Kaupunkiluonto Käsin Tehtynä Pispalan Ryytimaa Ja Tiheän Paikan Synty
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
40: 2 (2011) ss. 35–48 ALUE JA YMPÄRISTÖ Ari Jokinen, Ville Viljanen ja Krista Willman Kaupunkiluonto käsin tehtynä Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty Human dimension of urban biodiversity: Pispala allotment area as a thick place Open spaces have become critical in planning of Johdanto compact cities. In this article, we analyse the social and ecological significance of the Pispala allotment Paikat kaupungissa voivat olla tiheitä tai ohuita, area close to the city centre of Tampere. Local resi- kuten filosofi Edward Casey (2001: 684–685) on dents use these nearly 300 plots for urban farming, määritellyt. Tiheä paikka rikastuttaa kokijaansa. Ti- but the city is planning to take the area for build- heät paikat tuntuvat merkityksellisiltä ja niihin voi ing purposes. We use data from field observation, tuntea kuuluvansa, koska paikkaan syntyy tällöin planning documents, biological field surveys, and affektiivinen ja kokemuksellinen yhteys. Ohues- questionnaires sent to the farmers and other lo- ta paikasta nämä ominaisuudet Caseyn mukaan cal residents. Based on a mixed-method explora- puuttuvat, jolloin kokemuksellinen resonanssi pai- tive analysis, the findings suggest that the reitera- kan ja kokijan välillä jää syntymättä. Useimmat tive cycles of farming practices have far-reaching paikat ovat ohuita. Tiheiden paikkojen on arveltu consequences: they 1) make the place visible and edistävän yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointia. meaningful to a variety of people, 2) extend the place Tässä artikkelissa selvitämme, minkälaisia pe- over the surrounding neighborhoods by animating rusteita kaupunkiluonnon vaalimiselle voidaan social interaction and restoring historical meanings löytää, jos lähtökohdaksi otetaan tiheä paikka ja and shared identity, and 3) link the site ecologically siihen kytkeytyvä asukkaiden toiminta. Yleensä to a regional species pool with rare plant species de- asukkailla on varsin vähäinen osuus kaupunki- pendent upon historical layers of human settlement. luonnon määrittelyssä ja hoidossa. Ne ovat viran- We conclude that these features of urban diversity omaisten ja asiantuntijoiden vallassa olevia tehtä- are frequently disregarded by local administrative viä. Asiantuntijat arvottavat viheralueet ja muut bodies, as they lie beyond the formal categories of kohteet, jotka ovat säilyttämisen arvoisia ja päät- evidence used in planning. However, they are crucial tävät niiden hoidosta. Toimintatapa korostuu kau- for understanding the social and cultural dynamics pungeissa näinä aikoina, kun on löydettävä tilaa of urban ecosystem services. eheyttävään ja täydentävään rakentamiseen. Otamme analyysimme kohteeksi Tampereel- Key words: affect, ecosystem services, thick place, la sijaitsevan Pispalan ryytimaan. Se on Pispalan urban farming ja Tahmelan kaupunginosien kainalossa sijaitseva suosittu palstaviljelyalue, joka henkii asuinalueen historiaa ja on sulautunut osaksi sen yhteisöllistä elämää. Ryytimaan merkittävin ominaisuus on se, että viljely ja viljelijät ovat tehneet siitä tiheän pai- 35 40: 2 (2011) ss. 35–48 kan. Viljelystä seuraa, että ryytimaan rajat ovat hy- Ryytimaa ja Pispalan henki vin selvät: rakentamaton avoin alue kuuluu ryyti- maahan, ja ympäriltä alkaa tiivis asutus. Samalla Pispalan asutus vakiintui keskiajan lopulla. Kylän viljely kuitenkin tekee rajoista epäselviä ja paikasta kaksi taloa sijaitsivat ryytimaan puoleisella har- fraktaalisen. Selvitämme tätä ilmiötä kahden käsit- jun etelärinteellä, missä niiden viljelykset ja niityt teen, affektin ja lajipoolin, avulla. ulottuivat Pyhäjärven rantaan (Eerikäinen 2002: Affekti tarkoittaa yksilöllisyyden ylittävää ky- 10–11). Maatalousmaisema muuttui, kun työväki ALUE JA YMPÄRISTÖ vykkyyttä, joka perustuu siihen, että ihmiset voivat 1800-luvun lopulta alkaen asutti Pispalanharjun sekä altistua affekteille että affektoida muita (Thrift rinteet, aluksi pohjoispuolen. Rakentaminen yl- 2004: 60–64; Anderson 2006: 735; Pile 2010: tyi 1900-luvun alussa ja sai edetä ilman ohjausta 8–11). Affekti on tiedostamatonta ”emotionaalista tuottaen ainutlaatuisen kaupunkimiljöön. Tiheä kapasiteettia” ja liittyy kohtaamisiin, jotka ryyti- työläiskaupunginosa täytti harjun 1930-luvun lop- maan viljelykäytäntöjen materiaalisuus ja näkyvyys puun mennessä. ”Mökin sai tehdä ihan mielensä mahdollistavat. Kun tiheä paikka syntyy, se ilmaan- mukaisen: pitkittäin, poikittain, vinottain; hirrestä, tuu ja todellistuu affektiivisesti (Duff 2010). Täl- laudasta, paperista, sahanpurusta, tiilestä, betonista; löin ei ole kyse vain emootioista, mielialasta tai tun- maalata vaikka raitaiseksi; jatkaa, korottaa, tehdä temuksista – nämä pikemminkin syntyvät affektista jiirejä, pykäliä, portaita, siltoja, kaaveleita”, kuten ja ovat sen eri tavoin täsmentyviä yksilöllisiä ilmen- Lauri Viita kuvaa Moreeni-teoksessaan. tymiä (Pile 2010). Affekti on yhtä aikaa ihmisissä ja Näin syntyi Pispalan kuuluisa puutaloasu- heidän välillään, ja samalla representaatioiden ulot- tus. Pispala on yksi Suomen merkittävimmistä ja tumattomissa. Affekti yhdistää järjen ja tunteen, ja omalaatuisimmista rakennetuista kulttuuriympä- sillä on sekä sosiaalisia että poliittisia ulottuvuuksia. ristöistä. Erityisyyden taustalla ovat maisemalliset Ihmiskehot välittävät affektia, mutta välittävä keho arvot, asuinalueen työläishistoria, pienet tontit, voi olla myös jokin muu, esimerkiksi paikka (Duff rinneasutus, naapuriapu, eri-ikäisten rakennusten 2010). Lajipooli taas on ekologinen käsite (Zobel et sekoittuneisuus ja puutalovaltaisuus. Uudisraken- al. 1998). Lajipooli selittää yhtäältä sitä, että vilje- taminen ja peruskorjaus ovat kuitenkin vaikutta- lykäytännöt pitävät osaltaan yllä ryytimaata laajem- neet huomattavasti Pispalan alueen ilmeeseen. Pis- man alueen kasvilajiston jatkuvuutta, ja toisaalta palan arvostus asuinpaikkana on kasvanut, ja sinne sitä, että suuren mittakaavan prosessien tuloksena on muuttanut hyvin toimeentulevaa väkeä, mikä muodostunut seudullinen lajisto vaikuttaa siihen, on muuttanut asuinalueen sosiaalista rakennetta. minkälaisena lajisto voi ryytimaalla ilmetä. Vuonna 1978 vahvistettu asemakaava on mahdol- Selvitämme affektin ja lajipoolin avulla, kuin- listanut korkean rakentamistehokkuuden, ja van- ka viljelijöiden harjoittamat käytännöt ryytimaalla hoja puutaloja on korvattu varsin kookkailla oma- resonoivat ympäröivän asutuksen kanssa. Tukeu- kotitaloilla. Pispalassa on silti säilynyt merkittäväs- dumme etenkin maantieteilijä Ben Andersonin ti alkuperäistä rakennuskantaa 1900–1930-luvuil- (2009) tulkintaan affektista. Hän yhdistää affektin ta (Eerikäinen 2002). ilmapiirin (atmosphere) syntymiseen. Missä mie- Pispalan ryytimaa (kuva 1) on yli kolmen heh- lessä viljely on osa ”Pispalan henkeä”, tietynlaista taarin suuruinen pastaviljelyalue Ala-Pispalassa ilmapiiriä? Jos ryytimaa on tiheä paikka, onko se Pyhäjärven rantatasanteella. Ryytimaa tuo mai- sellainen vain viljelijöille? Onko viljelyllä merki- semaan ajallista syvyyttä, sillä se on asutuksen tystä kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle ja keskellä viimeinen Pispalan vanhasta maanvilje- ekosysteemipalveluille? lyvaiheesta kertova alue. Tällä perusteella Pirkan- Näillä kysymyksillä on poliittinen ulottuvuus. maan maankuntamuseo (2003) totesi ryytimaalla Kaupunki omistaa ryytimaan ja suunnittelee sen olevan kulttuurihistoriallista arvoa osana Pispalan rakentamista asuinalueeksi. Viljelijät sekä useim- valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. mat paikalliset asukkaat vastustavat rakentamista. Ryytimaan alue on enimmäkseen avointa, mutta Tapaus liittyy siten meneillään olevaan suuntauk- puu- ja pensasryhmät sulkevat näkymää pohjoises- seen rakentaa kaupungeista entistä tiiviimpiä. Kir- ta Pyhäjärvelle. Pääosin harjun rinteillä sijaitseva joituksen lopuksi pohdimme kaupunkiluonnon Pispalan ja Tahmelan asutus (yhteensä 3 759 asu- kulttuurisuutta sekä tiheiden paikkojen merkitystä kasta vuonna 2008) ympäröi ryytimaata. Ryyti- kaupunkiluonnon suojelussa. Affekti ja tiheä paik- maa on ollut kaupunkilaisten käytössä viljelypals- ka antavat aineksia määritellä, minkä luonteisia toina sekä hedelmä- ja marjatarhoina jo ainakin ovat urbaanit ekosysteemipalvelut, joiden ylläpi- 1940-luvulta alkaen (Pispalan maisema 2005: 63). dossa asukkailla on ratkaiseva osuus. Palstoille on ollut kysyntää, koska Pispalan rin- 36 40: 2 (2011) ss. 35–48 ALUE JA YMPÄRISTÖ Kuva 1. Pispalan ryytimaa toukokuussa 2011. Takana Pyhäjärvi, oikealla Kurpitsatalo. (Kuva: Krista Willman) Figure 1. Pispala allotment area in May 2011. Lake Pyhäjärvi in the background, the Pumpkin House run by a civic farmers’ association on the right side. (Photo: Krista Willman) netalojen pihat ovat pieniä ja vaikeasti viljeltäviä. uudet viljelijät voivat joutua jonottamaan ennen Kotitarveviljelyn nykyinen suosio jatkaa siten pai- kuin saavat palstan. Palstojen vuokraamisen hoitaa kan historiallista perinnettä. 4H-yhdistys. Lähikoulun oppilailla on ryytimaalla Ryytimaa on todella luontoa – vahvalti mus- oma palstansa. Kysely tuotti vahvoja paikan kuva- taa saraturvepitoista multaa, maan hengitystä, uksia: kasvuvoimaa, viljelijöiden taitojen tuloksia ja vil- jelykunnossa pysyvää vihreää avointa tilaa tiiviin Palsta on minulle henki ja elämä. Kodin ikku- asutuksen ympäröimänä. Rehevä yleiskuva erottaa noista ei näy yhtään puuta, ei juuri taivastakaan. ryytimaan monista muista palstaviljelyalueista. Pihalla on parkkipaikkoja ja roskapönttöjä. Kes- Pohjoispuoleinen harju suojaa ja tarjoaa hyvän kustan puistoissa on iltaisin levotonta, telttajuhlat pienilmaston, ja eteläreunassa