HISTORIANTUTKIJAN SANA Maisterista Akateemikoksi

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

HISTORIANTUTKIJAN SANA Maisterista Akateemikoksi HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA 105 JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA HISTORIANTUTKIJAN SANA Maisterista akateemikoksi HELSINKI 1977 I HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA 105 HISTORIANTUTKIJAN SANA Maisterista akateemikoksi HISTORIANTUTKIJAN SANA Maisterista akateemikoksi HELSINKI 1977 Toimittanut Tuula Rantanen ISSN 0073-2559 ISBN 951-9254-14-5 Forssan Kirjapaino Oy - Forssa 1977 ~~_. Akateemikko Eino Jutikkala 70 vuotta 24. X. 1977 vaan Suomen historian opettaja ja tutkija, jonka asiantuntemus ulottuu maan menneisyyden kaikkiin aikakausiin ja kaikkiin ilmiöryhmiin. Niinpä akateemikko ja professori Jutikkalan liikkuma-ala maanomistuk- sen alkuperästä Suomen jatkosotaan, paikallishistoriallisen tutkimuksen metodiongelmista urbanisoitumiseen, industrialisoitumiseen ja sosiaali- ryhmien differentioitumiseen, "kaitselmuksen punaisen kynän" -ongel- masta moderneihin väestöprognooseihin ja keskiaikaisen suomalaisen vhteiskunnan normijärjestelmästä hyvinvointivaltion ideologiaan, on mahdollistanut ja mahdollistaa akateemisen historiantutkijan ojentuvan ja alttiin käden kaikkialla, missä suomalaisen yhteiskunnan itsensä tunte- mista tarvitaan. Akateemikon työ jatkuu! Onnitellessaan ei Suomen historiantutki- muksella ole varaa toivottaa hänelle 'viisaan rauhaa'. Siksi tämä kirja ko- ettaa vain tämän päivän tilanteeseen mennessä kertoa "wie 'Er' eigentlich geworden ist". Suomen Historiallinen Seura 8 Tabula gratulatoria Päivi Aalto-Setälä Vappuliisa ja Ilkka Hakalehto Aino Aaltonen Saara Hakaste Maija Ahonen Jukka Hako Jorma Ahvenainen Anja ja Aimo Halila Aulis J. Alanen Erkki Hautala Paavo Alkio Kustaa Hautala Kirsti Arajärvi Sa ja Hautamäki Anneli Arjasto Ismo Heervä Markku Arvelin Jouko Heikkilä Toini Aunola Kalevi Heikkilä Veli-Matti Autio Kirsti ja Antero Heikkinen Eero Backman Simo Heininen Nils Berndtson Ulla Heino Heikki Brotherus Tapio Helen Patrick Bruun Pertti Helin Matti J. Castrén Marjatta Hietala Ritva-Inkeri Dahl Marjatta Hiisivaara-Hela Rauno Endén Kalle Hiissa Maja ja Max Engman Kyllikki ja Auvo Hirsjärvi Heikki Eskelinen Kaarle Hirvonen Aarne Eskola Tapio Hirvonen Seikko Eskola Riitta Hjerppe Folke Fager Kai Hoffman P. V. Fontell Anja ja Jouko Hoffrén Airi Forsman H. J. Honkaniemi Olavi K. Fält Tuulikki ja Heikki Hosia Jarl Gallen Ritva-Liisa ja Kalervo Hovi C. J. Gardberg Viljo Huhtaniemi Henrik Grönroos Bojen ja Lars Hulden U. S. Haahti Tuomo Hulkkonen Lauri Haataja Risto Husa Eila Hagelberg Ritva Huttunen Anmari Hakala Taina Huuhtanen 9 Lauri Hyvämäki Aino Katermaa Sylvi Hyvärinen L. I. Kaukamaa Juhani Hyytiäinen Leena Kaukiainen Kristiina ja Martti Häikiö Y. Kaukiainen Aira Häkkinen V.—V. Kaukovaara Esko Häkli Arto Kauppinen Vilho Hämäläinen Marjatta Kauppinen Mirja Härkönen Ritva Kava Toini Härö Aira Kemiläinen Irene Iho Karin Kerkkonen Kimmo Ikonen Gunvor ja Martti Kerkkonen Olavi Ikäläinen Veikko Kerkkonen Hannu Immonen Mafia-Liisa ja Reino Kero Eila Isomoisio Marja Kettunen Kaarlo Isorinne Maiju Keynäs Jussi Isosaari Eeva ja Yrjö O. Kihlberg Simo Isotalo Osmo Kiiskinen Kari Istala Matti Kinnunen Terho Itkonen Heikki Kirkinen Hannes Jansson Kyösti Kivasmaa Aulis J. Joki Eila Kiuru Pirjo Jokinen Ella Kivikoski Tapio Jokinen Liisa Kivimäki Mauno Jokipii Elli ja Jussi Klaavu Kauko E. Joustela Erkki Kleimola Kyösti Julku Matti Klinge Martti Julkunen Birgit Klockars Leevi Junkala Kaisa Koivisto Olavi Junnila Katariina Koivumaa Alpo Juntunen Veli-Matti Koljonen Osmo Jussila Hulda Kontturi Kirsti Juvonen Juhani Korhonen Eero Järventausta Teppo Korhonen Leila Järvinen Onni Korkiakangas Mauno Jääskeläinen Aura ja Juha Korppi-Tommola R. T. Jääskeläinen Paavo Kortekangas Raja Kaapo Esko Koskela Erkki Kaikkonen Airi ja Rafael Koskimies Caius Kajanti Yrjö S. Koskimies Iiro Kajanto Aarne A. Koskinen Jorma Kallenautio Aineli Koskinen Veikko Kallio Hannu Koskinen Seppo Kallioniemi Hilkka Koskivirta Matti J. Kankaanpää Heikki Kossila Kyllikki ja Erkki Kansanaho Auvo Kostiainen Katariina ja Kauko Kare Tuomo Koukkula Juhani Karilas P. Kouti M. O. Karttunen Antti Kouttu 10 Erkki Kouri Väinö Linden Jarl Kronlund Sven Lindman Lolo Krusius-Ahrenberg Juha Lindström Markku Kuisma Martti Linna Lauri Kujala Jussi Linnamo Keijo K. Kulha Vilho Lintunen Seija Kulp Hannu Linturi Tapani Kunttu Tapio Listo Jukka Kuparinen Veikko Litzen Auvo Kurvinen Niilo Luukanen Anja ja Erkki Kuujo Laura ja Armas Luukko Jussi Kuusanmäki Eino Lyytinen Kaarina ja Matti Kuusi Olavi Lähteenmäki Reino Kuusi Veikko Löyttyniemi Pasi Kuusisto Markku Löytönen Lotta-Maija Kuusoja Timo Maijanen Matti Kähäri Asko Makkonen Arja Kämäräinen Veikko Makkonen Kyllikki Laakso Katri ja Antero Manninen Matti Lackman Merja ja Ohto Manninen Tauno Lahdenperä Pekka J. Manninen Tuulikki ja Osmo Lampinen Markku Mansner Jussi T. Lappalainen Mikko Marja-Aho Taavi Lappalainen Erkki Markkanen Olavi Latikka Martta Martimo Liisa Latomäki A. E. Martola Helvi ja Matti Lauerma Aarne Mattila Erland Laukka Eero Maunu Paavo Launonen Raili Mertanen Saini Laurikkala Pekka Metsola Tapani Lavi Leena Miekkavaara Leila Lehtimäki Martti Miettinen Erkki Lehtinen Anna-Liisa Mikkeli Tapani Lehtinen Mikko Mikkeli Reino Lehto Eino Mikkola Juhani U. E. Lehtonen Keijo Mikola Satu Lehtonen Helmi Murasmaa Kirsti ja Veijo Lehtoruusu Seppo Muroma Eino Leino Eino Murtorinne Pirkko Leino Hannu Mustakallio Unto Leinonen Aino Mustonen Eero Leivonen Seppo Myllyniemi Pentti Lempiäinen Markku Mäenpää Vesa Leppälä Aarne Mäkelä Timo Leskinen Aimo Mäkelä Eivi Lihtonen Anneli Mäkelä Henrik Lilius Jaakko ja Kaarina Mäkelä Helena ja J. Johan Lindberg Reino Mäkelä 11 Riitta Mäkelä Pentti Papunen Simo Mäkelä Juhani K. Parkkari Erkki Mäkinen Jorma Parkkonen Paavo Mäkinen Reijo Paronen Kyllikki ja Matti Männikkö Kaarle Peltola Matti Määttä Tuula Peltola Sylvi Möller Risto O. Peltovuori Mirja L. Mönkkönen Antero Penttilä Toivo Mönkkönen Ulla ja Touko Perko Terhi Nallinmaa-Luoto Keijo Perälä Aila Narva Tauno Perälä Jorma Nerkko Asko Pesonen Hannu Nevalainen Leo A. Pesonen Leena Niemelä Niilo Pesonen Marja Niemelä Lars Pettersson Arja Niemi Erkki Pihkala Erkki J. Nieminen Kai Pihlasviita 011i Niiranen Juhani Piilonen Vilho Niitemaa Taito Piiroinen Sigrid ja Oscar Nikula Marja-Liisa Pimiä Erkki A. Niskanen Martta ja Lennart Pinomaa Viljo Nissilä Sylvia ja Kauko Pirinen W. E. Nordström Anita ja Kari Pitkänen Pertti Nummela Hilkka Pitkänen Maija ja Jaakko Numminen Gösta Plank Simo Nuotio Jorma Pohjanpalo Raimo Nurmio Raimo Pohjola Kerttu ja Yrjö Nurmio Ursula Pohjolan-Pirhonen S-B Nyberg Helge Pohjolan-Pirhonen Toivo Nygård Eeva-Liisa ja Tuomo Polvinen Erkki Nyrhinen Maili ja Lauri Posti Risto Näätänen Leena Puhakainen E. Oinas Kalevi Puistolinna Annikki Oja Meeri Pulkkinen Matti Oja Hilkka ja L. A. Puntila Asko Ojakoski Helga Puramo Raija Ojala Eeva Pusa Antti Jukka Oksanen Riitta Pylkkänen Samuli Onnela Marja-Liisa Pyöli-Vainio Eljas Orrman Reino Raappana Raimo Paakkunainen Jussi Rainio Helvi-Riitta Paananen Tuire Raitio Eero Paappa Liisa Rajamäki Arkkipiispa Paavali Carl Ramsdahl Jaakko Paavolainen Lilli ja J. W. Rangell Ernst Palmén Raimo Ranta Heikki Palmen Antti Ranta-Knuuttila Pentti Paloniemi Reino Rantanen 12 Markku Rantasalmi Eila Seppä Tauno Rantonen Matti Seppä Marjatta ja Viljo Rasila Martta Seppänen ' Henry Rask Eila Serälä Pirkko Rastas Päivi Setälä Irma Ratasvuori Voitto Setälä Pirjo Rauhala Martta Sevio Heikki Rauramo Ari Sihvola Jyrki Rautala Unto Siivonen H. Rautkallio L. A. Sillanpää Pekka Repo Heli ja Reijo Siltanen Esko Riepula Lauri Simojoki Ilkka Riihimäki Seppo Sipilä Kalevi Rikkinen Marjo Siren Marjatta Rintamäki 011e Siren Irja Rintanen Vuokko ja Hannu Soikkanen Markku Rintanen Virva-Liisa ja Arvo M. Soininen Kristiina Ritari Meri Soininen Pirkko Rommi Heikki Soininvaara Irja ja Viljo Rommi Risto Sorjonen Carl-Magnus Roos Tapio Sormunen Antti Rosenberg Antti Sov järvi M. Rosenberg Torsten Steinby Pirkko Rouhiainen Jarl Stormbom Ahti Ruhanen Tarja Stranden Liisa Ruismäki Alli ja Esko Suhonen Sirpa-Leena ja Jorma Rusanen V. J. Sukselainen Kaarina ja Martti Ruutu Lea Sundström Ahti Rytkönen Eino E. Suolahti Juhani Saarenheimo Riitta ja Jaakko Suolahti Sinikka ja Timo Sahi Marja-Liisa Suomalainen Alpo Salmela Eila Surakka Kauko Salmenkallio Sirkka ja Seppo Suvanto Anneli Salmenkylä Tellervo ja Pekka Suvanto Jarmo Salmi Veli-Matti Syrjö Veijo Saloheimo Marja-Leena Taanila Torsti Salonen Vappu Tallgren Irmeli Salvgin Irja ja Veikko Talvi Lauri Santamäki Ilmar Talve Eero Sappinen Sakari Talvitie Jaakko Sarkamo Aatos Tanskanen Erkki Sarkki Urpo Tapper Pekka Sarvas Niilo Teerijoki Jussi Saukkonen Jouko Teperi Henrik Schauman Holger Thesleff Per Schybergson Kerstin ja Carl-Eric Thors Leena ja Kari Selin Anne-Maj Tiihonen Rauno Selin Allan Tiitta 13 Marjo Timonen Juhani Viitala Hertta Tirranen Urpo Vilenius Heikki Toivanen Ilkka Vilkkumaa Irmeli Toivanen Kustaa Vilkuna Hillevi ja Timo Toiviainen Allan Viranko Kalevi Toiviainen Kaarlo Wirilander Jouko Toivonen Marja ja Pentti Virrankoski Eero Tolamo Kari O. Virtanen Seija ja Päiviö Tommila Keijo Virtanen Matleena Tornberg Matti Virtanen Taimi Torvinen Helmi ja Pertti Virtaranta Antero Tuomela Marjatta ja Roberto Wis Helena Tuomela Pirjo ja Eero Voima Paula Tuomikoski-Leskelä Liisa ja Jouko Voionmaa Uuno Tuominen Helli Voutilainen Oiva Turpeinen Raili Vuorela Rauno Turunen Paula ja Toivo Vuorela Kirsi Uimonen Heikki V. Vuorinen Elisabeth Uschanov 011i Vuorinen Kauko Uimonen 011i Välikangas Ari Uino Lea Välisaari Helge Ukkola Heikki Ylikangas Mikko Uola Hilkka Ylipartanen Ester Uotila Tuomo Ylipartanen Salme Urponen Aulikki Ylönen Kaari
Recommended publications
  • 1 Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post
    Capitalism under attack: Economic elites and social movements in post-war Finland Niklas Jensen-Eriksen Author’s Accepted Manuscript Published as: Jensen-Eriksen N. (2018) Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post-War Finland. In: Berger S., Boldorf M. (eds) Social Movements and the Change of Economic Elites in Europe after 1945. Palgrave Studies in the History of Social Movements. Palgrave Macmillan, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-319-77197-7_11 Introduction For Finland, the post-war era began in September 1944 when it switched sides in the Second World War. The country, which had fought alongside Germany against the Soviet Union from the summer of 1941 onwards, was now left within the Soviet sphere of influence.1 In this altered political situation, new social movements, in particular those led by communists and other leftist activists, challenged the existing economic and political order. However, this article argues that the traditional economic elites were remarkably successful in defending their interests. When the ‘years of danger’, as the period 1944–48 has been called in Finland, ended, it remained a country with traditional Western-style parliamentary democracy and a capitalist economic system. Before the parliamentary elections of 1945, Finnish Prime Minister J.K. Paasikivi, the main architect of the country’s new foreign policy (which was based on the attempt to maintain warm relations with the Soviet Union), urged voters to elect ‘new faces’ to Parliament.2 The voters did so. A new communist-dominated political party, the Finnish People’s Democratic League (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL) received a quarter of the seats.
    [Show full text]
  • Mitalitaiteen Killan Kirjallinen Huutokauppa 8.5.2018 Huutokauppoja
    MITALITAITEEN KILLAN KIRJALLINEN HUUTOKAUPPA 8.5.2018 HUUTOKAUPPOJA Mitalitaiteen Killan kirjallinen huutokauppa 8.5.2018 Tarjoukset 8.5.2018 mennessä osoitteella Aimo Linkosalmi, Jokiniementie 12 A 5, 00650 Helsinki tai puhelin 040 55 14 012 tai sähköposti [email protected]. Tarjoukset täysin euroin. Mitalien osalta vain suuremmat viat on mainittu. AE = pronssia, kuparia ja AR hopeaa. B = Boström: Suomen muistorahat I ja II, 1932 ja 1936 L = Laitakari: Suomen mitalit 1936-1968, 1969. P = Passi: Ilmiö mitalitaide, 1996. Ostajilta peritään 5 %:n huutomaksu vasarahinnasta, todelliset postikulut ja kahden euron pakkausmaksu. KIRJALLISUUS Presidenttejä 1 Kunniamerkkihuutokauppaluetteloita: Morton and Eden, 27 Urho Kekkonen 1900-1986, Heino P 137 sekä 3.10.2003, 30.11.09, 1.12.16 ja 23.11.17 sekä Sotheby Sotainvalidien veljesliitto 50 v, Häiväoja P 75 19.5.00, yht. 1780 kunniamerkkikohdetta, kuv., sekä Maailman luonnonsäätiön mitali, huuhkaja 15,- ei tuloksia ....................................................... 25,- 28 Killan sarjaa: P.E. Svinhufvud, Lauri Kr. Relander ja 2 Kunker , 22.6.06, 2.10.09 (vain tässä tulokset), Risto Ryti, L 1018, 255 ja 266 ........................ 15,- 19.11.13, 26.9.15, yht. 3800 kohdetta, 29 Mannerheim, L 197, killan sarjaa .................... 15,- Andreas Thies 1988, tarjousluettelo, 66 kohdetta 25,- Kaupunkeja ja kuntia 3 AB Philea 9.12.17, 734 kohdetta, Medalhouse Oy 29.3. 30 Kokkola 300 v, B II 156 ja Antti Chydenius, B I 54 10,- 08, 505 kohdetta ja Talvio: Tähdistöt ja ritarikunnat, 50 s. 20,- 31 Tornio ja Vaasa, B II 153 ja 138 ...................... 10,- 4 Pasanen: Rahakirja, 206 s, 1968, Numismaattisia tutki- 32 Äänekoski kaupungiksi, Tapper P 2 ...............
    [Show full text]
  • Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies
    The London School of Economics and Political Science Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies Giulia Pastorella A thesis submitted to the European Institute of the London School of Economics for the degree of Doctor of Philosophy London, February 2016 1 Declaration I certify that the thesis I have presented for examination for the MPhil/PhD degree of the London School of Economics and Political Science is solely my own work other than where I have clearly indicated that it is the work of others (in which case the extent of any work carried out jointly by me and any other person is clearly identified in it). The copyright of this thesis rests with the author. Quotation from it is permitted, provided that full acknowledgement is made. This thesis may not be reproduced without my prior written consent. I warrant that this authorisation does not, to the best of my belief, infringe the rights of any third party. I declare that my thesis consists of 86852 words, excluding bibliography, appendix and annexes. Statement of joint work Chapter 3 is based on a paper co-authored with Christopher Wratil. I contributed 50% of this work. 2 Acknowledgements This doctoral thesis would have not been possible without the expert guidance of my two supervisors, Professor Sara Hobolt and Doctor Jonathan White. Each in their own way, they have been essential to the making of the thesis and my growth as an academic and as an individual. I would also like to thank the Economic and Social Research Council for their generous financial support of my doctoral studies through their scholarship.
    [Show full text]
  • FINLAND's RELATIONS with the SOVIET UNION, 1940-1952 By
    FINLAND'S RELATIONS WITH THE SOVIET UNION, 1940-1952 by HANS PETER KROSBY B.A., University of British Columbia, 1955 A Thesis Submitted in Partial Fulfilment of the Requirements for the Degree of MASTER OF ARTS in INTERNATIONAL STUDIES We accept this Thesis as conforming to the required standard: UNIVERSITY OF BRITISH COLUMBIA April, 1958 ABSTRACT In March 194-0, Finland had just completed another life and death struggle with the Soviet Union, the second such struggle since Bolshevik autocracy- replaced Tsarist autocracy in Russia in 1917. During the following fifteen months, Soviet diplomacy endeavoured to complete the job which the Red Army had "begun. By a unilateral and extremely liberal interpretation of the Peace Treaty of March 12, 1940, the Soviet Union tried to isolate Finland from her other neighbours and to establish a favourable basis for a complete annexation of Finland in the manner of the three Baltic States. Surrounded by Soviet and German military might, and noticing the increasing friction in the Nazi-Soviet alliance, Finland, in order to save herself from an imminent Soviet invasion, grasped the only straw which seemed to offer some hope: a transit agreement for German troops from Finland's Bothnian coast to Kirkenes in oc• cupied Norway. The resulting presence of German troops in the country did save Finland from becoming the seventeenth Soviet Socialist Republic in 1940 or 194-1* but it also involved her deeply in the Nazi-Soviet conflict which followed. When Germany attacked the Soviet Union in June 194-1, Finland tried in vain to have her neutrality respected, and she was attacked by Soviet forces three days after the German aggression.
    [Show full text]
  • The Collective Agreements for April 1972-March 1973 The
    The collective agreements for April 1972-March 1973 The Bank of Finland Board of Management of the Bank of Finland Finland borrows DM 100 million in the Federal Republic of Germany Rainer von Fieandt Bank of Finland foreign exchange reserve, 1967-1972 MiII.mk 3500 3000 ,,,. 2500 ,, 1. Total gold and .r:,... ",'j 2000 foreign exchange I"'V 2. Gold and can· 1500 .-r1 ~-. vertible currencies !.:=--- ~ .&t' 1000 ~2 V- ~.. 3. Other currencies 500 ~.... .... _L o "' 3_ - --- ""'-.r- - 500 -1000 lJJlIlllll1 .111"" II " 11111111111 IIIn'IIIII 1111111111' 1967 1968 ""'"""1969 1970 1971 1972 Bank of Finland's position in regard to the banks, 1967-1972 Mill. mkr------..,-------,-------r-----,------.--------, 1200r----~----_+----_+----~----~---~ 1. Net claims on the banks 2. Discounted and rediscounted bills Seasonallyadjust­ ed end-of-month figures Balance of payments current account surplus/deficit, 1966-1971 Mil 200 100 0 Seasonally adjust- -100 ed quarterly fig- ures -200 -300 -400 -500 THE COLLECTIVE AGREEMENTS FOR APRIL 1972- MARCH 1973 The stabilization policy which was first im­ The average increase in the index of salary and plemented in March 1968 was continued wage earnings was 15.0 per cent from the successfully until the end of 1970. In 1969 and last quarter of 1970 to the first quarter of 1972. 1970 the rise in prices in Finland was very whereas the rise in the cost of living index over small in comparison with that in other OECD the same period was 8.9 per cent. The real countries; in both years it was under 3 per cent increase in earnings was 5.6 per cent during measured by the cost of living index.
    [Show full text]
  • Juridik Och Former I Riksdagsarbetet Former Och Juridik Riksdagens Kanslis Publikation 4/2015
    juridik och former i riksdagsarbetet riksdagens kanslis publikation 4/2015 juridik och former i riksdagsarbetet tredje omarbetade upplagan Mikael Hidén 4/2015 issn 1239–1638 isbn 978-951-53-3610-1 (inb.) isbn 978-951-53-3611-8 (pdf) Juridik och former i riksdagsarbetet Tredje omarbetade upplagan Mikael Hidén riksdagens kanslis publikation 4/2015 ISBN 978-951-53-3610-1 (inb.) ISBN 978-951-53-3611-8 (PDF) ISSN 1239-1638 EDITA PRIMA AB, HELSINGFORS 2015 Förord Den sjätte delen av bokverket Suomen eduskunta 100 vuotta (Finlands riksdag 100 år) publicerades 2006 under titeln Miten eduskunta toimii (Så här fungerar riksdagen). Det inledande avsnittet av professorn i statsförfattningsrätt Mikael Hidén är en offent- ligrättslig betraktelse under rubriken Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä (Juridik och former i riksdagsarbetet). Presentationen innehöll rikligt med belysande informa- tion om riksdagens rutiner, den bakomliggande juridiken och övrig bakgrund. Därför ansågs det lämpligt att presentationen ska finnas tillgänglig på finska och svenska för dem som arbetar i riksdagen också i mer vardaglig och lättanvänd form än en festskrift. Dessa ”handboksversioner” av professor Hidéns forskning publicerades som en del av riksdagens kanslis publikationer hösten 2007. Under valperioden 2007−2011 gjordes ett flertal ändringar i regelverken som gäller riksdagens verksamhet. Vissa ändringar var betydande, andra begränsade sig endast till detaljer. På grund av den utveckling som skett ansågs det nödvändigt att genom en ny upplaga uppdatera professor Hidéns publikation från 2007. Den andra upplagan publi- cerades i serien Riksdagens kanslis publikationer våren 2011. Också under den valperiod som inleddes våren 2011 gjordes ett antal betydelsefulla författningsändringar som påverkade riksdagsarbetet.
    [Show full text]
  • Tämän Teoksen Sähköisen Version on Julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -Lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. : Mikko Uola "SUOMI SITOUTUU HAJOTTAMAAN..." : Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 : välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA 2 0 5 Mikko Uola "Suomi sitoutuu haj ottamaan..." Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella Suomen Historiallinen Seura . Helsinki 1999 Tutkimustyötä ovat taloudellisesti tukeneet mm. lakkautettujen järjestöjen "perilliset" Kaatunei- den Muistosäätiö, Vakka-Suomen Nuorisosäätiö, Suomen Naisten Huoltosäätiö sekä Varsinais- Suomen Maakuntasäätiö. Kiitän näitä yhtei8öjä, sillä niiden tuki on ollut edellytys tämän tutkiel- man syntymiselle. Kansikuva: Lakkautettujen järjestöjen symboleita vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: Suojeluskuntajärjestö, Lotta Svärd, Isänmaallinen Kansanliike, Akateeminen Karjala-Seura, SS-Aseveljet, Rintamamiesliitto. © Mikko Uola 1999 ISSN 0073-2559 ISBN 951-710-119-8 Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy 1999 Romanian ja Suomen aselepoehdot kantavat luonnollisesti Neuvostoliiton tahdon leimaa, ja minun on kiinnitettävä tässä huomiota siihen pidättyvyyteen,
    [Show full text]
  • Juridik Och Former I Riksdagsarbetet Former Och Juridik I Riksdagsarbetet Former Och Juridik Riksdagensriksdagens Kanslis Kanslis Publikation Publikation 7/20197/2019
    juridik och former i riksdagsarbetet juridik och former i riksdagsarbetet riksdagensriksdagens kanslis kanslis publikation publikation 7/20197/2019 juridikjuridik oochch formerformer ii riksdagsarbetetriksdagsarbetet fjärdefjärde omarbetadeomarbetade upplaganupplagan MikaelMikael HidénHidén 7 7 /2019 /2019 issnissn 1239–1638 1239–1638 (tryckt) (tryckt) issn issn 1795-7230 1795-7230 (web) (web) isbnisbn 978-951-53-3746-7 978-951-53-3746-7 (inb.) (inb.) isbn isbn 978-951-53- 978-951-53-3747-43747-4(pdf)(pdf) Juridik och former i riksdagsarbetet Fjärde omarbetade upplagan Mikael Hidén riksdagens kanslis publikation 7/2019 ISBN 978-951-53-3746-7 (inb.) ISBN 978-951-53-3747-4 (PDF) ISSN 1239-1638 EDITA PRIMA AB, HELSINGFORS 2019 Förord Du har nu framför dig den fjärde upplagan av Juridik och former i riksdagsarbetet. Bokens rötter sträcker sig till 2006, då Miten eduskunta toimii (Så här fungerar riksdagen) publicerades som en del av bokverket Suomen eduskunta 100 vuotta (Finlands riksdag 100 år). Volymens inledande avsnitt av professorn i statsförfattningsrätt Mikael Hidén är en offentligrättslig framställning under rubriken Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä (Juridik och former i riksdagsarbetet). Professor Hidéns presentation var en synnerligen rik källa till information om hur riks- dagen arbetar. Den belyste också bakgrunden till och den rättsliga grunden för proce- durerna i riksdagen. Det ansågs därför motiverat att genom en separat utgåva göra pre- sentationen mer tillgänglig för riksdagsledamöterna och andra som arbetar i riksdagen. Den första upplagan publicerades hösten 2007 på såväl fnska som svenska i riksdagens kanslis publikationsserie. Sedan dess har professor Hidén efter varje valperiod uppdaterat den ursprungliga fram- ställningen utifrån de författningsändringar som gjorts i fråga om riksdagens verksamhet och de praktiska frågor som aktualiserats i riksdagsarbetet.
    [Show full text]
  • Das Finnland - Institut Als Kulturvermittler 143
    Snellman- 5 Seminar Zur Neuorientierung der finnisch-deutschen Kulturbeziehungen nach 1945 Zur Neuorientierung der finnisch-deutschen Kulturbeziehungen nach 1945 AUE-Säätiön julkaisuja; 11 Skrifter utgivna av AUE-Stiftelsen; 11 Veröffentlichungen der AUE-Stiftung; 11 Helsinki 2000 ISSN: 11237-7422 © Herausgeber: AUE-Stiftung/Helsinki ALFRED TOEPFER STIFTUNG F.V.S. zu Hamburg Redaktion: Waltraud Bastman-Biihner (verantwortlich) Martin Putz Titel: Jörgen Aue Satz und Druck: Todt-Druck GmbH, D-78048 Villingen-Schwenningen Jede Art von Vervielfältigung ist ohne vorweisbare schriftliche Erlaubnis der Herausgeber unzulässig. Exemplare können angefordert werden bei: AUE-Stiftung Munkkiniemen Puistotie 18 B/47 FIN-00330 HELSINKI E-mail: [email protected], Fax: Int. + 358 9 485787 4 Beiträge von Teilnehmern des finnisch-deutschen Seminars — 5. Snellman-Seminar — 19. 5. — 23. 5. 1999 JTO Aavaranta/Helsinki Zur Neuorientierung der finnisch-deutschen Kulturbeziehungen nach 1945 Veranstalter: AUE-Stiftung/Helsinki Stiftung zur Förderung deutschsprachiger Kultur ALFRED TOEPFER STIFTUNG F. V. S. Hamburg Inhalt VORWORT 7 Peter Bazing Einfiihrung 9 OFFIZIELLE KULTURPOLITIK — BILATERALE KONTAKTE Jaakko Numminen Die Kulturbeziehungen Finnlands zur Bundesrepublik Deutschland und zur DDR in den Jahren 1945-1990 15 Ulla Fix Der Gingko - Baum — eine Fallstudie zur auswärtigen Kulturpolitik der DDR 23 Dörte Putensen Kultur als politisches Kalkiil in den Beziehungen der DDR zur Republik Finnland in den 50er und 60er Jahren — Möglichkeiten und Grenzen 37 SCHULE
    [Show full text]
  • Hegemonia Ja Sen Murros
    ARTIKKELIT Hegemonia ja sen murros PÄIVI ULJAS Sosiaaliturvaa koskevan tutkimustyöni alkuvai- konfliktit ja ryhmittivät vähitellen niiden voima- heissa pyrin selvittämään, miten ay-liike ja sen suhteet uudelleen. Suomalaisen poliittisen elii- paikallisjärjestöt ja aktiivit ylipäänsä suhtautuivat tin sisäinen solidaarisuus särkyi. Räikeät herjaus- sosiaalivakuutukseen sen syntyvaiheissa. Yllättäen kampanjat, korruptio-oikeudenkäynnit ja näyt- törmäsin sosiaaliturvaa vaativaan liikehdintään, tävät puolueriidat sävyttivät aikakautta hyvinkin satoihin kirjelmiin, lähetystöihin ja hyvinkin suu- omalaatuisilla muodoilla. Erityisen voimakkaa- riin mielenosoituksiin, joista tutkimissani Kan- na myllerrys iski sosialidemokraattiseen puoluee- san Uutisten vuosikerroissa 1957–1963 raportoi- seen, joka hajosi. Tämä prosessi, jonka seurauk- tiin. Aikalaismuistelmat, valokuvat, eduskunnan sena sosiaalivaltio alkoi vihdoin kehittyä, oli niin pöytäkirjoissa olleet kansanedustajien kommen- raju ja kärjekäs, että se muutti suhteen kansainvä- tit, muiden lehtien artikkelit sekä SKDL:n edus- lisen politiikan ydinkysymyksiin, tuotti uutta yh- kuntaryhmän saapuneiden kirjeiden diaari vah- teiskunnallista ajattelua ja toimintaa sekä uuden- vistivat aiemmissa tutkimuksissa melko pimen- laiset yhteiskunnalliset voimasuhteet. toon jääneen ulkoparlamentaarisen kansalaisliik- Sekä työttömyysturva- että työeläkejärjestelmä, keen olemassaolon. (Uljas 2005.) sairausvakuutus ja 40 tunnin työviikko syntyivät Käydessäni läpi ajanjaksoa käsitteleviä lähtei- tai uudistuivat
    [Show full text]
  • Från Generalstrejk Till Folkfront. Söndring Och Samling
    Sigurd Klockare Från generalstrejk till folkfront Söndring och samling i Kekkonens tid Utgiven 1971 Innehåll Kullervo blir Väinämöinen ......................................................................................................... 1 Splittringens tid 1955-1959 ........................................................................................................ 6 Ur vägen, Antikainen kommer! .................................................................................................. 6 Fästet på Broholmen ................................................................................................................... 8 Storstrejksgeneralen ................................................................................................................... 9 Generalstrejken ......................................................................................................................... 11 Taktik och strategi .................................................................................................................... 13 Operation Aftonstjärnan ........................................................................................................... 17 Finsk roulett .............................................................................................................................. 19 Vapenbröderna i betongbunkern .......................................................................................... 21 Motståndare sökes ...................................................................................................................
    [Show full text]
  • P. E. Svinhufvud Ja Nykyaika Toimittanut Martti Häikiö P. E
    P. E. Svinhufvud ja nykyaika Toimittanut Martti Häikiö P. E. Svinhufvudin muistosäätiön julkaisu Tämän julkaisun ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1998 nimellä Historian Ystäväin Liiton ja P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kustantamana. ISBN [NUMERO HANKITTAVA YLIOPISTON KIRJASTOSTA] (C) P. E. Svinhufvudin muistosäätiön ja kirjoittajat KIRJAPAINON NIMI Helsinki 2007 Sisällys Martti Häikiö P. E. Svinhufvud, tasavallan presidentti, valtionhoitaja Ilman isää ja isoisää Laillisuuskonflikti tekee poliitikon Itsenäisyys varmistetaan Saksan tuella Maanpuolustushengen vahvistaja Vahva presidentti Jälkimaine Eino Jutikkala Kronikka Svinhufvud-säätiöstä Patsas ja elämänkerta Hiljaiselon kausi Teiniseminaareja ja palkintoja Kotkaniemi ja Ukko-Pekan puheet Säätiön toiminta vuosina 1998–2007 (Juhana Aunesluoma) P.E. Svinhufvud ja nykyaika. Puheet hallintoneuvoston kokouksessa Seikko Eskola 1983–1998 Martti Häikiö 1999–2006 Martti Häikiö Svinhufvud, Pehr Evind (1861–1944) tasavallan presidentti valtionhoitaja P. E. Svinhufvud oli Venäjästä irtautumiseen johtaneen oikeustaistelun näkyvin hahmo. Svinhufvud johti itsenäisyysjulistuksen antanutta ja vallankumouksen kukistanutta senaattia ja hankki Saksan tuen puolustuksen vahvistamiseksi. Pääministerinä ja presidenttinä hän johti 1930-luvulla kommunisminvastaisten lakien säätämistä ja taltutti Mäntsälän kapinaksi kärjistyneen oikeistoradikalismin sekä ohjasi Suomen ulkopolitiikan pohjoismaisen yhteistyön tielle. Vasemmiston vastaisen asenteensa vuoksi hänestä ei tullut koko kansan presidenttiä, vaikka
    [Show full text]