Kirjelomakpohja Suomi Word 2003
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Pirkanmaa PIRELY:n SEURANTARAPORTTI kehittämissuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden toteutuminen asetettujen suositusten suhteen /2012 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys Kehittämissuunnitelman (2006) tausta Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinta käynnistettiin vuonna 2004. Suunnitelman laadinta oli monivaiheinen prosessi, jossa lähdettiin liikkeelle nykytilan kartoittamisesta ja tavoitteiden asettamisesta. Tämän pohjalta, tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa kartoitettiin kehittämistarpeet ja vaihtoehtoiset kehittämistoimenpiteet. Vaihtoehtoisia ratkaisuja arvioitiin mm. taloudellisesta ja toiminnallisesta sekä ympä- ristöllisestä näkökulmasta. Vertailun perusteella päädyttiin lopulliseen suunnitelmaesi- tykseen, joka on koottu julkaisuksi (Pirkanmaan ympäristökeskus: alueelliset ympäris- töjulkaisut 411). Kehittämissuunnitelman ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi sekä ylei- sön kuuleminen toteutettiin nk. SOVA-lakiin pohjautuen (SOVA-laki = laki viran- omaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005)). SOVA-lain mukainen ympäristöarviointi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä alueen kun- tien kanssa. Suunnitelmasta prosessin aikana annetut lausunnot ja mielipiteet otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelman viimeistelyssä. Kehittämissuunnitelma valmistui vuoden 2005 lopulla. Tämän jälkeen prosessia on jatkettu seurantasuunnitelman ja toimenpideohjelman laadinnalla. Seurantasuunnitel- massa on esitys kehittämissuunnitelman toteutumisen ja merkittävimpien ympäristö- vaikutusten seurannan käytännön toteutuksesta. Vesihuollon kehittämisen painopisteet Pirkanmaalla Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaa koordinoinut johtoryhmä teki työn lopuksi suosituksen seuraavista vesihuollon kehittämisen painopisteistä maakunnassa: Koko Pirkanmaalla siirrytään pohja- tai tekopohjaveden käyttöön ja pintavesi- laitokset jäävät varavesijärjestelmiksi. Vedenhankinta turvataan myös poikkeustilanteissa. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 297, Yliopistonkatu 38, 33101 Tampere, p. 0295 036000 www.ely-keskus.fi/pirkanmaa, [email protected] 2/7 Jätevesien puhdistusta tehostetaan keskittämällä se suurempiin ja tehokkaam- piin puhdistamoihin. Puhdistamot sijaitsevat Tampereen seudulla (Tampereel- la, Nokialla tai Pirkkalassa), Etelä-Pirkanmaalla (Valkeakoskella), Ylä- Pirkanmaalla (Orivedellä, Mäntässä ja Parkanossa), Lounais-Pirkanmaalla (Vammalassa, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedet käsitellään Huittisissa tai Vammalassa). Lietteet käsitellään nykyistä suuremmissa yksiköissä. Johtoryhmän suositukset perustuvat valtakunnallisiin ja suunnittelutyölle asetettuihin strategisiin tavoitteisiin sekä vaihtoehtojen vertailuun suunnittelutyön aikana. Suositukset vedenhankintaan: Virrat, Ruovesi, Vilppula, Mänttä, Kihniö, Parkano, Ylöjärvi (Kuru, Viljakka- la, Ylöjärvi), Hämeenkyrö, Sastamala (Vammala, Mouhijärvi, Suodenniemi, Äetsä) ja Punkalaidun: Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan vesihuoltohankkeen toteutuminen. Kaikki muut kuntia koskevat suunnitelmassa esitetyt toimenpi- teet ovat vaihtoehtoisia ratkaisuja vedenhankinnan turvaamiseksi. Tampere, Pirkkala ja Kangasala: Ensin toteutuu Tavase-eteläinen. Seuraavassa vaiheessa toteutuu Tavase-pohjoinen (esitetyt ratkaisut eivät ole keskenään vaihtoehtoja). Nokia: Maatialan vesilaitoksen kehittäminen yhdessä Miharin kanssa sekä verkostoyhteys Tampereelle ja/tai tekopohjavesilaitos Julkujärven- Pinsiönkankaalle ja/tai vedenhankinta Hämeenkyrön suunnasta. Valkeakoski, Akaa (Toijala, Kylmäkoski, Viiala), Lempäälä, Vesilahti: Ta- vase-eteläinen toteutuu. Urjala: Uudet vesijohtoyhteydet välille Nuutajärvi –Laukeela ja/tai verkosto- yhteys Akaalle (Tavase-hanke). Juupajoki ja Orivesi: Mahdollinen uusi vedenottamo Huikonkankaalle ja tar- vittava vesijohtoyhtyes ja/tai pohjavedenottamo Ruoveden Siikakankaalle sekä tarvittava vesijohtoyhteys. Pälkäne (Pälkäne, Luopioinen): Uudet vedenottamot Kollolanharjulle ja Syr- jänharjulle, uudet vesijohdot Kollolanharju-Pälkäne, Syrjänharju – verkosto ja Pälkäne-Luopioinen Aitoo ja/tai Tavase-hanke sekä tarvittavat verkostoyhtey- det Kuhmalahti: verkosto yhdistetään Oriveden verkostoon 3/7 Suositukset jätevesien johtamiseen ja käsittelyyn Suosituksena on suunnitelman toteuttaminen vaihtoehdon 2 mukaan seuraavin tarken- nuksin: Punkalaitumen ja Äetsän jätevedet johdetaan joko Huittisiin tai Vammalaan ja Luopioisten ja Pälkäneen jätevedet johdetaan joko Valkeakoskelle tai Tampereelle. Vaihtoehto 2: POHJOINEN PIRKANMAA SELITTEET: VIRRAT KIHNIÖ Olemassa oleva yhteys KIHNIÖ Uusi yhteys, VE1 PARKANO Uusi yhteys, VE2 PARKANO VILPPULA Uusi yhteys, VE2B MÄNTTÄ RUOVESI KURU POHJOIS- KUOREVESI KESKINEN PIRKANMAA IKAALINEN JUUPAJOKI VILJAKKALA LÄNGELMÄKI ITÄINEN ORIVESI TAMPERE PIRKANMAA HÄMEENKYRÖ SUODENNIEMI YLÖJÄRVI MOUHIJÄRVI KUHMALAHTI NOKIA KANGASALA PIRKKALA VAMMALA ÄETSÄ LEMPÄÄLÄ LUOPIOINEN VESILAHTI PÄLKÄNE LOUNAIS VIIALA PIRKANMAA VALKEAKOSKI PUNKALAIDUN TOIJALA URJALA KYLMÄKOSKI ETELÄINEN PIRKANMAA Suositukset lietteiden käsittelyyn: Lietteiden jatkokäsittelysuositus on jätevesien keskittämisen mukaisesti. 4/7 Suunnitelman toimenpiteiden toteutuminen asetettujen suositusten suhteen ”Koko Pirkanmaalla siirrytään pohja- ja tekopohjaveden käyttöön ja pintavesi- laitokset jäävät varavesijärjestelmiksi”. Pohjaveden käytön määrä on lisääntynyt erityisesti Lounais- ja Luoteis- Pirkanmaan vesihuoltohankkeiden toteutumisen myötä. Sastamala on siirtynyt pintaveden käytöstä pohjaveden käyttöön. Tavase-tekopohjavesihanke on edelleen lupakäsittelyssä. Tampereen ja Val- keakosken pintavesilaitokset ovat siten edelleen toiminnassa. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (johon Akaa kuuluu) toteuttaa yhdysvesijohto- hankkeen (2012-2014) Hämeenlinnan ja Akaan välille, jonka jälkeen koko Akaa saadaan pohjaveden / tekopohjaveden piiriin. Hanke parantaa myös Val- keakosken vedenhankintaa poikkeustilanteissa. Uusia pohjavesilaitoksia on otettu käyttöön mm. Virroilla, Kangasalla ja Hä- meenkyrössä. ”Vedenhankinta turvataan myös poikkeustilanteissa” Pirkanmaan kuntien vesihuoltolaitosten toimintavarmuutta on parannettu liit- teessä (s. xx) mainituilla toimenpiteillä. Epävarmuus tekopohjavesihankkeen toteutumisesta vaikuttaa Eteläisen Pir- kanmaan kuntien (Valkeakoski, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti) vesihuollon turvaamiseen. Omia pohjavesivaroja ei juuri ole ja riippuvuus naapurikunnista kasvaa vedenkulutuksen lisääntymisen myötä. Valkeakoski, Akaa ja Kangas- ala ovat päättäneet irtautua Tavase-hankkeesta. Valkeakoski on päättänyt var- mistaa vedenhankintaansa tulevaisuudessa Tampereen suunnasta. Lisäksi Val- keakoskella on edessään Tyrynlahden pintavesilaitoksen saneeraustoimenpi- teet. Valkeakoskea sitoo myös ns. VaToLe- sopimus, jossa vettä tuotetaan ja myydään sopimuspohjaisesti Akaan, Lempäälän ja Vesilahden kuntiin. Lempäälä ja Vesilahti ovat riippuvaisia sekä Valkeakosken että Tampereen toimittamasta vedestä. Tampereen Vesi huolehtii sopimuspohjaisesti Pirkkalan vesihuollosta. Läntisen alueen kunnissa (Ikaalinen, Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Nokia ja Sastama- la) pohjavettä on saatavissa lisää rajallinen määrä kuntien välisen vedenhan- kintayhteistyön kautta. Tämä ei kuitenkaan turvaa riittävää vedensaantia tule- vaisuudessa. Kriittisin tilanne on Nokialla ja Ylöjärvellä. Alueelle laaditaan parhaillaan selvitystä vedenhankinnan turvaamiseksi vaihtoehtotarkastelujen kautta. Tampereen Vesi varautuu turvaamaan vedenhankintaansa saneeraamalla Kau- pinojan laitoksen jatkuvaan vedentuotantoon. Tällä toimenpiteellä turvataan ensisijaisesti Tampereen omaa vedentarvetta, eikä lähtökohtana ole ollut ensi- sijaisesti naapurikuntien vedenhankinnan turvaaminen. Tampereen Vesi päät- tää Kaupinojan ja Ruskon vesilaitosten käyttöasteesta mm tekopohjavesihank- keen lopullisen toteutumistilanteen mukaan. Tampereen Veden ratkaisut vai- kuttavat sekä Eteläisen-Pirkanmaan että Läntisen alueen kuntien tuleviin vesi- 5/7 huoltoratkaisuihin. Vedenhankinnan turvaaminen em. alueilla edellyttää laajaa yhteistyötä kunnilta ja alueen vesihuoltolaitoksilta. Vedenhankinnan toiminta- varmuus ei ole riittävällä tasolla ilman merkittäviä toimenpiteitä. Pirkanmaan alueen muissa kunnissa tilanne on nykyisten pohjavesivarojen sekä ra- kennettujen yhdysvesijohtojen osalta pääosin riittävällä tasolla. Jätevesien puhdistusta tehostetaan keskittämällä se suurempiin ja tehokkaam- piin puhdistamoihin” ja ”Puhdistamot sijaitsevat Tampereen seudulla (Tampereella, Nokialla tai Pirkka- lassa), Etelä-Pirkanmaalla (Valkeakoskella), Ylä-Pirkanmaalla (Orivedellä, Mäntässä ja Parkanossa), Lounais-Pirkanmaalla (Vammalassa, Äetsän ja Pun- kalaitumen jätevedet käsitellään Huittisissa tai Vammalassa): Siirtoviemärihankkeet jätevesien keskittämiseksi on kuvattu liitteessä sivulla xx sekä poikkeamat suunnitelmassa esitetyiden hankkeiden tilanteesta sivulla xx. Huomattava osa hankkeista on toteutunut suunnitellusti. Merkittävimpiä muu- tokset ovat kuitenkin olleet: Nokian päätös irtautua Tampereen keskuspuhdis- tamohankkeesta, Lounais-Pirkanmaan kuntien jätevesien keskittäminen Huitti- siin, Ikaalisten ja Hämeenkyrön päätökset sekä Ylöjärven päätös Kurun puh- distamon osalta jatkaa toimintaansa. Edelleen Etelä-Pirkanmaalla jätevesien keskittäminen ei ole toteutumassa esitetyssä laajuudessa. Puhdistamot ovat jäämässä Urjalaan, Valkeakoskelle, Akaalle ja Pälkäneelle. Tampereen seudun puhdistamoratkaisu on YVA-vaiheessa. ”Lietteet käsitellään nykyistä suuremmissa yksiköissä”.