KALEVAN RKY-ALUE Selvitys Rakennetusta Kulttuuriympäristöstä Ja Rakentamistapaohje
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
KALEVAN RKY-ALUE Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje YLEISÖTILAISUUS 14.1.2015 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYYTINEN ARKKITEHDIT MY PERUSTIEDOT - Tampereen Kalevan valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009) - Valtuustoaloite 22.10.2012 Kalevan RKY-alueen korjausrakentamista ohjaavan rakentamistapaohjeen laadinnasta - Työn tilaajat: Tampereen kaupungin Rakennusvalvonta ja Maankäytön suunnittelu - Selvityksen ja rakentamistapaohjeen laatii työyhteenliittymä Arkkitehdit MY Oy ja Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy - Työtä valvoo kaupungin nimeämä ohjausryhmä (Asemakaavoitus, Rakennusvalvonta, Maakuntamuseo) - Taustaselvityksen ja rakentamistapaohjeen tavoitteena on tuottaa ohjausvälineistö, joilla Kalevan RKY -alueen korjaus- ja rakentamistoimia ohjataan alue- ja korttelikokonaisuuksien arvoja säilyttävästi. Selvitys- ja ohjeistustyö koskee rakennusten lisäksi piha-, katu- ja puistoalueita. - Rakentamistapaohje on sekä rakennusvalvonnan että rakennushankkeeseen ryhtyvän työväline RKY 2009: Kalevan kirkko ja kaupunginosa ”Tampereen Kaleva on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista kaupunginosista, joka on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Kalevan kirkko on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki.” www.rky.fi ALUERAJAUS RKY-alue Tarkastelualue TYÖOHJELMA JA AIKATAULU 5/2014 6/2014 9/2014 1-5/2015 1. Aloitus: lähtötietojen koostaminen 2. Selvitysvaihe: alueen ja rakennusten historian ja ominaispiirteiden sekä nykytilan kuvaus a. kaavoitus- ja rakentumishistorian koostaminen b. aluekokonaisuuksien ja kortteleiden analyysi ja tyypittely c. katu- ja puistoalueiden tarkastelu d. selvitys eri aluekokonaisuuksiin liittyvistä ominaispiirteistä ja arvoista e. arvottamisen reflektointi korjausrakentamisen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin 3. Rakentamis- ja korjaustapaohjeen laadinta a. rakennusosakohtainen rakentamis- ja korjaustapaohjeen laatiminen i. julkisivut ii. ikkunat, ovet ja sisäänkäyntikatokset iii. parvekkeet iv. vesikatto ja ullakko v. aulat, porrashuoneet ja hissit vi. piha-alueet, pysäköinti, rakennelmat ja katokset, istutukset b. katu- ja puisto-alueiden ohjeistuksen laatiminen c. täydennysrakentaminen (kaavan puitteissa) 4. Korjausprosessiin liittyvän tietopaketin laatiminen taloyhtiöille 5. Raportin koostaminen RAPORTOINTI OSA 1. SELVITYS RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ (n. 25-30 s.) Alueen ja rakennusten historian ja ominaispiirteiden sekä nykytilan kuvaus a. kaavoitushistorian koostaminen b. rakentumishistorian koostaminen c. aluekokonaisuuksien ja kortteleiden analyysi ja tyypittely d. katu- ja puistoalueiden tarkastelu e. selvitys eri aluekokonaisuuksiin liittyvistä ominaispiirteistä ja arvoista f. arvottamisen reflektointi korjausrakentamisen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin OSA 2. RAKENTAMISTAPAOHJE (n. 25-30 s.) a. rakennusosakohtainen rakentamis- ja korjaustapaohje i. julkisivut ii. ikkunat, ovet ja sisäänkäyntikatokset iii. parvekkeet iv. vesikatto ja ullakko v. aulat, porrashuoneet ja hissit vi. piha-alueet, pysäköinti, rakennelmat ja katokset, istutukset vii.katu- ja puisto-alueet viii. täydennysrakentaminen (kaavan puitteissa) b. korjausprosessiin liittyvä tietopaketti taloyhtiöille ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015 RAPORTOINTI OSA 1. SELVITYS RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ (n. 25-30 s.) Alueen ja rakennusten historian ja ominaispiirteiden sekä nykytilan kuvaus a. kaavoitushistorian koostaminen b. rakentumishistorian koostaminen c. aluekokonaisuuksien ja kortteleiden analyysi ja tyypittely d. katu- ja puistoalueiden tarkastelu e. selvitys eri aluekokonaisuuksiin liittyvistä ominaispiirteistä ja arvoista f. arvottamisen reflektointi korjausrakentamisen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin OSA 2. RAKENTAMISTAPAOHJE (n. 25-30 s.) a. rakennusosakohtainen rakentamis- ja korjaustapaohje i. julkisivut ii. ikkunat, ovet ja sisäänkäyntikatokset iii. parvekkeet iv. vesikatto ja ullakko v. aulat, porrashuoneet ja hissit vi. piha-alueet, pysäköinti, rakennelmat ja katokset, istutukset vii.katu- ja puisto-alueet viii. täydennysrakentaminen (kaavan puitteissa) b. korjausprosessiin liittyvä tietopaketti taloyhtiöille KAAVOITUSHISTORIAA Kalevan asemakaavaa edeltävät vaiheet - 1900-luvun vaihteessa, ennen alueen rakentamista, Kalevan alue oli peltomainen maalaismaisema – Tammelan vainio. Viljeltyjen peltojen lisäksi oli alueella muutamia tiilitehtaita (1891 alk.) sekä yksittäisiä torppia ja työväen asuntoja. - 1900-luvun alussa alueelle perustettiin mm. Hippoksen ravirata (1910) sekä venäläisten sotajoukkojen kasarmialue (1914), joka myöhemmin toimi sekä vankileirinä ja tilapäisasuntoina. Viimeiset parakit purettiin 1953. - Alueen pohjoisreunalle perustettiin Litukan kasvitarhamaat opetuskäyttöön sekä 1920-luvulla Litukan siirtolapuutarha. Liisankalliolla oli ennen II maailmansotaa rakennettu hyppyrimäki. - Etelässä Kalevaa reunusti 1800-luvulla rakennettu Kalevankankaan hautausmaa ja Yleisen sairaalan alue. Pohjoisessa Litukan lisäksi aluetta rajasi 1921 asemakaavoitettu Petsamon pientaloalue, joka rakentui alkuosaltaan valmiiksi jo 1920-luvun kuluessa. Kaavio Tammelan vainion alueesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kuva: Tammerkoski 4/1964. Kuvia Tammelan vainion alueelta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kuvat: Hilden (1996). KAAVOITUSHISTORIAA Kalevan asemakaavaa edeltävät vaiheet - 1922 järjestettiin laaja asemakaavakilpailu XIX ja XX kaupunginosien alueelta. Jaetun toisen palkinnon voittivat Carolus Lindberg ja Birger Brunila. Kilpailun pohjalta Brunila laati yleisasemakaavan, joka valmistui vuona 1924. - Suunnitelma on 1920-luvun klassistisen suunnittelun mukainen ja koostuu selkeistä pääkatuakseleista ja aukioista sekä niitä rajaavista umpikortteleista. Birger Brunilan laatima yleisasemakaava vuodelta 1924. - Kalevan suunnittelua jatkettiin useissa eri vaiheissa 20- ja 30-luvuilla. 1929 perustettiin asemakaava-arkkitehdin virka. Kalevan suunnittelusta vastasi jatkossa asemakaava- arkkitehti Eelis Kaalamo avustajineen. Kuva Puolimatkankadun (nyk. Itsenäisyydenkatu) päästä Tammelan vainioille 1930-luvulla. Kuva: Tampere-Seuran kuva-arkisto, K.O.Lumme Kaavamainen yleiskartta, Georg Henrikssonin laatima luonnos vuodelta 1933. Kuva: Tampereen kaupunki, kaupunginarkisto. KAAVOITUSHISTORIAA Itäisten alueiden yleisasemakaava 1938 ja Kalevan asemakaava 1940 - Kalevan alueen rakentumisen päälinjat vahvistuivat lopulta vuonna 1938, kun valmistui Itäisten alueiden yleisasemakaava. Sen perusteella laadittiin, osin nykyisinkin voimassa oleva, XX ja XXI kaupunginosien asemakaava vuonna 1940. - Kaavassa Kalevan perusrakenne rakentuu Teiskonkadun (nyk. Teiskontie) ja Sammonkadun varaan Puolimatkankadun (nyk. Itsenäisyydenkatu) jatkeena. Itä-länsi – suuntaisina katuina pääkatujen suuntaa vapaamuotoisesti mukailevat Tammelan ruutukaavan jatkeena Kullervonkatu, Väinölänkatu, Ilmarinkatu sekä etelässä Salhojankadusta erkanevat Kaskitie, Nyyrikintie ja Oravanpolku. Kalevan puistotien suuntaisina lähes koko alueen läpi kulkevat Petsamonkatu ja Kaupintie. - Umpikorttelirakenne oli muutettu avoimiksi lamellitalokortteleiksi. - Nykyisen Kalevan perusrakenne on toteutunut asemakaavan pääsääntöisesti asemakaavan mukaan - Suurimmat muutokset: - julkisten rakennusten sijoittuminen - puistojen sisäinen rakenne - Sammonkadun, Teiskontien ja Petsamonkadun rajaama keskeisalue XX ja XXI kaupunginosien asemakaava vuodelta 1940. Kuva: Tampereen kaupunki, asemakaava-arkisto. KAAVOITUSVAIHEET Itäisten alueiden yleisasemakaava 1938 ja Kalevan asemakaava 1940 I rakentumisvaiheen jälkeiset asemakaavamuutokset ja laajennukset 1949-59 Taka-Kalevan kaavoitus 1960 Julkiset rakennukset ja puistot 1959- 1949 1958 1953 1950 1954 1958 1954 1955 1955 Muutokset ja uudet kaava-alueet 1949-1955 KAAVA n:o 371 1953 3. I rakentumisvaiheen eli toisen maailmansodan jälkeiset asemakaavamuutokset ja laajennukset 1949-59 - Alueiden rakentumisen käynnistyessä tuli tarve muuttaa alkuperäistä asemakaavaa. Sen laadinnasta oli kulunut jo yli kymmenen vuotta ja mm. liikenteen kehitys aiheutti muutostarpeita kortteleiden sisällä. Myös asemakaava-alueen laajentaminen itään tuli ajankohtaiseksi jo 1940-luvun lopulla. Vuonna 1952 valmistui Kaupinkadusta itään laajenevan Kalevan kaupunginosan asemakaavaluonnos. Kaavaa ei kuitenkaan koskaan tehty valmiiksi ja vahvistettu, vaan kaava-aluetta laajennettiin pienemmillä kaava- aluekokonaisuuksilla. Luonnos kuitenkin toimi näiden osakaavojen pohjana ja monissa kaavapiirroksissa onkin taustalla näkyvissä miten pienemmät osat oli ajateltu liitettäväksi suurempaan kokonaisuuteen. - Kaava-aluetta laajennettiin erityisesti Teiskonkadun (myöh. Teiskontie) ja Sammonkadun varsien suunnissa. Merkittäviä asemakaavoja olivat mm. Teiskonkadun varren kortteleiden asemakaava nro 371 vuodelta 1953. Siinä lamellitalojen sarjaa sekä jatkettiin itään että samalla myös väljennettiin poistamalla rivistä yksi rakennus. Samalla matalia väliosia korotettiin kaksikerroksisiksi. Koillisen suunnalla merkittävä laajennus oli Ilmarinkadun varrelle suunnitellun toisen suurkorttelin, As Oy Koskentien asemakaavoitus jo 1940-luvun lopulla. - Teiskontien ja Sammonkadun varsilla lamellitalojen rivien korkeuksia ja kerroslukuja täsmennettiin. Aiemmin 6-kerroksisiksi määrätyt rakennukset sallittiin yleisen 22m rakennusjärjestyksen ja matalien kerroskorkeuksien puitteissa rakentaa 7-kerroksisiksi. Alimpaan kerrokseen lisättiin eri painotuksilla joko autotalleja (esim. Teiskontien kaava 443 / 1953) tai asuntoja (Sammonkadulla kaava 577, 1954). Sammonkadun puolella