DOCSLIB.ORG

Quem Lidera Os Governos Europeus? a Carreira Dos Primeiros-Ministros, 1946-2006

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Quem Lidera Os Governos Europeus? a Carreira Dos Primeiros-Ministros, 1946-2006 Universidade de Lisboa Instituto de Ciências Sociais Quem lidera os governos europeus? A carreira dos primeiros-ministros, 1946-2006 Nuno Guedes III Mestrado em Política Comparada (Cidadania e Instituições Políticas) 2007 Quem lidera os governos europeus? A carreira dos primeiros-ministros, 1946-2006 Universidade de Lisboa Instituto de Ciências Sociais Quem lidera os governos europeus? A carreira dos primeiros-ministros, 1946-2006 Nuno Guedes Tese orientada pela Professora Doutora Marina Costa Lobo III Mestrado em Política Comparada (Cidadania e Instituições Políticas) 2007 2 Resumo Fundamental em qualquer sistema político europeu, o primeiro-ministro é, no entanto, um dos componentes menos estudados de forma sistemática na Ciência Política. A tese que a seguir se apresenta tem como principal objectivo perceber quem são os líderes de governo da União Europeia. Não apenas do ponto de vista sócio-demográfico e de carreira política, mas também explorando o poder que reúnem. No entanto, vamos mais longe. Partindo do pressuposto de que as instituições contam, tentamos perceber de que forma essas carreiras são influenciadas por uma série de diferenças na forma como estão organizadas as democracias europeias. Mais uma vez, as conclusões apontam para uma forte influência das instituições, não apenas do ponto de vista dos regimes parlamentares ou semi-presidenciais, mas sobretudo do poder do chefe de Estado e do parlamento, que afectam de forma contrária o recrutamento dos líderes de governo. Por outras palavras, primeiros-ministros com origem em democracias organizadas de forma diversa tendem a ter perfis e carreiras diferentes. Pelo contrário, as ideologias dos partidos – principais gatekeepers dos líderes – não afectam de forma significativa o seu recrutamento. Os dados revelados reúnem informação sobre os primeiros-ministros de 15 países da União Europeia que tomaram posse entre 1946 e 2006, e parecem confirmar ainda a chamada “lei da desproporcionalidade crescente”. Ou seja, a falta de representação das características da população entre a elite cresce à medida que aumenta a importância do cargo, com o sexo masculino e educação superior de praticamente todos os líderes europeus a serem os principais factores que os distinguem. Palavras-chave: primeiros-ministros; elites; governo; liderança; instituições democráticas; regimes políticos; partidos; Europa. Quem lidera os governos europeus? A carreira dos primeiros-ministros, 1946-2006 Abstract Fundamental in any European political system, the prime minister is, however, one of the positions less studied in a systematic way in Political Science. The thesis presented has the main aim of realizing who are the government leaders of the European Union. Not just from the socio-demographic point of view and political career, but also exploring the power they have. However, we go further. Assuming that institutions matter, we try to understand how these careers are influenced by a number of differences in the way that European democracies are organized. Again, the findings show a strong influence of institutions, not just from the parliamentary or semi-presidential perspective, but especially related to the powers of the head of state and parliament. The both affect in a opposite way the recruitment of government leaders. Prime ministers from democracies organized in different manners tend to have different profiles and careers. On the contrary, the ideologies of the parties, the key gatekeepers of the leaders, do not affect in a significant way his recruitment. The data revealed gather information about prime ministers of 15 countries of the European Union who took office between 1946 and 2006, and it still seems to confirm the "law of increasing disproportion". In other words, the lack of representation of the characteristics of the population in the elite grows as increases the importance of the post, with the masculine sex and superior education of almost all European leaders to be the main factors that distinguish them. Keywords: prime-ministers; elites; government; leadership; democratic institutions; political regimes; parties; Europe. 4 Quem lidera os governos europeus? A carreira dos primeiros-ministros, 1946-2006 Índice Introdução ....................................................................................................................... 10 Capítulo 1. O primeiro-ministro.................................................................................. 14 1.1. Elites e liderança...................................................................................................... 14 1.2. Os diferentes papéis do primeiro-ministro no governo ........................................... 18 1.3. O recrutamento político ........................................................................................... 27 A desproporcionalidade crescente............................................................................................................. 30 A importância da educação ....................................................................................................................... 31 Os deputados ............................................................................................................................................. 32 Os ministros............................................................................................................................................... 37 Os primeiros-ministros .............................................................................................................................. 38 Os líderes partidários ................................................................................................................................ 40 Capítulo 2. O papel das instituições ............................................................................ 45 2.1. O regime .................................................................................................................. 47 2.1.1. Parlamentarismo ................................................................................................... 50 2.1.2. Semi-presidencialismo.......................................................................................... 54 2.1.3 Os efeitos do regime sobre o recrutamento político .............................................. 63 Hipótese 1 2.2. O poder do chefe de Estado ..................................................................................... 66 Hipótese 2 2.3. O poder do parlamento ............................................................................................ 70 Hipótese 3 2.4. O poder do líder de governo .................................................................................... 72 Hipótese 4 2.5. O número de partidos no parlamento, no governo e o sistema eleitoral.................. 75 Hipótese 5 2.6. A divisão territorial do poder................................................................................... 78 Hipótese 6 2.7. O tempo de democracia ........................................................................................... 80 Hipótese 7 Capítulo 3. Os partidos políticos ................................................................................. 83 3.1. Características, funções e evolução ......................................................................... 84 3.2. A divisão esquerda-direita ....................................................................................... 90 Hipóteses 8 e 9 3.3. Os partidos de origem interna ou externa ................................................................ 95 Hipótese 10 3.4. As famílias partidárias ............................................................................................. 99 3.4.1. Liberais ............................................................................................................... 105 3.4.2. Conservadores..................................................................................................... 107 3.4.3. Socialistas ou social-democratas ........................................................................ 109 3.4.4. Democrata-cristãos ............................................................................................. 114 Hipótese 11 Capítulo 4. Quem são os líderes de governo europeus: a análise estatística ......... 118 4.1. Nota metodológica: a recolha de dados ................................................................. 118 4.2. Descrição e apresentação dos dados recolhidos .................................................... 121 5 Quem lidera os governos europeus? A carreira dos primeiros-ministros, 1946-2006 4.2.1. As variáveis micro-sociais: características sócio-demográficas......................... 121 4.2.2. As variáveis micro-políticas: perfil e carreira política........................................ 129 4.2.3. Os partidos dos primeiros-ministros................................................................... 138 Capítulo 5. A carreira dos primeiros-ministros europeus em contexto: impacto dos factores institucionais e partidários em teste...................................... 141 5.1. Organização da democracia e carreiras dos primeiros-ministros .......................... 141 Hipótese 1 O regime ..................................................................................................... 145 Hipótese 2 O poder do chefe de Estado........................................................................ 147 Hipótese 3 O poder do parlamento..............................................................................
Load more

Recommended publications
  • 1 Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post
    Capitalism under attack: Economic elites and social movements in post-war Finland Niklas Jensen-Eriksen Author’s Accepted Manuscript Published as: Jensen-Eriksen N. (2018) Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post-War Finland. In: Berger S., Boldorf M. (eds) Social Movements and the Change of Economic Elites in Europe after 1945. Palgrave Studies in the History of Social Movements. Palgrave Macmillan, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-319-77197-7_11 Introduction For Finland, the post-war era began in September 1944 when it switched sides in the Second World War. The country, which had fought alongside Germany against the Soviet Union from the summer of 1941 onwards, was now left within the Soviet sphere of influence.1 In this altered political situation, new social movements, in particular those led by communists and other leftist activists, challenged the existing economic and political order. However, this article argues that the traditional economic elites were remarkably successful in defending their interests. When the ‘years of danger’, as the period 1944–48 has been called in Finland, ended, it remained a country with traditional Western-style parliamentary democracy and a capitalist economic system. Before the parliamentary elections of 1945, Finnish Prime Minister J.K. Paasikivi, the main architect of the country’s new foreign policy (which was based on the attempt to maintain warm relations with the Soviet Union), urged voters to elect ‘new faces’ to Parliament.2 The voters did so. A new communist-dominated political party, the Finnish People’s Democratic League (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL) received a quarter of the seats.
    [Show full text]
  • Mitalitaiteen Killan Kirjallinen Huutokauppa 8.5.2018 Huutokauppoja
    MITALITAITEEN KILLAN KIRJALLINEN HUUTOKAUPPA 8.5.2018 HUUTOKAUPPOJA Mitalitaiteen Killan kirjallinen huutokauppa 8.5.2018 Tarjoukset 8.5.2018 mennessä osoitteella Aimo Linkosalmi, Jokiniementie 12 A 5, 00650 Helsinki tai puhelin 040 55 14 012 tai sähköposti [email protected]. Tarjoukset täysin euroin. Mitalien osalta vain suuremmat viat on mainittu. AE = pronssia, kuparia ja AR hopeaa. B = Boström: Suomen muistorahat I ja II, 1932 ja 1936 L = Laitakari: Suomen mitalit 1936-1968, 1969. P = Passi: Ilmiö mitalitaide, 1996. Ostajilta peritään 5 %:n huutomaksu vasarahinnasta, todelliset postikulut ja kahden euron pakkausmaksu. KIRJALLISUUS Presidenttejä 1 Kunniamerkkihuutokauppaluetteloita: Morton and Eden, 27 Urho Kekkonen 1900-1986, Heino P 137 sekä 3.10.2003, 30.11.09, 1.12.16 ja 23.11.17 sekä Sotheby Sotainvalidien veljesliitto 50 v, Häiväoja P 75 19.5.00, yht. 1780 kunniamerkkikohdetta, kuv., sekä Maailman luonnonsäätiön mitali, huuhkaja 15,- ei tuloksia ....................................................... 25,- 28 Killan sarjaa: P.E. Svinhufvud, Lauri Kr. Relander ja 2 Kunker , 22.6.06, 2.10.09 (vain tässä tulokset), Risto Ryti, L 1018, 255 ja 266 ........................ 15,- 19.11.13, 26.9.15, yht. 3800 kohdetta, 29 Mannerheim, L 197, killan sarjaa .................... 15,- Andreas Thies 1988, tarjousluettelo, 66 kohdetta 25,- Kaupunkeja ja kuntia 3 AB Philea 9.12.17, 734 kohdetta, Medalhouse Oy 29.3. 30 Kokkola 300 v, B II 156 ja Antti Chydenius, B I 54 10,- 08, 505 kohdetta ja Talvio: Tähdistöt ja ritarikunnat, 50 s. 20,- 31 Tornio ja Vaasa, B II 153 ja 138 ...................... 10,- 4 Pasanen: Rahakirja, 206 s, 1968, Numismaattisia tutki- 32 Äänekoski kaupungiksi, Tapper P 2 ...............
    [Show full text]
  • Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies
    The London School of Economics and Political Science Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies Giulia Pastorella A thesis submitted to the European Institute of the London School of Economics for the degree of Doctor of Philosophy London, February 2016 1 Declaration I certify that the thesis I have presented for examination for the MPhil/PhD degree of the London School of Economics and Political Science is solely my own work other than where I have clearly indicated that it is the work of others (in which case the extent of any work carried out jointly by me and any other person is clearly identified in it). The copyright of this thesis rests with the author. Quotation from it is permitted, provided that full acknowledgement is made. This thesis may not be reproduced without my prior written consent. I warrant that this authorisation does not, to the best of my belief, infringe the rights of any third party. I declare that my thesis consists of 86852 words, excluding bibliography, appendix and annexes. Statement of joint work Chapter 3 is based on a paper co-authored with Christopher Wratil. I contributed 50% of this work. 2 Acknowledgements This doctoral thesis would have not been possible without the expert guidance of my two supervisors, Professor Sara Hobolt and Doctor Jonathan White. Each in their own way, they have been essential to the making of the thesis and my growth as an academic and as an individual. I would also like to thank the Economic and Social Research Council for their generous financial support of my doctoral studies through their scholarship.
    [Show full text]
  • FINLAND's RELATIONS with the SOVIET UNION, 1940-1952 By
    FINLAND'S RELATIONS WITH THE SOVIET UNION, 1940-1952 by HANS PETER KROSBY B.A., University of British Columbia, 1955 A Thesis Submitted in Partial Fulfilment of the Requirements for the Degree of MASTER OF ARTS in INTERNATIONAL STUDIES We accept this Thesis as conforming to the required standard: UNIVERSITY OF BRITISH COLUMBIA April, 1958 ABSTRACT In March 194-0, Finland had just completed another life and death struggle with the Soviet Union, the second such struggle since Bolshevik autocracy- replaced Tsarist autocracy in Russia in 1917. During the following fifteen months, Soviet diplomacy endeavoured to complete the job which the Red Army had "begun. By a unilateral and extremely liberal interpretation of the Peace Treaty of March 12, 1940, the Soviet Union tried to isolate Finland from her other neighbours and to establish a favourable basis for a complete annexation of Finland in the manner of the three Baltic States. Surrounded by Soviet and German military might, and noticing the increasing friction in the Nazi-Soviet alliance, Finland, in order to save herself from an imminent Soviet invasion, grasped the only straw which seemed to offer some hope: a transit agreement for German troops from Finland's Bothnian coast to Kirkenes in oc• cupied Norway. The resulting presence of German troops in the country did save Finland from becoming the seventeenth Soviet Socialist Republic in 1940 or 194-1* but it also involved her deeply in the Nazi-Soviet conflict which followed. When Germany attacked the Soviet Union in June 194-1, Finland tried in vain to have her neutrality respected, and she was attacked by Soviet forces three days after the German aggression.
    [Show full text]
  • The Collective Agreements for April 1972-March 1973 The
    The collective agreements for April 1972-March 1973 The Bank of Finland Board of Management of the Bank of Finland Finland borrows DM 100 million in the Federal Republic of Germany Rainer von Fieandt Bank of Finland foreign exchange reserve, 1967-1972 MiII.mk 3500 3000 ,,,. 2500 ,, 1. Total gold and .r:,... ",'j 2000 foreign exchange I"'V 2. Gold and can· 1500 .-r1 ~-. vertible currencies !.:=--- ~ .&t' 1000 ~2 V- ~.. 3. Other currencies 500 ~.... .... _L o "' 3_ - --- ""'-.r- - 500 -1000 lJJlIlllll1 .111"" II " 11111111111 IIIn'IIIII 1111111111' 1967 1968 ""'"""1969 1970 1971 1972 Bank of Finland's position in regard to the banks, 1967-1972 Mill. mkr------..,-------,-------r-----,------.--------, 1200r----~----_+----_+----~----~---~ 1. Net claims on the banks 2. Discounted and rediscounted bills Seasonallyadjust­ ed end-of-month figures Balance of payments current account surplus/deficit, 1966-1971 Mil 200 100 0 Seasonally adjust- -100 ed quarterly fig- ures -200 -300 -400 -500 THE COLLECTIVE AGREEMENTS FOR APRIL 1972- MARCH 1973 The stabilization policy which was first im­ The average increase in the index of salary and plemented in March 1968 was continued wage earnings was 15.0 per cent from the successfully until the end of 1970. In 1969 and last quarter of 1970 to the first quarter of 1972. 1970 the rise in prices in Finland was very whereas the rise in the cost of living index over small in comparison with that in other OECD the same period was 8.9 per cent. The real countries; in both years it was under 3 per cent increase in earnings was 5.6 per cent during measured by the cost of living index.
    [Show full text]
  • Juridik Och Former I Riksdagsarbetet Former Och Juridik Riksdagens Kanslis Publikation 4/2015
    juridik och former i riksdagsarbetet riksdagens kanslis publikation 4/2015 juridik och former i riksdagsarbetet tredje omarbetade upplagan Mikael Hidén 4/2015 issn 1239–1638 isbn 978-951-53-3610-1 (inb.) isbn 978-951-53-3611-8 (pdf) Juridik och former i riksdagsarbetet Tredje omarbetade upplagan Mikael Hidén riksdagens kanslis publikation 4/2015 ISBN 978-951-53-3610-1 (inb.) ISBN 978-951-53-3611-8 (PDF) ISSN 1239-1638 EDITA PRIMA AB, HELSINGFORS 2015 Förord Den sjätte delen av bokverket Suomen eduskunta 100 vuotta (Finlands riksdag 100 år) publicerades 2006 under titeln Miten eduskunta toimii (Så här fungerar riksdagen). Det inledande avsnittet av professorn i statsförfattningsrätt Mikael Hidén är en offent- ligrättslig betraktelse under rubriken Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä (Juridik och former i riksdagsarbetet). Presentationen innehöll rikligt med belysande informa- tion om riksdagens rutiner, den bakomliggande juridiken och övrig bakgrund. Därför ansågs det lämpligt att presentationen ska finnas tillgänglig på finska och svenska för dem som arbetar i riksdagen också i mer vardaglig och lättanvänd form än en festskrift. Dessa ”handboksversioner” av professor Hidéns forskning publicerades som en del av riksdagens kanslis publikationer hösten 2007. Under valperioden 2007−2011 gjordes ett flertal ändringar i regelverken som gäller riksdagens verksamhet. Vissa ändringar var betydande, andra begränsade sig endast till detaljer. På grund av den utveckling som skett ansågs det nödvändigt att genom en ny upplaga uppdatera professor Hidéns publikation från 2007. Den andra upplagan publi- cerades i serien Riksdagens kanslis publikationer våren 2011. Också under den valperiod som inleddes våren 2011 gjordes ett antal betydelsefulla författningsändringar som påverkade riksdagsarbetet.
    [Show full text]
  • Tämän Teoksen Sähköisen Version on Julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -Lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. : Mikko Uola "SUOMI SITOUTUU HAJOTTAMAAN..." : Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 : välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA 2 0 5 Mikko Uola "Suomi sitoutuu haj ottamaan..." Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella Suomen Historiallinen Seura . Helsinki 1999 Tutkimustyötä ovat taloudellisesti tukeneet mm. lakkautettujen järjestöjen "perilliset" Kaatunei- den Muistosäätiö, Vakka-Suomen Nuorisosäätiö, Suomen Naisten Huoltosäätiö sekä Varsinais- Suomen Maakuntasäätiö. Kiitän näitä yhtei8öjä, sillä niiden tuki on ollut edellytys tämän tutkiel- man syntymiselle. Kansikuva: Lakkautettujen järjestöjen symboleita vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: Suojeluskuntajärjestö, Lotta Svärd, Isänmaallinen Kansanliike, Akateeminen Karjala-Seura, SS-Aseveljet, Rintamamiesliitto. © Mikko Uola 1999 ISSN 0073-2559 ISBN 951-710-119-8 Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy 1999 Romanian ja Suomen aselepoehdot kantavat luonnollisesti Neuvostoliiton tahdon leimaa, ja minun on kiinnitettävä tässä huomiota siihen pidättyvyyteen,
    [Show full text]
  • Juridik Och Former I Riksdagsarbetet Former Och Juridik I Riksdagsarbetet Former Och Juridik Riksdagensriksdagens Kanslis Kanslis Publikation Publikation 7/20197/2019
    juridik och former i riksdagsarbetet juridik och former i riksdagsarbetet riksdagensriksdagens kanslis kanslis publikation publikation 7/20197/2019 juridikjuridik oochch formerformer ii riksdagsarbetetriksdagsarbetet fjärdefjärde omarbetadeomarbetade upplaganupplagan MikaelMikael HidénHidén 7 7 /2019 /2019 issnissn 1239–1638 1239–1638 (tryckt) (tryckt) issn issn 1795-7230 1795-7230 (web) (web) isbnisbn 978-951-53-3746-7 978-951-53-3746-7 (inb.) (inb.) isbn isbn 978-951-53- 978-951-53-3747-43747-4(pdf)(pdf) Juridik och former i riksdagsarbetet Fjärde omarbetade upplagan Mikael Hidén riksdagens kanslis publikation 7/2019 ISBN 978-951-53-3746-7 (inb.) ISBN 978-951-53-3747-4 (PDF) ISSN 1239-1638 EDITA PRIMA AB, HELSINGFORS 2019 Förord Du har nu framför dig den fjärde upplagan av Juridik och former i riksdagsarbetet. Bokens rötter sträcker sig till 2006, då Miten eduskunta toimii (Så här fungerar riksdagen) publicerades som en del av bokverket Suomen eduskunta 100 vuotta (Finlands riksdag 100 år). Volymens inledande avsnitt av professorn i statsförfattningsrätt Mikael Hidén är en offentligrättslig framställning under rubriken Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä (Juridik och former i riksdagsarbetet). Professor Hidéns presentation var en synnerligen rik källa till information om hur riks- dagen arbetar. Den belyste också bakgrunden till och den rättsliga grunden för proce- durerna i riksdagen. Det ansågs därför motiverat att genom en separat utgåva göra pre- sentationen mer tillgänglig för riksdagsledamöterna och andra som arbetar i riksdagen. Den första upplagan publicerades hösten 2007 på såväl fnska som svenska i riksdagens kanslis publikationsserie. Sedan dess har professor Hidén efter varje valperiod uppdaterat den ursprungliga fram- ställningen utifrån de författningsändringar som gjorts i fråga om riksdagens verksamhet och de praktiska frågor som aktualiserats i riksdagsarbetet.
    [Show full text]
  • Das Finnland - Institut Als Kulturvermittler 143
    Snellman- 5 Seminar Zur Neuorientierung der finnisch-deutschen Kulturbeziehungen nach 1945 Zur Neuorientierung der finnisch-deutschen Kulturbeziehungen nach 1945 AUE-Säätiön julkaisuja; 11 Skrifter utgivna av AUE-Stiftelsen; 11 Veröffentlichungen der AUE-Stiftung; 11 Helsinki 2000 ISSN: 11237-7422 © Herausgeber: AUE-Stiftung/Helsinki ALFRED TOEPFER STIFTUNG F.V.S. zu Hamburg Redaktion: Waltraud Bastman-Biihner (verantwortlich) Martin Putz Titel: Jörgen Aue Satz und Druck: Todt-Druck GmbH, D-78048 Villingen-Schwenningen Jede Art von Vervielfältigung ist ohne vorweisbare schriftliche Erlaubnis der Herausgeber unzulässig. Exemplare können angefordert werden bei: AUE-Stiftung Munkkiniemen Puistotie 18 B/47 FIN-00330 HELSINKI E-mail: [email protected], Fax: Int. + 358 9 485787 4 Beiträge von Teilnehmern des finnisch-deutschen Seminars — 5. Snellman-Seminar — 19. 5. — 23. 5. 1999 JTO Aavaranta/Helsinki Zur Neuorientierung der finnisch-deutschen Kulturbeziehungen nach 1945 Veranstalter: AUE-Stiftung/Helsinki Stiftung zur Förderung deutschsprachiger Kultur ALFRED TOEPFER STIFTUNG F. V. S. Hamburg Inhalt VORWORT 7 Peter Bazing Einfiihrung 9 OFFIZIELLE KULTURPOLITIK — BILATERALE KONTAKTE Jaakko Numminen Die Kulturbeziehungen Finnlands zur Bundesrepublik Deutschland und zur DDR in den Jahren 1945-1990 15 Ulla Fix Der Gingko - Baum — eine Fallstudie zur auswärtigen Kulturpolitik der DDR 23 Dörte Putensen Kultur als politisches Kalkiil in den Beziehungen der DDR zur Republik Finnland in den 50er und 60er Jahren — Möglichkeiten und Grenzen 37 SCHULE
    [Show full text]
  • Hegemonia Ja Sen Murros
    ARTIKKELIT Hegemonia ja sen murros PÄIVI ULJAS Sosiaaliturvaa koskevan tutkimustyöni alkuvai- konfliktit ja ryhmittivät vähitellen niiden voima- heissa pyrin selvittämään, miten ay-liike ja sen suhteet uudelleen. Suomalaisen poliittisen elii- paikallisjärjestöt ja aktiivit ylipäänsä suhtautuivat tin sisäinen solidaarisuus särkyi. Räikeät herjaus- sosiaalivakuutukseen sen syntyvaiheissa. Yllättäen kampanjat, korruptio-oikeudenkäynnit ja näyt- törmäsin sosiaaliturvaa vaativaan liikehdintään, tävät puolueriidat sävyttivät aikakautta hyvinkin satoihin kirjelmiin, lähetystöihin ja hyvinkin suu- omalaatuisilla muodoilla. Erityisen voimakkaa- riin mielenosoituksiin, joista tutkimissani Kan- na myllerrys iski sosialidemokraattiseen puoluee- san Uutisten vuosikerroissa 1957–1963 raportoi- seen, joka hajosi. Tämä prosessi, jonka seurauk- tiin. Aikalaismuistelmat, valokuvat, eduskunnan sena sosiaalivaltio alkoi vihdoin kehittyä, oli niin pöytäkirjoissa olleet kansanedustajien kommen- raju ja kärjekäs, että se muutti suhteen kansainvä- tit, muiden lehtien artikkelit sekä SKDL:n edus- lisen politiikan ydinkysymyksiin, tuotti uutta yh- kuntaryhmän saapuneiden kirjeiden diaari vah- teiskunnallista ajattelua ja toimintaa sekä uuden- vistivat aiemmissa tutkimuksissa melko pimen- laiset yhteiskunnalliset voimasuhteet. toon jääneen ulkoparlamentaarisen kansalaisliik- Sekä työttömyysturva- että työeläkejärjestelmä, keen olemassaolon. (Uljas 2005.) sairausvakuutus ja 40 tunnin työviikko syntyivät Käydessäni läpi ajanjaksoa käsitteleviä lähtei- tai uudistuivat
    [Show full text]
  • Från Generalstrejk Till Folkfront. Söndring Och Samling
    Sigurd Klockare Från generalstrejk till folkfront Söndring och samling i Kekkonens tid Utgiven 1971 Innehåll Kullervo blir Väinämöinen ......................................................................................................... 1 Splittringens tid 1955-1959 ........................................................................................................ 6 Ur vägen, Antikainen kommer! .................................................................................................. 6 Fästet på Broholmen ................................................................................................................... 8 Storstrejksgeneralen ................................................................................................................... 9 Generalstrejken ......................................................................................................................... 11 Taktik och strategi .................................................................................................................... 13 Operation Aftonstjärnan ........................................................................................................... 17 Finsk roulett .............................................................................................................................. 19 Vapenbröderna i betongbunkern .......................................................................................... 21 Motståndare sökes ...................................................................................................................
    [Show full text]
  • P. E. Svinhufvud Ja Nykyaika Toimittanut Martti Häikiö P. E
    P. E. Svinhufvud ja nykyaika Toimittanut Martti Häikiö P. E. Svinhufvudin muistosäätiön julkaisu Tämän julkaisun ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1998 nimellä Historian Ystäväin Liiton ja P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kustantamana. ISBN [NUMERO HANKITTAVA YLIOPISTON KIRJASTOSTA] (C) P. E. Svinhufvudin muistosäätiön ja kirjoittajat KIRJAPAINON NIMI Helsinki 2007 Sisällys Martti Häikiö P. E. Svinhufvud, tasavallan presidentti, valtionhoitaja Ilman isää ja isoisää Laillisuuskonflikti tekee poliitikon Itsenäisyys varmistetaan Saksan tuella Maanpuolustushengen vahvistaja Vahva presidentti Jälkimaine Eino Jutikkala Kronikka Svinhufvud-säätiöstä Patsas ja elämänkerta Hiljaiselon kausi Teiniseminaareja ja palkintoja Kotkaniemi ja Ukko-Pekan puheet Säätiön toiminta vuosina 1998–2007 (Juhana Aunesluoma) P.E. Svinhufvud ja nykyaika. Puheet hallintoneuvoston kokouksessa Seikko Eskola 1983–1998 Martti Häikiö 1999–2006 Martti Häikiö Svinhufvud, Pehr Evind (1861–1944) tasavallan presidentti valtionhoitaja P. E. Svinhufvud oli Venäjästä irtautumiseen johtaneen oikeustaistelun näkyvin hahmo. Svinhufvud johti itsenäisyysjulistuksen antanutta ja vallankumouksen kukistanutta senaattia ja hankki Saksan tuen puolustuksen vahvistamiseksi. Pääministerinä ja presidenttinä hän johti 1930-luvulla kommunisminvastaisten lakien säätämistä ja taltutti Mäntsälän kapinaksi kärjistyneen oikeistoradikalismin sekä ohjasi Suomen ulkopolitiikan pohjoismaisen yhteistyön tielle. Vasemmiston vastaisen asenteensa vuoksi hänestä ei tullut koko kansan presidenttiä, vaikka
    [Show full text]