Pispalalainen 1/2006 Pispalassa monen kerroksen säännöt? Päätoimittaja: Hannu T. Sepponen Pispalassa on jo jonkin aikaa uskottu, että kaupunginosan rakennetun ilmeen suo- Tähän lehteen kirjoittaneet: jelu ja säilyttäminen otetaan kaupungin päättävissä elimissä tosissaan. Onkin yhä ai- Hannu T. Sepponen, JiiPee Villanen, Katja Wallenius, hetta toivoa, että kun alueelle on päätetty laatia uusi rakennusjärjestys, saadaan myös Maarit Patrikainen, Riikka Laitinen, Marita Sandt, Kari Laamanen, Vuokko Helin, Marita Peltomäki, Timna rakennuslupakäytäntö reivattua voimassaolevan kaavan tarkoittamalle kannalle. Va- Wiitahalme, Heidi Salonen, Valpuri Talvitie, Hannele litettavasti aika kuluu ja tupakkia palaa, ja asia on lähes alkutekijöissään. Kuitunen, Ville Vuolanto

Kuvat: Joulun alla saatiin kaupungin suunnalta tieto, että alueelle oltaisiin säätämässä ra- Asko Parkkonen, Hannu T. Sepponen, Maarit kennusjärjestyksen laatimisen ajaksi määräaikainen rakennuskielto. Kielto tarkoittaa Patrikainen, Katja Wallenius, Riikka Laitinen, Marita Sandt, Ilpo Mikkonen, Arto Säntti, Jarmo Jansson, tässä yhteydessä oikeastaan tarkempaa lupamenettelyä. Sillä olisi pyritty siihen, et- Pekka Saarinen, Matti Nyström, Satu Mäkipää, Esa tei aivan ilmeisesti kaavan tarkoituksen kanssa ristiriidassa oleva villiintynyt mah- Helin tirakentaminen voisi jatkua. Lupaviranomaisen käsien läpi on päässyt vuosien ajan

Kansikuva: hankkeita, joissa on sallittu sellaista, mitä kaavan laatijat kolmisenkymmentä vuotta Pekka Saarinen sitten eivät ole voineet tarkoittaa. Nyt on ajateltu, että mikä ei ole kiellettyä, on sallit- tua. Tämä tarkoittaa mm. maanpäällisten kellareiden sallimista korottamaan talojen Taitto: Työryhmä: Maarit Patrikainen, Esa Kämäräi nen, Satu korkeutta, ilman että niitä on luettu rakennusoikeuteen. Mäkipää, Tiina Thusberg, Arto Säntti

Painopaikka: Nyt on käynyt ilmi, että kaupungin virkamiesten toive rakennuskiellon säätämises- Kangasalan Lehtipaino tä ei onnistunut. Syynä oli se, että lain mukaan määräaikainen kielto voidaan säätää

Painosmäärä: vain, kun kyse on varsinaisen asemakaavan uudistamisesta. Rakennusjärjestys olisi 4000 ollut lähinnä kaavan soveltamisohje. Jo aiemmin on käynyt ilmi, ettei kaupunki tois- taiseksi haluaisi uusia Pispalan koko asemakaavaa, koska hanke olisi työläs ja veisi Julkaisija: aikaa. Aikaa on vain nytkin kulunut melko tavalla. Pispalan asukasyhdistys ry

Pispalan verkkosivut: www.pispala.fi Pispalalainen verkossa: Tilanne on erikoinen. On ymmärrettävää, ettei kaupungin taholla haluta ryhtyä toi- www.pispala.fi /pis palalainen meen, joka ehkä tulkitaan lainvastaiseksi. Samanaikaisesti kuitenkin on voinut jatkua (vanhat nrot pdf-muodossa) rakennuslupakäytäntö, joka sotii kaavan alkuperäistä tarkoitusta vastaan. Samoin Lisää Pispala -juttuja: mansetori.uta.fi /media/-->Pispala uusi rakennuslaki ei hyväksy eräitä tulkintoja, joita lupakäytännössä on otettu. Täs- Keskustele lehden jutuista: tä maanpäälliset kellarikerrokset ovat konkreettinen esimerkki. Pispalan säilyminen www.pispala.fi /-->Keskustelu mahdollisimman perinteisenä vaatii pikaisia toimia, jos halutaan, että kaupunginosa Asukasyhdistys verkossa: www.pispala.fi / yhdistykset/asukasyhdistys säilyy valtakunnallisella rakennetun kulttuuriympäristön kohdelistalla. Kaupungin suunnalla aiotaan nyt vauhdittaa rakennusjärjestyksen laatimista sen oltua henkilö- resurssisyistä hidasvaihteella. Pispalan asukasyhdistys ry. Yhteiskuntamme, samoin Pispala sen pienoiskuvana, on vuosien mittaan yhä sel- Toimikunta 2005 vemmin jakautunut tuloerojen puolesta. Suomalaisen yhteiskunnan ja paikallisyhtei- Katja Wallenius, puheenjohtaja 040 551 1164 [email protected] sön sosiaaliset ryhmät ovat tottuneet sietämään erilaisuutta ja jopa tiettyyn mittaan Nina Hakala, varapuheenjohtaja hyväksymään sen. Yhä laajemmalle leviävä elintasohaitari ei ole kuitenkaan aivan 044 536 8472 inah@suomi24.fi viaton juttu. On alkanut vaikuttaa siltä, että viralliselta yhteiskunnalta on alettu vaa- Timna Wiitahalme, sihteeri tia toisenlaista kohtelua, silloin kun raha puhuu. Aivan kuin rikas kiinteistönomistaja 040 865 4048 [email protected] Pirkko Saloranta, kirjanpitäjä voisi vaatia kaavoitusmonopolia hallitsevalta julkiselta vallalta eri sääntöjä kuin ta- Esa Helin, 050 348 1078 vallinen omakotiasuja. Niinhän liikenteessäkin osa tulkitsee, että ylin sallittu nopeus [email protected] onkin alin sallittu vauhti. Kati Lehtinen, 040 595 5469 kati.lehtinen@kolumbus.fi Antti Nikkilä, 0400 637 912 Mikäli yhteiskunnassa alkaa levitä vaikutelma, että rahalla saa erilaista kohtelua antti.nikkila@elisanet.fi Veikko Niskavaara, 040 776 5198 ja omat säännöt, ollaan vakavalla tiellä. Rahan valtaan perustuva erikoislaatuinen veikko.niskavaara@uta.fi omankädenoikeus ja pullistelu aiheuttaa vain vastareaktioita. Julkisen vallan tulee Ismo Saxman, 040 731 4229 palvella kaikkien kansalaisten asiaa, eikä rahaan ja omaisuuteen perustuvaa vaiku- ismo.saxman@112.fi tusvaltaa. Tätä varten Suomessa myös taisteltiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, Hannu T. Sepponen, 050 441 2758 [email protected] omaisuuteen ja sukupuoleen katsomatta, 100 vuotta sitten. Juha-Matti Tuupola, 050 487 6739 [email protected] Hannu T. Sepponen

PISPALAN ASUKASYHDISTYKSEN Pispalalainen on foorumi kaikille pis palalaisille. Kirjoituksia, mielipiteitä, jutun jäsenmaksu vuodeksi 2006 on 6 euroa ja kannatusjäsenyys 20 euroa. aiheita yms. voi toimittaa lehden tekijöille ja asukasyhdistyksen toimikunnan Tilinumero: Sampo 800017-893796. jäsenille. Niitä voi myös lähettää tai jättää lehden postilaatikkoon KÄYTÄ VIITENUMEROA 110. Merkitse viestiksi “jäsenmaksu 2006” ja oma nimesi. Pispalan kirjastotalolle osoitteeseen: Tahmelankatu 14, 33240 Tampere tai lähettää sähköisesti: [email protected]

pispalalainen 1/06 3 Vanhoja paloja uuteen pakettiin Teksti ja kuvat: Maarit Patrikainen

Hannele Autio ja Jukka Jussila etsi- vät pitkään itselleen taloa Tampe- reen alueelta. Aluksi tuntui mahdotto- malta löytää sopiva Pispalasta, mutta sitten tuli eteen Pispankatu 37.

Pariskunta osti talon kaksi vuotta sitten täysin korjattavana. Tarkkaa tietoa talon valmistumisvuodesta ei ole, mutta arvio asettuu vuoteen 1926, koska talosta löytyi paljon vuo- den 1925 Aamulehtiä. Alunperin ta- lossa oli 8 erillistä huoneistoa, kylmä vesi ja sisävessat niihin oli asennettu 1970 –luvulla. Hannele kertoo viehät- tyneensä erityisesti talon sopusuh- taiseen ja kauniiseen muotoon, sen pieniin yksityiskohtiin ja tulisijoihin, sekä tietenkin henkeäsalpaavaan maisemaan.

Alusta asti oli selvää, että remontti tulisi olemaan perusteellinen, mutta työmäärä on siitä huolimatta yllättä- nyt. - Kovin moni yksityinen ihminen ei ole tämänlaisia useamman asun- non taloja korjannut, vaikka onkin remonttia tehnyt, niin kuin me, eikä osaa huomioida kaikkia asioita, jotka asettavat vaatimuksia. Viranomais- määräyksiä on noudatettava, tosin niistä vanhojen talojen kohdalla saa- tetaan myös joustaa.

Edellisenä vuonna paljastui kah- den alimman kerroksen betoniseinä täysin haperoksi ja sen tueksi tehty tukivalu vei koko syksyn. Alkuperäi- nen aikataulu on kaikkien yllätysten vuoksi venähtänyt jo lähes kaksin- kertaiseksi, samoin on käynyt budje- tin. Korjaaminen on monen asian pa- lapeliä ja jonkun pienen työvaiheen viivästyminen saattaa myöhentää monen isomman työn tekemistä ja vaikutus kertaantuu.

4 pispalalainen 1/06 Pariskunta on halunnut korjata vesikaton ja ikkunoiden korjaus. säästäen ja säilyttäen talossa mahdol- Rakennusammattilaisia on ollut lisimman paljon alkuperäistä mate- ajoittain melko vaikea saada työ- riaalia. Vanhat ikkunat on säästetty, hön, tarjouspyyntöihin suhtau- samoin ovet, osa katoista ja joidenkin dutaan nihkeästi ja hinnat ovat huoneiden lattiat. Seinäpaneeleiden aikamoisia. Muurarin löytäminen irrottaminen ehjänä tosin oli hyvin piipuntekoon osoittautui erityisen vaikeaa, koska ne halkeilivat kui- hankalaksi. vuuttaan. Hannele on myös talletta- - Soittelin aika monelle muuraril- nut paloja seiniltä löytämistään 1920 le tässä lähiympäristössä. Yksi tuli –luvun tapeteista, joita hän kuvaa käymään ja antoi täysin käsittämät- upeiksi, tummasävyisiksi ja voima- tömän tarjouksen. Toinen ei halun- kaskuvioisiksi. nut tulla edes paikalle, koska Pis- palassa ei ole parkkipaikkoja. Hän Korjauksessa käytetään mahdolli- ei vaivautunut tekemään tarjousta simman luonnonmukaisia materiaa- eikä katsomaan koko piippua. leja, esimerkiksi pellavaöljymaaleja ja Lopulta kuitenkin on löytynyt paperitapetteja. Talon seinärakenteet hyviä ammattilaisia ja työt on saa- ovat hengittäviä. Kompromisseja ja tu tehtyä, piippukin on muurattu. Hannele Autio Loppuvaiheessa talon oleskelu- pihaan tullaan Vanhan korjaaminen on monella rakentamaan tapaa erilaista kuin uuden rakenta- vielä pihasauna. minen. Hannele kuvaa sitä näin: - Tuskin mitään voi mennä kau- Jukka paiskii pasta ostamaan valmiina, kaikkea rakennuksella on sovellettava. Toisaalta on ilo ettei töitä lähinnä il- standardia ole, sehän on se juju, mut- taisin ja viikon- ta teettää enemmän hommia. loppuisin, mutta Han- Pyykit matkaavat yläkerrasta kodinhoitohuoneeseen kuilua pitkin nele tekee remonttia puolipäiväisesti, myönnytyksiä on jouduttu tekemään, satunnaisia päivän parin eri huoneistojen välisiin lattioihin esi- vapaita lukuun ottamatta. merkiksi oli asennettava kivivilla pa- loluokituksen vuoksi. - Vielä en ole kyllästy- nyt. Joinain talviaamuina - Vanhoihin kattoihin, jotka on ai- oli ankeaa pimeällä nousta, kanaan maalattu lateksilla, joutuu mutta muuten kyllä nautin hakemaan vaihtoehtoja. Ja kosteisiin tällaisesta tekemisestä. Jos tiloihin, joita ei ennen ole ollut, ei ole on väsyttänyt, olen pitänyt olemassakaan perinteisiä materiaale- vapaata. Nyt on kuitenkin ja. sellainen hetki, että on ki- rittävä. Isommat ja raskaammat työt on Pariskunnan isät ovat ol- teetetty ammattilaisilla: betonivalut, leet uskollisesti auttamassa ja Hannele toteaakin, että ilman heitä ei tässä nyt ol- taisi.

Vanhasta ovesta paljastui huikea kaksisävyinen pinkki

pispalalainen 1/06 5 Paluu jälleen Pispalaan Teksti: Hannu T Sepponen Kuva: Arto Säntti

Joskus hyvää ideaa tahi teosta kannattaa kypsyttää. Kolmekymmen- täviisi vuotta sitten oli aika lähellä, etteikö Jarmo Janssonin ja Raimo Seppälän teosta Paluu Pispalaan olisi jo julkaistu.

Kirja julkaistiin kuitenkin vasta vii- me vuonna. Nyt tekijät punnitsevat, että hyvä niin kuin kävi. He kertovat kirjan alkuvaiheiden vaikutelmistaan Pispalan karnevaalipäivänä 27. tou- kokuuta. Samalla avataan Janssonin valokuvanäyttely.

Paluu Pispalaan –kirja käsittää va- lokuvaaja Janssonin ottamia valoku- via ja toimittaja Seppälän laatimia tekstejä, vaikutelmia pispalalaisten kohtaamisesta ja heidän kertomuk- sistaan. Kuvat ovat enimmäkseen 1960-luvun lopulta, vaiheesta jolloin Jarmo Jansson ja Raimo Seppälä kertovat kirjastaan karnevaaleilla. Pispala oli jo tulossa puheenaiheeksi. Ehkä jopa muotiasiaksi. Jansson ja Seppälä kiersivät mo- vaivattomasti, jopa syntymäpäivil- neen kertaan Pispalan kujilla ja pi- le ylimääräisiksi vieraiksi. Kaiken hoilla, jututtivat ihmisiä ja panivat kaikkiaan oli helppoa saada ihmisiä muistiin tarinoita. avautumaan kameralle ja kuuntelijal- le. Jopa Pispan Matti, joka oli jonkun aiemman yrittelijän laittanut mat- Sen ajan ihmiset olivat koihinsa. varmasti työn ja huolen kuormittamia, mutta ih- meesti silloin riitti kuiten- Itsekin jo charmikkaasti harmaan- kin aikaa seuranpitoon. Oli tuneet herrat kertovat, että ajan näin aivan tavallista, että ihmiset kuluttua varsin harva heidän tapaa- kävivät toisissaan ilman sen mistaan ja kirjaansa tulleista ihmisis- erityisempää syytä. Oves- tä lienee enää Pispalassa. Tiedetään, ta mentiin vaan sisälle sen että ainakin hevosmies Onni Niemi kummemmin sopimatta. asuu yhä Pispalassa, samoin Matti Tuntemattomankin kanssa Katajisto. Monet kuvattavat olivat jo pääsi helposti sanalle. tuolloin keski-iässä tai vanhuuden kynnyksellä, harmaantumassa. Vapaahetkien kiireetöntä elämää sävytti omenapuit- Ensimmäisenä tavattiin Huugo ten katveessa pihakeinussa Jokinen vaimoineen. Ansiokalliolta istuskelu, kahvittelu, ja jos oli hieno näkymä Pispalan rinteelle, talossa oli grammari, laitet- josta kirjaan on tietysti otettu kuva. tiin sekin soimaan. Kirjan Jokinen oli sähkölaitoksella palveluk- tekijätkin pääsivät mukaan sessa, todellinen työn sankari. Pelasti näihin tilanteisiin aivan pelottomasti laitoksen kalleimmat pihdit hukkumasta. Kuva: Jarmo Jansson

6 pispalalainen 1/06 Mieleen jääviä olivat kaikki, niin piiloutuminen toisiltaan. Raimo Sep- Huolta Pispalan kohtalosta tunnet- myös Aini Hellberg, jonka raumalai- pälä tuumaa, että nähdäänkö vielä tiin jo silloinkin, kun pohjoismaisen nen luonne sopi värikkääseen kau- korkeampia aitoja ja peräti piikkilan- aatekilpailun myötä alettiin suunni- punginosaan mainiosti. Hellbergin kasuojauksia, jos tätä menoa edetään. tella uutta ja uljasta kaupunginosaa. seitsenkymppisille oli emäntä hom- Vaikka Pispala on kovasti viime vuo- Jansson ja Seppälä olivat läsnä Pispan mannut hieman aperitiivia. Se oli sikymmenet kiinnostanut vaurasta koululla, jossa asukkaat ottivat topa- Malagaa ja pappina oli Malkavaara väestöä, on sen ominaislaadussa aina kasti asiaan kantaa. paikalla. väkevä monipuolisen sosiaalisen elämän mauste. Ilman sitä kaupun- Jotta jotakin lisätarinaa jäisi näytte- ginosa lopulta muuttuu nuivaksi ja Pispalassa teki vaikutuksen moni lyn avajaisiin, pistetään tähän piste. ikäväksi. asia, kuten kaduille aukeavat pihat ja puutarhat, leikkivät lasten laumat, iloinen ja elävä meininki. Mihin ovat- Uudistuksia läpikäyvää kaupun- kaan nyt lapset kadonneet, tuumaa ginosaa voitaisiin myös kohdella Jansson. Kaupunginosa oli myös jo kunnioittavasti ja tehdä korjauksia Ja näyttely avataan tunnettu taiteilijoiden ja kirjailijoiden ja rakennuksia, niin että ympäristö mielipaikkana. säilyisi mielekkäästi. On niin osattu lauantaina tehdä ennenkin. Kirjassakin on tästä 27. toukokuuta monia esimerkkejä, kuten taloryhmä Nyt vaikutuksen, valitettavasti Rinnekadulta, jossa kaupunginosan kello 12.00 ikävänpuoleisen, tekee kaupungin- ilme on säilytetty uudistamisen myö- Pispalan Kirjastotalolla. osan muutos, piittaamattomuus ai- tä. Joka paikassa tässä ei olla onnistut- emmasta rakennustyylistä ja mitta- tu ja monet ovat ne hienot rakennuk- kaavasta, runsaan rahan muut jäljet, set ja pihapiirit, jotka ovat kadonneet pihojen sulkeutuminen, ihmisten suurten ja uusien tieltä. Kuva: Jarmo Jansson

Sisarukset Matti ja Katri Pispa omenapuun alla.

pispalalainen 1/06 7 Pispalalaisen mainoshinnat: 1/1- 250 euroa - värillinen + 20 euroa 1/2 - 140 euroa - värillinen + 10 euroa 1/4 - 80 euroa - värillinen + 5 euroa 1/8 - 50 euroa - värillinen + 5 euroa 1/16 - 40 euroa - värillinen + 5 euroa

Monen kerroksen Pispala Teksti: Hannu T Sepponen

Pispalassa kulkiessa ei ole vaikea jayksilön köyhyysraja oli siis vuonna olla nelinkertaista suurempia. Ehkä havaita, että kaupunginosassa asuu 2003 noin 10 200 euroa. tämän yli menevissä eroissa on tänä- taloudeltaan ja sosiaaliselta asemal- Verottajan tilastoista (joita on saata- kin päivänä keskustelun paikka. taan hyvin erilaista väkeä. Verotilas- vissa tuloluokittain) voidaan laskea, toja tarkastellessa kuva vahvistuu. että köyhyysrajan alapuolella olisi Verotilastoja katsellessa kiintyy Pispalassa rikkaat, köyhät - ja 27,7 prosenttia pispalalaismiehistä huomio siihenkin, millaisia ovat tu- ja 32,8 prosenttia naisista. Lukemis- siltä väliltä - elävät lähekkäin ehkä lonsaajien jakaumat sukupuolen sa ovat mukana 15 vuotta täyttäneet. mukaan. Todettiin jo että mediaani- selvemmin kuin missään muussa Kokonaan tulottomia oli kolme-neljä kaupunginosassa, ellei peräti koko kansalaisen 17 000 euron tulon ala- prosenttia. puolella Pispalassa on 52,5 prosenttia maassa. naisista ja 42,3 prosenttia miehistä. Esitetyn suhteellisen köyhyyden ”Köyhien” eli alle 10200 euron koh- Tampereen yleiseen tulotasoon osuus on varsin suuri, kun yleensä dalla lukemat ovat 32,8 prosenttia verrattuna Pispalassa hankittiin vuo- julkisuudessa puhutaan, että köy- naisista ja 27,7 sadasosaa miehistä. den 2003 verottajan tietojen mukaan hyysrajan alla Suomessa olisi noin Kun tarkastelu hilataan tuloluokis- valtionveron alaista tuloa noin nel- kymmenesosa väestöstä. Silloin pu- sa ylöspäin, alle 22 000 euron jää noin jänneksen enemmän. Jokaista pispa- hutaankin tulonsiirtojen jälkeisestä 66 prosenttia naisista ja 51 prosenttia lalaista kohti verotettavaa tuloa ker- tilanteesta sekä otetaan huomioon miehistä. Alle ”varakkaan” tulotason, tyi yli 25 000 euroa, kun kaupungin perhemuoto. Tulonsiirrot vaikutta- 34 000 euron, sijoittuu 88 prosenttia keskiarvo oli yli 20 000 euroa. Koko vat etenkin vähätuloisimman väes- naisista ja 72,5 prosenttia miehistä. valtakunnan keskiarvo oli hieman yli tönosan tuloja huomattavasti nos- Joka kahdeksas nainen, mutta enem- 21 000 euroa. taen, jopa neljänneksellä. Lisäksi män kuin joka neljäs mies oli käyttä- Tulojen keskiarvon takana piilee perhemuoto vaikuttaa. Tilastokeskus mämme varakkaan määritelmän mu- paljon hajontaa. Aivan ensiksi täy- esimerkiksi laskee pariskunnan ”jäse- kaisella tulotasolla. tyy huomauttaa, että suoraviivaisen nen” tulotason niin, että tulot laske- taan yhteen ja saatu summa jaetaan, ei keskiarvon ohella usein käytettävä Sukupuolten paljon puhutut tu- kahdella, vaan puolellatoista. Silloin ns. mediaanitulo on huomattavasti loerot näyttävätkin tilaston valossa kumpikin ikäänkuin nostaa toistensa alempi. Koko valtakunnassa ”kes- kohdistuvan ennen muuta tulojen elintasoa. Lasten kohdalla käytetään kimmäinen” tulonsaaja oli noin 17 yläpäähän. Kaikkein suurimmassa omaa kerrointaan. Sama vaikuttaa 000 euron kohdalla. Ajatus on, että tuloluokassa, yli 52 000 eurossa, on toki korkeammallakin tulotasolla. tuota enemmän ja vähemmän tuloja Pispalan miehistä joka kahdeksas, Kuitenkin pienempituloinen on her- sai lukumääräisesti yhtä suuri jouk- 12,4 prosenttia ja naisista vain joka kemmin köyhyyden piirissä yksinäi- ko ihmisiä. kolmaskymmenes eli 3,6 prosenttia. senä kuin pariskunnan ”osakkaana”. Oma kieltään tuloeroista kertoo, että Erityisesti hyvin ansaitsevien mies- Pispalassa valtakunnallisen medi- toisaalta esimerkiksi enemmän kuin ten osuus korostuu kaupunginosan aanitulon yläpuolella oli jonkin ver- kaksi kertaa mediaanituloa enem- sisällä Tahmelassa. Sen miehistä ran yli puolet tulonsaajista, miehistä män saavien ”varakkaitten” osuus enemmän kuin joka neljäs, 26,2 % 57,7 ja naisista lähes 47,5 prosenttia. on noin viidesosa kaupunginosassa. hankkii yli 52 000 euroa verotettavaa Alapuolelle jää vastaavasti 42,3 ja Miehistä 27,5 prosenttia ja naisista 12 tuloa, mutta naisistakin lähes 8 pro- 52,5 prosenttia. Jos tulonsaajia ryh- prosenttia lukeutuu tähän, yli 34 000 senttia. Toisaalta Hyhkyssä tuloerot mitellään köyhyyden tai vaurauden euroa hankkineeseen ryhmään. ja korkeimpien tuloluokkien osuudet mukaan, huomataan kuinka keskiar- ovat selvästi pienemmät. Hyhky vas- vojen ja mediaanilukujen ympärillä taa melko lähelle Tampereen yleistä on voimakasta hajontaa. Näin edellä määritellyn ”köyhän” jakaumaa. Ylä- ja Ala-Pispalat sijoit- ja ”varakkaan” tulonsaajan väliin tuvat välimaastoon, mutta selkeästi jää melkein puolet miehistä (45 %) tamperelaista tulojakaumaa epätasai- Kyse on tässä tarkastelussa tulon- ja yli puolet naisista (55 %). Tietysti semmin. saajista yksilöinä, joten perhemuo- näin määritellyssä ryhmässä (10200 don vaikutusta ei ole huomioitu. – 34000 euroa) on suurta eroa. Kui- Köyhyysrajana on nykyisin pidetty tenkin jo pari tuhatta vuotta sitten 60 prosenttia edellä mainitusta me- Platon esitti Kreikassa ajatuksen, ett- diaanitulosta. Suomessa tulonsaa- eivät tuloerot ihmisten kesken saisi

10 pispalalainen 1/06 Laman jälkeen tuloerot nykyistä pienemmät Teksti: Hannu T Sepponen Kuva: Pekka Saarinen

Kymmenkunta vuotta sitten tuloerot ne muuttui niin, että köyhyysrajan huomattavasti ”keskimääräistä” pie- olivat myös Pispalassa nykyistä alapuolella tuloja sai miehistä 27,7 ja nemmät tulot. Puhtaan matemaattis- pienemmät verottajan tilastojen naisista 32,8 sadasosaa, kuten ohei- ta keskiarvoa alempana tuloissa oli mukaan. Oltiin juuri nousemassa la- sesta jutusta ilmenee. nipin napin puolet miehistä ja kol- me viidestä naisesta Pispalassa 1995. masta, mutta työttömyys oli nykyistä Vastaava osuus oli suunnilleen sama Kaksi kertaa mediaanituloa tai kor- korkeammalla. Tästä huolimatta esi- 2003. Mediaanitulon suhde keskiar- keampaa nautti 1995 miehistä 29,4 ja merkiksi köyhyysrajan alapuolella oli votuloon oli korkeampi vuonna 1995 naisista 13,8 sadasosaa. Vastaaval- vähemmän pispalalaisia kuin 2003. kuin 2003. Nämä seikat yhdessä voi- la tasolla oli pari prosenttiyksikköä vat tarkoittaa vain sitä, että tulonsaa- vähemmän kummassakin vuonna jien aiempaa pienempään osaan kes- 2003. Vuonna 1995 tamperelaisten ylei- kittyy suhteessakin entistä enemmän nen tulotaso oli hieman valtakunnal- tuloja. Tämä kehityssuunta tuskin lista keskiarvoa korkeampi, kun se Verottajan tilasto tuntee suurim- pysähtyy vuoden 2003 tilastojen tie- 2003 tuli olemaan jonkin verran kes- pana tuloluokkana tulot, jotka 1995 toihin. kiarvoa alempi. Kymmenen vuotta ylittivät noin 34 000 euroa (200 000 sitten tamperelainen hankki kaikesta markkaa) ja vuonna 2003 tulot, jotka valtionveron alaista tuloa 14 635 eu- ylittivät 52 000 euroa. Kun tehdään roa, koko maan keskiarvo oli 14 430 vertailua yleisen tulotason muutok- euroa, mutta Pispalassa 17 455 eu- sen suhteessa, käy ilmi että 34 000 roa. euroa ja enemmän ansainneita oli Pispalassa vuonna 1995 miehistä 14,9 Keskiarvoa paremmin tulonsaajien prosenttia ja naisista 4,1. Vastaavasti eroa kuvaa kuitenkin mediaanitulo, yli 49 600 euroa hankkineita vuonna eli tulon määrä, jonka yläpuolella ja 2003 oli 13,9 sadasosaa miehistä ja 4,3 alapuolella on yhtä paljon ansaitsijoi- sadasosaa naisista. ta. Tämä mediaanitulo koko maassa oli kymmenen vuotta sitten 11 940 Kuten mainittujen mediaanitulon euroa. ja keskiarvotulon suhteesta ilmenee, on tulonsaajien janalla keskikohdal- Pispalassa mediaanitulon alapuo- la sijaitsevalla veronmaksajallamme lelle sijoittui miehistä 43,3 ja naisista 51,5 prosenttia. Koko Tampereel- la oli hieman vähemmän miehiä ja enemmän naisia mediaanitulon ala- puolella (41 ja 56 prosenttia). Tilanne Sintosen Jussi on nostamas- muuttui tulevana kahdeksana vuon- sa yhteisöllisyyden tasoa. Hän na Pispalassa tuskin lainkaan, mutta joutui perustamaan osakeyhti- koko Tampereella selvemmin. Viime ön vuokra-asuntonsa ostamis- tiedon mukaan melkein 44 sadannes- ta ja hallintaa sekä varsinkin ta miehistä ja 60 sadasosaa naisista oman asumisensa turvaamista on koko kaupungissa mediaanitulon varten, koska omat rahat eivät alapuolella. riitä eikä opiskelijalle myönnetä asuntolainaa. Samalla turvataan Pispalan ehkä idyllisimmän Selvemmin tuloerojen vähittäinen puutalopihapiirin kulttuurinen leveneminen näkyy köyhyysrajalla jatkuvuus. Kulttuuri ja ”bisnes” eli mediaanitulosta 60 prosenttia ja lyövät kättä. alempana. Rajan (tuolloin vajaa 7200 Edullisten osakkeiden mer- euroa) alapuolella oli 1995 Pispalan kinnästä voi kysellä Jussilta. miehistä 26,2 prosenttia ja naisista 27,7. Kahdeksassa vuodessa (vuo- den 2003 tulotasojen mukaan) tilan-

pispalalainen 1/06 11 Pispalan hintatason nousu pysyvä ilmiö Teksti ja kuva: Hannu T Sepponen

Tampereen yleisen kehityksen Raija Nyström tiivistää, että Pispa- mukaisesti Pispalassa tapahtunut lan seudulla asumisessa kohtaavat asuntojen hintakehitys on merkin- asiat, jotka yhdistävät suomalaisia so- nyt, että asumisen neliöhinnat ovat siaaliseen karvaan ja asuinpaikkaan katsomatta: koti keskellä kaupunkia kaksinkertaistuneet kymmenessä järvimaisemassa hyvien liikenneyh- vuodessa. teyksien äärellä. Ja vielä ehkä kult- Näin kertovat tilastot. Jos asunto- tuuriakin käden ulottuvilla. Kun jen hinta neliöltä oli noin 1000 euroa tällainen asiain tilanne vallitsee, eikä vuonna 1996, on hintataso nyt yli asuntoja ole kuin rajallisesti myyn- 1900 eurossa. Yksittäisissä kaupoissa nissä, vallitsee kysynnän ja tarjonnan voidaan toki puhua vieläkin suurem- välillä aika pysyvä tasapainottomuus. mista muutoksista. Se nostaa hintoja.

Hintatason kaksinkertaistuminen Viime vuosina asuntojen hintakehi- kymmenessä vuodessa ei sikäli vielä tys on ollut 7-8 prosenttia vuodessa. kerro omistusasumisen hintatasos- Tämä on johtunut tarjonnan suhteel- ta paljon, että suuren laman jälkeen lisesta vähäisyydestä, mutta myös jo kaikkialla lähdettiin varsin matalalta vuosia jatkuneesta matalasta korko- liikkeelle. Asuntojen arvot olivat pu- tasosta. Lainaa otettaessa on voitu donneet 90-luvun alkuvuosina lähes luottaa aivan toisenlaiseen korkota- Nyström selvittää viime vuosien puoleen, joten etenkin ensi alkuun son vakauteen kuin pahimmillaan kehitystä muutamalla esimerkillä. nousun prosentit vaikuttivat suuril- lamaa oirehtivina vuosina, jolloin Vuonna 2001 alkukeväästä myy- ta. kriisivuosina korot huitelivat 17-18 prosentissa. tiin Pispalan alueelta 78 neliömetrin kerrostalohuoneisto, 80-luvun alun Noususta huolimatta Tampere ja tuotantoa. Neliömetrin hinnaksi tuli Pispala ovat vieläkin pääkaupunki- Huoneistokeskuksessa arvioidaan, 1660 euroa. Samasta yhtiöstä vas- seudun hintoihin nähden edullista että uuden vuosituhannen ensim- taavan kokoinen vaihtoi omistajaa aluetta. Huoneistokeskuksen myyn- mäisenä viitenä vuotena Pispalan vuonna 2005 kesäaikana. Nyt neliö- tijohtaja Raija Nyström Tampereelta seudulla kerrostalo-asuntojen hin- hinta oli noin 1940 euroa. Rivitalojen kertoo, että esimerkiksi omakotitalon tojen nousu olisi ollut yhteensä noin kohdalla esimerkiksi vuonna 2001 al- tapauksessa Helsingissä ei 400-500 30 prosenttia. Rivitalo-osakkeissa kukeväästä vaihtoi omistajaa noin 80 000 euron hinnalla saada vielä juu- nousu olisi ollut ehkä 35 prosenttia ja neliön rivitalohuoneisto, sekin 80-lu- ri mitään. Puoli miljoonaa euroa on omakotitalojen kohdalla 40 prosent- vun alun tuotantoa. Neliöhinta aset- vasta lähtötaso, kun sillä saadaan tia. Pispalan kohdalla puhutaankin tui suunnilleen 1630 euroon. Vuonna Tampereen oloissa jo paljon aikaan. muuta Tamperetta enemmän pien- 2005 vastaavan kaltaisesta osakkeesta Kohde joka maksaa Helsingin Käpy- talokaupoista. Viiden kuluneen vuo- maksettiin noin 1900 euroa neliöltä. lässä vaikkapa 800 000 euroa, lähtee den hintakehitys edustaa jo vakaan- täällä puolella miljoonalla. tuneempaa aikaa, mutta 90-luvun puolessa välissä lähdettiin liikkeelle Omakotien kohdalla hintakehitys siis varsin matalasta hintatasosta. Jäl- oli keskimääräistä suurempaa. Niin- Hintojen nousua selittää ja vertai- leen kerran on syytä muistaa, että yk- pä esimerkkivertailussa vuonna 2001 lua ylläpitää se, että pääkaupunki- sittäisen talon tai osakkeen kohdalla tehtiin kauppa 1930-luvulla valmis- seudulta Tampereelle muutettaessa hintakehitys on voinut olla huomat- tuneesta, hirsirunkoisesta omakoti- Pyynikki, Tahmela, Pispala –linja on tavastikin dramaattisempi, jos kaup- talosta, jonka kokonaisala oli 130 ne- kovassa suosiossa. Muuallekin muu- paa kohteessa ei vuosikausiin ollut liömetriä. Talon kunto oli tyydyttävä, tetaan, mutta harjulla on oma veto- tehty. Tunnetaan tapauksia hinnan tontti oma, kaupat tehtiin alle 140 000 voimansa. Pispalan uusista tulijoista kaksinkertaistumisesta aivan viimei- eurolla. Vastaavanlainen talo mak- iso osa tulee pääkaupunkiseudulta, sen parin-kolmen vuoden aikanakin. soi 2005 vuoden lopussa 190-230 000 arvelee Nyström. euroa. Vertailukelpoisten tapausten hinnat vaihtelivat tilaratkaisuista ja sijainnista sekä maisemasta riippuen.

12 pispalalainen 1/06 Tampereen kohdalla löytyy Pyyni- Muihin suuriin kaupunkeihin ver- kin-Pispalan-Tahmelan alueen lisäksi rattuna Tampereen yleinen hintataso Vuokrat muitakin kalliita ja haluttuja kohtei- seuraa heti kolmantena Helsingin ja ta. Keskustassa neliöhinnat ovat aina Espoon jälkeen. Helsingissä kaksion kurssissa, mutta myös Tampellan neliöhinta kohosi vuodessa (alku- lähenevät alueen uustuotantoon kohdistuu pal- vuosi 2005-alkuvuosi 2006) 3800 eu- jon odotusta ja hintapaineita. Monel- rosta 4100 euroon. Espoossa muutos la muualla alueella asunnon vaihto oli liki olematon. Hinnat pyörivät keskustan tasoa ja muuttoliike on enemmän sisäistä 2800-3000 euron välillä vuoden mit- perua, kuten Lentävänniemessä ja taan kehityksen ollessa lievästi alavi- Pispalan käypä vuokrataso lähenee Peltolammilla. Hervanta tekee tässä reinen. Tampereella muutos oli 2100 vähitellen keskustan hintatasoa. Pis- poikkeuksen. Siellä ei ehkä puhuta eurosta 2400 euroon neliömetriltä. palassa ollaan yhä hieman kalleim- tyypillisestä lähiöstä, kun asukkaina Vantaalla ollaan lähellä Tampereen pien vuokrien alapuolella, vaikkakin on huomattavan paljon opiskelijoita tasoa. Oulussa ja Turussa hintataso viime vuosien piirre on, että lähialu- ja ulkomaalaisia työntekijöitä. Sijoit- on vielä hieman alempi eli 2000 eu- eiden vuokrataso lähenee kaupungin tajat operoivat tällä alueella ja muut- ron pinnassa. keskustan tasoa, kertoo myyntineu- toliike Hervantaan on maanlaajuista. vottelija Hannele Hietanen Asunto- ympyrästä.

Pispalassa vuokra-asuntoja vapau- tuu aika harvakseltaan, kysyntää oli- si huomattavasti vapautuvia kohteita enemmän. Vuokrissa ei Hietasen mu- kaan ole tapahtunut erityisen oleelli- sia muutoksia viime vuonna. Yksiön vuokrataso vaihtelee 12-15,5 eurossa neliöltä, jolloin kokonaisvuokra olisi ehkä 400-450 euroa kuussa. Kaksion neliöhinta vaihtelee 9-12 euron välillä, jolloin vuokra voi olla 500-600 euroa. Kolmen huoneen asunnon neliöhinta on tätä vähän alempana kymmeneen euroon asti, jolloin vuokra olisi 700 euron kohdalla. Omakotitalo, sata Kuva: Pekka Saarinen neliötä tai hieman yli, lähtee noin 800-1000 euron vuokralla.

pispalalainen 1/06 13 Elämää ja kulttuuriympäristöä

Ilman vanhoja rakennuksiaan, ei Mitäpä jos koko suojelu- tai pa- Museon näkökulmasta kehittämi- Pispala olisi se kulttuurihistoriallinen remmin sanottuna, rakennettua ym- sen tarvetta on edelleen. Tiedon kul- Pispala, jona alueen tunnemme ja päristöä kestävällä tavalla kohteleva kua pitää lisätä, vuorovaikutukseen millaisena sitä samalla arvostamme. kehittämisprosessi, ottaisi paremmin panostaa ja osallisia tukea niillä kei- huomioon ihmisen ja elämän kult- noin, mitä museolla on käytössä. Ei Kuitenkaan rakennusten säilyminen tuuriympäristössä? Jos koko suojelun nimittäin olisi pahitteeksi, jos kaikki ei ole varmaa; samaan aikaan, kun pitkä kaari lähtisi liikkeelle ihmisistä rakentamisen ja rakennusperinnön monet korjaussuunnitelmat siunataan itsestään, halusta vaalia? Kaikki oli- alalla toimivat tahot osaisivat pa- rakennusvalvontavirastossa, selvi- sivat mukana prosessissa: inventoin- remmin tunnistaa rakennusperinnön tellään tuomareiden voimin saako neissa, arvioinneissa ja päätelmien arvoja ja tietäisivät enemmän siitä, rakennuksia purkaa vai ei. teossa, kantamassa vastuuta ja jaka- miten kulttuurihistoriallisesti arvok- massa mahdollisuuksia. Kulttuuri- kaan rakennuskannan kanssa pitäisi Miksi arvostaminen ei riitä, miks- ympäristöhän kuuluu meille kaikille, toimia! eivät lain suomat mahdollisuudet meillä on siihen oikeus, mutta sa- toimi? Miksi rakennuksia voi pur- maan aikaan meille lankeaa velvolli- kaa vaikka laki nimenomaan kieltää Museolla viime vuonna toteutettu suus pitää ympäristöstämme huolta. sitä tekemästä, jos alueilla on eri- kansainvälinen CIPECH -projekti pa- Rakennusten säilymiseen tähtäävä tyistä arvoa? Vastaus on helppo löy- neutui vuorovaikutuksen teemaan, toiminta voisi olla enemmän vuoro- tää; rakennussuojelu on osa elämää kohdealueena Pispala. Tuloksena vaikutteista. Entäpä jos konfl iktien kulttuuriympäristössä. Se kiteytyy syntyi erilaisten osallisryhmien ja ratkaisu olisi enemmän luovaa ryh- asukkaiden, talonomistajien ja kau- museolaisten välisiä tapaamisia, ko- mätyötä eikä vain lakikirjan pykäli- punkilaisten tarpeiden, arvos- keiltiinpa myös uusia tie- tusten, intressien ja intohimojen donvälitysmenetelmiä mm. sekä rakennetun ympäristön yhteisen inventointitapahtu- kohtaamisessa. Valitettavasti man muodossa. Koululais- kohtaaminen ei tapahdu aina so- ten kanssa etsittiin yhdessä vinnollisissa merkeissä. mielipaikkoja. Tuloksena oli innostavia, kiinnostavia ja värikkäitäkin tilaisuuksia, Rakennussuojelu on, teoreet- joissa kansalaiset ja museo- tisesti ajatellen, rakennusten ja viranomaiset pääsivät aidosti rakennettujen ympäristöjen säi- keskustelemaan vaikeistakin lymiseen tähtäävää toimintaa, aiheista. Hanke ei ollut suuri joka usein valitettavan löyhästi ja toteuttamisaika oli lyhyt, kytkeytyy elämään ja toimin- mutta näyttää siltä, että pal- taan näissä ympäristöissä. Ra- jon pieniä liikahduksia tapah- kennussuojelun ihanne olisikin tui kummassakin päässä. Työ tilanne, jossa rakennus ja käyttö jatkuu, vaikkakaan ei enää suhteutettaisiin kunnioittavasti projektin muodossa. Mukaan ja kestävällä tavallaan toisiinsa. on saatu kansainvälistä pa- Kysymys on siis vuorovaikutuk- nosta Latvian Riikasta. Jonas sesta; talo tarjoaisi asujalleen sen Bûchel on aloittanut Pispa- mitä hyvältä elämältä odotetaan laa koskevien hankkeiden ja ja samaan aikaan asukas kohteli- Näkymä Rinnekadulta. osallistoiminnan arvioinnin si taloaan sen tarjoamista lähtö- yhdessä maakuntamuseon kanssa. kohdista käsin. Tällainen vuorovai- Tulevaisuus näyttää, löytyykö uusia kutus linkittyy kestävän kehityksen en ulkolukua? Entäpä jos kaupunki keinoja Pispalan arvokkaan kulttuu- perusajatuksiin: takaa hyvää elämän- istuttaisi omiin strategioihinsa ja riympäristön vaalimiseen rakennus- laatua asukkaille ja huomioi samalla ohjelmiinsa rakennussuojelun myös suojelun sosiaalisen ulottuvuuden ympäristön historiallisten piirteiden sosiaalisena ilmiönä; huomioisi, että kautta. jatkumisen tuleville sukupolville. ihmiset elävät niissä paikoissa, joita kaavamääräyksin säilytetään. Entäpä Rakennustutkija jos säilyttämistavoitteisiin yritettäi- Hannele Kuitunen siin löytää kepin sijasta porkkanaa? Pirkanmaan maakuntamuseo

14 pispalalainen 1/06 Saamattoman kulttuuripääkaupungin tuhoutuva Pispala

’’Pispalaa ei koskaan rakennettu, reen kulttuuripääkaupunkiohjelmas- se yksinkertaisesti syntyi itsekseen sa Pispala mainitaan ainutlaatuisena Rakennus - ’Luojan palikkaleikiksi’. Uudisasuk- eurooppalaisena puurakentamisen ja kaat rakensivat mökkinsä mielensä miljöörakenteen esimerkkinä. Kau- pungin mukaan Pispalan kautta perinnöstä mukaan, juuri sellaisen kuin mieliku- ”Tampereen profi ili kulttuuriperin- vitus ja varat sallivat.’’ nön säilyttäjänä ja hyvän ympäris- tön kehittäjänä terävöityy.” Nyt olisi tietoa netissä Näin mainostaa Tampereen kau- loistava mahdollisuus Tampereen Oletko kiinnostunut rakennuksista? punki Pispalaa internetin matkailu- siirtyä sanoista tekoihin, toimia omi- Haluatko tietoa niiden korjaamisesta? sivuillaan. Ja mikä on mainostaessa: en hankkeittensa ja hakemustensa Askarruttavatko suojeluasiat? Raken- ”Kapeat kujat, jyrkät rinteet ja Pispa- puolesta, olla esimerkkinä, markki- nusperinto.fi on oikea paikka aloittaa lan henki ovat kiehtoneet niin kuva- noida itseään! Uusi kaava on saata- tiedonhaku. Ympäristöministeriön ja taiteilijoita kuin kirjailijoitakin halki va pikaisesti aikaan. Sen pitää saada Museoviraston tuottamassa palve- vuosikymmenien.” alueelle muuttavan ja siellä jo asuvan ymmärtämään, että asuu kansalli- lussa on koottu alan verkkosisältöjä sesti ainutlaatuisessa ja paikallisesti ja -palveluja yhteen osoitteeseen. Si- Sitten tulee vitsi: ”Alue on nykyisin korvaamattomassa ympäristössä, ja vusto tarjoaa käytännönläheistä, ym- suojeltu kaavalla, jonka tarkoituksena joutuu elämään sen ehdoilla. märrettävää tietoa korjausrakentajille on säilyttää Pispalan ilme mahdolli- sekä luotettavaa ja ajantasaista tietoa simman aitona.” Kuten jokainen Pis- rakennusperinnöstä kulttuurisena ja Kaupungin profi iliin kulttuuripe- palassa käynyt huomaa, pikkuhiljaa taloudellisena voimavarana. vanhoja rakennuksia on purettu ja ti- rinnön säilyttäjänä sopii toki Pispalan lalle on rakennettu suuria, katutilalle rapautuminen kulttuuripääkaupun- Käy peremmälle: ja historialle selkänsä kääntäviä öky- kihaun aikana: yksi koskimaiseman http://www.rakennusperinto.fi / linnoituksia. Nykyinen, yli neljän- vanhimmista rakennuksistakin pu- nesvuosisadan ikäinen kaava kieltää rettiin juuri ennen kuin kokonai- ympäristöön sopimattoman raken- suutta päätettiin ryhtyä lobbaamaan

tamisen, mutta tätä sopimattomuut- Unescon maailmanperintöluetteloon. ta on ollut helppo tulkita kulloinkin Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. sopivimmalla tavalla. Vanha kaava mahdollistaa kulttuuri- ja järvimaise- Pispala on paradoksi: yksittäiset man typistämisen unelmien olohuo- rakennukset eivät välttämättä ole neen eläväksi maisematauluksi. arvokkaita, mutta jos ne puretaan, korvaamaton kokonaisuus murenee. Kohta vuoden ajan Pispalaan on Vanhaa Pispalaa on vielä jäljellä, eikä puuhattu rakennusjärjestystä raken- uudisrakentaminenkaan ole vain pa- tamista säätelemään. Se ei kuiten- hasta: alueen muutos syrjäisestä työ- kaan riitä alueen turvaamiseksi. Uu- väenkaupunginosasta muodikkaaksi den kaavan tarpeellisuudesta tehtiin keskustan lähialueeksi kuvastaa koko päätös jo vuosi sitten, mutta mitään ei 1900-luvun kehitystä Suomessa. Mut- ole tapahtunut. Kaupunki valittelee ta jos mitään ei pian tehdä, purkami- rahapulaa: Pispalan kaavaan ei löydy nen ja holtiton rakentaminen jatkuu. ulkopuolisia maksajia, eikä alueelle Tämän jälkeen yhä ”Pispalan harju mahdu uusia veronmaksajia. Pispala tarjoaa huikeat näköalat pohjoiseen jää Ratinan, Vuoreksen ja Lielahden Näsijärvelle ja etelään yli Pyhäjär- alueiden jalkoihin, ja nakertuu vää- ven”, mutta Pispalan henki ja Luojan jäämättä olemattomiin, pala palalta. palikkaleikki elävät enää kirjoissa ja kansissa. Ville Vuolanto Pispalan imagoarvoa kaupunki hyödyntää halukkaasti, muttei ole Kirjoittaja on Pirkanmaan kyennyt sitä turvaamaan. Tampe- perinnepoliittisen yhdistyksen puheenjohtaja

pispalalainen 1/06 15 Pispan koulun rehtori Pekka Nikula eläkkeelle Teksti ja kuva: Marita Sandt

Pekka Nikula aloitti Pispan koulun kotoa käsin ja kaupungin hankkima karista, Japanista, Australiasta, Puer- ensimmäisenä musiikkiluokan opet- materiaali on ilmeisen innostavaa ja to Ricosta ja Kanadasta. Muutaman tajana vuonna 1976. Vuodesta 1995 monipuolista, koska monet työsken- vuoden takaa on jäänyt elävästi mie- hän on toiminut koulun rehtorina. televät sen parissa vapaa-ajallaankin, leen, kun saunotettiin talvisessa sääs- Pekka toteaa. sä Varalan urheiluopistolla kanada- Kolmekymmentä vuotta samassa laisia vieraitamme. Pakko oli mennä koulussa tai saman työnantajan pal- avantoon kun tulin sanoneeksi, että Koulun ja kotien yhteistyö on Pis- veluksessa on nykypäivänä jo sinänsä kaikki suomalaiset käyvät talvella passa Pekan mukaan erittäin hyvällä saavutus. Musiikin parissa työsken- avannossa uimassa, Pekka muistelee mallilla. Reilut kymmenen vuotta toi- tely on ollut selvästikin innostavaa hyistä saunamatkaa. minut Pispan koulun vanhempain- eikä eläkkeelle jääminen sinänsä tun- yhdistys on tukenut koulua monella nu Pekkaa huolestuttavan – kuorojen tapaa. Taloudellistakin tukea on tul- Lopuksi en malta olla ute- johtamisessa riittää puuhaa eläkepäi- lut, kerrankin oli ihmettä kerrakseen, lematta miten Pekan kasvatit vinäkin. kun lomalta palattua oli opettajain- ovat maailmalla menestyneet. huoneeseen ilmestynyt pari uutta - Kyllä yksi parhaimmistosta on maa- Koulumaailman hallinnollisista TV:tä. Erityisen mukavia muistoja on ilman kuulu tenori Topi Lehtipuu, muutoksista Pekka tuo esiin opetus- keväisistä tempauksista, kun koululle joka nykyisin laulaa Pariisin ja Itali- suunnitelmissa tapahtuneet muutok- on järjestetty vapun tienoilla ilmapal- an oopperalavoilla. Topi oli opissani set. Hänen aikanaan nyt on menossa loja tai jäätelöauto on tuonut lapsille joskus tuossa 1980-1990 -luvun vaih- kolmas opetussuunnitelma, jossa on yllätysjäätelöt. Kuljemme rinnakkain teessa. Monet oppilaistani ovat mu- hieman palattu vanhaan ja annettu samojen kasvatustavoitteiden suun- siikinalalle jääneet esimerkiksi musii- enemmän kouluille raameja kuin ai- nassa, miettii rehtori tyytyväisenä. kinopettajiksi. emmin. Suunnitelmat kattavat nyt valtakunnallisen, kuntakohtaisen ja Pekka Nikula on perustanut 1980 – Pekka Nikula jää eläkkeelle luku- koulukohtaisen osan. Toimintaa oh- luvun alussa Nuorisokuoro Sympaa- vuoden lopussa ja seuraajaksi reh- jaa lähes 450 sivua käsittävä opus, tin ja toiminut sen johtajana alusta torin virkaan on nimitetty Pispan jota päivitetään vuosittain. Tällä taa- alkaen. Kuoro on tuonut paljon kan- koulusta opettaja Satu Sepänniitty- taan oppilaille tietty perusopetus, jot- sainvälistä yhteistyötä myös Pispan Valkama; hänet esittelemme seuraa- ta suuremmilta ongelmilta vältyttäi- koululle. On ollut vierailevia kuoroja vassa Pispalalaisessa. siin esimerkiksi oppilaan vaihtaessa pitämässä kouluesityksiä mm. Un- koulusta toiseen.

Oppimiseen ja oppimisympäris- töihin on Pekan mukaan tullut suu- ria muutoksia. Nykyisin on kaikissa luokissa verkkoon kytketty tietokone ja lisäksi koulussa on atk-luokka, jos- sa annetaan opetusta muutama tunti viikossa ensimmäisestä luokasta läh- tien. Toisin oli 80-luvun lopulla, kun koulun kansliassa oli ”Susanna” –tie- tokone, johon saivat koskea ani har- vat. Kysymykseen siitä, miten tieto- konepelaamiseen innostuneet nuoret saadaan verkkoon oppimaan koulu- aineita, Pekka naurahtaa: ”Meillä on oppimateriaaliin kytketty porkkana – Välitunti-osasto, johon pääsee pe- laamaan sen jälkeen, kun määrätyt tehtävät on tehty.” Verkko-oppi- minen on mahdollistanut nyt myös opiskelumateriaaliin tutustumisen

16 pispalalainen 1/06 Lauri Viita syntyi 90 vuotta sitten

Lauri Viidan merkitys Pispalalle, Lokakuun 7. päivänä Viitaa muis- Viidan syntymäpäivänä, 17. joulu- koko maalle on ajaton. Viidan synty- tetaan juhlakonsertissa Tampere-ta- kuuta kirjailijaa muistetaan valais- män 90. vuotispäivät antavat hyvän lolla. Tapani Kansa tulkitsee Viidan tulla taipaleella Viita-muistomerkiltä aiheen jälleen paneutua kirjailijan teksteihin tehtyjä, Heikki Sarmannon kirjailijan lapsuudenkotiin Portaan- säveltämiä kappaleita. Kuullaan var- pää kahdeksaan eli Lauri Viita-mu- tuotantoon. masti mm. Alfhild, josta maassa on seolle. Pispalan Moreenin ylläpitämä tehty kymmenkunta erilaista sävel- museo on avoinna kesäsunnuntaisin Tätä lukiessa on jo takana Tampe- lystä. Kansa tulkitsi Sarmannon Beto- kello 12-15, opastettuja kierroksia voi reen Yliopistolla huhtikuussa pidetty nimylläri-laulusarjaa jo 1988 suuren tilata muinakin aikoina. Elokuun Ru- juhlaseminaari. Seminaarissa alusti suosion saaneella kiertueella. Ahti Jo- norastien viikolla museo on auki joka mm. professori Yrjö Varpio aihee- kinen esittää juontotehtävien ohella päivä 12-15 ja Laurin päivänä 10.8. naan Mäkelän piirissä käydyt kes- otteita Betonimylläristä. illalla 18-21. kustelut.

Elokuun 10. päivänä iltaseitsemältä käydään Pispalanharjulta alkaen lä- vitse Viidan elämään liittyviä paikko- ja Runorasteilla. Niistä ensimmäinen on Viita-muistomerkki Pyykkipuis- tossa. Matkaoppaina ovat Kirsti Salo ja Ahti Jokinen.

Lauri Viidan museo Kuva: Hannu T.Sepponen

pispalalainen 1/06 17 Keitettiinpä ennenkin Teksti ja kuva: Katja Wallenius

Pirkkalan valtatiellä, nykyisellä Pirkankadulla elämän polkunsa aloittanut Sole Jokinen loistaa kilpaa auringon kanssa kun tapaan hänet Rajaportin saunan pihamaalla maalis- kuisena perjantaina. Odottelemme kahvilan aukeamista nuuhkien samalla ihanaa saunan tuoksua. Lähestulkoon joka toiselle saunojalle Sole huikkaa tervehdyksensä.

Sole on työskennellyt reilut 44 vuotta Tampereen kaupungin palve- luksessa, keittäjänä eri päiväkodeissa. Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä oli 13 vuoden pesti Erämiehenkadul- la sijaitsevassa Pispalan päiväkodis- sa. Maaliskuun puolen välin jälkeen Sole on totutellut oloneuvoksettaren elämään.

Pispalan päiväkoti on kooltaan pie- ni, reilut 30 lasta, ja muutenkin kotoi- sen oloinen paikka. Päiväkodin tilois- sa on myös sauna, jota silloin tällöin käytetään. Saunatontun puuhastelua ihmetellään ja kummastellaan sitäkin useammin. Liekö ollut samainen sau- natonttu, joka ajoi Ullakon Ulla –haa- mun päiväkodin vintiltä matkoihinsa jokunen aika sitten. Harmi, sillä Ulla oli kiltti ja harmiton haamu-neiti, joka Sole Jokinen Rajaportin saunakahvilan edustalla kurkki ikkunoista lasten touhuja.

Solen uran alkuaikoina 1960 –lu- Pispalan päiväkodissa oli vajaat Nopeasti ovat vuosikymmenet vie- vulla tavallisimpia tarharuokina oli kymmenen vuotta myös iltahoitoa. rähtäneet Solella työn touhussa. Nyt sen ajan perusruokia. Silakkaloora, Lasten kanssa retkeiltiin rantaan, on ihana hengähtää ja katsella ikku- lihapullat, keitetyt lantut ja porkka- tehtiin souturetkiä ja paistettiin mak- nasta Pyynikintorin vilinää. Tehdä nat sekä kaaliraaste olivat tuttua sa- karaa nuotiolla. Talvisin hiihdeltiin kävelylenkkejä Pispalassa ja tanssah- puskaa. Ja puolukoita oli aina. Ruoat Saunasaareen. della aikuisten balettitunnilla. tehtiin keittiössä itse, toisin kuin tänä päivänä. Leikkeleitä ei ollut, vaan Myös pihajuhlat ovat tuttuja päivä- munuaisia, maksaa ja kieltä käytettiin kodin Tossavaisille ja Pitkätossuille. niiden asemesta. Tänä päivänä silak- Silloin esiinnytään, grillataan napos- kaloora on vaihtunut pastaan, mutta teltavaa ja nautitaan pullakahvit. lihapullat ovat säilyttäneet suosionsa. Kyllä pikkuväelle ruoka maistuu!

18 pispalalainen 1/06 Se hoitotäti, jolla on hyvä silmämuisti Teksti ja kuva.: Riikka Laitinen

Päivi Järvenpää on työskennellyt Päivi Järvenpää on hyvillään siitä, Tahmelan päiväkodin lastenhoitaja- että monet vanhemmat pitävät hy- na ensi vuodenvaihteessa tasan 30 vin huolta, missä vaiheessa lapsi saa vuotta. Pispalan lapset tulleet hänelle tutustua erilaisiin asioihin. Samoil- tutuksi jo toisessa sukupolvessa la linjoilla ollaan päiväkodin kanssa myös tietokoneen käytössä. Koska – nykyisten hoidettavien joukossa on kotona aikaa vietetään paljon tv:n ja entisten hoitolasten lapsia. tietokoneen ääressä, päiväkodissa Edellisen sukupolven ja heidän kone ei ole joka päivä auki. vanhempiensa tapaaminen onkin - Kanssakäymisen toisen ihmisen aina riemastuttavaa. Järvenpää ker- kanssa oppii parhaiten elämällä yh- too muistavansa todella paljon asioi- dessä ja jakamalla itkut ja naurut, Jär- ta lapsista pitkänkin ajan takaa. Eräs venpää tuumaa. lapsi totesikin kerran, että ”sulla on Haasteellisuutta työhön tuovat suu- hyvä tuo silmämuisti”. rehkot ryhmäkoot. Jokaiselle lapselle halutaan antaa tunne, että hän on tär- Vaikka työ sekä lapset ovat muut- keä. Lapsella tulee olla riittävästi juu- tuneet vuosien aikana, perusasiat säi- ri häntä kiinnostavaa tekemistä. Päivi Järvenpää on huomannut, että maa- Päivi Järvenpään seurassa Kimbleä pelaavat lyvät. Oskari, 4, ja Topias, 5 vuotta. - Lapsi on aina lapsi, ja tarvitsee laus, muotoilu ja kaikenlainen luova rakkautta, rajoja, luottamusta ja syliä. tekeminen on poikkeuksetta lapsista hyvin innostavaa. Hyvä lapsuus on hyvän elämän pe- Päivi Järvenpään keräämiä lasten rusta, Päivi Järvenpää toteaa. - Siitä ei kukaan ole koskaan kiel- lausahduksia vuosien varrelta Pari-kolmekymmentä vuotta sitten täytynyt. Joskus on käynyt niin, että ”Siellä se meni ja piikitti mennessään.” työ oli hieman enemmän painottunut lapsi on tullut päiväkotiin väsyneenä, mutta sitten heti halunnut laittaa tai- (Lapsi totesi kalaruokaa syödes- perushoitoon ja lasten kanssa ulkoil- sään.) tiin hyvin pitkiäkin aikoja. Vuonna depaidan päälle innokkaana mennyt taidehuoneeseen. 2000 tuli lakisääteinen esiopetus, joka ”Hei, miks täällä mun hyllyllä on nää Tampereella järjestetään päiväko- Päivi Järvenpää kertoo viihtyneen- epätutut sormikkaat?” deissa. Nykyään myös tehdään van- sä hyvin Tahmelan päiväkodissa, hempien kanssa jokaiselle lapselle jossa hän onkin viettänyt koko työ- ”Määkin oon paljassukkainen tampe- oma varhaiskasvatussuunnitelma. uransa. Toiveammattiinsa lastenhoi- relainen.” (Lapsi kertoi, kun ryhmä tajaksi hän valmistui vuonna 1976 piirsi Tampere-päivän kunniaksi ku- kätilöopistosta Helsingistä. van kotikaupungista.) Millä tavoin nykylapset sitten eroa- vat entisaikojen hoidettavista? - Minulla ei ole paljon kokemuksia ”Olenko hassu vai hupsu vai muuten muiden alueiden päiväkodeista, pait- epäjärkeväinen?” - Lapset ovat tulleet tänä aikana si kesäpäivystyksen tuuraajana. Sel- avoimemmiksi. He ovat iloisia ja in- lainen tuntu Pispalan seudusta kui- ”Kuuleppas, jos huulet on ihan ylösalai- nokkaita juttelemaan. Hyvin arkoja tenkin on tullut, että täällä perheet sin, niin sillon on kyllä vihainen.” tai hiljaisia lapsia on vähemmän, Päi- tuntevat hyvin toisensa ja on tietyn- vi Järvenpää pohdiskelee. laista yhteisvastuullisuutta. Pidetään Eräällä lapsella oli hankaluuksia saa- da kurakinnasta käteen oikein, eikä - Myös lasten tietomäärä tuntuu huolta naapurinkin lapsista. Pispalan peukalo meinannut löytää ”kotia”. kasvaneen. Se tulee esille esimer- ja Tahmelan alue on kyllä hieno ja Lapsi totesi, että ”kyllä se on kotona, kiksi kuvakorttipelissä, jossa lapset omanlaisensa kasvuympäristö lap- mutta kuori meni sekaisin ja peukalo on kyselevät toisiltaan kysymyksiä. He selle. Vaikka kaupunki on lähellä, omasta pyynnöstään poissa.” käyttävät paljon moderneja sanoja, ja niin eletään luonnon ympäröimänä, heistä huomaa että heidän kanssaan ja päiväkodin ryhmänkin kanssa pää- Aamulla päiväkodilla kätellessä ja keskustellaan paljon. Toisaalta myös see retkille luontoon. halatessa eräs lapsi totesi, että ”Päivi, tietomäärän mukana aikuisten maail- myötäpäivää!”. ma ja vaikeatkin asiat saattavat tulla lapsen elämään liian varhain. Miksi naiset ovat miehiä lyhyempiä? ”Koska ne ei syö tarpeeksi ja ne valvoo enemmän.”

pispalalainen 1/06 19 Ikuisesti nuori Teksti ja kuva: Hannu T Sepponen

Tutkija Tapio Kuure on keskeyty- mättä tutkalla nuorten elämästä. Siihen velvoittaa työkin. Kuure on tunnetuimpia valtakunnan nuori- sotutkijoita, antanut lausuntoja niin satanismista kuin muistakin nuorison kontolle laitetuista lööppiaiheista.

Nuoriso keksittiin nykymaailman mielessä 50-luvulla Elviksen osuttua erään sukupolven tajunnan nallin päälle. Siitä alkaen nuoriso heilutti kulutusta, muotia, viihdettä, koko kulttuuria. Beatles -ilmiö oli järisyttä- vä purkaus. Se teki nuorisosta pysy- vän seismisen kommentoijan. Tapio Kuure jaksaa muistuttaa, että nuo- risoa, aikoja ja tapoja on päivitelty maailman tappiin. Seneca kirjoitteli sekä huolestuneita että ymmärtäviä kommentteja nuorista jo pari tuhatta vuotta sitten.

Jotakin kuitenkin tapahtui 50-luvun myötä, kun aikuisuuden ja lapsuuden väliin sijoittuva erillinen ikäkausi al- koi merkitä omien kulloistenkin osal- listensa erityistä ja kirjoihin vietyä kokemusta. Vaikka ihmiskunta van- henee ja viisauden vuodet lisäänty- vät, on pysyvästä nuoruudesta tullut kulttuurinen tavoite ja mitta. Dylanin laulun sanoin ”Forever young”.

Reaaliajassa elävänä nuoriso en- nakoi lähimpänä ja herkimpänä välityksellä. Nykyinen sukupolvi, Paikkatietoisuus tarkoittaa paitsi uusia kulttuurin ja kulutuksen ilmi- ”generation g” elää nopeitten tosiai- huikeita mahdollisuuksia sijoittautua öitä. Nuoret ovat myös herkkiä ke- kaisten yhteyksien, läsnä olevan vir- etukäteen tuntemattomien käyntikoh- hittämään uuden kulttuurin piirteitä. tuaalimaailman oloissa. Tietokoneit- teiden maastoon ja mahdollisuuksiin, Nuoriso on siten tulevien, kulman ta- ten tuomat samanaikaiset yhteydet ja myös osakulttuurien tietotoimistoja. kana odottavien ilmiöiden ilmapun- tuttavuudet alkavat olla tavanomais- Tämä ilmiö ei ole pelkästään nuoriso- tari. Muutoksen ”heikkoja signaale- ta maailmassa, jossa myös todellinen muusikkojen kulttuurivaihtoa maas- ja” on jonkun syytä tulkita. paikanvaihto ja paikkatietoisuus ovat ta toiseen, vaan vaikuttava tekijä aivan uudella tasolla. Kansainväli- myös silloin, kun työpaikan perässä syyden kokemus on siis sekä koneen hiihtelevä koulutettu perhe valitsee Kuure otaksuu, että nykyhetken äärellä että koneessa – menossa, tu- sijoituspaikkaa maailmalla: jääkiekko nuorison kokemusmaailmassa ja ai- lossa – kohtalaisen yleistä rutiinia. Se ja muut laajalle levinneet harrastuk- kanaan koko väestön elämässä täy- ei voi olla vaikuttamatta ihmiseen. set kuuluvat nykyajan tietointressiin dellä voimallaan vaikuttava uusi Ihmisiä kiehtoneet utopistiset aja- siinä kuin kunnallisten palvelujen piirre on todellisen, reaaliaikaisen tukset aikakoneen mahdollisuuksista skaala kotimaan maisemissa työpaik- globalisaation läpiajo tietotekniikan ovat melkein todellisuutta. kaa ja kaupunkia valittaessa.

20 pispalalainen 1/06 Kuure haluaa silti korostaa, että dostaman yhteisön kanssa. Välittävät Kuure aloitti opinnot Tampereella osattiin ennenkin verkostoitua. Tie- verkostot kotimaassa ja myöhemmin vuonna 1973. Seuraavalla vuosikym- to kulki omalla tavallaan ja monesti ehkä maailmalla merkitsevät, että menellä hän toimi sosiaalityöntekijä- yllättävän nopeasti. Joskus tulee mie- kauemmatkaan maanosat eivät ole nä kriminaalihuollossa. Opettajan toi- leen, että omaksumiskykymme pysyi kavahdettava viidakko, vaan erilaisia messa Kuure toimi 1990-luvun alussa entismaailmassa paremmin kyydis- tuttuja yhteyksiä, tiloja ja tilanteita Tampereen sosiaalialan oppilaitok- sä. Vauhti ja reaaliaikaisuus ovat nyt merkitsevä luonnollinen toimintaym- sessa. Kuure on toiminut tutkijana eri luokassa. Se on ilmeisesti aihe- päristö. Suomen Akatemian ja Pohjoismaisen uttanut suurimman periaatteellisen ministerineuvoston rahoittamissa muutoksen. Kun nimittäin voidaan projekteissa. Tällä hetkellä hän on Kuusikymmenluvulla nuoruutensa olla ”maailmassa” yhtäaikaisesti mis- tutkimusjohtaja Nuorisokasvatuk- kokenut Kuure muistelee aikaa, jol- sä tahansa, merkitsee se että entisen sen maisteriohjelmassa Mikkelissä. loin pohjoisesta, myös lappilaisesta kaltaista kulttuurista tai tapahtuman Keskeisenä mielenkiinnon kohtee- näkökulmasta läheisen kokemuspii- keskipistettä ei ole enää olemassa. na nykyisin on Euroopan Unionin rin ulkopuolinen ja etenkin ulkomaa- Tällöin etenkin kulttuurista puhutta- nuorisopolitiikka. Juuri nyt töitä on lainen maailma merkitsi korostettuja essa tapahtuman, innovaation, uuden asiantuntijaseminaarin järjestelyissä uhkia ja epävarmuuksia. Tuntemus- ilmiön alkupiste voi periaatteessa si- Suomen puheenjohtajakaudella. Mu- ta vahvistivat puheenaiheena olleet jaita missä tahansa. Voidaan ajatella, siikkimiehenä Kuuretta innostaa: hei- maailmankriisit, Vietnam etunenäs- että suomalaisten rock-yhtyeitten näkuun ensimmäisenä päivänä Brys- sä. Nykymaailma ei sisällä välttämät- alkanut menestys maailmalla on osa selin torilla kajahtavat Apocalyptican tä vähempää pelkoa ja huolta herät- tätä kertomusta. soundit Brysselin torilla. Kuure itse täviä tekijöitä, joista terrorismin uhka tunnetaan erinomaisena ja omape- saa suurimmat palstatilat. Myös ter- räisenä trubaduurina, johon Dylan Kulttuuriset keskittymät eivät ko- veyteen kohdistuvat uhkat, Sars, tsu- ja ruotsalaiset tulkitsijat ovat tehneet konaan poistu uudessa maailmas- namin kaltainen luonnon takapotku, suurimman vaikutuksen. sakaan. ja edelleenkin muutokseen lintuinfl uenssa edustavat rajojen sopeutujat ja hyödyntäjät ovat etu- madaltumisen tuomaa uutta turvat- lyöntiasemassa. Kiinnostus ja resurs- tomuutta. Pispalassa Kuure pitää parhaana sien hallinta vaikuttavat siihen, kuka sukupolvien välisiä lämpimiä suh- pärjää maailmanlaajuisessa tietoyh- teita sekä elämän monimuotoisuutta. Nämä seikat ja aikalaiselämän si- teiskunnassa. Ilmankos tänä vuonna tulee täyteen sältämät pelot ja uhkat voivat olla kolmekymmentä asuinvuotta Pispa- läsnä jopa enemmän kuin aiemmassa lassa. Tapio Kuure tähdentää, että tähän tuttuun ja tuntemattomaan jaetussa astisten sukupolvien, maailmalle maailmassa, mutta niiden reaalisuus menneiden suomalaisten työ alkaa ja tämänpuolisuus ovat toista kuin nyt vähitellen tuottaa hedelmää. lintukodon maailmassa, jolloin saa- Pohjois-Amerikan jääkiekon ammat- tettiin lähinnä toivoa pysyttävän vit- Vanhoja Pispala- tilaisliigaan valitaan nyt suomalaisia- sausten ulkopuolella. kin osaajia jo teini-iässä, kun vuosi- valokuvia verkossa kymmeniä sitten tehtiin ensimmäiset Tapio Kuure on tutkinut mitä eri- aluevaltaukset lähinnä yrityksen ja laisimpia nuorisoilmiöitä eikä ole erehdyksen menetelmällä. Pispalan verkkosivuilla on nähtä- väistellyt myöskään julkista sanaa. vänä vanhoja valokuvia Pispalasta. Lausuntoja ja myös selvityksiä on Vanhimmat kuvat ovat Erkki Ala- Yhä tärkeämmälle sijalle nousee se, syntynyt esimerkiksi satanisteista Könnin ottamia 1960-luvun lopulta kuinka jo nuoresta alkaen saadaan ja ns. Heinojen surmatapauksen tii- ja muut 1970- ja 1980-luvuilta. Ku- tukea kodin ulkopuolisten toiminnal- moilta. Nuorten elinoloista hän on via voi hakea kartalla sijaitsevien listen yhteyksien luomiseen. Jo ennen ollut laatimassa kolme vuosikirjaa. pisteiden avulla tai kirjoittamalla mahdollisia laajempia kansainvälisiä Ne tunnetaan nimillä ”Aikuisuu- hakusanan. Mukana on esimerkiksi yhteyksiä tulee nuorille tottumusta den pullonkaulat”, ”Viattomuudesta paljon kuvia ensimmäisiltä Pispa- toimia mitä erilaisimpien verkos- vimmaan” ja ”Teknologisoituva nuo- lan karnevaaleilta. tojen, kuten vaikkapa harrastusten ruus”. Väitöskirja ”Marginaalin poli- piirissä toimivien vanhempien muo- tiikkaa” valmistui 1996. Sivujen osoite on http://manse- tori.uta.fi /pispala/pispalakuvia/

pispalalainen 1/06 21 Elämä ja projektit rinta rinnan Teksti ja kuva: Hannu T Sepponen

Ritva Nätkinin elämässä siviili- ja työelämän projektit ovat jostakin syystä menneet niin ajallisesti kuin sisältönsäkin puolesta läheltä toisiaan liipaten. Ritva muutti puolisonsa kanssa Pis- palaan vuonna 1982 peruskorjaajaksi. Iltaisin hän teki tutkimustyönä ha- vaintoja lähiravintoloiden asiakkais- ta. Muutamat illat piti auttaa repsik- kana velimiehen rakennushommissa.

Peruskorjausvaihe kesti muuta- man vuoden ja oikeastaan kunnolla paikan päälle Pispankadulle päästiin vasta kolme vuotta myöhemmin. Lä- hiravintolatutkimuksessa mukanaolo aiheutti tuttavissa epäilyksiä, josko heitäkin perjantai-iltana kuppilassa tarkkaillaan. Tutkimushankkeessa- kin joku ehdotti tällaista ”synergiaa”. Ritva piti kuitenkin asiassa tiukan rajan. Paitsi että syntyisi epäilyksiä epäeettisyydestä, voisi havaintojen tarkkuudessakin olla toivomisen va- raa.

Pispalaan varsinaisesti muuton jälkeen oli vuorossa seuraava elä- mänvaihe. Ritva aloitti väitöskirjan teon vuonna 1986 ja varsin pian sen jälkeen ilmoitteli ensimmäinen lapsi tulostaan. Väitöskirjan myötä vah- roksessa” (2003) tekemisessä. Vii- Naisten, äitien sortumista on taval- vistui aikomus siirtyä perhetutkijak- meisimpänä on juuri huhtikuussa lisesti peitelty tai kauhisteltu. Yhteis- si. Väitös oli pitkä ja perusteellinen, valmistunut Nätkinin kokonaan itse kunta ei ole ollut kykenevä ongelmia työn valmistuminen vei yhdeksän toimittama vanhemmuuden ja päih- tunnistamaan eikä käsittelemään vuotta. Mutta niin vei myös oma deongelmien tarkasteluun keskittyvä realistisesti. Tänäkin päivänä puhu- perheprojekti: samana aikana syntyi ”Pullo, pillerit ja perhe”. minen on vaikeaa, koska aiheen esille neljä lasta. Ei ole tässä katsannossa nostaminen koetaan äitiyden tai nai- kummallista, että Nätkinin väitöksen Ajatus tämän kirjan tekemiseen seuden tahraamiseksi. Tästä ei ole mi- otsake oli ”Kamppailu suomalaisesta tään apua sortuneen todelliseen tuke- äitiydestä”. syntyi, kun Ritva oli valtakunnallisen hoitoprojektin mukaan kutsuttuna miseen ja elämän parantamiseen. seuraajana laatinut asiasta raportin. Nätkin on osallistunut kirjoittajana Hankkeessa oli hoitopaikoista mu- Tampereella hoitoprojekteja to- myös teoksen ”Tieteen huolet, arjen kaan tulleina varsin karuja ja synk- teutetaan kaupungin organisaatioon ihmeet” (1993) kirjoittamiseen. Teos kiä kohtaloita. Raportin teon myötä tukeutuen, muilla paikkakunnilla oli juhlakirja Liisa Rantalaihon toi- kirjan teko tuntui luontevalta. Ajatus pitkälti järjestöpohjalla. Ritva kertoo, minnalle. Ritva on kirjoittajana osal- oli, että sosiaalipolitiikan tulee ihmis- että ongelmat eivät olleet entisajan listunut niinikään teokseen ”Naisten ten erilaisten ”repsahdusten” seuraa- sosiaalityöntekijöille tuntemattomia. hyvinvointivaltio” (1994) Hän oli misen ohella suunnata katse koko Niinpä esimerkiksi Minna Harjulan mukana myös teoksen ”Perhe mur- yhteiskuntaan.

22 pispalalainen 1/06 Pispalan asukas- gradu –työssä vanhat sosiaalityön- aivan kuin katoavan monien ongel- yhdistyksellä tekijät kertovat, kuinka Pispalasta mien käsittelyn kohdalla. Kyse on saapui pientenkin lasten äitejä päih- siitä, mistä terveydenhuollon koh- vuosikokous deongelmien vuoksi apua saamaan dalla puhutaan medikalisoitumisena. 60-luvulla. Aila Meriluoto nimitti Erilaiset psykoammatit lisääntyvät pispalalaista meininkiä ”sosiaalisesti ja ongelmille löytyy yhä enemmän Asukasyhdistyksen vuosikokous aggressiiviseksi elämänmuodoksi”, määrityksiä, jotka lopulta pelkistyvät pidettiin 12. huhtikuuta Pispalan kir- joten siihen osallistui varmaan mies- ongelmissa olevan yksilön piirteiksi. jastotalolla. Yhdistyksen toimikun- ten lisäksi myös naisia. taan valittiin yksitoista jäsentä, joista viisi uusia. Nätkin pitää hyvänä mm. Matti Viime vuonna näkyvimpinä tapah- Rimpelän esille nostamaa hyvinvoin- Seuraava kirjoitustyö Nätkinillä on tumana olivat yhdistyksen 30-vuotis- tineuvola -ajatusta. Yhteiskunnassa perhetyötä hyvinvointivaltiossa kä- ta toimintaa juhlistaneet perinteiset muutama vuosi sitten vallalla ollut sittelevän teoksen toimittaminen yh- karnevaalit toukokuun lopulla. Pis- avohoidon lisäämisen ajatus on va- teistyössä Jaana Vuoren kanssa. Per- palalaisen kevään juhlanumeron li- litettavasti johtanut lähinnä hoidon hetyössä ei sinänsä ole kyse uudesta säksi julkaistiin toinen ennen joulua. rempalleen joutumiseen ja suoranai- keksinnöstä. Aiemmin sitä tekivät Merkittävä ja näkyväkin hanke oli seen heitteillejättöön. Laajakatsei- rouvasväen yhdistykset ja myöhem- aiemman puheenjohtajan Pasi Virta- sempi hyvinvointineuvola voisi olla min martat. Moni kolmannen sekto- mon kokoama Pieni Punainen Kirja, jokin ratkaisu asiassa. rin järjestö omaa asiasta paljon ”hil- teos Pispalan rakennetun kulttuuri- jaista tietoa”. perinnön suojelusta. Ritva Nätkin toteaa, että jälkeen- Toimikuntaa työllisti keskustelu ra- Hyvinvointivaltio jatkaa samaa toi- päin katsoen tutkijan ja sosiaalipolii- kennusjärjestyksestä Pispalaan sekä mintaa monella lohkolla. Kuitenkin tikon ura näyttää olleen selkeä kut- eräät yksittäiset rakennusten suoje- tehtävänä ja haasteena on, kuinka sumusvalinta, vaikka nuorempana luun liittyvät kohteet. Myös Santa- järjestää kotien arkea todella aut- pitikin harkita sosiaalityöntekijän ja lahden kaavamuutos oli esillä. opettajan uran välillä. Jo puistotä- tava työ yksityisyyttä loukkaamat- Alkaneena vuonna rakennusjär- diksi seitsemäntoistavuotiaana men- ta. Olennaista tällä kohtaa on myös jestys puhuttaa edelleen. Hanke on nessään Ritva ruksasi valintatestissä miesten, isien vetäminen projekteihin edennyt hitaalla vaihteella ja yhdis- mieliammatiksi ”tutkijan”. Ja pääsi mukaan. Myös heidän kohdallaan tys odottaakin kaupungin pistävän käytännön hommiin. päihdeongelmiin on tartuttava. Jat- asiaan vauhtia. Yhdessä Pirkanmaan kuvassa päihteiden myrkyttämässä perinnepoliittisen yhdistyksen kanssa ilmapiirissä myöskään auttamistyö ei Kutsumus on myös auttanut sie- patistellaan kaupunkia toimiin maa- pääse parhaimpaansa. Tässä kohtaa tämään nykyistä loputonta epävar- kuntamuseon rakennusinventoinnin tarvittaisiin myös hoitopisteisiin li- muuden tilaa yliopistollisessa elä- kohteiden kaavalliseksi suojelemi- sää resursseja kuten esimerkiksi per- mässä. Juuri kevättalvella päätettiin seksi. Kaupunki itsekin rakennusten hehuoneita. ensi syksyn opetusohjelmasta lai- omistajana voi vaikuttaa asiassa. toksella, tietämättä ketä syksynä on Kuluvana vuonna yhdistys julkai- Sosiaalipolitiikka tulee olemaan paikalla töissä! Loputtomasta pro- see käsillä olevan Pispalalaisen lisäk- suurelta osalta edelleenkin eräänlais- jektiyhteiskunnan pätkätoiminnasta si toisen numeron ennen joulua. Kar- ta ”palokuntatoimintaa”. Sitten vasta tulisi lopultakin päästä takaisin nor- nevaalit odottavat pian käsillä olevan usein hälytetään, kun leimahdus on maalimpaan menoon. lehden ilmestymisen jälkeen 27.5. jo tapahtunut. Perhetyössä on tai- - Ja Pispalasta en lähde minnekään, Yhdistyksen toimikuntaan valittiin pumusta sivuuttaa yhteiskunnassa sanoo Ritva. Pispankatu on tosin Nina Hakala, Esa Helin, Kati Lehtinen yleensä vallitsevaa eriarvoisuutta, vaihtunut Varalankaduksi, mutta rai- (uusi), Antti Nikkilä (uusi), Veikko jotka kuitenkin vaikuttavat perhei- tilla tavataan. Niskavaara, Pirkko Saloranta, Ismo siin. Saxman, Hannu T. Sepponen (uusi), Juha-Matti Tuupola (uusi), Katja Meillä tulisi olla enemmän silmää Wallenius, Timna Wiitahalme(uusi). huomata ja nimetä ongelmien sosi- Toimikunta järjestäytyi myöhemmin aalisia syitä. Mutta aika usein tulee huhtikuussa valiten puheenjohtajak- vaikutelma, että yhteiskunta näyttää si edelleen Walleniuksen, varapu- heenjohtajaksi Hakalan ja sihteeriksi Wiitahalmeen.

pispalalainen 1/06 23 Pispalan Karnevaalit la 27.5.2006

PERJANTAI 26.5.

NAULANTAIVUTUS -TAPAHTUMA Taidelehdon kesän käynnistys. Naamiokulkueen valmistelua. Paikka: Taidelehto, Pyhäjärven ranta Järjestäjä: Pispalan Kulttuurineuvosto ry

LAUANTAI 27.5. klo 11.00 - 13.00 ohjelmaa erityisesti lapsiperheille.

LAPSELLISTEN TAPAHTUMA Miiru-kissan lauluesityksiä koko päivän, kasvomaalausta, taimipurkin maalausta ja kurpitsan taimen koulutusta. Buffetista nokkoslettuja ja makkaraa. Toimintaa klo 18.00 asti. Paikka: Kurpitsatalo, Pyhäjärven ranta Järjestäjä: Kurpitsaliike ry

LASTEN KULMA Poliisi- ja paloauto vierailevat. Sähläystä, kilpailuja, kasvomaalausta, musiikkia ja buffetti. Paikka: A-Kilta, Uramonkatu 9 Järjestäjät: Ahjolan nuorisotyö, Harjun srk:n alueneuvosto, Pispalan Asukasyhdistys ry ja ”Kirkkoveneporukka”

KIRPPIS Kirppikseltä löytöjä. Käsitöitä ja hyvää vanhaa tavaraa edullisesti. Soppaa ja kahvia. Pihassa toimintaa koko päivän. Paikka: Pispalan Nykytaiteen Keskuksen piha, Hirvikatu 10 Järjestäjä: Pispalan kumppanuusverkosto

LASTEN JA LAPSENMIELISTEN KARNEVAALIKULKUE Karnevaalikulkue yhdistää A-Killan ja Kurpitsatalon lastentapahtumien osallistujat.

Klo 12.00 VALOKUVANÄYTTELYN AVAJAISET Paluu Pispalaan -kirjan tekijät Jarmo Jansson ja Raimo Seppälä paikalla keskustelemassa kirjan tekemisestä ja elämästä Pispalassa 1960-luvulla. Paikka: Pispalan Kirjastotalo, Tahmelankatu 14 Järjestäjä: Pispalan Kirjastotalo Klo 13.00 MUSIIKKIA PUISTOTORILLA Keikalla mm. Clion, Kuun haave & sotaorkesteri, Katuyksikkö, Blackstar, Ugg -Underground Groovement, Lurido ja Isla. Paikka: Hirvikadun ja Tahmelan viertotien risteys Järjestäjä: Pispalan Musiikkiyhdistys ry

NAAMIOKULKUE Karnevaalihenkinen kulkue Taidelehdosta Pispalan harjun Pyykkipuiston kautta Tahmelan liikekeskukselle Järjestäjä: Pispalan Kulttuurineuvosto ry

Klo 17.00 JALKAPALLO-OTTELU Kujakollit vs. Pulterrieri Paikka: Tahmelan kenttä

18.00 BUFFETTI Iltapalaa buffetista, loimulohta ja grillimakkaraa Paikka: Tahmelan liikekeskuksen piha

Klo 18.30 KARNEVAALINÄYTELMÄ Ryhmä Kuuluvaishattu, esittää näytelmän SUMU Paikka: Tahmelan liikekeskuksen piha

Klo 19.00 PARKKITANSSIT Parkkitanssit elävän musiikin tahdissa. Paikka: Tahmelan liikekeskuksen piha

Klo 22.00 KARNEVAALIEN PÄÄTÖSKLUBI Keikalla mm. Radar Station, Bitterlicks, Bulldoser ja Shakedown Paikka: Vastavirta-Klubi, Pispalan valtatie 39

VARAA MYYNTIPAIKKA KIRPPARILLE

Hinta 5 euro/pöytä Karnevaalien ohjelmaa päivitetään: Pälvi Eliala, puh. 045-6337827 www.pispala.fi - Uutta.Nyt Katso myös aikaisempia Järjestäjä: karnevaalikuvia netissä. Pispalan kumppanuusprojekti Teksti : Jiipee Villanen Tahmelan muistoja Kuvat : Asko Parkkonen ja Tahven arkistot

Tahmela on oma alueensa Pispalas- Tällä kertaa paneudutaan vanhoi- sa. Siihen kuuluu Ansionkallio (ns. hin Tahmelan asioihin naisen silmin ja Ylä-Tahmela) ja Pispalanharjun ete- muistoin. Pispankadulla lapsuuden läinen rinne (ns. Ala-Tahmela). Pis- elänyt ja nykyisin Hirvikadulla asu- pankatu on vielä Tahmelaa, lännessä va – siis aito Tahmelan likka – Nelly rajana on pidetty Harmaata tukki- Joutsela (os. Paju) muistaa kulma- tietä, idässä urheilukentän vierustaa kunnan asioita 1930-luvulta lähtien. kulkenutta pulteriaitaa, etelässä on- kin sitten Pyhäjärvi. Nimensä Tah- Pispankatu (silloinen Pispantie) oli mela, ja mm. urheiluseura Vesa, on varsinainen liike-elämän keskus. Kun saanut Pispan talon jyvärengin Heik- lähdettiin katua ylhäältä alaspäin, ki Tahmelan mukaan. niin ensimmäisenä oli ns. Itkumuu- rin kauppa (nyk. pulteripengerrys Viime numerossa (2/05) oli juttu koululta alaspäin), sitten Välimäen Tahmelan Vesan mäkihyppymennei- kauppa, Vaate- ja lyhyttavaraliike syydestä ja muutenkin seuran van- Aino Laitinen, Paasonen (sittemmin hoista päivistä – miesnäkökulmasta Haikonen), Voima, ennustaja, Yrjö Nelly ja Tommi Joutsela katsottuna. Järvinen (sittemmin Kukka-Hans- ki), Valion maitokauppa, pieni liha- kauppa, suutari. Ja nämä pelkästään Vanhaa ala-Tahmelaa

26 pispalalainen 1/06 Pispankadulla. Nellyn ensimmäinen jo varoa autoliikennettä. Pispalassa tytöistä sairastui viime hetkellä. Nelly työpaikka oli kotia vastapäätä - äsken toimi kaksi onnikkaliikennöitsijää, joutui itse paikkaamaan voimistelijaa lueteltu Vaate- ja lyhyttavaraliike, Vapaa Liitto Tahmelan puolella ja ja Pekka laitettiin tamburiinin lyöjäk- jossa työtehtävänä oli aluksi kääriä Kaitalan Jussi Pispalan harjulla. si verhon taakse. ”Rytmin hoitaja sai ostokset pakettiin. Ruskeasta kääre- yleiset ja yhtäläiset kehut”, naurahtaa paperista tehtiin pusseja, joihin lyö- Nelly. Tahmelan kylmäksi virraksi sanot- tiin liikkeen leima. Palkaksi Nelly sai tiin kolmekin metriä leveätä virtaa, Tahvella oli parhaina aikoina pa- sukkia ja laamapaitoja, jotka kauppi- joka laski Tahmelan isosta lähteestä rinkymmenen naisen voimistelija- as toimitti äidille kotiin. järveen. Nythän siinä on vain oja. joukko, jota 1950- ja 60-luvuilla ohja- Tahmelan kentän yläpäässä oli myös sivat Nelly ja Liljan Maire. Miesten Pispankadulta Nelly lisää vielä va- pieni lähde. Nellyn poika Tommikin sekä poikien sauvavoimistelua ohja- lokuvaajan. ”Kun valokuvaajalta ky- muistaa, kuinka jalitsun vastustaja- sivat Joutselan Pekka ja Erosen Topi. syi milloin kuvat on valmiina, oli aina joukkue katsoi ihmeissään kun Tah- Viime numeron mäkihyppyjuttuun sama vastaus: torstaina. Siitä nimi ven pojat kävivät puoliajalla punner- Nelly muistaa vielä yhden lisän. Ani- Torstai-Toimi”, Nelly muistelee. Pis- tamassa kentän päädyssä. ta Suurosen lisäksi miesten mukana pankadulla Erosen talon ja vastapäi- mäkeä hyppäsi toinenkin Tahven sen matalan kivirakennuksen välissä nainen, Lotta Lanne. Vuonna 1945 Nelly tapasi tansseis- pelattiin erilaisia pelejä ja leikkejä. sa Joutselan Pekan, joka letkautti että Nellyn velipoika Yrjö Paju muistaa, Pispantien pikkulikatkin ovat tulleet Monitoiminen Nelly on saanut kuinka kerrankin Vilposen Kake sa- tansseihin. Vielä muutamaa vuotta eräänlaisen puumerkkinsä myös noi, että kohta helähtää – ja niin meni aiemmin Nelly oli pyytänyt kotika- Tampereen karttaan. Vallikadun ja yksi ikkuna. Itse Vilponen sitten kävi dun Pekalta nekkurahaa. Nuorena Torpankadun risteyksessä on Yrjö ikkunan korjaamassa. Suosittu peli Pyynikin lavalta alkanut yhdessäolo Jylhän kotitalo. Sen vierestä lähtee oli ns. pallokoulu, jossa pienehköä kestikin sitten yli 50 vuotta.. Huvit- lyhyehkö kuja etelänsuuntaan ja kun palloa heitettiin asteittain vaikenevil- tuneena Nelly muistelee tapahtumaa sille haettiin virallista nimeä, oli Nel- la tyyleillä kiviseinään ja jos ei saanut Tahven 30-vuotisjuhlissa vuonna lyn ehdotus tietenkin Jylhänkuja. paluupalloa kiinni niin putosi jatkos- 1949. Nelly ohjasi naisten voimiste- ta. Pallokoulun voittajaksi selvisi se luohjelman juhliin, kun yksi ryhmän joka onnistui heittämään palloa selän takaa, pään yli, pyörähtämään kerran ympäri ja vielä nappaamaan paluu- Voimisteluohjauskurssi Näsirinteessä vuonna 1958. pallon kiinni. Tahmelan Vesasta Nelly Joutsela (keskirivi, neljäs vasemmalta) ja Maire Lilja (keskirivi, kolmas vasemmalta).

Saunoja ja pesutupia oli Tahmelassa useita. Äitiä auttamassa Nelly muis- taa olleensa pääasiassa Heikkilän pe- sutuvalla, se oli paras ja monipuolisin kaksine virutusaltaineen. Tahmelan saunassa oli kaksi löylyosastoa ja yksi kiuas kuten Rajaportillakin, ja tietysti saunottaja. Lapsuuden saunasta Nel- lylle on jäänyt mieleen kuhneamme.

Hauska ja jännittävä lapsuuden- muisto oli kelkkajono. Pispankatu oli silloin jyrkempi eikä Pispalan portaita vielä ollut Pispankadun alapuolella. Kelkat pantiin jonoon kadun yläpääs- sä, vauhdilla katua alas ja nykyisten portaiden kohdalta käännös oikeaan, ja siitä ns.Valion mäkeä Lyytin kopil- le asti ja pidemmälle. Tuolloinkin sai

pispalalainen 1/06 27 Talo elävälle kulttuurille Kaupunki luovutti Teksti: Valpuri Talvitie Hirvikatu kympin Kevätaurinkoisena perjantaina 21.4. Pispalan kulttuurineuvosto ry. on 2006 Pispalan kirjastoa vastapäätä perustettu edistämään kaupungin- käyttöön seisova tyhjä talo avattiin taiteelle. osalle ominaista yhteisöllistä tai- de- ja kulttuurityötä, järjestämään Pispalan kulttuurineuvosto ry:n Paikallisista taiteilijoista ja ak- kulttuuritapahtumia, harjoittamaan puheenjohtaja Teemu Takatalo ker- tiiveista koostuva ryhmä Pispalan kansainvälistä taidevaihtoa sekä yl- too, että kaupunki on luovuttanut kulttuurineuvosto ry. järjesti talon läpitämään galleriaa joka tunnetaan tyhjillään olleen Hirvikatu kympin ja pihan siivoustalkoot Hirvikatu 10: nimellä Pispalan nykytaiteen keskus. yhdistyksen käyttöön. Asiasta sovit- ssä. Pian valoisat huoneet täyttyi- ”Eittämättä tunnelma on nyt korke- tiin neuvottelussa, johon osallistuivat vät kuvataiteilijoiden maalauksista, alla. Ainakaan tänä kesänä keskeisel- kaupungin kiinteistötoimen tontti- serigrafi atöistä sekä piirustuksista. lä paikalla sijaitsevan talon pihoineen päällikkö, kiinteistöisännöitsijä sekä Yläkertaan ilmestyi elokuvateatteri, ei tarvitse rytöytyä hoitamattomana.” läänintaiteilija Marketta Mäkinen ikkunalle kukkia ja pihaan nokipan- Eräs taiteilija-aktiivi mainitsee. ja Takatalo. Aluksi on sovittu ajasta nukahvit sekä hernesoppaa. syyskuun loppuun. Sen jälkeen kat- sotaan, mitä kaava-asiassa tapahtuu. Talo avataan toukokuun aikana. Elokuvien ja kuvataiteen lisäksi Toukokuussa suunnitelmissa on osal- Alueella on menossa kaavamuu- Pispalan kulttuurineuvosto tarjosi listua Pispalan karnevaaleihin. tos, jossa kahta tähän asti Y-tontik- vierailleen elävää musiikkia ja aimo si merkittyä kaupungin omistamaa Myös samalle viikonlopulle suun- annoksen nykyrunoa. Lauantaina tonttia ollaan muuttamassa kolmek- niteltu Naulantaivutus, ympäristö- ja nähtiin mm. J.K. Ihalaisen vaikutta- si omakotitalotontiksi. Kaupungil- yhteisötaidetapahtuma tuo toistami- va runosovitus sekä Kusti Vuorisen la on aikomus myydä ne aikanaan. seen väriä Tahmelan rannassa sijait- ja Simo Laihosen musiikkiduo, joka Kulttuurineuvostossa toivotaan, että sevaan Taidelehtoon. viimeistään herätti uinuvan talon. mahdollisen kaavamuutoksen jäl- Paikalle saapuneille taiteen harrasta- keen kaupungin tilakeskus ottaisi jille ja ohikulkijoille oli otollinen het- puutalon haltuun ja vuokraisi sen ki katsastaa myös miltä edelleen yhdistykselle. vakaasti jaloillaan sei- Teemu Takatalo arvelee, että kaa- sova talo näyttää sisäl- vamuutos kaikkineen vienee ainakin tä. Myös sisätiloissa on pari-kolme vuotta, jonka ajan toivot- säilynyt alkuperäinen tavasti voidaan rakennusta käyttää. 20-luvun tunnelma, Tyhjillään olo on huonompi vaihto- toimivine kaakeliuu- ehto myös kaupungin kannalta. Ra- neineen. kennus on käyttö- ja korjauskelpoi- nen jatkossakin. Talo näytti tarjoavan Hirvikatu 10 soveltuu Takatalon erinomaiset tilat taiteen mukaan hyvin taiteilijoitten yhteis- tekemiseen, opettami- käyttöön sekä näyttely- ja kahvilati- seen sekä esittämiseen. laksi. Lisäksi talo on hyvällä paikalla Paikan päällä palat karnevaalien tapahtumapaikan vie- loksahtelivat paikoil- ressä, joten yhteiskäyttökin on mie- leen. Toiset kartoittivat lekästä. talon kuntoa samaan Pispalan Kulttuurineuvostoon aikaan kun toisaalta kuuluu toistakymmentä nuorem- katsottiin sopivia tilo- paa pispalalaista taiteilijaa. Yhdistys ja pimiölle, studiolle, jatkaa Hirvikatu kympissä Pispalan työpajoille, kahvilalle Nykytaiteen Keskuksen ylläpitoa. ja vierasateljeelle. Aiemmin keskus toimi Kurpitsatalol- la, jonka tilat kuitenkin ovat osoittau- Hirvikatu 10 on saatu tuneet tarkoitukseen liian pieniksi. Pispalan kulttuurineuvoston käyttöön. Kuvassa vasem- Kaavamuutoshankkeesta tietoa: malta Steve Pedersen, Teemu http://www.tampere.fi/ytoteto/ Kuva: Arto Säntti Takatalo ja Sebastian Boulter. aka/nahtavillaolevat/8114/osa.html

28 pispalalainen 1/06 Masa jaksaa yhä kertoa Teksti ja kuva: Katja Wallenius

Tuhannen tarinan Martti Masa mutta isän vakituisen työn ansiosta salta apua hampaan pois vetämiseen. Palomäki asteli verkkaisin, mutta se reissu ei toteutunut. Palkkioksi Masa saisi puolet Paavon vakain askelin luokseni aurinkoisena viinapullosta. No, kaverukset meni- vät Pyynikintorin varrella sijaitsevan sunnuntaiaamupäivänä. Lopputalven Monien matkojen, ryyppyreissujen, kuppilan vessaan hammasta hohti- tiukkojen pakkasten loputtua, kunto- kommellusten sekä noin vuosi sitten milla kiskomaan. Hammas katkesi, ilmitulleen vakavan sairauden jäl- kin on Masalla jo parempi. Masa lensi seljälleen ja Paavo jäi py- keenkin Masalla on positiivinen mieli tylle ihmettelemään. Ja ei kun uusi Hengityksen tasaannuttua käym- ja ajattelu säilynyt. Kyllähän Pispalan yritys. Tästä seurasi hirveä verisuih- me jutustelemaan ja vaihtamaan nykymeno hirvittää, mutta vielä voi ku ja tarjoilijaa piti jo lähteä apuun kuulumisia. Masa – tuhannen tarinan nauttia Tahmelan rannassa tuulen hakemaan. Paavon pää kiedottiin mies –kirja ilmestyi joulun alla ja mo- suhinasta ja tähyillä Saunasaareen tarjoiluliinaan ja ajettiin taksilla sai- nen perheen joulukuusen alta se löy- päin ja muistella sinne suuntautu- raalaan. Masa jäi sairaalaan odotte- tyikin. Kirjaa on myyty suhteellisen neita souturetkiä. Melkein joka päi- lemaan, ei siis Paavoa vaan luvattua hyvin, mutta vielä sitä halukkaille vä, kunnon mukaan, Kauppahallissa palkkiota! Lähellä muuten oli, ettei ostajille löytyy. poiketaan kahvilla ja turisemassa en- Paavo kuollut verenhukkaan. Lää- tisistä ajoista tuttujen kanssa. Kirjaan käripä kielsi Paavolta juomisen siltä tähän loppuun yhden hauskan sattu- Utelen Masalta, onko hänellä suun- päivältä ja näin sai Masa koko viina- muksen, jonka sain Masalta kuulla. nitelmia tehdä kirjalle jatkoa, mies pullon itselleen. kun tullessaan kehui: ”Vois puhua Tämä on niitä ”viinamäen miesten” Masa – tuhannen tarinan mies –kir- putkeen vaikka kolme tuntia vanhas- kommelluksia. jaa voi ostaa Kauppahallin Lehtipis- ta asumisesta Pispalassa.” Aiheita teestä, Kahverista ja Tampere-seu- toki löytyisi vaikka kirjasarjaan, mut- Nattarin Paavolla oli kova särky rasta. ta Masaa jää mietityttämään voimien kulmahampaassa ja hän pyysi Ma- riittäminen, apuvoimien saaminen sekä pispalalaisen murteen taitajan löytäminen. Tämähän on tärkeää, jot- ta kirjasta saadaan Masan näköinen. Tuhannen tarinan miestä Masa teki aluksi salaa kaseteille juttujaan ääni- tellen. Viehkeä vaimo luuli miehen tulleen muhamettilaiseksi, kun öisin itsekseen mumisee!

Masa nuoruusvuosinaan kierteli paljonkin pitkin maailmaa, mutta veri veti aina takaisin Pispalaan. Sitä pis- palalainen kun on aina pispalalainen ja työläinen on työläinen, kehdosta hautaan. Praha on Masalla ollut aina lähellä sydäntä ja Ruotsissa sijaitseva Husqvarnan kaupunki muistutti ai- koinaan Masan mielestä kovastikin omaa kotikylää tunnelmaltaan.

Jos on Masa ollut melkoinen rai- kulipoika nuoruudessaan, niin kyllä niitä kepposia tuli tehtyä lapsenakin. Kouluun mentiin, jos jaksettiin. Ma- salla oli apunaan hämmästyttävän hyvä muisti, ei sitten tarvinnut niin paljon päntätä. Eipä ollut kaukana kasvatuslaitokseenkaan joutuminen,

pispalalainen 1/06 29 Uusi opas luontopoluille

Vuonna 2005 ilmestyi Pirkanmaan lounaaseen. Harvi- Luonnonsuojelupiirin julkaisemana naisuuksista tavattu Pirkanmaan Lintutornit ja luontopolut isosirri, punakuiri, -opas. Tekijöinä on joukko pirkan- leveäpyrstökihu, pik- kukajava, pikkuruok- maalaisia luontoharrastajia ja lintu- ki ja allihaahka. Mus- tieteilijöitä, Rainer Mäkelä suurimman talinnut, pilkkasiivet, urakan tehneenä. Luontopolkutekstit allit ja sepelhanhi on tehnyt luontokartoittaja Anni saattavat usein pysäh- Kytömäki. tyä Lielahden vesiin lepäämään ja ruokai- lemaan. Rannan kum- Oppaassa esitellään lähes 40 lintu- mujen rikkaruohos- tornia ja 50 luontopolkua, joista osa toille pysähtyvät on laajempia vaellusreittejä. usein muuttomatkoil- Osasta kohteista on kartta, osasta ei. laan ruokailemaan ur- Tämä on pieni puute, jota tosin kirjal- piaiset, vuorihempot liset sijainti- ja saapumisohjeet paik- ja pulmuset. Rinteen kaavat. Ensimmäisissä painoksissa teollisuusmiljöössä on olleet karttavirheet, mm Santalahden viihtynyt viime vuosi- tornin väärä sijainti, on jatkokappa- na mustaleppälintu. leisiin korjattu lisäsivulla. Huomatta- vaa on myös, ettei Ilmarinjärvellä täl- 2. Pyynikin Jalka- lä hetkellä ole lintutornia. Sellainen saari, Pyhäjärvi. Ke- on kyllä sinne suunnitteilla. vätmuuton tarkkailu- paikka. Hyvä paikka Opas on asiantuntevine teksteineen opiskella paikallisia todellinen tietopaketti Pirkanmaan lokkeja ja vesilintu- linnustosta. Paitsi lintupaikoista, ja huhtikuussa. Pir- opas antaa tietoa jokamiehenoike- kanmaan lintutieteellinen yhdistys 4. Hyhkynlahti ja Tahmelan rannat uksista, lintuharrastuksesta yleensä, järjestää vuosittain huhtikuun al- Syksyisen lahdella tapaa säännölli- esittelee muutoksia linnustossa ja kupuolella opastetut lokki-iltamat. sesti joutsenia, merimetsoja, kuikkia niiden syitä, antaa lintulaskenta- ja Myöhemmin keväällä voi kalliolta ja harmaahaikaroita. Viime syystal- suojeluohjeita. Myös linnunpönttöjen seurata mm kahlaajien ja kuikkalaji- vena Uittotunnelilla havaittiin ennä- mitat löytyvät. en muuttoa. Harvinainen jääkuikka tysmyöhäinen rantasipi. havaittu kerran joulukuussa useam- pana päivänä kalaa pyydystämässä Seuraavaan luetteloon olen koon- 5. Tahmelan rantapuisto ja ryyti- Pyynikinsaarien edustalla. nut lintupaikkoja läheltä Pispalaa maat. Laaja alue tarjoaa varsinkin sekä edellä esitellystä lintuoppaas- talvisin ravintoa mm tiklille ja marja- ta että omien kokemusteni mukaan. 3. Varalan ja Tahmelan rantakalli- vuosina sadoille tilhille ja rastaille. Muutontarkkailupaikkoja ovat: ot, Ansiokallio. Keväällä huhti-tou- kokuussa voi kallioilta seurata esim 6. Ylöjärvi, Teivaalan ja Ihaisten kurkien, kuikkien ja kaakkureiden 1. Santalahden lintutorni, Näsi- pellot, Ilmarinjärvi (opas sivu 159 ). ylimuuttoa. Syksyllä yli muuttavat järvi (opas sivu 107 ) Erinomainen Alkukeväällä tapaa pelloilta seudun useat vesilinnut. piste syysmuuton tarkkailuun alka- ensimmäiset kiurut, pulmuset, uut- en kahlaajien muutosta heinäkuulla tu- ja sepelkyyhkyt, mustavarikset ja päättyen myöhäisimpien lokkien ja Lintujen ravinto- ja levähdysalueita töyhtöhyypät. Läheinen Ilmarinjärvi vesilintujen muuttoon marraskuulla. löytyy seuraavista paikoista: on lisäksi hyvä vesilintu- ja lokki- Linnut muuttavat syksyllä yleensä kohde (mm lapintiira). Vanha torni Näsijärven selkää pitkin, ohi Santa- joutui ilkivallan kohteeksi, uusi on lahden ja yli Pispalanharjun Hau- suunnitteilla. litornin läheltä, jatkaen Pyhäjärveä

30 pispalalainen 1/06 Rantalehtoja ja vanhoja metsiä löy- 8. Vaakkolampi (opas sivu 113 ). 10. Pyynikki ( opas sivu 112 ). Luon- tyy seuraavista kohteista: Lammen eteläreunan luonnonmu- nonsuojelualue, jossa luontopolkuja. kaisella ranta-alueella viihtyy pik- Harjumännikössä monipuolinen la- kutikka. Siellä on talvehtinut useana jisto tavallisia metsälintulajeja mm 7. Tahmelan ja Hyhkyn rantapuis- talvena myös superharvinainen val- hömötiainen, töyhtötiainen, kuusiti- tot Tahmelan ja Hyhkyn rantojen hoi- koselkätikka. Rantahetteikössä on ainen, puukiipijä, leppälintu. Kallio- tamattomat kolopuulepikot tarjoavat pesinyt pari kertaa liejukana. Luon- aluslehdoissa laulaa mustapääkerttu oivan pesäpaikan parillekin valta- nonsuojelualue, jossa luontopolku. ja sirittäjä. kunnallisesti uhanalaiselle pikkutik- kaparille. Yleisempi isoveli käpytikka Opasta voi ostaa Pirkanmaan luon- pesii myös alueella. Joinakin talvina 9. Viikinsaari ( opas sivu 114 ). Py- nonsuojelupiirin toimistosta Tampe- rantapuista ravintoa on etsinyt erit- häjärven keskellä sijaitseva saari, jos- reelta, osoite Varastokatu 3, IV kerros täin harvinainen ja uhanalainen ta lounaispuoli on rauhoitettu luon- (Tullintorin lähellä) puh. 2131317 tai valkoselkätikka. Rantalehdot huo- nonsuojelualueeksi. Alueella pesii Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdis- kuttelevat lisäksi pienempiä pensaik- monipuolinen vanhan metsän lajisto: tyksestä Petri Seppälältä, Lasse Koso- kolajeja pesimään, esim mustapää- pikkusieppo, sirittäjä, mustapääkert- selta tai Jaakko Syrjäseltä. Suosittelen kerttu, lehtokerttu, viitakerttunen ja tu, nuolihaukka ja palokärki. Luonto- hankintaa. satakieli. Erittäin tärkeää olisi säilyt- polku. Saareen pääsee Laukontorilta tää nämä viimeiset luonnonmukaiset lähtevällä laivalla tai omalla veneel- Kari Laamanen metsäkaistaleet koskemattomina. lä. Kirjoittaja on tutkinut Pispalan alueen linnustoa vuodesta 2001 (tekee julkaisua). Lintuharrastaja jo vuodesta 1968. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja Bongariliiton jäsen. Airojen loisketta Teksti: Katja Wallenius

Pispalan mäellä on aina ollut jos jonkin lajin harrastajia. Kolmatta vuotta on ollut kasassa myös Pub Kujakolli Churchboat Racing Team. Tämä ryhmä on valinnut siis lajik- seen kirkkovenesoudun. Tätä puhtia uhkuvaa joukkoa komentaa perä- mies Puro…vai kävikö siinä siitenkin toisin päin? Joukkue käskyttää Pu- roa…No, joka tapauksessa perämies Puro pitää veneen oikeassa kurssissa! Lisäksi tähän joukkoon kummaan kuuluu huoltopäällikkö ja privaatti kokki. Hierojan paikka on auki! Tämä kirkkoveneellinen on osal- listunut jo kahtena vuonna 33 kilo- metriä pitkään Pirkan soutuun. He ovatkin asettaneet päätavoitteekseen kesällä 2006 tämän kilpailun ja viime- kuntosalilta. Soututreenejä pidetään myös Rati-riti-rallaa –tapahtumaan, vuotisen sijan parantamisen. Vuosi vain muutama ennen kisaa, koska organisoimalla siellä pilkkikisan, he- sitten peruskuntoa ja henkistä nosta- omaa venettä ei ole vaan se vuokra- vosajelua ja sählyotteluita. tusta haettiin harjoitusleiriltä Garda- taan muualta. Ja sehän maksaa rahaa. Pub Kujakolli Churchboat Racing järvellä. Koska veneen rahtaaminen Kustannusten kattamiseksi joukkue Team odottaa innolla jäiden sula- sinne olisi maksanut liikaa, vaihdet- osallistuu erilaisiin tapahtumiin mm. mista ja vesille pääsyä. Kutsuja eri tiin airot sauvakävelysauvoihin. myymällä grillimakkaraa, heillä on puolella Suomea pidettäviin kisoihin Valmistautumista ja peruskuntoa myös muutama sponsori tukemas- odotellaan. tulevan kesän koitokseen haetaan sa toimintaa. Racing Team osallistui

pispalalainen 1/06 31 Punapappi Teksti: Hannu T Sepponen

Pispalan toimeliaalla musiikkikartalla karvaan katsomatta. Kirkon oltua happamastikin toraillen tavallisen on havaittavissa sellainenkin ilmiö yhteiskunnan valtaapitävien suora- kansan suosiosta. Nyt kun monella kuin Punapappi. Keski-ikäisten ja nainen tukipylväs vuosikymmenet vasemmistolaisella poliittinen palo –äkäisten musiikintekijöiden yhtye suomalaisessakin yhteiskunnassa, on rajusti hiipunut, saattaa pienen oli ennen vaikea nähdä tätä kansan- ihmisen asia hakea aivan uusia muo- esiintyy myös viime filmifestivaaleilla omaista yhtäläisyyttä. toja. Kirkko edusti Pekan mielestä julkistetussa, elokuvateattereissa meillä Suomessa etenkin itsenäisty- esitetyssä dokumentissa ’’Kenen mistä seuranneet vuosikymmenet Pekka ottaa esimerkin virsikirjas- joukoissa seisot’’. Yhtyeen ohjelmis- niin vahvasti vallanpitäjien ja pa- ta. ”Totuuden henki” on virsi, jon- tossa yhdistyvät työväenlaulujen ja remman väen asiaa, että Jeesuksen ka kuka tahansa yhteiskunnallisesti alkuperäinen köyhän kansan oppi jäi virsien perinteet. tiedostava saattaisi ottaa omakseen. varjoon. Tämä ei ollut pelkästään är- Yhteiskunnallisten taistelujen vasta- häköitten kommunistien havainto. Punapapin kitaristi ja laulaja Pek- painona elämän vääjäämättömään ka Ängeslevä toteaa, että julistavat kiertokulkuun taasen sopii hieno vir- työväenlaulut ja kirkkokansan veisut si ”Maa on niin kaunis”. Nämä ovat Niinpä 1960-luvulta alkaen kirkon sopivat lopulta aika hyvin yhteen. komeita lauluja, jokaiselle vähintään piirissä kyseltiin Jeesus Nasaretilai- Kummassakin on alun alkaen halut- koulusta tuttuja. Ehkä niiden voima sen varsinaisen opin perään. Vaadit- tu olla pienen ihmisen ja paremman ja sukupolvien yli menevä merkitys tiin kantaa ajankohtaisiin maailman maailman puolella. Tiedostavien työ- valkenee vasta yksilöllisen elämän- vääryyksiin ja kotimaisiin valtasuh- väenlaulujen ja vuosisataisten virsien kaaren jälkipuoliskolla. teisiin. Näitä asioita peräsivät monet tarkoituksessa on paljon yhtäläistä. radikaalit kirkossa latinalaisame- rikkalaisen vapautuksen teologian Lisäksi niin 1970-luvun lauluja kuin Punapapin ohjelmistossa halutaan tavoin. Perinne tuotti myöhemmin koulusta tuttuja väkeviä virsiä on yhdistää kahta perinnettä, jotka vie- paljon tärkeää pohdintaa. Musiikin voinut veisata yhteiskunnalliseen lä vuosikymmeniä sitten kilpailivat

Vasemmalta Iita Kettunen, Jouko Mäki-Lohiluoma, Pekka Ängeslevä ja Auli Kuparinen

32 pispalalainen 1/06 alalla asioita kyselivät Pekka Ruus- Nyttemmin on käynyt ilmi, että kan, Mikko Kuustosen ja Jaakko Löy- vaikka vaihtoehtoinen yhteiskunta- Asunnottomien tyn kaltaiset tekijät. malli ajoi karille, ovat globalisaation hyväntekeväisyyslevy Pekka Ängeslevä haluaa monipuo- vauhdittamana markkinatalouden rujot piirteet ja seuraukset – hokema listaa myös 1970-luvun vasemmis- Kantaaottava tamperelainen rock-yhtye tolaisen laululiikkeen kuvaa. Mo- on nyt kohdallaan – ajankohtaisem- Lines of Leaving julkaisi 1.3.2006 kodittomi- nilla paikkakunnilla, kuten Pekan pia kuin takavuosikymmeninä kon- en hyväntekeväisyyssinglen syrjäytetyistä ja kotikylässä Ylöjärvellä, Tampereella sanaan. Pekka mainitsee esimerkki- hylätyistä kertovasta kappaleestaan ”It’s Not nä Kom-teatterin ja Kaisa Korhosen About Us Anymore” yhteistyössä Vailla vaki- ja muualla lauluryhmien ohjelmis- tuista asuntoa ry:n kanssa. tunnetuksi tekemän, Lauri Siparin tossa oli niin perinteistä työväenlau- Nyt yhdistykset/yritykset pääsevät helposti lua vanhan työväenliikkeen ajalta, kirjoittaman ajankuvan ”Euroopan mukaan vaikuttamaan luokkaerojen kasvun ja uutta taistelevaa ohjelmistoa kuin syrjäkylät”. Se oli monien mielestä asunnottomien syrjinnän vastaiseen kampan- kansanlaulujakin. Eikä pelkästään ehkä siirtolatyömaiden ja 1960-luvun jaan. Erittäin helpoksi ja kannattavaksi tuke- suomalaisen murroksen historiateos misen tekee se, että kodittomien hyväntekeväi- Suomesta. Tämä teema, kansanpe- syyslevyä voi nyt tilata ilman alv:ia tai muita rinteen esittäminen ja uudistaminen ja hyvä sellainen. Nyt on käynyt ilmi, kuluja verovähennyskelpoisena yrityslahjana onkin jälkikäteisarvioissa jäänyt tur- että jopa tekijät hämmästelevät teok- hintaan 3 euroa per levy. Tällöin jokainen 3 han vähälle huomiolle. Suoranainen sen uutta ajankohtaisuutta Euroopan euroa menee suoraan Vailla vakituista asuntoa takapihojen hiipuessa entisestään. ry:lle ja sen voi vähentää verotuksessa. Samal- Kalevalan perinteen hyödyntäminen la saa arvokkaita yritys- tai asiakaslahjoja joita kuului asiaan, kuten tapahtui mm. jakamalla voi kertoa olevansa mukana Suomen Punaisen Kanteleen kulttuuritapah- Punapapissa musisoi neljä musii- kansan heikoimpien tilanteen parantamisessa. tumassa Tampereella. Tilauksesta lähetetään y-tunnuksellinen lasku kin ja laulun ystävää. Pekka on Ylö- ja levyjen toimitus voidaan sopia tilauskohtai- järven Demokraattisten Nuorten ja sesti jopa täysin ilman toimituskuluja. Takavuosien yhteiskunnallisen sen ohjelmaryhmän kasvatti. Jouko Yhteyshenkilö: Pispalan musiikkiyhdistyk- laululiikkeen merkityksen ja saavu- Mäki-Lohiluoma tuo mukanaan kris- sen puheenjohtaja / Lines of Leaving- yhtyeen tillisen, laulavien seurakuntanuor- säveltäjä-sanoittaja: Timo ’Nipa’ Nyman, puh. tusten arviointia on haitannut, että 044-3200 219. ten perinteen. Kuparisen Auli, ainoa poliittisen liikkeen varsinainen muu timo.nyman@elisanet.fi ei-pispalalainen edustaa puolestaan merkitys joutui täydelliseen uudel- http://linesofl eaving.cjb.net leen arviointiin Neuvostoliiton ro- takavuosien kansandemokraattisia järjestöperinteitä. Kettusen Iita aloitti mahdettua viisitoista vuotta sitten. Suomen talvea viettää edelleen n. 10 000 Agit Propin ja muiden hienojen ryh- esiintyjäuransa joensuulaisessa Ka- ihmistä taivasalla tai vailla vakituista asun- mien lauluja saatettiin pienemmissä likka –ohjelmaryhmässä. Ryhmä on toa. Joka vuosi noin 500 ihmistä lisää löytää porukoissa hoilata myös poliittisen toiminut vuodesta 2003. Näkyvim- tiensä hyvinvointivaltiomme sosiaaliturva- pänä esiintymisenä tähän asti ehkä järjestelmän porsaanrei’istä kaduille lämpöä kentän vastakkaisella reunalla, mut- etsimään. ta vastaavaa kulttuurista potentiaa- keikka viime vuodelta Hakaniemen torilla työväen yhteisessä vappujuh- Vva ry sitoutuu käyttämään levyn tuotot lia ei ollut syystä tai toisesta näissä Suomen asunnottomuuden mahdollistavan. liikkeissä päässyt kehittymään. Epä- lassa. Maaliskuussa ryhmä esiintyi tilanteen korjaamiseksi tehtävään työhön. suhta poliittisen epäonnistumisen ja ravintola Telakan elokuvadokumen- Yhdistys on asunnottomien itsensä v. 1986 tin juhlailtamissa. perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on toisaalta kulttuurisen sekä taiteelli- asunnottomien ja asuntoloissa asuvien elin- sen luomisen saavutusten välillä oli olojen parantaminen ja vaikuttaminen niin, sitten todella raju. - Vaikka poliittinen palo olisi aset- että jokaisella asuntoa vailla olevalle järjestyi- si mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Vva tunut, tehdään tätä musiikkia ihan ry on Sosiaaliturvan Keskusliiton jäsen sekä - Ehkä yksi syy epäonnistumiseen soittamisen halusta ja ilosta. Kai lau- yleiseurooppalaisen asunnottomuusjärjestöjen mutta myös silloisen taistolaisliik- lamiseen aina sisältyy vähän julista- liiton FEANTSA:n täysjäsen. keen perinnön vaikeaan arviointiin misen paloa, olipa teksti mikä hyvän- Vva julkaisee Asukki-lehteä sekä järjestää sä, Pekka määrittelee. Ja usein tekstin tempauksia, tiedotus- ja infotilaisuuksia asun- on, että edustamassani perinteessä nottomuudesta, yhdistyksen toiminnasta ja sosialismin emämaan, Neuvostolii- takana on paljon ajattelemisen aihet- ajankohtaisista aiheista. (Lisää yhdistyksestä: ton pienikin arvostelu oli melkein ta. Kuten isä-Ängeslevän, vanhan http://www.kolumbus.fi/vailla.vakinaista. majesteettirikoksen tai jumalanpil- työväenmiehen usein laulelemassa asuntoa.ry/ ) kan kaltainen erhe, josta seurasi pie- virressä: ”Käy yrttitarhassa polku, Vaikka hyväntekeväisyyslevyn julkaisutilai- vie Golgatalle se”. suus oli 1.3.06, on koko projekti vasta aluillaan. nemmissäkin tapauksissa hiljaista Yhdessä VideoVenttiilin kanssa ollaan singles- boikotointia, vaikenemista, Pekka sa- tä tekemässä parhaillaan musiikkivideota. Pro- noo. Tämä piirre heikensi luultavasti jektissa huipentuu YK:n köyhyyden vastaiseen myös liikkeen tärkeää yhteiskunnal- päivään 17.10. jolloin pidetään joka vuotuinen lista sanomaa, vaikka tarkoitus oli Asunnottomien Yö. toinen.

pispalalainen 1/06 33 Musakuulumisia ja tapahtumia Teksti. Riikka Laitinen Elämä ja kuolema käsikkäin

Pispalan musiikkiyhdistystä on vuo- - Kaikki kiinnostuneet muusikot Eli kerran nainen, den alusta pyörittänyt uusi, innokas ovat tervetulleita yhdistyksen toi- tunteiltaan vajavainen. mintaan mukaan, Nyman painottaa. Hän inhosi kaikkia, hallitus. Puheenjohtaja Timo Nyman eritoten yhtä Maikkia. kertoo, että toiminnan virkistämisek- http://mansetori.uta.fi/pispala/ Syyksi paljastui rakkaus, si on vireillä monenlaisia suunnitel- yhdistykset/musiikkiyhdistys/ Maikilla kun oli jo se pakkaus. mia, kuten livetarjontaa, jäsenetuja Nainen oli katkera, ja yksinäisyydestä ratketa. ja musiikkituotantoa. Sunnuntaisin Pub Kujakollissa jat- kuvat perinteiset rapulalupit. Tarjol- Eräänä sumuisena iltana, - Musiikkiyhdistys on mukana asu- la on akustista musiikkia humpasta kasyhdistyksen kanssa järjestämässä ajoi hän kotiin autoa. heviin, alkaen n. kello 17. Äkkiä nainen tiellä miehen näki: karnevaaleja, joiden yhteyteen tulee ”No ihmettelisi koko väki, tänäkin vuonna jatkoklubi. Lisäksi jos en ottaisi kyytikaveria miehestä järjestetään erilaisia bändi-iltoja, joi- Tahmelalaisen Tomi Tolvasen jär- tuosta, den kautta pyritään pitämään pispa- jestämä Tampere guitar festival tarjo- vaan antaisin sen kotiin juosta.” lalaisia muusikkopiirejä aktiivisina, aa taidokasta kitaran- ja sellonsoittoa Mies kyytiä anoi, hänelle nainen sa- kertoo Timo Nyman. maailmalta. Tapahtuma järjestetään noi: ”Ooh…Mä taisin rakastua suhun, 4.- 11.6. Konserttien lisäksi tarjolla on tunnetko sä samoin muhun?” mestarikursseja kitaristeille, sellisteil- Miehenkin silmissä rakkaus paloi, Musiikkiyhdistys on elokuun kuu- le ja soitinrakentajille. Konsertit jär- se naiseen lisää outoa tunnetta valoi. dentena pidettävän Pispala Folkin jestetään Tampere-talossa sekä Voi- ”Tietysti sua rakastan, ja pääni vaikka pääasiallinen järjestäjä. Tulossa on onmaan opiston tiloissa Ylöjärvellä. pakastan, jos sua en saa, kanssani samanlainen koko perheen tapahtu- avioitumaa(n)!” ma kuin aikaisempinakin vuosina, ja www.tampereguitarfestival.com järjestelyyn tai esiintyjiksi halukkaat He naimisiin menivät voivat ottaa yhteyttä musiikkiyhdis- ja lapsen tekivät. Vastavirtaklubi jatkaa kesää kohti Kukoisti onni, tykseen. entiseen malliin, eikä aukioloaikoihin ja pojasta kasvoi aika sonni. tule muutoksia. Pispalan karnevaali- Tänä vuonna ilmestyy myös uusi en jatkoklubilla soittavat näillä näky- Eräänä pimeänä yönä, tuli seinän läpi Musaa mäeltä –levy. Kolmoslevy si- min ainakin Radar Station, Bitterlicks tyyppi, jolla oli työnä, ja Shakedown. Juhannuspäivänä voi maan päältä kuolleet poistaa, sältänee parikymmentä esitystä, ja et elävät voi siellä loistaa. vanhojen tähtien lisäksi mukana on aaton koitoksista palautua Black Hu- lan dancehall-reggaen tahdissa. Miehelle tyyppi huus: paljon uusia tuttavuuksia. Levyn lin- ”Tämä ei ole mahdollisuus uus. ja on entisenlainen: tyylejä laidasta www.vastavirta.net Joten mukaani astu, laitaan, yhdistävänä tekijänä esittäji- ettei vaimos vereen kastu”. en Pispala –kytkökset. Mies haudanvakavana mukaan lähti. PUM! He katosivat kuin Annikki ja tähti. Siinä nainen ihmetteli, yksikseen itkeskeli. Hänen rakastamansa mies, oli ollut ruumis, haamu kukaties. Vain huijausta ja toiveunta oli rakkaus ollut.

Siis muista, jos joskus siihen sorrut, varo, voi sammua elämän valo, jos rakkaasi kuollut on tai muuten vaan tunteeton. Vaan älä masennu siitä, elämääs vain kiitä. Sitä täysillä jatka, koska se on vain alkumatka…

Miska Wallenius 13 v

34 pispalalainen 1/06 Teksti: Hannu T. Sepponen Kuva: Matti Nyström Studiossa kerran

Laitat sitten lehteen, että tämä ei kaikkea näytelmä ja Vapaaplaneetta sen lähellä. Lätsä ja Teippi tunsivat ole lastenkulttuuria, vaan yhteistä ei ole. Näytelmässä oli mukana pari- toisensa pitemmän ajan takaa, joten kaupunginosakulttuuria, vaatii Jasu kymmentä henkeä, joista kahdeksan tekniikan lisäksi kemiatkin toimivat. Terävä. Hän oli mukana viime ke- lapsia. Paikka saatiin asevelihintaan ja muu- ten hommaa on tehty talkoilla. Mu- vään karnevaalinäytelmän käsikirjoi- kana on eri vaiheissa ollut kymmeniä Vapaaplaneetta on Teippi Tuoma- tustiimissä sekä järjestelyissä. ihmisiä, mukaan luettuna karnevaa- sen säveltämä ja Jasun sekä karnevaa- linäytelmän koko väki. Homman tar- linäytelmien primus moottorin Haak- koitus on myös ollut innostaa lisää Lastenkulttuuri lipsahtaa haastat- siluodon Soilen tekstittämä. Kappale teatteriharrastusta. telijan suusta. Eräässä lähiseudun on kevään 2005 karnevaalinäytelmän studiossa nimittäin tallennettiin tam- ”Talo-aihinen” loppuralli. Tuomasen mikuussa laulu, jonka kuorossa on aiemmat vuodet Pispankadun treen- Nauhoitus tehtiin LatoSoundilla seitsemän tyttölasta. Myös viime ke- ikämpillä kuuluvat tiettävästi laulun tammikuun 21. päivänä. Suhteelli- vään karnevaalinäytelmän näkökul- kertosäkeessä. Levyllä koskettimia sen vähäisellä määrällä ottoja. Kun man tuli viime keväänä olla ennen soittaa tuttu tamperelainen musiikin homma oli ohi, paikalle jäivät peukut kaikkea lasten näkökulma. Ja vielä ammattilainen Safka. Kitarassa sävel- merkitsevästi pystyssä Teippi ja Lät- kävi niinkin, että näytelmää harjoitel- täjä. Laulusoolon esittää nykypispa- sä. Alkoi miksaus. Kappale kuullaan taessa yksi laulava lapsi ilmoitti: tämä lalainen Pauli Hanhiniemi. Kuoron yleisessä jakelussa syksyn mittaan on niin hyvä että kantsis levyttää! muodostavat Jael, Jade, Katti, Hilla, ulos tulevalla Musaa mäeltä –kolmo- Vilma, Veera ja Hanhis sekä aikuis- sella. osastosta Eeva-Maija, Anna, Soile, Lastenkulttuurin käsitteen ongel- Jasu sekä Hannu. mallisuus lienee siinä, että taval- Elävän musiikin tallentamista tar- lisessa puheessa sillä käytännössä vitseville tiedoksi, että studion ko- tarkoitetaan lapsille tehtyä, aikuis- Äänityspaikaksi saatiin Matti Lät- tisivut ovat toiminnassa toukokuun ten mukamas lapsina esittämää ja sä Nyströmin tuore studio Onkinie- mittaan osoitteessa www.latosound. lapselliseksi ajateltua ohjelmaa. Tätä messä. LatoSound sijaitsee kohtalai- com

Studiossa olijat vasemmalta: Takarivi: Eevamaija Miettinen-Kopsa, Jasu Terävä, Hannu T. Sepponen, Anna Kirstinä, Soile Haaksiluoto, Pauli Hanhiniemi Eturivi: Veera Nätkin, Jadelin Laakkkonen, Hilla Niemi, Jael Assulin, Vilma Kivimäki, Katriina Cuthbert, Veera Hanhiniemi

pispalalainen 1/06 35

Jutun kirjoitti Pispalaa 30 vuotta katsellut Vuokko Helin MUUTTUVA PISPALA Kuvat: Esa Helin

Olen tamperelainen, katsellut Pis- palaa tarkemmin 30 vuotta ja asunut täällä 21 vuotta. Kun kolme vuosi- kymmentä sitten aloin käydä Pis- palassa, ihmiset tunsivat toisensa ja pidettiin yhteyttä! Aina löytyi juttu- kavereita. Pispalan kapeat soratiet ja mökkien pihat oli täynnä elämää, lapset leikkivät, pyykit liehuivat! Elämää täydensi sulassa sovussa ih- misten kanssa tietä tallusteleva fasaa- nikukko yhdeksän kanansa kanssa. Joskus keväällä sai seurata, kun ku- kot tappeli reviirialueensa selviksi!

Vasemmassa reunassa Suonperä 5 vuonna 1967 Tiet on asfaltoitu ja liikenne on Pispala olisi ollut suojelemisen ar- valtavaa, vauhtia ja vaarallisia tilan- voinen jo aikoja sitten kun täällä oli teita näkee päivittäin. Ihmisillä on vielä hyväkuntoisia rakennuksia pi- hirveä kiire, joku vielä ohikiitäessään hapiireineen. Nykyään suojelusta on Pättärän töyräs v. 1967 ehtii morjestaan, harva jää jutulle. melko turha puhua, kun paras osa Pispalassakin voi nykyisin löytää alueesta on jo tuhottu ja hävitetty. Aamuisin heräsi kun fasaanikukko yksinäisen ihmisen! Eihän nykypis- Muistoissa vain entinen Pispala ja komensi kovaäänisesti kanojaan. Jä- palalainen, pitkää työpäivää tekevä, pispalahenkiset ihmiset säilyy oman niksiä pomppi pihoilla toisten iloksi matkusteleva ja monissa harrastuk- aikansa. ja joidenkin harmiksi. Kesällä siiliys- sissa mukana oleva ihminen osaa ku- tävät taapersi pihassa, oli risukasoja vitella mitä olemme menettäneet. Sen talvipesäpaikoiksi. Keväisin linnun- tietää vain vanhat pispalalaiset. laulu oli todella mahtavaa. Jokainen kunnioitti luontoa, joka oli tärkeä osa Pispalaa. Autoja ei paljon Pispalan kapeilla kujilla ollut, ja kiire tuntui korkein- taan ripeissä askelissa. Näitä aikoja voi vain haikeana muistella! Jokainen pikku-mökki, joka on purettu on saa- nut tilalleen ison, koko tontin täyttä- vän talon, luonto ja luonnon vapaat eläimet ovat harvassa, tai ovat täysin kadonneet.

Viikinsaarenkatu 5 ent. Suonperä 5 ent. Kaivotie Purku alkamassa keväällä 2000.

pispalalainen 1/06 37 Kirjoittajapiiriä puuhataan Pispalan kirjastolle Teksti: Ami Assulin

Se voisi olla sekä proosaa että Anna lainasi idean isältään kirjaili- Sekin on vielä avoinna , koska toi- lyriikkaa, pääsääntöisesti vapaamuo- ja Väinö Kirstinältä, joka veti TeleTo- mintaa saadaan alkuun. Yksi vaihto- toista, ilman ikärajaa ja parhaim- pelius nimistä kirjoittajapiiriä. Tämä ehto voisi olla marraskuu, jolloin In- millaan vaikka ammattikirjailijoiden olisi erilainen siten, ettei se olisi kou- ternetissä käynnistyy viides ”kirjoita lutyyppinen ratkaisu, Anna hahmot- romaani kuukaudessa” –tempaus. kommentoimaa. Pispalan kirjaston telee. Pitäisi kehittää internetsivut ja Kansainvälisesti projekti tunnetaan kirjoittajapiiri voi muotoutua vaik- miettiä muotoa, sitä, miten pysyisi nimellä NaNoWriMo: National No- ka miksi - juuri siksi, kun yhdessä tolkku ja miten se pysyisi kirjoitus- vel Writing Month (www.nanowri- päätetään. juttuna. Anna on itse lupautunut mo.org). Se on Yhdysvalloista maa- olemaan sivujen kummina ainakin ilmalle levinnyt kirjallinen maraton, aluksi. Erilaisia teemoja Anna pitää jossa tarkoitus on saada pöytälaatik- Tähän asti on lyöty lukkoon vain, hyvänä ajatuksena: ne olisivat haus- kokirjoittajat vauhtiin. Kaikki, jotka että kirjastoyhdistyksen uuden hal- koja ja inspiroivia. Kirjoittajat voisi- saavat kuukaudessa aikaan 50 000 lituksen yksi tavoite on panna piiri vat ehdottaa niitä itse ja sivuilla voisi sanaa, ovat voittajia. pystyyn vielä tämän vuoden aikana. olla lista useammista samanaikaisista Se on yksi tapa laajentaa kirjaston toi- teemoista. mintaa ja tuoda mukaan uusia ihmi- Pispalan projektin tueksi lupautu- siä, sanoo Anna Kirstinä. Sen lisäksi nut Saara Villa kannattaa kirjoitta- kuluvan vuoden aikana on tarkoitus Esimerkiksi kaikille avoin Yöstäjän japiirin toiminnan aloittamisajaksi kutsua myös esimerkiksi esikoiskir- kirjoittajapiiri kertoo nettisivuillaan juuri marraskuuta: NaNoWriMo jailijoita kirjastolle puhumaan teok- kokoontuvansa muutaman viikon olisi kivuton tapa panna piiri alulle. sistaan, ja miksei järjestää vaikka kir- välein piiriläisten kodeissa, kapa- Siinä olisi kehys valmiina, joka saat- janjulkistamistilaisuuksiakin . koissa, puistoissa tai – ruusutarhois- taisi houkutella. Se on myös eettisesti - Kirjoittajapiiri on toinen tapa toi- sa! Esimerkkejä teemoista ovat ”Pyhä moitteeton projekti. mia. Sen kautta saataisiin tekstejä jul- ja paha” tai ”Tätä runoa en tahtoisi - Toisaalta olisi mukavaa jos kehit- kaistua netissä ja voitaisiin järjestää kuulla”. tyisi aivan ikioma muoto kirjoittaja- myös konkreettisia tapaamisia kirjas- piirillemme, Anna pohtii. tolla. Anna nauraa kysymykselle, kuka sitten pääsisi Pispalan kirjoittajapii- Pispalan kirjoittajapiiri voi muo- Kirjoittajapiirejä on Annan mukaan riin: otetaanko mukaan esimerkiksi toutua miksi hyvänsä. Ideoita ja ”vaikka minkälaisia”. Googlaamalla hyhkyläisiä tai hervantalaisia? Sekin apua otetaan ilolla vastaan Pispalan sana ”kirjoittajapiiri” löytyy 10600 voidaan yhdessä päättää aikanaan. kirjastoyhdistyksen sähköpostiosoit- osumaa: aforismiblogi, nuorten kir- Voisihan se olla hauskaa, jos ihmiset teeseen: pky.info@netti.fi . Tarkempia joittajapiiri, Kontulan kirjoittajapiiri, jotka asuvat täällä voisivat kirjoittaa tietoja tulee aikanaan kirjaston inter- Jyväskylän reumayhdistyksen kir- muisteluksiaan täällä olemisesta tai netsivuille osoitteeseen: http://man- joittajapiiri, Dodon kirjoittajapiiri, jos kokevat, että ympäristö inspiroi setori.uta.fi/pispala/yhdistykset/ Helsingin työväen sivistystyön kir- muuten. Mutta mistä tahansa aihees- kirjasto/kirjasto.html joittajapiiri ja niin edelleen… ta on tervetullutta kirjoittaa.

Pispalan kirjastoyhdistys ry:n uusi hallitus on tämän näköinen. Kaikenlaisia ideoita ja ehdotuksia otetaan ilomielin vastaan myös jäsenten omiin sähköpostiosoitteisiin:

Eevamaija Miettinen-Kopsa, pj - [email protected] Helena Ritola, vpj - [email protected] Ami Assulin - ami.assulin@yle.fi Pälvi Eliala - [email protected] Anna Kirstinä - anna.kirstina@kolumbus.fi Ilmo Korhonen - ilmo.korhonen@jippii.fi Heikki-Pekka Miettinen Kalle Mäkelä - ostrakon@suomi24.fi Marita Sandt - marita.sandt@kolumbus.fi Saara Villa - [email protected].fi Juha-Pertti Villanen [email protected]

Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös yhdistyksen taloudenhoitaja Heidi Salonen - heidi.salonen@kolumbus.fi ja kirjastotalon toiminanjohtaja Asko Parkkonen - [email protected]

38 pispalalainen 1/06 Kari Punkka – asfalttimylläri ja kolamies In memoriam Vanha nuoruudenystävä Raimo missä yhdessä ja talkoohengessä te- Jokinen tarinoi hänestä hyvin läm- keminen näkyi vielä Karin muistoti- Tammikuussa 2006 saimme suru- pimästi muistotilaisuudessa, joka laisuudessa. Pispalan ystävät olivat viestin: Kari Tapio Punkka menehtyi pidettiin Lamminpään kappelissa. järjestäneet sydämeen käypää ohjel- sairauskohtaukseen 18. tammikuuta. ”Kari ei ollut uraihminen”, hän to- maa ja monipuolisen tarjoilun, jossa Hän oli Pispalan kosmopoliitti, näkijä tesi. Hän ei korostanut saavutuksia sahtimaljan kohottaminenkin kertoi ja tekijä, joka vietti elämänsä vii- vaan ihmissuhteita ja toverihenkeä. edesmenneen rennonvakavasta hu- meisen vuoden Siuron Myllykylässä Kun naapurien muistokukka lasket- moristin elämänasenteesta. lähellä lapsuudenkotiaan. tiin arkulle, hiljaisten ystävien joukko oli suuri ja vaikuttava. Itse jäin muis- Nuoruudessaan Kari oli teinipolii- telemaan sitä mainiota porukkahen- tikko, hän kuului Kyröskosken De- Hämeenkyröläiseksi Kari syntyi keä, joka vallitsi ”yli kuntarajojen” mokraattisiin Nuoriin ja Hämeenky- Haukijärvellä 23. toukokuuta 1954. nuoruusvuosinamme, kun poruk- rön kunnanvaltuustokin tuli tutuksi Päästyään ylioppilaaksi nykyisestä kamme, me maalaiskylien hippitytöt yhden kauden ajalta. Hän myös pysyi Sillanpään lukiosta Kari lähti työhön ja -pojat, rauhan ja oikeamielisyyden aatteensa takana kuolemaansa asti, porilaiseen lastenkotiin. Myöhemmin hurstipussin kantajat, kokoonnuim- takinkääntäjäksi hän ei ryhtynyt. Pis- Valtion Rautatiet saivat hänestä mit- me Hämeenkyrön suurlavan tienoil- palan muuttuminen työläiskaupun- tamiehen ja varastonhoitajan Tampe- la, Parkanon Vanhiksessa, Karvian ginosasta suureellisen rakentamisen reelle. Tie vei Lauri Viidan maisemiin Suomijärvellä. – ja ehkä ns. näyttämisen paikaksikin 80-luvun alussa. – ei miellyttänyt työläistaustaista ak- Yhteisöllisyyden henki lähti jo ko- tivistia. Pienimuotoiselle, vaatimat- Kari oli monessa mukana rinteit- tipiiristä: isoisä Nikolai Mäkelä oli tomalle, perinteiselle ja henkevälle ten raiteilla: hän remontoi 80-luvulla punakaartin komppanianpäällikkö, kulttuurille on sanottu liian usein talon perheelleen Päivölänkadulla Tammisaaren vankileirin kärsinyt, näkemiin. ja ehti mittailla myös Mäkikatua ja kunnallispoliitikko ja mm. ns. kilo- Pispankatua 11 vuotta. Vilkkaammat metritalon rakennusurakoitsija, isä Kari Punkkaa jäi hyvällä muistele- tiet kutsuivat ansiotyöhön; Kari teki Yrjö Karjalasta teini-ikäisenä lähte- maan moni tämän lehden lukija. reilut kymmenen vuotta asfalttimie- nyt evakko, rakentaja hänkin, äiti Eila hen töitä kolamiehenä keskuspaik- pientilan emäntä. Hautajaistalo, Hau- kana Hanko. Talviaikana hän väsäi- kijärven työväentalo, oli ympäristö, Marita Peltoniemi, li puukkoja ja muita pikkuesineitä. nuoruudenystävä Kari nähtiin laulukuorossa ja näy- telmäharjoituksissa. Moni muistaa vuosien 1996-1997 Punk-oopperan ja isä Vitkaisen, tehtailijan, joka kuoli näytelmässä elämän alkumetreillä. Suosiota keräsivät myös ns. muura- haisnäytelmät.

Ripeä ”Isä Vitkainen” ehti Pis- palassa toimia asukasyhdistyksen hallituksessa, kirjastoyhdistyksen perustajajäsenenä, karnevaalien jär- jestelyporukassa, kekritulien poltta- jana, paikallisen baarin tietovisailija- na. Elämänkumppani Tuula ja tytär Tytti saivat häneltä monta kritiikin kannusta niin kuvataiteessa kuin mu- siikissakin. Sisar Tuula perheineen ja lukuisat ystävät muistavat hänet oi- vana tarinankertojana, joka muisteli Kuvassa vasemmalta Kari Punkka, Soile, Jouni, Paapi, Nappi mielellään menneitä. karnevaalinäytelmässä vuonna 2001.

pispalalainen 1/06 39 Todellista kierrätystä Teksti: Hannu T Sepponen

Kurpitsatalolla voitiin viime kesänä sissa, joihin ei ole koskaan laitettu Tämä selitti viime kesän operaatio- seurata työnäytöksessä, kuinka muovituksia. Niitä Pispalassakin on ta katselleelle senkin, miksi Kurpit- Kurpitsatalon päätyseinää lämpöeris- runsaasti. Kiviaho kertoo yrityksen- san eristyssellu oli vihreää! Ei kyse tettiin selluvillalla. Homman hoiteli sä kymmenvuotisena toimiaikanaan ollut aatteen värisestä tilaustyöstä; hoidelleen tilattuja eristyksiä Pispa- sellu voi olla myös punaista, kuten Ikaalisten Sellueriste. lassakin reilusti 20 kohteessa, osa uu- jouluaikaan eli eri sesonkien servetit sia rakennuksia. ovat erivärisiä. Ennen hukkamate- Sellueristeen omistaja Jouko Kivi- riaali poltettiin, mutta uusi jätelaki velvoittaa uudelleen käyttöön, josta aho kertoo, että onttokuituinen ha- Sellueristämisen kiireisin aika al- on hyötyä monella tavalla. Voi siis vupuusta valmistettu sellu soveltuu kaa loppukesästä ja jatkuu maalis- täydellä syyllä sanoa, että kyse on to- mainiosti lämpöeristysmateriaaliksi. kuulle. Korjausrakentajien kannattaa dellisesta kierrätyksestä. Lämmöneristyskyky on karkeasti siis suunnitella teettävänsä sellueris- kaksinkertainen sahanpuruun verrat- tyksen maalis- huhtikuussa tai kesän tuna. Höyrynsulkua muovituksilla ei aikana. Ikaalisten Sellueristeestä saa tarvita. Hinta on puolet mineraali- selluvillaa myös säkeittäin. Yritys villasta. Selluvillan puhallus han- vuokraa pienpuhalluskoneita, jolloin kaliinkin rakenteisiin onnistuu var- selluvillaeristyksen voi tehdä itse, memmin kuin mineraalivillan, jonka mikä on tietenkin kaikkein edullisin käytössä voi olla muitakin ongelmia. vaihtoehto.

Peruskorjausta tekevän on hyvä Selluvillaa kuluu yrityksen hoita- huomata, että selluvilla tai pellava- miin eristyskohteisiin nykyisin jo yli eriste ovat myös ainoat sopivat ma- 20 000 kuutiometriä vuodessa. Mate- teriaalit niissä vanhoissa rakennuk- riaali saadaan pehmopaperia käyttä- vän amerikkalaisomisteisen fi rman hukkamateriaalista. Pizpala-Grilli lopetettu Vapunpäivän jälkeen saatiin tie- tää, että yli 20 vuotta pispalalaisia ja ohikulkijoita palvellut Pizpala-Grilli Kuvat: Hannu T. Sepponen lopetetaan. Yritys työllisti loppuvai- heessa tusinan verran henkilökuntaa. Toimitusjohtaja Marko Mäkelä ker- Pizpala-Grilliä johti alun perin too, että varsin haikein mielin ovet Pentti Mäkelä, joka käynnisti grillin suljettiin 2.5. illalla. jo 24 vuotta sitten. Sittemmin Mäke- Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, lä tuli grillin omistavan yhtiön vä- enemmistöosakas Juha Malminen hemmistöosakkaaksi. Firma muut- kertoo, että grilli lopetettiin kannat- tui yhtiömuotoiseksi vuonna 1986 ja tavuuden ongelmien vuoksi. Ruuh- rakennus sai nykyisen laajennetun ka-aikoina väkeä kävi paljon, mutta muotonsa 1988. Grilli palveli asiak- muina aikoina grillin toiminnassa kaita yli kahdenkymmenen vuoden tuntui lisääntynyt kilpailu. Ruoka- ajan vuorokauden ympäri. Yhtiön kauppojen aukiolot ovat lisäänty- palkattuna toimitusjohtajana paikkaa neet ja myös grillitoiminnan kanssa vetovoimaa. Yhteistä näkemystä kan- pyörittänyt, nuoresta pitäen grillillä kilpailevia tahoja on tullut lisää esi- nattavasta toiminnasta ei saatu. Irti- toiminut Marko kertoo, että mielen- merkiksi pizzaliikkeiden muodossa. sanomisilmoitukset annettiin puoli kiintoa jatkamiseen olisi vielä ollut. Oman osansa muodostivat palkka- vuotta ennen vapun jälkeistä sulke- Asiakkaille hän haluaa lausua kiitok- kustannukset. Malminen sanoo, että mista. Grillin tilat ovat nyt myytävä- sen vuosia kestäneestä yhteistyöstä. ratkaisua yritettiin löytää myös hen- nä tai vuokrataan. Myös koko yhtiön kilökunnan kanssa. Lyhyempi auki- myynti on mahdollista, kertoo Mal- olo olisi kenties vähentänyt liikkeen minen.

40 pispalalainen 1/06 Teksti ja kuva: Hannu T Sepponen Saunan 100-vuotisjuhla syksyllä

Rajaportin saunan 100-vuotista Ennen kaikkea kuitenkin on luotet- Jossakin vaiheessa saattaa tulla toimintaa juhlitaan syyskuun 2. tava saunassa käynnin hyviin koke- eteen se, että saunomisen hintaa jou- päivänä. Voipa olla, että juhlasaunan muksiin. Suureellisiin tempauksiin dutaan, kenties kohdistetusti tarkis- lisäksi tapahtumaa on koko viikol- ei kannata Miisan mielestä mennä. tamaan. Iltaviidestä alkaen käynti- Puskaradio on monesti paras tiedon maksu on 4,50 euroa keskiviikkoisin, la, arvelee saunayhdistyksen tuore levittäjä. Myös ulkomaalaiset lähes perjantaisin ja lauantaisin. Viikonlo- puheenjohtaja Miisa Koskimies. pelkästään kehuvat kokemusta jäl- pun iltapäivätaksa ja koko maanantai keenpäin. puolestaan maksavat 2,50 euroa. Kes- kustelua on ollut etenkin lauantain il- Juhlasaunaan kutsutaan kunnia- tapäivätaksasta. Lähinnä turistikäyn- vieraiksi vanhoja saunayhdistyksen Juhlavuoden toimintaan kuuluu jo tien vuoksi ruuhka on nykyisellään jäseniä, lämmittäjiä ja muuta sauna- perinteeksi muotoutuva Saunan päi- melkoinen. Kaikkiaan taksat ovat aktiivien väkeä. Ajatuksena on, että vän vietto 10. kesäkuuta. Juhla tullee hyvin edulliset. Kotiharjun saunassa juhlaviikolla olisi myös vanhusten olemaan entiseen tapaan mukavan Helsingissä käyntikerta on aina seit- ja lasten sauna. Tarkempaa ohjelmaa pienimuotoinen, luvassa ohjelmaa ja semän euroa. saamme tarkastella kesän mittaan. telttasauna. Syksyä lähestyttäessä saunan seinät Saunan juhlavuoden kunniaksi Miisa Koskimiehestä tuli saunaih- saadaan toivottavasti jälleen kalkit- saunakirjasta ”Puhrasta tuli” saa- minen, kuten hän itse sanoo, juuri tua. Kiukaan kivet on äskettäin vaih- daan syksyksi uusintapainos. Myös Rajaportin saunaan tutustumisen dettu, joten saunan kunto kestänee videolle ja dvd:lle kootaan saunan myötä. Jos välillä ei pääse sauno- juhlayleisönkin vaatimukset. historiasta kertovaa aineistoa, haas- maan, alkaa ilmaantua vieroitusoirei- Jonkin verran puhetta on jo ollut tatteluja, tarinoita ja valokuvia. ta. Rajaportin kiireetön meininki on siitä, että kahvila tulisi saada laajen- Näissä merkeissä saunayhdistys toi- kiireiselle nykyihmiselle erinomai- netuksi jo juhlille. Tilaa otetaan käyt- voo, että ihmiset ottaisivat yhteyttä nen vastapaino. Niin se on Nokian töön hierojan käytössä olleesta osasta. Minna Jaloseen vielä lähiviikkoina. ohjelmistosuunnittelija Miisallekin. Tämä palvelisi myös tilaussaunojen ([email protected]) puheli- yleisöä. Tilaussaunojia sijoitetaan mella 040-588 7993. Yhteyttä voi ottaa kolmen vapaana olevan viikonpäi- Rajaportin saunan kävijämäärät myös saunayhdistyksen kevätkoko- vän lisäksi myös ennen ja jälkeen ovat olleet tasaisessa kasvussa. Sau- uksessa keskiviikkona 24.5 kello 18 normaalien saunavuorojen. nalla on vankka peruskävijöitten Kurpitsatalolla. joukko ja laaja maine ympäri maata. Parantamisen varaa olisi ennen kaik- kea naisten saunakäynneissä. Nykyi- sellään noin kolmasosa kävijöitä on naisia, joten tilaa olisi helposti vaik- kapa kaksinkertaisiin lukuihin, ovat- han saunan osastot samansuurui- sia. Naisten käynti on ehkä hieman lisääntynyt, mutta Miisan mielestä voisi harkita vapaina iltoina erillistä naisten saunailtaa. Jossakin määrin saattaa vielä esiin- tyä ennakkokäsityksiä yleisen saunan pelkästään ”miehisistä” kasvoista. Lisäksi ulkomaalaisten ja maahan- muuttajien ryhmissä pidetään joskus outona ajatusta ventovieraiden ih- misten kanssa saunomisesta. Meille luonteva vieraitten ihmisen kanssa alasti saunominen voi olla välimerel- liselle ihmiselle melkoinen shokki.

pispalalainen 1/06 41 Videokatselmus Pispala Vilkkari OFF:ssa

Teksti: Marita Sandt Kuva: Arto Säntti Pispalan kirjastolla pidettiin 11.3. lantaivutus –tapahtumasta ja iloisen Katselmuksen päätöksenä nähtiin ensimmäinen Pispala Vilkkari OFF riehakkaasta, karnevaalitunnelmaan viime elokuussa Tahmelan rannassa –tapahtuma, jossa nähtiin yhteensä pukeutuneesta, naamiokulkueesta. taltioitu lukunäytelmä Erikoisteh- yhdeksän VideoVenttiilin kurssilaisten Kolmanteen karnevaalivideoon oli tävä 13 - Hiroshima 60 vuotta, jossa taltioitu Karnevaalitunnelmia Ku- esiintyivät Reidar Palmgren, Perttu tekemää teosta. jakollin ja K-kaupan kulmilta sekä Pesä ja Jorce Markkula. Taltioinnis- Ants In The Pants´n musisointia. ta työstettiin talven aikana reilun Videokuvaukseen ja editointiin liit- puolentunnin mittainen videoteos. Editointityöryhmään kuuluivat Ossi tyviä kursseja on järjestetty Pispalan Jorce Markkulan ohjauksessa syn- Muujärvi, Jasu Terävä, Helena Ri- kirjastolla ja Sampolan Videopajal- tyi katselmuksessa nähty yhdeksän tola, Anssi Mellblom, Kalle Pursiai- la reilun vuoden ajan. Nyt saimme minuuttinen elokuva Happy End, nen, Jorce Markkula ja Marita Sandt. tilaisuuden näyttää yleisölle mitä jonka tekemistä muisteltiin tilaisuu- Näytelmän käsikirjoittaja Jasu Terä- kursseillamme on saatu aikaan, ker- dessa hersyvin nauruin. Elokuva ker- vä kokosi videolle runsaasti lisädo- too kurssien pääkouluttaja JJ Alanne too tragikoomisen tarinan pankki- kumentaatiota ja kuvamateriaalia. VideoVenttiilistä. ryöstäjästä ja tämän naisenkaipuusta. Reilun puolentunnin mittainen teos Kuvausryhmä oli kuvannut mm. Pis- oli vaikuttava, kuten itse lukunäytel- pan koulun pihassa kohtausta, jossa Kansalaistalossa oli mukava tun- mäkin. Teoksen katsomisen jälkeen lipputankoon vedetään sukkahousut nelma pienimuotoisessa elokuvata- kuului haltioituneita kommentteja ja ja sekös oli kovasti herättänyt mielen- pahtumassa, jossa myös keskusteltiin tunteenpurkauksia. – Tämä on joitain kiintoa ja koululaisia ihmetyttänyt. nähdyistä teoksista. Videoiden teki- aivan mahtavaa! Teos ei jättänyt var- jöitä oli paikalla kertomassa omista mastikaan ketään kylmäksi – päässä kokemuksistaan ja videoiden teko- Lyhyimmät esitykset olivat pituu- soivat sanat ”My God, what have we prosesseista. Lyhytelokuvia kävi kat- deltaan kahden – kolmen minuutin done?” somassa n. 30 henkeä. mittaisia. Buuti ja BodyPump syn- tyivät taiteilijaparivaljakolta Johanna VideoVenttiili pyrkii omalta osal- Nevala ja Anja Helminen. Buuti on Katselmuksen aloitti Yhdessä sel- taan vaikuttamaan siihen, että jatkos- kannanotto alusvaatemainonnasta ja viytymisen tuki ry:n (YST) Muutto- sakin kansalaisryhmät voisivat tehdä BodyPump on ihan taikinaa. Terva- mies niminen lyhytelokuva. Tarina kirjastolla tai muissa pispalan alueen hauta niminen teos esitteli viime ke- kertoi Leon muuttopäivästä ja Her- tiloissa videoita. Vilkkareita järjeste- sän Narvan markkinoilla toteutettua vannassa toimivasta YST:n muut- tään sitä mukaa, kun valmista saa- tervahautaa. tomiespalvelusta. Muuttaja Leo on daan aikaan; jokaiselta kurssimme hellyttävä ikämies, joka sai esityk- Anssi, ohjaaja Ossi ja Tarja ryhmältä on valmis teos aina tullut. sen jälkeen yleisön keskustelemaan Videoventtiilin koulutuksessa. yksinäisen miehen kokemuksista kerrostaloyhteisön jäsenenä ja kai- puusta uuteen rauhallisempaan ym- päristöön.

Näytöksessä oli kolme lyhyteloku- vaa Pispalan karnevaaleilta vuosilta 2004 ja 2005. Ensimmäiseen esityk- seen oli koottu tuokiokuvia Kurpit- sa-talolta ja lasten kasvimaakierrok- selta. Veikko Niskavaaran kuvaamia videoita oli editoinut Mukanetin vi- deotutoreista koostunut ryhmä. Teos toi hauskalla tavalla esiin Kurpitsa- liikkeen maanläheistä lapsiryhmille suunnattua toimintaa. Toisessa kar- nevaalielokuvassa nähtiin vuoden takainen kooste Pispalan nykytai- teenkeskuksen toteuttamasta Nau-

42 pispalalainen 1/06 Palstat saatava viljelyhalukkaiden käyttöön Teksti: Timna Wiitahalme Kuvat: Osmo Sounela, Satu Mäkipää

Tahmelan ryytimaita on aina viljelty - 4H on yrittänyt olla yhteydessä jäänyt viljelemättä. Silloin selvitetään innokkaasti ja kauempaakin tulleet kaupunkiin tarvittavien maanmuok- mahdollisimman yhteistyökykyisesti, ovat ihastelleet kauniita istutuksia ja kausaineksien kuten turpeen saami- miksi näin on. Jos tilanne jatkuu sa- runsasta satoa. Viljelyhalukkaita on seksi. Niitä on ollut hankala järjestää, mana, äärivaihtoehto on antaa palsta koska se on kallis investointi yhdis- eteenpäin, Tukiainen toteaa. tänäkin vuonna jonoksi asti. Silti osa tykselle, Tukiainen kertoo. Hän lu- palstoista on taas viljelemättöminä. paa, että tänä vuonna palstakarttojen Viljelijöiden tulisi 4H-yhdistyksen Epätietoisuutta on myös herättänyt tilanne laitetaan ajan tasalle. ohjeiden mukaan huolehtia palstan- kenen kautta palstoja saa vuokrattua - Käynti palsta-alueilla muutaman ja miksi viljelykelvottomaksi luoki- sa yleisestä siisteydestä ja esimerkik- kerran kuussa on pyrkimys, ei ehkä si kitkeä rikkaruohot, jotta ne eivät teltua ja kartoittamatonta maata ei kuitenkaan edellytys, Tukiainen ar- pääse leviämään muiden palstoille. muokata viljelykelpoiseksi. vioi. Palstaa ei myöskään saa edelleen vuokrata toiselle viljelijälle. Mikäli palstaansa ei viljele, siitä tulisi ilmoit- Tampereen kaupungin kiinteis- taa yhdistyksen toimistoon. Myös tötoimi on tehnyt palvelusopimuk- kiinteistötoimen kiinteistöisännöitsi- sen kaikista palstaviljelyalueistaan jä Juhani Pentinmäki kehottaa vilje- 4H.yhdistyksen kanssa. Sopimus lijöitä olemaan aktiivisesti yhteydes- velvoittaa yhdistyksen huolehtimaan sä keskenään sekä 4H-yhdistykseen maksujen perimisestä, alueitten kun- palstoja koskevissa asioissa. nossapidosta sekä huonokuntoisten alueiden muokkaamisesta viljelykel- poiseksi. Tänä vuonna 4H-yhdistykselle on tulossa uusi, ajokortin omaava työn- tekijä Sanni Rask palstaneuvoja Tuu- 4H-yhdistyksessä jo vuosia toimi- la Rajakankaan pariksi. Hanna Tuki- nut palstaneuvoja Tuula Rajakangas ainen miettii mahdollista yhteistyötä myöntää, ettei ainakaan hän tiennyt, Kurpitsaliike ry:n kanssa ja toteaa, että yhdistyksen kaupungin kans- että esimerkiksi yhteinen kokous Kur- sa tekemä sopimus velvoittaa heitä pitsatalolla olisi mahdollinen. Sieltä muokkaamaan viljelykelvottomat tapahtuva viljelyvälineiden vuokra- maat vuokrauskuntoon. Hänen mu- us ja viljelijöiden ohjeistaminen on kaansa Tahmelan ryytimailla olisi Tukiaisen mielestä hyvä asia. noin neljä aaria viljelemätöntä maata. Palstaneuvoja Rajakangas kertoo, Palstanjakotilaisuus on toukokuussa että viime kesänä 4H:n työntekijät - Kurpitsatalo on keskeisellä pai- ja siitä ilmoitetaan monivuotisviljeli- eivät ehtineet käymään viljelyalueilla kalla ryytimaita, jolloin Kurpitsa voi- jöille. Muut voivat saada palstan jo- ollenkaan, johtuen yhdistyksen silloi- si ilmoitella vastaisuudessakin 4H:lle nottamalla. sista aikeista luopua viljelyalueiden hoitamattomista palstoista ja muista koko sopimuksesta. epäkohdista. Palstojen vuokra-asioi- hin Kurpitsaliike ei kuitenkaan voi - Tapana on ollut, että keväällä mi- puuttua, Tukiainen muistuttaa. tataan alueet ja kartoitetaan tyhjät palstat. Tähän mennessä mihinkään erityisiin toimenpiteisiin ei ole ryh- dytty, vaikka palsta olisi ollut viljele- mättömänä, Rajakangas sanoo. - Yleisimpiä ongelmia missä viljeli- jät ottavat 4H-yhdistykseen yhteyttä, ovat palstarajojen siirtyminen, rikka- ruoho-ongelma, viljelemättömät alu- eet ja sateisena kesänä veden ”lillumi- 4H-yhdistyksen uusi toiminnan- nen” palstoilla. Tästä lähtien pyritään johtaja Hanna Tukiainen sanoo, että tarkistamaan palsta mahdollisimman palstojen parantaminen on yhdistyk- pian, jos saadaan tietoon, että se on selle ongelmakohta.

pispalalainen 1/06 43 Kurpitsaliike ry on perustettu va- työntekijä läsnä. Käytännöksi onkin - 4H on luokitellut noin kymmenen paaehtoisvoimin vaalimaan moni- muodostunut, että ihmiset palstoilla palstaa Tahmelassa viljelykelvotto- kymmenvuotista vuokrapalstape- käydessään poikkeavat kurpitsatalon miksi. Vuokrasin itse sellaiseksi luo- rinnettä ja puolustamaan Pispalan infoon mm. lainaamaan maanvilje- kitellun, 30 vuotta viljelemättömänä kulttuurillisestikin arvokkaita ryyti- lyyn ja hoitoon liittyvää kirjallisuutta olleen palstan. Raivasin lasinsirut, maita. ja vuokraamaan maanmuokkausko- metallit ja pujot pois, ja tällä hetkellä - Kurpitsaliike ja Pispalan kump- neita. palstalla kasvaa mm. paljon lehtikaa- panuusprojekti ovat kiinnostuneita - Viljelijät ja Kurpitsaliike ry ovat lia, fenkolia, yrttejä ja kukka- ja par- jatkamaan 4H-yhdistyksen paikalla vuosien varrella pyytäneet 4H:lta sakaalia, Rautio iloitsee. kaupungin vuokrapalstojen hoitajana apua esimerkiksi kun viljelijä ei ole ja jälleenvuokraajana, jos 4H ei enää löytänyt palstaansa tai se ei ole ol- Rautio esittää toivomuksen hyväs- jatka kaupungin kanssa sopimusta. lut viljelykunnossa tai siinä on joku tä yhteistyöstä 4H-yhdistyksen uu- Yksi tärkeä asia olisi laittaa puutarha- alkanut viljelemään. Tällöin 4H:ta ei den toiminnanjohtajan kanssa, jonka alan kokemuksen omaava työntekijä ole tavoitettu tai he eivät ole ehtineet uskoo hoitavan asioita parempaan kiertämään kaikilla viljelyalueilla. paikalle kuin vasta viikkojen päästä, kuntoon. Avainasioita olisivat palstanhoitajan Rautio kertoo. tavoitettavuus ja mahdollisuus tart- Hän itse aloitti palstaviljelijänä tua ongelmakohtiin ripeästi, sanoo vuonna 1996, eikä tänä aikana ole yhdistyksen puheenjohtaja Outi-Päi- nähnyt 4H-yhdistyksen ihmisiä ryyti- vikki Rautio. mailla. 4H:lla on ollut tietty päivä - Kurpitsaliike on lähellä viljeli- ja aika, jolloin ryytimailla on käyty. jää, ja Kurpitsatalolla on koko ajan Ajankohta on Raution mielestä ollut sopimaton, koska useat viljelijät ovat silloin vielä töissä.

44 pispalalainen 1/06 Pispalan kumppanuus

Pispalan kumppanuus –alueyhteis- tehtävissä mm. Pispalan kirjastotalol- innostavaa, haasteellista ja työ pol- työhankkeessa luodaan paikallista la, tietotuvalla, Rajaportin saunalla, veutuu moneen muuhunkin kiin- kumppanuutta työllisyyden edistä- Kurpitsatalolla, Pispalan musiikkiyh- nostavaan osa-alueeseen. Olemme miseksi ja rakennetaan alueyhteisöl- distyksessä, Osuuskunta Komeetassa mukana myös yhdistysten yhteistyö- lisyyttä. Pispalassa on harvinaisen yhteensä kaksikymmentäkuusi hen- renkaassa, Tampere 2000 -verkossa paljon aktiivisia yhdistyksiä ja vapaa- kilöä. Kesää kohden ainakin Kurpit- ja tämän kautta olen henkilöjäsenenä ehtoistoimijoita. Monilla yhdistyksil- satalon väki vahvistuu vielä, kun al- EAPN fi n:n hallituksessa. Se antaa lä on pitkä historia ja pispalalainen kaa viljelykausi. Sopimukset tehdään meille mielenkiintoisen näköalapai- kylähenki on ollut vahvaa jo kauan, kestoltaan muutamasta kuukaudesta kan vaikuttaa köyhyyden ja syrjäyty- mikä on vahvistanut me -henkeä. Pis- vuoteen, vaikkakin yleensä maksimi misen vastaisen strategian suunnitte- palan kumppanuus –hanke kehitettiin työsopimus voi yhteensä olla kaksi luun Euroopan laajuisesti. alueellisten yhdistyksien töiden orga- vuotta. Sopimukset tehdään keskite- nisoimiseksi ja pitkäaikaistyöttömien tysti ja Pispalan kirjastoyhdistys on Marita Sandt aloitti 1.4. projekti- työllistämisen mahdollistamiseksi, yhteistyön hallinnoija. Projektipääl- suunnittelijana Pispalan kumppa- sekä perustettiin kansalais /kirjasto- likkö on vastuussa pääsääntöisesti nuus -hankkeessa. Yhteistyö meidän talo palvelemaan asukkaita. Kirjas- sopimuksista. välillämme on tuttua jo 1990 -luvun totalon toiminnanjohtajana on Asko puolelta MML Harjun osaston ajoil- Parkkonen. Pispalan kumppanuus Toista vuotta projektipäällikkönä ta ja myöhemmin toimimme aktii- –alueyhteistyöhankkeen kautta on toimiva Heidi Salonen kertoo, että visesti Pispan koulun vanhempain- työntekijöinä tai harjoittelijoina työ- Pispalan kumppanuudessa työ on yhdistyksessä. Tietotuvan toimintaa ohjaavaan toimikuntaan Marita tuli asiantuntijajäseneksi n. kolme vuot- ta sitten, kun toimintaa aloiteltiin kirjaston tiloissa. Tuohon aikaan hän kehitti päätyönään MindTrek –tietoyhteiskuntaviikkoa ja kilpailua osaamiskeskusohjelmassa. Marita on tärkeä vahvistus hankkeellemme ja Karnevaalien yhteyshenkilö, kertoo Heidi Salonen.

Vasemmalta Marita Sandt ja Heidi Salonen

Umpiperä 1:n pihassa nautimme ke- Kevättunnelmia 1969 vään lämmöstä. Jaana Laakso on saanut marsunsa ulkoilutettavaksi. ”Hakan” Erkki (istumassa), veljeni Jaska ja minä nautimme pääsiäisen ajan lämmöstä. Olemme jättäneet paksut housut tulevan kesän kunniaksi pois. Talon lapsiin kuu- luivat Erkin pikkuveli Kari ja isopoika Pajarin Ilkka. Melkein meitä vastapäätä Vuorenmaan valtakunnan alapihalla asui kovaääninen, naurava ja hassutteleva isomahainen Kalle, vanha merimies. Kal- le oli rakentanut kissalleen tikapuut ik- kunalleen ja me niitä ihmettelimme. Kalle tervehti minua ja Jaanaa, huutamalla ko- vaan ääneen, - Mukavaa, nättiä pimuja, tänään en olekaan saanut vielä pusuja. Niinhän me sitten kiljuen juoksimme kar- kuun. Kevät oli vuotta 1969.

pispalalainen 1/06 45