Kohdekortti Ylöjärvi

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Kohdekortti Ylöjärvi 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 357 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Mutalan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Pietilän talli Pietilä 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Vesan ja Pietilän pihapiiri Seurantalo Koulu Simolan pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 358 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 359 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Lempiäniemen kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Runsaan ratsutila Ikaalinen - 1400-luvun asuinpaikka Runsaan kylätontti nykyisen Juupajoki Ylöjärvi pihapiirin itäpuolella - talo isojaon jälkeisellä paikalla Hämeenkyrö Orivesi - kantatila jolla ratsutilan historia 1600-luvulta Tampere - päärakennus runko 1800-luvun alusta, muutostyöt Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala 1900-luvun alussa Lempäälä - taiteenkeräilijä Kustaan Hiekan omistuksessa Pälkäne Vesilahti 1900-luvun alussa Valkeakoski - pihapiirissä talousrakennuksia mm. tiilinavetta Punkalaidun Akaa - maisemallisesti näkyvällä paikalla Urjala Päärakennus, Runsas Ulkorakennukset, Runsas 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva - Entinen 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - telakka 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä x Kilkan huvila Louhennokan huvila Koulu Hounin pihapiiri Liimolan Tirkkolan pihapiiri huvila Runsaan pihapiiri Silta 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 360 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 361 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Antaverkan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Antaverkan päärakennus 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti - 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva - 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - Silta 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä - Antaverkan tila 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 362 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 363 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Keijärven-Mäkkylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Mäkkylän kartano Ikaalinen - kartanon pihapiiri jolla talonpoikainen ja ratsutilan historia Juupajoki Ylöjärvi - pihapiiri isojaon jälkeisellä paikalla - kartanoarkkitehtuuri: päärakennus 1860-luvulta, toinen Hämeenkyrö Orivesi asuinrakennus 1880-luvulta, talousrakennuksia 1800-luvun Tampere puolivälistä Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala - yhtenäinen pihapiiri jossa vanhaa rakennuskantaa Lempäälä - metsäsaarekkeen länsipuolella Pälkäne Vesilahti - kuvastaa vaurasta säätyläiskulttuuria Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Mäkkylän piha Mäkkylän asuinrakennus 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä x Eerolan pihapiiri Torppa Ollilan pihapiiri Mäkkylän kartano 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 364 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 365 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Teivaalan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Teivaalan kartano Ikaalinen - kartanon pihapiiri jolla talonpoikainen historia 1500-luvulta Juupajoki Ylöjärvi - ratsutila ja säterivapaus 1600-luvulla - talo isojaon jälkeisellä paikalla Hämeenkyrö Orivesi - kartanoarkkitehtuuri: kaksikerroksinen päärakennus Tampere 1800-luvun alusta, pihapiirissä runsaasti talousrakennuksia Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala mm. harmaakivinavetta, tiilinen leivintupa ja aittoja, Lempäälä puisto päärakennuksen ajalta Pälkäne Vesilahti - peltoaukeat 1800-luvulta Valkeakoski - kuvastaa vaurasta säätyläiskulttuuria Punkalaidun Akaa Urjala Teivaalan päärakennus Teivaalan läntiset pellot 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös - 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - Salorinteen 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä x pihapiiri Simolan pihapiiri Teivaalan kartano Teivaalan pirttirakennus 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 366 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 367 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Toikon kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Toikon tila Ikaalinen - Hatanpään kartanon sivutilan historia Juupajoki Ylöjärvi - seudun mahtavin maanviljelys- ja kauppatalo 1800-luvun puolivälistä alkaen Hämeenkyrö Orivesi - laivayhteys Tampereelle Tampere - käräjätalon, kestikievarin ja postin historia Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala - monipuolinen rakennusperinteisesti merkittävä rakennus- Lempäälä kanta 1800-luvun loppupuolelta Pälkäne Vesilahti - runsaasti talousrakennuksia mm. suuri talli ja aittoja Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Kylätie Aitat 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti - 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä x Toikon pihapiiri Rantapellot 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 368 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 369 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Leppälahden kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Vuolle 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, x säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti - 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös - 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä - Mattilan pihapiiri Vuolteen pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 370 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 371 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Pilpusniemen kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Kastari, ulkorakennus 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti - 2b) Historiallinen merkittävä tielinja - 3) Kiinteä muinaisjäännös - 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä - 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n
Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • KYRÖSKOSKI- IKAALINEN Ja Yhtey
    1.1.-31.5.2020 ARKIPÄIVINÄ PIKAVUOROT IKAALINEN – TAMPERE ja yhteydet Helsinkiin Mistä Ikaalinen Ikaalinen Kankaanpää Parkano Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen HUOM! Koulp. Kylpylä l l l :07.25 07.50 l l l l 11.50 l l l l l l l Ikaalinen 05.40 06.40 07.10 07.40 08.05 08.50 09.05 10.05 11.20 12.05 13.05 14.05 15.05 16.05 17.15 18.45 20.45 Kyröskoski 05.55 06.55 07.25 07.55 08.20 09.05 09.20 10.20 11.35 12.20 13.20 14.20 15.20 16.20 17.30 19.00 21.00 Hämeenkyrö, Härkikuja 06.05 07.05 07.35 08.05 08.30 09.15 09.30 10.30 11.45 12.30 13.30 14.30 15.30 16.30 17.40 19.10 21.10 Metsäkylä th, Vaasantie 06.20 07.20 07.50 08.20 08.45 09.30 09.45 10.45 12.00 12.45 13.45 14.45 15.45 16.45 17.55 19.25 21.25 Ylöjärvi, Vaasantie 06.25 07.25 07.55 08.25 08.50 09.35 09.50 10.50 12.05 12.50 13.50 14.50 15.50 16.50 18.00 19.30 21.30 Tampere, LAS 06.55 07.55 08.20 08.55 09.20 10.05 10.20 11.20 12.30 13.20 14.15 15.20 16.20 17.20 18.25 19.55 21.55 Tampere, LAS *07.10 08.30 08.30 *09.00 *09.30 l l 11.30 12.35 l *14.30 *15.30 *16.30 *17.30 *18.30 *20.00 l Helsinki-Vantaa lentoasema *(09.30) (10.40) (10.40) *(11.35) *(11.35) I I (13.40) 14.50 l *(16.35) *(17.40) *(18.45) *(19.35) *(21.00) l l Helsinki, Kamppi *09.50 10.50 10.50 *11.40 *11.45 l l 13.45 l l *16.55 *17.55 *18.50 *19.55 *21.05 *22.25 l PIKAVUOROT TAMPERE – KYRÖSKOSKI- IKAALINEN ja yhteydet Helsingistä HUOM! Koulp.
    [Show full text]
  • Welcome to HAMK 2018-2019
    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Vesimuodostuman Tiedot
    2. kausi - Ekologinen Tunnus Nimi Kunta tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001 Rautavesi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.002_a01 Riippilänjärvi Sastamala Välttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.132.1.001_001 Kulovesi Nokia, Sastamala Hyvä Laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.132.1.009_a01 Teernijärvi Nokia Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.134.1.010_a01 Pääjärvi Sastamala Erinomainen Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.137.1.002_001 Ekojärvi Sastamala Huono Vedenlaatuluokitus Tilaluokka huonontunut yhden luokan johtuen luokkarajan muuttumisesta 35.138.1.003_001 Ylistenjärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.151.1.003_001 Aurajärvi Sastamala Erinomainen Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.153.1.001_001 Kiikoisjärvi Sastamala Tyydyttävä Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.154.1.001_001 Kuorsumaanjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.001_001 Mouhijärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.016_001 Kourajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.156.1.015_a01 Sävijärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.001_a01 Kirjasjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.002_001 Märkäjärvi Sastamala Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus
    [Show full text]
  • Valtatien 9 Parantaminen Yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys
    RAPORTTEJA 107 | 2016 Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys KIMMO HEIKKILÄ | JOUNI LEHTOMAA | RIIKKA SALLI RAPORTTEJA 107 | 2016 VALTATIEN 9 PARANTAMINEN YHTEYSVÄLILLÄ TAMPERE–ORIVESI KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Mikko Peltonen Kansikuvat: Kimmo Heikkilä Kartat: Kimmo Heikkilä, Eero Salminen, MML Painotalo: Kopio Niini Oy ISBN 978-952-314-536-8 (painettu) ISBN 978-952-314-537-5 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-537-5 www.doria.fi/ely-keskus Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys Kimmo Heikkilä Jouni Lehtomaa Riikka Salli Tiivistelmä Nykyisessä liikennepolitiikassa liikennejärjestelyiden kehittäminen perustuu pää- Liikenne-ennuste pohjautuu Tampereen kaupunkiseudulle laadittuun TALLI-lii- Tarastenjärven välinen osuus Tampereen puoleisessa päässä on liikenteellisel- osin käyttäjätarpeisiin ja toimenpiteiden vaiheittaiseen toteuttamiseen tarpeiden kennemalliin, jota on täydennetty uusilla maankäyttötiedoilla. Ennusteen mu- tä profiililtaan selvästi erilainen kuin Tarastenjärven ja Oriveden välinen osuus. mukaisesti. Kehittämistarpeita arvioitaessa tarkastelujaksoina ovat näköpiirissä kaan liikenne kasvaa Tampereen puoleisessa päässä noin 27 % vuoteen 2025 Näillä kahdella osuudella on tarkasteltu skenaarioita, joissa valtatielle ei tehdä oleva tulevaisuus vuoteen 2025 mennessä ja kauempana tulevaisuudessa vuo- mennessä ja kaksinkertaistuu vuoteen
    [Show full text]
  • Vene Vie – Satamaraportti Yhteenveto Vierasvenesatamien- Ja Laitureiden Kuntokartoituksesta Sekä Rakentamistarpeista
    Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie - raportit: 1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto 2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja -raportteihin 3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista 4. Loppuraportti - Vene vie – esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä Vene vie – satamaraportti Yhteenveto vierasvenesatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista. Arto Lammintaus Tampereen satamatoimisto, 2.10.2015 1 SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................................................................................................................. 5 Akaa, Toijala ................................................................................................................................................................................ 8 Hämeenkyrö, Kauhtua ............................................................................................................................................................. 9 Hämeenkyrö, Uskelanniemi ............................................................................................................................................... 10 Ikaalinen, Komppi .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Kirjelomakpohja Suomi Word 2003
    Pirkanmaa PIRELY:n SEURANTARAPORTTI kehittämissuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden toteutuminen asetettujen suositusten suhteen /2012 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys Kehittämissuunnitelman (2006) tausta Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinta käynnistettiin vuonna 2004. Suunnitelman laadinta oli monivaiheinen prosessi, jossa lähdettiin liikkeelle nykytilan kartoittamisesta ja tavoitteiden asettamisesta. Tämän pohjalta, tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa kartoitettiin kehittämistarpeet ja vaihtoehtoiset kehittämistoimenpiteet. Vaihtoehtoisia ratkaisuja arvioitiin mm. taloudellisesta ja toiminnallisesta sekä ympä- ristöllisestä näkökulmasta. Vertailun perusteella päädyttiin lopulliseen suunnitelmaesi- tykseen, joka on koottu julkaisuksi (Pirkanmaan ympäristökeskus: alueelliset ympäris- töjulkaisut 411). Kehittämissuunnitelman ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi sekä ylei- sön kuuleminen toteutettiin nk. SOVA-lakiin pohjautuen (SOVA-laki = laki viran- omaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005)). SOVA-lain mukainen ympäristöarviointi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä alueen kun- tien kanssa. Suunnitelmasta prosessin aikana annetut lausunnot ja mielipiteet otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelman viimeistelyssä. Kehittämissuunnitelma valmistui vuoden 2005 lopulla. Tämän jälkeen prosessia on jatkettu seurantasuunnitelman ja toimenpideohjelman laadinnalla. Seurantasuunnitel- massa on esitys kehittämissuunnitelman toteutumisen ja merkittävimpien
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Förfs 974/2019
    FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING MuuMnrovvvvom förbud asia mot jakt på tjäder, orre, järpe och ripa under jaktåret 2019-2020 Utgiven i Helsingfors den 30 augusti 2019 974/2019 Jord- och skogsbruksministeriets förordning om förbud mot jakt på tjäder, orre, järpe och ripa under jaktåret 2019–2020 I enlighet med jord- och skogsbruksministeriets beslut föreskrivs med stöd av 38§ 4 mom. i jaktlagen (615/1993), sådant det lyder i lag 504/2017: 1§ Jakt på tjäder Utöver bestämmelserna i 24 § 22 punkten i jaktförordningen (666/1993) är jakt på tjä- der totalförbjuden i landskapet Egentliga Finland och i landskapet Nyland, dock inte i kommunerna Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Mäntsälä och Pukkila. Utöver vad som bestäms i 1 mom. är jakt på tjäder från och med den 11 oktober till och med den 10 december förbjuden i landskapen Egentliga Tavastland, Österbotten och Päi- jänne-Tavastland, i kommunerna Kuhmoinen, Jämsä och Luhanka i landskapet Mellersta Finland samt i kommunerna Akaa, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Bir- kala, Punkalaidun, Pälkäne, Tammerfors, Urjala, Valkeakoski och Vesilahti i landskapet Birkaland. Utöver vad som bestäms i 1–2 mom. är jakt på tjäder från och med den 11 november till och med den 10 december förbjuden i landskapen Södra Karelen, Södra Österbotten, Södra Savolax, Kajanaland, Mellersta Österbotten, Kymmenedalen, Norra Karelen, Norra Savolax och Satakunta, i kommunerna Enontekis, Enare, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Utsjoki och Övertorneå i landskapet Lappland, i landskapet Mellersta Fin- land, dock inte i kommunerna Kuhmoinen, Jämsä och Luhanka, i landskaper Norra Öst- erbotten, dock inte i kommunerna Ii, Kuusamo, Pudasjärvi och Taivalkoski, i landskapet Birkaland, dock inte i kommunerna Akaa, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Ori- vesi, Birkala, Punkalaidun, Pälkäne, Tammerfors, Urjala, Valkeakoski och Vesilahti.
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Rankings Province of Pirkanmaa
    9/29/2021 Maps, analysis and statistics about the resident population Demographic balance, population and familiy trends, age classes and average age, civil status and foreigners Skip Navigation Links FINLANDIA / Länsi- ja Sisä-Suomen AVI / Province of Pirkanmaa Powered by Page 1 L'azienda Contatti Login Urbistat on Linkedin Adminstat logo DEMOGRAPHY ECONOMY RANKINGS SEARCH FINLANDIA Municipalities Akaa Stroll up beside >> Nokia Hämeenkyrö Orivesi Ikaalinen Pälkäne Juupajoki Parkano Kangasala Pirkkala Kihniö Punkalaidun Lempäälä Ruovesi Mänttä-Vilppula Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi Provinces Powered by Page 2 ETELÄ- KESKI-SUOMI L'azienda Contatti Login Urbistat on Linkedin POHJANMAA Adminstat logo PIRKANMAA DEMOGRAPHY ECONOMY RANKINGS SEARCH KESKI- FINLANDIAPOHJANMAA POHJANMAA Regions Ahvenanmaan Länsi- ja valtionvirasto Sisä-Suomen Etelä-Suomen AVI AVI Lapin AVI Itä-Suomen AVI Lounais-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI Province of Pirkanmaa Territorial extension of Province of PIRKANMAA and related population density, population per gender and number of households, average age and incidence of foreigners TERRITORY DEMOGRAPHIC DATA (YEAR 2017) Länsi- ja Region Sisä-Suomen AVI Inhabitants (N.) 512,081 Sign Pirkanmaa Families (N.) 136,421 Municipality capital Tampere Males (%) 49.2 Municipalities in Females (%) 50.8 22 Province Foreigners (%) 3.0 Surface (Km2) 14,611.08 Average age 41.7 Population density (years) 35.0 (Inhabitants/Kmq) Average annual variation +0.57 (2014/2017) Powered by Page 3 L'azienda Contatti
    [Show full text]
  • KOKO KESÄ 20€ Perjantai 9.00–16.30 Huom! 30.5
    UUTISLEHTI 2016 Yhteisöllinen yrittäjyys paikallisen elinvoimaisuuden dynamona rittäjistä puhuttaessa käsitys yrittäjyydestä. Yksilön, mo- lostusarvoa tai markkinoida tuot- tinten muotoilu, että toiminnan eri monille tulee mieleen nitaituruuden ja finanssipääoman teittaan ja palveluitaan. Monesti yh- Ytimessä sidosryhmät motivoituvat anta- yksilö. Ensiksi mieli- liiallinen korostaminen voi nimit- teisöllisyys mahdollistaa sellaisen maan parhaansa uuden rakenteen kuvissa yrittäjä näyt- täin korottaa yrittäjäksi ryhtymisen toiminnan tai toiminnan laajuu- voimavarojen puitteissa. Tästä syystä juuri osuus- täytyy monesti työte- rimaa ja jättää tärkeitä mahdolli- den, mikä ei olisi mahdollista yksin kokoaminen kuntamalli kiinnostaa usein yhtei- Yliäänä sankarina tai voitonnälkäi- suuksia huomiotta. toimittaessa. söyrittäjiä. Se tarjoaa yksilö- ja yri- senä keplottelijana. Ymmärtääkseen yrittäjyyden Myös kuluttajat voivat ryhtyä yhteen tysjäsenille mahdollisuuden tulo- Toinen tyypillinen ajatus on, et- koko kirjon ja sen tarjoamat mah- yrittämään yhdessä minkä tahan- jen lisääntymiseen ja menojen vä- tä yrittäjän myymä tuote tai palve- dollisuudet tulee ihmisten kiinnit- sa elämän osa-alueen puitteissa. Yhteisöllisen yrittäjyyden kannal- hentymiseen siinä suhteessa kuin lu perustuu hänen ammattiosaa- tää huomiota yrittäjyyden määri- Tyypillisimmin kuluttajien synnyt- ta olennaista on laaja-alainen kiin- kukin osallistuu yhteisen yrityksen miseensa. Lisäksi saatetaan koros- telmään. Yrittäjyys tarkoittaa uusi- tämät uudet toimintatavat ja raken-
    [Show full text]