Alternative Housing Environments for the Elderly in the Information Society. the Finnish Experience

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Alternative Housing Environments for the Elderly in the Information Society. the Finnish Experience C245etukansi.fm Page 1 Tuesday, May 2, 2006 11:19 AM C 245 OULU 2006 C 245 UNIVERSITY OF OULU P.O. Box 7500 FI-90014 UNIVERSITY OF OULU FINLAND ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA C SERIES EDITORS Özlem Özer-Kemppainen TECHNICA ÖzlemÖzer-Kemppainen ASCIENTIAE RERUM NATURALIUM Professor Mikko Siponen ALTERNATIVE HOUSING BHUMANIORA ENVIRONMENTS Professor Harri Mantila FOR THE ELDERLY IN CTECHNICA Professor Juha Kostamovaara THE INFORMATION SOCIETY DMEDICA Professor Olli Vuolteenaho THE FINNISH EXPERIENCE ESCIENTIAE RERUM SOCIALIUM Senior assistant Timo Latomaa FSCRIPTA ACADEMICA Communications Officer Elna Stjerna GOECONOMICA Senior Lecturer Seppo Eriksson EDITOR IN CHIEF Professor Olli Vuolteenaho EDITORIAL SECRETARY Publication Editor Kirsti Nurkkala FACULTY OF TECHNOLOGY, DEPARTMENT OF ARCHITECTURE, UNIVERSITY OF OULU ISBN 951-42-8081-4 (Paperback) ISBN 951-42-8082-2 (PDF) ISSN 0355-3213 (Print) ISSN 1796-2226 (Online) ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS C Technica 245 ÖZLEM ÖZER-KEMPPAINEN ALTERNATIVE HOUSING ENVIRONMENTS FOR THE ELDERLY IN THE INFORMATION SOCIETY The Finnish experience Academic Dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Technology, University of Oulu, for public discussion in the Department of Architecture, Apaja Auditorium (Aleksanterinkatu 4 – 6), on June 9th, 2006, at 12 noon OULUN YLIOPISTO, OULU 2006 Copyright © 2006 Acta Univ. Oul. C 245, 2006 Supervised by Professor Kaisa Broner-Bauer Reviewed by Professor Jyrki Jyrkämä Docent Heikki Kukkonen ISBN 951-42-8081-4 (Paperback) ISBN 951-42-8082-2 (PDF) http://herkules.oulu.fi/isbn9514280822/ ISSN 0355-3213 (Printed ) ISSN 1796-2226 (Online) http://herkules.oulu.fi/issn03553213/ Cover design Raimo Ahonen OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2006 Özer-Kemppainen, Özlem, Alternative housing environments for the elderly in the information society. The Finnish experience Faculty of Technology, University of Oulu, P.O.Box 4000, FI-90014 University of Oulu, Finland, Department of Architecture, University of Oulu, P.O.Box 4100, FI-90014 University of Oulu, Finland Acta Univ. Oul. C 245, 2006 Oulu, Finland Abstract The living circumstances of the elderly are closely related to the social changes in society. The aim of this research is to firstly, identify the impact of social changes on the spatial organization of dwellings and housing from the perspective of the elderly within the framework of social ageing, and secondly to examine the reasons for relocation of the elderly to sheltered housing. Using this data, some recommendations are made about a suitable barrier-free housing model for the elderly based on traditional Finnish rural housing. In addition to the need for barrier-free design criteria in the design process of future dwellings, understanding the social and psychological aspects of the traditional housing of the northern outreach can provide a new perspective for developing and modifying current living environments of the network society. Dwelling architecture already contains a versatile spatial order and a productive identity to constitute different levels of social order and integration. Applied in the network society, the traditional Finnish housing feature known as “tupa” has the capability of exceeding the physical boundaries of home to integrate the service possibilities of the cyberworld. This “tupa” model, both on the dwelling unit level and on the housing level, is not only suitable for the lifestyle of the network society, but also for the elderly who are gradually growing fragile. The “tupa” model functions as a suitable space for the elderly; firstly, as a place to grow old as productive members of the society after retirement and, secondly, as a place to function as active members fostered by the housing community and by the facilities of the network society. “Theme housing” model which is a reinterpretation of the principles of Finnish rural housing, provides a model which can both facilitate social interaction, and the productivity of different generations, while avoiding isolation and social exclusion in the network society. Keywords: barrier-free design, housing for the aged, spatial organization and dwelling, theme housing to my family and my parents Preface My interest in housing for the elderly goes back to the late 1980s when I did my M.Sc. on housing for the elderly in the Middle East Technical University, Ankara, during which I had the opportunity to visit Finland with a scholarship from the Finnish state to get acquainted with the Finnish solutions for housing for the elderly. Almost 10 years after this event, when I considered post-graduate studies at the Department of Architecture in Oulu University, I was strongly supported by my supervisor Professor Kaisa Broner- Bauer to continue on the subject and explore it from the perspective of today’s society. I would like to thank Professor Kaisa Broner-Bauer both for her supervision and support for completion of this research. I am also grateful for Professor Timo Järvikoski from Oulu University who supervised my secondary studies in sociology. I would like to express my deep appreciation to the reviewers of my thesis Professor Jyrki Jyrkämä and Docent Heikki Kukkonen for their valued expertise and comments, which helped me clarify my aims. Thanks to Senior Assistant Kalle Reinikainen from Oulu University for his answers to my questions about data processing. This doctoral thesis has been financially supported by a number of institutions, first by the National Graduate School of Architecture financed by Finnish Academy and Ministry of Education and later by the Tauno Tönnink Foundation, the University of Oulu, the Northern Environmental Research Network (NorNet), the Finnish Cultural Foundation, the Finnish Housing Fair Co-operative Organisation and by Yliopiston Apteekki. Without the support of these entitities it would have been impossible to complete the thesis. The multidisciplinary research project ‘Future Senior Housing’ financed by the National Technology Agency of Finland (TEKES) where I took part in a one year research project in 2004 has also played a role in the results of my doctoral thesis. I appreciate the supportive comments of the researchers and professors in the ‘Future Senior Housing’ project. I would also like to thank the management of the Elderly Care Services of the cities of Oulu and Helsinki for their help in making the interviews possible, and the staff of the sheltered housing where the interviews were conducted, as well as the home care personnel of the City of Oulu and the management of Caritas Village. I am also very grateful to all the interviewees who participated in this research. During this work, I have been encouraged by my parents, Semiha and Ahmet H. Özer, who have been the closest examples of the subject of my research field, and also the best representatives of the contemporary elderly in the information age. I owe my deepest gratitude to my husband Pasi who has been my most important and kindest ally. His much appreciated support of my research work has helped me to continue through the difficulties. I am so grateful to my dear daughter Deniz for her patience for the times I have spent with my work instead of her. Oulu, 18th April 2006, Özlem Özer-Kemppainen List of tables Table 1. The number of dwellings in Finland in 2003. ................................................ 92 Table 2. Interviewees’ length of habitation in sheltered housing in Helsinki and Oulu. ....................................................................................................... 99 Table 3. The distribution of age groups in sheltered housings in Oulu and Helsinki. ........................................................................................................ 99 Table 4. Length of stay in sheltered housing and feeling at home. ............................ 101 Table 5. Housing satisfaction and feeling at home. ................................................... 103 Table 6. Crosstabulation of feeling at home and home as the essence of life. ........... 105 Table 7. The proportion of the interviewees who longed for their former homes. ......................................................................................................... 106 Table 8. The proportion of the interviewees who would have stayed in their former homes. .............................................................................................. 106 Table 9. Home ownership and longing for the former house. ................................... 107 Table 10. The health condition of the interviewees. .................................................... 108 Table 11. The use of the services in sheltered housing. ............................................... 109 Table 12. Significance of relatives for the elderly in Helsinki and Oulu. .................... 110 Table 13. The frequency of meeting the neighbours in Oulu and Helsinki. ................ 110 Table 14. Participation of the inhabitants in the happenings of the sheltered house. ........................................................................................................... 111 Table 15. Did you feel unsafe and insecure in your former apartment? ...................... 115 Table 16. Do you feel safe and secure in the sheltered housing? ................................ 115 Table 17. Relation between feeling of being at home and safety & security. .............. 117 Table 18. The feeling of loneliness and feeling of being at home. .............................. 118 Table 19.
Recommended publications
  • Soininen Vaihtumassa Pukinmäenkaareksi
    Uutiset:U Soininen vaihtumassa LinjaL 69 ei palaa ennalleen. VAIHDATALVIRENKAATAJOISSA! UUutinen: SOITAJAVARAA SIVU 16 Pukinmäenkaareksi PPukinmäen koululaiset 09 3879282 hhuolissaan nuorisotalosta. AUTOKORJAAMO-KAIKKI MERKIT RAKASTETAAN. UUrheilu: LIISAN KUVISSA MMaailman parhaat s12 VUODESTA1966 sseinälle Tapanilassa. Keskiviikko 28.10.2015 LEVIKKI 37600 ALA-TIKKURILA,ALPPIKYLÄ,HEIKINLAAKSO, JAKOMÄKI, LATOKARTANO, MALMI, PIHLAJAMÄKI, PIHLAJISTO, PUISTOLA, 40 PUKINMÄKI, SILTAMÄKI, SUURMETSÄ,SUUTARILA,TAPANILA,TAPANINVAINIO, TAPULIKAUPUNKI, TÖYRYNUMMI, VIIKKI Nro Parturi-Parturi- KampaamoKampaamo JUHLA- VOLYMEX KAUDEN VOLYMEX TARJOUS! Aurinkoraidat Väri-tai permanentti- Munkki kuin +leikkaus käsittelyn munkki! +föönaus yhteydessä ripsien ja Tällä kupongilla ota 4maksa 2. kulmien värjäys Tarjous voimassa veloituksetta! vain Heikinlaakson myymälässä 79 (arvo 28€) 29. –30.10.2015 puolipitkien hiusten lisä7€ pitkien hiusten lisä 15€ Tervetuloa! Voimassa 17.12.15 asti 09-22 45 202 Marian Konditoria Oy Orakas 5, Kirkonkyläntie3, Heikinlaakso Torikatu 3 www.mariankonditoria.fi MALMI Malmintori 09 3855878 Myymälä avoinna ma–pe klo 6.00–17.30 Maarit ja Milla parturikampaamoalanko.fi la klo 9.00–14.00 www.volymex.com Katso muut myytävät [A] Itsenäistä ja osaavaa kiinteistön- kohteemme kotisivuiltamme välitystä ja auktorisoitua arviointia www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-malmi 35 vuoden kokemuksella Kiinteistömaailma Malmi Kaupparaitti 13, 00700 Helsinki p. 09 350 7270 ERILLISTALO RUSKEASANTA PIENTALOTONTTI LAAJASALO Tarja Rakennusoikeus 333 m², Haaranen Kiinteistömaailma Malmi arpoo kaikkien 17.10. –15.12.15 välisenä aikana asuntojen määrää ei rajattu. Meri Kiinteistönvälittäjä, tehtyjen toimeksiantojen kesken iPhone 6-puhelimen. lähellä. Venepaikkaoikeus. LKV, osakas Voitosta ilmoitetaan toimeksiantajalle 19.12.2015 Tonttiosuus n. 875 m². 044 367 7747 Hp. 270.000 €. Jollaksentie 19 [email protected] Puistola okt-tontti, 512m² Heikinlaakso Pt 104m² Tapulikaupunki Kt 88,5m2 Suurmetsä kt 61m² OK-TONTTI MALMI Päättyvän kadun varrella hyvä 3-4 h, k, s.
    [Show full text]
  • SUPPLEMENTARY DATA Electronic Supplementary Material (ESM) Tables
    SUPPLEMENTARY DATA Electronic supplementary material (ESM) Tables Supplementary Table 1. Additional information on the LTPA Questionnaire The LTPA questionnaire used in the study is a Finnish conversion of the Minnesota Leisure Time Activity Questionnaire that was validated against double-labelled water [1]. The Finnish version is called the KIHD 12-month Leisure Time Physical Activity Questionnaire, and represents a detailed quantitative questionnaire assessing duration, frequency, and mean intensity of the most common lifestyle and structured LTPA in Finland as recalled over the previous 12 months [2]. The KIHD questionnaire was validated in 1163 Finnish men from the general population with maximum oxygen uptake as the standard method validation [3]. The studies considering the questionnaire imply that it is representative and shows a relatively small intra-person variability. The 12-month LTPA correlated with the Vo2. [4]. The questionnaire contains a first section of questions of general type, frequency, duration, and intensity of LTPA. Information on general activity duration, frequency and intensity was used from the first section of the questionnaire. Additionally, a second section asks specific details on frequency (times per month), duration per session, and intensity for 21 types of predefined activities retrospectively from the past 12 months. Based on the intensity level (0-3), each of the 21 activities can be assigned a specific metabolic equivalent (MET) value: (1) conditioning physical activity-- walking (mean intensity, 4.2 MET), jogging (10.1 MET), skiing (9.6 MET), bicycling (5.8 MET), swimming (5.4 MET), rowing (5.4 MET), ball games (6.7 MET), and gymnastics, dancing, or weight lifting (5.0 MET); (2) nonconditioning physical activity -- crafts, repairs, or building (2.7 MET), yard work, gardening, farming, or snow shoveling (4.3 MET), hunting, picking berries, or gathering mushrooms (3.6 MET), fishing (2.4 MET), and forest activities (7.6 MET); and (3) walking (3.5 MET) or bicycling (5.1 MET) to work.
    [Show full text]
  • Examples and Progress in Geodata Science Final Report of Msc Course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, Spring 2020
    DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C19 Examples and progress in geodata science Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 MUUKKONEN, P. (Ed.) Examples and progress in geodata science: Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 EDITOR: PETTERI MUUKKONEN DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C1 9 / HELSINKI 20 20 Publisher: Department of Geosciences and Geography Faculty of Science P.O. Box 64, 00014 University of Helsinki, Finland Journal: Department of Geosciences and Geography C19 ISSN-L 1798-7938 ISBN 978-951-51-4938-1 (PDF) http://helda.helsinki.fi/ Helsinki 2020 Muukkonen, P. (Ed.): Examples and progress in geodata science. Department of Geosciences and Geography C19. Helsinki: University of Helsinki. Table of contents Editor's preface Muukkonen, P. Examples and progress in geodata science 1–2 Chapter I Aagesen H., Levlin, A., Ojansuu, S., Redding A., Muukkonen, P. & Järv, O. Using Twitter data to evaluate tourism in Finland –A comparison with official statistics 3–16 Chapter II Charlier, V., Neimry, V. & Muukkonen, P. Epidemics and Geographical Information System: Case of the Coronavirus disease 2019 17–25 Chapter III Heittola, S., Koivisto, S., Ehnström, E. & Muukkonen, P. Combining Helsinki Region Travel Time Matrix with Lipas-database to analyse accessibility of sports facilities 26–38 Chapter IV Laaksonen, I., Lammassaari, V., Torkko, J., Paarlahti, A. & Muukkonen, P. Geographical applications in virtual reality 39–45 Chapter V Ruohio, P., Stevenson, R., Muukkonen, P. & Aalto, J. Compiling a tundra plant species data set 46–52 Chapter VI Perola, E., Todorovic, S., Muukkonen, P.
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]
  • Master's Thesis Geography Geoinformatics
    TypeUnitOrDepartmentHere TypeYourNameHere Master’s Thesis Geography Geoinformatics CLUSTERING OF IMMIGRATION POPULATION IN HELSINKI METROPOLITAN AREA, FINLAND: A COMPARATIVE STUDY OF EXPLORATORY SPATIAL DATA ANALYSIS METHODS Vladimir Kekez 2015 Supervisor: Senior lecturer Mika Siljander UNIVERSITY OF HELSINKI DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY DIVISION OF GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty/Section Laitos – Institution – Department Tekijä – Författare – Author Työn nimi – Arbetets titel – Title Oppiaine – Läroämne – Subject Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Tiivistelmä – Referat – Abstract Avainsanat – Nyckelord – Keywords Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information TABLE OF CONTENTS LIST OF ABBREVIATIONS ......................................................................................................... iv SYMBOLS ....................................................................................................................................... v LIST OF FIGURES ...................................................................................................................... vii LIST OF TABLES .......................................................................................................................... x 1. INTRODUCTION ....................................................................................................................
    [Show full text]
  • Esikaupunkien Asemanseutujen Kehittämisen Edellytykset
    HELSINGIN YLEISKAAVA Esikaupunkien asemanseutujen kehittämisen edellytykset Helsingin kaupunki Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Kaupunkisuunnitteluvirasto yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:3 2 HELSINGIN YLEISKAAVA Esikaupunkien asemanseutujen kehittämisen edellytykset © Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013 Teksti: Salla Ahokas Graafinen suunnittelu: Tsto Taitto: Salla Ahokas Pohjakartta: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 021/2013 3 Sisältö s. 5-6..............................Johdanto s. 7 -11.......................1. Asemanseudut asuinympäristöinä s. 12 - 15....................2. Asemanseudut palveluympäristöinä s. 16 - 17....................3. Asemanseudut yritysympäristöinä s. 18 - 27....................4. Liikennehankkeiden vaikuttavuus nykyisiin asemanseutuihin s. 28 - 29 ..................5. Ympäristön laadun merkitys s. 30 - 64 ...................6. Asemakohtaiset tarkastelut s. 65...........................7. Johtopäätökset ja jatkoselvitystarpeet s. 67...............................Lähdeluettelo 4 5 1. Johdanto Asemanseutujen rooli Helsingin verkostokaupungissa Asemanseudut ovat historiallisesti tärkeitä päivittäisiä kulkureittejä, kohtaamispaikkoja ja palvelukeskittymiä. Suurin osa esikaupunkialueilla asuvista työssäkäyvistä ja opiskelevista asukkaista käyttävät asemanympäristöä päivittäin. Verrattaessa useisiin muihin Euroopan kaupunkeihin, (esim. Kööpenhamina, Tukholma, Lontoo), asemanseudut ovat Helsingissä väljästi rakennettuja, eikä niiden välittömässä läheisyydessä ole palveluja. Kohtuullisen suurtenkin
    [Show full text]
  • Puistolaan Koteja Hevosille
    MIKSI TÄHÄN LÄHIKOULUUN EI OLE TUNKUA? Uutiset: Katso Neste Oil Vanhemmat nousivat Malmin ja Metsälän SIVU 8: SIVU KEHUJA puolustamaan kouluja. tarjouKset sivulta 11 Urheilu: KOULU SAA KOULU MPS:n naisten ottelu tv:ssä. s3 NESTE OIL Puistolaan Kulttuuri: METSÄLÄ NYT AVOINNA Valokuvaaja vaihtoi 24 H koteja hevosille runoihin. Keskiviikko 23.4.2014 24h LEVIKKI 37 600 ALA-TIKKURILA, ALPPIKYLÄ, HEIKINLAAKSO, JAKOMÄKI, LATOKARTANO, MALMI, PIHLAJAMÄKI, PIHLAJISTO, PUISTOLA, Nro PUKINMÄKI, SILTAMÄKI, SUURMETSÄ, SUUTARILA, TAPANILA, TAPANINVAINIO, TAPULIKAUPUNKI, TÖYRYNUMMI, VIIKKI 17 Leipomo täynnä vapun herkkuja. Vesikourut, piipunpellitykset, Marialta ikkunalistat, tippaleivät, munkit, leivokset kattotyöt, ja patongit vapun viettoon! palotikkaat, lumiesteet Marian Konditoria Oy Orakas 5, Asennustakuu 3v. Heikinlaakso www.mariankonditoria.fi Myymälä avoinna ma–pe klo 6.00–17.30 la klo 8.00–13.00 Katso myös muut myynnissä Itsenäistä ja osaavaa kiinteistön- olevat kohteet [A] välitystä ja auktorisoitua arviointia 35 vuoden kokemuksella www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-malmi Kiinteistönvälitys Oy Kiinteistömaailma Malmi Kaupparaitti 13, 00700 Helsinki p. 09 350 7270 MALMI KT TAPANINVAINIO OK-TONTTI Tapaninvainio et 158 m² Siltamäki rt 80 m2 Tapanila kt 82 m2 Pihlajamäki kt 32m2 Omakotitalotontti 569 m², rak.oik 6h,k,tkh,s,at. Upea, uudenveroinen 3 h, k, kph, wc, vh, piha. Kaunis koti 4 h, k, erill wc, kph, sauna, piha. 1 h, avok, kph,ransk. parv. MArkku autotallein kytketty erillistalo kolmen viihtyisällä alueella, tule ja ihastu! Esteetön kulku. Hyvä perheasunto, Huikeat näkymät hissitalon ylimmässä 142 m², lisäksi autosuoja 25 m². ViljAnder asunnon yhtiössä. Korkea ateljee- Vmh. 238.000€. Siltakyläntie 2. muuntelukelpoinen pohjaratkaisu, kerroksessa. Nätti avara ja toimiva Hp. 152.000 € Pohjanpellontie 9 b Myyntipäällikkö tyyppinen olohuone, muunneltavia tilo- Es.
    [Show full text]
  • Analysing Preferences and Value Formation in Helsinki with the AHP1
    8 Analysing preferences and value formation in Helsinki with the AHP1 In the chapter I show how locational preferences and value formation may be analysed within the AHP-based expert interview approach outlined in previous chapter. The aim of the exercise is twofold: (1) to quantify qualitative judgment regarding locational preferences and value; (2) to see whether the institutional background of actors is crucial in the formation of preferences (that is, to test for agency relationships). The first aim is the one more oriented to the basic requirements of value modelling: how to quantify fuzzy, nearly unmeasurable elements of the quality concept so as to arrive at a ranking of attributes with regard to their relative importance and, subsequently, to arrive at ranking of alternative locations. The second aim is related to the institutional aspect, whether informal institutions matter, and if so, whether there is any systematic effect (measurable with the AHP) involved. Throughout the chapter the emphasis is in the potential of the method, as opposed to drawing conclusions with respect to the empirical study itself (house prices in the Helsinki metropolitan area). The basic analysis of housing and locational preferences is documented in subsection 8.1. Section 8.2 goes further by analysing locational value and agency effects based on the relative importance of the locational attributes. After the numerical analysis the results are evaluated and commented upon in subsection 8.3. Finally, implications of the results are discussed in subsection 8.4. 8.1 Analysis of housing preferences in the Helsinki metropolitan area This section presents an AHP exercise aimed at quantifying the determinants of residential location quality.
    [Show full text]
  • 17 03 14 Statistical Yearbook
    14th volume City of Helsinki Urban Facts Address P.O. Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu 18–20 A) Telephone +358 9 310 3612 Telefax 09 310 36601 Publications can be ordered tel. + 358 9 310 36293 Inquiries Statistics and information services Ari Jaakola, tel. +358 9 310 43608, [email protected] Aila Perttilä, tel. +358 9 310 36399, [email protected] Telefax +358 9 310 36601 ISBN 978-952-331-259-3 Contents Preface ..........................................................................................................................................................................................6 Explanation of symbols ..........................................................................................................................................................7 Reader instructions ..................................................................................................................................................................7 1 Area and environment ...............................................................................................................................................9 2 Population .................................................................................................................................................................... 13 3 Housing ......................................................................................................................................................................... 25 4 Transport and tourism ...........................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Piru Kävi Jako- Mäessä SIVU 6
    Junnut kisaavat minimotoillaan Tattarisuolla. S.18. Numero 28 • Keskiviikko 28.8.2013 ALPPIKYLÄ, ALA-TIKKURILA, JAKOMÄKI , MALMI, PIHLAJAMÄKI, PIHLAJISTO, PUISTOLA, PUKINMÄKI, SILTAMÄKI, SUUTARILA, TAPANILA, TAPANINVAINIO, TAPULIKAUPUNKI, VIIKKI Piru kävi Jako- mäessä SIVU 6 Soita OULUNKYLÄ tontti 490 m2. Toni Ylen Pertti Kuikka Sirpa Raussi Yrittäjä Yrittäjä, Lkv Ked 044 076 0618 Hyvällä paikalla omakotitalotontti. 040 577 7269 045 359 7727 ilmainen Rakennusoikeus e=0,4 (196 m2), € asuntoarvio Mh. 250.000 . ITÄ-PAKILA RT 86 m2 Matti Siltanen Harri Sallankivi Merja Pulkkinen Yhdessätasossa päätyhuoneisto, 040 464 0086 0400 630 848 050 511 0782 050 361 5099 aivan ala-asteen vieressä. Mh 301.210+vo 37.790€. OULUNKYLÄ KT 3h+k 73 m2 Maria Jutila Mikko Kaisla Marjut Kujansuu 045 110 3345 050 352 4558 050 371 9414 Kaunis ylimmän kerroksen huoneisto, remontoitu 2013. Mh. 239.000€. Töihin meille? Sam Kamras Petri Jantunen Soita ja kysy lisää! Raija JÄRVI Oy Lkv 040 837 3465 050 327 3761 040 577 7269 KIINTEISTÖNVÄLITYSTOIMISTO ZZZUDLMDMDUYLONY¿ Katso myös muut myynnissä [A] Itsenäistä ja osaavaa kiinteistön- välitystä ja auktorisoitua arviointia olevat kohteet 35 vuoden kokemuksella Kiinteistönvälitys Oy www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-malmi PUISTOLA erillistalo TAPANINVAINIO Kiinteistömaailma Malmi Kaupparaitti 13, 00700 Helsinki p. 09 350 7270 UUDISTUOTANTOA MARKKU Tapanila Okt 143/269 m² Pukinmäki Okt 87,5/111,5 m² Puistola Pt 92,5m²+56m² Ylä-Malmi Kt 74 m² 6h,k, rt, kph/s, ask,h, pkh, khh, 2-3 h, s, at. 3-4h, k, s, thk, khh. Rauhallisella 3 h, kph, lasitettu parveke. Hyvä- VILJANDER 3xwc, 2x vh, AT/var. Upea kivitalo Jämäkkä v.
    [Show full text]
  • Etu-Töölö Helsinki 00120 HELSINKI Punavuori Helsi
    Postinnumero Postitoimipaikka Nimi Kunta 00100 HELSINKI Helsinki Keskusta - Etu-Töölö Helsinki 00120 HELSINKI Punavuori Helsinki 00130 HELSINKI Kaartinkaupunki Helsinki 00140 HELSINKI Kaivopuisto - Ullanlinna Helsinki 00150 HELSINKI Eira - Hernesaari Helsinki 00160 HELSINKI Katajanokka Helsinki 00170 HELSINKI Kruununhaka Helsinki 00180 HELSINKI Kamppi - Ruoholahti Helsinki 00200 HELSINKI Lauttasaari Helsinki 00210 HELSINKI Vattuniemi Helsinki 00220 HELSINKI Jätkäsaari Helsinki 00230 HELSINKI Ilmala Helsinki 00240 HELSINKI Länsi-Pasila Helsinki 00250 HELSINKI Taka-Töölö Helsinki 00260 HELSINKI Keski-Töölö Helsinki 00270 HELSINKI Pohjois-Meilahti Helsinki 00280 HELSINKI Ruskeasuo Helsinki 00290 HELSINKI Meilahden sairaala-alue Helsinki 00300 HELSINKI Pikku Huopalahti Helsinki 00310 HELSINKI Kivihaka Helsinki 00320 HELSINKI Etelä-Haaga Helsinki 00330 HELSINKI Munkkiniemi Helsinki 00340 HELSINKI Kuusisaari-Lehtisaari Helsinki 00350 HELSINKI Munkkivuori-Niemenmäki Helsinki 00360 HELSINKI Pajamäki Helsinki 00370 HELSINKI Reimarla Helsinki 00380 HELSINKI Pitäjänmäen teollisuusalue Helsinki 00390 HELSINKI Konala Helsinki 00400 HELSINKI Pohjois-Haaga Helsinki 00410 HELSINKI Malminkartano Helsinki 00420 HELSINKI Kannelmäki Helsinki 00430 HELSINKI Maununneva Helsinki 00440 HELSINKI Lassila Helsinki 00500 HELSINKI Sörnäinen Helsinki 00510 HELSINKI Etu-Vallila - Alppila Helsinki 00520 HELSINKI Itä-Pasila Helsinki 00530 HELSINKI Kallio Helsinki 00540 HELSINKI Kalasatama Helsinki 00550 HELSINKI Vallila Helsinki 00560 HELSINKI Toukola-Vanhakaupunki Helsinki
    [Show full text]
  • Sairastavuusindeksi Helsingissä Ja Peruspiireittäin 2011
    32 2012 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suoma- täin alhaisen sairastavuuden alueilla asui yhteensä noin laisten keskimäärin. Vuonna 2011 Helsingin ikävakioitu 75 300 henkeä eli 13 prosenttia Helsingin väestöstä. Tä- sairastavuusindeksi1 oli 90, eli kymmenen pistettä alhai- män lisäksi viidessä muussa peruspiirissä indeksi oli alle sempi kuin sairastavuus Suomessa. Sairastavuusindeksi 80 ja lähes joka kolmas (27 %) helsinkiläinen asui alhaisen lasketaan kolmen osaindeksin, työkyvyttömyysindeksin, sairastavuuden alueella. kuolleisuusindeksin ja lääkekorvausoikeusindeksin kes- Kuudessa peruspiirissä sairastettiin enemmän kuin kiarvona. Alueiden sairastavuus suhteutetaan koko maan Suomessa keskimäärin. Yhteensä noin 71 000 helsinki- sairastavuuteen, joka saa arvon sata. Lisäksi indeksissä läistä, 12 prosenttia kaupunkilaisista, asui alueilla, jois- vakioidaan ikä, minkä avulla vertailusta poistetaan aluei- sa ikävakioitu sairastavuusindeksi ylitti koko maan luvun den erilaisten ikärakenteiden vaikutus sairastavuuteen. Kuvio 1 Ikävakioitu sairastavuusindeksi Helsingissä 2011, koko maa=100, Helsingin sisällä löy- Helsinki=90 tyy alueellisia terveyseroja2. Osassa Helsingin peruspii- rejä3 väestö voi todella hy- Sairastavuusindeksi vin, kun taas toisilla alueilla 100 –116 (6) 90 –99 (6) sairastavuus on yleisempää 80 –89 (10) Suutarila 63 –79 (11) kuin Suomessa keskimää- Puistola Östersundom rin. Vuonna 2011 peruspii- Tuomarinkylä Jakomäki rien välinen keskihajonta oli Itä-Pakila
    [Show full text]