DOCSLIB.ORG

Herttoniemenrannan Kotikaupunkikävely

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Herttoniemenrannan Kotikaupunkikävely HERTTONIEMEN KOTIKAUPUNKIPOLUT H E R T T O N I E M E N R A N T A Versio 26.6.2014 27 kohdetta + 6 tietolaatikkoa Pituus noin 3,5 km J O H D A N T O Kotikaupunkipolku on hauska tapa tutustua Herttoniemenrantaan niin uusille kuin vanhoillekin asukkaille sekä vierailijoille. Reitti kiertelee kaupunginosan kaduilla ja kujilla, rannoilla ja puistoissa löytäen mielenkiintoiset kohteet paikallishistoriasta ja nykyajasta, luonnosta ja kulttuurista, rakennuksista ja merkittävistä henkilöistä. Sen mukana kiivetään kallioille ja samoillaan kartanon puistossa. Tervetuloa Herttoniemenrantaan! K O H T E E T Tietolaatikko: Herttoniemenrannan rakentaminen Herttoniemenranta oli satoja vuosia historiallisen kartanon vaikutuspiiriä, josta tuli 1900-luvun vaihteessa korkeatasoinen huvilayhdyskunta ja viime sotien jälkeen vilkas öljysatama. Helsingin kaupunki teetti selvityksen ranta-alueiden uusista käyttömahdollisuuksista jo 1982. Metron käyttöönoton myötä Herttoniemen sijainti tuli yhä keskeisemmäksi ja päätös Herttoniemenrannan muuttamisesta asuntoalueeksi tehtiin kaupunginvaltuustossa 1986. Kaavoituksen päävastuu oli Päivi Herkolalla. Tavoitteena oli viihtyisä kantakaupunkimainen kaupunginosa, jossa on asuntojen lisäksi myös työpaikkoja ja palveluita. Keskeistä Sorsavuorta kiertää kokoojakatu Laivalahdenkaari, jonka varressa ovat liiketilat. Runsas katupuusto saa aikaan bulevardimaisen vaikutelman. Asuinkortteleita halkoo yhtenäinen kevyen liikenteen reitti, jonka varrelle sijoittuvat puolestaan koulut ja päiväkodit. Julkisivut ovat yleensä paikalla muurattuja ja rapattuja ja niissä on käytetty Helsingin keskikaupungille ominaisia maanläheisiä värejä. Umpikorttelien vastapainoksi rannat ovat avoimia. Satamaa käyttäneet öljy-yhtiöt puhdistivat likaantuneen maaperän, mikä maksoi 100 miljoonaa markkaa. Samalla merta täytettiin maalla muutaman korttelin verran. Ensimmäiset uudet talot valmistuivat 1994 Linnanrakentajantien varrelle. Vierekkäin ovat asuntojen kaikki eri omistusmuodot: perinteinen osake, hitas, osaomistus, asumisoikeus ja vuokra. Nyt alue on lähes valmis: avoimena on enää neljä asuinkorttelia asukasluvun ollessa noin 9 000. ksv.hel.fi/fi/projektisivu/herttoniemi/asuminen www.herttoniemi.fi/index.php/component/content/article/2- uncategorised/2138-kaavoitus-alueittain#herttoniemenranta 1. Keskusaukio Alun perin tontti oli varattu monitoimitalolle, jollaista ei monista lupauksista huolimatta koskaan rakennettu. Jopa uimahallia ehdotettiin tänne mm. vuonna 2007 valtuustoaloitteella. Nyt vireillä on asemakaavamuutos, jonka myötä tulisi kaksi suurta asuinkerrostaloa ja koulun eteen kävelykatu sekä puisto. Herttoniemenrannan kappeli valmistui aukion toiselle laidalle tavallisen kerrostalon alakertaan vuonna 2001, suunnittelijat Jukka Turtiainen ja Pia Ahonen. Kirkkosalissa on 60 istumapaikkaa ja siihen yhdistyvässä seurakuntasalissa toiset 60. Lisäksi kerho- ja työtiloja. Alttaritauluna on Kaija Poijulan tekstiilitaideteos ja eteisaulassa on entisen kirkkoherran Veijo Vatkan pronssireliefi. Herttoniemen seurakunta on ollut mukana uuden asuinalueen henkisessä rakentamisessa alusta alkaen. Nyt korostuu maahanmuuttajien parissa tehtävä työ. www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2014_kaava/ak12235_selostus.pdf www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/herttoniemenrannan-kappeli . Alakoulu Ennen oman koulun rakentamista Herttoniemenrannan lapset kulkivat Porolahteen saamaan opetusta. Ensimmäiset omat luokat aloittivat Sisselenpuistossa nykyisessä päiväkodissa. Päärakennus otettiin käyttöön vuonna 2000, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela. Se muodostuu viidestä solusta, joissa on tilat 4–5 opetusryhmälle ja lisäksi pieni tila opettajille. Yleisopetuksen lisäksi koulussa toimii kolme harjaantumisopetuksen luokkaa, yksi autismiluokka, yksi maahanmuuttajien valmistavan opetuksen luokka ja yksi monimuotoluokka. Samassa yhteydessä ovat Herttoniemenrannan liikuntahalli sekä hammashoitola. Tuorinniemen sivukoulussa on neljä alkuopetusryhmää. Oppilaita on yhteensä noin 500. Koulun ruokalan seinällä on kuvanveistäjä Virpi Kannon teos Lapsen yhdeksän elämää. Välituntipihalla on Jukka Vikbergin ympäristöteos Katos vaan vuodelta 2001. Se koostuu teräsrakenteisista katoksista, luonnonkivistä, kivikuvioista ja maahan upotetuista teksteistä, joissa on sana ”ihminen” 17 eri kielellä. Lisäksi teokseen kuuluivat rakennukseen kiinnitetyt valoraidat ja katoksissa sinertävää valoa tuottavat lamput, jotka sittemmin on poistettu. www.hrana.edu.hel.fi www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=488 www.virpikanto.fi/images/files/virpi_kanto_cv_suomenkielinen.pdf !. Liikuntapuisto Keskeisesti sijaitsevan liikuntapuiston lajeja ovat jalkapallo, yleisurheilu, koripallo, minikoripallo, lentopallo, tennis, luistelu ja jääkiekko. Lisäksi on nähty intialaisia ja muita brittiläisen kansanyhteisön jäseniä pelaamassa krikettiä. Liikuntapuisto on myös monien yleisötapahtumien käytössä. www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/Artikkeli? WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Liv/fi/Liikuntapaikat/Liikuntapuistot/He rttoniemenrannan+liikuntapuisto #. Laventelipuisto Virallisesti Sorsavuorenpuiston osa, valmistui 2003, suunnittelija Outi Tahvonen. Laivalahden puistotien suunnittelussa kuultiin Herttoniemenrannan asukkaiden ehdotuksia. Lapset osallistuivat suunnitteluun koulussa rakentamalla pahvista toiveidensa puistoa ja aikuisista asukasaktiiveista mm. Helena Aalto oli mukana. Yrttitarhaan on istutettu mm. päärynäpuita, syreenejä ja ryytimaa. Huomaa hyväntuoksuinen laventeli. www.yrttitarha.com/kanta/laventeli %. &orsavuori Sorsavuori on ollut saari jääkauden jälkeen. Sen kärjessä on kivinen hautaröykkiö pronssikaudelta noin 2500–3500 vuotta sitten. Paikan tutki Suomen ensimmäinen valtionarkeologi Johan Reinhold Aspelin vuonna 1886. Silloin löytyi hiiltä ja palaneita eläinten luita. Röykkiö on kiinteä muinaisjäännös, jonka turmeleminen on lailla kielletty. Paikalla on Museoviraston infotaulu. Sorsavuorenpuiston suunnitteli Jussi Luomanen vuosituhannen vaihteessa. Kallioinen länsipuoli on jätetty luonnontilaan. Vanha kivijalka on peräisin rakennushallituksen ylijohtajan, vapaaherra Sebastian Gripenbergin sveitsiläistyylisestä Sorsaniemi-huvilasta vuodelta 1886. Uusi silta johtaa nyt pienen lammen yli. Kallion sisällä on väestönsuoja, joka toimii normaaliaikana pysäköintiluolana. Sen ilmanvaihtohormi on kätketty Sorsavuoren ylimmän kerrostalon rakenteisiin. Huipulla on punainen varoitusvalo lentokoneita varten, sillä paikka on suoraan Malmin lentokentän eteläisellä saapumisreitillä. Luolan läntisen sisäänmenoaukon betonikannessa on Rebekka Szalain mosaiikkiteos Aallot. Itäpuoli on rakennettua puistoa, jonka puustossa on mm. jalavia ja douglaskuusia, lisäksi paljon kukkivia pensaita ja pieniä kukkivia puita sekä perennoja ja köynnöksiä. Harvinaisuuksia ovat Pohjois-Amerikan intiaanien ravintokasvina käyttämä puhvelinmarja sekä vanhoissa puistoissa yleinen kiiltoheisi. Varustukseen lisättiin muutaman vuoden jälkeen liukumäki lasten riemuksi ja istutusten säästämiseksi. Alueella nähdään usein kettuja ja rusakoita. Puistossa on myös hauskoja rakennusviraston käsityöpajan tekemiä jäniksiä, jotka ikään kuin syöksyvät ylärinteeseen syömään läheisiä pensaita. www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/pr onssikausi/3 www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet? WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Puistot/Puistot+alu eittain/Sorsavuorenpuisto www.vihreatsylit.fi/?page_id=1548 ais.fi/ais/eaip/aipcharts/efhf/EF_AD_2_EFHF_VAC.pdf (Malmin lentokentän lähestymiskartta) '. (l)*s+iliön suojavalli Ensimmäiset öljysäiliöt suojavalleineen rakennettiin 1938. Yksi säiliöistä paloikin aikoinaan, mutta suurempia vahinkoja ei koskaan sattunut. Ratayhteys Oulunkylästä öljysatamaan valmistui 1939. Radan myötä syntyi Herttoniemen teollisuusalue, jolla oli oma asemakin. Viimeinen tavarajuna kulki Herttoniemen öljysataman sulkeuduttua 1992, mutta teollisuusalue jäi. Raiteita on purettu vaiheittain nyt jo Viikkiin saakka. Yhden Teboilin öljysäiliön suojavallin osa on jätetty paikoilleen ja kaaren sisään on tehty oleskelupaikka. www.kaupunginosat.net/oulunkyla/kaupunkipolku/verajamaki/slides/18 _Satamarata.htm esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2012/11/viikin-viimeiset-raiteet- muistohetki.html -. Tuorinniemi Tuorinniemen (Torsnäs) nimi juontuu rahastonhoitaja Daniel Torsbergistä, joka omisti Båtsvikin tilan 1600-luvun loppupuolella. Kalliot, rannat ja leikkipuisto ovat koko vuoden kaikenikäisten ahkerassa käytössä. Loiva kalliorinne on jääkauden erittäin kauniiksi hioma ja suosittu kesällä auringonottopaikkana sekä talvella liukumäkenä. Laella oli aiemmin Wärtsilän Helsingin telakan eläkeläisten siirtolapuutarha-alue, joka purettiin 1990-luvun puolivälissä. Vanhoja puutarhakasveja on vielä muistona maastossa. Kaupunki rakensi samalle paikalle tanssipaviljongin ja grillikatoksen, jotka poltettiin ilkivaltaisesti 2008, eikä uusia ole sen koommin pystytetty. Leikkipuisto on alueen lasten ja heidän vanhempiensa kokoontumispaikka. Samassa rakennuksessa toimivat päiväkoti ja ala- asteen sivukoulu. Juhannuksena leikkipuiston lapset nostavat Tuorinniemen kalliolle juhannussalon. Uimaranta on valmistunut 1990-luvun lopussa. Uintia harrastetaan myös talvella ja sitä varten laiturin päähän asennetaan talviaikaan pumppu, joka pitää avannon auki silloin, kun meri on jäässä. Talviuimareilla on käytössään lämmin pukukoppi. Pukukopin takana on iso koirapuisto sekä koirien uimaranta. Hiekassa Anneli- laiva, nimetty Herttoniemenrannan alkuaikojen vaikuttajan ja mm. kulttuuriyhdistyksen perustajan Anneli
Load more

Recommended publications
  • Helsingin Sosiaalivirasto
    Itäinen Helsinki Sisältö SOSIAALIVIRASTON PALVELUT .................................. 3 Itäinen sosiaali- ja lähityön yksikkö ............................... 3 Sosiaalityö ................................................................. 4 Lähityö ....................................................................... 4 Omaishoidon tuki ....................................................... 5 Itäinen omaishoidon toimintakeskus .......................... 5 Vanhusten palvelu- ja virkistyskeskukset ..................... 6 Päivätoiminta ................................................................ 7 Palveluasuminen ja ympärivuorokautinen hoito ........... 7 Vammaispalvelut .......................................................... 8 Kuljetuspalvelut ............................................................ 9 Asunnon muutostyöt ................................................... 10 Toimiva Koti ................................................................ 11 Toimeentulotuki .......................................................... 11 TERVEYSKESKUKSEN PALVELUT ............................ 12 Terveysasemat ........................................................... 12 Päivystys .................................................................... 14 Laboratoriot ................................................................ 15 Omahoitotarvikejakelu ................................................ 15 Hammashoitolat ......................................................... 16 Kotihoito ....................................................................
    [Show full text]
  • Helsinki Alueittain 2015 Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. 09 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. 09 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. 09 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. 09 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2016 Julkaisun toimitus Tea Tikkanen Redigering Editors Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Taitto Petri Berglund Ombrytning General layout Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Kansi - Pärm - Cover: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Foton materiaalipankki / Lauri Rotko, Visit Helsinki / Jussi Hellsten Photos Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Kartat Pohja-aineistot: Kartor © Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2014 Maps © Liikennevirasto / Digiroad 2014
    [Show full text]
  • Lilius, J New Forms of Multi-Local Working: Identifying Multi-Locality in Planning As Well As Public and Private Organizations’ Strategies in the Helsinki Region
    This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Lapintie, Kimmo; Di Marino, Mina; Lilius, J New forms of multi-local working: identifying multi-locality in planning as well as public and private organizations’ strategies in the Helsinki region Published in: European Planning Studies DOI: 10.1080/09654313.2018.1504896 Published: 01/01/2018 Document Version Peer reviewed version Please cite the original version: Lapintie, K., Di Marino, M., & Lilius, J. (2018). New forms of multi-local working: identifying multi-locality in planning as well as public and private organizations’ strategies in the Helsinki region. European Planning Studies, 26(10), 2015-2035. https://doi.org/10.1080/09654313.2018.1504896 This material is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) New forms of multi-local working: Identifying multi-locality in planning as well as public and private organisations’ strategies in the Helsinki region Mina Di Marino (corresponding author) Arch., Ph.D. in Urban Regional and Environmental Planning Associate Professor Department of Urban and Regional Planning Norwegian University of Life Sciences Faculty of Landscape and Society As, Norway, NO 1432 [email protected] Johanna Lilius, MSc in planning geography PhD in land use planning and Urban Studies Post-doctoral researcher Department of Architecture Aalto University School of Arts, Design and Architecture Miestentie 3, P.O.
    [Show full text]
  • Totta Vai Tarua? Tulot Ja Tulonjako Pääkaupunkiseudulla Vuosina 2000
    TASAINEN TULONJAKO – TOttA VAI TARUA? TULOT JA TULONJAKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUOSINA 2000-2012 JULKAISIJA Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö TEKSTIT Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö KANSI Sirpa Rönn, tietopalveluyksikkö KANNEN KUVA Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupunki. Tietopalvelu C4 : 2016 ISSN-L 1799-7011, ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-526-0 Sisällys 1 Johdanto .......................................................................................................................................................................... 2 2 Aineistot ja menetelmät .................................................................................................................................................. 3 2.1 Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot (ekvivalentit tulot) ............................................ 3 2.2 Elinvaiheittaiset tulot ................................................................................................................................................. 4 2.3 Ginikertoimet ............................................................................................................................................................. 4 2.4 Alueet ......................................................................................................................................................................... 5 2.5 Menetelmät ...............................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Analysing Residential Real Estate Investments in Helsinki
    Aleksi Tapio Analysing residential real estate investments in Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Bachelor of Business Administration European Business Administration Bachelor’s Thesis 29.04.2019 Abstract Author Aleksi Tapio Title Analysing residential real estate investments in Helsinki Number of Pages 35 pages + 2 appendices Date 29 April 2019 Degree Bachelor of Business Administration Degree Programme European Business Administration Instructor/Tutor Daryl Chapman, Senior Lecturer Real estate is a commonly used investment vehicle. However, due to residential real estate’s heterogeneous market, picking a good deal is hard and participating can be scary due to its capital intensiveness. The investor has to understand the market and know how to conduct and analysis. The paper addresses the fundamentals of investing in Helsinki under the Finnish legislation. Helsinki has grown as a city for the past years. Evaluating the city’s growth opportunities wields the investors with confidence on the cyclical real estate market. The market analysis will also show the differences between the locations within Helsinki, opening up potential for investors of many kind. When looking at the process of analysing, the research in this paper focuses the whole spectrum of it: which tools can be used to save time, how to correctly calculate returns and risks and what are the downfalls and benefits of the calculations. The methodology of hedging risks in real estate investing will cover the common fears such as rising interest rate, and will discuss the use of real estate as a hedge against inflation. The paper uses public data sources for comparative data analysis to find variables which affect the price, and draw conclusions according to the data.
    [Show full text]
  • 2009 Baka Kadri Reinsoo
    Tartu Ülikool Loodus- ja tehnoloogiateaduskond Geograafia osakond Bakalaureusetöö inimgeograafias Eestikeelse elanikkonna paiknemine Helsingis aastatel 1995–2008 Kadri Reinsoo Juhendaja: PhD Kadri Leetmaa Kaitsmisele lubatud: Juhendaja Osakonna juhataja Tartu 2009 SISUKORD 1. SISSEJUHATUS ............................................................................................................ 4 2. UURIMUSE TEOREETILINE TAUST......................................................................... 6 2.1 Linnaökoloogline lähenemisviis ............................................................................... 7 2.2 Positivistlik lähenemisviis ........................................................................................ 9 2.3 Käitumuslik lähenemisviis........................................................................................ 9 2.3.1 Ratsionaalse valiku teooriad ............................................................................ 10 2.3.2 Etnilis-kultuuriline lähenemine........................................................................ 11 2.4 Strukturalistlik-institutsionaalne lähenemine.......................................................... 12 2.5 Konstruktsionistlik lähenemine .............................................................................. 13 2.6 Eluviisi ja argikäitumise mõju rõhutav lähenemine................................................ 14 2.7 Etnilise segregatsiooni positiivsed ja negatiivsed aspektid .................................... 14 2.7.1 Positiivsed.......................................................................................................
    [Show full text]
  • Twitter As an Indicator of Sports Activities in the Helsinki Metropolitan Area
    Master’s thesis in Geography Geoinformatics Twitter as an Indicator of Sports Activities in the Helsinki Metropolitan Area Sonja Koivisto 2021 Supervisors: Petteri Muukkonen and Pengyuan Liu Master’s Programme in Geography Faculty of Science Tiedekunta – Fakultet – Faculty Osasto – Institution – Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Tekijä – Författare – Author Sonja Koivisto Tutkielman otsikko – Avhandlings titel – Title of thesis Twitter as an indicator of sports activities in the Helsinki Metropolitan Area Koulutusohjelma ja opintosuunta – Utbildningsprogram och studieinriktning – Programme and study track Master’s programme in geography, Geoinformatics Tutkielman taso – Avhandlings nivå – Level of Aika – Datum – Date Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages the thesis Master’s thesis, 30 credits 9.8.2021 86 + 15 appendixes Tiivistelmä – Referat – Abstract Being physically active is one of the key aspects of health. Thus, equal opportunities for exercising in different places is one important factor of environmental justice and segregation prevention. Currently, there are no openly available scientific studies about actual physical activities in different parts of the Helsinki Metropolitan Area other than sports barometers. In the lack of comprehensive official data sources, user-generated data, like social media, may be used as a proxy for measuring the levels and geographical distribution of sports activities. In this thesis, I aim to assess 1) how Twitter tweets could be used as an indicator of sports activities, 2) how the sports tweets are distributed spatially and 3) which socio-economic factors can predict the number of sports tweets. For recognizing the tweets related to sports, out of 38.5 million tweets, I used Named Entity Matching with a list of sports-related keywords in Finnish, English and Estonian.
    [Show full text]
  • Sport, Recreation and Green Space in the European City
    Sport, Recreation and Green Space in the European City Edited by Peter Clark, Marjaana Niemi and Jari Niemelä Studia Fennica Historica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana Timo Kaartinen Pauli Kettunen Leena Kirstinä Teppo Korhonen Hanna Snellman Kati Lampela Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Sport, Recreation and Green Space in the European City Edited by Peter Clark, Marjaana Niemi & Jari Niemelä Finnish Literature Society · Helsinki Studia Fennica Historica 16 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant. © 2009 Peter Clark, Marjaana Niemi, Jari Niemelä and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2009 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB Conversion: Tero Salmén ISBN 978-952-222-162-9 (Print) ISBN 978-952-222-791-1 (PDF) ISBN 978-952-222-790-4 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1458-526X (Studia Fennica Historica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sfh.16 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Runkolinja 560 Vuosaari
    n Perkiö t Yl Sandbacka ägen Nybolandet ästöntie Veromäki a-T Martinlaakson sbyv ikk ntie ten Övits Skattbacka u ofi teollisuusalue r bölev ntie ri h i å äge ästö la e Jok t M n Yl n d iniem ti i e n e n e K e tie Mårtensdals ä i Kivimäki H Kaskela vi VANTAANLAAKSO SUUTARILA Ne tikkov vuor d m industriområde Tolkinmetsä PAKKALA re e i Stenbacka i Brokärr Pe R Dick t Nissas VANDADALEN m a Vantaankoski SKOMAKARBÖLE ur YLÄSTÖ Tolkskogen sb r a T on e n BACKAS yvä KUNINKAALA u p g o n i Vandaforsen n e en Å k pa v n e N t g ä i ÖVITSBÖLE k r sväg S e ä o u FASTBÖLE en g v o v r ä P t u s Viherkumpu i v u l t o T e tie ap i l ngi a u n e lika ha r MARTINLAAKSO Grönkulla e u ö e d d p Silvolan n b h u Kuusikko n n a n s Tolkinkylä totä gi a ä r n t t MÅRTENSDAL d nti tekojärvi e e Sexan V i i l Ki a e n e Tolkby y R k a n å ä iim V e S u H Martinlaakso g v u Sillböle ä n u v t i n m Mårtensdal s le o a t HAKUNILA bassäng a ö i e l uv rb V Vanda å a a k Puistola u Y Valimontie a a nt HÅKANSBÖLE G s Siltamäki m l Lahdentie n o ä SUURMETSÄ ie Parkstad Pejlingsv t u k k a Brobacka S a STORSKOG an u s la TAMMISTO ke Tapulikaupunki ak T ntie Heikinlaakso s o aa Stapelstaden nt ROSENDAL Henriksdal n n Va TUOMARINKYLÄ Töyrynummi Pu t is e t ge Louhela i o ie Silvolan t Lidamalmen la ä v Storträsk DOMARBY n n ti Klippsta v teollisuusalue ie rait å t a ntie l H S a n so e k R i r ä anilan ikinlaa o l r p ka k Strömf Sillböle y ie a a Uomatie nt r a T Puistola r k rttimaa i t a to Myyr l u anha Y pb industriområde V e Parkstad e P KAIVOKSELA u ti OJANKO
    [Show full text]
  • Web Publications 2005:6
    WEB PUBLICATIONS 2005:6 Writers Arts and Culture in Helsinki City of Helsinki Urban Facts, Web publications 2005:6 Aarniokoski Riitta ● Finnish National Gallery, Kiasma Theatre Editorial group ● Askelo Sini City of Helsinki Urban Facts, Statistics and Information Services Chairman: Leila Lankinen, Acting Information Manager Berndtson Maija ● Helsinki City Library Sini Askelo, Senior Statistician; Timo Cantell, Senior Researcher; Marianna Kajantie, Director, City of Helsinki Cultural Office; Vesa Keskinen, Researcher; Cantell Timo ● City of Helsinki Urban Facts, Urban Research Päivi Selander, Project Researcher; Timo Äikäs, Researcher Fontell Klas ● Helsinki City Art Museum Hahtomaa Kikka ● City of Helsinki Cultural Office, Annantalo Arts Centre Graphic design: Olli Turunen | Tovia Design Oy Heimonen Leila ● City of Helsinki Cultural Office, Annantalo Arts Centre Statistics: Sirkka Koski and Annikki Järvinen Hellman Tuomas ● Bachelor of Arts Liaison with printers: Tarja Sundström ● Helminen Martti City of Helsinki Urban Facts, Helsinki City Archives Translation: Magnus Gräsbäck Ilonen Pia ● Talli Architects Language revision: Roger Munn, Bachelor of Arts (hons.) Karjalainen Marketta ● Helsingin Uutiset Enquiries Keskinen Vesa ● City of Helsinki Urban Facts, Urban Research City of Helsinki Urban Facts, Statistics and Information Service Kulonpalo Jussi ● University of Helsinki, Department of Social Policy Address: Aleksanterinkatu 16 –18, 00170 Helsinki P.O. Box 5520 , FIN-00099 City of Helsinki ● Laita Piia Finnish National Gallery, Kiasma Timo Äikäs, + tel. 358 9 169 3184, [email protected]. Lankinen Leila ● City of Helsinki Urban Facts, Statistics and Information Services Sini Askelo, tel. + 358 9 169 3180, [email protected]. Leila Lankinen, tel. + 358 9169 3190, [email protected] Lehtonen Kimmo ● Lasipalatsi Media Centre Lindstedt Johanna ● City of Helsinki Cultural Office, Annantalo Arts Centre Orders Niemi Irmeli ● City of Helsinki Cultural Office, Malmi House Tel.
    [Show full text]
  • 80 Herttoniemi
    Herttoniemi (M) - Roihuvuori - 12.8.2019-14.6.2020 80 Itäkeskus (M) Hertonäs (M) - Kasberget - Östra centrum (M) Herttoniemi (M), lait. 2 Itäkeskus (M), lait. 28 Hertonäs (M), pf. 2 Östra centrum (M), pf. 28 Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr 5 30 55 4 58 6 15 30 45 58 5 23 48 7-8 08 18 28 38 48 58 6 08 26 41 54 9-13 08 23 38 53 7-8 04 14 24 34 44 54 14-17 08 18 28 38 48 58 9-13 05 20 35 50 18-19 08 23 38 53 14-17 04 14 24 34 44 54 20 08 23 43 18 05 20 35 50 21-23 03 23 43 19 05 20 35 53 20 13 33 53 21-22 15 35 55 23 15 35 La / Lö La / Lö 5 31 5 22 52 6 00 23 43 6-7 15 35 55 7-9 03 23 43 8 14 34 54 10 03 23 38 53 9 14 33 50 11-19 08 23 38 53 10-18 05 20 35 50 20 08 23 43 19 05 20 35 53 21-23 03 23 43 20 13 33 53 21-22 15 35 55 23 15 35 Su / Sö Su / Sö 6 18 52 5 49 7-8 22 52 6-8 19 49 9 22 43 9-20 13 33 53 10-23 03 23 43 21-22 15 35 55 23 15 35 Kokonaismatka-aika / total körtid 10 - 15 min Nobina Finland Oy; puh.
    [Show full text]
  • Examples and Progress in Geodata Science Final Report of Msc Course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, Spring 2020
    DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C19 Examples and progress in geodata science Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 MUUKKONEN, P. (Ed.) Examples and progress in geodata science: Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 EDITOR: PETTERI MUUKKONEN DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C1 9 / HELSINKI 20 20 Publisher: Department of Geosciences and Geography Faculty of Science P.O. Box 64, 00014 University of Helsinki, Finland Journal: Department of Geosciences and Geography C19 ISSN-L 1798-7938 ISBN 978-951-51-4938-1 (PDF) http://helda.helsinki.fi/ Helsinki 2020 Muukkonen, P. (Ed.): Examples and progress in geodata science. Department of Geosciences and Geography C19. Helsinki: University of Helsinki. Table of contents Editor's preface Muukkonen, P. Examples and progress in geodata science 1–2 Chapter I Aagesen H., Levlin, A., Ojansuu, S., Redding A., Muukkonen, P. & Järv, O. Using Twitter data to evaluate tourism in Finland –A comparison with official statistics 3–16 Chapter II Charlier, V., Neimry, V. & Muukkonen, P. Epidemics and Geographical Information System: Case of the Coronavirus disease 2019 17–25 Chapter III Heittola, S., Koivisto, S., Ehnström, E. & Muukkonen, P. Combining Helsinki Region Travel Time Matrix with Lipas-database to analyse accessibility of sports facilities 26–38 Chapter IV Laaksonen, I., Lammassaari, V., Torkko, J., Paarlahti, A. & Muukkonen, P. Geographical applications in virtual reality 39–45 Chapter V Ruohio, P., Stevenson, R., Muukkonen, P. & Aalto, J. Compiling a tundra plant species data set 46–52 Chapter VI Perola, E., Todorovic, S., Muukkonen, P.
    [Show full text]