DOCSLIB.ORG

Ehkäisevä Päihdetyö Osana Hyvinvointisuunnitelmaa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Ehkäisevä Päihdetyö Osana Hyvinvointisuunnitelmaa Ehkäisevä päihdetyö osana hyvinvointisuunnitelmaa Kainuun LAPE-akatemia 5.9.2019, Kajaani Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 5.9.2019 20 kainuulaista kuoli! Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset tappavat Kainuussa joka vuosi http://www.presentationmagazine.com Sisältö 1) Miksi ehkäisevää päihdetyötä? 2) Ehkäisevän päihdetyön painopisteet kansallisesti ja alueellisesti 3) Esimerkkejä Kainuusta ja maailmalta 1) Miksi ehkäisevää päihdetyötä? • Päihde- ja riippuvuushaittojen ehkäisyllä enemmän terveyttä ja hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia • Alkoholista, tupakasta, huumausaineista ja rahapelaamisesta aiheutuu terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja käyttäjille, läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle – Välittömät haittakustannukset (alkoholi, tupakka, huumeet) julkiselle sektorille ovat alle 2 miljardia euroa • Päihteet ja niihin liittyvät ilmiöt koskettavat koko yhteiskuntaa ja ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille. Toisaalta yksikään viranomainen tai toimijataho ei pysty päihdeongelmia ratkaisemaan. (ks. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, THL 4/2015, 2. painos) 2) Ehkäisevän päihdetyön painopisteet kansallisesti • Kansalliset painopisteet 1) Ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat kunnossa 2) Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden ja yhteisöjen valintojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi 3) Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa (system. lyhytneuvonta, varhainen apu, etsivä työ) 4) Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapeli politiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä (Pakka-toimintamalli, ikärajavalvonta) 5) Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä (työyhteisöt, oppilaitokset, varhaiskasvatus, vapaa-ajan ympäristöt) 6) Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista (ks. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, THL 4/2015, 2. painos) 3) Ehkäisevän päihdetyön esimerkkejä Kainuusta ja maailmalta Noin joka kolmannessa kunnassa Suomessa oli ehkäisevän päihdetyön vahvat rakenteet (vastaava toimielin, toimeenpaneva työryhmä, yhdyshenkilö ja toimintasuunnitelma) v. 2016 (THL 2017) Kainuun kuntien tavoitteita hyvinvointikertomuksista: • Kuhmo 2013-2016: – Ei mainintoja alkoholista, tupakasta, huumeista, riippuvuuksista • Sotkamon laaja hyvinvointikertomus 2017-2020: – Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen paikallisesti – Nuorten alkoholin ja nuuskan käytön vähentyminen • Kajaanin laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 – Edistetään terveyttä ja puututaan ongelmiin (erit. tupakointi, humalajuominen, ylipaino, seksuaaliterveys) • Huom. Kaikissa kunnissa ei laajoja hyvinvointikertomuksia ole laadittu/päivitetty sekä tallennettu sähköiseen palveluun (https://www.hyvinvointikertomus.fi) • Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmia/-suunnitelmia vireillä Kainuun kunnissa ”Ehkäisevä päihdetyö on vaikuttavaa – Kainuussa lupaavia tuloksia” • Lapsuudessa vaikuttavia työmenetelmiä ovat laadukas varhaiskasvatus, sosiaalisten taitojen ja muiden elämäntaitojen (kuten tunne-, päätöksenteko-, itsehallinta- ja vuorovaikutustaitojen) tukeminen, koululuokan ilmapiiriä ja hallintaa tukevat ohjelmat sekä vanhemmuustaitoja tukevat ohjelmat. • Kainuussa Pakka-toimintamalli ei ole vielä käytössä. • Päihteiden käytön puheeksi otolla on vaikutusta ja sen voi tehdä hoitaja, kollega, nuoriso-ohjaaja tai muu ammattilainen. • Kainuussa ehkäisevää päihdetyötä on kehitetty pitkään. Kainuun sotella on vuosien varrella ollut useita hankkeita, joista esimerkiksi Polku -jalkautuva päihdetyöparitoiminta on jäänyt pysyväksi • Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin ja kunnan tehtävä on luoda työlle riittävät edellytykset. Lain mukaan ehkäisevän päihdetyön on perustuttava päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin. • Kunnan johdon sitoutuminen ehkäisevään päihdetyöhön on tärkeää ja tästä hyvä esimerkki Kainuussa on Sotkamon kunta. (PS-AVI:n tiedote 8.3.2019: https://www.avi.fi/web/avi/-/ehkaiseva-paihdetyo-on-vaikuttavaa-kainuussa-lupaavia-tuloksia-pohjois-suomi- ) Kannustimet käyttäytymisen taustalla…? • Ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä kampanjoita ja esimerkkejä on paljon eri puolilta maailmaa • Esimerkiksi sosiaalisen markkinoinnin (ideana vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen) avulla on vähennetty alkoholiin, tupakkaan tai riippuvuuksiin liittyviä ongelmia (ks. https://www.thensmc.com/resources/sh owcase/browse) sekä https://richtopia.com/strategic- marketing/what-is-social-marketing- how-does-it-work • Markkinavoimat pitävät huolen mainonnasta ja saatavuudesta… (YLE 19.8.2019; HS 16.8.2019) Kiitos! Matti Heikkinen perhepalvelujohtaja Kainuun sote p. 044 750 2424 [email protected] http://twitter.com/MJ_Heikkinen http://fi.linkedin.com/in/mattiheikkinen Lähteet THL / Sotkanet. 2019. Tupakointiin liittyvät indikaattorit. Huumeisiin liittyvät indikaattorit. Kuntien ja aluiden päihdeavainindikaattorit. THL 2017. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa 2016–sote-ja maakuntauudistuksen kynnyksellä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-887-6 THL 2019. Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) 2018, 4-v. huoltajat https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lasten-terveys-hyvinvointi-ja-palvelut- lth-tutkimus Tilastokeskus 2018. Kuolemansyyt. Kuntaliitto. 2019. Sähköinen hyvinvointikertomus. https://www.hyvinvointikertomus.fi Mikä ihmeen ”Islannin malli”? Katja Rajaniemi Iltapäivän agenda 1. ”Islannin malli” pähkinänkuoressa 2. Mallista systeemiseen muutokseen: Miten muutosta lähdetään toteuttamaan Helsingissä, mitä muutos vaatii johtajilta? 2 Ohjelman toimenpiteiden Mistä periaatteita ”Islannin mallissa” • Oikea-aikaisuus on kyse? • Kohdentaminen • Yhteistyö • Saavutettavuus • Tutkimusperusteisuus Kuva: Aleksi Poutanen 4 ”Islannin malli” Kolme ainesosaa 1. Tutkimusperusteisuus 2. Yhteisölähtöisyys 3. Dialogi Kulttuurinmuutos • Kyse ei ole projektista • Vaatii pitkäkestoista sitoutumista yli valtuustokausien • Tutkimustiedolla johdettu tekemistä, jolla on ennaltaehkäisevä vaikutus nuorten päihteiden käyttöön, ja vahvistettu sitä 5 Taustaa: Islanti vs. Eurooppa 1. Päihteiden käyttö yleisempää 2. Alkoholimyönteinen kulttuuri: ensikokeilun kynnys on matala 3. Vanhempien välinen yhteistyö/yhdessä tekeminen vähäistä 4. Valvomaton myöhään kodin ulkopuolella vietetty aika tyypillistä 5. Kouluviihtyminen matalaa 6. Pääsy ja osallistuminen koulupäivän jälkeisiin toimintoihin matalaa 6 ”Islannin malli” Kaiken taustalla Islannin ison ongelman eli nuorten päihteidenkäytön ymmärtäminen tutkimustiedon pohjalta ja toimenpiteiden johtaminen tiedolla. • Päihteiden käytölle altistavina riskitekijöinä tunnistetaan mm. • Strukturoimattomat aktiviteetit (bileet, hengailu kaupungilla ja myöhään ulkona jne.) • Kaverit, jotka käyttävät päihteitä • Suojaavina tekijöinä tunnistetaan mm. • Organisoitu vapaa-ajan toiminta • Perheen kanssa vietetty aika Ratkaisu: Vahvistetaan suojaavia tekijöitä eli ohjatuissa harrastuksissa ja vanhempien kanssa vietettyä aikaa. 7 ”Islannin malli” • Sitä mukaa kun päihteiden käyttö on vähentynyt on vanhempien kanssa vietetty aika ja harrastamisen määrä lisääntynyt • Kuljetus koululta harrastukseen illat perheen yhteistä aikaa • Rahallinen tuki harrastamiseen ”Harrastuspassi” • Vuodesta 2007 • 400€/lapsi/vuosi • 6–18 -vuotiaille • Tarkoituksena mahdollistaa osallistuminen rakentaviin vapaa- ajantoimintoihin huolimatta perheen taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta Malliin sisältyy myös: • Yksi yhteinen järjestelmä, jolla ilmoittaudutaan kaikkiin harrastuksiin • Kotiintuloajat lastensuojelulaissa 8 Oleellisimpana taustalla: Tiedolla johtamisen malli Islannissa 1. Tunnistetaan alueellinen verkosto, joka toimii lasten ja nuorten kanssa, arvioidaan vahvuudet ja heikkoudet 2. Tunnistetaan alueelliset resurssit 3. Valmistellaan datankeruu yhdessä yhteisön kanssa; riittävä informointi koko yhteisölle 4. Datankeruu, alueen riskiprofiilin määrittely 5. Yhteisön koolle kutsuminen, datan esittely, yhteisen ongelman tunnistaminen, sitouttaminen, ideat toimenpiteiksi 6. Yhteisö asettaa yhteiset tavoitteet työlle 7. Otetaan huomioon olemassa olevat hankkeet ja politiikkaohjelmat 8. Toimenpiteiden käynnistäminen 9 Kunnan rooli • Luo raamit toiminnalle erityisesti rahoituksen kautta. • Koulut toimivat kanavana, jonka kautta kerätään tieto ja kootaan vanhemmat yhteen. • Harrastus-/liikuntapaikkojen saavutettavuus ja laatu: harrastuspaikat ovat investointeja ja keskuksia, joissa ihmiset kohtaavat toisiaan. • Varmistaa lasten ja nuorten kanssa toimivien järjestöjen laadun ja roolin: vaatimukset mm. valmentajien osaamistasosta ja harjoitusten aikatauluissa. • Lähtökohtana vahva alueellisuus: muutos käynnistyy aina alueellisesti yhteistyössä alueen yhteisön kanssa. 10 Seurojen rooli • Toimivat aina palvellen alueellista yhteisöä, kaiken tasoisille harrastajille avoimia. • Kaikilla tasoilla aina koulutetut, palkatut valmentajat. • Vanhemmat mukana toiminnassa, mutta ei valmentajina. • Päihteettömyys seuran säännöissä. • Harrastaminen ei ole täysin maksutonta, mutta osa maksuista katetaan ”harrastuspassin” kautta. 11 Vanhempien rooli • Vahvistetaan vanhempien yhteistyötä alueellisesti. • Koulujen vanhempainyhdistykset otetaan mukaan alusta saakka. • Vanhemmat mukana työn suunnittelussa (datan esittely ja ongelman määrittely) Yhteisiin tavoitteisiin ja ongelman ratkaisuun sitoutuminen • Päihteettömyyden periaatteet: yhteinen viesti siitä, että alkoholia/päihteitä saa kokeilla vasta
Load more

Recommended publications
  • Helsinki Alueittain 2015 Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. 09 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. 09 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. 09 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. 09 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2016 Julkaisun toimitus Tea Tikkanen Redigering Editors Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Taitto Petri Berglund Ombrytning General layout Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Kansi - Pärm - Cover: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Foton materiaalipankki / Lauri Rotko, Visit Helsinki / Jussi Hellsten Photos Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Kartat Pohja-aineistot: Kartor © Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2014 Maps © Liikennevirasto / Digiroad 2014
    [Show full text]
  • Utkast Till Skuggplan För Östersundom 1 UTKAST TILL SKUGGPLAN FÖR ÖSTERSUNDOM
    Utkast till skuggplan för Östersundom 1 UTKAST TILL SKUGGPLAN FÖR ÖSTERSUNDOM Planen förverkligades av: Designtoimisto dadadotank Arbetet beställdes av: Helsingfors naturskyddsförening (Helsy), Vanda miljöförening (Vanda), Sibbo Naturskyddare (Sibbo) och Nylands miljövårdsdistrikt (SLL/ Nyland) Projektkoordinator: Kati Vierikko Styrgrupp: Kati Vierikko, Sirkku Manninen och Riku Eskelinen Beskrivningen skrevs av: Vierikko Kati, Kujala Anna-Riitta, Savola Keijo, Solonen Tapio och Manninen Sirkku Korrekturläsning: Paula Bagge och Kaisa Hauru Grafisk planering och ombrytning: Titta Lindström Fotografier: I planearbetet deltog: Anna-Riitta Kujala (dadadotank), Joseph Mulcahy (dadadotank), Sirkku Manninen (Helsy), Tony Amnell (Helsy), Christina Lindén (Helsy), Kati Vierikko (Helsy), Mikko Niskasaari (Helsy), Riku Eskelinen (Helsy), Kimmo Jääskeläinen (Vanda), Sini-Pilvi Saarnio (Sibbo), Keijo Savola (SLL/ Nyland), Tapani Veistola (SLL/ Nyland), Jyri Mikkola (SLL/Nyland), Martina Reinikainen (NoM), Aili Jukarainen (Tringa), Tapio Solonen och Hannu Ormio. Antti Below och Ismo Tuormaa. UTKAST TILL SKUGGPLAN FÖR ÖSTERSUNDOM Förord ........................................................................................................................................... 5 Sammandrag ................................................................................................................................ 6 1. Inledning .................................................................................................................................
    [Show full text]
  • 13 01 03 Tilastollinen Vuosikirj
    Tätä julkaisua myy Helsingin kaupungin tietokeskus Kirjasto, Siltasaarenkatu – A PL , Helsingin kaupunki Hinta euroa Denna publikation säljes av Helsingfors stads faktacentral Bibliotek, Broholmsgatan – A PB , Helsingfors stad Pris euro tieke_tvk12_kannet.indd 1 28.11.2012 19:49:52 tieke_tvk12_kannet.indd 2 28.11.2012 19:49:52 . vuosikerta ● årgång tieke_tvk12_nimio.indd 1 28.11.2012 19:50:57 Helsingin kaupunki, tietokeskus Helsingfors stad, faktacentralen City of Helsinki Urban Facts Osoite PL , Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu – A) Adress PB , Helsingfors stad (Broholmsgatan – A) Address P.O.Box , FI- City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu – A) Puhelin Telefon Telephone + Telefax Julkaisutilaukset puh. Beställning av publikationer tfn Publications can be ordered tel. + Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. – A, puh. Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsg. – A, tfn Direct sales Urban Facts Library, Siltasaarenkatu – A, tel. + Tiedustelut Tilastot ja tietopalvelu Förfrågningar Statistik och informationstjänst Inquiries Statistics and information services Sini Askelo, puh. ● tfn , [email protected] Aila Perttilä, puh. ● tfn , [email protected] Telekopio , telefax + ISSN-L - ISSN - (Verkossa) ISSN - (Painettu) Kirjapaino Tryckeri Print WS Bookwell Oy, Porvoo tieke_tvk12_nimio.indd 2 28.11.2012 19:50:57 Sisältö Innehåll Contents Esipuhe .........................................................................................................................................................................................4
    [Show full text]
  • ET 28 LÄHTÖ, Start ET 23 ET 26 ET 24 ET 25 JUUSTOPORTTI
    Porrasniemi Kankkainen Kantola Myllykselä Suokannas Heinolan Hujansalo Rauhalahti Ahola Ollila Tornio Hietasalo Savijärvi Pulkkila Asikkalanselkä kirkonkylä Iso-Syöliö Yrjölä Mustjärvi Kotkaniemi Tornionlahti ne Mustila Iso-Äiniö 314 Paljärvi Komostenkylä Toiviainen Haapalahti 53 Hoimela Asikkalanselkä Rukkoila Asikkalan kk. Kellinki Uusitalo Lakeassuo Höltinsuo Uitto Saari Peippola Kokkola Kesulahti Kausanselkä Kiv Kaidankorpi Oksjärvi Mustajärvi 24 Keltaniemi Kaivanto 46 Pitkälänkulma Mäenpää Vähimaa Joenkylä Oksjärvenkulma Vesan- Leppäniemi Syrjäntaus Salonsaari salo Kinisselkä Kausankärki Pyhätön Jukola Pyhälampi Jokirinne Pernasaari Kalaila Lehdesmäki Taipale Keltalahti Hevossaari vi Takanen Evo Suomela Lähteenmäki HEINOLA Heponiemi Porras Vähä-Evo Mäkikulma Salo Venäjän- 140 Pyhäniemi Kalmu Kurhila Hillilä Saitta niemi Sahan- Ilola Vappula ASIKKALA Jokivarrenkulma Lehtimäki 317 Vuorenmylly Rutalahti Kausa niemi Konnisaari Sotjala Pyhäjärvi Lehee Näsi Salonsalmi Sinilähde Matolahti Tohijärvi Vääksy Vahteristo Jyränkö Hauho Hovinkartano Juttila Lieso Iso-Evo Rautsalo Kiistasniemi Salmela Leveälahti Taipale Mä Sulastenkulma Jokikulma Vuorenpää Hallakorpi Pyssymäki Juottolansuo Anianpelto Salmi Kotkijärvi Peltola Hakala Lehtola Raittinsaari Kettulankulma Kopsuo Koivumäki Torppikulma Vitiä Takamaa Loukkuharju Rautsaari Viittakivi 12 Takaperä Vestola Urajärvi Myllyoja Sairiala Varjansaari Pirppula Toivaala Pienistö Koskue Viitaila 313 Konnivesi Uusi-Taipale Tuittula Kokkila Harjula Vehkoo Onkisuo Suolijärvi Tevänti Vetikko Kajaanselkä
    [Show full text]
  • Poistomenettelyssä Olevat Yritykset
    Poistomenettelyssä olevat yritykset (7.1.2020) Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on lähettänyt alla oleville yrityksille kehotuskirjeen, jossa yrityksiä kehotetaan lähettämään tilinpäätösasiakirjat rekisteröitäviksi kahden viikon kuluessa kirjeen päiväyksestä. PRH voi poistaa toimivankin yrityksen kaupparekisteristä, jos yritys kehotuksista huolimatta ei ilmoita tilinpäätöstään. Poistaminen perustuu osakeyhtiölain 20 luvun 4 §:ään ja osuuskuntalain 23 luvun 4 §:ään. Lisätietoa prh.fi-sivuilla: www.prh.fi/tilinpaatos_valvonta Företag som är med i avregistreringsförfarandet (7 januari 2020) Patent- och registerstyrelsen (PRS) har skickat ett uppmaningsbrev till företagen nedan. I brevet uppmanar PRS företagen att lämna in sina bokslutshandlingar för registrering inom två veckor från brevets datum. PRS kan avregistrera även ett verksamt företag ur handelsregistret, om företaget trots uppmaningar inte anmäler sina bokslutsuppgifter. Avregistreringen grundar sig på aktiebolagslagen (20 kap. 4 §) och lagen om andelslag (23 kap. 4 §). Läs mer på webbplatsen prh.fi: www.prh.fi/tillsyn_over_bokslut Businesses risking deregistration (7 January 2019) The Finnish Patent and Registration Office (PRH) has sent a reminder letter to the businesses listed below requesting them to file their financial statements for registration within 14 days of the date of the letter. The PRH can deregister even an active business if they – despite reminders – do not submit their financial statements. The deregistration procedure is based in each case on either the
    [Show full text]
  • Aikataululiite Lupa Reitti-503933 Savonlinja Oy Päätösnro / Ratkaisupvm 929506 20.4.2017
    1 AIKATAULULIITE LUPA REITTI-503933 SAVONLINJA OY PÄÄTÖSNRO / RATKAISUPVM 929506 20.4.2017 REITTI HELSINKI - KOTKA 01.05.2017 - Pika Pika Pika km DR ID M-S M-L M-S 0 182071 Hki linja-autoasema 08:30 10:00 12:15 2 182130 Ooppera X X X 3 182105 Porvoonkatu X X X 4 182201 Junatie X X X 6 182415 Kulosaari X X X 8 182426 Herttoniemi X X X 12 309937 Itäkeskus X X X 15 76535 Mellunmäentie X X X 24 303780 Landbo vt 7 X X X 52 76637 Näsi I X X X 54 300334 Porvoo linja-autoasema 09:30 11:00 13:15 55 157607 Wittenberginkatu I X X X 57 76642 Loviisantie, pika I (Teollisuuskadun risteys) X X X 72 300539 Vanhakylä I X X X 90 500666 Loviisa vt 7 I X X X 91 76712 Uusikaupunki I (Loviisa) X X X 92 28060 Loviisa, linja-autoasema P 10:05 11:35 13:50 105 500664 Ruotsinpyhtää (Ahvenkoski) I X X X 113 500663 Pyhtää I X X X 123 500659 Siltakylä, vt 7 X X X 130 171445 Hakamäki ramppi I X X X 135 170016 Karhula linja-autoasema 10:45 12:15 14:30 139 155726 Kotkantie-Keisarinmajantie risteys E X X X 141 155669 Kotkantie, Kymenlaakson keskussairaala E X X X 144 300382 Kotkan linja-autoasema 11:00 12:30 14:45 (144 km) (144 km) (144 km) Pika Pika Pika km DR ID M-S M-S M-S 0 182071 Hki linja-autoasema 15:45 18:30 22:15 2 182130 Ooppera X X X 3 182105 Porvoonkatu X X X 4 182201 Junatie X X X 6 182415 Kulosaari X X X 8 182426 Herttoniemi X X X 12 309937 Itäkeskus X X X 15 76535 Mellunmäentie X X X 24 303780 Landbo vt 7 X X X 52 76637 Näsi I X X X 54 300334 Porvoo linja-autoasema 16:45 19:30 23:10 55 157607 Wittenberginkatu I X X X 57 76642 Loviisantie, pika I (Teollisuuskadun
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]
  • Tutkielma Maantiede HELSINGIN SOSIOEKONOMINEN ERILAISTUMINEN
    Pro gradu -tutkielma Maantiede HELSINGIN SOSIOEKONOMINEN ERILAISTUMINEN – TAPAUKSENA ASEMANSEUDUT Heikki Salmikivi 2011 Ohjaaja: Mari Vaattovaara HELSINGIN YLIOPISTO GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS MAANTIETEEN OSASTO PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion ) Faculty Laitos Institution ) Department Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Geotieteiden ja maantieteen laitos TekijäFörfattare ) Author Heikki Salmikivi Työn nimi Arbetets title ) Title Helsingin sosioekonominen erilaistuminen – tapauksena asemanseudut Oppiaine Läroämne ) Subject Maantiede Työn laji Arbetets art ) Level Aika Datum – Month and Year Sivumäärä Sidoantal – Number of Pages Pro gradu -tutkielma marraskuu 2011 116 s. Tiivistelmä Referat ) Abstract Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda uutta tietoa keskusteluun Helsingin kaupunkiseudun kehityksestä selvittämällä raskaan raideliikenteen asemanseutujen sosioekonomista rakennetta ja sen suhdetta ympäröivään kaupunkiin. Sosioekonomista erilaistumista on tutkittu Helsingissä melko paljon, mutta tarkasteluissa pääpaino on ollut tilastoalue- ja ruutukohtaisissa analyyseissä. Tässä tutkimuksessa yhdistettiin sosioekonominen tarkastelu ensimmäistä kertaa joukkoliikenteellisiin noodeihin. Raskaan raideliikenteen asemanseudut ovat Helsingissä usein alueidensa toiminnallisia ja kaupallisia keskuksia ja liikenteen solmukohtina ne tarjoavat myös hyvät joukkoliikenneyhteydet muualle kaupunkiseudulle. Asemanseutu
    [Show full text]
  • Aluerastit 2015
    Aluerastiohjeet 2015 Aluerastit järjestetään kesällä 2015 keskiviikkoisin oheisen aikataulun ja näiden ohjeiden mukaan. Paikka: Varmista paikka, ajo-ohjeet ja aikataulu etukäteen seurojen nettisivuilta tai Helsingin Sanomien urheilusivujen Tänään-palstalta. Lähtö ja maali: rasteille voit lähteä klo 16.30–18.30. Maali suljetaan klo 20. Poikkeuksena yösuunnistukset syksyllä. Radat: 7 km, 5 km, 3 km ja helppo 2 km. Merkityissä tapahtumissa on mahdollisuus pyöräsuunnistukseen. Kevään sprintticup: lisätietoja järjestäjäseurojen sivuilta. Maksut: 6 € aikuisilta ja 2 € alle 19-vuotiailta, viiden kerran lippuvihko 24 €, emit-kortin vuokra on 1 €. Pyörä ja sprintti 6 €. Liikunta-, kulttuuri-, virike- ja tykysetelit käyvät maksuksi. Lisäksi Smartum Saldo ennakkomaksu ja SporttiPassi kelpaavat. Kartta: Yleensä kartan mittakaava on 1:10 000 eli yksi sentti kartalla vastaa 100 metriä maastossa. Sprinteissä mittakaava on 1:5000. Tarkista kuitenkin mittakaava kartalta. Radat ja rastimääritteet on tulostettu valmiiksi kartalle. Toiminta lähdössä: Nollaa emit-korttisi. Tarvittaessa saat kortin käyttöohjeita toimitsijalta. Kaikissa tapahtumissa on emit-leimaus. Voit lähteä myös ilman korttia, mutta kerro silti nimesi ja ratasi lähdön toimitsijalle oman turvallisuutesi vuoksi. Rastit: Rasteilla on oranssi-valkoinen rastilippu ja emit-leimasin. Rastin koodinumero löytyy rastimääritteistä (kartalla). Maali: Tule aina maalin kautta, vaikka et aikaa haluaisikaan. Tarkoituksena on huolehtia turvallisuudestasi ja samalla helpotat toimitsijoiden työtä. Kartalla
    [Show full text]
  • Elämää Metropolin Reunoilla – Sundsberg Ja Landbo Hajautuvassa Kaupunkirakenteessa
    Pro gradu -tutkielma Maantiede Kaupunkimaantiede ELÄMÄÄ METROPOLIN REUNOILLA – SUNDSBERG JA LANDBO HAJAUTUVASSA KAUPUNKIRAKENTEESSA Rami Ratvio 2005 Ohjaajat: Mari Vaattovaara ja Jani Vuolteenaho HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTO − HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto − Fakultet/Sektion ) Faculty Laitos − Institution ) Department Matemaattis-luonnontieteellinen Maantieteen laitos Tekijä − Författare ) Author Rami Ratvio Työn nimi − Arbetets title ) Title Elämää metropolin reunoilla – Sundsberg ja Landbo hajautuvassa kaupunkirakenteessa Oppiaine − Läroämne ) Subject Maantiede Työn laji − Arbetets art ) Level Aika − Datum – Month and Year Sivumäärä − Sidoantal – Number of Pages Pro gradu Lokakuu 2005 56 + 1 liite Tiivistelmä − Referat ) Abstract Helsingin seudun kasvussa on piirteitä sekä tiivistymisestä että hajautumisesta. Asunto- ja yhdyskunta- poliittisessa keskustelussa on kiistelty kaupunkirake nteen hajoamisen vaikutuksista. Asuntopoliittisen tilanteen vuoksi erityisesti kehyskuntiin rakennetaan pientaloalueita, mikä voi hajottaa seudun kaupunkirakennetta. Kasvun painopisteeseen seudun reunoille syntyy perinteistä esikaupunkia voimakkaammin eriytynyttä rakennetta. Muutosten yleispiirteisiin kuuluu eri toimintojen siirtyminen pois kaupunkiseutujen ydinkeskustasta reuna-alueille ja esikaupunkeihin. Tämä näkyy työpaikkojen klusteroitumisena nauhamaisesti liikenneväylien varteen, suurina kaupan, kulutuksen ja vapaa-ajan
    [Show full text]
  • ESIKAUPUNGEISSA TAPAHTUU! Elämä, Laadukasta Asumista, Hyvät Palvelut Ja Upeita Luontokohteita
    su Kirja on valmistunut vuonna 2009 kaupunkisuunnittelu­ viraston näyttelytila Laiturin esikaupunkeja koskevaa laajaa b 26 näyttelyä varten. Samalla se on itsenäinen julkaisu, joka toimii oppaana retkellä kaupungissa. HELSINKI Monet ovat jo tutustuneet kaupunkikeskustan nähtävyyk­ siin. Tämä on kirja niille, jotka haluavat tutustua Helsinkiin laajemmin. Kanta kaupungin ulkopuolella on viihtyisiä ja monipuolisia kaupunginosia, joissa on vireä elinkeino­ TAPAHTUU! ESIKAUPUNGEISSA elämä, laadukasta asumista, hyvät palvelut ja upeita luontokohteita. Tämän oppaan tarkoitus ei ole esitellä kaikkia esikau­ punkeja. Ulkopuolelle jää vielä runsaasti omaleimaisia kaupunginosia, joissa on paljon löydettävää ja koettavaa – jotainhan pitää jäädä seuraavaankin oppaaseen. Kirjan matka alkaa, kun astutaan itään menevään metroon ja valitaan pääteasemaksi Vuosaari. Helsingin kaupunki sub 26 Kaupunkisuunnitteluvirasto ESIKAUPUNGEISSA TAPAHTUU! Opas sille, joka retkeilee kaupungissa ESIKAUPUNGEISSA TAPAHTUU! Opas sille, joka retkeilee kaupungissa sub 26 HELSINKI © Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2009 Toimittanut: Marja Piimies Graafinen suunnittelu ja taitto: Heikki Jantunen, Yliopistopaino Paino: Edita Prima Oy, 2009 ISBN 978-952-223-506-0 (nid.) ISBN 978-952-223-507-7 (PDF) www.hel.fi/lahioprojekti 2 Vuosaari Lukijalle 4 Vuosaari 11 Puotila 15 Itäkeskus 19 Viikki 29 Myllypuro 37 Mellunkylä 45 Östersundom 53 Jakomäki 59 Roihuvuori 67 Herttoniemi 73 Laajasalo 79 Kulosaari 85 Oulunkylä 91 Pihlajamäki 97 Malmi 103 Tapanila 109 Tapulikaupunki 115 Siltamäki 121 Maunula 127 Pirkkola 127 Haagat 135 Kannelmäki 141 Malminkartano 145 Helsingin itäiset kartanopuistot -retki 170 Pihlajamäen arkkitehtuuripolku 196 Lähteitä 198 LUKIJALLE Lähes kaikki tuntevat Helsingin keskustan, mutta harva tuntee yhtä hyvin esikaupungit. Moniko helsinkiläinen voi sanoa tuntevansa koti- kaupunkinsa hyvin oman elinpiirinsä lisäksi? Osalla voi olla ennak- koluuloja. Mediassa saatetaan antaa yksipuolinen käsitys esikaupun- kielämästä; moni ei tunnista asuinaluettaan lehtijutusta.
    [Show full text]
  • Aurinkolahti - 19.6.2017-13.8.2017 90 Vuosaaren Satama Nordsjö (M) - Solvik - Nordsjö Hamn Vuosaari (M), Lait
    Vuosaari (M) - Aurinkolahti - 19.6.2017-13.8.2017 90 Vuosaaren satama Nordsjö (M) - Solvik - Nordsjö hamn Vuosaari (M), lait. 15 Vuosaaren satama Nordsjö (M), pf. 15 Nordsjö hamn Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr 5 25 55 4 50 6 15 29 45 5 10 30 50 7-19 00 15 30 45 6 00 15 30 45 20 07 25 45 7 00 15 29 44 59 21-22 05 25 45 8-17 14 29 44 59 23 05 25 55 18 16 31 46 19 01 16 31 50 20-22 10 30 50 23 10 La / Lö La / Lö 5-6 25 55 5-7 09 39 7 25 45 8 09 29 49 8-9 05 25 45 9 09 29 46 10 05 15 30 45 10-18 07 22 37 52 11-19 00 15 30 45 19 07 22 37 50 20 07 25 45 20-22 10 30 50 21-22 05 25 45 23 10 23 05 25 55 Su / Sö Su / Sö 6-7 25 55 6-8 10 40 8 25 45 9-18 09 29 49 9-22 05 25 45 19-22 10 30 50 23 05 25 55 23 10 Kokonaismatka-aika noin / total körtid ca 12 min Tammelundin Liikenne Oy; puh. 075 758 0830 tfn Linjan 90 pysäkit: Vuosaari(M) - Aurinkol. puistotie - Ivan Falinin kuja - G. Pauligin katu - Aurinkotuulenkatu - Sumukuja - Aurinkolahti - Itäreimarintie - Satamakaari - Käärmeniementie - Voimalaitokset - Hansaterminaali Hansaterminaali - Voimalaitokset - Käärmeniementie - Satamakaari - Itäreimarintie - Aurinkolahti - Sumukuja - Aurinkotuulenkatu - G. Pauligin katu - Ivan Falinin kuja - Aurinkol.
    [Show full text]