Pispalalainen 2/2010 Tietovisat Ke Klo 19.07 Huutovisa La Klo 15.00 Tahmelan Viertotie 2 Puh
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Pispalalainen 2/2010 Tietovisat ke klo 19.07 Huutovisa la klo 15.00 Tahmelan viertotie 2 puh. 222 3353 avoinna ark. 15-24, la 12-01, su 12-23 Livemusiikkia viikonloppuisin! www.kujakolli.fi 2 Pispalalainen 2/2010 Päätoimittaja Hannu T. Sepponen Toimitussihteeri Aino Sepponen Solja Virkkunen Toimituskunta Ilpo Mikkonen Veikko Niskavaara Asko Parkkonen Nelli Salmi Marita Sandt Aino Sepponen Hannu T. Sepponen Mårten Sjöblom Kansikuvat Ilpo Mikkonen (etukansi) Mira Heija (takakansi) Taitto Nelli Salmi Laura Kaselius (kuvitukset) Painopaikka Tampereen Offsetpalvelu Oy Painosmäärä 4 500 kpl Julkaisija Pispalan kumppanuus ry Jakelu Suur-Pispalan alue Pispalan verkkosivut www.pispala.fi Pispalalainen verkossa www.pispala.fi/pispalalainen Ilmoitukset Katso mediakortti lehden verkkosivuilta. Lisää Pispala-juttuja www.mansetori.fi/pispala Toimitus Pispalan kirjastotalo Tahmelankatu 14 33240 Tampere puh. 03 223 9654 [email protected] Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2011. Toimitus ottaa vastaan aineistoa, juttuvinkkejä ja palautetta. 3 Teksti: Hannu T. Sepponen Kuvat: Ilpo Mikkonen Pispalassa on viime aikoina rakennusten ulkoasua ehostettu Entisöity talo ja entisöity lukuisissa kohteissa. Niin myös Mäkikadulla noustaessa Ylä-Voimalta harjulle. PisPalan Lauri ja Terhi Lehtimäki ovat palauttaneet entisen Solan talon ulkonäköä entiselleen. rinteessä ehtimäet asuivat aiemmin Ka- karaattilevyllä. Se on rakenteeltaan va- toksi. Talo valmistui vuonna 1953. Sitä levassa. Uutta asuntoa haettiin nerilevy, johon oli liimattu kivirakei- ennen Solan perhe asui tontin alakul- Lläheltä keskustaa, hyvien lii- ta. Muitakin pienempiä muutoksia oli malla sijainneessa rakennuksessa. kenneyhteyksien päästä. Tarvittiin tehty. Tukkila suunnitteli Tapiolaan asuin- myös riittävästi tilaa, kun perhe oli taloja myöhemmin 1950-luvulla, joten Uutta 50-luvun Pispalassa kasvamassa. Kissanmaakin oli yhtenä Pispalan työ lienee ollut jonkinlainen vaihtoehtoalueena mielessä, mutta Talo poikkesi jo rakennusaikanaan esityö tulevasta. Jo ensimmäiset perin- vaatimukset täyttyivät pispalalaisessa vuonna 1952 selkeästi ympäristöstään. teisen asuintalon piirustukset hakivat kohteessa, joka sattui miellyttämään Arkkitehti Iiro Tukkila, joka on suun- sisätiloiltaan eräänlaista ”virtaavan arkkitehtuuriltaankin. 50-lukulainen nitellut asuintaloja mm. Tapiolaan, tilan” tuntua, joka alkoi muodostua arkkitehtuuri ei ollut ehdoton edel- oli talon rakennuttaneen Tauno So- 1930-luvulta modernin suunnittelun lytys, mutta sattumalta sekin tuli lisä- lan kuorokaveri. Suunnitelma lienee yhdeksi tavoitteeksi. Taloon sisään tul- tekijäksi kohdetta valittaessa. Kaupat ainoa, jonka arkkitehti teki Tampe- taessa oleskelutilaan laskeutuvat por- Mäkikatu 47:ssä sijaitsevasta talosta reelle. Tukkila piirsi ensin perinteisen taat, pieni mäntypuinen pylväikkö ja tehtiin kesän alussa 2009. harjakattoisen asuintalon luonnoksia, lattian tiililaatoitus tuovat mieleen Al- Valintaan vaikutti sekin, että `Solan kunnes syystä tai toisesta piirustukset var Aallon 1930-luvulla suunnittelemi- talosta` oli olemassa alkuperäiset pii- muuttuivat loppuvuodesta 1951 mo- en asuinrakennusten muotokieltä. Sa- rustukset, joista saattoi päätellä, mitä dernistiseen suuntaan. Kadulle antanut moin ulkopintojen selkeästi erottuvat arkkitehti oli alun perin suunnitellut sisäänkäynti muutti paikkaa ja poi- pinnat; yläkerroksen pystylaudoitettu, tai tarkoittanut. Taloonhan oli tehty kittain Mäkikatuun nähden sijainnut kuultomaalattu tumma ulkoverhoilu, 80-luvun alussa julkisivuremontti, jol- harjakatto muuttui rinnettä vastaavaksi vaalea rappaus sekä luonnonkivilaatal- loin alkuperäinen rappaus oli korvattu pulpettimaiseksi, yksilappeiseksi ka- la päällystetty kivijalka. Kyse oli uuden 4 Piirustukset ja kuvat tukena suomalaisen arkkitehtuurin konsep- katon katemateriaali. Nykyinen pel- tista, jolle Aalto oli antanut hahmoa Jäljellä olevat alkuperäiset hahmo- tikate lienee 1980-luvulta. Aiemmin esimerkiksi vv. 1935-36 rakennetussa telmat, toteutetun rakennuksen ratkaisuna oli huopakate, mutta ai- Riihitien asunnossaan, samoin Villa piirustukset sekä tallessa olevat vä- van alkuun talossa oli tiilikate, mikä Maireassa Noormarkussa. ripiirustukset tulevasta talosta ovat tuntuisi mahdollisesti yhä olevan hyvä innostaneet pohtimaan ja vaalimaan ratkaisu, kertovat Lehtimäet. alkuperäistä ilmettä. Myös sisäpuolel- Värit materiaalien mukaan la on edetty varovasti. Pääosin on so- Koksi ja halkohissi Nyt tehdyssä remontissa julkisivu on vellettu pintaremontin tarpeita. Ainoa käyty kauttaaltaan lävitse. Karaattile- suurempi muutos on aiemman, Mäki- Tulevaisuudessa myös kellarikerrok- vyt poistettiin ja 80-luvun alussa uusi- kadulta sisäänkäydyn vuokrahuoneen sen saunaa remontoidaan. Aikanaan tut ikkunat sekä yläosan lautaverhoilu käyttöönotto. Oviaukko tehtiin aulan kellarikerrokseen oli rakennettu ylei- vaihdettiin. Uutuuttaan hohtavat pin- suunnasta, mutta muutoksen toinen nen pesula, jota pispalalaiset saattoivat nat ovat tietysti aina ilo silmälle, mutta isompi osa on vuokrahuoneen keit- käyttää. Uudistus oli sekin, että kes- tarkentuvat pienet piirteet korostavat tiön käyttöönotto aiemman keittiön kuslämmitys lienee ollut laatuaan en- myös isompien pintojen ilmettä. Leh- laajennuksena, joten yksi seinä on sen simmäinen pispalalaisessa pientalossa. timäkien oma ratkaisu olivat kupariset johdosta osittain poistettu. Yläkerras- Tuolloin `Solan talon` lämmitys ta- ikkunapellit, jotka korostavat tummia sa suuria pintamuutoksiakaan ei ole pahtui koksilla, mutta jo 1970-luvulla ikkunanpuitteita. Ei ole tiedossa, oli- toistaiseksi tehty, koska huoneissa oli pannuhuoneeseen asennettiin öljypol- ko kuparisia peltejä alun pitäen suun- tehty melko äskettäin remontit. Näh- tin, joka on jo kerran uusittukin. Nyt niteltu tai käytetty, mutta ne tuntuvat täväksi jää, tehdäänkö ja milloin, kun tarvitsi uusia vain vanhaksi käynyt öl- sopivan muuhun materiaaliajatteluun yläkerran kylpyhuonekin on varsin jysäiliö uudella muovisella. hyvin. Luonnonaiheista lähtevä mo- tuoretta jälkeä. Aivan kaikkia alkuperäisen suunni- derni suomalainen arkkitehtuuri ko- Sisällä jäljellä olevien pienempien telman yksityiskohtia tuskin toteute- rosti myös värien kumpuamista ma- kohteiden lisäksi lähiaikoina on vielä taan, kuten halkohissiä kellarista ylä- teriaaleista käsin, niinpä rappaus on suunnitelmissa korjata ulkomuurin kerroksiin. Se oli jäänyt toteuttamatta, luontevasti vaalea, laudoitus varsin luonnonkivilaatoitusta, joka on kär- mutta kertoo siitä ajattelusta, joka tumma hakiessaan terva-aihetta, pe- sinyt vuosien varrella. Myöhemmin 50-luvulle tultaessa asuinrakennuksen rinnettä hyödyntävä siis sekin. ajatuksissa on ehkä myös uusia vielä nykysuunnittelua ohjasi. Ulkopinnan poistetun karaattilevyn alla vinolaudoituksen kunto todettiin hyväksi. Näin saattoi siis ennalleen jäädä myös alkuperäinen sahanpu- rueristys. Nytkin laitettiin 80-luvun alun tapaan viiden sentin lisäeristys, ennen kuin päälle kiinnitettiin se- menttikuitulevy. Sen pintaan on ruis- kutettu ohutrappaus. Rakenne on nyt parempi julkisivun tuuletuksen kan- nalta, vaikka aiemmalta ajalta vinolau- doituksessa oli vain pari lahokohtaa, nekin ikkunapellitysten aiheuttamasta virheellisestä veden ohjautumisesta johtuen. Mäkikadulle antava pieni parveke uusittiin, mutta tukirakenteet olivat kunnossa. Lauri Lehtimäki tyttärensä Inkerin kanssa. Taustalla Pispalan talvinen maisema. 5 Teksti: Aino Sepponen Kuva: Oskari Onninen tampereelle perustetaan vanhan rakennuskulttuurin keskus Tampereella on meneillään projekti, jonka päämääränä on perustaa kaupunkiin vanhaa rakennuskulttuuria vaaliva keskus, viralliselta nimeltään Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus. Uittoyhdistyksen talo on yksi ehdokkaista. ispalan kumppanuus ry:n Irma Rantonen on tehnyt selvityksen Vaihtoehto 1: Uittoyhdistyksen Vaihtoehto 3: Alamuseo Talli- Pmahdollisuuksista perustaa kes- talo Pispalassa pihan takana kus. Selvityksen tilasi Tampereen kau- pungin ECO2- Ekotehokas Tampere Uittoyhdistyksen talo Mäkikadun Kolmas vaihtoehto sijaitsee keskustan 2020- hanke, yhteyshenkilönä Pauli ja Uittajankadun kulmassa on yksi lähellä. Se on Alamuseo, joka on Tal- Välimäki. kolmesta vaihtoehdosta. Talo on ra- lipihan yhteydessä. Rakennus on nyt Keskuksen toimintaan kuuluisi ke- kennettu vuonna 1892, ja se on ollut Tampereen museopalveluiden käytös- rätä tietoa vanhoista rakennuksista, aikanaan muun muassa tukinuittaji- sä, ja on sitä todennäköisesti ainakin niiden korjaamisesta ja yleisesti van- en tukikohta. Nykyään rakennukset vielä pian alkavan ja sitä seuraavan hasta rakennuskulttuurista. Monet omistaa yksityishenkilö ja tontin YIT. vuoden. Paikan sijainti on hyvä. Jos Tampereen vanhoista puutaloalueista Uittoyhdistyksen talon valintaa puol- keskus sijoittuisi Alamuseoon, yh- ovat juuri nyt siinä iässä, että ne tar- tavat hyvä sijainti, arvokas kulttuu- teistyötä voitaisiin tehdä Tallipihan vitsevat peruskorjauksen. Projektin riympäristö ja rakennusten ja pihan yrittäjien kanssa. Keskuksen työllistet- vetäjät toivovat, että korjaaminen muodostama monipuolinen toiminta- tävien työsuhteet olisivat silloin kui- tehtäisiin vanhoja rakennusperinteitä alue. Nyt talo on tyhjillään ja se kai- tenkin keskuksen vastuu, päinvastoin kunnioittaen. Tietoa korjaustavoista paa pikaista kunnostusta. Talon katto kuin siinä tilanteessa, että keskusta tarvitaan, ja keskus voisi auttaa tiedon vuotaa pahasti. pyöritettäisiin yhdistysten yhteistyön keräämisessä ja sen jakamisessa. Ener- voimin. giatehokkuus ja perinnerakentaminen Vaihtoehto 2: