Ehkäisevä päihdetyö osana hyvinvointisuunnitelmaa

Kainuun LAPE-akatemia 5.9.2019, Kajaani Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

5.9.2019 20 kainuulaista kuoli! Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset tappavat Kainuussa joka vuosi

http://www.presentationmagazine.com Sisältö

1) Miksi ehkäisevää päihdetyötä? 2) Ehkäisevän päihdetyön painopisteet kansallisesti ja alueellisesti 3) Esimerkkejä Kainuusta ja maailmalta 1) Miksi ehkäisevää päihdetyötä?

• Päihde- ja riippuvuushaittojen ehkäisyllä enemmän terveyttä ja hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia • Alkoholista, tupakasta, huumausaineista ja rahapelaamisesta aiheutuu terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja käyttäjille, läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle – Välittömät haittakustannukset (alkoholi, tupakka, huumeet) julkiselle sektorille ovat alle 2 miljardia euroa • Päihteet ja niihin liittyvät ilmiöt koskettavat koko yhteiskuntaa ja ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille. Toisaalta yksikään viranomainen tai toimijataho ei pysty päihdeongelmia ratkaisemaan.

(ks. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, THL 4/2015, 2. painos) 2) Ehkäisevän päihdetyön painopisteet kansallisesti

• Kansalliset painopisteet 1) Ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat kunnossa 2) Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden ja yhteisöjen valintojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi 3) Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa (system. lyhytneuvonta, varhainen apu, etsivä työ) 4) Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapeli politiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä (Pakka-toimintamalli, ikärajavalvonta) 5) Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä (työyhteisöt, oppilaitokset, varhaiskasvatus, vapaa-ajan ympäristöt) 6) Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista

(ks. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, THL 4/2015, 2. painos) 3) Ehkäisevän päihdetyön esimerkkejä Kainuusta ja maailmalta

Noin joka kolmannessa kunnassa Suomessa oli ehkäisevän päihdetyön vahvat rakenteet (vastaava toimielin, toimeenpaneva työryhmä, yhdyshenkilö ja toimintasuunnitelma) v. 2016 (THL 2017)

Kainuun kuntien tavoitteita hyvinvointikertomuksista: • Kuhmo 2013-2016: – Ei mainintoja alkoholista, tupakasta, huumeista, riippuvuuksista • Sotkamon laaja hyvinvointikertomus 2017-2020: – Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen paikallisesti – Nuorten alkoholin ja nuuskan käytön vähentyminen • Kajaanin laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 – Edistetään terveyttä ja puututaan ongelmiin (erit. tupakointi, humalajuominen, ylipaino, seksuaaliterveys) • Huom. Kaikissa kunnissa ei laajoja hyvinvointikertomuksia ole laadittu/päivitetty sekä tallennettu sähköiseen palveluun (https://www.hyvinvointikertomus.fi) • Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmia/-suunnitelmia vireillä Kainuun kunnissa ”Ehkäisevä päihdetyö on vaikuttavaa – Kainuussa lupaavia tuloksia”

• Lapsuudessa vaikuttavia työmenetelmiä ovat laadukas varhaiskasvatus, sosiaalisten taitojen ja muiden elämäntaitojen (kuten tunne-, päätöksenteko-, itsehallinta- ja vuorovaikutustaitojen) tukeminen, koululuokan ilmapiiriä ja hallintaa tukevat ohjelmat sekä vanhemmuustaitoja tukevat ohjelmat. • Kainuussa Pakka-toimintamalli ei ole vielä käytössä. • Päihteiden käytön puheeksi otolla on vaikutusta ja sen voi tehdä hoitaja, kollega, nuoriso-ohjaaja tai muu ammattilainen. • Kainuussa ehkäisevää päihdetyötä on kehitetty pitkään. Kainuun sotella on vuosien varrella ollut useita hankkeita, joista esimerkiksi Polku -jalkautuva päihdetyöparitoiminta on jäänyt pysyväksi • Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin ja kunnan tehtävä on luoda työlle riittävät edellytykset. Lain mukaan ehkäisevän päihdetyön on perustuttava päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin. • Kunnan johdon sitoutuminen ehkäisevään päihdetyöhön on tärkeää ja tästä hyvä esimerkki Kainuussa on Sotkamon kunta.

(PS-AVI:n tiedote 8.3.2019: https://www.avi.fi/web/avi/-/ehkaiseva-paihdetyo-on-vaikuttavaa-kainuussa-lupaavia-tuloksia-pohjois-suomi- ) Kannustimet käyttäytymisen taustalla…?

• Ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä kampanjoita ja esimerkkejä on paljon eri puolilta maailmaa • Esimerkiksi sosiaalisen markkinoinnin (ideana vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen) avulla on vähennetty alkoholiin, tupakkaan tai riippuvuuksiin liittyviä ongelmia (ks. https://www.thensmc.com/resources/sh owcase/browse) sekä https://richtopia.com/strategic- marketing/what-is-social-marketing- how-does-it-work • Markkinavoimat pitävät huolen mainonnasta ja saatavuudesta…

(YLE 19.8.2019; HS 16.8.2019) Kiitos!

Matti Heikkinen perhepalvelujohtaja Kainuun sote p. 044 750 2424 [email protected] http://twitter.com/MJ_Heikkinen http://fi.linkedin.com/in/mattiheikkinen Lähteet

THL / Sotkanet. 2019. Tupakointiin liittyvät indikaattorit. Huumeisiin liittyvät indikaattorit. Kuntien ja aluiden päihdeavainindikaattorit.

THL 2017. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa 2016–sote-ja maakuntauudistuksen kynnyksellä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-887-6

THL 2019. Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) 2018, 4-v. huoltajat https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lasten-terveys-hyvinvointi-ja-palvelut- lth-tutkimus

Tilastokeskus 2018. Kuolemansyyt.

Kuntaliitto. 2019. Sähköinen hyvinvointikertomus. https://www.hyvinvointikertomus.fi Mikä ihmeen ”Islannin malli”?

Katja Rajaniemi Iltapäivän agenda 1. ”Islannin malli” pähkinänkuoressa

2. Mallista systeemiseen muutokseen: Miten muutosta lähdetään toteuttamaan Helsingissä, mitä muutos vaatii johtajilta?

2

Ohjelman toimenpiteiden Mistä periaatteita ”Islannin mallissa” • Oikea-aikaisuus on kyse? • Kohdentaminen • Yhteistyö • Saavutettavuus • Tutkimusperusteisuus

Kuva: Aleksi Poutanen 4 ”Islannin malli”

Kolme ainesosaa 1. Tutkimusperusteisuus 2. Yhteisölähtöisyys 3. Dialogi

Kulttuurinmuutos • Kyse ei ole projektista • Vaatii pitkäkestoista sitoutumista yli valtuustokausien • Tutkimustiedolla johdettu tekemistä, jolla on ennaltaehkäisevä vaikutus nuorten päihteiden käyttöön, ja vahvistettu sitä

5 Taustaa: Islanti vs. Eurooppa 1. Päihteiden käyttö yleisempää 2. Alkoholimyönteinen kulttuuri: ensikokeilun kynnys on matala 3. Vanhempien välinen yhteistyö/yhdessä tekeminen vähäistä 4. Valvomaton myöhään kodin ulkopuolella vietetty aika tyypillistä 5. Kouluviihtyminen matalaa 6. Pääsy ja osallistuminen koulupäivän jälkeisiin toimintoihin matalaa

6 ”Islannin malli” Kaiken taustalla Islannin ison ongelman eli nuorten päihteidenkäytön ymmärtäminen tutkimustiedon pohjalta ja toimenpiteiden johtaminen tiedolla.

• Päihteiden käytölle altistavina riskitekijöinä tunnistetaan mm. • Strukturoimattomat aktiviteetit (bileet, hengailu kaupungilla ja myöhään ulkona jne.) • Kaverit, jotka käyttävät päihteitä

• Suojaavina tekijöinä tunnistetaan mm. • Organisoitu vapaa-ajan toiminta • Perheen kanssa vietetty aika

Ratkaisu: Vahvistetaan suojaavia tekijöitä eli ohjatuissa harrastuksissa ja vanhempien kanssa vietettyä aikaa. 7 ”Islannin malli”

• Sitä mukaa kun päihteiden käyttö on vähentynyt on vanhempien kanssa vietetty aika ja harrastamisen määrä lisääntynyt • Kuljetus koululta harrastukseen  illat perheen yhteistä aikaa

• Rahallinen tuki harrastamiseen ”Harrastuspassi” • Vuodesta 2007 • 400€/lapsi/vuosi • 6–18 -vuotiaille • Tarkoituksena mahdollistaa osallistuminen rakentaviin vapaa- ajantoimintoihin huolimatta perheen taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta

Malliin sisältyy myös: • Yksi yhteinen järjestelmä, jolla ilmoittaudutaan kaikkiin harrastuksiin • Kotiintuloajat lastensuojelulaissa

8 Oleellisimpana taustalla: Tiedolla johtamisen malli Islannissa 1. Tunnistetaan alueellinen verkosto, joka toimii lasten ja nuorten kanssa, arvioidaan vahvuudet ja heikkoudet 2. Tunnistetaan alueelliset resurssit 3. Valmistellaan datankeruu yhdessä yhteisön kanssa; riittävä informointi koko yhteisölle 4. Datankeruu, alueen riskiprofiilin määrittely 5. Yhteisön koolle kutsuminen, datan esittely, yhteisen ongelman tunnistaminen, sitouttaminen, ideat toimenpiteiksi 6. Yhteisö asettaa yhteiset tavoitteet työlle 7. Otetaan huomioon olemassa olevat hankkeet ja politiikkaohjelmat 8. Toimenpiteiden käynnistäminen

9 Kunnan rooli • Luo raamit toiminnalle erityisesti rahoituksen kautta. • Koulut toimivat kanavana, jonka kautta kerätään tieto ja kootaan vanhemmat yhteen. • Harrastus-/liikuntapaikkojen saavutettavuus ja laatu: harrastuspaikat ovat investointeja ja keskuksia, joissa ihmiset kohtaavat toisiaan. • Varmistaa lasten ja nuorten kanssa toimivien järjestöjen laadun ja roolin: vaatimukset mm. valmentajien osaamistasosta ja harjoitusten aikatauluissa. • Lähtökohtana vahva alueellisuus: muutos käynnistyy aina alueellisesti yhteistyössä alueen yhteisön kanssa.

10 Seurojen rooli • Toimivat aina palvellen alueellista yhteisöä, kaiken tasoisille harrastajille avoimia. • Kaikilla tasoilla aina koulutetut, palkatut valmentajat. • Vanhemmat mukana toiminnassa, mutta ei valmentajina. • Päihteettömyys seuran säännöissä. • Harrastaminen ei ole täysin maksutonta, mutta osa maksuista katetaan ”harrastuspassin” kautta.

11 Vanhempien rooli • Vahvistetaan vanhempien yhteistyötä alueellisesti. • Koulujen vanhempainyhdistykset otetaan mukaan alusta saakka. • Vanhemmat mukana työn suunnittelussa (datan esittely ja ongelman määrittely)  Yhteisiin tavoitteisiin ja ongelman ratkaisuun sitoutuminen • Päihteettömyyden periaatteet: yhteinen viesti siitä, että alkoholia/päihteitä saa kokeilla vasta täysi-ikäisenä. • Vanhemmat sitoutuvat esimerkiksi alueen harrastustoimijoiden vapaaehtoistoimintaan ja yhteisiin pelisääntöihin. • Ei laatuaikaa lasten kanssa vaan aikaa lasten kanssa. • Islannin kokemus: riittää, että aktiivisten vanhempien yhteisö on riittävän vahva – vahvistaa koko yhteisöä.

12 ”Islannin mallin” kustannuksia

Reykjavikin kaupungin avustukset järjestöille 2018 • Urheilu- ja nuoriso-organisaatiot 48M€ • Kulttuuriorganisaatiot 14M€ • Musiikkikoulut ja kouluorkesterit 12M€ • Nuorisotalot/klubit, kunnan järjestämä iltapäivätoiminta 27M€

Harrastuspassi 6M€

Yht. 107M€ = 7% kaupungin budjetista Mitä tästä voisi oppia? • Toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa paikallista yhteisöä. • Toimijoilla on tunnistetut omat roolinsa yhteisen vision saavuttamisessa. • Tehdään sitkeästi ja systemaattisesti hyviä asioita, joihin uskotaan (Islannissa ne ovat harrastaminen ja vanhempien mukanaolo). • Olennaista Islannissa tiedolla johdettuna nimenomaan ohjattu ja yhteisöllinen harrastaminen. • Kokemus, että riittää saada alueen vahvat vanhemmat mukaan – aktiivinen porukka tukee koko yhteisöä.

• Eri puolilta maailmaa ja Eurooppaa esitellyt mallit (Islannin inspiroimat) olivat täysin erilaisia myös toimenpiteiltään! • Olennaista oli eteneminen: data – yhteisön osallistaminen – toimenpiteet – toisto

14 Huomioita • Islannin ongelma oli ns. soten ongelma, mutta ratkaisut löytyivät muualla!  Edellyttää yhteistyötä yli sektorirajojen • Tulee olla jokaisen kunnan itsensä näköinen • Mallilla on todettu mitattavia vaikutuksia nimenomaan päihteidenkäytön vähenemiseen • Kokonaisvertailussa Islantilaisnuorten kokonaishyvinvointi on reilusti heikompi kuin suomalaisnuorten (OECD) • Mallin kokonaiskustannuksia ei tiedossa eikä potentiaalisia säästöjä ole arvioitu • Pitkäkestoisia vaikutuksia ei ole arvioitu – islantilaiset aikuiset käyttävät alkoholia Euroopan keskiarvoa enemmän • Marginaaliryhmät erottuvat mallissa epäedullisesti (esim. maahanmuuttajanuoret): harrastaminen ja hyvinvointi on yleisesti parantunut, mutta arviota riskiryhmien kohdalla ei ole tehty • Islannissa ollaan myös taitavia brändäämisessä!

• Islannissa muutakin on tehty oikein: Reykjavikin työttömyys 2,9 %

15 ”Islannin malli” kiteytettynä

Ei projekti vaan sitoutumista yli valtuustokausien vaativa kulttuurinmuutos. Lähtökohtina tutkimusperusteisuus, yhteisölähtöisyys ja toimijoiden dialogi.

Yksinkertaistettuna: Tutkimustieto nuorten päihteiden käytöstä • Altistavina tekijöinä valvomaton tekeminen ja päihteitä käyttävät kaverit • Suojaavina tekijöinä organisoitu vapaa-ajan toiminta ja perheen kanssa vietetty aika  Vahvistetaan suojaavia tekijöitä

Lisäksi mm. kotiintuloajat lastensuojelulaissa, ammattivalmentajat kaikilla tasoilla, n. 400 euron vuosittainen tuki harrastamiseen.

Islannin malli on paljon muutakin kuin ilmaisia harrastuksia Toimenpiteet tutkitusti vähentäneet vain päihteiden käyttöä

16 Hallitusohjelman kirjaus

17 Mukana- ohjelma

Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke 2017–2021 Helsinki käynnistää laajan ja kokonaisvaltaisen hankkeen yhdessä kumppaneiden kanssa systeemisten ratkaisujen löytämiseksi nuorten syrjäytymishaasteeseen.

Hankkeen aikana selvitetään erityisesti ylisukupolvista syrjäytymistä ja sen pohjalta otetaan käyttöön keinoja syrjäytymisen katkaisemiseen.

Maailman toimivin kaupunki – Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021 19 Kaupungissa tehdään paljon työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä osana olemassa olevia palveluita että hankkeissa.

Ongelma ei kuitenkaan ole kadonnut.

Tästä syystä meidän tulee nyt tehdä jotain toisin.

Kuva: Jussi Hellsten 20 Ohjelma kokoaa tekoja, joita Helsingin kaupungin toimialat tekevät yhdessä, jotta jokainen pysyisi mukana.

Kuva: Riku Pihlanto 21 Ohjelman toimenpiteiden periaatteita

• Oikea-aikaisuus • Kohdentaminen • Yhteistyö • Saavutettavuus • Tutkimusperusteisuus

Kuva: Aleksi Poutanen 22 23 Nuorten sosioekonomisten taustatekijöiden keskinäiset erot Helsingin osa-alueilla (vieraskielisyys, pienituloisuus, kouluttamattomuus ja työttömyys)

Siltamäki Landbo Puistola

Östersundom

Hakuninmaa Ylä-Malmi Paloheinä

Itä-Pakila

Konala Kivikko Pihlajamäki Mellunmäki Maunula

Myllypuro Keski-Vuosaa Etelä-Haaga Tali Käpylä Itäkeskus Arabianranta

Meri-Rastila Vallila

Taka-Töölö

Yliskylä

Kamppi

Myllykallio Eira Sosioekonomiset tekijät Santahamina keskimääräistä paremmat (26) (41) (30) keskimääräistä heikommat (25) © Helsingin kaupunkimittauspalv elut, Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2017 Alle 50 henkilön alueet eivät ole mukana tarkastelussa. Aineistolähde Tilastokeskus, toteutus Helsingin kaupunki, KTT

Itäsaaret

Länsisaaret Islannin kokemusten soveltaminen pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä

25 ”Islannin mallin” soveltaminen Helsingissä

”Mukana-ohjelman jatkotyössä selvitetään ns. Islannin- mallin ottamista käyttöön soveltuvalla tavalla Helsingissä. Ns. Islannin-mallissa jokaiselle koululaiselle taataan oikeus harrastukseen ja harrastukset organisoidaan suoraan koulupäivän jatkeeksi.” (Kaupunginhallitus 11.2.2019)

”Islannin mallin kehittäminen ja sen hyvien osioiden mahdollinen pilotointi ja implementointi tapahtuu Helsingissä Mukana-ohjelman vetovastuulla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.” (HYTE-ohjausryhmä 6.5.2019)

26 Luodaan Helsingin malli osana Mukana-ohjelmaa 1. Sovelletaan Islannin tapaa kerätä ja jalkauttaa tietoa yhteisöihin. Kysely koululaisille syksyllä 2019. Kehitetään palveluita tiedon avulla yhteisölähtöisesti entistä paremmin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviksi. Tiedolla johtaminen: tunnistetaan Helsingin alueelliset ongelmat ja löydetään ratkaisut juuri niihin.

2. Pilotoidaan myös Islannissa toteutettuja toimenpiteitä: varmistetaan mielekästä vapaa-ajan toimintaa sekä vahvistetaan vanhempien osallistumista.

Alueellisuus ja toimijoiden dialogi. Kokeilut käynnistetään yhteistyössä aluksi Mellunkylässä ja Kannelmäki-Malminkartanossa.

Osallisuus ja vertaisuus ”Helsinki-lisänä”. 27 Harrastustoiminnan lisääminen on islannin ratkaisu heidän ongelmaansa.

Olemme kiinnostuneita oman ongelmamme tunnistamisesta ja ymmärtämisestä ennen ratkaisujen lukitsemista.

28 Tiedolla johtamisen malli • Kysely koululaisille syksyllä 2019 • Kouluterveyskyselyn kuntakohtaiset tulokset • Vanhempien ja yhteisöjen mukaan kutsuminen ja sitouttaminen tiedon prosessoimiseen ja yhteisten tavoitteiden asettamiseen alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi • Tunnistetaan Helsingin alueelliset ongelmat ja löydetään ratkaisut juuri niihin. • Kehitetään alueellisia palveluita tiedon avulla yhteisölähtöisesti entistä paremmin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviksi.

29 Harrastustoiminnan lisääminen ”Helsingin päämäärä on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus, nuoret luottavat Helsingin tulevaisuuteen asuinpaikkana ja voivat vaikuttaa sen toimintaan.” (Maailman toimivin kaupunki – Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021)

30 Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö • Nuoret liikkuvat, elävät ja opiskelevat pääkaupunkiseudulla kuntarajoista piittaamatta

• Helsingin oman kehittämistyön lisäksi edistetään pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä Islannin oppien mukaisesti

• Pks-lautakuntien yhteistyö: Lokakuun alussa tilaisuus, jossa lautakunnat, viranhaltijat, nuoret ja vanhemmat yhdessä tutustuvat Islannin oppeihin ja kouluterveyskyselyn pääkaupunkiseutua yhteisesti koskettaviin teemoihin  tarkastellaan mahdollisuutta pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöstä ”Islannin mallin” pilotoimiseksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi

31 Olennaisin oppi Islannista on se, että ”Suomen malli” ei voi olla projekti tai hanke.

Kyseessä on sitoutumista yli valtuustokausien vaativa kulttuurinmuutos, jolla uudistetaan järjestelmällisesti tekemisen tapaa sekä kaupungin palvelurakennetta. Mallista systeemiseen muutokseen

Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansan videotervehdys Islannin opintomatkan annista

33 Mitä tämä voisi tarkoittaa Kainuussa?

34 Helsinki pitää kaikki mukana.

Projektipäällikkö Projektikoordinaattori Viestintäasiantuntija Katja Rajaniemi Sanna Ranto Nina Dale [email protected] [email protected] [email protected] 09 310 23625 09 310 21904 09 310 23875

Kuva: Jussi Hellsten 35 Lapsi- ja perhepalvelujen johtaminen muuttuu – olenko valmis? Kajaani 5.9.2019 | LAPE

Petri Virtanen Toimitusjohtaja | Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla Hallintotieteen professori | Vaasan yliopisto (sosiaali- ja terveyshallintotiede) Puheenvuoron jäsennys • ASIAN PROBLEMATISOINTI: • Johtamismaaston vaikeakulkuisuudesta: kompleksisuusajattelu ja klassiset virhepäätelmät • CMO-periaate

• PUHEENVUORON RATKAISUKESKEINEN OSIO: • Johtaminen kehityssyklinä, taitona ja evoluutiona • Kollektiivinen yhdessä ohjautuminen • Politiikkasykliin (public policy) vaikuttaminen

• (L)opetus Johtamismaaston vaikeakulkuisuudesta: tervetuloa • ”… Tapa ymmärtää maailma kokonaisuutena, jossa asiat ja ilmiöt ovat yhteen kietoutuneita, eikä kokonaisuutta voida ymmärtää pilkkomalla se osiinsa ja tarkastelemalla näitä yksitellen…” (op.cit. anonym 2019). • ”… Haastaa mekanistisen maailmankuvaan perustuvan näkemyksen, jossa kehitys nähdään syiden ja seurausten muodostamana ketjuna. (Ibid.) • Ei yhtenäistä teoriaa, vaan erilaisia tulkintoja • Uudenlainen käsitehierarkia; mm. emergenssi, keskinäisriippuvuus, kytkeytyneisyys, epälineaarisuus,… • Kompleksinen vs. monimutkainen (majoneesi vs. lentokoneen moottori; op.cit. Paul Cilliers) Organisaatioiden kompleksisuusajattelun näkökulmasta

• ”… Sosiaaliset normit ja organisatoriset konventiot johtavat informaation järjestelmälliseen ylituotantoon sekä rituaalimaiseen ja symboliseen tiedon hyödyntämiseen…” (op.cit. anonym 2019) • Organisaatio ei ole kone, vaan vuorovaikutuksen myötä elävä ja uusiutuva organismi. • Itseohjautuvuuden ja johtamisen paradokseja on monia: a) Abilenen paradoksi (tehdään järjetöntä miellyttääksemme muita) b) Skismogenesis (itseään vahvistava kielteinen kehä, joka lamaannuttaa systeemin) c) Häiriökysyntä (ála Seddon) d) Ja monia muita välttäminen: interventiotieto ja aikaan saatu muutos • Viittaa näennäiskorrelaatioon eli klassiseen virhepäätelmään, jossa asioiden esiintyminen yhdessä tarkoittaisi sitä, että toinen asia on toisen syy. • Entäpä jos tavoitellut muutokset ovat luonteeltaan systeemisiä? Silloin täytyisi ottaa huomioon seuraavia seikkoja: • KONTEKSTI (ihmisten toiminta, polkuriippuvuudet) • KESKINÄISRIIPPUVUUDET (ja vaatimus holistisuudesta) • INTRESSIT • VALTA • AJOITUS JA VAIKUTUSVIIVE InT Interventiotieto InT

J Johtaminen

Vaikutukset Va1 työn Va1 sisältöihin

Va Vaikutukset Va 2 lasten 2 arkeen ja hyvinvointiin • Ray Pawsonin ja Nick Tilleyn neronleimaus (op.cit Realistic Evaluation 1997): CMO-periaate • 1. Pohdinnan kohteena kausaaliolettama

Mekanismi Vaikutus Hyöty ….2. Ja se toimenpiteiden vaikuttavuudesta!

KONTEKSTI

Mekanismi Vaikutus Hyöty Johtaminen • Modernista organisaatioteoriasta tiedämme seuraavaa:

Johtamisen toimintatapojen uudistaminen

Organisaatioiden toimintatapojen uudistuminen

Toimintatapojen implementointi vaikuttaa asiakasarvoon

Uudistuneet toimintatavat edistävät asiakasvaikuttavuutta Millaisia johtamisen vaaditaan, jos johtaminen edistää vaikuttavuutta?

• Käsitteellistä ajattelukykyä syyn ja vaikutuksen välisestä suhteesta • Vuorovaikutustaitoja kommunikoida tuloksista • Tavoitteellista työskentelytapaa ja fokusoitumista vaikuttavuuteen • Optimaalisten työskentelyolosuhteiden mahdollistamista (organisaation kapasiteetin vahvistamista vaikuttavuuden mittaamiseen) • Kokonaisuuksien hallintaa (isojen ja pienten asioiden toisistaan erottamista) • Arvoja, moraalia ja periaatteellisuutta (asioiden ajattelemista lasten näkökulmasta) • Muutoksen johtamisen taitoa (tekemisen kohdistamista parempaan vaikuttavuuteen)

Virtanen P, Stenvall J. Julkinen johtaminen. Uudistettu laitos ja kolmas painos, ilmestyi huhtikuussa 2019. Tietosanoma. Politiikkasykliin – kaikilla hallinnon tasoilla

. Prosessin vaiheet: 1. TIETOISUUS LASTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINNIN JA KASVUN ILMIÖSTÄ 2. TIETOTARPEEN EKSPLIKOINTI 3. TIEDON TUOTTAMINEN JA METASYNTEESIN TEKEMINEN 4. SUOSITUSTEN TEKEMINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÖILLE 5. JULKISEN POLITIIKAN TOIMENPITEET 6. SEURANTA Johtajana kehittymisen motto: ”Jos hevosesi on kuollut, sinun kannattaa laskeutua ratsailta”

(Sioux proverb/ManfredKets de Vries, INSEAD) Hyvinvointipalvelujen johtamisen megatrendit: ja

MEGATRENDI 1: YHTEISKUNNAN MEGATRENDI 2: ITSEOHJAUTUVUUS / MUUTOS KOLLEKTIIVINEN YHDESSÄ OHJAUTUMINEN

. Palvelujen yhteiskunta . Kompleksinen maailma . Asiakaskokemusten arvo . Kaikki muuttuu: . Maine . Johtajuus . Palvelujen järjestämisen ja . Johtajat tuottamisen idea: . Johdettavat . Yhteistyöhön perustuva . arvonluominen Palvelujen käyttäjät . Itseohjautuvuuden aallot I-II . Palveluperusteinen toimintalogiikka . I: Työyhteisöt . II: Palvelujen käyttäjät Miksi itseohjautuvuudesta on tullut modernin työelämän mantra? • Maailma muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla, mikä edellyttää nopeaa reagointia. • Työtehtävät ovat radikaalisti muuttuneet. • Ryhmien tapa toimia on muuttunut.

Lähde: Martela, Jarenko ja monta muuta. CASE: Welcome to Buurtzorg Humanity over bureaucracy buurtzorg.com Mitä itseohjautuvuudella tarkoitetaan?

• ”Yleensä itseohjautuvuudella tarkoitetaan ihmisen kykyä toimia ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta” (Savaspuro 2019) • TOP DOWN VS. BOTTOM UP • ”Päätös on kuitenkin jonkun tehtävään kuuluva asia?” – Juju onkin siinä, että päätöstä vaativat asiat ovat periaatteessa avoimia eli ne, joilla on tiettyyn asiaan annettavaa, hakeutuvat mukaan päätöksentekoon. • Keskeistä itseohjautuvuudessa on organisaatiotoiminnassa, että ihmisillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa työhönsä (Freddie LaLoux jne.)

Savaspuro M (2019) Itseohjautuvuus tuli työpaikoille, mutta kukaan ei kertonut miten sellainen ollaan. Alma Media. Miksi organisaatiot eivät vahvista itseohjautuvuutta tai epäonnistuvat siinä?

• Muutoksia ei osata johtaa. • Hierarkiat luovat turvaa. • Kyttäyskulttuuri on vahvaa. • Otetaan tyhmiä riskejä ja ollaan välinpitämättömiä. • ”Ison porukan” hallitseminen. • Organisaation tarkoitus on hukassa.

(Lähde: Pientinalho, Savaspuro ja monta muuta) Miten karikot voidaan välttää jos itseohjautuvuudessa halutaan edetä?

• Selkeät tavoitteet työn tekemiselle. • Kuka tekee päätökset jos kaikki eivät ole samaa mieltä? • Psykologinen sopimuksellisuus ja turvallisuus. • Organisaatiota koskevan itseymmärryksen vahvistaminen. (L)opetus: palvelujen vaikuttavuuden konteksti liikkuu koko ajan, mutta siihen voi vaikuttaa johtamisella

• Tervetuloa tulevaisuuteen – kompleksinen maailma on jo täällä ja sen kanssa voi elää vaikka sitä ei voi hallita.

• Johtamisella voidaan vaikuttaa organisaatiokulttuuriin, kunhan ymmärretään tiedon ja inhimillisen toiminnan kommunikatiivinen luonne ja kontekstin merkitys.

• Itseohjautuvuuteen ja kollektiiviseen yhdessä ohjautumiseen liittyy nykyään suuria odotuksia.

• Johtaminen uudistuu learning by doing –ajatuksella, jossa yhteinen tulkinta lasten ja perheiden arjen ilmiöistä, toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta on keskiössä. Eikä tässä vielä kaikki!

• Itla-säätiö aikoo uudistaa suomalaista lapsipolitiikkaa omalta osaltaan vuosina 2020-2022….

• …. Vahvistamalla lapsipolitiikan tietopohjaa.

• …. Edistämällä lapsipolitiikan ja palvelujen haastelähtöistä ja tutkimusavusteista innovaatiotoimintaa.

• … Järjestämällä tulevaisuusorientoitunutta, tutkimustietoon perustuvaa johtamiskoulutusta lapsipolitiikan päätöksentekijöille yli sektorirajojen. Kiitos! Petri Virtanen CEO | Itla Professor | University of Vaasa Mobile: +358 50 3187068 Email: [email protected] Twitter: @PetriVirtanen10