KALEVAN RKY-ALUE 16.6.2015 Selvitys Rakennetusta Kulttuuriympäristöstä Ja Rakentamistapaohje Tampereen Kaupunki Julkaisun ID: 1 386 828

KALEVAN RKY-ALUE 16.6.2015 Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Tampereen kaupunki Julkaisun ID: 1 386 828

Kartta oikealla: Kalevan RKY-alueen rajaus esitetty- yh tenäisellä viivalla ja tämän selvityksen tarkastelualue katkoviivalla.

Kannen kuva: Kalevanpuistotie, 1959 V.O. Kanninen, Tampere-seuran kuva-arkisto. 2 ESIPUHE

Tampereen Kalevan kaupunginosan vanhin, Kalevan RKY-alueen korjausrakentamista ohjaavan ominaispiirteitä. Toinen osa on korjaustoimenpi- tuksilla (Rakennusvalvonnan arkisto), kirjallisuus- 1940-60-lukujen aikana rakennettu osa, on varhai- rakentamistapaohjeen laadinnasta on tehty val- teitä koskeva rakentamistapaohjeistus, jossa ra- lähteillä, paikalla tehdyillä havainnoinneilla ja simpia modernistisen kaupunkisuunnittelun peri- tuustoaloite 22.10.2012. kennusten ja niihin liittyvien ulkotilojen korjauksia valokuvaamalla. Kaavoitushistorian ja puistojen aatteiden eli avoimen korttelirakenteen mukaan ohjeistetaan teemoittain. rakentumisen historian selvittämisen aineistona rakennettuja asuinalueita Suomessa. Erityisen poik- Tekijät on ollut sekä Tampereen kaupungin kaavoituksen keuksellisen siitä tekee alueen laajuus ja rakennus- Työn tavoitteena on ollut tuottaa yhtenäinen oh- asemakaava-arkisto ja yleisten alueiden puisto- Kalevan RKY –aluetta koskevan selvityksen raken- tavan yhtenäisyys, joka on seurausta lyhyestä kaa- jausvälineistö, jolla Kalevan RKY -alueen korjaus- ja suunnitelmien arkistomateriaali. Lisäksi alueen netusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamista- voitus- ja rakentumisvaiheesta. Alueen keskeisenä rakentamistoimia ohjataan alue- ja korttelikoko- kehittymisen varhaisimpia vaiheita on selvitetty paohjeen ovat laatineet Tampereen kaupungin maamerkkinä on yksi modernin kirkkoarkkitehtuu- naisuuksien arvoja säilyttävästi. kaupunginarkiston historiallisten kartta- ja kaava- rakennusvalvonnan ja maankäytön suunnittelun rin merkkirakennuksista, Kalevan kirkko. dokumenttien avulla. yhteisestä toimeksiannosta työyhteenliittymä Kalevan RKY alue – selvitys ja rakennustapaohje Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy ja MY Ark- toimii useammalla tasolla. Selvitysosa syventää Mikä on RKY? kitehdit Oy. vuoden 2009 RKY –inventointia ja tuo alueen Tiedottaminen ja viranomaiskäsittely Kaleva on luokiteltu valtakunnallisesti merkittä- asukkaille ja toimijoille tietoa Kalevan RKY -alueen Työstä ja yleisötilaisuuksista on tiedotettu- lehti väksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, RKY-alu- Työstä ovat vastanneet MY Arkkitehdeilla arkki- kaupunkisuunnitteluhistoriasta, merkittävyydes- kuulutuksin Aamulehdessä ja kirjeitse selvitysalu- eeksi. Museovirasto on inventoinut valtakunnal- tehti Kimmo Ylä-Anttila yhdessä arkkitehtien Antti tä ja arvoista. Kaupunkikuvaohjeet määrittelevät een taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajille ja lisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Moisalan ja Anna Hakulan kanssa sekä Arkkiteh- maankäytön suunnittelutavoitteet alueella, raken- isännöitsijöille. Selvitystyölle laadittiin aloitusvai- vuonna 2009 ja Valtioneuvosto on vahvistanut titoimisto Hanna Lyytisellä arkkitehti Hanna Lyyti- tamistapaohjeet antavat konkreettisempia -kor heessa asemakaavoituksen internetsivujen yhtey- luettelon. RKY- ympäristöjen säilyminen tulee ot- nen yhdessä arkkitehtien Terhi Lehtimäen, Kaisu jausohjeita taloyhtiöille ja asukkaille, korjaus- ja teen oma sivusto, joilla työn aineistoa on esitelty taa huomioon alueiden käytön suunnittelussa. Fräntin ja Hanna Sivulan kanssa. muutostöiden suunnittelijoille ja toteuttajille sekä ja tiedotettu sen vaiheista. Sivuilla on ollut sähköi- Inventointi toimii lähtökohtana valtakunnallisesti rakennusvalvontaviranomaisille. Kokonaisuutena nen palautelaatikko kommentointia varten. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet rakennus- merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen työ toimii pohjana alueella mahdollisesti myö- tarkastaja Eija Muttonen-Mattila ja kaupunkiku- asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa. hemmin tapahtuville asemakaavamuutoksille, joi- Selvitystyön tavoitteita ja alustavaa luonnosta va-arkkitehti Jalo Virkki rakennusvalvonnasta, va. den tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. esiteltiin yleisötilaisuudessa 14.1.2015 Kalevassa asemakaavapäällikkö Elina Karppinen sekä projek- Nykytilanne Sampolan auditoriossa, ja valmis työ esiteltiin sa- ti-arkkitehdit Markku Kaila ja Vesa Kinttula asema- massa paikassa 10.6.2015. Lisäksi työtä on esitelty Lähteet Suuri osa RKY-alueen rakennuksista ja pihoista on kaavoituksesta, johtava erikoissuunnittelija Ranja Kaleva-seuran vuosikokouksessa 25.5.2015. peruskorjattu viimeisten parin vuosikymmenen Hautamäki suunnittelupalvelujen vihersuunnitte- Työhön sisältyvä selvitysosuus on tehty tiiviste- aikana. Julkisivu- ja talotekniikkakorjauksia on lusta sekä rakennustutkija Hannele Kuitunen Pir- tysti yleispiirteisellä tasolla. Selvityssä ei ole teh- Selvitys- ja rakentamistapaohjetyön tavoitteita parhaillaan suunnitteilla ja käynnissä. Yhtenäistä kanmaan maakuntamuseosta. ty perusteellista aluetta koskevaa inventointia ja ja alustavaa luonnosta esiteltiin yhdyskuntalau- ohjeistusta siitä, miten alueen alkuperäinen omi- perustutkimusta. takunnalle 13.1.2015. Yhdyskuntalautakunta kä- naisluonne ja arvot voitaisiin korjauksissa säilyt- Sisältö ja käyttö sitteli 23.6.2015 ajankohtaisena asiana raportin tää, ei ole ollut käytettävissä. Muutosten myötä Työssä on aineistona käytetty Pirkanmaan -maa ”Kalevan RKY –alue – selvitys rakennetusta kult- Raportti koostuu kahdesta osasta: ensimmäinen talojen erityispiirteitä onkin kadonnut ja uhkaku- kuntamuseon Kalevan rakennuksista 2013 tehtyä tuuriympäristöstä ja rakentamistapaohjeet”. selvitysosa kuvaa alueen suunnittelu- ja rakentu- vana on alueelle tyypillisten piirteiden asteittai- inventointimateriaalia. Aineistoa on täydennetty mishistoriaa sekä rakennetun kulttuuriympäristön nen katoaminen. valikoitujen esimerkkikohteiden rakennuspiirus-

3 4 SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE 3 OSA 1 KALEVA RAKENTUU 6

1.1 KAUPUNGINOSAN SYNTY 6 1.2 RAKENTUMISVUODET 1940-1960 9 1.3 KALEVAN KAUPUNKIRAKENTEEN ELEMENTIT 12 1.4 ARKKITEHTUURI JA ASUMINEN 16

OSA 2 RAKENTAMISTAPAOHJEET 22 2.1 KAUPUNKIKUVAOHJEET 23 Kaupunkikuva ja -rakenne 24 Kadut 25 Puistot ja pihat 26 Rakennukset ja rakentamistavat 27 Täydennysrakentaminen 28 2.2 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET 29 Säilyttävän korjauksen periaatteet 30 Kasvillisuus ja istutusperiaatteet 31 Aitaaminen ja rajaaminen 32 Ulkoalueiden pintarakenteet 33 Piharakennukset ja jätehuolto 34 Pihojen kalusteet, varusteet ja valaistus 35 Julkisivumateriaalit 36 Julkisivuvärit 38 Vesikatto ja ullakko 39 Ikkunat 40 Sisäänkäynnit ja ulko-ovet 42 Parvekkeet 44 Porrashuoneet ja hissit 45 Talotekniikka ja energiatehokkuus 46 2.3 TIETOA TALOYHTIÖILLE 47 Sivu 4: Selvitysalueen kartta, johon nimetty kadut, puis- 2.4 LISÄTIETOJA 48 tot, julkiset rakennukset ja asunto-osakeyhtiöt. 5 OSA 1 KALEVA RAKENTUU

1.1 KAUPUNGINOSAN SYNTY

Tammelan vainiot -maisema ennen kaupungin Klassistiset kaupunkisuunnitelmat laajenemista Kaupunki oli kasvanut voimakkaasti 1900-luvun Nykyisen Kalevan kaupunginosan alueet olivat vaihteessa: vuodesta 1870 väkiluku (6869 asu- 1900-luvun alussa enimmäkseen maaseutumais- kasta) lähes kymmenkertaistui 1910-luvulle tul- ta aluetta. Viljelysmaita kutsuttiin Tammelan taessa (45 078 asukasta). Vuonna 1896 laadittu vainioksi. Peltomaisemaa rajasi etelässä Kalevan laajennusasemakaava (Lambert Pettersson 1896) soraharju, pohjoisessa Tammerkoskeen laskenut ulottui rautatien itäpuolelle Salhojankadulle. Ronganoja, jonka latvat ovat edelleen nähtävissä Kaavalla muodostettiin uudet Tammelan ja Tullin Litukan puistossa Litukanojana. Peltomaisemaa kaupunginosat. Teollistuneen kaupungin kasvua jakoi Liisankallio. Alueella oli muutamia yksittäisiä odotettiin myös tuleville vuosikymmenille ja vuon- torppia, mutta muuten kaupungin asutus päättyi na 1921 laadittiin asemakaava, jossa Tammelan selväpiirteisesti Tammelan ruutukaava-alueeseen aluetta laajennettiin Kalevan puistotielle ja pohjoi- Salhojankadun kohdalla. seen Petsamon pientaloalueelle.

1900-luvun vaihteessa alueelle sijoittui uusia Vuonna 1922 järjestettiin laaja asemakaavakilpai- kaupungin kasvusta ja modernisaatiosta kertovia lu kaupunkialueen laajentamiseksi edelleen itään erikoistuneita toimintoja, kuten tiilitehtaita (1890- Tammelan vainioille. Kilpailu koski uusia itäisiä luvulta alkaen), Hippoksen ravirata (1910) ja ve- kaupunginosia XIX ja XX. Jaetun toisen palkin- näläisten sotajoukkojen kasarmialue (1914), joka non voittivat Carolus Lindberg ja Birger Brunila. myöhemmin toimi vankileirinä ja tilapäisasuntoi- Kilpailuehdotuksen pohjalta tilattiin Brunilalta na. Alueen pohjoisreunalle perustettiin Litukan yleisasemakaava, joka valmistui vuonna 1924. kasvitarhamaat opetuskäyttöön ja Litukan siirtola- Suunnitelma edusti 1920-luvun klassistista- kau puutarha 1920-luvulla. Liisankalliolla oli ennen II punkisuunnittelua, jonka ihanteena oli luoda umpi- maailmansotaa rakennettu hyppyrimäki. Etelässä kortteleiden, aksiaalisommitelmien ja symmetrian Kalevaa reunusti Kalevankankaan hautausmaa (vi- avulla säännönmukaista ja yhtenäistä kaupunkiku- hitty käyttöön 1880) ja Yleisen sairaalan alue (1910). vaa. Kaava koostui katuakseleista, aukioista ja niitä Alueen pääkulkuväylät olivat itään suuntaavat rajaavista umpikortteleista. Suunnitelmassa näkyy Kosken maantie ja Kalevankankaalla Messukylän orastava ajatus kahdesta idän suuntaan haarau- maantie sekä näiden välissä, Puolimatkankadun tuvasta katuakselista, nykyisestä Teiskontiestä ja (Itsenäisyydenkatu) päästä, tie Liisankallion vierit- Sammonkadusta. se kohti Puolimatkan tiilitehdasta. Yllä: Peltomaisema Tammelan vainioilta, läheltä Vuohe- Alla: Näkymä Kalevan puistotieltä 1940-luvulta Tamme- Tampereelle perustettiin 1929 virka -asema nojaa. Kuva Anni Valssi 1932, Juhani Hildénin kokoelma. lan vainioille. Kaskitien ja Nyyrikintien varrella ensimmäi- kaava-arkkitehdille, jonka tehtävänä oli johtaa set 1940-luvun alkupuolella rakennetut lamellikerrosta- kaupunkisuunnittelua. Viran ensimmäinen hoi- lot ja nuoret puurivit. Tampere-seuran kuva-arkisto. K.O. Lumme. taja Eelis Kaalamo avustajineen vastasi jatkossa 6 Kalevan kaupunkisuunnittelusta. Suunnitelmissa alkoi näkyä muutos klassistisesta umpikort- telirakenteesta funktionalistiseen avoimeen korttelirakenteeseen.

Kalevan tuleva muoto ja rakenne alkoivat hahmot- tua 1930-luvun luonnoksissa. Georg Henrikssonin 1933 laatimassa kaavaluonnoksessa alueen perus- rakenne on selkeästi nähtävissä. Korttelit sijoittuvat kahden pääkadun varteen ja korttelisuunnitel- mat ovat klassistinen umpikorttelien ja avoimien funkiskorttelien yhdistelmiä.

Kalevan asemakaava Kalevan nykyisen alueen rakentumisen päälinjat esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1938 Itäisten alueiden yleisasemakaavassa. Sen perusteella laadittiin, osin nykyisinkin voimassa oleva, XX ja XXI kaupunginosien asemakaava vuonna 1940. Kaava käsitti Kalevan puistotien ja Kaupinkadun välisen alueen, josta suurin osa muodostaa nyt tarkaste- lussa olevan Kalevan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueen.

Asemakaavassa avoin kaupunkirakenne saman- suuntaisine lamellitaloineen korvasi klassismin ihanteen mukaisen umpikortteleihin perustuvan rakenteen. Kalevan nykyinen kaupunkirakenne perustuu asuinkortteleiden, pääkatujen ja keskeisten puistojen osalta tähän asemakaavaan.

Modernismi kaupunkisuunnittelussa Kaupunkisuunnittelussa omaksuttiin 1920- ja 30-lukujen vaihteessa moderni funktionalistinen suunnittelui- hanne. Sen mukaan avoimella kaupunkirakenteella ja asuntojen oikealla suuntaamisella voitaisiin parantaa hygieniaa, lisätä terveyttä ja sen myötä ihmisten hyvinvointia. Taidehistorian professori Riitta Nikulan sanoin funktionalismi kaupunkisuunnittelussa hajotti kaupungin vapaaksi tilaksi, missä talot kylpevät viheralueilla auringossa.

Kaupunkisuunnittelun tunnuslauseena oli ”valoa, ilmaa ja vihreyttä”. Hygienian ja terveellisyyden tavoittelu läpäisi kaikki suunnittelun tasot asemakaavasta kalustesuunnitteluun. Rakennusten sijoittelua tontille ohjasi maasto ja ilmansuunnat. Pihat ja puistot toimintoineen valjastettiin palvelemaan asumisen tarpeita.

Kartat yllä: Vasemmalla Birger Brunilan laatima yleisase- Avoimessa korttelimallissa uusina rakennustyyppeinä olivat joko korkeat pistemäiset tornitalot tai matalam- makaava vuodelta 1924 ja oikealla Georg Henrikssonin mat pitkät lamellitalot. Suomessa yleistyivät ensin 1930-luvulla funkistyyliset matalammat lamellirakennuk- laatima luonnos vuodelta 1933, Tampereen kaupunki, set ja toisen maailmansodan jälkeen korkeammat tornitaloryhmät. (KUVA: Le Corbusier) kaupunginarkisto.

7 Asemakaavassa esitetään alueen etelä-pohjois –suuntainen lamellikorttelirakenne, Teiskontien ja Sammonkadun pääakselit sekä keskeiset viher- ja virkistysalueet Liisanpuisto, Saukonpuisto ja Kalevan kenttä.

Vaikka kaupunkisuunnitelma edustaa uuden modernin ajan funktionalismia, on siinä vielä nähtävissä edellisten suunnitteluvaiheiden ja klassistisen suunnitteluihanteen jälkiä. Keskeisin kaupunkirakennustaiteellinen sommitelma ja julkinen kaupunkitila on Puolimatkankadun päät- teenä oleva Sammonaukio ja sen äärelle sijoittuvat julkiset rakennukset sekä aukion jatkeena Liisanpuisto. Runkona on symmetrinen kaupunkirakennustaiteellinen sommitelma ja rakennusten sijoittelussa puistoihin ja puistojen yksityiskohdissa on runsaasti klassistisia aiheita. Julkisille rakennuksille kaavassa osoitetut rakennuspaikat ja aukion toteutustapa ovat sittemmin myöhemmissä suunnittelu- ja toteutusvaiheissa huomattavasti muuttuneet ja saaneet modernimman tulkinnan. Mutta Kalevan kirkon monumentaalinen sijainti kaupungin keskeisimmän katuakselin päätteenä Liisankalliolle kohotettuna on alkuperäisen kaavan mukainen.

Yksi Kalevan keskeinen erityispiirre funktionalis- tisena kaupunkisuunnitelmana on myös se, että laajuudestaan huolimatta se on nimenomaan puhtaasti asuinalue. Viereiseen Tammelaan- ver rattuna ero on merkittävä: Tammelassa - tehdas rakennukset sijaitsivat omina kortteleinaan muun rakenteen seassa. Kalevan vanhimmassa, lännen puoleisessa osassa ei ole yhtään varsinaista työ- paikka- tai teollisuuskorttelia. Myös virkistysalueet on eriytetty omiksi ja aiempaa isommiksi kokonai- suuksiksi laajoille puistovyöhykkeille.

XX ja XXI kaupunginosien vuoden 1940 asemakaava, jonka pohjalta Kalevan rakentaminen sodan aikan käynnis- tyi. Tampereen kaupunki, asemakaava-arkisto. 8 1.2 RAKENTUMISVUODET 1940-1960

Rakentamista sodan varjossa kennusmateriaaleilla ja yksinkertaisilla rakennus- Kalevan rakentumisen alkuvaiheita viivästytti toi- tavoilla toteutettu rakentaminen tuottivat harvi- nen maailmansota. Rakentaminen kuitenkin saa- naisen yhtenäisen asuinaluekokonaisuuden. tiin käyntiin jo välirauhan 1940–41 aikana, jolloin Tasa Oy ja Tampereen Haka aloittivat ensimmäis- ten rakennusryhmien rakentamisen alueen etelä- Asemakaavan täydennykset ja laajennukset reunassa Oravanpolun, Nyyrikintien ja Kaskitien Vuonna 1940 laadittu asemakaava toimi pääsään- varsilla. Samanaikaisesti aloitettiin myös kenkä- töisesti alueen toteuttamisen runkona. Sodan tehdas Branderin työntekijöilleen rakennuttamien jälkeinen nopea rakentuminen edellytti kuitenkin lamellitalojen rakentaminen alueen pohjoisreu- asemakaava-alueen laajentamista idän suuntaan. nalla Ilmarinkadun varrella, missä rakennukset Myös asemakaava-alueen sisällä kaavaan tehtiin valmistuivat jo vuoden 1942 lopulla. useita tontti- tai rakennusryhmäkohtaisia muutos- töitä, kun toteuttamisvaiheen rakennussuunnitel- Toisen maailmansodan jälkeen Suomen kaupun- mat täsmentyivät. geissa vallitsi asuntopula, joka oli seurausta sodan aikana tuhoutuneesta tai menetetyistä n. 120 000 Kaupinkadusta itään laadittiin vuonna 1952 laaja asunnosta. Kalevan alueella ratkaisu asuntopulan Kalevan alueen laajenemista ohjaava asemakaava- Kalevan kirkon julkisivupiirros, Raili ja Reima PIetilä. Arkkitehtilehti 11-12/1966. nopean helpottamiseen oli ns. Pikatalojen rakenta- luonnos. Kaavaa ei kuitenkaan koskaan vahvistet- minen. Kahdessa 10 talon ryhmässä 1945 ja 1946 tu, vaan kaava-aluetta laajennettiin pienemmillä rakennetut talot olivat yksikerroksisia puuraken- aluekokonaisuuksilla. Luonnos toimi pienempien nuksia, jotka sijoitettiin Kalevantien tuntumaan asemakaavojen pohjana ja on myös nähtävissä alueen etelälaidalle. Väliaikaiseksi tarkoitetut ra- monien kaavapiirrosten taustalla. Merkittävimmät kennukset purettiin 1970–1990-lukujen aikana. laajennukset olivat As.oy Koskentien korttelin asemakaava (1949), Teiskontien varren kortte- Kerrostalojen rakentamista hidasti materiaalipu- lien asemakaava (1953), Kalevan kartanon ase- la. Betonirakenteissa tarvittavasta teräksestä oli makaava (1955), Sammonkadun pohjoispuoli pulaa sodan ja sotakorvaustöiden takia. Sodan Kaupinkadusta itään (1955) sekä Taka-Kalevan jälkeisinä vuosina kuitenkin käynnisteltiin useita kaava (1960), johon kuului myös koko laaja kerrostalotyömaita: 1946–47 rakentuivat Perhe- Keskuspuiston alue Kekkosentielle asti. talot Kalevan pohjoisreunalle, 1948 valmistuivat As.oy Nelitalon rakennukset Ilmarinkadun varteen Muutostyöt kaava-alueen sisällä olivat yleensä ja 1949 aloitettiin Kalevan tornien rakentaminen. melko pieniä ja koskivat usein autoistumisen myö- Rakennustyöt kiihtyivät 1950-luvulle tultaessa, tä kasvanutta tarvetta autotalleihin. Niitä lisättiin jolloin lähes koko alkuperäinen asemakaava-alue sekä erillisinä piharakennuksina että lisäkerroksina sekä nykyinen RKY-alue rakennettiin valmiiksi. rakennusten maantasokerroksiin. Suurimmat kaa- Viimeisimpinä asuinrakennuksina ko. alueella val- valliset muutokset koskivat julkisten rakennusten mistuivat Sammonkadun varren lamellitalot sekä sijoittelua ja niihin liittyvien aukioiden suunnitte- niitä vastapäätä Kalevan kartanon korttelikokonai- lua. Niiden osalta alkuperäinen kaava oli jo valmis- suus eli niin kutsuttu Kiinanmuuri (1957–60). Ko- tuessaan vanhahtavampi ja 20 vuotta myöhem- konaisuuden täydensivät arkkitehtuurikilpailujen min rakennukset (erityisesti Sampola ja Kalevan myötä suunnitellut Sampolan koulu ja työväen- kirkko) ulkoalueineen toteutettiin ajalleen ominai- opisto (1962) sekä Kalevan kirkko (1966). Lyhyessä semman modernimman tavan mukaan. Kalevankartano, 1960 Valokuvaamo Savia, Tampere-seuran kuva-arkisto. ajassa, pula-aikana saatavilla olleilla rajallisilla ra- 9 Kartassa esitetään selvitysalueen rakennusten rakennusvuodet seuraavilla värisävyillä:

Sivu 9: Ortoilmakuvat Kalevasta eri vuosikymmeniltä kertovat kaupunginosan nopean rakentumisen. Kuvat Tampereen kaupunki.

10 1948 1956

1966 1974 11 1.3 KALEVAN KAUPUNKIRAKENTEEN ELEMENTIT

Edellä on kuvattu pääpiirteissään Kalevan koko- Katuverkko ja korttelirakenne Tasajakoisen ruutukaavakorttelin tilalle tuli- aja 1950-luvulla Sammonkatu ja Teiskontie saivat naisrakenne, joka seuraa suurelta osin alkuperäistä Kalevan kortteleiden koko ja katuverkon tiheys tus hierarkkisesti ja puumaisesti rakentuvasta Tampereella harvinaisen luonteen, kun niihin lisät- vuoden 1940 asemakaava. Kalevan jokainen kort- muuttui olennaisesti aikaisempiin keskustan kort- katuverkosta, jossa ideaalitapauksessa myös eri tiin erilliset talouskaistat. Muutos kuvastaa ajalle teli ja rakennus, katu tai puisto ansaitsisi oman tar- teleihin verrattuna. Perinteinen ruutukaavaan ja kulkutavat (jalankulku ja moottoriliikenne) ovat tyypillistä autoistumisen kasvua ja liikennetilassa kemman inventoinnin ja rakennushistoriaselvityk- umpikortteleihin perustuva korttelijako oli muut- toisistaan eriytetyt. Kalevassa ajatus on toteu- tapahtuvaa muutosta. sen. Tässä selvitystyössä on pyritty yleispiirteiseen tunut avarammaksi ja vehreämmäksi 1900-lu- tunut erityisesti laajojen puistoalueiden osalta, katsaukseen kokonaisuudesta ja työn puitteissa vun alusta alkaen erilaisissa puutarhakaupun- jotka jäävät asuinkortteleiden väliin ajoneuvo- Pienemmillä sivukaduilla on jokaisella oma per- on poimittu muutamia keskeisiä esimerkkejä, jot- kiaatteeseen perustuvissa suunnitelmissa. liikenteestä rauhoitettuina. Kalevan pääkatujen soonallinen luonteensa. Vaikka rakenne näyttää ka kuvaavat Kalevalle ja kyseisen 1900-luvun puo- Funktionalistinen, avoimeen rakenteeseen pe- - Sammonkatu, Teiskontie ja Kalevan puistotie tasalaatuiselta lamellitalojen korttelistolta, katuti- livälin aikakauden kaupunkisuunnittelulle ja arkki- rustuva korttelijako oli kuitenkin vielä edeltävien - bulevardimainen luonne on peräisin jo varhai- lan tunnelma muuttuu eri tekijöiden yhteisvaiku- tehtuurille tyypillisiä ominaispiirteitä. vuosikymmenien kortteleita huomattavasti- suu semmista suunnitteluvaiheista. Toteutuessaan tuksesta: rakennukset sijaitsevat eri kaduilla eri ta- rempi. Taustalla vaikutti paitsi ajatus rakennusten voin suhteessa katulinjaan, kadut ovat eri levyisiä sijainnista väljemmässä puistomaisessa miljöössä, ja eri tavalla suoria tai kaarevia. myös uudenlainen liikennesuunnitteluajattelu.

Näkymä Sammonaukiolta itään vuonna 1964. Kuva Veikko Lintinen, Tampere-seuran kuva-arkisto. Näkymä Ilvestieltä itään vuonna 1958. Kuva Ensio Kauppila, Tampere-seuran kuva-arkisto. 12 Kortteli- ja talotyyppejä Korttelien sisäisessä rakenteessa perustyypit ovat Kortteliesimerkki 2: ”tornitalokortteli” lamellitalojen rivistö, tornitaloryhmä tai näiden yhdistelmä. Lisäksi oman erikoistapauksensa Modernistisen kaupunkisuunnittelun manifestaa- muodostaa Kalevankartanon kortteli. Se on perus- tiona Le Corbusier esitteli 1920-luvulla puisto- taltaan lamelli- ja tornitalojen yhdistelmästä muo- maiseen tilaan sijoittuvan korkeiden tornitalojen dostuva suurkortteli, mutta käytännössä edustaa ryhmän. Mallissa ei ole etu- eikä takapihoja, eikä aiempaan suoraviivaisempaan funktionalistiseen talojen reunustamia katutiloja. Tämä on eräänlai- korttelisuunnitteluun verrattuna hienovireisem- nen teknokraattinen unelma, jossa arkkitehtuu- min artikuloituja korttelirakenteita, jotka tulivat rin ja insinöörisuunnittelun huippusaavutus on kaupunkisuunnittelun ilmiöksi 1950-luvun lopulla. sijoitettu vapaamuotoiseen, jopa romanttisesti kuvattuun puistoon. Kalevan tornit on kansainvä- Kortteliesimerkki 1: ”peruslamellikortteli” lisesti tarkasteltuna pienimittakaavainen ja arkki- tehtuuriltaan jälleenrakennuskaudelle tyypillinen Kalevan peruskortteleissa toteutuu pääsääntöises- pehmeämpi tulkinta tästä peruskorttelityypistä. ti etelä-pohjois –suuntainen rakennusten sijoitte- Vaikka Tampereella funktionalistiset rakennuk- lu, joka paitsi sopii hyvin poikkisuuntaisesti itä-länsi set olivat tulleet kaupunkikuvaan jo 1930-luvulla –suuntaiseen pääkatujen rakenteeseen, myös avaa (mm. rautatieasema), vaaleat 9-kerroksiset torni- rakennusten väliin jäävät pihat lämpimälle etelän- talot olivat kuitenkin huikaiseva uutuus aikaisem- suuntaiselle päiväauringolle. Matalat liike- ja auto- paan rakentamiseen verrattuna. Kalevan muut tallisiivet puolestaan sijoitettiin avoimessa lamelli- tornitalot tai pistetalot ovat Kalevankartanossa Teiskontien varren lamellitalorivistöä. Asemakaavamuutos n:o 371 1953. Tampereen kaupunki, asemakaava-arkisto. rakenteessa yleensä kadun suuntaisesti. (kuva alla) ja as.oy. Koskentien korttelissa.

Vuoden 1960 ilmakuvassa näkyy vasemmalla Kalevankartano ja oikealla Sammonkadun varressa Hakan rakentamat Kalevankartanon asemakaava laadittiin arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta, kaava n:o 745 1955 lamellitalot. Kuva Valokuvaamo Savia, Tampere-seuran kuva-arkisto. 13 Puistot ja pihat toteutuu avoimessa korttelirakenteessa, jossa Aikaisempiin kaupunkisuunnitteluvaiheisiin ver- parhaimmissa tapauksissa vehreä pihamaa jat- rattuna puistot ja virkistysalueet saivat funktiona- kuu lähes saumattomasti viereiseen suurempaan listisessa asuinaluesuunnittelussa huomattavan puistoalueeseen. keskeisen aseman. Eri toiminnot - asuminen, työ, Esimerkkinä Liisanpuisto: virkistys ja liikenne - pyrittiin erottamaan omille alueilleen, arkkitehtuurissa korostettiin valon ja Puisto rakentuu vapaamuotoisista istutusryhmis- ilman saantia ja yleisiä terveysnäkökulmia, sekä tä ja puista, laajoista nurmikentistä ja topografiaa vielä lisäksi yleinen vapaa-ajan lisääntyminen mukailevista kävelyteistä. Puut ja pensaat ovat suhteessa työaikaan korosti virkistystoimintojen melko vapaamuotoisissa ryhmissä ja hoidettavia merkitystä. kukkaistutusryhmiä on vähän. Liisanpuiston esi- merkissä näkyy miten alkuperäisessä asemakaa- Kalevassa puistoja virkistysalueiden lisääntynyt vassa oli nähtävissä korostuneesti aksiaalisia ja määrä näkyy kokonaisrakenteen tasolla laajoina symmetrisiä aiheita, mutta ne muuntuivat suun- yhtenäisinä puistoalueina. Tärkein näistä on itä- nittelun edetessä vapaamuotoisemmaksi puistok- länsisuuntainen keskuspuisto. Lisäksi muutamis- si, jossa symmetriaa kartetaan ja annetaan arvo sa asuinkortteleissa on laaja korttelin sisäinen alueen topografialle ja siihen luonnollisesti aset- puisto tai viheralue. Luonnollisesti puistomaisuus Näkymä Sammon aukiolta Kalevan kirkolle tuville kulkureiteille.

Kalevan lastentalon asemapiirustuksessa näkyy pihan jaottelu toiminnoittain. Suunnittelijana arkkitehti Tapani Niro- Kalevan kirkko ja Liisanpuisto, päiväämätön vihersuunnitelma. nen 1.10.1951. Piirustus Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto. 14 Puisto- ja urheilu-alueet (asemakaavan mukaiset) sekä puistokadut selvitysalueella

Kartassa on esitetty Kalevan alueen asemakaavan mukaiset viheralueet (puistot, urheilualueet, ryhmäpuutar- halaueet) ja puistokadut

1 Kalevan puistotie 8 2 Teiskontie 3 Sammonkatu 4 Sorsapuiston kenttä 5 5 Saukonpuisto 6 Ilvespuisto 7 Tarkonpuisto 8 Litukanpuisto 9 Kiovanpuisto 10 Liisanpuisto 11 Karjalanpuisto

6 2 9

1 10

7 11

15 1.4 ARKKITEHTUURI JA ASUMINEN

Jälleenrakentamiskauden arkkitehtuuri Kalevan kartano pitkine, maaston muotoja mukai- Luonnonläheisyyden yhdistäminen moderniin levine punatiilipintaisine lamelleineen toteutet- muotokieleen tuotti 1940- ja 50-luvuilla -suoma tiin arkkitehtikilpailun kolmannelle sijalle tulleen laistetun version modernismista. Sodan jälkeistä Dag Englundin ja Lauri Silvennoisen ehdotuksen arkkitehtuuria voidaan kuvata arkipäiväistetyksi pohjalta. Punatiiltä käytettiin alueen julkisissa ra- suomalaiseksi modernismiksi, joka tuotti sosiaa- kennuksissa, mm. Lastentalossa, jonka suunnitteli lisesti tasa-arvoista, säännönmukaista ja selkeää Aarne Ervin toimistossa työskennellyt arkkitehti arjen ympäristöä. Tapani Nironen, ja Kalevan yhteiskoulussa.

Rakennusmateriaalien saatavuus ja käsityövaltai- Arkkitehtien intentiot näkyivät erityisesti -sisään nen rakentamistapa asettivat reunaehdot arkki- käyntien detaljoinnissa ja pintojen struktuurin ja tehtuurille. Funktionalistinen tyylisuuntaus ilmeni materiaalien vaihtelussa. Rappauksen karkeuden selkeytenä, tarkoituksenmukaisuutena ja linjak- vaihtelua käytettiin julkisivujen jäsentämiseen. kuutena. Harjakatto lyhyin räystäin on paikallinen Sisäänkäyntiportaaleiden, sokkeleiden ja penger- ilmastoon ja pohjoismaiseen perinteeseen liittyvä muureissa luonnon- ja liuskekiven rinnalle tulivat piirre, jota kansainvälinen funktionalismi ei tunne. tiililaatta ja paikalla valettu, uritettu betoni tai- si Ilmaisukieli on myönteisessä mielessä arkista ja rotepintainen pesubetoni. vaatimatonta, arkkitehtuurin ilmaisukeinot - tar koituksenmukaisia ja rakennustekniikan ohjaamia. Harja- ja aumakattomuodot olivat edelleen -ylei Päivänvalo sisätiloissa pyrittiin maksimoimaan. -Jul simmät. 1950-luvulla harjakaton perusmuotoa kisivuja hallitsivat suorakulmaiset, tasarytmisesti muunneltiin siirtämällä harjalinja sivulle ja muut- suorissa riveissä olevat tuuletusosalla varustetut tamalla lappeiden kattokulmia. Taite- ja pulpettika- ikkunat. Vaihtelua julkisivuihin saatiin parvekkeil- tot lisääntyivät. 1950-luvun loppupuolelle asti val- la, porrashuoneiden lasipinnoilla ja sisäänkäynnin taosaan taloista rakennettiin kylmä käyttöullakko. korostamisella. Vesikatteena oli usein punainen kattotiili. Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema Sampola ja alueen päämonumentti, Reima Pietilän ja Raili Sotavuosina ja jälleenrakentamisen aikana julkisi- Paatelaisen arkkitehtikilpailun voittotyön pohjalta vut rapattiin karkeaksi ja maalattiin kalkkimaalilla. suunnittelema Kalevan kirkko edustavat arkkiteh- 1950-luvun alun jälkeen julkisivuissa yleistyi ark- tonisesti uutta modernismia. kitehtien suosima puhtaaksimuurattu punatiili. Al- var Aalto suunnitteli Kalevaan Tampellan työnteki- jöille Pekolan punatiilirakennukset vuonna 1954.

Kalevankartanoksi kutsuttu asuinkortteli koostuu viides- tä eri asunto-osakeyhtiöstä. Kuvassa toisen rakennus- vaiheen, As.oy Sammonkatu 26:n, piirustuksia vuodelta 1955. Ylinnä lamellitalon julkisivuote ja pohjaote 2.-4. kerros, alhaalla tornitalon pohjapiirustus 2.-8. kerros sekä leikkaus. Piirustukset Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto. 16 Asuntopolitiikkaa ja sääntelyä Sodan jälkeen Suomessa vallitsi asuntopula. Siirto- laiset oli asutettava ja väestönkasvu oli voimakasta. Puhtauden estetiikka - modernin asunnon muotoutuminen Olosuhteet olivat vaativat: oli rakennettava enem- Funktionalistinen asunto ja sen yhdenmukainen perheen asumismalli korvasivat aiemmin vallin- män, pienemmillä resursseilla ja nopeammassa neen säädynmukaisen asumisen kirjon. Työväestön hellahuoneet, maaseudun tuvat sekä porvaril- tahdissa kuin koskaan aiemmin. Sodasta toipuvas- liset edustuskodit herrasväen ja palvelijoiden tiloineen vaihtuivat luokattomaan ja standardoituun sa maassa rahoitusvaikeudet viivästyttivät monia moderniin asuntoon. Asuntosuunnittelua ohjasi ajatus ympäristön vaikutuksesta ihmisiin ja lisään- rakennushankkeita. Asuntopulan ratkaisukeinoiksi tynyt tieto hygienian vaikutuksesta hyvinvointiin: puhdas ilma, auringonvalo, tila ja vihreys yhdistet- nousivat rakennusosien standardointi, elementti- tiin terveellisyyteen ja nykyaikaiseen asumiseen. Kalevan uudisasukkaille uusi asunto merkitsi usein rakentaminen, työmaiden koneistaminen ja teol- asumistason nousua: keskuslämmitys, vesi ja viemäri, kylpyhuone, tuuletusparveke ja jääkaappi linen tuotanto. Uuden teollisen rakennustavan olivat uutta. Kalevaa kutsuttiinkin leikkisästi pispalalaisten taivaaksi. ratkaisuperiaatteet hahmoteltiin valmiiksi 1950- luvulla, mutta niiden laajamittainen toteuttaminen jäi seuraavalle vuosikymmenelle.

Asuntotuotanto nousi 1940-luvulla yhteiskunnal- liseksi ja poliittiseksi kysymykseksi. Vuonna 1949 perustettu Valtion Asuntotuotantotoimikunta eli Arava rahoitti asuntorakentamista valtion- hal pakorkoisilla lainoilla ja vaikutti seuraavina vuo- sikymmeninä ohjeillaan ja määräyksillään asun- torakentamiseen. Valtiolla oli ministeriöidensä kautta keskeinen ohjaava rooli myös lainsäätäjä- nä ja säännöstelijänä. Sotaa seurasi työvoima- ja materiaalipula. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasiain osasto KYMRO ohjasi rakennustarvikkeiden säännöstelyä. KYMRO:sta muodostuikin 1940-luvun vaikutusvaltaisin raken- nusviranomainen. KYMRO:n alaisena toimi raken- nusstandarditoimikunta ja Suomen arkkitehtiliiton Standardisoimislaitos, joiden tehtävänä oli kehit- tää rakennusosien standardisointia.

Kalevan asuinrakennuksia rakennuttivat yksityiset, kunnalliset ja aatteelliset yhteisöt sekä yleis- hyödylliset ja puolikunnalliset rakennusliikkeet, kuten KK eli Kulutusosuuskuntien keskusliiton Asunto-osasto, työväenluokkainen Asuntokeskus- kunta Tampereen HAKA ja porvarillinen TASA eli Tampereen Sosiaalinen Asuntotuotanto. Myös ammatti- ja sotaveteraanijärjestöt sekä yksityiset teollisuustyönantajat rakennuttivat asuntoja. Teiskontie 10-14 asuinkerrostalojen julkisivu itään ja pohjapiirustus 1.-6. kerros. Taloyhtiö koostuu kolmesta kolmiportaisesta lamellitalosta, suunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck. Piirustukset Tam- pereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto. 17 As.oy Teiskontornien suunnitelmapiirustuksia Asuinrakennus ja asuminen vuosilta 1949-1950, arkkitehti Harry W. Schreck. Asemapiirustus, pohjapiirustus 2.-9. kerros, leik- Yleisin talotyyppi oli suorakaiteen muotoinen la- dardoidut tehdasvalmisteiset puurakenteiset kaus ja julkisivu länteen. Piirustukset Tampereen mellitalo, jossa oli vähintään kaksi porrashuonetta kaapistot. Suomalaiskeittiön erityispiirteen, - asti kaupungin rakennusvalvonnan arkisto. ja jokaiselta porrastasanteelta kulku yleensä kah- ankuivauskaapin, teollinen valmistus alkoi vuonna teen tai kolmeen asuntoon. Lamellitalojen lisäksi 1948. Jääkaapit olivat vielä harvinaisia ja kylmäsäi- rakennettiin yhden porrashuoneen 3−8-kerrok- lytykseen käytettiin pääasiallisesti talouskellareita sisia pistetaloja. Pistetaloissa kullekin kerrosta- tai ulkoseinää vasten sijoitettuja kylmäkomeroita. solle sijoitettiin vähintään viisi asuntoa, joskus enemmänkin. Hissi rakennettiin taloihin, joissa oli Kylpyhuoneet olivat pieniä. Niissä oli wc-istuimen enemmän kuin neljä asuinkerrosta. ja pesualtaan lisäksi kylpyamme. Tilan säästämi- seksi kylpyammeiden pituutta lyhennettiin 1950- Asuntotuotanto oli pienasuntovaltaista ja asun- luvun alussa 150 cm:iin, ja kehitettiin 105 cm:n not nykyisen mittapuun mukaan pieniä. Yleisin pituinen istuma-amme. Pesukoneelle ei varattu huoneistotyyppi oli kaksi huonetta ja keittiö, ja tilaa, koska pyykkihuolto keskitettiin talon yhtei- sen koko keskimäärin 50 neliömetriä. Jokaisessa seen pesutupaan. Toisen maailmansodan jälkeen asunnossa oli eteinen, keittokomero tai keittiö, yleistyivät talokohtaiset yhteissaunat. Porras- oma kylpyhuone, vaatekomero ja tuulettuva ruo- huoneiden porrastasanteille sijoitettiin yhteiset kakomero. Neliöissä mitattuna asuttiin ahtaas- tuuletusparvekkeet. ti. Pienimmissäkin asunnoissa asui monilapsisia perheitä. Rakennuksiin suunniteltiin huoneistokohtainen ilmanvaihto, joka toteutettiin yleensä painovoimai- Asuntosuunnittelussa noudatettiin funktionalis- sena. Koneellinen poistoilmajärjestelmä yleistyi min ideaa tilojen toiminnallisesta eriyttämisestä. 1950-luvun loppupuolella. Vesikiertoinen keskus- Kullekin asuintoiminnolle oli omat huoneensa. lämmitysjärjestelmä oli talo- tai yhtiökohtainen. Oleskeluun osoitettiin arki- tai olohuone, - lepää Rakennuksiin tuli sekä kylmä- että lämminvesiput- miseen makuuhuone. Huoneistokohtaiset parvek- kisto ja viemäri. keet yleistyivät. 1950-luvun lopulla rakennetuissa taloissa oli parvekkeet yksiöitä lukuun ottamatta Asumistapa perustui lähipalveluihin. Asuinra- lähes jokaisessa asunnossa. Keittiötä kehitettiin kennuksiin katutasolle ja erillisiin liikesiipiraken- ja samalla keittiökalusteiden ja -laitteiden määrä nuksiin sijoitettiin päivittäistavarakauppoja ja kasvoi. Keittiön sisustukseen vakiintuivat - stan palvelutiloja.

18 As.oy Nyyrikintie 8 on Jaakko Tähtisen suunnitelema kol- Arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitteleman As.oy Teis- men matalan lamellikerrostalon ryhmä. Asemapiirustus, kontie 11-13 piharakennus (merkitty kuvassa kirjaimella julkisivut länteen, pohjoiseen ja etelään sekä leikkaus. C) Ilvestien varrella suunniteltiin alunperin lasten päivä- Suunnitelmat päivätty 10.12.1949. Piirustukset Tampe- kodiksi. Asemapiirustus ja pohjapiirustus vuodelta 1952. reen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto. Piirustukset Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto.

19 Rakennustekniikan kehittyminen 1940- Sota-aikana ja jälleenrakentamiskaudella vuo- Kalevan ensimmäisten tiilimuurikivitalojen, mm. Pystyrungossa alettiin käyttää massiivimuurin -rin luvulta 1960-luvulle teen 1952 työmaita vaivasi rakennustarvikepula as.oy Salhojankadun, välipohjat ja räystäät raken- nalla sekarunkoa, jossa ulkoseinät muurattiin tiiles- Teräsbetoni oli vakiinnuttanut asemansa 1920- ja -säännöstely. Materiaalituonti oli tyrehtynyt ja nettiin puusta. Parvekkeet olivat yksinkertaisia ra- tä, mutta porraskuilu ja vapaasti rungossa nouse- luvulla asuinrakennusten välipohjissa, kantavissa sotakorvausteollisuus käytti saatavilla olevan te- takiskopalkeille valettuja ulokeparvekkeita. vat pilarit valettiin betonista. Sijoittamalla kantavat pilareissa ja räystäissä. Kantavat massiivitiilijulki- räksen. Puutetta oli muun muassa betoniteräk- pilarit myös ulkoseinälle saatiin vapautta asuntojen sivut muurattiin paikalla. Asuinkerrostalojen väli- sestä, kattopellistä, nauloista, tiilistä, lasista ja se- Sotakorvaustoimitusten päätyttyä vuonna 1952 pohjaratkaisuihin ja aukotukseen. Näin esimerkik- pohjana käytettiin alalaattapalkistoa, jonka päällä mentistä. Säästöä haettiin niukalla mitoituksella, rakennusmateriaalien valikko monipuolistui ja si Kalevan, Teiskon ja Ilmarin torneissa sekarunko puulattia lepäsi. Teräsbetoni mahdollisti rakenteis- korvikemateriaaleilla ja vaihtoehtoisilla rakenne- rakennekokeilut lisääntyivät. Teräsbetoniräystäät mahdollisti kulmaikkunat ja –parvekkeet sekä va- sa seka- ja pilarirungon ja tasakatot. Kun kantavat ratkaisuilla. Rakentamisessa palattiin kotimaisiin palasivat. Paikalla valettu massiivinen betoniväli- pautti pohjaratkaisun rajoittavista kantavista -muu pilarit sijoitettiin rakennuksen sisäosiin, voitiin ra- raaka-aineisiin ja puun käyttö lisääntyi. pohja syrjäytti palkistovälipohjan ja samalla- ker riseinistä. Varhaisia elementtikokeiluja on mm. kennuksen julkisivua aukottaa vapaasti, ja kulma- roskorkeutta pystyttiin madaltamaan. Käytössä oli as.oy Kaskitie 17-21 välipohjissa käytetty ruotsa- ja nauhaikkunat yleistyivät. erilaisia ulkoseinärakenteita. Yleisimpiä olivat 1½- lainen Erge-elementtijärjestelmä. Ensimmäinen kiven (noin 450 mm) tiilimuuri tai 150–160 mm liukuvalettu pystyrunko alueella nousi -vuon betoni ja julkisivuverhous. Verhouksena käytettiin na 1961 as.oy Kiskolinnassa Sammonkadulla. kevytbetonia 175 tai 200 mm paksuisina harkkoi- Kuusikymmentäluvulle saavuttaessa elementtira- na tai lämmöneristettä ja tiili- tai levyverhousta. kentaminen yleistyi asuntotuotannossa.

1950-luvun kerrostalon tyypillisiä rakenteita. Esimerkkitalo vuodelta 1952, kuva kirjasta Kerrostalot 1880-2000. Kalevan tornit, viimeinen, nk. miljoonatorni rakenteilla vuonna 1955. Kuva E. M. Staf, Tampere-seuran kuva-arkisto. 20 Kalevan RKY-alueen rakennetun kulttuuriympä- ristön kaupunkikuvan tärkeimmät säilytettävät ominaispiirteet

mittakaava ~1/6000. RKY-alueen raja esitetty ehjällä valkoisella viivalla, selvitysalueen raja esitetty valkoisella katkoviivalla.

Merkintöjen selitykset

Korkeiden lamellitalojen kortteli

Matalien lamellitalojen kortteli

Tornitalojen ryhmä

Julkinen rakennus, maamerkki

Julkinen rakennus

Punatiilijulkisivu(punainen rajaviiva)

Keskeinen viheralue

Puistokatu, puurivi

Avoin kaupunkitila

Kartan pohjana Tampereen kaupungin ortoilmakuva vuodelta 1966. 21 OSA 2 RAKENTAMISTAPAOHJEET

Kalevan RKY alue tänään Rakentamistapaohjeen sisältö Kaleva on luokiteltu valtakunnallisesti merkittä- Tässä rakentamistapaohjeessa kuvataan Kalevan väksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi eli RKY- RKY-alueen kaupunkikuvan, pihojen, puistojen ja alueeksi. Se on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmis- katujen erityisiä piirteitä ja annetaan ohjeita ja ta kaupunginosista, jossa sotien välillä kehittyneet suuntaviivoja kulttuuriympäristön ominaisluon- funktionalistiset kaupunkisuunnittelutavoitteet on teen säilyttävään rakentamiseen ja korjaamiseen. toteutettu jälleenrakentamiskauden ja 50-luvun Alkuosan kaupunkikuvaohjeet käsittelevät laajaa arkkitehtuurilla. Se on modernistisen asuinalue- kaupunkikuvaa. Rakennuksille ja pihoille esitetään rakentamisen tamperelainen pioneeri. RKY-alue yksityiskohtaisempia ohjeita. rakennettiin nopeasti noin kahdenkymmenen vuoden aikana. Rakennukset, pihat ja puistot Rakentamistapaohjeessa on käytetty seuraavia suunniteltiin ja rakennettiin samanaikaisesti.- Käy tunnusvärejä: tettyjen rakennusmateriaalien ja –tapojen valikoi- • vihreä kaupunkikuvaohjekortit ma oli rajallinen ja käsityövaltainen. Tämä selittää Kalevan poikkeuksellisen yhtenäisyyden. • keltainen piha- ja rakennusohjekortit Ohjeteksti esitetään sinisellä väripohjalla. Kalevan kaupunginosa on säilynyt kaupunkirakenteen mittakaavassa erinomaisen hyvin. Sen sijaan lähimittakaavassa ympäristö on monin paikoin muuttunut. Suuri osa rakennuksista on peruskor- Rakentamistapaohjeen tavoitteena on jattu viime vuosikymmeninä. Julkisivuja on- kun nostettu ja teknisiä järjestelmiä uusittu. Muutos- • tuoda esiin rakennetun ympäristön arvokkai- ten myötä talojen alkuperäisiä erityispiirteitä on ta ominaispiirteitä kadonnut. Osa rakennuskannan autenttisuudesta ja kulttuuriarvosta on jo menetetty. • kiinnittää huomiota alueen ominaispiirteiden säilyttämiseen korjauksissa ja muutoksissa • esittää kulttuurihistoriallisesti ja teknisesti kestäviä korjaustapoja

22 2.1 KAUPUNKIKUVAOHJEET

Näkymä Hippostalon kohdalta länteen vuodelta 1960. Kuva E. M. Staf, Tampere-seuran kuva-arkisto

23 KAUPUNKIKUVAOHJEET Kaupunkikuva ja -rakenne

Kalevan kaupunkirakenne levittäytyy viuhkamai- rakennusten arkkitehtoniset tavoitteet ovat ol- sesti keskuspuiston molemmille puolille itä-länsi leet korkeat. Kauttaaltaan punatiilestä muuratut suuntaisten pääväylien varsille. Pohjois-eteläsuun- rakennukset erottuivat kalkkimaalatuista asuin- taisten lamellitalokortteleiden, tornitaloryhmien ja kortteleista julkisivumateriaalin lisäksi värillään. kadunvarsien liiketalojen kokonaisuus puistoineen Arkkitehtikilpailun pohjalta rakennetun Kalevan ja bulevardeineen edustaa rakennusaikansa ra- Kartanon eli Kiinanmuurin punatiilipintaisen suur- kennustaiteellisia ihanteita ja muodostaa Kalevan korttelin arkkitehtoninen ja maisemallinen merki- kaupunkirakenteen perustan. Asuinrakennukset tys on suuri. Ilmarinkadun pohjoispuolella on pu- sijoittuvat vapaasti tonteille muodostaen pääväyli- natiilisten Pekolan talojen ja Kalevan lastentalon en geometriaa noudattavia suurkortteleita. Yh- muodostama kaupunkikuvallinen kokonaisuus. densuuntaiset rakennusmassat jäsentävät avointa RKY-alueen ulkopuolella Tammelan koulu ja Kale- tontinrajat ylittävää kaupunkitilaa. Rakennusten van lukio ovat punatiilipintaiset. väliset pihat ovat ilmavia, valoisia ja vihreitä. Pää- väylien varrella korttelirakenne on tiiviimpää ja Ohjeet suljetumpaa. Siellä avoimuutta tärkeämpää on 1950-luvun moderni, urbaani ja avara katukuva. • kaupunkirakenteen avoin ominaisluonne, hierarkia ja kaupunkikuvan mittakaava tulee Kaupunkikuvan hierarkia säilyttää Kalevan kaupunkikuvan perustana ovat säännöl- • rakennetun kaupunkikuvan yhtenäisyys, pi- lisesti toistuvat lamellitalokorttelit. Katukuvassa hojen avoimuus ja viherverkoston jatkuvuus väljyys ja tiiveys vuorottelevat. Vaaleiden torni- tulee säilyttää talojen ryhmät ovat modernin kaupunkikuvan maamerkkejä. Kalevan, Ilmarin ja Teiskon tornit • Kalevan kirkon kaupunkikuvallinen asema tu- sekä Kalevan kartanon asuinkompleksiin kuulu- lee säilyttää. Kirkon edustan ja ympäristön tuvat Sammonkadun varren tornitalot nousevat lee säilyä avoimena. vaaleina kaupunkimaisemassa. Kalevan kirkko Liisankalliolla on kaupunkikuvan päämonument- • tornitalojen aseman kaupunkikuvassa tulee Viistoilmakuva etelästä. Kuva Tampereen kaupunki. ti. Muut julkiset rakennukset, koulut ja Kalevan säilyä lastentalo, sijaitsevat asuinrakennusten kortteli- • punatiilipintaisten rakennusryhmien yhtenäi- rakenteessa. Käyttötapansa lisäksi niiden julkisi- syyden katukuvassa tulee säilyä. vujäsentely, mittakaava ja tontin käyttö poikkeavat asuinrakennuksista. • rapattujen asuinrakennusten julkisivumateriaalien yhtenäisyyden ja kalkkimaalausperin- Yhtenäisessä kaupunkikuvassa punatiilitalojen teeseen pohjautuvan värityksen perinteen ja rapattujen asuinrakennusten kokonaisuudet tulee säilyä. erottuvat toisistaan. Punatiilestä muurattujen

24 KAUPUNKIKUVAOHJEET Kadut

Kaupunginosan läpi johtavat pääväylät Teiskontie, Ohjeet Sammonkatu ja Kalevan puistotie on suunnitel- tu modernin kaupunginosan pääliikenneväyliksi. • Pääkatujen kaupunkimainen ja moderni ilme Sammonkadun ja Teiskontien sivuilla on puurivien tulee säilyttää erottamat talouskaistat. Kokooja- ja tonttikatujen • Bulevardien puurivit tulee säilyttää kaupunkikuvallinen ilme vaihtelee. Katuja rajaavat pihat istutuksineen ja tukimuureineen sekä • Kokooja- ja tonttikatujen yksilöllinen ominais- asuinrakennusten päädyt. Rakennusten pääty- luonne tulee säilyttää. jen rytmitys, vaihteleva etäisyys kadusta ja kaupunkirakenteen koordinaatiston siirtymät luovat • Rakennusalojen ulkopuolella katujen yksilöllis- kaupunkikuvaan yllättäviä näkymiä ja tietoisia tä rytmiä ja avointa katukuvaa ei saa merkittä- perspektiivejä. Katujen ilme on alusta alkaen ollut västi muuttaa aitaamalla tai rakentamalla. toiminnallinen ja moderni. • Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteis- 1950-luvulla autoja oli vähän. Pysäköintipaikkojen sa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja määrä oli asuntomääriin verrattuna pieni. Autoja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. pysäköitiin kadunvarsille ja pihoille. Pääkatujen talouskaistat suunniteltiin ja mitoitettiin - kadun varsipysäköintiä varten. Autoistumisen myötä ka- dunvarsipaikoitus on lisääntynyt. Vain harvoissa taloyhtiöissä autopaikoitus on järjestetty kokonaan omalla tontilla. Liikennejärjestelyjen -muu tokset ja kasvava pysäköintitarve vaikuttavat alueen katujen luonteeseen.

Samanaikaisesti RKY-selvityksen kanssa -suun nitellaan raitiotien rakentamista. Mahdollinen raitiotien rakentamispäätös tulee vaikuttamaan merkittävästi Kalevan RKY –alueen läpi kulkevien pääkatujen Teiskontien ja Sammonkadun luonteeseen. Raitiotien rakentamisen myötä katualueiden toiminnallinen ja tilallinen jäsentely muuttuu. Ka- dunvarsipysäköinti todennäköisesti vähenee nyky- isestä, katupuustoa joudutaan uudistamaan ja liikennejärjestelyt Sammon aukiolla tulevat muut- tumaan. Raitiotiekaduista on tulossa erillinen ympäristöohje.

Näkymä Teiskontien alkupäästä itään 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Kuva Erkki Kauppila, Tampere-seuran kuva-arkisto

25 KAUPUNKIKUVAOHJEET Puistot ja pihat

Kalevan väljällä ja puistomaisella kaupunkiraken- jatkuvuus on keskeinen periaate ja yksi alueen teella tavoiteltiin terveellistä asuinympäristöä. arvoista. Kalevan puusto ja pihaistutukset kasvi- Tästä syystä laajoilla viheralueilla on Kalevassa tär- lajeineen ovat rakennusajalleen tyypillisiä. Vaikka keä merkitys. Pihat liittyvät visuaalisesti ja toimin- pihoja on remontoitu ja muutettu ja autopaikoi- nallisesti toisiinsa, yleisiin puistoihin ja katuihin. tusta lisätty, näkyvät 1940–50-luvun piharakenta- misen tavoitteet edelleen monin paikoin. Pihojen ja puistojen suunnittelussa hyödynnet- tiin luonnon ominaispiirteitä, ja ne suunniteltiin Ohjeet asukkaiden käyttöön arjen ympäristöiksi palvelemaan toimintaa. Oman paikkansa saivat lasten • Lähiympäristön kunnossapidossa ja korjauk- leikki, vaatehuolto ja oleskelu. Yksinkertainen ja sissa tulee vahvistaa kaupunkikuvan yhtenäi- harmoninen kokonaisuus on syntynyt ottamalla syyttä ja kaupunkikuvan avoimuutta. huomioon ilmansuunnat, luonnolliset maaston- muodot ja olemassa oleva kasvillisuus. Puistoissa • Avoin pihatila ja pihojen alkuperäinen ilme tu- vaihtelevat puistometsän tapaan avoimet nurmi- lee säilyttää. tai pelikentät ja suljetut, suojaiset leikkipuistot ja Kalevankartanon rakennusten välissä on laaja sisäpiha, jossa on vaihtelevia näkymiä, erilaisia istutuk- • Asuntopihaa ei saa varata vain autopaikoi- sia sekä oleskelu-, leikki- ja pelialueita. kukkapuutarhat. Näkymiä, tilallisuutta ja rytmiä tukseen on luotu rakennusten sijoittelun lisäksi puilla ja Näkymä Kiovanpuistosta istutuksilla. Pihasuunnittelussa onkin piirteitä • Pihasuunnittelussa tulee käyttää suunnitte- ’pohjoisesta romanttisesta funktionalismista’, lijaa, joka ymmärtää eri aikakausien piha- ja jonka mukaan luonto on lähtökohta suunnitte- puistorakentamisen erityispiirteet. Avoimessa lulle ja tarjoaa esimerkkejä sovellettavaksi asuin- kaupunkirakenteessa vähäiseltäkin vaikuttavat ympäristöön. Vaikka pääosa Kalevaa rakennettiin muutokset vaikuttavat kaupunkikuvaan. tasamaalle pellolle, on luonnollisen topografian ja kasvillisuuden mahdollisuuksia hyödynnetty • Yhtenäisen kaupunkikuvan säilymiseksi on muun muassa Kalevan kirkolla, Koskentien asunto- tärkeää, että pihojen ja puistojen hoidossa ja osakeyhtiössä ja Kalevan Lastentalolla. kunnossapidossa noudatetaan säilyttävän kor- Puistot ja pihat rakentuvat selkeistä kenttämäisis- jauksen periaatteita. tä nurmikko- ja sora-alueista, vapaamuotoisista • Puistoja ja pihoja hoidetaan ja kunnostetaan puu- ja istutusryhmistä sekä toiminnallisista pyy- alkuperäisten suunnitteluperiaatteiden poh- kinkuivaukseen, tomutukseen, leikkiin ja paikoi- jalta ja säilytetään pihoille tyypillinen yksin- tukseen varatuista alueista. Pihojen kulkutiet ovat kertaisuus, selkeys ja luonnonmukaisuus. sorapintaisia, laatoitettuja, liuskekivettyjä tai asfal- Kasvilajisto ja istutusten ryhmittelyperiaatteet toituja, ja ne seuraavat maaston muotoja ja rajau- tuvat rakennusten koordinaatistoon. Pihatilojen säilytetään tai palautetaan.

26 KAUPUNKIKUVAOHJEET Rakennukset ja rakentamistavat

Kalevan kaupunkirakennetta leimaa säännöllisesti Ohjeet toistuvat samankorkuiset lamellikorttelit. Kaupun- kikuvan mittakaava ja sen avoin luonne perustuu • Yhtenäisen kaupunkikuvan säilymiseksi lamellien yhtenäisyyteen ja toistoon. Rakennetun Kalevassa rakennusten korjauksissa tulee kaupunkikuvan yhtenäisyys ja pihojen avoimuus noudattaa säilyttävän korjauksen periaatteita. ovat tämän kulttuuriympäristön merkittävimpiä Avoimessa kaupunkirakenteessa vähäiseltäkin erityispiirteitä. vaikuttavat muutokset vaikuttavat julkiseen kaupunkikuvaan. Kalevan rakentamistapoja leimaa sodan jälkeisen ajan raaka-aine pula, säännöstely ja rakennus- • Kattojen korottaminen ei ole mahdollista materiaalien kotimaisuus. Mahdollisuuksien ja Kalevan RKY-alueella. Yksittäisen talon tai ta- materiaalien rajallisuus tuotti yhtenäistä kaupun- loyhtiön vesikaton korottaminen rikkoisi kau- kikuvaa. Kalevan arkkitehtuuri on pelkistettyä. Jul- punkikuvan yhtenäisyyden. kisivujen yksityiskohdat ovat vähäiset ja tarkoituk- senmukaiset. Tämä alun perin käsityövaltaiseen • Rakennustavoissa tulee säilyttää tai palauttaa rakentamistapaan perustuva arkkitehtuuri on rakennusajan arkkitehtuurin ja rakennustapo- haavoittuvaa muutoksille. Vähäiseltäkin vaikutta- jen periaatteet, jotka ilmenevät rakennusosi- va uudistus saattaa muuttaa rakennuksen ilmeen en liittymisessä toisiinsa, rakennusmateriaali- oleellisesti. en valinnoissa ja pintakäsittelymenetelmissä, Kulttuuriperintö ja arkkitehtuuri säilyvät - konk ja jotka esitetään piha- ja rakennusohjeissa. Teiskontie 11, 13, 15 ja 21, vuonna 1955. Kuva E. M. Staf, Tampere-seuran kuva-arkisto. reettisesti rakennustavoissa ja -materiaaleissa. • Muutetut rakennusosat, joiden materiaali, Tästä syystä rakennustapojen kuten rakennusosi- liittyminen vanhaan rakenteeseen ja pintakä- en mittasuhteiden, ikkunajakojen, rappauspinnan sittely on ristiriidassa rakentamistapaohjeisiin, karkeuden, saumausten värin, puu-ulko-oven ja palautetaan seuraavassa korjausvaiheessa al- vetimen, sisäänkäyntikatoksen rakenteen ja - kai teen muodon sekä pintakäsittelymenetelmän ja kuperäiseen rakentamisperinteeseen. julkisivuvärin säilyttäminen on tärkeää. • Korjaus- ja muutospäätösten tulee pohjautua riittävän perusteellisiin ja monipuolisiin esisel- vityksiin. Korjaushankkeeseen ryhtyvä taloyh- tiö tarvitsee rakennesuunnittelijan lisäksi arkkitehdin jo esiselvitysvaiheessa. Näin voidaan varmistua, että korjaustoimien ajoituksessa ja laajuudessa sekä korjaustavan valinnassa myös arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset näkökohdat tulevat riittävästi huomioiduiksi.

27 KAUPUNKIKUVAOHJEET Täydennysrakentaminen

Täydennysrakentamisen ohjaaminen Täydennysrakentamisen näkymät Rakentamattomat rakennusalat Ohjeet Kalevan RKY –alueella ja siihen liitetyllä tarkaste- Kalevan RKY-alueen mahdolliset täydennysra- Kalevan RKY-alueen alkuperäisissä ja edelleen voi- • Mahdollisen täydennysrakentamisen tulee lualueella on vireillä täydennysrakentamishank- kentamishankkeet ja muutospaineet kohdistu- massaolevissa asemakaavoissa on käyttämätöntä kunnioittaa ja vahvistaa alkuperäisen asema- keita, jotka toteutuessaan muuttaisivat nykyistä vat ensisijaisesti alueen julkisiin rakennuksiin ja rakennusoikeutta. Rakentamattomia rakennusalo- kaavan kaupunkikuvallisia ja kaupunkiraken- kaupunkikuvaa. Mahdollisten täydennysrakenta- yleisille alueille. Väestörakenteen ja palvelutar- ja on Teiskontien ja Sammonkadun varren asuin- miskohteiden suunnittelua ei ratkaista tässä käsillä peiden muutosten sekä rakennusten teknisten kortteleissa kadun suuntaisina matalina yksi- tai teellisia tavoitteita olevassa rakentamistapaohjeessa, vaan jokainen korjaustarpeiden seurauksena nykyisiä koulu- ja kaksikerroksisina rakennusaloina. Lisäksi käyttä- • 1940-50 –lukujen asemakaavaa toteutta- vireille tuleva hanke käsitellään omana asema- päiväkotitoimintoja tullaan tarkastelemaan ja mätöntä rakennusoikeutta on lamellikerrostalojen vaa täydennysrakentamista voidaan har- kaavakysymyksenä. Rakentamistapaohjeessa on kiinteistöjä kehittämään. Myös RKY- ja tarkaste- pitkillä sivuilla, joissa rakennus on kapeampi kuin kita tapauskohtaisesti rakentamattomilla linjattu yleisiä periaatteita täydennysrakentamis- lualueen puistoja virkistysalueilla on käynnissä sille kaavaan merkitty rakennusala. rakennuspaikoilla. Asemakaavamuutosten hankkeiden arviointiin ja ohjaamiseen. suunnitteluhankkeita. Sorsapuiston kenttää ollaan kehittämässä ja uintikeskuksen yhteyteen uimalan Rakentaminen on monin paikoin toteutettu niin, ja poikkeamispäätösten tarve arvioidaan Asemakaavamuutosten ja poikkeamispäätös- kaava-alueelle on suunnitteilla maauimala. Lisäksi että matalien kadun suuntaisten rakennusten to- tapauskohtaisesti. ten tarve tullaan arvioimaan tapauskohtaisesti. teuttaminen ei ole mahdollista ilman nykyisten raitiotiehanke koskee RKY-aluetta. Sen mahdolli- • Täydennysrakentamisella ei saa tuhota tai Rakennushankkeiden muutosten vaikutusten nen rakentamispäätös tulee vaikuttamaan mer- asuinrakennusten muutoksia. Esimerkiksi asun- muuttaa nykyisten rakennusten ominaisluon- ja laajuuden perusteella arvioidaan, voidaanko kittävästi Kalevan pääkatuihin Teiskontiehen ja tojen ikkunoita sijaitsee kyseisten rakennusalojen netta. Esimerkiksi pääkatujen varsien kaavan- hanke toteuttaa rakennuslupamenettelyllä, jol- Sammonkatuun. kohdalla. loin asemakaavasta voidaan poiketa vähäisesti, mukaisille rakennusaloille voidaan rakentaa vähäistä suurempana poikkeamisena yhdyskunta- kaupunkikuvan mittakaavaan alistuvia yksi- tai lautakunnan päätöksellä vai tuleeko asemakaavaa kaksikerroksisia liike- tai asuintiloja siten, että muuttaa. rakentamisella ei heikennetä nykyisten päära- kennusten kaupunkikuvallista asemaa. • Täydennysrakentamisen arkkitehtuuri tulee harkita tonttikohtaisesti • Vesikattoa muuttava tai korottava ullakkorakentaminen ei ole mahdollista Kalevan RKY –alueella. Ullakkorakentamista ohjeistetaan ohjeessa vesikatot ja ullakko.

28 KAUPUNKIKUVAOHJEET 2.2 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET

Tarkonpuisto Oravanpolun ja Kalevantien välissä vuonna 1958. Kuva Ensio Kauppila, Tampere-seuran kuva-arkisto.

29 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Säilyttävän korjauksen periaatteet Muuttaminen ja parantaminen mahdollista lähtökohta. Tällöin myös aiempia, epäsopiviksi ominaispiirteet huomioiden osoittautuneita korjausratkaisuja voidaan muut- Rakenteiden teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuk- taa. Alkuperäisen julkisivuvärityksen periaatteet sia voidaan haluttaessa parantaa korjaamisen voidaan palauttaa, pysäköintipaikkojen määrää yhteydessä, mutta olennaista on, että suunnitte- pihalla vähentää tai vaihtaa alumiiniovi jälleen luratkaisut toteutetaan alkuperäisen arkkitehtuu- tammioveksi. rin hengessä ja rakennustavoilla. Onnistuneessa Korjausta edeltävä tilanne ja korjauksen vaiheet korjauksessa erityispiirteet säilyvät. Tärkeät omi- tulisi aina dokumentoida huolellisesti ainakin va- naispiirteet ja rakenteet sekä käytön vaatimukset lokuvaamalla. Myös korjaussuunnitelmat on syy- asettavat korjaushankkeelle reunaehdot. tä säilyttää saatavilla, että tuleville korjaajille jää Kulttuurihistoriallinen arvo on Säilyttävä korjaaminen arvostaa rakennuksen tieto edellisistä korjaustoimenpiteistä. Vanhojen rakennusmateriaaleissa ominaisluonnetta Uudisrakentamisen menetelmät eivät valokuvien ja suunnitelmien avulla voidaan selvit- sellaisenaan sovi korjaamiseen tää muutettujen tai menetettyjen rakennusosien Talon ja pihan rakenteet, rakennusosat ja ra- Säilyttävällä korjaamisella tarkoitetaan rakennetun rakentamistapa ja ulkonäkö sekä haluttaessa pala- kentamistapa ovat kokonaisuus. Jokainen osa ympäristön, rakennuksen tai sen osan korjausta Uudisrakentamisen valta-asema korostuu rakenta alkuperäiseen rakentamisperinteeseen. kertoo rakennuksen iästä ja rakennusvaiheista. kiinnittäen erityistä huomiota sen kulttuurihisto- nustuotteiden ja rakentamiseen liittyvän tiedon Rakennettu kulttuuriperintö säilyy konkreettisesti riallisiin arvoihin ja rakennustapaan. Säilyttävässä tarjonnassa. Käytännössä tämä on johtanut siihen, materiaalissa. Talon ikä ja sen erityispiirteet vä- korjaamisessa vaurioitunut rakenne tai rakennus- että korjausrakentamisessa käytetään uudisraken- littyvät nykyisille ja tuleville sukupolville kunnos- osa korjataan ennalleen välttäen tarpeetonta uu- tamisen menetelmiä ja tuotteita ja noudatetaan sapitämällä alkuperäisiä rakenteita, materiaaleja simista. Tämä edellyttää rakennuksen erityisten uudisrakentamisen rakennusmääräyksiä usein ja yksityiskohtia ja säilyttämällä rakennustapoja. ominaispiirteiden tunnistamista ja hyväksymistä. silloinkin, kun kevyempiä korjaustapoja tai alku- Jälleenrakennuskauden rakennustapa on yksin- Säilyttävässä korjaamisessa rakennusta ei uudis- peräiseen rakennustapaan sopivampia materiaa- kertainen ja rakennustyylin erityisyys perustuu teta tai ylikorjata niin, että talon rakennusaika leja olisi tarjolla. Pahimmillaan uudisrakentamisen yksityiskohtiin ja rakennustapoihin. Rakennusten muuttuu tunnistamattomaksi. Tavoitteena on käytännöt korjaamisessa johtavat kosteus- ja ho- ominaisluonne katoaa, jos yksityiskohtia ja mate- rakennuksen alkuperäisen asun säilyttäminen. mevaurioihin, jos rakennusfysikaalista toimivuutta riaaleja muutetaan. Säilyttävän korjaamisen edellytys on jatkuva kun- on muutettu hallitsematta kokonaisuutta. Säilyttävän korjauksen periaatteet: nossapito. Säännöllisellä huollolla voidaan välttää suuret remontit ja uusimistarve, ja korjaustyöt • Alkuperäisten rakennusosien kunnossapi- Kerrostuneisuus on voimavara Palauttava restaurointi voidaan toteuttaa vaiheittain. täminen on korjaamisen lähtökohta Jokaisella vuosikymmenellä on omat rakennusta- Kalevassa on kohteita, joiden kulttuurihistorial- • Mikäli rakennusosia joudutaan uusimaan, pansa, ihanteensa ja tavoitteensa. Näin kukin aika Ensisijaisena lähtökohtana on alkuperäisen ra- liset erityispiirteet ovat kadonneet muutosten ja valitaan rakennusajalle tyypilliset materi- tuottaa kaupunkiin uuden ajallisen kerrostuman. kennusosan korjaaminen alkuperäiseen käyttö- korjausten yhteydessä: alumiini-ikkunoiden myö- aalit, pintakäsittelyt ja työtavat. Rakentamisvaiheiden jäljet eli historiallinen ker- kuntoon. Käyttöikänsä loppuun kulunut, korjaus- tä julkisivuväritys on köyhtynyt, uusi rappausjälki rostuneisuus on kaupungin viihtyisyyden kannalta kelvoton tai rikkoutunut rakennusosa uusitaan on liian sileää ja piha päällystetty sopimattomilla • Välttämättömät muutokset ja lisäyk- korvaamaton voimavara. Ylikorjaamisen ja alku- alkuperäisen kaltaisella rakennusosalla: puuikku- pinnoitteilla. set sovitetaan alkuperäiseen ulkoasuun peräiselle rakentamisaikakaudelle sopimattomien na säilyy puuikkunana, karkea rappaus karkeana, huomaamattomasti Nyt suunniteltavat korjaukset eivät jää rakennus- rakentamistapojen myötä ajallinen kerrostuma kortteleittain yhtenäiset värityksen periaatteet ja ten viimeisiksi. Siksi viisasta on välttää peruutta- • Jo toteutetut rakennuksen ominaisluon- vähenee ja kaupunkikuva yksipuolistuu. Kalevassa värierottelut ennallaan. Näin säilyy rakentamis- mattomia muutoksia. Vaikka julkisivuilla tai pihal- teeseen sopimattomat muutokset voidaan asutaan, rakennuksia huolletaan, korjataan ja ajasta ja tuotantotavasta kertova ulkonäkö, esi- la olisikin toteutettu kulttuurihistoriallista arvoa tulevissa korjauksissa poistaa ja palauttaa muutetaan. Kun kaupunginosaa rakennetaan kult- merkiksi rappauspinnan karkeus, yksiaineisuus ja heikentäviä korjauksia, voidaan tulevissa raken- alkuperäisen rakentamistavan mukaisiksi tuurihistorialliset arvot huomioiden, kaupunkiku- jälleenrakentamiskauden kalkkimaalausperintee- nushankkeissa valita ominaisluonnetta arvostava van ja rakennuskannan erityisyys verrattuna ympä- seen liittyvä väri. röivään kaupunkikuvaan säilyy ja vahvistuu.

30 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Kasvillisuus ja istutusperiaatteet

Jälleenrakennuskauden kaupunkiympäristössä Ohjeet kasvillisuuden tehtävänä oli reunustaa ja suojata toimintoja, luoda luonnonläheistä ja terveellistä • Olemassa olevat viher- ja nurmialueet tulee asuinympäristöä sekä rytmittää toiminnoilta va- säilyttää paaksi jäävää tilaa. Kaleva rakennettiin pellolle, • Symmetriaa ja asetelmallisia geometrisia raja- joten lähes kaikki alueen kasvillisuus on istutet- uksia tulee välttää tua kallioilla kasvaneita mäntyjä ja koivuja lukuun ottamatta. Puut on istutettu yksittäin tai vapaa- • Alueella tulee suosia rakentamisajankohdalle muotoisesti ryhmiin. Pihojen kasvilajisto on vaa- ominaista kasvilajistoa sekä istutusten sijoi- timattomampaa kuin puistojen. Suoralinjaisia tus- ja ryhmittelytapaa. Pihojen alkuperäistä pensasryhmäistutuksia, esimerkiksi orapihlajaa, kasvillisuutta tulee hoitaa ja ylläpitää. Puiden on käytetty rajaamaan pihaa kadusta ja pihan toi- ja muun kasvillisuuden suojaaminen tulee mintoja toisistaan. Puistoissa ja pihoilla on käytetty huomioida mahdollisuuksien mukaan esim. kukkivia koristepensaita ja monivuotisia perennoi- ta. Rakennusten seinillä ja aitojen pergoloilla kiipei- julkisivuremonttien yhteydessä. levät köynnökset. Pihojen nurmialueet ovat suuria. • Uusiin istutuksiin suositellaan aikakauden tyy- As.oy Kaskitie 11-15 pihoilla nurmialueet, vapaamuotoiset istutukset ja asumisen toiminnot lomittuvat. Pensas- ja kukkaistutukset on ryhmitelty nurmikol- pillisiä kasvilajeja le monin paikoin ilman näkyviä rakenteita. • Suositellaan hoito- ja kunnostussuunnitel- mien laatimista, jotta kasvillisuuden ja -puus ton hoito ja uudistaminen olisi hallittua. Kasvillisuuden uusiminen tulee totetuttaa vaiheittain.

Aikakaudelle ja Kalevalle tyypillisiä pihojen puu- ja pensaslajeja

• mänty • hopeapaju (yksittäisinä • lumimarja korostepuina) • koivu • jasmikkeet • hevoskastanja • vaahtera • hortensiat • jalokuuset • verivaahtera (yksittäisinä • pensasvaahterat korostepuina) • syreenit • villiviini • puistolehmus • orapihlaja As.oy Koskentien hiekkapintainen pihapolku. Kalevankartanon pihalla kasvavat vanhat männyt ovat rakentamista edeltäneeltä ajalta.

31 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Aitaaminen ja rajaaminen

Kalevan kaupunkisuunnittelun alkuperäisenä ta- Ohjeet voitteena on avoimuus ja pihojen jatkuminen tontin rajan yli puistoon tai naapuripihaan. Tästä syys- • rakennetun kaupunkikuvan yhtenäisyys, pi- tä tontteja ei ole tiukasti rajattu tai aidattu, vaan hojen avoimuus ja viherverkoston jatkuvuus kaupunkitila jatkuu tontinrajojen yli. Pääkaduilla tulee säilyttää puurivit rajaavat leveän liikenneväylän inhimil- • Rajaamisen tarpeellisuus tulee aina harkita. liseen mittakaavaan ja tukevat säännöllisellä- ryt Tarpeetonta aitaamista tulee välttää. millään liikenteen dynamiikkaa. • Umpinaisia yli 1,2 m korkeita aitoja ei saa Tontin rajojen käsittely vaihtelee. Pääväylien var- rakentaa. rella lamellitalojen välissä katua rajaa usein matala liikesiipi, köynnöksin koristettu pergola tai pen- • Puusäle- ja lauta-aidat ja koristeelliset ta- sasaita. Pihakatujen varrella piha-rajalla saattaa korauta-aidat tai takorauta-aitoja jäljittelevät olla puurivi tai orapihlaja-aita, reunakivi, matala metalliaidat eivät kuulu Kalevan moderniin muuri tai yksinkertaisesti vain jalkakäytävää reu- kaupunkikuvaan nustaa pihanurmi. • Pyykinkuivaus ja tomutus ja muut asumisen huoltotoiminnot pihalla säilytetään aitaamat- tomina tai rajataan pensasistutuksilla. • Soveltuvia pintarakenteiden ja tontinrajan vii- meistely- ja rajaustapoja ovat: Matala liuskekivimuuri Kaskitien varrella o orapihlajapensasaita, puurivi tai vapaamuotoinen puu- tai pensasryhmä o matala reunakivi ristipäähakatusta luonnonkivestä o matala liuskekivi- tai betoniaidanne o pensas- tai puuistutus matalan aidanteen, verkkoaidan tai yksinkertaisen pinna-aidan yhteydessä

Pergolan ja orapihlaja-aidan yhdistelmä Teiskontiellä Kalevassa käytetyjä kadun rajauksen keinoja

32 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Ulkoalueiden pintarakenteet

Katualueiden ja kulkuväylien pinnat olivat 1940- Ohjeet ja 50-luvulla yksinkertaisia ja käytännöllisiä. Kul- kuväylien pintamateriaalina käytettiin soraa, • Liuskekivi- ja betonilaattapinnat, –portaat ja hiekkaa, asfalttia, liuskekiveä tai tasakokoisia vär- tukimuurit säilytetään ja tarvittaessa kunnos- jäämättömiä betonilaattoja. Nurmialueet olivat ki- tetaan. Uudet pinnoitteet ja piharakenteet tu- veyksiin ja pinnoituksiin verrattuna laajoja. Polkuja lee tehdä rakentamisajankohdalle tyypillisillä päällystettiin liuskekivillä tai betonilaatoilla.- Lius moderneilla ja vaatimattomilla materiaaleilla. kekivipäällystettä käytettiin myös esimerkiksi -pyy • Asfaltti- ja laatoituspintojen laajuutta pihoilla kinkuivaus- ja mattotelineiden alustoissa. Graniit- tireunakiviä käytettiin katualueilla jalkakäytävää kannattaa rajoittaa. Pinnoittamattomat- nur vasten. Pihoilla ja puistoissa päällystetyt alueet mi- ja istutusalueet helpottavat hulevesien liittyivät nurmeen useimmiten ilman reunakiviä. hallintaa. As.oy Sammonkatu 29-31:n etupihalla Joukahaisen kadun varrella on Kalevaan sopivia pintamateriaaleja: nurmi, asfaltti, liuskekivi ja graniittireunakivi Piharakenteet, portaat ja tukimuurit valettiin yleen- • Pihanparannushankkeissa tulee välttää yli- sä paikalla betonista ja saatettiin päällystää liuske- rakentamista ja useiden erilaisten laatta- ja kivellä. Käsijohteet ja kaiteet olivat yksinkertaisia päällystepintojen yhdistelemistä. metalliputkirakenteita. Maaston tasoeroja teras- • Pinnoitteiden ja nurmikon sauma on hyvä to- soitiin betonitukimuureilla, matalammat tasoerot teuttaa ilman reunakiveä. Tarvittaessa käyte- luiskattiin ja sidottiin nurmella. Pintavedet ohjattiin sadevesiviemäriin tai imeytettiin maahan. tään reunakivenä ristipäähakattua luonnonki- veä tai betonia.

Kalevassa suositeltavat ulkoalueiden Kalevaan soveltumattomat ulkoalueiden pintamateriaalit pintamateriaalit • sora, hiekka ja kivituhka • hiottu ja sileä luonnonkivi • asfaltti • kenttä- ja pulterikivet tai noppa- ja Pihojen liuskekivipinnat kannattaa säilyttää. As.oy Kaski- nupukivet tie 11-15 • liuskekivi • monimuotoiset ja vaihtelevan kokoiset tai • tasakokoiset neliön- tai suorakaiteenmuo- värjätyt betonilaatat tai –kivet toiset värjäämättömät betonilaatat • luonnonkiveä jäljittelevät betonilaatat tai –kivet • tiili

Maastonmuotoa mukailevat portaat metallikaiteineen Kalevankartanon pihalla

33 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Piharakennukset ja jätehuolto

Avoimen kaupunkitilan periaatteen mukaisesti Ohjeet piharakennukset eivät kuuluneet Kalevan katukuvaan alun perin. Varastotilat sijaitsivat ullakolla ja Jätehuolto kellarissa. Myös tekniset tilat ja rakenteet integ- • Jätekeräys tulee ratkaista suunnitelmallisesti • Uuden rakenteen tulee alistua hierarkkisesti roitiin rakennuksiin. Kerrostaloissa talousjätteet osana pihajärjestelyjä asuinrakennuksille. Alisteisuus tulee huomi- kerättiin jätekuiluja pitkin kellarissa olevaan jäte- oida piharakennuksen sijoittamisessa tontille, säiliöön. Pyöräsuojat sijaitsivat myös asuinraken- • Jätesuojien tulisi olla yksinkertaisia ja sijaita julkisivumateriaaleissa, värissä ja kattomuo- nusten pohjakerroksissa. Autokatoksia ja erillisiä pihalla alisteisesti. Jäteastioita ei tule sijoittaa dossa. Asuinrakennuksen ulkoasun toistami- autotalleja ei ollut. näkyville paikoille katumiljööseen. nen johtaa harvoin hyvään lopputulokseen. Nykyaika on tuonut jätteiden kierrätyksen • Syväkeräyssäiliöt soveltuvat Kalevaan. • Symmetriaa ja runsaita listoituksia on syytä Suorakulmaiset syväkeräyssäiliöt ovat kaupunkikuvassa ja lajittelun. Jätehuollon tilantarve on kasva- Syväkeräyssäiliöissä tulee suosia pohjaltaan pyöreitä siistimpiä. välttää. nut. Syväkeräyssäiliöt ovat yleistyneet viime suorakulmaisia yhtenäiseen riviin asennetta- vuosikymmeninä. via malleja. Pyöreitä, kestopuupäällysteisiä sy- • Maalaamaton kestopuu ei sovi piharakennus- väkeräyssäiliötä ilman näkösuojaa tulee vält- ten, -rakenteiden, jäteaitausten eikä –säiliöi- tää tässä ympäristössä. Pyöreät astiat vaativat den materiaaliksi Kalevassa. ympärilleen paljon tilaa ja niiden vaikeasti puhdistettaviin väleihin kertyy roskaa. • Pyöräkatos on ilmeeltään kevyempi kuin sul- jettu varasto. Piharakennukset ja -rakenteet • Autotallin rakentaminen voi olla joillain ton- • Piha- ja talousrakennukset ja korkeat tekniset teilla mahdollista, mutta edellyttää aina ta- rakenteet eivät kuulu avoimeen, yhtenäisten pauskohtaista harkintaa. Autotallirakennuksen lamellikortteleiden katukuvaan. tulee olla ilmeeltään yksinkertainen ja • Asumista palvelevat piharakennukset, joita vaatimaton. ovat mm. jätevarastot, autotallit ja pihavaras- • Autokatokset eivät kuulu Kalevan tot, eivät sovi pääkatujen varrelle. kaupunkikuvaan. • Uusien piharakennelmien ilme ja arkkitehtuuri on harkittava tapauskohtaisesti. Arkkitehtuurissa tulee pyrkiä keveyteen, tar- koituksenmukaisuuteen ja yksinkertaisuuteen. Korkeita rakenteita tulee välttää. Pensaiden ja köynnösten avulla piharakennelmat voidaan maisemoida pihoilla.

34 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Pihojen kalusteet, varusteet ja valaistus

Pihojen varustus noudatti samaa tarkoituksen- Ohjeet mukaista linjaa kuin rakennusten suunnittelukin. Keveitä metallikalusteita Leikkialueiden pääasiallisia välineitä olivat metallirunkoiset liukumäet, keinutelineet ja kiipeily- Pihojen alkuperäiset kalusteet ja varusteet kuten kaaret sekä hiekkaleikkipaikka. Pihan alkuperäisiin pyykinkuivaus- ja tomutustelineet sekä kaiteet varusteisiin kuuluivat myös matontamppaus-, ovat tärkeä osa 1950-luvun pihakokonaisuutta ja pyykinkuivaus- ja pyörätelineet sekä portaiden ja ne tulee säilyttää. Uudet valaisimet, tomutus- ja luiskien kaiteet. Irtokalusteina pihoilla saattoi olla kuivaustelineet sekä leikkivälineet tulee valita si- lisäksi metallirunkoisia penkkejä puisin istuinosin ten, että niiden ilme vastaa alkuperäistä tai muu- ja selkänojin. Kaikki pihojen metallirakenteet olivat ten rakentamisaikakaudelle luonteenomaista. yleensä maalattuja. Kaski- ja Nyyrikintien ympäris- Keveännäköiset metallirunkoiset pihavarusteet tössä oli myös betonirakenteisia pihavarusteita. ja leikkivälineet sekä yksinkertaiset putkikaiteet ja käsijohteet ovat massiivisia puurakenteisia Ulkovalaistuksen tarkoituksena oli valaista kulku- parempi vaihtoehto Kalevaan. Pihavälineiden ja reittejä. Pihoilla ulko-ovien yläpuolella oli seinään –varusteiden väreinä kannattaa suosia maise- kiinnitetyt valaisimet ja niiden lisäksi yksittäisiä maan ja rakennusaikaan sopivia värejä, kuten pylväsvalaisimia. Puistojen kulkuväyliä valaisivat tummanvihreitä, punaruskeita tai harmaita, yksinkertaiset lasikuvulliset pylväsvalaisimet. mutta välttää vakiovalkoista.

Tarkoituksenmukaista ulkovalaistusta Alkuperäiset pihakalusteet ja valaisimet kannattaa Pihojen valaistuksesta on suositeltavaa laatia säilyttää suunnitelma. Alkuperäiset 1950-luvun piha- valaisimet tulee säilyttää. Pihoille sopivat - par haiten opaalilasiset tai vastaavasta materiaa- lista valmistetut lieriömäiset pylväsvalaisimet. Pihavalaistuksen tulee olla tarkoituksenmukaista, häikäisemätöntä. Ylivalaisemista tulee vält- tää. Julkisivuvalaistus ja epäsuora valaistustapa ei sovi yhtenäiseen asuntovaltaiseen katukuvaan. Epäsuora valaistus voi aiheuttaa häikäisyä rakennusten yläkerroksiin. Valaistus tulee keskit- tää kulkuväylille ja ulko-oville. Valon väriksi sopii parhaiten valkoinen.

35 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Julkisivumateriaalit Ohjeet Rappauspintojen vaurioituminen Korjaamista edeltää kuntotutkimus Rappauspintoja rasittavat kosteus, jäätyminen, Kun rappaus on vaurioitunut, on tärkeää tutkia lämpötilojen vaihtelu ja UV-säteily. Rappauk- koko julkisivu. ja selvittää vaurioitumisen syyt. sen omapaino, tuulenpaine, mekaaniset iskut Julkisivupinnat tutkitaan nostolavalta koputte- sekä rakenteiden liikkuminen voivat vaurioit- lemalla ja tarvittaessa avaamalla halkeamia. Ra- Julkisivujen pääasiallinen pintamateriaali on rap- tiilen pystysauma on usein punainen ja vaaka- taa rappausta. Rappauspinnan vaurioita ovat kenteita voidaan lämpökuvata ja tehdä kosteus- paus tai puhtaaksimuurattu poltettu punatiili. sauma vaalea. Tuloksena syntyy vaikutelma vaa- esimerkiksi halkeamat ja osittainen irtoaminen mittauksia. Rakenteesta ja rappauksesta voidaan Ajalle tyypillisesti julkisivua jäsenneltiin eri mate- kasuuntaisista raidoista. Horisontaali linjakkuus ja alustasta eli kopo. Irtoamista esiintyy etenkin ottaa näytteitä laboratoriotutkimuksia varten. riaaleilla, esimerkiksi värisävyltään ja karkeudel- elementit olivat moderneja. kevytbetoniharkoille lyödyissä rappauspinnois- Rappauslaastit ja maalit analysoidaan. taan erilaisella rappauksella tai tiilimuurauksella. Kolmikerrosrappaus valmistetaan kalkkisement- sa, joissa ei alun perin käytetty rappausverkkoa. Sokkeleissa käytettiin liuskekiveä, sileää tai uritet- Rakennusteknisten tutkimusten lisäksi julkisi- tilaastista käsin lyömällä. Siihen kuuluu kolme Pinta voi myös rapautua jäätymisen ja sulamisen tua betonia ja pesubetonilaattoja, vanhimmissa vujen korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi selvi- laastikerrosta: pohja- eli kynsilaasti, täyttölaasti seurauksena. rakennuksissa myös hakattua luonnonkiveä. - Ma tetään kohteen rakennusvaiheet, rakennustai- ja pinta. Julkisivun vesihöyrynläpäisevyyden tulee teriaalin ja käsittelytapojen vaihtelu julkisivulla luo Rappauspinnan vauriot johtuvat usein alusraken- teelliset ominaispiirteet ja julkisivuvärityksen lisääntyä pohjasta pintaan. Sanotaan, että kivisei- rakennukselle aikakaudelle ominaisen ilmeen. teen heikkoudesta tai rakenteellisista puutteista. historia. nän tulee heiketä pintaan päin. Pintarappauksella Julkisivun yksityiskohdat kuten vesipellit, syöksy- Perinteisellä rakennustekniikalla toteutetuissa julkisivuun syntyy toivottu pintastruktuuri, joi- torvet ja räystäskourut vaikuttavat rappauspin- Kuntotutkimuksen ja rakennustaiteellisen arvi- julkisivuissa saatettiin tavoitella elementtiraken- ta on harjaus-, roiske- tai hiertopinta. Kalevassa tojen kestävyyteen. (Halkeamat saattavat indi- oinnin pohjalta laaditaan korjaussuunnitelma. tamisen estetiikkaa: rappauksessa on toisinaan käytetyin on roiskerappaus, jossa pintalaastiin on koida perustusten liikkumisesta.) Rakennusosat Korjaussuunnitelmat laatii aikakauden raken- elementtijakoa jäljittelevä ruudutus. Tiiliseinissä sekoitettu karkeaa kiviaineista. Vaakasuuntainen kannattaa pitää kunnossa rappausvaurioiden nustekniikan ymmärtävä korjaussuunnitteluun harjauspinta on myös yleinen. välttämiseksi. Terve rappaus voi olla pelkästään erikoistunut urakoitsijoista riippumaton suun- likaantunut. nittelija.

Julkisivumateriaalien ja käsittelytapojen vaihtelulla on jäsennelty rakennusten ulkoarkkitehtuuria.

36 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Rapatun julkisivun korjaus Kalkkisementtimaalit ovat kestävämpiä kuin kalk- ja ilmeetön. Julkisivuun tulee peltilistoja, koska Vähimmillään julkisivujen kunnostamiseksi riit- kimaalit, mutta vaativat alustakseen lujemman rakennusosien liittymiä ei voida viimeistellä rap- tää puhdistaminen tai maalaaminen. Usein vau- rappauksen. Silikaattimaalit soveltuvat parhai- paamalla. Näistä syistä julkisivujen lämpörappa- rioitunutta rappausta joudutaan paikkaamaan. ten kalkkisementtirappausalustoille. Ne tarttu- usta ei jatkossa hyväksytä Kalevan RKY-alueella Paikkauskorjauksessa uudelleen rapattava pinta vat hyvin alustaansa. Silikonihartsiemulsiomaalit massiivitiiliseinissä ilman erityisiä perusteluja. voidaan rajata rakennusosiin ja julkisivuosien ra- tai vastaavat vesihöyryä läpäisevät synteettiset Tapauskohtaisesti voidaan harkita osittaisten ke- japintoihin paikkaussaumojen häivyttämiseksi. maalit sopivat pinnoille, joita ei voida maalata vytbetonieristeiden korvaamista lämpörappaus- Liian tiiviin maalauskäsittelyn vaurioittama ja laa- kalkkimaalilla tarttuvuuden tai huollettavuuden rakenteella. jalti vaurioitunut ja irtoava rappaus on kuitenkin vuoksi. Päällemaalauksen voi tehdä vain saman- useimmiten syytä uusia kokonaan alkuperäiseen tyyppisellä maalityypillä, jolla seinä on maalattu Muuratut julkisivut tapaan kolmikerrosrappauksena. Erityistä huo- aikaisemmin. Tiilijulkisivut tulee säilyttää muurattuina. - Pak miota tulee kiinnittää alkuperäisen rappauksen sujen tiilimuurien korjaustarve on vähäinen, karkeuden, pintavaikutelman eli tekstuurin ja vä- Eristerappaus mutta laastisaumojen korjaaminen saattaa olla rin toistamiseen uudessa rappauksessa. Karkea Energiansäästötavoitteiden nimissä eristerap- tarpeen. Saumakorjauksissa on säilytettävä -al rappaus tulee lyödä käsin, koska konerappaus on pauksen eli nk. lämpörappauksen suosio julki- kuperäiset laastin sävyt. Kylmien tiilimuurien ja liian sileää. sivukorjausmenetelmänä kasvoi 2000-luvulla. käyttämättömien savupiippujen muuraustiilet Eristerappauksessa vanhan julkisivun pintaan saattavat pakkasrapautua vähitellen jäätymisen Maalauskorjaus kiinnitetään lämpöeristelevyt, joiden päälle teh- ja sulamisen aiheuttaman rasituksen seuraukse- Pääsääntöisesti huoltomaalaus tulee toteuttaa dään kolmikerros- tai ohutrappaus rappausver- na. samalla maalityypillä, jolla seinä on maalattu kon päälle. Ohuissa lämmöneristekerroksen ulkopuolelle aikaisemmin. Rappauksessa käytettävien maali- Lisälämmöneristys muuttaa julkisivujen yksi- muuratuissa tiiliverhouksissa rakenteelliset on- en on läpäistävä hyvin vesihöyryä. Tästä syystä tyiskohtien toteutusta ja mittasuhteita. Sokkeli gelmat ovat yleisempiä. Vaurioita aiheuttavat Rappauksen paikkauskorjausta as.oy Ilmarintorneissa kalkkimaali, joka on käytännössä samaa ainetta ja ikkunat jäävät syvälle julkisivupinnasta. Räys- vesivuodot, puutteelliset tuuletusraot, -kan laastin kanssa, soveltuu kalkkirappaukselle ja täät lyhenevät. Muutoksessa yksinkertaisen nakkeiden ja saumaterästen ruostuminen sekä kalkkipitoiselle kalkki-sementtilaastille erinomai- julkisivuarkkitehtuurin vähäeleiset ominaispiir- muurauksen kannatinpalkkeihin liittyvät kylmä- sesti. Sitä tulisi käyttää aina vanhojen kalkkimaa- teet menetetään. Koneellinen rappaus, jossa ei sillat. Mikäli tiiliverhous joudutaan purkamaan ja Karkea rappauspinta oli suosittu 1950-luvulla. Rapautu- lipintojen huoltomaalaukseen. Kalkkimaali on misen myötä laastiin käytetty karkea kiviaines on nähtä- voida käyttää karkearappauksen edellyttämää muuraamaan uudestaan, voidaan samalla tutkia rapattujen pintojen paras käsittelykeino myös vissä. Myös harjattua pintaa on käytetty paljon. Vaikka raekokoa, on alkuperäiseen karkeaan roiske- mahdollisuutta lisälämmöneristykseen. seinäpinnoissa on karkea pinta, käytettiin ikkuna- ja ovi- kulttuurihistoriallisin perustein. Kalkkimaali van- rappaukseen tai harjapintaan verrattuna sileä liittymissä sekä muissa yksityiskohdissa sileää hiertopin- henee perinteiseen tapaan. Kovaan sementtipi- taa. Tiilimuurauksissa pystysauma on usein tiilenvärinen toiseen pintaan kalkkimaali ei tartu. ja vaakasauma värjäämätöntä sementtiä.

37 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Julkisivuvärit Seinävärejä Tehostevärejä NCS S 5040-Y50R NCS S 2010-Y NCS S 1020-Y20R NCS S 3020-Y30R NCS S 3020-Y40R NCS S 3050-Y50R

NCS S 5020-Y50R NCS S 2005-Y10R NCS S 1015-Y20R NCS S 3030-Y20R NCS S 3020-Y50R Rapatut julkisivut maalattiin alun perin kalkki- käytettyjä tehostevärisävyjä. Näistä syistä talojen maalilla. Maali sävytettiin luonnollisilla, kalkkiin julkisivuvärityksessä on nähtävissä ajankuvaan NCS S 3030-Y verrattuna liian räikeitä, kontrastisia tai puhtaita liukenevilla pigmenteillä. Käytettyjä pigmenttejä NCS S 3502-Y olivat keltamullat, umbran eri sävyt, rautaoksidit julkisivusävyjä. Voimakkaiden kontrastisten väri- NCS S 2005-Y20R NCS S 1510-Y30R NCS S 2030-Y20R NCS S 3030-Y50R ja vihreä. Värityksellä jäsenneltiin julkisivun eri tysten lisääntyessä on samaan aikaan korjauksissa NCS S 3005-B20G osia. Vaikka kaupunkikuva oli yhtenäinen, värityk- rakennusosien värierottelu köyhtynyt. Esimerkiksi sellä luotiin vaihtelua kortteleiden sisällä. Kalkki- ikkunoiden alkuperäinen kaksivärisyys on kadon- NCS S 3005-Y20R NCS S 2010-Y10R NCS S 2020-Y20R NCS S 2020-Y40R NCS S 7010-R90B maalista johtuen julkisivujen pääsävyt olivat him- nut ikkunoiden uusimisen myötä. Alkuperäisiä Ikkunavärejä meitä, ikääntyessään kuultavia ja vaikuttivat siten ikkuna-, ikkunapelti- tai syöksytorvivärejä ei löydy NCS S 6000-N vaaleilta. Tummia värikylläisiä pigmenttejä ei ollut teollisesti pinnoitettujen rakennusosien suppeista NCS S 2000-N NCS S 1500-N NCS S 1000-N NCS S 1002-Y NCS S 1502-Y NCS S 7010-Y10R käytettävissä sodan jälkeen. Väritystä korosti usein vakiovärivalikoimista. ikkuna-aukkoja reunustava sileä kalkinvalkoinen Aikakauden tyypillisiä julkisivuvärejä rappaus. Julkisivun yksityiskohdissa, kuten parvek- Kiviseinissä käytetyn kalkkimaalin sävyt olivat murrettuja ja yleensä vaaleita. Tummia ja kirkkaita sävyjä on vaikea keiden metallikaiteissa tai ikkunalistoissa, käytet- valmistaa kalkkimaaliin. Värikylläisempiä ja voimakkaampia värejä käytettiin tehosteena öljymaaleilla maalattavissa tiin värikylläisempiä sävyjä. pinnoissa, kuten esimerkiksi parvekekaiteissa ja ikkunoiden karmin ulkopinnassa.

Puuikkunat maalattiin öljymaalilla. Yleisin värisävy Julkisivuvärien tulee perustua kunkin rakennuksen yksilölliseen värihistoriaan. Tässä esitetyt värisävyt ovat suuntaa- on taitettu valkoinen. Ikkunan osia, puitetta, kar- antavia, eivätkä ne näytöllä tai paperille tulostettaessa vastaa värikartan NCS värijärjestelmän koodin todellista sävyä. Värin kokemiseen vaikuttavat samanaikaisesti rinnakkain näkyvät värit, maalausalustan pinnan karkeus ja kiilto, ja mia ja karmilistaa, saatettiin korostaa eri väreillä. valaistus. Tästä syystä lopulliset julkisivuvärit tulee valita värimallien avulla. Värimallit tulee maalata todelliseen Osien erilaisella värityksellä on korostettu raken- ympäristöön ja riittävän suurina. teellisuutta ja tavoiteltu siroa ulkonäköä. Värityk- sen erot ovat vaikuttaneet rakennuksen arkkiteh- toniseen ilmeeseen. Ohjeet ammattilaisen avulla. Värisuunnittelu edellyt- Talojen vesikatteena oli usein punertava tiili, jonka • 1940- 50-luvun aikakauden julkisivuvärit säily- • Syöksytorviin ja pellityksiin kannattaa valita tää kykyä tulkita väriselvitystä ja soveltaa tie- väri sointui hyvin kalkkimaalin murrettuihin sävyi- tetään tai palautetaan. alkuperäiseen tapaan paikalla maalattava väri- hin. Peltikatoissa suosittiin punaista tai vihreää. toa nykytilanteeseen. sävy tehdasvalmisteisen vakiovärin sijaan. Punatiilirakennusten peltikate on yleensä vihreä. • Julkisivuvärityksen tulee perustua rakennuk- • Julkisivuvärimuutokseen tarvitaan lupa. Vastaavasti punakattoisten talojen julkisivua ei sesta tutkittuihin alkuperäisiin värisävyihin ja • Kaikissa rakennusosissa, erityisesti ikkunoissa väritetty punaiseksi. Syöksytorvet ja muut julkisi- pigmentteihin. Mikäli tämä ei ole mahdollista • Julkisivujen sävy täsmennetään värimalleilla, ja ikkunasmyygeissä tulee välttää nykyaikaisil- vuun liittyvät osat maalattiin työmaalla taustansa alkuperäisten rakennusosien kadottua, tulee jotka tehdään ennen julkisivumaalin sävytystä la maaleilla saavutettavissa olevaa vitivalkois- sävyyn. värivalinnoissa pitäytyä aikaudelle tyypillisissä, julkisivupintaan ehdotetuilla väreillä suurina ta, joka vaikuttaa suorastaan hyppäävän esille kalkkimaalien mahdollistamissa ja perinteisiin pintoina ja mieluiten useammalle eri julkisivul- julkisivupinnasta. Taitetut valkoiset sävyt sen Julkisivukorjauksissa on käytetty kalkkimaalin -si sijaan sointuvat hyvin rapattujen ja tiilipintais- jaan nykyaikaisia synteettisin pigmentein sävytet- pigmentteihin pohjautuvissa värisävyissä. le. Värejä arvioidaan eri valaistusolosuhteissa yhdessä arkkitehdin kanssa. Rappauspinnan ten julkisivujen murrettuihin väreihin. tyjä maali- ja pinnoitustyyppejä, jotka ovat peittä- • Laaditaan värisuunnitelma huomioi- karkeus ja struktuuri vaikuttavat värivaikutel- vämpiä, kosteutta kestävämpiä ja värikylläisempiä den kaupunkikuva ja aikakauden väritys • Lisätietoa aikakauden värityksen periaatteista kuin alkuperäiset kalkkimaalit. Julkisivujen pää- maan. Seinävärimallin rinnalle maalataan ik- pintakäsittelyjen historiaa ymmärtävän on saatavissa tyylivärioppaista. väreiksi on saatettu valita 1940- ja 1950-luvuilla kunoiden, smyygien ja listoituksen värimallit.

38 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Vesikatto ja ullakko Ohjeet Ullakkorakentaminen Vaatimukset kattoturvatuotteiden asentamises- Vesikattoa muuttava tai korottava ullakkoraken- ta on otettava huomioon kattojen korjaustöiden taminen ei ole mahdollista Kalevan RKY-alueella. yhteydessä. Yksittäisen talon tai taloyhtiön vesikaton korottaminen rikkoo kaupunkikuvan yhtenäisyyden. Sadevesijärjestelmät Kalevan vesikatot ovat loivia ja näin ollen käyttöul- puoliväliin asti teräksen rajoitetun saatavuuden Tukkeutuneet tai vuotavat räystäskourut ja lakot usein matalia. Lämmittämättömällä käyttöul- vuoksi. Pulakauden jälkeen pelti yleistyi. Vesikatto syöksytorvet vaurioittavat julkisivupintaa sekä lakolla on varasto- ja pyykinkuivatustilaa. Ullakko räystäslistaa ja alusrakenteita. Yleisenä hoito- on puurakenteinen. Kalevan alueen vanhimmissa taloissa räystäät Avoimessa, samansuuntaisista lamellikortteleis- ovat puuta. Sodan aikana ja sen jälkeen ulko- ta koostuvassa kaupunkirakenteessa katoilla on toimenpiteenä on pitää katot ja vesikourut puh- Ullakkotilojen muuttaminen lämpimiksi tiloiksi on maisesta sementistä oli pulaa, kun taas puuta oli tärkeä kaupunkikuvallinen merkitys. Katon ja sa- taina roskasta. Talvella tarkkaillaan kourujen ja tästä syystä vaikeaa korottamatta rakennusta ja saatavilla. 1950-luvulla sementin saatavuus para- devesijärjestelmien säännöllinen puhtaanapito syöksytorvien jäätymistä. Jos räystäskourut ja muuttamatta näin ulkoarkkitehtuuria. Riittävä va- ni. Suurimmassa osassa Kalevan taloista on lyhyt ja huolto ehkäisevät korjaustarvetta. Uusiminen rännit uusitaan, tulee ne tehdä sinkitystä pellistä lonsaanti ullakkoasuntoihin voi myös olla vaikea rat- betoniräystäs. on ajankohtaista, kun vesikate on tullut elinkaa- alkuperäisten mukaisiksi. Muoviset ja muovipin- kaista rakennusten arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. rensa loppuun. Lähtökohtina korjauksessa on noitetut tuotteet eivät sovellu Kalevaan. Katon Rakennusten sadeveden poiston hoitivat räystäs- vesikaton alkuperäisen muodon ja korkeuden, alapinnalla on huolehdittava riittävästä tuuletuk- Pääosa Kalevan taloista on harjakattoisia. Myös kourut ja syöksytorvet. Niiden muoto oli joko pyö- yksityiskohtien, pintamateriaalien ja värin säilyt- sesta, jotta sisäilman lämmin vesihöyry ei tiivisty epäsymmetristä harjakattoa ja aumakattoa on reä tai kantikas, ja materiaalina galvanoitu pelti, täminen. Katon kateainetta ja kattamistapaa ei katteen kylmään alapintaan. käytetty. Korkeimmissa tornitaloissa on tasakatot. joka maalattiin paikalla julkisivun väriin. tule muuttaa ilman perusteltua syytä. Vesikatteena oli yleensä punainen tiili tai saumat- tu pelti. Molemmat katemateriaalit ovat jälleen- Vesikatoilla on useita muurattuja ilmanvaihtohor- rakennuskaudelle luonteenomaisia. Kotimainen mien ryhmiä, piippuja. Alunperin useimmat piiput savi- tai sementtikattotiili oli yleisempi 1950-luvun olivat tiilipintaisia, mutta niitä on myöhemmin pel- litetty vesikatteen värisellä pellillä.

Harjakatto, as.oy Teiskontie 10-14 Tasakatto, as.oy Teiskontornit Betoniräystäs, as.oy Teiskontie 25 Alkuperäinen paikalla maalattu syöksytorvi, as.oy Sam- monkatu 21-23

39 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Ikkunat

vesipelti Huonetilojen käyttötarkoitus näkyy Kalevassa- ik Ikkunat valmistettiin alun perin puusepänverstail- julkisivurappaus kunoiden kokojen ja muotojen vaihteluna. Yhte- la valikoidusta puusepän laatuun soveltuvasta ti- näisessä yksinkertaisista ja yleensä yksiaineisista heäsyisestä männystä. Vastaavaa puusepänlaatua sileä rappaus smyygissä rakennuskappaleista koostuvassa kaupunkikuvas- on vaikea tuottaa nykyisin teollisessa sarjatuotan- ulkopuite sa sarjallisena toistuvan ikkunan muodon, mate- nossa. Liiketilojen suurissa näyteikkunoissa saatet- seinärakenne riaalin ja värityksen merkitys korostuu. Ikkunat tiin käyttää kestävämpää tammea. Uudemmissa rytmittävät julkisivuja ja luovat niille sekä yhtenäi- liiketaloissa esiintyy vaaleiksi maalattuja kiinteitä syyttä että erityisyyttä. teräskarmi-ikkunoita tammipuisin lasilistoin.

Rakennusajan tyypilliset ikkunat olivat suorakul- Ohjeet karmi välikarmi sisäpuite maisia puuikkunoita. Asuinhuoneen ikkuna jakau- tui yleensä pystyvälikarmilla kahteen osaan, joista Ikkunat ovat olennainen osa Kalevan kulttuu- kapeampi toimi tuuletusikkunana. Modernissa riympäristön arkkitehtonista kokonaisuutta. asuinrakennuksessa puitteen lasitusta ei jaettu Hyvästä raaka-aineesta valmistetut, sopivilla jakopuilla pienempiin ruutuihin. Parvekkeiden ik- pintakäsittelyaineilla maalatut ikkunat säilyvät tasoite kunaovet olivat yleensä sisään-ulos aukeavia kak- pitkään, kun niitä huolletaan säännöllisesti. Tar- Ikkunarakenteen periaateleikkaus 1 ikkunapenkki soisovia ja oven alaosa paneloitu. Nurkkaikkunat, vittaessa niiden lämmön- ja ääneneristävyyttä on mahdollista parantaa. alkuperäinen puuikkuna ja sen liittyminen joilla huoneeseen saatiin runsaasti valoa ja laajoja ulkoseinään näkymiä, yleistyivät. Ikkunoiden korjausvaihtoehdot ovat seuraavat: Ikkunat olivat kaksipuitteisia huullettuja sisään- sisään avautuvia. Rakenteen seurauksena sisä- 1 Alkuperäiset puuikkunat säilytetään ja ne puitteen lasiaukko oli jonkin verran ulkopuitteen kunnostetaan alkuperäiseen toiminnalliseen lasiaukkoa suurempi. Ikkuna asennettiin yleensä laatutasoon. Huonokuntoisten ikkunoiden läm- ulkoseinärakenteeseen ennen julkisivurappausta. mön- ja ääneneristävyyttä voidaan parantaa Tästä syystä ikkunapieliä ei listoitettu. Asennus- säännöllisellä kunnossapidolla ja huolehtimalla niiden tiiveydestä. Ikkunarakenteen periaateleikkaus 2 tavan seurauksena ikkunan valoaukon koko mak- alkuperäisen ikkunan lämmön- ja ääneneris- simoitiin, koska karmi jäi pääosin seinärakenteen 2 Ikkunoiden lämmön- ja ääneneristävyyttä pa- tyksen parantaminen sisään (katso ikkunarakenteen periaateleikkaus rannetaan vaihtamalla sisäpuitteen lasi kaksin- 1). Ikkunat peittomaalattiin alun perin öljymaalilla kertaiseksi lämpöelementtilasiksi. (katso periaa- ja lasitettiin puulistoilla tai kitattiin. Ikkunan ulko- teleikkaus 2) pinnassa karmi ja avautuva puite maalattiin usein kaksiväriseksi. Ulkopinnassa käytettiin tunnistet- 3 Ikkunat uusitaan perustelluista syistä ensisijai- tavia värejä, vaikka sisäpuoliset karmit ja puitteet sesti asennustavaltaan, mittasuhteiltaan, profii- maalattiin valkoisiksi valonsaannin maksimoimi- liltaan ja väritykseltään alkuperäistä vastaaviksi seksi. Huoltomaalausvaiheissa monivärisyys on puuikkunoiksi, toissijaisesti alumiinipuuikkunoik- Ikkunarakenteen periaateleikkaus 3 saattanut kadota. si. (katso periaateleikkaus 3) uusi, alkuperäistä ilmettä vastaava korvausikkuna

40 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Kunnostettu erkkeri-ikkuna, as.oy Koskentie Alkuperäinen kaksivärinen puuikkuna, Alkuperäinen kaksivärinen puuikkuna, Liiketilan ulko-ovi ja ikkuna lakattua tammea ja kupari- as.oy Sammonkartano as.oy Hipposhovi nen vesipelti

Ikkunoiden korjaus Uusi ikkuna Ikkunoiden vaurioitumisen syynä on auringon, korjaamisesta että uusimisesta. Ikkunoiden vau- Uusien ikkunoiden suunnittelu alkaa nykytilan- jo korjauksissa menetetty, voidaan tulevissa kor- tuulen ja kosteuden aiheuttama säärasitus, käy- rioituminen etenee auringolle ja sateelle alttiilla teen dokumentoinnilla. Uusittaessa ikkunaraken- jauksissa palata aikakaudelle tyypilliseen raken- tön aiheuttama kuluminen ja kunnossapidon eteläjulkisivuilla selvästi nopeammin kuin - poh ne on pyrittävä säilyttämään ikkunoiden karmi- ja tamistapaan. laiminlyönti. Ikkunoista vetää, maali hilseilee, joisen puolella suojaisilla paikoilla. Kuluja voi- puiteprofiilit, materiaalit, väritys ja asennustapa puitteissa ja karmeissa on lahovaurioita, ikkunat daan säästää, kun kuntotutkimuksen pohjalta ja liittyminen ulkoseinään alkuperäisinä. Ikkunoi- Ikkunoiden uusimisen vaikutus huoneiston kor- eivät avaudu kunnolla tai helat toimivat huonos- korjaustoimenpiteet voidaan kohdistaa tarpeel- den valoaukon koko ei saa pienentyä eli vanha vausilman saantiin tulee selvittää, sillä 1950- ti. Ongelmana voi olla ikkunoiden riittämätön lisiin kohtiin. karmirakenne on poistettava kokonaan ennen luvun rakennuksissa korvausilman sisäänotto on lämmön- ja ääneneristävyys. uuden asentamista. hoidettu usein ikkunarakenteen kautta. Korvaus- Korjausvaihtoehdoissa ikkunoiden asennustapa ilmareitin tukkiminen voi johtaa sisäilmaongel- Ikkunoiden kunnostuksen suunnittelu alkaa säilyy rikkomatta ja uusimatta seinän rappauk- Jälleenrakennuskaudelle tyypilliset kokopuiset miin. Mikäli talossa ei ole raitisilmaventtiileitä, rakentamistavan tuntevan asiantuntijan to- sen pintarakennetta karmin irrottamista varten. ikkunat eivät yleensä kuulu suurten uudisra- korvausilman voidaan antaa edelleen tulla hal- teuttamalla kuntotutkimuksella. Korjausvaih- Yksittäiset puuosat ja puitteet voidaan uusia, kentamiseen keskittyneiden ikkunatehtaiden litusti ikkunan raoista tai muussa tapauksessa toehtoja arvioitaessa hinnan lisäksi tulee arvi- vaikka seinärakenteen sisään rapatut karmit säi- valikoimiin. Kokopuuikkunoita valmistavat useat ilmanvaihdon korvausilman saanti on varmistet- oida asennustapa ja tulevat kunnossapitotyöt. lytettäisiin. puuikkunoihin ja oviin erikoistuneet pienet ja tava esimerkiksi asentamalla uudet raitisilma- Suunnitelmat ja tarjoukset kannattaa kysyä sekä keskisuuret puusepänliikkeet. Alumiini- ja muo- venttiilit. Katso myös luku Talotekniikka ja ener- vipintaiset ikkunat eivät kuulu 1940 ja 50-luvun giatehokkuus. rakennukseen. Vaikka alkuperäiset ikkunat olisi

41 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Sisäänkäynnit ja ulko-ovet

Asuinrakennusten pääsisäänkäynnit ovat joko sy- Kalevan kerrostalojen tyypillinen ulko-ovi on lakat- vennyksessä, parvekelinjan alapuolella tai katok- tu lasiaukollinen puu-ulko-ovi. Ulko-oven vetimet sen suojissa. Sisäänkäynti on usein vaatimattoman sisä- ja ulkopuolella ovat usein erilaiset. Kellarien julkisivun huolitelluin yksityiskohta. Pääsisään- ja autotallien ovina ovat usein peittomaalatut kak- käyntiä saattaa kattaa betonilippa tai parveke- silehtiset puiset paneeliovet. Maanalaisille kellari- laatta. Betonin pinta on sileä, siinä voi olla uritusta sisäänkäynneille johtaa betonimuurin tukema por- tai muottilaudoituksen kuvio. Sisäänkäyntejä on rasluiska. Käsijohteet ja kaiteet ovat yksinkertaisia korostettu valitsemalla sisäänkäyntisyvennyksiin putkirakenteita. Alkuperäiset ulko-oven valaisimet tai ovipieliin julkisivusta poikkeavia materiaaleja, ovat yksinkertaisia ja siroja seinään tai katoksen kuten tiililaattaa, klinkkeriä, pesubetonia, - luon alapintaan kiinnitettäviä opaalilasipalloja, lieriöitä nonkiveä tai jalorappausta. tai kuutioita.

As.oy Ilmarintornien sisäänkäyntiä suojaa betonilippa. Sisäänkäyntisyvennyksessä vierekkäin identtiset ulko- Seinäpinnoissa on vaalea liuskekivi. Syvennyksestä on ovet porrashuoneeseen ja kellariin, as.oy Hipposkulma. käynti asuntoportaan lisäksi liiketilaan.

Rakentamisaikakaudelle tyypillisen asuntoportaan sisäänkäynnin elementtejä: liuskekiviportaat johtavat sisänkäynnil- le, yläpuolinen parveke suojaa lakattua tammilasiovea, ovisyvennyksen seinät päällystetty keltaisilla tiililaatoilla. As.oy Sammonkatu 29-31

42 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Ohjeet Sisäänkäynnillä on tärkeä merkitys talon imagon listosta ei yleensä ole apua 1950-luvun talojen sisäänkäyntikin. Maanpinnan korkoihin ja pihan luojana ja käyntikorttina. Rakennuksen sisään- ulko-ovia uusittaessa. Suomessa on lukuisia puu- pinnoitteisiin tulee kiinnittää huomiota niin, -ett käyntiä yksityiskohtineen ja ympäristöineen -tu sepänliikkeitä ja pienempiä ovivalmistamoja, jot- eivät esimerkiksi alkuperäiset porraskivet ja -as- lee vaalia ja korjata alkuperäistä vastaavin ma- ka tekevät puu- tai teräsovia yksilöllisten suun- kelmat jää asfaltin alle. Korjaustoimet eivät saa teriaalein ja pintakäsittelyin. Ulko-ovien kunto nitelmien mukaan. Alumiiniovi ei kuulu sodan huonontaa sisäänkäynnin esteettömyyttä. Myös ja toimivuus tulee selvittää hankesuunnitelma- jälkeisen ajan arkkitehtuuriin. muut sisäänkäynnin säilyneet yksityiskohdat, ku- vaiheessa ovikohtaisesti. Alkuperäiset puiset, ten sisäänkäynnin yhteydessä oleva metallinen lakatut tai peittomaalatut ulko-ovet heloineen Sisäänkäyntikatoksen pellitys pidetään kunnos- teräsputkikaide tai 1950-luvun valaisimet tulee kunnostetaan. Vain korjauskelvottomat ulko- sa ja huolehditaan, ettei seinän ja pellityksen säilyttää ja kunnostaa. Kaiteet voidaan irrottaa ja ovet uusitaan. Uuden ulko-oven malli, puitejako, liittymäkohta aiheuta vesivaurioita julkisivuun. niiden kiinnitykset ja pintakäsittelyt voidaan kor- materiaali, pintakäsittely sekä karmin, puitteiden Pellityksiä korjattaessa on tärkeää säilyttää alku- jata alkuperäiseen käyttökuntoon. ja listoitusten dimensiot säilytetään alkuperäi- peräiset mitat ennallaan. Sisäänkäyntiin liittyvät sen mallin mukaisina. Uudistuotannon vakiomal- pihajärjestelyt kannattaa kunnostaa samalla kun Porrashuoneen sisäänkäynnin betonirakenteinen katos, as.oy Koskentie.

As.oy Kalevankartano 1:n ulko-ovet on uusittu alkuperäi- Graniittinen porraskivi ja ovikehys koristavat kiint. Pystypaneloitu sivusaranoitu autotallinovi on kunnostet- 1950-luvulle tyypillinen vedinpari: sisäpuolella pyöreä sen mallin mukaisina lakattuina puuovina. Messinkinen oy Ilvestie 21:n sisäänkäyntejä. Ovissa sisäpuolel- tu julkisivukorjauksen yhteydessä, as.oy Koskentie. tammivedin ja ulkopuolella pystysuuntainen kromattu potkupelti ja oven yläpuolella kuparikatteinen kuution- la vaakasuuntaiset ja ulkopuolella pystysuuntaiset putkivedin, jossa tamminen kädensija. As.oy Sammon- muotoinen numerovalaisin teräsputkivetimet. katu 21-23.

43 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Parvekkeet Ohjeet • Parvekekorjauksessa tulee säilyttää alkuperäi- • Parvekkeiden ja katosten kokoa ei voida kas- sen parvekkeen ulkonäkö, koko, materiaalit, vattaa parvekkeiden ja katosten uudistamisen väritys, mitat ja yksityiskohdat, kuten pellitys- yhteydessä, koska Kalevassa parvekkeet ja ka- ten profilointi ja käsijohteet. Vanhan parvek- tokset ovat ulokkeita. Erillinen maahan tuettu Kalevan asuinrakennuksissa on sekä huoneis- Tyypillinen parvekerakenne on teräsbetoninen keen korjaaminen on aina ensisijaista. pystyrakenne ei ole mahdollinen. tokohtaisia asuntoparvekkeita että yhteisiä ulokelaatta tai julkisivupinnasta osittain tai koko- • Jos parvekerakenne joudutaan rakennustekni- • Julkisivusta sisäänvedetyt parvekkeet saa la- tuuletusparvekkeita, jotka rakennettiin porras- naan sisäänvedetty parveke. Jälkimmäinen -tyyp sistä syistä uusimaan, tulee se tehdä alkupe- sittaa. Ulokeparvekkeeseen lasitus ei sovi. huoneen portaan välitasanteelle pihanpuolelle. pi yleistyi 1950-luvun lopulla. Parvekkeet ovat räisen parvekkeen mukaiseksi yksityiskohtia Tuuletusparvekkeiden kaiteet ovat yleensä teräs- päällekkäin, jolloin yläpuolisen parvekkeen laatta • Mikäli parveke halutaan kattaa, tulee parvek- myöten. Alkuperäisistä materiaaleista, yksi- pienakaiteita ja niihin liittyy tuuletustelineet. on alapuolisen katto. Ylimmän kerroksen parvekkeen katon olla itsenäinen lape eikä se saa tyiskohdista ja mitoituksesta voidaan poiketa keet olivat kattamattomat. Vesi poistuu yleensä liittyä rakennuksen vesikattoon. Katosten kat- Huoneistokohtaiset parvekkeet yleistyivät 1940- vain selvän rakenteellisen virheen korjaami- parvekelaatan ja kaiteen välisestä raosta. Kaiteet teiden tulee liittyä väritykseltään vesikattoon. luvulla. Vuosikymmentä myöhemmin jo miltei seksi tai turvallisuuden parantamiseksi. Jos ovat kevyitä pelti- tai pienakaiteita. Erityisesti Katosrakenteiden väri valitaan taustaseinän jokaisessa uudessa asunnossa oli parveke. Alussa parvekelaatta uusitaan, noudatetaan uudis- 1940- ja 50-luvun alun taloissa ulokeparvekkei- väriin sopeutuen. Esimerkiksi punatiilijulkisi- aravasäännökset rajoittivat parvekkeiden rakenta- den pienakaiteet saatettiin taivutella koristeelli- rakentamisen rakennusmääräyksiä ja kaiteet vulla punainen häipyy taustaansa paremmin mista pieniin asuntoihin. Kalevassa on joitain rans- sesti ja varustaa kirkkaan värisin markiisikankain. saatetaan joutua korottamaan tai uusimaan. kuin valkoinen. kalaisia parvekkeita. Parvekekaiteisiin saattaa liittyä kukkalaatikkoteline • Korjauksissa tulee varmistaa parvekeraken- tai muita yksityiskohtia. • Parvekkeen katteen räystään tulee olla teen kosteustekninen toimivuus sekä hallittu ilmeeltään kevyt. Katoksen ja parvekelaatan ja riittävä vedenpoisto. reunapellitykset eivät saa nousta yhtenäisinä yli 100 mm korkeiksi. Räystäiden ja rakenneliit- tymien tulee alistua mittasuhteiltaan vesikat- Koristeellinen pinnakaide ulkoparvekkeessa Oravanpol- toon ja julkisivun kokonaisuuteen. ku 9:ssä. As.oy Kalevan tornien ulokeparvekkeiden kaiteet ovat Kalevanlinnan osittain sisäänvedettyjen parvekkei- uritettua betonia. Parvekkeen vedenpoisto on hoidettu den kaiteissa on taivutetuista teräspienoista tehty teräsputkiulosheittäjälle. kukkalaatikkoteline.

44 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Porrashuoneet ja hissit

Sotien jälkeen rakennettujen kerrostalojen porras- Ohjeet huoneet ovat aiempia vuosikymmeniä pienempiä ja vaatimattomampia. Porrashuoneet on yleensä Porrashuoneiden pintarakenteet ja rakennusosat sijoitettu rakennuksen itä- tai pohjoissivulle ulko- • Porrashuoneet kunnostetaan korjaustapaoh- seinää vasten, koska vuoteen 1959 asti määräyk- jeiden säilyttäviä periaatteita noudattaen. set edellyttivät porrashuoneisiin luonnonvaloa. Porrashuoneeseen liittyy usein tuuletusparveke • Säilytettäviä elementtejä ovat kaiteet ja käsi- ikkunaovineen. Tavallisin porrashuonetyyppi on johteet, alkuperäiset lattia- ja seinäpinnat, -ik suora kaksivartinen porras, jossa ensimmäinen kunapenkit, lattialistat, asunto-ovet, luonnon- asuinkerros on puoli kerrosta sisäänkäyntitason valo, valaisimet, tuuletusparvekkeet, hissit ja yläpuolella. värityksen periaatteet.

Porrashuoneiden monet yksityiskohdat kuten • Putki- ja sähköremonteissa uudet putki- ja kaiteet, pienat ja mosaiikkilattiat ovat nykyraken- johtoreitit tulee sijoittaa ensisijaisesti olemas- tamiseen verrattuna toteutettu käsityönä, vaikka sa oleviin hormikanaviin. Monimuotoisia kote- 1950-luvulla alettiin kehittää teollisesti esivalmis- lointeja porrashuoneissa tulee välttää. As.oy Sammonkatu 21-23 As.oy Teiskontie 25 tettuja rakennusosia –ja materiaaleja. Portaisiin kehitettiin standardityyppejä, ja elementtipor- • Seinä-, katto- ja lattiapintoja ei tule levyttää taiden valmistaminen aloitettiin 1950-luvulla. • romantisoiva väritys tai maalauskoristelu ei Lattioiden ja askelmien materiaalina käytettiin kuulu jälleenrakennusajan taloihin yleisesti mosaiikkibetonia, 1950-luvun lopulla myös asbestivinyylilaatat yleistyivät. Hissit Esteettömyyden tarpeet asumisessa ovat -kas Hissejä koskevia määräyksiä ei 1950-luvulla ollut ja vaneet. Kalevan asunnoissa täydellisen es- kolme-neljäkerroksiset talot rakennettiin yleensä teettömyyden saavuttaminen on vaikeaa.- Jäl ilman hissiä. Korkeampiin taloihin hissit rakennet- kiasennushissien sijoittaminen 1950-luvun tiin, mutta esteettömään kulkuun ulko-ovelta -his asuinkerrostaloihin on haastavaa. Mahdolliselta sille ei kiinnitetty huomiota. Hissin alin taso sijoi- rakennuksen ulkopuoliselta hissitornilta on han- tettiin yleensä ensimmäiseen asuntokerrokseen. kala järjestää kulkua asuntojen porrastasanteel- Porrashuoneiden seinät olivat rapattuja ja maalat- le. Rungon sisäpuolella hissi voidaan sijoitta joko tuja. Vaaleita sävyjä suosittiin valoisuuden takia, porrashuoneeseen tai asuntoihin. Hissikuilun mutta tilantunnun lisäämiseksi yksi seinä saatet- sijoittaminen porrashuoneeseen saattaa - tuho tiin maalata tehostevärillä muita tummemmak- ta porrashuoneen alkuperäiset rakennusosat. si. Ovien rakennetta säätelivät palomääräykset. Hissikuilun lohkaiseminen tiukasti mitoitetuista Useimmiten asuntojen ulko-ovet olivat vanerilaa- asunnoista on usein hyvin vaikeaa. Hissien sijoit- kaovia, joko lakattuja, petsattuja tai jalopuuviilulla taminen edellyttää taitavaa suunnittelua. Valtio päällystettyjä. Kellarin ja ullakon ovet olivat pelli- myöntää taloyhtiöille avustusta hissien rakentamiseen. tettyjä puuovia. As.oy Teiskontie 25 As.oy Sammonkatu 17-19

45 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET Talotekniikka ja energiatehokkuus ilmanvaihtojärjestelmien automatiikkaa säätämäl- lä ja asentamalla asuntokohtaisia kulutusmittarei- ta voidaan vähentää energiankulutusta.

Ohjeet

Lämmitys Energiatehokkuusvaatimusten soveltaminen Energian kulutukseen vaikuttavat ikkunoiden ja rakenteiden lisäksi talotekniikka, lämmitys ja RKY-alueella Sodan jälkeen rakennettu Kaleva oli moderni ilmanvaihto. Useat energiansäästöön ja asumis- asuinalue, jonka rakennuksiin kuului keskusläm- Energiavaatimukset eivät koske suojeltuja raken- mukavuuteen liittyvät parannukset, kuten ko- mitys. Taloissa oli usein koksia, öljyä tai puuta nuksia. Suuri joukko rakennuksia on luokiteltu neellinen ilmanvaihto, jäähdytys ja lämpöpum- polttoaineenaan käyttävä kattila ja lämmönjako- erilaisissa inventoinneissa rakennustaiteellisesti put lisäävät sähkönkulutusta. Energiankulutusta tapana vesikiertoiset patterit. Kattilahuone sijaitsi tai historiallisesti ainutlaatuisiksi, vaikka ne eivät vähentävien toimenpiteiden yhteydessä on var- rakennuksen kellarissa. Nykyään Kalevan talot on ole asemakaavalla suojeltuja. Kalevan rakennetun mistettava, että ne myös todellisesti vähentävät liitetty kaukolämpöön, ja vanhat keskuslämmityk- kulttuuriympäristön, RKY-alueen, rakennuskanta energian tarvetta. sen savupiiput ovat jääneet tarpeettomiksi. kuuluu tähän ryhmään. Näissä kohteissa energian- säästötavoitteita sovelletaan huomioiden kohteen Yksittäisten parannustoimenpiteiden vaikutus Ilmanvaihto erityisyys. kokonaisuuteen tulee ottaa huomioon. Esimer- kiksi ikkunoiden uusiminen tiiviinä voi vaikuttaa Painovoimaista ilmanvaihtoa käytettiin yleisim- Korjausrakentamista koskevien energiamääräys- huoneiston sisäilmanlaatuun, sillä painovoi- pänä ilmanvaihtoratkaisuna 1960-luvulle asti. ten tavoitteena on kannustaa suunnitelmalliseen maisessa ilmanvaihdossa korvausilma otetaan Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilan kiinteistönpitoon. Energiakorjauksia voidaan har- usein ikkunarakenteesta. Korvausilmareittien ja tuulen aiheuttamiin paine-eroihin sisä- ja ulkoil- kita osana korjausrakentamista ja kiinteistön kun- puuttuessa asumismukavuus laskee ja kosteus- man välillä. Painovoimaisessa järjestelmässä huo- nossapitoa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vaurioiden riski kasvaa. Suunnitteluvaiheessa il- neistoista on omat poistoilmakanavat eli hormit mukaan rakennustai toimenpideluvanvaraisten manvaihdon riittävyydestä kannattaa keskustella rakennuksen vesikatolle. Korvausilma otetaan ik- korjaus- ja muutostöiden tai käyttötarkoituksen IV-suunnittelijan ja korjausrakentamisen asian- kunoiden ja kylmäkomeroiden raitisilmaventtiilei- muutoksen yhteydessä on parannettava raken- tuntijan kanssa. den kautta. Painovoimaisen järjestelmän rinnalla nuksen energiatehokkuutta vain, jos se on tekni- alettiin 1950–luvulla rakentaa myös koneellisella sesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutet- Lämpöpumppujen, aurinkopaneelien ja muiden poistoilmanvaihdolla toimivia yhteiskanavajärjes- tavissa tuhoamatta rakennuksen erityispiirteitä. teknisten laitteiden sijoittelussa tulee käyttää telmiä. Se yleistyi perusratkaisuksi 1960-luvulla. Rakennusvalvontaviranomainen tulkitsee energi- harkintaa ja niiden sijoittelun tulee olla suunni- asäästötavoitteet tapauskohtaisesti. telmallista ja kunkin rakennuksen ominaispiir- Energian kulutuksen kokonaistarkastelu teisiin harkiten sovitettua. Julkisivuun tulevien korjausrakentamisessa vaikeaa Energiaremontin kokonaissuunnittelu ja teknisten laitteiden toteuttaminen on luvanvaraista, ja laitteiden sijoittamisen mahdollisuudet Energian kulutuksen kokonaistarkastelu korjausra- vaikutusten tutkiminen harkitaan tapauskohtaisesti rakennuslupame- kentamisessa on erityisen haasteellista. Olemassa Erityisen tärkeää on vaikuttaa rakennuksen käyt- nettelyn yhteydessä. olevien rakennusmateriaalien, rakenteiden ja töön ja asumistapoihin. Suurin osa sähkö- ja ilmanvaihdon laskennalliset mittarit ovat epä- lämmitysenergiasta käytetään kodin seinien sisä- tarkkoja. Lisähaasteena on, miten vähentää ener- puolella. Kun huonelämpötilaa lasketaan yhdellä giankulutusta ja samalla säilyttää ympäristön - ar asteella, laskevat lämmityskustannukset noin 5 vokkaat ominaispiirteet. Korjaamisessa riskinä on prosenttia. Lämmin vesi vie noin kolmanneksen ylikorjaaminen ja korjauksista aiheutuvat ennalta- rakennuksen lämmitysenergiasta. Lämmitys- ja arvaamattomat rakennusfysikaaliset muutokset. Päälähde: Virta, Jari ja Pylsy Petri: Taloyhtiön energiakirja. Kiinteistöalan kustannus Oy)

46 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET 2.3 TIETOA TALOYHTIÖILLE

Luvanvaraisuus Tietoa puiden kaatamisen lupamenettelystä löytyy Rakennusten rakentaminen, oleelliset korjaukset rakennusvalvonnasta ja kaupungin internetsivuilta ja muutokset sekä kaupunkikuvaan tai -ympä- osoitteesta http://www.tampere.fi/asuminenja- ristöön vaikuttavat toimenpiteet vaativat luvan, rakentaminen/rakentaminen/rakennusvalvonta/ hankkeesta riippuen joko rakennustai toimen- laitjaohjeet/puidenistutusjakaato.html (tilanne pideluvan. Luvan myöntää rakennusvalvonta. kesäkuu 2015). Lupamenettelyllä varmistetaan, että hankkeissa noudatetaan lakeja ja määräyksiä, valvotaan kaa- Suunnittelijoiden pätevyys vojen toteutumista ja huolehditaan hankkeen Korjaus- ja rakennushankkeiden läpivieminen vaa- sopeutumisesta ympäristöön sekä huomioidaan tii erityisosaamista. Rakennusvalvonta määrittelee naapurinäkökulma. Rakentamista säädellään suunnittelijapätevyysvaatimuksen tapauskohtai- monin tavoin, ja ohjaus on sitä tarkempaa, mitä sesti. Pääsääntöisesti RKY-alueen korjaushankkei- keskeisemmällä paikalla tai arvokkaammassa ym- den pääsuunnittelijalla tulee olla arkkitehdin kou- päristössä toimitaan. Lupa-asiakirjojen laatiminen lutus. Arkkitehti tulee ottaa rakennushankkeeseen ja luvan hakeminen edellyttää pääsuunnittelijalta jo alussa hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin ra- ammattitaitoa. kennustyön tavoitteet ja periaatteet määritetään. Kaikilla suunnittelijoilla tulee olla kokemusta perin- Luvanvaraista on mm. teisistä rakentamistavoista ja modernin rakennus- • julkisivumateriaalin ja –värin muuttaminen kannan korjaustyöstä. Maankäyttö- ja rakennus- • autoja jätesuojan rakentaminen lain mukaan ”rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja • parvekkeiden lasittaminen rakennetaan rakentamista koskevien säännösten • teknisten laitteiden, kuten ilmalämpö- ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. pumppujen ulkoyksiköiden sijoittaminen Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon katujulkisivuun ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö” (MRL 119 • Suurempien pyöräkatosten rakentaminen. §). Myös pihojen suunnittelussa tulee käyttää am- Lupa tarvitaan, jos pyöräkatos on yli 10 m² tai mattitaitoista 1950-luvun rakennustavat tuntevaa hankkeeseen liittyy muita rakennustoimenpi- suunnittelijaa. Pihasuunnittelija on esimerkiksi teitä. Pienten (alle 10 m²) pyöräkatosten to- kulttuurihistoriallisten ympäristöjen suunnitte- teuttamiseen ei tarvita lupaa luun perehtynyt arkkitehti tai maisema-arkkitehti. • tontin aitaaminen

47 2.4 LISÄTIETOJA

yhteystiedot korjausrakentamiseen ja energiatehokkuuteen liittyviä linkkejä Rakennusvalvonta www.rakennusperinto.fi (Museoviraston ja ympäristöministeriön ylläpitämä verkkopalvelu) http:// [email protected] www.rakennusperinto.fi-> hoito ja korjaaminen -> artikkelit-> keskus 03 565 611 www.rky.fi (Museoviraston laatima inventointi valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä) Frenckellinaukio 2 B www.korjaustieto.fi Ympäristöministeriön ylläpitämä korjausrakentamisen verkkopalvelu)http://www. korjaustieto.fi/taloyhtiöt.htlm toimisto ma - pe 9.00 - 15.00, arkisto ma - ke 9.00 - 15.00 www.ara.fi (Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus: korjaus- ja energia-avustukset) Kaupunkikuva-arkkitehti www.ely-keskus.fi (Elinkeinoliikenne-ja ympäristökeskus: avustukset kulttuurihistoriallisten kohteiden Jalo Virkki, [email protected], 040 044 9135 kunnostukseen) Pirkanmaan maakuntamuseo www.motiva.fi (energianeuvonnan aineistoja) [email protected] www.teeparannus.fi (Tekesin, ympäristöministeriön ja Sitran sekä kiinteistö- ja rakennusalan vies- 03 56566966 tintäohjelma, joka edistää käyttäjälähtöistä, suunnitelmallista ja kustannus- sekä energiatehokasta korjausrakentamista) Alaverstaanraitti 5 neuvontainfo ma-pe 9.00-15.30 kirjallisuus ja tietolähteet Juhani Hildén, Kaleva-kirja, Tampere-seura 2003. Petri Neuvonen, Kerrostalon julkisivukorjaus. Julkisivun ominaispiirteet ja korjaustavan valinta. Suomen ympäristö 37-2009. Ympäristöministeriö. Luettavissa myös https://helda.helsinki.fi/bitstream/hand- le/10138/38032/SY37_2009_Kerrostalon_julkisivukorjaus.pdf?sequence=1 Petri Neuvonen (toim.), Kerrostalot 1880-2000, Rakennustieto Oy, Helsinki 2006. Riitta Nikula, Sankaruus ja arki – Suomen 1950-luvun miljöö = Heroism and the everyday - Building Finland in the 1950s. Suomen Rakennustaiteen Museo. Helsinki 1994. Erkki Mäkiö Kerrostalot 1940–1960.Rakennustietosäätiö. Helsinki 1989. Persson, A ja P. Svenska bostadsgårdar 1930–59 – miljökvaliteter för framtiden. Byggforskningsrådet. Arlöv 1995. Yrjö Suonto 1995. Varjele modernia! Modernin arkkitehtuurin ominaispiirteiden säilyttämisen puolesta rakennuksia korjattaessa. Helsinki: Rakennustaiteen seura.