KALEVAN RKY-ALUE Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje

YLEISÖTILAISUUS 14.1.2015 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYYTINEN ARKKITEHDIT MY PERUSTIEDOT

- Tampereen Kalevan valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009) - Valtuustoaloite 22.10.2012 Kalevan RKY-alueen korjausrakentamista ohjaavan rakentamistapaohjeen laadinnasta - Työn tilaajat: Tampereen kaupungin Rakennusvalvonta ja Maankäytön suunnittelu - Selvityksen ja rakentamistapaohjeen laatii työyhteenliittymä Arkkitehdit MY Oy ja Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy - Työtä valvoo kaupungin nimeämä ohjausryhmä (Asemakaavoitus, Rakennusvalvonta, Maakuntamuseo) - Taustaselvityksen ja rakentamistapaohjeen tavoitteena on tuottaa ohjausvälineistö, joilla Kalevan RKY -alueen korjaus- ja rakentamistoimia ohjataan alue- ja korttelikokonaisuuksien arvoja säilyttävästi. Selvitys- ja ohjeistustyö koskee rakennusten lisäksi piha-, katu- ja puistoalueita. - Rakentamistapaohje on sekä rakennusvalvonnan että rakennushankkeeseen ryhtyvän työväline

RKY 2009: Kalevan kirkko ja kaupunginosa

”Tampereen Kaleva on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista kaupunginosista, joka on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Kalevan kirkko on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki.” www.rky.fi

ALUERAJAUS

RKY-alue

Tarkastelualue TYÖOHJELMA JA AIKATAULU

5/2014 6/2014 9/2014 1-5/2015

1. Aloitus: lähtötietojen koostaminen

2. Selvitysvaihe: alueen ja rakennusten historian ja ominaispiirteiden sekä nykytilan kuvaus a. kaavoitus- ja rakentumishistorian koostaminen b. aluekokonaisuuksien ja kortteleiden analyysi ja tyypittely c. katu- ja puistoalueiden tarkastelu d. selvitys eri aluekokonaisuuksiin liittyvistä ominaispiirteistä ja arvoista e. arvottamisen reflektointi korjausrakentamisen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin

3. Rakentamis- ja korjaustapaohjeen laadinta a. rakennusosakohtainen rakentamis- ja korjaustapaohjeen laatiminen i. julkisivut ii. ikkunat, ovet ja sisäänkäyntikatokset iii. parvekkeet iv. vesikatto ja ullakko v. aulat, porrashuoneet ja hissit vi. piha-alueet, pysäköinti, rakennelmat ja katokset, istutukset

b. katu- ja puisto-alueiden ohjeistuksen laatiminen c. täydennysrakentaminen (kaavan puitteissa)

4. Korjausprosessiin liittyvän tietopaketin laatiminen taloyhtiöille

5. Raportin koostaminen RAPORTOINTI

OSA 1. SELVITYS RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ (n. 25-30 s.)

Alueen ja rakennusten historian ja ominaispiirteiden sekä nykytilan kuvaus a. kaavoitushistorian koostaminen b. rakentumishistorian koostaminen c. aluekokonaisuuksien ja kortteleiden analyysi ja tyypittely d. katu- ja puistoalueiden tarkastelu e. selvitys eri aluekokonaisuuksiin liittyvistä ominaispiirteistä ja arvoista f. arvottamisen reflektointi korjausrakentamisen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin

OSA 2. RAKENTAMISTAPAOHJE (n. 25-30 s.)

a. rakennusosakohtainen rakentamis- ja korjaustapaohje i. julkisivut ii. ikkunat, ovet ja sisäänkäyntikatokset iii. parvekkeet iv. vesikatto ja ullakko v. aulat, porrashuoneet ja hissit vi. piha-alueet, pysäköinti, rakennelmat ja katokset, istutukset vii.katu- ja puisto-alueet viii. täydennysrakentaminen (kaavan puitteissa) b. korjausprosessiin liittyvä tietopaketti taloyhtiöille

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 RAPORTOINTI

OSA 1. SELVITYS RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ (n. 25-30 s.)

Alueen ja rakennusten historian ja ominaispiirteiden sekä nykytilan kuvaus a. kaavoitushistorian koostaminen b. rakentumishistorian koostaminen c. aluekokonaisuuksien ja kortteleiden analyysi ja tyypittely d. katu- ja puistoalueiden tarkastelu e. selvitys eri aluekokonaisuuksiin liittyvistä ominaispiirteistä ja arvoista f. arvottamisen reflektointi korjausrakentamisen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin

OSA 2. RAKENTAMISTAPAOHJE (n. 25-30 s.)

a. rakennusosakohtainen rakentamis- ja korjaustapaohje i. julkisivut ii. ikkunat, ovet ja sisäänkäyntikatokset iii. parvekkeet iv. vesikatto ja ullakko v. aulat, porrashuoneet ja hissit vi. piha-alueet, pysäköinti, rakennelmat ja katokset, istutukset vii.katu- ja puisto-alueet viii. täydennysrakentaminen (kaavan puitteissa) b. korjausprosessiin liittyvä tietopaketti taloyhtiöille

KAAVOITUSHISTORIAA Kalevan asemakaavaa edeltävät vaiheet

- 1900-luvun vaihteessa, ennen alueen rakentamista, Kalevan alue oli peltomainen maalaismaisema – Tammelan vainio. Viljeltyjen peltojen lisäksi oli alueella muutamia tiilitehtaita (1891 alk.) sekä yksittäisiä torppia ja työväen asuntoja.

- 1900-luvun alussa alueelle perustettiin mm. Hippoksen ravirata (1910) sekä venäläisten sotajoukkojen kasarmialue (1914), joka myöhemmin toimi sekä vankileirinä ja tilapäisasuntoina. Viimeiset parakit purettiin 1953.

- Alueen pohjoisreunalle perustettiin Litukan kasvitarhamaat opetuskäyttöön sekä 1920-luvulla Litukan siirtolapuutarha. Liisankalliolla oli ennen II maailmansotaa rakennettu hyppyrimäki.

- Etelässä Kalevaa reunusti 1800-luvulla rakennettu Kalevankankaan hautausmaa ja Yleisen sairaalan alue. Pohjoisessa Litukan lisäksi aluetta rajasi 1921 asemakaavoitettu Petsamon pientaloalue, joka rakentui alkuosaltaan valmiiksi jo 1920-luvun kuluessa. Kaavio Tammelan vainion alueesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kuva: Tammerkoski 4/1964.

Kuvia Tammelan vainion alueelta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kuvat: Hilden (1996). KAAVOITUSHISTORIAA

Kalevan asemakaavaa edeltävät vaiheet

- 1922 järjestettiin laaja asemakaavakilpailu XIX ja XX kaupunginosien alueelta. Jaetun toisen palkinnon voittivat Carolus Lindberg ja Birger Brunila. Kilpailun pohjalta Brunila laati yleisasemakaavan, joka valmistui vuona 1924.

- Suunnitelma on 1920-luvun klassistisen suunnittelun mukainen ja koostuu selkeistä pääkatuakseleista ja aukioista sekä niitä rajaavista umpikortteleista. Birger Brunilan laatima yleisasemakaava vuodelta 1924.

- Kalevan suunnittelua jatkettiin useissa eri vaiheissa 20- ja 30-luvuilla. 1929 perustettiin asemakaava-arkkitehdin virka. Kalevan suunnittelusta vastasi jatkossa asemakaava- arkkitehti Eelis Kaalamo avustajineen.

Kuva Puolimatkankadun (nyk. Itsenäisyydenkatu) päästä Tammelan vainioille 1930-luvulla. Kuva: Tampere-Seuran kuva-arkisto, K.O.Lumme

Kaavamainen yleiskartta, Georg Henrikssonin laatima luonnos vuodelta 1933. Kuva: Tampereen kaupunki, kaupunginarkisto. KAAVOITUSHISTORIAA Itäisten alueiden yleisasemakaava 1938 ja Kalevan asemakaava 1940

- Kalevan alueen rakentumisen päälinjat vahvistuivat lopulta vuonna 1938, kun valmistui Itäisten alueiden yleisasemakaava. Sen perusteella laadittiin, osin nykyisinkin voimassa oleva, XX ja XXI kaupunginosien asemakaava vuonna 1940.

- Kaavassa Kalevan perusrakenne rakentuu Teiskonkadun (nyk. Teiskontie) ja Sammonkadun varaan Puolimatkankadun (nyk. Itsenäisyydenkatu) jatkeena. Itä-länsi – suuntaisina katuina pääkatujen suuntaa vapaamuotoisesti mukailevat Tammelan ruutukaavan jatkeena Kullervonkatu, Väinölänkatu, Ilmarinkatu sekä etelässä Salhojankadusta erkanevat Kaskitie, Nyyrikintie ja Oravanpolku. Kalevan puistotien suuntaisina lähes koko alueen läpi kulkevat Petsamonkatu ja Kaupintie.

- Umpikorttelirakenne oli muutettu avoimiksi lamellitalokortteleiksi.

- Nykyisen Kalevan perusrakenne on toteutunut asemakaavan pääsääntöisesti asemakaavan mukaan - Suurimmat muutokset: - julkisten rakennusten sijoittuminen - puistojen sisäinen rakenne - Sammonkadun, Teiskontien ja Petsamonkadun rajaama keskeisalue

XX ja XXI kaupunginosien asemakaava vuodelta 1940. Kuva: Tampereen kaupunki, asemakaava-arkisto. KAAVOITUSVAIHEET

Itäisten alueiden yleisasemakaava 1938 ja Kalevan asemakaava 1940

I rakentumisvaiheen jälkeiset asemakaavamuutokset ja laajennukset 1949-59

Taka-Kalevan kaavoitus 1960

Julkiset rakennukset ja puistot 1959- 1949 1958

1953 1950 1954

1958

1954 1955

1955

Muutokset ja uudet kaava-alueet 1949-1955 KAAVA n:o 371 1953 3. I rakentumisvaiheen eli toisen maailmansodan jälkeiset asemakaavamuutokset ja laajennukset 1949-59

- Alueiden rakentumisen käynnistyessä tuli tarve muuttaa alkuperäistä asemakaavaa. Sen laadinnasta oli kulunut jo yli kymmenen vuotta ja mm. liikenteen kehitys aiheutti muutostarpeita kortteleiden sisällä. Myös asemakaava-alueen laajentaminen itään tuli ajankohtaiseksi jo 1940-luvun lopulla. Vuonna 1952 valmistui Kaupinkadusta itään laajenevan Kalevan kaupunginosan asemakaavaluonnos. Kaavaa ei kuitenkaan koskaan tehty valmiiksi ja vahvistettu, vaan kaava-aluetta laajennettiin pienemmillä kaava- aluekokonaisuuksilla. Luonnos kuitenkin toimi näiden osakaavojen pohjana ja monissa kaavapiirroksissa onkin taustalla näkyvissä miten pienemmät osat oli ajateltu liitettäväksi suurempaan kokonaisuuteen.

- Kaava-aluetta laajennettiin erityisesti Teiskonkadun (myöh. Teiskontie) ja Sammonkadun varsien suunnissa. Merkittäviä asemakaavoja olivat mm. Teiskonkadun varren kortteleiden asemakaava nro 371 vuodelta 1953. Siinä lamellitalojen sarjaa sekä jatkettiin itään että samalla myös väljennettiin poistamalla rivistä yksi rakennus. Samalla matalia väliosia korotettiin kaksikerroksisiksi. Koillisen suunnalla merkittävä laajennus oli Ilmarinkadun varrelle suunnitellun toisen suurkorttelin, As Oy Koskentien asemakaavoitus jo 1940-luvun lopulla.

- Teiskontien ja Sammonkadun varsilla lamellitalojen rivien korkeuksia ja kerroslukuja täsmennettiin. Aiemmin 6-kerroksisiksi määrätyt rakennukset sallittiin yleisen 22m rakennusjärjestyksen ja matalien kerroskorkeuksien puitteissa rakentaa 7-kerroksisiksi. Alimpaan kerrokseen lisättiin eri painotuksilla joko autotalleja (esim. Teiskontien kaava 443 / 1953) tai asuntoja (Sammonkadulla kaava 577, 1954). Sammonkadun puolella 22 metrin korkeudesta myös jonkin verran annettiin vapauksia ja se muutettiin paikoin räystäskorkeudeksi maksimikorkeuden sijaan (korttelin 415 kaava 1060, 1957).

KAAVA n:o 1060 1958

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 - Alueen laajenemisen kannalta merkittäviä uusia asemakaavoja olivat Sammonkadun varrella kaava-alueen laajennus pitkälle itään, jopa Lemminkäisenkadulle asti (kaava nro 652, 1955). Suunnitelma oli laaja kattaen mm. keskuspuiston alueita, joita tosin ei vielä vahvistettu paikalla toimineen tiilitehtaan vuokrasopimuksen voimassaolon takia. Kaavaan sisältyi sekä tuttuja Sammonkadun varren rakennustyyppejä että ajan hengen mukaisia uusia pidempiä ja kytkettyjä lamellitalotyyppejä sekä mm. Norjassa kehitettyjä Selvaag- tyyppiparitaloja (jotka tosin eivät toteutuneet).

- Toinen merkittävä kaava-alueen laajennus oli Kalevankartano eli ns. Kiinanmuurin kortteli Sammonkadun eteläpuolella, jonka synty perustui vuonna 1952 järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun (ks. rakennusosio lisätietoja). Tontille sovitettu tornitalojen ja pitkien lamellitaloketjujen kortteli muodostaa Kalevan alueella ainutlaatuisen poikkeuksen, mutta samalla mukautuu Etu-Kalevan lamelli- ja tornitalojen mittakaavaan. Alueen asemakaava valmistui 1955.

KAAVA n:o 652 1955

KAAVA n:o 745 1955 KAAVA n:o 421 muutoskaava 1953, alkuperäinen kaava 1940-l. lopulla

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 Muita muutoksia asemakaavoissa 1950-luvulla olivat mm:

- Lastentalon sijoittaminen Saukonpuiston kulmalle 1950 - Kalevan tornien autotallien lisäys 1950 - Kalevan tornien Y-korttelialueen muutos yhdeksi lisätornitaloksi 1954 - Autotallien lisääminen As Oy Koskentien kortteliin Y- korttelialueen paikalle 1953 - Sammon koulun tontin osoittaminen 1953 - Sammonaukion kortteleiden 410, 411 ja 413 poistaminen, risteysalueen uudelleenjärjestely liikenteen kasvun mukaan ja korttelialueiden muuttaminen puistoksi 1957 - Saukonpuiston koulun uudelleen sijoittava asemakaava 1958. Samassa kaavassa Väinölänkatu on uudelleen linjattu Saukonpuiston poikki. Tarkoituksena on liittyä suunniteltuun kehätiehen eli tulevaan Kekkosentiehen, jonka linjaus esitettiin asemakaavassa myös jo 1960 Kalevan itäreunalle.

KAAVA n:o 535 1954

KAAVA n:o 1242 1958 1960

KALEVA KAAVA n:o 1494 1960 Kalevan kaupunginosan (taka-Kaleva) kaavoitus 1960

- Kalevan itäosan kaavoitus oli ollut vireillä jo 1950-luvulla, mutta toteutunut pienempinä asemakaavakokonaisuuksina. Koko itäistä Kalevaa koskeva ja osin vanhoja Sammonkadun suunnan kaavoja uudistava asemakaava laadittiin vuonna 1960. - Kaavassa on mm. laajat lisärakennusalueet asuinrakennuksille ja uusi liikenneverkko, jossa sekä osoitetaan kehätielinjaus että katkaistaan vanhoja ja suunniteltuja yhteyksiä, etenkin Kissanmaan ja Hippoksen suuntaan. - Kaava sisältää laajan Keskuspuistoalueen sekä siihen liittyen monia yleisten rakennusten varauksia, jotka tosin rakennussuunnitelmien valmistuttua kaavoitettiin myöhemmin uudelleen, jatkuen 1970-2000- luvuille asti. - Asemakaavan korttelialueet eivät varsinaisesti koske tarkastelussa olevia RKY-alueita, mutta puistoalueita kyllä. 2003

1963 1977 1976

1959

JULKISET RAKENNUKSET KAAVA n:o 1115. Risteysalueen uudelleenjärjestely ja ja Y-korttelien 5. Julkisten rakennusten ja puistojen suunnitelmat 1959- 410, 411 ja 413 muuttaminen puistoalueeksi 1958 - Kalevan asuinkortteleiden rakentaminen eteni nopeaa vauhtia. Asuntojen kysyntä oli hurjaa, moni paikoin vain alle kymmenes asuntoa hakeneista sai asunnon tiiviistä rakentamistahdista huolimatta.

- Yleisten rakennusten suunnitelmat ja toteutukset eivät edenneet täysin samassa tahdissa. 1950-luvulla toteutettiin tosin jo monta kohdetta (Tammelan koulun laajennus, Lastentalo, Saukonpuiston koulu, Sammon koulu), mutta varauksia kaavoissa oli osoitettu myös lähes yhtä monelle muullekin rakennukselle, mm. keskeisellä Sammonaukiolla kirkolle ja teknilliselle oppilaitoksille sekä etelässä Kalevanaukiolla.

- Tämä keskusakselin ja Keskuspuiston julkisten rakennusten sarjan rakentuminen käynnistyi alueen länsipäästä 1950-luvun lopulla, kun sekä työväenopiston ja jatkokoulun rakennuksesta että uudesta kirkosta järjestettiin suunnittelukilpailut (1958 ja 1959).

- Sampola valmistui vuonna 1962 Kalevantien ja Sammonkadun kulmatontille, joka alun perin oli varattu asuinrakennusten korttelialueeksi 1940. Kalevan kirkko puolestaan valmistui 1966 lähes alkuperäiselle paikalleen Liisanpuiston ja Sammonaukion väliin, jossa kaavaa oli jo muutettu puistomaiseen suuntaan vuonna 1957 (kirkon uusi kaava 1963).

KAAVA n:o 2124 1963 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 KAAVOITUSVAIHEET

Itäisten alueiden yleisasemakaava 1938 ja Kalevan asemakaava 1940

I rakentumisvaiheen jälkeiset asemakaavamuutokset ja laajennukset 1949-59

Taka-Kalevan kaavoitus 1960

Julkiset rakennukset ja puistot 1959-

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 RAKENTUMINEN RAKENNUSTEN VALMISTUMISVUODET

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 1948 1956 1966 1949

Tampere-Seuran arkisto / K.O.Lumme 1956

Tampere-Seuran arkisto / V.O.Kanninen 1964

Tampere-Seuran arkisto / Veikko Lintinen KATUVERKKO 1948

ILMARINKATU KALEVAN PUISTOKATU TEISKONTIEN LINJA SAMMONKADUN ALKU PETSAMONKATU ILVESTIE VÄINÖLÄNKATU SALHOJAN KATU KASKITIEN ALKU TAKOJANKATU

1956

ILMARINKATU KALEVAN PUISTOKATU TEISKONTIE SAMMONKATU PETSAMONKATU ILVESTIE VÄINÖLÄNKATU SALHOJAN KATU KASKITIE TAKOJANKATU NYYRIKINTIE ORAVANPOLKU KAUPINKATU

1966

ILMARINKATU KALEVAN PUISTOKATU TEISKONTIE SAMMONKATU PETSAMONKATU ILVESTIE VÄINÖLÄNKATU SALHOJAN KATU KASKITIE TAKOJANKATU NYYRIKINTIE ORAVANPOLKU KAUPINKATU LIISANKATU LIISANPUISTO VÄINÄMÖISENKATU HÄLLÄNPYÖRÄNKATU JOUKAHAISENKATU LEMMINKÄISENKATU

KAUPUNKISUUNNITTELUN TAITEKOHTA: MODERNISMIN VAKIINTUMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAKSI

1924 1940

Ote Birger Brunilan laatimasta yleisasemakaavasta 1924. Ote XX ja XXI kaupunginosien asemakaava sta vuodelta 1940. Funktionalismi, modernismi: Ilma, valo ja vihreä = puhtauden estetiikka

Le Corbusier Modernismi

Riitta Nikula: ”1930-luku hajotti kaupungin vapaaksi tilaksi, missä talot kylpevät viheralueilla auringossa”

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 Asumisen laadun paraneminen - Asumisväljyys kasvoi - Varustelutaso parani (lämmitys, vesijohto, sisä-wc, kylpyhuone)

Tammela 1930-luvun lopulta Amuri1950-luvulta Kuva: Aarne Pietinen Oy, Tampereen museoiden kuva-arkisto Kuva: Niilo Koivisto, Tampereen museoiden kuva-arkisto ”UUDEN JA VANHAN MAAILMAN VÄLINEN VEDENJAKAJA”

Kalevan puistotie 1954, Tampere-Seuran arkisto / V.O.Kanninen KORTTELI- JA TALOTYYPIT LAMELLITALOKORTTELIT: KASKITIE, NYYRIKINTIE 1941-1953

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 Bing Maps Google Maps

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 LAMELLITALOKORTTELIT: TEISKONTIE, ILMARINKATU 1941-1955

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 Bing Maps

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 Google Maps

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 Ilmarinkatu

- Ilmarinkatu rakentui Kalevan runkoväylistä ensimmäisenä valmiiksi, seuraten vanhaa Kosken maantien linjaa. - Ilmarinkatu jatkaa Väinölänkadun tapaan linjaa Tammelan ruutukaavasta - Hildén (1996, s. 73) käyttää kaduista nimitystä kahden kaupunginosan napanuora. - Kadulle luonnetta antavat hieman viistoon sijoitellut rakennukset, sekä niiden väleissä avautuvat pihatilat. Vehreää luonnetta korostaa myös pienet, taskupuistomaiset viheralueet (Vakka-Suomen puisto, Ilmarin leikkikenttä ja Ilmarinkatu vuonna 1956 Pamppulinnanpuisto), sekä Ilvespuisto, johon päästään myös Ilmarinkadulta. Kuvaaja: Ensio Kauppila Hildén: Kaikkien aikojen Kaleva - Pihojen parkkipaikkojen lisääntyminen on vähentänyt vehreyttä ja muuttanut kadun luonnetta. Lisäksi katos- ja aitarakenteet ovat tuoneet katutilaan sulkeutuneisuutta.

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 PISTETALOJA KORTTELEISSA: KALEVAN TORNIT, AS OY KOSKENTIE, KALEVANKARTANO 1949-1960

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 Bing Maps Bing Maps PUISTOT

KALEVAN RTO VAIHE 2 Puistot

- Puistot muodostavat pitkiä vyöhykkeitä.

- Bulevardit rakenteen keskellä merkitsevät tärkeimmät kadut

- Pihatilat lamellien välissä muodostavat yhtenäiset linjat kohti lähintä puistovyöhykettä.

- Ilmarinkatua rytmittävät pienet puistot

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 KALEVAN RAKENTUMISEN MAISEMA

- Kalevan maisema on pitkälti ollut savipeltoa. Alueella on sijainnut tiilitehdas, joka on nostanut tarvittavan saven ympäriltään.

- Kalevanharjusta on nostettu soraa ja Kalevan kentän korkeusero selittyy paikalla sijainneella sorakuopalla.

- Kalevan pohjoisosassa on kulkenut Ronganoja Tammerkoskeen. Ronganojan latvat ovat nykyisin näkyvissä Litukan puistossa Litukanojana.

- Liisankallio on erottunut maisemassa pitkään. Ennen kirkkoa sillä ovat sijainneet mm. mäkihyppyri ja tanssilava.

Vuoden 1872 Messukylän kartassa näkyy Kosken maantie, jonka linjaa Ilmarinkatu noudattaa, Liisankallio, Sorsapuiston lampi, sekä Kalevanharjun rinteen sorakuoppaa, jossa sijaitsee nykyisin Kalevan kenttä. I.J. Inberg, Kansallisarkisto, kuva J. Seppänen Asema- kaavoitetut LITUKANPUISTO ASEMAKAAVOITETUT puistot 1959 PUISTOT SAUKONPUISTO 1950

PAMPPULINNANPUISTO

ILVESPUISTO 1954 KIOVANPUISTO (ent. Keskuspuisto) 1964 LIISANPUISTO 1967/85 KESKUSPUISTO

KALEVAN KENTTÄ 1938 TARKONPUISTO KARJALANPUISTO 1955 (ent. Kalevankankaanpuisto)

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 Bing Maps Bing Maps Ilvespuisto 1954

- Teiskontornien keskellä sijaitsee Ilvespuisto. - Puistotila jatkuu rakennusten pihoissa erityisesti länteen ja etelään. Pohjoisen puistokatu on täynnä pysäköityjä autoja, eikä vehreä tila hengitä yhtä luontevasti siihen suuntaan. - Puiston puiset ilvespatsaat tervehtivät puistoon tultaessa eri suunnista.

Kaava n:o 112, v. 1940

Asemakaavan muutos v. 1951. Kaavassa Kaava n:o 535, v. 1954. Kaavamuutoksessa osoitettiin on osoitettu mm. ajotieksi rakennettava Kalevan tornien Y-korttelialueen muutos yhdeksi puistotie pohjoissivulla ja autotallien lisätornitaloksi. lisäys. Täydennysistutusten suunnitelma Ajoittamattomat suunnitelmat pihaistutuksille ja puistolle. 1989

Perusparannussuunnitelma 2000 Liisanpuisto 1967

- Liisanpuisto aloittaa Kalevan keskeisen puistovyöhykkeen. Samalla puisto johdattaa myös Kalevan kirkkoon. - Liikkumisepisodi kadun päästä kirkkoon on harkittu, muttei kovinkaan vaihteleva. Kalevan kirkosta julkaistuissa aikalaiskuvissa ympäröivä puisto on esitetty niin viitteellisesti, että todennäköisesti kirkkosuunnitelmalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta puiston jäsennöinteihin. - Liikennealueen keskeltä alkavan puiston tunnelma on rauhaton, mutta sen reitit ovat ilmakuvan mukaan pysyneet suhteellisen alkuperäisinä.

”Kaavamainen yleiskartta, luonnos v. 1933” Georg Henriksson

Kaava n:o 2124, v. 1963 Kaava n:o 112, v. 1940

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 1948 1956 1966

1974 1987 Nykytila

Liisankallio 1945 (Kuvaaja: Jussi Kangas)

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 Suhde Kalevan kirkkoon

Kilpailuvaiheen asemapiirros Arkkitehti-lehden kilpailuliite 2/1959, Asemapiirros Arkkitehti 11-12/1966, s.152 Alkuperäistä reitin jäsennöintiä s.5 Arkkitehti 11-12/1966, s.152 Lähestymisepisodi

ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 KALEVAN RKY-ALUE Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje

YLEISÖTILAISUUS 14.1.2015 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYYTINEN ARKKITEHDIT MY