DOCSLIB.ORG

Joukkoliikenteen Vaihtopaikat Ja Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Joukkoliikenteen Vaihtopaikat Ja Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaan maakuntakaava 2040 A YHDESSÄ T OS T TEEMME MUU Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-304-4 Kansikuva: Jouko Aaltonen Taitto: Lili Scarpellini Painos: 200 kpl Paino: Grano Oy Tiivistelmä Liityntäpysäköinnin nykytila Yhdessä valmisteltu esitys Pirkanmaalla liityntäpysäköinnin käyttö on vakiintunutta Työn tavoitteena on ollut jakaa tietoa Pirkanmaan liityntä- pääasiassa vilkkaimpien rautatieasemien yhteydessä olevil- pysäköinnin nykytilasta sekä arvioita liityntäpysäköinnin la liityntäpysäköintipaikoilla. Tarjolla olevia liityntäpysäköin- vaikutuksista liikennejärjestelmän toimintaan. Keskeisenä tipaikkoja ei ole aktiivisesti markkinoitu eikä informaatiota tavoitteena on tukea Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tarjolla olevista paikoista ole ollut helposti saatavilla. Liityn- laatimisprosessia tuomalla esiin tarpeita ja tavoitteita eri kul- täpysäköinnin järjestelmällistä kehittämistä on haitannut kumuotojen yhteensovittamiseksi. Liityntäpysäköinti tulee selkeän vastuutahon ja osapuolia sitouttavan kehittämisoh- mieltää entistä selvemmin osaksi joukkoliikenteen palvelu- jelman puute. Seudun liityntäpysäköinnin tilaa voidaan hel- tasoa ja joukkoliikennetarjonnan kehittämistä. Työssä käy- posti kehittää sekä laatutason että paikkatarjonnan osalta. dyn laajan viranomais- ja sidosryhmäkeskustelun tuloksena Tampereen työssäkäyntialueen laajeneminen ja työmat- annetaan ehdotus keskeisten liityntäpysäköintipaikkojen ja kaliikkumisen kasvu luovat edellytyksiä liityntäpysäköinnin joukkoliikenteen vaihtopaikkojen sijainnista Pirkanmaalla. kysynnän lisääntymiselle. Kasvavat liikennemäärät ja ruuh- kien leviäminen yhdistettynä joukkoliikenteen palvelutason Tavoitetila ja kiireelliset toimenpiteet kehittämiseen saavat aikaan kasvavan siirtymisen yksi- tyisautoilusta joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tämä edellyttää Kehittämissuunnitelman tuloksena on tehty ehdotus liityn- kuitenkin sujuvaa ja luotettavaa vaihtoa kulkumuodosta täpysäköintialueiden ja merkittävien joukkoliikenteen vaih- toiseen. topaikkojen tavoitetilaksi vuonna 2040. Pirkanmaan liityntä- pysäköintikohteet on jaettu kolmeen erilaiseen aluetyyppiin Tehokkaampaa liikennejärjestelmän käyttöä riippuen alueen asemasta suhteessa liikennejärjestelmän tavoitetilaan. A-tyypin alueet ovat seudullisesti merkittä- Koko työssäkäyntialueella liityntäpysäköinnin avulla on viä lähinnä raideliikenteeseen liittyviä kohteita, B-tyypin edellytyksiä parantaa saavutettavuutta ja kasvattaa joukko- alueet paikallisesti merkittäviä kohteita ja C-tyypin alueet liikenteen kulkumuoto-osuutta päivittäisessä liikkumisessa. ovat pienehköjä bussiliikenteeseen liittyviä maantieverkon Liityntäpysäköinnin avulla voidaan tarjota tyydyttävä joukko- kohteita. Lisäksi työssä on tehty esitys maakunnan kes- liikenteen palvelutaso myös kuntakeskuksien ulkopuoliselle keisten joukkoliikenteen vaihtopaikkojen (V) sijainnista. hajaantuneen maankäytön alueille, joille joukkoliikennelin- Yhteensä vuoden 2040 tavoitetilanteessa Pirkanmaalla on joja ei voida muuten kannattavasti tarjota. Tällaisia alueita noin 100 liityntäpysäköintialuetta, joissa on yhteensä noin Pirkanmaalla on useita. Eteläisellä Pirkanmaalla liityntäpy- 4 000 liityntäpysäköintipaikkaa. säköinnin potentiaalia kasvattaa erityisesti HHT-käytävän Pirkanmaan liityntäpysäköinnin kehittämisessä kiireelli- (Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-käytävän) kilpailukykyi- simmät toimenpiteet ovat liityntäpysäköinnin kehittämisen nen joukkoliikennetarjonta ja siihen liittyvä kaksisuuntainen systematisointi ja kehittämisvastuullisen tahon osoittami- pendelöinti. nen. Muita tunnistettuja kehittämiskohteita ovat mm. koh- Järjestelmällisellä liityntäpysäköinnin käytöllä on tunnis- dekohtaisen liityntäpysäköintiopastuksen ja -informaation tettu olevan merkittävää vaikutusta väyläverkon ruuhkautu- tarjonnan parantaminen sekä erityisesti pyöräpysäköinnin mista hidastavana tekijänä. Tyypillinen liityntäpysäköinnin osalta tarjonnan määrä- ja laatutason puutteiden korjaami- käyttäjä on päivittäin matkansa tekevä työmatkapendelöijä, nen. jolloin liityntäpysäköintimatka tarkoittaa heti pienempää ajo- neuvomäärää ruuhkassa. Yhdeltä kaupunkiseudun sisään- tuloväylältä yksi liityntäpysäköintimatka vähentää kaksi ajoneuvomatkaa tieverkon ruuhkaisimmista ajankohdista. Tällä on vaikutusta väyläkapasiteetin riittävyyteen. 3 Esipuhe Arjen sujuvuutta edistävät liikennepalvelut ja kestävä liik- kuminen ovat nousseet liikennesuunnittelun ja -politiikan ytimeen. Suunnittelussa pyritään edistämään erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta ihmisten ar- kiliikkumisessa. Näiden tavoitteiden edistämiseen pyritään myös Pirkanmaan maakuntakaavan valmistelussa. Kun matkaketjut toimivat hyvin eri liikennemuotojen vä- lillä, voi joukkoliikenteestä tulla mahdollisimman monelle pirkanmaalaiselle todellinen vaihtoehto henkilöautoilulle. Tämä edellyttää kuitenkin, että vaihdot kulkumuodosta toi- seen onnistuvat saumattomasti. Hyvillä vaihtoyhteyksillä ja -paikoilla sekä liityntämatkojen ja -järjestelyiden toimivuu- della ja turvallisuudella voidaan oleellisesti vaikuttaa liikku- misen sujuvuuteen. Tämän selvityksen tuloksena on saatu kattava listaus Pirkanmaan vaihto- ja liityntäpysäköintipaikoista sekä niiden kehittämispotentiaalista. Selvitys on kuitenkin vasta ensias- kel ja pirkanmaalaisissa kunnissa ja toimijoilla noussut hyvä liityntäpysäköinnin edistämisen henki täytyy nyt realisoida teoiksi, joilla asukkaiden arkea helpotetaan. Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus haluavat olla etulinjassa edistämässä kestävää liikkumista. Yksittäisillä teoilla jotka palvelevat yhteistä kokonaisuutta saadaan liikennejärjes- telmästä toimiva ja tehokas. Oikein suunnattuina pienetkin resurssit voivat tuottaa suuria hyötyjä, kun ne yhdistetään palvelemaan samaa päämäärää. Tampereella kesäkuussa 2014 Esa Halme Juha Sammallahti Maakuntajohtaja Johtaja Pirkanmaan liitto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 4 Sisällys Tiivistelmä . .3 Esipuhe . .4 1 Tehokkaampaa joukkoliikennettä kehittämässä. 6 1.1 Työntavoitteet. 6 1.2 Työn toteutus. 6 2 Pirkanmaa tänään. .7 2.1 Väestömäärät kasvussa. 7 2.2 Liikkumisesta on tietoa. 11 2.3 Tampereen sisääntuloväylät ruuhkautumassa. 14 2.4 Junat ovat nopeita, mutta niitä kulkee harvoin . .16 3 Miksi liityntäpysäköintiä Pirkanmaalle?. .20 3.1 Pirkanmaan liityntäpysäköinti tänään . 20 3.2 Liityntäpysäköinnin kysyntä ja kasvupotentiaali . 22 3.2.1 Ruuhkautuminen kasvattaa kysyntää. 22 3.2.2 Tuhansia liityntäpysäköijiä Pirkanmaalle . 23 3.3 Liityntäpysäköinnin kehittäminen ja vaikutukset. 26 3.3.1 Tavoitteena sujuvat matkaketjut. .26 3.3.2 Edetään vyöhykkeittäin. 27 3.3.3 Vuorottaispysäköinnistä tehokkuutta. 28 3.3.4 Liityntäpysäköinnillä helpotusta sisääntuloväylien ruuhkiin. 28 4 Pirkanmaa 2040. .30 4.1 Maakuntakaavan maankäytön perusratkaisu. 30 4.2 Monentyyppistä liityntäpysäköintiä . 33 4.3 Yli 100 vaihto- ja liityntäpaikkaa. 35 4.4 Tärkeimmät kohteet maakuntakaavaan . 35 5 Miten tästä eteenpäin? . 42 5.1 Kiireelliset toimet . 42 5.2 Jatkuvat toimet . 42 5.3 Vastuutahot . 42 5 1 Tehokkaampaa joukkoliikennettä kehittämässä 1.1 Työntavoitteet 1.2 Työn toteutus Joukkoliikenteen kehittäminen on nostettu keskeiseksi Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pir- toimeksi Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmas- kanmaalla -selvitys on yksi Pirkanmaan maakuntakaa- sa ja sen aiesopimuksessa. Kehittämistoimiin on kirjat- van 2040 taustaselvityksistä. Työn tärkeimpänä tavoit- tu mm. joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen, kaupun- teena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä maakunnassa kiraitiotien ja lähijunaliikenteen suunnittelu ja bussien parantamalla matkaketjujen sujuvuutta. Joukkoliiken- laatukäytävätoimenpiteet. Pysäkkien ja terminaalien teestä pyritään saamaan mahdollisimman monelle pir- kehittämiseen liittyen keskeisiä aiesopimuskaudella kanmaalaiselle todellinen vaihtoehto henkilöautoilulle. 2012 - 2016 edistettäviä asioita ovat poikittaisyhteyk- sien joukkoliikennepysäkit, lähijunaliikenteen asemat, Työn ohjauksesta on vastannut työryhmä, johon ovat pikavuoropysäkit sekä liityntäpysäköintialueet. kuuluneet seuraavat henkilöt: Matkaketjujen sujuvoittaminen on yksi keskeisistä arjen sujuvuutta parantavista tavoitteista. Sujuvat mat- • Arja Aalto Liikennevirasto kaketjut eri liikennemuotojen välillä lisäävät joukkolii- • Kari Korpela Pirkanmaan ELY-keskus kenteen houkuttelevuutta. Sujuva matka ”ovelta ovel- • Tero Myyryläinen Tampereen kaupunki le” edellyttää toimivia vaihtoja kulkumuodosta toiseen. • Jurkka Pöntys Hämeenkyrön kunta Tässä tärkeässä roolissa ovat hyvin suunnitellut vaih- • Päivi Valkama Oriveden kaupunki toyhteydet, asemat ja pysäkit sekä liityntämatkojen ja • Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto (pj.) -järjestelyiden toimivuus ja turvallisuus. • Anne Mäkynen Pirkanmaan liitto Tämän työn tavoitteena on löytää matkaketjujen • Ilpo Tammi Pirkanmaan liitto keskeiset solmupisteet eli luontevat vaihtopaikat sekä • Johanna Järvinen Pirkanmaan liitto liityntäpysäköintiin soveltuvat paikat. Maakunnan tasol- (->06/2013) la vaihtopaikkoina voidaan nähdä matkakeskukset, rau- • Ruut Rissanen Pirkanmaan liitto tatieasemat sekä muut keskeiset terminaalit ja pysäkit. (02/2014->) Työn toisena tavoitteena on selkeyttää ja vahvistaa • Tero Rahkonen Sito (10/2013->) liityntäpysäköinnin roolia osana liikennejärjestelmää • Antti Haukka Sito (10/2013->) sekä muodostaa yhteinen näkemys liityntäpysäköinnin kehittämisestä
Load more

Recommended publications
  • Näsikallion Maanalainen Eritasoliittymä Ja Amuritunneli Maanalaisen Asemakaavan Selostus Ehdotus 26.10.2020
    Näsikallion maanalainen eritasoliittymä ja Amuritunneli Maanalaisen asemakaavan selostus Ehdotus 26.10.2020 Maanalainen asemakaava nro 8676 TRE:2651/10.02.01/2017 2 (64) Näsikallion maanalainen eritasoliittymä ja Amuritunneli MAANALAINEN ASEMAKAAVA NRO 8676 Maanalaisen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 5.11.2018 päivättyä ja 26.10.2020 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8676. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Maanalainen asemakaava: I kaupunginosan (Finlayson) korttelin nro 2 tonttien 5 ja 10, korttelin nro 3 tonttien 7, 9 ja 10, korttelin nro 4 tonttien 1 ja 23, korttelin nro 5 tonttien 2, 3, 7 ja 8, korttelin nro 6 tonttien 1 ja 45, korttelin nro 431 tontin 1, korttelin nro 461 tontin 1, sekä katu-, liikenne-, puisto- ja virkistysalueiden alapuolella. IV kaupunginosan (Amuri) korttelin nro 35 tontin 7, korttelin nro 36 tonttien 1, 7 ja 9, korttelin nro 37 tonttien 2, 3, 4, 6, 7 ja 8, sekä katualueen alapuolella. V kaupunginosan (Amuri) katualueen alapuolella. Maanalaisen asemakaavan muutos: I kaupunginosan (Finlayson) korttelin nro 1 tontin 13, korttelin nro 3 tonttien 2, 5, ja 8, korttelin nro 4 tonttien 1 ja 23, korttelin nro 6 tonttien 2, 42, 43 ja 44, korttelin nro 461 tontin 1, korttelin nro 462 tontin 3, sekä katu-, liikenne-, puisto- ja virkistysalueiden alapuolella. IV kaupunginosan (Amuri) korttelin nro 36 tontin 1 sekä katu- ja liikennealueen alapuolella. Maanalaisella asemakaavalla muodostuu: Maanalaista maantien tunnelia ja maanalaista katualuetta. Muutetaan 10.10.2011 vahvistettua asemakaavaa nro 8156. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Marjut Ahponen. Diaarinumero: TRE:2651/10.02.01/2017, pvm 31.3.2017 Vireille tulo: 4.1.2018 Kaavan nimi ja tarkoitus I (Finlayson), IV kaupunginosan (Amuri) ja V (Amuri).
    [Show full text]
  • Liite 1: Ratatekniset Tarkastelut Lähijuna-Asemittain [Report Subtitle]
    LIITE 1: RATATEKNISET TARKASTELUT LÄHIJUNA-ASEMITTAIN [REPORT SUBTITLE] Projekti Tampereen kantakaupungin yleiskaavatyö 2017-2021: Selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä Asiakirjatyyppi Liite Päivämäärä 07.03.2019, päivitetty Tampella alaluvulla 28.6.2019 ja päivitetty Kalkunvuoren, Mediapoliksen ja Vehmaisten osalta 10/2019 Laatija DI Eero Kauppinen Tarkastaja Arkkitehti Mikko Siitonen, DI Janica Solehmainen Ratatekniset DI Janica Solehmainen, DI Juho Suolahti tarkastelut SISÄLTÖ 1. Ratatekniset vaatimukset laitureille 1 2. Ratatekniset tarkastelut lähijuna-asemittain 2 2.1 Kalkku 3 2.2 Kalkunvuori 5 2.3 Tesoma 5 2.4 Mediapolis/Tohloppi 5 2.5 Sellu 6 2.6 Amuri 7 2.7 Tampella 7 2.8 Rantaperkiö 9 2.9 Lakalaiva 10 2.10 Vuohenoja (Vuohenojan alikulkusillan kohta) 12 2.11 Vuohenoja (vaihtoehtoinen sijainti lännempänä) 13 2.12 Messukylä 14 2.13 Hankkio 14 2.14 Vehmainen 15 Lähteet: 15 1. Ratatekniset vaatimukset laitureille Väyläviraston Ratateknisen ohjeet asettavat seuraavia ratateknisia vaatimuksia junalaitureiden mitoituksille ja sijoituksille. RATO 7 Rautatieliikennepaikat: • Matkustajaliikenneraiteen pituuskaltevuus saa olla enintään 5 ‰, kun junan on tarkoitettu pysähtyvän siten, että juna on koko ajan kuljettajan valvonnassa. On suositeltavaa, että tällaisen raiteen pituuskaltevuus on enintään 1,5 ‰. 1/15 Ramboll - LIITE 1: Ratatekniset tarkastelut lähijuna-asemittain RATO 16 Väylät ja laiturit: • Henkilökaukoliikenteessä standardoitu laituripituus on 350 m. Matkustajalaiturilla, jolla pysähtyy erityisen pitkiä junia, kuten yöjunia tai kansainvälisiä junia, voidaan laituripituudeksi valita 450 m. Matkustajalaiturilla, jolla ei odoteta pysähtyvän pitkiä junia, voidaan laituripituudeksi valita myös 250 m. • Lähiliikennealueen ulkopuolisen paikallisliikenteen laituripituudeksi on valittavissa 80 m, 120 m tai 250 m. Laituripituudet 80 m ja 120 m soveltuvat kiskobussi-tyyppiseen liikennöintiin mahdollistaen kolmen ja neljän perinteisen vaunun mittaisen junan liikennöinnin.
    [Show full text]
  • Hiedanranta Brainstorming
    HIEDANRANTA BRAINSTORMING WorkshopBUSINESSES | UUSI KAUPUNKI COLLECTIVE | CITY OF TAMPERE | KUOWI OY Introduction This report clarifies the background represent the themes of the brain- After the daily workshops, the ar- of the Hiedanranta brainstorming storming workshop. The discussion chitecture teams withdrew to work workshop. The aim of the workshop was led by the Uusi Kaupunki archi- on the development scenarios. was to identify the key goals for busi- tectural collective, and the aim was The teams produced four separate nesses indeveloping and implement- to create a vision of what development scenarios for busi- ing the Hiedanranta project. • work ness operations and functions in • production Hiedanranta. In addition to introducing the back- • trade and services ground of the Uusi Kaupunki Col- • innovation activities The Figures of the report have lective’s work tasks, the report ad- will look like in Hiedanranta in the been compiled based on the clar- dresses problems and needs that future. ifying reports of Uusi Kaupunki the participants brought up during architectural collective and on the the workshops. The Hiedanranta brainstorming workshop results. The texts were workshop lasted two days. On both compiled by Inari Virkkala and the The report presents the needs of the days the participants spent several figures illustrating the results of the business sector through customer hours at the Lielahti Manor House working were compiled by profiles, which together form the discussing the environments re- Kuowi. starting points of businesses for plan- quired by the new work forms and ning the future of Hiedanranta. business activities. Each team was led by two architects, who were Representatives of the business responsible for the discussion and industrial sector were invited around their theme and for creat- to the Hiedanranta brainstorming ing from the discussion a develop- workshop.
    [Show full text]
  • 48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT
    48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT STÖD TILL SÖDRA FINLAND Region A Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Alastaro, Askola, Aura, Bjärnå, Borgnäs, Tammela, Tammerfors, Tavastkyro, Tavas- Elimäki, Esbo, Helsingfors, Grankulla, Karis, tehus, Toijala, Tuulos, Tövsala, Ulvsby, Ur- Kervo, Kiikala, Kimito, Koski, Kouvola, jala, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vamma- Kuusjoki, Kyrkslätt, Lappträsk, Liljendal, la, Vampula, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Lojo, Loimaa, Lovisa, Lundo, Marttila, Mas- Viiala, Viljakkala, Villmanstrand, Villnäs, ku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Mörskom, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Nurmijärvi, Oripää, Pemar, Pertteli, Pojo, Ypäjä och Äetsä samt skärgårdsdelarna av Pukkila, Pöytyä, Reso, Rusko, Salo, Sibbo, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Sjundeå, Somero, Strömfors, Tarvasjoki, Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, Träskända, Tusby, Vanda, Vichtis och Väs- S:t Karins och Åbo. tanfjärd samt, frånsett skärgårdsdelarna, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Skärgårdsområden Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, S:t Karins och Åbo. Yttre skärgården Brändö, Föglö, Houtskär, Iniö, Korpo, Region B Kumlinge, Kökar, Nagu, Sottunga, Velkua Anjalankoski, Artsjö, Asikkala, Birkala, och Vårdö samt dessutom de genom förord- Björneborg, Brändö, Eckerö, Ekenäs, Eura, ning av jord- och skogsbruksministeriet sär- Euraåminne, Finström, Forssa, Fredriks- skilt angivna delområdena i följande kom- hamn, Föglö, Geta, Gustavs, Hammarland, muner: Borgå, Dragsfjärd, Ekenäs, Finby, Hangö, Harjavalta,
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • 9. Arvokkaat Luontokohteet – Kohdekortit
    9. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET – KOHDEKORTIT rvokkaita luontokohteita on esitetty 67 koh- kohteita tai uhanalaisia lajeja. käyttösuunnitelmia voidaan tarkistaa tarvittaessa. dekortilla. Luonnonsuojelulain nojalla esite- Kussakin kohdekortissa on esitetty alueen kartta- Aikataulu kohteiden rauhoittamisesta ja seurannan A tään suojeltavaksi 923 ha 31 kohdekortilla. rajaus ja kiinteistötiedot. Karttarajaus tarkistetaan järjestämisestä on liitteissä 13 ja 15. Kohteiden tilan Suojeltavat alueet on valittu aikaisemman tiedon ja suojelutoimenpiteiden yhteydessä. Yksityisiä kohteita seuranta on jatkuva prosessi ja on tärkeää seurata suo- METSO-ohjelman perusteella. Osassa kohdekortteja on on mukana vain, jos niiden julkaisemiseen on saatu jelun perusteena olevia tekijöitä ja lajeja. Seurannan mukana sekä luonnonsuojelulailla että muulla tavalla suostumus maanomistajalta. toteutusmalli kirjataan myös hoito- ja käyttösuunni- suojeltavaksi esitettyjä kohteita. Luonnonsuojelulain Sivulla 28 on esitelty kooste kohteiden suojelupe- telmaan. mukaisen rauhoituksen lisäksi on esitelty 280 ha muita rusteista. Kohteilla tehdään tarvittaessa lisäselvityksiä, Suojeltaville ja muutamalle muullekin kohteelle esi- arvokkaita alueita, joiden suojelun tavaksi on määritel- varsinkin jos tämänhetkinen tilanne ei ole ollut tiedos- tetään rakennettavaksi ko. alueen käyttöä helpottavia ty kaava, hoito tai joku muu menettelytapa. sa tai tiedot ovat puutteelliset. rakenteita. Suojelualueen merkintäpaalut on pysty- Suojeluehdotukset perustuvat tämänhetkiseen Luonnonsuojelulailla
    [Show full text]
  • Näsijärvi Pyhäjärvi
    Kuru Mäntylä 85 90 Velaatta Poikelus 85 90 Orivesi 47, 49, 95 Terälahti 90 Mutala Maisansalo 90A 85 90C Teisko kko 90B Oriveden Lakiala Vastamäki asema Asuntila 92 95A 81 90 Hietasmäki 84 Viitapohja Kämmenniemi 92 90, 92 28 Moisio Iso-Kartano 80, 81, 84, 85 Siivikkala 90, 92 Peuranta Metsäkylä 80 92 83 Haavisto Eerola Honkasalo 90, 92 28 Julkujärvi 95 83 Kirkonseutu Kintulammi Elovainio 80, 81, 84, 85 92 83 Aitoniemi Eräjärvi Pappilanniemi 49 80-85 91 83 Sorila Taraste Pohtola 28A, 90-92 28B Ylöjärvi 28 Aitolahti Ruutana 80-85 91 28B Nurmi 80 Ryydynpohja Laureenin- Lentävänniemi 8Y, 28, 90 9, 19, 38 kallio 28B 85 Pohjola 80Y, 81 Olkahinen Järvenpää Ryydynpohja Niemi Reuharinniemi Näsijärvi 8Y, 28, 90 49 14 14 14 14 80 Lintulampi Teivo 28 Vuorentausta Kumpula 85 80Y, 81 14 8Y, 28, 90 9, 19, 38 80, 81 Niemenranta 20 8 Haukiluoma 21, 71, 80 8 Lamminpää 21,71 85 Rauhaniemi Atala 21 21,71 Lielahti 95 9, 14, 21, 19, 28, 38, 71, 80 2 28, 90 8 81 Potilashotelli 29 Tohloppi 5, 38 Ikuri 71 20 Lappi Ruotula Niihama 8, 29 Epilänharju Hiedanranta 2 Tays Arvo Särkänniemi Ranta-Tampella 1, 8, 28, 38, 42, 1, 8, 28, 38, 42, 28, 29, 90 Risso 21 8 Tohloppi 9, 14, 21, 19, 28, 38, 80 5, 38 90, 95 Myllypuro 100 11, 30, 31 Petsamo 90, 95 29 81 Santalahti 15A Tesoma Ristimäki 9, 14, 19, 21, 26 8, 17, 20,21, 26, 71 9, 14, 19, 21, 38, 71, 72, 80, 85 71, 72, 80, 85, 100 2 Osmonmäki 8 15A, 71 8, 17 Tohlopinranta Tays 8Y 38 38 Saukkola 80 Linnavuori 71 71 26 5, 38 1, 8, 28, 29, 80, 90, 95 29 42 79 17 26 15A 8, 17, 20, 15, Amuri Finlayson Jussinkylä Takahuhti Linnainmaa
    [Show full text]
  • Tonttihakuohjelmointi 2021-2025
    TONTTIHAKUOHJELMOINTI 2021-2025 Yhtiömuotoiset tontit • Tehdään viisivuotiskaudeksi • Perustuu asemakaavoitusohjelmaan • Ohjelmoinnissa esitetään kunakin vuonna yleiseen tonttihakuun ja erilaisiin kilpailuihin haettavaksi tuleva rakennusoikeuden määrä • Ohjelmoinnissa esitetään vuosittain kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon haettavaksi laitettavan rakennusoikeuden osuus • Kohtuuhintaisen tuotannon määritelmä MAL4-sopimuksesta: a) ARA-rahoituksella toteutettavat • Tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkot) • Asumisoikeusasunnot • Erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus) • ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi b) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperiaate) 2 • Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi tontteja voidaan luovuttaa neuvottelumenettelyllä kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen omaan vuokra- asuntotuotantoon • Toteutetaan Hiilineutraali Tampere 2030 tiekartan toimenpiteitä ja tavoitteita, kohdat: 112. Hiilijalanjälkiarviointi (pilotointi) 115. Nollaenergiarakentaminen 117. Kestävän ja älykkään rakentamisen teemat 130. Puurakentaminen 158. Hajautettujen energiajärjestelmien pilotointi. • Yksityisten maanomistajien ja/tai hankekehityskaavojen kautta hakuun tuleva rakennusoikeuden määrä esitetään yhtenä lukuna Excel-taulukossa;
    [Show full text]
  • Säädk 135/2004
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2004 N:o 905—908 SISÄLLYS N:o Sivu 905 Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaat- tamisesta ja sopimuksen lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta ......................................................................... 2535 906 Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2537 907 Valtioneuvoston asetus omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisessä ja osaomistusasuntojen asukasvalinnassa sovellettavista perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta . 2539 908 Sisäasiainministeriön asetus rekisterihallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen muut- tamisesta ................................................................................... 2541 N:o 905 Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantu- losta Annettu Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2004 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministerin esittelystä, säädetään: 1§ ta 2004, on voimassa 1 päivästä syyskuuta Karlskronassa 18 päivänä elokuuta 2003 2004 niin kuin siitä on sovittu. Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä sosiaaliturvasta tehty sopimus, jonka 2§ eduskunta on hyväksynyt 24 päivänä helmi- Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn so-
    [Show full text]
  • Suunnitelma Talviaikataulukauden 2021-2022 Liikenteestä, Versio 4. 1
    TRE:5390/08.01.01/2020 Joukkoliikenteen palvelutaso talvikaudella 2021-2022 Suunnitelma talviaikataulukauden 2021-2022 liikenteestä, versio 4. Korjaukset edelliseen versioon korostettuna. 1. Yleistä Joukkoliikenneyksikkö on tehnyt suunnitelman talviaikataulukauden 2021-2022 liikenteen palvelutarjonnasta kaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Tässä palvelutasosuunnitelmassa on esitetty koko Tampereen seudun joukkoliikenteen järjestämä liikenne Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven alueilla. Tampereen joukkoliikenteen palvelukokonaisuus on pyritty muodostamaan kuntarajoista riippumatta asiakkaiden matkatarpeisiin perustuen. Linjastoa ei pysty yksiselitteisesti jakamaan Tampereen tai muun kunnan sisäiseen liikenteeseen ja seutuliikenteeseen. Taksarajat (maksuvyöhykkeet A-F) eivät noudata kuntarajoja. Pieni osa linjanumeroidusta liikenteestä Tampereen kaupunkiseudulla liikennöidään perustuen muiden viranomaisten tai kuntien ostoliikennesopimuksiin tai markkinaehtoisena liikenteenä. Tällaisia liikennepalveluita ovat Tampere – Kangasala – Pälkäne (linja 43), Lempäälä - Säijä (linja 56), Lempäälä - Lastunen (linja 57), Valkeakoski – Tampere (linja 60), Valkeakoski – Lempäälä (linja 63), Nokia - Pinsiö (linja 75) sekä Ylöjärvi - Viljakkala (linja 87). Näiden linjojen/vuorojen osalta linjasto- ja aikataulusuunnitteluvastuu kuuluu liikennöitsijälle tai liikenteen tilaajalle, eikä liikenteitä ole esitetty tässä suunnitelmassa. Tampereen seudun joukkoliiken- teen lippujärjestelmän toiminta-alueella (vyöhykkeet
    [Show full text]
  • Tampere on Suomen Unicef-Kaupunki
    Julkinen tiedote, jaetaanTAMPERE jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPERETampereen kaupungin tiedotuslehti 1 2008 Tässä lehdessä esitellään vuoden 2008 kaavatyöt Tampere on Suomen Unicef-kaupunki 2008 SIVU 3 2 TAMPERE Tamperelaiset yhdessä lapsen oikeuksien puolesta ampereella on ilo ja kunnia olla vuonna tavoitteen reippaasti! Tampereen Unicef-vuoden 2008 Suomen Unicef-kaupunki. Tee- kumppaniksi on ilmoittautunut jo yli 100 yri- T mavuoden mottona on: Tamperelaiset tystä, järjestöä ja muuta tahoa. Kiitos kaikille jo yhdessä lapsen oikeuksien puolesta. näin vuoden alussa mukaan tulleille ja tervetuloa KUVA: KIMMO TORKKELI KUVA: Lasten ja nuorten asiat ovat olleet jo pitkään kaikki muutkin yhteiseen kampanjaan. Tampereen kaupungin kehittämisessä erityisenä Tampereella tämän vuoden aikana kerätyt painopisteenä. Vaikka parannettavaa aina on, las- varat menevät Unicefin kautta Tansanian lasten ten oikeudet on meillä varsin hyvin turvattu, kun hyväksi. Erityisenä kohteena on koulunkäynnistä ajattelemme maailmanlaajuista tilannetta. syrjäytyneiden lasten saaminen kouluun. Tam- Kehitysmaissa miljoonia lapsia kuolee esimer- pereella on pitkät ystäväkaupunkisuhteet tan- kiksi ripuliin ja muihin tauteihin, kun saatavilla ei sanialaiseen Mwanzan kaupunkiin ja yhteistyön ole puhdasta vettä. Unicef auttaa juuri heitä, kaik- avulla voimme seurata, miten lahjoitusvarat siellä kein heikoimmassa asemassa olevia lapsia. Varsin käytetään. yksinkertaisin ja edullisin keinoin, kuten rokotuk- Kannustan kaikkia tamperelaisia antamaan silla, koulutuksella ja perushygienialla,
    [Show full text]