Pispalalainen on foorumi kaikille Jos jokin on pispalalaisille. Se jaetaan ilmaiseksi kaikkiin Pispalan, Tahmelan ja Hyhkyn talouksiin. Kirjoituksia, mielipiteitä, tärkeää jutun aiheita ja muuta sellaista voi toimittaa lehden tekijöille ja asukas- yhdistyksen toimikunnan jäsenille. Niitä voi lähettää tai jättää lehden postilaatikkoon Pispalan kirjastolle (Tahmelankatu 14) tai sähköisesti alla olevaan osoitteeseen. Välillä sitä ihmet- telee, miten kum- vmassa ihmiset tällä harjulla jaksavat PISPALALAINEN 2/2004 taistella aina vaan ja uudestaan samo- jen asioiden puo- Päätoimittaja: Aura Kalli lesta. [email protected] Ihmettelee, vaik- Tähän lehteen kirjoittaneet: Tiina- ka toisaalta ym- Liisa Aalto, Aura Kalli, Risto Laiho, märtää niin hyvin. Jorce Markkula, Eevamaija Miettinen- Jos jokin on tärke- Kopsa, Veikko Niskavaara, Asko ää, jokin on tärke- Parkkonen, Ressu, Jukka Sirén, Osmo ää. Ja ymmärtää- Sounela, Mika Söderman, Pasi Virtamo hän senkin, etteivät Kuvat: Aura Kalli, Jorce Markkula, ihmiset aina jaksa. Heikki-Pekka Miettinen, Hra NASA Ehkä sitä enemmän pyöritteleekin päätään sille, miten samat teemat tois- (kansikuva), Veikko Niskavaara, Asko tuvat tämän lehden sivuilla, tässä kylässä – kiertävät ja kiertävät vuosi- Parkkonen, Pasi Virtamo kymmenestä toiseen. Ja miten raha puhuu, ja miten lopputulos on aina Ulkoasu: työryhmä Kalli&Virtamo sama – turhauttava. Painopaikka: Kangasalan kirjapaino 2004 Olen nähnyt talojen häviävän ja uusia nousevan, nähnyt kun linnun- Painosmäärä: 3600 pesiä hajotetaan betoniporalla, kuvitellut rivitalot kasvimaille. Saanut seu- Julkaisija: Pispalan asukasyhdistys ry. rata, kuinka vanhat alueet saavat arvoluokituksen virallisissa papereissa ja kuinka näillä papereilla pyyhitään takamusta. Vihainen on vahva sana - ja joissain tilanteissa niin lievä. Tahtoisin niin sanoa, että jos tuhoavat mei- dän elinympäristömme, minun mielenrauhani, minä vastaan samalla mi- Pispalan asukasyhdistys ry. talla. Me vastaamme. Mutta ei tällaisia asioita sanota ääneen, ei näillä uhota. Jokainen päättäköön itse, miten vastaa ja mihin. Toimikunta 2004 Kaiken pauhaamiseni keskellä olen muuttamassa Pispalasta pois. Luu- len kuitenkin, että juuret, jotka tähän kylään muutamassa vuodessa ehdin Tahmelankatu 14 kasvattamaan, jäävät edelleen tänne. Voi olla kummallista yrittää horjuen 33240 pysyä pystyssä tuolla kaupungin toisella puolella. Sähköposti: Pitäkää huoli mustan mullan maasta, soraisesta harjusta ja kaikesta sii- [email protected] tä, joka teidän mielestänne Pispalan tekee. Toivon, että jaksatte kantaa huolta sellaisesta Pispalasta, jossa mieli lepää. Ja että lepäätte välillä itsekin. Vielä paatoksen päätökseksi haluan kiittää kaikkia, jotka ovat panok- Nina Hakala, vpj. 044-536 8472 sensa Pispalalainen-lehden tekoon antaneet – kirjoittamalla, kuvittamalla, Esa Helin 050-348 1078 raahaamalla lehtinivaskaa postilaatikolta toiselle, tai muutoin. Pitämällä minut järjissäni, niissä rajoissa, kun se nyt mahdollista on. Pirkko Saloranta, tal. hoit. Ismo Saxman 040-731 4229 muuttolaatikoiden keskeltä, Reino Tusa 040-748 0121 Aura K. Pasi Virtamo, pj. 041-507 1717

Pispalan asukasyhdistyksen jäsenmaksu vuodeksi 2005 on 5 ja kannatusjäsenyys 20 euroa. Tilinumero on 800017-893796. KÄYTÄ VIITENUMEROA 42. Merkitse viestiksi “jäsenmaksu 2005” ja oma nimesi. Tuotteistamalla työtä kumppanuusprojekti Projektin tavoitteena on luoda pai- sä. Tavoitteena kallista kumppanuutta työllisyyden on työvalmi- saa jatkoa? edistämiseksi hyödyntämällä Pispalan uksien Tuotteistamalla työtä –projekti on perinteisesti vahvaa paikallisidenti- ke- aloittanut toimintansa lokakuussa teettiä, aktiivista yhdistystoimintaa ja hit- 2004. Se on jatkoa aikaisemmin TE- nykyisen sosiaalisesti monikerroksi- tämi- t sen asujaimiston resursseja. nen kilpailuky- keskuksen projektituella vuosina 2000-2003 toteutetulle työllistä- Erityisesti uuden projektin avulla kyisiksi avoimilla työ- misprojektille ja rinnakkainen par- pyritään tuotteistamaan tähänastisis- markkinoilla sekä työosuuskuntien haillaan (2003-2005) käynnissä sa projekteissa kehitettyjä yhdistysten muodostaminen. olevalle RAY:n rahoittamalle alue- toimintoja niin, että projektit ja yh- Projektin keskeisin toimintamuoto yhteisön kehittämisprojektille. distykset pystyvät myymään niitä- on kirjasto/kansalaistalon toimintojen Projektille haetaan jatkorahoitusta kaupungille, työvoimahallinnolle, vakiinnuttaminen ja kehittäminen. vuosille 2005-2008. muille yhdistyksille ja projekteille Uusina osina projektissa hahmotel- sekä yksityisille. Tällä mahdollis- laan korjausrakentamiskoulutuksen ja Projektin päävastuullinen toteuttaja tetaan omarahoitukset projekteille -työssäoppimisen sekä kylätalkkari- ja on Pispalan kirjastoyhdistys ry. Toi- sekä toimintojen jatkuminen projek- hoivatyön lisäämistä “ohjelmistoon”. minnallisesta toteuttamisesta vastaa- tien jälkeenkin. Lisätietoja projektisuunnitelmasta vat kirjastoyhdistyksen kanssa kah- Toisaalta tuotteistetaan suunnitel- saa osoitteesta www..fi/ deksan muuta yhdistystä, jotka muo- mallisesti työllistettävien työvalmiuk- kumppanuus, Asko Parkkoselta 050- dostavat Pispalan kumppanuus - sia yhdistämällä työjaksoihin työvoi- 570 3098 tai Pasi Virtamolta 041-507 projektiyhteenliittymän. makoulutusta ja harjoittelua yrityksis- 1717. - AP

toiminnan taustaa

Kaikki Pispalan alueella toimivat yhdistykset, muut yhteisöt sekä yritykset ovat tervetulleita mukaan pro- jektin toteuttajiksi tai yhteistyökumppaneiksi. Nyky- ään mukana 10 eri yhdistystä. Vuosina 2000 – 2004 on työllistetty vuosittain kes- kimäärin 25 eri henkilöä 6 kk – 24 kk:n työjaksoihin. Lisäksi projektissa on työskennellyt työmarkkinatuki- yms. harjoittelijoita n. 7 vuosittain. Yhteensä työllistetyt ja harjoittelijat ovat työskennelleet projek- tin tähänastisen 4,5 vuoden toiminnan aikana 72 henkilötyövuoden verran. Mitä kuuluu Reemille ja Nisrienille?

Pispalassa saatetaan vielä muistaa 1976. Reem ja hä- Pispalanp kummirenkaan palestii- nen kahdeksan nalaiset kummitytöt Reem Housain ja sisarustaan olivat Nisrien Ghoname. Heistä ei ole siitä lähtien las- kuulunut juuri mitään 1980-luvun tenkodeissa, aluk- jälkeen. si Libanonin Bei- rutissa ja vuoden Kummilapsitoiminta oli aktiivi- 1982 jälkeen Syy- simmillaan 1980-luvulla. Toimintaa riassa, Damas- kuvaa seuraava lainaus vuoden 1984 kuksen lähellä. Pispalalaisesta (Pispalalainen 3/84, Vuonna 1986 sivu 12, kirjoittajana Taru Hurme) Reem meni nai- misiin ja muutti “Ajatus kummilapsien adoptoimi- pois lastenkodi- sesta syntyi Libanonin vuoden 1982 sta; näin hän kas- sodan julmuuksien tultua ihmisten tie- voi ulos pispa- toisuuteen. Syntyi halu auttaa kaikin lalaisten tuen pii- tavoin sodan uhreiksi joutuneita pa- ristä. kolaisia. Orpojen palestiinalaislasten UNRWA:n (Yhdistyneiden Kansa- jois-Libanonissa. Molemmat elävät kummitoiminnasta tuli mahdollisuus kuntien Palestiinan pakolaisten avus- taloudellisessa ahdingossa. konkreettiseen henkilökohtaiseen aut- tus- ja työelin) Libanonin pakolais- tamiseen. Kummirinkejä syntyi eri leireillä avustustyötätekevä Kassem Kummilapsitoiminta puolille, Tampereella niitä on nyt vii- Aina kertoo, että nykyään Reem vilkastuu jälleen tisentoista ja muualla maassa useita Housain on naimisissa ja hänellä on kymmeniä.” kuusi lasta. Reem perheineen elää Arabikansojen ystävyysseuran “Kummirinkien tärkeä toimintata- Rashideyehissa. (AKYS) puheenjohtaja Ilona Junka pa on ollut kuukausittaisen avustus- kertoo, että kummilapsitoiminta oli summan lähettäminen kummilapsien Nisrien kärsii aika vaisua 1990-luvulla, mutta vii- ylläpidon ja koulutuksen tukemisek- edelleen köyhyydestä me vuosina tapahtunut palestiinalais- si.” ten tragedian syveneminen on tuonut “Rahallista avustusta ehkä vieläkin Nisrien Ghoname syntyi vuonna joukkoon uusia voimia. Joten tällä tärkeämpää on antaa kaikki mahdol- 1975. Hänellä on 11 sisarusta. Nis- hetkellä seura kasvattaa kummilapsi- linen henkinen tuki erittäin kovia rien, hänen kaksi sisarustaan Ieman joukkoa jälleen. Nykyisin AKYS:lla kokeneille lapsille. Kummitoiminnan ja Khitam sekä veljensä Ghassan jou- on Libanonissa yli 20 kummilasta. kautta on mahdollista osoittaa näille tuivat kummikotiin vuonna 1984, kun Junkan mukaan seuran oma kirjan- lapsille, etteivät he ole yksin, että heil- Amalin joukot olivat surmanneet las- pito kummilasten suhteen ennätti lä on ystäviä eri puolilla maailmaa.” ten nähden heidän molemmat van- 1990-luvulla rapautua melkoisesti, hempansa lähellä Shatilan pako- kun kummilapsitoimintaa hoidettiin Reem on nykyään laisleiriä Libanonissa. Nisrien, kol- silloin aika vaisusti. Nyt seuralla on suurperheellinen men sisaruksensa kanssa, asui siis sa- taas hyvä kirjanpito, ja erittäin tun- maisessa Beit Aftal Al-Somoudin las- nollinen kummivastaava, mutta 1980- Nykyään nämä rauhattomalla Lä- tenkodissa Syyriassa Damaskuksen luvun kummilapsista tiedot ovat va- hi-Idän alueella asuvat naiset Reem lähellä kuin Reem aikanaan. jaat. ja Nisrien ovat sentään elossa. Mutta 1990-luvulla Nisrien opiskeli pa- Lisätietoja kummilapsitoiminnasta ensin on paikallaan kertoa lyhyt lestiinalaisorpoja kouluttavassa sisä- saa: Arabikansojen ystävyysseuran elämänkerta heistä, varsinkin Pispa- oppilaitoksessa Damaskuksessa. 18 kummivastaava Meri Aichalta, puh. lalaisen nuorempien lukijoiden opas- vuotta täytettyään hän kasvoi ulos 050-56037, [email protected] ja tamiseksi. pispalalaisten tuesta. puheenjohtaja Ilona Junkalta, Reem Housain syntyi Tel-al- Kassem Aina kertoo, että nykyään- [email protected]. Zaatarin pakolaisleirillä vuonna 1970. kin Nisrien Ghoname sisaruksineen Hänen vanhempansa Marian ja asuu Syyriassa. Nisrien on työtön. - MS Moustafa Housain saivat surmansa Hänen veljensä Ghassan elää Nahr El- tämän leirin pommituksissa 12.8. Bared –nimisellä pakolaisleirillä Poh- Terveisiä Kurpitsalta!

Ensikos- mitä ikinä esitykseen tarvittiinkaan: satalo on vaipunut hiljaisuuteen. Kah- ketukseni meidän tehtävämme oli pitää jengi vila on auki ainoastaan sunnuntaisin Kurpitsa-e muonissa ja juomissa, mistä toivom- klo 13-17, jouluun asti ainakin. Vuo- taloon oli- me onnistuneemme kunnialla. den alusta lähtien tilanne on vielä vat Sadon- Viikon kulkiessa loppuaan kohti, auki. korjuujuh- tunnelma talossa vain tiivistyi; olo oli Talo on kylmä ja yksinäinen, mikä lat, joissa kuin joulun alla talon ollessa täynnä on surullista. Surullista on ollut myös- ihastuin sekä taloon, alueeseen että touhuilevia, hyväntuulisia, hieman kin huomata, ettei ilmapiiri Kurpitsa- ihmisten hyväntuulisuuteen ja jännittyneitä ihmisiä – varsinkin itse liikkeellä ole paras mahdollinen. yhteistyöhön, jotka kovasti muis- esiintymispäivänä 6. marraskuuta. Ihmisten sisäiset ristiriidat ja val- tuttivat minua 12:sta vuodesta, jotka Sitä päivää ei hevin unohda! Ilo oli lan- ja määräyshalu ovat vieneet iloa 80-luvun alusta lähtien asuin Pispa- kuunnella bändin viimeisiä treenejä työstä. Hyvät ihmiset ovat lopettaneet lassa eläen “hurjaa nuoruutta”. Rie- kylmien väreiden kivutessa pitkin sel- työnsä Kurpitsalla surullisina tilan- mulla ja haikeudella muistelin Rinne- käpiitä Katin laulaessa kundien säes- teesta. Jotkut loukattuina. Tuntuu sil- kadun, Mäkikadun ja Harjun ystäviä, tyksellä: siinä oli sitä fiilistä Pispa- tä, ettei vasen käsi tiedä mitä oikea suurin osa jo muualle muuttaneita. lasta, johon olin 20 vuotta sitten tot- tekee, eikä pää tiedä kummastakaan Riemuni oli suunnaton, kun sain tunut! Kiitos! kädestä. tietää pääseväni työllistetyksi Kurpit- Ilman Anjan apua en olisi salle: vihdoinkin duunia, josta on kyennyt päivästä selviytymään, yleistä hyötyä kaikille, ah; niin kau- niin kiire ja hoppu oli niilla paikalla Pyhäjärven rannalla, sämpylöiden teolla: nälkäisiä ih- ryytimaiden ympäröimänä, Pispala- misiä riitti! Kiitos Sinulle myös laisten ja muidenkin joukossa. Miten sämpylöistä ja pullista jotka teit! ihanaa oli aamuisin Haapalinnasta Super-kiitokset myös Anjan kävellä rantaa pitkin duuniin – tun- miehelle, joka kiltisti pitkin päi- sin olevani etuoikeutettu! vää haki meille lisää ruoka- Päällimmäisenä ja tärkeimpänä tarpeita aina tarvitessa: olisim- työnkuvaan kuului ikkunoiden kun- me joutuneet myymään “ei- nostus talvea varten ja kahvilan pito, oota” ilman häntä jo tuhannesti tiedon jako turisteille ja muille uteli- aiemmin. Esiintyjien lämmityk- aille. Kuulosti, ja oli mukavaa. sestä huolehti Antti, jonka päi- Totaalisen muutoksen hiljaiseen vät eivät lyhyitä myöskään ol- arkirutiiniin lokakuun lopulla toi Ura- leet: Antti oli ensimmäisten ja Sadonkorjuujuhlat lin Perhonen, joka ihmisineen lennäh- viimeisten joukossa aamuisin ja ti paikalle alkaen rakentaa viereiselle iltaisin, ja huolehti että Talo py- tontille Sielunmessua kadonneelle syy pystyssä. Kiitos siitä! Kuulemme kommentteja ihmisiltä, Pispalalle: meidän kaikkien (toivotta- Soittajilta pyydämme nöyrästi an- jotka eivät tiedä päivittäisistä töis- vasti!) kokemalle ja nauttimalle, Ka- teeksi ovien lukkoon menoa; yritim- tämme mitään, mutta ovat valmiita tariina Lillqvistin ja Hannu Salaman me kyllä viestittää että me duunaritkin kritisoimaan. Se ei tunnu oikealta, valo- ja ääni installaatiolle. tahtoisimme lähteelle tulla esitystä eikä varsinkaan Pispalalaiselta mei- Oli nautinto seurata läheltä miten katsomaan ja ovien menevän joksikin ningiltä. asiat pikkuhiljaa etenivät; oli nautin- aikaa lukkoon, mutta viesti ei sitten Peräänkuulutan, vaikken Pispa- to tehdä aamupalaa, välipalaa ja läm- valitettavasti saavuttanut kaikkia. Sii- lalainen olekaan, yhteistyötä, puhu- mintä kasvisruokaa (kiitos Antti- tä nöyrästi pyydämme anteeksi! mista kasvokkain ja suoraan; rivien kokille!!!) Katariinalle, Eskolle, Ma- Silja, sinä Enkeli: kiitos kakusta kokoamista että arvokas työ jatkuisi. kolle ja muille, jotka aamuisin saapui- jonka toit myyntiin! Sinunlaisiasi toi- Ymmärrän, että ihmiset ovat väsy- vat rakentamaan riukuvessoja, suun- voisi olevan enemmän! neitä monen vuoden työn jälkeen, eikä nittelemaan valoja, esityspaikkoja, Kurpitsatalo oli esityksen jälkeen kaikki kaikkia enää kiinnosta, eivät- soppatykkejä (kiitos Jukille Helsin- ääriään myöten täynnä: kiitos teille kä kaikki jaksa, mutta ei kai kukaan kiin), esiintyjien tiloja, suunnittele- kaikille, jotka tulitte, jaoitte illan kans- tahtoisi jo tehdyn työn valuvan huk- maan ja raivaamaan teltan paikkaa samme ja saitte Talon eloon! Fiilis oli kaan? (josta erityisterveiset aktiivisille Stei- upea! Rauhaa ja Rakkautta kaikille, ta- nerin “vapaaehtoisille”!) – kaikkea, Joulukuu on alkanut ja Kurpit- sapuolisesti! - R Uralin perhonen herkisti

Katarina Lillqvistin ja Hannu Salaman kuunnelma-kuva- musiikki-tulitaide-installaatio Uralin perhonen herkisti satapäisenk yleisön kyynelten partaalle Pyhäinpäivän iltana Tahmelan lähteellä. Pispalan punakaartin naisplutoonan soturin Anna Kiven tarina on yhdistelmä kolmesta todellisesta naiskohtalosta.

Tahmelan lähteelle oli lauantaina ja sunnuntaina, pakkautunut satamäärin esitettiin improvisoiden yleisöä Pyhäinpäivän iltana, Tahmelan lähteen ympäris- kun Hannu Salaman tekstiin tössä. Yleisö kuunteli ja Katarina Lillqvistin ohja- lähteelle loihditun valo- ukseen perustuva installaatio installaation ja teloitettujen esitettiin. Teatteri Telakan ja hirtettyjen punakaartilais- näyttelijäin äänillä, YLEn ten keskellä epämukavasti, kuunnelmaosaston nauhoi- mutta hartaasti Anna Kiven tuksilla, Tampereen museoi- tarinan, lähteessä uisken- den valokuva-arkistoista televan viikatemiehen var- kaivetuilla valokuvilla, Tai- tioidessa kaiken kulkua. teen ja Viestinnän oppilai- Kokemuksesta muodos- toksen toteuttamilla valo- tui jokaiselle läsnäolijalle efekteillä, tulitaideosuus- varmasti ikimuistoinen. kunta Flamman tulisoih- Anna Kiven tarina petoksis- duilla, pispalalaisen kuoron ta, pettymyksistä, luokkara- Avomaan kurkkujen ja soi- jat ylittävästä rakkaudesta ja tinyhtye Orastavan Seitikin inhimillisyydestä hulluuteen yhteistyöllä kerrottiin puna- asti, sai monen silmät kostu- kaartin naisplutoonan sotu- maan kyynelistä. Mahdolli- rin Anna Kiven tarina. simman epämukava ja epä- Lähteellä nähtiin yhteiskun- suotuisa ympäristö pakotti nallinen melodraama sortu- yleisön tarkkaavaiseksi ja vasta ihanteellisuudesta, ottamaan kantaa esitettyyn. veljessodasta, hullusta, luok- Varovaisten arvioiden karajat ylittävästä rakkau- mukaan paikalla oli ainakin desta ja tragikoomisesta 300 henkilöä, kun järjestä- naiskohtalosta. jien ennakkovalmistelut oli suoritettu 100 hengen ylei- Yleisömenestys söä varten. Tilaisuudessa yllätti esitettiin myös Katarina Lillqvistin ohjaama pilotti- järjestäjät jakso tulevasta Uralin per- Tilaisuuden yleisö- honen -elokuvasta. menestys yllätti järjestäjät, ja - JM alun perin ohjelmatelttaan suunniteltu kuunnelma- esitys, jonka YLE 1 radioi SUOMEN PARAS SAUNOJA ONSKA NIEMI 85 VUOTTA

Onni “Onska” Niemi täytti lokakuun lopulla 85 vuotta. Sotaveteraani, ourheilusankari ja Pispalan tunnettu hevosmies nimitettiin merkkipäivän kunniaksi Pispalan Saunayhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Kunniajäsenyyttä julistaa Rajaportin saunan pukuhuoneeseen Onskan nimikkopaikalle kiinnitetty hopeinen laatta.

“Äijä osti kilpapyörän, kun pääsin kansakoulusta...” Onni Niemi syntyi Pispalassa, Poh- Petri Siuro naputtaa kunnialaattaa paikalleen Rajaportin jois-Pirkkalassa vuonna 1919. Perhe pukuhuoneeseen ja Onska Niemi seuraa hymyssä suin vierestä. asui jo silloin Niemen nykyisessä ko- titalossa Pispalan Valtatie 1:ssä. ajoja kertyi peräkkäisinä vuosina 6 kät mutkat suoriksi. Tehtävistä Onska Pispalan taloissa ei siihen aikaan kappaletta. Joka kerta Onska oli pa- on suostunut kertomaan vain, että ollut mitään nykyajan mukavuus- ras suomalainen. ”Parasta kokonais- “niin paljon pahhaa tehtiin, että jos hömpötyksiä, joten ainoa kunnollinen sijoitusta en muista, mutta etapeilta niistä ny joutus tuomiolle, niin en kyl- peseytymispaikka oli naapuristossa tuli mm. 3. sijoja useita. Mutta eihän lä koskaan Pispalan Valtatietä sau- sijaitseva Lahtisen sauna Rajaportilla. me muiden maiden pyöräilijöille voi- naan kävelis”. Joukkueen johtajana Ensimmäistä saunakertaansa tu pärjätä, kun ei meillä ollut kunnon toimi kuuluisa ltn. Olavi Ala-Kulppi, Onska ei muista, koska “...äite vei mut välineitä”, muistelee Onska. Aktiivi- jota valvontakomissio piti niin tärkeä- sinne heti nyytinä...” (lue: kapalo- nen kilpapyöräily loppui vasta 41-vuo- nä, että vaati hänen luovutustaan Neu- vauvana). tiaana. vostoliittoon. Ala-Kulppi pakeni mui- Onska on ollut uskollinen Raja- den kohtalotovereidansa kanssa Ame- portin saunalle koko ikänsä: Sota-aikaan rikkaan. “Tapasin Olavin kerran so- saunomiskertoja on kertynyt dan jälkeen Salpausselän kisoissa, kun Talvisotaan Onska joutui varovaisimpienkin arvioiden mukaan hän oli Amerikan hiihtomaajouk- asevelvollisena ja palveli Talvisodan yli 7000, todennäköisesti 85 vuoden kueen johtajana”, kertoo Onska Nie- Kannaksella Kevytosasto 3:ssa. Osas- aikana lähes 10 000, sillä parhaimpi- mi. ton komentaja eversti Wahren oli in- na aikoina käytiin saunomassa kolme- Rauhan aikana Onska tuli tutuksi nokas hiihtomies ja olisi määrännyt kin kertaa viikossa. kaikille pispalalaisille, koska hän johti hyvän urheilijan aliupseerikouluun, Näistä sauna-ansioista Onska ni- kuljetusyritystä, joka hoiti aikanaan mutta Onska kieltäytyi kunniasta, kun mitettiin v. 1995 Suomen parhaaksi niin tärkeän polttopuun kuljetuksen sota kerran oli loppunut. “Ehän mää saunojaksi MTV-3:n Suomen parhaat taloihin. Niemen yrityksessä oli yhtä voinu tietää että sota jatkuu”, päivit- -ohjelmassa. aikaa 4-5 hevosta ja auto, joilla telee Onska, joka jatkosodan puhjet- Mutta ansiokas on ollut Onskan polttopuiden lisäksi kuljetettiin mui- tua komennettiin kaukopartio- muukin siviili- ja sotilasura. ”Äijä osti takin kaupungin ja kotitalouksien ti- mieheksi Lapin rintamalohkolle. mulle kilpapyörän kun pääsin kansa- lauksia. Hyvän muistinsa ja tarkan Kaukopartiomies Onska Niemi in- koulusta”, kertoo Onska. Ja siitä al- pelisilmänsä ansiosta Onska on ollut nostuu joskus – liian harvoin tosin – koi kilpapyöräilijän ura, joka vei korvaamaton muistipankki Pispalan kertomaan näistä ajoista Rajaportin Onskan kilpailemaan ulkomaille ja lähihistoriaa selvittäville tutkijoille. saunassa pukuhuonekavereille. Näis- 100 km:n maantieajon Suomen mes- sä jutuissa paljastuu Onskasta yksi - JM taruuteen. Onska oli paras suomalais- ulottuvuus, aikamoinen velmu ja jer- ten joukkueessa, joka polki ensim- mu, joka pispalalaisella huumorilla mäistä kertaa maineikkaan Berliini- oikoili muodollisen sotilaskurin jäy- Varsova-Praha- ajon v. 1948, ja näitä Ensimmäinen kissamme oli Kerttu, nimestään huolimatta hiukan hullunrohkea poika. Yritimme opettaa häntä kulkemaan kuine koira talutushihnassa, mutta eihän siitä mitään tullut, koska kissat eivät tutki mielenkiintoisia hajuja kadun reunoilla, vaan hihna sotkeutui vähän väliä oksiin ja pensaisiin. Hän oli meidän perheessämme puolitoista vuotta, mutta eräänä päivänä Kerttu ei enää palannutkaan ulkoa. Etsimme, huhuilimme ja laitoimme ilmoituksia. Lapset olivat murheen murtamia. Perheenjäsen oli poissa. Odotimme vuoden ja olimme näkevinämme Kertun milloin missäkin, kunnes luovuimme lopulta toivosta. Mihin kissat katoavat?

Haimme sitten meille Onnin. Hän nannut loukkua löytöeläintalo maata koskeva, eduskunnan hyväksy- oli hienotunteinen ja hellä. Käpertyi Boondock’s:sta ja sitten kertonut mä järjestyslaki, joka kumosi kunnal- nukkumaan poski poskea vasten. Mei- hankkivansa oman loukun kissojen liset järjestyssäännöt. Kissalla on oi- dän mielestämme hän oli maailman pyydystämistä varten. Sen jälkeen ei keus kulkea vapaana, kunhan se ei paras Onni! kissoja enää toimitettu löytöeläin- mene kytkemättömänä yleiselle uima- Kesällä vuoden vanhana hänkin kotiin, kuten laki löytöeläimistä mää- rannalle ja lasten leikkipaikaksi katosi, mutta löytyi silloin Orivedeltä rää, vaan ne katosivat jäljettömiin. varatulle alueelle, urheilukentälle tai löytöeläintalosta. Joku oli ottanut kiin- Pian sen jälkeen löysin supiloukun torille toriaikana. Turvallisinta kis- ni loukulla, kuten toisenkin kissan naapurin pihasta Tahmelassa. soille olisi tietysti olla kytkettynä ja talostamme. Yritimme pitää Onnia Ei olisi ollut vaikeaa soittaa kisso- kodeissaan, koska kaikenlaisia sairai- sen jälkeen sisällä, mutta eihän se jen pannassa olevaan numeroon ja il- ta ihmisiä saa liikkua vapaana. enää onnistunut, kun kissa oli jo tot- moittaa, jos niistä on ollut haittaa. Kissoihin kohdistuva viha, felidofilia, tunut kulkemaan kotikonnuillaan ja Onko se pihalle eksynyt kissa tehnyt on saman syndrooman ilmenemis- ikkunastakin pääsi hyppäämään ulos. jotakin pahaa, vai onko kyse ihan muoto, kuin esimerkiksi pedofilia tai Laitoimme hänelle kaulapannan, jos- muusta? lasten pahoinpitely. Vaikka kissoihin sa oli osoite ja puhelinumero. Mutta Vai onko tässä kysessä se ihmis- kohdistuu kieroutunutta ja järjetöntä kodin tiedot eivät auttaneet. Lokakuun tyyppi, Pispalan uudisraivaaja. Ihmi- vihaa, laki suojaa niitäkin. alussa, sinä synkkänä syksynä, nen, joka haluaa muuttaa idylliseen Naapureiden kissojen houkuttelu Onnikin katosi jäljettömiin. Pahat Pispalaan. Pistää sitten vanhan talon ansaan voidaan rinnastaa metsästyk- aavistukset valtasivat mielen, voiko matalaksi, rakentaa tuskin tontille seen, johon tarvitaan metsästyslupa ja tämä olla vain sattumaa, kun kolme mahtuvan “komean” uuden tilalle. maanomistajan lupa. Kaupunkialueel- muutakin kissaa oli ilmoitettu kadon- Ajaa ylisuurella autollaan kapeilla la ei ole lupa metsästää omallakaan neeksi. Päätimme, että emme enää ota kujilla kurvit suoriksi. Ja lopuksi pi- tontilla. Kissan vahingoittaminen on kissaa, koska leppoisassa Pispalassa tää puhdistaa uusi kotipaikka aina rikos ja se kohdistuu paitsi kis- niitä vaanii jokin vaara. kissoista. Kissat ovat aina kuuluneet saa, myös kissan omistajaa kohtaan. Mutta vuosi sitten, oltuamme syys- Pispalaan. Pitäisi tajuta paikan hen- Marraskuun alussa selvisi jotakin lomalla maalaistalossa, mukaamme ki, pystyä elämään sovussa luonnon Mirrin kohtalosta. Haimme ruhjou- tulivat kuitenkin hulivilit sisarukset ja muiden ihmisten kanssa. Pitääkö tuneen, auton alle jääneen Mirrin Mirri ja Murre, jotka olivat kotia vail- kissan kärsiä, jos omistaja päästää sen Nokian takaa, Taivalkunnantieltä, 25 la. Pidimme näitä kissoja sisällä yli ulos tai se on karannut kotoa? Tällais- km kotoaan. Mitenkähän on sinne talven, mutta keväällä päästimme ne ta empatiaa ei löydy. Hän on omistaja- joutunut? Matka on melkoinen, kuitenkin ulos. Sitä ei olisi pitänyt luokkaa, muista viis! Surkoot naapu- Turuntien ylitys, kaksi siltaa ja seik- tehdä, koska elokuussa katosi ensin rin lapset! Kuinka pitkälle tuollainen kailu tietyömaan läpi. Kesällä oli Murre ja sitten kuukautta myöhemmin tunteeton ja röyhkeä käytös voi men- Taivalkunnan kylälle ilmestynyt myös Mirri. Myös Mari-kissa samalta ka- nä? mustavalkoinen koditon kissa, ehkä dulta oli silloin kadoksissa. Enää en Mihin katosi kahdeksan kissaa sekin Pispalasta? voinut vain surra, vaan aloin selvit- noin vuoden kuluessa Tahmelassa ja tää asiaa. Kuulin, että kaksi vuotta Pispalassa? T-L A sitten mies kadullamme oli ensin lai- Syksyllä 2003 astui voimaan koko MINUN PISPALANI morkuilla, missä isot pojat pelasivat sittemmin lentopalloa. Hiihtokilpai- luita oli mm. Saunasaaren hiihdot, joi- ta junaili Lehtisen Väinö, myös Reu- harin hiihto oli. Pispalan Moreenin uudeksi puheen- Pispalan klopeille oli suotu erinomai- Hyppyrimäkiä oli runsaasti: oli johtajaksip on valittu Pispalassa sen tarkka silmä kivien heitossa ja Tarmon ranturi Näsijärven rannassa, v.1942 syntynyt Jukka Sirén. Hän on yleensäkin tappeluissa oltiin hyviä. missä parhaat hyppivät sinne 25-30 työskennellyt Finnairilla sekä erilai- Tämän perusteella pispalalaiset ovat metriin. Virallinen ennätys kai oli sissa vientitehtävissä Suomen paperi- vähintäänkin viikinkikuninkaiden ja Karkian Masalla, mutta ainakin Jär- ja muoviteollisuuden palveluksessa. Kaarle Suuren kaukaisia sukulaisia, visen Kultsulle ja Simolan Antille Työtehtäviensä vuoksi hän on asunut sen todistivat jokavuotiset miekkaso- alastulorinne oli liian lyhyt ja he mm. Ranskassa ja Norjassa. Ohessa datkin. hyppäsivät tasaiselle jäälle. Ja selvi- otteita hänen pitämästään puheesta Kilpiä ja miekkoja tehtiin viikko- sivät vain jonkinasteisella pyörty- Pispalan Moreenin syyskokouksessa. kaupalla. Kilvet oli hienosti maalattu misellä. Tämä Pispalamme on vanhan raja- ja taistelijat oli nimetty keskiajan his- Sitten oli kaksoismäki, valko- muurin takana, joka suojeli meitä kau- torian kuuluisien ritarien nimillä. Näi- laakso, leppienvälinen, olympiahoppa pungin hapatuksilta. Siksi tästä kehit- tä nimiä tutkittiin vanhassa lainas- ja Uran hoppa. Isoin oli sittenkin se tyikin omalaatuinen “valtakunta”. tossa historian kirjoista. Oli Prinssi oikea hoppa eli Tahmela, mistä myös Pispalaahan on verrattu Rivieraan, Rohkea, Ivanhoe, Rikhard Leijonan- hypittiin ja ihailtiin erikoisesti Horpun eli vähän niin kuin Monaco. Siellä mieli ja jopa trubaduuri Bertrande de Tintsen ja Heinon Lepan leiskauksia. vesinäkymiä on kuitenkin vain etelään Borne. Joskus taistelut menivät vähän Jääkiekkoa pelattiin. Simolan pi- päin, pohjoisessa on kallioseinämä. vakavammaksi tohinaksi. Reinin hassa ilman luistimia ja kesällä jal- Meillä välkehtii vedet sekä etelässä Jonte oli kova vastapuolen päällik- kapalloa morkuilla. Pölkkylän hiekka- että pohjoisessa. Siellä on ruhtinas, kö, mutta kyllä hänetkin joskus taltu- rannassa käytiin uimassa ja uran lau- meillä joitakin alallaan valveutuneita tettiin. tatapuleilta suikittiin. kutsuttiin Pispalan keisareiksi. Urheiltiin - talvisin ja kesäisin pi- Epilän Esan suunnistuskisoissa Täällä oli myös kuninkaita mm. dettiin olympialaisia: kesäkisat olivat olin mukana ja vielä Tahmelan Vesan isääni Epraa kutsuttiin Pispalan hiki- opettaja Simolan talon pihassa tai jäsenenä hyppäsin isosta hopasta. kuninkaaksi, koska piti yleistä saunaa ja johti Pispalan Tarmon urheilu- jumppaa. Monacon ruhtinaskunta pitää sisäl- lään varsinaisen Monacon kaupungin, la Condaminen, Monte Carlon ja Fontviellen. Pispalassa on Ylä-Pis- pala, Ala-Pispala,Tahmela, ja siirtomaana . Rajat me tie- dämme: Pyhäjärvi, jossa Sauna- ja Lapiosaari, jota lapseni kutsuivat Hattivatti saareksi Tove Janssonin Muumikirjojen mukaisesti, Varalan alue kuuluu mukaan, itää vastaan meillä oli kivimuuri, ja sitten Santa- lahden alue, vanhoine luujauho- ja tulitikkutehtaineen. Pohjoisessa on Näsijärvi. Moottoritien rautatiesillan alta kaarretaan länteen niin, että leipomo Aallon talo ja Haapalinnan vanha puutarha-alue sekä hieno Likokallio ovat läntisimmät tähän alueeseemme kuuluvat, Simolan pellot ja viimeise- nä on vielä mukana puutarhuri Reinolan vanhan huvilan seutu. Aika komea pläntti tätä planeettaamme. Pispalahan on ikivanha kulttuuri- paikka, sitä jo todistavat kivi-, prons- si- ja rautakautiset löydöt alueelta.

Jukka Sirén Tarmon rantahopan maisemissa -59 Pispalan asujaimisto oli värikästä: Nyt tästä meidän Pispalastamme on tukkitien kivijalka kaipaa muistolaattaa. oli taitelijoita, mm. Viidan Late toi tullut eräs Tampereen suosituimmis- Patjaksen Sakarille kiitokset Pispa- isälle saunareissullaan Betonimyl- ta asuinalueista. Moreenin puitteissa lan Moreenin pitkäaikaisesta puheen- lärin, missä oli omistuskirjoitus: meidänkin pitää ottaa kantaa Pispalan johtajuudesta ja asioiden hyvästä hoi- Epralle Latelta. Kultamitallimies Rau- rakentamiseen, vaikkapa yhteistyössä dosta. Meidän Haulitornimme on saa- no Mäkinen kävi Sirenin saunassa muiden intressipiirien kanssa. tu kukoistavaksi maamerkiksi koko kuten myös moni muukin pispa- Mielestäni alue, joka kaipaa erikoi- Tampereelle, myös Lauri Viidan Mu- lalainen - ja saunojahan riitti Pispa- sesti ehostusta on Santalahden alue, seon entisöimistyö on hoidettu esimer- lassa. jonka yleistä ulkonäköä pitäisi kohen- killisesti. Mieleenpainuvat juhlat olivat taa ainakin vanhojen romujen pois- - JS lastenkutsut, joita vietettiin Simolan viennillä ja rakennusten korjaamisen mamman tiloissa, joskus ehkä 1946. tai uusrakentamisen muodossa. Onkimisesta sain satukirjan, näin Pispalan vä- muistan. Vuonna 1949 alkoi koulu häiset luonto- Hyhkyssä ja sekä poika- että tyttö- alueet, kuten kavereita tuli lisää. Ensimmäinen metsiköt, pitäi- opettajani oli Saarentauksen rouva. si saada asialli- Pyhäkouluakin kävin, samoin kuin seen kuntoon ja seurakuntatalon poikakerhossa. luontopolut py- Yleensä hyhkyläisten kanssa oltiin symään siistei- hyvissä väleissä. Uran rannan ja Har- nä. Olisi myös jun poikia hieman kyräiltiin. Johtui lisättävä luon- kai siitä, että kävivät eri koulua. Pis- topolkuja ja pan koulua vastaan tuli salainen pel- kummankin ko, kun siellä oli se kouluhammaslää- ns. morkun käri. Oli aina vuoden kovin päivä, kun pohja pitäisi sinne mentiin hampaiden kiskon- perata risuista taan. Mutta onneksi siellä odotushuo- ja rangoista. neessa oli hienoja piirustuksia. Myös punaisen PISPALA 1970-luvun puol

Syyskuun puolivälissä Pispalan sia. Uudelleenjärjestelyt toivat onneksi kirjaston näyttelytilaan rakennettiin kouluun lisää lapsia ja koulu säilyi mahdollisimmans aito 1970-luvun alueella. pispalalainen opiskelija-asunto. Ina Ne jotka jäivät, joutuivat tulemaan Jakobssonin, Tuula Ahon ja Osmo toimeen kylmissä, hatarissa, ilman Sounelan näyttelyllä kerrottiin siitä, juoksevaa vettä ja pesumahdollisuutta millaista elämä oli Pispalassa silloin olevissa asunnoissa, puilla hoidetta- kun monet nykyiset keski-ikäiset van lämmityksen tai öljykamiinan muuttivat nuorina ensimmäisen kanssa. Ruoanlaittomahdollisuudet kerran asumaan harjulle. Pispalan olivat vaatimattomat: puuhelloja ja verkkosivuilla osoitteessa http:// irtokeittolevyjä. mansetori.uta.fi/pispala/historia/70- Vain puolessa asunnoista oli sisä- luku/index.html on dokumentoitu WC ja sekin usein monen talouden näyttelyn tausta, suunnittelu, yhteiskäytössä esim. talon kellarissa. rakentaminen ja lyhyt elämä. Ulkovessat olivat pihan perällä, jon- ne meno oli talven liukkailla vaikeaa hyväjalkaisellekin. Pispala oli perinteisesti ollut työ- Pispalan arvostus asuinpaikkana väestön rakentama ja asuttama kau- oli alamaissa, samoin asuntojen hin- punginosa. 1970-luvulla Pispalan nat ja vuokrat. Monet asukkaat kui- väestöpohjassa tapahtui suuri muutos. tenkin arvostivat ympäristöä ja elä- Vanhat asukkaat vaihtuivat suurelta mäntapaa eivätkä säikkyneet pieniä osalta uusiin, vaikkakin rakennuskan- vaikeuksia. ta vielä säilyi. Sen muutoksen aika tuli Pispalassa oli se hyvä puoli, että Yllä Ina Jakobssonin, Tuula Ahon ja Osmo Soun vasta seuraavalla vuosikymmenellä. siellä oli lukuisia vuokrataloja, joissa näyttelyä pystytetään Kirjastotalolle syyskuussa Rakennuskiellon takia ei alueelle oli yleensä aina vapaana pieniä, hal- saanut rakentaa, eikä taloja saanut poja asuntoja. Niihin pääsi helposti uudistaa neljäänkymmeneen vuoteen. asumaan ja niistä pääsi myös helposti Kaikki odottelivat uuden asemakaa- pois. van ratkaisuja. Pispalan asunnot olivat pieniä: pe- Opiskelijat tulevat räti 73% asunnoista oli korkeintaan huoneen ja keittiön käsittäviä. Asun- Samoihin aikoihin Tampereelle not oli rakennuskiellon aikana myös opiskelemaan tulevien nuorten mää- päästetty huonoon kuntoon. Monet rä kasvoi jatkuvasti. He olivat valmii- asukkaista olivat kyllästyneet kylmiin, ta tinkimään asumisen tasosta kunhan vetoisiin, mukavuudettomiin vuokra oli halpa. Heille Pispalan asun- asuntoihinsa. Pienten lasten hoitami- not olivat juuri omiaan. nen oli näissä oloissa hyvin vaikeaa. Asuntoja piti tietysti remontoida ja Ne, joilla oli varaa, ostivat itselleen maalata, joten jokainen sai muokata asunnon uuden lähiön uudesta kerros- itselleen asumisympäristön, joka miel- talosta. Pispalaan jäivät vanhenevat lytti omaa silmää, mutta poikkesi taa- asukkaat: pienituloiset, eläkeläiset, tusti kotiväen mausta. alkoholiongelmaiset. Kolme neljäs- Useimmilla ei opiskelu- osaa ruokakunnista oli yhden tai kah- paikkakunnalle tullessaan ollut muu- den hengen talouksia ta kuin pahvilaatikollinen keittiö- ja 1970-luvun alussa keskusteltiin muuta pikkutavaraa ja kassillinen jopa Pispan koulun lakkauttamisesta, vaatteita. Harvalla oli omia huoneka- koska alueella ei asunut tarpeeksi lap- luja. Ne oli tarkoitus hankkia Tampe- reelta. Pispalan taloihin oli usein jää- Kaikki eivät tällaista elämää kes- nyt edellisten vuokralaisten huoneka- täneet, vaan muuttivat pois ns. nor- luja. Ne kelpaisivat köyhille opiskeli- maaliin ympäristöön. Toiset taas livälissä joille hyvin. Huonekaluja haettiin viehättyivät vapaasta ja yhteisöllisestä myös purkutaloista ja käytettyjen ta- elämäntavasta. Osa heistä osti itsel- varoiden kaupoista. leen asunnon, kun niitä silloin halval- Kaikki eivät kokeneet sisustamista la sai. tärkeäksi, maailmassa oli aivan riit- Tampereen kaupungin suunnitel- tävästi tärkeämpiäkin asioita. missa oli purkaa vanha rakennuskan- Avautuivathan Pispalan pienistä ta ja rakentaa terassikaupunginosa asunnoista huikaisevan laajat ja avarat varakkaammalle väelle. Näitä suun- näkymät maailmaan. nitelmia noustiin vastustamaan mm. Pispalan asukasyhdistyksen kautta. Yleinen vai yksityinen? Yhteistä elämää Pispalalaiselle asumiselle oli omi- naista yleisen ja yksityisen tilan Uudet asukkaat joutuivat opettele- sekoittuminen. Naapurin pihan läpi maan käytännön solidaarisuutta, kun oikaistiin, vaikka samalla kuljettiin moni tuttu ja tarpeellinen asia puut- aivan toisen ikkunoiden edestä. Yk- tui. Jäljellä olevia yleisiä saunoja opit- sityisiä asioita selviteltiin usein ulko- tiin pian käyttämään, mutta viikolla na tai sisällä ikkunat avoinna. Naa- suihkun omistajan ovikello soi tiu- purin perhesuhteiden seuraaminen haan. Pyykkiä käytiin pesemässä ys- kuului ilmaisiin lisäetuihin, joista sai tävien luona joskus keskustassa asti. nauttia joskus yöt läpeensä. Pölynimurin sai yleensä lainaksi Monissa taloissa asui vielä siihen omasta talosta. Kylmätiloista oli puu- aikaan vanhoja 'kolinajuoppoja', jot- tetta, ikkunan väli korvasi vielä usein ka eivät aina tienneet onko yö vai päi- jääkaapin. Arkkupakastimissa oli vä, eivät piitanneet naapurin työstä tai usein koko talon asukkaiden koti- levosta, ja tupakoidessaan polttivat puolesta tuomat lihat, kalat ja marjat. unelan Tietyllä tavalla eletty tila - monta asuntoa. He kuitenkin poistui- Isompia hankintoja tehtiin yhdes- sa 2004. Alla näyttely valmiina. vat kuvioista yksi kerrallaan. sä. Kimpassa hankittiin soutuvene Pyhäjärven rantaan ja talkoilla sitä kunnostettiin. Porukalla käytiin soutelemassa ja tutustumassa Pyhä- järven saariin. Siellä kukin luonteen- sa mukaan joko lekotteli tai etsiskeli marjoja ja sieniä. Monet ottivat itselleen palstan Tahmelan kasvimaalta. Siellä yhdes- sä perehdyttiin viljelyn salaisuuksiin. Kun oli tutustuttu naapureihin oli kyläily yleistä ajanvietettä. Käymään mentiin, kun oli asiaa - tai muuten vaan. Varmin paikka tavata ihmisiä ko- din ulkopuolella oli Pulteri. Siellä sit- ten käytiinkin lähes joka viikonlop- pu, jollei peräti menty 'kirkolle' asti. Yhteiselo vanhojen ja uusien asuk- kaiden välillä sujui verraten hyvin. Kumpikin ryhmä seuraili aluksi tois- tensa touhuja ihmetellen. Mutta aina täällä on uudet tulokkaat totutettu pai- kallisille tavoille. Tarvittaessa apua opittiin antamaan ja saamaan. - OS Tahmelan a-kilta

Tampereen A-kilta ry. on päihdeongelmaisten ja heidän läheistensät ja ystäviensä muodostama vapaaehtoisuuteen perustuva yhdistys. Pyhäjärven rannalla, Hirvikadun päässä, osoitteessa Uramonkatu 9, sijaitsee Tampereen A-killan ylläpitämä Tahmelan Monitoimitalo.

Tampereen A-killan toiminta alkoi me kokemuksiamme ja kokonaan uut- A-klinikalla vuonna 1964 ja yhdistys ta elämäntapaa sillä vauhdilla kuin rekisteröitiin vuonna 1968. Vuonna sinä olet valmis sitä vastaanottamaan. Nettiinkö muka? 2003 jäsenmäärä yhdistyksessä oli yli Emme moralisoi vaan ymmärräm- 600, joista jäsenmaksunsa suoritti yli me, että elämän asioiden korjaaminen Haluaisitko oppia käyttämään 200 henkilöä. Toimintaan osallistuu vaatii oman aikansa. Emme tarjoa kuitenkin yli 1000 eri ihmistä. Tam- hoitomenetelmiä vaan tuemme sitä tietokonetta laskujen maksami- pereen A-killalla on kymmenen toi- hoitoa, jota sinä haluat käyttää. Koko seen? Mieti, olisiko tuttava tai lap- mipistettä eri puolella kaupunkia. A-kilta toiminta tapahtuu ihmisten senlapsi kiva yllättää A-kilta toiminnan tavoite on päih- ehdoilla ja heidän sen hetkisistä tar- deongelmista vapaa elämäntapa ja sitä peistaan lähtien. sähköpostiviestillä? Ehkä sinulla ei kautta parempi elämänhallinta ja elä- Tahmelan monitoimitalossa on ole koskaan aikaisemmin ollut misen laatu. Toimintaan kuuluvat eri- monenlaista toimintaa, mm ruokailla laiset keskusteluryhmät, vapaa-ajan voi joka arkipäivä kello 11-13, tiistai- mahdollisuutta opetella rauhassa tapahtumat ja tilaisuudet, saunaillat, sin kello 12 on vertaistukeen perustu- tietokoneen käyttöä, joten et ken- harrastustoiminta, liikunta, koulutus, va Tiistai-ryhmä, sauna lämpiää maa- ties osaa näitä asioita. tiedotus, retket, matkat, leiritoiminta, nantaisin ja perjantaisin kello 14-19. tukihenkilötoiminta, päihdeongel- Sulan veden aikana voi pulahtaa Nyt se on mahdollista! Tule roh- maisten edunvalvonta, yhdyskuntatyö, raikkaaseen Pyhäjärven veteen. keasti tapaamaan meitä päiväkeskus- ja tukikotipalvelujen Tahmelassa käytössäsi ovat mm ATK- myynti Tampereen kaupungille sekä laitteet nettiyhteyksineen, biljardi- Mukanetin senioritutoreita erityyppiset kehittämisprojektit. pöytä, TV, päivä- ja aikakausilehtiä, Pispalan kirjastotalolle torstaisin A-killat ovat päihdeongelmaisten pesukone ja suihku. klo 12 -14. Meidän kanssamme ja heidän läheistensä perustamia va- Monitoimitalo on auki arkisin kel- paaehtoisuuteen perustuvia järjestöjä. lo 8-16, paitsi saunapäivisin kello 8- saat rauhassa ja omaan tahtiin Toiminta kaikissa A-killoissa lähtee 19. Taloa on mahdollisuus myös vuok- opetella käyttämään tietokonetta luottamuksesta ja tasa-arvosta; ku- rata pienehköihin päihteettömiin tilai- alkeista lähtien. Tule - odotamme kaan ei ole toistaan parempi tai huo- suuksiin. Yleensä Tahmelassa koko nompi. A-killoissa järjestetään erilais- toiminta on ihmisten keskellä ihmis- sinua! ta toimintaa: Retkiä, matkoja, leirejä ten kanssa. Tule tutustumaan, ellet ole sekä vapaa-ajan toimintaa, johon voi- jo käynyt. Järj. Atk Seniorit Mukanetti ry. ja vat kaikki osallistua. Pispalan kirjastoyhdistys ry. Se, että ei ole A-killan jäsen ei ole A-kiltatoiminnan tavoite on: este toimintaan osallistumiselle. Jos Päihdeongelmista vapaa ja hallittu it- sinusta tuntuu, että sinulla tai lähei- seään tyydyttävä elämäntapa. Mukanettiläiset paikalla selläsi päihteiden käyttö on ongelma 13.1. 2005 lähtien. voit tulla joukkoomme. Me tarjoam- - RL Joulumyyjäiset kirjastotalolla 17.-23.12.2004 / Pispalalaisten käsityöläisten ja taitelijoiden upeita töitä joululahjaksi! Alueen yhdistysten myyntivaltteja: saunayhdistyksen pyyhkeet ja paidat, musiikkiyhdistyksen cd-levyt, kirjastoyhdistyksen

antikvaariset kirjat, etc. t Kahvia, teetä ja pullaa. Avoinna ark. 14-20 la ja su 12-18 Tervetuloa!

Tietokone ja Internet tutuksi Pispalan kirjastotalolla tietokone ja internet tutuksi -kurssit Kevät 2005

PERUSKURSSIT JATKOKURSSIT eTukipalvelut · Perusteisiin keskittyvillä kursseilla pe- · Jatkokursseilla perehdytään esim. · Ohjausta ja neuvontaa erilaisten tie- rehdytään laitteisiin, tiedonhallintaan, sovellusohjelmiin, kuvankäsittelyyn ja tokonealan tuotteiden ja laitteiden han- tekstinkäsittelyyn ja Internetiin. Aiempaa internetin edistyneeseen käyttöön kurs- kinnassa, käyttöönotossa ja käytössä. atk-kokemusta ei tarvitse olla. sista riippuen. Edellyttää perusteiden · Tietotuvalla ja puhelimitse tapahtu- · Asioihin tutustutaan rauhalliseen tah- hallinnan. Jatkokurssien hinnat ovat 25 – va palvelu on maksutonta pika-apua ja tiin, neljän hengen ryhmissä. 40 € kurssin sisällöstä riippuen. tilanteen arviointia. Maksulliseen palve- Osa peruskursseista on maksuttomia. · Koulutuspäivät ja -ajat sovitaan luun kuuluvat kotikäynnit, laitteiden ja Kursseilla, joissa jaetaan materiaalia ja kurssikohtaisesti. ohjelmien asennukset ja päivitykset, pie- käsitellään laajemmin aihetta, Kursseille voit ilmoittautua kirjaston nimuotoinen koulutus jne. Hinta määräy- materiaalimaksu on 15€ . päivystäjälle joko käymällä tai p. 223 tyy tilanteen ja sopimuksen mukaan. · Koulutusaika: ti ja to klo 10.00 - 9654. · Palvelu on suunnattu lähinnä kirjas- 12.30 ja ke 15.00 – 19.00 ton asiakkaille ja lähialueen kotitalouk- sille.

Lisätietoja kirjastotalon tietotupa p. 223 9654 / Jussi Rovio Unski Aura, Pispalan kirjastotalo, Tahmelankatu 14, 03-223 9654 ATK-Tietotupa: email: [email protected] http://mansetori.uta.fi/pispala/tietotupa NUKKUVIEN PUOLUE EDELLEEN

Pispan koulupiirin äänestysaktii- yhdessä Nekalan kanssa (keskiarvo Soro, Kristillisten Lasse Heikkilä ja visuusp kunnallisvaaleissa oli 64,2 %, koko kaupungissa 2,4 %). Satu Sipilä sekä Vihreiden Laura koko kunnan 55,7 %. Toisaalta tulosta Pispala sen sijaan on yksi Tampe- Granat, Maija Palander, Pauli Väli- voi pitää hyvänä, kun ei ketään reen vihreiden linnakkeista. Vihreiden mäki ja Per Ashorn. Näistä jälkimmäi- äänestämään voi pakottaa, ja toi- saama ääniosuus Pispan äänestys- nen asuu Pispalassa, samoin kuin saalta demokratian irvikuvana: lähes alueelta 21,3 % on Tampereen toiseksi Vasemmistoliiton Lea Minkkinen. puolet kaupungin asukkaista ja reilu korkein. Korkein on Sampolan alue Hyhkyn puolella kotiaan pitävät kolmannes pispalalaisista jättää 23,1 %. Näiden jälkeen vihreätä lip- SDP:n Saara Karhu ja Kokoomuksen äänestämättä järjestelmässä, jota pua liehuttavat Saukonpuiston Seppo Rantanen, eli varsin tasapuoli- kutsutaan edustukselliseksi demo- äänestysalue 20,4 % ja äänestysalue selta vaikuttaa suurten puolueiden kratiaksi. Poliitikkojen vaalilupauk- 008 Klassisella koululla 20 %. Seu- edustus uudessa valtuustossa Pispalan siin pettyneet nukkuivat ja toivoivat raava on 19,2 %. vinkkelistä. Mikä sitten lienee ollut ilmeisesti myös mahdollisimman Pispalassa on havaittavissa edelli- syynä siihen, että vain Ashorn koki monen muun jäävän sängyn pohjalle, siin vaaleihin verrattuna jonkinlaista tärkeäksi vastata omaa asuinaluetta jotta äänestysvilkkauden pateettinen poliittista siirtymää. Vasemmistoliitto, koskeviin kysymyksiin? tila entisestään realisoituisi. joka aikaisemmin kamppaili tasaver- Suosituimpien vastausvaihtoeh- taisena vihreiden kanssa n. 20 % ää- tojen analysoinnin pohjalta Pispala- niosuudesta, on selvästi kutistunut laisen toimituksessa laadittiin seuraa- Hyväksyttyjä ääniä annettiin kisaamaan kolmannesta sijasta dema- vanlaisia “vaalilupauksia”, joiden Pispalassa 1937 kappaletta, joista 29,4 reiden kanssa. Liekö sitten järjestysluku ilmaisee kyseisestä % kokoomukselle, 21,3 % vihreille, vasemmistoliiton kannattajia siirtynyt aiheesta esitetyn kysymyksen nume- vasemmistoliitolle 14,7 % ja dema- vihreiden syliin, mutta kokoomuksen ron. Vaalikyselyyn voi tutustua osoit- reille 14,6 %. Eniten henkilökohtai- ja vihreiden ääniero on jonkin verran teessa www.pispala.fi - uutta nyt. sia ääniä annettiin kokoomuksen Päivi kutistunut. Sillanaukeelle (46) ja Marja Tiuralle Pispala ei silti likimainkaan ole 1. Enemmän joukkolii- (43). Yli kolmekymmentä ääntä kokoomuslaisin kaupunginosa Tam- kennemahdollisuuksia Pispalasta saivat Vihreiden Pekka pereella. Ylivoimaisin ääniosuus ke- Valtonen (35), Oras Tynkkynen (34) rääntyy keskikaupungilta, josta tulee Ensimmäinen kysymys käsitteli ja Per Ashorn (31), Vasemmistoliiton yli 40 %, sitten seuraavat läntiset uu- Pispalan ja sitä kautta koko kaupun- Lea Minkkinen (35) ja Katariina det lähiöt Linnanmaa ja Leinola, ja gin liikenneongelmaa. Yksittäisistä Lillqvist (33), SDP:n Saara Karhu Hyhkykin on huomattavasti kokoo- ratkaisuvaihtoehdoista suotavimpana (34), Tasin Lasse Oksanen (34), muslaisempi 33,4 % osuudella. pidettiin joukkoliikenteen parantamis- RKP:n Peter Löfberg (33) ja Kokoo- Keskusta sai eduskuntavaaleissa ta (31,7 %), mikä sisälsi myös raide- muksen Harri Jaskari (32). Nämä jonkinlaisen äänestyspiikin Pispalan liikenteen mahdollisuuden. Kysymyk- menivät läpi lukuun ottamatta tilastoihin, mutta se on luettava Mik- seen saatiin kaikista eniten vaihto- Lillqvistiä, Löfbergiä ja Valtosta. ko Alatalon henkilökohtaiseksi ansi- ehtoyhdistelmiä, jotka ehdottivat oksi, sillä kunnallisvaaleissa ääni- joukkoliikenteen parantamisen tuek- osuus oli supistunut tavanomaiseen si eteläisen ohikulkutien loppuun ra- PISPAN KOULUN ÄÄNES- 2,8 %:iin, kun Alatalo ei ollut ehdol- kentamista (a+b vastanneet 17,1 %). TYSALUE TAMPEREEN la. Hyhkyssä keskustalla meni kuiten- Ohikulkutietä parhaana yksittäisenä TOISEKSI VIHREIN kin hieman paremmin, ja ääniosuus vaihtoehtona pitäneet (24,4 %) ja a+b oli 4,7 %. vastanneet yhdessä edustavat 41,5 % Tarkasteltaessa eri kaupunginosi- vastaajista. Rantaväylän leventäminen en äänien jakautumista voidaan kar- Pispalan kuusikaistaiseksi oli kolmen vastaa- keasti havaita, että itäpuolen kau- kunnallisvaalikysely jan (7,3 %) mielestä oikea ratkaisu punginosat, mm. Leinola ja Lin-nain- liikenneongelmiin. maa ovat kokoomuksen vahvaa aluetta Pispalalainen –vaalilehden netissä (ääniosuudet 34,5 % luokkaa). julkaistuun kyselyyn saatiin 42 vasta- 2. Rantaväylälle Vasemmistoliiton ja SKP:n kannatus- usta. Vastaajien puoluetausta jakautui katto ja Santa- osuudet ovat suurimpia läntisissä lä- seuraavasti: Vihreät 20, Kokoomus lahteen pientaloja hiöissä. Ikurin turbiini Pate Musta- 15, Kristilliset viisi ehdokasta, sekä järvi ei turhaan ole ollut Tampereen SDP ja Tasi molemmat yksi ehdokas. Näsijärven puoleisen Pispalan tu- vasemmiston mannekiinina; Ikurissa Ehdokkaiden kotipaikkaa ei tiedustel- levan rakentamisen parhaana vaihto- ja Tesomalla vasemmistoliiton kanna- tu, eivätkä vastaajat näytä mitenkään ehtona pidettiin hiuksen hienolla mar- tus on Tampereen vahvinta lähes 20 painottuvan ainakaan pispalalaisiksi. ginaalilla Rantaväylän kattamista ja %:n osuudella, ja Suomen Kommu- Kylän omaan vaalikyselyyn vastan- alueen pientalovaltaista rakentamista nistisen Puolueen ääniosuus oli neista läpi menivät Kokoomuksen (29,3 %). Kerrostalo- ja teollisuus/ Ikurissa Tampereen korkein 3,6 % Aila Dundar-Järvinen, Tasin Hannu toimistorakentaminen saivat täsmäl- SUURIN KUNNALLISVAALEISSA

leen yhtä paljon kannatusta (molem- 6. Kulttuuri- projektin kaltaisen työllisyysprojektin mat 26,8 %). Osa omasanaisesti vas- ympäristöohjelma laajentamista. 17,1 % vastanneista taajista piti liikennemelualuetta asuin- tuki projektin toteuttamista tilaaja- rakentamiseen kelvottomana, osa taas huomioitava tuottaja –mallin mukaisesti. Ilmeisesti koki nykyrakennustekniikan mini- Kaupungin ensimmäisen kulttuuri- tunnettiin se, ettei projekti saa kau- moivan haitan ja maisemien kompen- pungin tukea ja ettei sellaista ole soivan lopun epämukavuuden. ympäristöohjelman käyttötarkoituk- sena selkeimmin (51,2 %) nähtiin sen odotettavissakaan. Vain yksi vastaa- ja (2,4 %) koki, ettei projektia pitäisi 3. Lisää huomioiminen yhtenä selvitysasia- kirjana kaupunginosan uutta raken- merkittävästi tukea kaupungin varoin, lähidemokratiaa nusjärjestystä ja kaavamuutoksia laa- koska se voi vääristää kilpailua. Vastaajien mukaan kaupungin dittaessa. 41,5 % vastaajista oli val- 10. Hallinnon mis käsittelemään ohjelmaa kaupun- suunnitelmista valittaminen ja paisuttaminen kuriin eriävien mielipiteiden esittäminen on ginvaltuustossa yhtenä Pispalan merkki asukkaiden aktiivisuudesta ja maankäyttöä sitovasti ohjaavana asia- kirjana. Kukaan ehdokkaista ei ollut Tampereen tunnetusti hyvinäkin kertoo lähidemokratian kehittämisen aikoina niukkaa rahapussia koskevat tarpeesta (80,5 %). Parissa omasanai- halukas merkitsemään ohjelmaa tie- doksi, eli siirtämään sitä mappi ö:hön. kysymykset johtivat kyselyn kokonai- sessa vastauksessa valittamista pidet- suuteen nähden runsaimpiin tiin haitallisena esimerkiksi yritys- 7. Ryytimaat omasanaisiin vastauksiin (24,4 %). toiminnalle ja yksi vastaaja (2,4 %) Kysymyksiä pidettiin johdattelevina ja piti valittamista pienen joukon kiusan- säilytettävä avoimena populistisina. Yhden vastaajan mu- tekona. alueena kaan kysymykset olivat “päivän piristävimmät” ja kieli poskessa ne 4. Ei kulttuuriympäris- “Ryytimaat on Pispalan sydän”, olikin tehty. Ison ja ruman asian kä- tön leikkelylle vastasi yksi ehdokas ja samoilla lin- sittely huumorin kautta ei kuitenkaan joilla, eli rannan avoimena virkistys- aivan kaikille vastaajille ilmeisesti Pispalan valtakunnallisesti merkit- ja viljelyalueena säilyttämisen kannal- auennut. tävästä kulttuuriympäristöalueesta ol- la oli 73,2 % vastaajista. Neljä vas- Yleisesti mitään viisasten kiveä laan tulevaisuudessa Museoviraston taajaa (9,8 %) kannatti alueen puisto- budjetin tasapainottamiseen ei tarjot- esityksen mukaisesti leikkaamassa maista rakentamista ja yleisen raken- tu. Joka tapauksessa 51,2 % ehdok- pois yli puolet. Museoviraston tamisen osittaista säilyttämistä. Kol- kaista piti kaupungin hallintokuluja asiantuntijanäkemykseen luotti kym- men vastaajan (7,3 %) mielestä parhaana leikkauskohteena esitetyis- menen vastaajaa (24,4 %), kun taas Ryytimaille tulisi rakentaa pientaloja tä vaihtoehdoista. Kadun pidosta (lue suurin osa (70,7 %) ehdokkaista pi- hyväksytyn yleiskaavan mukaisesti. tekniseltä toimelta) ja hallintokuluista täisi aluerajauksen entisellään ja myös leikkaisi 14,6 % vastaajista ja yksi Santalahden ja Tahmelan osina 8. Laajempaa rohkeni niistää hiukan myös Pispalaa. Yksikään vastaaja ei pitänyt keskustelua erikoissairaanhoidosta, tosin hallinto- Pispalan kulttuuriarvoja vielä niin kaupunkikuvasta kulujen ohella. menetettyinä, että se tulisi valtakun- nallisesta listauksesta poistaa. Yleistamperelaisen uudisrakenta- - JM 5. Pispalaan uusi misen visuaalisen laadun paremmak- suojelukaava si takeeksi 56,1 % ehdokkaista perus- taisi kaupunkikuvalautakunnan ja Puhutaan, ettei Pispalan 28 vuotta 24,4 % luottaisi kaupungin rakennus- vanhan asemakaavan uudistamiseen järjestyksen tiukentamiseen. Kolmen löytyisi poliittista tahtoa. 78 % ehdok- vastaajan (7,3 %) mielestä kaupunki- kaista mainitsi parhaaksi keinoksi kuva paranisi pitämällä kiinni teh- Pispalan arvojen säilymiselle vanhaa dyistä sopimuksista ja niiden toteut- rakennuskantaa suojelevan ja uudis- tamisesta ilman ylimääräisiä muutok- rakentamista kontrolloivan suojelu- sia. kaavan laatimisen. 9,8 % vastaajista uskoi uuden rakennusjärjestyksen voi- 9. Yhdistysten maan, mutta yllättäen kukaan ei pitä- työllistämistoimintaa nyt tärkeimpänä suojelukeinona ny- kyisen kaavan mukaisen maankäyttö- laajennettava oikeuden takaamista. Kyselymme pe- Suurin osa ehdokkaista (70,7 %) rusteella kaavamuutoksen tekoon on piti tärkeänä Pispalan kumppanuus- valmiutta. Asukasyhdistyksen

Karnevaalien yhteydessä Kurpit- kuulumisia satalolle avattu korjausrakentamisen neuvontapiste toimi kesän ajan rakennusrestaurointiopiskelija Anna- Lea Nissin voimin ja perinnera- Kesä 2004 alkoi asukasyhdis-tyksessä lan rinteeksi” arvioitiin heikentävän kennusmestari Tapani Koirasen reippaalla talkoilulla – Pispalan 22. Pispalan kulttuuriarvojen säilymisen taustatuella. Kesän aikana Kurpitsaa karnevaalitk järjestettiin 22. päivä mahdollisuutta. ehostivat talon työllistetyt; taloa maa- toukokuuta. Koleassa tuulessakin Rakennusinventoinnissa määri- lattiin ja ikkunoita kunnostettiin. esiintyjät, myyntipisteiden pitäjät, tellyille “Länsi-Pispalan” arvoalueille Asukasyhdistys ja Kurpitsaliike yh- jalkapallojoukkueet ja parkkitans- järjestettiin toukokuussa kiertokävely, dessä lähestyivät kaupungin tila- sien iloiset naamat tekivät päivästä jonka aikana keskusteltiin alueiden keskusta toiveenaan saada talon vesi- onnistuneen. Paikkana Kurpitsatalo arvotusperusteista ja mietittiin parem- johto ja viemäri jälleen käyttöön, mut- vaikuttaa toimivan hyvin, vaikkakin pia aluerajauksia ja ympäristönhoito- ta tämä ei kesän aikana vielä toteutu- haikeus Pispankadun karnevaaleihin keinoja. nut. on aistittavissa. Saas nähdä missä Kesäkuussa jätettiin kulttuuri- Kasvumaa-elokuvaleiri muuttui seuraavat karnevaalit pidetään… ympäristöohjelman väliraportti val- osanottajien vähäisyyden vuoksi tuustoryhmien ja virkamiesten kom- elokuvakurssiksi ja edelleen Pispan Hauskanpidon vastapainoa on riit- mentoitavaksi. Syyskuuhun mennes- koulun viidesluokkalaisten kanssa tänyt myllynkiveksi asti. Asukas- sä poliitikkojen kommentteja saatiin tehdyksi mielipaikkojen kuvaus- yhdistyksen toimikunta on kokous- kaksi kappaletta, virkamiehiltä kolme harjoitukseksi. tanut ahkerasti ja pyrkinyt jälleen vai- – kaikki kaavoitusyksiköstä. Elokuussa asukasyhdistys kutsut- kuttamaan asuinympäristömme laa- Pispalan rakennusjärjestyksen laa- tiin mukaan Pohjanmaankatu 10 tuun. Kirjelmiä on lähtenyt ennätys- timinen on ollut kaavoitusyksikön työ- osoitteessa vireillä olevan kaava- määrä. ohjelmassa vuodelle 2004. Heinäkuus- muutoksen osallistumis- ja arviointi- Erilaisiin osallisryhmiin ilmoittau- sa asukasyhdistys jätti rakennus- ryhmään. Tähän jätetyssä mielipitees- tuminen alkoi toukokuussa kaupun- järjestyksen osallistumis- ja arviointi- sä pahoiteltiin tämän rakennus- gin tiedotettua kantakaupungin ympä- suunnitelman nähtävillä olon yhtey- inventoinnissa ykkösluokkaan arvo- ristö- ja maisemaselvityksen alkami- dessä kaupungille mielipiteen. Tässä tetun kiinteistön purkamista paria sesta. esitettiin ripeää osallisryhmän muo- päivää ennen rakennusinventoinnin Keväällä lausuntokierroksella ol- dostamista, selvitysasiakirjojen avaa- hyväksyntää ympäristölautakunnassa. lutta Museoviraston “Valtakunnalli- mista nettiversioina, työn kohteena Kirjelmässä esitettiin ajatuksia siitä, sesti merkittävät kulttuuriympäristöt” olevan alueen laajentamista koske- kuinka kiinteistön käyttöä voitaisiin –ehdotusta esitettiin muutettavaksi maan koko Pispalaa ja Pispalan kult- ohjata Pohjanmaankadun ympäristö- siten, että aluerajaukseen kuuluisivat tuuriympäristöohjelman huomioi- arvoja huomioiden. tulevaisuudessakin Santalahti ja mista selvitystyön osana. Samat toi- Elokuun lopulla palaveerattiin val- Tahmela. Lisäksi esitettiin Tahmelan veet toistettiin 1.10.2004 lähetetyssä koisella talolla ympäristölautakunnan Ryytimaiden ja Santalahden tulitikku- kuntalaisaloitteessa. Vastausta näihin puheenjohtajan, Jukka Järvisen kans- tehtaan merkitsemistä kulttuuri- yhteydenottoihin ei ole tullut. Marras- sa ja kerrottiin asukkaiden kokemista historiallisiksi erityiskohteiksi. Pispa- kuun lopulla kaavoitusyksiköstä saa- odotuksista rakennusinventoinnin lan aluerajauksen leikkaamisen ja alu- tiin tieto, että työn laatiminen on alka- käytöstä ja rakennusjärjestyksen laa- een nimeämisen toispuoliseksi “Pispa- massa lisäselvitysten teolla. timisesta. Elokuussa aloitettiin työnimellä miseen. saatu mitään vastausta. Siksipä yh- “Pikku-Pispalalainen” kulkeneen Pispalan valtatien saneerauksen oli teyksiä on pidetty myös kaupungin vaalilehden suunnittelu. Sähköisenä määrä jatkua vuoden 2004 keväällä kuntademokratiayksikköön, toivee- julkaistun lehden vaalikyselyyn vas- välillä Pulterinkatu – Rajaportinkatu. na, että sen kautta saataisiin myös tasi 42 ehdokasta. Kyselystä lisää edel- Satamamestari Matti Joen aloitteesta päättäjät ja virkamiehet kiinnostu- lisellä aukeamalla. tekninen lautakunta kuitenkin syys- maan Pispalan osallistumisinnosta. Syyskuun 11. päivä vietettiin hur- kuussa jäädytti hankkeen rahoituksen. Jotakin iloa pitkällisestä pyytä- maavan syyssään turvin Euroopan Lokakuun lopussa Pispalan sauna- misestä sentään on ollut, Tahmelan rakennusperintöpäivän avointen ovi- yhdistys ja asukasyhdistys lähettivät viertotielle on saatu hidasteet. Päivä- en tapahtumaa. Noin kolmenkymme- kaupunginhallitukselle aloitteen jol- nä jona ne ilmestyivät ei voinut kuin nen hengen joukolla kiersimme la pyrittiin saamaan takaisin rahoi- kummastella niiden vaikutusta - lii- yksittäiskiinteistöissä ja tutustuimme tus jo vuonna 1997 hyväksytylle kenteen rytmi todella rauhoittui! Toi- matkan varrella myös Pispalan itäosan remontille. Aikanaan laajassa kon- votaan, että myös hidasteiden välit arvoalueisiin. Kierros päättyi tyyty- sensuksessa hyväksytyn kompro- opitaan ajamaan asiallisesti. Uskoi- väisten kulkijoiden saapumiseen missisuunnitelman jarruttaminen vai- sin monen pitävän betonimöykkyjä Kurpitsatalolla pidetyille sadonkor- kuttaa kiusanteolta. Ehkäpä satama- ennenaikaisena joululahjana. Kollek- juujuhlille. Kiitos järjestäjille! mestari-tyyppien olisi syytä keskittyä tiivinen kiitos katuosaston pukille! Lokakuun 9. osallistuttiin Pispan enemmän Näsijärven jäätymisen tark- koululla järjestettyjen Pirkanmaan ky- kailuun ja jättää maanpäälliset lii- - PV lätoimintapäivien järjestämiseen. kenneongelmat niistä ymmärtävien Lokakuun alussa ympäristölau- harkintaan. takunta myönsi rakennusluvan Kan- Kuten tavallista vain harvaan lä- naksenkatu 12:sta ja purkuluvan hetetyistä kirjelmistä ja aloitteista on Mäkikatu 69:älle. Molemmat ovat rakennusinventoinnissa arvokkaim- paan luokkaan määriteltyjä kohteita ja sijaitsevat ykkös-arvoalueilla. Pää- tösten myötä rakennusinventointi me- Kulttuuriympäristö- nettäisi ohjausvaikutuksensa, minkä vuoksi asukasyhdistys teki Pirkan- maan ympäristökeskukselle selvitys- ohjelman asukas- pyynnön päätösten lainmukaisuuden tutkimisesta. Ympäristökeskus ei ryh- tynyt tähän työhön, joten asukas- yhdistyksen vastuulle jäi tehdä vali- ilta ma 1 7. 1 . klo 18 tus päätösvalmistelun ja päätösten lainvastaisuudesta. Pirkanmaan perin- Pispalan kirjastotalo, Tahmelankatu 14 nepoliittinen yhdistys yhtyi vali- tukseen. Kulttuuriympäristöohjelman kolmannen asukasillan tarkoituksena on käy- Valituskirjelmän mukaan dä läpi ohjelman väliraportti, siihen saadut kommentit ja työn nykyvaihe. rakennusvalvonnan olisi lupaharkin- Tämän pohjalta keskitytään hahmottelemaan ohjelmaan liitettäviä, konk- nan yhteydessä tullut saattaa alkuun reettisia ympäristönhoitoehdotuksia. Ohjelma valmistuu toukokuussa 2005, kaavan ajanmukaisuuden arviointi, eli nyt sinulla on mahdollisuus tuoda esiin oma mielipiteesi Pispalan kulttuuri- koska myönnetyt luvat johtavat kult- tuurihistoriallisten arvojen tuhoutu- ympäristön tilasta ja toiveista sen käytön suhteen. Tervetuloa osallistumaan!