magnitude nil................................... – Suure pienempi kuin puolet Magnitude less käytetyistä yksiköistä than half of unit employed.......... 0 ja – and 0,0 Tieto epälooginen esitettäväksi Category not applicable.................... Tietoa ei ole saatu, se on Data not available or too liian epävarma esitettäväksi tai uncertain for presentation, ........... .. se on salassapitosäännön alainen or subject to secrecy Edita Prima Oy, Helsinki 2012 Esipuhe Kulttuuritilasto 2011 on kahdeksas Suomessa jul- useita Tilastokeskuksen omia aineistoja, kuten kaistu kulttuurin kokoomatilasto. Kulttuurin ti- työssäkäyntitilastoa, yritysrekisteriä ja kansanta- lastointi aloitettiin Tilastokeskuksessa 1970-luvun louden tilinpitoa. puolessavälissä, ja ensimmäinen kokoomajulkaisu Kulttuuritilaston ohella Tilastokeskus jul- ilmestyi vuonna 1978. Nykyisin kokoomajulkai- kaisee kahden vuoden välein tilastokatsausta su ilmestyy kahden vuoden välein, minkä lisäksi Joukkoviestimet. Yhdessä nämä kaksi julkaisua kulttuuritilastoja julkaistaan jatkuvasti Tilastokes- kattavat osapuilleen sen alueen, mitä kansainväli- kuksen internetsivuilla (www.tilastokeskus.fi ). sesti ymmärretään kulttuuritilastoiksi. Suomalai- Kulttuuritilastossa on tietoja Suomen vanhois- sia kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja on kehi- ta ja uusista vähemmistöistä, kielistä, uskonnoista, tetty 1970-luvulta lähtien kytköksissä Unescoon. kulttuuriperinnöstä, kirjallisuudesta, teatterista, 1990-luvulta lähtien on oltu aktiivisesti mukana tanssista, musiikista, elokuvasta, kuvataiteesta, kulttuuritilastoinnin kehittämisessä myös Euroo- käsi- ja taideteollisuudesta, kulttuuritapahtumista pan unionin piirissä. ja kulttuurikeskuksista, kulttuurialan koulutuk- Kulttuuritilaston ovat toimittaneet erikoistut- sesta ja työvoimasta sekä kulttuurin taloudesta. kija Kaisa Weckström (vastaava) ja suunnittelija Kulttuuritilastoon on kerätty aineistoa monis- Jukka Ekholm. Henriikka Hakkala, Jukka Ekholm ta eri lähteistä, kuten opetus- ja kulttuuriminis- ja Aila Hanley käänsivät yhteenvedon englanniksi, teriöstä, Taiteen keskustoimikunnasta ja Museo- Tove Sällström-Laiho ja Jukka Ekholm ruotsiksi. virastosta sekä taide- ja kulttuurialan laitoksilta, Julkaisun on taittanut Marita Potila. järjestöiltä ja yrityksiltä. Lisäksi on hyödynnetty Helsingissä, tammikuussa 2012 Riitta Harala Tilastojohtaja Tilastokeskus 3 Kulttuuritilasto – Cultural Statistics 2011 Förord Kulturstatistik 2011 är den åttonde samlingspub- utnyttjats, bl.a. sysselsättningsstatistiken, företags- likationen över kulturen i Finland. Statistikcent- registret och nationalräkenskaperna. ralen började statistikföra kulturen i mitten av Vid sidan av kulturstatistiken publicerar Sta- 1970-talet och den första samlingspublikationen tistikcentralen vartannat år statistiköversikten utkom år 1978. Nuförtiden utkommer samlings- Massmedier. Tillsammans täcker dessa två pub- publikationen vartannat år och utöver det pub- likationer ungefär det område som man interna- liceras kulturstatistik kontinuerligt på Statistik- tionellt sett förstår med kulturstatistik. Finländsk centralens webbsidor (www.stat.fi ). kultur- och massmediestatistik har utvecklats I kulturstatistiken fi nns uppgifter om Finlands fr.o.m. 1970-talet i anslutning till Unesco. Sedan gamla och nya minoriteter, språk, religioner, kultu- 1990-talet har man aktivt deltagit i utvecklingen rarv, litteratur, teater, dans, musik, fi lm, bildkonst, av kulturstatistikföringen också inom ramen för hantverk och konstindustri, kulturevenemang Europeiska unionen. och kulturcentra, utbildning och arbetskraft inom Kulturstatistiken har redigerats av specialfors- kultursektorn samt om kulturekonomin. kare Kaisa Weckström (ansvarig) och planerare Materialet för kulturstatistiken har samlats in Jukka Ekholm. Henriikka Hakkala, Jukka Ekholm från många olika källor, t.ex. från undervisnings- och Aila Hanley har översatt sammandraget till och kulturministeriet, Centralkommissionen för engelska, Tove Sällström-Laiho och Jukka Ek- konst och Museiverket samt från konst- och kul- holm till svenska. Ombrytningen har gjorts av turinrättningar, organisationer och företag. Dessu- Marita Potila. tom har fl era av Statistikcentralens egna material Helsingfors, i januari 2012 Riitta Harala Statistikdirektör 4 Tilastokeskus Foreword Cultural Statistics 2011 is the eighth statistical the employment statistics, the Business Register review on Finland’s culture. Statistics Finland and the National Accounts. started to compile statistics on culture in the mid- In addition to Cultural Statistics, Statistics 1970s and the fi rst compilation publication came Finland publishes a statistical review titled “Finn- out in 1978. Currently the compilation is pub- ish Mass Media” at two-year intervals. Together lished at two-year intervals, in addition to which these two publications roughly cover the fi eld in- cultural statistics are published regularly on Sta- ternationally understood as statistics on culture. tistics Finland’s website at www.stat.fi . Finnish statistics on culture and the mass media The Cultural Statistics publication contains have been developed since the 1970s under the information about Finland’s old and new mi- auspices of UNESCO. Since the 1990s participa- norities, languages, religions, cultural heritage, tion has been active also in the development of literature, theatre, dance, music, cinema, visual cultural statistics under the auspices of the Euro- art, crafts and design, cultural events and cultu- pean Union. ral centres, cultural education and labour force as The Cultural Statistics publication has been well as cultural economy. edited by Senior Researcher Kaisa Weckström The data in this publication have been collect- (responsible editor) and Planning Offi cer Jukka ed from a variety of sources, such as the Ministry Ekholm. Henriikka Hakkala, Jukka Ekholm and of Education and Culture, the Arts Council of Aila Hanley translated the summary into Eng- Finland, the National Board of Antiquities as well lish, Tove Sällström-Laiho and Jukka Ekholm as institutions, associations and enterprises in the into Swedish. Marita Potila produced the lay-out fi elds of art and culture. Statistics Finland's own of the publication. data fi les have been used as well. These include Helsinki,
Load more

Recommended publications
  • Kotimaiset Kappaleen Mukaan
    • RELAX • DRINK • SING • DANCE • KARAOKE Kotimaiset kappaleen mukaan www.esongbook.net/lista/677 Voit varata lauluvuorosi myös kännykällä! KOTIMAISET KAPPALEEN MUKAAN 1 / 55 0010 Apulanta 008 (Hallaa) Apulanta 2080-luvulla Sanni Aallokko kutsuu Georg Malmstén Aamu Anssi Kela Aamu Pepe Willberg Aamu airistolla Olavi Virta Aamu toi, ilta vei Jamppa Tuominen Aamukuuteen Jenna Aamun kuiskaus Stella Aamuun on hetki aikaa Charles Plogman Aaveratsastajat Danny Addicted to you Laura Voutilainen Adios amigo Lea Laven Afrikan tähti Annika Eklund Ai Carino Jari Sillanpää Aiemmin Anna Eriksson Aika näyttää Jukka Kuoppamäki Aikaan sinikellojen Paula Koivuniemi Aikanaan Tommi Soidinmäki Aikuinen nainen Paula Koivuniemi Aila Reijo Taipale Aina kun sä meet Taikapeili Aina mun pitää Pertti Kurikan Nimipäivät Aina yksin Anna Eriksson Aito rakkaus Juha Tapio Aja hiljaa isi Mari Laurila Ajan päivin, ajan öin Pate Mustajärvi Ajetaan tandemilla Freeman Ajoin koko yön Kaija Koo Ajomies Olavi Virta Ake, Make, Pera ja mä Hector Akselin ja Elinan häävalssi Tapani Kansa Alanyan kuningas Bablo Alaska Teijo Joutsela www.esongbook.net/lista/677 Voit varata lauluvuorosi myös kännykällä! KOTIMAISET KAPPALEEN MUKAAN 2 / 55 Albatrossi Juha Vainio Albumi Jari Sillanpää Alkaa rakkaus Charles Plogman Alku kaiken kauniin Kirka Alla onnellisten tähtien Antti Huovila Alle mun sateenvarjon SINITAIVAS Almaz, onnen lapsi Katri Helena Amado Mio Tapani Kansa Amarillo Johnny Amerika Apulanta Amor, amor, amor Olavi Virta André Marita Taavitsainen Angelique Olavi Virta Angels are calling
    [Show full text]
  • Finnish Studies
    Journal of Finnish Studies Volume 23 Number 1 November 2019 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-7328298-1-7 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458, Box 2146, Sam Houston State University, Huntsville, TEXAS 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 E-mail: [email protected] EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University [email protected] Hilary-Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University [email protected] Sheila Embleton, Book Review Editor, York University [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin, Madison Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Tim Frandy, Assistant Professor, Western Kentucky University Daniel Grimley, Professor, Oxford University Titus Hjelm, Associate Professor, University of Helsinki Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Johanna Laakso, Professor, University of Vienna Jason Lavery, Professor, Oklahoma State University James P. Leary, Professor Emeritus, University of Wisconsin, Madison Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, University of Helsinki Jussi Nuorteva, Director General, The National Archives of Finland Juha Pentikäinen, Professor, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury Beth L.
    [Show full text]
  • C.A. Gottlund Ja Kansanmusiikki
    Erkki Pekkilä C.A. GOTTLUND JA KANSANMUSIIKKI Jos halutaan tutkia kansanmusiikin historiaa, voidaan menetellä kahdella tavalla. Voidaan etsiä uusia dokumentteja, jotka valaisisivat sitä mistä ei tähän asti ole tiedetty tai voidaan turvautua vanhoihin dokumentteihin mutta tulkita niitä uudelleen, antaa niille uusia merkityksiä. Valittiin kumpi tie hyvänsä, molemmat vaativat dokumentteja - nuotteja, käsi­ kirjoituksia, piirroksia, maalauksia, valokuvia, äänitteitä - sillä doku­ mentit luovat pohjan niille väittärnille, joita menneisyyden tapahtumista tehdään. Ellei ole dokumentteja, ei myöskään ole perusteita väittämille ja ellei ole perusteita, ei ole historiallista "totuutta". Ilman dokumentteja historiasta voidaan esittää vain arvailuja, mikä sitten taas ei ole histo­ riankiIjoitusta; tällaisilla arveluilla on pelkästään mielipidearvo. Kansanmusiikin paradoksi on, että se ei jätä itsestään dokumentteja. "Aito" kansanmusiikki eli kansanmusiikki sellaisena, miksi se sanakirja­ määritelmissä käsitetään, on muistinvaraista perinnettä. Muistinvarainen perinne taas on häviävää: ellei sitä tallenneta, sen olemassaolo lakkaa. Tietysti perinnetuotteen olemassaolo saattaa jatkua sillä että se välittyy sukupolvelta toiselle. Samalla tuote kuitenkin kokee muutoksia, eikä nykyhetkenä kerätyn tuotteen iästä ja historiasta voida esittää muuta kuin arveluja. Jälkipolvien onneksi kansanmusiikkia kuitenkin on tallennettu: kansansävelmiä on kerätty, soittimia säilötty museoihin, kansanmusiikin harjoittamisesta kirjoitettu kuvauksia, soittajia valokuvattu.
    [Show full text]
  • Matkailijan Juva 2020
    Matkailijan Juva 2020 Makuja Elämyksiä Historiaa Järviluontoa GOTTLUND- VIIKKOViikon mittainen sukellus paikalliseen historiaan – nykypäivän menoa unohtamatta. Kansanrunouden kerääjänä tunnettu suomen kielen lehtori GOTTLUND-WEEK ja suomalaisuusmies, Carl A week-long celebration of Axel Gottlund, myös Kaarle local culture. All events and Axel Gottlund (1796–1875), lectures are held in Finnish. kasvoi Juvalla kirkkoher- ran poikana. Hän keräsi jo Carl Axel Gottlund (1796-1875), nuorena koti pitäjän kan- a Finnish linguist and folklorist, sanperinnettä ja kannatti spent his childhood in Juva kirjakielenkehittämisessä where he developed an early itämurteita, erityisesti sa- interest in Finnish language volaismurteita. Kansanruno- and culture. As a young man uden ohella hän kirjoitti myös he collected a large number kansanmusiikkia, kantelesävel- of local folk poems and songs miä ja paimensoitinmusiikkia. from Juva region. Katso Gottlund-viikon rento ohjelma osoitteesta juva.fi/kulttuuri Lauantaina 27.6. klo 10–14 JUVAN Kotieläinpiha Taikaniemen KESÄKARKELOT Keskusta ympäristöineen täyttyy iloisesta Farmi markkinahumusta ja tapahtumista. Tule Taikaniemeen tapaamaan Juvan kesäkarkelot (27th June) maatiloilta tuttuja eläimiä, A fun and vibrant annual event in the tilalla tapaat myös laama- centre of Juva brings locals and visitors herrat Eskon ja Jussin! Kotieläin- together to celebrate the best of Finnish summer. Family -friendly entertainment, piha avataan kesällä 2020. summer market and local products. Tuhkalantie 655, Nuutilanmäki +358 406 526 865 [email protected] www.taikaniemi.fi SU 7.6. Miesten superpesistä PE-LA PE Puistolan Sinisellä Laguunilla PE 24.-25.4. 8.5. Kitee vs. Siilinjärvi 7. 8. Touko- SuJuvat Hyötyyn sointuja- Suhinat- SU 28.6. Vattu- tapahtuma tapahtuma Naisten superpesistä karnevaalit Puistolan Sinisellä Laguunilla Lappeenranta vs.
    [Show full text]
  • The Finnish of Rautalampi and Värmland – a Comparison
    TORBJÖRN SÖDER Uppsala University The Finnish of Rautalampi and Värmland – A comparison Abstract In this paper some of the features of the Finnish spo­ ken in the former great­parish1 of Rautalampi and Värmland are discussed. These two Finnish varieties are, owing to their com­ mon historical background, closely affiliated, both being defined as Eastern Finnish Savo dialects. These varieties were isolated from each other for hundreds of years and the circumstances of the two speech communities are in many respects different. The language contact situation in Värmland involves Swedish varie­ ties and Värmland Finnish but limited contact with other Finnish varieties. The contact situation in what once was the great­parish of Rautalampi involves mainly Finnish varieties, both dialects and Standard Finnish. Social and economic circumstances have also had an effect on the contact situations, especially since the 19th century when Finland was separated from Sweden and in­ dustrialization made its definite entrance into both areas. The dif­ fering language contact situations have in some respects yielded different results. This paper provides examples of the differences, which have occurred as an effect of the circumstances in Rau­ talampi and in Värmland. I provide examples from the phonologi­ cal, morphological, lexical, and syntactic levels and discuss them in light of the language contact situation in these areas. Keywords Värmland Finnish, Rautalampi Finnish, Finnish dialects, language contact, language change 1. In this paper, the term “great­parish” is used as an equivalent to Fi. suurpitäjä and Swe. storsocken, which both literally mean ‘large parish’. It refers to a geo­ graphically large parish which once was established as the result of new settlements in a previously sparsely inhabited area.
    [Show full text]
  • Suomalaisen Metsäluonnon Lukutaidon Historiaa –
    Suomalaisen metsäluonnon lukutaidon historiaa – Ihmisen ja koivun muuttuva suhde Suomessa 1730-luvulta 1930-luvulle Turun yliopisto Historian laitos Suomen historia Lisensiaatintutkimus Maaliskuu 2005 Seija A. Niemi TURUN YLIOPISTO Historian laitos/Humanistinen tiedekunta NIEMI, SEIJA A.: Suomalaisen metsäluonnon lukemisen historiaa - ihmisen ja koivun muuttuva suhde Suomessa 1730-luvulta 1930-luvulle Lisensiaatintutkimus, 198 s. Suomen historia Maaliskuu 2005 Tutkimus on perustutkimus suomalaisten metsäluonnon lukutaidosta ja käsityksistä koivusta ja sen käytöstä kahdensadan vuoden ajalta. Valitun ajanjakson sisällä on ollut mahdollista havaita sekä perinteisen maanviljelyajan että teollisen ajan metsäluonnon lukutaidon yhtäläisyydet ja erot. Yhteistä koko jaksolle on ollut huoli metsien riittävyydestä ja oikeasta hoidosta. Eroja on ollut metsänkäyttötavoissa perinteisen luontaistalouden muututtua teollisuuden ajan kulutusyhteiskunnaksi. Tutkimuksen pääkysymykset ovat:1) Miten suomalaisten metsäluonnon lukutaito ja käsitykset koivusta ja sen resursseista ovat muuttuneet 1730-luvulta 1930-luvulle ja 2) mitkä seikat ovat näihin muutoksiin vaikuttaneet? Tutkimuksen esimerkkinä metsäluonnon lukemisesta on suomalaisten suhde koivuun. Tutki- muksessa tarkastellaan ympäristön lukutaidon avulla, miten ihminen ymmärtää ja tulkitsee ympäristöään tässä tutkimuksessa metsäluontoa. Ympäristön lukutaito on kokonaisvaltaista luonnon ymmärtämistä, tulkitsemista ja määrittelemistä huomioiden, elämysten, arvojen, asenteiden ja tiedon avulla. Taidon perustana
    [Show full text]
  • Download 1 File
    .V,. t , v* W' £ v* • -Xi*’ A V. 'f 'v -Vr-. .W ofsfcV >; : ,• : ->. I % -T ->-v ^ 3f ■ $J5^J0£>aS %4J§fc-£ V*1 frAVj ■ \! f* * . , •*', r *S'* * H 4b2 ’ •„ . / • 4 ■ * * l /t- ~ V 4^- ' V * * £ ml * ~ * W.f • i l‘ *• V . ’ A-. , W •/ ,ir r V ■ - /■■ ;•"• '.s ■£■/;*? '.:■'«.•]■ *5>*«33». ■ • 4: • -V.J ; >S /*'-■■ . •*■ ■* J -> ■ . - i V*v**< • • +t* ~ rfT .•#** . r • • X, *.. v v -/,**vxtfv,«. v * i; v* * / • v v* • •■ • % •.*, j» •. •#• * vi-. .yr - * . .•«* *''>;*■.-«r •*.• ^ *V#f‘ . *■ .V ■•. /. •• • . • * _ ■ s- i ■' . V ' ’ . > • •• .’x C -' ■ ■\ .:. ' .?■■ %‘v: ;£ t- '•■••■ • ^ ' V ,‘v • . .••; . 1- ■ V. • • . v .V - - . * * *' VC y -• S'. !Cs* ; . * • • -*'■■• - • _ „ » _ * 7: -«,'1 :r-vy * , yJrv >■- ■$ '■'.-•V ’»A'- V • * r * H ft -. • - .-• - - ♦ , _ r . * •>.2 ; • *• d i, ‘ j , ) ' •'«' '•*> *i'AP' , W. * LV.Vtff* • ,-ir .. i. ..v J'-V ‘•.itv . c.> A-c?v ,yv‘'Vr^-..VM& . r*' . -St ^l> 1 * *f : ;- A iSr’4- V-jT L-‘ ><- ^',*•>» • Wi,'" -5^ V,-?r v • mv>* w V ■/• ;.■• . ■• -;v •*■; ■• * , > c ** •, . t ■ ; ^ **. ■ ' * ’ —-. , r# : ^ *- t •» . | ^ ’v^-* 1 -. L. - ' : V. - 4^/ . ■ > .•? . *: • •-* ■X'. *!$' :<. '•> - - - ' - »'• fr P . r. •->•-. si1 - >j£Sg•.1 • ‘ .?j|ragt S5 , ' • •!> • ■ ■•• ’ •■ ■ '••• ■ • • .- ■ ’i ■ V. '■ ■-• •■'■' . »/ » • - ■>,'• }a -.•*; v>:^Kiiafap:^eBgrt • -1 - ’ ?» • A 4jr - V>J , * r-. • p "A« »/v* ,'* .. ;V> •:‘ - J, ’ V : / J*-' .'.' ' •’. Vy ’tv'?!' 'V ;■*& ‘'T v 1. !%.r- ^ * 1 ■ V . ^ . #X. , - 1 , \ i * . V ✓ . ..-A - * . .•■ r , •!-. -. w * “4* ,J .k1 :* • ■-. • -• Ju. , , * - ■ ' p -* .V V - 4 v "- . - . ■ . '*t *. 4 - aT*i , .> • • . 1 ■ • ‘ • - '.*• 1 K ’ * ■ f*.-4V ' U$,V i %* .- • . ■-v .• . -J. / . •. -r / •/ - . '• s.\ ., i a V • .•„••-•-■: . f-'j- :!> ,.* • :■ - , -9* , •*, ...'• .';. 7--‘ •• ^ Fvir’-vrS- ^jf’-■ • ;-gg a V-pi’-'-L. ■•• $ '• '*-V ;7^-V-’- ,.v.r'& -p ''-/-.A;-: ^ .'•v ~p, '0>A:‘'> fgt . y- .
    [Show full text]
  • Miten Kansasta Tulee Vernakulaari?
    Artikkelit https://doi.org/10.30666/elore.89069 Miten kansasta tulee vernakulaari? Kansanrunoudentutkimuksen, kirjallisuushistorian ja kansankirjoittajien tutkimuksen kansakuva 1820-luvulta 2010-luvulle Niina Hämäläinen, Kati Mikkola, Ilona Pikkanen ja Eija Stark ernakulaarin käsitettä on viime vuosina alettu käyttää enenevässä määrin ilmiöistä, joita aiemmin on kuvattu kansankielisiksi, kansanomaisiksi tai kansankulttuuriksi. Tämä heijasteleeV syvällisempää muutosta aiemmin kansaksi määriteltyjen tai siihen tiiviisti kytkey- tyvien monimuotoisten tutkimuskohteiden, mutta myös tiettyjen tutkimusalojen luonteen ymmärtämisessä. Mahdollisia syitä vernakulaarin käyttöön tutkimuskirjallisuudessa ja tutki- joiden analyyttisenä työkaluna voi etsiä kansaan liittyvistä poliittisista ja ideologisista kon- notaatioista. Erityisen merkittäviä kansan ja kansallisen sisältöjen historiallisia määrittäjiä ovat olleet humanistisiin aloihin kuuluneet tieteet ja erityisesti historiaa, kieltä ja kulttuuria tutkivat oppialat, joilla pitkälti vakiinnutettiin kansa- ja kansakunta-diskurssit. Tarkastelemme artikkelissamme kansan ja vernakulaarin käsitteiden käyttöä pitkällä aika- välillä seuraavien kysymysten avulla: 1) Millä tavoilla kansan olemusta ja sen toimijuutta on määritelty ja (usein) rajoitettu oppineiston käymissä kansanperinteeseen ja kirjallisuushis- toriaan kytkeytyvissä keskusteluissa1? Miten käsitettä kansa ja sen johdannaisia on käytetty ennen niin sanottua vernakulaarin käännettä? 2) Miten kansanomaisen rinnalle tai tilalle ilmestyy tietyissä
    [Show full text]
  • Pirkko Forsman Svensson
    Twenty Years of Old Literary Finnish – from Manual to Computer-Assisted Research1 Until fairly recently, research on old Finnish was either based on original texts, or on facsimiles, microfilms and similar sorts of copies in the so-called Old Fennica collection at the University Library of Helsinki. Since the early 1990s, KOTUS, i.e. the Research Institute for the Languages of Finland in Helsinki (http://www.kotus.fi/)2 has been transferring its materials to computer files, thereby making computer-assisted research possible. As of March 2003, the computerized corpora available for researchers other than the Institute's own staff comprise some 17 million Finnish words.3 The commands of the Institute’s Unix system can be used for processing data in the corpora, but several additional search programmes are also available for researchers; agrep is used for searching approximate character strings, kwic for creating KWIC indexes, and segrep for searching character strings in defined text structures. Today the Centre uses the Unix system exclusively, having recently discarded the Open VMS system that was previously used parallel to Unix. The Institute’s Finnish corpus is divided into four sub-groups; (1) Old Literary Finnish (1540—1810), approx. 2.8 million words. (2) 19th Century Finnish (1810—1900), approx. 4 million words.4 (3) Modern Finnish consists of dictionaries (a Dictionary of Modern Finnish from 1966, completed with a glossary of neologisms from the 50s, 60s and 70s, as well as a Basic Dictionary of Finnish in three parts, published in 1990, 1992 and 1994, respectively); a text bank of Finnish from the1990s, and a data base of some 100,000 word entries with an annual increase of approx.
    [Show full text]
  • Travelling in a Palimpsest
    MARIE-SOFIE LUNDSTRÖM Travelling in a Palimpsest FINNISH NINETEENTH-CENTURY PAINTERS’ ENCOUNTERS WITH SPANISH ART AND CULTURE TURKU 2007 Cover illustration: El Vito: Andalusian Dance, June 1881, drawing in pencil by Albert Edelfelt ISBN 978-952-12-1869-9 (digital version) ISBN 978-952-12-1868-2 (printed version) Painosalama Oy Turku 2007 Pre-print of a forthcoming publication with the same title, to be published by the Finnish Academy of Science and Letters, Humaniora, vol. 343, Helsinki 2007 ISBN 978-951-41-1010-8 CONTENTS PREFACE AND ACKNOWLEDGEMENTS. 5 INTRODUCTION . 11 Encountering Spanish Art and Culture: Nineteenth-Century Espagnolisme and Finland. 13 Methodological Issues . 14 On the Disposition . 17 Research Tools . 19 Theoretical Framework: Imagining, Experiencing ad Remembering Spain. 22 Painter-Tourists Staging Authenticity. 24 Memories of Experiences: The Souvenir. 28 Romanticism Against the Tide of Modernity. 31 Sources. 33 Review of the Research Literature. 37 1 THE LURE OF SPAIN. 43 1.1 “There is no such thing as the Pyrenees any more”. 47 1.1.1 Scholarly Sojourns and Romantic Travelling: Early Journeys to Spain. 48 1.1.2 Travelling in and from the Periphery: Finnish Voyagers . 55 2 “LES DIEUX ET LES DEMI-DIEUX DE LA PEINTURE” . 59 2.1 The Spell of Murillo: The Early Copies . 62 2.2 From Murillo to Velázquez: Tracing a Paradigm Shift in the 1860s . 73 3 ADOLF VON BECKER AND THE MANIÈRE ESPAGNOLE. 85 3.1 The Parisian Apprenticeship: Copied Spanishness . 96 3.2 Looking at WONDERS: Becker at the Prado. 102 3.3 Costumbrista Painting or Manière Espagnole? .
    [Show full text]
  • Piirtäjän Opissa – Keisarillisen Aleksanterin -Yliopiston Piirustussalin Historia 1830–1893
    Piirtäjän opissa – Keisarillisen Aleksanterin -yliopiston piirustussalin historia 1830–1893 Irene Riihimäki Pro gradu -työ Ohjaaja: Professori Ville Lukkarinen Helsingin yliopisto Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Toukokuu 2018 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Irene Riihimäki Työn nimi – Arbetets titel – Title Piirtäjän opissa – Keisarillisen Aleksanterin -yliopiston piirustussalin historia 1830–1893 Oppiaine – Läroämne – Subject Taidehistoria Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -työ Toukokuu 2018 100 Tiivistelmä – Referat – Abstract Pro gradu -työni aiheena on Keisarillisen Aleksanterin -yliopiston piirustussalin historia vuosina 1830–1893. Tutkimukseni kattaa kolmen piirustusmestarin opetuskaudet. Vuosina 1830–1848 piirustusmestarina toimi Pehr Adolf Kruskopf. Häntä seurasi Magnus von Wright, joka toimi piirustusmestarina vuodet 1849–1868. Hänen jälkeensä toimeen valittiin Adolf von Becker, jonka opetuskausi kesti vuodet 1869–1892. Yli kuusikymmentä vuotta piirustussalin historiaa avaa näkökulman Suomen taidekoulutuksen alkuvaiheisiin, yliopiston kehitykseen sekä syvempiin muutoksiin yhteiskunnassa. Tutkimuksessa on käytetty lähteenä erityisesti Helsingin yliopiston konsistorin pöytäkirjoja, Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjoja, kirjeenvaihtoa ja ajan lehdistöä.
    [Show full text]
  • Artist Brothers Magnus, Wilhelm and Ferdinand Von Wright at the Intersection of Art and Science // Anne-Maria Pennonen --- FNG Research Issue No
    Issue No. 6/2017 Artist Brothers Magnus, Wilhelm and Ferdinand von Wright at the Intersection of Art and Science Anne-Maria Pennonen, MA, Curator, Finnish National Gallery / Ateneum Art Museum, Helsinki Also published in Erkki Anttonen & Anne-Maria Pennonen (eds.), The Brothers von Wright – Art, Science and Life. Ateneum Publications Vol. 99. Helsinki: Finnish National Gallery / Ateneum Art Museum, 11–34. Transl. Wif Stenger Magnus, Wilhelm and Ferdinand von Wright are integral figures in the history of science and culture in 19th-century Finland and Sweden. They are sometimes referred to as if they were one and the same person, although each had his own, distinct career. The brothers are best known for their paintings and prints of birds but, as well as scientific illustrations, the work of Magnus and Ferdinand also includes many drawings, paintings and still-lifes. In fact, the eldest of the brothers, Magnus, became one of the most prominent landscape painters in Finland in the 1840s, and the youngest, Ferdinand, in the 1850s. Ferdinand also painted several portraits. The middle brother, Wilhelm, who made his career in Sweden, concentrated on scientific illustration, mostly in graphic prints. Over the many years of depicting and observing birds, the brothers acquired a depth of scientific knowledge that justifies calling them ornithologists; Magnus in particular is generally considered to be a pioneer of Finnish ornithology.1 It is clear, when we look at their work, that their careers unfolded at the intersection of science and art, and it is sometimes difficult to tell the two apart. While the works are regarded stylistically as part of the tradition of Biedermeier or Romanticism, the scientific accuracy and detail of the pictures is far more important.
    [Show full text]