DOCSLIB.ORG

Tampere Tramway Evaluation of the Effects

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Tampere Tramway Evaluation of the Effects Tampere Tramway Evaluation of the Effects Environmental Impacts Environmental impacts Natural environment In the tramline option, the delicate environments are the surroundings of the Tampere University Hospital, the area of the future Kekkosentie tramline bridge, Iidesjärvi, Hallila, Hervanta canyon, Tohtorinpuisto park, the depot, Hervantajärvi and Pyhällönpuisto park. In the bus option, the most significant environmental impacts are directed at areas where additional lanes, new street connections and bridges are to be built, such as Teiskontie, Paasikiventie and Hervannan Valta- väylä. The most significant impacts in this option concern the habitats of the flying squirrel. Energy and material efficiency A tramline reduces the energy consumption and emissions of traffic. Taking into account the working life and capacity of the equipment, 225 buses are required for every 25 tram cars to achieve the same service level. A tramline entails more consumption of materials and a greater need to transport landmasses than the benchmark option. Surface, ground and drainage water 36 The tramway and the benchmark option will not have any significant impacts on waters in the area because the construction will mainly apply to the existing street structure. The early effects during construc- tion are controllable. Attention will be paid to the control of drainage water at the tramline depot. Contaminated soil A heavily contaminated land area was found in the sphere of the first implementation phase in Korkinmäki. The area will be purified. There are 26 targets in need of further investigation in connection with the construction of the second implementation phase, i.e. the section from the Central Market Square to Lentävänniemi. The bus option also contains requirements to manage the quality of the soil. Emissions and air quality In the tramline option, the particle, nitric oxide and carbon dioxide emissions are slightly smaller than those of the bus option. In the tramline option, air quality has been evaluated to improve in the main streets in the city centre and Hervanta. Due to dust and emissions from the machinery, air quality may be poor during construction. Hiedanranta option: The environmental impacts of filling will be evaluated when the plans are specified. Kuva: Tampereen kaupunki/Ramboll Finland Oy 37 Image: Average noise levels on Teiskontie during the day in 2040 in the tramline and bus option. Noise, vibration and structure-borne noise raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut 2016 According to the track noise survey (Noise survey, situation 17 May The options do not significantly affect the overall noise assessments in emission review). In most areas, the differences between the options 2016), some rail squeal may be heard in the tightest corners of the the city centre. Momentary, potentially disruptive noise is created in (0+ and 1) in the overall noise levels are minor; the differences are in track. Rail squeal is high-pitched, unlike normal track noise. All in all, the tightest corners and switches of the tramline. Construction causes the region of +/- 1 dB. the number of tight corners in this project is reasonable. Sources of loud noise at times. The vicinity of the tramline does not contain subs- noise during construction include large rail work machines, earthwork tantial vibration risk areas. Structure-borne noise insulation will be Nearly the same number of residents are exposed to noise in both machines, bridge work, bedrock quarrying, crushing, and the taken into account in the design. options. In the tramline option, the noise levels are lower than those construction of compensatory roads. of the bus option along Itsenäisyydenkatu and the east section of Hiedanranta option: The environmental impacts of filling will be evaluated Hämeenkatu, where the tram traffic will replace some of the bus During the construction of the tramline, noise will be reduced by when the plans are specified. traffic. In the tramline option, the noise levels will increase in areas means of work planning, among other things, and official instructions where no traffic is operated in the bus option. For instance, in the will be complied with when controlling the noise. The quarrying and southern end of Insinöörinkatu in Hervanta, the noise level is higher blasting work in the Hervanta depot will be a substantial source of Noise in the tramline option than in the bus option. This is mainly due to noise during the construction. The impacts of the tramline on the overall noise level of traffic have increased bus traffic on Insinöörinkatu as a result of the new tramline been evaluated with noise modelling (Tampereen kaupunkiraitiotien traffic. According to the noise modelling, the options do not require meluvaikutusten arviointi 2016 noise impact assessment) on the basis noise protection. of the traffic prognoses of the Tampere traffic model (Tampereen Vibration and structure-borne noise The vicinity of the tramline does not contain substantial vibration risk areas. (Tampereen raitiotie. KAS-vaihe. Runkomelu ja tärinämuistio 2016 structure-borne noise and vibration memo). However, atten- tion should be paid to the risk in the TAYS area, on Tekunkatu, and in the vicinity of Mutaoja. The north-west side of Tekunkatu contains a community garden built on fine-grain soil with no permanent resi- dents, and the south-east side features educational establishments. The vibration recommendations of residential buildings in the VTT fact sheet number 2278 are not usually applied to them. In this area, tram traffic vibration may slightly exceed the VTT-recommended values of residential buildings. In the first implementation phase, there are areas of structure-borne noise risk in Hämeenkatu and Hervanta. The total combined length of these is approximately three kilometres. Insulation solutions will be adjusted to the street structure plans in cooperation with the street designers. According to the structure-borne noise surveys, no special soundproofing solutions are needed. The sufficient level of soundproofing will be achieved with the combined effect of track attachments and frost sheet in the slab track sections. 38 In terms of the western branch (Pyynikintori¬–Lentävänniemi), there are areas of structure-borne noise along Lielahdenkatu. In the west, areas of vibration risk are Enqvistinkatu, the south-west end of Lielah- denkatu, and Federleynkatu. The extent of risk areas can be specified when there is more experience regarding the levels of structure-borne Image: Content profile of nitrogen dioxide in Sammonkatu (Ilmanlaadun pitoisuusprofiilit Tampereen raitiotien vaiku- noise and vibration caused by tramline traffic in comparable condi- tusten arviointia varten 2016 report). tions. (Tampereen raitiotie. Läntinen haara Pyynikintori–Lentävän- niemi 2016 report) Emissions and air quality The impacts of the tramline on air quality have been evaluated on the basis of the traffic prognoses of the Tampere traffic model (Tampe- By the year 2040, the particle emissions in the entire region will reduce According to the modelling of air quality profile contents in the streets reen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut from the current situation by about 70% and the NOx emissions by (Ilmanlaadun pitoisuusprofiilit Tampereen raitiotien vaikutusten arvi- 2016 emission review). The total emission quantities from traffic in the about 30%, whereas the carbon dioxide emissions will increase by ointia varten 2016 report), the tramline option does not substan- Tampere region (Tampere, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi, about 20%. The largest impact on the development of emission quan- tially differ from the bus option in terms of air quality. Overall, the Nokia, Vesilahti, Akaa, Valkeakoski, Orivesi, Pälkäne and Hämeen- tities comes from the renewal of vehicle stock and the development of differences in the impact on the air quality of Tampere were minor kyrö) in terms of nitrogen oxides (NOx), particles (PM2.5 and PM10) vehicle technology. The particle emissions of the tramline option were between the options. However, some changes may occur locally in and carbon dioxide (CO2) in the tramline and bus options have been 0.6% lower in 2040 than those of the bus option, nitrogen oxide emis- air quality, depending on the street. In future, if the number of tram- evaluated using traffic prognoses and emission factors. sions were 1.3% lower and carbon dioxide emissions were 1.4% lower. lines in Tampere increases, their impact on air quality (especially the impact of reducing street dust) may be larger. minor impacts on surface waters. During use, the largest changes of constructing the tramline are directed at the crossing sections of the river. The tramline will run over Vuohenoja and Mutaoja so that the current drum structures need to be extended. Damming and flooding damage will be prevented with a drum that must be at least as large as the one currently in place and so that the channelling capacity of the drum is not weakened. The distance between the tramline and Iidesjärvi will be 300–500 m. The use of the tramline will have a slight impact on the flow rates and water quality of Iidesjärvi Only a very minor share of the drainage water that flows into Iidesjärvi will consist of drainage from the tram- line. In addition, the track will be ballasted in the vicinity of Iidesjärvi; the water will run through it and any flow will not have the chance to grow larger. In the current situation, the station tunnel of Itsenäisyydenkatu sees some flooding of drainage water during heavy rain. Floodwater also flows from the station tunnel to the intersection of Rongankatu and Ojakatu, which is one of the most significant risk areas of drainage water flooding in the city. The flood risk of the station tunnel will be prevented by delaying the water in a flood pool to be built under Posteljooninpuisto park. 39 About 600 metres of the tramline will run in the groundwater area of Aakkulanharju. The structures will be placed above the surface of the groundwater. In the groundwater area, the tramline will be set on layers that allow water to flow through.
Load more

Recommended publications
  • Palvelumallin Tilannekatsaus Etelän Palvelualueen Kehittämissuunnitelma
    Palvelumallin tilannekatsaus Etelän palvelualueen kehittämissuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 10.10.2016 Palvelumallityön vaiheistus ja toteutus Palvelumalli –projekti 2014-2016 ETELÄ LÄNSI • kh suko 10.10.2016 KAAKKO • kh suko KESKUSTA • kh suko 20.6.2016 20.6.2016 KOILLINEN • kh suko • kh suko 22.2.2016 Kehittämis- 18.5.2015 ja suunnitelmat 26.10.2015 • Koilliskeskus • Pyynikin • Hervanta*) • Lielahtikeskus • Peltolammi *) verkostomaisia **) Hyvinvointi- 2016/2017 palvelukeskit- 2016/2017 2014 2020? Tipotien sosiaali- tymä*)**) 2017 • Tesoma 2018 (asemakaava 2017) ja terveysasema, keskus Tredun Helmi • Kaupin (Santalahdentien oppimishyvin- piste), Peurankallion vointikeskus lähitori ja pääkirjasto Metso 2020 • Uusi Nuorten talo 2017- Lähitorit: Lähitorit: Lähitorit: Lähitorit: Lähitorit: Lähitori • Lähitori Kessan • Peurankallio • Keinupuisto • ei lähitoreja • Kuusela 2014 tms. kahvila ja baari 2014 2016 • Nekala 2018 2016 (Kämmenniemi) • Tammela ja • Kaukajärvi • tulevaisuudessa Perheiden talo 2017- Lamminrahka 2016 • Vuores 2019 (Kangasala), • tulevaisuudessa Nurmi-Sorila Kaleva 2 Kh suko 10.10.2016 Etelän palvelualueen kehittämissuunnitelma Khsukoon 10.10.2016 Etelän palvelualue Väestönmuutokset • Etelän palvelualue koostuu 20 tilastoalueesta: • Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva, Peltolammi, Hatanpää, Härmälä, Rantaperkiö, Rautaharkko • Alueen väestömäärän ennustetaan kasvavan vuoden 2015 noin 30
    [Show full text]
  • Näsikallion Maanalainen Eritasoliittymä Ja Amuritunneli Maanalaisen Asemakaavan Selostus Ehdotus 26.10.2020
    Näsikallion maanalainen eritasoliittymä ja Amuritunneli Maanalaisen asemakaavan selostus Ehdotus 26.10.2020 Maanalainen asemakaava nro 8676 TRE:2651/10.02.01/2017 2 (64) Näsikallion maanalainen eritasoliittymä ja Amuritunneli MAANALAINEN ASEMAKAAVA NRO 8676 Maanalaisen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 5.11.2018 päivättyä ja 26.10.2020 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8676. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Maanalainen asemakaava: I kaupunginosan (Finlayson) korttelin nro 2 tonttien 5 ja 10, korttelin nro 3 tonttien 7, 9 ja 10, korttelin nro 4 tonttien 1 ja 23, korttelin nro 5 tonttien 2, 3, 7 ja 8, korttelin nro 6 tonttien 1 ja 45, korttelin nro 431 tontin 1, korttelin nro 461 tontin 1, sekä katu-, liikenne-, puisto- ja virkistysalueiden alapuolella. IV kaupunginosan (Amuri) korttelin nro 35 tontin 7, korttelin nro 36 tonttien 1, 7 ja 9, korttelin nro 37 tonttien 2, 3, 4, 6, 7 ja 8, sekä katualueen alapuolella. V kaupunginosan (Amuri) katualueen alapuolella. Maanalaisen asemakaavan muutos: I kaupunginosan (Finlayson) korttelin nro 1 tontin 13, korttelin nro 3 tonttien 2, 5, ja 8, korttelin nro 4 tonttien 1 ja 23, korttelin nro 6 tonttien 2, 42, 43 ja 44, korttelin nro 461 tontin 1, korttelin nro 462 tontin 3, sekä katu-, liikenne-, puisto- ja virkistysalueiden alapuolella. IV kaupunginosan (Amuri) korttelin nro 36 tontin 1 sekä katu- ja liikennealueen alapuolella. Maanalaisella asemakaavalla muodostuu: Maanalaista maantien tunnelia ja maanalaista katualuetta. Muutetaan 10.10.2011 vahvistettua asemakaavaa nro 8156. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Marjut Ahponen. Diaarinumero: TRE:2651/10.02.01/2017, pvm 31.3.2017 Vireille tulo: 4.1.2018 Kaavan nimi ja tarkoitus I (Finlayson), IV kaupunginosan (Amuri) ja V (Amuri).
    [Show full text]
  • Liite 1: Ratatekniset Tarkastelut Lähijuna-Asemittain [Report Subtitle]
    LIITE 1: RATATEKNISET TARKASTELUT LÄHIJUNA-ASEMITTAIN [REPORT SUBTITLE] Projekti Tampereen kantakaupungin yleiskaavatyö 2017-2021: Selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä Asiakirjatyyppi Liite Päivämäärä 07.03.2019, päivitetty Tampella alaluvulla 28.6.2019 ja päivitetty Kalkunvuoren, Mediapoliksen ja Vehmaisten osalta 10/2019 Laatija DI Eero Kauppinen Tarkastaja Arkkitehti Mikko Siitonen, DI Janica Solehmainen Ratatekniset DI Janica Solehmainen, DI Juho Suolahti tarkastelut SISÄLTÖ 1. Ratatekniset vaatimukset laitureille 1 2. Ratatekniset tarkastelut lähijuna-asemittain 2 2.1 Kalkku 3 2.2 Kalkunvuori 5 2.3 Tesoma 5 2.4 Mediapolis/Tohloppi 5 2.5 Sellu 6 2.6 Amuri 7 2.7 Tampella 7 2.8 Rantaperkiö 9 2.9 Lakalaiva 10 2.10 Vuohenoja (Vuohenojan alikulkusillan kohta) 12 2.11 Vuohenoja (vaihtoehtoinen sijainti lännempänä) 13 2.12 Messukylä 14 2.13 Hankkio 14 2.14 Vehmainen 15 Lähteet: 15 1. Ratatekniset vaatimukset laitureille Väyläviraston Ratateknisen ohjeet asettavat seuraavia ratateknisia vaatimuksia junalaitureiden mitoituksille ja sijoituksille. RATO 7 Rautatieliikennepaikat: • Matkustajaliikenneraiteen pituuskaltevuus saa olla enintään 5 ‰, kun junan on tarkoitettu pysähtyvän siten, että juna on koko ajan kuljettajan valvonnassa. On suositeltavaa, että tällaisen raiteen pituuskaltevuus on enintään 1,5 ‰. 1/15 Ramboll - LIITE 1: Ratatekniset tarkastelut lähijuna-asemittain RATO 16 Väylät ja laiturit: • Henkilökaukoliikenteessä standardoitu laituripituus on 350 m. Matkustajalaiturilla, jolla pysähtyy erityisen pitkiä junia, kuten yöjunia tai kansainvälisiä junia, voidaan laituripituudeksi valita 450 m. Matkustajalaiturilla, jolla ei odoteta pysähtyvän pitkiä junia, voidaan laituripituudeksi valita myös 250 m. • Lähiliikennealueen ulkopuolisen paikallisliikenteen laituripituudeksi on valittavissa 80 m, 120 m tai 250 m. Laituripituudet 80 m ja 120 m soveltuvat kiskobussi-tyyppiseen liikennöintiin mahdollistaen kolmen ja neljän perinteisen vaunun mittaisen junan liikennöinnin.
    [Show full text]
  • Hiedanranta Brainstorming
    HIEDANRANTA BRAINSTORMING WorkshopBUSINESSES | UUSI KAUPUNKI COLLECTIVE | CITY OF TAMPERE | KUOWI OY Introduction This report clarifies the background represent the themes of the brain- After the daily workshops, the ar- of the Hiedanranta brainstorming storming workshop. The discussion chitecture teams withdrew to work workshop. The aim of the workshop was led by the Uusi Kaupunki archi- on the development scenarios. was to identify the key goals for busi- tectural collective, and the aim was The teams produced four separate nesses indeveloping and implement- to create a vision of what development scenarios for busi- ing the Hiedanranta project. • work ness operations and functions in • production Hiedanranta. In addition to introducing the back- • trade and services ground of the Uusi Kaupunki Col- • innovation activities The Figures of the report have lective’s work tasks, the report ad- will look like in Hiedanranta in the been compiled based on the clar- dresses problems and needs that future. ifying reports of Uusi Kaupunki the participants brought up during architectural collective and on the the workshops. The Hiedanranta brainstorming workshop results. The texts were workshop lasted two days. On both compiled by Inari Virkkala and the The report presents the needs of the days the participants spent several figures illustrating the results of the business sector through customer hours at the Lielahti Manor House working were compiled by profiles, which together form the discussing the environments re- Kuowi. starting points of businesses for plan- quired by the new work forms and ning the future of Hiedanranta. business activities. Each team was led by two architects, who were Representatives of the business responsible for the discussion and industrial sector were invited around their theme and for creat- to the Hiedanranta brainstorming ing from the discussion a develop- workshop.
    [Show full text]
  • Valtatien 9 Parantaminen Yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys
    RAPORTTEJA 107 | 2016 Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys KIMMO HEIKKILÄ | JOUNI LEHTOMAA | RIIKKA SALLI RAPORTTEJA 107 | 2016 VALTATIEN 9 PARANTAMINEN YHTEYSVÄLILLÄ TAMPERE–ORIVESI KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Mikko Peltonen Kansikuvat: Kimmo Heikkilä Kartat: Kimmo Heikkilä, Eero Salminen, MML Painotalo: Kopio Niini Oy ISBN 978-952-314-536-8 (painettu) ISBN 978-952-314-537-5 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-537-5 www.doria.fi/ely-keskus Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys Kimmo Heikkilä Jouni Lehtomaa Riikka Salli Tiivistelmä Nykyisessä liikennepolitiikassa liikennejärjestelyiden kehittäminen perustuu pää- Liikenne-ennuste pohjautuu Tampereen kaupunkiseudulle laadittuun TALLI-lii- Tarastenjärven välinen osuus Tampereen puoleisessa päässä on liikenteellisel- osin käyttäjätarpeisiin ja toimenpiteiden vaiheittaiseen toteuttamiseen tarpeiden kennemalliin, jota on täydennetty uusilla maankäyttötiedoilla. Ennusteen mu- tä profiililtaan selvästi erilainen kuin Tarastenjärven ja Oriveden välinen osuus. mukaisesti. Kehittämistarpeita arvioitaessa tarkastelujaksoina ovat näköpiirissä kaan liikenne kasvaa Tampereen puoleisessa päässä noin 27 % vuoteen 2025 Näillä kahdella osuudella on tarkasteltu skenaarioita, joissa valtatielle ei tehdä oleva tulevaisuus vuoteen 2025 mennessä ja kauempana tulevaisuudessa vuo- mennessä ja kaksinkertaistuu vuoteen
    [Show full text]
  • 9. Arvokkaat Luontokohteet – Kohdekortit
    9. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET – KOHDEKORTIT rvokkaita luontokohteita on esitetty 67 koh- kohteita tai uhanalaisia lajeja. käyttösuunnitelmia voidaan tarkistaa tarvittaessa. dekortilla. Luonnonsuojelulain nojalla esite- Kussakin kohdekortissa on esitetty alueen kartta- Aikataulu kohteiden rauhoittamisesta ja seurannan A tään suojeltavaksi 923 ha 31 kohdekortilla. rajaus ja kiinteistötiedot. Karttarajaus tarkistetaan järjestämisestä on liitteissä 13 ja 15. Kohteiden tilan Suojeltavat alueet on valittu aikaisemman tiedon ja suojelutoimenpiteiden yhteydessä. Yksityisiä kohteita seuranta on jatkuva prosessi ja on tärkeää seurata suo- METSO-ohjelman perusteella. Osassa kohdekortteja on on mukana vain, jos niiden julkaisemiseen on saatu jelun perusteena olevia tekijöitä ja lajeja. Seurannan mukana sekä luonnonsuojelulailla että muulla tavalla suostumus maanomistajalta. toteutusmalli kirjataan myös hoito- ja käyttösuunni- suojeltavaksi esitettyjä kohteita. Luonnonsuojelulain Sivulla 28 on esitelty kooste kohteiden suojelupe- telmaan. mukaisen rauhoituksen lisäksi on esitelty 280 ha muita rusteista. Kohteilla tehdään tarvittaessa lisäselvityksiä, Suojeltaville ja muutamalle muullekin kohteelle esi- arvokkaita alueita, joiden suojelun tavaksi on määritel- varsinkin jos tämänhetkinen tilanne ei ole ollut tiedos- tetään rakennettavaksi ko. alueen käyttöä helpottavia ty kaava, hoito tai joku muu menettelytapa. sa tai tiedot ovat puutteelliset. rakenteita. Suojelualueen merkintäpaalut on pysty- Suojeluehdotukset perustuvat tämänhetkiseen Luonnonsuojelulailla
    [Show full text]
  • Näsijärvi Pyhäjärvi
    Kuru Mäntylä 85 90 Velaatta Poikelus 85 90 Orivesi 47, 49, 95 Terälahti 90 Mutala Maisansalo 90A 85 90C Teisko kko 90B Oriveden Lakiala Vastamäki asema Asuntila 92 95A 81 90 Hietasmäki 84 Viitapohja Kämmenniemi 92 90, 92 28 Moisio Iso-Kartano 80, 81, 84, 85 Siivikkala 90, 92 Peuranta Metsäkylä 80 92 83 Haavisto Eerola Honkasalo 90, 92 28 Julkujärvi 95 83 Kirkonseutu Kintulammi Elovainio 80, 81, 84, 85 92 83 Aitoniemi Eräjärvi Pappilanniemi 49 80-85 91 83 Sorila Taraste Pohtola 28A, 90-92 28B Ylöjärvi 28 Aitolahti Ruutana 80-85 91 28B Nurmi 80 Ryydynpohja Laureenin- Lentävänniemi 8Y, 28, 90 9, 19, 38 kallio 28B 85 Pohjola 80Y, 81 Olkahinen Järvenpää Ryydynpohja Niemi Reuharinniemi Näsijärvi 8Y, 28, 90 49 14 14 14 14 80 Lintulampi Teivo 28 Vuorentausta Kumpula 85 80Y, 81 14 8Y, 28, 90 9, 19, 38 80, 81 Niemenranta 20 8 Haukiluoma 21, 71, 80 8 Lamminpää 21,71 85 Rauhaniemi Atala 21 21,71 Lielahti 95 9, 14, 21, 19, 28, 38, 71, 80 2 28, 90 8 81 Potilashotelli 29 Tohloppi 5, 38 Ikuri 71 20 Lappi Ruotula Niihama 8, 29 Epilänharju Hiedanranta 2 Tays Arvo Särkänniemi Ranta-Tampella 1, 8, 28, 38, 42, 1, 8, 28, 38, 42, 28, 29, 90 Risso 21 8 Tohloppi 9, 14, 21, 19, 28, 38, 80 5, 38 90, 95 Myllypuro 100 11, 30, 31 Petsamo 90, 95 29 81 Santalahti 15A Tesoma Ristimäki 9, 14, 19, 21, 26 8, 17, 20,21, 26, 71 9, 14, 19, 21, 38, 71, 72, 80, 85 71, 72, 80, 85, 100 2 Osmonmäki 8 15A, 71 8, 17 Tohlopinranta Tays 8Y 38 38 Saukkola 80 Linnavuori 71 71 26 5, 38 1, 8, 28, 29, 80, 90, 95 29 42 79 17 26 15A 8, 17, 20, 15, Amuri Finlayson Jussinkylä Takahuhti Linnainmaa
    [Show full text]
  • Tampere Pöytäkirja 20/2018 1 (60) Yhdyskuntalautakunta 27.11.2018 Asiakirja on Sähköisesti Hyväksytty Päätöksentekojärjestelmässä
    Tampere Pöytäkirja 20/2018 1 (60) Yhdyskuntalautakunta 27.11.2018 Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä. Aika 27.11.2018, klo 16:00 - 19:54 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat § 258 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 259 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen § 260 Pöytäkirjan tarkastus § 261 Ajankohtaiset asiat § 262 Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen § 263 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Kissanmaa, Hipposkylä, asemakaava nro 8549 § 264 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Linnainmaa, Alanikkilänkatu 28, asemakaava nro 8696 § 265 Muistutus, lausunnot ja asemakaavehdotuksen hyväksyminen, Iskun ja Tampere Areenan tontit, katuyhteyden muodostaminen, asemakaava nro 8489 § 266 Lausunnot ja asemakaavan hyväksyminen, Rahola, Kornetinkatu 5, asemakaava nro 8304 § 267 Asemakaavan hyväksyminen, Pohtola, Siivikkalankatu 27, asemakaava nro 8730 § 268 Asemakaavan hyväksyminen, Vihioja, Ahlmanintie 63, asemakaava nro 8588 § 269 Asemakaavahankkeiden keskeyttäminen ja lopettaminen § 270 Asemakaavahankkeen keskeyttäminen ja lopettaminen, Lentävänniemi 607 1:31, Lentävänniemenkatu 13 § 271 Asemakaavahankkeen keskeyttäminen ja peruuttaminen, 8119, XV (Tammela), Kullervonkatu 19, Aaltosenkatu 21, täydennysrakentaminen § 272 Asemakaavahankkeen keskeyttäminen ja peruuttaminen 8517, XXI-374-2, Kaupinkatu 17 B, autopaikkojen korttelialueen muutos § 273 Poikkeamishakemus rakennuspaikalle, joka muodostuu tiloista Diabeteskeskus 837-501-3-130 ja Lisämaa 837-501-12-1,
    [Show full text]
  • Joukkoliikenteen Vaihtopaikat Ja Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma
    Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaan maakuntakaava 2040 A YHDESSÄ T OS T TEEMME MUU Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-304-4 Kansikuva: Jouko Aaltonen Taitto: Lili Scarpellini Painos: 200 kpl Paino: Grano Oy Tiivistelmä Liityntäpysäköinnin nykytila Yhdessä valmisteltu esitys Pirkanmaalla liityntäpysäköinnin käyttö on vakiintunutta Työn tavoitteena on ollut jakaa tietoa Pirkanmaan liityntä- pääasiassa vilkkaimpien rautatieasemien yhteydessä olevil- pysäköinnin nykytilasta sekä arvioita liityntäpysäköinnin la liityntäpysäköintipaikoilla. Tarjolla olevia liityntäpysäköin- vaikutuksista liikennejärjestelmän toimintaan. Keskeisenä tipaikkoja ei ole aktiivisesti markkinoitu eikä informaatiota tavoitteena on tukea Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tarjolla olevista paikoista ole ollut helposti saatavilla. Liityn- laatimisprosessia tuomalla esiin tarpeita ja tavoitteita eri kul- täpysäköinnin järjestelmällistä kehittämistä on haitannut kumuotojen yhteensovittamiseksi. Liityntäpysäköinti tulee selkeän vastuutahon ja osapuolia sitouttavan kehittämisoh- mieltää entistä selvemmin osaksi joukkoliikenteen palvelu- jelman puute. Seudun liityntäpysäköinnin tilaa voidaan hel- tasoa ja joukkoliikennetarjonnan kehittämistä. Työssä käy- posti kehittää sekä laatutason että paikkatarjonnan osalta. dyn laajan viranomais- ja sidosryhmäkeskustelun tuloksena Tampereen työssäkäyntialueen laajeneminen ja työmat- annetaan ehdotus keskeisten liityntäpysäköintipaikkojen
    [Show full text]
  • Suunnitelma Talviaikataulukauden 2021-2022 Liikenteestä, Versio 4. 1
    TRE:5390/08.01.01/2020 Joukkoliikenteen palvelutaso talvikaudella 2021-2022 Suunnitelma talviaikataulukauden 2021-2022 liikenteestä, versio 4. Korjaukset edelliseen versioon korostettuna. 1. Yleistä Joukkoliikenneyksikkö on tehnyt suunnitelman talviaikataulukauden 2021-2022 liikenteen palvelutarjonnasta kaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Tässä palvelutasosuunnitelmassa on esitetty koko Tampereen seudun joukkoliikenteen järjestämä liikenne Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven alueilla. Tampereen joukkoliikenteen palvelukokonaisuus on pyritty muodostamaan kuntarajoista riippumatta asiakkaiden matkatarpeisiin perustuen. Linjastoa ei pysty yksiselitteisesti jakamaan Tampereen tai muun kunnan sisäiseen liikenteeseen ja seutuliikenteeseen. Taksarajat (maksuvyöhykkeet A-F) eivät noudata kuntarajoja. Pieni osa linjanumeroidusta liikenteestä Tampereen kaupunkiseudulla liikennöidään perustuen muiden viranomaisten tai kuntien ostoliikennesopimuksiin tai markkinaehtoisena liikenteenä. Tällaisia liikennepalveluita ovat Tampere – Kangasala – Pälkäne (linja 43), Lempäälä - Säijä (linja 56), Lempäälä - Lastunen (linja 57), Valkeakoski – Tampere (linja 60), Valkeakoski – Lempäälä (linja 63), Nokia - Pinsiö (linja 75) sekä Ylöjärvi - Viljakkala (linja 87). Näiden linjojen/vuorojen osalta linjasto- ja aikataulusuunnitteluvastuu kuuluu liikennöitsijälle tai liikenteen tilaajalle, eikä liikenteitä ole esitetty tässä suunnitelmassa. Tampereen seudun joukkoliiken- teen lippujärjestelmän toiminta-alueella (vyöhykkeet
    [Show full text]
  • Tampere on Suomen Unicef-Kaupunki
    Julkinen tiedote, jaetaanTAMPERE jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPERETampereen kaupungin tiedotuslehti 1 2008 Tässä lehdessä esitellään vuoden 2008 kaavatyöt Tampere on Suomen Unicef-kaupunki 2008 SIVU 3 2 TAMPERE Tamperelaiset yhdessä lapsen oikeuksien puolesta ampereella on ilo ja kunnia olla vuonna tavoitteen reippaasti! Tampereen Unicef-vuoden 2008 Suomen Unicef-kaupunki. Tee- kumppaniksi on ilmoittautunut jo yli 100 yri- T mavuoden mottona on: Tamperelaiset tystä, järjestöä ja muuta tahoa. Kiitos kaikille jo yhdessä lapsen oikeuksien puolesta. näin vuoden alussa mukaan tulleille ja tervetuloa KUVA: KIMMO TORKKELI KUVA: Lasten ja nuorten asiat ovat olleet jo pitkään kaikki muutkin yhteiseen kampanjaan. Tampereen kaupungin kehittämisessä erityisenä Tampereella tämän vuoden aikana kerätyt painopisteenä. Vaikka parannettavaa aina on, las- varat menevät Unicefin kautta Tansanian lasten ten oikeudet on meillä varsin hyvin turvattu, kun hyväksi. Erityisenä kohteena on koulunkäynnistä ajattelemme maailmanlaajuista tilannetta. syrjäytyneiden lasten saaminen kouluun. Tam- Kehitysmaissa miljoonia lapsia kuolee esimer- pereella on pitkät ystäväkaupunkisuhteet tan- kiksi ripuliin ja muihin tauteihin, kun saatavilla ei sanialaiseen Mwanzan kaupunkiin ja yhteistyön ole puhdasta vettä. Unicef auttaa juuri heitä, kaik- avulla voimme seurata, miten lahjoitusvarat siellä kein heikoimmassa asemassa olevia lapsia. Varsin käytetään. yksinkertaisin ja edullisin keinoin, kuten rokotuk- Kannustan kaikkia tamperelaisia antamaan silla, koulutuksella ja perushygienialla,
    [Show full text]
  • Tampere on Koti Suomen Vuokranantajat Ry 4.5.2021
    Tampere on koti Suomen Vuokranantajat ry 4.5.2021 Virpi Ekholm kiinteistöjohtaja Sisältö • Asumisen lukuja 2020/2021 • Asuntorakentaminen – kaupungin kasvun suunnat ja asemakaavoitus • Tampereen kaupungin oma lähivuosien tonttitarjonta yhtiömuotoiseen asumiseen • Poimintoja palvelurakennushankkeista • Esimerkkejä lähiökehittämisestä o EHYT yleissuunnitelma o Oma Tesoma o PeltsuMultsu 29.4.2021 2 Asumisen lukuja 2020/2021 Asumisen ja rakentamisen tietoikkuna 29.4.2021 3 Asumisen lukuja 2020/2021 • Vuonna 2020 Tampereella valmistui 3783 uutta asuntoa o Kerrostaloasuntoja 3216 kpl (85 %) o Rivitalo, pientalo tai ”muu” 567 kpl • Asuntojen huonelukumäärät ja keskikoko vuonna 2020 valmistuneissa o Yksiöitä 1779 asuntoa (kpa 27,4 m2) – n. 47 % o Kaksioita 1089 asuntoa (kpa 43,4 m2) o Kolmioita 565 asuntoa (kpa 70,7 m2) o 4 h asuntoja 245 (kpa 101, 5 m2) o suurempia asuntoja ja kategoria muut 105 (kpa 141 m2) • Vuonna 2021 arvioidaan valmistuvan n. 3000 uutta asuntoa • Asuntoja rakentuu vuonna 2021 mm. o Keskusta‐alueelle o Ranta‐Tampellaan o Niemenrantaan o Santalahteen o Kalevaan o Härmälänrantaan o Vuorekseen o Hervantajärvelle 29.4.2021 4 29.4.2021 5 Asuntorakentaminen Kaupungin kasvun suunnat ja asemakaavoitus 29.4.2021 6 Keskustassa kaikki 1. 2. on lähellä ja sinne 3. 4. pääsee helposti. Kuvat 1, 2, 4. Visit Tampere, Laura Vanzo Kuva 3. Tampereen kaupunki / Idis Design Oy 7 2029–2032 2025–2028 2033–2036 2025–2028 2030‐luku Mikäli oletetaan, että päätöksenteko ja rakentaminen etenee jatkuvasti haara kerrallaan, niin tämän hetken arvio TAMPEREEN toteutusjärjestyksestä vuosilukuineen voisi olla seuraava: RAITIOTIE . Koilliskeskus–Pirkkala, rakentaminen 2025–2028 . Hiedanranta–Ylöjärvi, rakentaminen 2029–2032 . Koilliskeskus–Lamminrahka, rakentaminen 2033–2036 . Hatanpää–Vuores, rakentaminen 2030‐luvulla Asunto Muu Sijainti kerrosala kerrosala 1.
    [Show full text]