Elämää Metropolin Reunoilla – Sundsberg Ja Landbo Hajautuvassa Kaupunkirakenteessa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Pro gradu -tutkielma Maantiede Kaupunkimaantiede ELÄMÄÄ METROPOLIN REUNOILLA – SUNDSBERG JA LANDBO HAJAUTUVASSA KAUPUNKIRAKENTEESSA Rami Ratvio 2005 Ohjaajat: Mari Vaattovaara ja Jani Vuolteenaho HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTO − HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto − Fakultet/Sektion ) Faculty Laitos − Institution ) Department Matemaattis-luonnontieteellinen Maantieteen laitos Tekijä − Författare ) Author Rami Ratvio Työn nimi − Arbetets title ) Title Elämää metropolin reunoilla – Sundsberg ja Landbo hajautuvassa kaupunkirakenteessa Oppiaine − Läroämne ) Subject Maantiede Työn laji − Arbetets art ) Level Aika − Datum – Month and Year Sivumäärä − Sidoantal – Number of Pages Pro gradu Lokakuu 2005 56 + 1 liite Tiivistelmä − Referat ) Abstract Helsingin seudun kasvussa on piirteitä sekä tiivistymisestä että hajautumisesta. Asunto- ja yhdyskunta- poliittisessa keskustelussa on kiistelty kaupunkirake nteen hajoamisen vaikutuksista. Asuntopoliittisen tilanteen vuoksi erityisesti kehyskuntiin rakennetaan pientaloalueita, mikä voi hajottaa seudun kaupunkirakennetta. Kasvun painopisteeseen seudun reunoille syntyy perinteistä esikaupunkia voimakkaammin eriytynyttä rakennetta. Muutosten yleispiirteisiin kuuluu eri toimintojen siirtyminen pois kaupunkiseutujen ydinkeskustasta reuna-alueille ja esikaupunkeihin. Tämä näkyy työpaikkojen klusteroitumisena nauhamaisesti liikenneväylien varteen, suurina kaupan, kulutuksen ja vapaa-ajan yksikköinä sekä kasvavina liikennevirtoina. Toiminnoiltaan hajautuneen kaupungin on esitetty olevan kokonaan uudenlainen kaupunkirakenteen muoto. Eräät tutkijat puhuvat jälkiesikaupungillisesta elämäntavasta metropolin reunoilla, jossa kaupunkialueen keskusta tai aluekeskusta ei olekaan enää symbolisesti tai toiminnallisesti yhtä tärkeä. Liikkumistottumuksia luonnehtii tällöin esikaupunkielämän periferia-keskusta -suuntauksesta poiketen periferia-periferia -rakenteiden syntyminen. Tässä tutkimuksessa on selvitetty kaupunkitilassa ta pahtuvia muutoksia uusilla reuna-alueilla Helsingin seudulla. Kaupunkirakenteen tilallista jäsentymistä reuna-alueiden asukkaiden arjessa tutkittiin tarkastelemalla asukkaiden liikkumista töihin, ostoksille, harrastuksiin ja tapaamisiin ystävien kanssa. Tutkimusalueiksi valittiin vertailuasetelman luomise ksi kaksi kaupunkirakenteelliselta asemaltaan yhtenevää, mutta muilta ominaisuuksiltaan toisistaan eroavaa pientaloaluetta kehyskunnissa: Sundsberg Kirkkonummella ja Landbo Sipoossa. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin, pääasiassa puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Aineiston käsittelyyn käytettiin kvantifioivaa kvalitatiivista analyysia ja se kuvattiin teemakartoiksi. Tutkimusalueiden asukkaiden käyttämät liikkumisreitit jäsentyvät reuna-alueiden rakenteen kehitystä kuvaavassa keskustelussa. Näkyvissä on merkkejä s iirtymisestä jälkiesikaupungillisille alueille tyypilliseen periferia-periferia -suhteiden määrittämään elämäntapaan. Reitit ovat hyvin samantyyppisiä siitä huolimatta, että alueiden välillä on monia suunnittelun ja kaavoituksen tuottamia perustavanlaatuisia eroja. Havainto tukee näkemystä siitä, että tällainen arjen toimintojen malli liittyy nimenomaan kaupunkirakenteen eriytymiseen ja että alueiden ja asukkaiden erikoispiirteet ovat tässä toissijaisia seikkoja. Tämän tutkimuksen valossa näyttää mahdolliselta, että kysymys on rakenteellisesti tuotetuista toimintamalleista, jotka todennäköisesti yleistyvät tällaisten asuinalueiden yleistymisen myötä – alueiden ja asukkaiden erikoispiirteistä riippumatta. Seudun k untien asunto- ja yhdyskuntapoliittiset linjaukset hallitsemattoman hajautumisen estämisessä vaikuttavat pitkälle Helsingin seudun tulevaisuuteen. Avainsanat – Nyckelord ) Keywords kaupunkirakenne, yhdyskuntarakenne, kaupunkiseudut, Helsinki, kaupunkimaantiede Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin yliopisto, Kumpulan tiedekirjasto Muita tietoja ) Övriga uppgifter ) Additional information 2 HELSINGIN YLIOPISTO − HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto − Fakultet/Sektion ) Faculty Laitos − Institution ) Department Faculty of Science Department of Geography Tekijä − Författare ) Author Rami Ratvio Työn nimi − Arbetets title ) Title Everyday Life at the Urban Periphery. Sundsberg and Landbo – Neighbourhoods in Postsuburbia Oppiaine − Läroämne ) Subject Geography Työn laji − Arbetets art ) Level Aika − Datum – Month and Year Sivumäärä − Sidoantal – Number of Pages Master’s thesis October 2005 56 + 1 app. Tiivistelmä − Referat ) Abstract The urban development of Helsinki Region is characterized by both centralization and decentralization. Concern has recently been exp ressed in political debate regarding the effects of urban decentralization. Current housing policy has lead to a situation where single-family houses – which are also preferred by wealthy taxpayers – are mainly built in the surrounding municipalities. The growth on the periphery of t he region is shaping the city toward a more decentralized, multi-nuclei form. Community structure is organized in region composed of functionally differentiated spaces that are no longer extensions of the traditional city. A functionally differentiated city is suggested to be a new form of urban morphology. These polynucleated areas are not dominated by any central city. Traditional core-periphery relations are replaced by periphery-periphery connection s. It has been stated that this emergence of new postsuburban areas has also created a new postsuburban way of life. This research studies urban transformation proc esses at the periphery of the Helsinki Region. Transformation of urban space is studied through the locations where local residents work, go shopping, make social contacts and concentrate on their hobbies. The study areas are newly built single-family house neighbourhoods Sundsberg in Kirkkonummi and Landbo in Sipoo. The chosen areas are similar for their locational factors but different in their characteristics and thus ideal for a comparative study. The main information presented in this study was obtained from interviews completed in study areas. The data is analysed using quantifying qualitative analysis and presented as maps. Residents’ travel paths seem to follow postsuburban lifestyle patterns closely in both areas, which can be related to urban decentralization. Accord ing to this study, if postsuburban neighbourhoods described above become more common, citizens’ moving patterns will change accordingly. Policy on controlling urban decentralization will greatly affect the future of Helsinki Region. Avainsanat – Nyckelord ) Keywords urban planning, metropolitan areas, Helsinki, urban geography Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited University of Helsinki, Kumpula Science Library Muita tietoja ) Övriga uppgifter ) Additional information 3 Asuntoesittely Kirkkonummen Sundsbergissa 25.9.2005. SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO………………………………………………………………………………….2 1.1 Alkusanat………………………………………………………………………………...2 1.2 Tutkimuksen rakenne……………………………………………………………………3 2. MUUTTUVA METROPOLI……………………………………………………...............6 2.1 Kaupungin kuolema?.........................................................................................................8 2.2 Uusi urbaani muoto……………………………………………………………………...9 2.3 Hajautuminen ja sen vaikutukset……………………………………………………….11 3. KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITYS HELSINGIN SEUDULLA……………..15 3.1 Hajautuminen ja monikeskisyys………………………………………………………..16 3.2 Asutusrakenteen muutokset – pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin…………………….18 3.3 Asunto- ja yhdyskuntapoliittinen keskustelu…………………………………………...20 3.4 Kompakti kaupunki haastettuna……………………………………………………..…23 3.5 Jälkiesikaupungillinen elämäntapa……………………………………………………..26 4. EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN ARKKITEHTUURI……..…………………….…29 4.1 Kaupunkitilallinen näkökulma……….………………………………………………...29 4.2 Vertaileva tutkimusasetelma………….………………………………………………...31 4.3 Tutkimuksen aineisto ja menetelmät.….…..…………………………………………...35 5. SUNDSBERG JA LANDBO METROPOLIN REUNALLA……………………...40 5.1 Havaintoja arkipäivän liikkumisesta…………………………………………………...40 5.1.1 Työpaikat…………………………………………………………………….40 5.1.2 Päivittäiset ostospaikat…………………………………………………….…41 5.1.3 Harrastusten ja sosiaalisten kontaktien paikat……………………………….43 6. LOPUKSI – JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KESKUSTELUA.…………………………45 LÄHTEET……………………………………………………………………………………...51 Liite 1: Sundsbergin ja Landbon liikkumista koskevien osatutkimusten haastattelurunko 1 1. JOHDANTO 1.1 Alkusanat Kun viettää lapsuutensa idyllisellä pientaloalueella rauhallisessa maalaiskylässä Vihdissä – pääkaupunkiseudun kupeessa mutta kaukana kiireestä – kuultaa muistoissa kuvia pelloista, soraisista kyläteistä ja pienistä kyläkaupoista. Viimeisen viiden vuoden aikana kotiseutuni on kokenut muutoksen, josta sekä kylänraitin papat että minä ovat olleet ihmeissään. Samaan aikaan kun pellonlaitaan on noussut toinen toistaan pidempiin riveihin uusia pientaloja, on läheisen valtatien varteen rakennettu kaksi markettia, joiden tarjonta saa kyläkauppiaankin haukkomaan henkeään. Helsingin seutu laajenee nopeasti ja varmasti. Keskuskaupungin ja kaupunkiseudun välisessä suhteessa on tapahtunut muutoksia, jotka yhä kasvavien kehyskuntien asukkaat – tai pelkästään keskustelua mediassa tarkkailleet – ovat saattaneet huomata. Helsingin seudun rakenteessa on nähtävissä reuna-alueiden vahvistumista yhä uusien pientalomaisten asuinalueiden valmistuessa. Tämä saattaa haastaa