Herttoniemenranta, Länsi-Herttoniemi, Roihuvuori
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Kaupunginosavisio Herttoniemenranta, Länsi-Herttoniemi, Roihuvuori Kuva: Raimo Mäkelä Kuva: Simo Karisalo Sisällys JOHDANTO 3 KAUPUNGINOSAVISIO 8 1 VETOVOIMATEKIJÄT 9 Liikuntapuisto 10 Marimekko-polku 13 Arkkitehtuuripolku 16 Portti luontoon 19 2 RANTAVYÖHYKKEEN KEHITTÄMINEN 22 3 METROASEMAT 25 Herttoniemen Metroasema 26 Siilitien Metroasema 29 4 TILAT JA ALUSTAT RUOHONJUURITASON TOIMINNALLE 32 Tilojen hallinnoinnin ja käyttämisen kehittäminen 33 Toimintaa tyhjiin tiloihin 35 5 OSTARIT JA PALVELUT 37 Torit ja ostarialueet eläviksi 38 Eri-ikäisten palvelut ja tilat 41 VISIO ON VALMIS, MUTTA TYÖ JATKUU 44 LIITTEET 47 2 Graafinen suunnittelu, kuvatoimitus ja taitto | Sari Tähtinen Graafinen suunnittelu, kuvatoimitus ja taitto | Sari Turvaraja Logolle on määritelty I-kirjaimen 50% korkeuden mukaan Turvaraja on sama korkeus- ja leveyssuunnassa JOHDANTO “Helsinki on kaupunki, Kaupunginosavisio on Herttoniemen perustetussa Facebook-ryhmässä käytiin jossa kaikki kaupunginosat kaupunginosan tulevaisuutta ja kehittämistä paljon keskustelua Länsi-Herttoniemen ovat eläviä, viihtyisiä ja käsittelevä kaupunkilaisten ja kaupungin täydennysrakentamiseen liittyvistä huolista toimijoiden yhdessä tuottama kokonaisuus. ja samalla tunnistettiin kehitettäviä paikkoja. omaleimaisia ja asukkaat Visio ulottuu noin vuoteen 2030 ja koskee Yhteistyöryhmällä oli tärkeä rooli yhteisen koko kaupunginosaa eli Länsi-Herttoniemeä, keskustelun ja näkemyksen rakentajana. tuntevat kaupunginosan Herttoniemenrantaa ja Roihuvuorta. Kaupunginosavisio on synteesi työn aikana synnytetyistä ideoista ja luo pohjan omakseen. Helsingissä Kaupunginosavisiossa kuvataan alueen eri Herttoniemen kaupunginosan tulevaisuuden toimijoiden yhteinen tahtotila kaupunginosan kehittämiselle. rakennetaan monipuolisia tulevaisuudesta ja ideoidaan sitä, miten tähän ja elinvoimaisia tavoiteltuun tulevaisuuteen voidaan päästä. Kokeilu uudenlaisesta yhdessä Työssä keskeistä on ollut alueen asukkaiden kaupunginosia kasvattamalla ja muiden käyttäjien sekä kaupungin tekemisen tavasta suunnittelijoiden ja henkilöstön vuoropuhelu asukkaiden vaikutusvaltaa sekä jaetun ymmärryksen muodostaminen. Kevään ja kesän 2018 aikana laadittu kaupunginosavisio on kokeiluhanke. elinympäristönsä asioihin. Kaupunginosavision sisällöt koostuvat kevään Hankkeessa konkretisoitiin mitä Kaupunki investoi sekä 2018 aikana kolmessa visioillassa syntyneestä kaupunkistrategian linjaukset osallisuuden materiaalista, sekä ideoista ja näkemyksistä, ja yhdessä tekemisen vahvistamisesta ja infrastruktuuriin että ihmisiin jotka saatiin kaupunginosan asukkaille kaupungin paikallisuudesta kasvavasta suunnatun karttakyselyn kautta. Kyselyyn yhteisöllisyydestä voivat tarkoittaa käytännössä. eri puolilla kaupunkia. saatiin yli 2000 vastaajan näkemykset. Ideat Kaupunginosavisio kuvaa koko Herttoniemen tulevaisuuden kaupunginosasta jalostuivat kaupunginosan mahdollista ja toivottavaa Helsinki tukee asukkaiden visioilloissa muun muassa nostamalla yhteiseen tulevaisuutta. Yhdessä työstetty tahtotila alueen keskusteluun tärkeiltä tuntuneita teemoja. kehittämisestä tarkoittaa parhaimmillaan ja yhteisöjen alueellista sitä, että kaupunkilaiset ja viranhaltijat oma-aloitteisuutta ja Tähän dokumentiin koostetussa visiossa pystyvät toimimaan yhdessä myös vision painottuvat kaupunginosan kehittämisen toteuttamiseksi. yhteistoimintaa.” potentiaalit ja vahvuudet. Visiotyötä varten ote kaupungin strategiasta 3 Visio on unelma Suunnitelma on luonnos Visio kuvailee Suunnitelma analysoi Visio on runoutta Suunnitelma on proosaa Visiossa on kyse mahdollisuuksista Suunnitelmassa on kyse käytännöistä Visio kuvaa ”mitä” Suunnitelma näyttää ”miten” Visio on tavoite Suunnitelma on lainvoimainen asiakirja Visio vetoaa mielikuvitukseen Suunnitelma vetoaa järkeen Visiota tavoitellaan Suunnitelmaa toteutetaan Vision ja virallisen suunnittelun (vrt. kaavoitus) ero. (Lähde: State Planning Office 2003). Vision tausta ja tarve Visiotyön lähtökohtana oli uuden circle Koulujen, päiväkotien, nuorisotilojen ja Ohjausryhmässä ja visioillloissa oli tiiviisti kaupunkiympäristön toimialan halu tuoda muiden julkisten tilojen tarpeen kartoittamiseen mukana myös kasvatuksen ja koulutuksen yhteen ja koordinoida aluetta koskevia erillisiä toimialan, sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan suunnitelmia ja hankkeita. circle Katujen, puistojen ja viheralueiden toimialan henkilöstöä. Tuomalla yhteen eri suunnitteluun (aluesuunnitelman laadinta) toimialojen alueelle kohdistuvaa työskentelyä Työ kytkettiin alusta asti kiinteästi paikallisten ja suunnittelua, lähestyttiin kaupunkirstrategian toimijoiden omiin suunnitelmiin ja hankkeisiin, circle Länsi-Herttoniemen linjauksia. sekä kolmeen ajankohtaiseen viralliseen täydennysrakentamiskaavan suunnitteluprosessiin: suunnitteluperiaatteiden laatimiseen 4 Visio työstettiin yhteistyössä Yhteistyöryhmän jäseninä toimivat: Visiotyön suunnittelu, toteutus ja Ilona Aarnio, Eloa Herttoniemenrantaan ry fasilitointi tilattiin kolmen osallistumiseen Markus Ahtiainen, liikennesuunnittelija, ja kaupunkikehittämiseen erikoistuneen Liikenne- ja katusuunnittelu toimiston Akordin, MDI:n ja Mapitan Emma Alftan, paikallisaktiivi, Hertsikan konsortiolta. Konsortion työssä oli aktiivisesti vanhempainyhdistys mukana kahdeksan hengen tiimi, joka teki Tiina Antila-Lehtonen, “Helsinki on ensisijaisesti kiinteää yhteistyötä kaupunkiympäristön vuorovaikutussuunnittelija, Osallisuus- ja paikka ja yhteisö, ei vuorovaikutussuunnittelijan ja suunnittelijoiden asiakasviestintä kanssa. Hilkka Helsti, paikallisaktiivi virkakoneisto. Kaupunki Tiina Hietala, Eloa Herttoniemenrantaan ry Vision sisältöihin ja visioiltoihin liittyvää Laura Hietakorpi, kaavoitusarkkitehti, Itäinen on omaleimaisten suunnittelua ja keskustelua käytiin täydennysrakentaminen yhteistyöryhmän kanssa, jossa oli mukana Tuomas Kujala, rakennuttajainsinööri kaupunginosiensa summa, alueen avaintoimijoita sekä keskeisiä Simo Kyllönen, paikallisaktiivi kaupunkiympäristön toimialan vastuuhenkilöitä. Johanna Laisaari, paikallisaktiivi asukkaidensa, yrittäjiensä ja Otto-Ville Mikkelä, Roihuvuori-Seura vierailijoidensa muodostama Työtä tukemaan koottiin ohjausryhmä, jossa Tapani Rauramo, arkkitehti, Maankäytön oli mukana kaupunkiympäristön ja muiden suunnittelu urbaanisti yhteisöllinen toimialojen johtoa. Aino Rekola, Hertsikan Pumppu Antti Saarnio, asiakaspäällikkö, kokonaisuus” Palvelutilaverkko Mari Soini, maisema-arkkitehti, Itäinen ote kaupungin strategiasta aluesuunnittelu Kari Uittomäki, Herttoniemi-seura, Hertsikan Pumppu 5 Prosessi: miten visiotyö eteni Visiotyö alkoi tilanteen kartoituksella Yhteistyöryhmä kokoontui kevään ja kesän loppuvuodesta 2017. Odotuksia ja tarpeita 2018 aikana yhteensä kahdeksan kertaa ja kartoittaviin taustahaastatteluihin osallistui työtä tukemaan koottu ohjausryhmä kokoontui alueelta noin 55 henkilöä. Mukana yhteensä viisi kertaa. Kaikki visioillat olivat haastatteluissa oli noin 30 henkilöä niin avoimia ja osallistujia oli kussakin illassa yli 100. sanotuista ’hiljaisista ryhmistä’, kuten nuoria ja Työn aikana toteutettiin myös Herttoniemen maahanmuuttajia. Lisäksi työssä haastateltiin kaupunginosaa käsittelevä verkkokarttakysely. keskeisiä virkahenkilöitä ja järjestettiin Kyselyyn saatiin yli 2000 vastaajaa ja sen kaupungin sisäisille toimijoille kaksi työpajaa, tulokset on koottu yhteenvedoksi (Liite 1). joissa visiotyön tavoitteita täsmennettiin. Neljäs avoin visioiltapäivä järjestettiin 26.8. Kaupunginosavision lanseeraus tapahtui Herttoniemipäivän yhteydessä. Herttoniemenrannassa 1.10.2017 LähiöFestin yhteydessä. Kaupunginosavisiota työstettiin kevään 2018 aikana kolmessa avoimessa visioillassa. Visioilloissa käsiteltiin lisäksi joitain alueen erityiskysymyksiä, kuten Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamiskaavaa. Tilaisuuksien lisäksi työtä edistettiin yhteistyöryhmän tapaamisissa, sekä kaupunginosavisiota varten perustetussa Facebook-keskusteluryhmässä (Kaupunginosavisio Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori). 6 Kuva: Jonna Kangasoja “Helsinki vahvistaa asemaansa Vision toteutuminen vaatii osallisuuden ja avoimuuden seurantaa kansainvälisenä edelläkävijänä. Jokaisella helsinkiläisellä Herttoniemen kaupunginosassa Seurantajaksoksi ehdotetaan noin 3-5 vuotta, toteutettu visioprosessi on ensimmäinen jolloin vision aikajaksolle (noin 10 vuotta) on oikeus kokea itsensä kaupunkiympäristön toimialan sijoittuisi vähintään yksi puolivälin tarkistuspiste. kaupunginosavisio ja siksi kokeilun huolellinen Prosessissa tunnistetiin yhdessä alueen helsinkiläiseksi ja tehdä arvioiminen ja seuraaminen on tärkeää. kehittämisen suuntia ja avattiin konkreettisia Kokeiluhankkeen luonteesta johtuen on mahdollisuuksia rakentavalle yhteistyölle, joka vaikuttavia tekoja yhteisönsä olennaista pyrkiä tunnistamaan sekä työn lähtee toimijoiden tarpeista ja resursseista. onnistumiset että sen kehityskohdat, sekä hyväksi. Helsingissä on mahdollisuudet toteuttaa kaupunginosavisiotyö Visioprosessi mahdollisti kaupunkilaisten helppo toimia toisten hyväksi. myös muissa kaupunginosissa. osallistumisen oman ympäristön pitkän tähtäimen suunnitteluun yhdessä suunnittelusta Tavoitteena on, että asukkaat Visiotyön tulokset ja se, millä tavoin vastaavien toimihenkilöiden kanssa ja loi kaupunginosavisio tulee vaikuttamaan alueen uudenlaista yhdessä tekemisen tapaa ja yritykset luottavat kaupungin tulevaisuuden kehittämiseen näyttäytyvät vasta kaupunkikehittämiseen. Kaupunginosavision pidemmällä aikajänteellä. Kaupunginosavision toteutuminen vaatii koordinointia eri toimijoiden toimintaan, että heidän