DOCSLIB.ORG

Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeva selvitys strateginen, keskitytään siinä nostamaan esiin vetovoi- on keskeinen Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 erillis- maisuutta, jota kulttuuriympäristöjen hoidolla, suojelulla selvityksistä. ja kehittämisellä voidaan saada aikaan. Maisemaa ja kulttuuriperintöä on tarkoituksenmukais- ta tarkastella kokonaisuutena. Aineellisena kulttuuripe- rintönä arvokkaat rakennetut ympäristöt sisältävät usein muita arvokkaita kulttuuriympäristön osia, kuten muinais- muistoja tai perinnemaisemia. Voidaan puhua kulttuu- KULTTUURIYMPÄRISTÖT riympäristön moniarvoalueista. Maaseudun kulttuuriym- päristökysymyksiä on maakuntakaavatyössä tarkasteltu RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ ELI RA- useissa selvityksissä: Kulttuurimaisemat: Pirkanmaan mai- KENNUSPERINTÖ semallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalo- - yhdyskuntarakenne, rakennukset, rakennelmat, usalueet ja Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan pihat, puistot, kadut, kanavat jne. taajama-alueilla, joita on tehty rinnan tämän selvityksen kanssa, sekä vuonna 2013 valmistuneessa Pirkanmaan - kaikki mikä liittyy maankäytön ja rakentamisen arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa, historiaan ja tapaan josta laadittiin kaksi raporttia, valtakunnallisesti ja maa- kunnalliset arvokkaat maisema-alueet. Rinnakkaisselvi- MAISEMA tyksessä on tarkasteltu myös nykyisen maakuntakaavan - elollinen ja eloton luonto sekä ihmisen vaikutus maatalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). ympäristöönsä, ja näiden kolmen vuorovaikutus Uusia arvokkaita kulttuuriympäristöjä tunnistetaan, - visuaalisesti hahmotettava maisemakuva kun näkökulmat ja arvostukset muuttuvat. Tällä hetkellä - kaupunkimaisema: visuaalisesti hahmotettava on perusteltua kiinnittää erityistä huomioita sodanjälkei- laaja kaupunkikuva seen rakennusperintöön osana vaalittavaa rakennusperin- töä. Täydennystarpeen lisäksi tulee kohteita päivittää: osa - maaseudun kulttuurimaisema: perinteisten elin- aiemmista kohteista on purettu tai arvoja muuten mene- keinojen ja maankäyttötapojen muovaama alue, tetty. jonka historialliset piirteet ovat säilyneet, sisältää myös rakennuskulttuurin Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen osoittamisessa on tarkoitus viestiä sekä kuntien että val- - perinnemaisema (-biotooppi): pienialainen kult- tion suuntaan siitä, mitä kertovuutta sisältäviä kulttuu- tuurimaisema, niitty- ja laiduntalouden luonto- riympäristöjä Pirkanmaa haluaa säilyttää osana pirkan- tyyppi maalaisuuden ominaispiirteitä. MUINAISJÄÄNNÖKSET - maisemassa, maaperässä tai vesistössä säilyneitä rakenteita tai kerrostumia, jotka ovat syntyneet paikalla kauan sitten eläneiden ihmisten toimin- nasta 4 Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 Tavoitteet Inventointi 2009 Tämän inventoinnin tavoitteena on tuottaa ajantasainen ja yhtenäinen tietopohja lähtökohdaksi arvokkaiden ra- Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuri- kennettujen kulttuuriympäristöjen asiantuntijatyönä teh- ympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja tävälle arvottamiselle arvottamiselle. Selvitystä käytetään ovat historian kuvastajia. Kyse on sekä perinteen säi- suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Periaateratkai- lyttämisestä että alueiden kehittämisestä niiden omi- suja ja arvovalintoja tullaan tarkastelemaan erityisesti naisluonnetta ja erityspiirteitä vahvistavalla ja niihin kaavan valmisteluaineistoa laadittaessa. Tämän selvityk- sopeutuvalla tavalla. On tärkeää, ettei näillä alueilla sen raportin maakunnalliset kohteet sisältyvät maakun- tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olen- takaavaluonnokseen ja ne sovitetaan yhteen maankäytön naisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen muiden tarpeiden kanssa. kanssa. -Ympäristöministeriö 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympä- Hankeryhmä ristöt (RKY 2009) on selvitetty viime vuosikymmenellä, ja niistä on valtioneuvoston päätös 22.12.2009. Pirkanmaal- Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen la on valtakunnallisen statuksen saanut 91 aluekohdetta, kulttuuriympäristöjen selvityksen on toteuttanut Pirkan- jotka tullaan esittämään maakuntakaavan 2040 aineis- maan liiton maakuntakaavoitus. Toteuttaja on suunnit- tossa sellaisenaan. Kartta valtakunnallisesti merkittävistä teluarkkitehti Lasse Majuri sekä avustavissa tehtävissä kohteista on liitteenä 1. Tämän selvityksen maakunnalli- suunnittelijat Annu Piesanen ja Iris Havola sekä assistentit sesti arvokkaat kohteet täydentävät valtakunnallisten alu- Eila Uimonen ja Elisabet Scarpellini. Ohjaavassa hankeryh- eiden joukkoa. Ne kohteet, joissa aiemman, vuoden 1993 mässä olivat mukana maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina inventoinnin mukaan, vielä oli valtakunnallista merkittä- Laakkonen-Pöntys, suunnitteluarkkitehti Lasse Majuri ja vyyttä, mutta vuoden 2009 enää ei, huomioitiin tässä sel- suunnittelija Annu Piesanen Pirkanmaan liitosta, raken- vityksessä lähes kaikki maakunnallisesti arvokkaina. nustutkija Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamu- seosta, yliarkkitehti Leena Strandén, ylitarkastaja Leena Lusa ja suunnittelija Tiina Schultz Pirkanmaan ELY-keskuk- Tarkastelualue ja kohteet sesta, sekä kuntien suunnittelijoista aluearkkitehti Leena Selvityksen tarkastelualue ja nykyisen maakuntakaavan Lahtinen ja kaavoitusarkkitehdit Markku Lahtinen, Arto arvokkaat kulttuuriympäristöt (akm) on esitetty kartalla Nummijärvi, Minna Kulojärvi sekä Raija Mikkola. Hanke- sivulla 6. Tässä selvityksessä tarkastelun kohteena ovat ryhmä kokoontui 7 kertaa ennen selvityksen luonnosta ja taajamien rakennetut ympäristöt sekä pienialaisia maa- kaksi kertaa ennen raportin valmistumista. seudun arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Maaseudun ra- kennuskulttuurin maakunnalliset arvokohteet on varsinai- sesti selvitetty edellä mainitussa rinnakkaisselvityksessä Tarkastelualue ja kohdejoukko ”Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet”. Samantyyppinen jako on Ympäristöministeriön oppaassa Maakuntakaavan sisältö Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja ja esitystapa (2002). arvokkaat kulttuuriympäristöt Kohteet ovat arvoalueita. Taajamien maakunnallisia ra- Nykyisen maakuntakaavan oikeusvaikutteisessa kartassa kennettuja kulttuuriympäristöjä on tunnistettu 97, joista on esitetty 193 valtakunnallisesti ja maakunnallisesti- ar kokonaan uusia kohteita on noin kolmasosa. Suurin osa on vokasta kulttuuriympäristöä (akv ja akm) aluerajauksina. laajoja alueita, jotka koostuvat eri osa-alueista ominais- piirteineen. Sisällöllisesti on kattavasti käsitelty rakennus- Valtakunnallisesti arvokkaat historialliset tiet on osoi- perintö 1500-luvulta 1960-luvulle, mutta vain harvoissa tettu viivamerkintöinä ja valtakunnallisesti arvokkaita pie- tapauksissa nuorempia kohteita. Myös taajamien maise- nempiä kohteita kohdemerkintöinä. Arvokkaat maisema- malliset arvot on huomioitu. alueet on esitetty erikseen (Mam ja Mav). Osa arvokkaista maisema-alueista on päällekkäisiä arvokkaiden kulttuu- riympäristöjen kanssa. Kuvaukset kulttuuriympäristöis- tä sisältyvät kahteen erilliseen julkaisuun vuosilta 1990 (Tampereen seutukaavaliitto B 174) ja 2006 (Pirkanmaan liitto B 97). Maatalousalueet, joilla on erityisiä ympäris- töarvoja (MY) ovat kuutta lukuun ottamatta päällekkäisiä akm-alueiden kanssa. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 5 Kartta 1. Nykyinen Pirkanmaa. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan akm-alueet ovat vihreällä rajauksella. Selvityksen kohdejoukko koostuu tummennetuista kohteista. - luettelo kohteista kunnittain alkaa sivulta 25. - kohdekortit, jotka sisältävät tiedot kohteista, alkavat sivulta 54. - kohdekorttien rakenne ja sisältö, ks. s. 52 - maaseudun rakennetun kulttuuriympäristön kohteet: Liite 2 6 Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 Selvitystilanne Tarkasteltavien kohteiden valinta Lähtöaineistona on ollut Pirkanmaan liiton sekä kuntien laatimia tai teettämiä aiempia selvityksiä. Selvitykset on Ajanjakso
Recommended publications
  • Robust Methods and Conditional Expectations for Vehicular Traffic Count Analysis Jorma Kilpi1* , Ilkka Norros2, Pirkko Kuusela1, Fanny Malin1 and Tomi Räty1

    Robust Methods and Conditional Expectations for Vehicular Traffic Count Analysis Jorma Kilpi1* , Ilkka Norros2, Pirkko Kuusela1, Fanny Malin1 and Tomi Räty1

    Kilpi et al. European Transport Research Review (2020) 12:10 European Transport https://doi.org/10.1186/s12544-020-0399-8 Research Review ORIGINAL PAPER Open Access Robust methods and conditional expectations for vehicular traffic count analysis Jorma Kilpi1* , Ilkka Norros2, Pirkko Kuusela1, Fanny Malin1 and Tomi Räty1 Abstract We study the problem of making algorithmic statistical inferences about the dynamics of city traffic. Our data is based on loop detector counts of observed vehicles in various roads in the city of Tampere, Finland. We show that meaningful correlations can be found between traffic asymmetries at different measurement locations. The traffic asymmetry is the difference of the traffic counts of the opposite directions of a road. The correlations can be further quantified by estimating how much they effect on the average values of the traffic asymmetries at the neighbouring locations. Conditional expectations, both sample and binormal model-based versions are useful tools for quantifying this effect. The uncertainty bounds of conditional expectations of the binormal model distribution are extremely useful for outlier detection. Furthermore, conditional expectations of the multinormal distribution model can be used to recover missing data with bounds to uncertainty. Keywords: Loop detector, Traffic count data, Robust statistics, Truncated distribution, Multinormal distribution 1 Introduction The motivation of this work is to provide a statistically People’s travel behavior is initiated by the need to travel robust algorithmic framework for automated analysis of and then choosing the mode, route and time for trips. loop detector data. This framework is applied to loop Travel behavior can be expressed in transport planning detector counts of observed vehicles at various crossroads and management by origin-destination matrices (OD), in the city of Tampere, Finland.
  • Näsikallion Maanalainen Eritasoliittymä Ja Amuritunneli Maanalaisen Asemakaavan Selostus Ehdotus 26.10.2020

    Näsikallion Maanalainen Eritasoliittymä Ja Amuritunneli Maanalaisen Asemakaavan Selostus Ehdotus 26.10.2020

    Näsikallion maanalainen eritasoliittymä ja Amuritunneli Maanalaisen asemakaavan selostus Ehdotus 26.10.2020 Maanalainen asemakaava nro 8676 TRE:2651/10.02.01/2017 2 (64) Näsikallion maanalainen eritasoliittymä ja Amuritunneli MAANALAINEN ASEMAKAAVA NRO 8676 Maanalaisen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 5.11.2018 päivättyä ja 26.10.2020 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8676. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Maanalainen asemakaava: I kaupunginosan (Finlayson) korttelin nro 2 tonttien 5 ja 10, korttelin nro 3 tonttien 7, 9 ja 10, korttelin nro 4 tonttien 1 ja 23, korttelin nro 5 tonttien 2, 3, 7 ja 8, korttelin nro 6 tonttien 1 ja 45, korttelin nro 431 tontin 1, korttelin nro 461 tontin 1, sekä katu-, liikenne-, puisto- ja virkistysalueiden alapuolella. IV kaupunginosan (Amuri) korttelin nro 35 tontin 7, korttelin nro 36 tonttien 1, 7 ja 9, korttelin nro 37 tonttien 2, 3, 4, 6, 7 ja 8, sekä katualueen alapuolella. V kaupunginosan (Amuri) katualueen alapuolella. Maanalaisen asemakaavan muutos: I kaupunginosan (Finlayson) korttelin nro 1 tontin 13, korttelin nro 3 tonttien 2, 5, ja 8, korttelin nro 4 tonttien 1 ja 23, korttelin nro 6 tonttien 2, 42, 43 ja 44, korttelin nro 461 tontin 1, korttelin nro 462 tontin 3, sekä katu-, liikenne-, puisto- ja virkistysalueiden alapuolella. IV kaupunginosan (Amuri) korttelin nro 36 tontin 1 sekä katu- ja liikennealueen alapuolella. Maanalaisella asemakaavalla muodostuu: Maanalaista maantien tunnelia ja maanalaista katualuetta. Muutetaan 10.10.2011 vahvistettua asemakaavaa nro 8156. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Marjut Ahponen. Diaarinumero: TRE:2651/10.02.01/2017, pvm 31.3.2017 Vireille tulo: 4.1.2018 Kaavan nimi ja tarkoitus I (Finlayson), IV kaupunginosan (Amuri) ja V (Amuri).
  • Draft Agenda

    Draft Agenda

    #EEFcities DRAFT AGENDA Tuesday Afternoon Hiking trip to Kintulammi nature resort with sauna and dinner at Hangaslahti 16th October (Optional) 16:00 (please refer to practical guide for more information) WG Water WG GAB (green areas and WG AQCCEE (air quality, climate all day biodiversity) change, energy efficiency Wednesday late afternoon Steering committee 17th October evening Reception and official dinner at Raatihuone (Old City Hall) Session 1: The imperative of action morning Session 2: A Talanoa Dialogue Thursday afternoon Session 3: Measuring emissions and the need of evidence 18 October Session 4: Deep-dive session: Cutting emissions in the energy, transport, and building sectors Site visits evening Informal dinner in Restaurant Dabbal (at own costs) Session 5: Impact of SDGs Friday morning Session 6: I haven’t failed. I've just found 10,000 ways that won't work 19th October Session 7: Network update / Forum election Environmental perspective to Tampere Hall Noon (Optional) Visit to Moomin museum, which locates in Tampere Hall. CONTACTS: Chair Juliane Kürschner [email protected] EUROCITIES Joana Cruz [email protected] Pier Paolo Saraceno [email protected] Tampere Aino Järventausta aino.jä[email protected] Map, also available online: https://goo.gl/maps/gvoYKwwXJ432 Rationale: At the 2015 U.N. climate summit in Paris, world leaders agreed to limit global warming below 2°C to avoid catastrophic impacts of human-caused climate change. At the same time, the Paris Agreement explicitly links the world's long-term climate and near-term sustainable development agendas (SDGs), such as improving air quality and well-being.
  • Liite 1: Ratatekniset Tarkastelut Lähijuna-Asemittain [Report Subtitle]

    Liite 1: Ratatekniset Tarkastelut Lähijuna-Asemittain [Report Subtitle]

    LIITE 1: RATATEKNISET TARKASTELUT LÄHIJUNA-ASEMITTAIN [REPORT SUBTITLE] Projekti Tampereen kantakaupungin yleiskaavatyö 2017-2021: Selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä Asiakirjatyyppi Liite Päivämäärä 07.03.2019, päivitetty Tampella alaluvulla 28.6.2019 ja päivitetty Kalkunvuoren, Mediapoliksen ja Vehmaisten osalta 10/2019 Laatija DI Eero Kauppinen Tarkastaja Arkkitehti Mikko Siitonen, DI Janica Solehmainen Ratatekniset DI Janica Solehmainen, DI Juho Suolahti tarkastelut SISÄLTÖ 1. Ratatekniset vaatimukset laitureille 1 2. Ratatekniset tarkastelut lähijuna-asemittain 2 2.1 Kalkku 3 2.2 Kalkunvuori 5 2.3 Tesoma 5 2.4 Mediapolis/Tohloppi 5 2.5 Sellu 6 2.6 Amuri 7 2.7 Tampella 7 2.8 Rantaperkiö 9 2.9 Lakalaiva 10 2.10 Vuohenoja (Vuohenojan alikulkusillan kohta) 12 2.11 Vuohenoja (vaihtoehtoinen sijainti lännempänä) 13 2.12 Messukylä 14 2.13 Hankkio 14 2.14 Vehmainen 15 Lähteet: 15 1. Ratatekniset vaatimukset laitureille Väyläviraston Ratateknisen ohjeet asettavat seuraavia ratateknisia vaatimuksia junalaitureiden mitoituksille ja sijoituksille. RATO 7 Rautatieliikennepaikat: • Matkustajaliikenneraiteen pituuskaltevuus saa olla enintään 5 ‰, kun junan on tarkoitettu pysähtyvän siten, että juna on koko ajan kuljettajan valvonnassa. On suositeltavaa, että tällaisen raiteen pituuskaltevuus on enintään 1,5 ‰. 1/15 Ramboll - LIITE 1: Ratatekniset tarkastelut lähijuna-asemittain RATO 16 Väylät ja laiturit: • Henkilökaukoliikenteessä standardoitu laituripituus on 350 m. Matkustajalaiturilla, jolla pysähtyy erityisen pitkiä junia, kuten yöjunia tai kansainvälisiä junia, voidaan laituripituudeksi valita 450 m. Matkustajalaiturilla, jolla ei odoteta pysähtyvän pitkiä junia, voidaan laituripituudeksi valita myös 250 m. • Lähiliikennealueen ulkopuolisen paikallisliikenteen laituripituudeksi on valittavissa 80 m, 120 m tai 250 m. Laituripituudet 80 m ja 120 m soveltuvat kiskobussi-tyyppiseen liikennöintiin mahdollistaen kolmen ja neljän perinteisen vaunun mittaisen junan liikennöinnin.
  • Hiedanranta Brainstorming

    Hiedanranta Brainstorming

    HIEDANRANTA BRAINSTORMING WorkshopBUSINESSES | UUSI KAUPUNKI COLLECTIVE | CITY OF TAMPERE | KUOWI OY Introduction This report clarifies the background represent the themes of the brain- After the daily workshops, the ar- of the Hiedanranta brainstorming storming workshop. The discussion chitecture teams withdrew to work workshop. The aim of the workshop was led by the Uusi Kaupunki archi- on the development scenarios. was to identify the key goals for busi- tectural collective, and the aim was The teams produced four separate nesses indeveloping and implement- to create a vision of what development scenarios for busi- ing the Hiedanranta project. • work ness operations and functions in • production Hiedanranta. In addition to introducing the back- • trade and services ground of the Uusi Kaupunki Col- • innovation activities The Figures of the report have lective’s work tasks, the report ad- will look like in Hiedanranta in the been compiled based on the clar- dresses problems and needs that future. ifying reports of Uusi Kaupunki the participants brought up during architectural collective and on the the workshops. The Hiedanranta brainstorming workshop results. The texts were workshop lasted two days. On both compiled by Inari Virkkala and the The report presents the needs of the days the participants spent several figures illustrating the results of the business sector through customer hours at the Lielahti Manor House working were compiled by profiles, which together form the discussing the environments re- Kuowi. starting points of businesses for plan- quired by the new work forms and ning the future of Hiedanranta. business activities. Each team was led by two architects, who were Representatives of the business responsible for the discussion and industrial sector were invited around their theme and for creat- to the Hiedanranta brainstorming ing from the discussion a develop- workshop.
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
  • Recent Noteworthy Findings of Fungus Gnats from Finland and Northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae)

    Recent Noteworthy Findings of Fungus Gnats from Finland and Northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae)

    Biodiversity Data Journal 2: e1068 doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Taxonomic paper Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae) Jevgeni Jakovlev†, Jukka Salmela ‡,§, Alexei Polevoi|, Jouni Penttinen ¶, Noora-Annukka Vartija# † Finnish Environment Insitutute, Helsinki, Finland ‡ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Rovaniemi, Finland § Zoological Museum, University of Turku, Turku, Finland | Forest Research Institute KarRC RAS, Petrozavodsk, Russia ¶ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Jyväskylä, Finland # Toivakka, Myllyntie, Finland Corresponding author: Jukka Salmela ([email protected]) Academic editor: Vladimir Blagoderov Received: 10 Feb 2014 | Accepted: 01 Apr 2014 | Published: 02 Apr 2014 Citation: Jakovlev J, Salmela J, Polevoi A, Penttinen J, Vartija N (2014) Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae). Biodiversity Data Journal 2: e1068. doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Abstract New faunistic data on fungus gnats (Diptera: Sciaroidea excluding Sciaridae) from Finland and NW Russia (Karelia and Murmansk Region) are presented. A total of 64 and 34 species are reported for the first time form Finland and Russian Karelia, respectively. Nine of the species are also new for the European fauna: Mycomya shewelli Väisänen, 1984,M. thula Väisänen, 1984, Acnemia trifida Zaitzev, 1982, Coelosia gracilis Johannsen, 1912, Orfelia krivosheinae Zaitzev, 1994, Mycetophila biformis Maximova, 2002, M. monstera Maximova, 2002, M. uschaica Subbotina & Maximova, 2011 and Trichonta palustris Maximova, 2002. Keywords Sciaroidea, Fennoscandia, faunistics © Jakovlev J et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (CC BY 4.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.
  • Valtatien 9 Parantaminen Yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys

    Valtatien 9 Parantaminen Yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys

    RAPORTTEJA 107 | 2016 Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys KIMMO HEIKKILÄ | JOUNI LEHTOMAA | RIIKKA SALLI RAPORTTEJA 107 | 2016 VALTATIEN 9 PARANTAMINEN YHTEYSVÄLILLÄ TAMPERE–ORIVESI KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Mikko Peltonen Kansikuvat: Kimmo Heikkilä Kartat: Kimmo Heikkilä, Eero Salminen, MML Painotalo: Kopio Niini Oy ISBN 978-952-314-536-8 (painettu) ISBN 978-952-314-537-5 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-537-5 www.doria.fi/ely-keskus Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys Kimmo Heikkilä Jouni Lehtomaa Riikka Salli Tiivistelmä Nykyisessä liikennepolitiikassa liikennejärjestelyiden kehittäminen perustuu pää- Liikenne-ennuste pohjautuu Tampereen kaupunkiseudulle laadittuun TALLI-lii- Tarastenjärven välinen osuus Tampereen puoleisessa päässä on liikenteellisel- osin käyttäjätarpeisiin ja toimenpiteiden vaiheittaiseen toteuttamiseen tarpeiden kennemalliin, jota on täydennetty uusilla maankäyttötiedoilla. Ennusteen mu- tä profiililtaan selvästi erilainen kuin Tarastenjärven ja Oriveden välinen osuus. mukaisesti. Kehittämistarpeita arvioitaessa tarkastelujaksoina ovat näköpiirissä kaan liikenne kasvaa Tampereen puoleisessa päässä noin 27 % vuoteen 2025 Näillä kahdella osuudella on tarkasteltu skenaarioita, joissa valtatielle ei tehdä oleva tulevaisuus vuoteen 2025 mennessä ja kauempana tulevaisuudessa vuo- mennessä ja kaksinkertaistuu vuoteen
  • Vene Vie – Satamaraportti Yhteenveto Vierasvenesatamien- Ja Laitureiden Kuntokartoituksesta Sekä Rakentamistarpeista

    Vene Vie – Satamaraportti Yhteenveto Vierasvenesatamien- Ja Laitureiden Kuntokartoituksesta Sekä Rakentamistarpeista

    Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie - raportit: 1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto 2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja -raportteihin 3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista 4. Loppuraportti - Vene vie – esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä Vene vie – satamaraportti Yhteenveto vierasvenesatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista. Arto Lammintaus Tampereen satamatoimisto, 2.10.2015 1 SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................................................................................................................. 5 Akaa, Toijala ................................................................................................................................................................................ 8 Hämeenkyrö, Kauhtua ............................................................................................................................................................. 9 Hämeenkyrö, Uskelanniemi ............................................................................................................................................... 10 Ikaalinen, Komppi .................................................................................................................................................................
  • Market Report Residential Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku and Tampere Hma

    Market Report Residential Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku and Tampere Hma

    DEMO: MARKET REPORT RESIDENTIAL HELSINKI, ESPOO, VANTAA, TURKU AND TAMPERE HMA 2 HMA | SUBMARKETS 1 Kalasatama 16 Matinkylä Residential submarket 2 Pasila 17 Kilo-Kera Train station 3 Jätkäsaari 18 Kaitaa-Finnoo Train line Metro station 23 4 Lauttasaari 19 Espoonlahti-Kivenlahti Metro line Pitäjänmäki Suurpelto-Henttaa 5 20 Jokeri Light Rail stop 22 21 (under construction) Kaarela Tikkurila Jokeri Light Rail line 6 21 (under construction) 24 Helsinki Airport Oulunkylä Aviapolis 7 22 25 6 8 8 Malmi 23 Kivistö 7 9 Herttoniemi 24 Martinlaakso 14 17 13 Laajasalo Myyrmäki 5 10 25 9 2 12 11 Kruunuvuorenranta 20 15 Vuosaari 12 1 10 13 Haaga 11 16 4 3 14 Leppävaara 19 18 15 Tapiola-Niittykumpu 3 HELSINKI | LAUTTASAARI Inhabitants Growth since 2014 (p.a) Average age Share of unemployment* 24 500 2,1 % 41 5,0 % (633 000) (1,3 %) (40,5) (8,0 %) Share of people in the age groups A 0-17 18-39 40-64 65+ 17 % 36 % 29 % 18 % (17 %) (36 %) (30 %) (17 %) Share of people over 18 with an academic degree Average income of inhabitants* 55 % 3 100 €/month (38 %) (2 400) Households Average size of households 13 200 1,9 people (335 000) (1,9) Share of households living in rented dwellings Number of apartments Ongoing construction projects Lauttasaarentie 56 37 % 13 500 A Number of apartments 43 Completion date 2021/Q1 (52 %) (311 000) Developer YIT *Statistic from 2017 Number in brackets presents same information about Helsinki 4 HELSINKI | LAUTTASAARI Estimated rental level for new apartments (€/m²/month) Apartment share transactions, older stock (€/m²) Rooms 1.