KALEVAN RKY-ALUE 16.6.2015 Selvitys Rakennetusta Kulttuuriympäristöstä Ja Rakentamistapaohje Tampereen Kaupunki Julkaisun ID: 1 386 828
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
KALEVAN RKY-ALUE 16.6.2015 Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Tampereen kaupunki Julkaisun ID: 1 386 828 Kartta oikealla: Kalevan RKY-alueen rajaus esitetty yh- tenäisellä viivalla ja tämän selvityksen tarkastelualue katkoviivalla. Kannen kuva: Kalevanpuistotie, 1959 V.O. Kanninen, Tampere-seuran kuva-arkisto. 2 ESIPUHE Tampereen Kalevan kaupunginosan vanhin, Kalevan RKY-alueen korjausrakentamista ohjaavan ominaispiirteitä. Toinen osa on korjaustoimenpi- tuksilla (Rakennusvalvonnan arkisto), kirjallisuus- 1940-60-lukujen aikana rakennettu osa, on varhai- rakentamistapaohjeen laadinnasta on tehty val- teitä koskeva rakentamistapaohjeistus, jossa ra- lähteillä, paikalla tehdyillä havainnoinneilla ja simpia modernistisen kaupunkisuunnittelun peri- tuustoaloite 22.10.2012. kennusten ja niihin liittyvien ulkotilojen korjauksia valokuvaamalla. Kaavoitushistorian ja puistojen aatteiden eli avoimen korttelirakenteen mukaan ohjeistetaan teemoittain. rakentumisen historian selvittämisen aineistona rakennettuja asuinalueita Suomessa. Erityisen poik- Tekijät on ollut sekä Tampereen kaupungin kaavoituksen keuksellisen siitä tekee alueen laajuus ja rakennus- Työn tavoitteena on ollut tuottaa yhtenäinen oh- asemakaava-arkisto ja yleisten alueiden puisto- Kalevan RKY –aluetta koskevan selvityksen raken- tavan yhtenäisyys, joka on seurausta lyhyestä kaa- jausvälineistö, jolla Kalevan RKY -alueen korjaus- ja suunnitelmien arkistomateriaali. Lisäksi alueen netusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamista- voitus- ja rakentumisvaiheesta. Alueen keskeisenä rakentamistoimia ohjataan alue- ja korttelikoko- kehittymisen varhaisimpia vaiheita on selvitetty paohjeen ovat laatineet Tampereen kaupungin maamerkkinä on yksi modernin kirkkoarkkitehtuu- naisuuksien arvoja säilyttävästi. kaupunginarkiston historiallisten kartta- ja kaava- rakennusvalvonnan ja maankäytön suunnittelun rin merkkirakennuksista, Kalevan kirkko. dokumenttien avulla. yhteisestä toimeksiannosta työyhteenliittymä Kalevan RKY alue – selvitys ja rakennustapaohje Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy ja MY Ark- toimii useammalla tasolla. Selvitysosa syventää Mikä on RKY? kitehdit Oy. vuoden 2009 RKY –inventointia ja tuo alueen Tiedottaminen ja viranomaiskäsittely Kaleva on luokiteltu valtakunnallisesti merkittä- asukkaille ja toimijoille tietoa Kalevan RKY -alueen Työstä ja yleisötilaisuuksista on tiedotettu lehti- väksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, RKY-alu- Työstä ovat vastanneet MY Arkkitehdeilla arkki- kaupunkisuunnitteluhistoriasta, merkittävyydes- kuulutuksin Aamulehdessä ja kirjeitse selvitysalu- eeksi. Museovirasto on inventoinut valtakunnal- tehti Kimmo Ylä-Anttila yhdessä arkkitehtien Antti tä ja arvoista. Kaupunkikuvaohjeet määrittelevät een taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajille ja lisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Moisalan ja Anna Hakulan kanssa sekä Arkkiteh- maankäytön suunnittelutavoitteet alueella, raken- isännöitsijöille. Selvitystyölle laadittiin aloitusvai- vuonna 2009 ja Valtioneuvosto on vahvistanut titoimisto Hanna Lyytisellä arkkitehti Hanna Lyyti- tamistapaohjeet antavat konkreettisempia kor- heessa asemakaavoituksen internetsivujen yhtey- luettelon. RKY- ympäristöjen säilyminen tulee ot- nen yhdessä arkkitehtien Terhi Lehtimäen, Kaisu jausohjeita taloyhtiöille ja asukkaille, korjaus- ja teen oma sivusto, joilla työn aineistoa on esitelty taa huomioon alueiden käytön suunnittelussa. Fräntin ja Hanna Sivulan kanssa. muutostöiden suunnittelijoille ja toteuttajille sekä ja tiedotettu sen vaiheista. Sivuilla on ollut sähköi- Inventointi toimii lähtökohtana valtakunnallisesti rakennusvalvontaviranomaisille. Kokonaisuutena nen palautelaatikko kommentointia varten. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet rakennus- merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen työ toimii pohjana alueella mahdollisesti myö- tarkastaja Eija Muttonen-Mattila ja kaupunkiku- asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa. hemmin tapahtuville asemakaavamuutoksille, joi- Selvitystyön tavoitteita ja alustavaa luonnosta va-arkkitehti Jalo Virkki rakennusvalvonnasta, va. den tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. esiteltiin yleisötilaisuudessa 14.1.2015 Kalevassa asemakaavapäällikkö Elina Karppinen sekä projek- Nykytilanne Sampolan auditoriossa, ja valmis työ esiteltiin sa- ti-arkkitehdit Markku Kaila ja Vesa Kinttula asema- massa paikassa 10.6.2015. Lisäksi työtä on esitelty Lähteet Suuri osa RKY-alueen rakennuksista ja pihoista on kaavoituksesta, johtava erikoissuunnittelija Ranja Kaleva-seuran vuosikokouksessa 25.5.2015. peruskorjattu viimeisten parin vuosikymmenen Hautamäki suunnittelupalvelujen vihersuunnitte- Työhön sisältyvä selvitysosuus on tehty tiiviste- aikana. Julkisivu- ja talotekniikkakorjauksia on lusta sekä rakennustutkija Hannele Kuitunen Pir- tysti yleispiirteisellä tasolla. Selvityssä ei ole teh- Selvitys- ja rakentamistapaohjetyön tavoitteita parhaillaan suunnitteilla ja käynnissä. Yhtenäistä kanmaan maakuntamuseosta. ty perusteellista aluetta koskevaa inventointia ja ja alustavaa luonnosta esiteltiin yhdyskuntalau- ohjeistusta siitä, miten alueen alkuperäinen omi- perustutkimusta. takunnalle 13.1.2015. Yhdyskuntalautakunta kä- naisluonne ja arvot voitaisiin korjauksissa säilyt- Sisältö ja käyttö sitteli 23.6.2015 ajankohtaisena asiana raportin tää, ei ole ollut käytettävissä. Muutosten myötä Työssä on aineistona käytetty Pirkanmaan maa- ”Kalevan RKY –alue – selvitys rakennetusta kult- Raportti koostuu kahdesta osasta: ensimmäinen talojen erityispiirteitä onkin kadonnut ja uhkaku- kuntamuseon Kalevan rakennuksista 2013 tehtyä tuuriympäristöstä ja rakentamistapaohjeet”. selvitysosa kuvaa alueen suunnittelu- ja rakentu- vana on alueelle tyypillisten piirteiden asteittai- inventointimateriaalia. Aineistoa on täydennetty mishistoriaa sekä rakennetun kulttuuriympäristön nen katoaminen. valikoitujen esimerkkikohteiden rakennuspiirus- 3 4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 OSA 1 KALEVA RAKENTUU 6 1.1 KAUPUNGINOSAN SYNTY 6 1.2 RAKENTUMISVUODET 1940-1960 9 1.3 KALEVAN KAUPUNKIRAKENTEEN ELEMENTIT 12 1.4 ARKKITEHTUURI JA ASUMINEN 16 OSA 2 RAKENTAMISTAPAOHJEET 22 2.1 KAUPUNKIKUVAOHJEET 23 Kaupunkikuva ja -rakenne 24 Kadut 25 Puistot ja pihat 26 Rakennukset ja rakentamistavat 27 Täydennysrakentaminen 28 2.2 RAKENNUS- JA PIHAOHJEET 29 Säilyttävän korjauksen periaatteet 30 Kasvillisuus ja istutusperiaatteet 31 Aitaaminen ja rajaaminen 32 Ulkoalueiden pintarakenteet 33 Piharakennukset ja jätehuolto 34 Pihojen kalusteet, varusteet ja valaistus 35 Julkisivumateriaalit 36 Julkisivuvärit 38 Vesikatto ja ullakko 39 Ikkunat 40 Sisäänkäynnit ja ulko-ovet 42 Parvekkeet 44 Porrashuoneet ja hissit 45 Talotekniikka ja energiatehokkuus 46 2.3 TIETOA TALOYHTIÖILLE 47 Sivu 4: Selvitysalueen kartta, johon nimetty kadut, puis- 2.4 LISÄTIETOJA 48 tot, julkiset rakennukset ja asunto-osakeyhtiöt. 5 OSA 1 KALEVA RAKENTUU 1.1 KAUPUNGINOSAN SYNTY Tammelan vainiot -maisema ennen kaupungin Klassistiset kaupunkisuunnitelmat laajenemista Kaupunki oli kasvanut voimakkaasti 1900-luvun Nykyisen Kalevan kaupunginosan alueet olivat vaihteessa: vuodesta 1870 väkiluku (6869 asu- 1900-luvun alussa enimmäkseen maaseutumais- kasta) lähes kymmenkertaistui 1910-luvulle tul- ta aluetta. Viljelysmaita kutsuttiin Tammelan taessa (45 078 asukasta). Vuonna 1896 laadittu vainioksi. Peltomaisemaa rajasi etelässä Kalevan laajennusasemakaava (Lambert Pettersson 1896) soraharju, pohjoisessa Tammerkoskeen laskenut ulottui rautatien itäpuolelle Salhojankadulle. Ronganoja, jonka latvat ovat edelleen nähtävissä Kaavalla muodostettiin uudet Tammelan ja Tullin Litukan puistossa Litukanojana. Peltomaisemaa kaupunginosat. Teollistuneen kaupungin kasvua jakoi Liisankallio. Alueella oli muutamia yksittäisiä odotettiin myös tuleville vuosikymmenille ja vuon- torppia, mutta muuten kaupungin asutus päättyi na 1921 laadittiin asemakaava, jossa Tammelan selväpiirteisesti Tammelan ruutukaava-alueeseen aluetta laajennettiin Kalevan puistotielle ja pohjoi- Salhojankadun kohdalla. seen Petsamon pientaloalueelle. 1900-luvun vaihteessa alueelle sijoittui uusia Vuonna 1922 järjestettiin laaja asemakaavakilpai- kaupungin kasvusta ja modernisaatiosta kertovia lu kaupunkialueen laajentamiseksi edelleen itään erikoistuneita toimintoja, kuten tiilitehtaita (1890- Tammelan vainioille. Kilpailu koski uusia itäisiä luvulta alkaen), Hippoksen ravirata (1910) ja ve- kaupunginosia XIX ja XX. Jaetun toisen palkin- näläisten sotajoukkojen kasarmialue (1914), joka non voittivat Carolus Lindberg ja Birger Brunila. myöhemmin toimi vankileirinä ja tilapäisasuntoi- Kilpailuehdotuksen pohjalta tilattiin Brunilalta na. Alueen pohjoisreunalle perustettiin Litukan yleisasemakaava, joka valmistui vuonna 1924. kasvitarhamaat opetuskäyttöön ja Litukan siirtola- Suunnitelma edusti 1920-luvun klassistista kau- puutarha 1920-luvulla. Liisankalliolla oli ennen II punkisuunnittelua, jonka ihanteena oli luoda umpi- maailmansotaa rakennettu hyppyrimäki. Etelässä kortteleiden, aksiaalisommitelmien ja symmetrian Kalevaa reunusti Kalevankankaan hautausmaa (vi- avulla säännönmukaista ja yhtenäistä kaupunkiku- hitty käyttöön 1880) ja Yleisen sairaalan alue (1910). vaa. Kaava koostui katuakseleista, aukioista ja niitä Alueen pääkulkuväylät olivat itään suuntaavat rajaavista umpikortteleista. Suunnitelmassa näkyy Kosken maantie ja Kalevankankaalla Messukylän orastava ajatus kahdesta idän suuntaan haarau- maantie sekä näiden välissä, Puolimatkankadun tuvasta katuakselista, nykyisestä Teiskontiestä ja (Itsenäisyydenkatu) päästä, tie Liisankallion vierit- Sammonkadusta.