Kartanot Kaupungissa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Jouni Multimäki Aalto-DD 4/2016 Ranja Hautamäen maisema-arkkitehtuurin väitöskirja luo näkökulmia Helsingin kartano- ���������������� maisemiin. Tutkimus käsittelee kartanoiden ja kaupungin suhdetta ja kuvaa niiden kaupunki- maistumista 1800-luvun lopulta nykypäivään – huvilapalstoituksesta esikaupunkien toteut- KARTANOT tamiseen ja viimein täydennysrakentamiseen. Tutkimus tarkastelee kartanoympäristöjen muu- tosten syitä ja kertoo, miten niiden maisemallisia piirteitä on vaalittu, uhattu ja yhteensovitet- tu kaupunkirakenteeseen. KAUPUNGISSA Helsingin kartanoympäristöjen kaupunkimaistuminen, Helsingin kartanomaisemat ovat olennainen osa kulttuuriperintöä ja niiden säilyminen on pit- säilyttäminen ja yhteensovittaminen kaupunkirakenteeseen käjännitteisen kaupunkisuunnittelun, kaavallisen suojelun ja kunnostuksen ansiota. Väitös- kirja korostaa kartanomaisemien vaalimisen tärkeyttä ja tuo esille keinoja kehittää kartanoym- päristöjä osana muuttuvaa kaupunkia. KA rt RANJA HAUTAMÄKI RANJA HAUTAMÄKI (s. 1971) A N RA O valmistui maisema-arkkitehdiksi vuonna 1998 NJ T Teknillisestä korkeakoulusta. Hän työskentelee A H Tampereen kaupungilla maisema-arkkitehtina K A A vihersuunnittelutiimin vetäjänä. Hänen erityis- UT U alaansa ovat historialliset puutarhat ja niiden A P MÄKI kunnostus. Hautamäki on laatinut historiallis- UN ten puutarhojen inventointioppaan ja tutkinut erityisesti kartanopuistoja. Hän on perehtynyt G myös viherverkon suunnittelukysymyksiin tii- I SSA vistyvässä kaupunkirakenteessa ja vastannut useiden keskustapuistojen kunnostuksesta Tam- pereella. Kannen ilmakuva Kumpulasta vuodelta 2011. ���������������� ����������������������������������ISBN 978-952-60-6456-7 (painettu) ���������KAUPPA + ISBN 978-952-60-6457-4 (pdf) �������TALOUS (Kaupunkimittausosasto, Helsinki) ����������������������������� �����������������ISSN-L 1799-4934 � ��������������������������ISSN 1799-4934 (painettu) ��������TAIDE + Kannen maalaus Magnus von Wrightin ���������������������ISSN 1799-4942 (pdf) �����������MUOTOILU + � ��������������ARKKITEHTUURI Kumpulan kartano vuodelta 1861. ����������������Aalto-yliopisto � Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ��������TIEDE + (Helsingin kaupunginmuseo) �������������������������������������� ����������������������Arkkitehtuurin laitos �����������TEKNOLOGIA ���������������books.aalto.fi � �������������www.aalto.fi ����������CROSSOVER � ���������Doctoral ��������������DISSERTATIONS KARTANOT KAUPUNGISSA Aalto-yliopiston julkaisusarja Doctoral Dissertations 4/2016 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto ARTS Books books.aalto.fi © Ranja Hautamäki Materiaalit: Multiart Silk 300g, Munken Lynx 120g ISBN 978-952-60-6456-7 (painettu) ISBN 978-952-60-6457-4 (pdf) ISSN-L 1799-4934 ISSN 1799-4934 (painettu) ISSN 1799-4942 (pdf) Unigrafia Helsinki 2015 KARTANOT KAUPUNGISSA Helsingin kartanoympäristöjen kaupunkimaistuminen, säilyttäminen ja yhteensovittaminen kaupunkirakenteeseen RANJA HAUTAMÄKI TIIVISTELMÄ Tutkimus käsittelee kartanoiden ja kaupungin kohtaamista ja kuvaa Helsingin kartanoym- päristöjen kaupunkimaistumista, säilyttämistä ja yhteensovittamista kaupunkirakentee- seen. Työssä etsitään vastauksia kysymyksiin, miten kartanoympäristöt ovat muotoutuneet osaksi kaupunkia ja miten ne ovat vaikuttaneet kaupunkirakenteeseen 1800-luvun lopulta nykypäivään. Lisäksi selvitetään, millä tavoin kaupunkimaistumisen kehitystä on suunnit- telun ja suojelun keinoin ohjattu. Tutkimuksessa luodaan kokonaiskatsaus Helsingin kar- tanomaisemiin ja tarkastellaan yhteensä 27 kohdetta. Työssä analysoidaan, miten kartanoi- den maisemallisia piirteitä on vaalittu tai uhattu sekä yhteensovitettu kaupunkisuunnit- telun muiden intressien, erityisesti täydennysrakentamisen ja uusien käyttötapojen kans- sa. Tutkimus perustuu kirjallisiin ja kuvallisiin lähteisiin, maastohavainnointiin sekä haas- tatteluihin. Työssä hyödynnetään sekä historiantutkimuksen että suunnittelututkimuksen lähestymistapaa. Helsingin kartanomaisemat ovat esikaupunkialueiden vanhimpia historiallisen ajan ker- rostumia ja olennainen osa koko pääkaupunkiseudun historiaa. Niillä on hyvin monita- soinen suhde kaupungin kehitykseen. Laajoilla maa-alueilla on ollut tärkeä maapoliittinen merkitys ja huomattava vaikutus kaupunkirakenteen muotoutumiseen. Kartanomaisemat tarjoavat läpileikkauksen Helsingin esikaupunkien urbanismiin: huvilapalstoitukseen, var- haiseen esikaupunkiasutukseen, lähiöiden toteuttamiseen ja lopulta täydennysrakentami- seen. Kartanot ovat säilyneet kaupungistumisen myötä eri tavoin. Tutkimuksessa kuvataan säilyneisyyttä typologisilla malleilla, joiden ääripäinä ovat laajoina säilyneet kartanomai- semakokonaisuudet ja murentuneet kartanofragmentit. Esiin nousevat erityisesti Helsin- gille ominaiset merenrantakartanot. Kartanoiden ominaispiirteet ovat nivoutuneet osaksi kaupunkia: joko säilyneet, hävinneet tai kaupunkimaistuneet ja muuttuneet luonteeltaan. Alkuperäiset käyttötavat ovat korvautuneet uusilla toiminnoilla ja muotoutuneet osaksi virkistysalueverkostoa. Kaupungistuminen on jättänyt jälkensä kartanoihin, mutta samalla kartanot ovat painaneet leimansa kaupunkiympäristöön ja tulleet osaksi kaupunkilaisten arkea. Tästä kohtaamisesta on syntynyt Helsingin monimuotoinen ja ajallisesti kerroksel- linen kartanomaisema. Huomattava osa Helsingin kartanoympäristöistä on säilynyt pitkäjännitteisen kaupunki- suunnittelun ja suojelun tuloksena. Kulttuuriympäristöselvitysten käynnistyminen 1970- luvulla ja 1990-luvulta lähtien voimistunut kartanomaisemien kaavallinen suojelu sekä kunnostus ovat toimineet edelläkävijöinä Suomessa. Vahvistuvan suojelun rinnalle ovat nousseet myös kaupunkisuunnittelun muut, samoista alueista kilpailevat tavoitteet sekä suojelua koskeva kritiikki. Tiivistyneessä kaupunkirakenteessa kartanoympäristöihin on 4 5 kohdistunut täydennysrakentamisen ja käytön tehostamisen uhkia erityisesti 2000-luvulta lähtien. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat myös julkisen virkistyskäytön ja uusien käyttöta- pojen tuomat muutokset, luonnonsuojelun ja kulttuuriympäristön suojelun väliset ristirii- dat sekä kartanokiinteistöjen myynti kaupungilta yksityisille toimijoille. Kaupunkirakenteen tiivistyessä ja käyttöpaineiden kasvaessa olisi tärkeää edelleen vaalia kartanoiden kulttuuriperintöä, säilyttää arvokkaimmat kokonaisuudet jälkipolville ja ke- hittää kartanomaisemia osana kaupunkia. Historiallisen maiseman moniulotteiset arvot tulee yleensäkin tunnistaa ja tehdä näkyviksi muiden arvojen rinnalla. Arvojen säilyminen on varmistettava eri suunnittelutasoilla ja eri hallinnonalojen yhteistyöllä. Kulttuurimaise- miin ja historiallisiin puistoihin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida monipuolisesti ja kauaskantoisesti. Säilymistä turvaavien reunaehtojen lisäksi suojelun pitäisi olla myös aktiivista kehittämistä ja muutoksen ohjaamista. Lähtökohtana on paitsi ominaispiirteiden säilyttäminen, myös niiden hyödyntäminen osana kerroksellista kaupunkimaisemaa. Uu- den ja vanhan kohtaamisessa syntyy uudenlaisia arvoja. Historiallisia ympäristöjä ei tuli- si käsitellä muusta ympäristöstä irrallisina objekteina, vaan ne pitäisi integroida osaksi elävää kaupunkirakennetta. Kartanoympäristöt ovat Helsingin kaupunkisuunnittelun voi- mavara ja hieno mahdollisuus kaupunginosien identiteetin vahvistamiseen. 5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 KARTANOMAISEMA TUTKIMUSKOHTEENA ................................................................................... 11 1.1 JOHDANTO ................................................................................................................................................................. 12 1.2 TAVOITTEET JA MENetelmät .......................................................................................................................... 14 – Tutkimuskohde – Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen rakenne – Keskeiset rajaukset – Menetelmät ja aineistot 1.3 HELSINGIN KARTANOITA KOSKEVA AIEMPI KIRJALLISUUS ................................................................ 26 – Helsingin kartanoita ja kartanopuistoja koskevat tutkimukset ja selvitykset – Kartanot Helsingin historiankirjoituksessa 1.4 YHTYMÄKOHDAT KARTANOTUTKIMUKSEN KENttääN ....................................................................... 30 – Kartanotutkimus Suomessa – Ruotsin ja Tanskan kartanotutkimuksen ajankohtaisia aiheita 1.5 KulttuuRIMAISEMAN SUOJELUN JA MUUTOKSEN TARKASTELUN KÄSITTEISTÖÄ .............. 35 – Suojelun ja rakentamisen vastakkainasettelu – Kaupunkirakentamisen yhteensovittaminen maisemaan – Uusien käyttötapojen yhteensovittaminen historialliseen ympäristöön 2 KARTANOMAISEMASTA KAUPUNGIKSI, SÄÄTYLÄISTILOISTA VIRKISTYSALUEIKSI ............................................................................................. 47 2.1 KARTANOIDEN JA KAUPUNGIN KOHTAAMINEN ...................................................................................... 48 2.2 KARTANOT ENNEN KAUPUNGistumistA .................................................................................................... 52 – Kartanoiden synty – Kaunistaakseen maata ja antaakseen toisille esimerkin – Helsingin kartanoympäristöt 1800-luvulla 2.3 KARTANOALUEET MAAPOLITIIKAN KOHTEENA ....................................................................................... 73 – Kesähuviloita kartanoiden mailla – Tilojen palstoitus – Kartanot kaupungin maapolitiikassa alueliitokseen asti – Alueliitokset ja myöhempi maapolitiikka 2.4 KARTANOIDEN MAILLE RAKENNETUT ESIKAUPUNGIT ......................................................................... 86 – Kulosaaren,