DOCSLIB.ORG

Valtatien 9 Parantaminen Yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Valtatien 9 Parantaminen Yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys RAPORTTEJA 107 | 2016 Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys KIMMO HEIKKILÄ | JOUNI LEHTOMAA | RIIKKA SALLI RAPORTTEJA 107 | 2016 VALTATIEN 9 PARANTAMINEN YHTEYSVÄLILLÄ TAMPERE–ORIVESI KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Mikko Peltonen Kansikuvat: Kimmo Heikkilä Kartat: Kimmo Heikkilä, Eero Salminen, MML Painotalo: Kopio Niini Oy ISBN 978-952-314-536-8 (painettu) ISBN 978-952-314-537-5 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-537-5 www.doria.fi/ely-keskus Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys Kimmo Heikkilä Jouni Lehtomaa Riikka Salli Tiivistelmä Nykyisessä liikennepolitiikassa liikennejärjestelyiden kehittäminen perustuu pää- Liikenne-ennuste pohjautuu Tampereen kaupunkiseudulle laadittuun TALLI-lii- Tarastenjärven välinen osuus Tampereen puoleisessa päässä on liikenteellisel- osin käyttäjätarpeisiin ja toimenpiteiden vaiheittaiseen toteuttamiseen tarpeiden kennemalliin, jota on täydennetty uusilla maankäyttötiedoilla. Ennusteen mu- tä profiililtaan selvästi erilainen kuin Tarastenjärven ja Oriveden välinen osuus. mukaisesti. Kehittämistarpeita arvioitaessa tarkastelujaksoina ovat näköpiirissä kaan liikenne kasvaa Tampereen puoleisessa päässä noin 27 % vuoteen 2025 Näillä kahdella osuudella on tarkasteltu skenaarioita, joissa valtatielle ei tehdä oleva tulevaisuus vuoteen 2025 mennessä ja kauempana tulevaisuudessa vuo- mennessä ja kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Idän puoleisessa pääs- mitään kehittämistoimenpiteitä vuoteen 2025 mennessä. Tarkastelut osoittavat, den 2025 jälkeinen aika vuoteen 2040 saakka. sä Orivedellä liikenteen kasvu on maltillisempaa; vuoteen 2025 mennessä noin että erityisesti Alasjärven ja Tarastenjärven välisellä osuudella valtatien 9 liiken- 4–14 % ja vuoteen 2014 mennessä noin 40–60 %. Erityisen voimakasta on ras- teellinen tilanne muuttuu jo ennen vuotta 2025 liikenteellisesti kestämättömäksi. Kehittämistoimenpiteet jaetaan perinteisiin infran kehittämistoimenpiteisiin se- kaan liikenteen kasvu, joka kasvaa vuoteen 2025 mennessä 1 500 ajoneuvoon Liikenteen lisääntyminen heikentää sujuvuutta etenkin ruuhka-aikoina, ja siten kä liikkumisen ohjauksen että joukkoliikenteen kehittämistoimiin. Näistä etenkin vuorokaudessa. matka-ajat pitenevät merkittävästi kaikilla käyttäjäryhmillä kuljetukset mukaan infratoimenpiteitä arvioidaan kustannustehokkaan vaikuttavuuden perusteella. lukien. Liikkumisen ohjauksen ja joukkoliikenteen kehittämisessä ovat tärkeinä seikkoi- Jakson kehittämistoimenpiteiden valintaan vaikuttavat strategisina tavoitteina lii- na eri osapuolten yhteinen näkemys ja sitoutuminen yhteistoimintaan. kenneturvallisuuden parantaminen, liikenteen ympäristöhaittojen pienentäminen Vaikutusten arviointi ja etenkin kustannustehokas vaikuttavuus ovat tärkeitä pe- sekä kestävien liikkumismuotojen osuuksien kasvattaminen. Keinovalikoimaan rusteita toimenpiteiden valinnalle. Arviointimittareina ovat liikenneturvallisuus, Valtatie 9 välillä Tampereen Alasjärvi–Orivesi on keskeinen yhteys monelle eri kuuluvat myös erityisesti digitalisaation avulla tapahtuvat liikkumisen ohjauksen matka-aika sekä henkilöautoliikenteelle että kuljetuksille, sujuvuus sekä päästö- käyttäjäryhmälle. Se kuuluu Euroopan-laajuiseen TEN-T-verkon kattavaan verk- keinot. Alueellisella ja seudullisella tasolla tavoiteasetantaan vaikuttavat Tam- määrät. Suuret liikennemäärät ja voimakas liikenteen kasvu perustelevat mitta- koon Eurooppatienä E63. Maakuntatasolla se yhdistää Keski- ja Itä-Suomen pereen, Kangasalan ja Oriveden alueita koskevat maankäyttösuunnitelmat ja reiden mukaisesti valtatien 9 Alasjärvi–Tarastenjärvi-osuuden nelikaistaistamista Lounais-Suomeen ja Pirkanmaahan. Tiejaksolla on tärkeä merkitys Lounais- seudun yhteiset rakennesuunnitelmat. Näiden tavoitteissa on esitetty yhdyskun- nopealla aikataululla, sillä muilla kevyemmillä toimenpiteillä ei saavuteta riittävää Suomen satamien kuljetuksissa sekä mm. raakapuu- ja maa-aineskuljetuksissa. tarakenteiden eheyttämistä ja tiivistämistä sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyö- ratkaisua kasvaviin välityskykyongelmiin. räilyn kulkumuoto-osuuden kasvua. Tärkeimpiä seikkoja ovat liikkumisen turvalli- Kuljetusten kannalta tarpeina ovat ohitusmahdollisuuksien, liikenneturvallisuu- suus, matkaketjujen sujuvuus, palveluiden ja työpaikka-alueiden saavutettavuus Valtatien 9 jaksolle Tarastenjärveltä Orivedelle on toimenpiteiden vaikuttavuu- den ja välityskyvyn parantaminen. Henkilöliikenteessä käyttäjät jakautuvat pit- sekä kuljetusten toimintavarmuus. den arviointia tehty paitsi yksittäisille toimenpiteille myös eri perustein kootuille kämatkaiseen, seudulliseen ja paikalliseen liikenteeseen. Työmatkaliikenteen toimenpidekokonaisuuksille. Analyysien perusteella on koottu toimenpidekoko- osuus korostuu, minkä lisäksi suuri käyttäjäryhmä muodostuu ostos- ja asiointi- Valtatien 9 tavoitetilaksi Tampereen ja Oriveden välillä on määritelty maakuntata- naisuus, jossa pääpaino on erityisesti jakson Oriveden puoleisessa päässä liit- matkoista. Suurin osa yhteysvälin matkoista tehdään henkilöautolla, mutta myös solla kaksiajoratainen nelikaistainen maantie. Työn lähtökohtana on aiemmin laa- tymien ja muiden liikenteellisten solmupisteiden parantamisessa. Liikkumisen junalla ja linja-autolla on suuri merkitys kulkumuotoina osana jakson liikennejär- dittu yhteysvälin yleissuunnitelma, joka käsittää valtatien nelikaistaistamisen sekä ohjauksen toimenpiteille laskennallinen vaikutusten arviointi ei ole mahdollista jestelmää. Tarkastelualueen maankäyttö ja sen kehittäminen painottuvat tarkas- tarvittavat uudet ja parannettavat eritasoliittymät. Yleissuunnitelmaan liittyi myös mm. niiden prosessimaisen luonteen takia. Näiden toimenpiteiden valinta perus- telujakson jakson päihin Tampereella ja Orivedellä. Tampereen Tarastenjärven ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA). Yhteysvälille on yleissuunnitelman tuu pääasiassa strategisen tason tavoitteisiin. teollisuus- ja työpaikka-alueen laajentuminen kasvattaa merkittävästi raskaiden jälkeen laadittu tiesuunnitelmat väleille Suinula–Käpykangas ja Yliskylä–Oritupa. kuljetusten määrää alueella. Henkilöliikennettä puolestaan lisäävät uudet asuin- Valitut 1. vaiheen infratoimenpiteet on jaoteltu siten, että osa esitetään toteu- alueet, joista merkittävimpiin kuuluvat Ojala-Lamminrahka sekä Ruotula-Niihama. Tavoitetilaa kohti etenemiseksi määriteltiin tässä työssä vaiheittaisesti etenevä tettavaksi ensin vuosina 2016–2020 ja loput vuosien 2021–2025 aikana. Muut kehittämispolku, joka perustuu eri käyttäjäryhmien palvelutasotavoitteisiin liiken- esitetyt infratoimenpiteiden ehdotukset esitetään toteutettavaan vuoden 2025 Jo nykytilanteessa valtatie 9 on kaksikaistaisena tienä kapasiteettinsä äärira- neturvallisuuden, matkojen, kuljetusten, maankäytön ja ympäristön osalta. Val- jälkeen ja niiden tarve tulee arvioida uudestaan vuoteen 2025 mennessä. Liik- joilla erityisesti Tampereen puoleisessa päässä Alasjärven ja Tarastenjärven tatielle 9 Tampereen ja Oriveden välin kehittämiseen esitetään perinteisiä kapa- kumisen ohjauksen keinot sen sijaan eivät yleensä ole samalla tavalla kerta- välillä, jossa liikennemäärä on keskimäärin noin 21 200 ajoneuvoa vuorokau- siteettia kasvattavia infratoimenpiteitä sekä liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä, luonteisia kuin infraan kohdistuvat, joten niitä tulee pyrkiä käynnistämään mah- dessa. Osuuden välityskykyongelmista toistuvat säännöllisesti aamun työmat- joilla pyritään liikkujien kulkumuotomuutoksiin ja sitä kautta liikenneverkon te- dollisimman pian ja pitämään niihin liittyviä eri osapuolten yhteisiä prosesseja kaliikenteen kuormituksena Tampereen suuntaan. Tätä jaksoa leimaa työmatka- hokkaampaan käyttöön ja liikennekuormituksen pienentämiseen. Käyttäjäryh- yllä jatkossa tarpeen mukaan. Selvityksessä on käsitelty myös joukkoliikenteen liikenteen korkea määrä, kun taas Tarastenjärven ja Oriveden jaksolla painottuu mäanalyysit osoittavat, että Tampere–Orivesi-välillä kulkevien käyttäjien liikku- kehittämiseen liittyviä tarpeita ja keinovalikoimaa. Nämä tiedot ovat palvelleet pitkämatkaisen liikenteen osuus. Jaksoista ensimmäinen onkin luokiteltavissa miseen vaikuttamalla voidaan vain marginaalisesti parantaa tilannetta erityisesti suunnitteluprosessin aikana tapahtunutta Tampereen seudun joukkoliikenteen seudullisen liikenteen jaksoksi, jälkimmäinen puolestaan maaseutujaksoksi. ongelmallisimmalla jaksolla Alasjärven ja Aitovuoren välillä. Tämä johtuu siitä, kehittämisvaihetta, jossa Orivesi on liitetty Tampereen seudun joukkoliikenteen että em. kohdan liikenne koostuu valtaosin muusta kuin Orivedeltä lähtevistä piiriin. Suurimmalla osalla tarkastelujaksoa Tarastenjärven ja Oriveden välillä nykyinen tai sinne suuntautuvista matkoista, minkä lisäksi muilla kulkutavoilla on hyvin vuorokausiliikenteen määrä vaihtelee 10 600 – 12 100 ajoneuvon välillä. Ras- haastavaa tarjota toimivia matkaketjuja, jotka aidosti kilpailisivat palvelutasossa Valtatien kehittämiselle asetetut palvelutasotavoitteet täyttyvät esitetyllä toi- kaan liikenteen määrä on noin 1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja myös tämä henkilöauton kanssa. menpidekokonaisuuksilla lähes kokonaan. Erityisesti sujuvuutta ja matka-aikaa raskaan liikenteen määrä heikentää omalta osaltaan liikenteen sujuvuutta. Kes- koskevat tavoitteet saavutetaan lähes täysin, mikä johtuu suurimmaksi osak- kimäärin jaksolla tapahtuu yhdeksän henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Kohdekortti Ylöjärvi
    356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 357 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Mutalan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Pietilän talli Pietilä 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Vesan ja Pietilän pihapiiri Seurantalo Koulu Simolan pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 358 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 359 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Lempiäniemen kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Runsaan ratsutila Ikaalinen - 1400-luvun asuinpaikka Runsaan kylätontti nykyisen Juupajoki Ylöjärvi pihapiirin itäpuolella - talo isojaon jälkeisellä paikalla Hämeenkyrö Orivesi - kantatila jolla ratsutilan historia 1600-luvulta Tampere - päärakennus runko 1800-luvun alusta, muutostyöt Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala
    [Show full text]
  • Vesimuodostuman Tiedot
    2. kausi - Ekologinen Tunnus Nimi Kunta tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001 Rautavesi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.002_a01 Riippilänjärvi Sastamala Välttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.132.1.001_001 Kulovesi Nokia, Sastamala Hyvä Laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.132.1.009_a01 Teernijärvi Nokia Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.134.1.010_a01 Pääjärvi Sastamala Erinomainen Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.137.1.002_001 Ekojärvi Sastamala Huono Vedenlaatuluokitus Tilaluokka huonontunut yhden luokan johtuen luokkarajan muuttumisesta 35.138.1.003_001 Ylistenjärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.151.1.003_001 Aurajärvi Sastamala Erinomainen Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.153.1.001_001 Kiikoisjärvi Sastamala Tyydyttävä Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.154.1.001_001 Kuorsumaanjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.001_001 Mouhijärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.016_001 Kourajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.156.1.015_a01 Sävijärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.001_a01 Kirjasjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.002_001 Märkäjärvi Sastamala Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut
    Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita
    [Show full text]
  • Employment Bulletin July 2021
    PIRKANMAA Employment Bulletin August 2021 PIRKANMAA August 2021 Unemployed jobseeker´s percentage of the workforce Unemployed jobseekers' percentage of the workforce by municipality Virrat 7,7 Kihniö 8,1 Parkano 8,5 Mänttä­Vilppula 8,7 Ruovesi 7,1 Ikaalinen Ylöjärvi 10,7 6,4 Juupajoki 6,1 Orivesi Hämeenkyrö Tampere 8,9 8,2 12,3 Kuhmoinen 11,1 Sastamala Nokia Kangasala 6,5 8,6 Pirkkala 8,0 6,8 Lempäälä Pälkäne Vesilahti 6,6 7,6 5,9 Valkeakoski 9,3 Akaa Punkalaidun 8,7 6,4 Urjala 9,8 5,0 ­ 9,9 (20) 10,0 ­ 14,9 (3) PIRKANMAA August 2021 Unemployed jobseekers UNEMPLOYED JOBSEEKERS MONTHLY AND TREND Pirkanmaa Persons 42 000 40 000 38 000 36 000 34 000 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pirkanmaa, Number of jobseekers on calculation date Trend UNEMPLOYED JOBSEEKERS, MONTH BY MONTH COMPARISON Pirkanmaa Persons 42 000 40 000 38 000 36 000 34 000 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec 2014 2017 2020 2015 2018 2021 2016 2019 PIRKANMAA August 2021 Unemployed jobseekers by sub­regional unit UNEMPLOYED JOBSEEKERS by Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY) Uusimaa Southwest Finland Satakunta Häme Pirkanmaa Southeast Finland South Savo North Savo North Karelia Central Finland South Ostrobothnia Ostrobothnia North Ostrobothnia Kainuu Lapland Åland 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 2020 August 2021 August Unemployed jobseekers and jobs vacant in Employment
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • Liikunnan Ansiomerkit 2015
    LIIKUNNAN ANSIOMERKIT 2015 SUKUNIMI ETUNIMI SYNTYMÄ- TITTELI KOTIPAIKKA MERKIN ANOJA VUOSI KULTAINEN ANSIORISTI 1 Aalto Harri Ilmari 1966 seurapalvelujohtaja Nakkila Nakkilan Vire ry 2 Hahl Pekka Tapio 1955 autoilija Varkaus TUL:n Savon Piiri ry 3 Hintikka Pauli Ilmari 1938 ylikonstaapeli Jyväskylä Toivakan Rivakka ry 4 Juureva Ari-Pekka 1964 yrittäjä Kangasala Vehmaisten Urheilijat ry 5 Krook Kjell Karl 1952 verksamhetsledare Porvoo Suomen Valmentajat ry Ilari Veikko 6 Köykkä 1965 kapteeni Kankaanpää Tykistöprikaati Johannes 7 Neva Hannu Simo Jukka 1937 henkilöstöjohtaja Pori Suomen Jääpalloliitto 8 Nygård Sven Anders 1931 ulosottomies Kokkola Suomen Ampumaurheiluliitto ry 9 Pähti Osmo Olavi 1939 leipurimestari Rovaniemi Rovaniemen Reipas ry 10 Ruotsalainen Reino Antero 1948 yli-insinööri Kerava Suomen Latu ry 11 Ruutu Pirjo Katriina 1954 pääsihteeri Espoo Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry 12 Salmela Jukka Toivo 1946 insinööri Paimio Paimion kaupunki nenä- ja korvatautien 13 Suves Risto 1947 Kauniainen Suomen Jääpalloliitto ry erikoislääkäri 14 Sääkslahti Arja Kaarina 1966 liikuntatieteiden tohtori Jyväskylä Liikkuva koulu -ohjelma ANSIORISTI 1 Aaltonen Timo 1954 fysioterapeutti Pori Narukerä ry 2 Aarne Mikko Juhani 1947 herra Nokia Nokian Pyry ry 3 Aarrekivi Risto Simo Sakari 1954 toiminnanjohtaja Espoo Suomen Ampumaurheiluliitto ry 4 Alapappila Annukka 1963 liikunta-asiantuntija Kauniainen Suomen Sydänliitto ry 5 Elo Harri Juhani 1940 rakennusmestari Pori Porin Pyrintö 6 Engblom Kari Jarmo 1947 vanhempi konstaapeli Kaarina Suomen
    [Show full text]
  • Kaleva – Kalevanrinne – Hakametsä – Rajapinta Viherverkkoselvitys
    KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ - RAJAPINTA Viherverkkoselvitys, LUONNOS 7.11.2017 1 SISÄLTÄÄ Viherverkkoselvityksen KALEVAN KAUPINGINOSASSA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ Kalevan viherverkon Nykytilaselvitys ottaa huomioon Alueen ominaisuudet, Arvot ja kehitystarpeet Viheralueiden arvot voivat liittyä Toiminnallisiin, Maisemallisiin, Rakennetun kulttuuri- ympäristön erityispiirteisiin Kirjoittajat: Kaisa Rantee Taitto: Ramboll / Antti Timonen SISÄLLYSLUETTELO 6. KALEVAN PUISTOT JA MUUT VIHERALUEET ................................................................14 1. KÄSITTEITÄ ........................................................................................................................................ 5 Katu- ja tieviheralueet, suojaviheralueet .............................................................................14 2. JOHDANTO ........................................................................................................................................ 6 7. VIHERVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITTEET ...........................................16 Selvitysalueen rajatutuminen ja työn sisältö ...................................................................... 6 Tampereen keskusta-alueen viher- ja virkistysverkon kehittämistä koskevat yleistavoitteet ...................................................................................16 3. VIHERVERKKOON VAIKUTTAVIA HANKKEITA ............................................................... 8 Asukasnäkökulma
    [Show full text]
  • Kangasala Lempäälä Nokia Aloituskokouksen Orivesi Pirkkala Tampere Pöytäkirja Vesilahti Ylöjärvi
    Rakennusvalvonta seuraavissa kunnissa: KANGASALA LEMPÄÄLÄ NOKIA ALOITUSKOKOUKSEN ORIVESI PIRKKALA TAMPERE PÖYTÄKIRJA VESILAHTI YLÖJÄRVI Paikka ja aika: Lupatunnus: _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 1. RAKENNUSPAIKAN TIEDOT Kiinteistötunnus: osoite: _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Puheenjohtaja: sihteeri: _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 3. RAKENNUSHANKKEEN OSAPUOLET ks. erillinen liite puhelin paikalla rakennuttaja _____________________________________________________________________________________________________________________________________ pääsuunnittelija _____________________________________________________________________________________________________________________________________ ARK-suunnittelija _____________________________________________________________________________________________________________________________________ GEO-suunnittelija _____________________________________________________________________________________________________________________________________ vast. rakennesuunn. _____________________________________________________________________________________________________________________________________
    [Show full text]
  • PILOTTI EHDOTUS Taajamajunaliikenne Mänttä-Vilppula - Tampere
    Mänttä-Vilppulan kaupunki Taustamuistio 15.10.2018 PILOTTI EHDOTUS Taajamajunaliikenne Mänttä-Vilppula - Tampere Pilottiehdotus LVM:lle on jätettävä 23.10 klo 16.15 mennessä (LVM /1620/08/2018) TAUSTAMUISTIO Kohateam Oy 15.10.2018 1 Mänttä-Vilppulan kaupunki Taustamuistio 15.10.2018 Esipuhe Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt kunnilta, maakunnilta ja muilta tahoilta ilmoitusta halukkuudesta osallistua alueellisen junaliikenteen pilottihankkeeseen sekä näkemyksiä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämiseksi viimeistään 23.10.2018 klo 16.15. Tämä taustamuistio on laadittu Tampere-Vilppula-henkilöjunaliikenteen pilottihankkeen taus- taksi ja perustelumuistioksi 23.10. jätettävää ilmoitusta varten. Mänttä-Vilppulan kaupunki on pilottiehdotuksen tekijä. Muina osapuolina pilottihankkeessa voivat olla Juupajoen kunta, Ori- veden kaupunki ja Pirkanmaan liitto sekä Nokian kaupunki. Lisäksi hanke voi täydentää Tam- pereen kaupunkiseudun seutujunaliikennepilottia, jos sellainen käynnistyy. Tampere-Vilppula-radalla kulkevaa kiskobussiliikenne kaksinkertaistetaan pilottihankkeessa. Mänttä-Vilppulan kaupunki osallistuu Vilppulan aseman siirtämiseen Vilppulan keskustaan ja järjestää toimivan liityntäliikenteen junavuoroille Mäntästä. Pilotissa testataan samalla mah- dollisen Mänttään ulottuvan junaliikenteen toimivuutta. Taustamuistion ovat laatineet DI Anneli Tanttu ja DI Reijo Lehtinen Kohateam Oy:stä. ., Kuva 1. Pilottiehdotus ja asemien lähiympäristön väestöpohja 2 Mänttä-Vilppulan kaupunki Taustamuistio 15.10.2018 Ehdotus pilottihankkeeksi:
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Natural Stones of the Kuru Granite Batholith in South-Central Finland
    GEOTECHNICAL REPORT 6 FinlandsTHE FINNISH Stenindustri-NATURAL STONE förbundASSOCIATION rf Natural stones of the Kuru granite batholith in south-central Finland Olavi Selonen, Paavo Härmä and Carl Ehlers 2017 THE FINNISH NATURAL STONE ASSOCIATION Geotechnical report 6 Natural stones of the Kuru granite batholith in south-central Finland YHTEENVETO: Kurun graniittialueen rakennuskivet Olavi Selonen Åbo Akademi University Department of natural sciences Geology and Mineralogy FI-20500 Turku, Finland E-mail: [email protected] Paavo Härmä Geological Survey of Finland FI-02151 Espoo, Finland E-mail: [email protected] Carl Ehlers Åbo Akademi University Department of natural sciences Geology and Mineralogy FI-20500 Turku, Finland E-mail: [email protected] ISSN 2489-3161 Layout: Sonck-Koota Publisher: The Finnish Natural Stone Association P.O.Box 381, FIN-00131 HELSINKI www.suomalainenkivi.fi Front cover. The Satakunta bridge across the Tammerkoski rapids in Tampere, Finland. The bridge is built in grey granite from Kuru. Photo: Olavi Selonen. Small photo: www.suomalainenkivi.fi Kansikuva. Tampereen Satakunnansilta on rakennettu Kurun harmaasta graniitista. Kuva: Olavi Selonen. Pikkukuva: www.suomalainenkivi.fi HELSINKI 2017 GEOTECHNICAL REPORT 6 CONTENTS 1 Introduction ....................................................................................................................... 2 2 Geological outline ............................................................................................................. 2 3 Rock types of the
    [Show full text]