Lue Pdf-Tiedostona
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
1 2 Pispalalainen 1/2007 Pispala ja Tampere Päätoimittaja: Hannu T. Sepponen, sepponen(at)tamperelainen.org Toimituskunta: Aura Kalli (toimitussiht.), Kati Lehtinen, Mikko Lipiäinen, Virpi Matala, Kalle Mäkelä, Asko Park- Pispala liitettiin Tampereeseen 70 vuotta sitten ilmeisen ristirii- konen, Marita Sandt, Arto Säntti, Katja Walleni- taisin tuntein. Pispalaa pidettiin toisen luokan kansalaisten asuin- us alueena, mutta eivätpä tuolloisen rinteen asukkaatkaan Tähän lehteen kirjoittaneet: hurranneet liitokselle. Tietty epäluulo on vallinnut erityisesti Frida Ahonen, Jael Assulin, Sebastian Boulter, Ilona Björn, Nina Hakala, Kristiina Harjula, Anna- suhteessa kaupungin päätösportaaseen, jolle vuosikymmeniä Sofia Joro, Aura Kalli, Iita Kettunen, Juuso Lind- tuotti vaikeuksia kuunnella pispalalaisten ääntä. Nykyisin ti- berg, Mikko Lipiäinen, Jorce Markkula, Virpi lanne alkaa olla toinen. Matala, Amanda Metsoja,Ella Miller, Jari Nie- melä, Veikko Niskavaara, Jenni Partanen, Sakari Muutos johtuu varmasti monesta seikasta. Kun 1970-luvulla Patjas Panu Punkari, Aarne Raevaara, Aliisa pispalalaiset ryhmittyivät kaavataistelussa varsin yhtenäiseen Ristmeri, Valentin Salo, Veikka Sandt, Hannu T. rintamaan, oli mielipidettä pakko kuunnella. Nykyisin Pispalan Sepponen, Satu Sepänniitty-Valkama, Osmo ääntä kuunnellaan herkemmin ehkä senkin vuoksi, että Sounela, Siiri Suominen, Jasu Terävä, Pasi Virtamo kaupunginosaa ei pidetä alemman luokan asuinpaikkana. Pi- Kuvat: kemminkin kaupunginosa on paitsi haluttu, myös entistä Timo Olavi Jalkanen, Anna-Sofia Joro, Aura Kalli, varakkaamman väen asuinpaikka. Silloin ääni kuuluu parem- Iita Kettunen, Jorce Markkula, Veikko Niskavaara, min. Sakari Patjas, Arto Säntti, Tommi Taipale, Pasi Virtamo Muutos on yhtäkaikki ristiriitainen. Monelle Pispalassa asumi- Kansikuva: nen on arvo sinänsä, mutta asumisen varsinaiset taloudelliset Hannu T. Sepponen arvot on myös voimakas motiivi. Lukuunottamatta 90-luvun Piirrokset: laman rajua pudotusta on asuntosijoituksen arvon voitu luottaa Heikki-Pekka Miettinen, Marin Strebellen nousevan vakaasti, viime vuosina jopa huimasti. Kun luvassa Taitto: oleva arvonnousu entisestään houkuttaa maksukykyistä väkeä Aura Kalli alueelle, vauhdittavat samat taloudelliset tosiseikat tavallisten Painopaikka: pulliaisten siirtymistä muualle. Kangasalan lehtipaino Painosmäärä: Suurten taloudellisten intressien paineessa omistusasujien suh- 4200 tautuminen kaupunginosan ilmeen säilymiseen on sekin ristirii- Julkaisija: taista. Toisaalta varmasti karvaan katsomatta Pispalan erikoi- Pispalan kirjastoyhdistys/Pispalan kumppanuus nen sijainti ja kauneus miellyttää sinänsä. Tietyn kulttuurisen verkosto lisän on tuonut Pispalan originelli maine ja kirjava ilme. Samal- Pispalan verkkosivut: www.pispala.fi la niistä oloista, joista tuo ilme on kasvanut, halutaan eroon Pispalalainen verkossa: www.pispala.fi/ pispalalainen (vanhat nrot pdf-muodossa) ainakin omalla tontilla. Perinteisen rakennusilmeen säilyminen Lisää Pispala-juttuja: www.mansetori.fi/ --> on uhattuna tuon tuostakin, eikä yhteistä säilyttämisen tahtoa Pispala ole löytynyt, kun kaupunkikin on antanut kehityksen kulkea Keskustele lehden jutuista: www.pispala.fi/- talouden lakien mukaisesti. Toivottavasti yhteiseen tahtoon ei ->Keskustelu herätä liian myöhään, kun kaupunginosan ilme on ratkaisevasti Pispalan kumppanuusverkosto: muuttunut. Pispalan asukasyhdistys ry Pispalan saunayhdistys ry Kurpitsaliike ry Hannu T. Sepponen Pispalan musiikkiyhdistys ry VideoVenttiili ry Pispalan kulttuuriyhdistys ry Pispan koulun vanhempainyhdistys ry SPR Harjun osasto ry Kulttuuriosuuskunta komeetta 3 Jalkanen etsii taiteessaan Pyhäjärven henkeä “Herääminen aamuun” on suurlähetystön seinällä Madridissa. Pyhäjärven horisonttia Pispalas- edustamassa Suomi-kuvaa. Sen vän työn kelpuutti seinälleen sa esittävä teos on suurlähe- on tehnyt Timo Olavi Jalkanen. myös edesmennyt Juice Leski- tystömme seinällä Madridissa Hänen aamukastepisaraa esittä- nen. Veden joustavalla pinnalla matkustava lehti on Jalkasen teoksissa symboli, välittäjä men- neeseen. Katsoja kokee hänen teokset sisäisellä tunteella, ei opitulla tiedolla eikä ajattelulla. Jalkasen taiteessa voi nähdä vai- kutteita maalaustaiteen romantii- kan aikakaudesta. Ne synnyttä- vät tunnelman kaipuusta, usein saavuttamattomasta. Hänen kuvissaan lintu ei katso päin, ei antaudu katsojalleen, vaan on menossa jonnekin. Jalkanen kuvaa usein pieniä yk- sityiskohtia Pispalan ja Tahmelan rannan maisemasta, mutta tulee samalla kuvanneeksi omaa mielentilaansa jopa tahtomat- taankin. Mutta hänen teoksensa aktivoivat katsojan omia muisti- jälkiä, olipa taiteilija teoksillaan itse tavoitellut mitä tahansa. Täs- säkin tapauksessa kauneus on siis katsojan silmässä. Jalkanen nimenomaan tähdentää, että hän ei esitä kauniita näkymiä. Kat- “Impressio: alkujärvi”, kaukana ajan hiljaisessa alussa. soja joka kokee hänen teoksen- 4 sa kauniina, kokee todellisuudes- sa teoksen herättämät omat muistijälkensä kauniina sisällään. Jalkasen hiljainen taide toimii myös manifestina tämän aika- kauden huutavan aggressiivista TV- ja mediamaailmaa kohtaan. Espanjassa Madridin näyttelys- sä Jalkanen kuuli, kuinka eräiden ikänsä metropolissa asuneiden madridilaisten mielestä avarissa kuvissa oli jotakin pelottavaa, kun taas suomalaisiin ne kolahtavat olipa kyse hesalai- sesta tai maalla asuvasta. Kyse on siitä, onko katsojalla muisti- “Sonaatti aamukasteelle” on Juice Leskisen jälkiä joita kuvat aktivoivat. Ava- seinällä. Ranta kuin luotu snorklaajalle Timo Olavi Jalkanen kuvaa myös veden alla. Hän kertoo kuinka Pyhäjärven rantavedet Pispalassa ja Tahmelassa ovat pintasnorklaajalle ihanteellinen kohde. Vaikka näkyvyys näissä vesissä on etelän kohteisiin verrattuna olematon, rannan mataluus mahdollistaa kilometrien lenkin, niin että pohjaan nä- kee koko ajan. Matala vesi on myös lämmintä, jolloin kuumim- paan kesäaikaan voi tarkkailla yhtämittaisesti toista tuntia ve- denalaista maailmaa ilman märkäpukuakin. Jalkanen harmittelee olevansa ainoa snorklaaja tällä rannalla. Olisi mukava jos useammat ihmiset innostuisivat asiasta. Pispalan vedenalainen ranta on hänen mielestä muutenkin mie- lenkiintoinen paikka. Se ei ole luonnontilainen, mutta ei myös- kään voimakkaasti ihmisen muokkaama saati pengertämä. Monessa kaupunkirannassa ei ole sitä lempeää, ihmisen vuosi- satojen läsnäolon jälkeä, joka Jalkasta täällä viehättää. Pinnan alla on olemassa ”unohtunut Pispalan historiallinen ar- kisto”, kuten Jalkanen kuvaa. Veden alla on nähtävissä kaiken- laista aikojen kulussa jätettyä ja kantautunutta. Ja onhan ve- denalainen tila muutenkin aina merkinnyt ihmiselle aikamatkaa. Vaikka joillekin vedenalainen paikka voi olla jotakin pelottavaa, sieltä löytyy ajaton alkutila, vakuuttaa Jalkanen. Hiljainen keinunta vedessä palauttaa luontoäidin kohdun rauhan ja yh- teenkuuluvuuden tunteen. Snorklaus ei ole kallis harrastus, joskin huoltoasemilta saatavat välineet eivät riitä. Maskin tulee sopia täysin yksilön kasvoille ja huurtuminen tulee estää, Jalkanen kertoo. Hän esittelee snorklaukseen liittyviä asioita, välineitä, niiden hankintapaikkoja sekä ottamiaan vedenalaiskuvia Pispalan karnevaalien aikana “Sinisellä rajalla”, varsin surrea- 26. toukokuuta Kirjastotalolla kello 15. listisessa tunnelmassa pinnan alla. 5 ruus ja tyhjä horisontti näyttäy- nelma. Alkuperäisasukkaiden li- nologia renki vai isäntä. tyy turvallisena vain niille jotka säksi kyliin valikoituu samanhen- Jalkanen pitää ateljeegalleriaa ovat sen sellaiseksi kokeneet jo kisiä ihmisiä, joita oma vuoristo- osoitteessa Tahmelan viertotie lapsena, ennen kielen osaamis- kylä kiinnostaa enemmän kuin 70, joka on avoinna sopimuksen ta. muu maailma. Eroa on tasa- mukaan (puh. 044 - 3450257). maalla asuvien kanssa. ”Vuoris- Jalkanen joutuu monesti kerto- Pispalan karnevaalien viikonlop- to on Pispalan äiti”, hän toteaa. maan, että hänen kankaalle puna ateljee on avoinna sunnun- toteuttamat teoksista eivät ole Vuosikymmen sitten Pyhäjärven taina 27.5. kello 14-17. maalauksia. Usein ne nimittäin maisema pysäytti Jalkasen nii- antavat hyvin maalauksellisen den havaintojen ja elämän- vaikutelman vaikka hänen perus- tuntojen äärelle, jotka olivat hä- teksti: Hannu T. Sepponen työvälineensä on kamera. Mieli- neltä täysin unohtuneet. Hän kuvat: Timo Olavi Jalkanen kuva maalauksesta ei ole kuiten- palasi kaukaa, urbaanin high tech kaan aivan väärä, sillä Jalkanen –elämän vauhtipyörästä, lento- siirtää kameralla Pispalan ran- kentiltä kiireisiltä komennuksilta. nasta pysäytetyt hetket kankaalle Ne veivät Nokian tietokone- öljymaalausten tapaisilla pig- suunnitteluinsinööriä vuosikaudet menttiväreillä. Hänen käyttä- työtehtäviin, 37 maahan. Sellaista mänsä maapohjaiset värit kestä- elämää aikansa elettyään, herää vät valoa satoja vuosia, kuten kysymys mikä oikeasti on elä- parhaat taiteilijaöljyvärit. Jalka- män tarkoitus. Suunnittelu- nen tekee myös maalauksia ja insinöörit tekevät työtään ja luo- veistoksia, silloin kuin täytyy il- vat uusia tuotteita, joiden elinai- maista sellaista, mitä ei voi ku- ka on kuitenkin usein vain muu- vata. tama vuosi. Valtava määrä intensiivistä huipputeknologian Pispalassa Jalkanen on asunut kehitystyötä unohtuu, katoaa. vuosikymmenen. Ensimmäinen Sen sijaan luonnossa ja taitees- Pispalan rannan näkymiä esitel- sa on ikuisuuden tuntu. lyt näyttely ”Kun aika seisahtuu” syntyi seitsemän vuotta sitten. Siirtyminen takaisin luonnon lä- Vastaavia näyttelyjä on sittem- helle Pyhäjärven rantaan sai min ollut kymmeniä suomessa ja Jalkasen katsomaan ympärilleen ulkomailla.