KALEVA – – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ - RAJAPINTA Viherverkkoselvitys, LUONNOS 7.11.2017

1 SISÄLTÄÄ Viherverkkoselvityksen KALEVAN KAUPINGINOSASSA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ

Kalevan viherverkon Nykytilaselvitys ottaa huomioon Alueen ominaisuudet, Arvot ja kehitystarpeet

Viheralueiden arvot voivat liittyä Toiminnallisiin, Maisemallisiin, Rakennetun kulttuuri- ympäristön erityispiirteisiin

Kirjoittajat: Kaisa Rantee Taitto: Ramboll / Antti Timonen SISÄLLYSLUETTELO 6. KALEVAN PUISTOT JA MUUT VIHERALUEET...... 14 1. KÄSITTEITÄ...... 5 Katu- ja tieviheralueet, suojaviheralueet...... 14

2. JOHDANTO...... 6 7. VIHERVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITTEET...... 16 Selvitysalueen rajatutuminen ja työn sisältö...... 6 Tampereen keskusta-alueen viher- ja virkistysverkon kehittämistä koskevat yleistavoitteet...... 16 3. VIHERVERKKOON VAIKUTTAVIA HANKKEITA...... 8 Asukasnäkökulma ja asiantuntijaseminaarit...... 16 Hakametsän yleissuunnitelma...... 8 Kalevan viherverkon kehittämistoimenpiteet ja tavoitetila...... 17 Asemakaavan muutos, kaava nro 8489...... 8 Maankäytön muutoksissa huomioitavat ja Asemakaavan muutos, kaava nro 8297, Pellervonkatu 20, kehitettävät maisemarakenteen ja -kuvan arvot ja ominaisuudet...... 17 mukaan lukien Pellorvonkadun päiväkodin laajennus...... 8 RKY -alueella huomioitavat rakennetun kulttuuriympäristön ja Asemakaavan muutos, kaava nro 8479, Kalevanrinne XIX...... 8 maisema-arkkitehtuurin arvot ja ominaisuudet...... 17 Hipposkylän asemakaava 8549...... 8 Maisemarakentamisen yksityiskohdissa ja maisemasuunnittelussa huomioitavia ominaisuuksia...... 17 Kaupunkiraitiotie...... 8 Viherverkon ja kulkuyhteyksien kehittäminen Kalevan ja Hakametsän välillä...17 Kalevan liikuntapuisto...... 8 Liittyminen keskustaan...... 17 Kalevan uintikeskuksen maauimala...... 8 Liittyminen Teiskontiehen ja Kaupin suuntaan...... 17 Kauppaoppilaitoksen (Tredu) laajennushanke...... 8 Liittyminen Sammonkatuun...... 18 Rakennukset Sammonkadulle, Merkantin puistokaistalle...... 8 Hakametsän yleissuunnitelma...... 18 Kalevan liikennepuisto...... 8 Asemakaavan muutos, kaava nro 8489...... 18 4. MAISEMA- JA KAUPUNKIKUVAN SEKÄ RAKENNETUN Asemakaavan muutos, kaava nro 8297, Pellervonkatu 20, KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOT JA OMINAISPIIRTEET...... 10 mukaan lukien Pellorvonkadun päiväkodin laajennus...... 18 Vanha viljelymaisema ja Kalevanharju...... 10 Asemakaavan muutos, kaava nro 8479, Kalevanrinne XIX...... 18 Maisemakuvan ja kaupunkivihreän yksityiskohdista ja Kiovanpuisto...... 18 viheralueiden jäsentymisestä...... 10 Kalevan keskuspuisto...... 18 Rakennettu kulttuuriympäristö ja Kalevan RKY 2009 -alue...... 10 Pellervonpuisto...... 18 Maakunnallisesti arvokkaat rakennuskohteet...... 10 Raitiotiepysäkit...... 18 Rakennetun ympäristön ja viherympäristön yksityiskohdista...... 11 Maauimala...... 18 Rakennusten ja ulkoalueiden rakennus- ja pintamateriaaleista...... 11 Hervannan valtaväylän varsi...... 18 Kasvilllisuudesta...... 11 Sammonkadun itäpään kauppakeskittymä...... 18 Kauppaoppilaitoksen (Tredu) laajennushanke ja 5. KALEVAN VIHERVERKKO JA YHTEYDET YMPÄRISTÖÖN...... 12 tontin maisemallisten arvojen huomioiminen...... 19 Tampereen keskustan viherverkko...... 12 Pyöräily- ja jalankulkuverkon tavoitetila...... 20 Kalevan viherverkon ja –yhteyksien nykytila...... 12 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

8. VIHERALUEIDEN RIITTÄVYYS JA SAAVUTETTAVUUS...... 21 Muutos ja tavoitteet...... 21 Riittävyyden mittarit...... 21 Muut riittävyyteen vaikuttavat tekijät...... 21

9. VIHERPALVELUVERKON TAVOITETILA...... 22 Leikkipaikat, niiden palvelutarve ja saavutettavuustavoite...... 22 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet ja tavoitetilanne...... 22 Rullalautailu...... 22

10. KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET JA TULEVAISUUDEN HOTSPOTIT - TIIVISTELMÄ...... 24

LÄHTEET...... 26

4 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

1. KÄSITTEITÄ

Viheralue Viheralueisiin sisältyvät taajamien ja kaupunkien julkiset ja yksityiset Virkistysalueverkosto Yhdyskuntarakenteen kaikista käytettävissä olevista virkis- kasvillisuuden luonnehtimat alueet. Viheralueiden tehtävänä on mahdollistaa va- tysalueista ja niiden välisistä virkistystä palvelevista kulkuyhteyksistä muodostu- paa-ajan-, virkistys-, leikki ja urheilutoiminnot sekä täyttää kulttuuriset, kaupun- va verkosto. kihygieeniset ja liikenteelliset sekä kaupunkirakenteen jäsentymisen ja täyden- tämisen vaatimukset. Tampereen viheralueet on tyypitelty niiden kaupunki- ja Virkistysyhteys Ihmisten liikkumista ja virkistäytymistä palveleva kulkuyhteys. Vir- maisemarakenteellisen tehtävän, virkistyskäytön ja luonnonolojen mukaisesti. Vi- kistysyhteyksinä voidaan tarkastella ulkoilureittejä eli virkistysalueilla sijaitsevia ja heralueita ovat myös esim. suojaviheralueet ja liikenneviheralueet. niille johtavia jalankulkua ja pyöräilyä varten tehtyjä kulkuväyliä. Virkistysalueelle pääsemisessä ratkaisevampaa on toimivien kulkuyhteyksien olemassaolo kuin se, Viherpalvelu Viherpalveluita ovat muun muassa viheralueiden verkostot, rakenne- kulkeeko yhteys vihreässä ympäristössä. tut puistot, puistokäytävät, maisemapellot ja –niityt, metsät ja suojelualueet, peli- ja lähikentät, leikkipaikat ja skeittipaikat. Puisto Kaavassa puistoksi ja lähivirkistykseen varattu alue.

Viherverkko Tässä raportissa käsiteltävä viherverkko käsittää viher- ja virkistysalu- Puistot on jaoteltu niiden palvelu- ja hoitotason mukaan eri tyyppeihin: eet sisältäen myös suojaviheralueet, aukiot, puistokadut ja keskeiset jalankulkurei- tit. Laajasti määriteltynä viherverkkoon kuuluvat myös yksityisten tonttien kasvul- Aluepuistot sijoittuvat keskustassa maisemarakennetta jäsentäville harju- ja ran- liset osat. Laaja määrittely on perusteltua Kalevan kaupunginosassa, jossa tonteille tavyöhykkeille ja ne ovat laajoja luontokokemuksia tarjoavia ulkoiluun ja liikuntaan on tyypillistä vapaa liittyminen ympäröiviin viheralueisiin. varattuja yhtenäisiä viheralueita. Selvitysalueen kannalta tärkeimmät aluepuistot ovat Kalevan kankaan metsät ja Kaupin aluepuistot. Kalevanharjun eteläpuolella Viheraluejärjestelmä Maisema- ja kaupunkirakenteeseen pohjautuva viheraluei- sijaitseva Iidesjärvi on myös läheinen aluepuisto. Aluepuistojen saavutettavuuden den ja viherelementtien ekologinen, tilallinen ja toiminnallinen kokonaisuus. kannalta on oleellista näille keskustasta ja asuinalueilta johtava toimiva reittiver- Viheryhteys Laajempia viheralueita yhdistävä viheralue, joka palvelee ihmisten kosto. liikkumista ja virkistäytymistä (virkistysyhteys), eliöiden liikkumista ja leviämistä (ekologinen yhteys) tai molempia näistä. Keskustapuistot ovat kaupunkikuvallisesti tärkeitä, edustavia ja esteettisesti ta- sokkaita korkean hoitoluokan puistoja. Kalevan kirkkoa ympäröivä Liisanpuisto on Viheryhteystarve Kaavassa viheryhteystarpeena osoitettu yhteys: viheralueiden keskustapuisto. välillä olemassa oleva tai tavoitteellinen yhteys, jolla on erityistä merkitystä ihmis- ten liikkumisen ja virkistäytymisen, eläinten ja kasvien liikkumisen ja leviämisen tai Kaupunginosapuistot sijaitsevat kaupunginosien keskellä ja ne ovat päivittäiseen näiden molempien kannalta. leikkiin ja oleskeluun tarkoitettuja puistoja. Ne palvelevat eri-ikäisten urheilu- ja ul- koiluharrastuksia ja soveltuvat myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Tam- Reitit Viheralueilla sijaitsevat reitit ovat tärkeitä viherpalveluita. Reitit ovat ympä- pereen vihreä keskusta –raportin mukaan kaupunginosapuiston tulisi sijaita alle röivästä maastosta ja käyttötarkoituksesta riippuen käytäviä tai kevyemmin ra- 500 metrin etäisyydellä asunnosta. kennettuja polkuja. Erilaiset puistokäytävät, ulkoilureitit ja kevyen liikenteen väylät muodostavat kaupungissa kattavan virkistysreittien verkoston. Korttelipuistot ovat asumiseen läheisesti liittyviä toiminnallisia lähivirkistysalueita. Korttelipuiston tulisi sijaita alle 300 metrin etäisyydellä asunnosta. Pellervonpuisto Virkistysalue Virkistysalueet ovat kaavassa osoitettuja virkistystä palvelevia viher- sekä selvitysalueen lähellä, Teiskontien pohjoispuolella sijaitseva Ilvespuisto ovat ja muita alueita. Viheralueisiin kuulumattomia virkistysalueita ovat mm. ei-kasvulli- korttelipuistoja. Intensiivisen käytön vuoksi korttelipuistot edellyttävät säännöllis- set urheilukentät, päiväkotien ja koulujen pihat ja skeittipuistot. tä kunnossapitoa ja systemaattista kunnostamista.

5 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

2. JOHDANTO

Selvitysalueen rajautuminen ja työn sisältö Kalevan kaupunginosassa ja sen ympäristössä on parhaillaan käynnissä usei- ta hankkeita, jotka toteutuessaan vaikuttavat Kalevan viher- ja virkistysalueisiin, niiden käyttäjämääriin ja yhteystarpeisiin. Selvitysalueeksi on rajattu Teiskontien, Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän rajaama alue. Selvityksessä on mukana myös Sammonkadun itäpäähän sijoittuva Kalevanrinne. Hankkeiden vaikutukset voivat heijastua myös selvitysalueen ulkopuolelle, mikä on tunnistettu määrittele- mällä Kalevan viheryhteyksien tärkeimmät liityntäpinnat.

Raportti sisältää Kalevan viherverkon nykytilaselvityksen, jotta alueen ominaisuu- det, arvot ja kehitystarpeet voitaisiin ottaa huomioon kaupunkitilaa ja –kuvaa sekä viherympäristöä muuttavissa hankkeissa. Viheralueiden arvot voivat liittyä toimin- nallisiin, maisemallisiin ja rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin.

Työssä määritellään viheralueverkon tulevaisuuden kehittämistarpeet ja pe- riaatteet. Tavoitteena on määritellä Kalevan viher- ja virkistysalueiden ja niiden muodostaman verkon, viherpalveluiden ja reittien mitoituksen ja kehittämisen pääperiaatteet alueella käynnissä olevien maankäytönsuunnitelmien tueksi ja reu- Kuva 1 Kalevan puistoalueella sijaitsevat reitit ovat tärkeitä itä-länsisuuntaisia yhteyksiä naehdoiksi. Lähtökohtana työssä ovat olleet Tampereen kaupungin yleiset linjauk- sekä jalankululle että pyöräilylle. set viheralueiden ja –palveluiden kehittämisestä.

6 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

Kuva 2 Selvitysalueen sijainti ja rajautuminen.

7 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

3. KALEVAN VIHERVERKKOON VAIKUTTAVIA HANKKEITA

Kalevassa ja sen ympäristössä on käynnissä useita, maankäyttöä, maisema- ja Sarvijaakonaukion suunnittelukilpailu kaupunkikuvaa muuttavia hankkeita, joilla kullakin on vaikutuksensa myös viher- ja Kalevanrinteen itäpäässä, raitiotielinjan Sarvijaakonaukion vaihtopysäkin lähiym- virkistysalueisiin, niiden muodostamaan verkkoon sekä viherpalveluihin kohdistu- päristössä järjestetään suunnittelukilpailu vuonna 2017 alueen maankäytön kehit- viin vaatimuksiin. Seuraavassa on esitelty lyhyesti merkittävimmät käynnissä ole- tämiseksi. vat suunnitteluhankkeet. Hipposkylän asemakaava 8549 Hakametsän yleissuunnitelma Hipposkylän alueelle valmistellaan asemakaavamuutosta, jossa selvitetään ole- Hakametsän EHYT-yleissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on kaupunkiraken- massa olevien vuokratalojen tulevaisuus sekä alueen lisärakentamisen mahdolli- teen täydentäminen, asuinrakentamisen lisääminen sekä kävelyn, pyöräilyn ja suus. joukkoliikenteen laadukkaiden yhteyksien kehittäminen ja turvaaminen. Suunnitel- Kaupunkiraitiotie maluonnoksissa on painotettu viher- ja virkistystoimintoja, ja erityisesti Hakamet- sän pohjois-etelä –suuntaisen toiminnallisen viheryhteyden merkitys ja kehittä- Kaupunkiraitiotie vaikuttaa erityisesti Sammonkadun katujärjestelyihin. Raition- mistarve on huomioitu. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysaluetta tien suunnitelmissa on huomioitu Sammonkadun puukujanteen uudistaminen. kehitetään voimakkaasti. Kalevan liikuntapuisto Asemakaavan muutos, kaava nro 8489 Kalevan liikuntapuiston yleissuunnitelma on käsitelty lautakunnassa elokuussa Kaavamuutos koskee nykyisen Iskun huonekaluliikkeen, Areenan sekä 2016. Suunnitelma sisältää monipuolisia ja ympärivuotisia kenttä- ja liikuntapalve- Tampereen ammattiopiston tontteja ja Hervannan valtaväylän katualuetta. Tavoit- luita, kuten erilaisia pelikenttiä, boulderointiseinän, juoksusuoran ja ulkokuntoilu- teena on lisätä Iskun tontin rakennusoikeutta, monipuolistaa ja tarkistaa Tampere laiteita. Suunnitelman toteutuessa Kalevan kentän liikuntapalvelut monipuolistu- Areenan käyttötarkoitusmerkintöjä sekä huomioida Tredun toimintoihin liittyvät vat merkittävästi. tarpeet. Muutoksiin liittyy merkittäviä liikenne- ja risteysjärjestelyitä. Lisäksi kaa- Kalevan uintikeskuksen maauimala vassa osoitetaan tilavaraus uudelle katuyhteydelle Sammonkadun ja Kissanmaan- Maauimala sijoittuu asemakaavassa maauimalalle varatulle alueelle Kalevan uinti- kadun välille. keskuksen yhteyteen. Uintikeskus sijaitsee keskellä Kalevan keskuspuistoa ja uima- Asemakaavan muutos, kaava nro 8297, Pellervonkatu 20, hallin tontti on ollut jo nykytilassa kesäisin aktiivisessa virkistyskäytössä. Sammon mukaan lukien Pellervonkadun päiväkodin ja Tredun laajennus lukiorakennuksen valmistuminen vuonna 2005 muutti alueen luonnetta aktiivi- Entisen Pellervon koulun tontille laaditaan asemakaavamuutos, jossa käyttötarkoi- semmaksi ja nurmikentillä pelataan, jumpataan ja järjestetään liitokiekkoharjoituk- tusta muutetaan ja jolla mahdollistetaan täydennysrakentaminen koulun tontille. sia. Maauimalan toteuttaminen täydentää entisestään toimintaa. Tavoitteena on sijoittaa tontille kaupunkimainen päiväkoti- ja koulurakennus sekä Kauppaoppilaitoksen (Tredu) laajennushanke asuntorakentamista. Kauppaoppilaitoksen (Tredu) laajennusta ohjaavat muun Kauppaoppilaitoksen laajennusta ohjaavat muun muassa rakennuksen rakennus- muassa rakennuksen rakennustaiteelliset arvot ja rakennuksen liittyminen ympä- taiteelliset arvot ja rakennuksen liittyminen ympäristöönsä. ristöönsä. Rakennukset Sammonkadulle, Merkantin puistokaistalle Asemakaavan muutos, kaava nro 8479, Kalevanrinne XIX Hankkeessa tutkitaan lisärakentamismahdollisuuksia Sammonkadun varteen. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa liike-, toimisto, ja asuinrakennuksen toteutta- minen Sarvijaakonkadun varrelle. Kalevan liikennepuisto Kalevan liikennepuisto tarjoaa 6–10-vuotiaille mahdollisuuden opetella liikenne- käyttäytymistä ohjatusti koulujen kesäloma-aikoina. Lasten liikennepuisto avattiin Tampereelle Sorsapuistoon 1956 ja nykyiseen paikkaansa Kalevaan se siirtyi vuon- na 1989. Liikennepuiston kunnostus on käynnistymässä todennäköisesti vuonna

8 2018. KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

Kuva 3 Maankäyttöä ja viherverkkoa muuttavia kaavahankkeita Kalevassa ja sen ympäristössä.

9 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

4. MAISEMA- JA KAUPUNKIKUVAN SEKÄ RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOT JA OMINAISPIIRTEET

Maisemarakenne hahmottuu nykymaisemassa viljelymaisemaan raken- mien vihreänä päätteenä sekä kerrostalojen yläkerroksiin. Harju on rauhoittava te- nettuina viheralueina ja Kalevanharjun silhuettina kijä kaupunkinäkymissä ja se viestii samalla harjun virkistys- ja viheralueiden sekä arvokkaan Kalevankankaan hautausmaan sijainnista. Nykyisten Kalevan ja Kalevanrinteen kaupunginosien maisemakuva oli vielä 1900-luvun alussa hyvin maaseutumaista. Tampereen keskusta-alueet ulottuivat tuolloin Tammelaan saakka, jonka ruutukaava-alueeseen keskustan itäpuoleiset Maisemakuvan ja kaupunkivihreän yksityiskohdista ja viheralueiden pellot rajautuivat varsin selväpiirteisesti. Etelässä näkymiä hallitsi ja maisematilaa jäsentymisestä rajasi maisemallisesti merkittävä Kalevanharju. Pienipiirteisyyttä maisemakuvaan Merkittävä osa Kalevan kaupunkikuvan vehreyttä ovat katupuut, jotka rytmittä- toi viljelymaiseman keskeltä kohonnut , jonka kasvillisuus ja kalliopin- vät ja pehmentävät pääkatujen katutilaa. Kaupunkikuvallisesti arvokkaimpia ovat nat rikastuttivat muutoin avointa maisemakuvaa. Nämä maisemarakenteeseen bulevardimaiset , ja Kalevan puistotie. Sammonkadulla ja pohjautuvat ominaisuudet; viljavaan maapohjaan syntynyt avoin peltomaisema, Teiskontiellä on lisäksi erilliset talouskaistat. Myös Hälläpyöränkadun ja Lemmin- harjumuodostuma ja Liisankallio ovat kukin vaikuttaneet siihen, minkälaiseksi Ka- käisenkadun katupuut ovat kaupunkikuvan kannalta arvokkaita. Sivukaduilla on levan kaupunginosan kaupunki- ja maisemakuva on muodostunut, mihin kaupun- kullakin oma persoonallinen luonteensa, joka muodostuu muun muassa tontteja ginosan viherverkon runko rakentui ja mitkä piirteet ovat myös nykyisen kaupun- jäsentävästä kasvillisuudesta sekä eritavoin kaartuvista katulinjoista. Muuta maise- ki- ja maisemakuvan arvoja. mallisesti arvokasta kasvillisuutta on muun muassa kauppaopiston (Tredu) edus- talla kasvavat männyt, jotka korostavat rakennuksen pääsisäänkäyntiä ja moni- Kaupunginosalle tyypillisen avoimen korttelirakenteen vuoksi tonttien piha-alueet puolistavat myös Sammonkadun katunäkymiä. liittyvät parhaimmillaan saumattomasti Kalevan keskuspuistoon ja muihin vihera- lueisiin. Tammelan vanhat peltovainiot ovat jalostuneet viihtyisäksi rakennetuk- Kalevan liikennesuunnittelussa tavoiteltiin modernismin hengessä toisistaan eriy- si puistomaiseksi miljööksi. Ympäristön yleisilmettä hallitsevat laajat korkosuh- tettyjä kulkutapoja. Kalevassa tämä toteutui erityisesti maisemakuvallisesti mer- teiltaan luonnolliset ja loivapiirteiset nurmialueet ja vapaamuotoisesti ryhmiin kittävien laajojen puistoalueiden osalta, jotka jäävät edelleen ajoneuvoliikentees- istutetut puu- ja pensasryhmät ja muut istutukset. Kasvuolosuhteiltaan suhteel- tä rauhoitettuina asuinkortteleiden väleihin. Puistokäytävien sijoittelussa pyrittiin lisen tasalaatuinen maapohja ja avoin ympäristö ovat olleet pohjana myös yhte- hyödyntämään maastonmuotoja ja välttämään aksiaalisuutta. näisen kaupunkiviherympäristön muodostumiselle. Liisankallio ja sen ympäristöön toteutettu Liisanpuisto erottuvat edelleen ympäristöstään ja korostavat Kalevan kirkon monumentaalista sijaintia. Liisanpuisto, Kiovanpuisto ja muut Kalevan kes- kuspuiston osat muodostavat Itsenäisyydenkadun itäpäästä Hervannan valtaväy- lälle asti ulottuvan edustavan puistosarjan.

Kalevanharju kohoaa välittömästi Kalevan ja Kalevanrinteen kaupunginosien etelä- puolelta. Kalevanharju on osa Pirkanmaan harjumaisemakokonaisuutta, joka sisäl- tyy päivitysinventointien yhteydessä määriteltyyn ehdotukseen valtakunnallisiksi maisema-alueiksi. Alue on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 merkin- nällä valtakunnallisesti arvokas harjualue. Kalevanharjulla on edelleen suuri mer- kitys kaupunkitilaa rajaavana elementtinä, vaikka korkeat rakennusmassat monin paikoin rajaavat katunäkymiä ja peittävät harjun taakseen. Harjun mäntyvaltainen Kuva 3 Kalevan laajat ja avoimet puistoalueet ovat merkittävä osa kaupunkikuvaa ja rinne- ja lakikasvillisuus näkyy kuitenkin tiettyjen etelään suuntautuvien katunäky- valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteitä.

10 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

Rakennettu kulttuuriympäristö ja Kalevan RKY 2009 -alue Kalevan kirkko (1966) on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki. Kirkon monumentaalinen sijainti Liisankalliolla katuakselin päätteenä on Kalevan kaupunkirakenteen runkona on Teiskontien ja Sammonkadun rajaama viuh- jälki funktionalismia edeltäneestä klassistisesta suunnitteluihanteesta. Kirkon arkki- kamainen muoto, jossa rakennuskanta keskittyy pääkatujen varsille ja keskelle jää tehtuurissa ja kirkkoa ympäröivän Liisanpuiston toteutuksessa on kuitenkin nouda- koko alueen halki ulottuva keskuspuisto. Tämän puistoakselin tärkeimmät puistot tettu ajalle ominaista modernia tyyliä. Kalevan uintikeskus valmistui vuonna 1979. ovat Liisanpuisto, Kiovanpuisto, Kalevan keskuspuisto ja Pellervonpuisto. Modernin funktionalistiset suunnitteluperiaatteet ovat ohjanneet myös pala palalta Kaleva on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäris- Liisankallion jatkeeksi sotien jälkeen kaavoitettujen muiden Kalevan ja Kalevanrin- töksi, RKY 2009 –alueeksi. Kalevan RKY –alue on yksi Suomen yhtenäisimmistä ja teen kaupunginosien rakentamista. laajimmista kaupunginosista, joka toteuttaa funktionalismin kaupunkisuunnittelupe- riaatteita toisen maailmansodan jälkeisillä jälleenrakentamiskauden ja 50-luvun ark- kitehtuurilla. Keskeiset alueet rakennettiin nopeasti noin kahdenkymmenen vuoden Maakunnallisesti arvokkaat rakennuskohteet aikana 1940-1960 –luvuilla, jolloin rakennukset, pihat ja puistot suunniteltiin ja raken- Maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ovat Kiovan- nettiin samanaikaisesti. puiston laidassa sijaitseva Kalevan ateljeetalo sekä Kauppaopisto Sammonkadun varressa. Molempien kohteiden aluerajaukseen sisältyy myös ympäröiviä viheraluei- Kalevan nykyinen kaupunkirakenne perustuu suurelta osin asuinkortteleiden, pääka- ta ja niiden kaupunkikuvallinen merkitys perustuu osin ympäröiviin viheralueisiin. tujen ja keskeisten puistojen osalta vuoden 1940 asemakaavaan (kaupunginosat XX ja XXI). Asemakaavassa funktionalistinen avoin kaupunki- ja korttelirakenne saman- Rakennetun ympäristön ja viherympäristön yksityiskohdista suuntaisine lamellitaloineen korvasivat aiemman klassismin ihanteen mukaisen um- pikortteleihin perustuvan rakenteen. Yhdensuuntaisten rakennusmassojen väliset Rakennusten ja ulkoalueiden rakennus- ja pintamateriaaleista avoimet kaupunkitilat ja pihatilojen jatkuvuus yli tontinrajojen on keskeinen erityis- Kalevalle tyypillinen funktionalistinen tyylisuuntaus ilmeni rakennusten ja ympäris- piirre ja yksi alueen arvoista. Modernin funktionalistisen suunnitteluihanteen tunnus- tön selkeytenä, tarkoituksenmukaisuutena ja linjakkuutena. Rakennusmateriaalien sanoja olivat valo, ilma ja vihreys ja näiden saavuttamiseksi rakennusten sijoittelua osalta saatavuus ja käsityövaltainen rakennustapa asettivat reunaehtoja arkkiteh- tontille ohjasi maasto ja ilmansuunnat. Puistoilla ja virkistysalueilla oli funktionalisti- tuurille. Ilmaisukieli oli tarkoituksenmukaista, arkista ja vaatimatonta, jolloin ym- sessa asuinaluesuunnittelussa huomattavan keskeinen asema. Virkistysalueet eriy- päristöstä muovautui tasa-arvoista, säännönmukaista ja selkeää arjen ympäristöä. tettiin omiksi, aiempaa isommiksi puistovyöhykkeiksi, joiden tavoitteena oli palvella Rakennusten vesikatteena oli useimmiten punainen kattotiili, julkisivut rapattiin kar- terveysnäkökulmien toteutumista sekä yleisesti lisääntynyttä vapaa-aikaa. Puistojen keaksi ja maalattiin kalkkimaalilla. 1950-luvun jälkeen yleistyi puhtaaksimuurattu pu- suunnittelussa hyödynnettiin luonnon ominaispiirteitä. Puistoissa vaihtelevat edel- natiili. Ulkorakenteissa, kuten pengermuureissa luonnon- ja liuskekivien rinnalle tuli- leen puistometsän tapaan avoimet nurmi- ja pelikentät ja suljetut, suojaiset leikki- vat tiililaatta ja paikalla valettu, uritettu betoni tai sirotepintainen pesubetoni. puistot ja perennaistutukset. Puu- ja pensasistutukset muodostavat rytmiä ja tilal- lisuutta sekä rajaavat näkymiä. Symmetriaa ja asetelmallisia geometrisia rajauksia Kasvilllisuudesta vältettiin muutoin kuin paikoissa, joissa suoralinjaisia pensasryhmäistutuksia käytet- Kalevan RKY-alueella kasvillisuuden tehtävänä oli reunustaa ja suojata toimintoja tiin rajaamaan esimerkiksi pihaa kadusta ja toimintoja toisistaan. luonnonläheisesti ja rytmittää toiminnoilta vapaaksi jääviä tiloja. Kalevan puistojen ja pihojen kasvillisuus on pääasiallisesti istutettua, sillä alue on rakentunut avoimelle Kalevan RKY-alueen kortteleissa rakennusten väliset piha-alueet avautuvat pääsään- viljelyalueelle. Alkuperäistä kasvillisuutta on jäljellä ainoastaan kallioilla, joilla kasvaa töisesti lämpimälle etelänsuuntaiselle päiväauringolle. Pihoille on sijoitettu toimin- iäkkäitä mäntyjä ja koivuja. nallisia alueita pyykinkuivatusta, tomutusta, leikkiä ja paikoitusta varten. Kulkureitit ovat sorapintaisia, laatoitettuja, liuskekivettyjä tai asfaltoituja. 1950-luvulla lähes jo- Puisto- ja pihaistutukset kasvilajeineen ovat rakennusajalleen tyypillisiä. Kalevassa kaisessa asunnossa oli parveke, mikä osaltaan lisää piha-alueiden arvoa ja merkitys- tyypillisiä puulajeja ovat männyt, koivut, vaahterat, verivaahterat, puistolehmukset, tä osana asuinympäristöä. Autoistuminen aiheutti tarvetta autotalleille, joita lisättiin hopeapajut, hevoskastanjat, pihdat ja poppelit. Tyypillisiä pensaslajeja ovat syreenit, erillisinä lisärakennuksina ja rakennusten maantasokerroksina alkuperäiseen asema- orapihlajat, lumimarjat, jasmikkeet, hortensiat ja pensasvaahterat. Tontteja rajaavat kaavaan. Pääväylien katukuvassa tavoiteltiin 1950-luvun urbaania katutilaa. pensasaidat on usein leikattuja. Köynnöskasveista tyypillisimpiä ovat villiviinit.

11 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

5. KALEVAN VIHERVERKKO JA YHTEYDET YMPÄRISTÖÖN

Tampereen keskustan viherverkko Kalevan viherverkon ja –yhteyksien nykytila Tampereen keskustan viherverkon tärkeimpiä tukialueita eli ydinalueita ovat mai- Selvitysalueen viheralueet muodostavat tärkeän osan Tampereen keskustan semarakenteellisten, kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten sekä luontoar- itä-länsi –suuntaista viher- ja virkistysverkostoa ja ne muodostavat yhtenäisen vojensa puolesta keskeisimmät alueet. Näihin lukeutuvat -Niihaman kallio- puistovyöhykkeen Itsenäisyydenkadun, Sammonkadun ja Teiskontien risteyksestä selänne, , Kalevanharju, Iidesjärvi, rannat ja Hämeenkadun akseli. Näiden Hervannan valtaväylälle saakka. lisäksi viherverkossa on muita arvokkaita viheralueita, kuten historiallisesti ja kau- punkikuvallisesti merkittäviä puistoja, asukkaiden tärkeimmiksi kokemia vihera- Kalevan viher- ja virkistysalueilta on jalankulun ja pyöräilyn reittien kautta liityn- lueita sekä arvokkaita luonto- ja metsäalueita. Kalevan Liisanpuisto, Kiovanpuis- täpinnat viherverkon ydinalueille Kalevanharjulle, Iidesjärvelle ja Kauppiin. Kale- to ja Kalevan keskuspuisto lukeutuvat kaupunkikuvallisesti merkittäviin puistoihin. vanharjun suuntaan reitit kulkevat Tiilikylänpuiston sekä Takojankadun ja Sarvijaa- konkadun kautta. Kaupin suuntaan johtavat yhteydet ovat Hervannan valtaväylän ylittävien yhteyksien varassa, joista suorimmat yhteydet ovat Litukanojankadun ja Hipposkylän ja Kissanmaan kautta.

Yhteydet ydinkeskustaan ovat merkittäviä niin vapaa-ajan kuin työmatkaliiken- teenkin kannalta. Lisäksi keskustan suunnalla on myös muita tärkeitä virkistysalu- eita, kuten Sorsapuisto, Tammelan stadion, Kalevan liikuntapuisto ja Saukonpuisto. Idässä merkittäviä liityntäpintoja muihin viheraluekokonaisuuksiin ovat Ruotulan ja Takahuhdin suunnat sekä Hakametsä ja Janka.

Kalevan viheralueiden yhteyteen sijoittuu useita kouluja, päiväkoteja ja palveluita, mikä entisestään korostaa puistoalueiden keskeisyyttä ja niiden saavutettavuuden merkitystä. Alueelle sijoittuvat muun muassa Sammon koulu, Liisanpuiston puis- tokoulu, Sammon päiväkoti ja laajennettava Pellervon päiväkoti sekä Tampereen uintikeskus ja lasten liikennepuisto. Myös Kalevan kirkkoon saavutaan viheraluei- ta pitkin.

Kuva 4 Keskustan viherverkon ydinalueet sekä muut arvokkaat viheralueet.

12 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

Kuva 4 Kalevan viheralueverkoston nykytila, tärkeimmät liityntäpinnat ympäristöön ja niiltä muille viheralueille johtavat reitit.

13 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

6. KALEVAN PUISTOT JA MUUT VIHERALUEET kohtia, kuten Kalevan liikennepuisto, uintikeskus, Sammon keskuslukio ja Sammon päiväkoti.

Pellervonpuisto Tampereen keskustan ja Kalevan keskeisin viherverkko koostuu toiminnallisista Pellervonpuisto on Kalevan laajoista puistoalueista itäisin ja sen hoidetut nurmi- kaupunkipuistoista. Kaupunkipuistot jaotellaan hoito- ja palvelutason mukaan kes- kentät ja kookas puusto ulottavat nykyisin Kalevan ilmavan yleisilmeen Hervannan kustapuistoihin, kaupunginosapuistoihin ja korttelipuistoihin. valtaväylälle saakka. Pellervonpuisto on myös osa Tredun arvokkaaksi määritel- tyä ympäristöä, minkä vuoksi puistolla on osuutensa myös Sammonkadun itäisen pään kaupunkikuvassa.

Tiilikylänpuisto Puisto sijaitsee Kalevanrinteen kaupunginosassa ja se palvelee monipuolisesti eri ikäryhmiä. Uuteen puistossa on leikkipaikka, seniorien liikuntavälineitä sekä hiek- katekonurmiareena. Puiston kautta kulkevat tärkeät Kalevanrinteen sisäiset kevy- en liikenteen kulkureitit, jotka palvelevat samalla myös Kalevanharjun ja Kalevan kaupunginosan välisiä yhteyksiä.

Kainuunpuisto Kainuunpuisto on pieni ja vehreä puisto Väinämöisenkadun varressa. Puistosta on hyvät yhteydet Kiovanpuistoon ja Tampereen uintikeskukseen. Katu- ja tieviheralueet, suojaviheralueet

Sammon puistokaista Kuva 5 Viheraluetyypit Tampereen vihreä keskusta –raportin mukaan. TARKEMPI KUVA! Sammon puistokaista sijaitsee Sammonkadun eteläsivulla.

Seuraavassa on esitelty Kalevan kaupunkipuistot ja muut viheralueet. Merkantin puistokaista Merkantin puistokaista on Sammonkadun suuntainen puistokaista, jonka kasvilli- Liisanpuisto suudelle on tyypillistä nurmipinnat ja jo suureksi kasvaneet koivut ja havupuuryh- Liisanpuisto on kaupunkikuvallisesti merkittävä keskustapuisto, joka muodostaa mät. yhdessä Kalevan kirkon kanssa Itsenäisyydenkadun päätteen. Puiston muotokie- li on vapaamuotoista. Kasvillisuutta hallitsevat laajat nurmikentät, joilla sijaitsee Merkonominpuisto puu- ja pensasryhmiä. Hoitoa edellyttäviä perennaistutuksia on vain vähän. Kul- Merkonominpuistossa on kaupunkikuvallisesti merkittävä mäntyryhmä, joka liittyy kureitit asettuvat luontevasti topografiaan. Puisto on tärkeä lähivirkistysalue Ka- olennaisesti vuonna 1965 valmistuneeseen Tredun Sammonkadun toimipisteen ra- levan asukkaille. kennukseen (ent. Kauppaoppilaitos). Puisto liittää Tredun rakennuksen Sammon- kadun katunäkymiin. Kiovanpuisto Kiovanpuisto on kaupunginosapuisto ja se on tärkeä ja keskeinen osa Kalevan Iskun suojaviheralueet puistomaista ilmettä ja toimivaa viherverkkoa. Kiovanpuiston ja Liisanpuiston vä- Iskun suojaviheralueet sijaitsevat Sarvijaakonkadun ja Hervannan valtaväylän ris- liin sijoittuva Kaupinkatu on tärkeä kehitettävä jalankulun reitti, jonka varteen si- teyksen tuntumassa. Kasvillisuudelle on tyypillistä nurmipinnat ja erilaiset puuryh- joittuu myös Sammon koulu. mät, joiden joukossa on myös runsaasti havupuita.

Kalevan keskuspuisto Katuvihreä Kalevan keskuspuisto on kaupunginosapuisto ja se on yksi tärkeimmistä Kalevan Teiskontie ja Sammonkatu ovat molemmat kaupunkikuvallisesti merkittäviä puis- viheralueista ja merkittävä osa toimivaa viherverkkoa. Puusto on tärkeä osa sel- tokatuja, joilla kasvaa yhtenäiset katupuurivit. Kaupunkikuvallisesti tärkeitä katu- vitysalueen puistomaista ilmettä. Puistossa tai sen laidalla sijaitsee useita kiinne- puurivejä on myös mm. Lemminkäisenkadulla, Väinämöisenkadulla ja Hälläpyö-

14 ränkadulla. KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

Kuva 6 Kalevan asemakaavan mukaiset viheralueet.

15 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

7. VIHERVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITTEET

Tampereen keskustan viher- ja virkistysverkon kehittämistä koskevat kadut, aukiot ja puistot ovat osaltaan tärkeitä vetovoimatekijöitä. Yleistavoitteina yleistavoitteet viherverkon kehittämisessä on kestävän kaupunkirakenteen luominen ja ilmaston- muutokseen varautuminen. Tampereen kaupungin keskustan viher- ja virkistysverkkoa ja sen tulevaisuuden kehittämistavoitteita on käsitelty laaja-alaisesti Tampereen vihreä keskusta –sel- vityksessä. Tampereen vihreä keskusta -raportti on laadittu samanaikaisesti val- Asukasnäkökulma ja asiantuntijaseminaarit misteltavan keskustan strategisen osayleiskaavan kanssa, mutta se toimii myös Tampereen vihreä keskusta –selvityksen tausta-aineistona on käytetty keskus- itsenäisenä, keskustan viheralueiden, julkisten ulkotilojen ja liikunta-alueiden kehit- tan strategisen osayleiskaavan aloitusvaiheessa kerättyjä asukasnäkökulmia sekä tämistä koskevana selvityksenä. asiantuntijaseminaareista saatuja kannanottoja.

Keskustan maisemat tarjoavat elämyksiä ja tavoitteena on vaalia niiden omalei- Asiantuntijaseminaareissa järjestettyjen työpajojen keskeiseksi teemaksi nousi eri- maisia maisemallisia piirteitä. Keskustan historiallisia puistoja, puistokatuja ja nä- tyisesti kevyen liikenteen reittien kehittäminen, joista Kalevan kaupunginosan kan- kymiä vaalitaan siten, että alueiden eri aikakausille tyypilliset ominaispiirteet säi- nalta merkityksellistä oli tarve Pyynikin ja Kaupin yhteyden voimakkaalle vahvis- lyvät. tamiselle. Työpajoissa tuotiin esille erilaisten kiinnostavien paikkojen verkosto ja tärkeiden solmukohtien merkitys. Myös keskustapihojen merkitystä korostettiin lä- Keskustan strategisessa osayleiskaavassa asetettu tavoite keskustan tiivistämises- hivirkistyksen kannalta. tä ja asukasmäärän kasvamisesta luo paineita keskusta-alueiden, kuten Kalevan vi- herverkolle. Vihreän keskustan visio on kiteytetty neljään tavoitteeseen: 1) Viheralueiden riittävyys ja monipuolisuus, 2) arvokkaiden viheralueiden vaaliminen, 3) kaupunkivihreän vahvistaminen ja 4) kävely- ja virkistyskaupungin kehittäminen.

Viher- ja virkistysalueiden ja niiden palveluiden tulee olla riittäviä, saavutettavia ja monipuolisia eri ikäryhmien tarpeisiin sopien. Tavoitteena on, että keskeiset vi- her- ja virkistysalueet säilyvät ja niiden palveluita kehitetään asukasmäärän kas- vu silmälläpitäen, mikä on oleellista myös Kalevassa, johon kohdistuu viimeaikais- ten ja käynnissä olevien asemakaavamuutosten myötä merkittävää asukasmäärän kasvua. Tampereen vihreä keskusta -raportin tavoitteiden mukaisesti asukkaiden lähivirkistysalueiden sekä kaupunginosapuistojen saavutettavuuteen on kiinni- tettävä erityistä huomiota. Täydennysrakentamisen alueilla viher- ja virkistyspin- ta-alaa pyritään myös lisäämään esimerkiksi katuvihreällä sekä tonttien viherpin- noilla ja viherkatoilla. Reittien osalta keskustan kehittämisen yhtenä tavoitteena on sujuvien reittien kehittäminen Kaupin ja Pyynikin metsiin ja keskustan itä-län- si –suuntaisten yhteyksien parantaminen. Nämä tavoitteet linkittyvät oleellisesti Kuva 7. Keskustan myös Kalevan viherverkon kehittämiseen. Liikenneverkon kehittäminen mahdollis- viheralueet Tampereen taa viihtyisien jalankulkureittien ja sujuvien pyöräreittien toteuttamisen. Edustavat vihreä keskusta –rapor- tin mukaan.

16 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

Kalevan viherverkon tavoitetila ja kehittämistoimenpiteet Maisemarakentamisen yksityiskohdissa ja maisemasuunnittelussa huomioitavaa Mahdollisiin uusiin ulkotilojen rakenteisiin liittyvät materiaalivalinnat tulee tehdä Tavoitetilana on viher- ja virkistysalueiden muodostama yhtenäinen verkosto, Ka- harkiten ja huomioiden alueelle tyypilliset materiaalit, joita ovat luonnon- ja liuske- levan viheralueiden riittävyyden turvaaminen, kaupunki- ja maisemakuvallisten ar- kivet, paikalla valettu, uritettu betoni ja sirotepintainen pesubetoni. Vanhat raken- vojen säilyminen ja kehittäminen sekä toimivien ja viihtyisien yhteyksien luominen. teet on pyrittävä kunnostamaan tavoitellen alkuperäisiä materiaalivalintoja. Kas- Tavoitteiden saavuttaminen linkittyy monin paikoin jo käynnistyneisiin suunnitte- vivalinnoissa suositeltavia ovat edelleen perinteiset, alueelle tyypilliset kasvilajit. luhankkeisiin tai käynnissä oleviin rakennushankkeisiin. Näiden yhteydessä on tun- Myös uusien viher- ja virkistysalueiden, kuten leikki- ja liikuntapaikkojen sekä to- nistettava säilytettävät arvot ja löydettävä mahdollisuudet ja keinot miten luoda rien ja aukioiden suunnittelussa tulee huomioida edellä kuvatut Kalevalle tyypilli- uutta laadukasta ympäristöä sekä kehittää ja vahvistaa nykyistä viherverkkoa. set ominaispiirteet. Maankäytön muutoksissa huomioitavat ja kehitettävät maisemarakenteen ja -ku- Viherverkon ja kulkuyhteyksien kehittäminen Kalevan ja Hakametsän välillä van arvot ja ominaisuudet Viherverkon sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehittäminen Kalevan ja Haka- Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeitä, säilytettäviä ja korostettavia nä- metsän välillä on yksi tärkeimmistä tavoitteista, jotka saavuttamalla voidaan mer- kymiä ovat erityisesti Sammonkadun poikkikaduilta ja Sarvijaakonkadulta kohti kittävästi kohentaa ympäristön laatua nykytilanteeseen verrattuna. Hervannan Kalevanharjua avautuvat näkymät. Kalevanharju tulisi pyrkiä määrätietoisesti saa- valtaväylä tulee jatkossakin olemaan haaste niin viheryhteyden kuin kulkuyhteyk- maan osaksi myös uusia kaupunkinäkymiä, kuten raitiotieterminaalin lähistöllä ja sien kannalta. Kulkuyhteydet ovat ali- tai ylikulkujen varassa, minkä vuoksi Jäähal- uudistuvalla Prisman alueella. Säilytettäviä maisemakuvallisia ominaispiirteitä ja linraitin ja Rieväkadun katu- ja ympäristösuunnittelulla tulisi pystyä luomaan kor- kasvillisuusryhmiä ovat Liisankallion luontaiset kasvupaikkaominaisuudet, puisto- kealaatuista, kaupunkimaista ja vehreää ympäristöä. jen luonnolliset ja vapaamuotoiset istutusryhmät, avoimet, loivapiirteiset nurmi- kentät myös kaupunginosan laidoilla, Tredun edustan männyt, katupuurivit sekä Liittyminen keskustaan Merkantin ja Merkonominpuiston puistokaistat. Kalevan länsiosien kautta saavutaan keskustaan, Tammelan stadionille, Sorsapuis- RKY -alueella huomioitavat rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-arkki- toon ja Kalevan liikuntapuistoon. Liikuntapuisto tulee valmistuessaan kohenta- tehtuurin arvot ja ominaisuudet maan Kalevan ja keskustan urheilu- ja liikuntapalveluja merkittävästi ja kasvatta- maan osaltaan alueella liikkuvien ihmisten määrää. Reitit kulkevat Liisanpuiston Kalevan kaupunkikuvallisesti arvokkailla puistoalueilla tehtävissä muutos- ja kun- kautta Teiskontien, Itsenäisyydenkadun ja Kalevan puistotien risteykseen, jossa on nostustöissä ratkaisujen tulee kunnioittaa alueiden arvoja, kuten selkeyttä, tarkoi- kehitettävä erityisesti reitistön selkeyttä ja turvallisuutta. Kehittämisessä on huo- tuksenmukaisuutta ja linjakkuutta. Ympäristön avoin ominaisluonne ja arvokkaat mioitava Liisanpuiston ja risteysalueen avoimet näkymät ja muut maisema- ja kau- avoimet tilat tulee säilyttää. Erityisesti on huomioitava Kalevan kirkon ympäristön punkikuvalliset arvot. avoimuus ja muiden arvorakennusten saumaton liittyminen puistoalueisiin. Puis- tojen olemassa olevat viher- ja nurmialueet tulee säilyttää ja symmetriaa ja ase- Liittyminen Teiskontiehen ja Kaupin suuntaan telmallisia geometrisia rajauksia tulee välttää. RKY-alueella tulee suosia rakenta- Teiskontie on varsin tärkeä rajapinta. Sen katupuut ovat arvokasta kaupunkivihre- misajankohdalle ominaista kasvilajistoa sekä istutusten sijoitus- ja ryhmittelytapaa. ää, joka on osa Kalevan alueen ja ydinkeskustaan johtavien valtareittien vehreää ilmettä. Teiskontien varressa kulkee myös tärkeä jalankulun ja pyöräilyn väylä, jon- Pihoilla säilytetään niille tyypillinen yksinkertaisuus, selkeys, yhteys ympäröiviin vi- ka kautta ja poikki kulkevat yhteydet Liisankadun ja Petsamonkadun kautta Sau- heralueisiin ja luonnonmukaisuus. Avoin pihatila ja pihojen alkuperäinen ilme tulee konpuistoon sekä Kaupinkadun ja Litukanojankadun ylikulkusillan kautta Kauppiin. säilyttää, eikä asuntopihaa saa varata vain autopaikoitukseen. Yhteys Litukanojankadulle on nykyisin Uimalankadun suuntaisen kapean puisto- kaistaleen varassa, jossa kävelytietä rajaa kapea istutuskaista. Tämän puistokaista- Bulevardien puurivit tulee säilyttää. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoit- leen säilyminen jatkossakin on tärkeää. teissa tulee ottaa huomioon alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirtei- syyttä. Rakennuskannan ja rakenteiden suhteen tavoitteena ovat säilyttävän kor- Liittyminen Sammonkatuun jauksen periaatteet. Sammonkadun puurivit ovat arvokasta kaupunkivihreää, joka uudistetaan raitio- tien rakentamisen yhteydessä. Sammonkatua seuraavat jalankulkuväylien lisäksi pyöräilyn pääreitit. Sammonkadun ja Kalevan viheralueiden välisiä kulkuyhteyksiä

17 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

ja viheryhteyttä tulee vahvistaa lisäämällä Väinämöisenkujan sekä Joukahaisenka- Pellervonpuisto dun katuistutuksia ja jäsentelemällä näiden jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt en- Pellervonpuisto on selvitysalueen itälaidalla sijaitseva puisto, jonka ympäristös- tistä toimivimmaksi. sä tapahtuvat muutokset heijastuvat Hervannan valtaväylälle saakka. Puiston ke- Hakametsän yleissuunnitelma hittämisen ja kasvillisuuden käsittelyn tavoitteena tulisi olla Kalevalle tyypillisten ominaispiirteiden välittyminen alueen itäiseen reunaan saakka. Puiston kautta Hakametsän yleissuunnitelmissa on tavoiteltava erityisesti sujuvia ja viihtyisiä ke- kulkevaa itä-länsi –suuntaista virkistysyhteyttä tulee kehittää niin, että se jatkaa vyen liikenteen yhteyksiä Hervannan valtaväylän ylitse sekä pohjois-etelä –suun- loogisesti Liisanpuiston, Kiovanpuiston ja Kalevan keskuspuiston kautta kulkevia taisia viher- ja virkistysyhteyksiä Hakametsän alueen sisällä. Viheryhteydet liittävät yhteyksiä. Pellervonpuiston kehittämisessä on tärkeää huomioida Hervannan val- Hakametsän pohjoisessa Kauppiin ja etelässä Sandelininpuiston kautta Iidesjärvel- taväylältä kantautuva melu ja sen torjunta. Pellervonpuiston kohdalla on huomioi- le. Viheryhteydet ja ympäristön laatu ovat korkeatasoisen suunnittelun varassa, sil- tava myös Taka-Kalevan pistetalot. Ne ovat itäisen Kalevan maamerkkirakennuk- lä Hakametsässä on nykyisin laajalti rakennettuja, jäsentymättömiä, pääosin läpäi- sia, jotka näkyvät Hervannan valtaväylälle, osin Kissanmaalle ja Pellervonkadulle semättömiä ja kasvuttomia alueita. saakka. Asemakaavan muutos, kaava nro 8489 Raitiotiepysäkit Asemakaavalla vaikutetaan laajalti Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän riste- Kalevan reittien kehittämisessä on huomioitava suunnitellut raitiotiepysäkit, jotka ysalueen kaupunkikuvaan, nykyisiin suojaviheralueisiin sekä tontteihin rajautuviin sijoittuvat Teiskontien ja Sammonkadun varteen. Kaupinkatu yhdistää Teiskontien laajoihin viheralueisiin. Asukasmäärän kasvu on huomioitava viheralueiden ja vi- ja Sammonkadun pysäkit toisiinsa, mikä tulee huomioida Kaupinkadun kävelyn ja herpalveluiden saavutettavuudessa. Asemakaavoituksessa on huomioitava uuden pyöräilyn sujuvuudessa ja viihtyisyydessä. katulinjan (Rieväkadun jatke) vaikutus kulkuyhteyksiin ja kaupunkikuvaan. Maauimala Reittien ja niiden jatkuvuuden kannalta merkittäviä muutoksia ovat Hervannan Maauimala monipuolistaa viheralueiden yhteydessä olevia julkisia virkistyspalve- valtaväylän suuntaisen kevyen liikenteen väylän siirto, itä-länsi –suuntaisten yhte- luita. Uimala tulee todennäköisesti lisäämään käyttäjämääriä myös ympäröivillä yksien jatkuminen Kalevan ja Hakametsän välillä. viheralueilla. Tämä tulee huomioida kehittämällä sujuvia kulkuyhteyksiä uimalan lähistöllä ja varautumalla nostamaan ympäröivien puistoalueiden hoitotasoa kulu- Asemakaavan muutos, kaava nro 8297, Pellervonkatu 20, mukaan lukien Pellor- tuksen lisääntyessä. Maauimala vähentää rakennuksen ympärillä sijaitsevien avoi- vonkadun päiväkodin laajennus mien nurmialueiden määrää, mikä kasvattaa erityisesti uimalan pohjoispuoleisen Kaavatyössä on huomioitava Pellervonpuiston rajauksiin ja käyttöön kohdistuvat viheryhteyden toiminnallista ja maisemallista merkitystä. paineet sekä päiväkodin tontin ja Väinämöisenkujan välisen kulkutarpeen järjestä- minen. Tonttien rajauksissa ja ajoneuvoliikenteen ja paikoituksen järjestelyissä on Hervannan valtaväylän varsi kiinnitettävä huomiota erityisesti viheralueiden ja reittien jatkuvuuteen ja maise- Hervannan valtaväylän varressa sijaitseva meluesteen toimiva maavalli. Maavallin makuvan yhtenäisyyteen. Asemakaavassa on huomioitava Tredun rakennukseen puuistutukset muodostavat vehreän rajan selvitysalueen itäiselle laidalle. ja sen ympäristöön liittyvät arvokkaat näkymät, säilytettävä puusto ja avoimuus. Sammonkadun itäpään kauppakeskittymä Kiovanpuisto Sammonkadun itäpäässä kaupunkikuvan mittakaavaa hallitsevat suuret liikeraken- Kiovanpuiston muutos- ja perusparannuksessa on huomioitava maauimalan ra- nukset ja liikennealueet. Kalevan ydinalueille tyypillisen puistomaisuuden sijaan kentamisesta seuraava käyttäjämäärien lisääntyminen, kasvavat kevyen liikenteen pinnat ovat pääasiallisesti läpäisemätöntä asfalttia tai kivituhkaa. Kevyen liiken- määrät sekä ympäristön ajoneuvoliikenne. teen väylät seurailevat katuja, eivätkä sijoitu puistovyöhykkeille, minkä vuoksi au- toliikenteen läheisyys vähentää väylien viihtyisyyttä. Suunnittelussa tulisi huomioi- Kalevan keskuspuisto da sujuvien kevyen liikenteen yhteyksien säilyminen niin pohjois-etelä –suunnassa Kalevan keskuspuiston kehittämisessä on tärkeää huomioida maauimalan raken- kuin itä-länsi –suunnassakin. Jalankulku ja pyöräily-ympäristössä tulee tavoitella tamisesta seuraava käyttöpaineen lisääntyminen sekä puiston läpi kulkevat pää- korkealaatuisuutta ja kaupunkivihreän maksimointia myös niillä alueilla, joilla ajo- yhteydet Kissanmaalle, Kauppiin sekä keskustaan ja itään. neuvoliikenteen vaikutus on huomattava. Vastaavia kohteita ovat myös kevyen lii- kenteen erikoisratkaisut kuten ali- tai ylikulut.

18 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

Sammonkadun pääte on liikenteellinen solmukohta ja eri kaupunginosien mitta- Kauppaoppilaitoksen (Tredu) laajennushanke ja tontin maisemallisten arvojen kaavallinen ja toiminnallinen muuntumisvyöhyke. Kadun päätteeseen rakentuva huomioiminen uusi kaupunkiaukio tulee olemaan tärkeä kaupunkirakenteen porttialue. Aukio ra- Maisemallisesti olennaisinta on arvokkaiden puiden säilyttäminen Tredun edus- jautuu myös Kalevan puistomaisiin alueisiin, mikä on etuna viheryhteyksien jatku- talla, sekä rakennuksen kaupunkikuvallisesti ilmava liittyminen ympäristöönsä niin misen kannalta. rakennuksen Sammonkadun puolella kuin sen sivu- ja takajulkisivuillakin. Tontin- käyttösuunnitelmissa on varauduttava riittäviin paikoitusjärjestelyihin myös polku- pyörien osalta. Pysäköintialueiden jäsentelyssä ja rajautumisessa on huomioitava Väinämöisenkujan katuvihreän ja jalankulun- ja pyöräilyn kehittäminen.

Kuva 8 Viherverkon kehittämistarpeet ja tavoitteet.

19 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

Pyöräily- ja jalankulkuverkon tavoitetila Tarkastelualueen virkistysreittiverkko on tiivis ja monitasoinen. Reitit palvele- vat sekä Kalevan ulkopuolelta keskustaan suuntautuvaa kevyttä liikennettä, että kaupunginosan sisäistä liikennettä. Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävät ovat kevy- en liikenteen seudullisia ja alueellisia pääreittejä, jotka on määritelty Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa. Tampereen ja Kanga- salan välinen laatukäytävä kulkee Tampereella Itsenäisyydenkatua, Sammonka- tua ja Sammon valtatietä pitkin kohti Holvastia ja Kangasalaa. Lisäksi selvitys- aluetta rajaavien pääkatujen varrella; Hervannan valtaväylällä, Sammonkadulla ja Teiskontiellä kulkee muita kevyen liikenteen seudullisia ja alueellisia pääyhteyksiä. Tärkeimmät kohteet, jonne näiltä pääväyliltä on sujuvat yhteydet ovat lännessä TÄRKEÄ PYÖRÄILY-YHTEYS keskusta, Tammela, Sorsapuisto ja Kalevan liikuntapuisto, idässä Kissanmaa, Haka- PYÖRÄILYN PÄÄREITTI metsä ja Janka, etelässä Turtola ja . Pääreittejä täydentävät kevyen liiken- teen lähireitit. Selvitysalueen itälaidalla sijaitsee Hervannan valtaväylän suuntainen TÄRKEÄ YLIKULKU pyöräilyn pääreitti, jolta erkaantuu Kalevan keskuspuiston ja Kiovanpuiston kautta keskustaan johtava itä-länsi-suuntainen yhdysreitti. Vilkkaat ja leveät ajoneuvolii- kenteen väylät luovat estevaikutusta ympäröiville viher- ja virkistysalueille. TÄRKEÄ ALIKULKU

Pyöräilyreittien kehittämisessä on huomioitava erityisesti: Kuva 9 Pyöräilyverkon tavoitetila - pohjois-eteläsuunnan muutokset Hervannan valtaväylän varressa - yhteydet Hakametsän suuntaan - Prisman korttelialueen järjestelyt - puistoverkoston sisäiset selkeät pääreitit

Kävelyreittien kehittämisessä on huomioitava erityisesti: - Poikittaisten yhteyksien kehittäminen Lemminkäisenkadun, Väinämöisen- kujan ja Joukahaisenkadun katuviherympäristön avulla - yhteydet Teiskontielle ja liityntäpinnat Kauppiin - yhteydet Sammonkadulle ja liityntäpinnat Kalevanharjulle - yhteydet Hakametsän suuntaan – Jäähallinraitin kehittäminen

TÄRKEÄ KÄVELYREITTI

TÄRKEÄ KEHITETTÄVÄ KÄVELYREITTI (katuvihreä)

TÄRKEÄ LIITYNTÄPINTA YMPÄRISTÖN VIHERALUEI- SIIN JA REITISTÖIHIN

Kuva 10 Kävelyverkon tavoitetila.

20 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

8. VIHERALUEIDEN RIITTÄVYYS JA SAAVUTETTAVUUS

Muutos ja tavoitteet Toteutuu- Mittariarvo tai ko toimen- Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet muu laatutekijä Suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet lisäävät Kalevan viheralueiden käyttäjämääriä piteittä sekä luovat painetta viheralueiden rajautumisen muutoksille. Kalevanrinteen alue on jo rakentumassa ja sinne on muuttamassa seuraavien vuosien aikana 550 uutta asu- Kiovanpuiston leikkipaikka palvelee nykyisin ja tulevaisuudessa Kalevan länsiosia Liisanpuistosta Sammonkadulle ja uintikeskuksen itäpuolelle Alueleikkipaikan kasta. Kalevanrinteen lisäksi muut vireillä olevat kaavahankkeet kasvattavat alueen saakka. saavutettavuus, Ei Koko alueella saavutettavuustavoite toteutuu, mikäli Pellervonpuiston uusi käyttäjämääriä useilla sadoilla asukkailla, mikä on huomioitava reittien johdonmu- 500m kaisuutena, viherverkon jatkuvuudessa ja yhtenäisyydessä sekä palvelutasossa. alueleikki- ja liikuntapaikka rakennetaan. Mikäli puistoa ei toteuteta, jäävät Kalevan itäosat Sammon päiväkodista itäänpäin etäisyystavoitteesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan sisältövaatimuksissa todetaan, että kaavaa Lähileikkipaikkojen saavutettavuus on länsiosissa hyvä ja leikkipaikoissa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa virkistykseen soveltuvien alueiden on valinnanvaraa. Itäosassa saavutettavuus on rakenteilla olevan Tiiliky- Lähileikkipaikan länpuiston ja olemassa olevan Kalevan keskuspuiston leikkipaikan varas- riittävyys. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat puolestaan huomi- saavutettavuus, Ei sa. Tiilikylänpuistoon kohdistuu käyttöpainetta erityisesti ak 8489 alueelta, oimaan alueidenkäytön suunnittelussa mm. viheralueiden yhtenäisyyden ja viher- 300 m vaikka puistoon päästäkseen tulee ylittää Sammonkatu. Ak 8489 kortteli- verkoston jatkuvuuden. alueen itäreunassa etäisyys ylittää tavoite-etäisyyden. Lähileikkipaikkojen saavutettavuus ja riittävyys on minitasolla.

Maankäytön suunnittelussa viheralueita käsitellään muun muassa yleiskaava- ja ase- Jotta suhdeluku pysyisi Kalevassa nykyisellä tasolla, tulisi viheralueiden m2 / asukas Ei makaavatasoilla. Yleiskaavoissa varmistetaan v iittävyys ja eheys suhteellisen laa- pinta-alan kasvaa. joilla alueilla. Asemakaavassa määritellään tarkemmin viheralueiden määrä ja käyt- Viheralueiden (VP ja suojaviheralueet) kokonaispinta-alaan kohdistuu pie- tötarkoitus, sekä otetaan huomioon alueen erityisarvot. Pinta-ala Ei nentävää painetta erityisesti ak 8489 suunnitelmissa, joissa korttelialueet Keskustan viheralueiden laadullinen kehittäminen on tarpeen lisääntyvän käyttö- rajautuvat Pellervonpuistoon ja Tredun edustan VP-alueeseen. paineen vuoksi. Tämä voi tarkoittaa nykyistä rakennetumpia, tiiviimpiä ja palveluil- Viheralueiden yh- Hankkeissa tulee kiinnittää erityisesti huomiota viheralueiden jatkuvuuteen taan monipuolisempia viheralueita. Kehittämisessä on kuitenkin otettava huomioon tenäisyys Kale- Ei uimakeskuksen, poikkikatujen, Pellervonpuiston ja Jäähallinraitin (Haka- merkittävien viheralueiden vaalittavat arvot. Kaupunkivihreää ja virkistysmahdolli- vassa metsän) kohdalla. suuksia voidaan vahvistaa pienillä taskupuistoilla ja katuvihreällä. Erityisesti täyden- Viherverkoston Viherverkon jatkuminen Kalevanharjun ja Hakametsän suuntaan edellyttää nysrakentamisen alueella pyritään turvaamaan lähivirkistysalueiden riittävyys. (Tam- jatkuvuus alueen Ei katuvihreän kehittämistä. pereen kaupunki 2014) ulkopuolelle

Riittävyyden mittarit Reittien sujuvuutta ja hahmotettavuutta alueen ulkokehällä (pääkadut) ja niistä johdettavia yhteyksiä viherverkon ydinosiin (Kauppi, Kalevanharju) Sitovia pinta-aloihin ja asukasmääriin viittaavia mittareita viherpalveluiden riittävyy- Saavutettavuus, tulisi korostaa. Poikkikatujen katuvihreän kehittäminen edistää viherverkon Ei destä ei ole, mutta joitakin tavoitearvoja on määritelty. Riittävyyden mittarina Ym- hahmotettavuus hahmottamista. Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän risteysalueella, päristöministeriön Virkistysaluekomitean mietinnössä suositellaan varattavaksi vir- terminaalialueella sekä Sarvijaakonaukiolla hahmotettavuutta tulisi tukea katu- ja aukioistutuksin. kistysalueita vähintään 40 - 100 m2 asukasta kohti. Valtakunnallisesti vakiintunut lähivirkistyksen mittari on, että virkistäytymiseen soveltuvan puiston tulisi sijaita Saavutettavuus, Erityisesti Hervannan valtaväylän ali- ja ylikuluissa tulee kiinnittää huomio- Ei korkeintaan kolmensadan metrin etäisyydellä asunnosta. Tampereen kaupunki on helppokulkuisuus ta pintojen ja tasojen esteettömyyteen. esittänyt tavoitteekseen tämän saman etäisyyden ja lisäksi määritellyt kantakau- pungin viheralueselvityksessä vuonna 1994, että virkistysalueiden tavoitepinta-ala Jäähallinraitin katutila, aukiot ja alikulut ovat uutta, mittakaavaltaan ja ra- olisi vähintään 120 m2 asukas. Viihtyisyys Ei kenteiltaan vaativaa ympäristöä, joiden ympäristörakentamisen on oltava korkealaatuista. Muut riittävyyteen vaikuttavat tekijät Julkisten ra- Määrällisten arvojen lisäksi viheralueiden riittävyyteen vaikuttaa useita laadullisia kennusten pi- Huomiota kiinnitettävä erityisesti Tredun, päiväkotien, koulujen ja uimakes- Ei ominaisuuksia kuten viheralueiden yhtenäisyys, viherverkon jatkuvuus, viihtyisyys, ha-alueet osana kuksen ympärille jäävään tilaan. hahmotettavuus ja toiminnallisuus. virkistyspalveluita Pihojen liittymi- Uudisrakennusten piha-alueiden ja kansipihojen korkotasojen ja pinnoittei- Ei nen viheralueisiin den tulee liittyä ympäristöönsä.

21 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

9. VIHERPALVELUIDEN TAVOITETILA

Tarkastelualueella on nykytilanteessa monipuolinen viher- ja virkistyspalvelujen Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet ja tavoitetilanne tarjonta. Puistoalueilla sijaitsevia leikkipuistoja ja kenttiä täydentävät koulujen ja Alueella on seitsemän erikokoista palloilukenttää, joista kahta jäädytetään talvi- päiväkotien ulkoilupihat ja kentät. Lähistöllä sijaitsevia Kalevan viherverkkoa täy- sin. Talviaikana on myös yksi talviliuku. Osana viherpalveluohjelmaa vuosille 2015- dentäviä kaupunki- ja erikoispuistoja ovat mm. Sorsapuisto ja Saukonpuisto sekä 2025 on laadittu kenttien ja ulkoliikuntaympäristöjen kehittämistä koskeva raport- Kalevankankaan hautausmaa ja Litukan siirtolapuutarha. ti, jossa määritellään kenttä- ja ulkoliikuntapaikkojen tavoitetilanne vuonna 2025 (luonnos 9.2.2016). Kalevan liikuntapuiston suunnitellut uudistukset (yleissuunni- Leikkipaikat, niiden palvelutarve ja saavutettavuustavoite telma 2016) tulevat toteutuessaan palvelemaan selvitysaluetta ja sille kohdistuvaa Tarkastelualueen puistoihin sijoittuu kuusi leikkipaikkaa, joista yksi on alueleikki- väestönkasvua. paikka ja muut viisi ovat lähileikkipaikkoja. Tämän lisäksi on viisi koulujen ja päivä- kotien yhteyteen sijoittuvaa leikkipihaa. Tampereen kaupungin viherpalveluohjel- Säilytettävät palloilukentät: man 2012-2020 leikkipaikkaohjelman mukaan Kalevassa poistettavia leikkipaikkoja - Sammon koulu ovat: - Sammon päiväkoti - Kalevan keskuspuisto 4 (aitaus) (lähileikkipaikka) P - Kiovanpuisto (pohjoinen) - ja Pellervonpuiston lähileikkipaikka, jonka leikkitoiminnot keskitetään Kale- - Kiovanpuisto (etelä) vanpuistoon. - Kalevan keskuspuisto, Pellervon kenttä, Pellervonkatu 21 b Tampereen kaupungin määrittelemänä yleisperiaatteena on tavoite, että asukkail- Kehitettävät palloilukentät: la tulisi olla mahdollisuus asua 300 metrin etäisyydellä lähimmästä leikkipaikas- ta ja 500 metrin päässä lähimmästä alueleikkipaikasta. Alueleikkipaikat sijoittuvat - Liisanpuiston ja kuulovammaisten koulu (länsi + itä) yleensä keskeisille paikoille kaupunginosapuistoihin. Kalevassa Kiovanpuiston leik- - Pellervonpuisto kipaikka on luokiteltu alueleikkipaikaksi. Kiovanpuiston sijainnin vuoksi mitoituk- sellinen tilanne on hyvä selvitysalueen pohjois- ja keskiosissa. Kiovanpuiston leik- Rullalautailu kipaikkaa tulisi kuitenkin kehittää monipuolisemmaksi ja sen välineistö uudistaa, jotta se palvelisi kasvavaa käyttäjäkuntaa. Myös puiston maisemallinen liittyminen Hervannan valtaväylän vieressä sijaitseva rullalautailualue on poistumassa käytös- Keskuspuistoon kaipaa tarkistamista. tä ja sille osoitetaan uusi korvaava paikka. Korvaava paikka määritellään parhail- laan käynnissä olevassa skeittipaikkaohjelmassa. Tampereen kaupungin leikkipaikkapalveluiden ohjelmoinnissa 2010-2020 on huo- mioitu sellaiset uudis- ja täydennysrakentamiskokonaisuudet, joiden väestönkas- vu edellyttää uusien leikkipaikkojen rakentamista. Kalevanrinteen kaava-alueiden osalta ohjelmassa on otettu huomioon 550 lisäasukkaan tavoite, ja tunnistettu sen seurauksena yhden uuden lähileikkipaikan rakentamistarve Kalevanrinteen alueelle. Uusi lähileikkipaikka sijoittuu Tiilikylänpuistoon ja se laajentaa lähileikki- paikkojen palveluverkon ulottumaan myös selvitysalueen itäosiin. Kyseisessä oh- jelmoinnissa ei ole kuitenkaan huomioitu Tampere Areenan tontille tulevia uusia li- säasukkaita, mikä luo edelleen lisäpainetta itäosien viherpalveluille ja mitoitukselle.

22 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

ALUELEIKKIPUISTO

UUSI ALUELEIKKIPUISTO

LÄHILEIKKIPAIKKA

KOULUN TAI PÄIVÄKODIN LEIKKIPIHA

ERIKOISPUISTO

PELIKENTTÄ

TALVILIUKU

LÄHILEIKKIPAIKAN SAAVUTETTAVUUSVYÖHYKE 300m

ALUELEIKKIPAIKAN SAAVUTETTAVUUSVYÖHYKE 500m

Kuva 11 Viherpalveluiden tavoitetila, jossa on huomioitu poistettavat leikkipaikat ja skeittipuisto sekä rakenteilla olevat ja suunnittelut viherpalvelut.

23 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

10. KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET JA TULEVAISUUDEN HOTSPOTIT - TIIVISTELMÄ

Maisema- ja kaupunkikuva ja rakennettu kulttuuriympäristö Muuttuvaan maankäyttöön liittyvät ratkaisut

- Viherympäristön selkeys, tarkoituksenmukaisuus ja linjakkuus - Iskun ja Tampere Areenan muutoksien vaikutukset Hakametsän jäähallille - Näkymät Kalevanharjulle johtavaan kevyen liikenteen pääreittiin: Ympäristön viihtyisyyden kohenta- minen ja korkeatasoisen jalankulkuympäristön tavoittelu alueilla, joilla ke- - Arvorakennusten saumaton liittyminen ympäröiviin puistoalueisiin vyen liikenteen yhteydet saavutetaan ainoastaan erikoisratkaisuin kuten - Pihatilojen jatkuvuus ja avoimuus ali- tai ylikulkujen avulla sekä alueilla, joilla ajoneuvoliikenteen vaikutus on - Perinteiset kasvilajit muutoin huomattava. - Säilytettävät ja uudet katupuuistutukset - Sammonkadun pääte on liikenteellinen solmukohta ja eri kaupunginosien mittakaavallinen ja toiminnallinen muuntumisvyöhyke, minkä vuoksi kadun Viherverkko ja reitit päätteeseen rakentuva uusi alue ja kaupunkiaukio tulee olemaan tärkeä kaupunkirakenteen porttialue. Alue rajautuu Kalevan puistomaisiin alueisiin, - Viher- ja virkistysalueiden muodostaman yhtenäisen verkoston kehittämi- mikä on huomioitava kaupunkisuunnittelussa. nen, yhteydet viherverkon ydinalueisiin Kauppiin ja Kalevanharjulle sekä Ka- - Pellervonpuiston rajauksiin ja käyttöön kohdistuvat paineet sekä Hervannan levan alueen sisäiset yhteydet. valtaväylältä kantautuvan melun hallinta. - Sujuvien kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen niin pohjois-etelä – suunnassa kuin itä-länsi –suunnassakin. - Kalevan sisäisten reittien kehittäminen - Korkeatasoisen virkistys- ja viheryhteyden luominen Kalevan ja Hakamet- sän välille

Viherpalveluita täydentävät hankkeet

- Kalevan liikuntapuisto - Kalevan uintikeskuksen maauimala - Tiilikylänpuiston leikkipaikka - Pellervonpuiston liikuntapainotteinen alueleikkipuisto - Jäähallinraitin aukiot ja alikulku viherympäristöineen

24 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

MERKITTÄVÄ YHTENÄINEN VIHER- JA VIRKISTYSALUE KAUPUNKIKUVALLISESTI MERKITTÄVÄ PUUKUJANNE

TOIMINNALLINEN SOLMUKOHTA

VIHERVERKKOON LIITTYVÄ MAAMERKKI

RAITIOTIEPYSÄKKI MERKITTÄVÄ VIRKISTYSREITTI

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ MAISEMARAKENNETTA ILMENTÄVÄ VIHERVERKON YDINALUE

Kuva 12 Viherverkon kehittämisen painopisteet.

25 KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS

LÄHTEET

Eteläpuisto – Viherverkkoselvitys. Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön ke- hittäminen. Tampereen Infra / Vihersuunnittelu. 2016.

Kalevan RKY-alue. Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapa- ohje. Tampereen kaupunki 2015.

Kaupunkiseutujen vihreän infrastruktuurin käsitteitä. Suomen ympäristökeskuk- sen raportteja 39/2013,

Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012. Tampereen kaupunki, A-insinöörit Suunnittelu Oy.

Tampereen vihreä keskusta. Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen. Tampe- reen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen. Tampereen Infra / Vihersuun- nittelu. 2014.

Viherpalveluohjelma 2012-2020. Kenttä- ja ulkoliikuntaympäristöt. Luonnos 9.2.2016. Tampereen kaupunki. 2012

Viherpalveluohjelma 2012-2020. Leikkipaikat. Tampereen kaupunki. 2012

Viiden tähden keskusta – Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2015-2030. Tampereen kaupunki, Keskustahanke 2015.

26