DOCSLIB.ORG

Maisemainventointi

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Maisemainventointi MAISEMAINVENTOINTI Pellervon koulu Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut Maisemainventointi, Pellervon koulu 1 2 Maisemainventointi, Pellervon koulu SISÄLLYSLUETTELO 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 4 2. Eloton luonnonympäristö 5 3. Kulttuurihistoria 11 4. väestörakenne 15 5. Kaupunkikuva 16 7. Ympäristöhäiriöt 27 8. Johtopäätökset/ suunnittelusuositukset 29 9. LIITTEET 35 Maisemainventointi, Pellervon koulu 3 Lähtökohdat ja tavoitteet 1. LÄHTÖKOHDat JA tavoitteet Tässä työssä on tarkoitus löytää asemakaa- muodostamasta alueesta, jonka sisäpuolelle ja rakennettua ympäristöä analysoinut arkki- voitukselle ja jatkosuunnittelulle keinoja hyvän jää asemakaavamuutoksen alainen Peller- tehti Anna-Leena Toivonen. Tilastoanalyysit ja korkeatasoisen ympäristön kehittämisek- von alakoulun tontti (koulun toiminta päättyi on laatinut erikoissuunnittelija Erkki Kuusela. si suunnittelualueelle. Työssä tarkastellaan vuonna 2008). Selvitysalueen pinta-ala on Valokuvat on ottanut Saija Torniainen. sekä täydennysrakentamisen vaikutusta kau- noin 20 ha. (Kuva 1.) punkimaisemaan ja viherrakenteeseen että Selvityksen laadinnassa on käytetty apuna täydennysrakentamisen merkitystä sosiaali- Selvitystyö on tehty asemakaavamuutoksen Tampereen kaupungin paikkatietoaineistoja ja sessa, ekologisessa, esteettisessä ja kulttuu- hakijan toimeksiannosta vuosien 2009-2010 rekistereitä sekä Selvitys- ja arviointiryhmän rihistoriallisessa mielessä. aikana. Työstä on vastannut Tampereen kau- laatimia, kantakaupunkia koskevia luonto- ja pungin Suunnittelupalvelut. Työtä on ohjannut maisema-analyysejä. Kirjallisina lähteinä ovat Selvitysalue sijaitsee 3 kilometriä itään Tam- ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki ja arkki- toimineet: Kantakaupungin ympäristö- ja mai- pereen keskustasta. Alue on osa Kalevan kau- tehti Hanna Montonen. Elottoman luonnon ja semaselvitys (Tampereen kaupunki 2008), Ju- punginosan nk. Taka-Kalevaa. Selvitysalue maisemarakenteen selvityksistä on vastan- hani Hildénin Kaleva-kirja (2003) sekä Tampe- muodostuu Lemminkäisenkadun, Hervannan nut ympäristösuunnittelija FM Saija Torniai- reen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 valtaväylän, Jäähallinraitin ja Sammonkadun nen. Sosiaalisen ympäristön selvityksistä on –julkaisu. vastannut suunnittelusihteeri Henna Blåfield Kuva 1. Selvitysalueen sijainti Tampereen kantakaupungin kaupunkirakenteessa. 4 Maisemainventointi, Pellervon koulu Eloton luonnonympäristö 2. Eloton LUonnonYMPÄRISTÖ Maa- ja kallioperä Tampereen kaupungin alueen kallioperä voi- daan jakaa kolmeen vyöhykkeeseen: pohjoi- nen liuskealue,eteläinen liuskealue ja syväki- vilajien alue. Selvitysalue kuuluu eteläiseen liuskealueeseen. Alueen hallitseva kivilaji on suonigneissi. Suonigneissi on hapan, heikosti rapautuva ja niukkaravinteinen kivilaji. Selvitysalueen maalajit ovat savi ja savi-hie- su. Savi on ominaisuuksiltaan lähes vettä lä- päisemätöntä ainesta. Tiiviimmissä savissa vedenjohtavuus voi olla vain n. 0,3 mm vuo- rokaudessa. Veden virtaus tiiviissä savessa tapahtuukin yleensä pintavaluntana. Saven Kuva 2. Selvitysalueen kallioperä on suonigneissiä (selvitysalueen rajaus punaisella). vedenläpäisevyyttä voi tosin lisätä kuivuudes- ta aiheutuneet halkeamat. Maalajina savi on routiva ja sen kantavuus on heikko. Kuivana ja kiinteänä savi toimii kohtalaisen hyvänä ra- kennuspohjana. Jos kuivakuori saven päällä on paksu ja päälle tuleva rakenne kevyt (esim. omakotitalo), voidaan kevyet rakenteet perus- taa suoraan koheesiomaakerroksen varaan. Raskaampi rakenne vaatii pilarit, paalutuksen tai massanvaihdon. Hiesu on saven tavoin lähes vettä läpäise- mätöntä ja routivaa. Hiesu häiriintyy herkästi rakennustöiden aikana pintakerrokseltaan, mutta pysyy luonnontilaisena syvemmällä. Hiesumaille sopii laattaperustus, joka on tosin Kuva 3. Selvitysalueen maalajit ovat savi ja savihiesu (selvitysalueen rajaus punaisella). harvinainen kerrostalojen osalta. Maisemainventointi, Pellervon koulu 5 Eloton luonnonympäristö Hienorakeisten maalajikerrostumien paksuu- det voidaan selvittää kairauksin tarkemmissa maaperätutkimuksissa. Kuva 4. Selvitysalueen sijainti kantakaupungin maastorakenteessa (selvitysalueen rajaus keltaisella). 6 Maisemainventointi, Pellervon koulu Eloton luonnonympäristö Topografia Selvitysalue sijoittuu kaupungin läpi kulke- van harjujakson ja Kauppi-Niihaman moree- niselänteen väliselle vyöhykkeelle. Kalevan- kankaan harjumuodostuma kohoaa 20-40 m korkealle ja on sekä geologisesti että maise- mallisesti arvokas harjujakso. Harjun itäosa on merkittävää pohjavesialuetta. Selvitysalueen korkein kohta (+107,31 m) si- jaitsee Pellervon koulun itäpuolisella mäellä. Alueen maasto laskee luoteesta kohti kaak- koa. Nousua kohti Kalevankankaan harju- muodostuman korkeinta kohtaa kertyy n. 30 metriä. Pellervon koulun eteläpuolella rinne laskee loivasti (alle 10 %) kohti etelää. Rinteiden kaltevuus yhdessä rinteiden ekspo- sition kanssa vaikuttaa tulevan auringonsätei- lyn määrään ja sitä kautta edelleen maaperään ja paikallisilmaston lämpötiloihin. Kaltevuuden Kuva 5. Selvitysalueen topografia (selvitysalueen rajaus punaisella). suunta vaikuttaa mm. kasvien saaman valon määrään. Rakentamisen seurauksena rinne- alueiden vesisuhteet muuttuvat: mm. pintava- lunta lisääntyy pidättävien pintojen vähentyes- sä, jolloin eroosioherkkyys kasvaa. Maisemainventointi, Pellervon koulu 7 Eloton luonnonympäristö Vesisuhteet Selvitysalue kuuluu Viinikanojan valuma-alu- eeseen. Selvitysalueen vedet valuvat koh- ti Vuohenohjaa ja siitä edelleen Iidesjärven kautta Pyhäjärveen. Viinikanojan valuma-alue kerää vedet n. 37 km²:n suuruiselta alueelta. Viinikanojan valuma-alue voidaan jakaa edel- leen viiteen osavaluma-alueeseen: Kaukajär- vi, Pyhäoja, Alasjärvi, Vuohenoja ja Iidesjärvi. Selvitysalue kuuluu Vuohenojan pienvaluma- alueeseen. Selvitysalueella ei sijaitse pienve- siä eikä lähteitä. Kuva 6. Selvitysalue sijaitsee Viinikanojan valuma-alueella (selvitysalueen rajaus keltaisella). 8 Maisemainventointi, Pellervon koulu Eloton luonnonympäristö Ilmasto Ilmastomuutos Ilmasto voidaan jakaa pien-, paikallis- ja suu- Kantakaupungin alueella vallitsevia tuulen- Kasvihuonekaasujen lisääntyminen on tut- rilmastoihin. Maankäytön suunnittelussa mer- suuntia ovat etelä, lounas ja länsi. Selvitys- kimusten mukaan nostamassa maapallon kittävintä on tieto paikallisilmastollisista teki- alueella katujen ja rakennusten suuntautunei- keskilämpötilaa. Tämä tulee näkymään mm. jöistä. Paikallisilmastoon vaikuttavat ennen suus estävät voimakkaiden tuulitunneleiden ja sademäärien ja merenpinnan nousuna, tuu- kaikkea maanpinnan ja vesistöjen jakautumi- pyörteisten ilmavirtausten syntymistä alueelle. lisuuden ja myrskyjen lisääntymisenä sekä nen alueella, pinnanmuodot, kallio- ja maape- Alueella on myös kohtalaisesti puuistutuksia ja pohjaveden pinnan ja vesistöjen virtaaman rä, oleva kasvillisuus ja rakennetun ympäris- muuta kasvillisuutta, jotka muodostavat suo- muutoksina. Selvitysalueella keskeistä ilmas- tön vaikutus. jaa pihapiireille. Tampereen ammattiopiston tomuutokseen varautumisessa on erityisesti (ent. Tampereen kauppaoppilaitos) länsipuo- pohjaveden pinnan tasojen muutoksiin varau- lella sijaitseva laaja asfaltoitu pysäköintialue tuminen. Savimailla riskinä on maanpinnan voimistaa erityisesti eteläisten tuulten vaiku- painuminen pohjaveden pinnan alentuessa. tusta. Sammonkadun varteen istutetut puut Maan painuminen tulisi huomioida erityisesti helpottavat tilannetta jonkin verran. putkistoiden rakentamisessa ja kunnostami- sessa sekä rakennusten perustamisessa. Kuva 7. Ilmastotekijät selvitysalueen ympäristössä (selvitysalueen rajaus keltaisella). Maisemainventointi, Pellervon koulu 9 Eloton luonnonympäristö Maisemarakenne Maisemarakenne on maastorakenteen ja sii- Selvitysalue sijaitsee kaakko-luodesuuntai- nä toimivien luonnon- ja kulttuuriprosessien sen harjujakson, Kalevankankaan, ja Kauppi- muodostama dynaaminen kokonaisuus. Kan- Niihaman moreeniselänteen välisellä loivalla takaupungin maisemarakennetta luonnehtivat rinnevyöhykkeellä. Tämä vyöhyke toimii suur- Salpausselältä alkunsa saava kaakko-luode maisemassa vaihettumisvyöhykeenä, joka on -suuntainen harjujakso, Kangasalan Pitkä- perinteisesti toiminut rakentamisen alueena. järvestä alkunsa saava Iidesjärvi-Kaukajär- Vaihettumisvyöhyke, nk. inhimillinen vyöhy- vi-murroslaakso sekä etelä- ja pohjoisosien ke, kestää yleensä parhaiten rakentamisen maastorakenteeltaan vaihtelevat moreenise- aiheuttamia muutoksia. länteet. Kuva 8. Selvitysalueen maise- marakenne. 10 Maisemainventointi, Pellervon koulu 3. KUlttUURIHistoRIA Kulttuurihistoria Metsäisen Kalevan alueen raivaus alkoi 1890- luvulla. Syntyneitä viljelysmaita kutsuttiin Tam- melan vainioiksi; niiden keskeltä erottuivat tii- litehtaat, Hippoksen ravirata (1910-76) sekä Liisankallio, jota kutsuttiin myös Liisan- ja Häl- linmäeksi. Selvitysalueella Pellervonkadun ja Lemminkäisenkadun kulman koillispuolella sijaitsi Tampereen tiilitehdas. Tiilitehtaan toi- minta käynnistyi vuonna 1891 ja päättyi vuon- na 1965. Alueella sijaitsi tehdasrakennusten lisäksi puutarhan ympäröimä päärakennus, väentupa ja sauna sekä ulkorakennuksia ku- ten hevostalli. Rakennukset purettiin 1960-lu- vulla ja nyt paikalla on lasten leikkipaikka ja pelikenttä. Selvitysalueen eteläosassa, Sam- monkadun ja Väinämöisenkujan kulmassa sijaitsi Kalevan ruukki, jonka korvasivat ele- menttitehtaat uusien rakennusmenetelmien tultua käyttöön. Kun elementtien valmistus päättyi, alueelle nousi 1990-luvulla päivittäis- tavarakaupan liike (nykyisin S-market) ja Ka- levanpaasi (nykyisin Puolustusvoimien
Load more

Recommended publications
  • Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut
    Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Tampereen Piiri Ry
    SUOMEN PALLOLIITON TAMPEREEN PIIRI RY POIKIEN 5-6 LUOKKIEN FUTSAL–TURNAUS 2010 Aika: Torstai 21.1.2010 Paikka:4Pirkka-halli, D-halli kentät no 3 ja 4, A-halli kentät no 1 ja 2(jalkapallokenttä, mutta nappikset kielletty) Lohkot: Lohko A: Lentävänniemi, Koivisto, Härmälä, Tammela, Amuri(kenttä 3) Lohko B: Vehmainen, Kanjoni, Rahola, Linnainmaa, Takahuhti(kenttä 4) Lohko C: Kämmenniemi, Annala, Atala, Pispala, Järvensivu(kenttä 1) Lohko D: Kissanmaa, Sampo, Kaukajärvi, Olkahinen, Tesomajärvi(kenttä 2) Lohkojen voittajat pelaavat sijoitusotteluissa seuraavasti, A1 v B1 ja C1 v D1. Otteluiden voittajat pelaavat mestaruudesta ja hävinneet pronssimitaleista. Mestaruusottelun voittaja pääsee piirin lopputurnaukseen. Lopputurnaus pelataan keskiviikkona 10.3.2010 Pirkkahallin D-hallissa. Peliaika: 1 x 15 min Pronssi- ja loppuottelussa 1 x 20 min. Peliajat ovat suoraa aikaa. OTTELUOHJELMA POJAT 5 – 6 LUOKAT: Kenttä 3. Lohko A Kenttä 4. Lohko B Klo ott.no. Ottelut Lopputulos Klo ott.no. Ottelut Lopputulos 9.00 Koivisto-Amuri - 9.00 Kanjoni-Takahuhti - 9.20 Härmälä-Tammela - 9.20 Rahola-Linnainmaa - 9.45 Amuri-Härmälä - 9.45 Takahuhti-Rahola - 10.05 Lentävänniemi-Koivisto - 10.05 Vehmainen-Kanjoni - 10.25 Tammela-Amuri - 10.25 Linnainmaa-Takahuhti - 10.45 Härmälä-Lentävänniemi - 10.45 Rahola-Vehmainen - 11.10 Koivisto-Tammela - 11.10 Kanjoni-Linnainmaa - 11.30 lentävänniemi-Amuri - 11.30 Vehmainen-Takahuhti - 11.50 Härmälä-Koivisto - 11.50 Rahola-Kanjoni - 12.10 Tammela-lentävänniemi - 12.10 Linnainmaa-Vehmainen - Sijoitusottelut Sijoitusottelut 13.00 A1 v B1 - 13.00 C1 v D1 - 13.45 Pronssiottelu - 13.45 Loppuottelu - OTTELUOHJELMA POJAT 5 – 6 LUOKAT: Kenttä 1. Lohko C Kenttä 2. Lohko D Klo ott.no.
    [Show full text]
  • Kalevanrinne Takojankatu 2 - 10 Alueen Dokumentoin
    Kalevanrinne Takojankatu 2 - 10 Alueen dokumentoin © Röni-kuva Oy Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön suunni elu Asemakaavoitus 13.1.2020 ID 5027003 Takojankadun asemakaava-alueen dokumentoin on laadi u asemakaavamuutoksen nro 8656 yhteydessä (Kalevanrinne, Takojankatu 2-10). Selvityksen koon : Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön suunni elu / Asemakaavoitus Tampere 13.1.2020 Sisällyslue elo 1. Johdanto ............................................................................................................................... 4 Työn ja kohdealueen määri ely .................................................................................................. 4 Kalevanrinteen alueelle tehdyt selvitykset ................................................................................. 5 Kalevan ja Kalevanrinteen asemakaavat ja yleissuunnitelma-alue ............................................. 6 2. Alueen historiaa lyhyes ....................................................................................................... 7 Ilmakuva vuodelta 1974 .............................................................................................................. 8 3. Liite 1 Rakennetun ympäristön selvitys .............................................................................. 9 BST-Arkkitehdit Oy Takojankatu 2 ............................................................................................................................ 10 Takojankatu 4 ...........................................................................................................................
    [Show full text]
  • Liito-Oravan Suojelun Poliittinen Prosessi Ja Suunnitteluvara Tampereen Kaupunkiseudulla
    NINA V. NYGREN Liito-oravan suojelun poliittinen prosessi ja suunnitteluvara Tampereen kaupunkiseudulla AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtokunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere, 15. päivänä marraskuuta 2013 klo 12. AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Copyright ©2013 Tampere University Press and the author Kannen suunnittelu Mikko Reinikka Acta Universitatis Tamperensis 1859 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1340 ISBN 978-951-44-9229-7 (nid.) ISBN 978-951-44-9230-3 (pdf) ISSN-L 1455-1616 ISSN 1456-954X ISSN 1455-1616 http://tampub.uta.fi Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2013 Kiitokset Väitöskirjaa on ollut ilo ja tuska tehdä. Iloisinta se on ollut innostavien kollegoiden seurassa omassa työyhteisössä tai konferensseissa. Iloisinta se on myös ollut aina silloin, kun on huomannut omalla tutkimuksellaan olevan yhteyksiä niin sanottuun ”yliopistoa ympäröivään yhteiskuntaan”. Tuskaisinta se on ollut yksin ruudun ääressä. Onneksi ruudun ääreltä on yleensä ollut lyhyt matka kollegan ovelle tai enää hetki siihen, kun neuvottelukamppailu lounaspaikasta alkaa. Paljon on siis kiitettävää! Haluan kiittää ensimmäisenä väitöskirjani ohjaajaa professori Yrjö Hailaa kärsivällisyydestä, kritiikistä, keskusteluista ja luonnonsuojelufilosofian(i) mullistamisesta. Kiitän myös vastaväittäjääni ja työni esitarkastajaa, dosentti Eeva Berglundia sekä toista esitarkastajaa, professori
    [Show full text]
  • Tilinpäätös 2020
    TILINPÄÄTÖS 2020 JULKAISIJA: TAMPEREEN KAUPUNKI, KONSERNIHALLINTO KANNEN SUUNNITTELU: TAMPEREEN KAUPUNKI, VELI-MATTI LAHDENNIEMI KANNEN KUVA: VISIT TAMPERE, LAURA VANZO Paino: PunaMusta Oy Tampereen kaupungin tilinpäätös 2020 ISBN 978-952-371-007-8 (painettu) ISBN 978-952-371-008-5 (verkkojulkaisu/PDF) 2 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2020 PORMESTARIN KATSAUS Korona väritti toimintavuotta ällä valtuustokaudella 2017– Alkuvuonna 2020 iskenyt koronavi- ronapandemian vuoksi vuoden 2020 2021 keskiössä ovat olleet ruspandemia on tuonut kuntatalou- toimenpiteet toteutuivat tavoitetta työllisyyden parantaminen, teen ennakoimattomuutta, kuten ku- pienempinä, mutta talousohjelman talouden tasapainottaminen luja ja menoeriä. Pääministeri Sanna tulosten kokonaismäärä vuosina 2018– Tja osaamisen vahvistaminen. Kauden Marinin hallitus on korvannut hyvin 2020 oli tavoitetta parempi. alussa talouskasvu orasti ja työllisyys koronan tuomia kuluja kunnille ja tu- Toimintakate toteutui yli 30 miljoo- oli kääntymässä kasvuun. Näiden en- kenut alueiden yrityksiä sekä elinkei- naa euroa valtuuston hyväksymää nakoitiin parantavan Tampereen ve- noelämää. tasoa pienempänä, mikä on osoitus rokertymiä ja tuloja. Valtuustokauden Ilman koronapandemian arvioituja kaupungin toimintayksiköiden hyväs- edetessä voimansa on osoittanut glo- talousvaikutuksia Tampereen tilinpää- tä talouden hallinnasta vuonna 2020. baalin talouden ailahtelevuus. töksen tulos olisi ollut noin 17 miljoo- Talousohjelman toimenpiteet sekä ko- Kansainvälistä koronaviruspan- naa euroa ylijäämäinen,
    [Show full text]
  • Kaleva – Kalevanrinne – Hakametsä – Rajapinta Viherverkkoselvitys
    KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ - RAJAPINTA Viherverkkoselvitys, LUONNOS 7.11.2017 1 SISÄLTÄÄ Viherverkkoselvityksen KALEVAN KAUPINGINOSASSA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ Kalevan viherverkon Nykytilaselvitys ottaa huomioon Alueen ominaisuudet, Arvot ja kehitystarpeet Viheralueiden arvot voivat liittyä Toiminnallisiin, Maisemallisiin, Rakennetun kulttuuri- ympäristön erityispiirteisiin Kirjoittajat: Kaisa Rantee Taitto: Ramboll / Antti Timonen SISÄLLYSLUETTELO 6. KALEVAN PUISTOT JA MUUT VIHERALUEET ................................................................14 1. KÄSITTEITÄ ........................................................................................................................................ 5 Katu- ja tieviheralueet, suojaviheralueet .............................................................................14 2. JOHDANTO ........................................................................................................................................ 6 7. VIHERVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITTEET ...........................................16 Selvitysalueen rajatutuminen ja työn sisältö ...................................................................... 6 Tampereen keskusta-alueen viher- ja virkistysverkon kehittämistä koskevat yleistavoitteet ...................................................................................16 3. VIHERVERKKOON VAIKUTTAVIA HANKKEITA ............................................................... 8 Asukasnäkökulma
    [Show full text]
  • Suus Auki Sivu 3 Nekalan Koulu Ja Kirjasto Muistois
    Viinikan–NekalanViinikkala Omakotiyhdistys ry:n tiedotuslehti nro 2, talvi 2018 -N IKAN EKA IIN LA Nekalan V N Nekalan koulun koulu tulevai- ja kirjasto O suus auki v muistois- M 0 A samme 8 KO S Sivu 3 TIYHDISTY Sivu 8 Viinikka • Nekala • Iidesranta • Järvensivu • Palvaanniemi •Viinikkala Muotiala talvi • 2018Veisu1 Viinikan-Nekalan Omakotiyhdistyksen n Omakotiyhdistys täytti tänä vuonna 80 toimi- ja piirihenkilöt ja tämän kunniaksi järjestimme kesäjuhlat Toimihenkilöt 2018 Viinikan kirkolla kesäkuussa. Juhlat jatkuvat Hallitus 15.12 Sorin sirkuksen joulushow’ssa, jossa Puheenjohtaja tarjoamme sirkuslipun hankkineille jäsenille Susanna Kuutilo pullakahvit. Päiväläisentie 6, 33800 Tampere Kesäkuussa juhlittiin myös Veikko Kirk- Puh. 050 525 8581 [email protected] kolan, pitkäaikaisen hallituksemme jäsenen, HALLITUKSEN jäsenet 70-vuotissyntymäpäiviä. Juhlat vietettiin hy- varsinaiset jäsenet vän ruoan ja loistavan musiikin merkeissä. Myös Nekalan Pallo täytti tasavuosia. Susanna Kuutilo Varapuheenjohtaja, vuokravälineet Elokuussa NePa juhli 40-vuotistaivaltaan puistoon on rakennettu uusi leikkipaikka, Veikko Kirkkola juhlaottelulla ja illallisella. Ahlmanintie 49, 33800 Tampere lampea kiertävä polku on nyt hyvässä kun- Pelkkää juhlaa ei kuluva vuosi ole ol- Puh. 044 374 7437 nossa sekä penkit ja roska-astiat on uusittu. [email protected] lut. Nekalan koulun tilanne huolettaa meitä Loppukesästä kävimme Elle-koiran kanssa kaikkia. Koulusta on oppilaat siirretty Nors- Sihteeri katsastamassa Pahalammen ympäristön Carita Sinkkonen siin ja irtaimistoa hävitetty siirtolavoittain. lenkkeilyn merkeissä ja hienoltahan se Kuismantie 8 B, 33800 Tampere Vain eskarilaiset jatkavat koululla ehdolli- näytti. Puh. 040 586 5610 sesti ensi kevääseen saakka. Rakennuksen [email protected] Myös Viinikan liikenneympyrän re- käyttö on päättymässä eikä kaupunki aio montti valmistuu vihdoinkin ensi keväänä. Taloudenhoitaja korjata koulua, koska sille ei ole enää käyt- Tuomas Vepsäläinen Tampereen lisääntyvä liikenne kuormittaa töä Tampereen kaupungin kouluna.
    [Show full text]
  • Tampereen Keskustan Liikenneosayleiskaavan Kaupallisten Vaikutusten Arviointi
    Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 31.5.2004 KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA Osayleiskaavaluonnoksista 10.6.2003 jätettyjen mielipiteiden ja lausuntojen tiivistelmä Kaupallisten vaikutusten arvio, 10.12.2003 Vaikutusten arvio, keskustan liikenneolosuhteet, 3.2.2004 Alustavat luonnokset osayleiskaavaehdotukseksi Kartat maankäytön muutoksista ja merkittävimmistä vaikutuksista Liikenneosayleiskaavan työryhmä, 25.5.2004 Sisällysluettelo Osayleiskaavaluonnoksista 10.6.2003 saadun palautteen tiivistelmä 0 Kaupallisten vaikutusten arviointi 14 Vaikutusarvio, keskustan liikenneolosuhteet 27 Alustava luonnos osayleiskaavaehdotukseksi, 25.5.2004 33 - kartat pääverkosta ja ydinkeskustasta Kartta maankäytön muutoksista 35 Kartta: arvio kaavan toteuttamisen merkittävimmistä vaikutuksista 36 KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVALUONNOKSISTA 10.6.2003 JÄTETTYJEN MIELIPITEIDEN JA LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄ 11/2003 Tampereen kaupunki KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA Luonnoksista jätettyjen mielipiteiden ja lausuntojen tiivistelmä Luonnokset nähtävillä 19.6.-29.8.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ..........................................................................................................................2 2. SAADUT MIELIPITEET...................................................................................................3 2.1. Paasikiven-Kekkosentie .....................................................................................3 2.2. Pikaraitiotie.........................................................................................................3
    [Show full text]
  • Esikoulu Sarja 1-2 -Luokkalaiset Tytöt
    KOULUJENVÄLISET JALKAPALLOKISAT MA 24.4. AHVENISJÄRVEN TEKONURMIKENTILLÄ ESIKOULU ILMOITTAUTUNEET JOUKKUEET LOHKO A Pääskysen esikoulu Vuores 1 Vuores 2 Vuores 3 klo 10:00 Pääskysen esikoulu - Vuores 1 Lohko A Kenttä 3 1 - 5 klo 10:30 Vuores 2 - Vuores 3 Lohko A Kenttä 3 1 - 5 klo 11:00 Vuores 2 - Pääskysen esikoulu Lohko A Kenttä 3 5 - 3 klo 11:30 Vuores 1 - Vuores 3 Lohko A Kenttä 3 2 - 3 klo 12:00 Pääskysenesikoulu - Vuores 3 Lohko A Kenttä 3 2 - 3 klo 12:30 Vuores 1 - Vuores 2 Lohko A Kenttä 3 5 - 2 SARJA 1-2 -LUOKKALAISET TYTÖT ILMOITTAUTUNEET JOUKKUEET LOHKO A LOHKO B LOHKO C Pohjois-Hervanta Atala Annala Sampo Kämmenniemi Terälahti Etelä-Hervanta 2 Vuores keltainen Tesomajärvi Messukylä Etelä-Hervanta 1 Vuores punainen Kissanmaa klo 9:00 Pohjois-Hervanta - Kissanmaa Lohko A Kenttä 1 5 - 1 klo 9:00 Etelä-Hervanta 2 - Sampo Lohko A Kenttä 2 0 - 4 klo 9:25 Atala - Vuores keltainen Lohko B Kenttä 2 0 - 3 klo 9:50 Messukylä - Pohjois-Hervanta Lohko A Kenttä 1 0 - 2 klo 9:50 Kissanmaa - Etelä-Hervanta 2 Lohko A Kenttä 2 1 - 3 klo 10:15 Vuores punainen - Annala Lohko C Kenttä 1 3 - 7 klo 10:15 Terälahti - Tesomajärvi Lohko C Kenttä 2 5 - 0 klo 10:15 Vuores keltainen - Etelä-Hervanta 1 Lohko B Kenttä 6 4 - 0 klo 10:40 Atala - Kämmenniemi Lohko B Kenttä 2 1 - 1 klo 10:40 Terälahti - Vuores punainen Lohko C Kenttä 1 6 - 1 klo 11:05 Tesomajärvi - Annala Lohko C Kenttä 2 0 - 5 klo 11:05 Sampo - Messukylä Lohko A Kenttä 1 3 - 0 klo 11:30 Pohjois-Hervanta - Etelä-Hervanta 2 Lohko A Kenttä 2 5 - 0 klo 11:30 Vuores keltainen - Kämmenniemi Lohko
    [Show full text]
  • Viherpalveluohjelma/Leikkipaikat 2021-2030/Liite 6/Leikkipaikkojen
    LIITE 6 (1/6) / Leikkipaikkojen toimenpideluettelo 2021 TOIMENPITEET: K = Kunnostettava S = Säilytettävä P = Poistettava HM = Hallintomuutos U = uusi * Yli 55 dB:n melualueella sijaitseva leikkipaikka VIHERALUE/ LEIKKIPAIKKA LEIKKIPAIKAN OSOITE KAUPUNGIN­ LEIKKI­ TOIMEN­ TAVOITTEELLINEN OSA PAIKKA­ PITEET TOIMENPIDEVUOSI TYYPPI 2021 - 2025 2026 - 2030 AARIKKALANPUISTO Aarikkalankatu Hakametsä Alueleikkip S *AHLMANINHAKA Hallilantie Koivistonkylä Lähileikkip S AHOLANPUISTO Aholanmutka Tasanne Lähileikkip S AHVENISPUISTO Valtaraitti Hervanta Alueleikkip K X AITONIITTY Lehtiladonraitti Leinola Lähileikkip P X AKANPUISTO Talikkopolku Ikuri Lähileikkip P X ALEKSANDRA SILTASEN PUISTO Alaverstaanraitti Tampella IX Lähileikkip K X ARMONKALLIONPUISTIKKO Siltakatu Tampella IX Lähileikkip P X ATALANPUISTO, kiipeilyverkko Taivaltajankatu Atala Lähileikkip P X ATALANPUISTO, Nikinväylä Nikinväylä Atala Alueleikkip S *ATANPUISTO Lautaspyöränkatu Atala Lähileikkip S ATLASPUISTO Trikookuja Pyynikki Alueleikkip S Hatanpään puistokuja - Hatan- E.J. REINILÄN PUISTO, eteläinen Hatanpää XXII Alueleikkip P X pään valtatie Hatanpään puistokuja - Hatan- E.J. REINILÄN PUISTO, pohjoinen Hatanpää XXII Alueleikkip K X pään valtatie EKKILÄNPUISTO Tasanteenraitti Tasanne Alueleikkip S *EMIL AALTOSEN PUISTO Tammelan puistokatu Tammela B XVI Alueleikkip K X ETELÄPUISTO Koulukatu Kaakinmaa VI Alueleikkip S FINNINMÄKI Finninmäenkatu Lukonmäki Lähileikkip P X HAAVIKONPUISTO Kuoppamäentie Jokipohja XXVI Lähileikkip S HAAVISTONPUISTO Korkeepirtinkatu Kämmenniemi Lähileikkip
    [Show full text]
  • Asukkaiden Näkemyksiä Elinympäristöstään Tampereen Elinympäristökyselyn Tuloksia
    Hanna Kalenoja, Ruut Mattsson, Riikka Salkonen & Markus Pajarre Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstään Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia Tutkimusraportti 81 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti 81 Tampere University of Technology. Transport Research Centre Verne. Research Report 81 Hanna Kalenoja, Ruut Mattsson, Riikka Salkonen & Markus Pajarre Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstään Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 2012 Kansikuva: Tommi Mäkelä ISBN 978-952-15-2863-7 (PDF) ISSN-L 2242-3486 ISSN 2242-3486 Esipuhe Elinympäristön viihtyisyys ja arjen sujuvuus vaikuttavat asukkaiden päivittäiseen elämään. Elinympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa monin kaupunkisuunnittelun keinoin. Tampereella kerättiin vuosina 2011–2012 asukkailta tietoja elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Kyselytutkimus toteutettiin osana Urbaani arki -tutkimushanketta, joka kuuluu TEKESin TILA- tutkimusohjelmaan. Hankkeen toteuttavina osapuolina ovat Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnit- telun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) sekä Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutki- muskeskus Verne. Yhteishankkeessa tutkitaan eri asukasryhmiä yhteensä kahdeksan kaupungin alueella. Hanketta rahoittavat Tekes ja kaupungit, sekä yrityskumppaneina Ruokakesko, FCG Pla- neko, Citycon, Fifth Element ja ESRI Finland. Valtionhallintoa hankkeessa edustavat ympäristömi- nisteriö ja Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä
    [Show full text]
  • Gradu04384.Pdf (650.4Kt)
    TAMPEREEN YLIOPISTO Matias Manner Teollisuuskouluista teollisuusneuvoksiksi. Rakennusmestarikunta Tampereella 1885–1960 ______________________________ Historian pro gradu -tutkielma Tampere 2010 Tampereen yliopisto Historiatieteen ja filosofian laitos MANNER MATIAS: Teollisuuskouluista teollisuusneuvoksiksi. Rakennusmestarikunta Tampereella 1880–1960. Pro gradu -tutkielma, 145 sivua. Historia, toukokuu 2010 ___________________________________________________________________________ Tutkielmassa tarkastellaan tamperelaisen rakennusmestarikunnan syntyä ja rakennusmestarien ammatillista kehitystä 1800-luvun lopulta aina sotien jälkeiseen aikaan. Rakennusmestarien ammatillisen järjestäytymisen myötä tutkielman keskeisiksi kysymyksiksi nousevat vuonna 1885 perustettujen teollisuuskoulujen käyneiden rakennusmestarien vaikutusvallan voimakas kasvu rakennusteollisuudessa, samoin kuin rakennusmestarien keskuudessa vallinnut ammatillinen identiteetti ja yhteenkuuluvuuden tunne. 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat suomalaisen rakennusteollisuuden historiassa useiden päällekkäisten ja merkittävien murrosten aikaa. Teollistumisen ja kaupungistumisen aiheuttama rakentamisen paine muutti rakennustapoja ja -tekniikkaa ja kasvatti rakennuksia sekä niiden koon että määrän osalta. Samaan aikaan alan koulutus kehittyi ja eri ammattipiirit alkoivat järjestäytyä. Tampereella aluksi työväenyhdistyksen alaisuuteen järjestäytyneet rakennusmestarit irtaantuivat työntekijäpuolesta viimeistään vuonna 1897, jolloin he perustivat Tampereen Rakennusmestariyhdistyksen.
    [Show full text]