DOCSLIB.ORG

TOAS-Aiheinen Digikuva- Kilpailu on Ratkennut

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

See Information in English ASUN TOAS IA NUORET taitEILIJat Salla ja Samuli Laurinolli unelma-ammatissaan Digikuvaus- kilpailu ratkennut 1/2009 TOASin 50 v. juhlavuosi käynnissä Tampereen TOAS-kohdekartta seudun opiskelija- Onnistunut vaihtarivuosi Chicagossa keski- asuntosäätiön aukeamalla asukaslehti TOAS TOAS tarjoaakin kodin lähes 9.000 opiskelijalle. TOASin omistamat rakennukset ovat osa Tampereen kaupunki- kuvaa, ja niiden asukkaat tuovat toivotun tulevaisuuden Kuva: Tomi Leporinne Tomi Kuva: kipinän katukuvaan. TOASin vaiheissa heijastuu samalla läpileikkaus tam- perelaisessa ja suomalaisessa opiskelija-asumisessa ta- pahtuneista muutoksista. Opiskelijan koti on vaihtunut alivuokralais- ja vinttiasunnoista soluasuntojen kautta keskustan yksiöihin ja perheasuntoihin. TOAS on ollut Suomen vanhimpana opiskelija-asuntosäätiönä myös 50 tiennäyttäjä muille opiskelija-asuntotoimijoille. TOAS on jatkuvasti rakennuttanut uusia opiskelija-asun- toja sekä peruskorjannut vanhoja nykytrendin mukaisik- vuotta si. Uusia kohteita on valmistunut joka vuosi ja myös suo- malaisen opiskelija-asumisen ikoni Mikontalo katselee ensi kesän jälkeen asukkaitaan uusin vaattein. 50 vuoden aikana TOAS on kohdannut monenlaisia muu- ampereen Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, nykyi- toksia toimintaympäristössään, mutta nyt rahoitus- nen Tampereen yliopisto, aloitti toimintansa Tam- markkinoiden romahtaminen ja rakentamisen totaalinen Pääkirjoitus 1/2009: T pereella vuonna 1960. Samaan aikaan valmistui pysähtyminen ovat ennen kokemattomia ja luovat uusia Kalevan kaupunginosaan kaupungin ensimmäinen opis- haasteita myös opiskelija-asuntosektorilla. kelija-asuntola Domus YK (sittemmin Vanha Domus). Valtio nosti vuoden alusta investointituen opiskelija- Asuntolan rakennuttajana toimi vuonna 1959 perustettu asunnoille 10 prosenttiin, mutta antaa myös muil- Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Opiskelijain Asuntola- le vuokra-asuntotuottajille tällä alueella 10.000 euron Säätiö, joka 1960- ja 1970 -luvuilla tehtyjen toiminta- käynnistysavustuksen, mikä on selvästi enemmän asun- muutosten ja nimenvaihdosten jälkeen on tullut tutuksi toa kohti kuin tyypillisille opiskelija-asunnoille saatava Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOASina. 10 %:n tuki. TOASin toiminnan perustajana oli Yhteiskunnallisen Kor- Samoin taloyhtiöt ovat saamassa kuluvana vuonna myös keakoulun oppilaskunta, joka jo 1957 perusti rakennus- peruskorjauksiin 10 prosentin tuen. Siten opiskelija- ja keräystoimikunnat rakennuttamista ja omarahoituk- asunnoilla aikaisemmin ollut erityisasema poistuisi mui- sen hankkimista varten. Toimikunnat saivat mukaan hin toimijoihin nähden. Valuvatko tuet tulevaisuudessa joukon tunnettuja, arvovaltaisia paikallisia - ja valtakun- yksityisille vuokranantajille? nan vaikuttajia – esimerkiksi keräystoimikunnan suojeli- TOAS toivookin, että opiskelija-asuntojen rakentamiseen jana toimi tasavallan presidentti Urho Kekkonen. saatavia tukia on nostettava vastaamaan tilannetta en- Varsinainen Säätiö perustettiin 5.5.1959, jolloin rahoitus nen uusia tukitoimenpiteitä muihin toimijoihin nähden. rakentamisen käynnistämiseksi oli varmistunut. Tästä Näin varmistetaan myös tulevaisuudessa kohtuuhintais- lähti liikkeelle TOASin jo 50-vuotta jatkunut taival opiske- ten opiskelija-asuntojen tuotanto ja edullinen vuokra- lijoiden kotien rakennuttajana ja ylläpitäjänä. taso. TOAS on ollut merkittävä asuntopoliittinen vaikuttaja TOAS haluaa edelleen olla mukana lisäämässä Tampe- Tampereella koko toimintansa ajan ja mahdollistanut si- reen vetovoimaa edistyksellisellä asuntopalvelutarjon- ten omalta osaltaan kaupunkirakenteen muutosta perus- nalla. teollisuudesta merkittäväksi yliopistokaupungiksi. TOAS on toiminnallaan luonut hyviä edellytyksiä yliopistojen TIMO LEH T O perustamiselle Tampereelle sekä niiden kasvulle myö- TOASin toimitusjohtaja hemmillä vuosikymmenillä. ASUNTOASIA Julkaisija ja kustantaja: Tuottaja: Idea-Tampere Tampereen seudun Petri Vilkko Oy Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö Taitto: Tuija Lautiainen opiskelija-asunto- Päätoimittaja: Timo Lehto Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, säätiön asukas- Toimitus: Tuula Kahiluoto, Tampere, 2009 lehti Petri Vilkko 2 Kannen kuvassa Nuoret taitelijat Salla ja Samuli Laurinolli. Kuva: Petri Vilkko Asuntotoimiston kuulumiset: Päivät pitenevät -jonot lyhenevät OASin asuntotoimistossa käy vuodesta toiseen melkoinen vilske heti vuoden ensimmäisenä arkipäivänä. Poismuuttajia ja sisäänmuuttajia riittää vuoden- T vaihteessa. Lisäksi toimiston tunnelmassa on aimo annos kansainvälisyyttä. Nimittäin parisensataa uutta vaihto- tai tutkinto-opiskelijaa aloittaa opintonsa ja sen myötä myös asumisensa Tampereella tammikuun aikana. Alkuvuodesta asuntotilanne on hakijoille suotuisa. Soluasunnon saa käytännössä heti. Ja niin yksiö- kuin perheasuntojonotkin liikkuvat sangen nopeasti eteenpäin. Ja ke- vättä kohden kun mennään, niin jonot lyhenevät vieläkin reippaampaa tahtia. TOAS siis muistaa monia hakijoita tässä kevään aikana odotetulla postilla – asuntotarjo- uksella. Viime vuoden lopulla kaksi uutta taloa sai ensimmäiset asukkaansa: Jarinsampo ja Mi- kontalon B-rappu. Muutto uusiin asuntoihin tehtiin mahdollisimman helpoksi. Uuden asukkaan ei tarvinnut enää käydä kuittaamassa avaintaan asuntotoimistossa, vaan sen saattoi saada suoraan paikan päällä kohteessa, jossa asuntosihteerit ja kohteen isän- nöitsijä jakoivat niitä, samalla opastaen ja tutustuttaen uuteen taloon. Tätä hyväksi havaittua mallia tullaan varmasti käyttämään myös jatkossa uusien kohteiden valmis- tuessa. Myös muita uusia toimintamalleja haetaan kuluvan vuoden aikana. Palvelun paranta- misprosessityö on edelleen aktiivisesti käynnissä ja mm. pienryhmissä mietitään asioi- ta, joilla saamme asiakkaamme entistä tyytyväisemmiksi. Uuden vuoden myötä TOASin asuntotoimiston aukioloajat muuttuivat. Tätä nykyä avaamme ovet asiakkaille kello 9.00, puhelinpalvelu on avoinna jo kello 8.00. Toimisto suljetaan entiseen tapaan kello 15.30. Kuunvaihteissa viimeinen ja ensimmäinen arki- päivä toimisto on pidempään auki, aina klo 18.00 saakka. Tervetuloa palveltavaksi TOASin asuntotoimistoon joko sähköisesti tai paikan päälle! PIA YL IMÄKI asiakaspalvelupäällikkö JOS NAAPURISI POSTILAATIKKO PURSUILEE Mikäli huomaat, että naapurisi postilaatikkoa ei ole tyhjennetty aikoihin, tee siitä il- moitus kohteesi isännöitsijälle. Tarkoitus on varmistaa, että asukkaan asiat eivät ole huonosti tms.... 3 Salla ja Samuli Laurinolli - taitelija- ja perhe-elämää sopivassa Samuli ja Onni 3v. suhteessa Nuoret lahjakkaat taiteilijat, taidemaalari Salla Laurinolli ja kuvataiteilja Samuli Laurinolli löysivät toisensa taideopintojen parista. Unelma-ammatissaan työskentelevä pariskunta toimii toistensa kannustajina tunnelmallisessa työhuoneessaan Hämeenlinnan vanhalla kasarmialueella. Salla ja Samuli Laurinolli viihty- vät työhuoneellaan Hämeenlinnan vanhalla kasarmialueella. 4 alla Laurinollille oli jo lukioikäisestä selvää, että taide on hänen juttunsa. S - Kuvataidetta aloin ajatella vakavammin yläas- teen viimeisellä luokalla. Hakeuduin kuvataidepainot- teiseen lukioon ja tiesin että jotakin taiteeseen liittyvää tulen isona tekemään. Lukioaikana Sallan suurin intohimo kohdistui valoku- vaukseen, mutta valkolakin saannin jälkeen hän alkoi keskittyä maalaustaiteeseen uudessa kotikaupungissaan Helsingissä. - Opiskelin iltaisin Suomenlinnassa Taidekoulu Maassa piirustusta ja maalausta. Tein myös erilaisia palkkatöitä, "kasvoin" ja pohdin mitä elämässäni haluan tehdä, kun- nes hakeuduin kyseiseen taidekouluun kokopäiväiseksi opiskelijaksi. - Luulen, että siinä vaiheessa olin lopullisesti päättänyt tulla taiteilijaksi. Vuoden opiskelun jälkeen Salla kuitenkin vaihtoi opin- ahjokseen Satakunnan ammattikorkeakoulun eli entisen Kankaanpään Taidekoulun. - Neljän vuoden päästä, eli vuonna 2002 valmistuin ku- vataiteilijaksi (AMK). Samana vuonna minusta tuli vielä rouva Laurinolli ja pienen pojan äiti, Salla muistelee ta- pahtumarikasta vuottaan. Maalauksia ja esinekoosteita Samulin kiinnostus kuvataidetta kohtaan alkoi herätä hä- nen käydessään ammattikoulun talonrakennuslinjaa, ja myöhemmät jatko-opinnot rakennusarkkitehdiksi saivat jäädä kesken. - Tajusin olevani väärällä alalla ja aloin miettiä ammattia kuvataiteilijuudesta. Ehkäpä osin ”Amorinkin” avittamana Samuli päätyi eri- näisten vaiheiden jälkeen opiskelemaan samaan paik- kaan kuin Sallakin. Sallan tuotanto koostuu lähinnä öljyvärimaalauksista. Jonkin verran hän kertoo myös käyttävänsä akryyliväre- jä, piirtävänsä ja tekevänsä akvarelleja. - Työskentelyni lähtökohdat ovat arkisissa tilanteissa. Inspiraatioksi riittää jokin esteettinen kokemus käve- Salla ja Samuli Laurinolli toimivat sekä toistensa lylenkillä tai hieno valo metsässä. Nämä havainnot yhdis- kannustajina että makutuomareina. tyvät sitten työskentelyprosessissa muistojen ja intuition kanssa maalauksiksi, joissa on usein sekä esittäviä ele- linjaa, mutta hyvin usein rakenteelliset tilat esiintyvät ja työpaikkojen väliä kuin tavallisilta työssäkäyviltä. menttejä, esimerkiksi rakennuksia, että vapaampaa abst- niissä. Oikeastaan omaa tekemistäni hallitsee aina uuden raktia maalausjälkeä. - Me vain emme saa päätyöstämme niin säännöllistä etsiminen. Sitä kautta myös esineistä ynnä muusta ma- palkkaa. Taiteilijana pystyy kyllä elättämään itsensä ja - Työskentelen sarjallisesti eli tutkin useammassa maala- teriaaleista tehdyt esinekoosteet astuivat kuvaan muuta- perheensä, mutta se vaatii joustavuutta, paineen sieto- uksessa samaa aihemaailmaa. Samanaikaisesti työstän mia vuosia sitten. kykyä ja
Recommended publications
  • Palvelumallin Tilannekatsaus Etelän Palvelualueen Kehittämissuunnitelma

    Palvelumallin Tilannekatsaus Etelän Palvelualueen Kehittämissuunnitelma

    Palvelumallin tilannekatsaus Etelän palvelualueen kehittämissuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 10.10.2016 Palvelumallityön vaiheistus ja toteutus Palvelumalli –projekti 2014-2016 ETELÄ LÄNSI • kh suko 10.10.2016 KAAKKO • kh suko KESKUSTA • kh suko 20.6.2016 20.6.2016 KOILLINEN • kh suko • kh suko 22.2.2016 Kehittämis- 18.5.2015 ja suunnitelmat 26.10.2015 • Koilliskeskus • Pyynikin • Hervanta*) • Lielahtikeskus • Peltolammi *) verkostomaisia **) Hyvinvointi- 2016/2017 palvelukeskit- 2016/2017 2014 2020? Tipotien sosiaali- tymä*)**) 2017 • Tesoma 2018 (asemakaava 2017) ja terveysasema, keskus Tredun Helmi • Kaupin (Santalahdentien oppimishyvin- piste), Peurankallion vointikeskus lähitori ja pääkirjasto Metso 2020 • Uusi Nuorten talo 2017- Lähitorit: Lähitorit: Lähitorit: Lähitorit: Lähitorit: Lähitori • Lähitori Kessan • Peurankallio • Keinupuisto • ei lähitoreja • Kuusela 2014 tms. kahvila ja baari 2014 2016 • Nekala 2018 2016 (Kämmenniemi) • Tammela ja • Kaukajärvi • tulevaisuudessa Perheiden talo 2017- Lamminrahka 2016 • Vuores 2019 (Kangasala), • tulevaisuudessa Nurmi-Sorila Kaleva 2 Kh suko 10.10.2016 Etelän palvelualueen kehittämissuunnitelma Khsukoon 10.10.2016 Etelän palvelualue Väestönmuutokset • Etelän palvelualue koostuu 20 tilastoalueesta: • Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva, Peltolammi, Hatanpää, Härmälä, Rantaperkiö, Rautaharkko • Alueen väestömäärän ennustetaan kasvavan vuoden 2015 noin 30
  • Valtatien 9 Parantaminen Yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys

    Valtatien 9 Parantaminen Yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys

    RAPORTTEJA 107 | 2016 Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys KIMMO HEIKKILÄ | JOUNI LEHTOMAA | RIIKKA SALLI RAPORTTEJA 107 | 2016 VALTATIEN 9 PARANTAMINEN YHTEYSVÄLILLÄ TAMPERE–ORIVESI KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Mikko Peltonen Kansikuvat: Kimmo Heikkilä Kartat: Kimmo Heikkilä, Eero Salminen, MML Painotalo: Kopio Niini Oy ISBN 978-952-314-536-8 (painettu) ISBN 978-952-314-537-5 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-537-5 www.doria.fi/ely-keskus Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere–Orivesi Kehityskäytäväselvitys Kimmo Heikkilä Jouni Lehtomaa Riikka Salli Tiivistelmä Nykyisessä liikennepolitiikassa liikennejärjestelyiden kehittäminen perustuu pää- Liikenne-ennuste pohjautuu Tampereen kaupunkiseudulle laadittuun TALLI-lii- Tarastenjärven välinen osuus Tampereen puoleisessa päässä on liikenteellisel- osin käyttäjätarpeisiin ja toimenpiteiden vaiheittaiseen toteuttamiseen tarpeiden kennemalliin, jota on täydennetty uusilla maankäyttötiedoilla. Ennusteen mu- tä profiililtaan selvästi erilainen kuin Tarastenjärven ja Oriveden välinen osuus. mukaisesti. Kehittämistarpeita arvioitaessa tarkastelujaksoina ovat näköpiirissä kaan liikenne kasvaa Tampereen puoleisessa päässä noin 27 % vuoteen 2025 Näillä kahdella osuudella on tarkasteltu skenaarioita, joissa valtatielle ei tehdä oleva tulevaisuus vuoteen 2025 mennessä ja kauempana tulevaisuudessa vuo- mennessä ja kaksinkertaistuu vuoteen
  • Näsijärvi Pyhäjärvi

    Näsijärvi Pyhäjärvi

    Kuru Mäntylä 85 90 Velaatta Poikelus 85 90 Orivesi 47, 49, 95 Terälahti 90 Mutala Maisansalo 90A 85 90C Teisko kko 90B Oriveden Lakiala Vastamäki asema Asuntila 92 95A 81 90 Hietasmäki 84 Viitapohja Kämmenniemi 92 90, 92 28 Moisio Iso-Kartano 80, 81, 84, 85 Siivikkala 90, 92 Peuranta Metsäkylä 80 92 83 Haavisto Eerola Honkasalo 90, 92 28 Julkujärvi 95 83 Kirkonseutu Kintulammi Elovainio 80, 81, 84, 85 92 83 Aitoniemi Eräjärvi Pappilanniemi 49 80-85 91 83 Sorila Taraste Pohtola 28A, 90-92 28B Ylöjärvi 28 Aitolahti Ruutana 80-85 91 28B Nurmi 80 Ryydynpohja Laureenin- Lentävänniemi 8Y, 28, 90 9, 19, 38 kallio 28B 85 Pohjola 80Y, 81 Olkahinen Järvenpää Ryydynpohja Niemi Reuharinniemi Näsijärvi 8Y, 28, 90 49 14 14 14 14 80 Lintulampi Teivo 28 Vuorentausta Kumpula 85 80Y, 81 14 8Y, 28, 90 9, 19, 38 80, 81 Niemenranta 20 8 Haukiluoma 21, 71, 80 8 Lamminpää 21,71 85 Rauhaniemi Atala 21 21,71 Lielahti 95 9, 14, 21, 19, 28, 38, 71, 80 2 28, 90 8 81 Potilashotelli 29 Tohloppi 5, 38 Ikuri 71 20 Lappi Ruotula Niihama 8, 29 Epilänharju Hiedanranta 2 Tays Arvo Särkänniemi Ranta-Tampella 1, 8, 28, 38, 42, 1, 8, 28, 38, 42, 28, 29, 90 Risso 21 8 Tohloppi 9, 14, 21, 19, 28, 38, 80 5, 38 90, 95 Myllypuro 100 11, 30, 31 Petsamo 90, 95 29 81 Santalahti 15A Tesoma Ristimäki 9, 14, 19, 21, 26 8, 17, 20,21, 26, 71 9, 14, 19, 21, 38, 71, 72, 80, 85 71, 72, 80, 85, 100 2 Osmonmäki 8 15A, 71 8, 17 Tohlopinranta Tays 8Y 38 38 Saukkola 80 Linnavuori 71 71 26 5, 38 1, 8, 28, 29, 80, 90, 95 29 42 79 17 26 15A 8, 17, 20, 15, Amuri Finlayson Jussinkylä Takahuhti Linnainmaa
  • Tampere Pöytäkirja 20/2018 1 (60) Yhdyskuntalautakunta 27.11.2018 Asiakirja on Sähköisesti Hyväksytty Päätöksentekojärjestelmässä

    Tampere Pöytäkirja 20/2018 1 (60) Yhdyskuntalautakunta 27.11.2018 Asiakirja on Sähköisesti Hyväksytty Päätöksentekojärjestelmässä

    Tampere Pöytäkirja 20/2018 1 (60) Yhdyskuntalautakunta 27.11.2018 Asiakirja on sähköisesti hyväksytty päätöksentekojärjestelmässä. Aika 27.11.2018, klo 16:00 - 19:54 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat § 258 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 259 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen § 260 Pöytäkirjan tarkastus § 261 Ajankohtaiset asiat § 262 Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen § 263 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Kissanmaa, Hipposkylä, asemakaava nro 8549 § 264 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Linnainmaa, Alanikkilänkatu 28, asemakaava nro 8696 § 265 Muistutus, lausunnot ja asemakaavehdotuksen hyväksyminen, Iskun ja Tampere Areenan tontit, katuyhteyden muodostaminen, asemakaava nro 8489 § 266 Lausunnot ja asemakaavan hyväksyminen, Rahola, Kornetinkatu 5, asemakaava nro 8304 § 267 Asemakaavan hyväksyminen, Pohtola, Siivikkalankatu 27, asemakaava nro 8730 § 268 Asemakaavan hyväksyminen, Vihioja, Ahlmanintie 63, asemakaava nro 8588 § 269 Asemakaavahankkeiden keskeyttäminen ja lopettaminen § 270 Asemakaavahankkeen keskeyttäminen ja lopettaminen, Lentävänniemi 607 1:31, Lentävänniemenkatu 13 § 271 Asemakaavahankkeen keskeyttäminen ja peruuttaminen, 8119, XV (Tammela), Kullervonkatu 19, Aaltosenkatu 21, täydennysrakentaminen § 272 Asemakaavahankkeen keskeyttäminen ja peruuttaminen 8517, XXI-374-2, Kaupinkatu 17 B, autopaikkojen korttelialueen muutos § 273 Poikkeamishakemus rakennuspaikalle, joka muodostuu tiloista Diabeteskeskus 837-501-3-130 ja Lisämaa 837-501-12-1,
  • Tonttihakuohjelmointi 2021-2025

    Tonttihakuohjelmointi 2021-2025

    TONTTIHAKUOHJELMOINTI 2021-2025 Yhtiömuotoiset tontit • Tehdään viisivuotiskaudeksi • Perustuu asemakaavoitusohjelmaan • Ohjelmoinnissa esitetään kunakin vuonna yleiseen tonttihakuun ja erilaisiin kilpailuihin haettavaksi tuleva rakennusoikeuden määrä • Ohjelmoinnissa esitetään vuosittain kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon haettavaksi laitettavan rakennusoikeuden osuus • Kohtuuhintaisen tuotannon määritelmä MAL4-sopimuksesta: a) ARA-rahoituksella toteutettavat • Tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkot) • Asumisoikeusasunnot • Erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus) • ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi b) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperiaate) 2 • Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi tontteja voidaan luovuttaa neuvottelumenettelyllä kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen omaan vuokra- asuntotuotantoon • Toteutetaan Hiilineutraali Tampere 2030 tiekartan toimenpiteitä ja tavoitteita, kohdat: 112. Hiilijalanjälkiarviointi (pilotointi) 115. Nollaenergiarakentaminen 117. Kestävän ja älykkään rakentamisen teemat 130. Puurakentaminen 158. Hajautettujen energiajärjestelmien pilotointi. • Yksityisten maanomistajien ja/tai hankekehityskaavojen kautta hakuun tuleva rakennusoikeuden määrä esitetään yhtenä lukuna Excel-taulukossa;
  • Joukkoliikenteen Vaihtopaikat Ja Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma

    Joukkoliikenteen Vaihtopaikat Ja Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma

    Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaan maakuntakaava 2040 A YHDESSÄ T OS T TEEMME MUU Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-304-4 Kansikuva: Jouko Aaltonen Taitto: Lili Scarpellini Painos: 200 kpl Paino: Grano Oy Tiivistelmä Liityntäpysäköinnin nykytila Yhdessä valmisteltu esitys Pirkanmaalla liityntäpysäköinnin käyttö on vakiintunutta Työn tavoitteena on ollut jakaa tietoa Pirkanmaan liityntä- pääasiassa vilkkaimpien rautatieasemien yhteydessä olevil- pysäköinnin nykytilasta sekä arvioita liityntäpysäköinnin la liityntäpysäköintipaikoilla. Tarjolla olevia liityntäpysäköin- vaikutuksista liikennejärjestelmän toimintaan. Keskeisenä tipaikkoja ei ole aktiivisesti markkinoitu eikä informaatiota tavoitteena on tukea Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tarjolla olevista paikoista ole ollut helposti saatavilla. Liityn- laatimisprosessia tuomalla esiin tarpeita ja tavoitteita eri kul- täpysäköinnin järjestelmällistä kehittämistä on haitannut kumuotojen yhteensovittamiseksi. Liityntäpysäköinti tulee selkeän vastuutahon ja osapuolia sitouttavan kehittämisoh- mieltää entistä selvemmin osaksi joukkoliikenteen palvelu- jelman puute. Seudun liityntäpysäköinnin tilaa voidaan hel- tasoa ja joukkoliikennetarjonnan kehittämistä. Työssä käy- posti kehittää sekä laatutason että paikkatarjonnan osalta. dyn laajan viranomais- ja sidosryhmäkeskustelun tuloksena Tampereen työssäkäyntialueen laajeneminen ja työmat- annetaan ehdotus keskeisten liityntäpysäköintipaikkojen
  • Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut

    Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut

    Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita
  • Toimintakertomus 2019

    Toimintakertomus 2019

    1 (44) Sisällys KERTOMUSVUONNA TOIMEENPANTIIN KIRKKOHERRAN VAALI ................................................ 4 JUMALANPALVELUSELÄMÄ ..................................................................................................................... 7 1.1. Jumalanpalveluksen merkitys .......................................................................................................... 7 1.2. Jumalanpalveluselämän yhteistyökumppanit ............................................................................... 7 1.3. Jumalanpalveluselämän keskeiset toiminnot ................................................................................ 7 1.4. Työresurssit: monia muutoksia ........................................................................................................ 8 1.5. Jumalanpalvelusprosessi ................................................................................................................... 8 1.6. Vuoden 2019 jumalanpalveluselämän arviointia ......................................................................... 8 KIRKKOMUSIIKKI ......................................................................................................................................... 9 2.1. Musiikkityö Eteläisessä seurakunnassa .......................................................................................... 9 2.2. Resurssit ............................................................................................................................................... 9 2.3. Kuorot .................................................................................................................................................
  • Tampereen Vesi

    Tampereen Vesi

    FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen Vesi PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO, SULKAVUOREN VAIHTOEHTO Ympäristövaikutusten arviointiselostus Liitteet Heinäkuu.2011 Puhdistamon Ajotunneli kalliotilat Kallioleikkaus Puhdistamon maanpäällisettilat LIITE 1. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta 26.10.2010 Lausunto PIRELY/23/07.04/2010 Pirkanmaa 26.10.2010 Julkinen Tampereen Vesi Viinikankatu 42 33101 TAMPERE LAUSUNTO TAMPEREEN VEDEN PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO -HANKKEEN SULKAVUOREN VAIHTOEHDON ARVIOINTIOHJELMASTA Tampereen Vesi on toimittanut Pirkanmaan ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointi- menettelystä annetun lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Tampereen Sul- kavuoren keskuspuhdistamo -hankkeesta (YVA-ohjelma). YVA-menettelyn yhteysviranomainen on Pirkanmaan ELY-keskus. Hankkeesta vastaava on Tampereen Vesi. YVA-ohjelman on laatinut hankkeesta vastaavan toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy. Arviointiohjelma ja arviointiselostus Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 §:n 10b- ja c-kohtien ja jätehuollon 11b-kohdan perusteella suunniteltavaan jätevedenpuhdistamoon ja tunneleihin sekä lietteen käsittelyyn sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Arviointimenettely on kaksi- vaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään arviointiohjelmaa, joka on hankkeesta vas- taavan suunnitelma hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Arvi- ointiohjelma sisältää myös suunnitelman, miten osallistuminen arviointimenettelyssä järjeste- tään. Yhteysviranomainen
  • 4.4 JÄRVENSIVU 4.4.1 Alueen Historia Ja Rakentuminen

    4.4 JÄRVENSIVU 4.4.1 Alueen Historia Ja Rakentuminen

    4.4 JÄRVENSIVU Järvensivun kaupunginosan rautatien ja Iidesjär- Järvensivun esikaupungin alku sijoittuu 1890- ven väliin rajautuva vanha peltoalue rakennettiin luvulle, jolloin Kyttälän saneerauksessa muutta- kansakoulua ja yksittäisiä kiinteistöjä lukuun otta- maan määrätyt asukkaat siirtyivät kaupungin rajo- matta vuosien 1954 ja 1964 välillä. Rakennuskanta jen ulkopuolelle. Tällöin taajaväkisiä yhdyskuntia käsittää kerrostaloalueen ja pientaloalueen, jotka muodostui mm. Messukylään kuuluvalle Järven- ryhmittyvät alueen keskiosaan jäävän puistoalu- sivulle, mistä Järvensivun rusthollin omistaja een ympärille. Selvitysalue kattaa vain länsiosaan vuokrasi tontteja Kalevankankaan kitukasvuisesta keskittyvän kerrostaloalueen ja siihen liittyvän rinteestä rautatien pohjoispuolelta. Paikan sai 1970-luvun pienteollisuusalueen. Radan pohjois- valita aluksi mielensä mukaan ja nopeasti rinteen puolelle sijoittuva ja aina 1890-luvulta nykypäi- suuntaisesti levinneeseen yhdyskuntaan rakentui viin rakennettu pientaloalue ei kuulu selvityksen noin 1000 neliön (5 kapanalaa) tontteja noin sata. piiriin. Järvensivun koulu valmistui peltovainion itäpää- hän vuonna 1909 ja sen lisärakennus 1911. 4.4.1 Alueen historia ja 1890-luvun asutus ja ajan asutukseen liittyvät pien- rakentuminen verstaat keskittyivät pääosin radan pohjoispuo- Pyhäjärveen lyhyen Viinikanojan kautta vetensä lelle, yleensä rinteeseen muodostuneiden tielinjo- laskevan Iidesjärven pohjoisranta ja osa eteläran- jen varrelle. Radan eteläpuolelle, viljelymaiseman taa kuuluivat keskiajalla
  • BUSSILINJAT Kesä 2012 91 SORILA 7 4.6

    BUSSILINJAT Kesä 2012 91 SORILA 7 4.6

    7 90 SIIVIKKALA 92 Tampereen joukkoliikenteen 92 28 91,92 BUSSILINJAT kesä 2012 91 SORILA 7 4.6. - 12.8.2012 Tampere Public Transport 91 Bus Lines, summer 2012 91 90 28 @?65 16,Y16 Diabetes-keskus Y28 80-86 27 7 NURMI 80-86 LENTÄVÄNNIEMI 95 27 16 16 RYYDYN- 7 POHJA 16 HAUKILUOMA Lamminpää Olkahinen 18,26 18 27 27 18 16 7 13 18 13,18 13 26 7, 27 KESKUSTORI 16 Central Square MYLLYPURO 13 7, RAUHANIEMI 19 16,27 3,5,11,12,15, 13 TESOMA 18 2 UKK-instituutti 1,13,18,19,26,29 27 20,23,30,37, KAUPIN 13 27 19 1,19 SAIRAALA 90 26 Y1,Y16,Y23,Y28 2 3 1,19,26 24 28 1,19 32 PETSAMO 25 32 3 KESKUSSAIRAALA 13 1 SÄRKÄNNIEMI 90x 13, TAHMELA 32 24 26 29 24 3 (TAYS) 13,26, 21 4 32 2 18,19 1 1, 6 28,90 13 16 4 6 16,18, 90 29 29 10 18 25 16 4 1 29 19 7, 32 3 28 ATALA PISPALAN- 10 25 7 24 24, 90 RAHOLA KAARILA 16 32, Rautatie- 2 28,29, 70-71 26 27 19,20, 18 HARJU 27,29 4 asema 18, 19 1 21 16 27 24 Railway Station 16, 32 6 19 1,Y1 70-71 20 19 10 10 24 29 27 28 21 4 4 13 19 5 23 KALKKU 70-79 10 22 17, 25, 27 90x 21 27, 16 10 37 27 29 Linja-auto- 19 asema 13, 17, Bus Station 10 22, 25,27,37 27 25, 29 18 18 10 23 17,37 6, 37 19,29 29 16 PYYNIKINTORI 20 16 JÄRVENSIVU 37 37 15 10 24 29 18,37 2,17,22,28, 10 25 19 LINNAINMAA 16, 30 31,39,90 3,6,7,21,32 5 25 17, 37 26 12 15 6 13,22 17 16 6,32 6,1 31 22 37 11 12 JANKA HATANPÄÄN 23 6 1 31 LEINOLA SAIRAALA 3 31 16 6 1 Härmälä (Pirkkahalli) - Keskustori - Tesoma - Kalkku 15 Kaukajärvi - Nekala - Keskustori 26 Multisilta - Keskustori - Tesoma - Haukiluoma PERE 7 5 15 26 31 15 6, 17 2 Rauhaniemi - Keskustori - Pyynikintori
  • Vuosikertomus 2020, Tampereen Seudun Joukkoliikenne

    Vuosikertomus 2020, Tampereen Seudun Joukkoliikenne

    VUOSIKERTOMUS Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nyssen vuosi 2020 Keskeisiä tapahtumia MATKUSTAJAMÄÄRÄ LASKI KORONAN VAIKUTUKSESTA 41,2 MILJOONASTA • Nyssen ja VR:n lippuyhteistyön myötä Nyssen kausiliput otettiin käyttöön kaikissa Nysse-alueen lähi- ja kauko- 27,8 MILJOONAAN junissa 3.2.2020. • Korona kuritti myös Nysse-liikennettä - matkustaja- määrät putosivat 34 % edellisvuodesta. Matkustaja- SUBVENTIOASTE OLI määriä seurattiin tarkasti: toisaalta liikennettä karsit- tiin, toisaalta myös lisättiin liikennettä ruuhkautuville 59,7 % vuoroille. • Markkinoinnin painopiste vaihtui matkustajamäärän kasvattamisesta terveysturvallisuuden ohjeistukseen. LINJAKILOMETREJÄ AJETTIIN • Valmistautuminen raitiotieliikenteen käyttöönottoon jatkui monella rintamalla. 22,2 MILJOONAA Palveluvisiomme: KAUSILIPUILLA TEHTIIN NOUSUISTA Suomen houkuttelevin joukkoliikenne 65 % Tampereen seutu on edelläkävijä joukkoliikenteen asiakaskokemuksessa - palvelua tuotetaan suurella sydämellä ja resurssit käytetään fiksusti. Seudun jouk- LIPUISTA MYYTIIN NELLA NETTILATAUSPALVELUN KAUTTA koliikenneverkosto on kattava ja palvelu mutkatonta. Yhä useampi seudun asukas on innostunut valitse- maan joukkoliikenteen matkalleen. 51 % Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Joukkoliikennejohtajan katsaus Erilainen vuosi 2020 uosi 2020 alkoi ihan normaalisti ajankohtaisten töiden merkeissä. Ratikkaa rakennettiin ja Nysse oli vahvasti yhdessä VR Oy:n ja palveluintegraattori Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa Lassi-liikennöintiallianssissa