PPispalalainenispalalainen 22/06/06

Pispalalainen 2/2006 Myrsky ja mylväys

Päätoimittaja: Hannu T. Sepponen Tänä syksynä talvi oli tulevinaan aikaisin ja voimalla. Pispalassakin koet-

Tähän lehteen kirjoittaneet: tiin myrsky jollaista ei nähdä usein. Mutta kuten koko kaupungissa, py- Hannu T. Sepponen, JiiPee Villanen, Katja Wallenius, syivät kadut, jalkakäytävät ja portaat viikkotolkulla käsittämättömän huo- Maarit Patrikainen, Marita Sandt, Mikko Alatalo, Kati nossa kunnossa. Vallitsi odottava tunnelma, koska ja kuka tämän siivoaa. Lehtinen, Jari Niemelä, Veikko Niskavaara, Jorce Markkula, Jenni Partanen sekä Pispan koulun oppi- laat: Jael Assulin, Emma Davies, Oskari Hakkarainen ja Hilla Niemi Muutama vuosi sitten Tukholman suurkaupungissa oli sama tilanne.

Kuvat: Lunta tuli ja jäi kaduille ennätykselliset määrät. Maisema muistutti en- Asko Parkkonen, Hannu T. Sepponen, Maarit Patri- tisen maailman oikeita talvia. Keskimääräiseen talveen varattu kalusto kainen, Ilpo Mikkonen, Arto Säntti, Kati Lehtinen, Jari osoittautui liian pieneksi ja sekin vähä tuli nopeasti toimintakyvyttömäksi. Niemelä, Jorce Markkula Suurkaupungin kadut olivat kuukausikaupalla kuin jäätynyt perunapel- Kansikuvat: to. Kukaan ei tuntunut olevan vastuussa, poliitikot kiistelivät keskenään. Ilpo Mikkonen Katujen kunnossapito oli yksityistetty. Yritysten kanssa kiisteltiin, mitä oli Piirrokset, kirjallisuuspähkinä ja ristikko: sovittu. Keväällä lumi sitten suli pois. Heikki-Pekka Miettinen

Taitto: Työryhmä: Kati Lehtinen, Iita Kettunen, Meillä tuntuu olevan sama asetelma. Perunapeltoa olivat meidänkin ka- Marita Sandt, Maarit Patrikainen tumme. Oli vain vähän tuuria tällä kertaa. Lumi suli pois jo ennen kuin Painopaikka: talvi pääsi kunnolla alkuun. Ei ehditty vielä kunnolla käydä nokkapok- Kangasalan Lehtipaino kaa siitä, kenen on vastuu. Ja miksi koneistettuna ja tehokkaaksi väitettynä

Painosmäärä: aikanamme katujen kunnossapito on niin hidasta ja tehotonta. Moni kes- 4200 ki-ikäinen muistelee kuinka entismaailman aikana oli vielä varaa palka-

Julkaisija: ta kadunlakaisijoita. Nyt jalkakäytävät hävisivät päiväkausiksi pikaisten Pispalan asukasyhdistys ry aurausten alle.

Pispalan verkkosivut: www.pispala.fi Pispalalainen verkossa: www.pispala.fi /pis palalainen Alkutalven ”myräkkä” on hyvä esimerkki siitä, mitä alkaa tapahtua kun (vanhat nrot pdf-muodossa) julkinen tila alkaa jäädä heitteille ja sen hoitamisen voimavaroja ajetaan Lisää Pispala -juttuja: www.mansetori.fi /-->Pispala alas. Perinteisen konservatiivisen yhteiskuntanäkemyksen mukaan valtio Keskustele lehden jutuista: ei saanut liikaa tunkeutua ainakaan perinteisen voittoa tuottavan elinkei- www.pispala.fi /-->Keskustelu noelämän alueelle. Valtiolla oli vanhan iskusanan mukaan lähinnä palo- Asukasyhdistys verkossa: www.pispala.fi /yhdistykset/asukasyhdistys kuntatehtävä. Hätiin tultiin, kun tilanne niin vaati.

Julkinen sektori huolehtii nykyisin laajasti yhteiskunnan perusedelly- Pispalan asukasyhdistys ry. tyksistä, terveydenhuollosta, koulutuksesta ja infrastuktuurista. Niidenkin Toimikunta 2006 laajuudesta ja voimavaroista kiistellään. Mutta mistä johtuu, että ”palo- Katja Wallenius, puheenjohtaja kuntatehtävät” ovat niin huonoilla resursseilla. 040 551 1164 [email protected] Nina Hakala, varapuheenjohtaja 044 536 8472 inah@suomi24.fi Pirkko Saloranta, kirjanpitäjä Ilmastomuutoksesta huolimatta meidän leveysasteillamme koetaan jat- Esa Helin, 050 348 1078 kossakin vuosittainen talvi. Rajuilmatyyppiset ilmiöt saattavat jopa lisään- [email protected] Kati Lehtinen, 040 595 5469 tyä. Samaan aikaan eräillä porrasreiteillä Pispalassa valistetaan: ”ei talvi- kati.lehtinen@kolumbus.fi kunnossapitoa”. Pohjolassa! Ei talvikunnossapitoa! Onkohan Brysselissä Antti Nikkilä, 0400 637 912 antti.nikkila@elisanet.fi valmisteilla direktiivi talviolosuhteiden harmonisoimisesta. Veikko Niskavaara, 040 776 5198 veikko.niskavaara@uta.fi Ismo Saxman, 040 731 4229 Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille pispalalaisille toivottaa ismo.saxman@112.fi Hannu T. Sepponen, 050 441 2758 [email protected] Juha-Matti Tuupola, 050 487 6739 Hannu T. Sepponen [email protected]

PISPALAN ASUKASYHDISTYKSEN Pispalalainen on foorumi kaikille pis palalaisille. Kirjoituksia, mielipiteitä, jutun jäsenmaksu vuodeksi 2006 on 6 euroa ja kannatusjäsenyys 20 euroa. aiheita yms. voi toimittaa lehden tekijöille ja asukasyhdistyksen toimikunnan Tilinumero: Sampo 800017-893796. jäsenille. Niitä voi myös lähettää tai jättää lehden postilaatikkoon KÄYTÄ VIITENUMEROA 110. Merkitse viestiksi “jäsenmaksu 2006” ja oma nimesi. Pispalan kirjastotalolle osoitteeseen: Tahmelankatu 14, 33240 Tampere tai lähettää sähköisesti: [email protected]

pispalalainen 2/06 3 Naistentalon uusi aika Kuvat ja teksti: Maarit Patrikainen

Vallikadun päässä sijaitseva ‘‘Nais- - Vedetään vielä rappukäytävä ja Korjauksessa on pyritty säästämään tentalo’’ on kohentunut uuteen kellari samaan syssyyn, saadaan sit- kaikki tarpeeksi hyväkuntoinen ja uskoon ja loppusuoralla oleva pe- ten kaikki kerralla käyttöönottotar- materiaalit ovat pääosin perinteisiä. ruskorjaus valmistunee vielä tämän kastukseen. On jo aikakin saada tämä - Onhan talossa toki kipsilevyä, vuoden puolella. valmiiksi, toteaa Antti. lasikuitutapettia ja lateksimaaliakin, mutta lisäeristykseen esimerkiksi käytettiin pellavaa ja tervapaperia, Vuoteen 2000 asti “Naistentalossa” Antti kertoo. asuivat talonmiespariskunta Konsta ja Liisa Palonen. Talon nimi juontaa Ikkunat talossa valitettavasti jou- juurensa yli viisikymmentä vuotta duttiin uusimaan, uudet ovat kuiten- kestäneeltä “Konstan kaudelta”, jol- kin perinnemallin mukaisia. loin talossa oli vuokralla ainoastaan - Aloitin remppaamaan vanhoja ik- naisia, koska Konstan periaatteen kunoita pohjoisen puolelta ja ne vai- mukaan miehiä ei talonkirjoille huo- kuttivat siltä, että niistä olisi voinut littu. Talon tyhjettyä Antti Heikkilä saadakin hyvät. Mutta etelän puolei- apureineen on pikku hiljaa remontoi- set ikkunat, joihin aurinko oli pais- nut sen läpi. tanut ja sade hakannut, olivat liian huonokuntoisia korjattaviksi, kertoo Alunperin “Naistentalossa” oli Antti. seitsemän asuntoa, joista kaksi oli hellahuoneita. Nyt peruskorjauksen jälkeen asuntoja on viisi. Kivijalassa ja toisessa kerroksessa olevat kol- Antti Heikkilä apureineen on peruskorjannut me vuokra-asuntoa ovat jo valmiita Naistentalon. ja asuttuja, ensimmäisen kerroksen kaksio ja yksiö ovat vielä vapaita.

4 pispalalainen 2/06 Talon hirsirunko on säilynyt hyväs- sä kunnossa, mutta kivijalka oli jos- sain vaiheessa mennyt poikki, jonka seurauksena koko talo oli kallistunut parikymmentä senttiä etelään päin. - Päätettiin, että oijottavahan se on. Kivijalkaa purettiin pätkä kerrallaan ja tehtiin harkosta uutta. Yksi kesä siinä meni, Antti kertoo. Suurin osa talon kakluuneista oli purettu jo aikaisemmin ilmeisesti veto-ongelmien vuoksi. Niiden tilalla ovat Porin Matti –uunit, jotka saavat- kin jäädä paikalleen lisälämmitystä varten.

Varsinaisia yllätyksiä ei peruskor- jauksen aikana ole tullut eteen kuin yksi. Viime kesänä lännen puoleises- ta päätykolmiosta löytyi sodanaikai- nen venäläinen palopommi, mutta onneksi sen kävi Puolustusvoimat noutamassa panssariautolla pois eikä mitään vahinkoa ehtinyt tapahtua.

Antti vaikuttaa helpottuneelta, nyt kun vuosia kestänyt urakka on vih- doin valmistumassa. Hän perään- kuuluttaa kuitenkin vielä vuonna 2001 kadonnutta Talonmies –kylttiä, jonka haluaisi takaisin talonmiehen oveen.

pispalalainen 2/06 5 Joulumyyjäiset Pispalan kirjastotalolla ja Rajaportin saunan kahvilassa

AAvoinnavoinna KKirjastotaloirjastotalo 1 16.—23.12.20066.—23.12.2006 a ark.rk. 1 144 — 2200 l laa jjaa ssuu 1212 — 1717

SSaunanaunan kkahvilaahvila 111.—23.12.20061.—23.12.2006 m ma,a, kkee 1 177 — 2222 p pee 1515 — 2222 l laa 1 144 — 2222

Perhetapahtuma SAUNASAAREN RATIRITIRALLA 18.2.2007

Viime talvena elvytettiin henkiin talvitapah- tuma, joka sai nimen Saunasaaren Ratiritiralla. Helmikuinen sunnuntai keräsi Saunasaaren edus- talle useita satoja tienoon asukkaita ulkoilemaan. Niinpä viime vuotinen puuharyhmä on päättänyt toteuttaa tulevana keväänä tapahtuman samana ajankohtana eli helmikuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna – juuri ennen koululaisten hiihto- lomaa.

Saunasaaren Ratiritiralla on siis sunnuntaina 18.2. Lisäksi on suunnitteilla suorittaa eräänlainen varaslähtö jo lauantaina Tahmelan kentällä. Vuo- denvaihteen jälkeen tiedotetaan siitä lisää.

Viime vuoden Ratiritirallan tunnelmia voit katsastaa Pispalan verkkosivuilta www.pispala.fi /talvitapahtumat/ratiritiralla/

6 pispalalainen 2/06 Pizpala palasi Räntäsateen kastelemana astuin sisään uuden ilmeen saaneeseen Pizpalaan. Ystävällinen neitokainen ohjasi minut päällikkö Rami Hukan luo. Ramin tehdessä päivän viimeisiä tilauksia, käytin tilaisuuden hyväk- seni pyyhkimällä poskille valuneet ripsivärit. Uudistunut Pizpala avasi ovensa kesäkuussa työllistäen kymmenkun- Teksti: Katja Wallenius ta työntekijää. Reilun kuukauden aikana tiloja remontoitiin asiakkaita Kuvat: Arto Säntti paremmin palveleviksi ja viihtyisim- miksi. Sisätiloissa on nyt enemmän pöytiä ja tuoleja, jolloin ruokailukin käy mukavammin. Kesäisin on mu- kava istuskella terassilla keittiön anti- mista nauttien ja ihmetellen Pispalan valtatien ihmisvilinää. Myös ruoka- listaa on remontoitu. Tarjolla on ai- empaa monipuolisempi menu, joka sisältää perinteisten grilliannosten lisäksi muita ruoka-annoksia. Hyvän päivän voit käynnistää aamumunkki- kahvilla Pizpalassa! Myymälän puo- lelta löytyy peruselintarvikkeita.

Pizpala palvelee edelleen kellon ympäri. Tervetuloa ostoksille kaikki vanhat ja uudet asiakkaat! www.pizpala.fi pispalalainen 2/06 7 Näköalapaikalta mantereen äärille Teksti ja kuvat: Hannu T. Sepponen sellainen lykky, muistelee Irkku. Jo- ken kanssa tultiin vuonna 1967 kau- pungin omistamaan punaiseen oma- kotitaloon, yhdelle kaupunginosan parhaista näköalapaikoista. Lapset olivat yhden ja kahden. Irmeli oli asunut Lamminpäässä melkein syn- tymästä asti ja Jokke puolestaan oli Nokialta alkujaan. Yhdessä oli asuttu Lamminpäässä ja Nekalan siirtola- puutarhassa.

Irkun rehevän ja humoristisen, vauhdikkaan jutustelun muistavat aikalaiset hyvin. Ei ollut ikävä siinä porukassa, johon Irmeli rantautui. Hän myös pärjäsi sakissa kuin sakis- sa, vaikka olikin tunnettu vahvoista poliittisista mielipiteistään. Politiikka ei kuitenkaan häirinnyt Pispalassa normaalia kanssakäymistä, vaikka sananvaihtoa tietysti tapahtui siltä- kin alalta. Irmelin puheenpitämisen taidot näkyivät kyllä politiikassa- kin. Tänä päivänä jo varsin pieneksi kutistuneen Tiedonantaja –lehden tilauksia Irkku hommasi eräänäkin vuonna ilmeisesti supliikin voimalla peräti 168 kappaletta. Salvaksen Irmelin muistavat kaikki. kyisinkin, kehuu Irkku. Hän piipah- Hetkinen, hetkinen: siis kaikki jotka taa kerran pari vuodessa Pispalassa Irkku kävi töissä sangen miehisillä asuivat vielä viisitoista vuotta sitten ja Tampereella. Kotikulmien lisäksi työpaikoilla. Työuran on pitänyt taap- lata sahalla, siivota siirtolapuutar- Pispalassa on tietysti kiva katsastaa kakaroitten elämää. Joilla on itselläänkin jo kaka- hassa, piikoa maalaistalossa, palvella Niin on väki vaihtunut, että Irkun roita. metallifi rmassa sekä rakennuksilla silmissä monet hyvänpäivän tututkin toistakymmentä vuotta. Rakennuksil- alkavat vaikuttaa vanhoilta kavereil- la työnä oli olla siivoojana esimerkik- Onkohan niin, että omaisuuden ta. Ja kavereita Irkulla oli paljon. Hän si maalarien ja tasoitemiesten töitten lisääntyminen ja varjelu on vieraan- pärjäsi kaikkien kanssa. välillä. Homma oli raskasta ja likais- nuttanut ihmisiä toisistaan, epäilee ta, mutta siitähän selvisi pesemällä. Irmeli. Uudet talonsa rakentaneet tai- Irkku kehuu reilua työkavereitten Irkku poikkesi loppukesästä jäl- tavat olla aika tavalla omissa ympy- piiriä. Joskus joku miestoveri saattoi leen, ehtipä olla mukana saunan sata- röissään. Ennen oli nostalgiakin pa- nikotella, että onnistuukohan likalta vuotisjuhlilla. Ja katsastaa tilannetta rempaa, toteamme. Mutta olihan se toi homma, mutta ei kauan. kaupunginosassa. Pispalan muutos hauska, kun Salvaksilla tavan takaa näkyy paitsi uusissa naamoissa, myöhäiltanakin tutut poikkesivat ai- myös tunnelman muutoksessa. Ihmi- van noin vain, jos valot näkyivät. Ny- Raskaan työn jäljet näkyivät vähi- set olivat ennen todella paljon teke- kyään tätä sopii epäillä. tellen terveydessä. Selkä meni siihen misissä keskenään, ovia pidettiin lu- kuntoon, että työ piti jättää, kun nive- kitsemattomina, naapurilta lainattiin let tuli ongelmaksi. Tosin myöhem- Irmeli asui perheineen Harjunpääs- sumeilematta kahvia tahi sokeria. Ys- min selkävaivat helpottivat myös sä, siis koulun kulmalla, Lauri Viidan tävänapu toimi silloin, mutta toimii painonpudotuksen avulla. Lopulta portaiden yläpäässä. Melkoinen säkä kyllä vanhojen tuttujen kesken ny- kuitenkin Irmelillä oli kahdeksan kävi, kun haluttiin Pispalaan ja kävi

8 pispalalainen 2/06 ns. B-todistusta eri kohdilta, joiden pihvit ne peijoonit leikkaavat väärin- Irkku on pärjännyt myös suoma- perusteella työkyvyttömyys määrät- päin. Maku muka säilyy paremmin. laisella eläkkeellään. Suurin tasoero tiin. Erityisesti psoriasiksen ja ast- Turkinpippuria tungetaan joka paik- menoerissä on asumisen kohdalla. man vuoksi hän sitten päätti lopulta kaan. Kieliruoat maistuvat heikäläis- Kuudenkymmenen neliön asunnosta muuttaa eläkepäiviksi Portugaliin. ten suussa ja kanimuhennos on aivan vuokra on 250 euroa kaikkineen, kun erinomaista. Ulkona syöminenkään sama Tampereella olisi ainakin tup- ei ole kallista. lat. Ja ruoka tulee myös halvemmak- Muutto Portugaliin tapahtui pari si, vaikka hintataso onkin noussut vuotta Joken poismenon jälkeen. Mo- erityisesti turistien suosimilla etelän nen myös tänään muistama rakennus- Irkku tietää, että kansa on kansaa rannoilla. mies oli vuosikaudet ulkomaanko- kaikkialla. Niin Portugalissakin naa- mennuksilla, mm. Saudi-Arabiassa. purikateus voi hyvin. Jos on toisella Yhden kesän ehti kotiutunut raken- hyvä telkku, hommataan itse parem- Nykyisin jääkaappi on aina täynnä, taja nauttia kotimaassa olosta ennen pi. Sama auton kanssa. Perusluonne jos itse kakarana ollessa Lammin- menehtymistään. Oli ehditty suun- muutenkin tuntuu suomalaisittain päässä ei huushollissa ollut jääkaap- nitella muuttoa eläkeläisiksi vaikka aika tutulta. Viinaksia tissutellaan piakaan. Silloin perhe oli vanhemmat Kreikkaan. Tuttavan kehotuksesta vähän koko ajan. Niin naisetkin, ja viisi lasta. Kaikki mahtuivat kol- Irmeli valitsi Atlantin rannat, jossa mutta erityisesti kotiseinien suojassa. meenkymmeneen neliöön. Sisarukset oli ehditty käydä lomareissulla pari Näin on erityisesti vanhoillisemmas- ovat kaikki vielä elossa. Irkun omat kertaa. sa osassa pohjoisessa. Englantilaiset lapset, Nina ja Juha asuvat Tampe- lipittelevät olutta ja vermuttia, Afri- reen lähistöllä, joten senkin puoleen kassa olleet tai tulleet puolestaan lai- vuosittaiset reissut Suomeen ovat Marraskuun toisena päivänä vuon- meaa mustaa kaljaa. luonnollisia. na 1990 lähti matkailuauto Pispalasta kohti Albufeiraa. Mukana oli paitsi Irkun koirat, myös monipuolinen Politiikkaa Irmeli pitää aivan lai- Irkun tunteville ei ole hämmästys, kuljettamisen, matkustamisen ja dasta laitaan melkoisena oman edun että elävä legenda Pispalan mäeltä muuttamisen asiantuntijatroikka, eli tavoitteluna. Kolmenkymmenen vuo- on kotiutunut hyvin myös mante- Mutanen, Mäntynen ja Pursiainen. den takaisen neilikkavallankumouk- reen toiselle reunalle. Ja mikä ettei. Hurjakkeet ajoivat neljässä vuoro- sen jäänteenä kaikki ovat jonkun sor- Kun on sekin vielä, että ristimänimi kaudessa Euroopan laidalta toisel- tin sosialisteja, puoluenimiä myöten. sopi sikäläisten suuhun oikein hyvin. le. Lienevät vielä järjissään, vaikka Silti joka puulaakin keulakuvat ovat Antoivat lempinimeksi Irmelinda. Se takaisin kiirehtivät kolmessa. Toki itse rikkaita. Tavallinen kansa, raken- tarkoittaa portugaliksi ”pieni sievä”. muutto oli varsin hurjapäinen liike tajat, kauppiaat , pikkuvirkamiehet Eli kuten ennenkin: Viksut pärjää sekin. Ei kielitaitoa, ”portugali ei hal- on toinen juttu, he ovat Irmelille tut- aina. Ja me kans. linnut minua”, mutta Irkun tuntien tua väkeä. tuo on vain järjestelykysymys. PS. Irmeli Salvas täyttää 70 vuotta Viinaksista puheen ollen sikäläisil- kahden vuoden päästä. Nykyisin Al- Ystävät ovat säilyneet kotikonnuil- le pitää antaa tunnustus. Vaikka aine mancilin pikkukaupungissa. Tutut la, mutta toisaalta on tullut rutkasti on läsnä, ei häiriökäytöstä juuri näe. ovat tervetulleita joulukuun 13. päi- uusia. Heissä on paljon suomalai- Jos niin käy, on seurauksena yleinen vänä 2008. sia, mutta myös muita. Portugalin paheksunta, jopa baarista ”ulkoista- lomarannikoilla on kansainvälinen minen” tarvittaessa porukan voimin. meininki. Vakituisina asukkaina on Riitely on muuten aivan tavallista ja paljon englantilaisia sekä väkeä Por- sitä pidetäänkin yllä sitkeästi. Huu- tugalin entisistä alusmaista. Uutta detaan suusta suuhun, kädet käy ja porukkaa on muuttanut Ukrainasta, melkein hipoo, mutta lyödä ei. Yk- Venäjältä, Moldaviasta. kösaiheena on jalkapallo, joka suo- malaisen silmiin vaikuttaa aika nau- rettavalta. Ruokakysymys täytyy aina esittää muualle muuttaneelle. Irkku ilmoit- taa, että etanat ovat hyvä uusi tutta- Irkku on pärjännyt paikkakunnan vuus. Paikalliset makkarat ja juustot viranomaisten kanssa hyvin. Ilman ovat voimakkaasti maustettuja ja tulkkia. Periaatteena on, että jos ei hyviä. Viini ja olut halpoja, samoin ymmärrä, pyytää apua. Sinnikkyys vihannekset ja hedelmät, joita vie- palkitaan. Kielitaito on tietysti nyt lä saa napsia ilmatteks puustakin. aivan eri tasolla kuin alussa. Irmelin Ruisleipää saa jonkinlaista. Sikäläiset tyyliin sekin oppi tapahtuu käytän- syövät paljon kanaa ja kalaa, mutta nössä eli puhemenetelmällä. pispalalainen 2/06 9 Ilkka Kuusniemi, poika jyrkiltä kujilta Teksti: Hannu T. Sepponen Kuva: Arto Säntti Pispalan Sälli on esiintynyt tällä nimikkeellä kymmenen vuotta. Mutta ei siinä ole koko totuus. Pienenä kisällinä Ilkka lauleli ensi kerran julkisuudessa Teiskon juhannusjuh- lilla jo vuonna 1955. Se numero oli ’’Katinka, nuori ja viehkeä on...’’

Noihin aikoihin työläiskansan, etenkin nuorison parissa oli laaja lau- luliike, kisälliperinne johon otti osaa tuhansia koko maassa. Pispalan yhtä kisälliporukkaa ohjasi Martti Järvi- nen, tunnettu sittemmin Kansalliste- atterista. Ilkan ryhmä voitti valtakun- nan mestaruudenkin Jyväskylässä melkein 50 vuotta sitten. Sitten oltiin mukana mm. Pyynikin kesäteatterin avajaisissa. Joissakin työväen iltamis- sa oli esiintyjäkaverina Tapio Rau- tavaara. Siihen aikaan ohjelmalliset iltamat täyttivät paljon sitä tehtävää, jota varten nykyisin ovat televisio ja kaikennäköiset kannettavat.

Ilkan esiintymisen ja laulamisen oppi on lähtenyt noista ajoista. Isä ja äiti olivat mukana Pispalan Työväen Näyttämöllä. Se oli puoliammatti- lainen näyttämö, jossa tehtiin hyvää teatteria. Isä oli mukana Moreenin fi lmatisoinnissa pappina. Rauli Leh- tonen nousi TT:n johtajaksi.

Sitten tulikin se vaihe, kun kaikki innostuivat Elviksestä, vähän myö- hemmin rautalangasta ja lopulta Li- verpoolin sälleistä. Yleensäkin nuo- riso halusi matkia Amerikkaa, oli nahkarotsit ja rasvaletit ja oltiin ko- vaa jätkää. Jotkut vinoili Ilkalle tan- goista ja iskelmistä. Ilkka vaan kuun- lema viinaan – vaiko raitistuminen. malta. Niinpä seuraava karaokeilta teli Olavi Virtaa ja Reijo Taipaletta ja Edessä oli mietintä, mitä ryhtyä teke- oli Domuksella ja sattuikin olemaan muutenkin melodista hommaa. Ajan- mään. Vaikka käden taidot eivät ol- kilpailu. Ilkka voitti. Seuraava titteli kohdan hitti oli ”Poika varjoisilta ku- leet mitenkään erityisiä, ryhtyi Ilkka tuli Näsijärven Iskelmämestari –ki- jilta”. taiteilijaksi. Teki ja myi tauluja 90-lu- sassa siipirataslaivassa, jossa tuli toi- vun alkupuolelle asti. nen sija. Alkoi kiinnostaa taas laulaa, Sittemmin lauluhommat jäi. Alkoi Sitten yksi tyttöystävä vei, reilun tuli esiintymisen halua. Kun oli poh- vähän kivisempi polku. Sitä kesti kymmenen vuotta sitten, mukana ka- jia valmiina, vaikka mies ei ajatellut kaksitoista vuotta. Eli liian nuorena raokebaariin ja sanoi että laula. Enkä vuosikymmeniin koko asiaa. Rutiinia oli Ilkasta tulla entinen. Hän totesi laula, sanoi Ilkka, mutta meni kum- ei ollut, mutta olipahan tuttu tunne 26-vuotiaana, että onko edessä kuo- minkin. Se tuntui heti tutulta hom- lapsuudesta alkaen, eli jännitys ka- 10 pispalalainen 2/06 tosi helposti. Jussi Alanko sanoi: tee lauluja, kuten Pispalan valssi. Aivan vetäistä, tuumasi Ilkka. Ikärasismi on äänite. alkuun saattoi havaita, että ohjelma- ollut aika lievää. Joskus tosin kuulee, toimistoissa ei välttämättä olla kiin- että ”siinä vanhat äijät tulee kassei- nostuneita viiskymppisestä ”aloit- neen”, mutta kun aloitetaan vaikka Ilkka tapasi laulaja ”Markuksen”, telijasta”. Nykyisin Ilkalla on oma Paratiisilla, tulee kyllä aplodit. joka toimii nykyisin kitaristina Ilkan ohjelmatoimisto ja pääasiassa keikat orkesterissa. Markus alkoi yllyttää hommataan itse. Töitä pitäisi kuiten- laulamaan. Kai se jotakin hokasi, Ilkan ohjelmisto on laaja. Onnistuu kin monen järjestäjän mielestä tehdä kun oli itse ollut 70-luvun alussa O sole mio italiaksi ja sitten on tehty melkein talkoilla, jota ikämies ei enää Topi Kärjen mielilaulaja. Lempipoi- omia versioita vaikkapa Mona Lisasta oikein viitsisi. Yllättävän paljon keik- ka oli saanut laulettavaksi ”Jos vielä ja Buona serasta. Aika erikoinen kap- koja kuitenkin on riittänyt. Vähitellen oot vapaa”. Toisella puolella singleä pale on Toivo Kärjen ”Tango Tampe- esiintymispaikat ovat parantuneet. Ja oli ”Kotka lentää aurinkoon”. Toi- reen tytön kanssa”, jota ilmeisesti ku- kun yleisöä on riittänyt, on järjestäjä- nen puoli keikkui ykkösenä, toinen kaan muu ei esitä. Mauno Kuusiston kin ruksannut uutta kalenteriin. myyntitilaston kakkosena. kappaleita on koetettu sovittaa, mut- ta vielä onnistumatta. Operetteja olisi Ilkka esiintyy ennen kaikkea tans- muuten kiva laulaa. Markuksen kanssa oltiin sitten sivalle väelle, vaikka monenlainen Vammalan seurojentalolla vuonna rocknrollikin sujuu. Heavy ei nyt 1996, josta kai on laskettava se ha- Ilkka ei ole ääntään koskaan kou- kuitenkaan, ehkä se ei olisi oikein vainto että tästä hommasta tulee jo- linut, muutama tunti on kyllä saatu uskottavaa. Monipuolisuuteen kui- takin. Ilkka heitti muut meiningit äänihuoltoa. Opinnoilla ääni saattaisi tenkin pyritään. Ilkka on muuten sikseen. Päätös paria vuotta vaille kehittyä klassisiakin laulamaan, mut- vanhemmiten tullut siihen tulokseen, viisikymppisenä työllistyä laulajana ta ehkä mieluisinta on laulaa luojan että nuoriso on oikeastaan nykyisin on aika tiukka paikka. Laulajia on antamalla äänellä melodisia kappa- suvaitsevampaa kuin mitä vanhuk- maassa pilvin pimein. Vaikka laule- leita. set nuorisoon päin. Nuoriso on vik- taan kymmenen tangoa hyvin, ei se sua porukkaa, vaikka jotkin tyylilajit riitä vielä mihinkään. meneekin yli hilseen. Ilkka on julkaissut toissa vuonna cd-levyn Pohjoisesta tuulee, jossa on Sitten Ilkka sai taustabändinsä ni- myös omia sävellyksiä. Lähiaikoina Orkesterin repertuaarissa on suu- meksi perinteisen ”Sini-Rytmin”, jol- on tulossa uusi cd, jossa mukana Ra- ri valikoima eri nimikkeitä. Ilkka la nimellä Tampereella on ollut bän- japortin saunan 100-vuotisjuhliin sä- arvelee, että kovan paikan tulleen di vuodesta 1945. Nipa Vuorenmaa, velletty juhlakappale. luultavasti tuhat eri nimikettä pysty- porukan alkuperäinen jäsen sanoi: tään heittämään. Pelkästään Markus ota siitä nimi. Nyt tällä nimellä on pitkän linjan muusikkona hallinnee Pispalan Sälli on syntynyt Pyy- menossa Ilkan vetämänä ikäänkuin puolet tuosta. nikintorin synnytyslaitoksella, ko- kolmas kierros. tiosoite oli silloin Ala-Pispalassa. Pienenä muutettiin harjulle Heikki- Silti välillä tulee toiveita, joita ei Kymmenen vuotta on kulunut län kaupan taloon ja 60-luvulla taas pysty täyttämään. Eräs hieno leidi keikkailemalla Oulun ja Helsingin Ala-Pispalaan. Nykyään Ilkka asuu toivoi äskettäin ”jotakin Kiri Te Ka- välimaastossa. Tyvestä puuhun on Haapalinnan kylässä. nawaa”. Pohjois-Savossa nuori mies noustava. Aika pienissä paikoissa toivoi Anne Mattilan tunnetuksi te- on luotava nimeä. Vuonna 1997 Ilk- kemää ”Perutaan häät”. Olis se vä- Ja se on Pispalaa! muistuttaa Ilkka. ka teki ensimmäisen levynsä, jossa hän erikoista kohta kuuskymppisen On kuulunut karttojen mukaan Hyh- tamperelais- ja pispalalais-aiheisia kyyn eli on Pispalaa. Työväenliikkeen ihmiset huomio! Pispalan kumppanuusprojektin puitteissa on ryhdytty keräämään tietoja ja kuvia työväenliikkeen toiminnasta Pispalassa: täällä toimineista järjestöistä, ihmisistä, työväentaloista ym. Keräyksestä vas- taa Osmo Sounela (puh. 045 – 678 1952). Aluksi haluaisimme saada talteen eli digitaalisesti kopioitua vanhoja valokuvia. Kuvien kopiointi tapahtuu yhtä nopeasti kuin kirjoitetaan niiden tiedot (mitä-missä-milloin) muistiin. Kuvien lainaami- sesta kopioitavaksi voi olla yhteydessä Osmo Sounelaan tai Pispalan kirjastoon (puh.03 – 223 9654).

PS. Yliopistolla on käynnissä tutkimus Pohjois-Hämeen vasemmistolaisesta työväenliikkeestä. Tut- kimuksen ensimmäisen osan (v.1918 asti) pitäisi ilmestyä lähiaikoina. Pyrimme saamaan tutkimuksen tekijöitä kirjastolle esittelemään työtään.

pispalalainen 2/06 11 Kaija Pohjola, Kouvolan komia Teksti: Hannu T. Sepponen Kuva: Arto Säntti Kaija Pohjola voitti Tangokuningatta- ren tittelin viisitoista vuotta sitten. Oli aika lähellä, että koko kilpameinin- gistä olisi jäänyt loppuiäksi kirvele- mään ’’vain’’ pronssinen sija. Kaija nimittäin kilpaili Seinäjoen finaalissa jo kesällä 1990.

Skandaalinkäryisen tuomaripelin jälkeen Kaija päätti, että antaa olla. Tiettävästi eräällä vaasalaisella daa- milla oli jotakin Kaijaa vastaan ja riit- tävästi sananvaltaa. Tuomariston si- sälläkin riideltiin kuka voitti. Pisteitä ei näytetty, ensi kertaa. Arja Korise- va oli jo ehtinyt kulisseissa onnitella Kaijaa. Kohupäätöksen jälkeen Eino Grön ilmoitti että nyt riitti tuomarin hommat; väärä päätös.

Himmeistä mitaleista huolimatta keikoilla tanssiyleisö sitkeästi nimit- teli kuninkaalliseksi. Ehkä laulajan mielessä alkoi kyteä että koetetaan vielä. Keikkoja tuli nimittäin kovaa tahtia kesän jälkeen niin, että arki- iltoinakin alkoi olla kiirettä. Se tiesi jo aikataulujen yhteensovittamisen ongelmia työmaalla. Kun pomokin vielä kannusti, että koeta nyt vielä ja ota virkavapaata, pääset takaisin jos häviät, oli päätös helppo tehdä. Kaija otti keväästä 1991 kolme kuukaut- ta vapaata. Lapsetkin hallitsivat sen kesän jälkeen suvereenisti parhaat tangot, kuten vaikkapa ”Kultaiset korvarenkaat”. Äiti reenasi aamusta iltaan. Seinäjoen voiton jälkeen kiireisin- historiaa, Hämeensilta on tullut taas tä aikaa oli muutaman vuoden ajan. takaisin. Komeetta jatkaa uudempa- Edelleenkin vientiä on tasaisesti. Ensi na tanssipaikkana. Heinäkuun fi naalissa 1991 tuoma- kesän viikonloput on buukattu. Kai- risto äänesti jälleen avoimin kortein. ja huomauttaa, että tanssimusiikin Kymppi tuli kaikilta paitsi yhdeltä – Työtilaisuuksia on aiempaa enem- alalla työtilanteet ovat vähentyneet MTV:n edustaja antoi ysin: ”On vielä män toisaalta laivoilla, joista on tullut melko tavalla, vaikka suuria lavoja varaa parantaa”. pysyviä ympärivuotisia työnantajia. ja tanssitaloja onkin tullut pitämään Joka tapauksessa kilpailu alalla on Kaija ajattelee jälkikäteen, että ehkä yllä ympärivuotista tanssilavatoi- kova. Kaija kiittelee, että kuuluu itse kuitenkin oli helpompi mennä fi naa- mintaa. Mutta vaikkapa Helsingissä tangokisojen alkupään kuninkaalli- lilavalle, kun kilpasirkus oli käyty oli jokunen vuosi sitten puolen tusi- siin, joille on riittänyt ehkä varmem- lävitse jo kertaalleen. Semifi naalissa naa elävän musiikin tanssiravintolaa, min työtilanteita. Nyt esiintyjiä tulee Kaija lauloi Kultaiset korvarenkaat ja nyt vain yksi. Tampereelta puuttuu lisää monien eri kilpailujen kautta ja fi naalissa Onnenmaan. perinteinen tanssitalo. Hepokatti, joka vuosi uudet kuninkaalliset Sei- Oskarinhovi ja Tanssisaluuna ovat näjoelta.

12 pispalalainen 2/06 Kaijan mielestä perinteinen kesäla- ihmisen. Kaija oli itse juuri tullut nel- Kaija Pohjola tuli laajan yleisön tie- vakeikka on yhä sitä jotakin. On kiva jänkympin ikäiseksi Seinäjoella voit- toisuuteen viisitoista vuotta sitten. mennä vaikka Lempäälän lavalle, taessaan. Nuorilla pitää olla mahdol- Lavakeikat ovat kuitenkin tuttuja jo yleisö on lähellä, naiset kukkamekois- lisuus kilpailla ja voittaa, mutta tango kuusikymmenluvun puolesta välis- saan, on siinä oikea tunnelma. Isoissa kypsyy kuitenkin iän myötä. tä. Silloinen Kaija Keinänen esiintyi halleissa ollaan kuitenkin etäämpänä Kouvolan seudulla jo 14-vuotiaana. ja usein vielä korokkeelle nostettuna. Hänen tallitovereitaan Eino Kanttel- Kaija puhuu monesta alan asiasta Alhaalla jossakin kuusi-seitsemänsa- lin ohjelmatoimistossa olivat sellaiset suorasukaiseen tapaansa. Hän miet- taa tanssijaa. nimet kuin Taisto Tammi, Tamara tii sitäkin, oliko oikein fi ksua alkaa Lund, Anneli Sari, Reijo Taipale ja kruunaamaan laulukilpailun voitta- Einö Grön. Lundin Kaija nimeää erik- Pitempään esiintyneille taiteilijoille jia. Kyse ei kuitenkaan ole mistään seen suureksi idolikseen, tiennäyttä- karttuu vuosien mittaan myös oma missi- tai mister –kisasta. Joinakin jäksi jonka ohjelmistoa Kaijalla oli yleisönsä. Ehkä juuri melko saman, vuosina on myös tullut vaikutelma, paljon jo nuorena tyttönä. Muita esi- oman ikäinen yleisö joka tykkäsi jo että paras ei kerta kaikkiaan voi aina kuvia olivat Paula Koivuniemi ja Lea viisitoista vuotta, tulee Kaijan keikoil- voittaa. Näin kävi Johanna Ängesle- Laven. Ohjelmistoon kuului myös le vuodesta toiseen. Osa faneista tulee vän tapauksessa, jossa aivan selkeästi miesten esittämiä tangoja. Iskelmä- pitkiäkin matkoja. Nyt kuitenkin on paras ei voinut voittaa ”ulkomusii- laulukilpailu Tähtijahdissa 1969 Kai- alkanut ilmaantua myös uutta nuor- killisista syistä”. Eli pulska, vaikka ja esitti ”Sinun omasi” ja pääsi yhtenä ta yleisöä. Erityisesti Uudellamaalla loistavaääninen laulaja ei sopinut for- mukaan kokoomalevylle. lavoilla näkee tanssikurssin käyneitä muun. hyviä tanssijoita. Joissain tapauksissa miettii, onko kyseessä eräänlainen Kaijan laulutaito oli myös opettajan Kun pidetään mielessä tangon alku- esiintymistilanne. Tavallinen kansa tiedossa. Aineksia olisi ollut kuulem- peräinen idea, on sievistelyssä menty saattaa alkaa nolostumaan. ma operetin ja oopperan suuntaan, monesti liian pitkälle. Argentiinalai- joten kevyen viihteen uraa ei pidetty sen tangon sisällä on koko elämän erityisen suositeltavana. Tästä on saa- Viihdetaiteilijan leipä lähtee suu- kirjo ja niin saisi olla meilläkin, myös nut kuulla vielä nykyäänkin vanho- rimmaksi osaksi tanssilavoilta, vaik- esiintyjien kohdalla. Niinhän on asia jen opettajien taholta. Oli kuitenkin kakin levyjä tarvitaan välillä suuren myös fl amencossa kotimaassaan. hauska käydä samaisten opettajien yleisön tietoisuudessa pysymiseksi. kanssa esimerkiksi harjannostajai- Ansiot on kuitenkin muistettava ja- Monipuolisuutta tarvitaan tanssior- sissa ja pikkujouluissa esiintymässä. kaa koko vuodelle. Muuten onkin kesterin ja laulajan ohjelmistossakin. Myös kotona vierastettiin ajatusta edessä tenkkapoo, jos tammikuussa Hitaat valssit ovat suosiossa, jenkat ja laulajan urasta. Äiti sanoi että hanki onkin vain pari keikkaa, niin paljon polkat on muistettava, cha-cha-cha ja ammatti. Niinpä sitten piti hankkia kuin ohjelmatoimisto yrittääkin jär- samba, jive ja foxit ottavat aina ylei- lastenhoitajan paperit ja lisäksi sai- jestellä esiintymisiä ympäri vuoden. sönsä, nykyisin Helsingin seudulla raanhoitajakoulun todistus. Työ- ja Kun määrätty asema on vakiinnu- masurkkakin. Mutta kun tango alkaa, perhe-elämä veikin Kaijan sitten laa- tettu, ei ammatin epävarmuus enää on lava aina täysi. Se on yksinkertais- jemmilta laululavoilta melkein kah- pelota. Laskeskellaan Kaijan kanssa, ta menoa, jokainen mahtuu mukaan deksi vuosikymmeneksi. että suuret ikäluokat ovat muuten ja omalla tyylillään. Sitä kansanomai- pian tulossa joukolla eläkeikään. Yhä suutta kannattaa miettiä. Kaija lisää terveemmät kuuskymppiset luulta- Laulun lahja ja innostus on pitänyt vielä, että kyllä rockrolliakin illan vasti tarvitsevat viihdettä ja harras- Kaijan viimeiset viisitoista vuotta jäl- mittaan saadaan, mutta orkesterin tusta entistäkin enemmän, ja eiköhän leen laulajan ammatissa. Ehkä kaikki voimin. ”Paratiisin” kokoonpanossa nuoriakin etsiydy tanssilavoille. oli jo nähtävissä nelivuotiaana, kun on pari kaveria Pirkanmaalta ja pari Kaija tykkäsi esittää Oskari Merikan- muualta eteläisestä Suomesta, joten non ”Laula tyttö”. Siinä tyttöä keho- Välillä arvelemme laulajan kanssa, oma veivaamisensa on aikatauluissa. tetaan laulamaan...ettei ennen aiko- että kun tangosta on kyse, on kyse jansa sydämemme vanhene. myös elämästä ja kokemuksista. Vaikka kyse olisi miten loistavista laulajista, ei elämänkokemus ole voi- nut karttua vielä teini-ikäisillä. Seinä- joellakin ikärajaa nostettiin kuudesta- toista kahdella vuodella. Edesmennyt populaarimusiikin tietäjä Ilpo Haka- salo sanoi, että tango vaatii kypsän

pispalalainen 2/06 13 Imatran salskia priha Teksti: Hannu T. Sepponen Kuva: Ilpo Mikkonen Saska Helmikallio muutti aivan sat- tumalta Pispalaan. Nuorimies halusi muuttaa Tampereelle ja ensimmäi- nen soitto vapaaseen asuntoon toi Imatran nuorukaisen Pyhäjärven maisemiin. Saska tunnetaan komeaäänisenä viime vuoden Seinäjoen Tangomark- kinoiden kuninkaana. Nuoresta iäs- tään, 26 vuodesta huolimatta hän pyrki kilpailun kautta tunnetuksi jo kolme kertaa aikaisemmin. Ensim- mäinen kerta oli vuonna 1999. Se oli sinänsä sattuman kauppaa. Hyvä kaveri Oravan Janne narrasi Saskan Lappeenrannan alkukarsintoihin. To- sin se onnistui vasta kun kaveri itse- kin suostui nousemaan lavalle. Saska selviytyi Raisioon semifi naaliin, eli kymmenen parhaan joukkoon. Sa- moin kävi pari vuotta myöhemmin. Vuonna 2003 Saska selviytyi viiden parhaan joukkoon fi naaliin. Se oli pit- källe, mutta ei tarpeeksi. Tuntui että olkoon koko juttu. päänupissa ei vielä ollut oikeaa asen- Oma osuutensa kehitykseen lienee Kilpailuja oli takana monia muita- netta. Ja olisiko kaali kestänyt suosi- ollut vuoden takaisessa intin ajassa. kin, samoin menestystä. Kuitenkin on tuoman huminan. Saattoi myös Saska pääsi varusmiessoittokuntaan. tangomarkkinoilla sijoittuminen on olla, että kypsyminen esiintyjäksi oli Siellä oli myös musiikin teoriaope- tämän päivän iskelmälaulajan uralle vasta tapahtunut. Saska muistaa en- tusta ja laulutunteja. Soittokunta se iso juttu. Muutkin kuin läheiset nen kaikkea, että halusi tuossa fi naa- kiersi ympäri maata upseerikerhois- yllyttivät koettamaan vielä kerran. lissa esiintyä ja laulaa nimenomaan sa, laivaston vuosijuhlassa, Haminan Saska oli viis veisaavinaan. Mutta ison bändin, hienon tango-orkesterin Tattoossa ja vastaavissa kisoissa Tuk- kevään lopulla 2005, kenellekään kanssa. Ehkä vasta tuolloin laulu tuli holmassa, myös Tallinnan laulujuh- mitään sanomatta Saska kuitenkin ulos, niin kuin se tuntuu. Kelpaan lilla. Saattoi olla, että tämä oli juuri hankkiutui viimeiseen karsintatilai- näin tai en ollenkaan, oli Saskan aja- sopivaa käytännön koulua tulevaa suuteen Helsingin Paville. Parin vii- tus. menestystä varten, vaikka kyse ei kon päästä oli semifi naali Raisiossa ja ollut suinkaan ensimmäisistä keikka- loppukilpailu tietysti heinäkuussa. matkoista. Alkanut kesä oli muutenkin aikaa, jota jälkeenpäin muistellaan suur- Kutina ennen fi naalia oli välillä sel- ten päätösten, selkeytymisen aikana. Saska oli nimittäin heittänyt ensim- lainen, että ”nyt kyllä voitan”. Toinen Eräs kavereista haki ja sai työpaikan mäisiä tanssikeikkoja 16-vuotiaana minä sitoi pantaa kaulaan ja väitti, Stora Ensolta. Kaveriporukka oli tär- kosketinsoittajana, duona kaverin ettet pärjää taaskaan. Mutta Saskan keä myös, kun Saska valmistautui kanssa. Sitten Saska pääsi bändiin jos- tahto-puolisko ilmoitti, että vaikka Seinäjoen fi naaliin. Oltiin yhdessä kus 1998, teini-ikäisenä. Imatralainen pyörrytään mutta nyt voitetaan. Hän muutama päivä saunoen ja grillaten. Regents etsi kakkoskitaristia. Saskan uskoo, että tuossa fi naalissa ehkä Rentoutumista korostetaan urheili- taidot huomattiin kuitenkin vasta olikin vasta hänen aikansa menes- joiden kunnon ajoituksessa ja sama laulajana jossain karaokebaarissa ja tyä. Kyllä kai ääntä riitti aika hyvin pätee esiintyvään taiteilijaan. se naula veti. Myöhemmin rautalan- aiemminkin, mutta parikymppinen kameininkiä sai soittaa myös kakkos- on kuitenkin vasta poikanen. Ehkä kitaristina. Yhtye kokoontuu silloin

14 pispalalainen 2/06 tällöin vieläkin erilaisille festareille. tuntuu. Eniten hän kuuntelee mielui- asenteella. Kyse on myös sellaisesta Bändi oli kohtalaisen hyvä, mutta ten sellaista laulamista, josta kuuluu musiikista, joka on iso osa suoma- kukin hankkiutui kuitenkin ns. oikei- eletty elämä. laisuudesta, ei pelkkää amerikan- siin bändeihin soittamaan artistien matkimista. Sitä paitsi ns. tanssimu- taustalla. Kitaraa Saska oli soittanut siikkia eivät tule kuuntelemaan vain Saska laulaa nyt täysin palkein nuoresta asti. Myös muusikon uralle vanhemmat sukupolvet, vaan myös ja nauttii siitä, mutta oli teini-iässä mahtuu laulajana esiintymisen lisäksi nuoremmat. Ja niitä joille tangon vaihe, jolloin ei uskaltanut suutaan soittamista eri bändeissä, kuten Wire voima on ollut myönteinen yllätys. aukaista muiden kuullen. Seitsen- –kitarayhtyeessä kolmisen vuotta sit- Ei Saskakaan tyydy vain iskelmiin, kahdeksan vuotiaana poika kuunteli ten. Hyvätasoinen kokoonpano ha- vaan kuuntelee Sibeliusta, Michael kasetilta laulut tarkkaan ja pakotti josi yhteisen ajan puutteeseen. Myös Jacksonia, kitarasankareita, Kerkko muut hiekkalaatikolla kuuntelemaan, 2005 tangomarkkinoita ennen hän Koskista. mutta sitten tuli jokin stoppi. Kitara soitti ykköskitaristina bändissä, jonka oli pääasia ja laulujuttu saisi odottaa, laulusolistiksi hän ei edes suostunut. kunnes ”sitten joskus isona…”. Tätä kirjoitettaessa Saskalla on äs- Rautalangan soittaminen on Saskal- kettäin ollut keikka Komeetassa, enti- le edelleenkin vähintään terapiaa, ja Saska sanoo, että laulajan tulee sessä Senssissä. Talvi empii vielä tu- myös omilla keikoilla hän saattaa in- palvella yleisöä, mutta ei nuoleskel- loaan. Keliin katsomatta viihdyttäjä toutua rautaisiin venytyksiin kitaran la sitä. Ohjelmiston tulee olla moni- lähtee taipaleelle. Illaksi Kurikkaan, kanssa. puolinen, mutta esittäjänsä näköinen. Kappaleitten pitää olla tanssittavia ja seuraavaksi Hankasalmelle… kuunneltavia. Omassa ohjelmistossa Muutaman kerran vuodessa Saska Musiikissa ja taiteessa onkin kyse on numeroita laidasta laitaan. ”Tähti esiintyy myös kaikkein kriittisimmäl- siitä, miltä oikeasti tuntuu. Jos kaikki ja meripoika” sekä ”Born to be wild” le yleisölle. Se on Imatralla. Tuttujen olisi kirjoista opeteltavissa, oltaisiin käyvät esimerkeistä. ja koulukavereitten edessä, Vuoksen- lähinnä papukaijoja ja kopioita, miet- niskan työväentalolla tai Ruokolah- tii Saska. Hän ihailee esimerkiksi Topi den lavalla on pantava parastaan. Sorsakoskea ja Paula Koivuniemeä. Joskus ärsyttää, että tanssimusiikil- Näillä tai joillakin muilla laulajilla la on vähän sellainen maine, että se kaikki ei ehkä ole äänellisesti puh- on ”vaan tangoa ja humppaa”. Kui- Imatralla ovat myös kotijoukot. tainta lajia. Mutta he ovat esimerkke- tenkin Saskan mielestä juuri tango Äiti näki unen joskus keväällä 2005. jä siitä, että pitää antaa tulla niin kuin on täysin rock, silloin kun se tehdään Unessa oli luvassa menestystä pojan uralle.

pispalalainen 2/06 15 ’’EI SO PISPALA, SON TAHMELA’’

Eräs Eila-rouva, paljasjalkainen Pispalan maankuulua kulttuuri- oli silloin, kun työmiehet piirsivät tu- pispalalainen, korjasi minua kir- maisemaa olen mielelläni esitellyt pakkiaskin kanteen mökkinsä piirus- jeessään, että älä, Mikko, mainosta ulkomaalaisillekin Suomen ”Sausa- tukset ja saivat lapsiliutansa ennen asuvasi Pispalassa. ’’Se sun talos, litona”, kun on kysytty, millaisessa talvea katon alle suojaan. Nyt eletään paikassa asun Suomessa. Sausalito vain eri puitteissa kuin silloin, kun entinen Rintasen Immun talo, on aina on San Franciscossa mäen rinteessä naiset kantoivat Tahmelan lähteestä seissy ja seisoo viäki Tahmelassa!’’ oleva eräällä tavalla boheemi, mutta mökkeihin vettä ämmänlängillä ja Eila-rouva on oikeassa. Tarkasti huiman kallis puutaloalue. Tahme- ämpäreillä. Lasten asiat ja vanhem- otettuna ”hiihtelen hiljalleen Tahme- lasta on tullut Sausalito, viimeisten painyhdistykset yhdistävät Pispalan laan päin” niin kuin Pyynikki-vals- tietojen mukaan keskimääräinen tu- perheitä. Yhteisöllisyys on kaoottises- sissa riimitellään, kun tulen pitkän lotaso on suurempi kuin Pyynikillä. sa nykymaailmassa entistä tärkeäm- eduskuntapäivän jälkeen illan hämä- Olen asunut Tahmelassa elämästäni pää. Suomessa asuu miljoona ihmistä rissä kotiin Kannaksenkadulle.. Tah- melkein puolet. Kun muutin tänne yksin. Helsingissä voi ihminen maata mela on todella ikuistettu ikivihreään 70-luvulla, täällä oli kovin erilaista: kuolleena huoneistossaan kuukausi- valssiin, jota laulatin seitsemänä ke- lahoamassa olevia talorähjiä, viinan- kaupalla kenenkään kysymättä. Stadi sänä ”Tammerkosken sillalla”-ohjel- huuruisia lentojätkiä, paikallisia, ys- on kova ja kylmä. Hyvä naapurikont- massa. Siitä huolimatta, jos puhun tävällisiä mummoja ja pappoja sekä rolli on sitä, että Pispalassa aletaan toisella puolella Suomea asuvani muutamia vihreitä elämäntapanuo- ihmetellä, jos ei naapurin mummo Tahmelassa, niin moni kysyy: Mikä ria ja taiteilijoita työväen lisäksi. mökistään haekaan aamulla posti- Tammela, Forssan vai Tampereen? aan. Mutta jos sanon asuvani Pispalassa:” Nyt vanhat talot on pantu kuntoon. Ai se hieno mäki, vanha työläisten Tilalle ovat tulleet varakkaammat Totta kai mennyttä aikaa, Pispalan kaupunginosa, mistä Lauri Viitakin ihmiset, mutta ennen kaikkea lap- värikkyyttä ja ihmisten kirjoa käy vä- runoili!” Tämän takia käytän yleisni- siperheet. Lasten kautta Pispala on hän sääliksi. Suti Aittoniemen kanssa mitystä Pispala, vaikka tarkkaan ot- palaamassa takaisin siksi eläväksi väänsimme yhteislevyllemme tosita- taen asun Tahmelassa. kaupunginosaksi, mitä se alun perin rinan Lunttaanin Jaskasta, joka no-

Kuva: Ilpo Mikkonen

16 pispalalainen 2/06 jaili kännissä Kosteikon kioskiin. Se legani Sirpa Asko-Seljävaarakin ky- On sitten toinen juttu, mistä pää- on Pispalan historiaa eikä se takaisin syi, mitä kulttuurimaisemallenne on toimittaja Matti Apunen kirjoittaa: tule. Takana on myös punalippujen tapahtunut:” Eihän sitä tunnista enää Tampere on mielentila, joka olisi liehuminen. Toisaalta Pispalassa on Pispalaksi?” englanniksi ”understatement”. Se ollut myös voimakas kristillinen pe- tarkoittaa ”hissun kissun”. Vanha rinne kiitos Ahjolan. Se elää vieläkin, työläiskaupunki ei hyväksy pröys- Kasvimaiden rakentaminen täyteen kun käy Pispalan kauniissa kirkossa täilijöitä. Minäkin olin aluksi tör- rivitaloja olisi alueelle viimeinen niit- vaikkapa joululaulujen aikaan! mäyskurssilla, kun Pohjanmaalla ei ti. Sitten maalaispoika voi jo muuttaa kynttilää piiloteta vakan alle. Tulin maalle kokonaan. Nyt olen asunut tänne rinta kaarella. Nyt olen oppi- Nyt miljoonatalot betonibunkke- järven rannalla keskellä kaupunkia nut katsomaan myös pää alaspäin reineen huutavat mäessä dinosau- maalaiskylässä. Ja kylään kuuluu, että pulterikivetyksiä. Samalla olen oppi- rusmaista uhoa. Kun itse tein laajen- siellä ihmiset tervehtivät ja katsovat nut jotakin manselaisuudesta. Se on nusta 80-luvulla studiotiloja varten perään vähän naapurin kakaroitakin kuin Raipe Helminen tehtyään kol- 20-luvulla rakennettuun talooni, oi- niin kuin meidän hyvä naapurimme me maalia: ”Noo, jätkät teki…” Toi- kein hävetti. Taloni, jossa sotien vä- Antti. Se on kökkähenkeä kaupungis- mittaja-kirjailija Hannu Hyttinen on lillä Tähtisen vaari-vainaan mukaan sa ja äsken mainittua yhteisöllisyyttä. myös oivallisesti kuvannut tampere- kokoontui maanalainen kommunis- Mutta jos alue slummiutetaan liian laisuutta. Kun joku tamperelainen tinen puolueosasto, tuntui remontin täyteen, ei kenenkään hermo kestä. on aivan loistava mestari jossakin, to- jälkeen kovin isolta. Nyt se näyttää Jo liikenne lisääntyy kohtuuttomasti, teaa pispalalainen: ”noo, kyä se jotain varsin idylliseltä verrattuna neliker- jos joka perheessä on vähintään kak- osaa… Elämän tragediat, konkurssit, roksisiin moderneihin laatikoihin, si autoa. Pitäisikö Pispala-Tahmelan avioerot, ne Pispalassa hyväksytään, mitä viime aikoina on rakennettu. väen vielä kerran perätä oikeuksia mutta turhaa leuhkimista ei. Tämä Mitä ihmisiin tulee, Pispalan ja Tah- vihreisiin keuhkoihinsa aina Brysse- vaatimattomuuden spektaakkeli voi melan katukuva on silti vielä varsin liä myöten? EU:ssa halutaan suojella olla myös este maailmalla menes- värikäs. On onneksi taiteilijoita ja nykyisin jollekin kaupungille oleelli- tykseen. Kun me Tampereella katse- elämäntapaihmisiä. On musiikki- sia viheralueita. Eikö Tahmelan ranta lemme kengänkärkiä, oulaiset ovat yhdistys, karnevaaleja, konsertteja, ole sitä? Teiskossa olisi tilaa rakentaa jo kehuneet itsensä maailmankartalle taidenäyttelyitä, pubeja ja jopa hieno rivitaloja vaikka kuinka. hi-tech-osaajina. Silti meillä Hermi- kirjasto. Sekin on sitä yhteisöllisyyt- assa osataan asiat vähintään yhtä hy- tä. Kuki ja anna toistenkin kukkien Liikenteessä haluaisin mahdolli- vin, me ei vain sanota sitä. kukkia. Näin Pispala-Tahmela ei ole simman tasaista ja rapsakkaa liiken- pelkkä nukkumalähiö. teen virtaa maanteillä, mutta piha- Vielä kerran kiitokset Pispalan katujen suhteen olen tiukkapipo. Oli Eilalle innostavasta kirjeestä. Vaik- Pispalan vaurastuminen on yleis- hyvä, että edes osaan Tahmelaa saa- ka hän ei minua pispalalaiseksi hy- maailmallista mallia seuraava. Ensin tiin kaduille hidasteet. Kiitokset vie- väksykään, muualla maassa monet on köyhempi alkuperäisväestö jossa- lä monille ”kyläläisille”, jotka olivat ihmiset kokevat minut Tampereen kin kaupunginosassa, sitten tulevat aktiivisia. Pihakatuja tulisi vieläkin omaksi pojaksi. ”Tammerkosken sil- taitelijat sekä tv- ja mainosihmiset. lisätä ja saada hidasteilla lapsille tur- lalla” sen teki. Tv on voimakas väline Sen jälkeen tulevat rahamiehet. Näin vallisiksi. mielikuvien luojana. On ollut kunnia se on käynyt New Yorkin Sohossa olla tamperelaisten edusmies myös ja nyt se tapahtuu jopa Harlemissa. ”Vaikka sä asusit Pispalassa, pis- Arkadianmäellä. Olen saanut työhö- Suomalaiset ja puolalaiset olivat vii- palalaista susta ei tu. Katto nääs, ni kannustusta, vaikka jotkut haluai- meisiä valkoisia, jotka asuivat Harle- pispalalaiseksi synnytään”. Näin sivatkin ehkä äänestää Tori-lehdessä missa ennen värillisen väestön tuloa. kirjoitti minulle Eila-rouva. Tämä on minut Turkuun. Jos sitten sieltä ”toist Nyt valkoinen rahaväki valtaa Harle- varmaankin totta. Omat poikani ovat pualt jokke” joskus tekstiviestin pis- mia katu kadulta värillisiltä. Sellaista siis ainakin tahmelalaisia, koska ovat tän, kyl mää kerron, kuinka ikävä on kaupunginosien kiertokulku. tänne syntyneet. Olen kuitenkin aina mul on Pyhäjärven ja Näsijärven väli- rakastanut Tamperetta siksi, että se selle kannakselle…Sitä paitsi, Oulus- Mutta kyllä minuakin ihmetyttää se ottaa avosylin vastaan jopa meidät sa äänestettiin eräs ärsyttävä henkilö tapa, miten rakennusoikeuksia anne- pohjalaiset, jotka aikoinaan tulivat eduskuntaan siksi, että saatiin se pois taan ja mitä Pispalaan saa rakentaa. tänne kiväärin piippua sihdaten. häiriköimästä...siinäpä hyvä idea! Täytyisi kunnioittaa vanhan puutalo- Tampere on heimojen sulatusuuni. kylän perinteitä. Rakennustehokkuu- Se on Tampereen voima. Tampere on Kansantaiteilija ja –edustaja dellakin on rotinsa. Minuakin, joka vastapaino Helsingille. Kun stadilai- en ole koskaan vastustanut taloudel- set eivät hyväksy omikseen maalais- Mikko Alatalo lista kasvua sinänsä, alkaa jo hirvittää juntteja, olen aina ajatellut, että Tam- Tahmela tuo muutostahti. Kansanedustajakol- pereella ajatellaan laajemmin.

pispalalainen 2/06 17 Teksti: Hannu T. Sepponen Söör Källähän, oletan Kuva: Ilpo Mikkonen

On ihmisiä, jotka ovat täysiveri- siä palvelutyön ammattilaisia. Jos pitäisi Pispalasta valita eräs edustava esimerkki, hän on ilman muuta Sir Callahan, Kältsy, alias Juha Tuomi- nen, Iso-Juha. Pulterin tilanhoitaja.

Kun sanoo tilanhoitaja, ei osuta kovin kauas sanan konkreettisesta määritelmästä. Kältsy nimittäin hoi- taa kaikki kapakkailtoihin kuuluvat tilanteen-hoidolliset tehtävät jollakin käsittämättömän oikeaan osuvalla tavalla. On paljon kapakkaisäntiä, joilla on isot raamit ja kantava ääni, varmasti hyviä ammatissaan. Mo- nella on myös iloinen mieli, monella riittävä auktoriteetti. On niitäkin joil- la on aseistariisuva hymy ja sanansa sanottavana jokaiselle illan hiljaiselle kulkijalle. Kältsyllä sattuu olemaan näitä kaikkia ominaisuuksia. Ja vielä luontaisen sutki kyky olla juonessa asiakkaan kanssa, ennenkuin kundi edes mitään huomaakaan.

Kun kaikki edellä on summattu, on Pubissa sekä kokkina Näsinneulassa. tahtoisesti ei jaksaisi. Ravintolan isän- vielä todettava, ettei olla kuin puo- Nyt mieli ei tee minnekään, vaikka nän tehtävässä saa sentään olla oma lessa välissä. Kältsylle ravintolapääl- mahiksia varmasti olisi. Pulterin hie- itsensä. Iso-Juha huomauttaa, että likön homma on nimittäin kutsumus- no asiakaskunta, monella tapaa pati- ammatissa viihtyy, kun itse tykkää ammatti, eräänlainen illasta toiseen noitunut kaupunginosa, perinteet ja tarinoinnista ja suunsoitosta – mutta toistuva improvisaatioteatteri. Ehkä miljöö ovat asioita, joita ei polkaista myös kuuntelusta. Yhdenmiehen jat- omimmillaan Kältsy on johtaessaan tyhjästä. kuvasta näytöksestä ei saa olla kyse. perjantai-illan kuumeista, höyryävää tungosta, patistellessaan kirskesoin- Pispalassa Kältsyllä on myös asia- Kältsyn fi losofi aan kuuluu, että jo- tuista ihmisorkesteriaan, jaellessaan kaskunta, joka osaa arvostaa huikeaa kainen asiakas on oma persoonansa. valmentajan varmuudella pelinte- sanallista ilottelua, henkeäsalpaa- Se tarkoittaa samalla, että yhtäläiset kijöille neuvoja – ja torpatessaan via ideapallon vangitsemisia ei-ke- säännöt koskevat kaikkia. Sattui ta- asiattomat taklaukset myös omassa nenkään-maalla – ja taikatemppuja. paus, että kaksi liituraita-asiakas- päädyssä. Niin jakelee hän tasapuoli- Aivan. Lusikkatemppuja, laseilla ta rupesi jakelemaan rastatukalle sesti risut ja ruusut, punaiset ja vihre- jongleerausta ja muuta. Hyvän suo- pukeutumisohjeita. Kampaustakin ät kortit ystäville ja kylänmiehille. rituksen jälkeen maestro pyyhkii kommentoitiin. Kältsy ilmoitti, että kätensä tyytyväisenä ja heilauttaa tuossa on raja ja tarjoilu loppui. Ul- Kältsystä havaitsee, että kokiksi valkean vaatteen antautujan kehään. konäön perusteella arvosteleminen kouluttautumisesta huolimatta var- Mahdollisesti tyrmätytkin ovat rie- on nimittäin tosi typerää. sinainen tavoite on luultavasti aina muissaan. ollut työ salin puolella, ihmisten pa- Filosofi aan kuuluu niinikään, että rissa. Nuori mies – vasta 35 siis hei Juha myöntää kernaasti, että erään- ravintolassa on kyse ennen kaikkea – on ollut jo kolmetoista vuotta Pis- lainen shown vetäminen on asia, joka oikean toimintatavan, viihtyisyyden palan Pulterin pelikentällä kortinja- pitää kiinni välistä aika raskaassa tavoittamisesta. Voihan kapakalla kajana sekä läpisyöttöjen jakelijana. ilta- ja yötyössä. Väkisellä ja vasten- olla erinäköistä tuotetarjousta, tee- Tätä ennen Juha ehti olla Ruben´s maa ja tempausta, mutta tärkeintä

18 pispalalainen 2/06 on kuitenkin että saliin on kiva tulla. Juhan periaate on, että kotiasiat Hienokin paikka menee pilalle, jos hoidetaan kotona ja kunnolla, ja työ- fi ilis on epämiellyttävä. Näitä asioi- asiat vastaavasti töissä. Niin molem- ta on muutaman kerran käyty poru- mat sujuvat parhaiten. kalla tarkastelemassa ulkomaillakin. Kirjallisuus Kältsy mainitsee suosikkipaikakseen Pulterin asiakaskunta on Kältsyn Prahan, mutta Dublin tulee kyllä nis- mukaan pysynyt varsin samankaltai- kaan hengittävänä kakkosena. Pitki- sena, vaikka kiertoa tietysti on. Kan- pähkinä en perinteiden kulttuureissa asiak- ta-asiakkaat ovat säilyneet vuosikau- kaiden viihtyminen on ykkösasia. det, he tuntevat henkilökuntansa ja päinvastoin. Mutta asiakkaita riittää Kirjallisuus Show-mestarin viehtymys lienee ympäri kaupunkia. Käsillä olevana Juhalla myötäsyntyistä. Lempinimi pikkujouluaikana esimerkiksi yrityk- pähkinä Kältsy tulee, kuten moni on arvellut, set ja yhteisöt tykkäävät varata pip- todellakin Clint Eastwoodin roolihah- paloilleen pöytäkuntia. Ensin sau- mosta, rikosetsivä Callahanista. Ei notaan Rajaportilla ja sitten tullaan Yhdistä kirjat ja kirjailijat kuitenkaan siten kuin saattaisi luul- lautasen ääreen. la. Ei Juha miellä itseään miksikään A. Ihmeitä sheriffi ksi, vaikka oikeudentunto lie- Pulterissa aletaan vähin erin miet- B. Tampereen ilmasto nee kohdallaan. Sattui vain niin, että tiä, kuinka kapakan neljääkymmentä C. Ennen päivänlaskua ei voi kotona ei aikanaan annettu katsoa vuotta vietetään vajaan kahden vuo- rankkoja elokuvia telkkarista. Juha D. Jumalauta meitä ammutaan den kuluttua. Repäisevää tarttis kek- oli niin juoni että otti leffat nauhalle, E. Kosti Herhiläisen perunkirjoitus siä. Jotakin teemaviikkoa epäilemättä kuten Dirty Harryn, katsoi ensin itse keksitään; kolmekymppisten aikaan F. Rajaportti videolta ja juonsi niitä sitten muille oli muun muassa juhlaruokalistana G. Sarjoja vekaroille. He antoivat liikanimen. alkuaikojen menu. Silloin saattoi ha- H. Kynsilehto vaita, kuinka työvoimavaltaista ra- I. Klaani En ihmettelisi, jos Kältsy joskus vintola-alakin ennen oli. Nykyisin ei löytäisi itsensä vaikka Pyynikin pyö- taitaisi riittää työkäsiä koko illan räis- J. Käppyräinen rivältä lavalta. Tuntuu siltä, että mi- käleenpaistoon, esimerkiksi. hin hän ryhtyy, näyttää heti omalta alueelta. Kaikenlaisissa tempauksissa Lähestyvä joulu ei muodosta eri- 1. Johanna Sinisalo miestä on nähty, eikä kaikista julki- tyistä poikkeusta Pulterin toiminnas- sesti huudella. Mutta muun muassa 2. Lauri Viita sa. Joulupäivinä ollaan illansuusta Pispalan karnevaalien näytelmän 3. Markku Toivonen auki. Ja aattona on tietokilpailu, kun avustajakunnassa nähtiin jo varma- on kerran sunnuntai. 4. Liisa Vuoristo otteinen dramatööri. Ravintolan musiikki-illat on jou- 5. Erkki Lepokorpi duttu jättämään pois taloyhtiössä 6. Heikki Salo Kältsy on omistautuva perheenisä, esiintyneitten mielipiteitten vuoksi. 7. Aaro Hellaakoski jolla on kotona kaksi tytärtä ja vaimo. Pikkujouluissa ja vastaavissa truba- 8. Hannu Salama Kasvavien nuorten kanssa ajan viettä- duureja on toki sallittu. minen on mieluisimpia asioita, joista 9. Tauno Kaukonen Ja omat pitelemättömät solistin- kannattaa pitää kiinni aikanaan, sa- sa on tietysti monena perjantaina ja 10. Vuokko Tolonen noo Juha. Hän on kotona mielellään lauantaina, erityisesti valomerkin kokkina, aivan arkiruoan eikä suin- lähestyessä, Juha toteaa. Tilanteis- kaan pelkkien juhlakattausten järjes- sa on monesti saanut käyttää kaikki täjänä. Työkin sitäpaitsi vie useat vii- taivuttelukeinot lievää hurjempia uh- konloput, jolloin perheet normaalisti KELLARIMYYJÄISET kauksia myöten, mutta silti on välillä ovat pitopöydän ääressä yhdessä. su 17.12. klo 12-17 joutunut huokaisemaan.

Myynnissä isoäidin astioita, Kirjallisuuspähkinän Tosiaan. Hauska mies tämä Söör vaarin lamppuja ja muuta rompetta. vastaukset: Källähän, se on se, josta jälkikasvu- kin sanoi: ”Ai se kuuluisa tarjoilija”! Tule glögille ja tekemään löytöjä! A-3, B-10, C-1, D-5, E-8, F-4, Niin. Just se. G-7, H-6, I-9, J-2 Mäkikatu 68, Pispala

pispalalainen 2/06 19 Varattu Adjektiivitarina Adjektiivitarina on tarina, jonka adjektiivit on lueteltu vasta, kun tarina tyttöjentupa on jo kirjoitettu valmiiksi. Adjektiivit on sijoitettu tarinaan satunnaisessa tuvalla suihketta järjestyksessä. tämän tarinan adjektiivit on luetellut Kati, Tanja, Leena ja aurinkoinen kesä Amalia. sulavasti nukkuu Tyttöjen Tupa on äänekäs paikka jossa voi askarrella luikeroita asioita. suuri kirkas tähti kaikki me kauniit tytöt olemme karvaisia koska tuvalla on niin haisevaa . Tu- tytöt, valla voit tehdä kaikkea limaista voit pelata julmia pelejä tai jutella suloisien syntymäpäivä tuvalla... kavereidesi tai pilaantuneiden työntekijöiden kanssa. /ei koskaan/ Täällä nauretaan paljon kirkkaille jutuille. Tuvalla tapahtuu punaisia jut- tuja ja kaikille sattuu välillä maukkaita mokia. Tuvalla on myös pimeä teat- vikkelästi mereen– karkea terihuone ja pehmeä meikkaushuone. Useat jännittävät tytöt leikkivät myös linnun laulu barbeilla. Jos haluat tulla huvittavalle Tuvalle tutustumaan voit ottaa myös karmean kaverisi mukaan. painoton kosketus TYTTÖMÄINEN JUTTU villi! – runokoneella -

Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoiminta on osa Ahjolan nuorisotyötä ja sitä rahoittaa RAY. Tyttöjen Tuvalla toiminta lähtee pääosin tytöiltä tulevista ideoista, aikuiset toimivat mahdollistajina. Viisi vuotta sitten Isosisko -projektissa olevat iso- ja pikkusiskot saivat toivomansa omat tilat, Tyttöjen Tuvan. Keväällä 2005 Tupa sai uudet isommat tilat Ylävoiman talosta Pispalan valtatiellä. Tyttöjen Tupa on tyttöjen oma kohtaamis- ja puuhapaikka, jossa kokoontuu 6-16v. tyttöjä kolme kertaa viikossa. Tuvalla voi askarrella, pelata, tehdä läksyt ja tutustua uusiin kavereihin. Tuvalta löytyy meikkaushuone, pieni teat- teri, Barbitaivas ja paljon muuta. Tuvan ilmapiiri on kiireetön ja hyväksyvä. Tuvalla on aina useita aikuisia, joilla on aikaa jutella, pelata ja askarrella yhdessä tyttöjen kanssa. Järjestämme toiminnassamme mukana oleville myös erilaisia tapahtumia, leirejä ja retkiä. Kaikki toimintamme on tarkoitettu vain tytöille.

Tietoa toiminnastamme löydät Ahjolan nettisivujen kautta, www.ahjola.fi , ja Ahjolalehdestä, joka jaetaan joulu- kuussa. Tuvan arkeen kuuluvat erilaiset tyttömäiset jutut, kuten muotinäytökset, kampauksien tekeminen, leipominen ja runojen ja tarinoiden kirjoittaminen. maailma muisto Maailma on välillä niin pimeä älä lämmin. että tarvitsee kaverin taskulamp- älä huk- Se voi olla kylmä tai pieni. pua lainaan jotta ei eksyisi... Älä kiidä liian lujaa, älä jää ka- tumaan. Elä tässä ja nyt, Se voi olla suuri tai kevyt. Maailma on välillä niin kirkas kaa hetkeäkään. Se voi olla raskas tai että tarvitsee kaverin aurinkolase- mutta se kulkee aina mukana ja lainaan jotta ei sokaistuisi… Muista että minä olen sinulle se kynttilä haaveet kaveri... Haaveita on suuria ja pieniä Kynttilänvalossa on kiva istua, mutta muista että mikään haa- iltaa viettää. Se valaisee ja tunnel- veistasi ei ole mitätön… maa luo. Tuo mieleen kaikki kau- niit muistot nuo.

pispalalainen 2/06 21 Media ja me –hankkeessa ovat ol- Media ja me leet mukana Pispan koulun kolman- net, viidennet ja kuudennet luokat. Hanke jatkuu eli syyslukukaudella Pispan koululla on tänä syksynä päästiin tavallaan vasta alkuun. Me- käynnistetty mediakasvatuksen diahankkeessa on toimintasisältönä projekti. Media ja me –hankkeen ollut tutustuminen Pispalan kasvei- tarkoituksena on kehittää mediakas- hin, täkäläisiin perinneleikkeihin vatusta osana koulutyötä ja myös sekä pispalalaisiin rakennuksiin. osana koulutyön painotusta luovuu- Yhteisten tapahtumien tiimoilta on den ja kulttuurin suuntaan. tehty muun muassa uutisia. Kahdel- la aukeamalla olevat tekstit ja kuvat ovat tulosta tästä toiminnasta. Projektissa on oltu yhteistyössä mm. Pispalan kumppanuusprojektin Perinneleikkien kohdalla ohjel- kanssa. Tarkoituksena on ollut tuot- massa oli leikkien opettaminen vii- taa koulun sisäiset verkkosivut sekä desluokkalaisille, josta vastasi Sirpa aineistoa Pispalan verkkosivuille ja Hakala. Viitoset opettivat sitten eka- myös Pispalalainen –lehteen. luokkalaisia. Perinneleikkien osalta oppilaat myös haastattelivat Kirkon- Sirpa Hakala opetti Pispan koulun tuvalla vanhuksia vuosikymmenten viitosille perinneleikkejä. takaisesta leikkimisestä. Media ja me

Viitoset opettivat ykkösiä

Leikissä on usein eräänlainen piiritystila!

Ykköset katsoivat viitosia aluksi peloissaan. piin leikkeihin. Viidesluokkalaisten mielestä leikki Tukki –leikki ei mennyt kovin hyvin ja se piti pur- oli lapsellinen ja tylsä, kun taas ykkösluokkalaiset kaa ennen aikojaan. Lasse neuvoi sahausleikin ja pitivät siitä, ja heittäytyivät hyvin mukaan leikkiin. pian oltiin sahauspuuhissa. Viidesluokkalaisten katseet harhailivat pitkin salia tylsistyneinä, kun ykkösluokkalaiset katselivat isoja viidesluokkalaisia kiinnostuneina. ’’Sahhaa sahhaa’’ Isommat oppilaat olivat odottaneet pieniä ykkös- leikissä alkoivat jo ykkösluokkalaiset kyllästyä. Vih- luokkalaisia koulumme liikuntasalissa. Essi Naski doin viidesluokkalaisten ilmeet kirkastuivat, mutta ja Lasse Jaakonmäki selittivät kaksi perinneleik- vain siksi koska koko homma oli loppu. kiä, molemmat 5.a luokalta Pispankoulusta. Essi ja Lasse alkoivat harjoitella, ja muut toistivat sanoja heidän perässään. Viidesluokkalaisten pitäisi ottaa Hilla ykkösluokkalaisten joukosta pari itselleen molem-

22 pispalalainen 2/06 Kun viitosille opetettiin perinneleikkejä

Lokakuisen päivän aamuna Pispan nankin mielestä tämä leikki oli eh- Seuraavassa leikissä muodostettiin koulun saliin astui Sirpa Hakala. Hän dottomasti paras. Oppilaat purkivat kaksi piiriä. Molemmista piireistä oli tullut opettamaan viidensien luok- ”tukin” nopeasti ja lopulta koko kasa meni yksi poika ja tyttö piirin kes- kien oppilaille perinneleikkejä. Sirpa oli purkautunut. kelle. Sirpa toimi jälleen esilaulaja- oli pukeutunut vanhanaikaisiin mie- na. Mutta ensiksi Sirpa selitti mikä hen vaatteisiin. Hänellä oli valkoinen on tallukas. – Tallukas on sellainen Sitten lähti käyntiin Sik Sikanen. paita, mustat housut, hattu ja mustat huopatossu. Sillä pääsi todella hil- Kaikki ottivat toisistaan käsistä kiinni saappaat. jaa liikkumaan. Ennen vanhaan kun ja muodostivat piirin. Leikissä kaik- pojat livistivät vaikkapa tanssiaisiin, ki, joilla oli kirkkaanpunainen paita tallukas oli kätevä välinen kun halusi Ensiksi mentiin lämmitysleikki. Sen menivät keskelle ”possuiksi”. Laulu hiipiä. Joka kerta kun Sirpa oli laula- nimi oli ”Suutari, räätäli, pikipöksy, alkoi. Kaikki lähtivät varovasti pie- nut poika haki tytön ja tyttö haki po- Pietari”. Leikki oli hauska. Toinen nillä askeleilla kohti piirin keskustaa. jan piiriin. Lopulta kummassakaan luokka joutui konkkaamaan yhdellä Viimeisessä säkeistössä kaikki huu- piirissä ei ollut ketään. jalalla ja toinen luokka joutui taput- sivat: Huh! Sitten possut karkasivat. tamaan. Jalkaa ei saanut missään Possujen piti yrittää paeta piirin ko- nimessä vaihtaa. B-luokka oli ensin loista. Eli oppilaiden jalkojen välistä, Seuraava leikki oli todella sosiaali- taputusvuorossa ja he naureskelivat tai käsien alta. Tämä leikki nauratti nen leikki! ’’ Hura hura häitä” meni kun A-luokka joutui konkkaamaan kaikkia. seuraavasti: Valittiin tyttö ja poika niin nopeasti kun pystyi. Mutta nau- jotka muodostivat tukevan portin. ru loppui kun Sirpa ilmoitti että nyt Portin tekijät keksivät kaksi hedel- Sitten käskettiin: - Pojat hakevat ty- olisi B-läisten vuoro konkata. Leikki mää (esim. omena ja ananas). Sitten tön pariksi! Kamalaa… kävi varmasti sujui hyvin ja kaikki pitivät siitä. alkoi laulu: Hura hura häitä, kello löi joidenkin poikien ja tyttöjen mielessä. jo 12 keisari seisoo palatsissa. Niin Kun viimein oli saatu parit kuntoon, musta kun multa ja valkea kun varsa Sitten alkoi leikki nimeltä ”Körö menivät parin istumaan vastakkain se ken tulee viimeiseksi ompi kuole- körö kirkkoon”. Kaikki ottivat toisis- risti- istuntaan. Kaikki parit ottivat maks. Jonot kävelivät portin läpi ja taan käsistä kiinni. Sitten lähdettiin toisistaan käsistä kiinni ja lähtivät aina kun laulu loppui, joku jäi kiinni kulkemaan ympäri salia. Sirpa lauloi: ”sahaamaan”. Sahaaminen tapahtui porttiin. Sitten portti kuiskasi (anan- - Körö körö kirkkoon papin muorin siten että liikutettiin käsiä edes takai- as) Jos kiinni jäänyt vastasi (omena), penkkiin. Kaikki toistivat. Leikki sin ja vartalo huojui laulun perussyk- kiinni jäänyt meni ”omenan” taakse. loppui mukavasti, vaikka alussa oli keen tahdissa. Laulun sanat menivät: Lopulta kun koko jono oli jäänyt kiin- pientä epävarmuutta. ”Sahhaa sahhaa poikki puun! Suu- ni, kaikki ottivat toisistaan lantiosta riks’ haloiks’, pieniks’ paloiks’. Niis kiinni ja vetivät viivan yli. Se oli kuin mie niis mie nuu! Niis mie niis mie ”Nyt on lysti leikki” oli seuraavan köyden veto. nuu!” Kädet piti pitää varmasti koko leikin nimi. Leikissä Sirpa toimi taas leikin ajan kiinni. Kun ensiksi aloitet- esilaulajana. Kaikki menivät piiriin. tiin risti-istunnasta niin siitä edettiin Tällaisia leikkejä Sirpa opetti meil- Sitten yksi oli keskellä ja muut ottivat polviseisontaan ja siitä seisomaan. le. Ja me opetimme niitä vuorollam- käsistä kiinni ja lähtivät kulkemaan Joka kerran kun noustiin ylemmäs al- me ekaluokkalaisille. keskellä olijan ympäri. Tässä leikissä koi laulu alusta. Tälläinen oli Sahhaa Media muodostettiin ketjukuvioita. Peppii- sahhaa leikki. Emma ja me

pispalalainen 2/06 23 Leikittiin sitä ennenkin

Jael haastatteli Kirkontuvalla 95- Minkä ikäisenä te aloititte leikkimi- Yksi meidän suosikeistamme on vuotiasta Lyyli Rajalaa. Hän vietti sen? Kuinka vanhaksi leikitte? kymmenen tikkua laudalla. Onko se lapsuutensa Längelmäellä. - Neljän vanhana alotettiin ja sitte teille tuttu leikki? kyllä me aika kauan leikittiin kun sit- - On se tuttu sitä me leikittiin te isompana piti opettaa leikkejä nuo- usein. Minkälaisia leikkejä teillä oli nuo- remmille. ruudessanne? Oliko tytöillä ja pojilla yhteiset leik- - Yleensä leikimme maatilaa. Teim- Keksittekö te itse leikkejä? Minkä- kihetket? me lehmät männynkävyistä ja possut laisia leluja teillä oli? - Joo aina leikittiin yhdessä kuusenkävyistä. - Juu kyllä ite ne keksittiin, ite kek- sin ainakin sen käpyleikin. Isä veisti Oliko jotkut leikit kilpailuja? Mikä leikki oli sitten semmoinen meille puuheppoja ja sitte ite tehtiin - Joskus oli juoksukilpailuja ja pal- josta te ette pitäneet ja miksi? räsynukkeja. lon heittoa ja joskus heitettiin herne- - Kun oli talvi niin isot pojat yritti pusseja. aina saada semmoseen jyrkkään ja Leikittekö te paljon ulkoleikkejä? jäiseen mäkeen luisteleen ja sitte kun - Kesällä me leikittiin ulkona ja tal- Mikä on hauskin leikkimuistonne? siihen meni nii en pysyny pystyssä vella oltiin joskus sisällä ja paistettiin - No se oli hauskaa kun me naapu- vaan kaaduin heti. perunalastuja ja herneitä. Mutta tal- rin tyttöjen kanssa keinuttiin ja kil- vellakin oltiin ulkona sillon kun men- pailtiin että kumpi menee korkeem- Mistäs te leikit opitte ja missä lei- tiin esim. luisteleen, pulkkamäkeen malle. kitte? tai jotain muita lumi leikkejä. - Keksittiin ihan ite, tai sitte isom- Minkälaisia muistoja teillä on siitä mat opetti. Yleensä me leikittiin sella- Mikä teki jostain leikistä erityisen kun leikki meni mönkään? sella kalliolla jossa oli semmone kolo mukavaa? - Ku joskus heitettiin saapasta piha- johon sato aina vettä ja sinne me vie- - No oli kivaa kun oli semmonen maalla ja sitte toinen veli heitti toista tiin aina käpykarjaa juomaan. leikki jossa puettiin äidin vaatteita ja veljee poskeen. pistettiin äidin korkokengät ja sit ol- Media tiin tosi nättejä ja se oli kivaa. Oliko milloinkaan leikki kaukana? ja me - Ei ollut ikinä. 24 pispalalainen 2/06 Miltä tuntui oppia perinneleikkejä

Yksi parhaista leikeistä on narunveto ilman narua!

Heti saliin tultuamme leikinopetta- Tytöt ja pojat joutuivat äänestämään Sitten laulettiin tallukaskengistä (eli ja Sirpa Hakala opetti meille lämmit- jalan nostolla seuraavasta leikistä sellaisista huopatossuista) ja salaisis- telyleikin joka oli Suutari Räätäli Piki- joka oli Siksikanen. Siinä leikissä ra- ta iltatapaamisista. Siinä kaikki oli- pöksy Pietari. Siinä konkattiin laulun kennetaan possuille aita, joka lähes- vat ringissä ja ringin keskellä olevat rytmissä. Kun kaikille oli tullut hiki, tyy lähestymistään ja leikin lopussa hakivat uuden parin ja itse menevät niin Sirpa Hakala kertoi leikeistä ja possut (lapset) karkaavat aidan läpi. sivuun. Leikkiä jatkettiin niin kauan miksi hänellä oli isoisänsä vaatteet. Tässä leikissä pienet olivat joskus pe- kun ketään ei ollut enää keskellä. Pa- loissaan, mutta tykkäsivät varmasti, rileikkejä leikittiin paljon. ainakin kaikki niin hokivat. Sitten ”Nyt on meillä lysti leikki” loruleikki lähti rullaamaan ja kaikki Viimeisimpänä, mutta ei vähäisim- tarrasivat toistensa käsistä kiinni ja Seuraavaan leikkiin poikien olisi pänä oli ”hura hura häitä”. Tämän lei- lähtivät laulaen kiertämään salia ket- pitänyt hakea tyttöparia, mutta se ei kin melkein kaikki jo osasivat, mutta jussa. Siinä rakennettiin tukki eli tii- oikein viidesluokkalaisilta onnistu- ei kertaus ikinä pahaa tee. Hura hura vis rinki joka puretaan lopuksi.. Tämä nut. Kohta pojat kuitenkin ylittivät häiden yhteydessä oli vielä naruton leikki tulisi myös ekaluokkalaisten itsensä ja hakivat parin. Seuraavaksi narunveto jossa pidettiin toisen lan- leikkipäivään, sanoivat opettajat. parin kanssa sahailtiin puita leikissä tiosta kiinni. Lopuksi kaikilla oli aika ”sahhaa sahhaa”. Tämä pari leikki oli hauskaa, vaikka se ei koko ajan tun- hyvää harjoitusta illan diskoon. tunut siltä.

Osku

Media ja me

pispalalainen 2/06 25 miesjohtajana?” No tuosta ei juttua VARALA - saatu, mies ei paineita siitä suostu ot- tamaan. Yhtä lailla hänen mielestään tulee kunnioittaa perintöä ja samal- MAAMME VANHIN la kehittää ja muuntautua tarpeiden mukaan. Kimmon mukaan Varalan urheilu- URHEILUOPISTO opistossa tapahtuva koulutus jakau- Teksti: JiiPee Villanen tuu kolmeen pääryhmään: vapaan Kuvat: Ilpo Mikkonen, Arto Säntti sivistystyön koulutukseen, ammatil- Tahmelan kupeessa, Pyhäjärven rantamai- liseen peruskoulutukseen sekä am- semissa, sijaitsee monelle pispalalaiselle matilliseen lisäkoulutukseen. ainakin nimeltä tuttu liikunta- ja urheiluopisto. - Liikunnanohjauksen perustutkin- Mutta moniko tietää miten Varalan tarina on to on toisen asteen ammattitutkinto, saanut alkunsa ja mitä opistolla on tavallisel- johon saadaan valtion avustusta ja se on opiskelijoille maksutonta. Lii- le tamperelaiselle tarjottavanaan. Kysyimme kunnanohjauksen peruskurssi taas asiaa opiston ensimmäiseltä miesrehtorilta on lyhyempi ja antaa valmiuksia Kimmo Siraiselta. esim. liikunta-, opetus-, sosiaali- ja terveysalalle aikoville. Ammatillista 1900-luvun alussa Suomen ensim- lisäkoulutusta ovat lasten liikunnan mäinen ammattientarkastaja Vera ammattitutkinto, valmentajan eri- Hjelt ehdotti Suomen Naisten Voi- koisammattitutkinto sekä allasmesta- misteluliiton kesäjuhlilla seuraavaa:” rikoulutus. Levittäkää ruumiillista työtä teke- vien naisten keskuuteen syvempää - Henkilökuntaa opistossa on 48, Viime vuosikymmeninä Varala käsitystä ja tietoa yleisen terveyden- joista vakituisia opettajia 8, opiskeli- on kasvanut voimakkaasti. Alkupe- hoidon merkityksestä sekä herättä- joita on noin sata viikossa. räisestä työväen naisten voimiste- kää heissä innostusta voimisteluun ja Lisäksi jo vuosia pyörineessä kai- lukodista on sadan vuoden aikana ulkoilmaleikkeihin”. kille avoimessa lasten liikuntakerho- kehittynyt monipuolinen, vilkkaasti toiminnassa kirmaa n. 350 tenavaa Tuollainen lause julkisesti esitetty- toimiva ja kaikille avoin liikunta- ja viikossa. nä oli sata vuotta sitten aivan uutta. urheilukeskus. Tänä päivänä se ei ole enää uutta mutta yhtä tarpeen – ja koko väestöl- Varala toimii myös esim. lentopal- Tampereen Naisvoimistelutalo Oy le suunnattuna. loliiton ja judoliiton harjoitteluopis- muuttui1920-luvun lopulla Varala Tarmokkaat, rohkeat ja aikaansa tona. Tämä puoli opiston toiminnasta Oy:ksi ja myöhemmin yksityiseksi edellä olevat naiset perustivat Vara- on pispalalaisille tuttua harjun rin- Varala-säätiöksi. Sittemmin opiston lan opiston vuonna 1909. teissä ja portaissa treenaavista urhei- koulutusohjelma tuli kouluhallituk- lijoista. ”Ne on varmaan Varalasta” Varala perustettiin nimenomaan sen alaiseksi ja Varalan liikuntaopis- –lause lienee monelle tullut mieleen. naisten toimesta naisille, tärkeänä tu- to hyväksyttiin urheiluopistolain kena erityisesti Suomen naisvoimis- piiriin. Näin valtionapu vakinaistui telun äiti Elin Kallio. Kurssipaikaksi ja toimintaa oli turvallista kehittää Entä sitten tavallisen pispalalaisen ostettiin tehtailija Heikki Liljeroosin pitkäjänteisesti. mahdollisuudet käyttää Varalan mo- kesähuvila Pyynikin rinteessä. Huvi- Rooliaitoja alettiin kaataa 1970-lu- nipuolisia palveluita. Opiston tehtä- lan hirret oli tuotu Tahmelaan Kan- vulla, jolloin ensimmäiset pojat hy- vänä rehtorin mielestä on tarjota lii- gasalan Varalan kylästä. Tästä siis väksyttiin liikunnanjohtajakurssille kuntapalveluita lapsesta ikäihmiseen opiston nimi, perintönä naisliikun- ja tänä vuonna valittiin siis Varalan ja satunnaisesta harrastajasta kun- nan alkuvaiheista. ensimmäinen miesrehtori. Kirsti tourheilijaan niin hyvin kuin resurs- Toiminnan laajetessa rakennettiin Sirkkolan ja Aila Tammisen jälkeen sit antavat myötä. parin vuoden päästä arkkitehti Vivi remmiin astui Kimmo Sirainen. - Varalan käyttöaste kesäkautta lu- Lönnin suunnittelema voimisteluhal- kuunottamatta on yli 100 % ja tontti li, joka palveli yli puolen vuosisadan on loppuun asti rakennettu. Tilojen Kun Kimmo tuli käymään Pispa- ajan. Alkuperäinen hirsihuvila toimii ja palveluiden avoin käyttö joissakin lan kirjastolla tätä juttua varten, niin nykyisin liikuntamuseona ja toinen asioissa on tällä hetkellä mahdotonta. tietysti ensimmäinen kysymys oli se vanha rakennus Kisapirtti muistuttaa Esimerkiksi talon kuntosalia ei omi- pakollinen: Miltäs se nyt sitten tun- vanhoista ajoista aivan tien vieressä en kurssien jatkuvan tarpeen vuoksi tuu olla Varalassa ensimmäisenä Varalan mutkassa. saada avoimeen käyttöön. Samoin

26 pispalalainen 2/06 rantasaunan mahdollisuutta avan- touinteineen on pohdittu tarkkaan Uusi reksi aloitti mutta tällä hetkellä valitettavasti se Teksti: Hannu T. Sepponen ei onnistu. Kuva: Ilpo Mikkonen Mutta silti uutta on jatkuvasti ke- hitteillä. Kevään uutuuksista Kimmo Satu Sepänniitty aloitti Pispan koulun mainitsee erityisesti melontakurssit uutena rehtorina elokuun alusta. ja ns. kaverikimpat. Työmaa on kuitenkin tuttu paikka. - Melontakurssitusta ei juurikaan Satu tuli kouluun musiikkiluokan voi paremmissa olosuhteissa pyörit- opettajaksi kuusi vuotta sitten. Vuorovaikutus muun yhteiskun- tää kuin täällä. Pyhäjärveä pääsee Rehtorin toimi on tullut täydellä nan kanssa tuntuu myös painotuk- vaikka minne asti, kanootteja opistol- mitalla tutuksi siis vasta yhden lu- sessa, jossa median lukutaito ja kas- la jo on. kukauden verran, mutta täysin uutta vaminen mediatoimijaksi pyritään - Kaverikimppa taas tarkoitta sitä, viranhoito ei ole. Satu on nimittäin saamaan luontevaksi osaksi oppilait- että ryhmä samanhenkisiä voi tilata toiminut kahteen otteeseen varareh- ten kasvamista. Toisaalta Satu arve- opistolta viikonloppupaketin sisältä- torina, ensi kerran Ahvenisjärven lee, että koululla olisi ehkä tilausta en juuri sitä liikuntaa jota haluavat koulussa opettajana toimiessaan. Hän toimia myös eräänlaisena keskuste- – ja ammattiohjauksella. valmistui vuonna 1990 ja oli sitten lufoorumina asioissa, jotka läheisesti Kiinnostuneiden ja kiinnostuvien lähes koko vuosikymmenen musiik- liittyvät nuoren polven kasvamiseen kannattaa jo nyt käydä esim. opiston kiluokan opettajana hervantalaisissa yhä vaativammassa ja myös monia verkkosivuilta tarkistamassa tarjonta maisemissa. Sen jälkeen hän opetti ongelmia sisältävässä, median läsnä- ja ajankohdat. yhden vuoden lastentarhanopetta- olon läpäisevässä yhteiskunnassa. Kimmo Sirainen on energisen tun- jille musiikkia, opiskeltuaan samalla Keskustan alueen kouluna Pis- tuinen hieman yli kolmekymppinen Tampereen konservatoriossa c-tason palassakin pyritään suuntaamaan Keski-Suomesta tullut kaveri. kanttoriksi. opetusta eräänlaisella luovuuden ja kulttuurin painotuksella. Sama aja- Nuoresta iästä huolimatta mies on Rehtorin virkaan hakeutuminen on tus läpäisee myös esiopetusta ja päi- jo tottunut johtaja, edellinen rehto- ollut Satulla mielessä ehkä pysyvänä vähoitoa alueella. Ehkä painotus so- rius oli Jämsänkosken yläasteella ja aikomuksena koko opettajan uran pii hyvin kaupunginosaan, jossa ovat lukiossa. ajan. Rehtorinakin opetustöitä saa tehdä riittävästi, jotta perustehtävä tunnetut vahvan kulttuurin perinteet. - Rehtorin työ Varalan kokoisessa pysyy mielessä johtotähtenä. Mutta Niihin sopivat hyvin myös musiikki- talossa on pääasiassa hallinnollista. kaiketi eräänlainen idealismi ja vie- luokat, jotka edelleen säilyvät Pispan Onneksi kuitenkin saa opettaakin, hätys yhteisten asioiden hoitoon aihe- koulussa määrävuotisina. Musiik- sitä haluan tehdä. Kotonakin on utti sen, että hän hakeutui koulutyön kiluokkatoiminta on tullut Sadulle alkanut melkoinen opettaminen ja ja sen kehittämisen näköalapaikalle. tutuksi vuosien varrella. Hän ollut opettelu, kertoo juuri esikoisen saa- Pienehkön koulun rehtorina joutuu koko opettajauransa myös musiikki- nut poikavauvan isä. myös tarttumaan mitä erilaisimpien luokanopettajana. Musiikkiluokilla käytännöllisten asioiden hoitoon. Ai- on oma opetussuunnitelmansa. Tun- Lopuksi kysyin vielä pilke silmä- nakin voi sanoa, että päivittäinen oh- neilla pystytään menemään pidem- kulmassa nykyisen rehtorin suhdetta jelma on virkistävän vaihteleva. mälle musiikin opinnoissa. Jatkuva ja ymmärtämistä perinteiseen nais- Koulun kehittämisessä Satu näkee musiikin opiskelu on myös ollut voimisteluun, siis piano- ja tamburii- tilaa avoimuuden ja yhteistyösuhtei- Sadulle tärkeää. Tosin tällä hetkel- niosastoon. Rehtoripa löikin haastat- den parantamisessa ulospäin. Uutta lä rehtorin kiireet ovat vieneet aikaa telijalle luun kurkkuun. ei ole se, että vanhemmat ovat tässä musiikin harrastamiselta ja opinnoil- ta. Oma musiikin harrastaminen an- - Tuttua on. Olen mm. säestänyt keskeisessä asemassa. Mutta jota- taa voimia ja uutta näkökulmaa myös pianolla Jyväskylässä liikuntatieteel- kin uutta on ehkä siinä, että nyky- kouluun. liseen pyrkimistilaisuudessa, kahdel- ään pyritään tietoisesti kehittämään la soinnulla selvisi siitä ihan mallik- eräänlaista asiakastyytyväisyyden Rehtorin kotijoukkoihin kuuluvat kaasti. mittausta. Arviointikeskustelut van- puoliso Jyrki sekä lapset Atte ja Sal- li. Satu on aito tamperelainen, vaikka Lisätietoa: hempien kanssa ovat tärkeä muoto, jolla testataan, kuinka koulu työtään asuukin nykyään Ylöjärvellä. Hän on www.varala.fi -päivitetyt tiedot toi- ”oppimispalvelun tuottajana” hoitaa. kotoisin Tampereen Petsamosta, kou- minnasta ja kursseista Muutenkin pohditaan kovasti sitä, lut on käyty Tammela, Sampolassa Pirkko Savisaari: mitä kaikkea koulutoimelle merkit- ja Rellussa. Ne olivat vähän isompia Varalan urheiluopisto 1909-1989. see kunnallishallinnossa nyt kovin laitoksia kuin nykyinen. Jokaisessa Heli Kurvinen: Elin Kallio. ajankohtainen tilaaja-tuottaja –ajat- koulussa vähintään kuusi rinnakkais- telu. luokkaa, olisiko isoimmassa ollut pe- Suomen naisurheilun äiti. pispalalainen 2/06 räti yhdeksän. 27 Uutta musaa Pispalan Musiikkiyhdistys julkaisee näinä päivinä jakeluun kolmannen Musaa Mäeltä –levyn. Yhdistyksen pit- käaikainen puuhamies Ari Selkä Pulkkinen kertoo, Teksti: Hannu T. Sepponen että levyä on saatavilla eräistä pispalalaisliikkeistä Kuva: Arto Säntti ja hyvin varustetuista levykaupoista kaupungillakin.

Musaa Mäeltä 3/4 sisältää tällä ker- Nuorempaa sukupolvea edustavat yhdistyksen toimintaa, ennen kaikkea taa kolmekymmentä kappaletta. Kak- Pressan Pomo sekä Isla. Tamara Press Pispala Folkia sekä laitehankintoja ja soislevyn esiintyjät ovat tuttuja erilai- kysyy, mitä rakkaus vaatii. Synteesi- muutamia stipendejä. Yhdistyksessä sista täkäläisistä pippaloista, mutta pyrkimystä osoittaa Punapappi, joka on yli viisikymmentä jäsentä. on joukossa ehkä vähemmän tunnet- esittää yhdistelmän rakastetusta vir- tuja nimiä, kuten Kaizu Wasabi. Hän restä ja hehkuvasta työväenlaulusta. Levystä otetaan tuhannen kappa- ilmaisee levyllä tunteitaan Nagasakia Tässä mainitsemattomia esiintyjiä ei leen painos, josta osa leviää maail- kohtaan. Laajemmin tunnettuja esiin- vähätellä, mutta eihän sitä kaikkea malle sponsorien kautta. Aiemmis- tyjiä ovat Mikko Alatalo ja Heikki voi tuntea, kuunnelkaa itse levyltä. ta, talkootöinä tehdyistä levyistä Salo. Paikallista tunnettavuutta on ykkönen alkaa olla keräilyharvinai- varmaankin ainakin Hauli Bros`eilla. Selkä Pulkkinen kertoo, että tupla- suus ja kakkosta on hieman jäljellä. Nääsboys puolustaa kvartettilaulun levyä on tehty huhtikuussa alkaen. Uuden levyn sponsoreita on vajaa perinteitä. Levyllä esiintyy myös Iku- Nauhoitukset on tehty enimmäkseen kymmenen kappaletta. Näin monen rin Eagles ja Lines of Leaving, joita Pispalan musiikkiyhdistyksen toi- sponsorin saaminen levylle on aika on kuultu erilaisissa kansanjuhlissa, mitiloissa, valtatien varressa lähellä epätavallista. Mutta epätavallista on kuten karnevaaleilla. Pizpala Grilliä. Muutama esiintyjä sekin, kuinka laajalle täkäläinen tuo- toi tuotteensa valmiina. Osa levyn te saattaa levitä esimerkiksi taannoin Myös näyttelijät saavat sijansa. Kir- kappaleista on voinut teettää töitä Nokian yhteyksien kautta. simarja Järvinen lausuu Lauri Viidan viikonkin, osa on mennyt purkkiin runon. Esko Kovero tulkitsee Kylän- parissa tunnissa. Isojen kokoonpa- Musaa Mäeltä –sarjan uusimman miesten säestyksellä Paperitähdet. nojen nauhoitukset vaativat monia levyn julkistamisbileet ovat tiedossa Vanhempaa tanssimusiikkia edustaa päällekkäisiä äänityksiä. Ja loppu on tätä lukiessa. Levy maksaa parikym- Pekka Haapakoski humppayhtyei- näkymätöntä työtä, editointia, soitin- mentä euroa, joka ei tuplalevystä ole neen sekä Juhani Lamminpää Kylän- ten tasojen säätöä ja muuta aikaa vie- paljon. Selkä Pulkkinen kertoo, että miesten avustuksella. Viime mainit- vää hiomista. Kumppanuusprojektin levyä on saatavilla paikallisista liik- tu yhtye toimii levyllä eräänlaisena kautta hankkeeseen työllistynyt Selkä keistä ainakin Tahmelan kaupasta, house-bandinä, jonka repertuaari on on saanut työssään hyvää apua Emil Kujakollista ja Pulterista. Myös kau- laaja. Kujakollista kaikille tutut Puro Lähteenmäeltä ja Jukka Miettiseltä. pungilla hyvinvarustetut äänilevy- ja JiiPee ovat kappaleissaan eräänlai- Musaa Mäeltä –levyllä rahoitetaan liikkeet ottavat tuotetta myyntiin. sissa syystunnelmissa, johon sopivat koiramaiset aiheet.

28 pispalalainen 2/06 Ristikon ratkaisu sivulla 31 pispalalainen 2/06 29 -En muuten olisi uskonut, miten kiinnostavaa talon rakentaminen voi olla! Katariina huudahtaa.

Mitkä seikat houkuttelivat rakenta- maan itse ja juuri tänne? -No ainakin maisema! Saamme myös toteuttaa talossa niitä asioita, mistä olemme haaveilleet.

Milloin talo valmistuu ja pääsette muuttamaan? -Talon pitäisi valmistua ensi kesä- nä. Niin, ainakin jouluksi pääsemme uuteen kotiin, siis ensi vuoden jou- luksi! vitsailee Seppo. Joudumme nyt ensin muuttamaan vuokralle, koska saimme jo Hyhkyn kotimme myy- tyä.

Oletteko ehtineet tutustua naapu- reihin? -Rakennuslupapapereita kun piti kierrättää tässä naapureilla, tuli ta- vattua naapuritalojen asukkaita. Se oli hyvä tapa esittäytyä samalla. He Pitkään tyhjillään olleelle tontille on syksyn aikana noussut talo, josta tulee Huviloiden koti. tuntuvat mukavilta. Eivät ole hermos- tuneet, vaikka ovat saaneet siirrellä autojaan pois tieltä, kun työmaalle on tullut kuljetuksia.

Jouluksi kotiin, Minkälaiset määräykset säätelevät rakentamista ja talon ulkonäköa tai siis ensi vuoden! kokoa? -Ainakin talon paikka kadun var- Teksti ja kuvat: Kati Lehtinen rella oli määritelty ja samoin etäisyys naapuritaloihin. Auringosta riittää vielä lämpöä su- tänne oikeasti. Kun kuulimme Aju- lattamaan yöpakkasen kylmettämää rinkadun tontista, vietimme muuta- Talon väri piti myös määritellä tar- katua. On lokakuun lopun sunnuntai- man unettoman yön miettiessämme kasti rakennuslupaa hakiessa. Ulko- iltapäivä ja ihanteellinen ulkoilusää. ryhdymmekö tähän. Nyt olemme kuoren tulee olla puuverhoiltu, ja joi- Autot nököttävät tuulilasit lumisina tyytyväisiä, että uskalsimme tarttua denkin ikkunoiden kokoa jouduttiin Pispalan kapeiden katujen varsilla. tilaisuuteen, emmekä lähteneet muu- pienentämään, kertoo Seppo. Ajurinkadulla talot muodostavat alle. Katariina on kierrellyt Pispalassa ja kaarevan linjan. Vanhimmat talot -Meillähän ei ole kokemusta ra- tarkastellut talojen värityksiä. ovat nousseet paikalle sata vuotta sit- kentamisesta ennestään- paitsi mö- -Olen löytänyt yhden talon tässä ten, toiset vuosikymmeniä myöhem- kin ulkohuussista, nauravat Huvilat. lähellä, jossa on kaunis väriyhdistel- min. Huvilan perhe on rakentamassa Molemmat työskentelevät atk-alalla. mä. Ehkä menen jonain päivänä soit- uutta kotia itselleen. Seppo Huvila ja Huvilat viettävät rakennustyömaalla tamaan heidän ovikelloaan ja kysy- Katariina Kössi-Huvila sekä heidän mielellään arki-illat ja viikonloput. mään värien koodit! 5-vuotias tyttärensä Beda ovat asu- Täällä kyllä riittää aina puuhaa. Beda -Vieressä on vanhoja taloja ja niissä neet Hyhkyssä vuodesta 1998, joten myös haluaa joka päivä työmaalle. suunnitellaan mineriittivuorauksen Pispala on heille ennestään tuttua Hän onkin innokas apulainen. poistamista sekä ulkolaudoituksen aluetta. -Eväätkin maistuvat täällä niin hy- kunnostusta, mikä ilahduttaa meitä- -Olemme haaveilleet Pispalasta, viltä, lisää Beda. kin, sanoo Katariina. emmekä uskoneet, että pääsisimme 30 pispalalainen 2/06 Ristikon ratkaisu: Teksti Tulevaa ohjelmistoa Sebastian Boultier, Pispalan nykytaiteen Mikko Lipiäinen, Tampereen kaupungin muutettua Joona Ruusuvuori, keskuksen sadonkorjuu määräaikaisen vuokrasopimuksen Valpuri Talvitie toistaiseksi voimassa olevaksi, tul- laan toimintaa nyt laajentamaan ym- ja uudet haasteet pärivuotiseksi. Vuoden 2007 aikana Pispalan nykytaiteen keskuksessa toteutuu noin 25 näyttelyä. Gallerian Pispalan kirjastotalon vastapäätä, Hirvikatu 10: toimintaperiaatteena on kyetä tarjoa- ssä sijaitseva tyhjillään ollut puutalo heräsi eloon maan näyttelyaikoja joustavasti siten, keväällä 2006 nuorten kuvataiteilijoiden muuttaes- että myös impulsiivisille näyttelyide- sa paikan Pispalan nykytaiteen keskukseksi. Kesän oille jätetään kalenterissa tilaa. Kesäl- aikana talo toimi sekä galleriana että monilu- lä 2006 järjestetyt Performanssifi esta, kuisten ja -muotoisten tapahtumien tyyssijana. kokeellisen musiikin festivaali sekä Keskuksesta kehittyi lyhyessä ajassa monipuolinen runotapahtuma toistunevat vuonna kulttuuritila, jossa niin kansainväliset performans- 2007 ja muitakin taidetapahtumia on suunnitteilla. Vuoden 2007 näyt- sitaiteilijat ja ympäristöaktivistit kuin teatterintekijät telytoiminnan aloittaa tammikuussa ja lapsiperheetkin kohtasivat ilman suurempia avautuva PNTK:n jäsenten ryhmä- muodollisuuksia ja kuluttamisen pakkoa. näyttely, joka juhlistaa uutta vuokra- sopimusta ja toiminnan jatkuvuutta. Hurjalla energialla käyntiin pyörähtänyt toi- Nykytaiteen keskuksen tiloissa minta joutui vaakalaudalle, kun Tampereen toteutetaan tulevana vuonna myös kaupungin kanssa alun perin syyskuun lop- kahdeksan taidekurssia ja työpajaa. puun tehtyä vuokrasopimusta oli neuvotelta- Tulevan vuoden syksyyn mennes- va pidemmäksi. Toiminnan jatkaminen Hirvi- sä järjestetään mm. elävän mallin kadulla ei ollut itsestäänselvyys, vaan uuden piirustus, suomalaisen maiseman sopimuksen aikaansaamiseksi oli neuvotelta- maalauskurssi maahanmuuttajille, Kuvat va oikeiden ihmisten kanssa oikeissa paikois- runokurssi, lasten taidekurssi sekä Mikko Lipiäinen, sa. Ilman läänintaiteilija Marketta Mäkisen ja ympäristötaidetyöpajoja. Kurssi- Tampereen kaupungin kulttuuritoimen tukea Ilpo Mikkonen kalenterin suunnittelussa on otettu olisi keskusta hallinnoivalla Pispalan kulttuu- huomioon eri ikäryhmät ja nykytai- riyhdistyksellä ollut huomattavasti kivisempi teen laaja kenttä. ja sokkeloisempi tie uuden sopimuksen aikaan www.hirvikatu10.net saamiseksi. On tärkeää ja hienoa, että tällaista kaupunkilaisten omaehtoista ja epäkaupallista Kansainvälisille vesille toimintaa tuetaan. PNTK on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä mm. vilnalaisen Uzupio Meno Inkubatoriuksen kanssa. UMI, vilnalainen taidekeskus sekä -yhteisö toimii pitkälle samoin lähtökohdin ja motiivein. Taiteilijavierailuita on ol- lut puolin ja toisin keskuksen toimin- nan alusta asti. PNTK tulee jatkossa panostamaan yhä enemmän kansain- välisiin kontakteihin. Tulevaksi vuo- deksi on tarkoitus saada enenevässä määrin ulkomaalaisia kuvataiteilijoi- ta keskuksen galleriaan ja muita kan- sainvälisiä taiteen tekijöitä muihin taidetapahtumiin.

Gesine Kikol ja kulttuuritoimen Elise Peder- sen näyttelyn avajaisissa PNTK:lla

32 pispalalainen 2/06 Sebastian Boulterin maalaus.

Nykytaiteen keskus sai kaupungil- ta luottamuslauseen ja toiminnalleen elävän suunnan, kun kulttuuritoimi järjesti Düsseldorfi n ammattikorkea- koulussa kuvataiteen osastolta val- mistuneen bergischiläisen taiteilijan Gesine Kikolin näyttelyn talolle loka- kuuksi. Näyttelyn taulut ja piirrokset on tehty Suomessa kahden viikon aikana ja niistä välittyy ulkopuolisen tarkkailijan katse: mummoja kassit käsissä, tuulipuvut päällä kävelemäs- sä; hirviä ja poroja kylmänvihreässä lumisessa hämärässä; valokuvamai- sia mustavalkomaalauksia metsistä, pelloista ja rakennuksista.

Ensimmäisessä huoneessa on maa- lauksia, jotka tuovat Lapin arktisine saa nyt sanoa sanasensa ilman huolta väreineen aistittavan lähelle. Kysyt- Uniradio siitä ostaako niitä kukaan. täessä missä päin Lappia Gesine on Eli nyt unelias kansalainenkin saa Oman unensa kertoja ei voi taivu- käynyt vastaa hän, ettei ole ehtinyt tella kuuntelijoitaan unelmiensa alai- sanoa sanasensa ilman huolta siitä Lappiin, mutta on nähnyt valokuvia suuteen; ostaako niitä kukaan. ja aistinut tunnelman niistä. Kuvien selitys -analysointi jolla saattaisi autenttinen tunnelma on selitettävis- UNIRADIO kuuluu Teatteri ja - olla kuulijan käsityksiä muokkaava sä sillä, että Gesine teki diplomityön- taideyhdistys Merten Kauhun Valta- vaikutus, on jo tapahtunut näkijässä sä Islannin valoista ja muodoista, kunnallisen Alitajunnan Paljastamis- unikuvien muotouduttua hänen it- koko saaren kiertävän opintomatkan suunnitelmaan. sensä käsitettäviksi. pohjalta. Näin arktinen maisema on Ilmari Säävälä, Merten Kauhun jä- Unia ei selitellä. Vastaanottajan hänelle tuttu kuvaamisen kohde. sen, kerää unikertomuksia ihmisiltä huomiota ei vangita; hän saa selittää jotka ovat valmiita luovuttamaan kuulemaansa omilla ehdoillaan. Hän Keskuksen yläkerran seinillä lo- uniensa kaikki oikeudet kenen hy- on vapaa valikoimaan puheista sen juu kuolleita lintuja: Pispalan por- vänsä käyttöön. mikä on hänelle itselleen olennaista. tailla, koskemattomilla rannoilla, Keruu tapahtuu pääosin Pispalan Unia ei kohdella ongelmina vaan rantasaunojen katoilla; niiden tör- Nykytaiteen Keskuksen tiloissa; siel- mysteereinä; osa mysteereistä hy- röttävät jalat näyttävät aluksi pen- lä Ilmari odottaa arkisin vapaaehtoi- väksytään osaksi tunnetun maailman sailta ja kasveilta. Ja kuolleita hirviä, sia luovuttajia tallentaakseen heidän ihmettä, osa liittyy ratkaisevasti kai- ne näyttävät kauempaa katsottuna puheensa. Itse tapahtuma on helppo vattuun tuntemattomaan niin, että se vaivaiskoivuilta. Kysyttäessä miksi ja levollinen. Ilmari ei odota vierail- saa mahdollisuuden ilmetä. hän kuvaa kuolleita eläimiä, Gesine taan loppuunhiottuja tarinankertojan Uniradion toiminta kuin todistaa, tuntee haluttomuutta vastata, sillä taitoja. He poistuvat rauhoittuneina, että omiin aarteisiin uskomalla voi kuvien sisältö itsessään saa tuntevan tuntematta menettäneensä mitään. löytää niitä. Muistaakseen omia uni- ihmisen ajattelemaan ihmisen vaiku- Purkitetut unet Ilmari vie Tampereen aan on pidettävä tajuntaansa arvossa. tusta koskemattomiin luonnonmaise- yliopiston Radio Moreeniin jotta he Mitä syvemmälle tietoinen huomiosi miin. siellä lopulta päästäisivät ne eette- luotaa, sen eksoottisempia herkkuja riin. olet löytävä. Gesine Kikolista välittyy haastatel- Asiassa voi nähdä vain hyviä puo- Mitä kiireemmin menet kertomaan lessa määrätietoinen ja omanarvon- lia. Kuuntelijat antautuvat rauhalli- ajankohtaisemmat unesi, sitä hel- tuntoinen luonne. Hänen näyttelynsä semmille aalloille vastaanottaessaan pommin voimme Uniradion avulla on paitsi oman itsen kautta paljastet- unisia puheita. Tarinankerronnan varmistaa, etteivät profetiasi myö- tua taidetta, myöskin tervehdys suo- perinteet elpyvät. hästy. malaiselle luonnolle ja ihmisille. Ja Tiedotusvälineiden osasiksi yhdis- Olisihan kiusallista jos kertoisit en- tervehdys myös Pispalan nykytaiteen tyneet henkilöt eivät täten ole ainoita nustuksesi katastrofi n jo tapahdut- keskukselle, Hirvitalolle, kuvineen joiden ääni kantaa suuremmille kan- tua. elävistä ja kuolleista hirvistä. sanjoukoille. Unelias kansalainenkin pispalalainen 2/06 33 PITKIN POIKIN PISPALAA

Pispalassa on järjestetty vuosien var- Pispalan kumppanuusprojektin kanssa. Tällä hetkellä laaditaan suun- rella useita kulttuurikävelykierroksia yhteistyöhön tuli mukaan myös Koti- nitelmia kolmesta teemareitistä. eri toimijoiden toteuttamana. seutuyhdistys Moreeni, jossa on mer- Pispalan kulttuurireitit tuodaan kittävät arkistot Pispalan historiaan myös kaikkien kulkijoiden nähtäville Tänä syksynä Pispalan kansalais- ja eri kohteisiin liittyvää aineistoa. internetiin. Tavoitteena on, että mm. järjestöt kokoontuivat yhteen Tampe- Yhteistyöhankkeessa on tarkoitus koululaiset voivat tulostaa liikunta- reen kaupungin kulttuuri- ja museo- hyödyntää eri osapuolten keräämiä tuntia varten opaskartan ja suunnis- toimen edustajien kanssa tavoitteena materiaaleja. Otamme mielellämme taa sen avulla pitkin poikin Pispalaa käynnistää yhteistyöhanke, joissa vastaan Pispalan kirjastolle myös ja tutustua alueeseen. Uusien tekno- voitaisiin toteuttaa pysyviä opastet- asukkaiden arkistoista Pispala –ai- logioiden hyödyntäminen koululai- tuja reittejä Pispalan arvokkaassa heisia materiaaleja kuten valokuvia, sille suunnatussa pilottihankkeessa kulttuuriympäristössä. diakuvia, kaitafi lmejä sekä kirjallisia on niin tärkeä ja nykyaikainen ratkai- Kulttuuritoimen johtaja Jaakko tai äänitettyjä tarinoita. su, että kävimme kertomassa suunni- Masonen kävi syksyllä tutustumassa Muutamien suunnittelupalaverien telmistamme myös Luova Tampere Pispalan kirjastoon ja alueen aktiivi- tuloksena syntyi hankesuunnitelma –ohjelman johtajalle Lasse Paanasel- seen kulttuuriverkostoon. Hän esit- ja rahoitushakemus Opetusministeri- le; teknisen toteutuksen hankesuun- ti, että voisimme yhteistyössä lähteä ölle. Hankkeessa laaditaan aluksi yksi nitelmat jätetään ohjelman työryh- toteuttamaan Kulttuuripääkaupunki pilottireitti, jota päästään testaamaan mälle heti vuoden alussa, kun muut 2011 –hankkeessakin esiin noussutta yhdessä Pispan koulun oppilaiden ulkopuoliset rahoitukset on saatu tarvetta erilaisiin kaupunkiympäris- varmistettua kertoo Marita. töihin toteutettavista kävelykierrok- sista. Masosen aloite oli pispalalaisille Pilottireitin ensimmäinen kävelykierros järjestetään Pispalan asukkaille keskiviikkona erittäin tervetullut ja ryhdyimme heti 3.1.2007. klo 18.00. Kierros lähtee Rajaportin saunalta. Kävely on Pispala 70 vuotta yhdessä viemään ideaa eteenpäin Tamperetta -juhlavuoden avaustapahtuma. kertoo Pispalan kumppanuusprojek- tin projektipäällikkö Marita Sandt.. Pispala 70 vuotta Tamperetta Pääjuhla 22.4.2007 Hyhkyn koululla

Aktiiviset Pispalan yhdistykset ovet jälleen lyöneet hynttyyt yhteen ja käynnistäneet tulevan juhlavuoden valmistelut. Pääjuhlan valmisteluista vastaavat Pispalan kumppanuuden kanssa yhteistyössä Pispalan Tarmo ja Kotiseutuyhdistys Moreeni sekä asiantuntijajäsenenä Lauri Viita seuran edustaja. Työryhmä on pitänyt muutaman suunnittelupalaverin jo hyvissä ajoin keväällä ja nyt syksyn mittaan on kokoon- nuttu lähes kuukausittain. Koska Pispala on valtakunnallisestikin merkityksellinen ja omaperäinen paikka, päätim- me merkkivuoden kunniaksi pistää vähän isompi juhla pystyyn. Tavoitteena on ollut saada virallisten puheiden lisäksi muutakin viihdykettä. Hyvin olemme onnistuneet saamaan Pispalassa asuvia tai täältä maailmalle lähteneitä esiintyjiä tilaisuuteen. Hyhkyn koulun Simola-saliin saadaan mahtumaan 300 henkeä, joten kyseessä ei ole mitkään pienet pirskeet. Työryhmän aktiivisia jäseniä ovat Jukka Siren ja Raimo Vettenranta Moreenista, Esko Koivunen, Raimo Ahonen ja Veikka Toivonen Pispalan Tarmosta, Lauri Viita -seurasta mukana asiantuntijana on Seppo Viita sekä Pispalan kumppanuuden edustajina Veikko Niskavaara ja Marita Sandt. Monipuolisen ohjelman lisäksi on luvassa kahvitarjoilua, arpajaiset sekä mukavaa Pispalan meininkiä. 10 euron hintaisia lippuja tulee ennakkomyyntiin mm. Kahveriin, Rajaportin saunan kahvilaan ja Pispalan kirjastolle. Tervetuloa juhlimaan!

Yhteydenotot ja tiedustelut: Marita Sandt, Pispalan kirjasto, Tahmelankatu 14, puh: 040 558 8084, [email protected]

34 pispalalainen 2/06 Santalahden punatiili on myllerryksen kohteena Teksti ja kuva: Jari Niemelä Puisen Pispalan harvoja punatiilipin- Näsijärven Pahvitehtaan kohtalo on vielä taisia rakennuksia ovat muutamat avoin, mutta ainakin joitakin osia siitä to- varastot tai ulkohuoneet, ja tämän dennäköisesti säilytetään. lisäksi punainen tiili näkyy lukuisten rakennusten kivijaloissa. Näkyvin pispalalainen punatiilirakennus lienee Haulitehdas (A. E. Männistö 1908), joka nykyisin toimii Kulttuuriyhdistys Moreenin isännöimänä tilana. Pispalan ja koko Tampereen maa- merkki on itse haulitorni, Pispalan Eiffel, joka edelleenkin kurkottelee 55 metrin korkeuteen muistuttaen san- gen erikoislaatuisen teollisuudenalan historiasta. Tornistahan tiputeltiin aikoinaan alas lähes kaikki Suomessa ammutut haulit. Haulitorni on silkkaa terästä, pa- edelleenkin myöhempien laajennus- 1942) massiivinen ilmestys – 5-6 - riisilaisen kaimansa tavoin, ja tornin osien sisällä. Erikoinen neliskulmai- kerroksinen pienteollisuusrakennus yläosassa sijaitseva pieni 25-neliöi- nen savupiippu on myös paikoillaan, edellisistä länteen Rantatie 17:ssä. nen mökki on puuta. Tornin juurella ja tehtaan eri aikoina rakentuneet Santalahden rakennusinventoinnis- seisoo Haulitehdas, ja se on vankkaa kerrostumat elävät yhä sekalaisessa sa tehdas on merkitty korkeimpaan punatiiltä. Vanha tehdas sulautuu käytössä. Santalahden osayleiskaa- luokkaan, ja maisemallisena ilmes- rantaan Näsijärvelle päin aukeavan vaan paperitehdas on merkitty säily- tyksenä se on vaikuttava näky Nä- Santalahden vanhaan punatiiliseen tettäväksi rakennukseksi, mutta asia sijärven puolelta katsottuna. Ra- tehdasmiljööseen. selviää lopullisesti asemakaavoituk- kennuskompleksin kohtalo on vielä sessa. Todennäköisesti tehtaan van- avoin, mutta ainakin joitakin osia Santalahden itäosassa lähellä Haar- himmat punatiilipinnat sekä piippu siitä todennäköisesti säilytetään. lan mutkaa kohoaa vuonna 1926 säilytetään. Pahvitehdas oli sotien jälkeen yksi valmistunut Aarne Savelan piirtämä neljästä alan suuresta Tampereella OTK:n tulitikkutehdas, joka oli Tam- Paperitehtaan eteläpuolella sijaitsee (muut olivat Haarlan paperitehdas pereen lukuisista vastaavista tuotan- rinteessä korkeammalle asettuva pu- Santalahdessa, Haarlan kirjekuori- tolaitoksista viimeinen. Tikkutehtaan natiilinen kattohuopatehdas (Heik- tehdas Pohjolankadulla sekä Tako). toiminta päättyi 1970-luvun alussa, ki Tiitola, 1940). Rakennuksessa on Näsijärven pahvitehdas työllisti 200 ja sen jälkeen tehtaan alueella on lä- runsaasti ympäristömyrkkyjä, muun henkeä ja valmisti jätepaperista pah- hinnä varastoitu autoja. Santalahden muassa PAH-yhdisteitä, joten teh- via ja muun muassa kaikki rautatei- osayleiskaavassa rakennus, sen puna- taan saneeraaminen asuinkäyttöön ei den matkaliput, sähköeristyspahveja tiilinen ruutivarasto ja savupiippu on luultavasti onnistu. On ajateltu, että sekä myöhemmin Näsijärvi Oy:n/ suojeltu. 1920-luvun klassismia edus- sen idänpuoleisesta päädystä säilytet- Näsijärven Pahviteollisuus Oy:n ni- tavaan tulitikkutehtaaseen aiotaan täisiin jokin osa, ja tämä rakennusosa mellä matkalaukkuja. Breitensteinien saneerata asuntoja ja toimistotiloja. nivoutuisi yhteen samalle kohdalle rakennettavan ylikulkusillan kanssa. omistuksessa tehdas pysyi viitisen- Pohjois-Pirkkalaan kuuluneen San- Lähistöllä sijaitsee Santalahden luu- kymmentä vuotta, kunnes 1980-luvun talahden ensimmäinen teollinen yri- jauhotehtaan eli Luikun myöhempiä lopulla lopetti toimintansa. Nykyään tys oli höyrysaha, jonka kauppias J. rakennuksia, joissa osassa on puna- rakennus on lukuisten kaltaistensa R. Enqvist ja poikansa J. W. Enqvist tiili jätetty pintaan. Myös nämä ra- rakennusten tavoin monimuotoisessa perustivat 1875. Yhdeksän vuotta kennukset todennäköisesti puretaan pienteollisuus- ja harrastuskäytössä. myöhemmin, vuonna 1884 perustet- asuintalojen tieltä. Luikun savupiip- Tehdaskokonaisuutta on myöhem- tiin Tampereen Pahvitehdas Oy, joka pu on tarkoitus säilyttää. min kasvatettu, mutta lisärakennuk- vuonna 1894 muutettiin paperiteh- set on tehty varsin hyvin vanhoihin Kolmas punatiilikohde, jonka tu- taaksi, ja samalla omistajanvaihdok- rakennuksiin ja tyyliin sopiviksi. Täs- levaisuus selviää lähivuosien ase- sen myötä nimi muuttui Enqvistin tä syystä Pahvitehdas olisi kokonai- makaavoituksessa, on Näsijärven paperitehtaaksi. Paperitehtaan van- suutena syytä säästää. hin osa valmistui 1885, ja se sijaitsee Pahvitehtaan (Bertel Strömmer

Päätoimittaja Jari Niemelä on koonnut Tampereen keskeisen punatiilisen rakennuskannan yksiin kansiin. Syksyllä 2006 julkaistu Tiilestä tehty Tampere kes- kittyy punatiilipintaisiin tehdas-, asuin-, kirkko-, koulu- ym. rakennuksiin. Niemelän kymmenennen Tampere-aiheisen teoksen on kustantanut Tampere-Seura.

Työväen keskusmuseo Werstaalla on meneillään näyttely suomalaisen Antaa pölkyn juosta! Tekstit: Hannu T. Sepponen uiton ja uittomiehen pitkästä histori- asta. Punkaharjulla toimivan metsä- museo Luston tuottama näyttely on avoinna tammikuun puoleen väliin asti. Näyttelyssä on Werstaan hoita- mana myös tamperelainen ja pispala- lainen osuus.

Pispalassa ainutlaatuista ovat tie- tenkin sekä uittotunnelit että niitä aiemmin käytössä olleet tukkitiet. Järvien välinen kannas jouduttiin ylittämään – ja sitten alittamaan -, koska uitto häiritsi Tammerkosken varren tehtaiden toimintaa. Puuta kulki Poriin sahattavaksi kauemmil- laan Ähtäristä saakka. Tukkinippujen koeuittoa Pispalassa syyskuussa 1968. Kuva: Werstaan kuva-arkisto Näyttely on toki läpileikkaus yleen- säkin uiton merkityksestä suomalai- sen talouselämän nousussa. Puutava- Näyttely on avoinna 14.1.2007 asti, tiistaista sunnuntaihin kello 11-18, ran kysyntä maailmalla sitoi Suomen Väinö Linnan aukio 8. tiiviiksi osaksi kansainvälistä talous- elämää. Pölkyt ovat juosseet Suomen ja sen metsätalouden maailmankar- talle, todetaan näyttelyesitteessä. Sii- Lenin-museossa muistellaan hen voi vain lisätä, että juoksuttajina oli monikymmentuhantinen puun- nuoriso festivaaleja käsittelijöiden joukko pokasahamie- histä alkaen aina sahatyömiehiin ja Lenin-museossa on avoinna omia valokuviaan ja muistoesinei- taaplareihin asti. tammikuun seitsemänteen päivään tään esille pantavaksi. Pääroolissa ovat siis tavalliset festivaaleihin osal- Näyttelyssä aineistona on runsas asti näyttely maailman nuorison ja ylioppilaiden festivaaleista. listuneet suomalaiset nuoret. Viralli- kuvasto, karttoja, pienoismalleja ja nen politiikka ja liturgia jäävät sivu- uiton työvälineitä Näyttelyssä kerrotaan festivaali- rooliin. liikkeen historiasta osanottajien ko- Festivaalit pidettiin kerran myös kemusten ja kertomusten pohjalta. Helsingissä, vuonna 1962. Tuolloin Näyttelyn valmisteluihin osallistui tapahtuma herätti vielä runsaasti aktiivisesti pääasiassa tamperelai- vastustusta ja ristiriitoja. Vuoteen sia festivaalikävijöitä, jotka antoivat 1973 Berliinin festivaaleille tultaessa nuorison ja opiskelijoiden lähes koko poliittinen kenttä oli riennoissa mu- kana. Jo varhaisessa vaiheessa Pispalassa- kin oltiin mukana festivaalitouhussa. Niinpä vuonna 1955 pidetyillä Var- sovan festivaaleilla luovutettiin suo- malaisten puolesta senegalilaiselle valtuuskunnalle ryijy, jonka alkupe- rä on Pispalassa. Ryijyyn toivat lan- ganpätkänsä sadat paikalliset nuoret. Ryijyn luovutuksesta on näyttelyssä pispalalaisen Pekka Luodeksen lah- Kuvat: Pekka Luodes joittama kuva. pispalalainen 2/06 37 Uusia portaita molemmin puolin mäkeä

Talven aikana Pispalaan rakenne- taan kaksi uutta, jo pitkään toivottua porrasyhteyttä. Pitkät portaat saavat kaavassa jo kauan olleen jatkeen Rinnekadul- ta Mäkikadulle saunan yläpuolelle. Tällöin portaitten pohjoispuolinen osuuskin tulee turistillekin helpom- min hahmotettavaksi yhtenäiseksi reitiksi poikki harjun. Etelärinne saa uuden porrasyh- teyden Vallikadun umpiperältä ylös Pispankatu 47:n nurkalle. Tämä väy- lähan on ollut jo varmaan vuosikym- menet varsinkin koululaisten suosi- ma epävirallinen oikoreitti, josta siis kohta pääsevät nauttimaan myös hei- kompinilkkaiset. Porrastyömaa Mäkikadulta Rinnekadulle on vaativa kohde: rinne on jyrkkä ja talot lähellä, mikä vaatii mm. uusia pulteririvintereitä pitämään soraharjua kuosissa. Vallikatu-Pispankadun porrastyö alkanee kevättalvella. Rajaportilla kalkittiin ja rempattiin kiuasta Tekstit: Veikko Niskavaara Kuvat: Arto Säntti Rajaportin saunalla oli vuosittainen remonttiseisokki viikolla 47. Saunan sisäkalkituksen tekivät jo viidettä vuotta peräkkäin Ikaalisten rakennusrestaurointikou- lutuksen opiskelijat. Sauna on siis taas valkoinen ja toiveissa on että se myös pysyisi pitempään sellaisena sillä kiukaan vuosihuollon yhteydessä siihen uusittiin kaikki nel- jä löylyluukkua. Vanhat olivat jo kieroiksi palaneet ja päästivät siksi savua saunan sisäänkin, mistä joh- tui seinien nopea tummuminen savusaunamaisiksi. Luukut saatiin mittatilaustyönä sponsorointina Le- vytyö Särkinen Oy:lta. Kiukaaseen vaihdettiin normaaliin tapaan n. 1000 kg uusia löylykiviä sekä muurattiin uusiksi niitä kannattavat kiviholvit. Kiukaan poltto-ominai- suuksia parannettiin uuden tyyppisellä toisioilma- kanavalla tulipesän peräosaan. Tämä tehosti pala- mista selvästi, mikä näkyy ulospäin vähäisempänä savuttamisena piipusta. Se varmasti helpottaa aina- kin saunan lähinaapureiden ikkunanpesuvaivoja ja sitä paitsi tuo säästöä saunan halkokuluihin.

Saunan kalkitusporukkaa urakan päätyttyä. IKATAn ensimmäisen vuoden rakennusrestauroinnin opis- kelijoita koulutti tähän perinnetyöhön Esko Huhtala (keskellä).

38 pispalalainen 2/06 Apulaispormestari Jokinen lupasi apuaan Pispalan Teksi: Hannu T. Sepponen rakentamisongelmiin Kuva: Ilpo Mikkonen

Pispalan asukasyhdistyksen vieraa- myös omien omistamiensa, tällä het- na kävi marraskuun loppupuolella kellä ratkaisua odottavien kiinteis- apulaispormestari Tarja Jokinen. töjensä kanssa. Vajaan kymmenen kohteen luettelosta lähes kaikki ovat Hän aloittaa uudessa virassa vuo- rakennusinventoinnissa ykköskoh- den vaihteessa. Vastuualueena ovat teina. Näistä nostettiin esimerkkinä muun muassa kaavoitusasiat, jotka Pispalanharju 32 sekä Ratakatu 5 ti- ovat jatkuvasti ajankohtaisia Pispa- lanne. Kumpaakaan ei ole annettu lan näkökulmasta. edes vuokralle halukkaille ja raken- Asukasyhdistyksen edustajina Jo- nukset menevät hoitamattomina yhä kista jututtivat puheenjohtaja Katja huonompaan kuntoon. Myös Hirvi- Wallenius ja hallituksen jäsen Veik- katu 10 ympärillä oleva kaavoitus- ko Niskavaara. Yhdistyksen puolel- hanke ja Kurpitsatalon (Isolähteen- ta tuotiin esille, että Pispalassa on katu 2) pitemmän tähtäimen kohtalot koettu kasvavaa huolta siitä, kuinka ovat auki. Kurpitsalle tarvittaisiin kaupunginosan vielä jäljellä olevalle vaikkapa kymmenen vuoden vuok- rakennusperinnölle käy. rasopimus, jotta sen kunnostamiseen Kaupunginosaan on ollut määrä voitaisiin hakea avustuksia. laatia erityinen rakennusjärjestys, Todettiin että Rajaportin sauna ja jonka tarkoitus olisi ohjata kaavan nusinventoinnille eli tärkeiden, ra- sen pihan rakennukset ovat hyvä soveltamista ja rakennuslupakäytän- kennetun kulttuuriperinnön kannalta myönteinen esimerkki siitä, kuinka töä. Pispalassa on oltu huolissaan säilytettävien rakennusten luettelolle hyvä tulos voidaan saavuttaa, kun kaupunginosaan eräissä tapauksissa annetaan. On olemassa esimerkkejä, kaupungin taholla uskalletaan luot- huonosti sopivan uudisrakentamisen että inventointiluettelon ykkösluok- taa kiinteistön hoitoonsa saaneen leviämisestä. Rakennusjärjestyksen kaan kuuluvien rakennusten suoje- tahon haluun ja kykyyn huolehtia laatiminen on kuitenkin ollut puoli- lutarve ei paina lupakäytännössä mi- kohteesta. Tuloksena on myös mo- toista vuotta käytännössä jäissä, eikä tään, vaan myös niille on myönnetty nenlaista lisäarvoa myös kaupungin hankkeen jatkosta ole toistaiseksi mi- purkulupia, vaikka rakennusvalvon- ilmeelle. tään tietoa. Kun tiedossa ei ole lisä- ta on luvannut että I-luokkaan in- Apulaispormestari Jokinen lupasi resursseja hanketta hoitamaan, herää ventoiduille he eivät tule esittämään keskustella kiinteistötoimen kans- ajatus, onko hanketta yleensäkään purkuluvan myöntämistä. sa kaupungin talojen kohtalosta ja tarkoitus toteuttaa. Tai sitten olisi Rakennusinventoinnin sisältämä nopeastakin käyttöön saamisesta. harkittava vaikka konsulttityötä. tärkeiden rakennusten luettelo on Tavoitteena voisi olla käyttö- ja kun- Rakennusjärjestyksen laatimisen kuitenkin keskeinen osa sitä kulttuu- nossapitosuunnitelman laatiminen ajaksi oli luvassa väliaikainen ra- riympäristöä, jonka säilyttämiseen niille yhteistyössä paikallisten taho- kennuskielto, jolla jokainen uusi ra- kaupunki on periaatteessa sitoutu- jen kanssa. Talojen kunnostaminen kennuslupahakemus olisi otettu tar- nut. Pispala kuuluu myös valtakun- kaupungin, paikallisten tahojen ja kempaan käsittelyyn. Tätä lupausta nalliseen kulttuuriympäristöjen säi- esim. rakennusrestauroinnin koulu- ei voitu täyttää, aiheena oli että lain lyttämisen luetteloon. tustahojen yhteistyönä voisi nostaa katsottiin sallivan rakennuskiellon Jokinen ja asukasyhdistyksen edus- kaupungin profi ilia rakennusperin- vain suoranaista kaavamuutosta val- tajat olivat yhteisesti sitä mieltä että nön arvostamisessa ja toimia myön- misteltaessa. käytäntöä ja inventoinnin merkitystä teisenä esimerkkinä myös yksityisille Apulaispormestari Jokinen lupasi pitäisi selkiyttää niin että ainakaan I- talonomistajille Pispalassa ja laajem- käydä pikimmiten keskusteluja kaa- luokan kohteille ei enää myönnettäisi minkin. voitusosaston kanssa, jotta rakennus- purkulupia. Tämä vaatii pelisääntö- järjestystyö saataisiin vauhtiin. Myös keskusteluja niin rakennusvalvonnan Tulevana kahden vuoden toimi- rakennuskiellon mahdollisuuden hän kuin lautakunnankin kanssa. kautenaan apulaispormestari Jokinen lupasi vielä kerran selvittää. Yhdistyksessä katsotaan, että kau- aikoo pitää erityisenä kohteena juuri Yhdistyksessä on oltu hyvin huo- pungin tulisi muutenkin herätä kau- Pispalan sekä myös Kaupin rakenta- lissaan myös siitä, mikä merkitys punginosan ilmeen säilyttämiseen misen ja ympäristön kysymyksiä. maakuntamuseon laatimalle raken-

pispalalainen 2/06 39 me kun kiuaskivinä oli tiilenkappaleita ja muuta keramiikkaa. Sitten äkkäsim- Marin maassa sukulaisten me, että maaperässä ei ole lainkaan ki- Teksti ja kuva Jorce Markkula viä, peruskalliosta nyt puhumattakaan. Savea ja punaista multaa sen sijaan on vieraina loputtomiin. Täällä ei jääkausi ole jät- tänyt perinnöksi moreenia. Kiuaskivet on pitänyt polttaa keraamisesti, joten Sen piti olla aikamoinen pyhiinvaellusmatka ja sellaiseksi se muodostui- keraamiset kivet siis ovatkin alkuperäi- kin. Kymmenkunta vuotta sitten Erkki Helamaa julkaisi Sauna-lehdessä simmät kiuaskivet. Jos uskomme sau- jutun marilaisten saunakulttuurista. Rajaportin saunalla sitä tutkittiin suuren natutkijoiden väitteitä, joiden mukaan hartauden vallitessa. Marin maa on siitä asti siinnellyt saunayhdistyksen marilaisten sauna on suomalaisen sau- aktiivien mielessä saunan pyhänä maana. Ja viime syyskuussa sitä nan alkumalli! viimeinkin päästiin tutkimaan omin silmin. Marilaisesta perinnesaunasta oli yllin kyllin luettu kuvauksia erilaisista sau- Kansainvälisen Savusaunaklubin molemmilla sukupuolilla sama. Aina- natutkimuksista, ja heti ensimmäisenä matkalle osallistui jäseniä myös Pispa- kin kielessä suomalais-ugrilaiset ovat päivänä päästiin sellaiseen. Saunan lan Saunayhdistyksestä ja muutama tasa-arvoisia. isäntä tosin oli venäläinen uudisasu- Suomen Saunaseurasta, kaikkiaan yli Eikä uhrilehtoon ole menemistä ilman kas, mutta kylä oli vanha marilainen 40 saunojaa. Matkakohteet oli tiedus- saunaa. Ja ennen saunomisen suomaa kylä. Maaltapako on tyhjentänyt sikä- tellut Suomalais-Ugrilainen Matkatoi- ruumiillista puhdistautumista on käy- läisenkin maaseudun, eikä tässäkään misto, josta oppaana toimi tuttu mies, tävä läpi henkiset puhdistusmenot. Uh- kahdentoista talon kylässä ollut enää vepsäläinen Leo Baskin. rilehtoon ei mennä pahoin aikomuksin. kuin kolme asuttua taloutta. Suomen kansan alkukoti sijoitetaan Jumalilta rukoillaan metsästys-, kalas- Muutama maaseudun kylä on toki taas tänne, Volgan mutkaan, ja sana tus- tai matkaonnea, ja lemmenasioissa säilyttänyt elinvoimaisuutensa, kuten löyly on tunnettu marin kielessäkin. on luvallista kääntyä jumalien puoleen. esimerkiksi yöpymispaikkamme Kit- Lel tarkoittaa sielua. Sanan merkitys Aseita marilaisten jumala ei siunaa. shi. Kylän sovhoosi ponnistelee sopeu- on uskonnollinen, mutta se merkitsee Palvontamenotkin sopivat jääräpäi- tuakseen markkinatalouteen. Parhaiten myös saunan löylyä. (Lel=löyly). Löyly selle suomalaiselle. Mitään säädettyjä on menestynyt hevostalous, sovhoo- on jotain jonka voi ymmärtää vain suo- rituaaleja ei ole eikä pappi käytä valtaa si kasvattaa mm. ravihevosia, mutta malainen - tai suomen sukuinen. alistamalla yksilöä noudattamaan kaa- maataloustuotanto ja käsiteollisuus on Marilaisten kansallinen herätys oli vaa. Kukin lähestyköön jumalaa yksi- monimuotoista. Tuotevalikoimassa oli toki tiedossa, ja siitä johtuvat vaikeudet löllisesti oman mieltymyksensä mu- mm. huopatuotteita, hunajaa ja vaikka- Venäjän Federaation hallinnon kanssa. kaan. Uhriliinan voi sitoa puun oksalle pa vodkaa, jotka kaikki kelpasivat suo- Kansallisen herätyksen symbolina toi- kunnioituksen merkiksi, mutta säädyl- malaisvieraille. mii perinteinen luonnonuskonto. Pe- lisintä on tehdä se yksinäisyydessä, Matkailusta yritetään saada lisäelin- restroikan parhaina aikoina marilaiset kahden kesken jumalansa kanssa. Kas keinoa kylälle. Rakenteilla oli 20-huo- olivat Euroopan ainoa kansa, jonka vi- tässä on uskontoa individualistille! neinen hotellirakennus ja perinnesau- rallisena valtionuskontona oli luonnon- Marin maalle ei ulotu rautatie. Junalla na! Suomessa virinnyt saunamatkailu uskonto; hyvin paljon muinaissuoma- mentiin sen rajalle. Matkaa jatkettiin Ko- tunnettiin ja suomalaisia toivottiin mak- laista luonnonuskontoa muistuttava. telnitsiin vanhoilla GAZeilla. Kaupun- saviksi vieraiksi. Saunominen on marilaisille jumalan- ki on saanut nimensä tsaarinaikaisesta Savusaunaklubin luomalla asiantun- palvelua. kattilatehtaasta, mutta esihistoriassa temuksella perehdyimme saunan ra- Saunan lisäksi tähän uskontoon kuu- mennään tosi kauas menneisyyteen. kennustyöhön. Piirustukset totesimme luvat pyhät järvet (=Pyhäjärvi), pyhät Volgan rantatörmästä Marin maalla asianmukaisiksi. Hirsirakentamisen lähteet, uhrilehdot ja pyhät puut. Metsä kaivetaan esiin fossiileja, jotka ovat laatu arvioitiin suomalaiset kriteerit saa toimia kirkkona (niinhän suomalai- jäänteitä ennen dinosauruksia maail- täyttäväksi. Kiuassuunnitelman kat- sessa laulussakin lauletaan!). Marilai- maa hallinneista liskoista. Kotelnitsi on sottiin sisältävän pari heikkoutta nyky- sen uhripapin selostaessa metsän mys- Valkeakosken kokoinen, mutta siellä tietämyksen valossa, mutta antaa ajan tiikkaa kaikki tuntui sangen kotoiselta. on maailman harvinaisimpiin kuuluva näyttää. Joka tapauksessa jo paikan Kyllä me selvästi olimme sukulaiskan- paleontologinen museo. Paleontologi- päällä päätettiin tulla takaisin, sauno- san vieraina! an tutkijoiden pyhiinvaellukset suun- maan sitten kun kaikki on valmista. Korkein jumaluus on pyhä lehmus, tautuvat myös Marin maalle. Suomen Saunaseuran Raili Vihavainen Shostshin-Ata eli Suuri Äiti. Korkein ju- Marin maan kamara on siis hyvin otti hirren lastuun kirvesmiehen nim- maluus on siis nainen. Suomen sukui- vanhaa ja se yllättäen se näkyy saunas- marin, ja lastu ripustetaan Saunaseuran sia kieliä yhdistää myös se seikka että sa! Heti ensimmäisessä saunassa (joka seinälle Lauttasaareen. kolmannen persoonan pronomini on on marin kielellä montsa) ihmettelim- Tietoa matkoista: http://www.ugrimedia.de 40 pispalalainen 2/06 Pispalalaisen mainoshinnat: 1/1- 250 euroa - värillinen + 20 euroa 1/2 - 140 euroa - värillinen + 10 euroa 1/4 - 80 euroa - värillinen + 5 euroa 1/8 - 50 euroa - värillinen + 5 euroa 1/16 - 40 euroa - värillinen + 5 euroa missään matkalla. Välillä on Sydäntä vailla näyttänyt että kovin monella muullakaan ei ole sydäntään Teksti: nimim. ken olin tallella.” Kuva: Heinari “Kun nyt olen tullut puolen maanpiirin päähän, niin että matkaa kotiini on yhtä paljon Kerran eräs mies kadotti sydämen- kaikkiin ilmansuuntiin, ajatte- sä. Koska hän ei alkujaan ollut sydä- len etten enää löydä sydäntä. metön, teki sen kadottaminen hänet Jos sallitte, hyvä rouva, voin sen sijaan auttaa teitä hetken hyvin surulliseksi. Mies ei halunnut ja kenties hankkia omankin olla sydäntä vailla ja niinpä hän lähti elantoni maatilkkuanne hoi- maailmalle uutta etsimään. tamalla. Matkavarani ovat kovasti huvenneet enkä tiedä Hän matkusti kauas, kuinka selviydyn takaisin.” kulki halki aavikoiden ja erämaiden, kahlasi syvis- sä virroissa ja ylitti vuoria. “Kun noin sanotte, minulla Matkallaan hän näki paljon on teille puolestani sanotta- autiutta, paljon etäisyyttä, vaa” sanoi nainen nostaes- paljon kauneutta ja paljon saan päätään ja suoristautu- ylväyttä. essaan.

Jos hänellä olisi ollut sy- “Olen itkenyt niin kauan ja sydä- dän, olisi se ollut näistä meni on surusta haljennut, niin että kokemuksista jo pakah- minulla on antaa teille siitä toinen tumaisillaan. Hän jatkoi puolisko, ei mitään muuta. Se on vain kuitenkin matkaa, tuntien Naisen vieressä istui vieläkin pie- puolet kokonaisesta, mutta jos teillä vain onttoa jomotusta ja nempi hahmo, muutaman vuoden ei ole ainoatakaan, luuletteko otta- kuminaa rinnassaan. Hän ikäinen poika. Pojalla ei ollut jalkate- vanne sen palkkioksi siitä, mitä juuri haukkoi henkeään ja tunsi riä. Nainen silitti suruissaan poikansa olette luvannut” sanoi nainen. huimausta, sillä sydämen hiuksia ja puheli tälle vaimeasti. Niin sanoessaan hän loihti rinnas- sijasta kaikki muu hänessä taan puolikkaan sydämen ja ojensi ihasteli näkemäänsä. “Mitä on tapahtunut, minne poika- si jalat ovat kadonneet” kysyi kaukaa sen miehelle. Sydän sykähteli. Mies Viimein hän saapui kaukaisten tullut mies. otti sen vastaan ja kätki sen povel- leen. vuorten taakse ihanaan laaksoon. “Hän menetti jalkansa pelatessaan Sen vihreän, kiiltävän ruohikon hal- palloa niityllä toisten kanssa” kertoi He nousivat joen rannalta. Mies kaisi häikäisevän sininen joki. Joen nainen surullisena. Niityn reunalle nosti jalattoman pojan syliinsä ja al- rannalla oli ihmeen punaisia kukkia, oli jäänyt taistelevien heimojen jäljiltä koi kantaa häntä kohti pientä majaa, jotka loistivat kilpaa pensaiden mar- räjähtäviä ammuksia. Yksi räjähdys joka häämötti vaatimattoman pelto- jojen kanssa. Sydämetön mies kulki silpoi pojan jalat. tilkun takana. Nainen nojautui mie- silmät hehkuen ihanan laakson joen hen käsivarteen ja ojentautui koko pi- “Iloitsen että hän säilytti henken- rantaan. tuuteensa. Silloin mies huomasi, että sä, mutta kuinka nyt selviydymme. sinapinkeltaisen kaavun alta häneen Saapuessaan joen rantaan hän näki Kuka tekee nyt maatyöt, kun poikani katsoivat mustat, kyynelistä kosteat jonkun istuvan kumarassa aivan ve- on jalaton. Hänen isänsä kuoli hei- silmät. Naisen otsan ylpeä kaari hel- den partaalla. Tullessaan lähemmäk- mojen vihanpidossa vuosia sitten” meili iltapäivän hiestä. Hänen suun- si hän havaitsi, että rannassa istui nainen sanoi tukahtuneella äänellä. murheellisena nainen. Tämä oli pu- sa hymyili arasti ja hänen silmänsä Mies istuutui naisen vierelle ja kat- keutunut sinapinkeltaiseen kaapuun, hohtivat auringonsäteistä. seli tätä liikuttuneena. jonka alta pilkotti ruosteenpunainen “Olen lähtenyt pitkälle matkalle vaate. Naisen hiussuortuvien alta, He kävelivät kohti majaa. Mies etsimään sydäntä. Menetin omani ja kummankin korvan nipukan alta, tunsi että hän jaksaisi koko loppuelä- haluaisin löytää jotakin tilalle. Luu- riippuivat kultaiset korvarenkaat. Ne mänsä juuri alkanutta elämää, vaikka len että pitkä matkani on turhaa, olivat isot kuin lumpeenlehti, niin vain puolen sydämen varassa. että ne hipoivat naisen olkapäitä. en ole nähnyt ylimääräistä sydäntä

42 pispalalainen 2/06 Kaupassa katsotaan ympäristön perään Teksti: Hannu T. Sepponen Kuva: Ilpo Mikkonen Tahmelan K-kauppa sai aiemmin tänä vuonna keskusliikkeen myöntä- män ympäristödiplomin. Ympäristö- arvot kuuluvat nykyisin asiaan joka alalla, mutta jo edellisen omistajan aikana katsottiin ympäristöasioiden perään, kertoo kauppias Tomas Laakso.

Ympäristödiplomin saanti ei ole mitään Keskinäisen Kehumisen Ker- hoa, vaikka diplomi keskusliikkeeltä tulikin. Tarkastajat ovat puolueet- tomia ja tekevät välillä myös pisto- koeluonteisia käyntejä. Keväälläkin pengottiin roskikset ja pidettiin ”pis- tokkaat” kaupan väelle.

Ympäristö- ja ekoasenne vaatii jat- taa kustannussäästön saamiseksi. kuvaa päivitystä sekä tietynlaista toi- Jopa ulkomainos on ajastimella. Kyl- minnan asennetta. Mahdotonta olisi mäkoneet huolletaan ajoissa, jotta ne joka aamu katsoa listasta, miten asiat toimivat tehokkaasti. Samalla säästyy otetaan huomioon, jos asenne ei olisi kustannuksia. Näinhän on järkevä kohdallaan. Kierrätyksen kirjanpi- tehdä kotioloissakin. Joko panit dosta koituu jonkin verran työtä. Kuluttajille katsellaan tarjolla ole- merkille uudet Kauppiaan saamassa diplomissa via tuotteita ympäristöaate mielessä lukee monta seikkaa, joita ympäris- pitäen. Asiakastietouden levittä- töajattelulla tulee edistää. Pitää olla minen on tietysti hoksattava tehdä ajosäännöt? tarjolla esimerkiksi luomua ja rei- huomaavaisesti, koska ei ihmisiä voi lun kaupan tavaraa. Olisi hallittava pakottaa. Nykyasiakkaat ovat melko Teksti ja kuva: Kati Lehtinen kaupan oma energian käyttö. Omat tietäväisiä ympäristöseikoista. Jonkin Tahmelan liikekeskuksen pysäköin- jätteet tulisi minimoida ja kierrättää verran esitetään kysymyksiä esimer- tialueella on tehty järjestelyjä, jotka eteenpäin järkevästi. Kulutuksen ym- kiksi luomu- ja reilun kaupan tuot- päristövaikutuksista tulee olla tietoa selkiyttävät liikennettä. teista. jaettavissa. Omat käytännöt on olta- Liikekeskuksen pysäköintialueelle va siistissä kunnossa. Ympäristöseikkojen huomioon ot- ajetaan nykyään Hirvikadun puolelta tamisessa on monta tasoa ja kilvoitte- ja poistutaan Tahmelan viertotielle. Tomas kertoo esimerkkeinä, että lua riittää. Aika harva pystyy pääse- Myös pysäköinnissä on tehty muu- kaupassa lajitellaan kaikki syntyvä mään täysin sataprosenttiselle tasolle, toksia. Liikennemerkki osoittaa, että oma roska niin, että sen kierrätys on joten petraamista on aina. Näitä asi- autot on tarkoitus pysäköidä vinoon, mahdollista. Seurataan, mistä tuo- oita edistämällä jo aiempi kauppias eikä enää suorien ruutujen mukaan. tetoimituksista tulee runsaasti pak- sai diplomin, ennen kuin näistä aja- Kaikki eivät ole vielä huomanneet kausjätettä. Täydet valot napataan tuksista alkoi tulla kaupan alallekin uusia sääntöjä. Kielletty ajosuunta- päälle ja suojaverhot hyllyjen edestä vallitseva normi, kertoo Tomas. merkki lienee aika korkealla, jotta se aukioloajoiksi. Sähkön voi kilpailut- olisi helppo panna merkille.

pispalalainen 2/06 43

Rajaportin saunan 100-vuotisjuhlat 2.9.2006 Kuvat Ilpo Mikkonen ja Arto Säntti nostavampaa kaupunkikulttuuria kuin Arkkitehtuurin laatu on toinen kysy- AJATUKSIA yksipuolinen omakotitalomatto tai high mys, joka herättää kiivasta keskustelua tech –yrityskylä. niin Pispalassa kuin koko Tampereen Mustavalkoisella, kaksinapaisella ajatte- alueella. Kauniin tai hyvän rakentamisen APOLISTA lulla myös ruokitaan vastakkainasettelua, määritteleminen yksiselitteisesti on melko jossa suojelu- ja taloudellisia näkökohtia lailla mahdotonta, mutta kiinnostavan ja Jenni Partanen, Arkkitehti SAFA eri tavoin painottavien toimijatahojen etu- elävän kaupunkikuvan kannalta voidaan ristiriidat ajavat vastapuolet puolustus- pitää ihanteellisena toisaalta tietyn kohe- Tampereella valmistellaan paraikaa asemiin, eikä rakentavaan keskusteluun renttiuden eli yhtenäisyyden, ja toisaalta Arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa ja argumentointiin juuri löydy mielenkiin- riittävän monimuotoisuuden ja yllätyk- (Apoli) laajan asiantuntijajoukon toa. Lähestymistapaa voitaisiin muuttaa sellisyyden tukemista. Tällainen voi tar- voimin. vaikkapa siten, että kaupunkirakenteen koittaa yhtälailla reunaehtojen vetämistä piirteiden – kuten rakennettu ympäristö, yhdenmukaisen peruspakettitalo- tai Ohjelman tarkoituksena on luoda toi- reitit ja saavutettavuus, kulttuurihistoria lähiökerrostalotuotannon rajoittamiseksi mintasuunnitelmia, joiden avulla on tai toiminnot - analyyttista tarkastelua ja tietyllä alueella kuin suunnitteluohjeiden mahdollista kehittää Tampereen arkki- strategioiden hahmottelua suoritettaisiin laatimista koskien esimerkiksi raken- tehtuurin tasoa, paikallisesta rakennus- jo etukäteen, ennen rakennushankkei- nuksen massoittelua, runkosyvyyttä tai kulttuurista ja historiasta nousevaa iden- den muodostumista. Tällöin positiivisten laajuutta. Olennainen tekijä määritettä- titeettiä, tiedottamista, kouluttamista ja mahdollisuuksien esiin nostaminen ja ne- essä toivottavia rakentamisen tapoja on vuorovaikuttamisen toteutumista raken- gatiivisten sanominen ääneen voisi luoda rakennuskannan olemassa olevien piirtei- tamis- ja suunnitteluprosessien eri vai- pohjaa todellisten, kaikkia hyödyttävien den tunteminen ja tulkitseminen. Hyvää heissa. Työskentely Paikallisuus-teemaa vaihtoehtojen haarukoinnille. suunnittelua ei synny työpöydällä irti to- työstävässä työryhmässä on kirvoittanut dellisuudesta vaan se nousee paikan omi- Kaupungin monimuotoisuus ja kerrok- runsaasti ajatuksia koskien myös Pispa- naisuuksien ymmärtämisestä laa, jonka kohdalla useiden Apoli-teesien sellisuus ei siis muodostu vain siitä, että Pispalasta on olemassa suuri määrä problematiikka tuntuu korostuvan. pyritään säilömään näyte joka aikakau- delta. Tärkeä tekijä on myös dynaaminen niin tutkimustietoa kuin ruohonjuurita- Tämänhetkisen kaupunkikäsityk sen ja alhaalta ylös –ohjautuva toiminta, jonka son alueen tuntemusta. Herää kysymys, mukaan kaupunki nähdään kompleksi- mahdollistaa monipuolinen, eri ikäisistä, olisiko mahdollista yhdistää jo olemassa sena, itseohjautuvana systeeminä, jonka -hintaisista ja –tasoisista rakennuksista oleva aineisto ja tarvittaessa tehtävä, sitä rakenne on alati muuttuva, ennakoima- koostuva ympäristö. Tällaisen innovatii- täydentävä kartoitus kokonaisuudek- ton ja dynaaminen. Näiden piirteiden visuutta ja monipuolista toimintaa ruok- si, jonka käyttö takaisi tulevaisuudessa tukeminen on tärkeää kaupungin elinvoi- kivan kaupunkirakenteen vaaliminen mahdollisuudet todelliseen, alueen omi- maisuuden säilyttämiseksi. Yhtenä tämän tarvitsee tämänhetkistä monipuolisem- naispiirteistä nousevaan suunnitteluun. kaltaista monimuotoisuutta ylläpitävänä paa kaupungin ja sen historiallisten piir- Ammattilaisten ja elämisasiantuntijoiden tekijänä voidaan pitää kaupungin ajallisia teiden ymmärrystä. Paikallisidentiteetin verkottuminen ja voimavarojen yhdis- kerrostumia ja historiallista jatkuvuutta. muodostuminen riippuu voimakkaasti täminen antaisi lähtökohdat innostavien Rakennussuojelun ja ei-suojelun aset- niin oman menneisyyden kuin nykytilan- visioiden tuottamiseen jo etukäteen, mah- taminen vastakkain ei aina välttämättä teenkin hahmottamisesta. dollisesti käytettäväksi tulevan suunnit- vastaa tarkoitustaan: Negatiivisesti vä- telutyön tai jopa kaavoituksen pohjana Olisiko myös mahdollista kehittää rittynyt mielikuva kohteiden toimintaa Tässäkin voidaan nähdä avoimen kes- toimintamallia, jossa uudelleenkäyttö, haittaavasta museoinnista tuntuu synty- kustelun ja ideoinnin mahdollisuus jäl- laajentaminen ja täydentäminen olisi- vän helposti. Tämän vastapainona loppu kijättöisen pettymyksen ja loputtomien vat purkamiseen ja uudisrakentamiseen kaupunkirakenne mielletään vapaaksi valituskierrosten sijaan. Huonolle ratkai- nähden varteenotettavia vaihtoehtoja? riistaksi, jonka kohtaloa säätelevät viida- sulle löytyy aina hyvä vaihtoehto. Rakennuksen tai alueen kohtalo ei mää- kon lait: On parempi purkaa varmuuden räytyisi mustavalkoisen ja rajoittavan On hienoa, että Tampereella on ryhdyt- vuoksi pian ennen kuin joudutaan kiu- purkamis-säilyttämis –ajattelun kautta, ty useiden muiden kaupunkien tavoin salliseen tilanteeseen, jossa tontin käyttö vaan arvottamisskaala voisi olla kohteen aktiivisiin toimiin ympäristömme tilan vaikeutuu mahdollisten kieltojen ja rajoi- ominaisuudet laajemminkin huomioiva. kehittämiseksi. Toivoa sopii, että Apolin tusten johdosta. Tällöin paitsi tuhotaan Minkälaisia porkkanoita tulisi rakennut- innostunut ja ajatuksia herättävä ilmapiiri vielä suojelemattomia arvokohteita, myös tajalle tarjota vaikkapa vanhan osittaiseksi tuottaa uusia menettelytapoja ja asentei- ohennetaan kaupungin ajallista kerrostu- laajentamiseksi sen sijaan, että vanha ra- ta, joiden avulla asetettuihin tavoitteisiin neisuutta ja yksipuolistetaan toimijakent- kennus korvataan uudella? Kyse ei aina päästäisiin. Positiivisessa hengessä tapah- tää, kun kiinteistöjen hinnat karkaavat ole taloudellisista seikoista, vaan taitavas- tuvaa toimintaa tarvitaan aina. uudiskohteiden kohonneen hintatason ta suunnittelusta. Jo olemassa oleva ra- myötä. Heterogeeninen työpaikka- ja kennuskanta tuo usein lisäarvoa pelkkien asuinalue, jossa eri tyyppiset yritykset ja kustannusten sijaan. asumisen muodot lomittuvat, luo kiin-

46 pispalalainen 2/06

Kuoleman me nujersimme, mutta elämälle emme voi mitään.

Juice Leskinen 1950 - 2006