Kaupunkiluonto Käsin Tehtynä Pispalan Ryytimaa Ja Tiheän Paikan Synty

40: 2 (2011) ss. 35–48 JA YMPÄRISTÖ ALUE

Ari Jokinen, Ville Viljanen ja Krista Willman Kaupunkiluonto käsin tehtynä Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty

Human dimension of urban biodiversity: Pispala allotment area as a thick place

Open spaces have become critical in planning of Johdanto compact cities. In this article, we analyse the social and ecological significance of the Pispala allotment Paikat kaupungissa voivat olla tiheitä tai ohuita, area close to the city centre of Tampere. Local resi- kuten filosofi Edward Casey (2001: 684–685) on dents use these nearly 300 plots for urban farming, määritellyt. Tiheä paikka rikastuttaa kokijaansa. Ti- but the city is planning to take the area for build- heät paikat tuntuvat merkityksellisiltä ja niihin voi ing purposes. We use data from field observation, tuntea kuuluvansa, koska paikkaan syntyy tällöin planning documents, biological field surveys, and affektiivinen ja kokemuksellinen yhteys. Ohues- questionnaires sent to the farmers and other lo- ta paikasta nämä ominaisuudet Caseyn mukaan cal residents. Based on a mixed-method explora- puuttuvat, jolloin kokemuksellinen resonanssi pai- tive analysis, the findings suggest that the reitera- kan ja kokijan välillä jää syntymättä. Useimmat tive cycles of farming practices have far-reaching paikat ovat ohuita. Tiheiden paikkojen on arveltu consequences: they 1) make the place visible and edistävän yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointia. meaningful to a variety of people, 2) extend the place Tässä artikkelissa selvitämme, minkälaisia pe- over the surrounding neighborhoods by animating rusteita kaupunkiluonnon vaalimiselle voidaan social interaction and restoring historical meanings löytää, jos lähtökohdaksi otetaan tiheä paikka ja and shared identity, and 3) link the site ecologically siihen kytkeytyvä asukkaiden toiminta. Yleensä to a regional species pool with rare plant species de- asukkailla on varsin vähäinen osuus kaupunki- pendent upon historical layers of human settlement. luonnon määrittelyssä ja hoidossa. Ne ovat viran- We conclude that these features of urban diversity omaisten ja asiantuntijoiden vallassa olevia tehtä- are frequently disregarded by local administrative viä. Asiantuntijat arvottavat viheralueet ja muut bodies, as they lie beyond the formal categories of kohteet, jotka ovat säilyttämisen arvoisia ja päät- evidence used in planning. However, they are crucial tävät niiden hoidosta. Toimintatapa korostuu kau- for understanding the social and cultural dynamics pungeissa näinä aikoina, kun on löydettävä tilaa of urban ecosystem services. eheyttävään ja täydentävään rakentamiseen. Otamme analyysimme kohteeksi Tampereel- Key words: affect, ecosystem services, thick place, la sijaitsevan Pispalan ryytimaan. Se on Pispalan urban farming ja Tahmelan kaupunginosien kainalossa sijaitseva suosittu palstaviljelyalue, joka henkii asuinalueen historiaa ja on sulautunut osaksi sen yhteisöllistä elämää. Ryytimaan merkittävin ominaisuus on se, että viljely ja viljelijät ovat tehneet siitä tiheän pai-

35 40: 2 (2011) ss. 35–48

kan. Viljelystä seuraa, että ryytimaan rajat ovat hy- Ryytimaa ja Pispalan henki vin selvät: rakentamaton avoin alue kuuluu ryytimaahan, ja ympäriltä alkaa tiivis asutus. Samalla Pispalan asutus vakiintui keskiajan lopulla. Kylän viljely kuitenkin tekee rajoista epäselviä ja paikasta kaksi taloa sijaitsivat ryytimaan puoleisella har- fraktaalisen. Selvitämme tätä ilmiötä kahden käsit- jun etelärinteellä, missä niiden viljelykset ja niityt teen, affektin ja lajipoolin, avulla. ulottuivat Pyhäjärven rantaan (Eerikäinen 2002: Affekti tarkoittaa yksilöllisyyden ylittävää ky- 10–11). Maatalousmaisema muuttui, kun työväki

ALUE JA YMPÄRISTÖ vykkyyttä, joka perustuu siihen, että ihmiset voivat 1800-luvun lopulta alkaen asutti Pispalanharjun sekä altistua affekteille että affektoida muita (Thrift rinteet, aluksi pohjoispuolen. Rakentaminen yl- 2004: 60–64; Anderson 2006: 735; Pile 2010: tyi 1900-luvun alussa ja sai edetä ilman ohjausta 8–11). Affekti on tiedostamatonta ”emotionaalista tuottaen ainutlaatuisen kaupunkimiljöön. Tiheä kapasiteettia” ja liittyy kohtaamisiin, jotka ryyti- työläiskaupunginosa täytti harjun 1930-luvun lop- maan viljelykäytäntöjen materiaalisuus ja näkyvyys puun mennessä. ”Mökin sai tehdä ihan mielensä mahdollistavat. Kun tiheä paikka syntyy, se ilmaan- mukaisen: pitkittäin, poikittain, vinottain; hirrestä, tuu ja todellistuu affektiivisesti (Duff 2010). Täl- laudasta, paperista, sahanpurusta, tiilestä, betonista; löin ei ole kyse vain emootioista, mielialasta tai tun- maalata vaikka raitaiseksi; jatkaa, korottaa, tehdä temuksista – nämä pikemminkin syntyvät affektista jiirejä, pykäliä, portaita, siltoja, kaaveleita”, kuten ja ovat sen eri tavoin täsmentyviä yksilöllisiä ilmen- Lauri Viita kuvaa Moreeni-teoksessaan. tymiä (Pile 2010). Affekti on yhtä aikaa ihmisissä ja Näin syntyi Pispalan kuuluisa puutaloasu- heidän välillään, ja samalla representaatioiden ulot- tus. Pispala on yksi Suomen merkittävimmistä ja tumattomissa. Affekti yhdistää järjen ja tunteen, ja omalaatuisimmista rakennetuista kulttuuriympä- sillä on sekä sosiaalisia että poliittisia ulottuvuuksia. ristöistä. Erityisyyden taustalla ovat maisemalliset Ihmiskehot välittävät affektia, mutta välittävä keho arvot, asuinalueen työläishistoria, pienet tontit, voi olla myös jokin muu, esimerkiksi paikka (Duff rinneasutus, naapuriapu, eri-ikäisten rakennusten 2010). Lajipooli taas on ekologinen käsite (Zobel et sekoittuneisuus ja puutalovaltaisuus. Uudisraken- al. 1998). Lajipooli selittää yhtäältä sitä, että vilje- taminen ja peruskorjaus ovat kuitenkin vaikutta- lykäytännöt pitävät osaltaan yllä ryytimaata laajem- neet huomattavasti Pispalan alueen ilmeeseen. Pis- man alueen kasvilajiston jatkuvuutta, ja toisaalta palan arvostus asuinpaikkana on kasvanut, ja sinne sitä, että suuren mittakaavan prosessien tuloksena on muuttanut hyvin toimeentulevaa väkeä, mikä muodostunut seudullinen lajisto vaikuttaa siihen, on muuttanut asuinalueen sosiaalista rakennetta. minkälaisena lajisto voi ryytimaalla ilmetä. Vuonna 1978 vahvistettu asemakaava on mahdol- Selvitämme affektin ja lajipoolin avulla, kuin- listanut korkean rakentamistehokkuuden, ja van- ka viljelijöiden harjoittamat käytännöt ryytimaalla hoja puutaloja on korvattu varsin kookkailla oma- resonoivat ympäröivän asutuksen kanssa. Tukeu- kotitaloilla. Pispalassa on silti säilynyt merkittäväs- dumme etenkin maantieteilijä Ben Andersonin ti alkuperäistä rakennuskantaa 1900–1930-luvuil- (2009) tulkintaan affektista. Hän yhdistää affektin ta (Eerikäinen 2002). ilmapiirin (atmosphere) syntymiseen. Missä mie- Pispalan ryytimaa (kuva 1) on yli kolmen heh- lessä viljely on osa ”Pispalan henkeä”, tietynlaista taarin suuruinen pastaviljelyalue Ala-Pispalassa ilmapiiriä? Jos ryytimaa on tiheä paikka, onko se Pyhäjärven rantatasanteella. Ryytimaa tuo mai- sellainen vain viljelijöille? Onko viljelyllä merki- semaan ajallista syvyyttä, sillä se on asutuksen tystä kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle ja keskellä viimeinen Pispalan vanhasta maanvilje- ekosysteemipalveluille? lyvaiheesta kertova alue. Tällä perusteella Pirkan- Näillä kysymyksillä on poliittinen ulottuvuus. maan maankuntamuseo (2003) totesi ryytimaalla Kaupunki omistaa ryytimaan ja suunnittelee sen olevan kulttuurihistoriallista arvoa osana Pispalan rakentamista asuinalueeksi. Viljelijät sekä useim- valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. mat paikalliset asukkaat vastustavat rakentamista. Ryytimaan alue on enimmäkseen avointa, mutta Tapaus liittyy siten meneillään olevaan suuntauk- puu- ja pensasryhmät sulkevat näkymää pohjoises- seen rakentaa kaupungeista entistä tiiviimpiä. Kir- ta Pyhäjärvelle. Pääosin harjun rinteillä sijaitseva joituksen lopuksi pohdimme kaupunkiluonnon Pispalan ja Tahmelan asutus (yhteensä 3 759 asu- kulttuurisuutta sekä tiheiden paikkojen merkitystä kasta vuonna 2008) ympäröi ryytimaata. Ryyti- kaupunkiluonnon suojelussa. Affekti ja tiheä paik- maa on ollut kaupunkilaisten käytössä viljelypals- ka antavat aineksia määritellä, minkä luonteisia toina sekä hedelmä- ja marjatarhoina jo ainakin ovat urbaanit ekosysteemipalvelut, joiden ylläpi- 1940-luvulta alkaen (Pispalan maisema 2005: 63). dossa asukkailla on ratkaiseva osuus. Palstoille on ollut kysyntää, koska Pispalan rin-

36 40: 2 (2011) ss. 35–48 JA YMPÄRISTÖ ALUE

Kuva 1. Pispalan ryytimaa toukokuussa 2011. Takana Pyhäjärvi, oikealla Kurpitsatalo. (Kuva: Krista Willman) Figure 1. Pispala allotment area in May 2011. Lake Pyhäjärvi in the background, the Pumpkin House run by a civic farmers’ association on the right side. (Photo: Krista Willman) netalojen pihat ovat pieniä ja vaikeasti viljeltäviä. uudet viljelijät voivat joutua jonottamaan ennen Kotitarveviljelyn nykyinen suosio jatkaa siten pai- kuin saavat palstan. Palstojen vuokraamisen hoitaa kan historiallista perinnettä. 4H-yhdistys. Lähikoulun oppilailla on ryytimaalla Ryytimaa on todella luontoa – vahvalti mus- oma palstansa. Kysely tuotti vahvoja paikan kuva- taa saraturvepitoista multaa, maan hengitystä, uksia: kasvuvoimaa, viljelijöiden taitojen tuloksia ja vil- jelykunnossa pysyvää vihreää avointa tilaa tiiviin Palsta on minulle henki ja elämä. Kodin ikku- asutuksen ympäröimänä. Rehevä yleiskuva erottaa noista ei näy yhtään puuta, ei juuri taivastakaan. ryytimaan monista muista palstaviljelyalueista. Pihalla on parkkipaikkoja ja roskapönttöjä. Kes- Pohjoispuoleinen harju suojaa ja tarjoaa hyvän kustan puistoissa on iltaisin levotonta, telttajuhlat pienilmaston, ja eteläreunassa vain vähän alempa- pauhaa. Palstalta saa terveellistä, lisäaineetonta na sijaitseva Pyhäjärvi tasoittaa lämpötiloja öiden kasvisruokaa. Pöydässä on aina kukkia. Kans- viilentyessä. Pohjavesi on lähellä maanpintaa ja saviljelijät ovat mukavaa sakkia ja ohikulkijat paikoin ilmenee lähteisyyttä, minkä ansiosta maa pysähtyvät juttelemaan. Joku soittaa joskus kesä- sulaa varhain keväällä. Ryytimaan kohdalla ei ole iltaisin viulua rannassa, niemennokasta kuuluu läpikulkevaa liikennettä tai muita saastelähteitä, kivaa rummutusta. Näköala järvelle on upea. vaikka etäisyyttä Tampereen ydinkeskustaan on Palstalta tulee väsyneenä mutta uudistuneena vain runsaat kaksi kilometriä. Yhtä hyvää viljely- kotiin. Palstalleni kuljen kävellen, pyörällä tai aluetta on vaikea löytää kaupungista. soutuveneellä. Matkaa on 3 km. Viljely ja mat- Pispalan ryytimaan viljelijöille suunnatun kyse- kat palstalle ovat hyvää liikuntaa. Kotoa tulee lyn perusteella alueella on 288 kaupungilta vuok- lähdettyä ulos lenkille, kun on päämäärä. En ole rattavaa yhden aarin suuruista viljelypalstaa (Vil- sairastellut lainkaan aloitettuani viljelyn. En voi- jelijäkysely 2008). Viljelijöistä 61 prosenttia asuu si kuvitella elämää ilman pikku palstaani. (Vilje- lähimmissä kaupunginosissa (Pispala, Tahmela, lijäkysely 2008) Hyhky), muut eri puolilla kaupunkia tai naapu- rikunnissa. Ryytimaan reunaan pääsee kaupun- Kyselyssä viljelijät toivat esiin ryytimaan elämän- gin bussilla. Jotkut ovat viljelleet palstaansa jopa laadun parantajana. Monet heistä kertoivat, että 40 vuotta, mutta myös uusia viljelijöitä on tullut asuvat kivikaupungissa kerrostalossa, jopa asun- vähitellen mukaan. Vastanneista 15 prosenttia nossa jossa ei ole parveketta ja näkymät vain talon- esitti viljelleensä paikalla enintään kaksi vuotta; seinään ja että ryytimaa on heidän kesämökkinsä

37 40: 2 (2011) ss. 35–48

ja henkireikänsä. Viljelijät korostivat myös fyysi- ryytimaan reunassa. Kurpitsatalo on 1930-luvulta sen tekemisen ja kasvun seuraamisen myönteisiä peräisin oleva, alun perin purku-uhan alla ollut psyykkisiä vaikutuksia. puutalo, jonka liike sai kaupungilta käyttöönsä Ryytimaa on ollut 15 vuotta kiistan aiheena kunnossapitoa vastaan. Kurpitsaliike tekee monen- kaavoituksessa. Asukasyhdistys Pispalan Moree- laista vapaaehtoistyötä ja järjestää talolla talkoita ja ni ja monet muut tamperelaiset kansalaisjärjestöt tapahtumia sekä lainaa ja vuokraa viljelytyökaluja tekivät kaupungille kirjallisia aloitteita ryytimaan (Kurpitsaliike 2011). Sillä on myös oma palstan-

ALUE JA YMPÄRISTÖ jättämiseksi rakentamisen ulkopuolelle kaupungin sa ryytimaalla, ja se järjestää sadonkorjuujuhlia ja valmistellessa yleiskaavaa vuonna 1997. Aloitteilla monia muita tapahtumia ja kursseja. ei ollut vaikutusta, sillä seuraavana vuonna kau- Kurpitsaliike on kaiken aikaa toiminut yh- punginvaltuusto teki päätöksen yleiskaavasta, jossa dessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa vastusta- ryytimaa osoitettiin pientalorakentamiseen. Kan- essaan ryytimaan rakentamista. Kansalaisjärjestöt salaisjärjestöt tekivät tästä muistutuksen kaupun- tuottavat edelleen lisäperusteluja puolustaakseen ginhallitukselle ja valittivat ympäristöministeriöön viljelytoiminnan jatkumista. Kurpitsaliike on saa- muun muassa kaavan vaikutusten arvioinnin ja nut toiminnastaan ympäristöpalkinnon ja muun selvitysten puutteellisuuden vuoksi. Ministeriö jät- muassa kaupungin ilmastokampanjan apurahan. ti yleiskaavan vahvistamatta ryytimaan osalta. Asia Tämä kuvastaa kaupungin ympäristöhallinnan eteni vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka monimutkaisuutta (vrt. Flyvbjerg 2004): kaupun- äänestyksen jälkeen puolsi kaupungin kantaa. Sen ki puoltaa ja palkitsee alueella harjoitettavaa, olen- seurauksena ryytimaa vahvistettiin yleiskaavassa naisesti juuri tähän paikkaan kiinnittynyttä palsta- täydennysrakentamista varten ja merkittiin pienta- viljelyyn perustuvaa kansalaistoimintaa ja samaan lojen rakentamisalueeksi. Alueelle on suunniteltu aikaan valmistelee ryytimaan rakentamista. rakennettavaksi noin sata pientaloasuntoa, mikä käytännössä tuhoaisi ryytimaan erityisluonteen. Paikan näkymättömät rajat Kaupunki perustelee hanketta sillä, että asukas- määrän kasvun takia kaupunkiin on saatava uusia Olemme selvittäneet ryytimaan tilannetta osana asuntoja ja kaupunkirakenne on saatava nykyistä Pispalan ja Tahmelan asuinalueiden kokonaisuut- tiiviimmäksi. Tavoitteen toteuttamista selvitetään ta. Käytämme kolmenlaisia aineistoja triangulaa- Pispalan tekeillä olevassa asemakaavassa. tion periaatteella. Ensimmäinen aineistoryhmä Uusi asemakaava on tarpeen myös siksi, että sisältää tietoa ryytimaan viljelijöistä ja viljelykäy- Pispalan ainutlaatuista miljöötä ja rakennuskantaa tännöistä. Olemme havainnoineet viljelijöiden toi- ei ole suojeltu. Kaavoitus tarjoaa siihen mahdolli- mintaa ryytimaan palstoilla kesällä 2011 ja toteut- suuksia. Pispalan asemakaavan päivitys käynnistyi taneet kasvukauden eri vaiheissa muutamia vilje- vuonna 2007 laajan osallistumisprojektin tuke- lijöiden lyhythaastatteluita. Kesän mittaan yksi mana (kaupunginosaprojekti eli KaOs, jota osaksi meistä osallistui ystäviensä kanssa erään palstan rahoittivat valtio ja Euroopan aluekehitysrahasto). viljelyyn, mikä tuotti lukuisia havainnointikerto- Asukkaiden näkemyksiä on kerätty kaupungin- ja ja etnografista tuntumaa ryytimaan viljelijöihin. osakonferensseissa, lukuisissa asukastyöryhmissä, Omaa kenttätyötämme täydentää osana edellä kiertokävelyillä ja internet-sovelluksen välityk- mainittua KaOs-projektia toteutettu ryytimaan sellä. Niiden avulla on tuotettu tulevaisuuskuvia viljelijöille (palstoja 288) suunnattu kysely, joka tukemaan Pispalan ja Tahmelan asuinalueiden tuotti 120 vastausta (Viljelijäkysely 2008). Pispa- kehittämistä (Partanen & Pylvänen 2009). Samas- lassa ja Tahmelassa asuvat viljelijät vastasivat kyse- sa yhteydessä kaupunki on teettänyt suunnittelu- lyyn hivenen innokkaammin kuin muualla asuvat. alueesta ja myös ryytimaasta lisää selvityksiä. Yksi Kyselyn tavoitteena oli selvittää viljelijöiden näke- KaOs-projektin asukastyöryhmistä on ideoinut myksiä ryytimaan kehittämisestä. Avovastaukset ryytimaan ja ranta-alueiden virkistyskäyttöä, ran- olivat sallittuja kyselyssä. Lisäksi käytössämme on ta-alueen hoitoa ja maiseman suojelua. ollut Kurpitsaliikkeen tuottama laajahko nettiai- Yleiskaavan laadinnan aikana vuonna 1998 neisto, jossa se kuvaa toimintaansa, tulevia suun- joukko ryytimaan viljelijöitä ja muita palstaviljelyn nitelmia sekä perustelee tarvetta säilyttää ryytimaa puolustajia lyöttäytyi yhteen. He perustivat Kur- rakentamattomana (Kurpitsaliike 2011). pitsaliikkeen ajamaan viljelijöiden etuja ja vastus- Toisena aineistona ovat Pispalan pitkään kes- tamaan ryytimaan rakentamista. Nykyisin yhdis- täneiden kaavoitushankkeiden dokumentit, taus- tyksellä on jäseniä noin 250, ja se käyttää tukikoh- taselvitykset ja niiden lähdejulkaisut (yleiskaavoi- tanaan ja varastonaan Kurpitsataloa, joka sijaitsee tus 1997–2002, sen jälkeen tehdyt lisäselvitykset,

38 40: 2 (2011) ss. 35–48 JA YMPÄRISTÖ ALUE vuonna 2007 alkanut uuden asemakaavan laa- Pyrimme monimenetelmälliseen tutkimukseen, dintaprosessi dokumentteineen sekä sitä tukeva jolloin tavoitteemme on saada analyysien löy- KaOs-osallistumishanke, ks. Tampereen kaupunki dökset keskustelemaan keskenään toisiaan infor- 2011 sekä asukkaiden verkkosivusto Pispalan por- moivasti ja osoittaa, mitä ne merkitsevät yhdessä taat 2011). Näihin dokumentteihin sisältyy myös (Bergman 2008). Kyselyaineistojen analyysit valai- eri tahojen tekemiä luontokartoituksia sekä arvi- sevat sitä sosiaalista kontekstia, jossa viljelyn tuot- ointeja suunnittelualueen tärkeimmistä luonnon- taman toiston ja affektin vaikutukset asuinalueella arvoista. Niiden perusteella sekä tukeutuen aikai- toteutuvat, kun taas luontokartoitusten tarjoamat semmin Pispalasta julkaistuihin kasvitieteellisiin tiedot osoittavat toiston seurauksia alueen kasvil- aineistoihin teimme päätelmiä asuinalueen laajui- lisuudessa. sen lajipoolin ja viljelyn välisistä yhteyksistä. Edellä mainittuja aineistoja käsittelimme sisäl- Viljelyn rytmit ja toiston merkitykset lönanalyysin avulla. Kolmannen aineiston muodostaa strukturoitu kysely (389 vastausta), jonka Sosiaalinen vuorovaikutus kaupunki lähetti osana KaOs-projektia joulukuus- sa 2008 kaikille Pispalan ja Tahmelan asukkaille Viljelykäytäntöjen toisto läpi kesän ja kasvukau- (2 300 taloutta). Kyselyn tavoitteena oli kerätä desta toiseen kerää itseensä voimaa ja vaikuttaa tietoa asemakaavan uudistamista varten ja näke- ympäristöönsä. Toistoja ja variaatioita on runsaas- myksiä sen laadintaan (Viljanen & Karppi 2009). ti, kun otetaan huomioon, että suuri määrä vil- Kyselyyn oli mahdollista vastata joko paperilo- jelypalstoja on kerralla käytössä, osa vuokraajista makkeella tai internetissä. Kyselyyn sisältyi myös vaihtuu vähitellen, palstoja käyttävät osaksi myös ryytimaata koskevia kysymyksiä sekä yksi avokysy- perheenjäsenet, sukulaiset ja tuttavat ja kasvilaji- mys: ”Mikä Pispalan asemakaavan uudistamisessa en ja -lajikkeiden kierto ja uusien kokeilu tuovat on erityisen tärkeää?” oman lisänsä vaihteluun. Kyselyaineiston avulla pyrimme saamaan selvil- Havaintokäynnit viljelykaudella 2011 osoit- le, minkälaisen affektiivisen ilmapiirin välityksellä tivat, että joku on aina palstallaan tekemässä jo- ryytimaa on osa asuinaluetta, sen kulttuurista jat- takin. Eräällä 30 palstan osa-alueella yhtäaikaista kumoa ja asukkaiden elämäntapaa. Tukeudumme toimintaa oli yleensä 2–6 palstalla, vaikka osa pals- Andersonin (2009) korostamaan näkemykseen, toista oli viljelemättä. Keskusteluyhteys paikalla jonka mukaan kollektiivisesti koettu affekti on olevien viljelijöiden kanssa syntyi vaivattomasti, moniselitteinen, persoonaton ja muuntuva mutta koska he ovat tottuneet ulkopuolisiin kävijöihin. samalla avoin erilaisille ilmaisuille, sillä kokijat voi- Ryytimaan eteläpäässä rantaa pitkin kulkevan kä- vat ”ymmärtää” affektin sen synnyttäessä vahvoja velytien varrella sijaitseva Kurpitsatalo muodostaa henkilökohtaisia tuntemuksia emootioiden välityk- yhden kohtauspaikan, vaikka kaikki viljelijät eivät sellä. Asukkaat olivat kiinni kokemuksissaan vas- siihen yhteydessä olisikaan. Myös kyselyaineis- tatessaan kyselyyn. Voidaan olettaa, että he tällöin to osoittaa ryytimaan merkittäväksi sosiaaliseksi tukeutuivat itselleen merkityksellisiin seikkoihin kohtauspaikaksi (Viljelijäkysely 2008). Viljeli- ja ehtoihin, jotka ovat reaalisia heidän arkielämäs- jät vaihtavat keskenään siemeniä, taimia ja tietoa sään. Kiinnostuksemme kohteena on, kuinka ryyti- viljelykeinoista. Eräs heistä kuvaa kanssakäymistä maa elävöityy kyselyssä affektiivisen jännitteisyy- ”pakottomaksi yhteisöllisyydeksi”. Kasvimaa yhdistää den seurauksena, kun vastaajien on otettava kantaa myös perheitä. ryytimaan lisäksi muihin tärkeisiin suunnitteluky- Näin ollen ryytimaa henkii ympäristöönsä – symyksiin. Selvitämme elävöitymistä pääkompo- puheena ja kaikille näkyvinä materiaalisina käy- nenttianalyysin ja argumentaatioanalyysin avulla. täntöinä, joissa on kysymys maan kääntämisestä, Näiden aineistojen ja analyysien avulla tutkim- kylvämisestä, taimien hankinnasta, kasteluveden me ryytimaata moniulotteisena paikkana, sen dy- raahaamisesta, työkalujen lainaamisesta, roskista, naamista rajautumista asuinalueella (sosiaalisesti, kitkemisestä, kasvuoloista, viljelemättömyydestä ekologisesti) sekä paikan subjektiivisen ja kollek- (kaikki palstat eivät ole yhtäaikaisesti viljeltyinä), tiivisen kokemisen yhteyttä. Paikalla on aina sekä kotilontorjunnasta, Kurpitsatalon tapahtumista, näkyvät että näkymättömät rajat (Tuan 1977), ja ojien avaamisesta, yhteisistä pelisäännöistä, ru- aineistojen monipuolisuus antaa mahdollisuuksia sakoiden ruokahalusta ja sadonkorjuusta. Nämä kummankin tavoittamiseen. Kaikkiaan liikumme materiaaliset efektit voidaan tunnistaa ihmisyksi- materiaalisuuden, kognition, käytäntöjen, julkisen löiden väliseksi ja toisaalta ihmisten ja ei-inhimil- puheen ja faktojen tuottamisen risteyskohdissa. lisen luonnon väliseksi kehoksi, joka affektia välit-

39 40: 2 (2011) ss. 35–48

tää ja tekee sen intersubjektiiviseksi (Thrift 2004; on muuttunut. […] Kaupunkirakenteeseen tuli Anderson 2006; Pile 2010: 11). osia, jotka olivat tasaisen tungettuja ja täynnä Ryytimaalla tapahtuva toiminta on helposti toistoa. […] Erillisiä, monen perheen pienasunto- nähtävissä, sillä ympärillä on asutusta sekä vilje- ja yhdistettiin yhden perheen asuintaloiksi. Vuok- lysten tasolla että ylärinteessä. Ryytimaa on myös ra-asunnot vähenivät. Katumiljöö köyhtyi kivijal- Pispalaan tutustuvien vierailijoiden havaittavis- kapuotien ja piharakennusten kadotessa. Uudis- sa. Rantaa pitkin kulkee ryytimaata reunustava rakennukset käänsivät selkänsä kadulle ja pihat

ALUE JA YMPÄRISTÖ kävelytie, joka on yksi alueen suosituimmista ul- suljettiin läpikululta. Tilalle tulivat autokatokset, koilureiteistä. Monet ohikulkijat poikkeavat varta pensasaidat ja laatoitetut, pienet pihaterassit. vasten katsomassa ihmisiä palstoilla tai Kurpitsata- lolla ja vaihtavat heidän kanssaan kuulumisia. Vil- Nyt tärkeintä ovat maisemaan avautuvat suuret ik- jelyn toisto synnyttää näin ulospäin suuntautuvaa kunat ja ulos katsominen. Tämä entisestään koros- sosiaalista vuorovaikutusta. Toistoon liittyvä affek- taa ryytimaan merkitystä sosiaalisena kohtauspaik- tiivisuus toteutuu yksilöiden välisenä ja tiedosta- kana ja ”suurena pihana”, jonka tapahtumat ovat mattomana. Viljelyn toisto ja rytmiikka näkyvät nähtävissä samaan tapaan kuin entisajan puolijul- siten moneen suuntaan ja monille ihmisille, myös kisissa yksityispihoissa. Kun ihmisten elävä vuoro- ulkopuolisille. Se on yksi ilmentymä toistosta, jos- vaikutus ulottuu ryytimaalta affektiivisesti koko ta kaupungin rytmiikka ja kompleksisuus syntyvät asuinalueelle, ryytimaan rajat venyvät. Tämä ilmiö (de Certeau 1988; Lefebvre 2004). Kaikki eivät siirtyy myös osaksi julkista puhuntaa ja emotio- näkemästään piittaa, mutta moniin viljely tekee naalisia ilmauksia. Tästä on esimerkkinä ote ve- vaikutuksen. Tuttuuden ansiosta viljelyn havaitsi- toomuksesta (Järvi 2002), jonka Kurpitsaliikkeen jat voivat eläytyä viljelijän puuhiin tai kasvipenk- edustaja kiistan eräässä vaiheessa lähetti kaupun- keihin tiedostamattaan ja välillä tiedostaen, jolloin ginvaltuutetuille ryytimaan säilyttämisen puolesta. affekti syntyy paikan tunnun, havaitsijan ja viljeli- Vetoomuksessa ryytimaata luonnehditaan kestävän jän välisen intensiteetin sekä kollektiivisen ilmapii- elämäntavan tyyssijaksi ja epäillään, voiko sen ra- rin seurauksena (Anderson 2009). kentaminen koitua Tampereelle hyväksi. Toiminta ryytimaalla pitää yllä Pispalan vanhaa, sosiaalisesti ulospäin suuntautunutta elämän- Tahmelan ryytimailla kulkija törmää sellaiseen muotoa. Nykyisin Pispalan ja Tahmelan alueella elävään kulttuuriin, jota ei ole enää missään asutaan sulkeutuneemmin kuin ennen, mikä osal- muualla. Kuin kuvitteellisessa vanhassa tiiviissä taan johtuu rakentamisen kehityksestä. Monella kyläyhteisössä voi ryytimaiden tienoilla helpos- tontilla pieni asumus on korvattu suurella omako- ti alkaa juttelemaan tuntemattomien ihmisten ti- tai rivitalolla, piha on asfaltoitu tai laatoitettu ja kanssa aivan poikkeuksellisella tavalla nykymaa- vanhat piharakennukset on purettu. Vuoden 1978 ilmassa. […] Ihminen ymmärtää kuuluvansa yh- asemakaavassa määrätty rakentamisen tehokkuus- teen tämän paikan ja muiden sen päällä kulkijoi- luku 0,5 kaikilla tonteilla riippumatta niiden si- den kanssa. Maisemasta ja maasta, sen lähteistä jainnista on johtanut rakentamiseen, jossa pihalla ja mullasta, kaikesta siellä tulee rintaan voima ei enää ole avointa suhdetta julkiseen katutilaan. ja vahva elämisen tuntu. Tämä elävä sosiaalinen Uudisasukkaat ovat korvanneet vanhoja pulteriai- kulttuuri Tahmelan ryytimailla on paljolti vilje- toja korkeilla betonimuureilla. Arkkitehti Hanna lijöiden kulttuuria, jota ei ole ilman ryytimaita. Lyytinen (2005: 9, 19) kuvaa tapahtunutta muu- […] Työkalujen lainaaminen ja avun antaminen tosta seuraavasti. kuuluvat arkeen. Missä muualla niin on?

Pispalan sosiaalinen rakennemuutos ja asumisen Viljelyn yhteys asuinalueeseen privatisoituminen ilmenee pihojen rakentamisessa ja käytössä. Pihojen hyötykäyttö on vähentynyt. Kyselyyn vastanneet Pispalan ja Tahmelan asuk- Ne ovat jopa muuttuneet umpeen istutetuiksi, kaat vastustivat ryytimaan rakentamista varsin katseltaviksi koristepihoiksi, jotka tarjoavat asuk- yksimielisesti. Heistä 70 prosenttia on valmis säi- kailleen näkösuojan naapureilta mutteivät tilaa lyttämään ryytimaan nykyisessä laajuudessaan vil- tekemiseen ja oleskeluun. Tonttien muutos- ja uu- jelykäytössä ja 14 prosenttia haluaisi laajentaa sitä dissuunnittelussa suunnittelijoiden mielenkiinto nykyisestään (Viljanen & Karppi 2009: 19). Vain on siirtynyt pihasta näkymiin, parvekkeisiin tai yhdeksän prosenttia haluaisi osoittaa suuren osan terasseihin. Pihan entinen rooli puolijulkisena ja ryytimaasta pientalo- ja palvelurakentamiseen. puoliyksityisenä kaupunkitilana ja kesähuoneena Avovastauksissa ryytimaan rajaaminen nykyis-

40 40: 2 (2011) ss. 35–48 JA YMPÄRISTÖ ALUE tä pienemmäksi sai mainittavaa kannatusta vain Toista voimakkaimmin latautunutta kompo- sellaisessa tapauksessa, että se tehtäisiin puistoksi nenttia (selitysaste yksin 21,5 prosenttia) nimi- muuttamalla. Ryytimaa koetaan osaksi asuinalu- tämme yksityisen tilankäytön vapautta korostavaksi een omaleimaista historiallista maisemaa: ”On ilo ulottuvuudeksi (taulukko 1). Siinä painottuvat katsella kasvimailla tonkivia ihmisiä”, ”Kasvimaille lisärakentaminen nykyisille tonteille, rakentami- ei saa rakentaa, koska ne ovat Pispalan erikoisuus sen vapaus sekä tarve sijoittaa lisää henkilöautoja maisemallisesti ja henkisesti”. tonttien ulkopuolelle. Tarkempi analyysi osoitti, Asukkaiden oli kyselyssä otettava kantaa asuin- että miehet suhtautuvat huomattavan myönteises- alueensa tulevaisuuteen, ennen kaikkea rakentami- ti näihin tavoitteisiin toisin kuin naiset (kuva 2, sen säätelyyn ja tiivistämiseen, ryytimaan ja Kur- myönteisyys ilmenee jälleen negatiivisella akselil- pitsatalon kehittämiseen sekä alueen liikennejärjes- la). Muiden vastaajaryhmien osalta merkitsevää telyihin ja pysäköintiin. Tutkimme pääkomponent- yhteyttä ei ollut. Voidaan kuitenkin huomata, että tianalyysin1 avulla, kuinka nämä kuusi keskeistä yli 55-vuotiaat sekä korkeasti koulutetut suhtautu- suunnitteluongelmaa ovat yhteydessä toisiinsa vat toisen komponentin kysymyksiin myönteisem- asukkaiden vastauksissa. Lisäksi selvitimme, kuinka min kuin muut vastaajaryhmät. voimakkaasti eri vastaajaryhmät edustivat kutakin Ryytimaan tulevaisuus ja yksityistonttien ra- pääkomponenttia. Tätä kuvaavat komponenttipis- kennusoikeuden määrittely olivat yhden ja saman teet saimme laskemalla painotetun keskiarvon al- suunnitteluprosessin kysymyksiä, mutta kyselyssä kuperäisten muuttujien standardoiduista arvoista. asukkaat olivat taipuvaisia eriyttämään ne toisis- Pääkomponenttianalyysi toi näkyviin kak- taan. Näin syntyi kaksi juonnetta. Ryytimaan suo- si pääulottuvuutta asukaskyselyyn vastanneiden jelua puoltavat asukkaat eivät yleensä kannattaneet näkemyksissä (taulukko 1). Ensimmäistä kom- yksityistonttien säätelemätöntä lisärakentamista ja ponenttia (selitysaste yksin 36,2 prosenttia) ni- päinvastoin. Kahtia jakautumista saattoi kärjistää mitämme ympäristöä vaalivan kansalaistoiminnan yhtäältä pitkittynyt kiista tonttien rakennusoi- ulottuvuudeksi. Tällä komponentilla latautuvat keuksista ja toisaalta ryytimaan tulevaisuudesta. vahvasti sellaiset muuttujat, jotka kuvaavat vas- Valitsimme vielä jatkoanalyysiin kummastakin taajien suhtautumista ryytimaan ja Kurpitsatalon pääulottuvuudesta edustavan ja merkitsevästi la- kehittämiseen sekä liikennejärjestelyihin kevyen tautuneen kysymyksen. Ristiintaulukointi osoitti, liikenteen ehdoilla. Vuokralaiset ja naiset suhtau- että tilanne saattaa olla jännitteinen ja muutosaltis tuvat myönteisesti näihin tavoitteisiin, mutta mie- moneen suuntaan, vaikka ryytimaan puolustajat het, yli 55–vuotiaat ja 35–44-vuotiaat kielteisesti ovat selvästi enemmistönä (taulukko 2). (kuva 2, myönteisyys ilmenee negatiivisella akselil- Avovastausten (n = 279) tulkinnassa käytimme la). Sen sijaan vastaajan koulutuksella ei ollut tässä argumentaationanalyysia. Mahdollisuus avovasta- tapauksessa vaikutusta. ukseen oli tärkeä sekä vastaajille että tutkijoille,

Taulukko 1. Pääkomponenttianalyysin avulla löytyneet kaksi merkittävintä asenneulottuvuutta, ”ympäristöä vaaliva kan- salaistoiminta” (komponentti 1) ja ”yksityisen tilankäytön vapaus” (komponentti 2), jotka kuvaavat Pispalan ja Tahmelan asukkaiden keskuudessa piileviä sosiaalisia jännitteitä asemakaavoituksen yhteydessä vuonna 2008. Table 1. Two most significant dimensions of resident attitudes found by principal component analysis, ”citizen activities promoting environmental awareness” (component 1) and “freedom of private use of urban space” (component 2), illustrating implicit social tensions across the neighborhoods of Pispala and Tahmela (Tampere, Finland) during a detailed land-use planning process in 2008.

Komponentti 1 Komponentti 2 Kommunaliteetti Ryytimaa tulee säilyttää nykyisessä laajuudessaan kasvimaakäytössä 0,758 -0,194 0,612 Kurpitsatalon toiminnan kehittäminen on tärkeää 0,839 -0,120 0,718 Liikennejärjestelyjä tulee kehittää kevyen liikenteen ehdoilla 0,709 0,071 0,507 Pysäköintialueita tarvitaan lisää 0,022 0,526 0,277 Nykyisille asuintonteille mahtuu hyvin uusia asuinrakennuksia -0,040 0,820 0,674 Rakennusoikeuden säätelyä ei tarvita -0,262 0,778 0,674 Ominaisarvo 2,2 1,3 Selitysaste % 36,2 21,5 Kumulatiivinen selitysaste % 36,2 57,7

41 40: 2 (2011) ss. 35–48

Asunnon, talon tai tontin omistaja

Vuokralainen

Ylempi korkeakoulututkinto

Lukio, opisto- tai alempi korkeakoulututkinto

Kansa-, perus- tai ammattikoulu ALUE JA YMPÄRISTÖ Nainen

Mies

18–34 vuotias

35–44-vuotias

45–54-vuotias

Yli 55-vuotias

-0,4 -0,3 -0,2 -0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4

Komponentti 1 Komponentti 2

Kuva 2. Vastaajaryhmien sijoittuminen ”ympäristöä vaalivan kansalaistoiminnan” (komponentti 1) ja ”yksityisen tilankäytön vapauden” (komponentti 2) ulottuvuuksilla. Figure 2. Location of respondent groups on the factor loadings ”citizen activities promoting environmental awareness” (component 1) and “freedom of private use of urban space” (component 2).

sillä se tarjosi vastaajille tilaisuuden kertoa sel- asiantilan kuvaus, (2) tavoiteltu muutos eli johto- laista, mitä lomakkeessa ei huomattu kysyä. Avo- päätökset sekä (3) niitä oikeuttavat perustelut (Kak- vastauksessa heidän oli suunnattava vastauksensa kuri-Knuuttila 2011). Löysimme 21 tällaista kom- olettamilleen ihmisille siten, että nämä pystyvät menttia (Willman 2011). Selvitimme niiden ar- tunnistamaan heidän käyttämänsä ajan ja paikan gumentaatiorakenteen kiinnittäen huomiota myös ilmaisut – heidän oli vastatessaan otettava huomi- julkilausumattomiin premisseihin ja päätelmiin. oon sosiaalinen konteksti ja ajallisuus2. Tutkimme Argumentaatioanalyysi toi esiin viisi erilais- asukkaiden intentioita ja motiiveja erityisesti siitä ta vetoamisen ja vakuuttamisen tapaa ryytimaan näkökulmasta, kuinka ne tulevat kyselyssä esiin puolesta ja sitä vastaan (kuva 3). Suurin osa niistä sosiaalisena ja poliittisena virittymisenä ja affektia oli kuvassa 3 esitettyä ensimmäistä tyyppiä, jossa ilmentävinä emotionaalisina argumentteina. rakentamisen uhka toimii premissinä ja johtopää- Poimimme avovastauksista sellaiset ryytimaata töksenä todetaan, että ryytimaa on säilytettävä koskevat kommentit, joista oli tunnistettavissa po- nykyisellään. Oikeuttavana perusteluna mainittiin litiikka-argumentille tyypillinen päättelyketju: (1) ensinnäkin se, että ryytimaa lisää viihtyisyyttä ja tuo ihmisille iloa. Toisena perusteluna nousi esiin Taulukko 2. Pääkomponenttiulottuvuuksia kuvaavien muut- rakentamattoman tilan tarve tiiviisti rakennetun tujien ristiintaulukointi (prosenttia vastauksista). ympäristön vastapainona. Kolmas oikeutusnäkö- Table 2. Cross-tabulation of the variables representing the two kulma perustui kulttuurihistorialliseen arvoon: principle component loadings (per cent of responses). ryytimaalla on alueella pitkä perinne, ja se on ”vankkumaton osa Pispalaa”. Ryytimaa tulee säilyttää nykyisessä Toisessa argumentoinnin tavassa tunnustetaan laajuudessaan kasvimaakäytössä ryytimaan virkistyksellinen ja kulttuurinen mer- Täysin tai Täysin tai kitys, mutta todetaan alue epäsiistiksi. Ryytimaa melko samaa melko eri saisi säilyä viljelykäytössä, mutta se tulisi saada mieltä mieltä siistimmäksi, mikä lisäisi sen arvoa ulkoilualu- Täysin tai eena. Kolmas argumentaation tapa nostaa ongel- melko samaa 7,8 % 6,5 % maksi viljelykäytön. Viljelyn rinnalla ryytimaan mieltä tulisi palvella muitakin asukasryhmiä, minkä Täysin tai vuoksi alueen toiminnallisuutta tulisi kehittää. melko eri 62,5 % 16,6 % Loput kaksi argumentaatiotapaa sisälsivät johto- säätelyä ei tarvita Rakennusoikeuden mieltä päätöksen, että ryytimaa on rakennettava, koska

42 40: 2 (2011) ss. 35–48 JA YMPÄRISTÖ ALUE

Uhkaa rakentaminen Säilytettävä nykyisellään (asiantila) (johtopäätös) Tuottaa iloa, tyhjä tila, vankkumaton osa Pispalaa (oikeutus)

Tärkeä mutta epäsiisti Siistittävä

Ei suuria muutoksia, säilyisi viljelykäytössä, tulisi viihtyisä

Ryytimaa viljelykäytössä Toiminnallinen ulkoilualue

Palvelisi laajempaa joukkoa

Tonttitarve Rakennettava

Mahtuu hyvin taloja, alueen arvo lisääntyy

Epäsiisti Poistettava

Pispalan kehittäminen, nyt vain pieni joukko käyttää

Kuva 3. Argumenttirakenne avovastauksissa. Figure 3. Argument structure in open space responses. kaupungilla on tonttitarve, tai että ryytimaa on ryytimaan säilyttämistä viljelykäytössä. Ryytimaa siirrettävä viljelystä muuhun käyttöön, koska tukee Pispalan ja Tahmelan omaleimaisuutta ja ai- alue on epäsiisti. nutlaatuisuutta, joita asukkaat pitivät asuinalueen- sa tärkeimpinä säilytettävinä ominaisuuksina (Vil- Tulkintoja janen & Karppi 2009: 13–14). Ryytimaa myös vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta asukkaiden Ryytimaan siisteys muodosti selvän jännitteen avo- välillä ja muodostaa vastapainon viime aikoina to- vastauksissa. Epäsiisteys ilmenee kolmella tavalla teutuneelle rakentamistavalle, joka korostaa yksi- (Viljanen & Karppi 2009: 20): se on hoitamatto- tyisyyttä toisin kuin Pispalan perinteinen elämän- muutta (sekavan näköistä, alue ei puistomainen), muoto. näkyvyyttä estävää (puita ja pensaita osalla aluet- Viljelijäkysely (2008) antaa lisävalaistusta ta eikä järvimaisema näy) ja sosiaalista. Viimeksi ryytimaan viljelijöiden ja lähiasukkaiden välisiin mainittu liittyy palstojen ja Kurpitsatalon käyttä- suhteisiin. Lähes puolet viljelijöistä asuu Pispa- jiin: ”Kesäisin rannan tuntumassa on usein todella lassa ja Tahmelassa, mistä päätellen noin kuudella epäsiistiä ja meluisaa porukkaa”. Kysymys siiste- prosentilla näiden kaupunginosien talouksista on ydestä ilmentää monimutkaisuutta, jolla ryyti- viljelypalsta ryytimaalla. Lisäksi viljelijäkyselystä maa kytkeytyy asuinalueiden kehityskysymyksiin. ilmenee, että palstat antavat ruokaa, virkistystä Ryytimaa antaa vastinetta vastauksissa toivottuun ja liikuntaa odotettua laajemmalle ihmisjoukol- yhteisöllisyyteen, mutta osa asukkaista kokee alu- le. Palstaa kohden on tavallisesti yksi viljelijä (57 een epäsiistiksi. % vastauksista), mutta usein myös kaksi (30 %) Yksityinen rakennusoikeus ja ryytimaan kansa- ja toisinaan kolme (6 %) tai neljä (7 %). Palstan laistoiminta muodostavat oman jännitekenttänsä sadosta nauttivat viljelijöiden perheenjäsenet ja (taulukko 2), johon vastaajan iällä ja sukupuolella ystävät. Ryytimaan ulottuminen asujaimiston so- sekä asunnon omistussuhteella näyttää olevan vai- siaalisiin verkostoihin tuli ilmi myös keskusteluissa kutusta (kuva 2). Sekä viljelijäkysely että asukasky- viljelijöiden kanssa. Tämä verkosto saattaa lieven- sely antavat viitteen siitä, että naiset ovat miehiä tää edellä kuvailemiamme ryytimaahan liittyviä aktiivisempia puolustamaan ryytimaan säilyttämis- jännitteitä. Verkosto on tässä tapauksessa tärkeä tä. Asukaskyselyn päätulos oli kuitenkin se, että osa ekosysteemipalvelun sosiaalista ulottuvuutta ylivoimainen enemmistö vastanneista kannattaa (vrt. Ernstson 2008).

43 40: 2 (2011) ss. 35–48

Edellä tekemämme analyysit liittävät toisiinsa muassa seuraavia Pispalasta ja myös ryytimaalta ryytimaan viljelijät sekä ympäröivien asuinalu- löydettyjä kasvilajeja: litutilli, rohtopernaruoho, eiden yhteisöllisyyden, sosiaalisen rakenteen ja rautanokkonen, hentosavikka, hanhentatar, pik- asukasmielipiteet. Näiden tekijöiden vaikutukses- kutakiainen, peltotädyke ja nokkosvieras. Harjun ta muodostuu jännitteinen konteksti, jossa vilje- etelärinteen lämpö ja ravinneolot sekä pihojen lykäytäntöjen aikaansaamat affektit kehittyvät ja tarjoamat monipuoliset elinympäristöt ovat vai- vaikuttavat. Tekemämme analyysit kuvaavat tätä kuttaneet myönteisesti näiden lajien säilymiseen

ALUE JA YMPÄRISTÖ muuttuvaa kontekstia tietyllä hetkellä, asemakaa- Pispalassa. Myös vanhojen pihojen perennalajisto voituksen vallitessa, jolloin keskustelussa vellovat on runsas ja koostuu paljolti niin sanotuista perin- päällimmäisenä rakennetun ympäristön, ryyti- nelajeista, jotka ovat kaikkialla harvinaistumassa. maan ja kulttuuriperinteen väliset ristiriidat. Kon- Erikoinen kasvilajisto lisää Pispalan omalei- teksti on muuttuva myös sen vuoksi, että siihen maisuutta. Nykytavoin hoidetuissa, nurmikolla ja vaikuttavat asukkaiden ikä ja elämäntilanne, asu- asfaltilla päällystetyissä siistityissä pihoissa nämä mis- ja muuttohistoria, niiden kautta määrittyvät kasvit eivät kuitenkaan menesty. Ne olivat jo 20 pispalalaisroolit ja kulttuurinen identifioituminen vuotta sitten alkaneet taantua Pispalassa uudis- sekä alueella koettu itsellisyyden ja ainutlaatuisuu- rakentamisen seurauksena (Kääntönen 1992). den eetos, jossa suunnittelu on aina interventio Ryytimaalla ja sen liepeillä näille kasveille on ollut (Viljanen & Karppi 2009: 26–27). Mainittu eetos kasvupaikkoja. Ryytimaa toimii siemenpankkina, on ilmentymä affektiivisesta Pispalan hengestä. josta muokkauksen seurauksena voi alkaa itää yl- Sekä ryytimaan että yksityistonttien tulevaisuus lättäviä kasveja eri aikakausilta (Kääntönen 1998). ratkaisevat Pispalan erityisluonteen säilymisen. Kesällä 2011 ryytimaalla kukki näyttävästi muun Pispalan henkeä välittävä ryytimaa on samaan ai- muassa ukontulikukka, maaperän siemenpankista kaan sekä viljelyyn rajattu paikka että asuinalueen tyypillisesti nouseva, vanhoille asuinpaikoille tyy- laajuinen historian ja kulttuurin ilmentymä. Tämä pillinen kasvilaji. Se oli jätetty rauhassa kasvamaan affektiivinen dynamiikka – ilmapiirin epäselvyys ja keskelle viljelypalstoja. Runsaslajisen kasvillisuu- moniselitteisyys – tekee ryytimaasta tiheän paikan den ansiosta ryytimaalla on selvitysten mukaan sekä viljelijöille että muille asukkaille. Vastatessaan myös monipuolinen hyönteislajisto (Leivo & Salo- kyselyyn asukkaat kamppailivat tämän epäselvyy- kannel 2010). Linnustoon kuuluvat ainakin tikli, den kanssa suhteuttaessaan ryytimaata koko asuin- satakieli ja pikkutikka. alueen tulevaisuuteen, ja samankaltainen kamp- Tampereen kasvitieteellinen yhdistys teki jo pailu tulee esiin myös viljelijäkyselyssä sekä eräissä yleiskaavan laadinnan aikaan vuonna 1997 kau- dokumenttiaineistoissa. Asukkaiden vastauksissa pungille aloitteen ryytimaan säästämiseksi raken- välittyvät jännitteet ilmentävät siten heidän val- tamiselta luonnonarvojen perusteella. Yhdistys toi miuttaan affektoida ja tulla affektoiduiksi. Tällöin esiin ryytimaan harvinaisen monipuolisen lajiston he saattavat herkistyä seuraamaan mitä ryytimaalla ja tätä lajistoa ylläpitävän maaperän siemenpankin. tapahtuu ja ryhtyä toimimaan ryytimaan puoles- Edellä mainittujen lajien lisäksi aloitteessa mainit- ta tai sitä vastaan. Mutta se Pispalan henki, joka tiin monia muita ryytimaalla kasvavia harvinaisia liittyy ryytimaahan, liittyy myös Pispalan rakenta- kasveja, kuten persiantädyke, tylppälehtihierakka, miseen. Pispalan hengen kaltaista affektia voi ehkä hullukaali, viisisädetyräkki ja mustakoiso. Lisäksi luonnehtia jatkuvuudeksi, jota kuvaavat elinvoi- yhdistys totesi, että palstaviljely tukee vanhakan- ma, elämän tuntu, vapaus ja vaihdettavuus (vrt. taisten viljelylajien säilymistä. Tällaisia ryytimaalle Thrift 2004: 63). tyypillisiä koriste- ja hyötykasveja olivat tuolloin maa-artisokka, mustajuuri, rakuuna, härkäpapu, Kaupunkiekologinen lajipooli hyvänheikinsavikka ja liperi. Kaupunki ei ole toistaiseksi antanut arvoa ryyti- Ryytimaan viljelyllä on myös ekologisia vaikutuk- maan kasvilajistolle maankäytön suunnittelussa. sia, sillä se pitää yllä kaupunkiluonnon monimuo- Syy on selvä: ryytimaalta ei löydy sellaisia luoki- toisuutta. Koko Pispalan alueella on ainutlaatuista, teltuja kasvilajeja tai luontotyyppejä, jotka tulisi muualta jo paljolti kadonnutta kulttuurikasvistoa, lain tai muun virallisen ohjeistuksen mukaan ottaa joka viihtyy vanhan asutuksen seuralaisena (Kään- huomioon kaavasuunnittelussa. Yleiskaavan laa- tönen 1998). Näitä vanhan kulttuurin seuralais- dinnan aikana 1990-luvun lopulla luonnonarvojen kasveja tavataan yleensä Suomen vanhimmilta huomioon ottaminen yhdyskuntasuunnittelussa oli asutusalueilta, kuten eräiden rannikkokaupunkien jo kehittynyt lähelle nykyisiä käytäntöjä, ja vuonna vanhoista osista. Tähän joukkoon kuuluu muun 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki

44 40: 2 (2011) ss. 35–48 JA YMPÄRISTÖ ALUE antoi tälle tavoitteelle vahvan muotoilun. Huoli- säilyttävät siemenet, jotka itävät kulloinkin siellä, matta vanhaa ihmisasutusta suosivista kasviharvi- missä ihmiset muokkaavat maaperää. Jokaisella naisuuksista ryytimaa edustaa suunnittelun yhtey- kasvupaikalla on näkymätön monimuotoisuutensa dessä edelleenkin vain ”tavallista luontoa”. (Pärtel et al. 2011), lajipoolista eriytyvä kasvilajien Tilanne on ongelmallinen: yhdyskuntasuun- potentiaali, joka voi menestyä kyseisen kasvupai- nittelun periaatteet ja välineet eivät edistä sellaisen kan olosuhteissa mutta jota ei saa selville tavan- monimuotoisuuden vaalimista, joka on paikallises- omaisten kartoitusten avulla. Tätä voidaan kutsua ti ainutlaatuista, tukee asuinalueen historiallisen myös ekologiseksi muistiksi (Schaefer 2009). omaleimaisuuden säilymistä ja samalla sosiaalisesti Historiallisesti kehittyneestä seudullisesta la- kestävää kaupunkiasumista. Suunnittelun paino- jipoolista riippuu, mitä kasveja muokkaamisen piste on viherrakenteessa, joka valtaosin koostuu seurauksena maaperästä voi ilmaantua (Zobel et metsistä, ulkoilureiteistä ja uhanalaisiksi luoki- al. 1998). Sattumalla on aina osuutensa. Pispalan telluista lajeista, joilla on virallinen suojelustatus. rinteen asukkailla oli tapana tuoda alapuolisel- Ryytimaalle ja Pispalalle tyypillisin lajisto kuiten- ta rantatasanteelta multaa pihaansa hyötykasveja kin tuhoutuu, jos kasvupaikat perustetaan tavan- varten (Pispalan maisema 2005: 68), mikä piti omaisiksi viherkohteiksi. Kaupunkiluonnon arvot- maaperän siemenpankin aktiivisena. Nyt pihat tamisen ongelma (vrt. Niemelä 2011) näkyy myös ovat muuttuneet koristepuutarhoiksi. Tutkiessaan tuoreessa Pispalan pihojen biologisessa inventoin- Pispalan pihojen kasvillisuutta luontokartoittaja tiraportissa (Korte 2010: 2): löysi kesällä 2009 yhdeksän arvokkaaksi luoki- teltavaa pihaa (näistä vain kahdesta löytyi jon- Muinaistulokkailla mielletään olevan arvok- kin luonnonsuojelullisen statuksen omaava laji). kaampi asema kuin uustulokkailla. Vaikeutta Osoittautui, että yksikään arvokkaista pihoista ei pihojen arvoluokittamiseen aiheuttaa se, että tu- ole ollut mukana Leena Kääntösen (1992) aikai- lokaslajeille ei anneta sellaista arvoa kuin alkupe- semmassa Pispalan arvokkaiden pihojen tutki- räiselle lajistolle; niitähän voi aina tuoda uudes- muksessa, vaan ne löytyivät maastotöiden ja kart- taan. Ja toisaalta vieraskasvilajisto ei useinkaan tatarkastelun perusteella (Korte 2010). Lajipoolin ole muun eliöstön esimerkiksi alkuperäisen hyön- alueella pihat, kadut, polut ja joutomaalaikut teislajiston kannalta niin merkityksellistä kuin eriytyvät toisistaan yksittäisiksi paikoiksi, jotka alkuperäinen kasvilajisto. ihmistoiminta saa kukoistamaan tai köyhtymään eri tavoin. Sekä vanhoilla pihoilla että ryytimaalla Suunnittelua ohjaavat luokitukset ja lainsäädän- on vaikutusta seudullisen lajipoolin säilymiseen, nön vakiintunut tulkinta puoltavat ”alkuperäisen” kun on kysymys kulttuurilajiston vaalimises- luonnon vaalimista kaupungeissa, mikä osoittaa ta. Ryytimaan toistuvat viljelykäytännöt pitävät sokeutta kaupunkiluonnon kulttuuriselle ominais- maaperän siemenpankin aktiivisena ja edistävät laadulle. seudullisen lajipoolin jatkuvuutta. Tietynlaisesta Ryytimaan merkitystä voidaan valaista laji- kaupunkimaisesta elämänmuodosta (palstaviljely, poolin käsitteen avulla. Ryytimaata ympäröivät vanhakantainen pihanhoito tai tietynlainen hoita- asuinalueet (Pispala, Tahmela, Hyhky) muodosta- mattomuus) riippuvainen lajipooli ilmentää siten vat luontaisten edellytystensä ja asutushistoriansa kaupunkiluonnon kulttuurisuutta. ansiosta luonnoltaan merkittävän kokonaisuuden Tampereella. Alueen monimuotoisuusarvo nousee Tiheä paikka ja kaupungin korkealle kasvilajien määrän perusteella. Tämä ekosysteemipalvelut ilmenee Tampereen kantakaupungin kattavasta, ruuduittain tehdystä kasvikartoituksesta (500 x Pispalan ryytimaa on esimerkki siitä, kuinka luon- 500 metrin metrin kokoisia ruutuja yhteensä 598, to kaupungissa tulee merkitykselliseksi asukkaille. ks. Ranta & Rahkonen 2008), jossa ryytimaan Ryytimaa on asukkaiden itsensä luomaa ja ylläpi- sisältävä ruutu on kaupungin runsaslajisimpia. tämää kaupunkiluontoa, ja sillä on suuri merkitys Nämä asuinalueet muodostavat seudullisen laji- heidän hyvinvoinnilleen. Ryytimaa on selvästikin poolin, jossa edellä mainitut vanhan kulttuurin tiheä paikka (Casey 2001; Duff 2010), joka muo- seuralaiskasvit ovat ainutlaatuisin osa lajistosta. dostuu asuinalueen historiallisista ja ekologisista Tälle alueelle on kaupungin historian eri vaiheis- kerrostumista ja joka on sulautunut osaksi sen sa vakiintunut ihmistoiminnasta riippuvaista, yhteisöllistä elämää. Paikan tiheys on seurausta nykyään harvinaistuvaa lajistoa. Monilla kulttuu- asukkaiden toistamista viljelykäytännöistä, jotka rikasveilla on tyypillisesti pitkään itämiskykynsä laajentavat ryytimaan rajojaan suuremmaksi.

45 40: 2 (2011) ss. 35–48

Ryytimaan tapauksen perusteella annamme ti- ylläpitävää sosioekologista dynamiikka. Affekti heän paikan synnylle seuraavan selityksen. taas paljastaa ihmisten välillä vaikuttavia voimia ja (1) Viljelijän ja maan kasvuvoiman välillä val- voimavaroja, sillä se konstituoi sosiaalista elämää litsee affektiivinen, vastavuoroinen suhde. Kasvun ja edeltää sosiaalisia suhteita. Affekti tulee tiedos- ilmaantumisella voi olla voimakkaita emotionaa- tetuksi vasta saadessaan yksilöllisen ilmentymän lisia seurauksia, kun se liittyy viljelyn tuottamiin emotionaalisina purkauksina ja tuntemuksina. kokemuksiin ja tietynlaiseen elämäntapaan. Yksilölliset kokemukset vaikuttavat taustalla myös

ALUE JA YMPÄRISTÖ (2) Viljelykäytäntöjen toisto ja näkyvyys saavat silloin, kun emootiot saavat sosiaalisen ilmauksen aikaan affektin sosiaalisen laajentumisen ja liittä- (Pile 2010: 11). vät ryytimaan osaksi koko asuinaluetta, sen histo- Ryytimaan tapaus antaa aihetta arvioida uu- riaperinnettä ja asukkaiden jakamaa identiteettiä. delleen kaupunkiluonnon vaalimisen perusteita. Vaikka viljelykäytännöt toistuvat syklisesti, ne Tapaus osoittaa, että luonto kaupungissa on läpi- eivät tuota koko ajan samaa. Ne toimivat ikään kotaisin kulttuurista. Tämä tulisi nostaa johtavaksi kuin spiraalina ylittäessään oman materiaalisuu- periaatteeksi kaupunkiluonnon suojelussa (Hai- tensa ja virittäessään asuinalueen elämänmenoa la et al. 2010; ks. myös Mäenpää 2011: 17–57). vaihtelevasti eri paikoissa. Affektiivisuus ei siten Suunnittelua nykyisin ohjaavat suojeltavien lajien tule “kaupunkiluonnosta” sinänsä tai sen ekolo- ja luontotyyppien luettelot painottavat kaupungis- giasta vaan jännitteestä, johon sisältyy politiikan sakin maaseutuluontoa ja luonnon ”alkuperäisyyt- kulttuurisuus ja asuinalueen henki. Erilaiset koh- tä”. Suunnittelukohteessa on oltava arvokkaiksi taamiset, muutokset ja siirtymät sisältävät kapa- luokiteltuja lajeja tai luontotyyppejä, jotta sillä oli- siteetin vaihtelua ja tuottavat affektin (Anderson si erityistä arvoa. Tämä periaate soveltuu nykyises- 2006: 735). Muutostilanteessa affektilla on mer- sä muodossaan heikosti kaupunkiin. Varsinainen kitystä asukkaiden puolustaessa ryytimaata raken- urbaaniluonto jää tarkastelun ulkopuolelle. Asuk- tamista vastaan. kaille ei myöskään ole varattu mitään asemaa kau- (3) Asukkaat eivät puolusta ryytimaata samois- punkiluonnon ylläpidossa (paitsi luontoharrasta- ta lähtökohdista eivätkä edes yksimielisesti, vaan jille erilaisissa kartoituksissa, esim. Jokinen 2011), heidän keskuudessaan on erisuuntaisia jännitteitä vaan hoito määritelty asiantuntijoiden tehtäväksi. ryytimaan ja asuinalueen tulevaisuuden suhteen. Kaupungin valmistelema asukkaiden häätö Tällä perusteella esitämme päätelmän, että asuin- ryytimaalta rakentamisen tieltä ei siten ole ainut- alueelle ja asukkaille merkityksellinen tiheä paik- laatuista – tavallisilla asukkailla ei ole koskaan ka ei muodostu vain materiaalisista käytännöistä ajateltu olevan roolia kaupunkiluonnon hoidossa. ja paikan saamasta historiallisesta ja yhteisöllisestä Ryytimaan rakentaminen olisi kuitenkin jyrkässä nosteesta vaan myös yhteisössä vaikuttavien asen- ristiriidassa paikan ekologisten, sosiaalisten ja his- teiden sopivasta ristiriitaisuudesta. Ristiriitaisuu- toriallisten arvojen kanssa. Yhdyskuntasuunnitte- desta aiheutuva jännite luo paikkaan liittyville lussa käytettävät tavanomaiset perusteet arvioida affektiivisille suhteille sopivan ilmapiirin ja pitää julkisen tilan merkityksellisyyttä näyttävät johta- ne vireinä ja muuntuvina (Anderson 2009). Tämä van pahasti harhaan, kun on kysymys kulttuurises- on yhteisön ominaisuus – yhteisö voi olla olemas- ta kaupunkiluonnosta. sa vain sisäisten ristiriitojensa ansiosta (Rajanti Ryytimaan tapauksen perusteella ”tavallisen” 1999). kaupunkiluonnon suojelulla on huomattava arvo (4) Ryytimaan tapauksessa on syytä puhua sekä sosiaalisesti että ekologisesti. Ihmisten toimin- myös ekologisesti tiheästä paikasta. Asuinalueen ta vaikuttaa kaupungissa kaikkiin elämänmuotoi- ajallisilla kerrostumilla on merkitystä, sillä viljely hin ja synnyttää luontotyyppejä ja lajiyhdistelmiä, pitää aktiivisena maaperän siemenpankkia ja siten joita ei ole löydettävissä kaupunkien ulkopuolelta seudullista lajipoolia, johon kuuluu harvinaista (Kowarik 2011). Tavallinen kaupunkiluonto on kulttuurilajistoa. Lajipoolin tarkastelu tuo esiin, siten ihmisen luomaa monimuotoisuutta, jolla on että toistuva viljely laajentaa ryytimaan ekologisen erityinen arvonsa urbaanina luontona. Ryytimaan mittakaavan koko asuinalueen laajuiseksi. Maape- tapauksessa sillä sattuu olemaan erityisarvona his- rän siemenpankista itävät kasvit ilmentävät laji- toriallinen ainutlaatuisuus. poolia. Näin tullaan kysymykseen, voidaanko tiheitä Lajipooli kuvaa affektin tapaan näkymätön- paikkoja varta vasten luoda. Pispalan ryytimaan tä potentiaalia, joka tekee ryytimaasta elävän ja tapaus osoittaa, että tiheitä paikkoja ei vain löy- ajallis-tilalliselta ulottuvuudeltaan vaihtelevan. detä, vaan niitä myös luodaan, ja tähän viittaavat Lajipooli auttaa ymmärtämään kaupunkiluontoa eräät muutkin tutkimukset (Gaver 1996; Watson

46 40: 2 (2011) ss. 35–48 JA YMPÄRISTÖ ALUE

2003; Anderson 2009; Duff 2010). Tämä voidaan Lähteet ottaa tavoitteeksi kaupunkiluonnon suojelussa. Af- fekti, tiheä paikka ja ihmistoiminnan varassa elävä Anderson, Ben (2006). Becoming and being hopeful: towards monimuotoinen kaupunkilajisto antavat välineitä a theory of affect. Environment and Planning D: Society urbaanien ekosysteemipalvelujen tunnistamiseen and Space 24:5, 733–752. Anderson, Ben (2009). Affective atmospheres. Emotion, Space ja vaalimiseen. Kaupunkiluontoa tulisi tutkia ra- and Society 2:2, 77–81. kennetun, eletyn ja ekologisen tilan yhdistelmänä; Bergman, Manfred Max (2008, toim.). Advances in mixed sen tilallisuus määrittyy näiden yhteisvaikutukses- methods research: theories and applications. Sage, London. ta tapauskohtaisesti (Haila et al. 2010). Kaupun- Casey, Edward S. (2001). Between geography and philosophy: kiluonto voi rikastua merkittävästi, kun asukkaat what does it mean to be in the place-world? Annals of the ovat luonnon kasvuvoiman kanssa tekemisissä. Association of American Geographers 91:4, 683–693. Tämä oletettavasti lisää asukkaiden hyvinvointia. de Certeau, Michel (1988). The practice of everyday life. Uni- versity California Press, Berkeley. Asiantuntijoita silti tarvitaan muotoilemaan ta- Duff, Cameron (2010). On the role of affect and practice in voitteita näistä uusista lähtökohdista ja luomaan the production of place. Environment and Planning D: edellytyksiä kaupunkiluonnon kulttuuristen piir- Society and Space 28:5, 881–895. teiden esiin pääsylle. Eerikäinen, Anu (2002). Pispalan rakennusinventointi, loppuraportti. Tampereen museot, maakunnallinen yksikkö. Kiitokset Ernstson, Henrik (2008). In rhizomia: actors, networks and resilience in urban landscapes. Stockholm University. Department of Systems Ecology. Doctoral dissertation. Kiitämme kahta tuntematonta arvioijaa, FM Pertti Flyvbjerg, Bent (2004). Phronetic planning research: theo- Rantaa kirjoituksen ekologisen osuuden kommen- retical and methodological reflections.Planning Theory toinnista sekä ryytimaan viljelijöitä ja Tampereen & Practice 5:3, 283–306. kaupunkia yhteistyöstä. Suomen Kulttuurirahasto Gaver, William W. (1996). Affordances for interaction: the tuki tutkimusta. social is material for design. Ecological Psychology 8:2, 111–129. Alaviitteet Haila, Yrjö, Joutsiniemi, Anssi, Kervinen, Minttu & Lo- denius, Staffan (2010). Östersundomin osayleiskaavan kaupunkiekologinen ohjelma. Helsingin kaupunki, 1. Faktorianalyysia muistuttava pääkomponent- kaupunkisuunnitteluvirasto. tianalyysi (principal component analysis, PCA) Jokinen, Ari (2011). Liito-oravan jäljillä: kansalaiset luonnon- soveltuu tavoitteeseemme saada tiivistetysti esiin suojelun tietokäytännöissä. Teoksessa Alastalo, Marja & asukkaiden keskuudessa vallitsevia taustajännittei- Åkerman, Maria (toim.) Tieto hallinnassa: tietokäytännöt tä, jotka liittyvät ryytimaan tulevaisuuteen kaavoi- suomalaisessa yhteiskunnassa. Vastapaino, Tampere, 63–90. tuksen yhteydessä. Asukaskyselyssä saatujen vas- Järvi, Ville (2002). Kirje kaupunginvaltuutetuille Tahmelan ryytimailta, 15 sivua ja 6 liitesivua, päivätty 29.11.2002. tausten määrä (n = 389) on tähän tarkoitukseen Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa (2011, toim.). Argumentti ja riittävä, vaikka vastausprosentti jäi 16:een. Ana- kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. lyysiin valitsemamme kuusi kysymystä kuvaavat Gaudeamus, Helsinki. selvästi eri asioita eikä niiden keskinäinen korre- Korte, Kari (2010). Kasvillisuus- ja biotooppiselvitys Pispalan laatio ole liian voimakas. Varmistimme muuttuji- kaavaalueiden nro. 8256 ja 8257 koealueilta. Tampereen en normaalijakautumisen Kolmogorov–Smirnov- Infra, suunnittelupalvelut, yhdyskuntasuunnittelu, Tam- testillä (Metsämuuronen 2009). Varimax-rotaatio pereen kaupunki. Kowarik, Ingo (2011). Novel urban ecosystems, biodiversity, tuotti kahden pääkomponentin ratkaisun, joka and conservation. Environmental Pollution 159:8–9, selittää 57,7 prosenttia kuuden väittämän varians- 1974–1983. sista. Valitsimme mukaan lataukset, jotka ylittä- Kurpitsaliike (2011). Kurpitsaliike – Pispalan Tahmelan vät arvon 0,5. Aineisto oli riittävä myös kompo- ryytimaiden puolesta. 19.9.2011, http://www.pispala. nenttipisteiden määrittelyyn vastaajaryhmittäin. fi/kurpitsa/ Painotimme aineistoa jälkiosituksen avulla, koska Kääntönen, Leena (1992). Vanhan kulttuurin seuralaiskasvit Tampereen Pispalassa. Talvikki 16:2, 81–94. kyselyyn vastasivat todellista osuuttaan enemmän Kääntönen, Matti (1998). Tampereen Ala-Pispalan kasvitar- yli 55-vuotiaat, korkeasti koulutetut sekä Tahme- hamaan kasveja. Talvikki 22:1, 69–72. lassa asuvat. Lefebvre, Henri (2004). Rhythmanalysis: space, time and eve- 2. Asukkaat käsittelivät avovastauksissaan seu- ryday life. Continuum, London. raavia teemoja: rakentaminen (66 %), ryytimaa Leivo, Jarkko & Salokannel, Juha (2010). Loppuraportti Pis- ja muu lähiluonto (28 %), maisema (21 %), kult- palan–Tahmelan alueen hyönteisselvityksestä 2009–2010. tuuri (15 %) ja liikenne (20 %) vastauksista (Will- Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry. Lyytinen, Hanna (2005). Pispalan rakennustavat. Selvitys man 2011).

47 40: 2 (2011) ss. 35–48

Pispalan rakennetusta ympäristöstä. Arkkitehtitoimisto Ranta, Pertti & Rahkonen, Pekka (2008). Tampereen kau- Hanna Lyytinen Ky. punkiluonto – opas kaupunkiekologiaan. Tampere-Seura Metsämuuronen, Jari (2009). Tutkimuksen tekemisen perusteet ry, Tampere. ihmistieteissä. International Methelp, Helsinki. Schaefer, Valentin (2009). Alien invasions, ecological restora- Mäenpää, Pasi (2011). Helsinki takaisin jaloilleen: askelia tion in cities and the loss of ecological memory. Restoration toimivampaan kaupunkiin. Gaudeamus, Helsinki. Ecology 17:2, 171-176. Niemelä, Jari (2011, toim.). Urban ecology: patterns, processes, Tampereen kaupunki (2011). Pispala. 19.9.2011, http://www. and applications. Oxford University Press, Oxford. tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/

ALUE JA YMPÄRISTÖ Partanen, Jenni & Pylvänen, Riikka (2009). Pispalan kehi- pispala.html tyskuva. Loppuraportti. Edge arkkitehtuuri- ja kaupun- Thrift, Nigel (2004). Intensities of feeling: towards a spatial kitutkimuslaboratorio. Tampereen teknillinen yliopisto. politics of affect. Geografiska Annaler B 86:1, 57–78. Arkkitehtuurin laitos. Tuan, Yi-Fu (1977). Space and place: the perspective of experi- Pile, Steve (2010). Emotions and affect in recent human ge- ence. University of Minnesota Press, London. ography. Transactions of the Institute of British Geographers Viljanen, Ville & Karppi, Ilari (2009). Pispalan asemakaavan 35:1, 5–20. uudistaminen. Asukaskysely 2008. Tampereen kaupungin Pirkanmaan maakuntamuseo (2003). Tampereen Pispalan suunnittelupalvelut. kasvimaiden kulttuurihistoriallinen arvo. Kulttuuriym- Viljelijäkysely (2008). Yhteenvetoraportti Pispalan ryytimaan päristöyksikön lausunto Pispalan asukasyhdistykselle palstaviljelijöille vuonna 2008 osoitetusta kyselystä. KaOs- 3.1.2003 diar. 2/5423/2003. projekti. Ranta ja kasvimaat -työryhmä. Pispalan maisema (2005). Pispalan maisemaselvitys. MA- Watson, Matthew (2003). Performing place in nature reserves. Arkkitehdit ja Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö. The Sociological Review 51(Issue Supplement s2), 145–160. Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut. Willman, Krista (2011). Ryytimaalla ja rakennusten välissä. Pispalan portaat (2011). Pispalan portaat, Pispalan kaupun- Pispalan asukkaiden suhde lähiluontoon asemakaavauu- ginosan verkkosivut. 19.9.2011, http://www.pispala.fi/ distuksen äärellä. Julkaisematon kandidaatintutkielma. Pärtel, Meelis, Szava-Kovats, Robert & Zobel, Martin (2011). Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto. Dark diversity: shedding light on absent species. Trends in Zobel, Martin, van der Maarel, Eddy & Dupré, Cecilia Ecology and Evolution 26:3, 124–128. (1998). Species pool: the concept, its determination and Rajanti, Taina (1999). Kaupunki on ihmisen koti. Elämän significance for community restoration.Applied Vegetation kaupunkimuodon tarkastelua. Tutkijaliitto, Helsinki. Science 1:1, 55–66.