Matka Vts-Kotiin

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Matka Vts-Kotiin MATKA VTS-KOTIIN MATKA YLI 50 VUOTTA ARJEN JUHLAA Vilusen Rinne Oy 1967–2020 Tampereen Vuokratalosäätiö sr 1970–2020 MATKA V TS-KOTIIN Historiikki kokoaa yksiin kansiin VTS-kotien matkan Tampereen suurimmaksi vuokranantajaksi. Matkalla käydään läpi myös Tampereen historiaa ja VTS-kotien asukkaiden matkaa VTS-kotiin. VUOTTA JO 50 ALUSTA ELÄMÄN HYVÄN VTS-KODIT HYVÄN ELÄMÄN ALUSTA JO 50 VUOTTA Matka VTS-kotiin Hyvän elämän alusta jo 50 vuotta Sisällysluettelo Lukijalle 7 1960-luku 10 Mitä tapahtui Tampereella? 11 Lähiöiden rakentaminen alkaa Tampereella 12 Aravalainat – Vuokra-asumisesta omistusasumiseen 15 Sosiaalisen asuntotuotannon tarve – Vilusen Rinne Oy syntyy 17 JULKAISIJA Tampereen Vuokratalosäätiö sr TEKSTI JA TOIMITUSTYÖ Jemina Michelsson Meidän maisemat: Kaukajärvi 20 HISTORIIKKITOIMIKUNTA Reijo Jantunen ja Maarit Kurikka Minun tarina: Työ ja elämä VTS-kodissa 24 ULKOASU Tiina Lautamäki/Hybridiviestintä Effet Oy KUVAT Etukansi: Raija Holstikon kotialbumi, Maija Viitasaaren kotialbumi, Asukasviesti 2/2014 ja Maija-Liisa Rantalan kotialbumi. 1970-luku 28 Takakansi: Maija Viitasaaren kotialbumi, Anna-Liisa Lindgrenin kotialbumi Mitä tapahtui Tampereella? 29 ja VTS-kotien arkisto. Sisäsivujen kuvien tiedot löytyvät kuvien yhteydestä Tampereen Vuokratalosäätiö perustetaan 30 kirjan taitteesta. Asumistukilaki ohjaa naimisiin 37 PAINOPAIKKA Hämeen Kirjapaino Oy, 2020 ISBN 978-952-94-2984-4 (SID.) Meidän maisemat: Multisilta 40 ISBN 978-952-94-2985-1 (PDF) Meidän tarina: Ystävyyttä yli vuosikymmenten 44 1980-luku 50 2000-luku 118 Mitä tapahtui Tampereella? 51 Mitä tapahtui Tampereella? 119 Asunnon hakijoiden kirjo monipuolistuu ja perhekoko pienenee 52 Tampere paisuu ja asunnonhakijajonot kasvavat 120 Asumisväljyys kasvaa 55 Asuntojen tuotantotuesta asumistukeen 122 Nuijatien talonvaltaus 56 ARA-asuntojen tulorajat poistuvat 124 Uusi toiminnanjohtaja, uusi aika – Rivitaloasumista ja kansainvälisyyttä 57 Internet muuttaa asunnonhakua 126 Meidän maisemat: Hervanta 60 Tampereen Vuokratalosäätiö Suomen suurimpia 128 Minun tarina: Työ Särkänniemessä toi Tampereelle 66 Asuntotori perustetaan 129 VTS Kiinteistöpalvelu – Kiinteistönhoito ja isännöinti yhtiöitetään 130 1990-luku 68 Ratkaisuja asuntokannan vanhenemiseen 132 Mitä tapahtui Tampereella? 69 Uusia asuntotuotteita muuttuviin elämäntilanteisiin 137 Tampereen asuntomessut – Säätiölle ensimmäiset talot keskustan liepeille 70 Naapurisopua yhdessä järjestöjen kanssa 141 Tampere kansainvälistyy 73 Pisteet kotiin -järjestelmällä asumisaikoja pidemmiksi 143 Asukasdemokratialaki tuo järjestäytyneen asukastoiminnan 76 VTS-kodit rakennuttajaksi 145 Korjausrakentamisesta perusparannukseen 88 Kassakriisi nostaa vuokria 149 Lama laskee rakentamisen hintaa 90 Ympäristöasiat esille 152 Katse tulevaisuuteen – Kiinteistön elinkaari- ja tehokkuusajattelu 91 Omavartijat turvallisuutta tuomaan 157 Talojen esteettömyyskysymys esille 94 Meidän maisemat: Hatanpää ja Rantaperkiö 158 Säätiöstä muotoutuu palveluorganisaatio 97 Minun tarina: Koti löytyi Tuomikujalta 162 Tiedotus kehittyy ja asukaslehti syntyy 102 VTS-kodit-brändi lanseerataan 105 2010-luku 166 Lama pahentaa asukkaiden talousvaikeuksia 108 Mitä tapahtui Tampereella? 167 Enemmän vastuuta erityisryhmistä 109 Kaupungistuminen saa ihmiset muuttamaan Tampereelle 168 Sosiaali-isännöinti VTS-kodeilla 110 Kaupunki haluaa säätiöstä tuottavan 170 Meidän maisemat: Hyhky 114 Säätiö mukana valvomassa etuja – KOVA ry perustetaan 172 Meidän tarina: Mattilankadun suuri perhe 116 Asukastoiminta 2010-luvulla 174 Kerhohuoneista kortteli- ja asukastupia 180 Asumistuen muutos helpottaa asukkaita ja säätiötä 185 ARA-asuntojen tulorajat takaisin 186 Talot valkokankaina – Muraalit tulevat 190 Esteettömyys kaikkien etu 194 Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa 200 Uusiutuvaa energiaa uusiin taloihin 204 Lukijalle Toiminnanjohtaja vaihtuu 206 Tampereelle ennätysmäärä uusia asuntoja 207 Tämä historiikki kokoaa yksiin kansiin Tampereen Vuokratalosäätiön 50-vuotisen his- Meidän maisemat: Tesoma, Ikuri ja Tohloppi 212 torian. Vuokra-asuminen on täydellinen mittari kuvaamaan viime vuosikymmenten hui- Minun tarina: Muutto Suomeen toi uuden työn 218 maa elintason kehitystä. 1970-luvulla vuokralaiset ottivat sen asunnon, jonka saivat. Oli Vuores – Uusi taide- ja ekokaupunginosa 222 vieras ajatus, että asuntoa olisi valikoitu. Vuokra-asuntoja rakennettiin nopeasti isoille Minun tarina: Luonnonläheistä elämää Vuoreksessa 228 perheille, sillä suurista asunnoista oli huutava pula. Sittemmin 1980-luvulta lähtien niin ydinperhettä kuin elintasoa ravisteltiin. Eroamisesta tuli yleisempää ja yksinasujat ha- Nyt 230 kivat asuntoja. Suurten asuntojen kerrostalokanta vanheni. Siinä missä lämmin juok- Mitä tapahtuu Tampereella? 231 seva vesi ja jääkaappi olivat olleet 1970-luvulla kultaa, 1980-luvun asukas halusi valita Vuokra-asuminen suositumpaa kuin omistusasuminen 232 asunnon sijainnin ja asumismuodon. Kerrostalojen lisäksi valmistui rivitaloja. 1990-lu- Mikä on sosiaalisen asumisen tulevaisuus? 232 vulle tultaessa ei enää riittänyt, että säätiö tarjosi asuntoa. Asukaspalveluja kehitettiin VTS-kodit nyt 235 ja viihtyvyyttä lisättiin. Säätiö käänsi katseen pihoihin ja asukkaiden yhteistoimintaan. Uusia avauksia – Avainten noutoautomaatti ja tekoälyä 236 Myös peruskorjaukset ja Koti Kuntoon -remontit aloitettiin. Satu Eskelinen rakentaa VTS-kodeista hyvän elämän alustaa 239 2000- ja 2010-luvut ovat vahvistaneet asumisen laatuun panostamista. Asukkaiden py- Tampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen Rinne Oy:n syvyyteen on vaikutettu erilaisilla tärpeillä. Esimerkiksi Pisteet kotiin -järjestelmällä pal- hallituksen puheenjohtajat 242 kitaan pysyviä asukkaita. Pisteiden kerryttyä asuntoon saa kodinkoneita, pintaremont- Viitteet 243 tia ja siivousta. Yksi 2000-luvun suurimmista haasteista on asunnon markkina-arvon Lähdeluettelo 261 nopea lasku. Nyt ei oteta mitä tahansa asuntoa, eikä varsinkaan mistä tahansa. Lähi- öiden hissittömät ja peruskorjaamattomat talot perheasuntoineen ovat säätiölle haas- Matka VTS-kotiin 7 Lukijalle te. Pieniin uusiin asuntoihin vuokralaisten saaminen on helpompaa. Tämä näkyi myös Käsissäsi oleva historiikki on kolmas Tampereen Vuokratalosäätiöstä kirjoitettu teos. vuonna 2005 aiemman historiikin julkaisuaikaan: Aiemmissa 25- ja 35-vuotishistoriikeissa kerrotaan tarkemmin, keitä säätiön tausta- voimissa on työskennellyt. Tämän 50-vuotishistoriikin lähtökohta on asukkaissa, joita ”Vuosituhannen vaihteessa ydinperhe on saanut rinnalleen käsitteen single, sinkku tai varten säätiö on olemassa. Lisäksi pyrin asettamaan VTS-kotien historian laajempaan yksinasuja. Perheiden pieneneminen ja yhden aikuisen taloudet ovat lisänneet asunto- Tampereen kaupungin kehitykseen, sillä Vilusen Rinne Oy ja säätiö syntyivät tampere- markkinoilla pienten asuntojen kysyntää suurten perheasuntojen kustannuksella. Suu- laisia varten. Esitellyiksi tulevat Tampereen alueet, joissa asuu paljon VTS-kotien asuk- resta perheasunnosta lähiökerrostalossa on tullut asuntomarkkinoilla vanhentunut tuo- kaita. Jokaisen vuosiluvun alla kerrotaan, mitä tapahtui Tampereella ja VTS-kodeilla te, jolle ei ole suurta menekkiä.”1 sekä esitellään vuosikymmeneen liittyvä asuinalue ja alueen asukastarina. VTS-kotien organisaatiosta käytettävät nimitykset seuraavat kronologiaa. Kirjoitan pääsääntöi- Katkelmasta voidaan huomata, että 20 vuotta sitten elettiin sinkkujen juhlaa. Televi- sesti Vilusen Rinne Oy:stä ja säätiöstä erikseen 1960–1990-lukujen kohdilla. Yhteinen sio tykitti Sinkkuelämää ja Kumman kaa -sarjoja, eikä yksin eläminen ollut enää hä- VTS-kodit-brändi lanseerattiin 1990-luvun lopulla, mistä eteenpäin käytän teoksessa peä. Suurperhe-trendi jäi markka-aikaan. Tämän historiikin julkaisuhetkellä VTS-kotien nimitystä VTS-kodit. asukkaista yli 52 prosenttia asuu yksin.2 Myös toinen trendi oli nähtävissä aiemman historiikin aikaan. Historiikin kirjoittanut Jaana Alajoki tiivisti tuolloin: ”asumisen kehä Säätiön valokuvia läpi käydessäni huomasin meille kaikille tutun seikan; oli paljon ku- kiertyy uudelleen tiiviimmin kaupunkikeskustan ympärille.”3 Nyt Alajoen tiivistykseen voi via matkoista, nähtävyyksistä ja juhlatilaisuuksista. Valokuvat kertovat meille elämän lisätä, että keskusta-asumisen lisäksi asukkaita houkuttelevat perusparannetut vanhat kohokohdista ja erikoisuuksista. Arki sen sijaan jää harmillisen usein tallentamatta. rakennukset. Vuonna 2019 valmistui yksi säätiön historian suurimmista urakoista. Van- Halusin kerätä tähän historiikkiin asukkailta heidän aivan tavallisia kotialbumikuviaan. ha sukkatehdas ja sittemmin kaupungin sosiaalitoimiston tiloina toiminut Satamakatu Säätiö ei olisi mitään ilman asukkaiden arkea, sillä sitä varten säätiö vuonna 1970 syn- 17 muutettiin asunnoiksi. tyi. Nyt vietetään arjen juhlaa. Säätiö on viime aikoina tehnyt paljon töitä sen eteen, että myös vuokra-asujat pääse- vät nauttimaan keskusta-asumisesta. Historiasta voi nähdä, että kului 20 vuotta ennen Tampereella helmikuussa 2020 kuin säätiö sai kaupungilta ensimmäiset keskustan läheiset tonttinsa Tammelasta, Pet- Jemina Michelsson samosta ja Amurista. Sittemmin 1990-luvun jälkeen oli pitkä väli, jolloin säätiö sai tyy- Historiikin kirjoittaja tyä tontteihin lähiöissä. Viime vuotta ja nyt elettävää juhlavuotta voi pitää merkittävänä edistysaskeleena säätiön historiassa. Satamakatu toi VTS-kotien vuokra-asujille mah- dollisuuden asua ydinkeskustassa. Matka VTS-kotiin 8 Lukijalle Matka VTS-kotiin 9 Lukijalle 1960-luku Mitä tapahtui Tampereella? l Vuonna 1960 Tampereella oli 132 673 asukasta.2 1960-luvulla
Recommended publications
  • 9. Arvokkaat Luontokohteet – Kohdekortit
    9. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET – KOHDEKORTIT rvokkaita luontokohteita on esitetty 67 koh- kohteita tai uhanalaisia lajeja. käyttösuunnitelmia voidaan tarkistaa tarvittaessa. dekortilla. Luonnonsuojelulain nojalla esite- Kussakin kohdekortissa on esitetty alueen kartta- Aikataulu kohteiden rauhoittamisesta ja seurannan A tään suojeltavaksi 923 ha 31 kohdekortilla. rajaus ja kiinteistötiedot. Karttarajaus tarkistetaan järjestämisestä on liitteissä 13 ja 15. Kohteiden tilan Suojeltavat alueet on valittu aikaisemman tiedon ja suojelutoimenpiteiden yhteydessä. Yksityisiä kohteita seuranta on jatkuva prosessi ja on tärkeää seurata suo- METSO-ohjelman perusteella. Osassa kohdekortteja on on mukana vain, jos niiden julkaisemiseen on saatu jelun perusteena olevia tekijöitä ja lajeja. Seurannan mukana sekä luonnonsuojelulailla että muulla tavalla suostumus maanomistajalta. toteutusmalli kirjataan myös hoito- ja käyttösuunni- suojeltavaksi esitettyjä kohteita. Luonnonsuojelulain Sivulla 28 on esitelty kooste kohteiden suojelupe- telmaan. mukaisen rauhoituksen lisäksi on esitelty 280 ha muita rusteista. Kohteilla tehdään tarvittaessa lisäselvityksiä, Suojeltaville ja muutamalle muullekin kohteelle esi- arvokkaita alueita, joiden suojelun tavaksi on määritel- varsinkin jos tämänhetkinen tilanne ei ole ollut tiedos- tetään rakennettavaksi ko. alueen käyttöä helpottavia ty kaava, hoito tai joku muu menettelytapa. sa tai tiedot ovat puutteelliset. rakenteita. Suojelualueen merkintäpaalut on pysty- Suojeluehdotukset perustuvat tämänhetkiseen Luonnonsuojelulailla
    [Show full text]
  • Näsijärvi Pyhäjärvi
    Kuru Mäntylä 85 90 Velaatta Poikelus 85 90 Orivesi 47, 49, 95 Terälahti 90 Mutala Maisansalo 90A 85 90C Teisko kko 90B Oriveden Lakiala Vastamäki asema Asuntila 92 95A 81 90 Hietasmäki 84 Viitapohja Kämmenniemi 92 90, 92 28 Moisio Iso-Kartano 80, 81, 84, 85 Siivikkala 90, 92 Peuranta Metsäkylä 80 92 83 Haavisto Eerola Honkasalo 90, 92 28 Julkujärvi 95 83 Kirkonseutu Kintulammi Elovainio 80, 81, 84, 85 92 83 Aitoniemi Eräjärvi Pappilanniemi 49 80-85 91 83 Sorila Taraste Pohtola 28A, 90-92 28B Ylöjärvi 28 Aitolahti Ruutana 80-85 91 28B Nurmi 80 Ryydynpohja Laureenin- Lentävänniemi 8Y, 28, 90 9, 19, 38 kallio 28B 85 Pohjola 80Y, 81 Olkahinen Järvenpää Ryydynpohja Niemi Reuharinniemi Näsijärvi 8Y, 28, 90 49 14 14 14 14 80 Lintulampi Teivo 28 Vuorentausta Kumpula 85 80Y, 81 14 8Y, 28, 90 9, 19, 38 80, 81 Niemenranta 20 8 Haukiluoma 21, 71, 80 8 Lamminpää 21,71 85 Rauhaniemi Atala 21 21,71 Lielahti 95 9, 14, 21, 19, 28, 38, 71, 80 2 28, 90 8 81 Potilashotelli 29 Tohloppi 5, 38 Ikuri 71 20 Lappi Ruotula Niihama 8, 29 Epilänharju Hiedanranta 2 Tays Arvo Särkänniemi Ranta-Tampella 1, 8, 28, 38, 42, 1, 8, 28, 38, 42, 28, 29, 90 Risso 21 8 Tohloppi 9, 14, 21, 19, 28, 38, 80 5, 38 90, 95 Myllypuro 100 11, 30, 31 Petsamo 90, 95 29 81 Santalahti 15A Tesoma Ristimäki 9, 14, 19, 21, 26 8, 17, 20,21, 26, 71 9, 14, 19, 21, 38, 71, 72, 80, 85 71, 72, 80, 85, 100 2 Osmonmäki 8 15A, 71 8, 17 Tohlopinranta Tays 8Y 38 38 Saukkola 80 Linnavuori 71 71 26 5, 38 1, 8, 28, 29, 80, 90, 95 29 42 79 17 26 15A 8, 17, 20, 15, Amuri Finlayson Jussinkylä Takahuhti Linnainmaa
    [Show full text]
  • Tonttihakuohjelmointi 2021-2025
    TONTTIHAKUOHJELMOINTI 2021-2025 Yhtiömuotoiset tontit • Tehdään viisivuotiskaudeksi • Perustuu asemakaavoitusohjelmaan • Ohjelmoinnissa esitetään kunakin vuonna yleiseen tonttihakuun ja erilaisiin kilpailuihin haettavaksi tuleva rakennusoikeuden määrä • Ohjelmoinnissa esitetään vuosittain kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon haettavaksi laitettavan rakennusoikeuden osuus • Kohtuuhintaisen tuotannon määritelmä MAL4-sopimuksesta: a) ARA-rahoituksella toteutettavat • Tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkot) • Asumisoikeusasunnot • Erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus) • ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi b) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperiaate) 2 • Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi tontteja voidaan luovuttaa neuvottelumenettelyllä kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen omaan vuokra- asuntotuotantoon • Toteutetaan Hiilineutraali Tampere 2030 tiekartan toimenpiteitä ja tavoitteita, kohdat: 112. Hiilijalanjälkiarviointi (pilotointi) 115. Nollaenergiarakentaminen 117. Kestävän ja älykkään rakentamisen teemat 130. Puurakentaminen 158. Hajautettujen energiajärjestelmien pilotointi. • Yksityisten maanomistajien ja/tai hankekehityskaavojen kautta hakuun tuleva rakennusoikeuden määrä esitetään yhtenä lukuna Excel-taulukossa;
    [Show full text]
  • Joukkoliikenteen Vaihtopaikat Ja Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma
    Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaan maakuntakaava 2040 A YHDESSÄ T OS T TEEMME MUU Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-304-4 Kansikuva: Jouko Aaltonen Taitto: Lili Scarpellini Painos: 200 kpl Paino: Grano Oy Tiivistelmä Liityntäpysäköinnin nykytila Yhdessä valmisteltu esitys Pirkanmaalla liityntäpysäköinnin käyttö on vakiintunutta Työn tavoitteena on ollut jakaa tietoa Pirkanmaan liityntä- pääasiassa vilkkaimpien rautatieasemien yhteydessä olevil- pysäköinnin nykytilasta sekä arvioita liityntäpysäköinnin la liityntäpysäköintipaikoilla. Tarjolla olevia liityntäpysäköin- vaikutuksista liikennejärjestelmän toimintaan. Keskeisenä tipaikkoja ei ole aktiivisesti markkinoitu eikä informaatiota tavoitteena on tukea Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tarjolla olevista paikoista ole ollut helposti saatavilla. Liityn- laatimisprosessia tuomalla esiin tarpeita ja tavoitteita eri kul- täpysäköinnin järjestelmällistä kehittämistä on haitannut kumuotojen yhteensovittamiseksi. Liityntäpysäköinti tulee selkeän vastuutahon ja osapuolia sitouttavan kehittämisoh- mieltää entistä selvemmin osaksi joukkoliikenteen palvelu- jelman puute. Seudun liityntäpysäköinnin tilaa voidaan hel- tasoa ja joukkoliikennetarjonnan kehittämistä. Työssä käy- posti kehittää sekä laatutason että paikkatarjonnan osalta. dyn laajan viranomais- ja sidosryhmäkeskustelun tuloksena Tampereen työssäkäyntialueen laajeneminen ja työmat- annetaan ehdotus keskeisten liityntäpysäköintipaikkojen
    [Show full text]
  • Suunnitelma Talviaikataulukauden 2021-2022 Liikenteestä, Versio 4. 1
    TRE:5390/08.01.01/2020 Joukkoliikenteen palvelutaso talvikaudella 2021-2022 Suunnitelma talviaikataulukauden 2021-2022 liikenteestä, versio 4. Korjaukset edelliseen versioon korostettuna. 1. Yleistä Joukkoliikenneyksikkö on tehnyt suunnitelman talviaikataulukauden 2021-2022 liikenteen palvelutarjonnasta kaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Tässä palvelutasosuunnitelmassa on esitetty koko Tampereen seudun joukkoliikenteen järjestämä liikenne Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven alueilla. Tampereen joukkoliikenteen palvelukokonaisuus on pyritty muodostamaan kuntarajoista riippumatta asiakkaiden matkatarpeisiin perustuen. Linjastoa ei pysty yksiselitteisesti jakamaan Tampereen tai muun kunnan sisäiseen liikenteeseen ja seutuliikenteeseen. Taksarajat (maksuvyöhykkeet A-F) eivät noudata kuntarajoja. Pieni osa linjanumeroidusta liikenteestä Tampereen kaupunkiseudulla liikennöidään perustuen muiden viranomaisten tai kuntien ostoliikennesopimuksiin tai markkinaehtoisena liikenteenä. Tällaisia liikennepalveluita ovat Tampere – Kangasala – Pälkäne (linja 43), Lempäälä - Säijä (linja 56), Lempäälä - Lastunen (linja 57), Valkeakoski – Tampere (linja 60), Valkeakoski – Lempäälä (linja 63), Nokia - Pinsiö (linja 75) sekä Ylöjärvi - Viljakkala (linja 87). Näiden linjojen/vuorojen osalta linjasto- ja aikataulusuunnitteluvastuu kuuluu liikennöitsijälle tai liikenteen tilaajalle, eikä liikenteitä ole esitetty tässä suunnitelmassa. Tampereen seudun joukkoliiken- teen lippujärjestelmän toiminta-alueella (vyöhykkeet
    [Show full text]
  • Kalola Minna.Pdf (1.053Mt)
    ASUKASYHTEISTYÖ LÄNSI-TAMPEREEN METSÄSUUNNITTELUSSA Minna Kalola Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Metsätalouden koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden koulutusohjelma KALOLA, MINNA: Asukasyhteistyö Länsi-Tampereen metsäsuunnittelussa Opinnäytetyö 66 s., liitteet 21 s. Toukokuu 2011 Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli selvittää Länsi-Tampereen asukkaiden mielipiteitä alueen metsi- en tilasta, hoidosta ja hoidon tarpeesta uudistettavan metsäsuunnitelman pohjamateriaa- liksi. Asukasmielipiteiden selvittäminen suoritettiin kyselytutkimuksen avulla, ja siinä keskityttiin pääasiassa Länsi-Tampereella sijaitseviin ulkoilumetsiin. Mielipidetutkimus päätettiin kohdistaa Länsi-Tampereen alueelle, koska siellä metsäsuunnitelman tekoa ei vielä oltu aloitettu. Aineisto koottiin kyselylomakkeilla, joihin oli mahdollisuus vastata sekä internetissä olleella e-lomakkeella että paperisena versiona. Kyselystä tiedotettiin muun muassa leh- dissä ja radiossa sekä asukasyhdistysten kautta. Paperisena versiona kysely oli saatavilla Länsi-Tampereen kirjastoissa ja Frenckellin palvelupisteessä. Lisäksi kyselyjä jaettiin 500 satunnaisesti valittuun Länsi-Tampereella sijaitsevaan kotitalouteen. Kaikkiaan 214 ihmistä vastasi kyselyyn. Kirjastojen kautta vastauksia saatiin neljätoista kappaletta ja Frenckellin palvelupisteessä kyselylomakkeeseen vastasi kaksi henkilöä. Internetin e-lomakkeen kautta vastauksia saatiin 98 kappaletta. Kotitalouksiin jaetuista 500 kyselystä 113 palautettiin. Näin ollen vastausprosentti
    [Show full text]
  • 79 Yhdyskuntalautakunta 12.05.2020
    Tampere Pöytäkirja 8/2020 1 (79) Yhdyskuntalautakunta 12.05.2020 Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu päätöksentekojärjestelmässä. Aika 12.05.2020, klo 16:00 - 19:52 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali/sä​hkö​inen kokous Käsitellyt asiat § 110 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 111 Pöytäkirjan tarkastus § 112 Läsnäolo-​ ja puheoikeuden myöntäminen § 113 Ajankohtaiset asiat Asemakaava nro 8462,​ XVII (Tulli),​ Pinninkatu 45 ja 47,​ § 114 käyttötarkoituksen muutos ja täydennysrakentaminen Asemakaava nro 8769,​ Santalahti,​ Lielahti,​ Järvikaupungin § 115 raitiotiekaava § 116 Asemakaava 8770,​ Lielahti,​ Hiedanrannan keskustan raitiotiekaava Santalahden,​ Lielahden ja Niemenrannan alueella sijaitsevien § 117 raitiotiekohteiden katusuunnitelmat,​ Hiedanrannan Järvikaupungin raitiotiekatu ja Hiedanrannan keskustan raitiotiekatu Pinninkadun katusuunnitelma välillä Itsenäisyydenkatu – § 118 Kullervonkatu,​ XVI (Tammela b) ja XIV (Osmonmäki) Epilänharju-​Ikuri-​Myllypyro-​Tesomajärvi-​Tohloppi ym asuinalueiden § 119 aluenopeusrajoituksen muutos Epilä-​Haapalinna-​Kaarila-​Kalkku-​Rahola-​Villilä asuinalueiden § 120 aluenopeusrajoituksen muutos Linnainmaa-​Leinola-​Holvasti asuinalueiden aluenopeusrajoituksen § 121 muutos Atala-​Tasanne-​Olkahinen-​Kumpula asuinalueiden § 122 aluenopeusrajoituksen muutos Poikkeamislupahakemus tontille Kantotie 4,​ Lappi,​ § 123 asuinrakennuksen laajentaminen Suunnittelutarvehakemus tilalle 837-​722-​1-​69,​ Eerolansuorantie,​ § 124 asuinrakennuksen ja talousrakennuksen rakentaminen Joulunpyhien
    [Show full text]
  • Tampere on Suomen Unicef-Kaupunki
    Julkinen tiedote, jaetaanTAMPERE jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPERETampereen kaupungin tiedotuslehti 1 2008 Tässä lehdessä esitellään vuoden 2008 kaavatyöt Tampere on Suomen Unicef-kaupunki 2008 SIVU 3 2 TAMPERE Tamperelaiset yhdessä lapsen oikeuksien puolesta ampereella on ilo ja kunnia olla vuonna tavoitteen reippaasti! Tampereen Unicef-vuoden 2008 Suomen Unicef-kaupunki. Tee- kumppaniksi on ilmoittautunut jo yli 100 yri- T mavuoden mottona on: Tamperelaiset tystä, järjestöä ja muuta tahoa. Kiitos kaikille jo yhdessä lapsen oikeuksien puolesta. näin vuoden alussa mukaan tulleille ja tervetuloa KUVA: KIMMO TORKKELI KUVA: Lasten ja nuorten asiat ovat olleet jo pitkään kaikki muutkin yhteiseen kampanjaan. Tampereen kaupungin kehittämisessä erityisenä Tampereella tämän vuoden aikana kerätyt painopisteenä. Vaikka parannettavaa aina on, las- varat menevät Unicefin kautta Tansanian lasten ten oikeudet on meillä varsin hyvin turvattu, kun hyväksi. Erityisenä kohteena on koulunkäynnistä ajattelemme maailmanlaajuista tilannetta. syrjäytyneiden lasten saaminen kouluun. Tam- Kehitysmaissa miljoonia lapsia kuolee esimer- pereella on pitkät ystäväkaupunkisuhteet tan- kiksi ripuliin ja muihin tauteihin, kun saatavilla ei sanialaiseen Mwanzan kaupunkiin ja yhteistyön ole puhdasta vettä. Unicef auttaa juuri heitä, kaik- avulla voimme seurata, miten lahjoitusvarat siellä kein heikoimmassa asemassa olevia lapsia. Varsin käytetään. yksinkertaisin ja edullisin keinoin, kuten rokotuk- Kannustan kaikkia tamperelaisia antamaan silla, koulutuksella ja perushygienialla,
    [Show full text]
  • Tonttihakuohjelmointi 2021-2025
    TONTTIHAKUOHJELMOINTI 2021-2025 Yhtiömuotoiset tontit Virpi Ekholm, kiinteistöjohtaja 15.4.2021 • Tehdään viisivuotiskaudeksi • Perustuu asemakaavoitusohjelmaan • Ohjelmoinnissa esitetään kunakin vuonna yleiseen tonttihakuun ja erilaisiin kilpailuihin haettavaksi tuleva rakennusoikeuden määrä • Ohjelmoinnissa esitetään vuosittain kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon haettavaksi laitettavan rakennusoikeuden osuus • Kohtuuhintaisen tuotannon määritelmä MAL4-sopimuksesta: a) ARA-rahoituksella toteutettavat • Tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkot) • Asumisoikeusasunnot • Erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus) • ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi b) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperiaate) 2 • Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi tontteja voidaan luovuttaa neuvottelumenettelyllä kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen omaan vuokra- asuntotuotantoon • Toteutetaan Hiilineutraali Tampere 2030 tiekartan toimenpiteitä ja tavoitteita, kohdat: 112. Hiilijalanjälkiarviointi (pilotointi) 115. Nollaenergiarakentaminen 117. Kestävän ja älykkään rakentamisen teemat 130. Puurakentaminen 158. Hajautettujen energiajärjestelmien pilotointi. • Yksityisten maanomistajien ja/tai hankekehityskaavojen kautta hakuun tuleva rakennusoikeuden määrä
    [Show full text]
  • Toimintakertomus 2019
    1 (44) Sisällys KERTOMUSVUONNA TOIMEENPANTIIN KIRKKOHERRAN VAALI ................................................ 4 JUMALANPALVELUSELÄMÄ ..................................................................................................................... 7 1.1. Jumalanpalveluksen merkitys .......................................................................................................... 7 1.2. Jumalanpalveluselämän yhteistyökumppanit ............................................................................... 7 1.3. Jumalanpalveluselämän keskeiset toiminnot ................................................................................ 7 1.4. Työresurssit: monia muutoksia ........................................................................................................ 8 1.5. Jumalanpalvelusprosessi ................................................................................................................... 8 1.6. Vuoden 2019 jumalanpalveluselämän arviointia ......................................................................... 8 KIRKKOMUSIIKKI ......................................................................................................................................... 9 2.1. Musiikkityö Eteläisessä seurakunnassa .......................................................................................... 9 2.2. Resurssit ............................................................................................................................................... 9 2.3. Kuorot .................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Tampereen Vesi
    FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen Vesi PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO, SULKAVUOREN VAIHTOEHTO Ympäristövaikutusten arviointiselostus Liitteet Heinäkuu.2011 Puhdistamon Ajotunneli kalliotilat Kallioleikkaus Puhdistamon maanpäällisettilat LIITE 1. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta 26.10.2010 Lausunto PIRELY/23/07.04/2010 Pirkanmaa 26.10.2010 Julkinen Tampereen Vesi Viinikankatu 42 33101 TAMPERE LAUSUNTO TAMPEREEN VEDEN PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO -HANKKEEN SULKAVUOREN VAIHTOEHDON ARVIOINTIOHJELMASTA Tampereen Vesi on toimittanut Pirkanmaan ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointi- menettelystä annetun lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Tampereen Sul- kavuoren keskuspuhdistamo -hankkeesta (YVA-ohjelma). YVA-menettelyn yhteysviranomainen on Pirkanmaan ELY-keskus. Hankkeesta vastaava on Tampereen Vesi. YVA-ohjelman on laatinut hankkeesta vastaavan toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy. Arviointiohjelma ja arviointiselostus Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 §:n 10b- ja c-kohtien ja jätehuollon 11b-kohdan perusteella suunniteltavaan jätevedenpuhdistamoon ja tunneleihin sekä lietteen käsittelyyn sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Arviointimenettely on kaksi- vaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään arviointiohjelmaa, joka on hankkeesta vas- taavan suunnitelma hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Arvi- ointiohjelma sisältää myös suunnitelman, miten osallistuminen arviointimenettelyssä järjeste- tään. Yhteysviranomainen
    [Show full text]
  • Luontovirkistyksen Palveluohjelma
    LUONTOVIRKISTYKSEN PALVELUOHJELMA Viherpalveluohjelma Tampereen kaupunki Leikkipaikat Graafinen ohjeisto Leikkipaikat JOHDANTO 2 1 LUONTOVIRKISTYKSEN PALVELUOHJELMA 4 JOHDANTO 1.1 Työn vaiheet ja tekijät 6 1.2 Työn tarkoitus ja tavoitteet 7 Tampere on kosken, järvien ja harjujen kaupunki. Luonto on keskeisessä osassa kaupungin 1.3 Luonto- ja virkistysalueiden vastuutahot 7 omakuvaa. Tampereen kaupunki on Kestävä Tampere 2030 -linjauksissaan panostanut 1.4. Kohteiden valinta ja rajaus 8 vahvasti ympäristöasioihin. Linjauksissa nostetaan esille luonto ja korostetaan sen merki- 1.4.1 Ympäristönsuojeluyksikön muut luontovirkistyskohteet 8 1.4.2 Viheralueet ja hulevedet -yksikön muut kohteet 11 tystä asukkaiden hyvinvoinnille. 1.4.3 Liikunta ja nuorisoyksikön muut kohteet 11 1.4.4 Kiinteistötoimi-yksikön muut kohteet 11 Viime vuosina Tampereelle on syntynyt uusia luonnossa virkistäytymisen kannalta merkit- 1.4.5 Muita luontovirkistykseen liittyviä kohteita 11 täviä kohteita. Vuonna 2018 rauhoitettu Kintulammi on Tampereen suurin luonnonsuo- 2 LUONTOVIRKISTYKSEN MERKITYS 12 jelualue ja sen retkeilypalvelut ovat saavuttaneet nopeasti suuren suosion. Vuonna 2016 perustettu Tammerkosken luontopolku on tutustuttanut asukkaita kaupunkiympäristön 2.1 Viheralueiden terveysvaikutukset 14 2.2 Luonto- ja virkistysalueiden tuottamien luontoon. Vuoreksen asuinalueen läheisyyteen on syntynyt uusia luonnonläheisiä reit- ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo 15 tejä. Lisäksi Tampereella on useita suosittuja perinteisiä luontovirkistyskohteita, kuten Pyynikin
    [Show full text]