DOCSLIB.ORG

KOKO KESÄ 20€ Perjantai 9.00–16.30 Huom! 30.5

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
KOKO KESÄ 20€ Perjantai 9.00–16.30 Huom! 30.5 UUTISLEHTI 2016 Yhteisöllinen yrittäjyys paikallisen elinvoimaisuuden dynamona rittäjistä puhuttaessa käsitys yrittäjyydestä. Yksilön, mo- lostusarvoa tai markkinoida tuot- tinten muotoilu, että toiminnan eri monille tulee mieleen nitaituruuden ja finanssipääoman teittaan ja palveluitaan. Monesti yh- Ytimessä sidosryhmät motivoituvat anta- yksilö. Ensiksi mieli- liiallinen korostaminen voi nimit- teisöllisyys mahdollistaa sellaisen maan parhaansa uuden rakenteen kuvissa yrittäjä näyt- täin korottaa yrittäjäksi ryhtymisen toiminnan tai toiminnan laajuu- voimavarojen puitteissa. Tästä syystä juuri osuus- täytyy monesti työte- rimaa ja jättää tärkeitä mahdolli- den, mikä ei olisi mahdollista yksin kokoaminen kuntamalli kiinnostaa usein yhtei- Yliäänä sankarina tai voitonnälkäi- suuksia huomiotta. toimittaessa. söyrittäjiä. Se tarjoaa yksilö- ja yri- senä keplottelijana. Ymmärtääkseen yrittäjyyden Myös kuluttajat voivat ryhtyä yhteen tysjäsenille mahdollisuuden tulo- Toinen tyypillinen ajatus on, et- koko kirjon ja sen tarjoamat mah- yrittämään yhdessä minkä tahan- jen lisääntymiseen ja menojen vä- tä yrittäjän myymä tuote tai palve- dollisuudet tulee ihmisten kiinnit- sa elämän osa-alueen puitteissa. Yhteisöllisen yrittäjyyden kannal- hentymiseen siinä suhteessa kuin lu perustuu hänen ammattiosaa- tää huomiota yrittäjyyden määri- Tyypillisimmin kuluttajien synnyt- ta olennaista on laaja-alainen kiin- kukin osallistuu yhteisen yrityksen miseensa. Lisäksi saatetaan koros- telmään. Yrittäjyys tarkoittaa uusi- tämät uudet toimintatavat ja raken- nostus ihmisten tarpeita ja osaa- toimintaan ja sen kehittämiseen. taa, että yrittäjällä itsellään on olta- en toimintatapojen tai rakenteiden teet kytkeytyvät heidän arkisiin mista kohtaan sekä hyvät vuoro- Kuten afrikkalainen sananlasku va tarvittava tekninen ja liiketalou- luomista vastauksena markkinoil- tarpeisiinsa tai tyytymättömyy- vaikutustaidot. Yrittäjyys on olen- kuuluu: jos haluat matkustaa pit- dellinen osaaminen. la havaittuihin mahdollisuuksiin teen olemassa olevan tarjonnan naisimmilta osin mahdollisuuksi- källe, matkusta yhdessä. Kolmas yleinen ajatus on, että tai puutteisiin. Tämän laajalti käy- suhteen. Tästä esimerkkinä ovat en havaitsemista tai luomista ja re- yrittäjyyteen kuuluu pääomaris- tetyn määritelmän valossa ei ole energia- ja vesiosuuskunnat, surssien kokoamista noiden mah- kin ottaminen. Yrittäjä nähdään syytä rajata yrittäjyyttä ilmiöksi, jo- osuuskaupat ja -pankit, keskinäiset dollisuuksien hyödyntämiseksi. henkilönä, joka sijoittaa varojaan ka syntyisi vain yksilön kautta. vakuutusyhtiöt ja maailmalla var- Yrittäjyys on siis älyllinen ja luo- yritystoimintaan ja epäonnistues- Yrittäjä, eli yrittäjyyden toimija, sin yleiset asunto-osuuskunnat. va prosessi, jossa oivalletaan mah- saan menettää sijoituksensa. Vas- Usein kuluttajien yrittäjyyden dollisuus tai puute ja se, millaisella taavasti onnistuessaan yrittäjä saa ytimessä on pyrkimys luoda ja saa- voimavarayhdistelmällä on mah- sijoittamalleen pääomalle runsaan Kuten vuttaa yhdessä jotain, millä on dollista synnyttää uutta ja houkut- tuoton. afrikka- merkitystä koko paikallis- tai televaa toimintaa. Esimerkkinä toi- Omatoimisia, työteliäitä, moni- lainen alueyhteisölle niin talouden kuin mii paikallinen yhteisyritys, joka taitoisia ja pääomariskiä kaihta- A identiteetin ja tunteiden tasolla. tarjoaa matkailijoille kuljetukset, mattomia ihmisiä tarvitaan. Hei- sananlasku kuu- Tästä toimivat hienona esimerkki- majoitukset, ruokailut ja muut elä- dän panoksensa paikkakunnan, nä faniomisteiset osuustoiminnal- mykset yhdessä paketissa. Kukin alueen tai kansankunnan talou- luu: jos haluat liset urheiluseurat, kuten FC Barce- yhteisön jäsen kantaa vastuuta yh- Professori Iiro Jussila teen ja elinvoimaisuuteen on kes- matkustaa pitkäl- lona. Ne tarjoavat yhteisölleen pait- teisestä kokonaisuudesta omasta Toimitusjohtaja, Pellervon keinen. On kuitenkin tärkeää huo- si riemukkaita kokemuksia myös roolistaan käsin. Yhteisyrityksen taloustutkimus (PTT) mata, että yrittäjyys voi olla myös le, matkusta neuvotteluvoimaa vaikkapa han- palkattu ammattilaisjohto ja -hen- sosiaalisesti jaettua ihmisten kes- kittaessa varusteita tai muuta tar- kilökunta hoitavat loput – yhteisön ken ja toimia yhteisten tavoitteiden yhdessä. peellista seuran pelaajille ja junio- tahtotilan ohjaamana. saavuttamiseksi. Näin monesti on- reille. Järjestelyt vaihtelevat, mutta Uusien toimintatapojen ja raken- kin nykyisissä monimutkaisissa ja voi olla ryhmä, tiimi tai laajempikin fanien omistamat seurat saattavat teiden synnyttäminen ei välttä- nopeasti muuttuvissa toimintaym- joukko ihmisiä. Yrittäjäyhteisön jä- koota yhteen erilaisia toimijoita ja mättä edellytä yrittäjältä lainkaan päristöissä. senet voivat olla esimerkiksi tietyn täten synnyttää vahvoja synergioi- pääomariskin ottamista. Yrittäjyy- palvelualan ammattilaisia, kuten ta niin urheilun kuin hallinnon ja den prosessiin sitoutuvan yhteisön lääkäreitä, sairaanhoitajia tai fysio- markkinoinnin saralla. Yhteisön investoinnit voivat tulla pääosin Yhteisöt ja ravitsemusterapeutteja. Tai he toimintaa kokoavina organisaatioi- henkilökohtaisten suhteiden, tieto- yrittäjinä voivat olla vaikkapa raaka-ainei- na niillä on edellytyksiä toimia jen ja taitojen muodossa. Toisaalta den tuottajia. Yhdessä yhteisön jä- myös paikallisen tai alueellisen yri- uuden luominen voi mahdollistua Yrittäjyydestä keskusteltaessa ja senet voivat joka tapauksessa ja- tysverkoston veturina ja elävöittä- myös nimenomaan yhteisöllisesti sen merkitystä pohdittaessa on tär- kaa toimintaansa liittyviä riskejä, jänä esimerkiksi kumppanuuksien pääomariskejä jakamalla. KTT Heidi Forsström-Tuominen keää pitää mielessä perinteistä yk- alentaa toimintaansa liittyviä kus- kautta. Resurssien kokoamisen kannal- Liiketaloustutkija, Pellervon silökeskeistä mielikuvaa laajempi tannuksia, nostaa tuotteidensa ja- ta olennaista on sellaisten kannus- taloustutkimus (PTT) Vastaanoton aukioloajat maanantai– Lue juttu sivulta 24, torstai 9.00–19.00 KOKO KESÄ 20€ perjantai 9.00–16.30 Huom! 30.5. alkaen KuntokeskusKaisa Kanava onnistui klo 9–16 arkisin Kampanja voimassa 31.7. asti Avainkortilla sisään joka päivä Liittymismaksu 40 €. Sisältää Onnistuoman kulkuavaimen, ohjelman sinäkin ja ohjauksen. klo 5–23 Treenaa vapaasti kuntosalilla, ryhmäliikunnassaValmennusjä ja spinningissä. - Edellyttää 12/24 kuukauden jäsenyyttä. Tarjous koskee vain uusia jäseniä. senyys, Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. tule Apiankatu 1, Varaa maksuton aika, 37600 Valkeakoski, niinja kerromme kokeile. puh. 044 032 3457 sinulle lisää! www.kuntokeskuskanava.fi Yksi kortti, satoja klubeja ympäri maailman 2 UUTISLEHTI 18.5.2016 Toijala, Valkeakoski, Veikkausliiga, Valioliiga? oijalasta kotoisin oleva suuksia menestyä, Pirttijoki painot- siitä joukkueesta aika tiivis ryhmä, Pirttijoki pelasi usein vuotta van- ritti vielä tuohon aikaan varus- Hakan kasvatti Juho taa. Pirttijoki muistelee. ToiP-49 oli Pirt- hempien mukana. Asko Jussila ja miespalvelusta Helsingin Santaha- Pirttijoki on noussut Jalkapallo on ollut iso osa Pirtti- tijoen joukkue aina D-ikäiseksi asti. Ismo Oksanen tulivat B-iässä tu- minassa. kevään aikana yhdek- joen elämää pienestä pojasta lähti- - Meillä oli ihan hyvä joukkue. tuiksi valmentajina. A-junioreiden - Meitä oli samaan aikaan intissä si seuratuimmista en. Ensimmäiset joukkueharjoituk- Muistaakseni voitimme Hakankin valmentajana toiminut Jukka Ru- kuusi Ykkösen pelaajaa ja viisi Tnuorista pelaajista Veikkausliigas- set hän kävi Toijalassa jo nelivuoti- ainakin kerran. hanen kutsui Pirttijoen tuon ikä- Veikkausliigapelaajaa. HIFK:sta oli sa eikä ihme. aana ja pikkuhiljaa harjoituskerrat Hakaan Pirttijoen tie vei yhdes- luokan harjoituksiin 15-kesäisenä. Carljohan Eriksson ja Jesse Aho- Helmikuussa HIFK:n kanssa kak- nousivat. sä Pekka Lingmanin pojan Kimin Hakan edustusjoukkueen mukaan nen, joka tosin siirtyi sinä aikana sivuotisen sopimuksen tehnyt - Ensimmäisen kerran olin kun- kanssa. Pirttijoki pääsi ensimmäisen ker- juuri Hakaan. 19-vuotias toppari on jo ehtinyt teh- nolla joukkueen mukana 6-7 -vuo- - Lingmanin Pekka meni silloin ran kesällä 2013. Vuosi sitten ylioppilaaksi kirjoit- dä ensimmäisen liigamaalinsa ja tiaana. Lingmanin Pekka oli silloin Hakaan valmentamaan. Taisin olla - Silloin olin muutaman kerran tanut Pirttijoki keskittyy tällä het- tämän kuun alussa mies valittiin meillä valmentajana ja meille tuli silloin 13-vuotias. harjoituksissa mukana, mutta seu- kellä täysillä jalkapalloon. Asuin- Veikkausliigan huhtikuun joukku- raavaksi kaudeksi sain jo sopimuk- paikka on edelleen Akaan Toijala, eeseen. sen. Se kausi meni kuitenkin pie- josta juna vie tunnissa ja vartissa - Tosi hyvillä mielin voin tällä leen loukkaantumisten vuoksi. harjoituksiin Helsinkiin. hetkellä olla. Mainiosti olen päässyt - Pääsin sinä keväänä ensimmäi- - Ainakin tällä hetkellä järjestely joukkueeseen sisään, vastuuta on sen kerran maajoukkueeseen, toimii hyvin. tullut ja pelit ovat sujuneet yhtä mutta mursin Enää ei siis vaari Jarmo Pirttijo- poikkeusta lukuun ottamatta hy- nilkkani. Se tuli vasta loppuke- en tarvitse pojanpoikaa harjoituk- vin, Pirttijoki toteaa. sästä kuntoon ja hain peliaikaa FC siin kuskata, kuten teki niin monet Pirttijoki on erinomainen esi- Hämeenlinnasta. Mutta sitten mur- vuodet Toijalasta Valkeakoskelle ja merkki pelaajasta, joka voi kehittyä tui nenä, Pirttijoki muistelee epäon- takaisin. huipuksi hieman vanhemmallakin nen kautta. - Kyllä siitä täytyy vielä häntä iällä. Pirttijokea ei koskaan nähty Loukkaantumisten
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Welcome to HAMK 2018-2019
    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Kohdekortti Ylöjärvi
    356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 357 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Mutalan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Pietilän talli Pietilä 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Vesan ja Pietilän pihapiiri Seurantalo Koulu Simolan pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 358 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 359 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Lempiäniemen kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Runsaan ratsutila Ikaalinen - 1400-luvun asuinpaikka Runsaan kylätontti nykyisen Juupajoki Ylöjärvi pihapiirin itäpuolella - talo isojaon jälkeisellä paikalla Hämeenkyrö Orivesi - kantatila jolla ratsutilan historia 1600-luvulta Tampere - päärakennus runko 1800-luvun alusta, muutostyöt Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala
    [Show full text]
  • Vene Vie – Satamaraportti Yhteenveto Vierasvenesatamien- Ja Laitureiden Kuntokartoituksesta Sekä Rakentamistarpeista
    Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie - raportit: 1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto 2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja -raportteihin 3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista 4. Loppuraportti - Vene vie – esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä Vene vie – satamaraportti Yhteenveto vierasvenesatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista. Arto Lammintaus Tampereen satamatoimisto, 2.10.2015 1 SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................................................................................................................. 5 Akaa, Toijala ................................................................................................................................................................................ 8 Hämeenkyrö, Kauhtua ............................................................................................................................................................. 9 Hämeenkyrö, Uskelanniemi ............................................................................................................................................... 10 Ikaalinen, Komppi .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Cost Efficiency of Finnish Municipalities in Basic Service Provision 1994-2002
    A Service of Leibniz-Informationszentrum econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible. zbw for Economics Loikkanen, Heikki A.; Susiluoto, Ilkka Conference Paper Cost Efficiency of Finnish Municipalities in Basic Service Provision 1994-2002 45th Congress of the European Regional Science Association: "Land Use and Water Management in a Sustainable Network Society", 23-27 August 2005, Amsterdam, The Netherlands Provided in Cooperation with: European Regional Science Association (ERSA) Suggested Citation: Loikkanen, Heikki A.; Susiluoto, Ilkka (2005) : Cost Efficiency of Finnish Municipalities in Basic Service Provision 1994-2002, 45th Congress of the European Regional Science Association: "Land Use and Water Management in a Sustainable Network Society", 23-27 August 2005, Amsterdam, The Netherlands, European Regional Science Association (ERSA), Louvain-la-Neuve This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/117399 Standard-Nutzungsbedingungen: Terms of use: Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Documents in EconStor may be saved and copied for your Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden. personal and scholarly purposes. Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle You are not to copy documents for public or commercial Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich purposes, to exhibit the documents publicly, to make them machen, vertreiben oder anderweitig nutzen. publicly available on the internet, or to distribute or otherwise use the documents in public. Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, If the documents have been made available under an Open gelten abweichend von diesen Nutzungsbedingungen die in der dort Content Licence (especially Creative Commons Licences), you genannten Lizenz gewährten Nutzungsrechte.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Förfs 974/2019
    FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING MuuMnrovvvvom förbud asia mot jakt på tjäder, orre, järpe och ripa under jaktåret 2019-2020 Utgiven i Helsingfors den 30 augusti 2019 974/2019 Jord- och skogsbruksministeriets förordning om förbud mot jakt på tjäder, orre, järpe och ripa under jaktåret 2019–2020 I enlighet med jord- och skogsbruksministeriets beslut föreskrivs med stöd av 38§ 4 mom. i jaktlagen (615/1993), sådant det lyder i lag 504/2017: 1§ Jakt på tjäder Utöver bestämmelserna i 24 § 22 punkten i jaktförordningen (666/1993) är jakt på tjä- der totalförbjuden i landskapet Egentliga Finland och i landskapet Nyland, dock inte i kommunerna Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Mäntsälä och Pukkila. Utöver vad som bestäms i 1 mom. är jakt på tjäder från och med den 11 oktober till och med den 10 december förbjuden i landskapen Egentliga Tavastland, Österbotten och Päi- jänne-Tavastland, i kommunerna Kuhmoinen, Jämsä och Luhanka i landskapet Mellersta Finland samt i kommunerna Akaa, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Bir- kala, Punkalaidun, Pälkäne, Tammerfors, Urjala, Valkeakoski och Vesilahti i landskapet Birkaland. Utöver vad som bestäms i 1–2 mom. är jakt på tjäder från och med den 11 november till och med den 10 december förbjuden i landskapen Södra Karelen, Södra Österbotten, Södra Savolax, Kajanaland, Mellersta Österbotten, Kymmenedalen, Norra Karelen, Norra Savolax och Satakunta, i kommunerna Enontekis, Enare, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Utsjoki och Övertorneå i landskapet Lappland, i landskapet Mellersta Fin- land, dock inte i kommunerna Kuhmoinen, Jämsä och Luhanka, i landskaper Norra Öst- erbotten, dock inte i kommunerna Ii, Kuusamo, Pudasjärvi och Taivalkoski, i landskapet Birkaland, dock inte i kommunerna Akaa, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Ori- vesi, Birkala, Punkalaidun, Pälkäne, Tammerfors, Urjala, Valkeakoski och Vesilahti.
    [Show full text]
  • Mobile Computing
    A Little Paper Pulp Goes a Long Way 011010011 Bob Iannucci SVP, Head of Nokia Research Center 1 Bob Iannucci, Ph.D. | From Communication to Computation | © 2007 Nokia Agenda Agility is at least as important as new technologies in delivering innovation Success breeds complexity Mobile phones are moving from embedded computing systems to PC-challengers - creating a significant opportunity Agility, complexity and opportunity are leading to re- thinking of how innovation is done 2 Bob Iannucci, Ph.D. | From Communication to Computation | © 2007 Nokia Nokia was not created yesterday Nokia was founded Wood processing (not word processing) 1865 Paper pulp was good business 1865 1865 1898 1912 1918–22 1960 1966–1967 1970–1985 1988–2000 3 Bob Iannucci, Ph.D. | From Communication to Computation | © 2007 Nokia Nokia was not created yesterday Wood processing 1865 Rubber manufacturing 1898: Rubber boots and tires revolutionized work and travel 1898 1865 1898 1912 1918–22 1960 1966–1967 1970–1985 1988–2000 4 Bob Iannucci, Ph.D. | From Communication to Computation | © 2007 Nokia Nokia was not created yesterday Cable manufacturing 1912: Widespread usage of electricity throughout society 1912 1865 1898 1912 1918–22 1960 1966–1967 1970–1985 1988–2000 5 Bob Iannucci, Ph.D. | From Communication to Computation | © 2007 Nokia Nokia was not created yesterday Cable manufacturing 1912: Widespread usage of electricity throughout society Nokia Corporation was in effect established during 1918-22 as a result – and in the midst of – the second industrial revolution (electricity, chemicals, cars) 1918–22 1865 1898 1912 1918–22 1960 1966–1967 1970–1985 1988–2000 6 Bob Iannucci, Ph.D.
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Employment Bulletin July 2021
    PIRKANMAA Employment Bulletin August 2021 PIRKANMAA August 2021 Unemployed jobseeker´s percentage of the workforce Unemployed jobseekers' percentage of the workforce by municipality Virrat 7,7 Kihniö 8,1 Parkano 8,5 Mänttä­Vilppula 8,7 Ruovesi 7,1 Ikaalinen Ylöjärvi 10,7 6,4 Juupajoki 6,1 Orivesi Hämeenkyrö Tampere 8,9 8,2 12,3 Kuhmoinen 11,1 Sastamala Nokia Kangasala 6,5 8,6 Pirkkala 8,0 6,8 Lempäälä Pälkäne Vesilahti 6,6 7,6 5,9 Valkeakoski 9,3 Akaa Punkalaidun 8,7 6,4 Urjala 9,8 5,0 ­ 9,9 (20) 10,0 ­ 14,9 (3) PIRKANMAA August 2021 Unemployed jobseekers UNEMPLOYED JOBSEEKERS MONTHLY AND TREND Pirkanmaa Persons 42 000 40 000 38 000 36 000 34 000 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pirkanmaa, Number of jobseekers on calculation date Trend UNEMPLOYED JOBSEEKERS, MONTH BY MONTH COMPARISON Pirkanmaa Persons 42 000 40 000 38 000 36 000 34 000 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec 2014 2017 2020 2015 2018 2021 2016 2019 PIRKANMAA August 2021 Unemployed jobseekers by sub­regional unit UNEMPLOYED JOBSEEKERS by Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY) Uusimaa Southwest Finland Satakunta Häme Pirkanmaa Southeast Finland South Savo North Savo North Karelia Central Finland South Ostrobothnia Ostrobothnia North Ostrobothnia Kainuu Lapland Åland 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 2020 August 2021 August Unemployed jobseekers and jobs vacant in Employment
    [Show full text]
  • Tampereen Kaupunkiseudun Lähijunaliikenteen Kehittämisselvitys Loppuraportti
    TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi www.tampereenseutu. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys Loppuraportti Kangasala n Lempäälä n Nokia n Orivesi n Pirkkala n Tampere n Vesilahti n Ylöjärvi www.tampereenseutu.fi Sisältö. 1. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisperiaatteet ............ 8 1.1 Lähtökohdat ..................................................................................................... 8 1.2 Tarkastelutapa .................................................................................................. 9 1.3 Nykyinen Tampereen seudun junatarjonta ........................................................... 9 1.4 Ratakapasiteetti- ja liikennöintitarkastelut ......................................................... 11 1.5 Lähijunaliikenteen kehittämisen vaikutukset ....................................................... 11 2. Maankäyttö ja kaavoitus ............................................................................ 13 2.1 Maankäytön kehitys ja liikenne-ennusteen lähtökohdat ....................................... 13 2.2 Maankäytön kehittämistarpeet ja -keinot lähijunaliikenteen kannalta ................... 14 3. Vaihe 1 – Seutulipun käytön laajentaminen junaliikenteeseen ....................... 16 3.1 Ensimmäisen vaiheen kuvaus ............................................................................. 16 3.2 Nykyinen seutulippujärjestelmä ........................................................................
    [Show full text]
  • SOPIMUS 1(16) 1.1.2021 Dnro TRE: PIRKANMAAN
    SOPIMUS 1(16) Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue 1.1.2021 Dnro TRE: PIRKANMAAN OMAIS- JA PERHEHOIDON SEKÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUN KESKUK- SEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTOIMINTANA 1.1.2021 ALKAEN Tällä yhteistoimintasopimuksella sovitaan Pirkanmaan kuntien kesken omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksen palvelujen järjestämisestä 1.1.2021 alkaen. 1. Sopijapuolet Akaan kaupunki Y-tunnus 2050864-5 (jäljempänä Akaa) Hämeenkyrön kunta Y-tunnus 0132947-3 (jäljempänä Hämeenkyrö) Ikaalisten kaupunki Y-tunnus 0203797-4 (jäljempänä Ikaalinen) Juupajoen kunta Y-tunnus 0147705-4 (jäljempänä Juupajoki) Kangasalan kaupunki Y-tunnus 1923299-5 (jäljempänä Kangasala) Kihniön kunta Y-tunnus 0133862-8 (jäljempänä Kihniö) Lempäälän kunta Y-tunnus 0150783-1 (jäljempänä Lempäälä) Mänttä-Vilppulan kaupunki Y-tunnus 0157867-2 (jäljempänä Mänttä-Vilppula) Nokian kaupunki Y-tunnus 0205717-4 (jäljempänä Nokia) Oriveden kaupunki Y-tunnus 0151789-6 (jäljempänä Orivesi) Parkanon kaupunki Y-tunnus 0136311-0 (jäljempänä Parkano) Pirkkalan kunta Y-tunnus 0152084-1 (jäljempänä Pirkkala) Punkalaitumen kunta Y-tunnus 0138037-5 (jäljempänä Punkalaidun) Pälkäneen kunta Y-tunnus 2050961-3 (jäljempänä Pälkäne) Ruoveden kunta Y-tunnus 0152842-1 (jäljempänä Ruovesi) SOPIMUS 2(16) Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue 1.1.2021 Sastamalan kaupunki Y-tunnus 0144411-3 (jäljempänä Sastamala) Tampereen kaupunki Y-tunnus 0211675-2 (jäljempänä Tampere) Urjalan kunta Y-tunnus 0157323-0 (jäljempänä Urjala) Valkeakosken kaupunki Y-tunnus 0157568-2 (jäljempänä Valkeakoski) Vesilahden kunta Y-tunnus 0157711-9 (jäljempänä Vesilahti) Virtain kaupunki Y-tunnus 0206333-9 (jäljempänä Virrat) Ylöjärven kaupunki Y-tunnus 0158221-7 (jäljempänä Ylöjärvi) 2. Sopimuksen tausta, kohde ja tavoitteet Tällä sopimuksella sovitaan vammaispalvelulain 8 § mukaisen henkilö- kohtaisen avun palvelun ja perhehoitolain mukaisen perhehoidon (pl. lastensuojelun perhehoito) järjestämisestä yhteistoimintana Pirkan- maan kuntien kesken.
    [Show full text]