NÄKYMIÄ | 2013 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS
Halikonjoki, Uskelanjoki, Purilanjoki ja Sauvonjoki Varsinais-Suomen vesistöt tutuiksi
UUSIKAUPUNKI
TURKU PAIMIO
SALO
SAUVO
Saaristomeren valuma-alueen raja
© Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Vesistöt tutuiksi sarjan esitteet: Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki Halikonjoki, Uskelanjoki, Purilanjoki ja Sauvonjoki Kiskonjoki-Perniönjoki Laajoki, Mynäjoki, Hirvijoki ja Puttaanjoki Paimionjoki Saaristomeri Kuva: Sanna Tikander Sirppujoki, Velluanjoki ja Ihodenjoki
Jokilaaksoja ja perinnemaisemia
Halikonjoki, Uskelanjoki ja Purilanjoki virtaavat syvissä uomissa osittain jyrkkärinteisissä laaksoissa muutoin loivapiirteisessä maisemassa. Alueella on runsaasti peltoja ja hyvin vähän järviä. Maaperä on eroosioherkkä ja jyrkät rinteet sortuvat helposti. Joet laskevat Saaristomereen Halikonlahden kautta. Alue on sekä kulttuurihistoriallisesti että luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä. Halikon- ja Uskelanjokilaaksot ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja Uskelanjoen valuma-alueella sijaitsevassa Rekijokilaaksossa on valtakunnallisesti arvokas laaja perinnemaisemakokonaisuus. Sauvonjoki saa alkunsa Paimiossa, josta se virtaa lounaaseen Sauvon läpi ja laskee suurilta osin umpeenkasvaneeseen Eistilänlahteen.
SAARISTOMERI SKÄRGÅRDSHAVET VELHO
1 Halikonjoki ja Purilanjoki alue on 113 km². Sauvonjoen alaosan pellot ovat erittäin alavia, osittain mereltä vallattuja ja pen- Halikonjoki alkaa Salon Kuusjoelta ja sen koko- kereillä suojattuja. Sauvonjoen suisto on vuosi- naispituus on 41 km. Sen valuma-alue on 307 km². en saatossa mataloitunut ja umpeenkasvanut. Halikonjoen valuma-alueella ei ole juurikaan järviä. Jokilaaksot, jotka muodostuvat vanhan merenpoh- Halikonlahti jan kerrostuneista savikoista, on raivattu kauttaal- taan pelloksi. Joki kuuluukin savimaiden jokityyp- Halikonjoki ja Uskelanjoki laskevat Halikonlahteen piin. Joen suuret virtaamavaihtelut lisäävät rantojen Salon ja Halikon edustalla. Halikonlahti on matala kulumista. ja kapea, noin 40 km pitkä Kemiönsaaren kahtia jakama merenlahti. Halikonlahti on pitkä ja kapea, Halikossa sijaitseva Purilanjoen valuma-alue on jonka pohjukka on mataloitunut jokien tuoman kiin- kooltaan 83 km² ja on tyypiltään samankaltainen toaineksen vuoksi. Lahden kapeudesta ja matali- kuin Halikonjoen alue. Joki virtaa tehokkaasti viljel- koista johtuen veden vaihtuvuus on vähäistä. Lah- lyn peltoalueen halki ja laskee Halikonlahden kautta denpohjukan merkittävin pistekuormittaja on Salon mereen Rauvolanselän tuntumassa. kaupungin jätevedenpuhdistamo. Suurin osa kuor-
Halikonjoen, Uskelanjoen, Purilanjoen ja Sauvonjoen alueen isoimpien vesistöjen, metsien ja peltojen sijainti. KOSKI SOMERO TL MARTTILA
R e k i jo k i i k o
j KUUSJOKI i ki n jok jo o s n i u tilä Halkjärvi k Ku rt s Te a V
ki H jo it i n o k a l la
o e j PERTTELI k n KIIKALA s j PAIMIO n U o o k
k i i
l
a
H HALIKKO
Pu Pelto
ri
l SALO a i n Vesistö SAUVO k j jo o n k a i n o Metsä i u k R jo n Halikonlahti o v Kuntaraja u Sa Eistilänlahti 0 5 10 km
© Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Uskelanjoki mituksesta tulee kuitenkin lahden pohjukkaan las- kevien Uskelan-, Halikon- ja Purilanjokien tuomana. Uskelanjoen latvahaarat Rekijoki, Terttilänjoki, Halikonlahden vesi on sameaa ja erittäin runsasra- Mustjoki ja Hitolanjoki alkavat Somerolta ja Salon vinteista. Lahdella esiintyy toisinaan korkeiksi nou- Kiikalasta. Vesistön valuma-alue on 566 km². Suu- sevia ammoniumtyppipitoisuuksia, runsaasti ulos- rin järvi on Terttilänjoen latvoilla sijaitseva Halkjärvi. teperäisiä bakteereita sekä pohjan hapettomuutta. Vesistön erikoispiirteenä ovat laskujoettomat harju- Osin rehevyytensä ja mataluutensa takia Halikon- ja lähdejärvet. Joen valuma-alueella on paljon pel- lahti on Varsinais-Suomen parhaita lintuvesiä. toa ja intensiivistä maataloutta. Joki kuuluukin savi- maiden jokityyppiin. Vesistökuormituslähteet
Sauvonjoki Halikonjoen ja Uskelanjoen vesistöalueet ovat tyypillisiä maatalousvaltaisen alueen jokivesis- Sauvonjoki laskee Eistilänlahteen noin 7 km Sau- töjä. Pistekuormituksen osuus vesistökuormituk- von kirkonkylästä lounaaseen, mistä se jatkaa sesta on vähäinen, sen sijaan maatalous ja ha- matkaansa Saaristomereen umpeen kasvavien ja-asutus ovat merkittäviä kuormittajia. Lisäksi Eistilän- ja Kärkniemenlahtien läpi. Joen valuma- vesistöjen tilaa heikentää taajamien jätevesikuor-
2 J ärv ijo ki
Pintavesien ekologinen luokitus, luonnos 10/2013. Aineistona käytetty vuosien 2006 - 2012 tietoja.
AS
R e k i jo k i i
k AS o j i ki n jok jo o s n i uu KUUSJOKI tilä k K rt s Te Halkjärvi a V
ki H jo it i n o k a el la o j PERTTELI k n KIIKALA s j n U o o k
k i i
l
a
H HALIKKO
SALO SAUVO AS
i Vesistöjen ekologinen k jo n luokitus suunnittelukausi 2 o Halikonlahti v u a S Erinomainen Eistilänlahti Merkittävämmät pistekuormittajat Hyvä
AS Asutuksen jäteveden- puhdistamo Tyydyttävä Muuta tietoa Välttävä 0 5 10 km Merkittävä vaelluseste Huono © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Osavaluma-alue Ei luokiteltu
Lemnästräsket mitus. Uskelanjokea kuormittavat myös Someron Veden laatu kaupungin puhdistetut jätevedet, jotka heikentä- vät erityisesti Mustjoen tilaa vesistön latvaosissa. Halikonjoen, Uskelanjoen ja Sauvonjoen ekolo- ginen tila on välttävä. Ainut hyvässä tilassa oleva Alueiden virkistyskäyttö joki on Uskelanjoen sivu-uoma Hitolanjoki. Jokien hygieeninen laatu vaihtelee ja on 2000-luvulla ollut Uskelanjoki ja Halikonjoki ovat valtakunnallisesti keskimäärin välttävä. Ajoittain bakteerimäärät ovat arvokkaita maisema-alueita. Molempien vesistö- kuitenkin olleet korkeita tai erittäin korkeita ja hygi- jen virkistyskäyttö on merkittävää: jokialueet ovat eeninen tila on ollut välttävä tai huono. Uskelanjoen arvokkaita ulkoilu- ja retkeilyalueina. Halikonjoen vuosittainen Saaristomereen tuleva fosforikuormi- alaosaan on kunnostettu myös kalastuspaikkoja. tus on vaihdellut 10:stä 78 tonniin ja typpikuormitus 215:sta 731 tonniin vuosina 1970 - 2012. Kuormitus Viljelymaiseman ohella sekä Halikon-, että Uskelan vaihtelee vuosien ja vuodenaikojen välillä suures- maisemalle ovat tyypillisiä karut metsät, rehevät ti, mutta sekä fosfori- että typpikuormituksessa on lehdot, mäet, puronotkot, koskipaikat ja jokivarsien 2000-luvulla laskeva suuntaus. Uskelanjoen ala- perinnemaisemat. Lajistoltaan monipuolisin perin- osan fosforipitoisuus vuosien 2008 - 2012 aikana nemaisemakokonaisuus löytyy Rekijokilaaksosta. oli keskimäärin 187 μg/l ja typpipitoisuus 2062 μg/l. Sen polveilevat jokinotkot ovat jopa 30 metriä ym- Uskelanjoen vesi on runsasravinteista ja hygieeni- päröivää viljelytasankoa matalammalla ja muodos- seltä tilaltaan ajoittain heikkoa. tavat suotuisan elinympäristön lukuisille harvinaistu- ville kasvi- ja hyönteislajeille. Halikonjoen alaosan fosforipitoisuus vuosien 2008 - 2012 aikana oli keskimäärin 174 μg/l ja Pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat muinais- typpipitoisuus 1532 μg/l. Joen virtaamaa ei mita- jäännöslöydöt, joista merkittävimmät ovat löytyneet ta ja vesinäytteitä otetaan vain muutaman kerran Halikon Rikalanmäeltä, jossa on sijainnut rauta- vuodessa. Suomen ympäristökeskuksen vedenlaatu- kautinen kauppapaikka. mallin mukaan Halikonjoen fosforikuormituksen on ar-
3 vioitu vuosina 2008 - 2012 olleen keskimäärin 17 Vesienhoidon toimenpiteet tonnia ja typpikuormituksen 222 tonnia vuodessa. Vesienhoidon tavoitteen, vesien hyvän ekologisen Halikonlahti on rehevä ja pohjukastaan erittäin rehe- tilan, saavuttamiseksi ja turvaamiseksi Halikonjoen, vä merenlahti, jonka pohjukassa ravinnepitoisuudet Uskelanjoen ja Purilanjoen vesistöalueiden vesis- ovat suurimmillaan. Halikonlahden veden laadus- töihin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitus- sa on havaittavissa selvä vyöhykkeisyys sisäosista ta tulee merkittävästi vähentää. Varsinais-Suomen ulospäin mentäessä. Lahden pohjukka on luokiteltu pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 ekologiselta tilaltaan huonoksi. Merialueen ekologi- esitetään alueelle toimenpiteitä erityisesti maata- sen tilan luokitukset löytyvät Saaristomeri -esittees- louden kuormituksen vähentämiseksi, mutta myös tä. metsätalouden kuormituksen ja haja-asutuksen jä- tevesikuormituksen pienentäviä toimenpiteitä tar- Uskelanjoen keskivirtaama sekä fosfori- ja vitaan. Toimenpideohjelmassa on lisäksi esitetty typpikuormitus vuosina 1970 - 2012 kalateiden rakentamista ja virtavesien elinympäris- tökunnostuksia Halikonjokeen ja Uskelanjokeen. Vesienhoidon toimenpideohjelmat päivitetään osa- 3 m /s virtaama fosforikuormitus t/v na vesienhoidon suunnittelua vuoden 2015 loppuun 15 90 mennessä.
10 60
5 30
0 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
fosfori virtaama muutos (fosfori) Kuva: Sanna Tikander
m3/s virtaama typpikuormitus t/v Salon seudun vesistöaluetyöryhmä on osa Varsi- 15 900 nais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton Pro Saaristomeri -yhteistyöohjelmaa, joka on ollut käynnissä vuodesta 1999 alkaen. Kaikki Sa- 10 600 lon seudun vesien tilasta ja sen parantamistoimista kiinnostuneet ovat tervetulleita vesistöalueryhmän toimintaan. 5 300
0 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
typpi virtaama
Yhteystiedot: Lähteet ja lisätietoa:
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kirkkaasta sameaan. Meren kuormitus ja tila Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, 20101 Turku Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Varsinais-Suomen www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2011 http://www.doria.fi/handle/10024/82536 Pro Saaristomeri -ohjelma www.ymparisto.fi/prosaaristomeri Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja Vesistöklinikka: www.vesistoklinikka.fi ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2010 http://www.doria.fi/handle/10024/82603
42013 Jokien kuormitustiedot: Varsinais-Suomen ELY-keskus