9. Arvokkaat Luontokohteet – Kohdekortit

9. Arvokkaat luontokohteet – kohdekortit

rvokkaita luontokohteita on esitetty 67 koh- kohteita tai uhanalaisia lajeja. käyttösuunnitelmia voidaan tarkistaa tarvittaessa. dekortilla. Luonnonsuojelulain nojalla esite- Kussakin kohdekortissa on esitetty alueen kartta- Aikataulu kohteiden rauhoittamisesta ja seurannan A tään suojeltavaksi 923 ha 31 kohdekortilla. rajaus ja kiinteistötiedot. Karttarajaus tarkistetaan järjestämisestä on liitteissä 13 ja 15. Kohteiden tilan Suojeltavat alueet on valittu aikaisemman tiedon ja suojelutoimenpiteiden yhteydessä. Yksityisiä kohteita seuranta on jatkuva prosessi ja on tärkeää seurata suo- METSO-ohjelman perusteella. Osassa kohdekortteja on on mukana vain, jos niiden julkaisemiseen on saatu jelun perusteena olevia tekijöitä ja lajeja. Seurannan mukana sekä luonnonsuojelulailla että muulla tavalla suostumus maanomistajalta. toteutusmalli kirjataan myös hoito- ja käyttösuunni- suojeltavaksi esitettyjä kohteita. Luonnonsuojelulain Sivulla 28 on esitelty kooste kohteiden suojelupe- telmaan. mukaisen rauhoituksen lisäksi on esitelty 280 ha muita rusteista. Kohteilla tehdään tarvittaessa lisäselvityksiä, Suojeltaville ja muutamalle muullekin kohteelle esi- arvokkaita alueita, joiden suojelun tavaksi on määritel- varsinkin jos tämänhetkinen tilanne ei ole ollut tiedos- tetään rakennettavaksi ko. alueen käyttöä helpottavia ty kaava, hoito tai joku muu menettelytapa. sa tai tiedot ovat puutteelliset. rakenteita. Suojelualueen merkintäpaalut on pysty- Suojeluehdotukset perustuvat tämänhetkiseen Luonnonsuojelulailla rauhoitettavaksi ehdotetuille tettävä jokaiselle luonnonsuojelulailla rauhoitetulle tietämykseen. Ne voivat muuttua, jos esim. luontoin- alueille laaditaan suojelun toteutuessa rauhoitusmää- alueelle, mutta myös pitkospuita, lintutorneja ja esitte- ventoinnit paljastavat alueen luonnosta uusia suojelu- räykset sekä hoito- ja käyttösuunnitelma. Hoito- ja lytauluja rakennetaan tarkoituksenmukaisille kohteille.

9.1 KOHDEKORTTIEN LUKEMINEN

Paikan nimi: Nimi Suojeltavat lajit: Lajit, joilla on olemassa val- Suojelun tarkoitus: Alueen suojelu- Pinta-ala: Hehtaareina takunnallinen suojelustatus, kansainvälinen vastuu toimenpiteiden tavoite. tai jos niitä ei ole, niin alueellinen suojelustatus tai Kylä: Kylän nimi Suojelun peruste: Luonnonsuojelulain paikallinen mielenkiinto. 10 §:n perusteet alueen suojeluun, muut lain- Kiinteistö: Tilan/tontin numero EN = erittäin uhanalainen mukaiset suojeluperusteet: metsälain arvokkaat tai muu kiinteistötunnus VU = vaarantunut elinympäristöt, 3. luku, 10 §, luontodirektiivi. NT = silmälläpidettävä Omistaja: Yksityinen tai Tampereen kaupunki ® = rauhoitettu (mainittu vain kasvi- ja Suojelun tapa: Kaavat: Kaavamerkinnät joko yleiskaavassa hyönteislajien kohdalla) Suojelun nykytila: Tällä hetkellä voimassa oleva suojelun tila. tai asemakaavassa. Lyhenteiden selitykset vie- RT = alueellisesti uhanalainen Suojelun tavoitetaso: Lopputilanne, reisellä sivulla. vas = kansainvälinen vastuulaji johon kohteen suojelu tähtää. Kohteen tyyppi: Eliöstö- tai elinympäristö- eR = erityisesti suojeltava tyyppi, joka kullekin kohteelle on merkitsevin ja Dir II = EU:n luontodirektiivin mukainen laji; eläin Hoito: Alueen ja sen lajiston säilymiseen luonteenomaisin. Sen perusteella kohteen tyyppi tai kasvilaji, joiden suojelemiseksi on osoitettava tähtäävät hoitotoimenpiteet. on arvioitu taulukkoon 12. erityisten suojelutoimien alueita. Seuranta: Lajien esiintymien seurannan aikataulutus Kuvaus: Lyhyt selostus alueen luonnosta, Dir IVa = EU:n yhteisön tärkeänä pitämä eläinlaji, Rakenteet: Alueella tarvittavat rakenteet retkeilyn eliöstöstä ja ekosysteemistä. joka edellyttää tiukkaa suojelua. Lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen kanavoimiseksi ja kulun helpottamiseksi sekä elin- Tehdyt selvitykset: Tärkeimmät on kielletty. ympäristön säilyttämiseksi mahdollisimman häi- kohteen luonnosta kertovat eliöstöselvitykset. Dir IVb = EU:n yhteisön tärkeänä pitämä kasvilaji, riintymättömänä. joka edellyttää tiukkaa suojelua. Uhat: Mahdolliset olemassa olevat tekijät, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti lajin tai kohteen säily- miseen.

32 © Kaupunkimittaus Tampere 2012 Kaavamerkinnöissä käytetytlyhenteet: Kohdekortti sesti muutu. on hoidettavaniin,ettämaiseman luonneeiolennai- s-1 kaisussa) PL =Luonnontilassa säilytettäväpuistoalue(tässäjul - PI =Istutettavapuistonosa. P =Puisto. jaamistarvetta taiympäristöarvoja. MU me =Melualue. mioiden. luonnonominaisuudet jamaisemallinenluonnehuo maa-4 =Aluettatuleehoitaajakehittääarvokkaat raisia kutenMRL128§:ssäonsäädetty. muut näihinverrattavat toimenpiteet ovat luvanva- muuttava maanrakennustyö, puidenkaataminentai M =Maa-jametsätalousvaltainenalue.Maisemaa man taivenesatamanvaatimiarakennelmia jalaitteita. lv-2 LV-1 pi onennallistettavajasäilytettäväluonnontilaisena. kannalta erityisentärkeäluontotyyppi.Tervaleppäkor luo-2 =Alue,jollaonluonnonmonimuotoisuuden sen tärkeäalue,ekologinenkäytävä. =Luonnonluo-1 monimuotoisuuden- kannaltaerityi LR =Rautatiealue. tipuita. i-7 devesijärjestelmää varten. EV-2 ev =Suojaviheralueeksi varattu alueenosa. E =Erityisalue. AV AP =Pientaloalue. AO = Istutettava alueen osa, jonnetuleeistuttaaleh- =Istutettavaalueenosa, = Luonnonmukaisena säilytettävä tontin osa, jota =Luonnonmukaisena säilytettävätontinosa, =Asuin-jakasvitarharakennusten korttelialue. =Asuntoalue. =Maa-jametsätalousvaltainenalue,ulkoilunoh- = Alueen osa, jollesaadaanrakentaa =Alueenosa, venevalka- =Venesatama =Suojaviheralue, jokaonvarattu alueellistasa- - - suudet säilyvät. että senluonnonsuojelunkannalta arvokkaatominai- VL-4 VL =Virkistysalue. VK osa. vi-2 va =Voimalinja-aluevaraus. V =Virkistysalue. W =Vesialue. ul =Ohjeellinenleikkialue. kaavalla tailuonnonsuojelulainsäädännönnojalla. SL-3 SE =Selvitysalue. minen jasoranotto onkielletty. täyttä- Maan kaivuu, louhinta, tää uusintaistutuksilla. jotatuleetäyden- sena puustonhoitotoimenpiteenä, olevan puustonkaataminenonsallittuavaintarpeelli- s-6 töön soveltuvaantasoonjametsittää. kielletty. Vanhat sorakuopat tulee täyttää ympäris Alueellaonmaankaivuujasoranottotoimenpiteet. sallitaan vainmaisemanhoidonkannaltatarpeelliset s-5 uudestaan rakentaminen. miseen verrattava rakentaminen, kunnostaminenja tu olemassa olevan lomarakennuksen uudisrakenta- Alueellaonsallit kannalta tarpeellisettoimenpiteet. lytettävä siten,ettäsallitaanvainmaisemanhoidon s-3 s-20 kannalta tarpeellisettoimenpiteet. lytettävä siten,ettäsallitaanvainmaisemanhoidon s-2 peltoalueena. usein suoritetuinraivauksin onpidettäväavoimena jokaviljelytoimenpiteintairiittävän s-13 =Alueenosa, = Alueen osa, jollaolemassaolevapuustoonsäi- =Alueenosa, V-1 =Keskuspuistoksi varattu virkistysalue. = Alueen osa, jollaolemassaolevapuustoonsäi- =Alueenosa, =Alueellaolevapuustoonsäilytettäväsiten,että =Alueellaolevapuustoonsäilytettäväsiten,että =Luonnonsuojelualue, jokaonsuojeltuasema- = Ohjeellinenviljelypalstojavartenvarattu alueen =Suojeltavaalueenosa. =Lähivirkistysalue.Aluettaonhoidettava siten, 9. Arvokkaat - - Y =Yleistenrakennusten korttelialue. VV =Uimaranta-alue. VU =Urheilu-javirkistyspalvelujenalue. via tilojamerkinnänosoittamamäärä. Puistoon saadaanrakentaa opetustoimintaansoveltu- sijainti jamaisemallinenmerkityskosteikkoalueena. VP-3 =Puisto tuleerakentaa ottaenhuomioonalueen VP =Puistomaisesti hoidettavaalueenosa. yleistä virkistystoimintaapalvelevarakentaminen. taan vähäinenluonnonympäristönhuomioonottava sia kutenRakL124a§:ssäonsäädetty. Alueellasalli- hin verrattavat toimenpiteetovatalueellaluvanvarai- kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- jatäyttötyöt tai nii- alkuperäinen luonnonympäristö. Puiden kaataminen, ju, rinne,maisemapeltotai-niitty. Alueellasäilytetään hivirkistysalue, kutenranta, vesistönsuoja-alue, har VLM =Maiseman-jaluonnonhoitoalueeksivarattu lä- virkistystoimintaa palvelevarakentaminen. vähäinen luonnonympäristönhuomioonottavayleistä kuten RakL 124a §:ssä on säädetty. Alueella sallitaan verrattavat toimenpiteetovatalueellaluvanvaraisia vamis-, louhimis-, tasoittamis- jatäyttötyöttai niihin Puiden kaataminen,kai- sina aluekokonaisuuksina. luonnon kokemiseenlaajoinapääosinluonnontilai- rataan ulkoilu-,liikunta-jaurheilutoiminnoillesekä VLL VLL =Luonnonmukainen lähivirkistysalue. VLK oonottavalla tavalla. tää alueen arvokkaat luonnonominaisuudet huomi- VL-7 -1 =Kaupunkipuistoksivarattu lähivirkistysalue. = Luonnonmukainen lähivirkistysalue.Alueva- = Lähivirkistysalue.Aluettatuleehoitaajakehit luontokohteet – koh dekortit 33 - - 67

24 65 25 31

22 63

9. Arvokkaat luontokohteet21 kohdekortit 20

9.2 Luonnonsuojeluohjelman alueet – kantakaupunki 19

62 61

30 17

2 32 36 © Kaupunkimittaus Tampere 2012 16 35 58

3 39 60 37 40 13 26 15 33 34 41 59 4 38 5 12 14 5 57 1 6 52

42 53 56 7 11 54 55 29 51 43 45

48 50 8 9

44 27 28 46 47 49

Arvokkaat luontokohteet – kohdekortit

Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 1. Nokia, Hevoshaka...... 35 13. Kauppi, Niihama, Lahnakallio...... 48 2. Ikuri, Leppioja...... 36 14. Petäjässuo...... 49 3. Ikuri, Juhansuo, puron varsi VT3:n länsipuolella...... 37 15. Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus...... 50 4. Villilänsaari, Saarenpuisto...... 38 16. Kumpula, Aitovuoren louhikkorotko...... 51 5. Järvensivun ratavarret...... 39 17. Näätäsuo...... 52 6. Iidesjärvi...... 40 18. Aitovuori, Koikansuo...... 53 7. Härmälän Vähäjärvi...... 42 19. Aitolahti, Korvenvuori...... 54 8. Peltolammi–Pärrinkosken luonnonsuojelualueen laajennus...... 43 20. Teisko, Paalijärventie, Holma...... 55 9. Hupakonojanpuisto, Myllyoja...... 44 21. Teisko, Kintulammin virkistys- ja retkeilyalue...... 56 10. Makkarajärvi–Viitastenperä...... 45 22. Teisko, Pikkuhaka...... 59 11. Veisu, Pehkusuo...... 46 23. Teisko, Nalli...... 58 12. Pappila, Sikosuo, Kirviälänmäki...... 47 24. Teisko, Velaatta, Ala-Pirttijärvi, Nevalanlahti...... 60 25. Teisko, Koskela, Jylhänperä...... 61

34 © Kaupunkimittaus Tampere 2012 33. 27. 26. 32. 31. Kallionpää...... 30. 29. 28. 9.3 Luonnonsuojeluohjelmanalueet– 67. 66. 65. 64. 63. 62. 61. 60. 59. 58. 57. 56. 55. Hikivuori...... 54. 53. Haihara...... 52. 50. 49. 48. 47. 46. 45. 44. 43. 42. 41. Kalevankangas...... 40. 39. 38. 37. 36. Epilänharju...... 35. 34. 51. M rauhoitetta Osittain Kohdekortti uut

Kaukaniemi......

Pyhäjärven rantaosuus: Ylöjärvi, Horha, laskettelurinteet...... Ylöjärvi, Horha, Aitolahti, kirkonnotko...... Lukonmäki, Pitkäahde ...... Vuores, Koukkujärvi...... Särkijärvi, Lahdenperä...... Hyhky, Pättiniemenpuisto ...... Teisko Kapee,Niemi-jaAla-Kapeen niityt...... Teisko, Keskisen Pirttijärven rantametsät...... Teisko, Ylä-Pirttijärven itäpuoli ...... Teisko, Velaatan Nuutilanlahti...... Teisko, Iso-Murron haka...... Tiikonojan varsi...... Tiikonojan keto...... Kumpula, Ojala...... Kumpula, Samoilijanpuisto–KenkirajanpuistoAtala, ...... Soukonvuoren pohjoispuolinen alue...... Länkiniitynmäki...... Linnainmaa, Kaukajärvi, Levonmäki...... Aakkulanharju...... Messukylä, Vormiston Myllyoja...... Suolijärven länsiranta...... Vuores, Pilkkakuusenharju...... Särkijärvi, Leppänen ...... Rajamäki...... Multisilta, Sarankulma, Korvenojanpuisto...... Rantaperkiö, Härmälänrantapuisto...... Kauppi, Tuomikallio...... Kauppi, vesitorninalue...... Tahmela, Tahmelan lähdejaLorisevanpuisto...... Pispalan paahderinteet...... Pyhäjärvenranta, Simolankatu71...... Rahola, Hallila, Lukonlahden jaLahdesjärvenvälinenmetsä ...... Hallila, Hervantajärven luoteispuoli...... Vuores, Tervalepänpuisto...... Lintulampi...... Pohtola, kohteet luonnonsuojelulailla v at kohteet Villilänniemi-Raholan puhdistamo

2 1 3 4 3 2 3 3 ...... 3 4 3 100 5 104 105 102 103 101 90 80 64 94 84 66 99 96 68 98 86 89 88 70 65 95 92 85 82 63 93 67 97 76 79 83 74 87 78 75 72 73 77 91 81 71 TeiskO 3 6 2 6 3 8 3 7 4 3 8 7 4 2 5 4 4 4 5 2 7 3 9 4 1 2 8 6 4 5 6 4 1 1 0 6 1 4 7 5 8 4 7 9 4 5 9 8 5 1 2 2 2 9 5 0 1 3 5 9. Arvokkaat 1 3 1 8 9 5 7 1 3 5 0 1 4 2 3 4 0 6 1 5 4 5 9 2 5 2 5 6 5 6 6 1 1 6 4 7 5 6 0 6 1 luontokohteet 2 2 1 3 1 6 6 2 2 0 kohdekortit 2 5 6 3 35

Iidesjärvi......

Makkarajärvi–Viitastenperä...... Nokia, Hevoshaka...... Nokia, Pappila, Sikosuo, Kirviälänmäki...... Veisu, Pehkusuo...... Hupakonojanpuisto, Myllyoja...... Peltolammi–Pärrinkosken luonnonsuojelualueenlaajennus...... Härmälän Vähäjärvi ...... Järvensivun ratavarret...... Villilänsaari, Saarenpuisto ...... Ikuri, Juhansuo, puron varsiVT3:nlänsipuolella...... Ikuri, Leppioja...... SIVU 40 44 46 45 42 43 47 39 36 38 37 35 21. 25. 24. 23. 22. 20. 19. 18. 17. 16. 15. Petäjässuo14...... 13. Näätäsuo......

Teisko, Kintulamminvirkistys- jaretkeilyalue...... Teisko, Paalijärventie, Holma...... Teisko, Jylhänperä Koskela, ...... Teisko, Velaatta, Ala-Pirttijärvi, Nevalanlahti...... Teisko, Nalli...... Teisko, Pikkuhaka...... Aitolahti, Korvenvuori...... Aitovuori, Koikansuo...... AitovuorenKumpula, louhikkorotko...... Halimasjärven luonnonsuojelualueenlaajennus...... Lahnakallio...... Kauppi, Niihama, kohtee lähellä kaupunginkeskustaa. ainutlaatuinen luontokeidas Iidesjärvi onkansainvälisestikin 60 49 48 50 54 56 59 58 55 52 53 61 51

KUVA HARRI SULONEN © Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2012 aineistoa ©/ KaupunkimittausKaupunkimittaus TampereTampere 20122012 ovat mm. pikkutikka, palokärki, satakieli, sirittäjä (NT) palokärki,satakieli,sirittäjä(NT) ovat mm.pikkutikka, Lintulajistossa pohjoisimpiin esiintymiin Suomessa. ta) kasvavalehtokielo, jonkakasvupaikkakuuluulajin laji onyhtenäisenäkasvustona(vuonna 201080vart Harvinaisin lukka sekäkylä-jaojakellukanristeymä. soreahiirenporras,konnanmarja, mätässara, kyläkel- Alueella kasvavat mm. musta- 308 putkilokasvilajia. nipuolista ja käsittäävuoden1993 selvityksen mukaan osa-alueilla. Kasvillisuusonyhtäkaikkirehevää jamo Lehto- jakorpikasvilajistonkoostumusvaihteleeeri melko runsaasti.Alueenitäosaonosaksisuoperäistä. Lehtilahopuuta on karuakangasmetsää. on kallioista, Niemenitäpää (”Pitkäniemi”) kin itäosassamäntyjä. Sekapuustonaonjonkinverranjuista. kuusiajavarsin- lepistäjapa- koivuista, ka puustokoostuuhaavoista, rantametsä), kasvikohde,lahopuusto. K Kaavat: Eikaavaa Omistaja: Tampereen kaupunki Kiinteistö: 536-420-3-9 K Pinta-ala: 8,0ha Kuvaus Kohdekortti ylä: Haikanlahti ohteen tyyppi:Monimuotoisuuskohde(suo, lehto, 1. : Alue on lahopuustoista lehtipuulehtoa, jon- Alueonlahopuustoistalehtipuulehtoa, Nokia, Hevoshaka - - Raportti, 10s.Tampereen kaupunki. ka javuotikankääpä. jeina tunnetut harvinaiset ja silmälläpidettävät rustik Lajistossaolivatmm. vanhanmetsänla- 31 kääpälajia. syllä 2010 tehdyn kääpäselvityksen mukaan löydettiin Sykmutoukkio, jonkalöytö oli vastaviidesSuomesta. mattalakki, jalohelokkajakääväkkäisiinkuuluvakel- tuoksuvinokas, lehtolohisieni,valjulahorusokas,risu- kuten lajistossa ontavattumuutamiaharvinaisuuksia, koiras janiidenparittelusaatiinmyöstodetuksi.Sieni- la talvea2008/09. Paikalla havaittiin sekänaaras että ja mustapääkerttu.Valkoselkätikka (EN)vietti alueel- Kääntönen, M.1993: Mustalahti, L. 2008: Mustalahti, L. portti, 6s.Tampereen kaupunki. Pitkäniemen ”Hevoshaan“–Ra- pesimälinnustot1992. Tampereen Vattulan luonnonsuojelualueenjaNokian Lagerström, M.,Lievonen,T. 1992: R. &Mäkelä, K villisuus jakasvisto. –Raportti,19s.Tampereen kaupunki. vuonna 2008.–Raportti, 6s.Tampereen kaupunki. Nokian Pitkänniemen (Hevoshaan) alueenlinnustoselvitys Tehd ytömäki, J. 2010: yt

selvitykset

Nokian Hevoshaankääpälajisto. –

Nokian Pitkäniemen Hevoshaankas Tampereen Villilänsaaren sekä : 10. L uonnonsuojelulailla - - - välein, seuraavan kerran kuitenkinvuonna2013. tarvittaessa varjostavaapuustoa. to ja yksi lehtokielon pohjoisimmista kasvupaikoista. to jayksilehtokielonpohjoisimmistakasvupaikoista. (NT), rustikka (NT), ym.lahopuulajisto. rustikka(NT), (NT), Hevoshaan lehto rajautuu niittyalueeseen. Rakenteet: Seuranta: Suojelun tavoitetaso: Suojelun nen kuinsuunnitelmaoikoradasta onselvillä. etteirauhoitustakaupunki ovatesittäneet, esitetäen- mutta Liikennevirasto, Pirkanmaan liittojaNokian tetty. Rauhoitusesitystävalmistellaanvuonna2012, linjausvaihtoehdot. tarpeiksi. paikkoja tehdäänjaympäriltähakataanpuutanuotio että ”villejä”nuotio talvisaikaan onollutnähtävissä, keen järjestetäänmahdollisuusnuotiopaikalle,koska rakennetaan Niemenkär Suo-osuudelle pitkospuut. asennetaan alueenluontoaesitteleviäopastauluja. tämisen kannaltatarpeelliseksi. soa luonnonmonimuotoisuudentaikauneudensäilyt tyypillinen taiarvokas,ettäsensuojeluvoidaankat sö taiekosysteemijaalueonmuutoinniinedustava, nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- Hoito Suojelun Suojelun Suojeltavat Uhat Suojelun : Satunnainen ilkivalta, suunnitellun oikoradan Satunnainenilkivalta, : Lehtokielokasvuston ympäriltäpoistetaan nykytila: Lehtokieloesiintymää seurataan 10vuoden Luontopolkua pidetään kunnossajasinne

tark tapa peruste

lajit Alueenrauhoitushanke onkäynnis oitus :

rauhoitettavat Rauhoitus luonnonsuojelulailla. : Alueellaeläätaionuhanalai- : : Suojellalahopuustoinenleh- Lehtokielo, vuotikankääpä kohteet 37 ------Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 2. Ikuri, Leppioja

Suojeltavat lajit: Hajuheinä (NT, Dir II, Dir IVb, vas, ®), kaislasara (NT), hentosara (NT), harajuuri (RT). Suojelun tarkoitus: Varmistaa luonto- ja laji- direktiivin mukaisen sekä kansainvälisen vastuulajin säilyminen.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Hajuheinä kuuluu luontodirektiivin liitteen II lajiluetteloon, jossa esiintyvien lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Osayleiskaava: s-3, luo-1. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: Alueen vesisuhteita on erityisesti tarkkailtava. Seuranta: Hajuheinäesiintymää seurataan 10 vuoden välein. Uhat: Veden pilaantuminen tai uoman vesisuhtei- den muuttuminen. KUVA LASSE KOSONEN LASSE KUVA

Pinta-ala: 1,42 ha Kuvaus: Haukijärvestä laskevan puronvarren avo- Kylä: Hyhky louhikko ja siitä itään jatkuva puronvarsi. Louhikossa Kiinteistö: 4:538 on direktiivi- ja vastuulajin, hajuheinän, kasvupaik- Omistaja: Tampereen kaupunki ka. Hajuheinää on havaittu kasvavan siellä viimek- Kaavat: Myllypuron osayleiskaava: si vuonna 2012, jolloin sieltä laskettiin yli 30 versoa. VLM-5, s-3, luo-1 Tästä paikasta puronvartta pitkin itäkaakkoon kasvaa Kohteen tyyppi: Kasvikohde silmällä pidettäviä kaislasaraa ja paikoitellen myös hentosaraa ja alueellisesti uhanalaista harajuurta.

Tehdyt selvitykset: Korte, K. 2006: Leppiojan ja Nokian välisen alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys. – Julkaisussa: Myllypuron– Vihnusjärven ympäristöselvitys, s. 47–49. – Tampereen kaupunki.

Hajuheinä on Leppiojan louhikon arvokas nuokkuja. 38 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 3. Ikuri, Juhansuo, puron varsi VT3:n länsipuolella

Suojeltavat lajit: Hajuheinä (NT, Dir II, Dir IVb, vas, ®). Suojelun tarkoitus: Varmistaa luonto- ja laji- direktiivin mukaisen sekä kansainvälisen vastuulajin säilyminen.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Hajuheinä kuuluu luontodirektiivin liitteen II lajiluetteloon, jossa esiintyvien lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Kaavamerkintä s-3. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: Alueen vesisuhteita on erityisesti tarkkailtava. Seuranta: Hajuheinän seurantaa jatketaan 10 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2014. Uhat: Veden pilaantuminen, kosteusolojen muutokset, oikoradan linjausvaihtoehdot.

Pinta-ala: 0,2 ha Kylä: Kaarila Kiinteistö: 1:322, 1:407 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Myllypuron osayleiskaava: EV-2, s-3, liikennealue Asemakaava: LT-3, yleisen tien alue Kohteen tyyppi: Kasvikohde

Kuvaus: Lehtokorpimainen, lohkareinen puronvarsiym- päristö, jossa kasvaa mm. tesmaa ja purolitukkaa. Koh- teella on direktiivi- ja vastuulajin, hajuheinän, kasvupaikka. Esiintymä jatkuu myös yksityiselle alueelle Vaasantien itäpuolelle.

Tehdyt selvitykset: Korte, K. 2006: Leppiojan ja Nokian välisen alueen eliös- tö- ja biotooppiselvitys. – Julkaisussa: Myllypuron–Vihnus- järven ympäristöselvitys, s. 47–79, Tampereen kaupunki. Juhansuon puron varren hajuheinäbiotooppia. 39 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 4. Villilänsaari, Saarenpuisto

Suojelun tarkoitus: Säilyttää arvokas, luonnonkaunis lahopuustoinen lehto. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden li- © Kaupunkimittaus Tampere 2012 sääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi. Suojeltavat lajit: Liito-orava (VU, Dir IVa), korokoi (VU), runsas lintulajisto (mm. sirittäjä, NT). Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Alueen rauhoitushanke on käynnis- tetty. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: Alue säilytetään luonnontilaisena. Rakenteet: Luontopolkua ylläpidetään ja sen varrelle asennetaan luonnosta kertovia esittelytauluja. Pysä- köintipaikan käyttötarkoitus ei muutu. Pinta-ala: 6,29 ha kusieppo, pyrstötiainen ja vaarantuneeksi luokiteltu Seuranta: Alueen linnustoa ja hyönteislajistoa seu- Kylä: Villilä kuhankeittäjä. Myös erittäin uhanalainen valkoselkä- rataan 10 vuoden välein. Hyönteislajisto inventoitiin Kiinteistö: 228P tikka on oleskellut alueella ja alue on sen esiintymisel- vuonna 2012. Korokoin esiintymisen varmistamiseksi Omistaja: Tampereen kaupunki le erittäin otollinen. Saarella elää myös vaarantuneeksi sitä etsitään 10 vuoden välein, ensimmäisen kerran Kaavat: Yleiskaava: VU, VLM, AP, vesialue luokiteltu direktiivilaji, liito-orava. Perhosista mainit- vuonna 2013. Alueella tehdään kääpä- ja kääväkäskar- Asemakaava: P, PI, va, katualue takoon vuonna 1994 Pirkanmaalle uutena saatu pilli- yökkönen, joka elää järviruokokasvustoissa. Saaren lä- toitus vuonna 2013. Linnusto inventoidaan seuraavan Kohteen tyyppi: Monimuotoisuuskohde (lehto, kerran vuonna 2018. rantametsä, lahopuusto), kasvi- ja linnustokohde, histöllä elää vaarantunut korokoi. Saaren pohjoisosan Uhat: Maankäytön muutokset, ilkivalta. hyönteiskohde salmen ympäristö on tärkeää lepakkoaluetta. Vaikka itäosa on rakennettua asuntoaluetta, keski- ja länsi- osat ovat virkistys- ja suojelumielessä arvokkaita. Alu- Kuvaus: Koivuvaltainen lehtometsä. Alueelle on lai- een rajauksen sisäpuolelle jää pysäköintialue. Saaren dunnuksen ja viljelyn loputtua kasvanut edustava leh- etelärannalla ovat uimaranta ja venepaikat, jotka jää- tipuumetsä, joka koostuu valtaosaksi koivuista. Seka- vät rajauksen ulkopuolelle. puustona on mm. pihlajaa, leppää ja raitaa ja joitakin mäntyjä ja kuusia. Puusto on jo melko iäkästä ja myös Lisätietoja: lahopuuta on runsaahkosti. Kasvisto osoittaa lehto- Kääntönen, M. 2003: Tampereen Villilänsaaren kasvisto ja maisuutta: siellä kasvavat mm. mustakonnanmarja, kasvillisuus (EH). – Raportti, 14 s. Tampereen kaupunki. sinivuokko, koiranheisi ja rauhoitettu valkolehdokki. Lagerström, M., Jokinen, A., Kosonen, L. & Tast, N. Paikalla kasvaa myös harvinaista kyläkellukan ja oja- 1991: Tampereen Multipuron, Villilänsaaren, Viikinsaaren kellukan risteymää. Rantakasvilajistoa edustavat mm. ja Soukonvuoren pesimälinnustot 1991. – Raportti, 11 s. siniheinä, hanhenpaju ja rantayrtti. Alueelta on löy- Tampereen kaupunki. detty myös melko harvinaisia sammalia, kuten lehto- Lagerström, M. 2002: Tampereen Villilänsaaren pesimä- nokkasammal ja kalvashiippasammal. Pikkulintulajis- linnusto v. 2002. – Raportti, 5 s. Tampereen kaupunki. to on runsasta ja saaren linnustotiheys onkin korkea. Mustalahti, L. 2008: Tampereen Villilänsaaren sekä Säännöllisiä, harvalukuisia pesimälajeja ovat mm. kul- Nokian Pitkänniemen (Hevoshaan) alueen linnustoselvitys Villilänsaaren koivuvaltaisessa lehdossa on mieliin- tarinta, sirittäjä, pikkutikka, epäsäännöllisemmin pik- vuonna 2008.– Raportti, 6 s. Tampereen kaupunki. painuva lintutiheys. 40 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 5. Järvensivun ratavarret

Suojeltavat lajit: Ahdeyökkönen (EN, eR), oliivi- neilikkayökkönen (NT), ketokasvillisuus. Suojelun tarkoitus: Suojella arvokasta harju- ja ketokasvillisuutta ja mm. silmälläpidettävän oliivi- neilikkayökkösen ravintokasvia, nuokkukohokkia ja uhanalaisten hyönteisten kasvualueita. Osa ahdeyök- © Kaupunkimittaus Tampere 2012 kösen esiintymispaikoista on ELY-keskuksen rajaus- päätöksellä rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alueella on harvinaistuva perin- neluontotyyppi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Osa alueesta on jo rauhoitettu ym- päristökeskuksen rajauspäätöksellä. Suojelun tavoitetaso: Rajauspäätösten laajentaminen koskemaan kaikkia ahdeyökkösen esiintymisalueita. Hoito: Niittotoimenpitein on estettävä ketoja pensoittumasta. Seuranta: Harvinaista hyönteislajistoa, erityisesti ah- deyökköstä ja nuokkukohokkiesiintymiä seurataan 10 vuoden välein vuodesta 2015 lähtien. Uhat: Maankäytön muutokset.

Pinta-ala: 2,65 ha tamaitetta ja malia eli koiruohoa (istutusperäisenä). Kylä: Järvensivu, Hatanpää Tosin aikaisemmin alueella on kasvanut malia myös Kiinteistö: 1:4, 2:9, 2:10, 118K, 130P, 336, 648 luontaisesti. Alue on Pirkanmaan perinnemaisemat Omistaja: Tampereen kaupunki, VR -julkaisussa paikallisesti merkittävä kohde. Edelleen Kaavat: Yleiskaava: VLM, LR, katualue lähistöllä kasvaa kanervisaraa, nuokkukohokkia, mä- Asemakaava: LR, VP, EV, puisto kitervakkoa ja kangaskortetta. Hyönteislajistossa on Kohteen tyyppi: Hyönteiskohde, kasvikohde pari merkittävää lajia, nuokkukohokilla elävä, silmäl- läpidettävä oliivineilikkayökkönen ja erityisesti erit- täin uhanalainen ja erityisesti suojeltava ahdeyök- könen, jonka esiintymisalueista osa on myös rajattu luonnonsuojelualueeksi. Kuvaus: Rautatien pohjoispuolella on hiekkamai- den ja kuivien paahderinteiden ja ketojen kiintoisia Tehdyt selvitykset: ja runsaslajisia esiintymispaikkoja. Alueen itäosissa Piirainen, T. 1998: Kalevankankaan nuokkukohokki- kasvaa merkittävää ratavarsien kasvillisuutta kuten talkoot ja perhoshavaintoja alueelta. – Raportti Tampereen seudulla harvinaista ketomarunaa, kelta- hyönteistutkimuksista ja seurannasta Tampereella 1998. apilaa, jänönapilaa, neidonkieltä, ketokaunokkia, kel- – Tampereen kaupunki, 28–29. Ratavarressa kukkivat siniset neidonkielet ja keltasauramo. 41 Kohdekortti 6. Iidesjärvi

on löydetty myös harvinainen kivikkoloiskimalainen. Kasvisto tunnetaan niinikään hyvin, vuonna 1994 teh- dyssä kartoituksessa havaittiin 271 putkilokasvilajia, erikoisuutena lapinvesitähti ja poimuvita. Rantavyö- hykkeen merkillepantavimpia kasveja ovat nevaimar- re ja vesinenätti. Sienistöstä tunnetaan silmälläpidet- © Kaupunkimittaus Tampere 2012 tävä harjasorakas ja maapallolta vasta kymmenkunta kertaa aikaisemmin löydetty viinipielus, joka löydet- tiin Pohjoismaille uutena lajina lokakuussa 2010 kaak- koiskulman rantalepikosta. Rantametsät ovat selvittä- misen arvoisia runsaan lahopuustonsa ansiosta.

Tehdyt selvitykset: Lahtonen, T. 1994: Iidesjärven rantavyöhykkeen kasvisto. – Raportti, 6 s. + liitteet. Tampereen kaupunki. Lahtonen, T. 2003: Tampereen Iidesjärven itäpuolen kasvisto. – Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry. 41 s. Mustalahti, L. 2007: Iidesjärven linnusto. – Raportti, 8 s. Tampereen kaupunki. Ranta, P. & Toivonen, H. 2009: Sata vuotta Tampereen Iidesjärven vesikasviston seurantaa. – Lutukka 25: 35–48. Rintamäki, P. 2011: Tampereen Iidesjärven linnustosel- Pinta-ala: 90,92 ha rantuneita lajeja ovat tukka- ja punasotka, vuosina vitys 2011. – Raportti, 19 s. Tampereen kaupunki. Kylä: Hallila, Järvensivu, Messukylä 1993–2006 myös heinätavi ja 1960-luvulla jouhisorsa. Rintamäki, P. 2011: Tampereen kantakaupungin viita- Kiinteistö: 1:11, 1:27, 1:4, 1:136, 4:181, Myös silmälläpidettävä luhtahuitti huutelee järvellä sammakkoselvitys. – Raportti, 6 s. Tampereen kaupunki. 5:6, 5:60, 9:29, 10:32, 11:267, 19:0 lähes joka vuosi. Muita silmälläpidettäviä lajeja ovat Salokannel, J. 2002: Iidesjärven hyönteisselvitys. – Omistaja: Tampereen kaupunki, yksityinen rantasipi, punavarpunen ja naurulokki, jonka aikai- Diamina 11: 11–27. Kaavat: Yleiskaava: VLL, VLM, SL-3, VLK, semmin satojen parien yhdyskunta supistui vuonna SL-4, pv-1, kevyen liikenteen reitti 2011 85 pariin. Alueella tavataan vuosittain myös mui- Osayleiskaavaehdotus: SL-6, SL 7, VLM-4, VLM 7, VLK ta lintuharvinaisuuksia. Kesällä 2012 järvellä todettiin 4, VU, w/s-1, E/V -1, s-5, pv-1, SM-kohde lapintiiran ruokkivan täysikasvuista poikastaan, jonka Asemakaava: W, VP, VL, SL-1, VL-5 se oli johdattanut järvelle jostakin lähistöltä. Pesintä Kohteen tyyppi: Runsasravinteinen lintujärvi on ensimmäinen todettu Etelä-Suomen sisämaasta. Hyönteislajisto tunnetaan myös kohtalaisen hyvin. Sil- mälläpidettävien luokkaan kuuluvia hyönteisiä olivat mm. Agabus striolatus -sukeltajakuoriainen, vajayök- Kuvaus: Runsasravinteinen järvi, jota ympäröivät le- könen, aaltoritariyökkönen, niinijäärä ja viherasekär- veät kasvillisuusvyöhykkeet ja kosteapohjaiset lehti- pänen. Muitakin valtakunnallisesti harvinaisia hyön- puuvaltaiset metsät. Järven historia ja maine hyvänä teislajeja tavattiin, kuten kansainväliset vastuulajit lintujärvenä ulottuu jo kauas. Niinpä järvi on eläimis- vaaksiaislaji Dicranomyia magnicauda ja perhossääs- töltään ja kasvistoltaan hyvin tunnettu. Erityisesti lin- kilaji Pneumia bugeciana sekä rauhoitettu, luontodi- nuston merkitys järvellä on suuri; vuonna 2006 järvel- rektiivin liitteen IVa mukainen laji täplälampikorento, lä todettiin pesivän 9 vesilintulajia ja 54 vesilintuparia joka havaittiin ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2011. ja vuonna 2011 8 lajia ja 48 paria. Harvinaisin pesi- Järven kaakkoisrannalta saatiin vuonna 2009 erittäin Iidesjärvi on kantakaupungin arvokkaimpia luonto- mälintu järvellä on vaarantunut liejukana, joka on pe- uhanalainen ja erityissuojeltava laji mäkihiilikoi, joka kohteita: lintujärvi, hyönteiskohde – luonnonharras- sinyt paikalla ainakin vuosina 2006–2012. Muita vaa- käyttää ravinnokseen metsäapilaa. Kaakkoiskulmasta tajien keidas. 42 © Kaupunkimittaus Tampere 2012 täpään luhtaniittyihin kätkeytyy runsaslajinen kasvi- ja eläinmaailma. Nykyiselläänseon lukuistenvesilintulajien,rantakanojenItäpään luhtaniittyihin kätkeytyyrunsaslajinenkasvi- jaeläinmaailma. jakahlaajienoleskelu-pesimäalue. Kohdekortti telma. telma. jakäyttösuunni- Alueellelaaditaanhoito- jelulailla. Suojelun Suojelun nykytilanne: den säilyttämisenkannaltatarpeelliseksi. daan katsoaluonnonmonimuotoisuudentaikauneu- tyypillinentaiarvokas,ettäsensuojeluvoi- edustava, tymis- ja levähdyspaikkoja sekäalue on muutoinniin koitettuihin eläinlajeihinkuuluvienyksilöidenlisään- tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IVa tar nen, harvinainentaiharvinaistuvaeläinlaji,eliöyhteisö pohjoisrannan rantametsiä. tujärvenä jasuojellaerityisestikaakkoiskulman makko (DirIVa). muut:viitasam- tukkasotka, punasotka, jit): liejukana, täplälampikorento (DirIVa), linnut(vain(NT), VU-la- viherasekärpänen niinijäärä (NT), tariyökkönen (NT), aaltori- vajayökkönen (VU), Agabus striolatus(NT), hyönteiset: mäkihiilikoi(EN,eR),taitosukeltajalaji Suojeltavat Suojelun Suojelun Suojelun 7. tavoitetaso:

tapa tark peruste

lajit : oitus Osayleiskaava, SL-merkinnällä. Osayleiskaava, Alue rauhoitetaan luonnonsuo : : Alueellaeläätaionuhanalai- Sienet: harjasorakas (NT), Sienet:harjasorakas (NT), : Säilyttääjärvenluonnelin- - - 10. L 10. L uonnonsuojelulailla uonnonsuojelulailla lärannan hevoshaanrantaan. Uuden lintutornintarveonselvä;serakennetaan ete pikkoon ja nykyiselle lintutornille johtavalle polulle. esim.järvenpohjoispuolenrantalekennettava lisää, kureitistöä pidetäänkunnossajapitkospuitaonra- nähden riittämättömänahdaslintutorni.Luontopol - kennettu pitkospuutjasielläonmyösnykytarpeeseen ri. Kaakkoisosassa on kosteimpien paikkojen yli ra- Hoito- jakäyttösuunnitelmalaaditaanvuonna2013. Hoito- Täplälampikorennon kartoitustehtiinvuonna2012. tametsiköissä tehtiinvuonna2012kääpäkartoitus. välein, seuraavan kerran vuonna2016. Alueenran- Rakenteet: Seuranta: ja työtäjatketaanainakinsupikoiriapyydystämällä. kejä jasupikoiria2000-luvullayhteensä38kappaletta päässä onmyöspyydystettyloukullamuutamiamink ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Itä- dittavan hoito- Hoitoa olisi edelleen syytä jatkaa laa- kahtena kesänä. vuonna 2007. Itäpään laitumella myös laidunnettiin jupensaikkoa onraivattu talkooluonteisesti,viimeksi Uhat Hoito : : Itäpään pensoittuminen,pienpedot. 2000-luvullajärvenitäpäänluhtaniitynpa- Linnustomuutoksia seurataan 5vuoden Alueella kulkeeluontopolkujärvenympä- rauhoitettavat rauhoitettavat kohteet kohteet 43 - - - Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 7. Härmälän Vähäjärvi

Suojeltavat lajit: Viitasammakko (Dir IVa), punasotka (VU), tukkasotka (VU), liejukana (VU), naurulokki (NT). Suojelun tarkoitus: Suojella järven linnustoa ja rantakasvillisuutta.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden li- sääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Kaavamerkintä, puisto, merkittävä viherverkon osa. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Seuranta: Järven linnustoa seurataan 10 vuoden vä- lein, vuodesta 2012 lähtien. Rakenteet: Pitkospuureittiä ennallistetaan ja rantaan johdetaan pitkospuilta eroavia pistoreittejä. Lintutor- nin rakentamista harkitaan. Uhat: Roskaantuminen, pensaikoiden raivaus.

Pinta-ala: 8,02 ha useita satakieliä ja alueella oleskelee myös pikkutik- Kylä: Härmälä ka. Lammessa asustaa runsaana myös direktiivilaji vii- Kiinteistö: 301P, 917 tasammakko. Järvessä on varsin vähälajinen vesikas- Omistaja: Tampereen kaupunki villisuus, mutta rannoilla kasvavat mm. vähälukuiset Kaavat: Yleiskaava: VLM, VU, PY korpiorvokki, korpialvejuuri, liereäsara ja keltaängel- Asemakaava: VP-3, VU-3 mä. Aluetta kiertävät osaksi huonokuntoinen pitkos- Kohteen tyyppi: Monimuotoisuuskohde, puureitti ja kevyen liikenteen väylä. Kantakaupungin kosteikko, linnustokohde maisema- ja ympäristöselvityksessä alue on merkittä- vä viherverkon osa. Kuvaus: Pieni, runsasruohostoinen järvi rantametsi- neen ja -pensastoineen. Lammessa pesii naurulokki- Tehdyt selvitykset: yhdyskunta (vuonna 1995 300 paria, vuonna 2012 40 Lagerström, M. 1995: Tampereen Härmälän Vähäjärven paria) ja siellä on aiemmin pesinyt vaarantunut mus- pesimälinnusto 1995. – Raportti, 5 s. Tampereen kaupunki. takurkku-uikku. Keväällä 2012 järvellä oleskeli lyhyen Lahtonen, T. 1996: Härmälän Vähäjärven kosteikon aikaa yksi yksilö. Lisäksi siellä pesii muita vaarantu- kasvit. – Talvikki 20(1): 29–38. neita lajeja: punasotka, tukkasotka (ei havaittu vuon- Rintamäki, P. 2011: Tampereen kantakaupungin viita- na 2012) ja lapasorsa (ei havaittu vuonna 2012). Ran- sammakkoselvitys. – Raportti, 6 s. Tampereen kaupunki. tavyöhykkeessä oli vuosina 2009–2010 vaarantuneen Rintamäki, P. 2012: Härmälän Vähäjärven ranta- ja liejukanan reviiri. Rantapuistossa laulaa vuosittain vesilinnusto 2012. – Raportti, 5 s. Tampereen kaupunki. Vähäjärven naurulokkikanta on supistunut selvästi. 44 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 8. Peltolammi–Pärrinkosken luonnonsuojelualueen laajennus

Suojeltavat lajit: Hajuheinä (NT, Dir II, Dir IVb, vas, ®), mäntykukan punainen muoto, liito-orava (VU, Dir IVa). Suojelun tarkoitus: Säilyttää hajuheinän kasvupaikka ja täydentää Peltolammi–Pärrinkosken luonnonsuojelualuetta. © Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Hajuheinä kuuluu luontodirektiivin liitteen II lajiluetteloon, jossa esiintyvien lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisään- tymis- ja levähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Virkistysalue. Suojelun tavoitetila: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: Säilytetään metsäinen suojavyöhyke eteläi- sen louhikon ympärillä ja varmistetaan vesitalouden säilyminen. Seuranta: Hajuheinäesiintymää seurataan 10 vuoden välein, mutta seuraavan kerran vuonna 2020. Uhat: Kuluminen, vesitalouden muutokset.

Pinta-ala: 2,48 ha ja vuonna 2011 kymmeniä versoja. Louhikko on lähes Kylä: Härmälä, Otavalta luonnontilainen. Pohjoinen, pieni alue (1,69 ha) on se- Kiinteistö: 1:5, 2:0 kametsäistä lehtoa, jossa kasvaa metsälehmusta, sini- Omistaja: Tampereen kaupunki vuokkoa, keltavuokkoa, lehto-orvokkia, koiranheisiä, Kaavat: Kaavat: Yleiskaava: VLM mustakonnanmarjaa. Seassa kasvaa harvakseltaan Asemakaava: PL, VL myös mäntykukkaa; tavallisten kalvakanruskeiden yk- Kohteen tyyppi: Lehtokohde (pohjoinen), silöiden seassa on kasvanut myös hyvin harvinaista, kasvikohde (etelä) punaista värimuotoa (vuonna 2012 ei havaittu). Alu- eella asustaa myös liito-orava. Kuvaus: Luonnonsuojelualueeseen rajoittuva met- säosa, jossa on mm. järeää havumetsää ja lehtoa. Alue koostuu kahdesta täydennysosasta. Eteläinen alue Tehdyt selvitykset: on pienialainen (0,79 ha) kivilouhikko ja sitä ympä- Kääntönen, M. & Lainamo, S. 2007: Hajuheinän röivä sekametsä. Alueella kulkee maanalainen puro, (Cinna latifolia) seurantaa Pirkanmaalla 2003–2006. – joka saa kivilouhikolla aikaan erityisen pienilmaston. Talvikki 31: 19–31. Louhikolla kasvaa tyypillisellä kasvupaikallaan haju- heinää. Vuonna 2006 paikalta laskettiin 174 versoa Eteläisen alueen louhikko on hajuheinän kasvualuetta.

45 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 9. Hupakonojanpuisto, Myllyoja

Suojeltavat lajit: Pirkanpalkonen (NT), rämekyl- mänperhonen (NT, vas), suonokiperhonen (vas). Suojelun tarkoitus: Säilyttää pirkanpalkosen tyyppipaikka ja lajin kanta elinvoimaisena ja suojella muuta harvinaista hyönteislajistoa.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyt- tämisen kannalta tarpeelliseksi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Kaavamerkintä SL. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Seuranta: Rämekylmänperhosen ja pirkanpalkosen esiintymien seuranta 10 vuoden välein, vuodesta 2014 alkaen. Uhat: Mahdolliset maankäytön ja vesitalouden muutokset.

Pinta-ala: 9,54 ha Kylä: Messukylä Kiinteistö: 1:57, 2:105 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Yleiskaava: VLM, liikennealue, ulkoilureitti Vuoreksen osayleiskaava: VLM-1, s-1, luo-1, LT, kevyen liikenteen reitti Asemakaava: VL-7, s-20, LT-3, L-1, luo-1 Kohteen tyyppi: Hyönteiskohde

Kuvaus: Pienialainen puronvarsiräme, jonka rannat saraikon ja kapean järviruokovyön reunustamat. Pie- nen vesiperhoslajin, silmälläpidettävän pirkanpalkosen locus classicus -paikka, josta otettujen näytteiden perusteella se kuvattiin tieteelle uutena. Lisäksi siellä on tavattu silmälläpidettävää rämekylmänperhosta ja suonokiperhosta, jotka ovat myös kansainvälisiä vas- tuulajeja. Myllyojan varressa elää harvinainen vesiperhonen – Tampereen nimikkolaji. 46 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 10. Makkarajärvi–Viitastenperä

Suojeltavat lajit: Vaaleaharmoyökkönen (VU), metsäpohjanmittari (NT), pohjankuutäplä (NT), muu hyönteislajisto, liito-orava (VU, Dir IVa), harajuuri (RT), raidankeuhkojäkälä (NT), Viitastenperän jäkälä- ja sammallajisto. Suojelun tarkoitus: Suojella vanhan metsän

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 ominaispiirteitä ja tässä ympäristössä elävää hyön- teislajistoa. Säilyttää maisemallisesti ja jäkälä- sekä sammallajistoltaan arvokkaan kallioalueen ominaispiirteet. Luonnonkauneuden säilyttäminen. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyt- tämisen kannalta tarpeelliseksi ja alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Virkistysalue. koon alueellisesti uhanalainen harajuuri, rauhoitettu Pinta-ala: 83,48 ha Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. valkolehdokki ja kansainvälinen vastuulaji kaiheor- Kylä: Messukylä, Hallila, Haihara vokki. Metsämaaston harvinaisista jäkälistä on mai- Hoito: - Kiinteistö: 2:36, 2:38, 4:2, 5:25, 5:0, 14:0 nittava silmälläpidettävä raidankeuhkojäkälä. Myös Seuranta: Alueen eliöstökartoitusta täydennetään kää- Omistaja: Tampereen kaupunki liito-orava kuuluu alueen eläimistöön. Linnustosta pälajiston selvityksellä vuonna 2015. Viitastenperän Kaavat: Yleiskaava: VLL, VLM, W, A-1 pohjantikka pesii alueella ja myös harmaapäätikasta alueen jäkälä- ja sammallajisto kartoitetaan vuonna Osayleiskaavaehdotus: VKV-1, W, ja pikkusieposta on havaintoja. Myös kaakkuri on yrit- 2015. ulkoilureitti, luo-1 tänyt pesiä järvellä. Alueen kautta kulkee luontopolku Rakenteet: Poluston ylläpitäminen, viitoitus. Kohteen tyyppi: Vanha metsä, hyönteiskohde, ja alue on tärkeää virkistys- ja ulkoilualuetta. Viitas- Uhat: Asutuksen leviäminen ja siitä aiheutuva kulu- jäkälä- ja kasvikohde tenperä on maisemallisesti edustavaa rantakallio- ja minen ja roskaantuminen jyrkännealuetta, jossa kasvaa harvinaista jäkälä- ja Kuvaus: Hervantajärven pohjoispuolella Makkara- sammallajistoa. Jäkälistä mainittakoon mm. pikkuo- järvelle asti kasvaa paikoin varttunutta kuusivaltais- kajäkälä. Sammallajiston harvinaisuuksia ovat nuppi- ta metsää. Seassa on jonkin verran haapaa ja muuta huopasammal, tihkutierasammal ja kalliokärpänsam- lehtipuustoa. Perhoslajeissa on muutamia harvinai- mal. Viitastenperän eteläpuolen kallioilta on löydetty suuksia, kuten vain muutamasta paikasta Suomes- harvinainen murutorvijäkälä ja vain muutamia kertoja sa tunnettu aaltopikkumittari, Pirkanmaan aineiston suomesta löydetty jauhejäkälälaji Lepraria diffusa var perusteella tieteelle kuvattu suomenpikkumittari, chrysetoides. suuresti harvinaistuneet, vaarantunut vaaleaharmo- yökkönen ja silmälläpidettävät metsäpohjanmitta- ri sekä pohjankuutäplä. Kuusikosta on tavattu myös Tehdyt selvitykset: harvinainen ludelaji, synkkälatikka, jonka elinympä- Korte, K. 2005: Hervantajärvi–Rusko -alueen eliöstö- ja ristövaatimuksiin kuuluu aniskäävän esiintyminen. biotooppiselvitys. - Tampereen kaupunki, yhdyskunta- Paksusammalkuusikossa elää myös harvinainen ko- palvelut, 57 s. vakuoriainen, liekokurekiitäjäinen, joka on saanut Uppstu, P. 2006: Tampereen Hervantajärven pohjois- tieteellisen nimensä Agonum mannerheimii Suomen puolen linnustoselvitys. – Pirkanmaan lintutieteellinen marsalkan isoisän mukaan. Kasvistosta mainitta- yhdistys ry, 18 s. Makkarajärven erämaaidylliä järven pohjoisrannalta. 47 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 11. Veisu, Pehkusuo

Suojeltavat lajit: Rimpiputkisirvikäs (NT). Suojelun tarkoitus: Suojella luonnontilaista rah- kanevaa. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Kaavamerkintä s-2. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Rakenteet: Pitkospuut estämään suon kulumista. Uhat: Asutuksen aiheuttama kulumisen lisääntymi- nen.

Pinta-ala: 3,77 ha Kuvaus: Karu avoin rahkaneva, jossa kasvaa eri sara- Kylä: Hallila lajeja, harvinaisimpana juurtosara. Suokasvillisuus on Kiinteistö: 3:13, 3:33, 3:43, 4:15, 4:17 muuten varsin tavanomaista. Suon luonnontilaisuus Omistaja: Tampereen kaupunki korostuu asutuksen läheisyydessä. Hyönteisistä suol- Kaavat: Yleiskaava: SL-3 la on tavattu mm. rämeheinäkoisa ja silmälläpidet- Asemakaava: s-2 täväksi luokiteltu vesiperhoslaji, rimpiputkisirvikäs. Kohteen tyyppi: Suokohde 2000-luvun alussa lähistöllä on ollut myös kehrääjän reviiri. Asutuksen lähellä olevana kohteena suolla on opetuksellista merkitystä.

Tehdyt selvitykset: Kääntönen, M. 1999: Tampereen Veisun Pehkusuo – sarojen karu valtakunta. – Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry., 5 s.

Pehkusuo on sarojen ja tupasvillan karua valtakuntaa.

48 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 12. Pappila, Sikosuo, Kirviälänmäki

Suojeltavat lajit: Soikkokaksikko (RT, ®), jänön- salaatti, pensasmittari (NT). Suojelun tarkoitus: Suojella alueen harvinaista kasvillisuutta ja hyönteislajistoa. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: - Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Seuranta: Soikkokaksikon ja jänönsalaatin esiintymien kartoitus vuonna 2014. Uhat: Kuluminen, roskaantuminen.

Pinta-ala: 0,77 ha Tehdyt selvitykset: Kylä: Pappila Lahtonen, T. 1992: Sikosuon kasvit 1992. Kiinteistö: 10:50, 5568, 4:0 – Raportti, 6 s. Tampereen kaupunki. Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Yleiskaava: VLK, kevyen liikenteen reitti Asemakaava: P Kohteen tyyppi: Kasvikohde, lehtokohde KUVA LASSE KOSONEN LASSE KUVA Kuvaus: Kumpuileva lehtipuuvaltainen kukkula, jota sivuaa kävelytie. Kukkulalla kasvaa näyttävä haavikko. Alueen harvinaisimmat kasvit ovat jänönsalaatti, jota kasvaa alueella runsaasti ja alueellisesti uhanalainen ja rauhoitettu soikkokaksikko. Muista lajeista mainittakoon mustakonnanmarja ja kyläkellukka, jota kasvaa runsaasti kävelytien vieressä. Pikkulinnusto on runsaslajista, mm. sirittäjä, mustapääkerttu ja satakieli. Alueella esiintyy myös melko harvinaista hyön- teislajistoa, kuten silmälläpidettävä pensasmittari. Harvinaista jänönsalaattia kasvaa Sikosuolla runsaasti. Sikosuon lehdon halki kulkee vilkas virkistysreitti. 49 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 13. Kauppi, Niihama, Lahnakallio

Suojeltavat lajit: Lehtoneidonvaippa ®, harajuuri (RT), pikkuperhoset. Suojelun tarkoitus: Suojella rantalehtoa ja lehtoneidonvaippaa ja sen myötä pikkuperhosten elin- mahdollisuuksia.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Osayleiskaavamerkinnät s-2, luo-1. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla, yksityisen kanssa neuvotellaan rauhoituksesta. Hoito: - Seuranta: Alueen kasvistokartoitus vuonna 2014. Uhat: Epäedullinen metsän käsittely ja raivaaminen.

Pinta-ala: 7,81 ha Kylä: Pappila Kiinteistö: 1:17, 7:57 Omistaja: Tampereen kaupunki, yksityinen Kaava: Osayleiskaava: VLM-2, VKV-1, luo-1, s-2, VU-4 Kohteen tyyppi: Lehto, kasvikohde, hyönteiskohde

Kuvaus: Alasjärven niemimäinen rantalehto, jossa muun lehtokasvillisuuden seassa kasvaa luonnon- varaista humalaa ja rauhoitettua lehtoneidonvaippaa (vuonna 1999 28 yksilöä). Alueen koillisnurkassa kasvaa myös alueellisesti uhanalaista harajuurta. Alueella on myös Tampereen ainoa löytöpaikka kahdesta pikku- perhoslajista, litukkasurviaiskoista ja viiruvihviläkoista. Samoin harvinaisesta tummasienikoista tunnetaan Pir- kanmaalta vain kaksi löytöpaikkaa. Lehtomaista aluetta jatkuu myös läheiseen Huhtainniemeen asti. 50 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 14. Petäjässuo

Suojeltavat lajit: Harvinaiset hyönteislajit, ja harajuuri (RT). Suojelun tarkoitus: Säilyttää eri suotyyppien ominaispiirteet ja sitä myötä hyönteislajisto. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Kaavamerkintä luo-3. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Rakenteet: Pitkospuut sopiville kohteille. Uhat: Suon vesitalouden muuttuminen.

Pinta-ala: 6,11 ha piökoi ja rämepussikoi. Harvinainen sukeltajakova- Kylä: Rasula kuoriainen Hydroporus neglectus elää soiden pienissä Kiinteistö: 1:32, 1:158, 2:62, 14:0 vesilampareissa. Kesällä 1996 tehdyssä kasvi-inven- Omistaja: Tampereen kaupunki toinnissa suolta laskettiin 79 kasvilajia ilman harvinai- Kaavat: Yleiskaava : T suuksia tai paikallisesti merkittäviä lajeja. Huomatta- Asemakaava: VL, luo-3, EV vimmat lajit olivat alueellisesti uhanalainen harajuuri, Kohteen tyyppi: Suokohde, hyönteiskohde kapealehtipaju, luhtakastikka ja juurtosara. Suolla on myös merkitystä opetuskohteena.

Tehdyt selvitykset: Kuvaus: Ojittamaton suokokonaisuus, joka käsittää Kääntönen, M. 1996: Tampereen Petäjässuon kasvillisuus useita erilaisia suotyyppejä. Suon pohjois- ja koillis- ja kasvisto. – Raportti, 9 s. Tampereen kaupunki. osan isovarpuinen räme on hyönteisten kannalta tär- Lagerström, M. 1996: Tampereen Petäjässuon linnustos- kein. Alueelta on löydetty muutamia harvinaisia tai ta. – Raportti, 5 s. Tampereen kaupunki. paikoittaisia pikkuperhosia, kuten vasamamittari (ai- Salokannel, J. 1996: Petäjässuon hyönteisistä. – Raportti, noa tiedossa oleva paikka Tampereella), pursukää- 5 s. Tampereen kaupunki. Petäjässuo on harvoja kantakaupungin alueella olevia avosoita. Kesällä 2012 suon vesi oli epätavallisen korkealla.

51 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 15. Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus

Suojeltavat lajit: Liito-orava (Dir IVa, VU) Suojelun tarkoitus: Täydentää Halimasjärven luonnonsuojelualuetta ja suojella vanhaa metsää. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyh-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 teisö tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöi- den lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: - Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Rakenteet: Poluston ylläpitäminen. Uhat: Kuluminen, roskaantuminen.

Pinta-ala: 20,38 ha Kylä: Juvela, Rasula Kiinteistö: 1:2, 1:32, 1:158, 7:0 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Yleiskaava: VLM, VU, VLL, AP, SL-3, ulkoilureitti Asemakaava:VL, s-24 Kohteen tyyppi: Vanha metsä

Kuvaus: Metsä on samantyyppistä kuin itse suojelu- alueella, varttunutta, lehtomaista, havumetsäistä tuoretta kangasta. Lehtomaisuuteen viittaavat vaateliaat lajit, kuten taikinamarja, lehtokuusama, lehtoimikkä, kevätlinnunherne, näsiä ja mustakonnanmarja. Laho- puuta on melko runsaasti. Alueella elää liito-oravia. Linnustosta mainittakoon luonnontilaisen metsän laji, peukaloinen.

52 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 16. Kumpula, Aitovuoren louhikkorotko

Suojeltavat lajit: Hajuheinä (NT, Dir IV (b), ®, vas). Suojelun tarkoitus: Suojella maisemallisesti arvokasta rotkoa ja hajuheinän kasvupaikkaa. Suojelun peruste: Hajuheinä kuuluu luontodirek-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 tiivin liitteen II lajiluetteloon, jossa esiintyvien lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Metsälaki: rotkot ja kurut. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Metsälaki. Suojelun tavoitetaso: Hajuheinää etsitään paikalta ja inventoidaan sen nykytilanne. Mikäli laji edelleen kasvaa paikalla, sen esiintymispaikan rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Seuranta: Hajuheinäesiintymän seuranta 10 vuoden välein, vuodesta 2013 alkaen. Uhat: Louhikkorotkoa ympäröivän metsän käsittely niin, että hajuheinän kasvupaikka muuttuu liian paahteiseksi.

Pinta-ala: 1,59 ha Kylä: Ojalankylä Kiinteistö: 2:56, 3:30 Omistaja: Metsähallitus Kaavat: Yleiskaava: MU Osayleiskaavaluonnos 2011: EV/SE-2, luo, slep-1 Kohteen tyyppi: Kasvikohde, metsälakikohde

Kuvaus: Sekametsää kasvava louhikkorotko, joka on maisemallisesti merkittävä ja lajistollisestikin mielenkiintoinen. Alueen harvinaisuus on hajuheinä, jota tosin ei vuosina 2003 ja 2006 löydetty paikalta. Lajin tiedetään viettävän ”välivuosia”. Muita mielenkiintoi- sia alueella kasvavia lajeja ovat ketunlieko ja metsä- lehmus. Metsälain mukainen kohde.

Tehdyt selvitykset: Lahtonen, T. 1982: Hajuheinä, Cinna latifolia, Tampe- reen seudulla. – Talvikki 6: 10–21. Aitovuoren louhikko on tyypillistä hajuheinän esiintymisympäristöä. 53 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 17. Näätäsuo

Suojeltavat lajit: Tummaverkkoperhonen (EN, ®). Suojelun tarkoitus: Säilyttää arvokas perhosniitty ja suojella erittäin uhanalaista tummaverkko- perhosta.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Luonnonsuojelulain mukainen rajaus. Suojelun nykytila: - Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: Niityn hoitaminen niitto- ja raivaustalkoin. Tummaverkkoperhosen ravintokasvin lehtovirma- juuren säilyttäminen raivauksissa. Pienimuotoinen maanmuokkaus voi olla eduksi ravintokasvin määrän lisäämiseksi. Seuranta: Seurataan vuosittain tummaverkkoperhosen esiintymistä. Uhat: Hoidon loppuminen ja sitä myötä niityn umpeutuminen.

Pinta-ala: 3,25 ha Kylä: Sorila äivärinne Tila: 2:31 P asi Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Osayleiskaava: s-4 P KUVA Kohteen tyyppi: Hyönteiskohde

Kuvaus: Runsasruohoinen niitty, jossa kasvaa valtaosaksi koiran-, vuohen- ja karhunputkea, mesian- gervoa, huopa- ja pelto-ohdaketta, lehtovirmajuurta, hietakastikkaa, nurmipuntarpäätä ja timoteitä. Hyvä perhosniitty, jonka paras laji on erittäin uhanalainen tummaverkkoperhonen. Perhonen lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. 6.7.2012 paikalla lenteli kymmenkunta yksilöä. Niittyä on niitetty vuosina 2009–2012 ympäristönsuojeluyksikön ”kummi- niittynä”.

Näätäsuon tummaverkkoperhosniittyä hoidetaan vuosittain Tampereen kaupungin kumminiittynä. 54 Kohdekortti 18. Aitolahti, Koikansuo

Suojeltavat lajit: - Suojelun tarkoitus: Suojella METSO-kohdetta ja täydentää jo luonnonsuojelulailla rauhoitettua METSO-kohdetta. Suojelun peruste: Arvokas suo, joka täyttää

Pinta-ala: 5,72 ha Kuvaus: Puustoinen suo. Vanhapuustoinen räme, Kylä: Hirviniemi jonka männyt iäkkäitä, 180-vuotiaita. Suo osaksi oji- Kiinteistö: 3:135 tettu. METSO I–III -kohdetta. Alue täydentää hyvin jo Omistaja: Tampereen kaupunki METSO-kohteena rauhoitettua yksityisen maa-aluetta Kaavat: Rantayleiskaava: M (merkitty punaisella rajauksella) Kohteen tyyppi: METSO-kohde, suokohde

55 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 19. Aitolahti, Korvenvuori

Suojelun tarkoitus: Säilyttää kallion luonne luonnontilaisena jyrkänteenä ja suojella korpisorsimon kasvupaikkaa. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Metsälaki: jyrkänteet ja niiden vä- © Kaupunkimittaus Tampere 2012 littömät alusmetsät. Suojeltavat lajit: Korpisorsimo (vas), harvinainen jäkälälajisto. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Metsälaki. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Seuranta: Korpisorsimon seuranta 10 vuoden välein vuodesta 2017 alkaen. Uhat: Metsän käsittely siten, että alue muuttuu liian paahteiseksi.

Pinta-ala: 4,08 ha Kylä: Laalahti, Hirviniemi kosonen Kiinteistö: 4:63, 4:0 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Rantayleiskaava: M, RA L asse KUVA Kohteen tyyppi: Kasvikohde, jäkäläkohde, metsälakikohde

Kuvaus: Etelärinne ja louhikko ovat maisemallisesti edustavia. Etelänpuoleisessa itä-länsisuuntaisessa notkelmassa kasvaa metsäsaniaisten seurassa mm. korpisorsimoa (vuonna 2011 noin 50 yksilöä 80 met- rin matkalla) ja puumaisia sekä pensasmaisia lehmuksia. Kalliolla kasvaa harvinaista jäkälälajistoa, kuten korallilaikkajäkälä, pikkuokajäkälä ja koskikarvajäkä- lä. Korvenvuoren länsipää on metsälain tarkoittama luonnontilainen jyrkänne.

Korpisorsimo on Korvenvuoren alusmetsän heinäharvinaisuus. 56 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 20. Teisko, Paalijärventie, Holma

Suojeltavat lajit: Liito-orava (VU, DirIVa), soikkokaksikko (RT, ®), valkolehdokki ®. Suojelun tarkoitus: Suojella vanhaa metsää. Suojelun peruste: Alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: METSO-kohde. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Seuranta: Eliöstökartoitus käynnistetään vuonna 2017. Uhat: -

Pinta-ala: 13,20 ha Kylä: Takahuhti Kiinteistö: 1:23, 2:1 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Rantayleiskaava: M Kohteen tyyppi: Vanha metsä

Kuvaus: Puustoltaan varttunutta tai vanhahkoa kuusivaltaista metsää. Paikoin myös runsaasti koivuja ja alueen keskiosassa on järeitä jättihaapoja, joissa on koloja. Lahopuustoa on kohtalaisesti. Alueella elää lii- to-orava. Kasvilajistossa on lehtomaisia piirteitä, mm. näsiää, lehto-orvokkia ja valkolehdokkia. Alueellises- ti uhanalainen soikkokaksikko löytyi alueelta vuonna 2012. Paikalla kasvoi yhdeksän versoa. Kääpälajistoa ei ole tarkemmin tutkittu, mutta ainakin luonnontilai- suuden osoittajat kermakarakääpä ja tahrakääpä on löydetty alueelta.

57 Kohdekortti 21. Teisko, Kintulammin virkistys- ja retkeilyalue

täviä luonnonmetsiä. Alueella on huomattavan järe- ää kuusilahopuuta ja kilpikaarnaisia mäntyjä. Lintu- lajistosta mainittakoon metso, jonka kanta on täällä Pirkanmaan vahvimpia. Lisäksi alueella elävät sään- nöllisesti varpus- ja kanahaukka, peukaloinen sekä pohjantikka. Kasvilajeista mainittakoon alueellises- © Kaupunkimittaus Tampere 2012 ti uhanalainen herttakaksikko, rauhoitettu valkolehdokki, sammalista vastuulaji pallopäärahkasammal ja jäkälistä silmällä pidettävät raidankeuhkojäkälä ja samettikesijäkälä. Kääpälajistosta on mainittava alueellisesti uhanalainen istukkakääpä, korokääpä, män- nynkääpä, ruostekääpä, kermakarakääpä, riukukääpä ja oravuotikka. Alue on muutenkin arvokasta sienes- tysmetsää. Koko retkeilyalueen rauhoitus tekee siitä Pirkanmaan kolmanneksi merkittävimmän ja laajim- man metsiensuojelualueen.

Tehdyt selvitykset: Kytömäki, J. 2011: Kintulammen retkeilyalueen luontoselvitys. – Raportti, 44 s. Tampereen kaupunki.

SUOJELTAVAT LAJIT: Liito-orava (VU, Dir IVa), viitasammakko (DirIVa), metso (NT), samettikesijäkälä (NT), raidankeuhkojäkälä (NT), herttakaksikko (RT), istukkakääpä (RT). SUOJELUN TARKOITUS: Säilyttää virkistysalueen eri Pinta-ala: 554,9 ha erämaisen ja ilmestyksellisen kokonaisuuden. Kyl- osa-alueet vanhana sekä varttuvana metsänä ja suo- Kylä: Vattula mäsuo ei tosin ole aivan luonnontilainen. Lisäksi alu- jella sen monia luontotyyppejä Kiinteistö: 4:0, 24:0, 25:0, 3:41, 3:42, 3:43 eella on pienialaisempia, iäkkäitä, havupuuvaltaisia Omistaja: Tampereen kaupunki SUOJELUN PERUSTE: Alueella on luontodirektiivin metsiä, järeitä aihkimäntyjä, suolaikkuja, metsälam- Kaavat: Rantayleiskaava V IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden pia ja kallioalueita. Arvokkaimmat alueet ovat Kintu- Kohteen tyyppi: Vanha metsä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. lammin länsipuolella. Suurelta osalta metsä on täällä SUOJELUN TAPA: KUVAUS: Kintulammin virkistysalue on Pirkanmaan METSO I-arvoluokan kriteerit täyttävää. Peräsuon itä- Suojelun nykytila: Retkeily- ja virkistysalue, osa met- oloissa poikkevan laaja ja yhtenäinen varttuneiden ja puolella v. 2010 roihunnut metsäpalo loi alueelle pala- sistä arvometsänä. vanhojen metsien alue. Alueen luontoa inventoitiin nutta puuainesta, joka lisää myös alueen luonnontie- Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. seikkaperäisesti vuonna 2011. Alueella on monipuolis- teellistä kiinnostavuutta. Kaulamoisen tuntumassa on HOITO: ta metsää, METSO-kriteerit täyttäviä kohteita, yli 20 runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, rämeitä ja kallio- metsälakikohdetta, vanhahkoa ja varttunutta met- metsiä. Laukkisuon sekä länsi- että itäpuolella on pie- Rakenteet: Alueelle voidaan rakentaa virkistys- ja ret- sää sekä lahopuustoa. Kintulammin alueesta 75 % on nialaisesti edustavaa vanhaa luonnonmetsää, samoin keilyalueen tavoitteiden mukaisesti retkeilypolkuja ja varttunutta metsää ja vanhaa yli 80-vuotiasta metsää Saarijärven tuntumassa on vanhoja metsiä ja maise- niiden vaatimia rakenteita, nuotiopaikkoja ja laavuja. on 140 hehtaaria. Alue sulkee sisäänsä tällä hetkellä mallisesti hienoja kallioita. Ruutana-järven pohjois- Kylmäsuo on mahdollista ennallistaa. jo luonnonsuojelualueeksi rauhoitetun Vattulan met- ja eteläpuolella on mosaiikkimaisesti luonnontilaisen Seuranta: - sän. Kylmäsuo, Kaukaloistenkallio sekä pieni ja pyörä kaltaisia metsiä ja puustoisia soita. Myös Pulesjärven UHAT: Lisääntyvän retkeilyn aiheuttama maaston ku- Kaukaloinen-lampi muodostavat visuaalisesti hienon, ja Keltolammin välialueella on METSO I-kriteerit täyt- luminen ja roskaantuminen.

58 KUVA Juho Kytömäki KUVA Juho Kytömäki Metso viihtyyhyvinKintulammin alueenmonipuolisissametsissä. Kintulampi, vaskitsa. KUVA OLAVI KALKKO

KUVA Juho Kytömäki KUVA Juho Kytömäki Maisemallisesti edustavaKaukaloinen. 10. L uonnonsuojelulailla Ennallistettava kohde:Kylmäsuo. rauhoitettavat kohteet 59 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 22. Teisko, Pikkuhaka

Suojeltavat lajit: Lehtoneidonvaippa ®, korpinurmikka (NT), liito-orava (VU, Dir IVa), mehiläis- ja hiirihaukka (VU), helmipöllö (NT), teeri (NT), käpälä- kääpä (NT). Suojelun tarkoitus: Säilyttää metsä järeänä, vanhana sekä säilyttää rehevän puronotkon kasvilli- © Kaupunkimittaus Tampere 2012 suus. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden li- sääntymis- ja levähdyspaikkoja. Metsälaki: lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiym- päristöt. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: METSO-kohde. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Seuranta: Perusselvitys vuonna 2018. Uhat: Lahopuuston poisto, kuluminen.

Pinta-ala: 26,30 ha Kuvaus: Hirvijärven kaakkoispuolella oleva järeä- Kylä: Kulkkila runkoinen, varttunut kuusimetsä. Alueella kasvaa alu- Kiinteistö: 1:146 eellisesti uhanalaista pussikämmekkää ja metsän ete- Omistaja: Tampereen kaupunki läpuolella olevan entisen pellon reunalla rauhoitettua Kaavat: Rantayleiskaava: V, N82 lehtoneidonvaippaa. Kohteelta on myös havaintoja Kohteen tyyppi: Vanha metsä, lahopuusto, kas- liito-oravasta ja lintulajistoon kuuluvat tai ovat kuulu- vikohde, linnustokohde neet mm.vaarantuneet mehiläis- ja hiirihaukka, viiru-, lehto-, helmi- (silmälläpidettävä) ja varpuspöllö sekä teeri (silmälläpidettävä). Alueella on myös kohtalaisen paljon maapuuta ja kääpälajistoon kuuluu mm. silmäl- läpidettävä käpäläkääpä. Alueen länsilaidassa on re- hevä puronotko; puro laskee Hirvijärvestä. Notkossa kasvaa mm. humalaa, metsälehmusta, lehto-orvokkia, silmälläpidettävää korpinurmikkaa, näsiää, koiranhei- siä, lehtopähkämöä ja kevätlinnunhernettä.

Pikkuhaan metsässä voi havaita erämaista tunnelmaa. 60 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 23. Teisko, Nalli

SUOJELTAVAT LAJIT: Liito-orava (VU, Dir IVa), rai- dankeuhkojäkälä (NT), soikkokaksikko, RT, ® SUOJELUN TARKOITUS: Suojella vanhaa, runsaasti lehtipuuta kasvavaa metsää SUOJELUN PERUSTE: Alueella on luontodirektiivin

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. SUOJELUN TAPA: Suojelun nykytila: Arvometsä. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. HOITO: - Rakenteet: - Seuranta: Inventointi alueen kääpälajistosta tehdään v. 2017. UHAT: Lisääntyvän retkeilyn aiheuttama maaston kuluminen ja roskaantuminen.

Pinta-ala: 19,5 ha elää mm. vaarantunut liito-orava. Kasvistosta mainit- Kylä: Kiimajoki takoon rauhoitettu valkolehdokki, jäkälistä silmällä pi- Kiinteistö: 1:142, 1:50 dettävä raidankeuhkojäkälä, kääpälajistosta harvinai- Omistaja: Tampereen kaupunki sehko ketunkääpä ja muusta sienistöstä Pirkanmaalla Kaavat: Rantayleiskaava V harvinaiset silkkivalmuska, sysiseitikki ja karvasmaito- Kohteen tyyppi: Vanha metsä hiippo. Metsäsuunnitelmaehdotuksessa Nallin pohjoisosan metsät on määritelty arvometsiksi. Eteläosassa on metsälain mukainen lehto ja puronotko. Lehtomai- KUVAUS: Nallin alue koostuu pohjoisesta ja eteläi- suutta ilmentävät lehto-orvokki, sinivuokko, musta- sestä osa-alueesta. Pohjoinen osa-alue on tuoretta ja konnanmarja ja alueellisesti uhanalainen, rauhoitettu lehtomaista metsää, jossa on vanhaa, erirakenteista ja soikkokaksikko. Lisäksi liito-oravasta on tehty siellä ha- monipuolista puustoa., visuaalisestikin komea laaka- vaintoja. Kaikkiaan Nallin alueella on lukuisia arvokkai- kallio, tihkupintaista korpea, lehtoa ja järeitä haapoja. ta kohteita, joilla on luonnonsuojelullista merkitystä. Lehdossa kasvaa mm. lehto-orvokkia ja pähkinäpen- Nallin osa-alueet täyttävät suureksi osaksi METSO-oh- sasta, joka lienee tosin viljelyalkuperää. Pohjoisosassa jelman luonnontieteelliset valintaperusteet.

61 Kohdekortti 10.10. LLuonnonsuojelulaillauonnonsuojelulailla rauhoitettavatrauhoitettavat kohteetkohteet 24. Teisko, Velaatta, Ala-Pirttijärvi, Nevalanlahti

Suojelun tarkoitus: Säilyttää toinen Tampereen hoikkavillaesiintymistä. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Metsälaki: karukkokankaita puun- tuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, © Kaupunkimittaus Tampere 2012 kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Suojeltavat lajit: Hoikkavilla (RT). Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Metsälaki. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Uhat: Vesitalouden muutokset, maankäyttö. KUVA LASSE KOSONEN LASSE KUVA

Pinta-ala: 0,07 ha Kylä: Ahoi Kiinteistö: 1:116 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Rantayleiskaava: V Kohteen tyyppi: Kasvikohde

Kuvaus: Järven eteläisimmän kärjen länsipuolen suoreunuksella on runsaasti alueellisesti uhanalaista hoikkavillaa. Kesän 2009 tarkastuksessa esiintymä todettiin elinvoimaiseksi.

Hoikkavilla on Nevalanlahden kasviharvinaisuus.

62 Kohdekortti 10. Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 25. Teisko, Koskela, Jylhänperä

Suojelun tarkoitus: Säilyttää lahopuustoinen vanhahko metsä ja mesipillikäävän esiintyminen. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma. Metsälaki: lähteiden, © Kaupunkimittaus Tampere 2012 purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiym- päristöt. Suojeltavat lajit: Mesipillikääpä (NT). Suojelun tapa: Suojelun nykytila: METSO-kohde, metsälaki. Suojelun tavoitetaso: Rauhoitus luonnonsuojelulailla. Hoito: - Uhat: -.

Pinta-ala: 3,68 ha Kylä: Ahoi Kiinteistö: 5:0 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Rantayleiskaava: M, W Kohteen tyyppi: Vanha metsä, METSO-kohde KUVA LASSE KOSONEN LASSE KUVA

Kuvaus: Monipuolinen vanhahko metsäalue, jossa on puronvartta, rehevää lehtoa ja kalliometsää. Laho- puuta on melko paljon ja lahopuustona on myös esim. haapaa. Tämä onkin taannut silmälläpidettävän me- sipillikäävän (1. havainto Pirkanmaalta) esiintymisen alueella (havainnot vuosilta 2010–2011). Lähistöllä kasvaa myös Tampereella harvinaista kulleroa. Ukon- järven rannassa on jännittävä luolamainen muodos- Mesipillikäävän ainoa tunnettu pirkanmaalainen telma. esiintymä on Jylhänperässä.

63 KUVA HARRI SULONEN HARRI KUVA

11. OSITTAIN Luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet

Kohdekortti...... SIVU 26. Hyhky, Pättiniemenpuisto...... 63 27. Särkijärvi, Lahdenperä...... 64 28. Vuores, Koukkujärvi...... 65 29. Lukonmäki, Pitkäahde...... 66 30. Aitolahti, kirkon notko...... 67 31. Kallionpää...... 68

64 Kohdekortti 11. Osittain luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 26. Hyhky, Pättiniemenpuisto

Suojeltavat lajit: Kynäjalava (VU, ®), nuijasarvisieni (EN, eR). Suojelun tarkoitus: Suojella rantalehtoa. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Merkittävä viherverkon osa. Suojelun tavoitetaso: Jos nuijasarvisienen etsintä tuot- taa tuloksia, voidaan ainakin osa alueesta rauhoittaa luonnonsuojelulailla, muuten viherverkon osa. Hoito: Rannan suuntaisesti kulkee paljon käytetty polku. Alue on osaksi roskaantunut läheisen asutuksen vuoksi ja mm. keväällä 1993 puustoa raivattiin lu- vatta. Kohde on säilytettävä luonnontilaisena ja roskaantuminen on estettävä. Seuranta: Kynäjalavaesiintymiä ja niiden kuntoa seurataan 10 vuoden välein vuodesta 2013 lähtien, nui- jasarvisientä etsitään alueelta vuoden välein. Lajia etsittiin vuonna 2012 tuloksetta. Mikäli etsinnät ovat edelleen tuloksettomia, etsintää jatketaan enintään kolmena vuotena peräkkäin. Rakenteet: Tarvittaessa polkujen parantaminen. Uhat: Asukkaiden raivausvaatimukset, roskaantuminen Pinta-ala: 1,13 ha Kylä: Hyhky Kuvaus: Pyhäjärveen rajoittuva kapea rantalehto, Kiinteistö: 1:235, 1:237, 2:452 jonka puusto koostuu pääasiassa tervalepistä, vaahte- Omistaja: Tampereen kaupunki roista ja tuomista. Alueella kasvaa myös pari kynäja- Kaavat: Yleiskaava: VLK, VLM,W, lavaa. Harvinaisemmista kasveista mainittakoon vata, kevyen liikenteen reitti, L6 kyläkellukka, kotkansiipi, lehtopalsami ja kevätlinnun- Kohteen tyyppi: Lehto, kasvikohde, lahopuusto silmä. Lisäksi rantakasvina kasvaa piurua. Sienistöstä mainittakoon erittäin uhanalainen, erityisesti suojeltava nuijasarvisieni. Se voi olla hävinnyt alueelta, koska kasvualustana ollut lepänkanto on lahonnut nä- kymättömiin. Tosin sienelle soveltuvaa ympäristöä on Kohdekortti...... SIVU edelleen olemassa. Alueelta on löydetty muitakin har- 26. Hyhky, Pättiniemenpuisto...... 63 vinaisia sienilajeja, mm. kuoriaisloisikka. Linnustos- 27. Särkijärvi, Lahdenperä...... 64 ta mainittakoon pikkutikka, jolle Pyhäjärven rantaleh- 28. Vuores, Koukkujärvi...... 65 dot ovat tärkeitä pesimäympäristöjä. Kantakaupungin 29. Lukonmäki, Pitkäahde...... 66 ympäristö- ja maisemaselvityksessä merkittävä viher- 30. Aitolahti, kirkon notko...... 67 verkon osa. 31. Kallionpää...... 68

65 Kohdekortti 11. Osittain luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 27. Särkijärvi, Lahdenperä

Suojeltavat lajit: Korpisorsimo (vas), korpinurmikka (NT), hentosara (NT), niinijäärä (NT). Suojelun tarkoitus: Suojella lehtokasvillisuutta ja rannan kosteikkokasvillisuutta. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyt- tämisen kannalta tarpeelliseksi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Kaavamerkinnät: luonnonmukaisena säilytettävä tontin osa, jota on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, ekologinen käytävä. Suojelun tavoitetaso: Alueen arvokkain osa, kartassa punaisella rajattu alue on tarkoitus rauhoittaa luonnonsuojelulailla (n. 10 ha). Muulle alueelle riittää kaavamerkintä. Hoito: Seuranta: Seurataan korpisorsimon ja korpinurmikan esiintymiä 10 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2020. Uhat: Uhkana voi edelleen olla avohakkuun jälkeinen Pinta-ala: 12,82 ha, josta lahden ja moottoritien välialueella parisataa yksilöä ja heinittyminen ja sen vaikutus lehtokasvillisuuteen. luonnonsuojelualueeksi 10,06 ha esiintymä on kantakaupungin suurin. Alueella kasvaa Kylä: Messukylä myös harvinaisehkoa varstasaraa sekä mätässaraa ja Kiinteistö: 11:269, 12:14 silmälläpidettävää hentosaraa. Vuonna 2012 alueella Omistaja: Tampereen kaupunki havaittiin mm. pikkusieppo ja idänuunilintu. Itse lehto Kaavat: Vuoreksen osayleiskaava: hakattiin voimakkaasti 1980-luvun loppupuolella, jol- VLM-1, s-1, luo-1, lm-1 loin lehdon valo-olot muuttuivat ratkaisevasti. Tästä Lahdesjärven osayleiskaava: VLM-3, s-1, seurauksena lehtokasvit alkoivat kärsiä heinittymisen hule-1, ulkoilureitti vuoksi. Lehtokasvillisuus on jossain määrin elpynyt Kohteen tyyppi: Kasvikohde, lehtokohde ja metsälehmusta kasvaa alueella edelleen runsaasti. Niinpä alueen lehmusten pudonneilta oksilta on löy- detty silmälläpidettävän niinijäärän syömäjälkiä. Kuvaus: Alun perin rehevä lehmuslehto, joka rajautuu Särkijärveen. Järven rantavyöhykkeellä olevalla Tehdyt selvitykset: kosteikkoalueella kasvaa mm. silmälläpidettävää kor- Kääntönen, M. 2012: Korpipainanteesta ja korpisorsi- pinurmikkaa ja korpisorsimoa, joka on kansainväli- mosta (Glyceria lithuanica) Tampereen kantakaupungin nen vastuulaji. Korpisorsimoa kasvaa Lahdenperän- Särkijärven Lahdenperässä. – Talvikki 36: 2–5. Lahdenperän lehtomaisuutta: keskellä silmälläpidet- tävä korpinurmikka. 66 Kohdekortti 11. Osittain luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 28. Vuores, Koukkujärvi

Suojeltavat lajit: Lummelampikorento (Dir IVa, ®). Suojelun tarkoitus: Suojella itärannan ranta- ja vesikasvillisuutta ja sen mukaisesti lummelampikorennon esiintymispaikkoja ja tervaleppäkorpea.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä luonnonsuojelulain tarkoittama suojeltava luontotyyppi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Osayleiskaavan kaavamerkinnät s-1 ja luo-1. Suojelun tavoitetaso: Osayleiskaavan merkintä. Kar- tassa punaisella rajattu tervaleppäkorpi (1,75 ha) rauhoitetaan luonnonsuojelulailla. Hoito: - Seuranta: Lummelampikorennon esiintymän seuranta 10 vuoden välein, vuodesta 2013 lähtien. Uhat: Veden pinnan muutokset ja rantojen käsittely.

Pinta-ala: 8,31 ha, josta tymisaluetta. Se on luontodirektiivin liitteen IVa mu- luonnonsuojelualueeksi 1,75 ha kainen laji ja rauhoitettu. Sen lisääntymispaikkojen Kylä: Messukylä hävittäminen ja heikentäminen on siten kiellettyä. Kiinteistö: 1:32, 4:12, 8:103 Järven pohjoisosassa on luonnonsuojelulain mukai- Omistaja: Tampereen kaupunki nen tervaleppäkorpi. Linnusto on tavanomaista met- Kaavat: Vuoreksen osayleiskaava: sälajistoa. VLL-1, s-1, luo-1, W, sv-1 Asemakaava: VLL, luo-1 Kohteen tyyppi: Hyönteiskohde, tervaleppäkorpi Tehdyt selvitykset: Korte, K. 2009: Vuoreksen Koukkujärven asemakaava- alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys. –Tampereen kau- Kuvaus: Rehevähkö pikkujärvi, jossa kasvaa lum- punki, suunnittelupalvelut, 10 s. metta ja ulpukkaa. Järveltä on havaittu harvinaista Rintamäki, P. 2008: Tampereen Vuoreksen Virolai- direktiivilajia lummelampikorentoa. Itäranta on kaut- sen–Koukkujärven alueen linnustoselvitys, - Tampereen taaltaan potentiaalista lummelampikorennon esiin- kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 8 s. Koukkujärven rannoilla lentelee direktiivilaji lummelampikorento.

67 Kohdekortti 11. Osittain luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 29. Lukonmäki, Pitkäahde

Suojeltavat lajit: Liito-orava (VU, Dir IVa), leh- muksenoksajäärä (NT), korpinurmikka (NT), pohjanry- pykkä (NT), rusokantokääpä (NT), kaiheorvokki (vas). Suojelun tarkoitus: Suojella arvokasta ja monipuolista lehtokasvillisuutta ja lehmuksenoksajäärän elinympäristöä. © Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyh- teisö tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Kaavamerkintä. Suojelun tavoitetaso: Osa aluetta luonnonsuojelulailla rauhoitettavaksi perusselvitysten tuomien tietojen perusteella, sen vuoksi kartassa koko alue on rajattu vihreällä. Hoito: Metsän käsittely niin, että lehmuksia, haapoja ja lahopuustoa säilytetään. Seuranta: Lehmuksenoksajäärän esiintymää seurataan 10 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2015. Alueella tehtiin kasvistokartoitus vuonna 2012. Koivu- hiirtä etsitään alueelta. Uhat: -

Pinta-ala: 18,34 ha tesmayrtti, velholehti, lehtopähkämö, kaiheorvokki Kylä: Messukylä (vastuulaji) ja jalkasara. Isoalvejuuri kasvaa rintees- Kiinteistö: 2:24, 5:77 sä hyvin runsaana. Alueella on kohtalaisesti runsaas- Omistaja: Tampereen kaupunki ti lahopuuta ja vuonna 2011 sieltä löytyi harvinainen Kaavat: Yleiskaava: VLM, T-3, liikennealue rusokääpä. Vuonna 2012 alueelta löydettiin silmällä- Asemakaava: VM, katualue pidettävät pohjanrypykkä ja rusokantokääpä. Siellä Kohteen tyyppi: Monimuotoisuuskohde, asustaa myös liito-oravia ja niille sopivia kolohaapo- lehtokohde, kasvikohde, hyönteiskohde ja on myös kohtalaisesti. Paras alue sijoittuu Lukon- ojanmäen koillispuolelle, mutta lehtokasvillisuutta, kuten keltavuokkoa ja lehtotähtimöä, on myös mäen luoteispuolen rinteellä. Alueella kasvaa myös jaloja Kuvaus: Alueella on rehevää lehto- ja puronvarsi- lehtipuita, kuten vaahteroita ja metsälehmuksia. Alu- lajistoa: tavanomaisen lehtolajiston (lehtotähtimö, een hyönteislajistosta mainittakoon silmälläpidettävä lehtokuusama, koiranvehniö, sinivuokko, haisukur- lehmuksenoksajäärä ja vuonna 2011 tavattu keisarin- jenpolvi, mustakonnanmarja, lehtopalsami, näsiä, viitta-perhonen. 1970-luvulta alueelta on näköhavain- lehto-orvokki) lisäksi alueella kasvaa harvinaisempaa to koivuhiirestä (Dir IVa). Itäosassa on maisemallises- lehto- ja lähdelajistoa kuten keräpääpoimulehti, kel- ti edustava louhikko ja siinä pieni luola. Rajausta on tavuokko, hetekaali, silmälläpidettävä korpinurmikka, luontoselvityksissä syytä tarkistaa. Pitkäahteen lehdossa herättävät huomiota isoalve- juurikasvustot. 68 Kohdekortti 11. Osittain luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 30. Aitolahti, kirkon notko

Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Metsälaki: lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt. Suojelun tarkoitus: Suojella humalalehdon mo- © Kaupunkimittaus Tampere 2012 nipuolista kasvillisuutta. Suojelun tapa: Suojelun nykytilanne: Metsälaki. Suojelun tavoitetaso: Luonnonsuojelulain mukainen rauhoitus ainakin kaupungin omistamalle osalle, yksityisen maasta neuvotellaan maanomistajan kanssa. Hoito: - Uhat: Puronvarren raivaaminen, maankäyttö ja liial- linen siistiminen.

Pinta-ala: 0,96 ha Kuvaus: Rehevä, ryteikköinen puronvarsilehto, jossa Kylä: Laalahti on pieniä koskiosuuksia. Puronvarsilajisto on runsas- Kiinteistö: 1:38, 3:122 ta, esim. lehtokuusama, keltavuokko, mäkilehtoluste, Omistaja: Tampereen kaupunki, yksityinen humala, lehtopalsami, kotkansiipi, mustakonnanmar- Kaavat: Rantayleiskaava: M, V, N, W ja, kevätlehtoleinikki, lehtoleinikki ja lehto-orvokki. Nurmi–Sorilan osayleiskaavaehdotus: Lisäksi puronvarressa kasvaa kookkaita tuomia, leh- VLM-6, luo, slep-1 muksia ja tervaleppiä. Humala lienee luonnonvarai- Kohteen tyyppi: Monimuotoisuuskohde, nen. Keltavuokon luonnonvaraiset esiintymät ovat lehtokohde, kasvikohde. Suomen pohjoisimpia.

Tehdyt selvitykset: Kääntönen, M. 1992: Tampereen Aitolahden kirkon humalalehdon kasvisto. – Talvikki 16: 13–21.

Aitolahden kirkon notkon humalalehtoa.

69 Kohdekortti 11. Osittain luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet 31. Kallionpää

Suojeltavat lajit: Vaivero. Suojelun tarkoitus: Suojella vanhaa metsää, luonnonkauniita suolaikkuja ja lähteitä. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 sö tai ekosysteemi ja alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyt- tämisen kannalta tarpeelliseksi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: METSO-kohde, metsälaki. Suojelun tavoitetaso: Luonnonsuojelualue Kallionpään länsipuolella olevalle vaiveroa kasvavalle rämeel- le, kartassa punainen rajaus (6,2 ha). Muut alueet (12,7 ha) arvometsäksi. Hoito: - Seuranta: Luonnontieteelliset perusinventoinnit käynnistetään vuonna 2014. Uhat: -

Pinta-ala: 18,9 ha, josta luonnonsuojelualueeksi 6,2 ha Kylä: Ahoi Kiinteistö: 1:116 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Rantayleiskaava: V Kohteen tyyppi: Suokohde, METSO-kohde

Kuvaus: Alue koostuu kahdesta osasta. Kallionpää- nimisen kallioalueen lounaispuolella on harvapuustoi- nen räme, jossa on kolme lähdettä. Rämeellä kasvaa muun tavanomaisen rämekasvillisuuden joukossa runsaasti vaiveroa, ainoalla tamperelaisella kasvupaikallaan. Isonviidanmaan länsiosassa on 400 metriä pitkä pohjois-eteläsuuntainen puronvarsikuvio, jonka ym- pärillä on tuoretta kuusivaltaista kangasta. Siinä kasvaa isoja saniaisia (mm. kotkansiipi). Kuusimaapuilla kasvaa vanhan metsän indikaattorina tunnettua ruos- tekääpää.

7070 Kohdekortti KUVA HARRI SULONEN HARRI KUVA

12. Muut kohteet

KOHDEKORTTI...... SIVU 50. Hervantajärven luoteispuoli...... 88 32. Ylöjärvi, Horha, laskettelurinteet...... 70 51. Hallila, Lukonlahden ja Lahdesjärven välinen metsä...... 89 33. Pyhäjärven rantaosuus: Villilänniemi-Raholan puhdistamo...... 71 52. Messukylä, Aakkulanharju...... 90 34. Rahola, Pyhäjärven ranta, Simolankatu 71...... 72 53. Haihara...... 91 35. Epilänharju...... 73 54. Hikivuori...... 92 36. Pohtola, Lintulampi...... 74 55. Kaukajärvi, Levonmäki...... 93 37. Pispalan paahderinteet...... 75 56. Kaukaniemi...... 94 38. Tahmela, Tahmelan lähde ja Lorisevanpuisto...... 76 57. Linnainmaa, Länkiniitynmäki...... 95 39. Kauppi, vesitornin alue...... 77 58. Soukonvuoren pohjoispuolinen alue...... 96 40. Kauppi, Tuomikallio...... 78 59. Atala, Samoilijanpuisto–Kenkirajanpuisto...... 97 41. Kalevankangas...... 79 60. Kumpula, Ojala...... 98 42. Rantaperkiö, Härmälän rantapuisto...... 80 61. Tiikonojan keto...... 99 43. Sarankulma, Korvenojanpuisto...... 81 62. Tiikonojan varsi...... 100 44. Multisilta, Rajamäki...... 82 63. Teisko, Iso-Murron haka...... 101 45. Särkijärvi, Leppänen...... 83 64. Teisko, Velaatan Nuutilanlahti...... 102 46. Vuores, Tervalepänpuisto...... 84 65. Teisko, Ylä-Pirttijärven itäpuoli...... 103 47. Vuores, Pilkkakuusenharju...... 85 66. Teisko, Keskisen Pirttijärven rantametsät...... 104 48. Suolijärven länsiranta...... 86 67. Teisko Kapee, Niemi- ja Ala-Kapeen niityt...... 105 49. Vormiston Myllyoja...... 87 71 Kohdekortti 12. Muut kohteet 32. Ylöjärvi, Horha, laskettelurinteet KUVA HARRI SULONEN HARRI KUVA

Suojeltavat lajit: Kangasajuruoho (NT), jonka säilymisen myötä pikkuperhoslajistokin säilyy. Suojelun tarkoitus: Suojella rinteen kangasaju- ruohokasvustoja ja tätä kautta varmistaa harvinaisten pikkuperhosten esiintyminen. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Hoito. Hoito: Rinteelle on kasvanut jossain määrin män- tytaimikkoa. Paahderinteen luonne säilyy taimikon ym. kasviston raivauksella. Tällä varmistetaan kangasajuruohon menestyminen ja sitä kautta vaikutetaan harvinaisten pikkuperhosten säilymiseen. Seuranta: Ajuruohokasvustojen laajuutta ja kuntoa seurataan 10 vuoden välein. Viimeksi vuonna 2012. Uhat: Maiseman umpeutuminen ja sen vaikutus

Pinta-ala: 1,10 ha Kuvaus: Rinteellä kasvaa runsaasti silmälläpidettä- Kylä: Teivaala vää kangasajuruohoa, jota käyttää ravintokasvinaan Kiinteistö: 1:388, 1:389 pari harvinaista pikkuperhosta. Näistä timjamijäytä- Omistaja: Tampereen kaupunki jäkoi on vaarantunut ja ajuruohosulkanen (kuvassa) Kaavat: Asemakaava silmälläpidettävä. Molempia lajeja tavattiin vuoden Kohteen tyyppi: Hyönteiskohde, 2012 selvityksessä runsaasti. Lisäksi kohteella elävä kasvikohde, paahderinne helmikkähitukoi on Tampereen alueella harvinainen. Kangasajuruohon seurana rinteellä kasvaa myös niukasti harjumasmaloa luontaisen oloisella paikallaan. Kohde sijoittuu Tampereen kaupungin omistamalle maalle Ylöjärven kunnan puolella.

KUVA LASSE KOSONEN LASSE KUVA Horhan rinteillä kasvaa runsaasti kangasajuruohoa ja sen seuralaisena elää harvinaisia pikkuperhosia.

72 Kohdekortti 12. Muut kohteet 33. Pyhäjärven rantaosuus: Villilänniemi-Raholan puhdistamo

Suojeltavat lajit: Kynäjalava (VU, ®). Suojelun tarkoitus: Säästää arvokas rantavyö- hyke ja turvata kynäjalavan lisääntymisalue. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 sö tai ekosysteemi ja alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyt- tämisen kannalta tarpeelliseksi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Viherverkon osa. Suojelun tavoitetaso: Kynäjalavat kartoitetaan alueelta. Merkittävimmät kynäjalavat rauhoitetaan luon- nonmuistomerkiksi. Hoito: Raivataan tiheää lehtipuuvesaikkoa kynäjala- van taimien kasvun edistämiseksi. Seuranta: Kynäjalavaesiintymiä seurataan 10 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2013. Uhat: Pensaikoituminen, kuluminen ja ilkivalta.

Pinta-ala: 3,04 ha lähistöllä kasvaa kookas, luonnonmuistomerkkinä Kylä: Hyhky rauhoitettu kynäjalava, jota on tosin ilkivaltaisesti tur- Kiinteistö: 1:206, 233P, 233L meltu. Sen vieressä kasvaa harvinaisen suuri tuomi. Omistaja: Tampereen kaupunki Rantapalteen kasvillisuus on pääasiassa lehtokasvil- Kaavat: Yleiskaava: VLM, VU, ET, lisuutta, mm. mustakonnanmarja, lehtopalsami, läh- liikennealue, ev, N8, L5 detähtimö, lehtoarho, koiranheisi, punaherukka ym. Asemakaava: VL, VL-4, LV-1, s-6, va, VV Eteläistä jäkälälajistoa edustavat rantakallioilla kasva- Kohteen tyyppi: Monimuotoisuuskohde, vat vainiolaakajäkälä ja siloruskokarve. Sienilajistosta lehtokohde, kasvikohde, lahopuusto mainittakoon harvinainen runkohytyvinokas. Ranta- vyöhyke on kauttaaltaan potentiaalista vaarantuneen kynäjalavan (sivu 14) lisääntymisaluetta. Alueen poik- Kuvaus: Rantavyöhyke on ainoita kantakaupungin ki kulkee kevyen liikenteen väylä. Kantakaupungin vielä luonnontilaisia rantoja, jossa kasvaa edustavaa ympäristö- ja maisemaselvityksessä alue on kirjattu puustoa ja monipuolista kasvillisuutta. Näyttävimpiä merkittäväksi viherverkon osaksi. ovat kookkaat harmaalepät ja männyt. Uimarannan

73 Kohdekortti 12. Muut kohteet 34. Rahola, Pyhäjärven ranta, Simolankatu 71

Suojelun tarkoitus: Suojella arvokasta kasvi- esiintymää. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojeltavat lajit: Hentokiurunkannus. Suojelun tapa: Tiedon jakaminen asukkaille ja alueen säilyttäminen luonnontilaisena. Hoito: Esiintymää seurataan säännöllisesti, koska lä- hiasukkaat ovat kantaneet joinakin vuosina lehtoon puutarha- ja muuta risujätettä, joka uhkaa esiinty- mää. Jaetaan tietoa lähiasukkaille lajista ja sen säilyt- tämisestä. Seuranta: Seurataan hentokiurunkannusesiintymää 10 vuoden välein vuodesta 2016 lähtien. Uhat: Ks. hoito. KUVA LASSE KOSONEN LASSE KUVA

Pinta-ala: 0,12 ha Kuvaus: Osoitteen kohdalta Pyhäjärven rantarin- Kylä: Hyhky teeltä löydettiin vuonna 1999 harvinaisen hentokiu- Kiinteistö: 233P runkannuksen esiintymä, joka havaittiin paikalla jo Omistaja: Tampereen kaupunki 1950-luvulla, mutta joutui sittemmin unohduksiin. Kaavat: Yleiskaava: VLM, ev, AP, W Esiintymä on ainoa tiedossa oleva Tampereelta. Kas- Asemakaava: VL, s-2, lv-2 via kasvaa Pyhäjärveen viettävässä loivassa rinteessä Kohteen tyyppi: Kasvikohde lehtomaisessa, harvapuustoisessa rantametsässä melko runsaasti. Paikka on tarkistettu vuonna 2012.

Hentokiurunkannus tunnetaan Tampereen ainoalta kasvupaikaltaan 1950-luvulta lähtien.

74 Kohdekortti 12. Muut kohteet 35. Epilänharju

Suojeltavat lajit: Ahokissankäpälä (NT), sarjatalvikki (NT), ketonoidanlukko (NT), sysikieli (NT). Suojelun tarkoitus: Suojella harvalukuista harju- ja ketokasvillisuutta. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Kaavamerkinnät s-5 ja VL. Suojelun tavoitetaso: Kaavan mukainen suojelutaso on riittävä. Hoito: Kuluneisuutta estetään olemassa olevaa polkuverkostoa parantamalla. Tarkempi rajaus eri osa- alueista on tarpeen. Jättiputken leviäminen maastoon estetään. Seuranta: Silmällä pidettäviä lajeja seurataan 10 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2015. Uhat: Kuluminen, jättiputken leviäminen.

Pinta-ala: 30,09 ha ten harjuhäränsilmä, keltatalvikki ja mäkitervakko. Kylä: Lielahti Länsiosassa kasvaa myös harvalukuista, silmälläpi- Kiinteistö: 204P dettävää sarjatalvikkia. Edelleen jäljellä olevaa kas- Omistaja: Tampereen kaupunki vistoa ovat silmälläpidettävä ahokissankäpälä, kallio- Kaavat: Yleiskaava: VLM, liikennealue, AP, rd, kielo, ketokeltto, kevätlinnunherne, hietaorvokki ja pv-1, kevyen liikenteen reitti, N11 mäkilehtoluste. Harjun laella kasvaa edelleen myös Asemakaava: VL, s-5, LT silmälläpidettävä ketonoidanlukko, keltasauramo ja Kohteen tyyppi: Kasvikohde karvaskallioinen. Itäpuolen ketolaikuilla on tavattu harvinaista sienilajistoa, kuten silmälläpidettävä sysi- Kuvaus: Suurin osa Epilänharjusta on säilynyt mel- kieli ja karvakieli. Alue on paikoin kulunut. Kaukasian- ko luonnontilaisena, vaikka itäisin osa on kaivettu jättiputki on leviämässä harjun keskiosiin. Kantakau- melko perusteellisesti. Etelärinteellä on paikoin säi- pungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä alue on lynyt ketoja harjukasvillisuutta ja kasvilajistoa, ku- merkittävä viherverkon osa.

Epilänharjun maastossa kukkivat kalliokielot. 75 Kohdekortti 12. Muut kohteet 36. Pohtola, Lintulampi

Suojelun tarkoitus: Suojella lampea ja suokasvistoa sekä luonnontilaisen oloista metsää. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojeltavat lajit: Suovalkku (NT, ®), harajuuri (RT). Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Merkittävä viherverkon osa. Suojelun tavoitetaso: Kaavamerkintä riittää. Hoito: Polustoa hoitamalla alueen virkistysmahdol- lisuuksia pidetään yllä. Jättipalsamin leviäminen lehtoon estetään. Rakenteet: Polkuverkoston kunnossapito, tarvittaessa pitkospuut sopiviin paikkoihin. Seuranta: Suovalkkuesiintymän seuranta 10 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2013. Uhat: Jättipalsamin leviäminen rantametsään, roskaantuminen.

Pinta-ala: 4,08 ha tua suovalkkua ja alueellisesti uhanalaista harajuur- Kylä: Lielahti ta, pohjanpajua, riippa- ja tähtisaraa, suokukkaa ja Kiinteistö: 1:16, 1:162, 1:267, 268P isokarpaloa. Muussa kasvillisuudessa on nähtävissä Omistaja: Tampereen kaupunki, yksityinen myös kulttuurin vaikutus – alueen ympäristöä on ra- Kaavat: Yleiskaava: VLL, W, AP kennettu voimakkaasti. Alueen rehevyydestä kertovat Asemakaava: P soreahiirenportaan laajat kasvustot. Ainakin alueen Kohteen tyyppi: Monimuotoisuuskohde, eteläosassa vieraslaji, jättipalsami on levinnyt met- kosteikko, kasvikohde. sään. Alueella risteilee jonkin verran polkuverkostoa ja alue on virkistyskäytössä. Kantakaupungin ympäris- tö- ja maisemaselvityksen mukaan se on merkittävä Kuvaus: Pieni lampiekosysteemi, jonka ympärillä on viherverkon osa. kosteapohjainen koivuvaltainen metsä. Itse lampi on hapan ja keskiravinteinen, ja lammessa kasvaa mm. Tehdyt selvitykset: melko harvinaista pikkuvitaa. Lammen ympäristön Anonyymi, 1994: Lintulammen virkistysalueen kasvit ja kosteassa osassa on säilynyt tyypillistä ja monipuolis- luonto. – Raportti,12 s. Tampereen kaupungin ympäristön- ta suokasvistoa, kuten silmälläpidettävää ja rauhoitet- suojeluyksikkö.

76 Kohdekortti 12. Muut kohteet 37. Pispalan paahderinteet

Suojeltavat lajit: Kohokkipikkumittari (NT) ja muut harvinaiset hyönteislajit. Suojelun tarkoitus: Säilyttää uhanalainen luontotyyppi ja sitä kautta harvinainen hyönteislajisto. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Aktiivinen hoito. Hoito: Paahderinteiden luonne säilytetään aktiivi- sella hoidolla. Pispalanketo niitetään. Provastinpuis- ton, Porraspuiston ja Porraspuistikon puustoa harven- netaan. Lupiinin leviäminen ketolaikuille estetään. Seuranta: Harvinaista hyönteislajistoa seurataan 10 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2020. Uhat: Erityisesti Pispalan kedolla heinittyminen ja pensoittuminen. Lupiinin leviäminen.

Pinta-ala: 0,69 ha sä tavattiin muutamia merkittäviä kovakuoriaislaje- Kylä: Pispala ja, kuten ristikukkaisilla elävä Ceutorhynchus sulcicol- Kiinteistö: 1:322, 2:106, 2:324 lis -kärsäkäs, ensimmäistä kertaa Pirkanmaalla. Myös Omistaja: Tampereen kaupunki Uittotunnelin yläpuolella, ns. Pispalan kedolla tavat- Kaavat: Yleiskaava: AP, pv-1, rd tiin muutamia merkittäviä, Pirkanmaalla harvinaisia Harvinainen hyönteislajisto suosii paahderinteitä. Asemakaava: P, VP kovakuoriaislajeja. Näiden joukossa ovat mm. edellä Yläkuvassa Pispalan portaat Porraspuiston ja Por- Kohteen tyyppi: Hyönteiskohde mainittu Ceutorhynchus sulcicollis ja Anotylus inseca- taanrinteen välissä, alakuvassa Provastinpuisto. tus -lyhytsiipinen, joiden esiintymät ovat pohjoisim- mat tunnetut Suomessa. Ongelmana on ollut umpeen- Kuvaus: Harjun etelärinteen paahderinteet edus- kasvu, joka ilman hoitoa hävittänee aukkopaikkojen tavat niukkakasvista ja kuivaa harjuluontoa. Näille kasvillisuuden ja sitä myöten harvinaisen hyönteisla- alueille on erikoistunut joukko hiekkapohjaista paah- jiston. Lisäksi lupiini on levinnyt osaan ketolaikuista. deympäristöä suosivaa hyönteislajistoa. Tällaisia keto- laikkuja on Provastinkadun ja Pispankadun välisessä Tehdyt selvitykset: rinteessä ja uittotunnelin yläpuolella. Vuosina 2009– Leivo, J. & Salokannel, J. 2011: Loppuraportti Pispalan–Tah- 2010 täältä saatiin useita harvinaisia pikkuperhosla- melan alueen hyönteisselvityksestä 2009–2010. – Raportti, jeja, kuten silmälläpidettävä kohokkipikkumittari ja 27 s. Tampereen kaupunki. vyöneilikkayökkönen. Provastinkadun paahderintees-

77 Kohdekortti 12. Muut kohteet 38. Tahmela, Tahmelan lähde ja Lorisevanpuisto

Suojeltavat lajit: Kynäjalava (VU, ®), lähdepar- vikirsikäs (VU), ujonorokirsikäs (VU) ja pyörörutave- siäinen (VU). Suojelun tarkoitus: Suojella lähdekasvillisuutta ja sitä kautta harvinaisia hyönteisiä ja kynäjalavia.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Luonnonsuojelulaki kynäjalavien suojaamiseksi, muuten alueella riittää kaavamerkintä. Hoito: Aluetta on hoidettava niin, että alueen tih- kupinnat säilyvät ja lehtikariketta on saatavilla hyön- teisten ravintoresurssina. Puuston poistamista ja har- ventamista on vältettävä lehdon ja lähteikön alueella. Seuranta: Kynäjalavien seuranta 10 vuoden välein, vuodesta 2013 alkaen. Harvinaisia vesihyönteisiä tut- kitaan seuraavan kerran vuonna 2020. Uhat: Rantojen raivaaminen ja lähdealueen vesitalouden muutokset.

Pinta-ala: 1,20 ha tutkittiin tarkoin kesällä 2009 ja aineistosta määri- Kylä: Pispala tettiin pari harvinaista ja vaarantunutta pikkuvaak- Kiinteistö: 2:324, 2:352, 2:359, 2:452 siaislajia, lähdeparvikirsikäs ja ujonorokirsikäs sekä Omistaja: Tampereen kaupunki kaksi kansainvälistä vastuulajia: pikkuvaaksiaislaji Kaavat: Yleiskaava: VLK, AP, rd, rp, M9 Metalimnobia charlesi ja perhossääskilaji Pneumia bu- Asemakaava: P geciana. Suomelle uutena sieltä löydettiin myös Le- Kohteen tyyppi: Hyönteiskohde, kasvikohde piseodina rotschildii- perhossääski. Lähteen vesi on 1990-luvulla tehdyn ruoppauksen jälkeen pysynyt ruskeana, kun pohjan rauta- ja mangaanipitoista sedi- Kuvaus: Tampereen suurin lähde. Läheisyydessä menttiä on alkanut seota vesikiertoon, eivätkä puhdis- kasvaa tyypillisiä lähdepaikkojen ja lehtojen kasveja tustyöt ole tuottaneet tulosta. Myös Lorisevanpuiston kuten lehtotähtimö, lähdetähtimö, vata, lehtopalsami eteläpuolella on arvokasta tihkupintaa ja lähteisyyttä. ja koiranvehniö. Lähteestä etelään johtavan puronvarren puusto koostuu komeista harmaa- ja tervalepistä. Rannassa kasvaa maisemallisesti näyttävä, luonnon- Tehdyt selvitykset: muistomerkiksi rauhoitettu kynäjalava. Kulttuurivai- Salmela, J. 2009: Tahmelan lähteikön aikuiset semiak- kutteisista kasveista alueella kasvaa myös kyläkelluk- vaattiset sääsket (Diptera, Nematocera) ja vesihyöntei- kaa. Vuonna 2000 lähteeltä löydettiin vaarantunut set (Trichoptera, Plecoptera) – lajisto, metodologia ja Tahmelanlähteen vesi on sameaa kuin hernerokka. kovakuoriainen, pyörörutavesiäinen. Vesihyönteisiä suojeluarvo. – Raportti, 16 s. Tampereen kaupunki. 78 Kohdekortti 12. Muut kohteet 39. Kauppi, vesitornin alue

Suojeltavat lajit: Kuultomittari (NT). Suojelun tarkoitus: Säilyttää silmälläpidettävän kuultomittarin elinolosuhteet. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Varttuneiden kuusien säästäminen. Hoito: Seuranta: Kuultomittariesiintymän seuranta 10 vuoden välein v. 2012 lähtien. Uhat: Kuultomittarille epäedullinen metsänkäsittely.

Pinta-ala: 5,13 ha Kylä: Tampereen kaupunki Kiinteistö: 2:0 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Kauppi–Niihaman osayleiskaava: VLL-2, et, LP-1, katualue Asemakaava: VL, katualue Kohteen tyyppi: Hyönteiskohde

Kuvaus: Alue sijoittuu Kaupin länsiosaan vesitornin eteläpuolen ja UKK-instituutin välimaastoon. Tääl- lä etelärinteellä on tiheää kuusikkoa, missä elää sil- mälläpidettävä kuultomittari. Alue on sen tunnetuin esiintymispaikka Suomessa, locus classicus, josta se tunnetaan jo noin 80 vuoden ajalta. Vuonna 2012 lajia ei löydetty paikalta. Kuultomittari suosii valoisia kuu- sikoita, joista se on löydettävissä varhain keväällä.

Harvinainen kuultomittari suosii isoja kuusia. 79 Kohdekortti 12. Muut kohteet 40. Kauppi, Tuomikallio

Suojeltavat lajit: Kalliohatikka, pallotinajäkälä. Suojelun tarkoitus: Suojella kalliokasvillisuutta. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun tapa: Kaava. Hoito: Seuranta: Kalliohatikkaesiintymän seuranta 10 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2019. Kallioalu- een sammallajisto kartoitetaan vuonna 2019. Uhat: Kuluminen.

Pinta-ala: 4,11 ha Kylä: Takahuhti Kiinteistö: 23:0, 19:85 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Osayleiskaava: s-2 Kohteen tyyppi: Kalliokohde

Kuvaus: Kallioalue alusmetsineen. Alusmetsä on osaksi lehtomaista käenkaali-oravanmarja-sinivuokkotyypin metsää, jossa on kohtalaisesti lehtilahopuuta. Valtapuustona ovat kuusi, koivu ja haapa, seassa on jonkin verran iäkkäitä tuomia. Myös muutamia tammentaimia kasvaa alueella. Kallion päällä on ahkerassa virkis- tyskäytössä oleva alue, jossa käy paljon auringonpalvojia. Harvinai- sista kasveista mainittakoon kalliohatikka, jota kasvaa siellä täällä kalliolla. Virkistyskäytön aiheuttama kohtuullinen kuluminen saat- taa suosia jopa tätä yksivuotisen lajin esiintymistä. Kallioseinämän sammallajisto vaatii selvittämistä. Jäkälälajistosta mainittakoon harvinainen pallotinajäkälä. Tuomikallion maasto on haluttua virkistysaluetta. 80 Kohdekortti 12. Muut kohteet 41. Kalevankangas

Suojeltavat lajit: Oliivineilikkayökkönen (NT), vyöneilikkayökkönen (NT), isoharmiokärsäkäs (NT), haisumantumukula (VU), kasvilajisto. Suojelun tarkoitus: Suojella arvokasta harju- ja ketokasvillisuutta ja mm. silmälläpidettävän oliivi- neilikkayökkösen ravintokasvia, nuokkukohokkia ja © Kaupunkimittaus Tampere 2012 uhanalaisten hyönteisten kasvualueita. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alueella on harvinaistuva perin- neluontotyyppi. Suojelun tapa: Hoito. Suojelun nykytila: Kaavassa virkistysaluetta. Suojelun tavoitetaso: Kaavamerkinnät riittävät. Hoito: Niittotoimenpitein on estettävä ketoalueita pensoittumasta ja nuokkukohokin kasvupaikkoja um- peutumasta. Seuranta: Harvinaista hyönteislajistoa ja nuokkuko- hokkiesiintymiä seurataan 10 vuoden välein vuodesta 2015 lähtien, haisumantumukulaa vuosittain, ainakin kolmena vuonna perätysten. Uhat: Maankäytön muutokset.

Pinta-ala: 5,79 ha tien välisellä harjukedolla kasvaa ahokissankäpälää, Kylä: Järvensivu, Hatanpää kuminaa, nuokkukohokkia ja myös näsiää. Edelleen Kiinteistö: 1:4, 2:9, 2:10, 118K, 130P, 336, 648 lähistöllä kasvaa kanervisaraa, nuokkukohokkia, mä- Omistaja: Tampereen kaupunki, VR kitervakkoa ja kangaskortetta. Hyönteislajistossa on Kaavat: Yleiskaava: VLM, VL, PK, AK, EH, AP, PY, rd pari merkittävää lajia, nuokkukohokilla elävä, silmäl- Asemakaava: VM-3, PI, VP-7, VL, pp läpidettävä oliivineilikkayökkönen. Vyöneilikkayök- Kohteen tyyppi: Hyönteiskohde, könen ja kannusruohoyökkönen ovat myös alueen kasvikohde, sienikohde melko harvinaisia perhosia. Kovakuoriaisista mainittakoon valtakunnallisesti silmälläpidettävä isohar- miokärsäkäs. Kalevankankaan hautausmaan alueelta Kuvaus: Rautatien pohjoispuolella ja hautausmaan löytyi vuonna 2010 lisäksi vaarantuneeksi luokiteltu aidan eteläpuolella on lukuisia harjujen ja hiekka- kupusienilaji, haisumantumukula (kasvupaikka mer- maiden kasvilajien esiintymispaikkoja. Aukkopaikoil- kitty karttaan vihreällä täplällä). la kasvavat mm. silmälläpidettävät ahokissankäpälä, sarjatalvikki ja kelta-apila, nuokkukohokki, harjuhä- Tehdyt selvitykset: ränsilmä, metsänätkelmä, harjusormisara, mäkivirvi- Piirainen, T. 1998: Kalevankankaan nuokkukohokkitalkoot lä, jänönapila, harmio ja pölkkyruoho. Hautausmaan ja perhoshavaintoja alueelta. – Raportti hyönteistutki- aidan hiekkaisella rinteellä kasvaa maisemallisesti muksista ja seurannasta Tampereella 1998. – Tampereen näyttävä kasvusto neidonkieltä. Tikantien ja Tilhen- kaupunki, 28–29. 81 Kohdekortti 12. Muut kohteet 42. Rantaperkiö, Härmälän rantapuisto

Suojeltavat lajit: Kynäjalava (VU, ®), liito-orava (VU, Dir IVa). Suojelun tarkoitus: Suojella rantalehtoa ja säi- lyttää sen luonnonmukaisuus. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IVa eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja le- vähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Kaavamerkinnät, virkistysalue. Hoito: Vanhan huvila-asutuksen jäänteitä vaalitaan kulttuurimuistomerkkinä estämällä metsiä pensoittumasta. Seuranta: Kynäjalavien seuranta 10 vuoden välein vuodesta 2013 alkaen. Rakenteet: Luontopolun ylläpitäminen. Uhat: Roskaantuminen, kuluminen. Paikallisten asukkaiden ”ryteiköiden” siistimisvaatimukset.

Pinta-ala: 9,17 ha Kylä: Härmälä Kiinteistö: 1:5, 303P Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Yleiskaava: VLM, AK, W, VU, kevyen liikenteen reitti, N23 Asemakaava: VL, LV Kohteen tyyppi: Kasvikohde, lehtokohde

Kuvaus: Pyhäjärven Vihinlahden rantaan rajoittuva lehtomainen ja osaksi puistomainen rantametsä, jossa ovat lehto- kulttuuri- ja rantakasvit hyvin edustettuna. Kasvilajistosta mainittakoon sini- ja valko- ja keltavuokko, kevätlinnunsilmä ja viljelyjäänteenä kevät- esikko. Muita kulttuurilajeja ovat sembramänty, varjolilja, lehtoa- kileija, hopeapaju ja terijoensalava. Rantavyöhykkeen lähellä kasvaa myös kynäjalavaa. Siistiminen ja kuluminen ovat köyhdyttäneet lajistoa. Alueella asustaa myös liito-orava ja alueen poikki kulkee luontopolku rantaa myötäillen. Kantakaupungin ympäristö- ja mai- semaselvityksessä alue on merkittävä viherverkon osa. Leirintäalu- een läheltä tunnetaan myös silmälläpidettävän kuultomittarin esiin- tymä, jota tosin ei vuonna 2012 havaittu. Merkkejä vanhasta huvila-asutuksesta näkee paikoitellen rantapuistossa. 82 Kohdekortti 12. Muut kohteet 43. Sarankulma, Korvenojanpuisto

Suojeltavat lajit: Kaislasara (NT). Suojelun tarkoitus: Säilyttää silmälläpidettävän kaislasaran kasvupaikka. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Nykytilan säilyttäminen. Hoito: Kasvustojen säilyttämiseksi rannat jätetään raivaamatta. Seuranta: Kaislasaraesiintymää seurataan 10 vuoden välein, vuodesta 2012 lähtien. Uhat: -

Pinta-ala: 0,18 ha Kylä: Härmälä Kiinteistö: 2:0 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Yleiskaava: VLM, liikennealue Asemakaava: VL-7 Kohteen tyyppi: Kasvikohde

Kuvaus: Saukonojan Tampereen puoleisella osalla ennen peltoa ja Valmetin rataa kasvaa silmälläpidettä- vää kaislasaraa. Paikalla kasvavat myös mm. lehtopalsami, kotkansiipi ja lehtotähtimö.

Korvenojanpuiston rehevyyttä: kotkansiipiä ja lehtotähtimöä. 83 Kohdekortti 12. Muut kohteet 44. Multisilta, Rajamäki

Suojeltavat lajit: - Suojelun tarkoitus: Suojella arvokasta, pieni- muotoista lehtokokonaisuutta. Suojelun peruste: Alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi. Suojelun tapa: Yleiskaavan merkintä riittää: maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistys- alue. Hoito: Jättiputken poisto. Seuranta: Alueen kasvillisuus inventoidaan vuonna 2014. Uhat: Kuluminen ja roskaantuminen, erityisesti Rajamäen kalliolla. Jättiputken leviäminen.

Pinta-ala: 5,82 ha Kylä: Messukylä Kiinteistö: 1:8 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Yleiskaava: VLM, lm-1, N-29 Asemakaava: EV, katualue Kohteen tyyppi: Lehtokohde

Kuvaus: Mäellä ja sen rinteillä ja eteläpuolen kos- teikossa kasvaa eteläistä lehtolajistoa, keltavuokkoa, lehtoimikkää, kevätesikkoa, kevätlinnunhernettä, metsämaarianheinää, näsiää ja lehtoleinikkiä. Kevät- esikkoa on arveltu viljelyperäiseksi. Mäellä kasvaa kal- lioiden välissä tummaraunioista ja alueen eteläosissa on istutettuja tammia ja tervaleppäkorpimaista lehtoa suursaniaisineen. Suppealle alalle oli levinnyt myös jättiputki.

84 Kohdekortti 12. Muut kohteet 45. Särkijärvi, Leppänen

Suojeltavat lajit: Valkorihmakääpä (VU). Suojelun tarkoitus: Suojella metsälain mukaista kohdetta ja valkorihmakäävän kasvupaikkaa. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 sö tai ekosysteemi ja alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyt- tämisen kannalta tarpeelliseksi. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Kaavamerkinnät: luonnonmukaisena säilytettävä tontin osa, jota on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, ekologinen käytävä, metsälaki. Suojelun tavoitetaso: Kaavamerkinnät ja metsälaki riit- täviä. Hoito: - Seuranta: Alueella tehdään kääpäkartoitus 2014. Uhat: Lahopuuston poisto. © Kaupunkimittaus Tampere 2012

Pinta-ala: 7,21 ha jossa on huomiota herättävän laaja lehtopalsamikas- Kylä: Messukylä vusto. Lähistön rantametsissä on muutamia vaateli- Kiinteistö: 3:20, 3:22, 4:22 aita lehtokasveja kuten lehtoimikkä, mäkilehtoluste, Omistaja: Tampereen kaupunki keltavuokko ja lehtotähtimö. Lintulajistosta mainit- Kaavat: Vuoreksen osayleiskaava: takoon luonnontilaisuutta ilmentävä idänuunilintu. VLM-1, s-1, luo-1, ulkoilureitti Sienilajistossa on havaittu mm. valtakunnallinen har- Lahdesjärven osayleiskaava: VLM-3, s-1, ulkoilureitti vinaisuus, vaarantunut valkorihmakääpä, joka löy- Kohteen tyyppi: Kasvikohde, lehtokohde, tervalep- dettiin vuonna 2008 haavan lahopuulta, mutta ei ole päkorpi nähty sittemmin (tarkistettu vuonna 2009).

Kuvaus: Järven länsipuolella sijaitsee pienialainen Tehdyt selvitykset: tervaleppäkorpi. Pohjoisesta ja lännestä laskevien pu- Korte, K. 2002: Särkijärven ja sen luoteispuolisen alueen ron yhtymäkohdassa kasvaa korven rehevyyttä ilmen- eliöstö- ja biotooppiselvitys. – 41 s., Tampereen kaupunki, tävää kotkansiipeä. Alueella on myös muita alueen kaavoitusyksikkö. rehevyyttä ja lehtomaisuutta ilmentäviä kasvilajeja Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry. 1993: Sär- kuten lehtokuusama, metsälehmus, kevätlehtoleinik- kijärven luoteispuolisten soiden kasvillisuus Tampereen ki, kevätlinnunsilmä, lehtokorte ja isoalvejuuri. Järven Lahdesjärven kaupunginosassa. – Raportti 7 s,. Tampe- lähellä korpi muuttuu kapeaksi puronvarsikorveksi, reen kaupunki.

85 Kohdekortti 12. Muut kohteet 46. Vuores, Tervalepänpuisto

Suojelun tarkoitus: Säilyttää tervaleppäkorpimainen luontotyyppi. Suojelun peruste: Mahdollisen luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisen luontotyypin suojeleminen. Suojelun tapa:

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun nykytila: Kaavamerkintä luo-2. Suojelun tavoitetaso: Kaavamerkintä on riittävä. Hoito: Kuusitaimikon poistaminen. Rakenteet: Pitkospuiden rakentaminen. Uhat: Vuoreksen tiivis rakentaminen, vesitalouden muutokset.

Pinta-ala: 2,34 ha Kylä: Hallila Kiinteistö: 3:29 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaava: Vuoreksen osayleiskaava: VLK-1, luo-1, AP-6, AK-7, luo-1, ulkoilureitti Asemakaava: VL, luo-2 Kohteen tyyppi: Suokohde, tervaleppäkorpi

Kuvaus: Alueella kasvaa runsaasti isoja tervaleppiä, joten se muistuttaa luonnonsuojelulain mukaista ter- valeppäkorpea, vaikkakaan aluskasvillisuus ei sovellu puhtaan tervaleppäkorven luonteenpiirteisiin. Korven pohjalla kasvaa nykyisin tiheää kuusitaimikkoa, joka on poistettava.

Tehdyt selvitykset: Korte, K. 2000: Vuoreksen osayleiskaava-alueen luontoselvitys. – Tampereen kaupunki/kaavoitusyksikkö, 56 s.

86 Kohdekortti 12. Muut kohteet 47. Vuores, Pilkkakuusenharju

Suojeltavat lajit: Hirvenkello (VU), liito-orava (VU, Dir IVa) Suojelun tarkoitus: Säilyttää lehtoharjanteen ominaispiirteet ja hirvenkelloesiintymän elinmahdol- lisuudet.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyh- teisö tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IVa eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Osayleiskaavamerkinnät: VLK –1 = kaupunkipuistoksi varattu lähivirkistysalue. Hoito: Hirvenkelloesiintymän alueelta raivataan nousevaa vesaikkoa. Seuranta: Hirvenkellon esiintymistä seurataan 6 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2013. Uhat: Vuoreksen rakentaminen, hirvenkellopaikan umpeutuminen.

Pinta-ala: 11,69 ha Kuvaus: Monilajinen lehtoharjanne, jossa kasvaa lu- Kylä: Messukylä kuisia lehtokasveja, kuten lehto-orvokki, kevätlinnun- Kiinteistö: 1:63, 22:0 herne, lehtokuusama, lehtoimikkä, lehtoleinikki, mä- Omistaja: Tampereen kaupunki kilehtoluste, näsiä, mustakonnanmarja ja runsaasti Kaavat: Vuoreksen osayleiskaava: VLK-1, s-1, VL-1, W metsälehmusta. Alue on myös liito-oravan elinpiiriä. Asemakaava: VLL Lähistöltä, tien varresta on löytynyt niukalti vaarantu- Kohteen tyyppi: Lehtokohde, METSO-kohde, nutta hirvenkelloa, mutta Virolaisten järvien välisellä kasvikohde kannaksella on suurehko hirvenkelloesiintymä. Kas- vupaikka on kuitenkin pahoin umpeutunut ja lajin nykytila on tarkistamatta.

Tehdyt selvitykset: Korte, K. 2000: Vuoreksen osayleiskaava-alueen luontoselvitys. – Tampereen kaupunki/kaavoitusyksikkö, 56 ss.

87 Kohdekortti 12. Muut kohteet 48. Suolijärven länsiranta

Suojeltavat lajit: Korpinurmikka (NT), soikkokaksikko (RT, ®), valkolehdokki ®. Suojelun tarkoitus: Suojella METSO-kohdetta, sen kasvistoa ja sen myötä jalopuumetsää. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

Pinta-ala: 5,04 ha Kylä: Messukylä Kiinteistö: 1:63 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Osayleiskaava: VLM-1, luo-1, W, s-1 Kohteen tyyppi: Lehtokohde, METSO-kohde

Kuvaus: Suolijärveen viettävä tuore, lehtomainen kangas, jolle leimaa-antavaa on jopa kookkaina, jä- reärunkoisina yksilöinä kasvava metsälehmus. Rin- teen painanteissa kasvaa lehtolajistoa, kuten mustakonnanmarjaa, näsiää, lehtoimikkää, lehto-orvokkia, lehtoleinikkiä, alueellisesti uhanalaista ja rauhoitettua soikkokaksikkoa, lehtotähtimöä, suokelttoa, ke- räpää- ja lähteikköpoimulehteä, kevätlinnunhernettä, silmälläpidettävää korpinurmikkaa, kotkansiipeä, keltavuokkoa ja rauhoitettua valkolehdokkia.

88 Kohdekortti 12. Muut kohteet 49. Vormiston Myllyoja

Suojelun tarkoitus: Suojella puronvarsi vesiper- hoslajiston säilyttämiseksi. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan kat- © Kaupunkimittaus Tampere 2012 soa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyt- tämisen kannalta tarpeelliseksi. Suojelun tapa: Kaavamerkinnät: VLM :Maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue. Hoito: - Seuranta: Puron vesiperhoslajistoa seurataan 10 vuoden välein, vuodesta 2015 lähtien, kasvistokartoitus käynnistetään vuonna 2015. Uhat: Vesitalouden muutokset, roskaantuminen.

Pinta-ala: 1,43 ha Kylä: Messukylä Kiinteistö: 2:105, 2:119, 2:124 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Yleiskaava: VLM, VLM-1, LT Kohteen tyyppi: Puronvarsi, hyönteiskohde

Kuvaus: Vuolaasti virtaava, luonnonkaunis metsä- puro, jossa myös koskimaisia kohtia. Vesiperhoslajis- tossa on mm. harvinainen sysiharjakas.

89 Kohdekortti 12. Muut kohteet 50. Hervantajärven luoteispuoli

Suojeltavat lajit: Liito-orava (VU, IVa), aurinko- malikka (NT), harajuuri (RT), pussikämmekkä (RT), valkolehdokki ®. Suojelun tarkoitus: Suojella arvokasta, lahopuustoista vanhaa metsää.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: METSO-kohde, kaavamerkintä. Suojelun tavoitetaso: Kaavasuojelu ja arvometsä. Hoito: - Seuranta: Linnustoa seurataan 10 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2015. Uhat: Asutuksen lisääntymisen aiheuttama kuluminen.

Pinta-ala: 22,11 ha Kuvaus: Vanhaa lahopuustoista havumetsää, jos- Kylä: Messukylä sa asustaa mm. liito-orava. Lintulajistosta mainitta- Kiinteistö: 2:105, 5:77 koon pyy, pohjantikka, harmaapäätikka ja varpuspöl- Omistaja: Tampereen kaupunki lö. Myös kanahaukka on pesinyt alueella. Hyönteisistä Kaavat: Yleiskaava: VLM, SE, VLK, liikennealue mainittakoon Pirkanmaalla harvinainen hammasyök- Hervantajärven osayleiskaavaehdotus: könen. Kasvilajisto koostuu lehtolajeista: mustakon- VKV-1, luo-1, s-2, meluntorjunta, ulkoilureitti nanmarja, lehto-orvokki, alueellisesti uhanalainen Kohteen tyyppi: Vanha metsä, METSO-kohde harajuuri, lehtotähtimö, kevätlehtoleinikki, mäki- lehtoluste, rauhoitettu valkolehdokki ja alueellisesti uhanalainen pussikämmekkä. Sienistöstä mainittakoon rikkiorakas, jonka esiintymä on Suomen pohjoisimpia ja Tampereen ainoa tunnettu jauhojalka- haperoesiintymä. Alueelta löydettiin vuonna 2012 aurinkomalikkaesiintymä ja rusokääpä. Tehdyt selvitykset: Korte, K. 2005: Hervantajärvi–Rusko -alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys. Tampereen kaupunki/yhdyskuntapalvelut, 59 s.

90 Kohdekortti 12. Muut kohteet 51. Hallila, Lukonlahden ja Lahdesjärven välinen metsä

Suojeltavat lajit: Liito-orava (VU, DirIVa), rusokantokääpä (NT), karstajäkälä (NT), pussikäm- mekkä (RT), kaiheorvokki (vas). Suojelun tarkoitus: Suojella vanhaa metsää ja sen eliölajistoa.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyh- teisö tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IVa eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Luonnonmukainen lähivirkistysalue. Suojelun tavoitetaso: Kaavasuojelu. Hoito: - Seuranta: Alueen eliöstöselvitys käynnistettiin vuonna 2012. Uhat: Rakentaminen, kuluminen.

Pinta-ala: 6,97 ha Kylä: Hallila Kiinteistö: 3:13, 3:43, 4:17 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Yleiskaava: VLM, VLL Kohteen tyyppi: Vanha metsä

Kuvaus: Vanhahkoa havupuustoista metsää, jossa kasvaa lehdon kasveja, kuten alueellisesti uhanalaista pussikämmekkää ja vastuulajia kaiheorvokkia. Kääpä- lajistosta mainittakoon vanhojen metsien lajina tunnettu, silmälläpidettävä rusokantokääpä. Sekapuus- tona on lehtipuustoa, mm. suuri haavikko. Joillakin haavoilla kasvaa vanhan metsän indikaattorina tunnettua silmälläpidettävää karstajäkälää. Linnustoon kuuluu pohjantikka ja pikkusieppo, muuhun eläimis- töön liito-orava.

91 Kohdekortti 12. Muut kohteet 52. Messukylä, Aakkulanharju

Suojeltavat lajit: Saunionoidanlukko (EN, eR), sarjatalvikki (NT) ja muu harjulajisto, viheryökkönen (EN), lattakoilaji Depressaria silesiaca (NT). Suojelun tarkoitus: Suojella harjukasvillisuutta ja paahderinteitä ja erittäin uhanalaista viheryökköstä ja muuta hyönteislajistoa. © Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Saunionoidanlukon suojeluun riit- tää pihan omistajan valistaminen ja lajiseuranta sekä tarvittaessa kasvupaikan hoito, paahderinteille puuston ja pensaston karsiminen. Suojelun nykytila: Kaavamerkinnät. Suojelun tavoitetaso: Kaavamerkinnät riittävät. Hoito: Tarvittaessa saunionoidanlukon kasvupaikkaa hoidetaan nyhtämällä käsin muut leviävät kasvit, paahderinteillä raivataan nousevaa puustoa ja pen- sastoa. Seuranta: Saunionoidanlukon esiintymää seurataan vuosittain. Viheryökköstä ja sarjatalvikkia etsitään vielä paikalta. Uhat: Kuluminen, paahderinteiden umpeutuminen, saunionoidanlukon kohdalla tontin omistajan vaihtu- minen ja informaation kulun katkeaminen. Pinta-ala: 5,12 ha Aivan etelälaidalla on jonkin verran lehtomaisuutta Kylä: Messukylä ilmentäviä lajeja, kuten taikinanmarjaa ja mustakon- Kiinteistö: 5:11, 5:28, 13:1, 13:132, 055L, 055P nanmarjaa. Eteläreunaa, kävelytien vartta reunustaa Omistaja: Tampereen kaupunki, yksityinen runsas kyläkellukan sekä kyläkellukan ja ojakellukan Kaavat: Yleiskaava: VLM, VLK, EH, AP, pv-1, rd, VLK, risteymän muodostama kasvusto. Alueen ulkopuolella N43. Asemakaava: VL-7, VL, EH-1, pv-1, AO-9 kasvaa yksityisen talon pihassa pieni saunionoidanlu- Kohteen tyyppi: Harjukohde, kasvikohde, hyönteis- kon esiintymä. Laji on erittäin uhanalainen, erityises- kohde ti suojeltava ja Tampereen ainoa tunnettu esiintymä. Harjualueella elää myös harvinaisia hyönteislajeja, kuten erittäin uhanalainen viheryökkönen ja alueen Kuvaus: Harjun etelärinteellä on vielä säilynyt tällai- itäosista, Jyrkänteenpuistosta, on löydetty silmälläpi- sille paikoille ominaista kasvilajistoa, kuten silmälläpi- dettävä lattakoilaji Depressaria silesiaca. Vuoden 2012 dettävä sarjatalvikki, hietaorvokki, jalkasara, harjusor- selvityksessä viheryökkösen esiintymispaikka todet- misara, kanervisara ja nuokkukohokki. Harjulla kasvaa tiin lähes tuhoutuneeksi. Kantakaupungin ympäristö- myös pieniä pähkinäpensaan ja tammen taimia – ja maisemaselvityksessä alue on merkittävä viherver- mahdollisesti närhen ja pähkinähakin kuljettamina. kon osa. Aakkulanharjun rinteellä kukkivat kielot.

92 Kohdekortti 12. Muut kohteet 53. Haihara

Suojelun tarkoitus: Suojella monipuolista lehto- ja kartanonpuistokasvillisuutta, erityisesti korpi- ja puistonurmikan ainutlaatuista risteymää. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. © Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojeltavat lajit: Korpinurmikka (NT), korpi- ja puistonurmikan risteymä, lahohäiväkkä (NT). Suojelun tapa: Suojelun nykytila: - Suojelun tavoitetaso: Puiston hoitomenetelmissä on otettava huomioon arvokas kasvillisuus. Hoito: Raivaaminen tarvittaessa korpinurmikan ja risteymän olosuhteiden varmistamiseksi. Seuranta: Ainutlaatuista nurmikkaristeymäpopulaa- tiota seurataan 5 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2013, jolloin kasvusto rajataan kartalle ja paik- katietoon. Uhat: Puiston liian voimakkaat hoitomenetelmät. Umpeutuminen.

Pinta-ala: 0,63 ha koa, saksankirveliä, keltanokitkeröä ja valkopiippoa. Kylä: Rasula Edelleen siellä kasvaa Pirkanmaalla harvinaista puis- Kiinteistö: 060P tonurmikkaa, korpinurmikkaa ja näiden risteymää Omistaja: Tampereen kaupunki Poa x pawlowskii, jonka ainoa suomalainen kasvupaik- Kaavat: Yleiskaava: VLM, pv-1, N44 ka on Haiharassa. Rannassa on kohtalaisesti lehtila- Asemakaava: PL, UV hopuustoa, ja sieltä on löytynyt mm. silmälläpidettävä Kohteen tyyppi: Kasvikohde, lehtokohde helttasienilaji, lahohäiväkkä. Alueen välittömästä lä- heisyydestä on löydetty myös silmälläpidettävä kan- totatti. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvi- Kuvaus: Monipuolinen rantalehto ja kartanonpuis- tyksessä alue on merkittävä viherverkon osa. to. Rantalehdossa kasvaa mm. kotkansiipeä, silmäl- läpidettävää korpinurmikkaa, kelta- ja valkovuokkoa, mustakonnanmarjaa, lehtoimikkää ja keltanokitke- Tehdyt selvitykset: röä. Kartanonpuistossa kasvaa suuria puuyksilöitä ja Kääntönen, M. 1996: Tampereen Haiharan kartanonpuis- vanhoja kartanokulttuurin kasveja: tylppälehtihierak- ton kasvisto ja kasvillisuus. – Tampereen kasvitieteellinen kaa (luultavasti hävinnyt), ukkomansikkaa, kevätesik- yhdistys ry, 12 s.

93 Kohdekortti 12. Muut kohteet 54. Hikivuori

Suojeltavat lajit: Kolokärpänsammal (VU, eR), muu sammallajisto. Suojelun tarkoitus: Suojella harvinaista sammalkasvillisuutta. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

Pinta-ala: 1,44 ha Kuvaus: Kalliomuodostuma, jonka pohjoinen seinä- Kylä: Rasula mä kohoaa 45 m ympäristöään korkeammalle. Vuo- Kiinteistö: 060P ren pohjoisella valuvesijyrkänteellä kasvaa useita Omistaja: Tampereen kaupunki harvinaisia sammallajeja. Uhanalaisista lajeista mai- Kaavat: Yleiskaava: VLM, pv-1 nittakoon vaarantunut, erityisesti suojeltava kolokär- Asemakaava: PL pänsammal. Lajin esiintyminen on varmistettu myös Kohteen tyyppi: Kasvikohde vuonna 2012. Muita harvinaisia sammallajeja ovat etelänpalmikkosammal, aarnisammal, soukkalehvä- sammal ja suonikielisammal.

Hikivuoren pohjoisrinteellä kasvaa harvinaisia sammalia.

94 Kohdekortti 12. Muut kohteet 55. Kaukajärvi, Levonmäki

Suojeltavat lajit: Kaiheorvokki (vas), piikkituh- kelo (NT), lepänkärpässieni (NT), raidankeuhkojäkälä (NT). Suojelun tarkoitus: Suojella lahopuustoista rantalehtoa.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Arvometsä. Hoito: - Seuranta: Kohteessa tehdään kasvisto-, kääpä- ja hyönteisselvitykset vuonna 2014. Uhat: Rantapuuston raivaaminen ja lahopuuston poistaminen.

Pinta-ala: 8,09 ha Kuvaus: Kaukajärven etelärannan monipuolinen rin- Kylä: Vehmainen nelehto, jossa kasvaa mm. metsälehmusta, vaahteraa, Kiinteistö: 060P, 14:0 vastuulajiksi nimettyä kaiheorvokkia, lehtokuusamaa, Omistaja: Tampereen kaupunki mustakonnanmarjaa, kotkansiipeä, näsiää, koiranhei- Kaavat: Yleiskaava: VLM, AP, ulkoilureitti siä ja keltavuokkoa. Alueen haapojen rungoilla kasvaa Asemakaava: VL, VLL, maa-4, u-1, pp silmälläpidettävää raidankeuhkojäkälää ja lähistöllä Kohteen tyyppi: Lehtokohde, lahopuusto harvinainen, niin ikään silmälläpidettävä lepänkär- pässieni. Lisäksi alueelta on tavattu silmälläpidettävää piikkituhkeloa. jonka esiintymä on Suomen pohjoisimpia. Alueella on paljon lahoa lehtipuustoa. Alueen luonnonsuojelulliset arvot tunnetaan riittämättömäs- ti. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitykses- sä alue on arvokas viherverkon osa.

95 Kohdekortti 12. Muut kohteet 56. Kaukaniemi

Suojelun tarkoitus: Suojella vanhaa kartanoym- päristöä, sen puustoa ja muuta kasvillisuutta sekä eri- tyissuojeltavaa kuoppajänönkorvaa. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. © Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojeltavat lajit: Niinijäärä (NT), lehmuksenok- sajäärä (NT), kuoppajänönkorva (EN, eR). Suojelun tapa: Hoito siten, että vanhan karta- noympäristön luonne säilyy. Kuoppajänönkorvan esiintymispaikan rajaus. Hoito: Lahopuuston säilyttäminen, pensaikkojen raivaus, kuoppajänönkorvan esiintymispaikan pitäminen lajille suotuisana. Seuranta: Kuoppajänönkorvan esiintymistä seurataan Pinta-ala: 3,77 ha piväpeippi (ehkä jo hävinnyt). Niemessä kasvaa myös vuosittain. Kylä: Vehmainen kynäjalavaa (mahdollisesti istutusperäistä). Lisäksi Uhat: Rakentaminen, pensaikoituminen, viljelyjään- Kiinteistö: 7:11 alueelle on villiintynyt erilaisia koristekasveja. Sie- teiden ja vieraslajiston (mm. komealupiini) leviämi- Omistaja: Tampereen kaupunki nistöstä mainittakoon erittäin uhanalainen kuoppa- nen. Alue kuuluu kaavoitusohjelmaan vuonna 2013. Kaavat: Yleiskaava: VLM, P/r jänönkorva, joka löydettiin vuonna 2011 (kolme itiö- Kohteen tyyppi: Lehtokohde, hyönteiskohde emää). Vuonna 2012 paikalta löydettiin kymmenkunta itiöemää. Alueella elää myös silmälläpidettävät niini- Kuvaus: Maisemallisesti, lajistollisesti ja historialli- jäärä ja lehmuksenoksajäärä sekä tuomea ravintokas- sesti arvokas kokonaisuus. Alueella on paljon vanhoja vinaan käyttävä harvinainen tuominopsasiipi. puita ja erikoisia viljelyperäisiä lajeja, koska alueella toimi vuoteen 1975 asti Saarioisten taimisto. Lisäksi Tehdyt selvitykset: alueella on ollut muuta puutarhaviljelyä. 1900-luvun Lahtonen, T. 1996: Tampereen Kaukaniemen ruoho- ja alussa niemellä toimi myös Kaukajärven kartano, josta puuvartiskasvisto. – Tampereen kasvitieteellinen yhdistys on vain rippeitä jäljellä. Monet viljelyperäiset puuyk- ry., 38 s. silöt (mm. palsamipihta) ovat Suomen suurimpia. Rin- Lahtonen, T. 1998: Tampereen Kaukaniemen paksut puut. – teillä kasvaa runsaasti tuomia ja tervaleppiä tiheikköi- Talvikki 22: 49–53. nä. Putkilokasvillisuudesta mainittakoon kotkansiipi, Mattila, K. & Kirjavainen, J. 2001: Kaukaniemen luteet mustakonnanmarja, lehtopalsami ja rohtoraunioyrt- ja muut hyönteiset. – Raportti Tampereen uhanalaisista hyönteislajeista sekä muista hyönteislajistoselvityksistä ti. Edelleen siellä kasvaa lehtopähkämöä, alueellises- Tampereen kaupungin alueella v. 2000. – Tampereen hyön- ti uhanalaista harajuurta, kevätlinnunsilmää ja val- teistutkijain seura ry. kovuokkoa. Rantalehdosta löytyi myös Tampereella Salokannel, J. 1998: Kaukaniemen kartanopuiston hyönteis- harvinaista kierumataraa. Niemen lounaiskulman ran- selvitys: osa 1. Perhoset. – Raportti hyönteistutkimuksista taniityllä kasvaa myös istutusperäistä kalmojuurta, ja seurannasta Tampereella 1998. – Tampereen Hyönteis- jota kasvaa myös vesirajassa ja kartanon entisen va- tutkijain seura ry., 5–9. jarakennuksen pohjoisnurkalla. Vesikasvillisuudesta Salokannel, J. & Kirjavainen, J. 2001: Kaukaniemen karta- mainittakoon karvalehti ja ristilimaska Niemen kal- nopuiston kovakuoriaisista. – Raportti Tampereen uhanalai- liopaljastumilla kasvaa mm. karvakiviyrttiä, mäkiter- sista hyönteislajeista sekä muista hyönteislajistoselvityk- vakkoa ja kierumataraa. Kulttuurilajistoa edustavat sistä Tampereen kaupungin alueella v. 2000. – Tampereen Kaukaniemen puistossa näkyy selvästi kulttuurivai- mm. peltokierto, pikkutakiainen, keltanokitkerö ja se- hyönteistutkijain seura ry. kutus isoine koristepuineen. 96 Kohdekortti 12. Muut kohteet 57. Linnainmaa, Länkiniitynmäki

Suojeltavat lajit: Liito-orava (Dir IVa, VU), soikkokaksikko (RT ®), mukurahaavat. Suojelun tarkoitus: Suojella alueen lehtomaista luonnetta ja soikkokaksikkoa sekä liito-oravaa. Myös mukurahaavat ovat suojelun arvoisia.

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyh- teisö tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Mukurahaavat rauhoitetaan luon- nonmuistomerkiksi, muu alue kaavamerkinnällä. Hoito: - Seuranta: Soikkokaksikkoesiintymät on inventoitu vuonna 2010, seuraavan kerran ne tarkistetaan vuonna 2020. Uhat: Epäedullinen puuston käsittely, roskaantuminen, ilkivalta.

Pinta-ala: 3,39 ha Kylä: Leinola Kiinteistö: 1:94, 3:33, 12:69, 12:75 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Osayleiskaava: VLK-1, s-1, VLL-1, kevyen liikenteen reitti Asemakaava: PL, PI, ul Kohteen tyyppi: Lehtokohde

Kuvaus: Rehevä, koilliseen viettävä, asutuksen ympäröimä haavikkolehto, jossa kasvaa vaateliai- ta putkilokasveja, kuten metsälehmuksia, runsaasti alueellisesti uhanalaista soikkokaksikkoa, mäkilehto- lustetta, lehtokuusamaa, näsiää, kevätlinnunhernet- tä, jalkasaraa, mätässaraa, valko- ja keltavuokkoa ja lehto-orvokkia. Erikoisuutena paikalla kasvaa kolmi- senkymmentä haavan erikoismuotoa, ns. mukurahaa- paa, joiden runko on erikoisen muhkurainen. Alueella asustaa myös liito-orava. Länkiniitynpuiston merkilliset mukurahaavat herättävät huomiota. 97 Kohdekortti 12. Muut kohteet 58. Soukonvuoren pohjoispuolinen alue

Suojeltavat lajit: Liito-orava (VU, Dir IVa), tylp- pähammaspoimulehti (NT). Suojelun tarkoitus: Säästää arvokasta vanhaa metsää. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyh- teisö tai ekosysteemi ja alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suojelun tapa: Suojelun nykytila: Kaava. Suojelun tavoitetaso: Arvometsä. Hoito: - Seuranta: Tylppähammaspoimulehden esiintymää seurataan 5 vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2016. Uhat: Lahopuuston poisto ja raivaaminen.

Pinta-ala: 33,12 ha silmälläpidettävä tylppähammaspoimulehti. Näsijär- Kylä: Takahuhti ven vastainen metsävyöhyke on karumpaa, kuivah- Kiinteistö: 1:19, 3:66, 6:17 koa kangasta. Siellä kasvaa mm. pohjanketunliekoa ja Omistaja: Tampereen kaupunki rantakivillä harvinaista pallotinajäkälää. Lahopuustoa Kaavat: Kauppi–Niihaman osayleiskaava: VKV-1, on kohtalaisesti ja mm. vanhan metsän indikaattori- SM-26-kohde, ohjeellinen ulkoilureitti, huoltotie na pidetty rusokääpä on löydetty metsäalueelta. Myös Kohteen tyyppi: Vanha metsä, kasvikohde liito-orava asustaa alueella ja siellä on tavattu myös metsäkauriita. Kuvaus: Alue rajoittuu Soukonvuoren luonnonsuojelualueeseen ja ulottuu Näsijärven rantaan asti. Alue on pääasiassa havupuuvaltaista, varttunutta, lehto- Tehdyt selvitykset: maista metsää, jossa on tyypillistä lehtolajistoa: leh- Kytömäki, J. 2006: Tampereen Soukonvuoren tokuusama, mustakonnanmarja, keltavuokko, kevät- alueen kääpäselvitys 2005. – Raportti, 11 s. linnunherne, lehtoleinikki, kevätlehtoleinikki, näsiä, Tampereen kaupunki. lehto-orvokki, lehtoimikkä ja metsäruusu. Paikoin Kääntönen, M. 2006: Tampereen Kauppi–Niihaman kasvaa myös rauhoitettua valkolehdokkia. Harvinai- ns. Soukon–Toimelan alueen kasvisto ja kasvillisuus. – sin putkilokasvilaji on niukkana esiintymänä kasvava, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry., 25 s.

98 Kohdekortti 12. Muut kohteet 59. Atala, Samoilijanpuisto–Kenkirajanpuisto

Suojeltavat lajit: Sammakonkello. Suojelun tarkoitus: Suojella Suomen toista sammakonkellon esiintymää. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Kaavamerkintä: osa alueesta on s-13-merkinnällä. Hoito: Tarpeen mukaan ojan pensoittumista on es- tettävä ja asukkaille jaettava informaatiota samma- konkelloesiintymien suojelemiseksi. Seuranta: Sammakonkellon esiintymien kartoitus 10 vuoden välein, vuodesta 2013 lähtien. Uhat: Ojan varsien pensoittuminen, ruoppaus ja asukkaiden omatoimiset raivaukset. KUVA LASSE KOSONEN LASSE KUVA

Pinta-ala: 5,14 ha Kuvaus: Kivisillanojan ruohikkoinen rantaosuus Ori- Kylä: Hyllilä muskadun ja Atanväylän kulmauksessa oli pitkään ai- Kiinteistö: 7:0 noa tiedossa oleva pohjoisamerikkalaisen sammakon- Omistaja: Tampereen kaupunki kellon kasvupaikka, sen jälkeen kun iso esiintymä jäi Kaavat: Yleiskaava: VLM, VU, AP, leviävän asutuksen alle. Purovarresta sitä laskettiin liikennealue, kevyen liikenteen reitti vuonna 1999 enää 25 yksilöä. Vuonna 2008 lajia löy- Asemakaava: VL, VL-4, KL, LP, s-13, vk-1, tyi kuitenkin isohko kasvusto Kenkirajan alueelta ojan vk-2, vi-2, mev, pp varresta kolmestakin eri pisteestä, joten lajin esiin- Kohteen tyyppi: Kasvikohde tymä ei olekaan niin huonolla tolalla kuin on arveltu. Kasvupaikka on lajin toinen Suomessa.

Tehdyt selvitykset: Korte, K. 2008: Sammakonkellon (Campanula aparinoides) paluu. – Talvikki 32: 61–64. Lahtonen, T. 1987: Sammakonkello, Campanula aparinoides, Tampereella (EH). – Talvikki 11: 13–19. Samoilijanpuiston suurin harvinaisuus on valkokuk- kainen sammakonkello.

99 Kohdekortti 12. Muut kohteet 60. Kumpula, Ojala

Suojeltavat lajit: Liito-orava (Dir IVa, VU), valkolehdokki ®. Suojelun tarkoitus: Suojella metsälain mukaista kohdetta ja säilyttää sen ominaispiirteet ja suojella ti- heää liito-oravakantaa. Suojelun peruste: Alue on muutoin niin edusta- © Kaupunkimittaus Tampere 2012 va, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden kannalta tarpeelliseksi ja alueella on luontodirektiivin IVa tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Metsälaki: jyrkän- teet ja niiden välittömät alusmetsät. Suojelun tapa: Metsälaki, arvometsä. Hoito: Seuranta: Liito-oravien seuranta 5 vuoden välein 2014 alkaen. Uhat: Liito-oravalle epäedullinen metsänkäsittely.

Pinta-ala: 16,20 ha Kylä: Ojala, Vatiala Kiinteistö: 1:26, 4:137, 9:3, 4:9, 6:39, 19:3, 5:53, 1:108, 34:7, 2:50 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Yleiskaava: VLM, MU, A-1, AP, asemakaava VL, AO-35 Osayleiskaavaluonnos: VLL–3, EV, AP–1, katualue, AK–1, kevyen liikenteen reitti Kohteen tyyppi: Metsälakikohde, vanha metsä

Kuvaus: Korkean kalliojyrkänteen alla oleva varjoi- sa puronotkolehto, jossa kasvaa mm. kevätlinnunsil- mää ja keltavuokkoa. Alueen ympäristössä vanhoissa havupuuvaltaisissa metsissä on tiheä liito-oravakanta. Lähistöllä kasvaa myös rauhoitettua valkolehdokkia.

Ojalan metsissä viihtyy vahva liito-oravakanta. 100 Kohdekortti 12. Muut kohteet 61. Tiikonojan keto

Suojeltavat lajit: Ahonoidanlukko (NT, vas), kelta-apila (NT). Suojelun tarkoitus: Suojella ahonoidanlukkoa ja sen kasvupaikkaa. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Suojelun tapa: Aktiivinen hoito. Hoito: Aluetta hoidetaan umpeutumisen estämisek- si; se on helppo hallita käsin kasvillisuutta kitkemäl- lä ja pajunvesoja raivaamalla. Osa noidanlukoista on merkitty merkintätikulla ja nauhalla. Seuranta: Ahonoidanlukkoesiintymää seurataan vuosittain, vuodesta 2012 alkaen ja versot lasketaan. Kel- ta-apilaesiintymän laajuutta seurataan samalla. Uhat: Umpeutuminen ja maankäyttö. Vuosina. 2002-2003 alueella oli katukivien varastoalue, minkä seurauksena ketolaikku kärsi vaurioita. Nyt ahonoidanlukon kasvupaikalle ajo on estetty tieuran poikki menevällä köydellä.

Pinta-ala: 0,04 ha Kuvaus: Ketomainen laikku vanhalla tieuralla Taras- KOSONEN LASSE KUVA Kylä: Sorila tenjärven kaatopaikan luoteispuolella, joka on silmäl- Kiinteistö: 10:1 läpidettävän ahonoidanlukon kasvupaikka. Vuonna Omistaja: Tampereen kaupunki 2002 paikalla kasvoi 45 yksilöä, vuonna 2005 105 yk- Kaavat: Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus: silöä ja vuonna 2011 yli 20 yksilöä. Paikka uhkaa pa- M, luo, slep-1 juttua. Seuralaisena mm. niin ikään silmälläpidettävä Kohteen tyyppi: Kasvikohde kelta-apila.

Ahonoidanlukon kasvupaikkaa uhkaa umpeutuminen.

101 Kohdekortti 12. Muut kohteet 62. Tiikonojan varsi

Suojeltavat lajit: Korpisorsimo (vas), kaislasara (NT). Suojelun tarkoitus: Suojella lehtomaista puronvartta ja sen harvinaisia kasvilajeja. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi. Metsälaki: lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt. Suojelun tapa: Metsälaki. Hoito: - Seuranta: Kaislasaran ja korpisorsimoesiintymien tarkkailu 10 vuoden välein vuodesta 2017 lähtien. Uhat: Kaatopaikan laajentuminen.

Pinta-ala: 0,53 ha Kylä: Sorila Kiinteistö: 10:1 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus: M, luo, s-4 Kohteen tyyppi: Kasvikohde, metsälakikohde

Kuvaus: Lehtomainen, luonnontilainen puronvarsi, jossa pääuoman ja sivupuron varrella kasvaa vastuulajiksi nimettyä korpisorsimoa ja silmälläpidettävää kaislasaraa. Puronvarressa kasvaa myös melko harvinaista velholehteä ja tähtitalvikkia. Metsälakikohde.

Tehdyt selvitykset: Korte, K. 2001: Koukku- ja Tarastenjärven kaatopaikka- ympäristöjen luontoselvitys. – Tampereen kaupunki, 46 s.

102 Kohdekortti 12. Muut kohteet 63. Teisko, Iso-Murron haka

Suojelun tarkoitus: Säilyttää alueen harvinainen ketoja hakamaakasvillisuus. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alueella on harvinaistuva perin- neluontotyyppi. © Kaupunkimittaus Tampere 2012 Suojeltavat lajit: Ketokatkero (EN, eR), ahosil- märuoho (EN), ahokirkiruoho (VU), hirvenkello (VU), ketonoidanlukko (NT). Suojelun tapa: Alue kuuluu Natura-ohjelmaan. Aluetta on hoidettu jo toistakymmentä vuotta niitto- talkoilla. Hoito: Jatkuva niittohoito. Seuranta: Harvinaisen kasvilajiston seuranta vuosittain ja versojen laskenta. Uhat: Uhkana on niittotalkoiden loppuminen ja siitä johtuva umpeutuminen. KUVAT LASSE KOSONEN LASSE KUVAT

Pinta-ala: 0,96 ha tunutta ahokirkiruohoa. Sittemmin alueita on alettu Kylä: Sääksniemi hoitaa osana perinnemaisemaprojektia ja maatalou- Kiinteistö: 1:3 den ympäristötuen erityistukisopimuksella. Alueen Omistaja: Yksityinen kasvillisuus onkin elpynyt. Esim. ketokatkeroa kas- Kaavat: Aitolahti–Teiskon rantayleiskaava: voi vuonna 2003 5 yksilöä ja vuonna 2010 jo 92 yk- M, alueelle laadittava ranta-asemakaava silöä. Ahokirkiruoho on edelleen erittäin niukka eikä Ahokirkiruoho (VU). Ketonoidanlukko (NT). Kohteen tyyppi: Kasvikohde vuonna 2012 sitä löytynyt lainkaan. Hakamaiden kas- vilajistoon kuuluvat myös alueellisesti uhanalainen soikkokaksikko, keltasara, harmaapoimulehti, silmäl- läpidettävä ketonoidanlukko (17 yksilöä vuonna 2010, Kuvaus: Kallioiset hakasaarekkeet, joilla on laidun- ainakin 19 yksilöä vuonna 2012), harjuhäränsilmä, nettu aikoinaan intensiivisesti. Myöhemmin niiden nurmitatar ja vaarantunut hirvenkello. ympärille on istutettu kuusta ja koivua, joten hako- jen pinta-ala on supistunut. Hakamaille on sittemmin kasvanut pitkää niittykasvillisuutta, joka on uhannut Tehdyt selvitykset: alueen harvinaista ketokasvillisuutta, kuten erittäin Helle, K. 2008: Tuloksellista täsmähoitoa erittäin uhan- uhanalaista, erityisesti suojeltavaa ketokatkeroa ja alaiselle (EN) ketokatkerolle (Gentianella campestris). ahosilmäruohoa (9 yksilöä vuonna 2010) sekä vaaran- – Talvikki 32: 24–27. Iso-Murron hakaa hoidetaan vuosittain talkoilla ke- tokatkeroiden, noidanlukkojen, ahosilmäruohon ja ahokirkiruohon elinolojen parantamiseksi. 103 Kohdekortti 12. Muut kohteet 64. Teisko, Velaatan Nuutilanlahti

Suojeltavat lajit: Vesi- ja rantalinnusto, viitasammakko (Dir IVa), konnanulpukka (RT). Suojelun tarkoitus: Säilyttää lintujärven luonne ja lajisto. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

© Kaupunkimittaus Tampere 2012 nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- sö tai ekosysteemi ja alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyt- tämisen kannalta tarpeelliseksi. Suojelun tapa: Suojelun nykytilanne: Maakuntakaavan merkintä, suojelualue. Suojelun tavoitetaso: Maakuntakaavan merkintä riittää. Hoito: Ei hoitotoimenpiteitä. Pienpetokannan selvit- tämiseksi tehdään koepyyntejä. Seuranta: Linnustoselvitys on tehty v. 2012 ja siitä eteenpäin se tehdään 10 vuoden välein. Konnanulpu- kan esiintymät kartoitettiin v. 2012. Rakenteet: Järven kaakkoisrannalla on 1990-luvulla ra- kennettu lintutorni, jota käytetään tosin varsin vähän. Sen kunnossapidosta ja vaivattomasta liikkumisesta sinne on kuitenkin huolehdittava. Pinta-ala: 37,46 ha tointien mukaan vesilintukannat olivat romahtaneet, Uhat: Pienpedot. Tarkkaa selvyyttä niiden kannoista Kylä: Ahoi, Jutila, Saarlahti eikä esim. naurulokki pesi enää lainkaan järvellä. Ve- ei tosin ole. Kiinteistö: 837-700-876-3, silintulajeja tavattiin vain kahdeksan (härkälintu, no- 837-715-876-8, 837-702-876-4 kikana, sinisorsa, tavi, haapana, telkkä, punasotka ja Omistaja: Yksityinen laulujoutsen). Lisäksi rantavyöhykkeessä pesii kurki ja Kaavat: Maakuntakaava: sl järvellä huuteli myös kaulushaikara. Kasvistosta mai- R intamäki Velaatan osayleiskaava: W, T117 nittakoon rannalla kasvava melko harvinainen nevai- P ekka Kohteen tyyppi: Lintujärvi marre. Järvessä kasvaa Tampereen ainoalla kasvupai- a KUV kallaan alueellisesti uhanalainen konnanulpukka, jota Kuvaus: Järvi on runsasravinteinen Velaatanjärven kasvoi vuonna 2012 niukasti myös Velaatanjärven puo- luoteisosan pitkänomainen lahti, jonka Ruovedelle joh- lella. Alueella elää myös direktiivilaji viitasammakko. tava tie erottaa itse ”emäjärvestä”. Pesimälinnustoltaan Aluetta on tutkittu riittämättömästi. järvi on Tampereen paras lintujärvi, jossa pesi vuonna 1990 11 vesilintulajia ja 61 paria. Järvellä pesivät vuoden Tehdyt selvitykset: 1990 selvityksen mukaan mm. silmälläpidettävä nau- Lagerström, M., Jokinen, A., Kosonen, L. & Rintamäki, rulokki (30 paria), lapasorsa, vaarantuneet jouhisorsa, P. 1990: Tampereen lintujärvien pesimälinnustot 1990. – heinätavi, tukkasotka (3 paria) ja punasotka (7 paria). Raportti, 11 s. Tampereen lintutieteellinen yhdistys ry. Myöhemmässä vaiheessa järvelle asettuivat myös lau- Rintamäki, P. 2012: Tampereen Teiskon Nuutilanlahden lujoutsen ja härkälintu. Luhtahuitti (silmälläpidettävä) ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot huutelee järvellä silloin tällöin. Myös ruskosuohaukka ja konnanulpukkaesiintymä. – Raportti, 9 s. Tampereen Nuutilanlahti on Tampereen arvokkaimpia lintuve- pesii tai on pesinyt järvellä. Vuoden 2012 lintuinven- kaupunki. siä, mutta vesilintukanta on sielläkin romahtanut.

104 Kohdekortti 12. Muut kohteet 65. Teisko, Ylä-Pirttijärven itäpuoli

Suojeltavat lajit: Pohjansirkku (VU), hentosara (NT), harajuuri (RT). Suojelun tarkoitus: Säästää vanha METSO I -alueen metsä. Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

Pinta-ala: 3,22 ha Kylä: Saarlahti Kiinteistö: 1:116 Omistaja: Tampereen kaupunki Kaavat: Aitolahti-Teiskon rantayleiskaava: V Kohteen tyyppi: Vanha metsä, METSO-kohde

Kuvaus: Valuvetinen, lehtipuuvaltainen rinnekorpi, jossa on kohtalaisesti lahopuuta. Paikalla kasvaa runsaasti tervaleppää. Kasvistossa on lehtomaisuutta ja suursaniaisia, mm. isoalvejuurta. Harvinaisimmat kasvit ovat alueellisesti uhanalainen harajuuri, jota kasvoi pienellä alalla yli 60 yksilöä ja silmälläpidettävä hentosara. Muista kasveista mainittakoon keltatalvikki. Linnustosta mainittakoon suuresti taantunut pohjansirkku, jonka reviiri vuonna 2012 on yksi harvoista Pirkanmaalla. Ylä-Pirttijärven itäpuolen valuvesirinne on kasvistollisesti mielenkiintoinen ja siellä pesivät Tampereen ainoat pohjansirkut. 105 © Kaupunkimittaus Tampere 2012 muurahaiskeot. Alueella kiinnittävät huomiota useat isokokoiset pä. nontilaisen kuusikonedustajanaharvinainenrusokää- Alueelta löytyikinluon- sa onkohtalaisestilahopuuta. jos koostuu kuusivaltaisestavarttuneestapuustosta, Kuvaus 106 K Kaavat: Rantayleiskaava:V Omistaja: Tampereen kaupunki Kiinteistö: 1:268 K Pinta-ala: 10,51 ha Kohdekortti ylä: Pohjankapee ohteen tyyppi:Vanha METSO-kohde metsä, 66. : Avohakkuiden rajaama rantametsä, joka Teisko, KeskisenPirttijärvenrantametsät - Keskisen Pirttijärven rantametsien lahokuusikossakasvaa mm.harvinainenrusokääpä. lä 2019. tämisen kannaltatarpeelliseksi. soa luonnonmonimuotoisuudentaikauneudensäilyt tyypillinen taiarvokas,ettäsensuojeluvoidaankat sö taiekosysteemijaalueonmuutoinniinedustava, nen, harvinainen tai harvinaistuva eläinlaji, eliöyhtei- kettä jarantametsiä. Seuranta: Suojelun tavoitetaso: Suojelun nykytila: Uhat Hoito Suojelun Suojelun Suojelun Suojeltavat : - : Luontoarvojen inventointi aloitetaankesäl-

tapa tark peruste

lajit METSO-kohde. : oitus Arvometsä. : - : Alueella eläätaionuhanalai- : Suojella alueenrantavyöhy 12. M uut kohteet - - - Kohdekortti 12. Muut kohteet 67. Teisko Kapee, Niemi- ja Ala-Kapeen niityt

Suojeltavat lajit: Lietetatar (EN, DirIVb, vas). Suojelun tarkoitus: Säilyttää arvokas perinne- biotooppialue ja lietetattaren kasvupaikka Suojelun peruste: Alueella elää tai on uhanalai-

Suojelun tapa: Suojelun nykytilanne: Natura-alueen osa. Suojelun tavoitetaso: -

Hoito: Laidunnuksen jatkaminen. Seuranta: Lietetattaren seuranta vuosittain ja versojen arviointi. Uhat: Laidunnuksen loppuminen ja siitä johtuva umpeutuminen, myös veden pinnan vaihtelu voi vaikuttaa esim. lietetattaren menestymiseen alueella.

Pinta-ala: 0,57 ha Kylä: Pohjankapee Kiinteistö: 1:330 Omistaja: Yksityinen Kaavat: Rantayleiskaava: M, W Kohteen tyyppi: Kasvikohde, perinnebiotooppi

Kuvaus: Maisemallisesti merkittävä kohde ja laidun- alue, jolla kasvaa runsaasti erittäin uhanalaista liete- tatarta, joka on myös Suomen vastuulaji. Myös Tam- pereella harvinaista hentosuolaketta kasvaa paikalla. Aluetta on laidunnettu 2000-luvun vaihteeseen asti, mikä on kyennyt ylläpitämään ketoja niittykasvillisuutta elinvoimaisena. Veden korkeuden vaihtelun myötä Kapeenlahden pohjukassa on laajoja lietealuei- ta, jotka ovat mahdollistaneet lietetattaren säilymisen ja paikka on Näsijärven alueen merkittävimpiä lieteta- tarkohteita. Alue on myös arvokas perinnebiotooppi. Uhanalainen lietetatar reunustaa laidunketoa matalassa rantavedessä punaisena vyöhykkeenä. 107 Arvokkaat luontokohteet – kohdekortit 13. Kirjallisuus

Helle, K. 2005: Tekohengitystä niittyjen uhanalaisille. – Talvikki 29: 76–79. Helle, K. 2008: Tuloksellista täsmähoitoa erittäin uhanalaiselle (EN) ketokatkerolle (Gentianella campestris). – Talvikki 32:24–27. Intke, S. 2004: Niittyjen hoitotoimet tuloksellisia tummaverkkoperhosen suojelussa. – Diamina: 13: 11–15. Jokinen, A., Nygren, N., Haila, Y. & Schrader, M. 2007: Yhteiseloa liito-oravan kanssa. – Suomen ympäristö 20/2007, 102 s. Jokinen, A., Nikula, A., Nygren, N., Tersa, P. & Haila, Y. 2010: Liito-oravan elinympäristöjen mallitus ja ennakointi Tampereen kaupunkiseudulla. – Suomen ympäristö 11/2010, 69 s. Karhu, N. 1995: Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut. – Dendrologian seura, 221 s. Korte, K. 2012: Teisko–Aitolahden alueen perinnebiotooppiselvitys vuosina 2011–2012. – Tampereen kaupunki, 26 s. Korte, K. & Kosonen, L. 2003: Tampereen arvokkaat luontokohteet. 2003. – Tampereen kaupunki, ympäristövalvonnan julkaisuja 4/2003, 144 s. Kääntönen, M. 1994: Nuijasarvisieni (Xylaria polymorpha) Tampereella. – Sienilehti 46:58. Kääntönen, M. & Lainamo, S. 2007: Hajuheinän (Cinna latifolia) seurantaa Pirkanmaalla 2003–2006. – Talvikki 31: 19–31. Liedenpohja-Ruuhijärvi, M., Kääntönen, L., Schultz, T., Krogerus, K. & Palokoski, M. 1999: Pirkanmaan perinnemaisemat. – Pirkanmaan ympäristökeskus, 258 s. Lundahl, C. 1859: Lisiä Keski-Suomen mikromammalogiaan eli pikkunisäkäseläimistöön. – Suomen Tiedeseura. Mikola, J., Nieminen, P. & Kosonen, L. 1994: Tampereen arvokkaat luontokohteet. – Tampereen kaupungin ympäristövirasto, ympäristövalvonnan julkaisu 3/1994, 77 s. Nieminen, J. 2006: Tampereen kaupungin vanhat metsät -selvitys. – Tampereen kaupunki, 22 s. Paakasuo, R. 2009: Nurmi–Sorilan kovakuoriaisista. – Diamina 18: 20–23. Piirainen, T. 2012: Arvio Iidesjärven osayleiskaavan vaikutuksista täplälampikorennon esiintymiseen. – Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut, 7 s. Pitkänen, M-L. 2010: Pirkanmaan tummaverkkoperhosniityt vuonna 2010. – Yhteenvetoraportti, 37 s. Ranta, P. 1985: Tampereen Pyhäjärven kynäjalavat 1934–1978. – Lutukka 1: 63–69 Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. – Suomen ympäristökeskus. Rintamäki, P. 2011: Kantakaupungin ja Aitolahden viitasammakkoselvitys. – Tampereen kaupunki, 15 s. Salo, P. 2011: Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys. – Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2011, 158 s. Siivonen, Y. 2002: Tampereen kaupungin lepakkokartoitus. – Tampereen kaupunki, 19 s. Siivonen, Y. & Wermundsen, T. 2006a: Vuoreksen osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006. – Wermundsen Consulting Oy/Batcon Group, 13 s. Siivonen, Y. & Wermundsen, T. 2006b: Tampereen Niemenrannan lepakkoselvitys 2006. – Wermundsen Consulting Oy, 14 s. Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry. 1991: Aitolahden–Teiskon kasvisto – karttaosa – Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviraston julkaisu 6/91, 195 s. Turunen, H. 2000: Oxyethira tamperensis Malicky – tieteelle uusi vesiperhonen. – Diamina 9: 3–4. Valtonen, P. 1995: Dytiscus-suvun suursukeltajat Suomessa. – Diamina 4: 14–15. Wermundsen, T. 2011: Lepakoiden talvehtimis- ja saalistuselinympäristöt – suosituksia maankäytön suunnitteluun. – Metsätieteen aikakauskirja, 3: 244–247.

108