DOCSLIB.ORG

Lue Pdf-Tiedostona

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Lue Pdf-Tiedostona Pispalalainen 1/2006 Pispalassa monen kerroksen säännöt? Päätoimittaja: Hannu T. Sepponen Pispalassa on jo jonkin aikaa uskottu, että kaupunginosan rakennetun ilmeen suo- Tähän lehteen kirjoittaneet: jelu ja säilyttäminen otetaan kaupungin päättävissä elimissä tosissaan. Onkin yhä ai- Hannu T. Sepponen, JiiPee Villanen, Katja Wallenius, hetta toivoa, että kun alueelle on päätetty laatia uusi rakennusjärjestys, saadaan myös Maarit Patrikainen, Riikka Laitinen, Marita Sandt, Kari Laamanen, Vuokko Helin, Marita Peltomäki, Timna rakennuslupakäytäntö reivattua voimassaolevan kaavan tarkoittamalle kannalle. Va- Wiitahalme, Heidi Salonen, Valpuri Talvitie, Hannele litettavasti aika kuluu ja tupakkia palaa, ja asia on lähes alkutekijöissään. Kuitunen, Ville Vuolanto Kuvat: Joulun alla saatiin kaupungin suunnalta tieto, että alueelle oltaisiin säätämässä ra- Asko Parkkonen, Hannu T. Sepponen, Maarit kennusjärjestyksen laatimisen ajaksi määräaikainen rakennuskielto. Kielto tarkoittaa Patrikainen, Katja Wallenius, Riikka Laitinen, Marita Sandt, Ilpo Mikkonen, Arto Säntti, Jarmo Jansson, tässä yhteydessä oikeastaan tarkempaa lupamenettelyä. Sillä olisi pyritty siihen, et- Pekka Saarinen, Matti Nyström, Satu Mäkipää, Esa tei aivan ilmeisesti kaavan tarkoituksen kanssa ristiriidassa oleva villiintynyt mah- Helin tirakentaminen voisi jatkua. Lupaviranomaisen käsien läpi on päässyt vuosien ajan Kansikuva: hankkeita, joissa on sallittu sellaista, mitä kaavan laatijat kolmisenkymmentä vuotta Pekka Saarinen sitten eivät ole voineet tarkoittaa. Nyt on ajateltu, että mikä ei ole kiellettyä, on sallit- tua. Tämä tarkoittaa mm. maanpäällisten kellareiden sallimista korottamaan talojen Taitto: Työryhmä: Maarit Patrikainen, Esa Kämäräi nen, Satu korkeutta, ilman että niitä on luettu rakennusoikeuteen. Mäkipää, Tiina Thusberg, Arto Säntti Painopaikka: Nyt on käynyt ilmi, että kaupungin virkamiesten toive rakennuskiellon säätämises- Kangasalan Lehtipaino tä ei onnistunut. Syynä oli se, että lain mukaan määräaikainen kielto voidaan säätää Painosmäärä: vain, kun kyse on varsinaisen asemakaavan uudistamisesta. Rakennusjärjestys olisi 4000 ollut lähinnä kaavan soveltamisohje. Jo aiemmin on käynyt ilmi, ettei kaupunki tois- taiseksi haluaisi uusia Pispalan koko asemakaavaa, koska hanke olisi työläs ja veisi Julkaisija: aikaa. Aikaa on vain nytkin kulunut melko tavalla. Pispalan asukasyhdistys ry Pispalan verkkosivut: www.pispala.fi Pispalalainen verkossa: Tilanne on erikoinen. On ymmärrettävää, ettei kaupungin taholla haluta ryhtyä toi- www.pispala.fi /pis palalainen meen, joka ehkä tulkitaan lainvastaiseksi. Samanaikaisesti kuitenkin on voinut jatkua (vanhat nrot pdf-muodossa) rakennuslupakäytäntö, joka sotii kaavan alkuperäistä tarkoitusta vastaan. Samoin Lisää Pispala -juttuja: mansetori.uta.fi /media/-->Pispala uusi rakennuslaki ei hyväksy eräitä tulkintoja, joita lupakäytännössä on otettu. Täs- Keskustele lehden jutuista: tä maanpäälliset kellarikerrokset ovat konkreettinen esimerkki. Pispalan säilyminen www.pispala.fi /-->Keskustelu mahdollisimman perinteisenä vaatii pikaisia toimia, jos halutaan, että kaupunginosa Asukasyhdistys verkossa: www.pispala.fi / yhdistykset/asukasyhdistys säilyy valtakunnallisella rakennetun kulttuuriympäristön kohdelistalla. Kaupungin suunnalla aiotaan nyt vauhdittaa rakennusjärjestyksen laatimista sen oltua henkilö- resurssisyistä hidasvaihteella. Pispalan asukasyhdistys ry. Yhteiskuntamme, samoin Pispala sen pienoiskuvana, on vuosien mittaan yhä sel- Toimikunta 2005 vemmin jakautunut tuloerojen puolesta. Suomalaisen yhteiskunnan ja paikallisyhtei- Katja Wallenius, puheenjohtaja 040 551 1164 [email protected] sön sosiaaliset ryhmät ovat tottuneet sietämään erilaisuutta ja jopa tiettyyn mittaan Nina Hakala, varapuheenjohtaja hyväksymään sen. Yhä laajemmalle leviävä elintasohaitari ei ole kuitenkaan aivan 044 536 8472 inah@suomi24.fi viaton juttu. On alkanut vaikuttaa siltä, että viralliselta yhteiskunnalta on alettu vaa- Timna Wiitahalme, sihteeri tia toisenlaista kohtelua, silloin kun raha puhuu. Aivan kuin rikas kiinteistönomistaja 040 865 4048 [email protected] Pirkko Saloranta, kirjanpitäjä voisi vaatia kaavoitusmonopolia hallitsevalta julkiselta vallalta eri sääntöjä kuin ta- Esa Helin, 050 348 1078 vallinen omakotiasuja. Niinhän liikenteessäkin osa tulkitsee, että ylin sallittu nopeus [email protected] onkin alin sallittu vauhti. Kati Lehtinen, 040 595 5469 kati.lehtinen@kolumbus.fi Antti Nikkilä, 0400 637 912 Mikäli yhteiskunnassa alkaa levitä vaikutelma, että rahalla saa erilaista kohtelua antti.nikkila@elisanet.fi Veikko Niskavaara, 040 776 5198 ja omat säännöt, ollaan vakavalla tiellä. Rahan valtaan perustuva erikoislaatuinen veikko.niskavaara@uta.fi omankädenoikeus ja pullistelu aiheuttaa vain vastareaktioita. Julkisen vallan tulee Ismo Saxman, 040 731 4229 palvella kaikkien kansalaisten asiaa, eikä rahaan ja omaisuuteen perustuvaa vaiku- ismo.saxman@112.fi tusvaltaa. Tätä varten Suomessa myös taisteltiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, Hannu T. Sepponen, 050 441 2758 [email protected] omaisuuteen ja sukupuoleen katsomatta, 100 vuotta sitten. Juha-Matti Tuupola, 050 487 6739 [email protected] Hannu T. Sepponen PISPALAN ASUKASYHDISTYKSEN Pispalalainen on foorumi kaikille pis palalaisille. Kirjoituksia, mielipiteitä, jutun jäsenmaksu vuodeksi 2006 on 6 euroa ja kannatusjäsenyys 20 euroa. aiheita yms. voi toimittaa lehden tekijöille ja asukasyhdistyksen toimikunnan Tilinumero: Sampo 800017-893796. jäsenille. Niitä voi myös lähettää tai jättää lehden postilaatikkoon KÄYTÄ VIITENUMEROA 110. Merkitse viestiksi “jäsenmaksu 2006” ja oma nimesi. Pispalan kirjastotalolle osoitteeseen: Tahmelankatu 14, 33240 Tampere tai lähettää sähköisesti: [email protected] pispalalainen 1/06 3 Vanhoja paloja uuteen pakettiin Teksti ja kuvat: Maarit Patrikainen Hannele Autio ja Jukka Jussila etsi- vät pitkään itselleen taloa Tampe- reen alueelta. Aluksi tuntui mahdotto- malta löytää sopiva Pispalasta, mutta sitten tuli eteen Pispankatu 37. Pariskunta osti talon kaksi vuotta sitten täysin korjattavana. Tarkkaa tietoa talon valmistumisvuodesta ei ole, mutta arvio asettuu vuoteen 1926, koska talosta löytyi paljon vuo- den 1925 Aamulehtiä. Alunperin ta- lossa oli 8 erillistä huoneistoa, kylmä vesi ja sisävessat niihin oli asennettu 1970 –luvulla. Hannele kertoo viehät- tyneensä erityisesti talon sopusuh- taiseen ja kauniiseen muotoon, sen pieniin yksityiskohtiin ja tulisijoihin, sekä tietenkin henkeäsalpaavaan maisemaan. Alusta asti oli selvää, että remontti tulisi olemaan perusteellinen, mutta työmäärä on siitä huolimatta yllättä- nyt. - Kovin moni yksityinen ihminen ei ole tämänlaisia useamman asun- non taloja korjannut, vaikka onkin remonttia tehnyt, niin kuin me, eikä osaa huomioida kaikkia asioita, jotka asettavat vaatimuksia. Viranomais- määräyksiä on noudatettava, tosin niistä vanhojen talojen kohdalla saa- tetaan myös joustaa. Edellisenä vuonna paljastui kah- den alimman kerroksen betoniseinä täysin haperoksi ja sen tueksi tehty tukivalu vei koko syksyn. Alkuperäi- nen aikataulu on kaikkien yllätysten vuoksi venähtänyt jo lähes kaksin- kertaiseksi, samoin on käynyt budje- tin. Korjaaminen on monen asian pa- lapeliä ja jonkun pienen työvaiheen viivästyminen saattaa myöhentää monen isomman työn tekemistä ja vaikutus kertaantuu. 4 pispalalainen 1/06 Pariskunta on halunnut korjata vesikaton ja ikkunoiden korjaus. säästäen ja säilyttäen talossa mahdol- Rakennusammattilaisia on ollut lisimman paljon alkuperäistä mate- ajoittain melko vaikea saada työ- riaalia. Vanhat ikkunat on säästetty, hön, tarjouspyyntöihin suhtau- samoin ovet, osa katoista ja joidenkin dutaan nihkeästi ja hinnat ovat huoneiden lattiat. Seinäpaneeleiden aikamoisia. Muurarin löytäminen irrottaminen ehjänä tosin oli hyvin piipuntekoon osoittautui erityisen vaikeaa, koska ne halkeilivat kui- hankalaksi. vuuttaan. Hannele on myös talletta- - Soittelin aika monelle muuraril- nut paloja seiniltä löytämistään 1920 le tässä lähiympäristössä. Yksi tuli –luvun tapeteista, joita hän kuvaa käymään ja antoi täysin käsittämät- upeiksi, tummasävyisiksi ja voima- tömän tarjouksen. Toinen ei halun- kaskuvioisiksi. nut tulla edes paikalle, koska Pis- palassa ei ole parkkipaikkoja. Hän Korjauksessa käytetään mahdolli- ei vaivautunut tekemään tarjousta simman luonnonmukaisia materiaa- eikä katsomaan koko piippua. leja, esimerkiksi pellavaöljymaaleja ja Lopulta kuitenkin on löytynyt paperitapetteja. Talon seinärakenteet hyviä ammattilaisia ja työt on saa- ovat hengittäviä. Kompromisseja ja tu tehtyä, piippukin on muurattu. Hannele Autio Loppuvaiheessa talon oleskelu- pihaan tullaan Vanhan korjaaminen on monella rakentamaan tapaa erilaista kuin uuden rakenta- vielä pihasauna. minen. Hannele kuvaa sitä näin: - Tuskin mitään voi mennä kau- Jukka paiskii pasta ostamaan valmiina, kaikkea rakennuksella on sovellettava. Toisaalta on ilo ettei töitä lähinnä il- standardia ole, sehän on se juju, mut- taisin ja viikon- ta teettää enemmän hommia. loppuisin, mutta Han- Pyykit matkaavat yläkerrasta kodinhoitohuoneeseen kuilua pitkin nele tekee remonttia puolipäiväisesti, myönnytyksiä on jouduttu tekemään, satunnaisia päivän parin eri huoneistojen välisiin lattioihin esi- vapaita lukuun ottamatta. merkiksi oli asennettava kivivilla pa- loluokituksen vuoksi. - Vielä en ole kyllästy- nyt. Joinain talviaamuina - Vanhoihin kattoihin, jotka on ai- oli ankeaa pimeällä nousta, kanaan maalattu lateksilla, joutuu mutta muuten kyllä nautin hakemaan vaihtoehtoja. Ja kosteisiin tällaisesta
Load more

Recommended publications
  • Näsijärvi Pyhäjärvi
    Kuru Mäntylä 85 90 Velaatta Poikelus 85 90 Orivesi 47, 49, 95 Terälahti 90 Mutala Maisansalo 90A 85 90C Teisko kko 90B Oriveden Lakiala Vastamäki asema Asuntila 92 95A 81 90 Hietasmäki 84 Viitapohja Kämmenniemi 92 90, 92 28 Moisio Iso-Kartano 80, 81, 84, 85 Siivikkala 90, 92 Peuranta Metsäkylä 80 92 83 Haavisto Eerola Honkasalo 90, 92 28 Julkujärvi 95 83 Kirkonseutu Kintulammi Elovainio 80, 81, 84, 85 92 83 Aitoniemi Eräjärvi Pappilanniemi 49 80-85 91 83 Sorila Taraste Pohtola 28A, 90-92 28B Ylöjärvi 28 Aitolahti Ruutana 80-85 91 28B Nurmi 80 Ryydynpohja Laureenin- Lentävänniemi 8Y, 28, 90 9, 19, 38 kallio 28B 85 Pohjola 80Y, 81 Olkahinen Järvenpää Ryydynpohja Niemi Reuharinniemi Näsijärvi 8Y, 28, 90 49 14 14 14 14 80 Lintulampi Teivo 28 Vuorentausta Kumpula 85 80Y, 81 14 8Y, 28, 90 9, 19, 38 80, 81 Niemenranta 20 8 Haukiluoma 21, 71, 80 8 Lamminpää 21,71 85 Rauhaniemi Atala 21 21,71 Lielahti 95 9, 14, 21, 19, 28, 38, 71, 80 2 28, 90 8 81 Potilashotelli 29 Tohloppi 5, 38 Ikuri 71 20 Lappi Ruotula Niihama 8, 29 Epilänharju Hiedanranta 2 Tays Arvo Särkänniemi Ranta-Tampella 1, 8, 28, 38, 42, 1, 8, 28, 38, 42, 28, 29, 90 Risso 21 8 Tohloppi 9, 14, 21, 19, 28, 38, 80 5, 38 90, 95 Myllypuro 100 11, 30, 31 Petsamo 90, 95 29 81 Santalahti 15A Tesoma Ristimäki 9, 14, 19, 21, 26 8, 17, 20,21, 26, 71 9, 14, 19, 21, 38, 71, 72, 80, 85 71, 72, 80, 85, 100 2 Osmonmäki 8 15A, 71 8, 17 Tohlopinranta Tays 8Y 38 38 Saukkola 80 Linnavuori 71 71 26 5, 38 1, 8, 28, 29, 80, 90, 95 29 42 79 17 26 15A 8, 17, 20, 15, Amuri Finlayson Jussinkylä Takahuhti Linnainmaa
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2010, Tampereen Joukkoliikenne
    Kertomus vuoden 2010 toiminnasta. Yksi kaikkien puolesta. > KERTOMUS VUODEN 2010 TOIMINNASTA Joukkoliikennepäällikön katsaus 3 Joukkoliikennejärjestelmä ja -organisaatio 4 Liikennemuutokset 5 Linjasto 9.8.2010 6 Teisko-Aitolahti -alueen liikenne 8 Palveluliikenne 9 Matkaliput 10 Seutulippujärjestelmä 12 Joukkoliikenne yhdyskuntalautakunnassa 13 Matkakortti- ja informaatiojärjestelmät 14 Tiedotus ja markkinointi 15 Tilinpäätös 2010 16 Tilattu sopimusliikenne 18 Tilastoja 19 Yhteystiedot 20 Paino Domus Print • Taitto Hanne Tamminen • Kuvat Juha-Pekka Häyrynen, Ville Salminen, Hanne Tamminen • Painos 200 kpl 23 Tampereen joukkoliikenne|Vuosikertomus 2010 Tampereen joukkoliikenne|Vuosikertomus 2010 3 > JOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKÖN KATSAUS Kaupunkiseudulla tehtiin kauaskantoisia joukkoliikenteeseen liittyviä päätöksiä vuonna 2010. Kaupunkiseudun valtuustois- sa hyväksyttiin keväällä kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen rakennesuunnitelma ja siihen liittyen liikennejärjestelmäsuun- nitelma ja ilmastostrategia. Rakennesuunnitelmassa kaupunki- seudun kasvu ohjataan keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varsille nykyistä yhdyskuntarakennetta eheyttämällä. Ilmastostrategiassa asetettiin tavoitteeksi kaupunkiseudun joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu nykyisestä noin 13 prosentista 25 prosenttiin vuoden 2030 tilanteessa. Tavoi- te edellyttää joukkoliikennematkustuksen kasvua tasaisel- reen kaupunkiliikenne Liikelaitoksen (TKL) organisointitapa. la vauhdilla noin 5 prosenttia vuodessa seuraavan 20 vuoden Selvityksen johtopäätöksenä todettiin, että kaupungilla
    [Show full text]
  • Kaupunkiluonto Käsin Tehtynä Pispalan Ryytimaa Ja Tiheän Paikan Synty
    40: 2 (2011) ss. 35–48 ALUE JA YMPÄRISTÖ Ari Jokinen, Ville Viljanen ja Krista Willman Kaupunkiluonto käsin tehtynä Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty Human dimension of urban biodiversity: Pispala allotment area as a thick place Open spaces have become critical in planning of Johdanto compact cities. In this article, we analyse the social and ecological significance of the Pispala allotment Paikat kaupungissa voivat olla tiheitä tai ohuita, area close to the city centre of Tampere. Local resi- kuten filosofi Edward Casey (2001: 684–685) on dents use these nearly 300 plots for urban farming, määritellyt. Tiheä paikka rikastuttaa kokijaansa. Ti- but the city is planning to take the area for build- heät paikat tuntuvat merkityksellisiltä ja niihin voi ing purposes. We use data from field observation, tuntea kuuluvansa, koska paikkaan syntyy tällöin planning documents, biological field surveys, and affektiivinen ja kokemuksellinen yhteys. Ohues- questionnaires sent to the farmers and other lo- ta paikasta nämä ominaisuudet Caseyn mukaan cal residents. Based on a mixed-method explora- puuttuvat, jolloin kokemuksellinen resonanssi pai- tive analysis, the findings suggest that the reitera- kan ja kokijan välillä jää syntymättä. Useimmat tive cycles of farming practices have far-reaching paikat ovat ohuita. Tiheiden paikkojen on arveltu consequences: they 1) make the place visible and edistävän yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointia. meaningful to a variety of people, 2) extend the place Tässä artikkelissa selvitämme, minkälaisia pe- over the surrounding neighborhoods by animating rusteita kaupunkiluonnon vaalimiselle voidaan social interaction and restoring historical meanings löytää, jos lähtökohdaksi otetaan tiheä paikka ja and shared identity, and 3) link the site ecologically siihen kytkeytyvä asukkaiden toiminta.
    [Show full text]
  • Matka Vts-Kotiin
    MATKA VTS-KOTIIN MATKA YLI 50 VUOTTA ARJEN JUHLAA Vilusen Rinne Oy 1967–2020 Tampereen Vuokratalosäätiö sr 1970–2020 MATKA V TS-KOTIIN Historiikki kokoaa yksiin kansiin VTS-kotien matkan Tampereen suurimmaksi vuokranantajaksi. Matkalla käydään läpi myös Tampereen historiaa ja VTS-kotien asukkaiden matkaa VTS-kotiin. VUOTTA JO 50 ALUSTA ELÄMÄN HYVÄN VTS-KODIT HYVÄN ELÄMÄN ALUSTA JO 50 VUOTTA Matka VTS-kotiin Hyvän elämän alusta jo 50 vuotta Sisällysluettelo Lukijalle 7 1960-luku 10 Mitä tapahtui Tampereella? 11 Lähiöiden rakentaminen alkaa Tampereella 12 Aravalainat – Vuokra-asumisesta omistusasumiseen 15 Sosiaalisen asuntotuotannon tarve – Vilusen Rinne Oy syntyy 17 JULKAISIJA Tampereen Vuokratalosäätiö sr TEKSTI JA TOIMITUSTYÖ Jemina Michelsson Meidän maisemat: Kaukajärvi 20 HISTORIIKKITOIMIKUNTA Reijo Jantunen ja Maarit Kurikka Minun tarina: Työ ja elämä VTS-kodissa 24 ULKOASU Tiina Lautamäki/Hybridiviestintä Effet Oy KUVAT Etukansi: Raija Holstikon kotialbumi, Maija Viitasaaren kotialbumi, Asukasviesti 2/2014 ja Maija-Liisa Rantalan kotialbumi. 1970-luku 28 Takakansi: Maija Viitasaaren kotialbumi, Anna-Liisa Lindgrenin kotialbumi Mitä tapahtui Tampereella? 29 ja VTS-kotien arkisto. Sisäsivujen kuvien tiedot löytyvät kuvien yhteydestä Tampereen Vuokratalosäätiö perustetaan 30 kirjan taitteesta. Asumistukilaki ohjaa naimisiin 37 PAINOPAIKKA Hämeen Kirjapaino Oy, 2020 ISBN 978-952-94-2984-4 (SID.) Meidän maisemat: Multisilta 40 ISBN 978-952-94-2985-1 (PDF) Meidän tarina: Ystävyyttä yli vuosikymmenten 44 1980-luku 50 2000-luku 118 Mitä
    [Show full text]
  • BUSSILINJAT Kesä 2012 91 SORILA 7 4.6
    7 90 SIIVIKKALA 92 Tampereen joukkoliikenteen 92 28 91,92 BUSSILINJAT kesä 2012 91 SORILA 7 4.6. - 12.8.2012 Tampere Public Transport 91 Bus Lines, summer 2012 91 90 28 @?65 16,Y16 Diabetes-keskus Y28 80-86 27 7 NURMI 80-86 LENTÄVÄNNIEMI 95 27 16 16 RYYDYN- 7 POHJA 16 HAUKILUOMA Lamminpää Olkahinen 18,26 18 27 27 18 16 7 13 18 13,18 13 26 7, 27 KESKUSTORI 16 Central Square MYLLYPURO 13 7, RAUHANIEMI 19 16,27 3,5,11,12,15, 13 TESOMA 18 2 UKK-instituutti 1,13,18,19,26,29 27 20,23,30,37, KAUPIN 13 27 19 1,19 SAIRAALA 90 26 Y1,Y16,Y23,Y28 2 3 1,19,26 24 28 1,19 32 PETSAMO 25 32 3 KESKUSSAIRAALA 13 1 SÄRKÄNNIEMI 90x 13, TAHMELA 32 24 26 29 24 3 (TAYS) 13,26, 21 4 32 2 18,19 1 1, 6 28,90 13 16 4 6 16,18, 90 29 29 10 18 25 16 4 1 29 19 7, 32 3 28 ATALA PISPALAN- 10 25 7 24 24, 90 RAHOLA KAARILA 16 32, Rautatie- 2 28,29, 70-71 26 27 19,20, 18 HARJU 27,29 4 asema 18, 19 1 21 16 27 24 Railway Station 16, 32 6 19 1,Y1 70-71 20 19 10 10 24 29 27 28 21 4 4 13 19 5 23 KALKKU 70-79 10 22 17, 25, 27 90x 21 27, 16 10 37 27 29 Linja-auto- 19 asema 13, 17, Bus Station 10 22, 25,27,37 27 25, 29 18 18 10 23 17,37 6, 37 19,29 29 16 PYYNIKINTORI 20 16 JÄRVENSIVU 37 37 15 10 24 29 18,37 2,17,22,28, 10 25 19 LINNAINMAA 16, 30 31,39,90 3,6,7,21,32 5 25 17, 37 26 12 15 6 13,22 17 16 6,32 6,1 31 22 37 11 12 JANKA HATANPÄÄN 23 6 1 31 LEINOLA SAIRAALA 3 31 16 6 1 Härmälä (Pirkkahalli) - Keskustori - Tesoma - Kalkku 15 Kaukajärvi - Nekala - Keskustori 26 Multisilta - Keskustori - Tesoma - Haukiluoma PERE 7 5 15 26 31 15 6, 17 2 Rauhaniemi - Keskustori - Pyynikintori
    [Show full text]
  • Neuvottelu Kaupunkitilasta
    Historiatieteellinen aikakauskirja Lähde, vol 16 (2020) Mirja Mäntylä Neuvottelu kaupunkitilasta Kartanoiden suunnitellut asuntoalueet Tampereen ympäristössä 1900-luvun alussa Abstrakti Artikkelissa tarkastellaan suurtilanomistajien yhdessä maanmittausinsinöörin kanssa Tampereen kaupungin lähiympäristöön 1900-luvun alussa suunnittelemia työväenasuntoalueita kaupunkitilan ja kaupunkihallinnan käsitteiden kautta. Hatanpään ja Kaarilan kartanot, joiden maille oli syntynyt esikaupunkiasutusta 1800-luvulta lähtien, pyrkivät kaavasuunnitelmien avulla saamaan järjestystä alueilleen ja siten luomaan maaseudulle kaupunkimaista tilaa. Merkittävin suurtilojen asuntoalueista oli Hyhky, jonne oli kortteleihin järjestettyjen asuintonttien lisäksi varattu alueita teollisuutta, palveluita, kaupankäyntiä, virkistystä ja koulunkäyntiä varten. Eri tahot muokkasivat ja kontrolloivat esikaupunkitilaa. Vuokrasopimusten ja kontrollikäyntien avulla tilanomistajat valvoivat tontinvuokraajiensa rakentamista, asumista ja elämää vuokrapalstalla. Tampereella toimineista yhdistyksistä filantrooppinen Naisyhdistys harjoitti huomattavan laajaa esikaupunkien naisille suunnattua kotitalous- ja puutarhaopetusta, jonka tarkoituksena oli muun muassa parantaa esikaupunkiympäristöä ja sitä kautta ihmisten elämää. Esikaupunkitonttien vuokraajat muokkasivat itse esikaupunkitilaa rakentamalla tiloja yritys- ja yhdistystoiminnalle, tuottamalla palveluja, perustamalla puutarhoja ja rakentamalla infrastruktuuria. Kaupunkihallinnan eri osapuolet, tilanomistajat, asukkaat, kaupunki,
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2020, Tampereen Seudun Joukkoliikenne
    VUOSIKERTOMUS Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nyssen vuosi 2020 Keskeisiä tapahtumia MATKUSTAJAMÄÄRÄ LASKI KORONAN VAIKUTUKSESTA 41,2 MILJOONASTA • Nyssen ja VR:n lippuyhteistyön myötä Nyssen kausiliput otettiin käyttöön kaikissa Nysse-alueen lähi- ja kauko- 27,8 MILJOONAAN junissa 3.2.2020. • Korona kuritti myös Nysse-liikennettä - matkustaja- määrät putosivat 34 % edellisvuodesta. Matkustaja- SUBVENTIOASTE OLI määriä seurattiin tarkasti: toisaalta liikennettä karsit- tiin, toisaalta myös lisättiin liikennettä ruuhkautuville 59,7 % vuoroille. • Markkinoinnin painopiste vaihtui matkustajamäärän kasvattamisesta terveysturvallisuuden ohjeistukseen. LINJAKILOMETREJÄ AJETTIIN • Valmistautuminen raitiotieliikenteen käyttöönottoon jatkui monella rintamalla. 22,2 MILJOONAA Palveluvisiomme: KAUSILIPUILLA TEHTIIN NOUSUISTA Suomen houkuttelevin joukkoliikenne 65 % Tampereen seutu on edelläkävijä joukkoliikenteen asiakaskokemuksessa - palvelua tuotetaan suurella sydämellä ja resurssit käytetään fiksusti. Seudun jouk- LIPUISTA MYYTIIN NELLA NETTILATAUSPALVELUN KAUTTA koliikenneverkosto on kattava ja palvelu mutkatonta. Yhä useampi seudun asukas on innostunut valitse- maan joukkoliikenteen matkalleen. 51 % Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Joukkoliikennejohtajan katsaus Erilainen vuosi 2020 uosi 2020 alkoi ihan normaalisti ajankohtaisten töiden merkeissä. Ratikkaa rakennettiin ja Nysse oli vahvasti yhdessä VR Oy:n ja palveluintegraattori Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa Lassi-liikennöintiallianssissa
    [Show full text]
  • Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -Ryhmä
    ”Tasavertaisuus, Oikeudenmukaisuus, Laillisuus” Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -ryhmä Pispalan asemakaavan muutosta pohjustavan Rakennusoikeus- työryhmän julkaisu 2008: PISPALA VISIO Näsijärveltä Ilmasta Pyhäjärveltä Julkaisun kokoajat: Antti Ivanoff, Aarne Raevaara, Mårten Sjöblom, Juho Kuusinen Valokuvat: Antti Ivanoff, Juho Kuusinen, Aarne Raevaara Ilmakuvat: Lentokuva Vallas 2008, http://suomi.ilmasta.fi Kustantaja: Tampere Pispala - Rakennusoikeus –ryhmä ISBN 978-952-67061-1-5 Versio 1.0 1 Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -ryhmä SISÄLLYS 1 PISPALA VISIO ........................................................................................................................4 2 PISPALALAINEN RAKENTAMISKULTTUURI ................................................................5 2.1 PISPALAA RAKENNETAAN VIELÄ ...........................................................................................5 2.2 KEINOJA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMISEEN ......................................6 2.3 JULKISIVUMUUTOKSILLA ON MAHDOLLISUUS KEHITTÄÄ SEKÄ ASUMISMUKAVUUTTA ETTÄ PISPALAN ILMETTÄ ...........................................................................................................................8 2.4 RAKENNUSTEN LAAJENTAMINEN ON OSA PISPALAN KULTTUURIHISTORIALLISTA ERITYISPIIRRETTÄ ...........................................................................................................................11 2.5 UUDISRAKENTAMINEN SOPII PISPALAAN , MYÖS VANHAT RAKENNUKSET OVAT AIKANAAN OLLEET UUSIA .................................................................................................................................13
    [Show full text]
  • Tampereen Kaupungin Hakemus Ympäristöministeriölle Kansallisen Kaupunkipuiston Perustamiseksi Tampereelle
    1 (22) Tampereen kaupungin hakemus ympäristöministeriölle kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle 1. Ehdotettu Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alue Kansallisista kaupunkipuistoista säädetään maankäyttö-ja rakennuslaissa (132/1999) 68-71 §:ssä. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 68 § 1 momentti: ”Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto.” Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus koskee liitekartalla1 rajattua aluetta. Kaupunkipuistoksi rajattu alue perustuu Tampereen tarinaan historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen maiseman solmukohdassa. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston pinta-ala on 3662 hehtaaria, josta Eteläpuisto-Viinikanlahden muutosalueen osuus on 34 hehtaaria. Vesialuetta Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueesta on 63 % (2306 hehtaaria), josta edellämainitun muutosalueen osuus on 25 hehtaaria. Kaupunki omistaa kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen kuuluvista alueista 82 % (2989 hehtaaria), josta vesialuetta on 1872 hehtaaria. Kaupunkipuiston maa-alueista 78 % (1059 hehtaaria) on kaavoitettu viher- tai suojelualueeksi, tästä asemakaavoitettua viher- tai suojelualuetta on 33% (345 hehtaaria). Kansallisen kaupunkipuiston alueella sijaitsee kolme luonnonsuojelulain 24 §:n mukaista luonnonsuojelualuetta
    [Show full text]
  • Real-Time Control Optimization of Water Distribution System with Storage
    THESIS ON CIVIL ENGINEERING F69 Real-Time Control Optimization of Water Distribution System with Storage MARKUS SUNELA TALLINN UNIVERSITY OF TECHNOLOGY School of Engineering Department of Civil Engineering and Architecture This dissertation was accepted for the defense of the degree of Doctor of Philo- sophy (Civil and Environmental Engineering) on October 16th, 2017. Supervisors: Raido Puust, PhD School of Engineering, Department of Civil Engineering and Architecture, Tallinn University of Technology, Tallinn, Estonia Anatoli Vassiljev, PhD School of Engineering, Department of Civil Engineering and Architecture, Tallinn University of Technology, Tallinn, Estonia Opponents: Zoran Kapelan, PhD College of Engineering, Mathematics and Physical Sciences, University of Exeter, Exeter, United Kingdom Luigi Berardi, PhD Department of Civil Engineering and Architecture, Polytechnic University of Bari, Bari, Italy Defense of the thesis: November 24th, 2017 Declaration: Hereby I declare that this doctoral thesis, my original investigation and achievement, sub- mitted for the doctoral degree at Tallinn University of Technology has not been submitted for doctoral or equivalent academic degree. ✁ ✂✄☎✆ ✝✞ ✟✞ ✠ ✄✞ ✎✞✏✆ ✑✒✠✞ ✓ ✁✂ ✄☎✆ ✝✞ ✄ ✠ ✝ ✁ ✞ ✠ ✞ ✄✁ ✂ ✁ ✒✁ ✂✆ ☛ ☞ ✌ ✍ ✔ ✕ ✡ Markus Sunela Copyright: Markus Sunela, 2017 ISSN 1406-4766 ISBN 978-9949-83-165-4 (publication) ISBN 978-9949-83-166-1 (PDF) EHITUS F69 Mahutitega veevarustussüsteemi juhtimise optimeerimine reaalajas MARKUS SUNELA In memoriam Mikael Juha Erkki Niemistö ⋆ 3rd April 1983 — 11th November 2013 My dear big brother, who died too young. Inspirer. CONTENTS summary xi kokkuvõte xii yhteenveto xiii list of publications xiv list of conference presentations xv released software xvi preface xvii acknowledgements xviii acronyms xix 1 introduction 23 1.1 General . 23 1.2 Objective of the thesis . 27 1.3 Layout of the thesis .
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2019, Tampereen Seudun Joukkoliikenne (Pdf)
    Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2019 VUOSIKERTOMUS Tampereen seudun joukkoliikenne 2019 Nyssen vuosi 2019 MATKUSTAJAMÄÄRÄ KASVOI 40,3 MILJOONASTA 41,2 MILJOONAAN Keskeisiä tapahtumia SUBVENTIOASTE OLI 31,9 % Otimme käyttöön mobiililipun. LINJAKILOMETREJÄ AJETTIIN Lanseerasimme uuden Nysse-brändin yhdistämään eri joukkoliikennevälineet yhteisten palveluiden avulla yhte- näiseksi matkustuskokemukseksi. 22,1 MILJOONAA Saimme valmiiksi ja päätöksentekoon linjaston vuodelle 2021, jolloin bussit ja raitiotie muodostavat yhtenäisen joukkoliiken- KAUSILIPUILLA TEHTIIN NOUSUISTA nejärjestelmän Tampereella. 60,3 % Teimme sopimuksen Raitiotien liikennöinnistä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. LIPUISTA MYYTIIN NELLA NETTILATAUSPALVELUN KAUTTA Aloitimme lippuyhteistyön valmistelun Nysse-alueen juna- liikenteeseen yhdessä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. 35 % Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2019 Joukkoliikennejohtajan katsaus Vuosi 2019 - OMG, lanseerasimme uuden Nysse-brändin atikan rakentamisrintamalta ei mitään uutta. Työmaa näkyi ja tuntui vahvasti tamperelaisten arjessa. Nysset jatkoivat poikkeusreitillä Raatihuoneen parvekkeen alla. Hämeenkatu näytti työmaalta, vaikka ensimmäiset korttelit saatiinkin valmiiksi, kun Tuulensuussa ja Rautatieaseman päässä juhlittiin jo valmista Uutta Hä- R meenkatua. Eli jotain uutta sittenkin. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 2,6 prosenttia. Vuoden 2019 matkustajamäärä oli 41,3 miljoonaa matkaa. Kausi- lipuilla tehtiin näistä matkoista 60,3 %. Lanseerasimme uutena tulokkaana lippuperheeseen tammikuun lopussa mobiilili-
    [Show full text]
  • Juuti Katko from a Few To
    FROM A FEW TO ALL ARCTIC CIRCLE OULU FINLAND TAMPERE KANGASALA HÄMEENLINNA PORVOO OSLO ST. PETERSBURG TURKU HELSINKI STOCKHOLM COPENHAGEN A/459/00/POHJEUR5 Front cover: A well with counterpoise lift serving a small farm in the parish of Keuruu, Central Finland in 1892 (Hämäläinen et al. 1984. Perinnealbumi. Keski-Suomi I. Perinnetieto Oy. Kuopio. 672 pp.) © National Board of Antiquites (Museovirasto) The water tower of Maikkula in Oulu, completed in 1992 © Oulu Water and Sewage Works Back cover: Viinikanlahti biological-chemical wastewater treatment plant in the 1990s. © Tampere Water Petri S. Juuti Tapio S. Katko (eds.) FROM A FEW TO ALL LONG-TERM DEVELOPMENT OF WATER AND ENVIRONMENTAL SERVICES IN FINLAND Petri S. Juuti & Tapio S. Katko (eds.) FROM A FEW TO ALL LONG-TERM DEVELOPMENT OF WATER AND ENVIRONMENTAL SERVICES IN FINLAND KEYWORDS: Water Supply, Sanitation, Environmental History, Innovation, Water Policy, Finland © AUTHORS & KEHRÄMEDIA INC. 2004 ABOUT AUTHORS: Dr. Petri S. Juuti is a historian, and assistant professor at the Department of History, University of Tampere. His major area of interest is the urban environment, especially city-service development, water supply and sanitation, urban technology, pollution, and public policy. Author of several books. CONTACTS: [email protected] Dr. Tapio S. Katko is a sanitary engineer and senior research fellow of the Academy of Finland. Dr. Katko is working at Tampere University of Technology, Institute of Environmental Engineering and Biotechnology. His main research interests are long-term development of water and related infrastructure as well as institutional and management issues of water and sanitation services. Author of several books.
    [Show full text]