DOCSLIB.ORG

TEHOTA-Projekti

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
TEHOTA-Projekti TEHOTA-projekti Loppuraportti Riitta Luoto Jani Raitanen Matti Hakama Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2003 TEHOTA-PROJEKTI LOPPURAPORTTI Riitta LUOTO, Jani RAITANEN, Matti HAKAMA Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos Tampere 2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-070-9 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003 KUVAILUSIVU 10.4.2003 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: TEHOTA-projekti, loppuraportti Tekijä/tekijät: Riitta Luoto, Jani Raitanen, Matti Hakama Julkaisun numero: Kokonaissivumäärä: 7/2003 13 s. + liitteet, (yht. 52 s.) ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-070-9 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Pirkanmaan TEHOTA-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa alueittaista perustietoa ja ennusteita sopimusohjausjärjestelmän osapuolia varten. Projektista on ilmestynyt 2 aiempaa raporttia vuonna 2001 ja 2002. Loppuraportin tarkoituksena oli tuottaa tarkempia kunnittaisia ja tilaajarenkaittaisia ennusteita, arvioida ikärakenteen ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta ennusteisiin ja koota koko TEHOTA-projektin johtopäätökset. Ennustettu hoidontarve vaihtelee Pirkanmaalla sen mukaan, mistä kansanterveysongelmasta on kyse. Ikärakenne selittää enintään puolet kuntien ja kolme neljäsosaa tilaajarenkaiden hoidontarpeen ennusteista. Eniten ikärakenne selittää kaihin sekä lonkkamurtumien tilaajarenkaiden ennusteista ja sydän- ja verisuonitautien sekä mielenterveyden häiriöiden kunnittaisista ennusteista. TEHOTA-projektin johtopäätökset liittyvät edellä mainittuun taustatekijöiden selitysosuuteen, väestörakenteen vaikutukseen, ennusteiden toteutumisen määrittäjiin ja toimeenpanoon sekä hoidontarpeen kokonaisuuteen. Vanhan väestörakenteen alueiden terveydenhuollon ongelmat ovat odotettavissa noin kymmenen vuoden kuluessa nuoremman väestörakenteen omaavilla alueilla. Tautien ilmaantuvuuserojen ja hoitokäytäntöjen vaikutus hoidontarpeeseen on suuri. Terveydenhuollon päätöksentekijät muovaavat tulevaisuutta päätöksillään ja ennusteen toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä ilmaantuu ennusteperiodin kuluessa. Näinollen ennuste on vain mielipide tulevaisuudesta. Kunnissa terveysasioita suunnittelevien tulisi perehtyä ennusteisiin ja siirtää tieto käytäntöön, pelkkä tutkimus ei riitä parantamaan hoidontarpeen ennakointia. Hoidontarpeen kokonaisuuden arviointi vaatii myös perusterveydenhuollon aineistoja TEHOTA-projektin tietojen täydentämiseksi. Hinta: (sis. alv 8%) 12 € Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu ostettavissa http://www.pshp.fi/tuty/julkaisu/index.htm Juvenes Kirjakaupoista: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: Yliopiston Kirjakauppa http://www2.juvenes.fi/verkkokauppa/ Kalevantie 4, 33014 Tampereen Yliopisto puh. (03) 2142822, 2158580 Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere puh. (03) 3170701, 3652351 Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, 33230 Tampere puh. (03) 2146165 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä.....................................................................................................................3 1 Johdanto .....................................................................................................................5 2 Aineistot ja menetelmät .............................................................................................6 3 Pirkanmaan hoidontarpeen ennusteet vuodelle 2010.................................................7 4 Ikärakenteen, koulutus- ja työttömyysasteen merkitys..............................................8 5 Yhteenveto ja pohdinta ............................................................................................11 6 TEHOTA-projektin johtopäätökset .........................................................................12 Liitteet ..........................................................................................................................48 3 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan TEHOTA-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa alueittaista perustietoa ja ennusteita sopimusohjausjärjestelmän osapuolia varten. Projektista on ilmestynyt 2 aiempaa raporttia vuonna 2001 ja 2002. Loppuraportin tarkoituksena oli tuottaa tar- kempia kunnittaisia ja tilaajarenkaittaisia ennusteita, arvioida ikärakenteen ja sosio- ekonomisten tekijöiden vaikutusta ennusteisiin ja koota koko TEHOTA-projektin johtopäätökset. Ennustettu hoidontarve vaihtelee Pirkanmaalla sen mukaan, mistä kansanterveys- ongelmasta on kyse. Ikärakenne selittää enintään puolet kuntien ja kolme neljäsosaa tilaajarenkaiden hoidontarpeen ennusteista. Eniten ikärakenne selittää kaihin (60– 75 %) sekä lonkkamurtumien (21–66 %) tilaajarenkaiden ennusteista ja sydän- ja verisuonitautien (57 %) sekä mielenterveyden häiriöiden (39 %) kunnittaisista ennus- teista. TEHOTA-projektin johtopäätökset liittyvät edellä mainittuun taustatekijöiden selitys- osuuteen, väestörakenteen vaikutukseen, ennusteiden toteutumisen määrittäjiin ja toimeenpanoon sekä hoidontarpeen kokonaisuuteen. Vanhan väestörakenteen alueiden terveydenhuollon ongelmat ovat odotettavissa noin kymmenen vuoden kuluessa nuoremman väestörakenteen omaavilla alueilla. Tautien ilmaantuvuuserojen ja hoito- käytäntöjen vaikutus hoidontarpeeseen on suuri. Terveydenhuollon päätöksentekijät muovaavat tulevaisuutta päätöksillään ja ennusteen toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä ilmaantuu ennusteperiodin kuluessa. Näinollen ennuste on vain mielipide tulevai- suudesta. Kunnissa terveysasioita suunnittelevien tulisi perehtyä ennusteisiin ja siirtää tieto käytäntöön, pelkkä tutkimus ei riitä parantamaan hoidontarpeen ennakointia. Hoidontarpeen kokonaisuuden arviointi vaatii myös perusterveydenhuollon aineistoja TEHOTA-projektin tietojen täydentämiseksi. 5 1 JOHDANTO Terveys ja hoidontarve Pirkanmaalla 1990-luvulla (TEHOTA-projekti) sai alkunsa vuoden 2000 alussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen yliopiston Terveys- tieteen laitoksen yhteisestä sopimuksesta. Hankkeen yksi lähtökohta ja malli oli Kan- santerveyslaitoksen UHOTA-projekti (Uudenmaan väestön hoidontarve ja ennuste 1996–2010), jonka tarkoituksena oli luoda edellytykset Uudenmaan alueen terveyden- huollon palvelujen keskipitkän aikavälin suunnittelulle ja kehittämiselle sekä tukea samalla valtakunnallisen terveysseurannan kehittämistä (Luoto ym. 1999a, 1999b, 2000, 2001). UHOTA-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä sairastavuuden ja hoidon- tarpeen sekä niiden tulevan kehityksen arviointiin ja raportointiin aluetasolla ja valtakunnallisesti on sovellettu ja edelleen kehitetty Pirkanmaan TEHOTA-hank- keessa. Pirkanmaan TEHOTA-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa alueittaista perustietoa ja ennusteita sopimusohjausjärjestelmän osapuolia ja neuvotteluja varten. Projektista on ilmestynyt 2 aiempaa julkaistua raporttia vuonna 2001 ja 2002. TEHOTA-hankkeen on toteuttanut Terveystieteen laitoksen tutkijaryhmä erikois- tutkija Riitta Luoto, tutkija Jani Raitanen ja professori Matti Hakama. TEHOTA- projektin seuranta- ja ohjausryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalai- nen, johtava ylilääkäri Ossi Auvinen, hallintoylilääkäri Jaakko Herrala, hallintoyli- hoitaja Kaija Nojonen, tulosaluejohtaja Tapani Hakala, ylilääkäri Heikki Oksa, yli- lääkäri Pentti Sorri, ylilääkäri Isto Nordback, tietopalvelupäällikkö Hilkka Lammin- sivu, ylilääkäri Jyrki Vainio sekä ylilääkäri Jorma Vaalto. TEHOTA-hankkeen jatkoksi suunnitellaan uutta projektia, PIRTA (Perustervey- denhuolto ja hoidontarve Pirkanmaalla) hanketta, jonka pääasiallisena tavoitteena on arvioida ja kehittää perusterveydenhuollon tilastointia Pirkanmaalla. Joulukuussa 2002 tekijät 6 2 AINEISTOT JA MENETELMÄT Kahdessa aiemmassa TEHOTA-raportissa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sisäistä vaihtelua havainnollistettiin esittämällä tiedot lähes pelkästään tilaajarenkaittain. Loppuraportissa on myös kuntakohtaisia ennusteita, joiden tulkinnassa on huo- mioitava pienet tapausmäärät. Vuoden 2002 tilaajarenkaiden kuvaus ja niistä käytettävät lyhennetyt nimikkeet ovat taulukossa 2.1. Vuoden 2001 alusta Nokia liittyi Pirkkalan seudun tilaajarenkaaseen ja Kuorevesi liittyi Jämsän kaupunkiin. Lisäksi vuoden 2002 aikana tapahtuvat muu- tokset ovat Ylä-Pirkanmaan sekä Etelä-Pirkanmaan tilaajarenkaiden muodostuminen, minkä vuoksi ennusteet on tehty uudelleen käyttäen pian voimaan tulevaa jakoa. Aineistoina on käytetty Tilastokeskuksen väestötietoja, Tampereen yliopistollisen sai- raalan tietopalvelun tietoja pirkanmaalaisten erikoissairaanhoidon käytöstä ja vali- tuista leikkauksista, syöpärekisterin tietoja syövän ilmaantuvuudesta, syntymä- rekisterin tietoja synnytyksistä ja raskauden keskeytyksistä ja Kansaneläkelaitoksen tietoja sosiaalietuuksista. Aineistojen tietosisältö on kuvattu taulukossa 2.2. Sosiaaliturvan aineistoista ei ollut mahdollista tehdä trendin huomioivia ennusteita, koska tietoja oli saatavissa vasta vuodesta 1996 lähtien. Käytetyt ennustemenetelmät on kuvattu TEHOTA-projektin 2. väliraportissa (Luoto ym. 2002). Tekonivelten osalta mukaan on liitetty ostopalveluna suoritetut leikkaukset vuosilta 2000 ja 2001. Taulukko 2.1. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat vuonna 2002 (myös vuonna 2002 ja 2003 alussa voimaan tulevat muutokset). Tilaaja/ neuvottelurengas Tilaaja/neuvottelurenkaaseen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kunnat Kolmostie Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö,
Load more

Recommended publications
  • 48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT
    48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT STÖD TILL SÖDRA FINLAND Region A Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Alastaro, Askola, Aura, Bjärnå, Borgnäs, Tammela, Tammerfors, Tavastkyro, Tavas- Elimäki, Esbo, Helsingfors, Grankulla, Karis, tehus, Toijala, Tuulos, Tövsala, Ulvsby, Ur- Kervo, Kiikala, Kimito, Koski, Kouvola, jala, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vamma- Kuusjoki, Kyrkslätt, Lappträsk, Liljendal, la, Vampula, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Lojo, Loimaa, Lovisa, Lundo, Marttila, Mas- Viiala, Viljakkala, Villmanstrand, Villnäs, ku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Mörskom, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Nurmijärvi, Oripää, Pemar, Pertteli, Pojo, Ypäjä och Äetsä samt skärgårdsdelarna av Pukkila, Pöytyä, Reso, Rusko, Salo, Sibbo, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Sjundeå, Somero, Strömfors, Tarvasjoki, Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, Träskända, Tusby, Vanda, Vichtis och Väs- S:t Karins och Åbo. tanfjärd samt, frånsett skärgårdsdelarna, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Skärgårdsområden Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, S:t Karins och Åbo. Yttre skärgården Brändö, Föglö, Houtskär, Iniö, Korpo, Region B Kumlinge, Kökar, Nagu, Sottunga, Velkua Anjalankoski, Artsjö, Asikkala, Birkala, och Vårdö samt dessutom de genom förord- Björneborg, Brändö, Eckerö, Ekenäs, Eura, ning av jord- och skogsbruksministeriet sär- Euraåminne, Finström, Forssa, Fredriks- skilt angivna delområdena i följande kom- hamn, Föglö, Geta, Gustavs, Hammarland, muner: Borgå, Dragsfjärd, Ekenäs, Finby, Hangö, Harjavalta,
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Säädk 135/2004
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2004 N:o 905—908 SISÄLLYS N:o Sivu 905 Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaat- tamisesta ja sopimuksen lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta ......................................................................... 2535 906 Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2537 907 Valtioneuvoston asetus omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisessä ja osaomistusasuntojen asukasvalinnassa sovellettavista perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta . 2539 908 Sisäasiainministeriön asetus rekisterihallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen muut- tamisesta ................................................................................... 2541 N:o 905 Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantu- losta Annettu Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2004 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministerin esittelystä, säädetään: 1§ ta 2004, on voimassa 1 päivästä syyskuuta Karlskronassa 18 päivänä elokuuta 2003 2004 niin kuin siitä on sovittu. Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä sosiaaliturvasta tehty sopimus, jonka 2§ eduskunta on hyväksynyt 24 päivänä helmi- Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn so-
    [Show full text]
  • Joukkoliikenteen Vaihtopaikat Ja Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma
    Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaan maakuntakaava 2040 A YHDESSÄ T OS T TEEMME MUU Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-304-4 Kansikuva: Jouko Aaltonen Taitto: Lili Scarpellini Painos: 200 kpl Paino: Grano Oy Tiivistelmä Liityntäpysäköinnin nykytila Yhdessä valmisteltu esitys Pirkanmaalla liityntäpysäköinnin käyttö on vakiintunutta Työn tavoitteena on ollut jakaa tietoa Pirkanmaan liityntä- pääasiassa vilkkaimpien rautatieasemien yhteydessä olevil- pysäköinnin nykytilasta sekä arvioita liityntäpysäköinnin la liityntäpysäköintipaikoilla. Tarjolla olevia liityntäpysäköin- vaikutuksista liikennejärjestelmän toimintaan. Keskeisenä tipaikkoja ei ole aktiivisesti markkinoitu eikä informaatiota tavoitteena on tukea Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tarjolla olevista paikoista ole ollut helposti saatavilla. Liityn- laatimisprosessia tuomalla esiin tarpeita ja tavoitteita eri kul- täpysäköinnin järjestelmällistä kehittämistä on haitannut kumuotojen yhteensovittamiseksi. Liityntäpysäköinti tulee selkeän vastuutahon ja osapuolia sitouttavan kehittämisoh- mieltää entistä selvemmin osaksi joukkoliikenteen palvelu- jelman puute. Seudun liityntäpysäköinnin tilaa voidaan hel- tasoa ja joukkoliikennetarjonnan kehittämistä. Työssä käy- posti kehittää sekä laatutason että paikkatarjonnan osalta. dyn laajan viranomais- ja sidosryhmäkeskustelun tuloksena Tampereen työssäkäyntialueen laajeneminen ja työmat- annetaan ehdotus keskeisten liityntäpysäköintipaikkojen
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Tampereen Kaupunkiseudun Lähijunaliikenteen Kehittämisselvitys Loppuraportti
    TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi www.tampereenseutu. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys Loppuraportti Kangasala n Lempäälä n Nokia n Orivesi n Pirkkala n Tampere n Vesilahti n Ylöjärvi www.tampereenseutu.fi Sisältö. 1. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisperiaatteet ............ 8 1.1 Lähtökohdat ..................................................................................................... 8 1.2 Tarkastelutapa .................................................................................................. 9 1.3 Nykyinen Tampereen seudun junatarjonta ........................................................... 9 1.4 Ratakapasiteetti- ja liikennöintitarkastelut ......................................................... 11 1.5 Lähijunaliikenteen kehittämisen vaikutukset ....................................................... 11 2. Maankäyttö ja kaavoitus ............................................................................ 13 2.1 Maankäytön kehitys ja liikenne-ennusteen lähtökohdat ....................................... 13 2.2 Maankäytön kehittämistarpeet ja -keinot lähijunaliikenteen kannalta ................... 14 3. Vaihe 1 – Seutulipun käytön laajentaminen junaliikenteeseen ....................... 16 3.1 Ensimmäisen vaiheen kuvaus ............................................................................. 16 3.2 Nykyinen seutulippujärjestelmä ........................................................................
    [Show full text]
  • Säädk 189/2004
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1273—1280 SISÄLLYS N:o Sivu 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta ............................................................ 3579 1274 Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki .......................................................... 3581 1275 Laki tuloverolain 105 a ja 124 §:n muuttamisesta ........................................... 3582 1276 Laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta .................................................. 3583 1277 Laki autoverolain muuttamisesta ............................................................ 3584 1278 Laki autoverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ........ 3585 1279 Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005—2009 myönnettävistä valtionavustuksista ............................................. 3587 1280 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista annetun työministeriön asetuksen muuttamisesta . 3589 N:o 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 92 §:n 24 kohta ja 127 b §:n 1 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 92 §:n 24 kohta laissa 1263/1997 ja 127 b §:n 1 kohta laissa 1162/2002, sekä lisätään 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 1333/1995, 196/2001, 896/2001, 1309/2002 ja 1360/2002 sekä mainitussa laissa 1263/1997, uusi 25 kohta ja 127 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 995/2000
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Kangasala Sahalahti Muinaisjäännösinventointi 2011
    1 Kangasala Sahalahti muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot ................................................................................................ 4 Inventointi ................................................................................................. 5 Yleiskartat ................................................................................................. 6 1800-luvun pitäjänkartat .................................................................... 7 Kohdekartat alueittain ............................................................................ 11 Muinaisjäännökset .................................................................................. 16 1 SAHALAHTI SEPPÄLÄ ................................................................ 16 2 SAHALAHTI KALLIOMÄKI ........................................................... 17 3 SAHALAHTI PAPPILA .................................................................. 18 4 SAHALAHTI SAARIOINEN ........................................................... 18 5 SAHALAHTI SOLINKI ................................................................... 19 6 SAHALAHTI MÄKIPÄÄ ................................................................. 19 7 SAHALAHTI HEIKKILÄ ................................................................. 20 8 SAHALAHTI HOLMA .................................................................... 20 9 SAHALAHTI KIRKKOSILLANOJA ...............................................
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • Alajärvi Kannattavuusselvitys
    Esiselvitys biokaasutuotannon lähtökohdista ja kannattavuudesta Keuruun/Ylä-Pirkanmaa-alueella Loppuraportti 14.2.2013 Loppuraportti Keuruun ja Ylä-Pirkanmaan biokaasuhankkeen esiselvitys Sisällys 1. Lähtökohta ....................................................................................... 3 2. Katsaus alan lainsäädäntöön ................................................................... 4 2.1 Jätelaki ......................................................................................... 5 2.2 Kaatopaikka-asetus ........................................................................... 6 2.3 Ympäristösuojelulaki ......................................................................... 7 2.4 Sivutuoteasetus ............................................................................... 7 2.5 Puhdistamo- ja biojätedirektiivi ............................................................ 8 2.6 Lannoitelainsäädäntö ........................................................................ 8 3. Biokaasulaitosprosessi .......................................................................... 9 3.1 Biokaasulaitosprosessien yleiskuvaus ...................................................... 9 3.2 Biokaasuprosessissa syntyvät jakeet ja hyödyntäminen ................................ 13 3.2.1 Mädäte, humus, rejektivesi .............................................................. 13 3.2.2 Biokaasu .................................................................................... 14 4. Keuruun ja Ylä-Pirkanmaan biokaasulaitoshanke – lähtötietojen
    [Show full text]