LUONTOVIRKISTYKSEN PALVELUOHJELMA

Viherpalveluohjelma Tampereen kaupunki

Leikkipaikat

Graafinen ohjeisto

Leikkipaikat JOHDANTO 2 1 LUONTOVIRKISTYKSEN PALVELUOHJELMA 4 JOHDANTO 1.1 Työn vaiheet ja tekijät 6 1.2 Työn tarkoitus ja tavoitteet 7 Tampere on kosken, järvien ja harjujen kaupunki. Luonto on keskeisessä osassa kaupungin 1.3 Luonto- ja virkistysalueiden vastuutahot 7 omakuvaa. Tampereen kaupunki on Kestävä Tampere 2030 -linjauksissaan panostanut 1.4. Kohteiden valinta ja rajaus 8 vahvasti ympäristöasioihin. Linjauksissa nostetaan esille luonto ja korostetaan sen merki- 1.4.1 Ympäristönsuojeluyksikön muut luontovirkistyskohteet 8 1.4.2 Viheralueet ja hulevedet -yksikön muut kohteet 11 tystä asukkaiden hyvinvoinnille. 1.4.3 Liikunta ja nuorisoyksikön muut kohteet 11 1.4.4 Kiinteistötoimi-yksikön muut kohteet 11 Viime vuosina Tampereelle on syntynyt uusia luonnossa virkistäytymisen kannalta merkit- 1.4.5 Muita luontovirkistykseen liittyviä kohteita 11 täviä kohteita. Vuonna 2018 rauhoitettu Kintulammi on Tampereen suurin luonnonsuo- 2 LUONTOVIRKISTYKSEN MERKITYS 12 jelualue ja sen retkeilypalvelut ovat saavuttaneet nopeasti suuren suosion. Vuonna 2016 perustettu Tammerkosken luontopolku on tutustuttanut asukkaita kaupunkiympäristön 2.1 Viheralueiden terveysvaikutukset 14 2.2 Luonto- ja virkistysalueiden tuottamien luontoon. Vuoreksen asuinalueen läheisyyteen on syntynyt uusia luonnonläheisiä reit- ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo 15 tejä. Lisäksi Tampereella on useita suosittuja perinteisiä luontovirkistyskohteita, kuten Pyynikin luonnonsuojelualue. 3 TAMPEREEN LUONTOVIRKISTYSKOHTEIDEN NYKYTILA 18 Toisaalta kyselyt kertovat asukkaiden toivovan lisää luontovirkistyskohteita, eivätkä kaikki nykyisistä kohteista ole houkuttelevia niiden huonokuntoisten tai puuttuvien rakenteiden 4 KOHDEKORTIT 22 ja opasteiden takia. Luonnossa virkistäytymiselle voi olla muitakin esteitä, kuten saavutet- Selitteet 26 Härmälän Vähäjärvi 28 tavuus. Luonnossa virkistäytymisen suosio on ollut viime vuodet nousussa ja on tärkeää, Härmälän luontopolku 30 että edellytykset virkistäytymiselle ovat kunnossa. Reitti Mäyränmäestä Vuorekseen 32 Virolainen ja Pieni Virolainen 34 Tampereen kaupungilla luontovirkistysalueet kuuluvat usean yksikön vastuulle. Kukin Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualue 36 Vuoreksen Koukkujärvi 38 yksikkö on tahollaan vastannut kohteidensa kunnosta ja kehittämisestä, mutta yhteisen Hupakankorpi 40 luontovirkistyksen teeman kokonaiskuva on vaillinainen, eikä kokonaisuutta ole suunni- Suolijärvi 42 telmallisesti viety eteenpäin. Näistä lähtökohdista yksiköt ovat yhdessä ryhtyneet työstä- Hallilan Pehkusuon luonnonsuojelualue 44 mään luontovirkistyksen palveluohjelmaa. Pyynikin luonnonsuojelualue 46 Viikinsaaren luonnonsuojelualue 48 Iidesjärvi 50 Tammerkosken luontopolku 52 Soukonvuoren luonnonsuojelualue ja Niihamajärven alue 54 Halimasjärven luonnonsuojelualue 56 Sikosuon Kirviälänmäen luonnonsuojelualue 58 Tohloppi ja Epilänharju 60 Vaakkolammi 62 VIHERPALVELUOHJELMA, Villilänsaaren luonnonsuojelualue 64 LUONTOVIRKISTYKSEN PALVELUOHJELMA Myllypuron luonnonsuojelualue 66 Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2019 Pättiniemenpuisto 68 Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue 70 Tekstit: Teija Ahonen, Karri Kuusela, Emmi Nieminen Kiimajoen melontareitti 72 Koonti: Karri Kuusela Ala-Pirttijärvi 74 Lamminpään ulkoilumaja 76 Taitto: Markkinointiosakeyhtiö i2 SISÄLLYSLUETTELO

ISBN 978-951-609-971-5 (painettu) 5 LUONTOVIRKISTYSKOHTEIDEN ISBN 978-951-609-972-2 (verkkojulkaisu) TULEVAISUUS 78 ISSN 1798-0127 5.1 Yleiset kehityskohteet 81 Paino: Grano Oy 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA LÄHTEET 84 Kannen kuva: Jenna Pihlajamäki Liite: Kohdekorttien taulukko 90 Takakannen kuva: Karri Kuusela 2 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma 1 LUONTO- VIRKISTYKSEN PALVELUOHJELMA

Kuva 2 Ötökkäpolku elävöittää Perkkoonpuiston johtoaluetta. Kuva: Tarja Nikupaavo-Oksanen

4 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 5 1.1 Työn vaiheet ja tekijät 1.2 Työn tarkoitus ja tavoitteet

Luontovirkistyksen palveluohjelma sai alkunsa Anne Tuominen, metsätalouspäällikkö, Kiinteistötoimi Luontovirkistyksen palveluohjelman keskeisin tarkoitus mahdollistavien rakenteiden osalta. Samalla kootaan useamman Tampereen kaupungin yksikön yhtei- Eeva Palmolahti, suunnittelija, Kestävän kehityksen on selkiyttää vastuujakoa sellaisilla luontovirkistysalu- yhteen kehitystarpeita, niin yksittäisten kohteiden senä projektina. Työ aloitettiin keväällä 2018, jolloin yksikkö eilla, jotka kuuluvat Viheralueet ja hulevedet -yksikön, suhteen kuin yleisemmällä tasolla. yhteisten asioiden edistämiseksi perustettiin ensin Liikunta- ja nuorisoyksikön ja Ympäristönsuojeluyk- Emmi Nieminen, suunnittelija, Kestävän kehityksen luonnonhoidon työryhmä. Työryhmän aloitteesta yksikkö sikön toiminnan piiriin. Kokonaisuuteen kuuluu lähei- Luontovirkistyksen palveluohjelman avulla saman vuoden syksyllä päätettiin laatia luontovirkis- sesti myös muita toimijoita, kuten Kiinteistötoimi. on tarkoitus tarkastella, kuinka palveluohjel- tyksen palveluohjelma, jonka varsinainen työstäminen Mirkka Katajamäki, kaavoitusarkkitehti, Yleiskaavoitus Selkeä vastuujako mahdollistaisi kullekin yksikölle massa olevien kohteiden ja toisaalta uusien aloitettiin vuoden 2019 alusta. Saija Kouko, erikoissuunnittelija, Yleiskaavoitus keskittymisen sen ydinosaamiseen ja kokonaisuuden kohteiden kunnossapito- ja kehitystarpeisiin Tomi Kumpulainen, museoamanuenssi, Tampereen paremman hahmottamisen. Vastaavalla tavalla selkeä pystyttäisiin jatkossa vastaamaan. Projektin ohjausryhmään kuuluivat: luonnontieteellinen museo vastuujako helpottaa tilannetta myös muun kaupun- Petri Mäkelä, projektiasiantuntija, Ekokumppanit Oy kiorganisaation ja asukkaiden kannalta. Luontovirkistyksen palveluohjelma on luonteeltaan Harri Willberg, ympäristönsuojelupäällikkö, Ympäris- päivittyvä. Erityisesti kohdekorttien ja niihin liittyvien tönsuojeluyksikkö Matti Pollari, projektipäällikkö, Visit Tampere Oy Monet tässä ohjelmassa käsitellyt kohteet ovat karttojen osalta sisältöä päivitetään selvitysten ja Katri Laihosalo, ympäristösuunnittelija, Ympäristön- keskeisiä asukkaiden luonnossa virkistäytymisen kunnostusten edetessä. Tarvittaessa uusia kohteita suojeluyksikkö Projektin työryhmään kuuluivat: kannalta. Tämän palveluohjelman tavoitteena on otetaan mukaan tai vanhoja poistetaan. Mukana olevat Eeva Punju, ympäristösuunnittelija, Ympäristönsuoje- Jenna Pihlajamäki, ympäristösuunnittelija, Ympäris- vastuujaon lisäksi kartoittaa valittujen kohteiden yksiköt kokoontuvat säännöllisin väliajoin tarkastele- luyksikkö tönsuojeluyksikkö kunnostustarpeita, erityisesti niiden virkistyskäyttöä maan päivitystarpeita. Jenna Pihlajamäki, ympäristösuunnittelija, Ympäris- Karri Kuusela, projektityöntekijä, Ympäristönsuojelu- tönsuojeluyksikkö yksikkö Timo Koski, kaupunginpuutarhuri, Viheralueet ja hule- Marjaana Tuoriniemi, vanhempi erikoissuunnittelija, vedet 1.3 Luonto- ja virkistysalueiden Viheralueet ja hulevedet Marjaana Tuoriniemi, vanhempi erikoissuunnittelija, Anna Henttonen, suunnittelija, Liikunta- ja nuorisoyksikkö vastuutahot Viheralueet ja hulevedet

Mirjam Larinkari, suunnittelupäällikkö, Viheralueet ja Ympäristönsuojeluyksikkö kuuluu kaupunkiym- Viheralueet ja hulevedet -yksikkö on kaupunkiym- hulevedet Asiantuntijoina palveluohjelman laatimi- sessa olivat mukana: päristön palvelualueelle. Se vastaa valvontatehtä- päristön palvelualueella osa kaupunkiympäristön Mikko Heinonen, liikuntapäällikkö, Liikunta- ja nuoriso- viensä ohella luonnonsuojelun edistämisestä. Yksikkö suunnittelua. Yksikölle kuuluu asemakaavoitettujen yksikkö Teija Ahonen, ympäristösuunnittelija, Ekokumppanit Oy huolehtii yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa viheralueiden sekä katuviheralueiden strateginen Teemu Kylmäkoski, rakennuttajahortonomi, Yleisten Emmi Nieminen, suunnittelija, Kestävän kehityksen luonnonsuojelualueista. Niiden lisäksi ympäristön- ja toiminnallinen suunnittelu, asiantuntijana toimi- alueiden ylläpito yksikkö suojeluyksikkö vastaa luonnonmuistomerkeistä ja minen kaavoituksessa sekä viheralueisiin liittyvien luontopoluista. Yksikköön viitataan tässä ohjelmassa lausuntojen antaminen. Yksikköön viitataan tässä myös lyhenteellä Ysu. ohjelmassa myös lyhenteellä Vihu.

Liikunta- ja nuorisoyksikkö on osa kulttuuri- ja Kiinteistötoimiyksikkö kuuluu Elinvoiman ja kilpai- vapaa-aikapalveluiden palveluryhmää. Yksikön osana lukyvyn palvelualueeseen. Se vastaa muun muassa oleva liikuntapalvelut vastaa liikuntalaitosten ja -paik- kaupungin maa- ja vesiomaisuuden hallinnasta, kojen sekä ulkoilu- ja leirintäalueiden käytöstä, samalla kaupungin metsien hoidosta, metsäsuunnittelusta huolehtien niiden kunnossapidosta ja kehittämisestä. ja puutavaran myynnistä. Yksikköön viitataan tässä Yksikköön viitataan tässä ohjelmassa myös lyhen- ohjelmassa myös lyhenteellä Kito. teellä Liinu.

6 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 7 Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut -palveluryhmä -palveluryhmä kuuluu kaupunkiympäristön palve- kuuluun Hyvinvoinnin palvelualueeseen. Palveluryh- lualueeseen. Palveluryhmässä on viisi yksikköä ja ne mään kuuluvat muun muassa Kulttuuri- ja taideyksikkö vastaavat kaupungin yleisten alueiden suunnittelusta, sekä edellä esitelty Liikunta- ja nuorisoyksikkö. Kult- rakennuttamisesta sekä ylläpidosta. Palveluryhmällä tuuri- ja vapaa-aikapalveluilla on palveluryhmätasolla on järjestämisvastuu muun muassa katujen ja yleisten luontovirkistykseen liittyviä vastuita Viikinsaaressa. alueiden kunnossapidosta.

1.4. Kohteiden valinta ja rajaus Kuva 1 LUONNONMUISTOMERKKI Tässä palveluohjelmassa käsiteltäviä kohteita yhdistää 1.4.1 Ympäristönsuojeluyksikön muut luon- Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu luonnossa virkistäytyminen ja ohjelmatyössä mukana tovirkistyskohteet niitä vastaava luonnonmuodostuma, olevien yksiköiden vastuualueet. jota sen kauneuden, harvinaisuuden, Ympäristönsuojeluyksikön vastuualueisiin kuuluu maisemallisen merkityksen, tieteellisen Luontovirkistyksellä tarkoitetaan sellaista toimintaa, tässä palveluohjelmassa käsiteltyjen kohteiden lisäksi arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on jossa virkistymisen lähtökohtana on luontoympäristö. myös muita luonnonsuojelualueita ja luonnonmuis- aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä Kohteet ovat luonnontilaisia tai luonnonmukaisen tomerkkejä. rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi kaltaisia. Virkistäytymisellä ei tarkoiteta varsinaista (Luonnonsuojelulaki 23 §). urheilua vaan rauhallisempaa liikkumista. Näistä syistä Tampereella on yhteensä 20 luonnonmuistomerkkiä. palveluohjelmassa ei käsitellä tarkemmin esimerkiksi Luonnonmuistomerkit ovat tavallisesti pieniä ja urheilukäyttöön tarkoitettuja väyliä, kuten latuja. yksittäisiä kohteita, mutta niillä on oma kiinnos- Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö osa käsitellyistä tava arvonsa, johon usein liittyy myös historiaa. Osa kohteista mahdollistaisi myös liikunnallista käyttöä. kohteista sijaitsee yksityisellä maalla, eikä niitä vält- Kohteet on valittu siten, että alueella on virkistäyty- tämättä ole mahdollista ihailla läheltä. Kaupungin mistä helpottavia tai ohjaavia rakenteita. mailla olevat kohteet voivat nekin olla sivussa tavan- omaisilta reiteiltä, kun taas osa sijaitsee keskeisillä Rakenteilla tarkoitetaan esimerkiksi pitkospuita, opas- paikoilla. Luonnonmuistomerkeistä kolme sijaitsee tauluja ja ulkoilumajoja. Luonnonsuojelualueen raja- tässä ohjelmassa käsiteltyjen luontovirkistyskohteiden kylttejä tai -paaluja ei tässä yhteydessä lasketa virkis- alueilla tai läheisyydessä ja ne on käsitelty kyseisten tyskäyttöä edistäviksi rakenteiksi. alueiden kohdekorteissa. Kaikki luonnonmuistomerkit on lueteltu taulukossa 1. Kohteet ovat valikoituneet yksiköiden tarpeiden mukaan. Tarkasteluun ei ole otettu sellaisia kohteita, joissa vastuukysymykset ovat selkeät. Raportin seuraa- vassa luvussa on kuvattu kohteita, joita työssä ei ole tarkemmin tarkasteltu, mutta jotka sivuavat ohjelman teemaa.

Kuvassa Pyhäjärven rannassa sijaitseva, luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu kynäjalava Kuva: Eeva Puutonen 8 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 9 Tässä ohjelmassa on käsitelty sellaisia luonnonsuo- KAUPUNGINOSA/ 1.4.3 Liikunta ja nuorisoyksikön muut KOHDE MAANOMISTAJA MUKANA KOHDEKORTISSA ALUE jelualueita, joissa on alueen käyttöä ohjaavia raken- kohteet teita, kuten opastauluja ja pitkospuita. Muillakin luon- Lamminpään Kuusikorven- Lamminpää kaupunki ­ puiston kuuset nonsuojelualueilla voi olla paikallista virkistysarvoa Liikunta- ja nuorisoyksikkö huolehtii monista Tampe- Raholan kataja Rahola kaupunki asukkaille, vaikka kyseisiä alueita ei tässä ohjelmassa reen liikuntapaikoista, -alueista ja -reiteistä. Osaan tarkemmin käsitellä. Luonnonsuojelualueilla runsas näistä kuuluu vahvasti luonnossa liikkuminen. Liikun- Raholan Piikahaan mänty Rahola kaupunki ­ virkistyskäyttö voi olla luontoarvojen kannalta haital- tareitteihin kuuluvat esimerkiksi latureitit, joita on Raholan kynäjalava Rahola kaupunki ­ listakin, ja siksi rakenteiden avulla pyritään ohjaamaan lumitilanteesta riippuen kaikkiaan 120–130 kilometriä Lorisevanpuiston kynäjalava Tahmela kaupunki ­ virkityskäyttöä luontoarvoja huomioiden. sekä Kaupin urheilupuisto, jossa on muun muassa 32

Takahuhdin kokonkadun siirto- kilometriä valaistuja ulkoilureittejä. Pappila yksityinen ­ lohkare, ns. Kukkoin kivi Luonnonsuojelualueita on sekä kaupungin omistamilla että yksityisillä mailla. Nykyiset luonnonsuojelualueet Pappilan lehmukset Pappila yksityinen ­ Latureitit ja muut liikuntakohteet löytyvät Tampereen esitellään kaupungin nettisivuilla (tampere.fi). kaupungin nettisivuilta (tampere.fi). Hirviniemen Alasenlahden Aitoniemi kaupunki ­ hiilipussit Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012– 1.4.4 Kiinteistötoimi-yksikön muut kohteet Hirviniemi, "Kurusen mänty" Aitoniemi yksityinen ­ 2020 -julkaisussa on tarkasteltu luonnonsuojelulailla Kintulammin retkeily- ja suojeltavaksi suunniteltuja alueita. Osaan jo rauhoite- Teiskon Kortejärven mänty Kämmenniemi kaupunki Tampereen kaupungilla on omistuksessaan yhteensä luonnonsuojelualue tuista tai lähivuosina rauhoitettavista kohteista tulee noin 7500 hehtaaria metsää. Luvussa ovat mukana Teisko, "Ryssän mänty" Polso yksityinen ­ virkistyskäyttöä ohjaavia rakenteita. myös tähän ohjelmaan sisältyvät metsäiset kohteet.

Terälahden männyt Terälahti yksityinen ­ Yli puolet kaupungin metsistä sijaitsee kantakaupun- Esimerkki tällaisesta on vuonna 2018 rauhoitettu gissa ja on siten merkittävä osa myös lähiluontoa. Peltolammin Herrainsuon- Peltolammi yksityinen ­ kadun mänty Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualue. Ilman erityisesti virkistyskäyttöä edistäviä rakentei- Alueella on kulkenut myös Hervantajärven luonto- takin metsät ovat oleellisia luonnon ja virkistyksen Taatalan Perähaanpuiston Taatala kaupunki ­ lehtikuusi polku, joka on osin jäänyt uuden Hervantajärven asui- yhdistäviä alueita. Kiinteistötoimi vastaa metsien nalueen alle. Luonnonsuojelualueen ja luontopolun Viikinsaaren laivarannan hoidosta ja sen toteuttamisesta. Pyynikki kaupunki Viikinsaari lehmukset rakennetarpeita arvioidaan lähivuosina.

Käärmekuusi Terälahti yksityinen ­ 1.4.5 Muita luontovirkistykseen liittyviä Varsinaisten luonnonsuojelualueiden lisäksi muita kohteita Komea mänty, Siivikkalantie (Ylöjärvi) kaupunki ­ Myllyniitty luonnonsuojelulle tärkeitä alueita on koottu Tampe- reen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012–2020 Pirkanmaan maakuntamuseon vastuulla on Tampereen Kintulammin retkeily- ja Saarijärven mänty Kämmenniemi kaupunki luonnonsuojelualue -julkaisuun. alueella useita historiallisia monumentteja, joista osa sijoittuu luontoympäristöön. Yksi luonnon ja virkis- Kaupin mattokuusi Kauppi kaupunki ­ 1.4.2 Viheralueet ja hulevedet -yksikön muut täytymisenkin yhdistävä kohde on Reuharinniemen Ojalan siirtolohkare Kumpula/Ojala kaupunki ­ kohteet lapinraunio. Alueella on opastaulu ja pitkospuita.

Taulukko 1 // Tampereen luonnonmuistomerkit. Taulukossa on mainittu, mikäli kyseinen luonnonmuisto- Viheralueet ja hulevedet -yksikölle kuuluu kaupungin Hieman luontopolkumainen on Perkkoonpuiston merkki on jonkin kohdekortin alueella. asemakaavoitettujen viheralueiden suunnittelu. Vihe- johtoalueella sijaitseva ötökkäpolku, jonka on tilannut ralueet jakautuvat rakennettuihin puistoihin, avoimiin kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja kunnossa- alueisiin ja puistometsiin. Erityisesti kahdessa viimeksi pito. Ötökkäpolulla on opastauluja kertomassa hyön- mainitussa voi tuntea luonnonläheisyyttä. Tässä ohjel- teisten elämästä. massa ei käsitellä rakennettuja viheralueita.

Edellä mainituista alueista löytyy tarkempaa tietoa kaupungin nettisivuilta ja Avoimet viheralueet - Maise- mapeltojen ja niittyjen ylläpito 2015–2025 -julkaisusta. 10 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 11 2 LUONTO- VIRKISTYKSEN MERKITYS

Suomessa luonnon suhteellinen läheisyys on tehnyt luonnosta sekä ylpeydenaiheen että jonkinlaisen itsestäänselvyyden. Seuraavissa luvuissa Teija Ahonen ja Emmi Nieminen ovat lähestyneet luontovirkistystä terveysvaikutusten ja ekosysteemipalveluiden talou- dellisen arvon näkökulmista.

Kuva: Eeva Punju

12 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 13 2.1 Viheralueiden terveysvaikutukset 2.2 Luonto- ja virkistysalueiden tuottamien ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo

Teksti: Teija Ahonen siään 87 % ja päänsärkyäkin 52 %. Tampereella on Teksti: Emmi Nieminen niitä voi käyttää kuka tahansa eivätkä ne maksa käyt- Läpi historian viheralueiden ja terveyden yhteys on tutkittu luontokävelyiden vaikutusta mielenterveys- Monipuolinen luonto, helposti saavutettavat virkistys- täjälle mitään. Koska ekosysteemipalveluilla ei usein- tiedostettu, mutta taustalla olevia mekanismeja on potilaiden hoidossa. Tulokset osoittivat, että luonto- alueet ja kaunis maisema ovat tärkeä osa Tampereen kaan ole markkinoita eikä täten hintaa, niiden arvo ymmärretty heikosti tai niiltä on puuttunut tieteellinen kävelyllä oli masennusoireita vähentävä ja mielenter- identiteettiä. Tampere onkin asettanut kaupunkistra- tulee helposti sivuutettua tai aliarvioitua päätöksen- pohja. Tutkimus hyvinvointivaikutuksista on kuitenkin veyttä lisäävä vaikutus. tegiassaan tavoitteekseen laadukkaat ja monipuoliset teossa. Ekosysteemipalveluita onkin alettu arvottaa lisääntynyt ihmisten luontokontaktien vähentyessä viheralueet ja -verkostot kaupunkilaisten viihtyisyyden sekä laadullisesti että määrällisesti, jotta saataisiin globaalin kaupungistumisen myötä. Samaan aikaan Luonnon mikrobeille altistuminen vahvistaa ihmisen ja kaupungin vetovoiman tukemiseksi (Tampereen parempaa tietoa niiden tärkeydestä ja hyvinvointivai- elintapasairaudet ovat nousseet ihmisten yleisim- immuunitasapainoa ja suojaa sairauksilta. Mikrobial- kaupunki 2017). Lisäksi hiilineutraaliuteen tähtäävien kutuksista. Määrälliseen arvottamiseen kuuluva talou- mäksi kuolinsyyksi. Onkin alettu tutkia, voisiko viher- tistuksen vähentymisellä näyttäisi olevan kroonisten Kestävä Tampere 2030 -linjausten mukaisesti kaupun- dellinen eli rahamääräinen arvottaminen mahdollistaa alueilla olla vaikutusta kansanterveydellisesti merkit- tulehdusperäisten sairauksien kuten allergian, diabe- gissa pyritään vahvistamaan hiilinieluja, lisäämään ekosysteemipalveluiden yhteismitallisen vertailemisen täviin ei-tarttuviin sairauksiin, kuten mielenterve- teksen, syövän, depression, ylipainon ja Alzheimerin luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkivihreää sekä päätöksenteossa muun, usein rahallisesti mitattavan ysongelmiin, liikalihavuuteen, sydän- ja verisuoni- taudin riskiä lisäävä vaikutus. Ympäristön mikrobit kehittämään luontomatkailua (Tampereen kaupunki toiminnan kanssa. Monille päätöksentekijöille ja ympä- tauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja syöpiin. Nämä vaikuttavat meihin koko elämämme ajan; mitä moni- 2018). Hiilidioksidipäästöjään vähentävän kaupungin ristöhallinnon ulkopuolisille toimijoille, kuten virka- terveysongelmat liittyvät usein krooniseen stressiin, muotoisempi luonto, sitä suurempi hyöty siitä on terve- kannattaa tarjota lähivirkistysmahdollisuuksia asuk- miehille ja vaikuttajille, ekosysteemipalvelun käsite ja henkiseen uupumiseen, ylipainoon ja liian vähäiseen ydelle. Maailman terveysjärjestön koostaman, tutki- kailleen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja matkustuspai- etenkin sen taloudelliset ulottuvuudet ovat kuitenkin liikuntaan. Terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi tervey- mustietoon pohjautuvan raportin mukaan kaupunkien neen vähentämiseksi. vielä melko vieraita. Rahamääräinen arvottaminen on songelmat vaikuttavat terveydenhoidon kustannuk- viheralueet voivat myös vähentää kuolleisuutta sekä käyttökelpoinen väline päätöksenteon avuksi, sillä se siin sekä työvoiman tuottavuuteen. Suomessa suurin riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin Tampereen luonto- ja virkistysalueet auttaa asettamaan toimia tärkeysjärjestykseen varoja yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen 2 diabetekseen. Kaupunkiympäristössä viheralueet tuottavat kaupungin asukkaille allokoitaessa. vuonna 2016 oli masennus. Mielenterveyden ongelmat lisäävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja parantavat monenlaisia virkistys - ja terveyshyötyjä ovatkin Suomen kallein kansantauti, josta on laskettu suhteita naapureihin ja muihin ihmisiin. sekä puhdasta vettä. Ekosysteemipalveluiden luokittelu koituvan yhteiskunnalle jopa kuuden miljardin euron Ekosysteemipalvelut jaetaan ylläpito-, säätely-, vuosikustannukset (sisältää välilliset kustannukset). Viheralueet vaikuttavat siis kokonaisvaltaisesti ihmisten Alueet myös ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, tuotanto- ja kulttuuripalveluihin (Kuva 3). Tuotanto- fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. tuottavat ravintoa ja raaka-aineita, sitovat hiiltä, sääte- palveluiden, kuten marjojen tai raakapuun, arvon- Viheralueet voivat osaltaan vastata edellä mainittuihin Viheralueilla on myös monia ympäristöllisiä ja ekolo- levät hulevesiä, vähentävät melua sekä suodattavat määritys on taloudellisesta näkökulmasta suhteel- terveysongelmiin. Luonnonläheinen, kaunis ja help- gisia vaikutuksia, ne vähentävät mm. kaupunkiym- ja käsittelevät saasteita. Näitä luonnon tarjoamia lisen yksinkertaista, sillä niille määräytyy yleensä pokulkuinen alue houkuttaa ihmisiä liikkumaan ja päristön terveysriskejä parantamalla ilman ja veden aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä, jotka lisäävät markkinoiden kautta hinta. Muiden ekosysteemipal- lisää näin fyysistä aktiivisuutta. Luontoympäristössä laatua, vähentämällä melua ja lieventämällä sään ihmisten hyötyä tai hyvinvointia, kutsutaan ekosys- veluluokkien arvon mittaaminen on mutkikkaampaa. liikunta tuntuu kevyemmältä verrattuna sisätiloihin ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Viheralueet mahdollistavat teemipalveluiksi. Ekosysteemipalvelut ja huoli niiden Useat säätely- ja ylläpitopalvelut ovat välipalveluita, tai rakennettuun ympäristöön. Tutkimusten mukaan lasten luontosuhteen syntymisen myös kaupungissa, säilymisestä ovat nousseet ympäristöpoliittiseen joille voidaan pyrkiä määrittämään rahallinen arvo myös koettu mieliala ja hyvinvointi paranevat enemmän millä on vaikutusta myöhempään aikuisiän ympäris- keskusteluun viime vuosina etenkin kaupunkien esimerkiksi vältettyjen kustannusten perusteella: luontoympäristössä kuin sisätiloissa tai rakennetussa tövastuulliseen käyttäytymiseen. Viheralueet tulisikin kasvamisen ja tiivistymisen myötä, ja niiden esille kuinka paljon maksaisi, että sama palvelu tuotettai- ympäristössä liikkuessa. Viheralueet auttavat palau- nähdä monipuolisina sijoituksina, panostuksena nostaminen on koettu tärkeäksi niin kansallisesti kuin siin vaihtoehtoisilla menetelmillä. Markkinattomiin tumaan stressistä ja rentouttavat, minkä lisäksi riski kaupunkilaisten terveyteen. Sosiaalisen kestävyyden kansainvälisestikin. Ekosysteemipalveluiden avulla julkishyödykkeisiin kuuluvien kulttuuristen ekosys- sairastua mielenterveyden ongelmiin pienenee, kun kannalta olisi myös tärkeää, että kaikilla kaupunkilai- pyritään varmistamaan, että kaikki ihmisen luonnosta teemipalveluiden, kuten luontopalveluiden virkistys- viheralueita on lähellä ja niitä käytetään aktiivisesti. silla olisi yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa laadukas saamat hyödyt tulevat huomioiduiksi. arvon, taloudellinen arvottaminen täytyy sen sijaan Itävaltalaisessa tutkimuksessa ihmiset kokivat, että viheralue. toteuttaa muilla menetelmillä, esimerkiksi kävijöiden metsässä tai puistossa käynti vähensi heidän stres- Miksi ekosysteemipalveluille kannattaa määrittää matkakustannuksiin perustuen. rahallinen arvo? Useat ekosysteemipalvelut ovat julkishyödykkeitä eli

14 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 15 Kuva 3 EKOSYSTEEMI- EKOSYSTEEMI- Esimerkkilaskelmia Kintulammin retkeily- ja luon- euroa, voidaan todeta alueen ekosysteemipalveluiden PALVELULUOKKA PALVELU Ekosysteemipalveluiden luokitus sekä esimerk- nonsuojelualueen taloudellisesta arvosta tuottamien hyötyjen ylittävän virkistyspalveluiden ja kejä luonto- ja virkistysalueiden tuottamista Retkeily- ja virkistysalueiden suosio ovat huimassa -rakenteiden tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset palveluista. Marjat, sienet ja riista kasvussa, mistä viestii muun muassa kansallispuis- jo pelkästään virkistyshyödyn perusteella. Alueelle tojen käyntimäärien voimakas kasvu (Metsähallitus tehdyt rahalliset panostukset tulevat yli nelinkertai- Tuotanto- 2019a). Luonnossa virkistäytymisellä on positiivisia sina hyötyinä takaisin, hyötykustannussuhteen ollessa palvelut Puuraaka- vaikutuksia niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvoin- 4,3. Täten alueen ylläpitoa voidaan pitää yhteiskun- aine ja bio- tiin. Tulevaisuudessa lähiluontoalueiden merkityksen nallisesti perusteltuna. Arviota voidaan pitää melko Suora energia käyttöarvo ennustetaan kasvavan, minkä vuoksi niiden riittävyy- varovaisena ja se huomioi ainoastaan virkistyshyödyn, teen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. eli kokonaisuudessaan hyötykustannussuhde lienee Kulttuuri- Virkistys- palvelut käyttö Laadukkaat virkistysalueet lisäävät kaupunkilaisten huomattavasti korkeampi. liikkumisaktiivisuutta, mikä vaikuttaa yhteiskunnan terveys- ja sosiaalihuollon kustannuksiin. Terveys- ja hyvinvointiarvo Tulvien säätely Luontoympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutusten Tampereen alueella ei ole tehty alkuperäisiä arvotta- taloudellista merkitystä on arvioitu neljässä suoma- Ylläpito- ja Taloudellinen Epäuora mistutkimuksia viheralueiden tuottamien ekosystee- laisissa kansallispuistoissa. Tutkimuksessa lähim- säätely- arvo käyttöarvo Hiilensidonta palvelut mipalveluiden taloudellisesta arvosta ja kansallises- pänä Kintulammin retkeilyaluetta lähiretkeilijöiden ja tikin niiden määrä on vielä hyvin rajallinen. Olemassa oleskeluajan perusteella oli Kurjenrahkan kansallis- olevia tutkimustuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää puisto, jossa kävijät arvioivat itsekoetuksi terveys- ja Pölytys paikallisesti tietyin varauksin tulostensiirtomenetelmää hyvinvointivaikutukseksi noin 96 euroa käyntikertaa hyödyntäen. Seuraavaksi esitellään kolme esimerk- kohden (Vähäsarja 2014). Tätä arvoa ja käyntikertoja Käytöstä Ylläpito- ja Lajien elin- kilaskelmaa Kintulammin retkeily- ja luonnonsuo- hyödyntämällä Kintulammin vuosittaiseksi terveys- ja riippumaton kulttuuri- ympäristö arvo palvelut jelualueen tuottamasta virkistysarvosta, terveys- ja hyvinvointivaikutuksen arvoksi tulisi jopa 3,8 miljoonaa hyvinvointiarvosta sekä aluetaloudellisesta arvosta. euroa (Kuva 4). Laskelmat ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia, ja ne Kuva 4 hyödyntävät muille alueille tehtyjä tutkimustuloksia, Aluetaloudellinen arvo Esimerkkilaskelmat Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueen tuottamasta virkistysarvosta, joiden suoraan hyödyntämiseen liittyy runsaasti Luonto- ja virkistysalueet vaikuttavat kaupungin terveys- ja hyvinvointiarvosta sekä aluetaloudellisesta arvosta. Kuva: Laura Vanzo epävarmuustekijöitä. Tarve alueelliseen virkistysarvon imagoon sekä tuottavat hyötyä lähialueiden matkailu- ja muiden ekosysteemipalveluiden arvon määrittämi- ja virkistyssektoreille aluetaloudellisten vaikutusten seen on kuitenkin tunnistettu ja sitä pyritään edistä- kautta. Ekosysteemipalvelut luovat perustan tällaisen mään Tampereella. vihreän talouden kehittymiselle. Kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden kävijöiden on havaittu Virkistysarvo tuovan paikallistalouteen moninkertaisen rahamäärän Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueen vuosit- jokaista retkeilypalveluihin sijoitettua euroa kohti. tainen käyntimäärä on varovaisen arvion mukaan Mikäli Evon retkeilyalueelle tehdyn aluetaloudel- noin 40 000 käyntikertaa. Yhden lähivirkistyskerran listen vaikutusten tarkastelun perusteella arvioidaan taloudellinen arvo, eli kuinka paljon se tuo ihmiselle esimerkkilaskelma Kintulammin retkeily- ja luonnon- hyvinvointia, on arvion mukaan Länsi-Suomessa käynti- suojelualueelle samassa suhteessa Evon kävijämääriin, kertaa kohden noin 4,3 euroa (Lankia ym. 2015). Näiden olisi Kintulammin vuosittainen kokonaistulovaikutus perusteella Kintulammin vuosittainen virkistysarvo, aluetalouteen noin 0,7 miljoonaa euroa ja työllisyys- joka on vasta yksi ekosysteemipalveluiden tuottamista vaikutus 7 henkilötyövuotta (Kuva 4) (Metsähallitus hyödyistä, on vuositasolla 172 000 euroa (Kuva 4). Kun 2019b). Laskelma perustuu käyntikertoihin, kävijöiden tätä verrataan vuosittain käytettyihin alueen ylläpito- rahankäyttöön sekä rahan kiertämiseen paikallista- ja kunnostuskustannuksiin, jotka ovat noin 40 000 loudessa.

16 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 17 3 TAMPEREEN LUONTO- VIRKISTYS- KOHTEIDEN NYKYTILA

Kuva: Karri Kuusela

18 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 19 Tässä ohjelmassa käsitellään luontovirkistyskohteita käytön. Joissakin tapauksissa on syytä pohtia, pitäisikö yhteensä 25 kohdekortissa. Joissakin kohdekorteissa rakenne ja mahdollisesti myös koko kohde poistaa. on käsitelty useita luontovirkistyskohteita, jos ne Jälkimmäinen vaihtoehto voi tulla kyseeseen esimer- ovat samalla alueella. Lähellä toisiaan olevia kohteita kiksi juuri luontopolkujen kohdalla. saattavat olla esimerkiksi ulkoilumaja, luontopolku ja luonnonsuojelualue. Tällaisilla alueilla on samalla Joidenkin kohteiden suhteen on tiedossa kehitystar- erityisen tärkeää selkeyttää, minkä tahon vastuulla peita. Pienimmillään tämä tarkoittaa tarvetta yksit- mikäkin rakenne tai osa-alue on. täiselle uudelle rakenteelle, joissakin tapauksissa taas esimerkiksi reitin kokonaan uudenlaista toteu- Luontovirkistyskohteet ovat suhteellisen erityyppisiä tusta tai uutta reittiyhteyttä. Lisäksi on huomioitavaa, keskenään ja niiden rakenteiden kunto vaihtelee. että kohteisiin liittyy myös selvitystarpeita. Joissakin Tampereelta löytyy kokonaan uusia luontovirkistys- tapauksissa esimerkiksi rakenteen kunnosta ei ole kohteita, joissa hyväkuntoiset rakenteet palvelevat tarkkaa tietoa. asukkaita. Joissakin kohteissa rakenteet on lähivuo- sina kunnostettu ja uusittu. Kohdekortteihin kerätyn Tällä hetkellä ohjelmassa käsiteltävien luontovirkis- tiedon mukaan useassa kohteessa on kuitenkin tarpeita tyskohteiden rakenteiden vastuut jakautuvat monelle rakenteiden kunnostukselle. Niin sanottua kunnos- yksikölle. Joissakin kohteissa rakenteiden vastuut tusvelkaa on syntynyt monen vuoden aikana. Näissä ovat yhdellä taholla, kun taas toisissa vastuutahoja kohteissa rakenteiden huono kunto saattaa heikentää on monta. Oheiseen taulukkoon on koottu vastuuja- paljonkin virkistysarvoa. Esimerkiksi luontopoluilla koihin liittyviä yleisiä periaatteita, joita ei välttämättä opastukseen liittyvät huonokuntoiset tai puuttuvat ole käsitelty erikseen kohdekorteissa. rakenteet voivat käytännössä estää luontopolun

YLEISTÄ VASTUUJAOISTA • Ympäristönsuojeluyksikkö vastaa Pirkanmaan ELY-keskuksen puolesta luonnonsuojelualueiden rajamerkinnöistä • Viheralueet ja hulevedet -yksikkö on suunnitteluyksikkö, jonka vastuualueiden osalta kenttätyön toeuttaa Tampereen Infra Oy. Kunnossapito sisältää roska-astiat • Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito -palveluryhmä vastaa valaistuksen järjestämisestä • Katujen, kevyen liikenteen väylien ja siltojen suunnittelusta, rakennuttamisesta ja budjetoinnista vastaa Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito palveluryhmänä. Kunnossapidon toteuttaa Tampereen Infra Oy • Liikuntareiteistä ja niihin liittyvistä rakenteista, kuten silloista vastaa liikunta- ja nuorisoyksikkö • Luonnonsuojelualueella liikkumista edistävistä kevyistä silloista vastaa ympäristönsuojeluyksikkö • Viestinnästä vastaa kukin yksikkö omien vastuualueidensa osalta

Kuva 5 Kuvassa on vastuujaon periaatteita. Tarkemmat rakennekohtaiset vastuujaot löytyvät kohdekorteista.

20 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 21

Kuva: Eeva Punju 4 KOHDEKORTIT

Kuva: Elina Pynnönen

22 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 23 1 0 1 2 3 4 km

1. Härmälän Vähäjärvi 8. Suolijärvi 15. Halimasjärven luonnonsuojelualue 22. Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue 2. Härmälän luontopolku 9. Hallilan Pehkusuon luonnonsuojelualue 16. Sikosuon Kirviälänmäen luonnonsuojelualue 23. Kiimajoen melontareitti 3. Reitti Mäyränmäestä Vuorekseen 10. Pyynikin luonnonsuojelualue 17. Tohloppi ja Epilänharju 24. Ala-Pirttijärvi 4. Virolainen ja Pieni virolainen 11. Viikinsaaren luonnonsuojelualue 18. Vaakkolammi 25. Lamminpään ulkoilumaja 5. Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualue 12. Iidesjärvi 19. Villilänsaaren luonnonsuojelualue 6. Vuoreksen koukkujärvi 13. Tammerkosken luontopolku 20. Myllypuron luonnonsuojelualue 7. Hupakankorpi 14. Soukonvuoren luonnonsuojelualue 21. Pättiniemenpuisto ja Niihamajärven alue

24 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 25 Selitteet

MALLIKORTTI

Kohteen kuvaus Kohdekortin sisältämät kohdetyypit, esim. luontopolku, ulkoilureitti ja ulkoilumaja

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa tai kaupunginosat sijainnin mukaan. Tarvittaessa jaottelussa on Kaupunginosa sovellettu tilastoaluejakoa

Kaavat Voimassa olevat kaavat

Pinta-ala/ pituus Alueen pinta-ala tai reitin pituus, mikäli käytettävissä

Maanomistaja Kaupunki/yksityinen

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Nykytila Lyhyt kuvaus kohteen tai kohteiden käytöstä ja kunnosta

Rakenteet Kohteen tai kohteiden virkistysrakenteet, esim. pitkospuut, opastaulut, nuotiopaikat

Kunnostus- ja Tiedossa olevat kunnostus- ja kehitystarpeet. Mainittu myös selvitystarpeita kehitystarpeet

Jatkuva kunnossapito Millaista jatkuvaa kunnossapitoa tarvitaan, esim. nuotiopaikkojen puuhuolto

Kohteen rakenteiden vastuuyksikkö. Tarvittaessa vastuut rakenteittain alempana Vastuujako olevassa taulukossa.

KUSTANNUKSET

Kustannusarvio, kunnostus/rakenta- Tiedossa olevan kunnostamisen tai rakentamisen kustannusarvio minen

Kustannusarvio, Jatkuvan kunnossapidon kustannusarvio jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Saavutettavuus ja tiedossa oleva esteettömyys

Lisätiedot Muuta tietoa kohdekortin sisällöstä

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Kohteen rakenteet Kyseisen rakenteen vastuutaho allekkain

Lisätietoa taulukossa käytetyistä lyhenteistä: Kaavamerkintöjen merkitykset voi tarkistaa Ympä- Vihu = Viheralueet ja hulevedet -yksikkö ristöministeriön sivulta (pdf). (ym.fi>Maankäyttö ja rakentaminen>Lainsää- Liinu = Liikunta- ja nuorisopalvelut däntö ja ohjeet>Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000- Ysu = Ympäristönsuojeluyksikkö sarja>Opas 1 Kaavamerkinnät) Tiha = Tilaomaisuuden hallinta -yksikkö Kito = Kiinteistötoimi -yksikkö Kustannusarviot on tehty yksiköiden ja toteuttaja- Kuvapa = Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tahojen arvioiden pohjalta. Kunnostus- ja raken- -palveluryhmä nustarpeissa on huomioitu sekä työt että materi- ELY = Pirkanmaan ELY-keskus aalit. Kara = Kaupunkiympäristön rakennuttaminen Luonnonsuojeluohjelmalla viitataan taulukossa ja ylläpito -palveluryhmä Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012–2020 -julkaisuun.

26 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 27

Kuva: Suvi Järvenpää ETELÄINEN SUURALUE HÄRMÄLÄN VÄHÄJÄRVI

HÄRMÄLÄN VÄHÄJÄRVI

Kohteen kuvaus Luonnonsuojeluohjelman kohde

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Härmälä

Kaavat Yleiskaava: SL; Asemakaava: VP-3

Pinta-ala 8,02 ha (luonnonsuojeluohjelmassa)

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Vähäjärvi on arvokas lintujärvi ja lähivirkistysalue. Luonnonsuojeluohjelman mukainen tavoite on rauhoittaa alue luonnonsuojelulailla. Alueella kulkee vanha Nykytila pitkospuureitti, joka on huonokuntoinen ja se poistetaan vuoden 2019 aikana. Järven länsipäässä on ojapato.

Rakenteet Pitkospuut, ojapato

Kunnostus- ja Vanhojen pitkospuiden poistaminen. Itäpäähän uusi esteetön polku ja laiturirakenne. kehitystarpeet Alueelle tulee mahdollisesti kaksi opastaulua. Ojapadon tilanteen selvittäminen. Selite Jatkuva kunnossapito Kyllä (rakenteiden huolto tarvittaessa) Poistettavat pitkospuut Laiturirakenne (tuleva) Vastuujako Ysu, Vihu (Ysu, kun luonnonsuojelualue) Yhden tulevan opastaulun alustava paikka Kunnostettava polku KUSTANNUKSET Luonnonsuojeluohjelman mukainen rajaus

Kustannusarvio, Vanhojen pitkospuiden poisto n. 3000 €, esteetön laiturirakenne n. 4500€, kunnostus/rakenta- opastaulut (2 kpl) n. 1000 € minen

Kustannusarvio, Ei tiedossa jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde, esteetön polku ja laituri tulossa

Lisätiedot Aluetta on kehitetty yhteistyössä asukasyhdistyksen kanssa.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Pitkospuut Ysu

Ojapatorakenne Ysu

Vähäjärvi syksyn väreissä. Kuva: Eeva Punju

28 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 29 ETELÄINEN SUURALUE HÄRMÄLÄN LUONTOPOLKU

HÄRMÄLÄN LUONTOPOLKU

Kohteen kuvaus Luontopolku

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Rantaperkiö

Kaavat Yleiskaava: V, A, W

Pituus n. 2 km

Maanomistaja Kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Luontopolku kulkee Härmälän rantapuistossa, suositun virkistysreitin kupeessa. Nykytila Luontopolun rastipaaluista osa on huonokuntoisia tai puuttuu kokonaan.

Rakenteet Luontopolun rastipaalut

Kunnostus- ja kehitystar- Luontopolun kunnostaminen tai uusiminen peet

Jatkuva kunnossapito Ei

Vastuujako Ysu

KUSTANNUKSET Selite Kustannusarvio, Selite n. 20 000€ (mikäli opastus uusitaan) Luontopolun rastipaalut kunnostus/rakentaminen OLupoansttoapuolulk u(alustava sijainti) LuonLnuoonnsunojnesluoohjejelulmohanje klmohadne m: Huäkraminäelnän r arajanutaspuisto Kustannusarvio, jatkuva Ei tiedossa kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde

Härmälän rantapuisto on luonnonsuojeluohjelman kohde. Luonnonsuoje- Lisätiedot luohjelman tavoitteena on suojella rantalehtoa ja alueen luonnonmukaisuutta kaavamerkinnöin.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Luontopolun rastipaalut Ysu

Härmälän luontopolulla voi nähdä jäänteitä vanhasta huvilarannikosta. Kuvat: Karri Kuusela

30 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 31 ETELÄINEN SUURALUE REITTI MÄYRÄNMÄESTÄ VUOREKSEEN

REITTI MÄYRÄNMÄESTÄ VUOREKSEEN

Kohteen kuvaus Ulkoilureitti

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Vuores

Kaavat Yleiskaava: V, A; Asemakaava: VLL, VL

Pituus Noin 1320 metriä

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Kyseessä on 2,5 metriä leveä jalankulkuväylä, joka palvelee virkistysreittinä Nykytila erityisesti Vuoreksen asuinaluetta. Reitti kulkee osin Birgitanpolkua pitkin ja siitä on yhteys Suolijärvelle.

Rakenteet Ei.

Kunnostus- ja Ei. Reitille on mahdollista lisätä myöhemmin valaistus. kehitystarpeet

Jatkuva kunnossapito Ei Selite Vastuujako Vihu Reitti Mäyränmäestä Vuorekseen Hupakankorpi KUSTANNUKSET Suolijärven luontopolku Viroilaisten reitti, alustava Kustannusarvio, Hupakankorven polku Ei kunnostus/rakentaminen

Kustannusarvio, jatkuva Ei kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde

Lisätiedot Yhteyden toteutumiseen vaikuttanut aktiivinen asukasyhdistys.

Reitti kulkee osin vanhoja polkuja noudatellen. Kuvat: Eeva Punju

32 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 33 ETELÄINEN SUURALUE VIROLAINEN JA PIENI VIROLAINEN

VIROLAINEN JA PIENI VIROLAINEN

Kohteen kuvaus Ulkoilureitti

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Vuores

Kaavat Yleiskaava: V; Asemakaava: VP, VL

Pituus Useita reittimahdollisuuksia

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Virkistysreitti, joka mukailee osin jo olemassa olleita polkureittejä. Reitille on Nykytila rakennettu liikkumista helpottavia siltoja ja pitkospuita.

Rakenteet Pitkospuut (n. 20 m) ja siltoja (2).

Kunnostus- ja kehitystarpeet Ei

Jatkuva kunnossapito Ei Selite Vastuujako Vihu Pitkospuut Silta KUSTANNUKSET Virolaisten reitti, alustava Reitti Mäyränmäestä Vuorekseen Kustannusarvio, kunnostus/ Luonnonsuojeluohjelman kohde: Pilkkakuusenharju Ei rakentaminen

Kustannusarvio, Ei jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde

Alueella kulkee useita polkuja, niistä kartalle on suurpiirteisesti merkitty rakenteiden kannalta oleellisimmat. Kohde on toteutettu yhdessä asukas- Lisätiedot yhdistyksen kanssa. Pienen Virolaisen ympärillä on luonnonsuojeluhjelman kohde Pilkkakuusenharju, jonka luontoa on tavoitteena suojella kaavamer- kinnöillä.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Pitkospuut Vihu

Sillat Vihu

Virolaisia ympäröivään maastoon on vuonna 2018 rakennettu uusia siltoja pitkospuita. Kuvat: Karri Kuusela

34 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 35 ETELÄINEN SUURALUE PELTOLAMMI-PÄRRINKOSKEN LUONNONSUOJELUALUE

PELTOLAMMI-PÄRRINKOSKEN LUONNONSUOJELUALUE

Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Multisilta, Peltolammi, Sarankulma

Kaavat Yleiskaava: SL

Pinta-ala Yhteensä n. 34,7 ha (vanha osa 31,39 ha ja uusi osa 3,3 ha)

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Radan kahdelle puolelle sijoittuva alue, jonka maastossa kulkee useita erilaisia reittejä ja jonka läheisyydessä on mm. uimaranta. Alueen kahdesta opas- Nykytila taulusta yksi on poistettu ja toinen on huonokuntoinen. Rajakyltit on uusittu vuonna 2018.

Rakenteet Opastaulut, rajakyltit, sillat

Kunnostus- ja Opastaulujen (2) uusiminen ja 1-2 uutta taulua. Mahdollisesti soveltuva kohde kehitystarpeet luontopolulle ja seudullisille yhteyksille.

Jatkuva kunnossapito Hiihtoväylä (Liinu), muiden rakenteiden huolto tarvittaessa

Vastuujako Alla

KUSTANNUKSET

Kustannusarvio, n. 1500-2000 € (opastaulut) kunnostus/rakentaminen Selite Kustannusarvio, jatkuva Silta (Ysu) Ei tiedossa kunnossapito Opastaulu Luonnonsuojelualueen rajapaalut Latukäytössä oleva silta LISÄTIEDOT Luonnonsuojelualue

Luokat Lähivirkistyskohde Peltolammi ja Mukana vuonna 1992 perustettu luonnonsuojelualue ja sen vuoden 2016 Lisätiedot Myllyoja tarjoavat laajennus. Alueella kulkee talvisin latureitti, josta vastaa Liinu. kauniita maisemia. Kuvat: RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ Eeva Punju (vas), Rajakyltit Ysu Suvi Järvenpää

Opastaulut (jatkossa 3-4) Ysu

Sillat (isot väyläsillat) Liinu

Silta (pieni, lähellä rataa) Ysu

36 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 37 ETELÄINEN SUURALUE VUOREKSEN KOUKKUJÄRVI

VUOREKSEN KOUKKUJÄRVI

Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue, luontopolku

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Vuores

Kaavat Yleiskaava: V; Asemakaava: VLL

Pinta-ala Luonnonsuojelualue n. 1,2 ha, luontopolku n. 1,5 km

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Vuoreksen asuinalueen läheinen virkistyskohde. Koukkujärvelle on rakennettu Nykytila pitkospuut ja opastaulu vuonna 2018. Luontopolku tauluineen on avattu 2019. Luonnonsuojelualueella ei ole rajakylttejä alueen pienestä koosta johtuen.

Rakenteet Pitkospuut, opastaulu, luontopolun opasteet

Kunnostus- ja Ei tiedossa kehitystarpeet

Jatkuva kunnossapito Kyllä (rakenteiden huolto tarvittaessa) Selite Vuoreksen Koukkujärven luonnonsuojelualue Vastuujako Alla Sillat Opastaulu Pitkospuut KUSTANNUKSET Koukkujärven luontopolku Luontopolun rastipaalut Kustannusarvio, Ei tiedossa kunnostus/rakentaminen

Kustannusarvio, Ei tiedossa jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde

Järven pohjoispäässä oleva tervaleppäkorpi rauhoitettiin luonnonsuoje- lualueeksi vuonna 2017. Itse Koukkujärvi on myös luonnonsuojeluohjelman Lisätiedot kohde, jota suojellaan kaavamerkinnöin. Alueen pitkospuut ja luontopolkutaulut on rahoittanut Unalab-hanke.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Rajakyltit ja opastaulut Ysu

Pitkospuut ja sillat Asemakaava-alueella (järven eteläpään pitkospuut) Vihu, muilta osin Ysu

Luontopolun opasteet Ysu

Luontopolun taulut kertovat järven ympäristöstä. Kuvat: Jenna Pihlajamäki (yllä), Suvi Järvenpää

38 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 39 KAAKKOINEN SUURALUE HUPAKANKORPI

HUPAKANKORPI

Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue (valmisteilla)

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Hervanta, Vuores

Kaavat Yleiskaava: SL

Pinta-ala n. 9 ha

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Puronvarsiräme, joka Vuoreksen asuinalueen myötä on entistä vilkkaammassa virkistyskäytössä. Alueelle on tehty vuonna 2019 pitkospuita (500 m) ja polkujen Nykytila soraistusta (n. 200 m). Alueella on vanhastaan Ruskonkehältä lähtevät pitkos- puut (n. 150 m), jotka ovat kohtalaisessa kunnossa. Vanhoja pitkospuita ei huol- leta, vaan ne poistetaan, kun ne eivät enää ole käyttökelpoiset.

Rakenteet Pitkospuut, sillat Selite Kunnostus- ja Alueelle on tulossa opastauluja (4 kpl). Reitti Mäyränmäestä Vuorekseen kehitystarpeet Opastaulu (alustava sijainti) Silta Jatkuva kunnossapito Kyllä (rakenteiden huolto tarvittaessa) Luonnonsuojelualueen rajaus Pitkospuut Vastuujako Ysu Suolijärven luontopolku Soraistettu polku KUSTANNUKSET Vanhat pitkospuut

Kustannusarvio, Opastaulut n. 2000 € kunnostus/rakentaminen Rämealueelle on rakennettu uudet pitkospuut. Kustannusarvio, jatkuva Kuvat: Eeva Punju Ei tiedossa kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde

Alueelta on hyvät yhteydet muihin luonto- ja virkistyskohteisiin, kuten Lisätiedot Suolijärvelle ja Vuoreksen reiteille.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Pitkospuut Ysu

Sillat Ysu

Opastaulut Ysu (suunnitteilla)

40 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 41 KAAKKOINEN SUURALUE SUOLIJÄRVI

SUOLIJÄRVI

Kohteen kuvaus Ulkoilumaja, luontopolku, luonnonsuojeluohjelman kohde

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Hervanta, Vuores

Kaavat Yleiskaava: V, SL; Asemakaava: VL, UV, VL-7

Pinta-ala/ pituus Luontopolun pituus n. 4,5 km

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Ulkoilumajalla on Liinun puolesta ns. isäntä, joka pääosin huolehtii alueen Nykytila kunnosta. Suolijärven kiertävä reitti pitkospuineen ja portaineen on kohtalai- sessa kunnossa.

Ulkokuntosali, pitkospuut, portaita, ulkoilumaja, sillat (2 väyläsiltaa ja 3 kevyttä), Rakenteet luontopolun rastipaalut Selite Luontopolun rastipaaluja kunnostettava tai luontopolku on uusittava. Rastipaa- Suolijärven luontopolku Kunnostus- ja luja puuttuu. Kaksi kevyttä siltaa ja yhdet portaat (kalliolta laskeutuessa) vaativat Luontopolun rastipaalut kehitystarpeet kunnostustyötä. Pitkospuita huolletaan vuosittain. Alueen toimintaa mahdollista Pitkospuut on kehittää. Sillat Jatkuva kunnossapito Ulkoilumajan ylläpito, siivous, rakenteiden korjaukset Ulkokuntoiluvälineet Ulkoilumaja Vastuujako Alla Reitti Mäyränmäestä Vuorekseen Hupakankorpi KUSTANNUKSET Hupakankorven polku Virolaisten reitti Luonnonsuojeluohjelman kohde Kustannusarvio, Luontopolun opastuksen mahdollinen uusiminen n. 5000 €. Kunnossapidon kunnostus/rakentaminen summaan kuuluu pienempiä korjauksia.

Kustannusarvio, Toimintakulut n. 115 000 € / vuosi (2018), mukana henkilöstökulut (Liinu). Osa jatkuva kunnossapito henkilötyöstä on tehty Kintulammin alueella.

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde

Alueella kulkee talvisin latureitti, josta vastaa Liinu. Suolijärven länsiranta on Lisätiedot luonnonsuojeluohjelman kohde, jota on tavoitteena hoitaa arvometsänä.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Ulkoilumajan tilat Liinu

Ulkokuntosali Liinu

Luontopolun rastipaalut Ysu

Pitkospuut Liinu

Sillat Liinu Suolijärven ympärysreitillä on myös korkeus- Portaat (4 kpl) Liinu eroja. Kuvat: Karri Kuusela

42 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 43 KAAKKOINEN SUURALUE HALLILAN PEHKUSUON LUONNONSUOJELUALUE

HALLILAN PEHKUSUON LUONNONSUOJELUALUE

Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Hallila

Kaavat Yleiskaava: V, A, SL; Asemakaava S2, E-4

Pinta-ala 5 ha

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Hallilan asuinalueen vieressä sijaitseva arvokas suoalue. Alueelle rakennettiin Nykytila pitkospuut (205 m) vuonna 2019.

Rakenteet Pitkospuut, rajakyltit

Kunnostus- ja Opastaulut kehitystarpeet

Jatkuva kunnossapito Kyllä (rakenteiden huolto tarvittaessa) Selite Vastuujako Ysu Luonnonsuojelualue Pitkospuut Opastaulut KUSTANNUKSET Luonnonsuojelualueen rajapaalut

Kustannusarvio, 1500 € (opastaulut) kunnostus/rakentaminen

Kustannusarvio, Ei tiedossa jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde

Lisätiedot Pehkusuo on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 2016

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Pitkospuut Ysu

Opastaulut (tulevat) Ysu

Pehkusuota kesä- auringossa ja talven kohmeessa. Kuvat: Jenna Pihla- jamäki (vas), Sara Goncalves

44 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 45 KESKINEN SUURALUE PYYNIKIN LUONNONSUOJELUALUE

PYYNIKIN LUONNONSUOJELUALUE

Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue, luontopolku

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Pyynikki

Kaavat Yleiskaava: SL; Asemakaava: SL-3, PI

Pinta-ala 49,62 ha

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Pyynikillä on runsaasti erilaista käyttöä, rakenteilla palvellaan käyttäjiä ja samalla Nykytila ohjataan alueen käyttöä. Osa rakenteista vaatii uusimista.

Portaita, kaiteita, roska-astiat, levähdysalue, luontopolun rastipaaluja, luonnonsuo- Rakenteet jelualueen rajakyltit, opastauluja, opastusviitat- ja kyltit, valaistus, muistomerkki

Mm. portaat, levähdyspaikka, luontopolku, penkit / Määritellään tulevassa Pyynikin Kunnostus- ja kehitystarpeet hoito- ja käyttösuunnitelmassa Selite Mm. väylät ja roska-astioiden tyhjennys. Muutoin rakenteet tarvittaessa/ Jatkuva kunnossapito Opastaulut määrävälein Portaat Vastuujako Alla Muistomerkki Pyynikin luonnonsuojelualue KUSTANNUKSET Pyynikin luontopolku Luonnonsuojelualueen rajapaalut n. 210 000 €. Suurimmat kustannukset tulevat portaiden (yht. 95 000 €) ja opas- Luontopolun rastipaalut Kustannusarvio, kunnostus/ Selite tuksen uusimisesta (50 000€). Kustannukset eritellään tarkemmin hoito- ja käyttö- Levähdyspaikka rakentaminen Luonnonsuojelualue suunnitelmassa. Lisäksi luontopolun uusiminen, minimissään n. 5000 €. PKitakiodsepuut OPpeansktaitulut Kustannusarvio, jatkuva kunnossapito n. 10 000 €/ vuosi Luonnonsuojelualueen rajapaalut

LISÄTIEDOT Pyynikki: Kuvat: Enni Virtanen (vas), Laura Luokat Lähivirkistyskohde, alueella esteettömiä reittejä Vanzo; Visit Tampere Pyynikin hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksytään vuoden 2020 aikana. Talvisin Lisätiedot alueella kulkee latureitti (n. 1,6 km), jonka kunnossapidosta vastaa Liinu.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Ls.alueen rajakyltit Ysu

Opastaulut Ysu

Luontopolun opastus Ysu

Portaat ja kaiteet Vihu

Penkit ja roska-astiat Vihu

Alueen sisäiset opastaulut ja -viitat Vihu

Näkötornin pihan levähdysalue Vihu

Muistomerkki Pirkanmaan maakuntamuseo

Kuntoiluvälineet Vihu

Valaistus Kara

46 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 47 KESKINEN SUURALUE VIIKINSAAREN LUONNONSUOJELUALUE

VIIKINSAAREN LUONNONSUOJELUALUE

Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue, luontopolku

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Pyynikki

Kaavat Yleiskaava: SL

Pinta-ala 14,9 ha (luonnonsuojelualue)

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Luonnonsuojelualueella kulkee Suomen Hopealinja Oy:n toimesta vuonna 2017 uusittu luontopolku. Luonnonsuojelualueen lisäksi saarella on Nykytila runsaasti muutakin virkistystoimintaa. Rakenteet ovat suurelta osin vähin- tään kohtalaisessa kunnossa.

Keittokatos, keittokatoksen pöytäryhmät, opastauluja, luontopolun rastit, Rakenteet luonnonsuojelualueen rajapaalut, pitkospuut (n. 10 m), penkit, roskikset, kuivakäymälä Selite Kunnostus- ja kehitystarpeet Alueella olevista penkeistä osa on jo hieman huonokuntoisia. Viikinsaaren luontopolku Saaressa on Kulttuuripalveluiden puolesta kesäkauden henkilö, joka vastaa Infotaulu Jatkuva kunnossapito kunnossapidosta: huolehtii grillikatoksen puuhuollosta, roskisten tyhjen- Keittokatos nyksestä ja yleisestä siivoamisesta. Käymälä Portaat Vastuujako Alla Pitkospuut Luonnonmuistomerkki Selite KUSTANNUKSET Luonnonsuojelualue Luonnonsuojelualue PLitkuoosnputoutpolun rastit Kustannusarvio, kunnostus/ Ei tiedossa OPpeasntakuitlut rakentaminen Luonnonsuojelualueen rajapaalut

Kustannusarvio, jatkuva Ei tiedossa (kunnossapidon henkilöstökustannukset koskevat koko saarta) Viikinsaaren luontopolun kunnossapito reitillä kulkee myös medi- LISÄTIEDOT taatiopolku. Kuvat: Suvi Järvenpää Luokat Kesäkauden ajan saareen pääsee laivalla. Luontopolku osin esteetön

Tilaomaisuuden hallinta vastaa saaren rakennusten kunnosta. Viikinsaaren Lisätiedot osalta on tekeillä kehityssuunnitelma.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Luontopolun opastus Ysu/ Ulkopuolinen toimija

Penkit (18 kpl) Kuvapa

Pitkospuut (8 m) Ysu

Keittokatos ja pöytäryhmät Tiha/ Kuvapa (huolto)

Kuivakäymälä Kuvapa

Roskikset (6 kpl) Kuvapa

Uimakopit Kuvapa

Portaat Kuvapa

Rajapaalut Ysu

48 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 49 KESKINEN SUURALUE IIDESJÄRVI

IIDESJÄRVI

Kohteen kuvaus Luontopolku, lintutorni, luonnonsuojeluohjelman kohde

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Viinikka, Nekala, Jokipohja, Vuohenoja, Järvensivu

Kaavat Yleiskaava: SL-8, VLM-7, E/V-2, AP, A, VLK-4, VU, V Asemakaava: W, VP, VL, SL-1

Pinta-ala 90,92 ha (luonnonsuojeluohjelma)

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Iidesjärvi on keskeisellä paikalla Tamperetta sijaitseva merkittävä lintujärvi. Iidesjärven etelärannalle, Nekalantien varrelle suunniteltu perhepuisto on Nykytila Tampereen kaupungin kaavoitusohjelmassa vuonna 2021. Vanha luontopolku on heikkokuntoinen. Järven kaakkoispuolelle on toteutettu pitkospuureitti vuonna 2018.

Rakenteet Lintutorni, pitkospuut, luontopolun rastit

Luontopolun uudistaminen, nykyisen lintutornin laajennus, uusi esteetön Kunnostus- ja kehitystarpeet lintutorni (pidemmän tähtäimen hanke) Selite Pitkospuut Jatkuva kunnossapito Kyllä (rakenteiden huolto tarvittaessa) Polku Iidesjärven lintutorni Vastuujako Alla Iidesjärven vanha luontopolku Vanhan luontopolun rastipaalut KUSTANNUKSET Luonnonsuojeluohjelman mukainen rajaus

Luontopolun mahdollinen uusiminen n. 5000 €, lintutornin laajennus Kustannusarvio, kunnostus/ n. 5000 €, tulevaisuudessa esteetön lintutorni: vähintään 100 000 € rakentaminen (vastuu sovitaan erikseen)

Kustannusarvio, Ei tiedossa jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde, esteetön lintutorni suunnitteilla

Iidesjärvi on luonnonsuojeluohjelman kohde, joka on tarkoitus rauhoittaa Lisätiedot luonnonsuojelulailla.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Pitkospuut Ysu

Vanha lintutorni Ysu

Luontopolun rastit (uusitaan) Ysu

Rehevä Iidesjärvi tarjoaa hyvät Esteetön lintutorni (tuleva) Sovitaan erikseen puitteet monenlaisille siivekkäille. Kuvat: Suvi Järvenpää

50 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 51 KESKINEN SUURALUE TAMMERKOSKEN LUONTOPOLKU

TAMMERKOSKEN LUONTOPOLKU

Kohteen kuvaus Luontopolku

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Finlayson, Tampella

Yleiskaava: V, W, C/A, C, A/V; Asemakaava: P, PI, AK-32, W, VP-2, VP-4, h, Kaavat C/A, VP-9

Pituus Noin 2,6 km

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Vuonna 2017 toteutettu luontopolku, jossa on maastossa rastitauluja ja Nykytila jonka voi kulkea läpi myös mobiilisovellusta käyttäen.

Rakenteet Metalliset rastitaulut

Kunnostus- ja kehitystarpeet Osa rastitauluista on töhritty. Mobiilisovelluksen jatkuvuus on selvitettävä.

Jatkuva kunnossapito Ei

Vastuujako Vihu (rakenteiden osalta) Selite KUSTANNUKSET Tammerkosken luontopolku Luontopolun rastitaulut Kustannusarvio, kunnostus/ Ei rakentaminen

Kustannusarvio, Ei jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde, osin esteetön

Luontopolulla on myös mobiilisovellus, josta vastaa pääosin Museokeskus Lisätiedot Vapriikki. Mobiilisovellus sisältää kustannuksia.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Rastitaulut Vihu

Tammerkosken luontopolku esittelee kaupunkiluontoa. Kuvat: Tomi Kumpulainen (vas), Karri Kuusela

52 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 53 KOILLINEN SUURALUE SOUKONVUOREN LUONNONSUOJELUALUE JA NIIHAMAJÄRVEN ALUE

SOUKONVUOREN LUONNONSUOJELUALUE JA NIIHAMAJÄRVEN ALUE

Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue, ulkoilumaja, luontopolku

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Niihama

Kaavat Yleiskaava: V, SL, W

Pinta-ala/ pituus Luonnonsuojelueen pinta-ala n. 45, 5 ha, luontopolun pituus n. 3 km

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Ulkoilumajaa pitää sovitusti (Liinu) ulkopuolinen toimija. Luontopolku kulkee Nykytila Niihamanjärven ympäri ja osittain luonnonsuojelualeella. Luonnonsuoje- lualueelle rakennettiin vuonna 2019 n. 70 metriä pitkospuita.

Luontopolun rastipaalut, luonnonsuojelualueen opastaulu, ls.alueen merkintä, Rakenteet ulkoilumajan tilat ja nuotiopaikat

Luontopolun parantaminen tai uusiminen. Luonnonsuojelualueen ulkopuo- Selite Kunnostus- ja kehitystarpeet listen reittien kunnostus erillisen suunnitelman/ohjelman mukaisesti (Liinu) ja Grillikatos opastaulujen lisääminen. Ulkoilumaja Niihaman luontopolku Jatkuva kunnossapito Niihaman majan kunnossapito. Pitkospuiden ja opasteiden huolto tarvittaessa Luontopolun rastipaalut SelitSeoukonvuoren luonnonsuojelualue Vastuujako Alla LPuitoknonspounusut ojelualue LuonPniotnkosuspoujeulut alueen rajapaalut Opastaulut KUSTANNUKSET Opastaulu Luonnonsuojelualueen rajapaalut

Kustannusarvio, kunnostus/ Luontopolun mahdollinen uusiminen n. 20 000 €, uudet opastaulut n. 2000 € rakentaminen

Kustannusarvio, Majan toimintakulut n. 20 000 € / vuosi (2018, Liinu) jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Ei suoraa saavutettavuutta bussilla, majalla mm. esteetön terassi

Alueella kulkee talvisin latureitti (Liinu). Luonnonsuojelualueen virallinen nimi Lisätiedot on Kauppi-Niihaman Soukonvuori.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Ulkoilumaja Liinu/ ulkopuolinen toimija

Nuotiopaikat (3), maja Liinu/ ulkopuolinen toimija

Luonnonsuojelualueen kyltit Ysu Alueella on runsaasti aktiviteetteja. Luontopolun rastipaalut Ysu Kuvat: Jenna Pihlajamäki (vas), Jere Nieminen Pitkospuut Ysu

54 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 55 KOILLINEN SUURALUE HALIMASJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE

HALIMASJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE

Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Kumpula, Atala

Kaavat Yleiskaava: SL, V

Pinta-ala 35, 2 ha (14,5 ha vanha osa ja 20,7 ha uusi osa)

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Tärkeä lähivirkistysalue. Luonnonsuojelualueen pitkospuut ja sillat on Nykytila kunnostettu vuonna 2018.

Rakenteet Pitkospuita, siltoja, luonnonsuojelualueen rajakylttejä

Kunnostus- ja kehitystarpeet Ei

Jatkuva kunnossapito Kyllä (rakenteiden huolto tarvittaessa)

Vastuujako Alla

KUSTANNUKSET

Kustannusarvio, kunnostus/ Ei rakentaminen

Kustannusarvio, jatkuva Ei tiedossa kunnossapito Selite Pitkospuut Polku LISÄTIEDOT SelitSeillat Halimasjärven ympärillä on Luoonnnnoonnsusuojoejleulauluaelue Luokat Lähivirkistyskohde LuonPniotknossupoujuetlualueiden rajapaalut useita siltoja. Kuvat: Eeva Punju Oppaassttaauululut t Luonnonsuojelualueen rajapaalut Mukana on vuonna 1988 perustettu luonnnonsuojelualue ja sen vuoden Lisätiedot 2013 laajennus.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Opastaulut (3 kpl) Ysu

Sillat Ysu

Rajakyltit Ysu

Pitkospuut Ysu

56 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 57 KOILLINEN SUURALUE SIKOSUON KIRVIÄLÄNMÄEN LUONNONSUOJELUALUE

SIKOSUON KIRVIÄLÄNMÄEN LUONNONSUOJELUALUE

Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Pappila

Kaavat Yleiskaava: V, SL; Asemakaava: P, AV

Pinta-ala 1,1 ha

Maanomistaja Tampeen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Lehtipuuvaltainen kukkula, jonne on vuonna 2018 pystytetty opastaulu. Kukkulan laella sijaitsee myös kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltu Nykytila arkeologinen kohde. Kohde on tulkittu kulttipaikaksi. Luonnonsuojelualueen vieressä kulkee vilkas virkistysreitti.

Rakenteet Opastaulu

Kunnostus- ja kehitystarpeet Ei tiedossa

Jatkuva kunnossapito Taulun huolto tarvittaessa

Vastuujako Ysu Selite Opastaulu KUSTANNUKSET Luonnonsuojelualue

Kustannusarvio, kunnostus/ Ei tiedossa rakentaminen Alueella on sekä kaunista haavikkoa että Kustannusarvio, Ei tiedossa jäänteitä historiasta. jatkuva kunnossapito Kuvat: Eeva Punju

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde

Lisätiedot Rauhoiteuttu luonnonsuojelualueeksi vuonna 2017.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Opastaulu Ysu

58 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 59 LOUNAINEN SUURALUE TOHLOPPI JA EPILÄNHARJU

TOHLOPPI JA EPILÄNHARJU

Kohteen kuvaus Luontopolku, perintömetsä

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Tohloppi, Ristimäki, Epilänharju

Kaavat Yleiskaava: V, A, W; Asemakaava: P, VL-7, VL, VV-1, PL, UV

Pinta-ala/pituus Rasonhaan perintömetsä 15,3 ha; Tohlopin luontopolku n. 5 km

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Tohlopin luontopolku kulkee Tohlopin rantaa myöten, Rasonhaan perin- tömetsän läpi ja edelleen Epilänharjulle. Alueeseen liittyy vuonna 2019 Nykytila julkaistu Tohloppijärven ympäristön kehittämissuunnitelma ja viheralueiden hoitosuunnitelma v. 2019-2030.

Rakenteet Luontopolun rastipaalut, opastaulu

Luontopolku pitäisi kunnostaa tai uudistaa, Rasonhaan perintömetsään Kunnostus- ja kehitystarpeet tarvitaan uusi opastaulu, reittiyhteyksiä Epilänharjulta on tarpeen parantaa. Selite Jatkuva kunnossapito Ei Luontopolun rastipaalut Tohlopin luontopolku Vastuujako Alla Rasonhaan perintömetsä Rasonhaan opastaulu KUSTANNUKSET Muistotaulu Luonnonsuojeluohjelman kohde: Epilänharju Kustannusarvio, kunnostus/ Rasonhaan perintömetsän uusi opastaulu n. 500 €, luontopolun mahdol- rakentaminen linen uusiminen n. 20 000 €

Kustannusarvio, Ei jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde, osin esteetön

Epilänharju on luonnonsuojeluohjelman kohde, jonka kasvillisuutta suojel- Lisätiedot laan kaavamerkinnöillä. Epilänharjula on myös sodanaikaisesta ilmatorjunta- paikasta kertova muistotaulutaulu.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Opastaulu (Rasonhaan Ysu/ Kito (kustannukset) perintömetsä)

Luontopolun rastipaalut Ysu

Muistotaulu Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry

Luontopolku kulkee Rasonhaan perintömetsän läpi. Kuvat: Karri Kuusela

60 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 61 LOUNAINEN SUURALUE VAAKKOLAMMI

VAAKKOLAMMI

Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue, luontopolku (poistetaan)

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Epilä, Kaarila

Kaavat Yleiskaava: SL, V, A; Asemakaava: SL-2, VL,

Pinta-ala 8,9 ha

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Nykytila Pitkospuut on rakennettu vuonna 2018.

Rakenteet Pitkospuut, portaat, rajakyltit, luontopolun rastipaalut, opastaulut (tulevat)

Kunnostus- ja kehitystarpeet Vanhan luontopolun rastipaalujen poistaminen, uudet opastaulut

Jatkuva kunnossapito Kyllä (rakenteiden huolto tarvittaessa)

Vastuujako Ysu Selite Pitkospuut Luontopolun rastipaalut KUSTANNUKSET Vaakkolammin luontopolku Portaat Kustannusarvio, kunnostus/ 2000 € (4 opastaulua) Luonnonsuojelualue rakentaminen Luonnonsuojelualueiden_rajapaalut

Kustannusarvio, Ei tiedossa jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde

Lisätiedot

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Pitkospuut Ysu

Portaat Ysu

Rajakyltit Ysu

Luontopolun rastipaalut Ysu

Opastaulut (tulevat) Ysu

Luonnonsuojelualueen rantaa ja polkua. Kuvat: Karri Kuusela

62 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 63 LOUNAINEN SUURALUE VILLILÄNSAAREN LUONNONSUOJELUALUE

VILLILÄNSAAREN LUONNONSUOJELUALUE

Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Villilä

Kaavat Yleiskaava: SL; Asemakaava: P

Pinta-ala 5,7 ha

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Suosittu virkistyskohde. Alueella on muun muassa uimaranta, joka sijaitsee Nykytila luonnonsuojelualueen ulkopuolella. Pitkospuut on uusittu ja osa reiteistä sorastettu vuonna 2018.

Rakenteet Pitkospuita, siltoja, luonnonsuojelualueen rajakyltit, opastaulut

Kunnostus- ja kehitystarpeet Ei tiedossa

Jatkuva kunnossapito Kyllä (rakenteiden huolto tarvittaessa) Selite Vastuujako Alla Pitkospuut Opastaulu Soraistettu polku KUSTANNUKSET Silta Luonnonsuojelualue Kustannusarvio, kunnostus/ Ei tiedossa Luonnonsuojelualueiden_rajapaalut rakentaminen Soutuvenepaikat

Kustannusarvio, Ei tiedossa jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Lähivirkistyskohde

Rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 2015. Länsirannan soutuvene- Lisätiedot paikoista vastaa satamatoimisto.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Pitkospuut Ysu

Sillat Ysu

Rajakyltit Ysu

Opastaulut ( 2 kpl) Ysu

Reitit Ysu (luonnonsuojelualueella)

Soutuvenepaikat Satamatoimisto Silta ja sorastettua polkua. Kuvat: Suvi Järvenpää (vas), Jenna Pihlajamäki

64 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 65 LOUNAINEN SUURALUE MYLLYPURON LUONNONSUOJELUALUE

MYLLYPURON LUONNONSUOJELUALUE Kuvat: Suvi Järvenpää (ylhäällä) , Tomi Kumpulainen Kohteen kuvaus Luonnonsuojelualue, Natura-alue

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Ikuri, Kalkku

Kaavat Yleiskaava: SL; Asemakaava: EV, VL, PL

Pinta-ala 35,29 ha

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Myllypuron luonnonsuojelu- ja Natura-alue koostuu useasta osasta. Osien väliin jää esimerkiksi junarata ja autoteitä. Alueen sisällä puron yli kulkee Nykytila neljä kevyen liikenteen väylää (yhdistetty kävely- ja pyörätie) sekä useita pienempiä epävirallisia ns. polkusiltoja.

Rakenteet Sillat, rajakyltit, opastaulut

Opastaulujen uusiminen. Polkusiltojen kunnon selvittäminen: tarpeen Kunnostus- ja kehitystarpeet mukaan siltojen kunnostus ja vastuun sopiminen tai poistaminen, eteläosan putkirakenteen turvallisuuden selvittäminen.

Jatkuva kunnossapito Ikurin Vire ylläpitänyt alueella latureitistöä

Vastuujako Alla

KUSTANNUKSET

Kustannusarvio, kunnostus/ 2000 € (opastaulut) rakentaminen

Kustannusarvio, Ei tiedossa jatkuva kunnossapito Selite Polkusillat Kevyen liikenteen sillat LISÄTIEDOT Opastaulu Luonnonsuojelualue Luokat Lähivirkistyskohde Luonnonsuojelualueen rajapaalut

Osa luonnonsuojelualueesta on Nokian puolella. Useampi polkusilta on Lisätiedot Ikurin Vireen latukäytössä.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Rajakyltit Ysu

Opastaulut Ysu

Latu- / polkusillat Selvitettävä

Putkirakenne (Tampereen Vesi)

Kevyen liikenteen sillat Kara

66 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 67 LOUNAINEN SUURALUE PÄTTINIEMENPUISTO

PÄTTINIEMENPUISTO

Kohteen kuvaus Luonnonsuojeluohjelman kohde

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Hyhky

Kaavat Yleiskaava: V; Asemakaava: VP, U, PI, P, EUT*1

Pinta-ala 1,13 ha

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Rantalehto lähellä asutusta. Alue on runsaassa virkistyskäytössä. Tuleva Nykytila opastaulu kertoo asukkaille alueen arvoista ja hoidosta.

Rakenteet Opastaulu (tulossa)

Kunnostus- ja kehitystarpeet Opastaulu pystytetään vuonna 2020

Jatkuva kunnossapito Ei

Vastuujako Ysu (opastaulun suunnittelu)/ Kara

KUSTANNUKSET

Kustannusarvio, kunnostus/ n. 500 € rakentaminen

Kustannusarvio, Ei jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT Selite Pättiniemenpuisto on suosittua virkistys- Luokat Lähivirkistyskohde Opastaulu (alustava sijainti) ympäristöä. Kuvat: Suvi Järvenpää Luonnonsuojeluohjelman mukainen rajaus Pättiniemenpuisto on luonnonsuojeluohjelman kohde, jonka ranta- Lisätiedot lehtoa suojellaan hoitotoimin merkittävänä viherverkon osana.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Opastaulu (tuleva) Kara

68 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 69 POHJOINEN SUURALUE KINTULAMMIN RETKEILY- JA LUONNONSUOJELUALUE

KINTULAMMIN RETKEILY- JA LUONNONSUOJELUALUE Kintulammin laavu. Kuvat: Karri Kuusela Kohteen kuvaus Retkeilyalue, luonnonsuojelualue, ulkoilumajat, luonnonmuistomerkki

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Sorila, Kämmenniemi, Viitapohja

Kaavat Yleiskaava: SL-1, V, M, W

Pinta-ala 608, 5 ha

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Kintulammin retkeilyalue avattiin nykytilassaan keväällä 2018. Alueeseen Nykytila kuuluva Vattulan alue rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi jo vuonna 1959, uusin alue vastaavasti vuonna 2018.

Rakenteet Alla

Alueella olisi hyvä saada joitakin uusia pitkospuita. Alueelle on mahdolli- Kunnostus- ja kehitystarpeet suuksia uusille reittiyhteyksille, sekä nykyisen alueen sisällä olevia että ulko- puolelle suuntautuvia.

Puuhuolto laavuille, tilojen vuokraus, kuivakäymälät, reitistön huolto Jatkuva kunnossapito (tarvittaessa)

Vastuujako Alla

KUSTANNUKSET

Kustannusarvio, kunnostus/ Pitkospuutarve (n. 250m) 15 000 € rakentaminen

Ylläpitokustannukset 40 000€. Kortejärven tilan toimintakulut n. 54 000 € / Kustannusarvio, jatkuva vuosi, Retkeilyalueen muut toimintakulut n. 78 000 € /vuosi (Liinu, 2018). kunnossapito Lisäksi osa Suolijärven majan ns. isännän työstä on tehty Kortejärven majalla.

LISÄTIEDOT

Kintulammille pääsi vuoden 2019 elo-lokakuussa viikonloppuisin Luonto- Luokat nyssellä. Alueella on esteetön reittiosuus, n. 300 metriä, jota pitkin pääsee laavulle.

Alueen kunnostusprojektin toteutti Liinun tilauksesta Ekokumppanit Oy. Lisätiedot Rakenteita Ekokumppanit toteutti yhdessä Sarka Oy:n kanssa.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Opastaulut Liinu

Tiepuomit Liinu

Laavut ja tulipaikat Liinu

Pitkospuut Liinu

Kuivakäymälät Liinu

Rakennukset ja tilat Liinu (ylläpito), Tiha (rakennukset)

Rajakyltit Ysu

Luonnonmuistomerkin Ysu merkintä

70 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 71 POHJOINEN SUURALUE KIIMAJOEN MELONTAREITTI

KIIMAJOEN MELONTAREITTI

Kohteen kuvaus Melontareitti

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Terälahti, Velaatta

Kaavat Yleiskaava: W, M/s, V, VV, AL, M, LV-1, RA

Pituus Useita reittivaihtoehtoja

Maanomistaja Tampereen kaupunki/ yksityinen

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Melontareitillä on kaksi mahdollista lähtö- ja päätepistettä. Reitin raken- teiden kunnossapito on ulkoistettu Teiskon Kirkkovenesoutajat ry:lle. Nykytila Mustanmetsän rannassa ja Nallinrannassa on sekä nuotiopaikat että kuiva- käymälät. Kuivakäymälät eivät ole olleet käytössä viime vuosina.

Rakenteet Laiturit ja rantautumisrakenteet, infotaulut, nuotiopaikat, kuivakäymälät

Kunnostus- ja kehitystarpeet Infokylttien (10 kpl) sisällön uusiminen, tarvittaessa uudet käymälät.

Jatkuva kunnossapito Melontareitin raivaaminen. Tarvittaessa nuotiopaikkojen huolto.

Vastuujako Liinu

KUSTANNUKSET

Kustannusarvio, kunnostus/ n. 1500 € (infokylttien uusiminen) rakentaminen

Kustannusarvio, 3000 €/ vuosi (avustus ylläpitoon/ Liinu) jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Osa lähtö- ja rantautumispaikoista saavutettavissa bussilla.

Toinen lähtöpaikka on Velaatan uimaranta, jota ylläpitää Tampereen Infran Lisätiedot kunnossapitopalvelut.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Laiturit ja rantautumis- Liinu/ulkopuolinen toimija rakenteet Kalmakurjenkoski Infotaulut Liinu/ulkopuolinen toimija on näyttävä. Kuva: Jussi Laine Nuotiopaikka (2 kpl) Liinu/ulkopuolinen toimija (www.suomenvesi- putoukset.fi) Kuivakäymälä (2 kpl) Liinu/ulkopuolinen toimija

72 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 73 POHJOINEN SUURALUE ALA-PIRTTIJÄRVI

ALA-PIRTTIJÄRVI

Kohteen kuvaus Ulkoilu- ja retkeilyalue

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa Velaatta

Kaavat Yleiskaava: V, RT

Pinta-ala 252,5 ha (koko ulkoilu- ja retkeilyalue)

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Alue on tarkoitettu omatoimiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueella on grilli- katos, käymälärakennus ja suuri jäteastia. Grillikatokselle ei ole puuhuoltoa. Nykytila Grillikatoksen takana on kaivo pumppuineen, mutta pumppu ei ilmeisesti toimi.

Rakenteet Grillikatos, käymälärakennus, roska-astia, kaivo

Kunnostus- ja kehitystarpeet Selvitettävä. Alueella ei ole opasteita.

Jatkuva kunnossapito Ei kunnossapitoa

Vastuujako Liinu Selite Käymälä Grillikatos KUSTANNUKSET Kaivo Luonnonsuojeluohjelman kohde: Nevalanlahti Kustannusarvio, kunnostus/ Selvitetään jatkotyössä rakentaminen

Kustannusarvio, n. 1900 € /vuosi (vuokra) jatkuva kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Vaillinainen saavutettavuus

Käymälärakennuksessa neljä koppia ja umpisäiliöt. Kaivosta otettu aiemmin vesinäytteitä, vuonna 2017 vettä ei ollut. Ala-Pirttijärven rannassa on luon- Lisätiedot nonsuojeluohjelman kohde Nevalanlahti (0,07 ha), joka on tavoitteena rauhoittaa luonnonsuojelulailla.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Grillikatos Liinu

Käymälärakennus Liinu

Roska-astiat Liinu

Kaivo Liinu Ala-Pirttijärven Grillikatos. Kuvat: Heini Nurminen

74 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 75 ULKOPUOLISETPOHJOINEN SUURALUE ALUEET LAMMINPÄÄN ULKOILUMAJA

LAMMINPÄÄN ULKOILUMAJA

Kohteen kuvaus Ulkoilumaja

PERUSTIEDOT

Kaupunginosa (Ylöjärvi)

Kaavat (Ylöjärvi)

Pinta-ala Ei tiedossa

Maanomistaja Tampereen kaupunki

NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO

Majan toimintaa pyörittää Liinun sopimuksella Lamminpään Voimistelu- ja Nykytila Urheiluseura Korpi ry.

Rakenteet Maja, grillikatos, pöytiä, ulkokuntosalin laitteet

Portaiden kunnostus. Alueen reitit hoidetaan erillisen ohjelman mukaisesti Kunnostus- ja kehitystarpeet (Liinu). Alueen toimintaa on mahdollista kehittää monipuolisemmaksi.

Jatkuva kunnossapito Puuhuolto ja siistiminen

Vastuujako Alla

KUSTANNUKSET Selite Grillikatos Kustannusarvio, kunnostus/ Ulkoilumaja Arvioitava tarkemmin (Portaiden kunnostus) rakentaminen Ulkokuntoiluvälineet Portaat Kustannusarvio, jatkuva Luonnonsuojeluohjelman kohde: Horhan paahderinne Toimintakulut yhteensä n. 86 000 € /vuosi (Liinu) 2018 kunnossapito

LISÄTIEDOT

Luokat Saavutettavissa bussilla

Majalla kahvio, kaksi saunaa ja takkahuone. Alueella olevat Horhan vanhat Lisätiedot laskettelurinteet ovat luonnonsuojeluohjelman kohde. Kohdetta suojellaan hoidolla.

RAKENNE VASTUUYKSIKKÖ

Grillikatos ja pöydät Liinu/ulkopuolinen toimija

Ulkokuntosali Liinu/ulkopuolinen toimija

Ulkoilumaja (toiminta) Liinu/ulkopuolinen toimija

Ulkoilumaja (rakennus) Tiha Portaat majalle ja sen Portaat Kito ulkoilumaas- toihin. Kuvat: Opastaulu Liinu Satu Arvonen

76 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 77 5 LUONTO- VIRKISTYS- KOHTEIDEN TULEVAISUUS

Kuva: Elina Pynnönen

78 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 79 Luvussa 3 ja luvun 4 kohdekorteissa on käsitelty virkistyksen näkökulmasta. Uusia asuinalueita syntyy luontovirkistyskohteiden nykytilaa. Useissa luonto- koko ajan lisää ja lisäksi tiivistyvä asuminen lisää luon- 5.1 Yleiset kehityskohteet virkistyskohteissa on todettuja kunnostustarpeita. tovirkistyskohteiden käyttöpainetta vanhemmillakin Huonokuntoiset rakenteet vaativat väistämättä toimia asuinalueilla. käyttökelpoisuuden turvaamiseksi. Toisaalta puuttuvat Kaupunki selvittää aika ajoin asukkaiden mielipiteitä rakenteet voivat lisätä luonnon haitallista kulumista Oleellista on myös kiinnittää huomiota toimiviin yhte- erilaisista näkökulmista. Viime vuosina luonto- ja KEHITYSKOHTEET esimerkiksi luonnonsuojelualueilla. yksiin luontovirkistysalueiden välillä ja toisaalta naapu- virkistysteemaa ovat käsitelleet tai vähintään sivun- • Saavutettavuus rikuntiin. Käytännössä tämä tarkoittaa panostusta neet esimerkiksi vuonna 2012 toteutettu ulkoilu- ja • Mobiilin hyödyntäminen Asukkaille tehtyjen kyselyiden perusteella Tampereelle muun muassa Teiskon retkeilyn ja muiden seudul- retkeilykysely ja vuoden 2017 ympäristökysely sekä kaivataan lisää retkeily-, luonto- ja virkistyskohteita. listen reittien kehittämiseen. luontopolkukysely. Samaan teemaan liittyy myös • Esteettömyys Tarve on nimenomaan keskenään erilaisille luontovir- keväällä 2019 toteutettu metsänhoidon kehittä- • Siisteys kistyskohteille. Kohteiden valintaan vaikuttavat muun Teiskon retkeilyn lisäksi Tampereella on muitakin mistä koskeva asukaskysely. Mainittuihin kyselyihin • Nuotiopaikat muassa käyttäjien ikä, mahdolliset liikkumisrajoitteet, sellaisia alueita, jotka tarjoavat paljon mahdollisuuksia annetut vastaukset heijastavat asukkaiden toiveita • Seudulliset yhteydet etäisyys palveluihin ja saavuttamisen kustannukset. luontovirkistykseen. Tällainen on esimerkiksi keskustan usein laajemminkin kuin mitä kyselyn varsinaisessa • Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Erilaiset kohteet myös houkuttelevat erilaisia käyttäjiä kupeessa sijaitseva Kauppi-Niihama, jonka kehit- keskiössä on ollut. • Viestintä luonnossa virkistäytymisen pariin. tämiseen on haettu ideoita muun muassa vertais- • Paikkatiedon hyödyntäminen suunnittelun kautta. Tampereen luonto vesistöineen Kyselyiden perusteella suhtautuminen luonto- ja virkis-

Positiivinen esimerkki kysynnästä on Kintulammin tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia lähivirkistysalu- tysalueisiin on ylipäänsä hyvin positiivista, noin kolme Kuva 6 retkeily- ja luonnonsuojelualue, joka saavutti nopeasti eiden kehittämiselle ja raitiotienkin myötä kehittyvä neljäsosaa asukkaista toivoi enemmän niin luonnon- Yleiset kehityskohteet suuren suosion. Samalla on selvää, että Kintulammi joukkoliikenne lisää monen alueen saavutettavuutta suojelualueita, retkeilykohteita kuin luontopolkujakin ei yksin riitä palvelemaan kasvavaa luonto- ja retkei- myös autottomille. (ympäristökysely 2017, luontopolkukysely 2017). Luontopolkukysely sekä ulkoilu- ja retkeilykysely sisäl- lyintoa. Suuri käyttöpaine voi johtaa alueen virkistys- Tärkeiksi asioiksi ja samalla kehityskohteiksi nousivat sivät myös karttaosion, johon vastaajat saivat merkitä arvon vähentymiseen. Luontovirkistyskohteisiin kohdistuu myös yleisemmän muun muassa reittien kunto, tiedottaminen, siisteys, huomioita, toiveita, parannusehdotuksia tai tuoda tason kehitystarpeita kohteiden kuntoon ja luku- saavutettavuus ja soveltuvuus erilaisille liikkujille. Luon- esiin kiinnostavan luontokohteen. Retkeilykyselyssä Kintulammia pienempiä uusia luontovirkistyskoh- määrään liittyvien tarpeiden lisäksi. Näitä käsitellään topolkukyselyssä käsiteltiin lisäksi mobiilisovellusten karttavastauksia oli mahdollista antaa teemoittain. teita edustavat Vuoreksen alueelle toteutetut reitit. seuraavassa luvussa. mahdollisuuksia, joihin vastaajat suhtautuivat pääosin Kyselyiden karttavastauksissa korostui moni sellainen Vuores on samalla esimerkki uudesta asuinalueesta, positiivisesti. Ylipäänsä opasteita toivottiin lisää, tämä alue, jolla on jo jokin luontovirkistyskohde tai joissa jonka tarpeisiin on ollut syytä vastata myös luonto- tuli esille muun muassa metsänhoidon kyselyssä. on samaan teemaan liittyvää toimintaa. Esimerkiksi Kauppi-Niihaman aluetta kommentoitiin kyselyissä Yksi kehityskohde on seudulliset yhteydet. Seudul- ahkerasti. Myös suhteellisen uusia alueita nousee linen yhteistyö voi avata mahdollisuuksia kuntarajoja vastausten perusteella esiin, kuten Särkijärven ympä- ylittäville reiteille ja luontovirkistyskohteiden hyödyn- ristö ja Kaukajärven eteläranta. Ylipäänsä vastauksia tämisen naapurikuntien kesken. Muita tunnistettuja voidaan ottaa huomioon alueiden kehityssuunnitel- kehityskohteita ovat esimerkiksi ekosysteemipalve- missa ja toisaalta aivan uusien kohteiden tarvetta luiden arvottamisen näkökulman ja paikkatiedon mietittäessä. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia parempi hyödyntäminen. voidaan lisätä myös esimerkiksi vertaissuunnittelun avulla.

Tampere.Finland 81

Kuva: Karri Kuusela Selite Luontopolkukysely 2017 Metsänhoidon kysely 2019 Retkeilykysely 2012 Kalastusmahdollisuudet Muu mielipide tai idea Opasteet ja viitoitukset

Rantautumispaikka Kuva 7. Asukaskyselyjen Reitti karttavastauspis- teitä kantakau- Taukopaikka pungin alueelta. 1 0 1 2 3 4 km Kuvassa retkeily- Tulentekopaikka kyselyn tulokset Uimapaikka näkyvät kategorioit- tain eri väreillä. Ulkoilu- tai retkeilykohde

82 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 83 6 JOHTO- PÄÄTÖKSET JA LÄHTEET

Kuva: Jenna Pihlajamäki

84 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 85 Tätä palveluohjelmaa varten kerättyjen tietojen perus- kistyskohteiden välillä olevat yhteydet sekä asuk- teella nykyisissä luontovirkistyskohteissa on kunnostus- kaita palvelevien rakenteiden, kuten nuotiopaikkojen, velkaa ja kehitystarpeita. Lisäksi uusien asuinalueiden, tarjoaminen tasaisesti koko kaupungin alueella ei ole kaupungin tiivistymisen sekä kasvavan retkeily- ja minkään yksikön vastuulla. Luontovirkistyksen tilanne virkistysinnon myötä syntyy jatkuvaa tarvetta kokonaan parantuisi, mikäli vastuu edellä mainituista asioista uusille kohteille. On myös vaarana, että käyttöpaine olisi yhdellä taholla. Sama taho pystyisi muodosta- kohdistuu liikaa olemassa oleviin luontovirkistyskoh- maan luontovirkistyksestä paremman kokonaiskuvan, teisiin. Luontovirkistyskohteiden rakenteiden kunnos- koordinoimaan sen kehittämistä suunnitelmallisesti tusvelka ja vastaaminen uusien kohteiden tarpeeseen yhdessä muiden yksiköiden kanssa ja parantamaan vaatii nykyistä järjestelmällisempää ja aktiivisempaa luontovirkistykseen liittyvää tiedottamista. Luvussa suunnittelua sekä selkeää kuvaa kokonaisuudesta. 5.1 on kuvattu tarkemmin osa-alueita, joiden kehit- tämisestä uusi taho voisi ottaa vetovastuuta. Tässä palveluohjelmassa on määritelty olemassa olevien luontovirkistyskohteiden ja niiden rakenteiden Edellä kuvattua toimintamallia varten jo olemassa vastuujako. Kyseisessä jaossa esimerkiksi asemakaavoi- olevia retkeilykohteita, kuten Kintulammin retkeily- tetut viheralueet, luonnonsuojelualueet ja liikuntareitit ja luonnonsuojelualue, voitaisiin siirtää uuden tahon sekä -alueet kuuluvat luontaisesti omille yksiköilleen. vastuulle. Toimintamalli vapauttaa muilta yksiköiltä Joissakin tapauksissa vastuista on sovittu tarkemmin enemmän aikaa omaan asiantuntijatyöhön sekä alueen monikäyttöisyyden takia. samalla myös kokonaisuuden kehittämiseen liitty- vään yhteistyöhön. Mallin mahdollistama suunnitel- Yksiköiden omien ydinvastuualueiden ulkopuolelle jää mallisuus taas ehkäisee päällekkäisiä töitä, helpottaa kuitenkin luontovirkistyksen kokonaisuuden kannalta ennakoimista ja karsii tätä kautta menoja pitkällä aika- olennaisia asioita. Näistä selkein on retkeily. Lisäksi välillä. Malli voi avata myös mahdollisuuksia nykyistä muun muassa seudulliset ja paikalliset luontovir- laajemmalle yhteistyölle.

86 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 87

Kuva: Eeva Punju Lähteet

Eläketurvakeskus. 2017. Masennus vie joka päivä Hartig, T., Mitchell, R., de Vries, S. & Frumkin, H. (2014). Metsähallitus. 2019a. Käyntimääriä suojelu- ja retkei- Tyrväinen, L. & Korpela, K. 2009. Luonnosta terveyttä kahdeksan henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Saata- Nature and health. Annual review of public health. lyalueilla sekä asiakaspalvelupisteissä. Saatavilla osoit- onnistuneella kaupunkisuunnittelulla. Teoksessa villa osoitteessa: https://www.etk.fi/tiedote/masen- 35(1). 207–228. Saatavilla osoitteessa: https://doi. teessa: http://www.metsa.fi/kayntimaarat M. Laine, P. Bäcklund & M. Faehnle (toim.) Kaupun- nus-vie-joka-paiva-kahdeksan-henkiloa-tyokyvyttomyy- org/10.1146/annurev-publhealth-032013-182443 kiluontoa kaikille: Ekologinen ja kokemuksellinen selakkeelle/ Metsähallitus. 2019b. Kansallispuistot ja retkeilyalueet tieto kaupungin suunnittelussa. Helsinki: Helsingin Korpela, K., Kinnunen, U., Pasanen, T., Sianoja, M. & tärkeitä paikallistaloudelle. Saatavilla osoitteessa: http:// kaupungin tietokeskus, ss. 57–71. Saatavilla osoit- Eskola, H. 2019. Kotimaa on kesän matkailutrendi – Stengård, E. 2017. Puistokävelyt työkuormituksesta www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous teessa: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/ Varsinkin nuoret kiinnostuivat lähimatkailusta. Talous- palautumisen ja mielenterveyden edistäjinä. Viherym- pdf/09_12_16_tutkimuksia_6_backlund.pdf elämä 13.5.2019. Saatavilla osoitteessa: päristö, 1/2017, 16-17. Saatavilla osoitteessa: http:// Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012– https://www.talouselama.fi/uutiset/kotimaa-on-ke- www.viherymparisto.fi/nakoislehti.html 2020. 2013. Saatavilla osoitteessa: https://www.tampere. WHO Regional Office for Europe. (2016). Urban Green san-matkailutrendi-varsinkin-nuoret-kiinnostuivat-la- fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/julkai- Spaces and Health. A Review of Evidence. Copen- himatkailusta/40cf9e26-ca6b-4a50-96ad-7404191d5aaf Kortela, A. 2018. Mielenterveyshäiriöt Suomen kallein sut-ja-selvitykset/luonnonsuojeluohjelma.html hagen: WHO Regional Office for Europe. Saatavilla kansantauti – Jyväskylän yliopisto pystyi selvittämään osoitteessa: http://www.euro.who.int/__data/assets/ Hanski, I., von Hertzen, L., Fyhrquist, N., Koskinen, myös välilliset sote-kustannukset. Hoiva&Terveys. Tampereen kaupunki. 2017. Tampere - Sinulle paras. pdf_file/0005/321971/Urban-green-spaces-and-health- K., Torppa, K., Laatikainen, T., Karisola P., Auvinen, Saatavilla osoitteess: https://hoivajaterveys.fi/mielenter- Tampereen strategia 2030. Saatavilla osoitteessa: review-evidence.pdf?ua=1 P., Paulin, L., Mäkelä, M. J., Vartiainen, E., Kosunen, veyshairiot-suomen-kallein-kansantauti-jyvaskylan-yliopis- https://www.tampere.fi/tiedostot/s/gMnFtUzmF/Tampe- T. U., Alenius, H. & Haahtela, T. 2012. Environme- to-pystyi-selvittamaan-myos-valilliset-sote-kustannukset/ reen_strategia_2030.pdf Vähäsarja, V. 2014. Luontoympäristön terveys- ja ntal biodiversity, human microbiota, and allergy are hyvinvointivaikutusten taloudellinen arvottaminen. interrelated. Proceedings of the National Academy of Lankia, T., L. Kopperoinen, E. Pouta, & M. Neuvonen. Tampereen kaupunki. 2018. Kestävä Tampere Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja A Sciences, 109(21), 8334-8339. Saatavilla osoitteessa: 2015. Valuing recreational ecosystem service flow in 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjaukset. 210. Saatavilla osoitteessa: https://julkaisut.metsa.fi/ https://doi.org/10.1073/pnas.1205624109 Finland. Journal of Outdoor Recreation and Tourism Saatavilla osoitteessa: https://www.tampere.fi/tiedos- assets/pdf/lp/Asarja/a210.pdf 10, 14-28. tot/k/5DRzRxkTd/Kestava_Tampere_2030_julkaisu_final4. Hansmann, R., Hug, S-T., & Seeland, K. 2007. Resto- pdf ration and stress relief through physical activities in Lehtimäki, J. 2017. The biodiversity hypothesis of forests and parks. Urban Forestry & Urban Greening. allergy: The interrelations between the skin micro- https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/ biota, allergic diseases and exposure to microbes S1618866707000623 in residential environments. Väitöskirja. Univer- sity of Helsinki. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-51-3838-5

88 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 89 KOHTEET SUURALUEITTAIN / KOHTEEN NIMI KAUPUNGINOSA(T) KOHTEEN TYYPPI RAKENTEET KUNNOSTUSTARVE VASTUUTAHO(T) LISÄTIETOJA SIVU

ETELÄINEN SUURALUE

Härmälän Vähäjärvi Härmälä Luonnonsuojeluohjelman kohde Kyllä Kyllä Ysu Jatkossa Ysu, kun luonnonsuojelualue 28

Härmälän luontopolku Rantaperkiö Luontopolku Kyllä Kyllä Ysu 30

Virolainen ja Vähävirolainen Vuores Ulkoilureitti Kyllä Ei Vihu 32

Reitti Mäyränmäestä Vuorekseen Vuores Ulkoilureitti Ei Ei Vihu 34

Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualue Multisilta, Peltolammi, Sarankulma Luonnonsuojelualue Kyllä Kyllä Ysu, Liinu 36

Vuoreksen Koukkujärvi Vuores Luonnonsuojelualue, luontopolku Kyllä Ei Ysu, Vihu 38

KAAKKOINEN SUURALUE

Hupakankorpi Hervanta, Vuores Luonnonsuojeluohjelman kohde Kyllä kyllä Ysu 40

Suolijärvi Hervanta, Vuores Ulkoilumaja, luontopolku Kyllä Kyllä Liinu, Ysu 42

Pehkusuon luonnonsuojelualue Hallila Luonnonsuojelualue Kyllä Ei Ysu 44

KESKINEN SUURALUE

Luonnonsuojelualue, ulkoilualue, Pyynikin luonnonsuojelualue Pyynikki Kyllä Kyllä Vihu, Ysu, Kara 46 luontopolku

Viikinsaaren luonnonsuojelualue Pyynikki Luonnonsuojelualue Kyllä Kyllä Ysu, Kuvapa, Tike 48

Viinikka, Nekala, Jokipohja, Vuohe- Luontopolku, lintutorni, luonnon- Iidesjärvi Kyllä Kyllä Ysu 50 noja, Järvensivu suojeluohjelman kohde

Mobiilipolun vastuu Luonnontieteellisellä Tammerkosken luontopolku Finlayson, Tampella Luontopolku Kyllä Ei Vihu 52 museolla

KOILLINEN SUURALUE

Soukonvuoren luonnonsuojelualue ja Niihama Ulkoilumaja, luonnonsuojelualue Kyllä Kyllä Ysu, Liinu 54 Niihamajärven alue

Halimasjärven luonnonsuojelualue Kumpula, Atala Luonnonsuojelualue Kyllä Ei Ysu 56

Sikosuon Kirviälänmäen luonnon- Pappila Luonnonsuojelualue Kyllä Ei Ysu 58 suojelualue

LOUNAINEN SUURALUE

Tohloppi ja Epilänharju Tohloppi, ristimäki, Epilänharju Luontopolku, perintömetsä Kyllä Kyllä Ysu 60

Vaakkolammi Epilä, Kaarila Luonnonsuojelualue, (luontopolku) Kyllä Kyllä Ysu Luontopolku poistetaan 62

Villilänsaaren luonnonsuojelualue Villilä Luonnonsuojelualue Kyllä Ei Ysu 64

Myllypuron luonnonsuojelualue Ikuri, Kalkku Luonnonsuojelualue, Natura-alue Kyllä Kyllä Ysu Osa silloista epävirallisia 66

Pättiniemenpuisto Hyhky Luonnonsuojeluohjelman kohde Kyllä Ei Ysu, Kara 68

POHJOINEN SUURALUE

Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue Sorila, Kämmenniemi, Viitapohja Retkeilyalue Kyllä Ei Liinu, Ysu 70

Kiimajoen melontareitti Terälahti, Velaatta Melontareitti Kyllä Kyllä Liinu 72

Ala-Pirttijärvi Velaatta Ulkoilualue Kyllä Kyllä Liinu 74

ULKOPUOLISET ALUEET

Lamminpään ulkoilumaja Ulkoilumaja, ulkoilualue Kyllä Ei Liinu, Tike 76

90 Viherpalveluohjelma / Luontovirkistyksen palveluohjelma Tampere.Finland 91 Leikkipaikat

Graafinen ohjeisto

Leikkipaikat