Ehkäisevä päihdetyö osana hyvinvointisuunnitelmaa Kainuun LAPE-akatemia 5.9.2019, Kajaani Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 5.9.2019 20 kainuulaista kuoli! Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset tappavat Kainuussa joka vuosi http://www.presentationmagazine.com Sisältö 1) Miksi ehkäisevää päihdetyötä? 2) Ehkäisevän päihdetyön painopisteet kansallisesti ja alueellisesti 3) Esimerkkejä Kainuusta ja maailmalta 1) Miksi ehkäisevää päihdetyötä? • Päihde- ja riippuvuushaittojen ehkäisyllä enemmän terveyttä ja hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia • Alkoholista, tupakasta, huumausaineista ja rahapelaamisesta aiheutuu terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja käyttäjille, läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle – Välittömät haittakustannukset (alkoholi, tupakka, huumeet) julkiselle sektorille ovat alle 2 miljardia euroa • Päihteet ja niihin liittyvät ilmiöt koskettavat koko yhteiskuntaa ja ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille. Toisaalta yksikään viranomainen tai toimijataho ei pysty päihdeongelmia ratkaisemaan. (ks. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, THL 4/2015, 2. painos) 2) Ehkäisevän päihdetyön painopisteet kansallisesti • Kansalliset painopisteet 1) Ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat kunnossa 2) Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden ja yhteisöjen valintojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi 3) Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa (system. lyhytneuvonta, varhainen apu, etsivä työ) 4) Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapeli politiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä (Pakka-toimintamalli, ikärajavalvonta) 5) Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä (työyhteisöt, oppilaitokset, varhaiskasvatus, vapaa-ajan ympäristöt) 6) Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista (ks. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, THL 4/2015, 2. painos) 3) Ehkäisevän päihdetyön esimerkkejä Kainuusta ja maailmalta Noin joka kolmannessa kunnassa Suomessa oli ehkäisevän päihdetyön vahvat rakenteet (vastaava toimielin, toimeenpaneva työryhmä, yhdyshenkilö ja toimintasuunnitelma) v. 2016 (THL 2017) Kainuun kuntien tavoitteita hyvinvointikertomuksista: • Kuhmo 2013-2016: – Ei mainintoja alkoholista, tupakasta, huumeista, riippuvuuksista • Sotkamon laaja hyvinvointikertomus 2017-2020: – Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen paikallisesti – Nuorten alkoholin ja nuuskan käytön vähentyminen • Kajaanin laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 – Edistetään terveyttä ja puututaan ongelmiin (erit. tupakointi, humalajuominen, ylipaino, seksuaaliterveys) • Huom. Kaikissa kunnissa ei laajoja hyvinvointikertomuksia ole laadittu/päivitetty sekä tallennettu sähköiseen palveluun (https://www.hyvinvointikertomus.fi) • Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmia/-suunnitelmia vireillä Kainuun kunnissa ”Ehkäisevä päihdetyö on vaikuttavaa – Kainuussa lupaavia tuloksia” • Lapsuudessa vaikuttavia työmenetelmiä ovat laadukas varhaiskasvatus, sosiaalisten taitojen ja muiden elämäntaitojen (kuten tunne-, päätöksenteko-, itsehallinta- ja vuorovaikutustaitojen) tukeminen, koululuokan ilmapiiriä ja hallintaa tukevat ohjelmat sekä vanhemmuustaitoja tukevat ohjelmat. • Kainuussa Pakka-toimintamalli ei ole vielä käytössä. • Päihteiden käytön puheeksi otolla on vaikutusta ja sen voi tehdä hoitaja, kollega, nuoriso-ohjaaja tai muu ammattilainen. • Kainuussa ehkäisevää päihdetyötä on kehitetty pitkään. Kainuun sotella on vuosien varrella ollut useita hankkeita, joista esimerkiksi Polku -jalkautuva päihdetyöparitoiminta on jäänyt pysyväksi • Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin ja kunnan tehtävä on luoda työlle riittävät edellytykset. Lain mukaan ehkäisevän päihdetyön on perustuttava päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin. • Kunnan johdon sitoutuminen ehkäisevään päihdetyöhön on tärkeää ja tästä hyvä esimerkki Kainuussa on Sotkamon kunta. (PS-AVI:n tiedote 8.3.2019: https://www.avi.fi/web/avi/-/ehkaiseva-paihdetyo-on-vaikuttavaa-kainuussa-lupaavia-tuloksia-pohjois-suomi- ) Kannustimet käyttäytymisen taustalla…? • Ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä kampanjoita ja esimerkkejä on paljon eri puolilta maailmaa • Esimerkiksi sosiaalisen markkinoinnin (ideana vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen) avulla on vähennetty alkoholiin, tupakkaan tai riippuvuuksiin liittyviä ongelmia (ks. https://www.thensmc.com/resources/sh owcase/browse) sekä https://richtopia.com/strategic- marketing/what-is-social-marketing- how-does-it-work • Markkinavoimat pitävät huolen mainonnasta ja saatavuudesta… (YLE 19.8.2019; HS 16.8.2019) Kiitos! Matti Heikkinen perhepalvelujohtaja Kainuun sote p. 044 750 2424 [email protected] http://twitter.com/MJ_Heikkinen http://fi.linkedin.com/in/mattiheikkinen Lähteet THL / Sotkanet. 2019. Tupakointiin liittyvät indikaattorit. Huumeisiin liittyvät indikaattorit. Kuntien ja aluiden päihdeavainindikaattorit. THL 2017. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa 2016–sote-ja maakuntauudistuksen kynnyksellä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-887-6 THL 2019. Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) 2018, 4-v. huoltajat https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lasten-terveys-hyvinvointi-ja-palvelut- lth-tutkimus Tilastokeskus 2018. Kuolemansyyt. Kuntaliitto. 2019. Sähköinen hyvinvointikertomus. https://www.hyvinvointikertomus.fi Mikä ihmeen ”Islannin malli”? Katja Rajaniemi Iltapäivän agenda 1. ”Islannin malli” pähkinänkuoressa 2. Mallista systeemiseen muutokseen: Miten muutosta lähdetään toteuttamaan Helsingissä, mitä muutos vaatii johtajilta? 2 Ohjelman toimenpiteiden Mistä periaatteita ”Islannin mallissa” • Oikea-aikaisuus on kyse? • Kohdentaminen • Yhteistyö • Saavutettavuus • Tutkimusperusteisuus Kuva: Aleksi Poutanen 4 ”Islannin malli” Kolme ainesosaa 1. Tutkimusperusteisuus 2. Yhteisölähtöisyys 3. Dialogi Kulttuurinmuutos • Kyse ei ole projektista • Vaatii pitkäkestoista sitoutumista yli valtuustokausien • Tutkimustiedolla johdettu tekemistä, jolla on ennaltaehkäisevä vaikutus nuorten päihteiden käyttöön, ja vahvistettu sitä 5 Taustaa: Islanti vs. Eurooppa 1. Päihteiden käyttö yleisempää 2. Alkoholimyönteinen kulttuuri: ensikokeilun kynnys on matala 3. Vanhempien välinen yhteistyö/yhdessä tekeminen vähäistä 4. Valvomaton myöhään kodin ulkopuolella vietetty aika tyypillistä 5. Kouluviihtyminen matalaa 6. Pääsy ja osallistuminen koulupäivän jälkeisiin toimintoihin matalaa 6 ”Islannin malli” Kaiken taustalla Islannin ison ongelman eli nuorten päihteidenkäytön ymmärtäminen tutkimustiedon pohjalta ja toimenpiteiden johtaminen tiedolla. • Päihteiden käytölle altistavina riskitekijöinä tunnistetaan mm. • Strukturoimattomat aktiviteetit (bileet, hengailu kaupungilla ja myöhään ulkona jne.) • Kaverit, jotka käyttävät päihteitä • Suojaavina tekijöinä tunnistetaan mm. • Organisoitu vapaa-ajan toiminta • Perheen kanssa vietetty aika Ratkaisu: Vahvistetaan suojaavia tekijöitä eli ohjatuissa harrastuksissa ja vanhempien kanssa vietettyä aikaa. 7 ”Islannin malli” • Sitä mukaa kun päihteiden käyttö on vähentynyt on vanhempien kanssa vietetty aika ja harrastamisen määrä lisääntynyt • Kuljetus koululta harrastukseen illat perheen yhteistä aikaa • Rahallinen tuki harrastamiseen ”Harrastuspassi” • Vuodesta 2007 • 400€/lapsi/vuosi • 6–18 -vuotiaille • Tarkoituksena mahdollistaa osallistuminen rakentaviin vapaa- ajantoimintoihin huolimatta perheen taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta Malliin sisältyy myös: • Yksi yhteinen järjestelmä, jolla ilmoittaudutaan kaikkiin harrastuksiin • Kotiintuloajat lastensuojelulaissa 8 Oleellisimpana taustalla: Tiedolla johtamisen malli Islannissa 1. Tunnistetaan alueellinen verkosto, joka toimii lasten ja nuorten kanssa, arvioidaan vahvuudet ja heikkoudet 2. Tunnistetaan alueelliset resurssit 3. Valmistellaan datankeruu yhdessä yhteisön kanssa; riittävä informointi koko yhteisölle 4. Datankeruu, alueen riskiprofiilin määrittely 5. Yhteisön koolle kutsuminen, datan esittely, yhteisen ongelman tunnistaminen, sitouttaminen, ideat toimenpiteiksi 6. Yhteisö asettaa yhteiset tavoitteet työlle 7. Otetaan huomioon olemassa olevat hankkeet ja politiikkaohjelmat 8. Toimenpiteiden käynnistäminen 9 Kunnan rooli • Luo raamit toiminnalle erityisesti rahoituksen kautta. • Koulut toimivat kanavana, jonka kautta kerätään tieto ja kootaan vanhemmat yhteen. • Harrastus-/liikuntapaikkojen saavutettavuus ja laatu: harrastuspaikat ovat investointeja ja keskuksia, joissa ihmiset kohtaavat toisiaan. • Varmistaa lasten ja nuorten kanssa toimivien järjestöjen laadun ja roolin: vaatimukset mm. valmentajien osaamistasosta ja harjoitusten aikatauluissa. • Lähtökohtana vahva alueellisuus: muutos käynnistyy aina alueellisesti yhteistyössä alueen yhteisön kanssa. 10 Seurojen rooli • Toimivat aina palvellen alueellista yhteisöä, kaiken tasoisille harrastajille avoimia. • Kaikilla tasoilla aina koulutetut, palkatut valmentajat. • Vanhemmat mukana toiminnassa, mutta ei valmentajina. • Päihteettömyys seuran säännöissä. • Harrastaminen ei ole täysin maksutonta, mutta osa maksuista katetaan ”harrastuspassin” kautta. 11 Vanhempien rooli • Vahvistetaan vanhempien yhteistyötä alueellisesti. • Koulujen vanhempainyhdistykset otetaan mukaan alusta saakka. • Vanhemmat mukana työn suunnittelussa (datan esittely ja ongelman määrittely) Yhteisiin tavoitteisiin ja ongelman ratkaisuun sitoutuminen • Päihteettömyyden periaatteet: yhteinen viesti siitä, että alkoholia/päihteitä saa kokeilla vasta