SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA

EHDOTUS 11.12.2006

Sisältö

Esipuhe / Förord ...... 4

1 Johdanto ...... 7

2 Maakuntakaava osana alueidenkäytön suunnittelua ...... 9 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet ja maankäytön suunnittelujärjestelmä ...... 9 2.2 Maakuntakaavoituksen tehtävä ja sisältö ...... 9 2.3 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset ...... 9

3 Osallistuminen ja vuorovaikutus ...... 11 3.1 Suunnittelu- ja vaikutusalue ...... 11 3.2 Osalliset ja osallistumismenettelyt ...... 11

4 Lähtökohdat ja tavoitteet ...... 12 4.1 Lähtökohtia ...... 12 4.2 Suunnittelualueen kuvaus ...... 12 4.3 Salon seutu osana Varsinais-Suomea ja Etelä-Suomen kehityskäytävää ...... 13 4.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 13 4.5 Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 14 4.6 Salon seutukunnan alueidenkäyttötavoitteet ...... 14 4.7 Liikenneverkon tavoitteet ...... 19 4.8 Kestävä kehitys Varsinais-Suomen ja Salon seudun aluerakenteessa ...... 19 4.9 Ympäristöhäiriöt ...... 19

5 Maakuntakaavan sisältö ...... 21 5.1 Yleistä ...... 21 5.2 Muinaisjäännökset ...... 21 5.3 Kulttuuriympäristöt ...... 22 5.4 Luonto ...... 26 5.5 Yhdyskuntatekninen huolto ...... 27 5.6 Liikenneverkko ...... 28 5.7 Maankäyttö ...... 30 5.8 Virkistysalueet ja loma-asutus ...... 31

6 Maakuntakaavan vaikutukset ...... 35 6.1 Vaikutusten arviointi osana kaavan laatimista ...... 35 6.2 Salon seudun maakuntakaavan vaikutukset kestävään kehitykseen ...... 35 6.3 Maakuntakaavan vaikutukset teemoittain ...... 36

7 Yhteenveto saadusta palautteesta ...... 43

8 Maakuntakaavan toteutuminen ja seuranta ...... 44 8.1 Toteutuminen ...... 44 8.2 Seuranta ...... 44

Liitteet, lähteet ...... 45 FÖRORD

Salo regionkommun har stor betydelse som ett område i och grundligt och förutom förbundet har landskapsmuseet kraftig utveckling i Egentliga Finland. och områdets kommuner deltagit i det. Arbetet är för sin del ett bra exempel på hur man åstadkommer grundliga Hos Egentliga Finlands förbund har Salo regionkommun utredningar genom samarbete, vilka kan utnyttjas både i betraktats som en del av nätverket för Östersjöområdets förbundets och kommunernas planering och vid utveck- utvecklingskorridor. Denna uppfattning stöds även av den landet av miljön och näringsverksamheten. beskrivning av regionstrukturen för hela Södra Finland, vilken beretts inom ramen för Alliansen för Södra Finland. Uppgörandet av landskapsplanen har varit en lång pro- Saloregionen har också betraktats som en del av Egent- cess i många etapper och det har krävts en betydande ar- liga Finlands utvecklingskorridor inom flera olika projekt, betsinsats för att den skall lyckas, både av tjänstemännen såsom E18, Östersjöns Palett och Finska vikens tillväxtt- hos olika samarbetsparter och av invånarna och organisa- riangel. tionerna. På Egentliga Finlands förbunds vägnar framför jag ett tack till alla som deltagit i planeringen i dess olika Arbetet på landskapsplanen för Saloregionen har varit nära skeden för ett gott slutresultat. förknippat med att göra upp generalplanerna för områdets kommuner. Uppgörandet av generalplanen för Salo har Behandlingen av Saloregionens landskapsplan i förbun- framskridit parallellt med arbetet på landskapsplanen. dets förvaltningsorgan ger för sin del uttryck för land- Samarbetet har för sin del gjort det lättare att bilda en upp- skapets starka vilja att främja byggmöjligheterna för ett fattning om landskapsplanens innehåll och principer och område som är centralt för utvecklingen av Egentliga planens roll i Saloregionens kommuner. Finland. Egentliga Finlands förbund tror att planen, base- rad på omfattande utredningar, främjar den fortsatta pla- Med tanke på den framtida utvecklingen för Egentliga neringen och byggnationen på ett område som är viktigt Finland har frågan om att få en snabb järnvägsförbindelse för landskapet. Som ansvarig myndighet för landskapets från Åbo till Helsingfors blivit en viktig sak. I den fastställda regionala utveckling verkar förbundet för egen del så att regionplanen har en reservering för denna ELSA-bana landskapsplanens mål kan uppnås i framtiden. förts fram. Linjen för järnvägen motsvarar dock inte kraven av i dag på en snabb järnvägstrafik. I den landskapsplan för Nyland som är under fastställande har järnvägsförbin- delsen betecknats med beteckningen förbindelsebehov. Samma beteckning har brukats i landskapsplanen för Saloregionen. Landskapsstyrelsen har beslutat att plane- ringen av en snabb järnväg skall fortsätta i enlighet med beteckningen förbindelsebehov, så att den i framtiden kan intas i landskapsplanen och att en etapplandskapsplan särskilt görs upp för bansträckningen. Förhandlingarna om den områdesreserveringsplan som banan behöver och vidare för att bereda en etapplandskapsplan har redan inletts.

Den centrala frågan i Saloregionen har varit Salo östra omfartsväg, som i landskapsplanen har framställts en- ligt den utredningsplan som blev färdig 2004. I fråga om Salainen planskilda korsning har särskilda förhandlingar ordnats. I planen har en reservering för Salainen plans- kilda korsning föreslagits och ett behov av förbindelse till korsningen. Enligt planeringsbestämmelsen skall områ- dets markanvändning och trafiknät undersökas genom en gemensam generalplan för kommunerna. Detta arbete har redan inletts. Förbundet medverkar för sin del till att den regionalt viktiga förbindelsen genomförs.

Utredningsarbete har inom flera olika projekt utförts som underlag för arbetet på Saloregionens landskapsplan. Det mest betydande av dessa är SARAKUM-projektet, där värdena och särdragen i områdets byggda miljö och kulturmiljö har utretts. Detta arbete har utförts konsekvent

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 4 ESIPUHE

Salon seutukunnalla on vahva merkitys Varsinais-Suomen Maakuntakaavan laatiminen on ollut pitkä ja monivaihei- voimakkaasti kehittyvänä alueena. nen prosessi, jonka onnistuminen on vaatinut huomatta- vaa työpanosta sekä eri yhteistyötahojen virkamiehiltä Varsinais-Suomen liitossa Salon seutukunta on nähty että asukkailta ja järjestöiltä. Varsinais-Suomen liiton puo- osana Itämeren alueen kehityskäytäväverkostoa. Tätä nä- lesta esitän kiitokset kaikille suunnitteluun eri vaiheissa kemystä tukee myös Etelä-Suomen liittouman puitteissa osallistuneille hyvästä lopputuloksesta. valmisteltu koko Etelä-Suomea koskeva aluerakenteen kuvaus. Salon seutu on myös nähty osana Varsinais-Suo- Salon seudun maakuntakaavan käsittely liiton hallinto- men kehityskäytävää useissa eri hankkeissa, kuten E18, elimissä kuvaa osaltaan maakunnan voimakasta tahtoa Itämeren Paletti ja Suomenlahden kasvukolmio. edistää Varsinais-Suomen kehittämiselle keskeisen alu- een rakentamismahdollisuuksia. Varsinais-Suomen liitto Salon seudun maakuntakaavatyö on liittynyt läheisesti uskoo, että laajoihin selvityksiin pohjautuva suunnitelma alueen kuntien yleiskaavojen laadintaan. Rinnan maa- edistää maakunnan kannalta tärkeän alueen jatkosuunnit- kuntakaavatyön kanssa on edennyt Salon yleiskaavan telua ja rakentamista. Maakunnan aluekehityksestä vas- laatiminen. Yhteistyö on osaltaan helpottanut yhteisen taavana viranomaisena liitto osaltaan toimii niin, että maa- näkemyksen muodostumista maakuntakaavan sisällöstä kuntakaavan tavoitteet tulevaisuudessa voivat toteutua. ja periaatteista ja kaavan roolista Salon seudun kunnissa.

Varsinais-Suomen tulevan kehityksen kannalta on keskei- seksi kysymykseksi noussut nopean ratayhteyden saa- Turussa 11. joulukuuta 2006 minen Turusta Helsinkiin. Vahvistetussa seutukaavassa Åbo den 11 december 2006 on esitetty varaus tälle ELSA-radalle. Radan linjaus ei kuitenkaan vastaa nykypäivän nopean junaliikenteen vaa- timuksia. Uudenmaan vahvistettavana olevassa maakun- takaavassa ratayhteys on merkitty yhteystarve-merkinnäl- lä. Samaa merkintää on käytetty Salon seudun maakun- takaavassa. Maakuntahallitus on päättänyt, että nopean junaradan suunnittelua jatketaan, yhteystarve-merkinnän mukaisesti niin, että se voidaan jatkossa merkitä maakun- takaavaan ja että ratalinjausta varten laaditaan erikseen vaihemaakuntakaava. Neuvottelut radan tarvitseman aluevaraussuunnitelman ja edelleen vaihemaakuntakaa- van valmistelemiseksi on jo käynnistetty.

Salon seudulla on keskeisenä kysymyksenä ollut Salon Juho Savo itäinen ohitustie, joka on esitetty maakuntakaavassa 2004 valmistuneen yleissuunnitelman mukaisesti. Salaisten maakuntajohtaja / landskapsdirektör eritasoliittymän osalta on järjestetty erillisiä neuvotteluja. Kaavassa Salaisten eritasoliittymälle on esitetty varaus ja yhteystarve liittymään. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttö ja liikenneverkko tulee tutkia kuntien yhteisellä yleiskaavalla. Tämä työ on jo aloitettu. Liitto edistää omalta osaltaan seudullisesti tärkeän yhteyden toteuttamista.

Salon seudun maakuntakaavatyön pohjaksi on selvittely- työtä tehty useissa eri hankkeissa. Näistä huomattavin on SARAKUM-hanke, jossa on selvitetty alueen rakennetun ja kulttuuriympäristön arvot ja ominaispiirteet. Tämä työ on tehty johdonmukaisesti ja perusteellisesti ja siihen ovat osallistuneet liiton lisäksi maakuntamuseo ja alueen kun- nat. Työ on osaltaan hyvä esimerkki siitä, kuinka hyvällä yhteistyöllä saadaan aikaan perusteelliset selvitykset, joita voidaan käyttää sekä liiton että kuntien suunnittelussa ja ympäristön ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 5

1 Johdanto

Varsinais-Suomessa uuden maankäyttö- ja rakennuslain on julkaistu liiton kotisivuilla. Kaavaa laadittaessa on käy- mukaisten maakuntakaavojen laatiminen on aloitettu Tu- tetty hyväksi tietotekniikkaa sekä sen havainnollistamises- run kaupunkiseudulta, jonka kaava hyväksyttiin maakun- sa että tiedon levittämisessä. Kaavaa ohjaava toimikunta tavaltuustossa 25.11.2002 ja ympäristöministeriö vahvisti on välittänyt tietoa kuntien näkemyksistä kaavan sisällön sen 23.8.2004. Sen lisäksi on E18-moottoritietä varten jo suhteen ja myös tietoa kaavan vaiheista alueen kuntiin. vahvistettu uusi vaihemaakuntakaava Salon seutukunnan alueella. Varsinais-Suomessa tarkoituksena on jatkossa Salon seudun maakuntakaava korvaa alueelle aiemmin laatia seutukaavoja korvaavat maakuntakaavat seutu- vahvistetut seutukaavat. Samoin korvataan E18-moottori- kunnittain. Päätös kaavatyön jatkamisesta Turunmaan, tietä koskeva, vahvistettu vaihemaakuntakaava. E18-tien Vakka-Suomen ja Loimaan seutukuntiin sekä Turun kau- linjaus on vahvistetun vaihemaakuntakaavan mukainen. punkiseudun ulkopuolisten, Turun seutukunnan, kuntien alueella tehtiin kesällä 2003. Salon seutukunta ja sen 11 kuntaa muodostavat mielen- kiintoisen ja haastavan suunnittelualueen. Alueen kehitys Salon seudun kaavatyö aloitettiin vuoden 1999 aikana. on Suomen oloissa ollut poikkeuksellisen myönteistä. Alu- Kaavatyön aloittaminen rinnan Turun kaupunkiseudun eella on rikas kulttuuriperintö, lukuisia muinaisjäännösksiä kaavatyön kanssa nähtiin välttämättömäksi, koska vahvis- ja arvokkaita luontokohteita, merellistä ympäristöä ja tettu seutukaava on osittain vanhentunut. Uudet rakennus- hyvin kehittynyttä maataloutta. Maakuntakaavan keskei- hankkeet ja yleiskaavat eivät voi toteutua ilman ajantasais- siä kysymyksiä ovat olleet, kuinka sovittaa yhteen sekä ta maakuntakaavaa. rakennetun että luonnon ympäristön ja muinaisjäännösten suojelun että uuden rakentamisen tarpeet. Rakennetun Kaavatyön aikana yhteistyö alueen kuntien kanssa on ollut ympäristön rikkaus on kaavatyössä nähty voimavarana, poikkeuksellisen laajaa. Kaavatyöhön liittyen on laadittu jota säilyttämällä saadaan alueelle uutta vetovoimaa. erillisselvitykset alueen liikennejärjestelmästä, alueen päivittäistavaraverkosta sekä rakennetusta kulttuuriympä- Rautatieyhteyden kehittäminen Etelä-Suomen ja Pietarin ristöstä ja maisemasta. Kunnat ovat olleet aktiivisesti työtä välillä kuuluu osana valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoit- tukemassa. Varsinais-Suomen liitto on osaltaan vastannut teisiin. Vahvistetun seutukaavan mukainen ratavaraus on luontoselvitysten ajantasaistamisesta ja tarvittavista muis- ainakin osittain vanhentunut, eikä sille ole osoitettu jatkoa ta selvityksistä. Uudenmaan alueella. Raideliikenteen kehittämismahdol- lisuuksien turvaaminen on yksi keskeisin erilliskysymys, Kaavan tavoitteita on käsitelty kaavaa ohjaavassa toimi- johon uudella maakuntakaavalla on vaikutusta ja jolla on kunnassa, johon ovat kuuluneet edustajat kaikista alueen laajaa merkitystä koko Etelä-Suomen kannalta. kunnista. Kaavaa on lisäksi esitelty sekä alueen kunnille että erillisissä yleisötilaisuuksissa ja seminaareissa. Kaa- vatyötä ja esitettyjen mielipiteiden ja lausuntojen käsittelyä

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 7 SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 8 2 Maakuntakaava osana alueidenkäytön suunnittelua

2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet ja on osa maakunnan suunnittelua ja sen avulla toteutetaan maankäytön suunnittelujärjestelmä maakunnan kehittämisstrategioita sekä sovitetaan yhteen eri sektoriviranomaisten alueidenkäyttöön liittyviä tavoit- Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa maa- teita. Maakuntakaava toimii myös valtakunnallisten alu- kuntasuunnitelmissa määritellään maakuntien pitkänajanMAAKUNNAN eidenkäyttötavoitteiden SUUNNITTELU välittäjänä kuntakaavoitukseen. tavoitteet ja toimintapolitiikka. Suunnitelma yhdistää taloudellis-toiminnallisen ja maankäytön suunnittelun. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman tavoitevuosi on 2025. VAT MAAKUNTA SUUNNITELMA Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakunta- ja kuntataso. Maakunnan liitot laativat maakuntakaavat ja kunnat puolestaan yleis- ja asemakaavat. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, MAAKUNTA- MAAKUNTA- joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen valtion hallinnon KAAVA OHJELMA eri sektoreiden keskeisimmät alueidenkäyttöön liittyvät tavoitteet. Näiden tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien kysymysten huomioon KUNTA- ottaminen maakunta- ja kuntatason kaavoituksessa ja alu- KAAVOITUS eidenkäyttöä koskevissa muissa ratkaisuissa.

MAAKUNTAKAAVOITUS VARSINAIS-SUOMEN LIITOSSA Maakuntakaavoituksen tavoitteena on luoda edellytykset Kuva 1: Maankäytön26.02.2001 suunnittelujärjestelmä. hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, talou- dellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maakuntakaava on erityisesti maakunnan kehittämisen Maakuntakaavaa laadittaessa kiinnitetään huomiota maa- ja ylikunnallisten tarpeiden sovittamisen sekä ympäristö- kunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin, alueidenkäy- politiikan väline. Maakuntakaavalla ei ohjata kuntien si- tön taloudellisuuteen ja siihen, ettei maanomistajalle tai säisiä maankäyttöasioita, mikäli niillä ei ole ylikunnallista, muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. maakunnallista tai valtakunnallista merkitystä. Kaavassa Kaava sovitetaan mahdollisuuksien mukaan yhteen maa- osoitetaan aluevarauksia siltä osin, kun alueidenkäyttöä kuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden kaavoitusten koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoittei- kanssa. den kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden- käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaa- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutetta- vatasolla selvitetään myös entistä selkeämmin kestävän essa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä kehityksen reunaehdot. muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueidenkäyttöä kos- kevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta 2.3 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vai- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutetta- keuteta kaavan toteuttamista. essa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi Alueiden yksityiskohtainen käyttö järjestetään kaikissa (MRL 32.1 §). kunnissa asemakaavalla. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa, kun kunnan kehitys tai Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä maankäytön ohjaustarve sitä edellyttävät. Asemakaavan asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momen- sisältövaatimukset on uusittu. Asemakaava ohjaa raken- tissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuk- tamista, luvanvaraisia ympäristön muutostoimenpiteitä sen osalta (MRL 32.3 §). ja toimintojen sijoittumista. Rantojen kaavoitukselle on asetettu erityisiä vaatimuksia. Rantakaavan korvaa ranta- Maakuntakaava on seutukaavaa yleispiirteisempi sekä asemakaava. esittämistavan että tulkintatarkkuuden suhteen. Alueva- rauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueidenkäyttöä koskevien valtakunnallisten ja maakun- 2.2 Maakuntakaavoituksen tehtävä ja sisältö nallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueidenkäytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava on osa maankäyttö- ja rakennuslaissa Maakuntakaava on siten korostetusti valtakunnallisia, määriteltyä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Se maakunnallisia ja kunnallisia intressejä yhteen sovittava

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 9 maankäytön suunnitelma. Maakuntakaavan sisältövaati- mukset voivat asian laadusta riippuen vaatia yksityiskoh- taisempaakin esitystapaa.

Vanhaan rakennuslakiin verrattuna uusi maankäyttö- ja rakennuslaki antaa rakentamisrajoituksen käyttömahdol- lisuudelle liikkumavaraa. Rakentamisrajoitus on voimassa vain niillä alueilla, joilla sitä maakuntakaavan tehtävät huomioon ottaen on pidettävä tarpeellisena. Lähtökoh- taisesti tällaisia alueita ovat virkistys- ja suojelualueet tai liikenteen ja teknisen huollon verkoston tarpeisiin osoitetut alueet. Maakuntakaavaan sisältyvällä määräyksellä raken- tamisrajoituksen alaa voidaan kuitenkin myös laajentaa tai supistaa. Rakentamisrajoitus on edelleen ehdollinen ja sen vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennuslain mukaisessa rakentamisrajoituksessa. Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä kaavana, jossa keskitytään maakunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Tämän vuoksi kaavoituksen taustalla oleva selvitystyö on myös yleis- piirteistä, joten maakuntakaavan maankäyttöratkaisuja, kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on tulkittava yleis- piirteisenä. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta kaikki maakuntakaavassa esitettävät maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 1 0 3 Osallistuminen ja vuorovaikutus

3.1 Suunnittelu- ja vaikutusalue Kaavatyöhön osallistumista varten ja päätöksenteon tuek- si on kaavaa laadittaessa käytetty hyväksi tietotekniikkaa, Suunnittelualue on Salon seutukunta, johon kuuluvat seu- erityisesti paikkatietotekniikkaa. Kaavaan liittyvät selvityk- raavat kunnat: Salon ja Someron kaupungit sekä Halikon, set, päätökset ja suunnitelmat ovat olleet nähtävillä maa- Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, kuntaliiton kotisivuilla. Kaavatyön aikana on koottu lista Suomusjärven ja Särkisalon kunnat. saaduista palautteista ja niistä johtuneista toimenpiteistä. Siten alueen asukkaat ja muut osalliset ovat voineet seu- Seudun maakuntakaavalla tarkistetaan ja korvataan nykyi- rata kaavatyön edistymistä. sin voimassa olevat vahvistetut seutukaavat. Maakunta- kaavalla korvataan erikseen laadittu maakuntavaltuuston Kaavatyön aikana saadut huomautukset ja lausunnot on 22.10.2001 hyväksymä ja ympäristöministeriön 25.9.2002 mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon kaavaehdo- vahvistama E18-tielinjaa koskeva vaihemaakuntakaava. tusta laadittaessa. Suurimpa tarkistuksia ovat olleet Salon Tielinjaus noudattaa E18-vaihemaakuntakaavaa. kaupungin yleiskaavatyössä ja liikennejärjestelmäsuun- nitelmassa esille nousseet Salon seudun muutostarpeet, Kaavan vaikutukset ulottuvat myös varsinaisen suunnit- jotka koskevat lähinnä päätieverkkoa. Someron kaupungin telualueen ulkopuolelle. Välittömiä vaikutuksia kohdistuu lausunnon pohjalta on lisätty ja tarkennettu alueen ulkoilu- lähikuntiin, lähimaakuntiin ja välillisesti vaikutukset heijas- reitistöä ja kyläkeskusverkkoa. Kuntien toivomuksesta on tuvat laajalti Etelä-Suomeen. tehty useita tarkennuksia alueen maankäyttömerkintöihin.

Suojelumerkintöjä on tarkistettu sekä viranomaisten 3.2 Osalliset ja osallistumismenettelyt kanssa käytyjen neuvottelujen että kuntien lausuntojen pohjalta. Suojelurajaukset perustuvat tehtyihin suojelu- Kaavan aloitusvaiheessa laadittiin maankäyttö- ja raken- päätöksiin. nuslain edellyttämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jonka puitteissa kaavan laadintaa on toteutettu. Lain mu- kaisia osallisia ovat - suunnittelualueen kunnat - maanomistajat ja muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin maakuntakaava saattaa vaikuttaa - valtion eri viranomaiset - naapurimaakuntien liitot ja naapurikunnat - vaikutusalueella toimivat aatteelliset, ammatilliset, elinkeinopoliittiset, erityistehtäviä hoitavat ja asukkaita edustavat järjestöt, yhteisöt yms.

Kaavan laatimisesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Kaavan eri vaiheita on käsitelty liiton suunnittelu- ja ympäristötoimikunnassa sekä kaavatyön ohjaamista var- ten kuntien ehdotusten pohjalta kootussa toimikunnassa. Kaavan hyväksyy maakuntahallituksen ehdotuksesta maakuntavaltuusto, jonka päätöksen vahvistaa ympäris- töministeriö.

Osallistumismenettely on toteutettu osallistumis- ja arvi- ointisuunnitelman mukaisesti. Suunnitteluvaiheet jakau- tuvat - aloitus- ja tavoitevaiheeseen - valmisteluvaiheeseen - ehdotusvaiheeseen ja - vahvistamisvaiheeseen.

Eri vaiheisiin sisältyvät mm. aloitustilaisuus, tavoitese- minaari, neuvottelut suunnittelualueen kuntien kanssa, viranomaisneuvottelut, esittelytilaisuudet, kuulutukset, kuulemis- ja lausuntokierrokset yms. Kartta 2: Salon seudun maakuntakaavan vaikutusalue.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 1 1 4 Lähtökohdat ja tavoitteet

4.1 Lähtökohtia nassa kulkee osana Etelä-Suomen kehityskäytäväverkos- toa moottoritie E18, jonka pohjoispuolinen osa on vank- Salon seudun maakuntakaava laaditaan osana Varsinais- kaa viljelyseutua. Eteläosa alueesta on sisäsaaristoon Suomen alueelle laadittavia maankäyttö- ja rakennuslain tukeutuvaa aluetta. Alueen maisemaa leimaavat vanhat mukaisia maakuntakaavoja, joilla korvataan alueelle kulttuurimaisemat jokivarsialueilla. Uudenmaan raja-alue vahvistetut seutukaavat. Maakuntakaavatyö Varsinais- on harvaan asuttua metsäaluetta. Suomessa on päätetty laatia seutukunnittain, maakunnan kuntien suuren lukumäärän ja erilaisten ympäristöön ja Vuoden 2005 alussa suunnittelualueella asui 63 000 asu- maankäyttöön kohdistuvien odotusten johdosta. Salon kasta ja työpaikkoja oli 28 400 kpl vuonna 2003. Suurim- seudun maakuntakaava on ensimmäinen koko seutukun- pia asukas- ja työpaikkakeskittymiä ovat Salon ja Halikon taa koskeva maakuntakaava. Jatkossa maakuntakaavat keskustaajamat. Alueen kehitys on viime vuosikymmenen laaditaan rinnakkain Turunmaan, Loimaan ja Vakka- aikana ollut poikkeuksellisen voimakasta Salon elektro- Suomen seutukuntien alueille sekä Turun seudulle Turun niikkateollisuuden ansiosta. kaupunkiseudun maakuntakaavasta puuttuvien kuntien alueille. Seutukunnan ydintaajamien (Salo, Halikko, Pertteli) maa- pinta-ala on yhteensä 36 km2. Kasvu oli 20 vuoden aikana Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa on pitkälle luo- 11 km2. Kasvusta 94 % johtui keskustaajaman (Salo-Halik- tu periaatteet, joiden mukaan maakuntakaava laaditaan. ko) laajenemisesta. Kaupunkiseudun taajamien keskimää- Alueelle aiemmin laadittu ja ympäristöministeriön vah- räinen asukastiheys vuonna 2000 oli 821 asukasta/km2 vistama E18-moottoritietä koskeva vaihemaakuntakaava (Kaupunkiseutujen väestömuutos ja alueellinen kasvu, korvataan Salon seudun maakuntakaavalla. Ristimäki-Oinonen-Pitkäranta-Harju, Ympäristöministeriö 2003). Koko seutukunnan taajamien maapinta-ala vuonna 2000 oli 69 km2. Kasvu vastaavalla ajalla vuodesta 1980 4.2 Suunnittelualueen kuvaus oli 19 km2.

Salon seutu on suurelta osin hajanaisesti rakentunutta maa- ja metsätalousaluetta. Alueen halki itä–länsi -suun-

Kartta 3: Etelä-Suomen toiminnallinen aluerakenne 2030. Etelä-Suomen maakuntien liittouma 2005.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 1 2 Rauma/Pori Tampere

LAITILA 4.3 Salon seutu osana Varsinais-Suomea ja r = 40 km UUSIKAUPUNKI Etelä-Suomen kehityskäytävää LOIMAA Hämeenlinna

Etelä-Suomen maakuntien liittojen yhdessä laatimassa Ete- lä-Suomen aluerakenne 2030 -kuvauksessa alueen seitse- MYNÄMÄKI män maakuntaa ovat yhdessä osa Itämeren alueen pohjois- AURA SOMERO MASKU ta ydintä. Etelä-Suomi muodostuu aluerakenteellisesti kol- RUSKO mesta toisiaan täydentävästä alueesta. Varsinais-Suomen LIETO RAISIO NAANTALI alueella korostuvat läntiset yhteydet. Etelä-Suomen aluera- TURKU PAIMIO PIIKKIÖ kennetavoitteen muodostamista ohjaavat alueen oman vi- KAARINA HALIKKO sion ohella kansainvälinen ja kansallinen toimintaympäristö SALO Helsinki sekä maakuntien omat aluerakennetavoitteet. PARAINEN St Petersburg

Etelä-Suomen maakuntien liittouman visiona on tehdä Stockholm PERNIÖ Etelä-Suomesta korkeatasoinen Itämeren piirin liiketoi- mintakeskus. Alueen maakuntien tavoitteina on alueen Tallinn / Riga Helsinki via Karjaa vetovoimaisuuden ja yritysten kilpailukyvyn lisääminen, korkeatasoisen osaamisen edistäminen, keskusseutujen ja AKartta VISION OF 5: POLYCENTRIC SOUTHWEST FINLAND 2030 Railroad kuntayhteistyön kehittäminen sekä toimivien yhteyksien ai- Varsinais-SuomenCommuter train Uusikaupunki- keskusverkko.Salo-Karjaa / Turku-Loimaa Baltic PaletteSize byII sum 2004. of fields Fast train Turku-Helsinki/Vantaa-St Petersburg kaan saaminen. Uusi Turku–Helsinki-raideyhteys on visio- People 2030 E18 Jobs 2030 työssä katsottu osaksi Pohjolan kolmiota ja Etelä-Suomen osaamiskeskuksena.Highway Turun ja Salon seudut muodostavat kannalta keskeistä Venäjälle johtavaa yhteyskäytävää. yhdessäWaterway vahvan kokonaisuuden, jota tukee liikenneyhte- yksien„ Port parantuminen. Etelä-Suomen tavoitteellinen aluerakenne liittyy oleellises- l Airport ti Itämeren piirissä tehtyyn aluesuunnitteluyhteistyöhön. BALTIC PALETTE Interreg-hankkeessa, Itämeren Paletti, alue ja sen kautta ACTION4.4 GROUP Valtakunnalliset PPPP alueidenkäyttötavoitteet REGIONAL COUNCIL OF SOUTH WEST FINLAND / HS 02.04.2004 kulkevat liikenneyhteydet ovat osa Itämeren keskeistä Source: SYKE / The Monitoring System of Spatial Structure 2004 km Map: (C) MML lupa no 259/MYY/03 05 10 20 30 40 aluetta ja kaupunkien verkostoa. Alueella on kehityspoten- Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 maankäyttö- ja raken- tiaalia myös kansainvälisesti tarkasteltuna. Salon seutu ja nuslain mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoit- siellä kehittynyt teollisuus ja osaaminen vahvistavat mer- teista. Tavoitteiden tehtävänä on kittävästi Varsinais-Suomen asemaa uuden teknologian - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huo- mioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeim- mät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä val- takunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyk- sissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.

Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueiden- käyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonai- suudet, joihin kuuluu myös Saaristomeri.

Vahvistaessaan maakuntakaavan ympäristöministeriö arvioi tavoitteiden huomioon ottamisen osana maakunta- kaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä asetettuja sisältövaatimuksia. Maakuntakaavalla on keskeinen ase- ma valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yksilöin- Kartta 4: nissä ja konkretisoinnissa alueidenkäytön maakunnallisik- Etelä-Suomen keskusverkko 2000/2030. Baltic Palette II 2004. si periaatteiksi ja aluevarauksiksi.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 1 3 Salon seudun maakuntakaavatyön keskeisiä kysymyksiä ovat mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelu yhdessä, ja resurssoinniltaan vaativimpia ovat ovat olleet yhdys- joukkoliikenteen edellytysten parantaminen sekä pyöräily- kuntarakenteen ja liikenneverkon toimivuus sekä luonto- ja jalankulkuväylien toteuttaminen jatkuvina verkostoina. ja kulttuuriympäristöinventointien runsaan tietosisällön integroiminen yleispiirteisen kaavan sisältöön. Myös Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa määritellään Salo–Lohja välin nopean junayhteyden kehittämistavoit- lähivuosina toteutettavat hankkeet. Ohjelmassa on viisi teiden valtakunnallinen merkittävyys on kaavatyön aikana toimintalinjaa. Kolmas toimintalinja, Varsinais-Suomesta noussut vahvasti esille. Valtakunnallisten alueidenkäyttö- merkittävä tämeren keskus, sisältää tavoitteen yhte- tavoitteiden toteutuminen ja huomioon ottaminen Salon ysverkkojen kehittämisestä, jolla parannetaan alueen seudun maakuntakaavassa on yksityiskohtaisesti eritelty kilpailukykyä. Viides toimintalinja, Ympäristöstä tehdään selostuksen liitteenä olevassa matriisissa. maakunnan vetovoimatekijä, sisältää toimenpidekokonai- suudet, joilla säilytetään maakunnan rikas luonnonym- päristö, huolehditaan elinympäristön puhtaudesta ja ter- 4.5 Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet veellisyydestä sekä huolehditaan rakennettujen alueiden viihtyisyydestä ja toimivuudesta. Varsinais-Suomen strategiset tavoitteet on määritelty maakuntasuunnitelmassa 2025. Maakunnan kehittämi- Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa valittiin ratkai- sen keskeinen päämäärä on maakunnan asukkaiden sun pohjaksi hajakeskittyvä rakennemalli, jossa kehityk- hyvinvointi. Menestyvän maakunnan perusedellytys on sen painopisteet sijoittuvat keskusakselin varren alueille ja ikärakenteeltaan tasapainoinen väestö ja maakunnan tar- oleviin kaupunki- ja kuntakeskuksiin. Ratkaisun lähtökoh- joamaan elämänlaatuun tyytyväiset asukkaat. Talouden tana oli maakunnan vetovoimaisimman kehityskäytävän, kasvu ja hyvinvointi saadaan aikaan alueen elinkeinoelä- Turku–Salo-akselin kehittäminen. Tähän tähtäävät myös mää kehittämällä ja sitä kautta tapahtuvalla työllisyyden meneillään olevat Turun ja Salon aluekeskushankkeet. parantumisella. Yritysten toimintaedellytysten parantami- nen ei kuitenkaan yksin riitä. Tasapainoinen ja turvallinen Maakunnan yhteyksien kehittämisessä on painopiste lähi- sosiaalinen toimintaympäristö on tärkeä alueellinen kilpai- vuosina E18-moottoritien rakentamisessa vuoteen 2009 lutekijä ja hyvinvoinnin edellytys. mennessä. Varsinais-Suomen ja myös Salon seudun kan- nalta elintärkeää on raideliikenteen palvelutason parantami- Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on tukea maa- nen sekä työmatkaliikenteen että tavaraliikenteen tarpeisiin. kunnan tasapainoista kehittämistä. Toimiva aluerakenne on elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja Varsinais-Suomen Itämeri-aseman vahvistamisen keskeinen lähtökohta. 4.6 Salon seutukunnan Aluerakenteen kehittäminen perustuu olemassa olevien alueidenkäyttötavoitteet rakenteiden tehokkaaseen käyttöön. Salon seudun maakuntakaavan tavoiteseminaarissa käsi- Toimivan aluerakenteen runkona ovat maakuntakeskuk- teltiin laajasti alueen näkemyksiä tulevasta maankäytöstä sen sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten ja kehityssuunnista. Keskustelun pohjana oli laadittu muodostama verkosto. Varsinais-Suomen erityisenä yhteenveto valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista etuna ovat verrattain pienet etäisyydet ja tasapainoinen sekä Varsinais-Suomen liitossa laadittu luonnos yhteisistä taajamarakenne. Toisaalta kuntarakenteesta aiheutuu lähtökohdista ja tavoitteista, jotka oli esitetty erikseen seu- yhdyskuntarakenteen hajutumista. Alueidenkäytöllä edis- tukunnan kolmen alueen, maaseudun eli alueen pohjois- tetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä osan, kehityskäytävän eli E18-tien lähialueen ja rannikon kyläverkoston säilymistä. Varsinais-Suomessa loma-asu- eli alueen eteläosan alueilta (LIITE: Tavoitematriisi, kes- tuksella sekä matkailulla ja muilla vapaa-ajan toiminnoilla keiset tavoitteet vyöhykkeittäin). Luonnoksesta pyydettiin on keskeinen, haja-asutusalueiden palvelurakenteen erikseen alueen kuntien kannanotot. Tavoitetarkastelun säilymistä tukeva merkitys. Erityisesti maakunnan reuna- pohjana ovat olleet alueelta laaditut väestö- ja työpaikka- alueilla tulee löytää keinoja elinkeinotoiminnan ja muun suunnitteet sekä palveluverkkotarkastelut. toimintapohjan monipuolistamiseen. Väestösuunnitteet Varsinais-Suomi voidaan jakaa saaristo- ja rannikkoaluee- seen, palveluvaltaiseen kaupunkivyöhykkeeseen sekä pel- Salon seudun väestösuunnitteiden pohjana ovat olleet to- ja metsävaltaiseen maaseutualueeseen. Uusikaupunki Tilastokeskuksen laatimat trendiennusteet, jotka Tilasto- lähialueineen, Turun kaupunkiseutu ja Salo lähialueineen keskus julkaisi 1.10.2001 (vanha ennuste) ja 20.9.2004 muodostavat Varsinais-Suomen osuuden valtakunnallisesti (uusi ennuste). Tilastokeskuksen trendiennusteissa on merkittävästä Etelä-Suomen teollisuusvyöhykkeestä. huomioitu alueen muuttoliike, syntyvyys ja kuolleisuus. Oletus tulevaisuuden kehityksestä perustuu kolmen Elinympäristöjen toimivuuden ja taloudellisuuden edistä- ennustetta edeltävän vuoden mukaiseen kehitykseen. minen tapahtuu parhaiten hyödyntämällä olemassa olevaa Varsinais-Suomen liiton alustavat suunnitteet pohjautuivat yhdyskuntarakennetta ja täydennysrakentamalla taajamia. vanhaan ennusteeseen, minkä jälkeen niitä on tarkennettu Yhdyskuntarakenteen toimivuuden hyvänä mittana on Tilastokeskuksen uuden ennusteen avulla. palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus siten, että liiken- netarve vähenee ja liikenneturvallisuus paranee. Keinoina Tilastokeskuksen vanha ennuste Salon seudun väestöke-

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 1 4 hityksestä ei ole toteutunut vuosien 2001–2003 aikana. tua vuoteen 2020 mennessä. Jos asumisväljyys kasvaa Alueen väkiluku on jäänyt reilusti ennusteen alapuolelle, aiempia vuosia nopeammin tai väkiluku kasvaa väestö- koska alueen muuttovoitto on pienentynyt oleellisesti. suunnitetta voimakkaammin, kaavoituksessa tulisi varau- Muuttovoiton pienentyminen on ollut seuraus alueen tua nopean kehityksen mukaisiin lukuihin. heikentyneestä työpaikkakehityksestä. Tästä huolimatta Tilastokeskuksen uudempi ennuste on vanhempaa ennus- Asuinkerrosalan aluevaraukset perustuvat alueen vaki- tetta suurempi. Uusi ennuste ei anna kuitenkaan perus- tuisten asukkaiden asuntojen pinta-aloista laadittuihin tetta korottaa liiton suunnitteita uuden ennusteen tasolle, Tilastokeskuksen tilastoihin. Tilastojen avulla on arvioitu, sillä ennusteiden kasvun taustalla on pääasiassa synty- kuinka paljon asukasta kohti oleva asuntopinta-ala kasvaa vyysoletusten nostaminen ja kuolleisuuden alentaminen. keskimäärin vuodessa. Kokonaisvaltaisesti soveliaimmat Lisäksi on huomioitava, että Tilastokeskuksen ennusteet laskelmat aluevarauksista saatiin käyttämällä vuosien laaditaan kuntatasoisina. Hyvien ennusteiden laatiminen 1999–2003 historiatietoja. Arviot asuntopinta-alasta ja Varsinais-Suomen pieniin kuntiin on matemaattisesti erit- sen vuosittaisesta kasvusta per asukas on laskettu jokai- täin vaikeaa, joten on mahdollista, että uudet kuntatasoiset selle kunnalle erikseen. ennusteet ovat hieman optimistisia. Pienetkin muutokset taustaoletuksissa voivat muuttaa vuoden 2020 ennustetta Vuonna 2003 keskimääräinen asuntopinta-ala Salon seu- merkittävästi. Todellinen väkiluku vuonna 2020 tulee aset- dulla oli noin 40 m2/asukas ja vuosittainen pinta-alan kas- tumaan todennäköisesti uuden ja vanhan ennusteen välil- vu noin 0,5 m2. Laskelmissa maltillisena kehityksenä on le. Näiden perusteella Salon seudun maakuntakaavassa pidetty kasvua, joka on 0,1 m2 keskimääräistä kasvua hi- väestösuunnitteeksi on asetettu Tilastokeskuksen uuden taampaa (noin 0,4 m2). Nopea kehitys on vastavuoroisesti ja vanhan ennusteen keskiarvo. 0,1 m2 keskimääräistä kasvua nopeampaa (noin 0,6 m2). Särkisalon kunta on poikkeus: sen kohdalla asuntopinta- Asutusta koskevien aluevarausten laskelmista alan kasvu on oletettu tulevaisuudessa olevan 0,1–0,3 m2 nykyistä nopeampaa. Särkisalon kunnan alueella asunto- Asuinkerrosalan aluevarauksien taustalla kulkevat teemat pinta-alan nopeampaa kasvua tulevaisuudessa voidaan ovat asumisväljyyden kasvaminen, perhekoon pienenemi- perustella yksinasuvien vanhusten suurella osuudella nen, kakkosasumisen yleistyminen, yksinasuvien osuu- sekä kakkosasumisen yleistymisellä. den kasvaminen sekä väestön harmaantuminen. Alueva- rauksista on tehty sekä maltillisen että nopean kehityksen Suunnitteet vakituisesti asuvien asukkaiden kokonaisasun- mukaiset laskelmat. Maltillisen kehityksen luvut osoittavat topinta-alasta on kerrottu 1,25-suuruisella kertoimella, jotta sen vähimmäismäärän, johon kaavoituksessa tulee varau- saadaan suunnitteet asuinkerrosaloista. Kerroin on nor-

95-> 2003 2020 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4

5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

Kuva 6: Eläkeikäisten määrä kasvaa Salon seudulla n. 5 300 hengellä vuoten 2020 mennessä. Tuolloin joka neljäs asukas on täyttänyt 65 vuotta.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 1 5 Kokonaisväkiluku Muutos abs Muutos-% Kunta 2003 2005 2010 2015 2020 2003-2020 2003-2020 Halikko 9 374 9 430 9 780 10 079 10 326 952 10,2 Kiikala 1 875 1 935 2 007 2 072 2 129 254 13,5 Kisko 1 912 1 920 1 945 1 969 1 995 83 4,3 Kuusjoki 1 800 1 833 1 833 1 831 1 829 29 1,6 Muurla 1 444 1 485 1 561 1 618 1 668 224 15,5 Perniö 6 023 5 945 5 831 5 763 5 718 -306 -5,1 Pertteli 3 773 3 819 3 945 4 053 4 139 366 9,7 Salo 24 794 25 598 26 685 27 605 28 310 3 516 14,2 Somero 9 680 9 680 9 680 9 684 9 692 12 0,1 Suomusjärvi 1 311 1 345 1 396 1 443 1 489 178 13,5 Särkisalo 723 711 682 664 652 -71 -9,8 Salon seutu 62 709 63 699 65 343 66 778 67 944 5 235 8,3

0-14-vuotiaat Muutos abs Muutos-% Kunta 2003 2005 2010 2015 2020 2003-2020 2003-2020 Halikko 1 843 1 806 1 807 1 826 1 844 1 0,1 Kiikala 313 312 313 318 323 10 3,2 Kisko 295 295 282 272 273 -22 -7,5 Kuusjoki 316 335 317 310 311 -5 -1,6 Muurla 272 280 280 288 298 26 9,4 Perniö 935 946 908 892 893 -43 -4,5 Pertteli 780 764 782 793 799 19 2,4 Salo 4 115 4 214 4 188 4 198 4 237 122 3,0 Somero 1 554 1 544 1 442 1 410 1 394 -161 -10,3 Suomusjärvi 207 215 210 209 211 4 1,7 Särkisalo 95 91 84 82 83 -12 -12,6 Salon seutu 10 725 10 799 10 611 10 595 10 664 -62 -0,6

15-64-vuotiaat Muutos abs Muutos-% Kunta 2003 2005 2010 2015 2020 2003-2020 2003-2020 Halikko 6 217 6 272 6 444 6 420 6 394 177 2,8 Kiikala 1 148 1 197 1 211 1 191 1 156 8 0,7 Kisko 1 144 1 143 1 156 1 101 1 072 -72 -6,3 Kuusjoki 1 127 1 148 1 153 1 094 1 050 -78 -6,9 Muurla 916 947 1 012 1 007 1 006 90 9,8 Perniö 3 833 3 765 3 640 3 407 3 273 -560 -14,6 Pertteli 2 442 2 495 2 533 2 519 2 496 54 2,2 Salo 16 406 17 014 17 660 17 578 17 386 980 6,0 Somero 5 926 5 856 5 837 5 554 5 326 -600 -10,1 Suomusjärvi 813 832 871 863 856 43 5,2 Särkisalo 413 403 401 380 361 -53 -12,7 Salon seutu 40 385 41 069 41 917 41 112 40 374 -11 -0,0

Yli 64-vuotiaat Muutos abs Muutos-% Kunta 2003 2005 2010 2015 2020 2003-2020 2003-2020 Halikko 1 314 1 352 1 529 1 834 2 088 774 58,9 Kiikala 414 427 483 563 650 236 56,9 Kisko 473 482 507 597 650 177 37,3 Kuusjoki 357 351 363 427 469 112 31,2 Muurla 256 258 269 323 365 109 42,4 Perniö 1 255 1 235 1 283 1 464 1 552 297 23,7 Pertteli 551 561 630 742 845 294 53,4 Salo 4 273 4 371 4 838 5 830 6 687 2 414 56,5 Somero 2 200 2 281 2 401 2 720 2 972 772 35,1 Suomusjärvi 291 298 315 372 423 132 45,2 Särkisalo 215 218 198 202 209 -7 -3,0 Salon seutu 11 599 11 831 12 815 15 071 16 907 5 308 45,8

Taulukko 7: Väestösuunnitteet vuosille 2003–2020.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 1 6 Asuntopinta-ala per asukas m2 Kerrosala yhteensä m2 2020 2020 Muutos abs 2003-2020 Muutos-% 2003-2020 Kunta 2003 Maltillinen Nopea 2003 Maltillinen Nopea Maltillinen Nopea Maltillinen Nopea kehitys kehitys kehitys kehitys kehitys kehitys kehitys kehitys Halikko 39 45 48 460 183 579 087 622 970 118 904 162 787 26 35 Kiikala 42 51 54 97 400 134 795 143 841 37 395 46 441 38 48 Kisko 41 44 48 99 836 110 740 119 217 10 904 19 381 11 19 Kuusjoki 42 52 56 91 293 119 385 127 159 28 092 35 866 31 39 Muurla 42 53 57 78 798 111 455 118 544 32 657 39 746 41 50 Perniö 42 53 57 324 192 380 285 404 584 56 093 80 392 17 25 Pertteli 39 45 48 172 673 231 881 249 471 59 208 76 798 34 44 Salo 38 43 46 1 151 748 1 521 536 1 641 853 369 788 490 105 32 43 Somero 41 47 50 515 074 564 247 605 436 49 173 90 362 10 18 Suomusjärvi 43 54 58 70 174 101 296 107 623 31 122 37 449 44 53 Särkisalo 44 53 54 41 835 42 954 44 340 1 119 2 505 3 6 Salon seutu 40 46 49 3 103 206 3 897 663 4 185 039 794 457 1 081 833 26 35

Taulukko 8: Arvio asuntokerrosalatarpeen kehityksestä.

Asuntokunnan koko Asuntokunnat (alueella vakituisesti asuvat) 2020 2020 Muutos abs 2003-2020 Muutos-% 2003-2020 Kunta 2003 Maltillinen Nopea 2003 Maltillinen Nopea Maltillinen Nopea Maltillinen Nopea kehitys kehitys kehitys kehitys kehitys kehitys kehitys kehitys Halikko 2,32 2,17 2,02 4 036 4 751 5 101 715 1 065 18 26 Kiikala 2,24 2,15 2,06 836 990 1 034 154 198 18 24 Kisko 2,20 2,10 2,00 870 951 998 81 128 9 15 Kuusjoki 2,34 2,28 2,23 770 802 822 32 52 4 7 Muurla 2,37 2,25 2,13 609 741 782 132 173 22 28 Perniö 2,24 2,13 2,01 2 683 2 686 2 841 3 158 0 6 Pertteli 2,43 2,30 2,17 1 555 1 800 1 906 245 351 16 23 Salo 2,04 1,91 1,78 12 160 14 816 15 882 2 656 3 722 22 31 Somero 2,22 2,07 1,92 4 354 4 679 5 050 325 696 7 16 Suomusjärvi 2,14 2,04 1,95 613 729 764 116 151 19 25 Särkisalo 2,22 2,16 2,10 326 302 310 -24 -16 -7 -5 Salon seutu 2,18 2,04 1,91 28 812 33 245 35 489 4 433 6 677 15 23

Taulukko 9: Arvio asuntokuntien lukumäärän kehityksestä. maalia (1,1) kerrointa suurempi, jotta asuinkerrosalan suun- Asuntokuntien lukumääristä on tehty maltillisen ja nope- nitteet sisältäisivät myös ei-vakituisesti asuvien asukkaiden an kehityksen mukaiset laskelmat. Nopean kehityksen asuntopinta-alat. Muuntokerroin perustuu vuoden 2003 luvut perustuvat vuosien 1985–2003 mukaiseen trendiin. mukaiseen tilanteeseen asuinkerrosalan ja vakituisten Maltillinen kehitys on vuoden 2003 tilanteen ja trendin asukkaiden käytössä olevan asuntopinta-alan suhteesta. keskiarvo.

Asuntokuntien kehityksestä Taulukon luvut kertovat vain vakituisesti asuvien asun- tokuntien suuntaa-antavat lukumäärät. Salon seudulla Laskelmat asuntokuntien määrän kehityksestä ovat suun- tulisi siten rakentaa 4400–6600 uutta asuntoa vuoteen taa antavia arvioita siitä, kuinka monta uutta asuntoa tulisi 2020 mennessä, vaikka väkiluku kasvaa tuona aikana rakentaa vuoteen 2020 mennessä. Ne perustuvat Tilas- vain 5200 hengellä. Särkisalossa vakituisesti alueella tokeskuksen asuntokunnista laatimiin tilastoihin. Vuonna asuvien asuntokuntien lukumäärä tulee vähenemään. Se 2003 keskimääräinen asuntokunnan koko Salon seudulla ei kuitenkaan tarkoita, etteikö alueelle tarvitsisi rakentaa. oli 2,18 henkeä eli hieman korkeampi kuin koko Varsinais- Nykyisin vakituisena asuntona olevat asunnot muuttuvat Suomessa. Kun laskelmissa käytetään historiavuosia perintökaaren kautta vähitellen kakkosasunnoiksi. Tule- 1985–2003, olisi trendin mukainen asuntokunnan koko vaisuudessa osa Särkisalon uusista asukkaista muuttaa vuonna 2020 enää vain 1,91 henkeä. Asuntokunnan koon myös uudisrakennuksiin. pieneneminen on voimakasta myös muualla Suomessa. Viime vuosina asuntokuntien määrä on kasvanut jopa Työpaikkasuunnitteista selvästi nopeammin kuin väkiluku, mikä on heijastunut asuntojen hintojen nousuna. Salon seutu on kymmenessä vuodessa kasvanut merkit-

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 1 7 täväksi työssäkäyntialueeksi. Se on Varsinais-Suomen vat viime vuosikymmenen nopeaan kehitykseen, minkä seutukunnista ainut, jossa on työpaikkoja enemmän kuin takia arviot tuotannon ja työvoiman määrän kehityksestä maakunnan työllisyyden kulta-aikoina ennen lamaa. Muil- tulevaisuudessa olivat optimistisia. Tuolloin työvoiman la maakunnan seuduilla työpaikkojen määrä on edelleen kysynnän kasvun arvioitiin olevan noin 1 % vuodessa. Uu- kaukana 80-luvun lopun tilanteesta. Salon seudun vahva simpien Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan asema työssäkäyntiseutuna näkyy myös Tilastokeskuksen vuonna 2003 Salon seudulla oli lähes 1000 työpaikkaa vuoden 2002 pendelöinti- eli työmatkaliikennetilastoissa: vähemmän kuin huippuvuotena 2000. Muutoksen takia Turun seudulta Salon seudulle suuntautuva työssäkäynti alustavia suunnitteita on jouduttu korjaamaan hieman on ollut volyymiltaan yli kaksi kertaa suurempaa kuin alaspäin. Halikon kunta on poikkeus: sen osalta suunnit- Salon seudulta Turun seudulle suuntautuva työssäkäyn- teita on korjattu ylöspäin viime vuosien poikkeuksellisen ti. Tämä maakuntakeskuksesta seutukuntakeskukseen myönteisen kehityksen takia. suuntautuva työmatkaliikenne on kansainvälisestikin tar- Työssäkäyntiseutukunta kasteltuna poikkeuksellista. Asuinalue Turun- Salon Turun Vakka- Loimaan Kaikki maa seutu seutu Suomi seutu Turun ja Salon välisen työmatkaliikenteen lisäksi Uudel- Uusimaa 131 501 1 649 71 96 2 448 lemaalle suuntautuva liikenne on kasvamassa. Tällä het- Satakunta 25 38 1 089 741 310 2 203 kellä lähes 6 000 työllisen työmatka Uudellemaalle kulkee Kantahäme 13 219 345 17 307 901 Salon seudun kautta. Muurla–Lohjanharju-moottoritie Pirkanmaa 17 49 560 17 91 734 tulee katalysoimaan nykyisen suuntaista kehitystä. Ahvenanmaa 7 3 77 1 0 88 Muu 89 147 1 946 94 77 2 353 Laaditut työpaikkasuunnitteet eivät ole ennusteita vaan Yhteensä 282 957 5 666 941 881 8 727 työpaikkojen vähimmäismääriä, joihin kaavoituksessa tulisi varautua. Alustavat työpaikkasuunnitteet perustui- Taulukko 10: Varsinais-Suomeen suuntautuvat työmatkat.

Työssäkäyntiseutukunta- tai maakunta Asuinalue Turun- Salon Turun Vakka- Loimaan Sata- Kanta- Pirkan- Ahvenan- Uusimaa Muu Kaikki maa seutu seutu Suomi seutu kunta häme maa maa Turunmaa 6 890 141 1 929 9 6 315 16 13 8 312 58 9 697 Salon seutu 62 24 358 1 139 10 146 1 369 58 328 63 18 131 27 682 Turun seutu 946 2 409 119 053 659 771 3 759 758 332 464 773 960 130 884 Vakka-Suomi 10 43 1 458 12 053 25 207 819 18 33 37 75 14 778 Loimaan seutu 13 323 2 426 23 11 587 242 302 312 114 22 67 15 431 Yhteensä 7 921 27 274 126 005 12 754 12 535 5 892 1 953 1 003 682 1 162 1 291 198 472

Taulukko 11: Varsinaissuomalaisten työssäkäyntialueet. Työpaikat Muutos abs Muutos-% Kunta 1980 1985 1990 1995 2000 2003 2020 2003-2020 2003-2020 Halikko 2 594 2 642 2 779 2 205 2 592 2 679 3 200 521 19,4 Kiikala 903 845 726 581 594 560 650 90 16,1 Kisko 732 633 575 428 459 463 500 37 8,0 Kuusjoki 737 710 634 552 630 590 650 60 10,2 Muurla 426 448 493 405 509 424 550 126 29,7 Perniö 2 629 2 495 2 371 1 938 2 090 2 050 2 100 50 2,4 Pertteli 1 237 1 270 1 353 1 050 1 116 1 119 1 200 81 7,2 Salo 11 510 12 694 12 874 14 405 17 120 16 345 18 000 1 655 10,1 Somero 4 241 4 367 3 954 3 101 3 319 3 212 3 500 288 9,0 Suomusjärvi 580 556 430 384 408 377 450 73 19,4 Särkisalo 366 351 294 214 224 211 220 9 4,3 Salon seutu 25 955 27 011 26 483 25 263 29 061 28 030 31 020 2 990 10,7

Taulukko 12: Arvio Salon seudun työpaikkakehityksestä.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 1 8 4.7 Liikenneverkon tavoitteet 4.8 Kestävä kehitys Varsinais-Suomen ja Salon seudun aluerakenteessa Maakuntakaavassa pyritään ympäristön ja talouden kan- nalta kestäviin liikenteen järjestelyihin. Olemassa olevaa Maakuntakaavassa alue tulee kaavoittaa ympäristön infrastruktuuria hyödynnetään tehokkaasti. Kävelyn ja ja luonnonvarojen kestävää kehitystä tukevalla tavalla. pyöräilyn sekä julkisen liikenteen osuuden kasvulle luo- Ympäristön kestävä kehitys edellyttää paitsi luonnon eko- daan edellytyksiä maankäytön tehostamisella erityisesti logisen tasapainon turvaamista myös taloudellisen kehi- joukkoliikenteen vaikutusalueella. Liikenneverkkojen ja tyksen, ihmisten yhteisöelämän ja kulttuurin kehityksen ta- terminaalien välityskyky turvataan ennakoitavissa olevien sapainoisuutta. Kestävän kehityksen periaatteen mukaan liikennemäärien kasvun mukaisesti. Toimintojen sijoitte- Suomen alue- ja yhdyskuntarakennetta on suunniteltava lulla pyritään liikennetarpeen minimoimiseen ja samalla pohjoisten luonto-olosuhteiden mukaan. Luonnon asetta- liikenteen haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen. mien ehtojen lisäksi on turvattava taloudelliset kehittymis- mahdollisuudet ja muodostettava tasapainoista sosiaalista Liikennekysymyksiä on käsitelty Salon seudun liikennejär- kehitystä tukevaa yhdyskuntarakennetta. jestelmäsuunnitelmassa. Suunnitelman yhteenvetona on valmistunut Salon seudun liikennestrategia 2020 -raportti. Ekologinen kestävyys edellyttää, että kehitys on sopusoin- Liikennestrategian toteuttamiseen ja lähivuosien toimen- nussa ekologisten prosessien, biologisen monipuolisuu- piteiden edistämiseksi on laadittu aiesopimus. Liikennest- den ja luonnonvarojen säilyttämis- ja ylläpitoperiaatteen rategiaan on kirjattu alla oleva toimintalinja, jonka pohjalta kanssa. Maa-aloja tulee säilyttää biologisesti tuottavassa seudun liikennejärjestelmää kehitetään. käytössä ja suojella niitä pilaantumiselta. Tähän voidaan päästä sijoittamalla toiminnat järkevästi toisiinsa nähden Turku–Pietari-radan osalta on tavoitteena turvata radan sekä ehkäisemällä toiminnoista johtuvia ympäristöhaitto- kehittämismahdollisuudet pitkällä tähtäimellä joko uuden ja. radan rakentamisella tai rantaradan prantamisella. Lähi- ajan toimenpiteenä on rantaradan palvelutason turvaami- Asumisen, työnteon, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden nen. Raideliikenteen käyttöä myös työmatkaliikenteessä keskinäinen sijainti vaikuttaa olennaisesti materiaalien pyritään lisäämään. ja energian kulutukseen yhdyskunnissa. Tämä ilmenee rakennusten ja yhdyskuntatekniikan rakentamiseen käy- Toimintalinja 2020 tettävien materiaalien määrässä sekä yhdyskunnan käyt- tö- ja hoitokustannuksissa. Salon seudulla pyritään yhdyskuntarakenteen eheyttämi- seen ohjaamalla maankäytön kasvu ensisijaisesti taaja- Rakentamisen jälkeen tärkein yhdyskuntakustannusten ai- miin. Seudulle pyritään luomaan toimiva ja vetovoimainen heuttaja on liikenne, sen energiankulutus ja ympäristöhait- keskusverkko. Liikennejärjestelmän kehittämisessä pai- tojen torjunta. Elämä Suomessa on moniin muihin maihin notetaan päätie- ja pääkatuverkon sujuvuuden varmista- verrattuna hyvin liikenne- ja energiavaltaista. Kaupungis- mista sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toiminta- tuminen ei näytä parantavan tilannetta, sillä Suomen pe- edellytysten kehittämistä. Tie- ja katuverkon päivittäinen rinteinen hajanainen yhdyskuntarakenne on muuttumassa liikennöitävyys turvataan. Kevyen liikenteen osalta stra- kaupunkiseutujen hajanaiseksi yhdyskuntarakenteeksi. tegia tarkoittaa panostamista verkon täydentämiseen, Seurauksena voivat olla keskittymisen ja kaupungistumi- kävelyolosuhteiden parantamiseen keskustoissa ja liik- sen haittavaikutukset, mutta kaupungistumisen etuja ku- kumisen turvallisuuden parantamiseen mm. tien ja kadun ten palvelujen ja kulttuurielämän rikkautta ja taloudellisen ylityskohtia kehittämällä. Joukkoliikenteen osalta strategia toiminnan voimakkuutta ei saavuteta. tarkoittaa panostamista joukkoliikenneasioiden hoitoon seudullisella yhteistyöllä järjestelmän taloudellisuuden varmistamiseksi unohtamatta asetettuja palvelutasotavoit- 4.9 Ympäristöhäiriöt teita, työ ja koulumatkojen saavutettavuuden parantamista ja vuorojen nopeuttamista, palvelupisteverkon kehittämis- Kaavoituksen yhtenä tehtävänä on osaltaan vaikuttaa tä sekä matkaketjujen sujuvuuden lisäämistä mm. lippu- ja ympäristön laatuun niin, että eri lähteistä aiheutuvat ym- informaatiojärjestelmien kehittämisellä. päristöhäiriöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisia päästöjä rajoittavien määräysten ja lupamenettelyjen Liikennejärjestelmän kehittämisen kärkitehtäviksi on nos- ohella toimintojen tarkoituksenmukaisella sijoittamisella tettu seuraavat teemat: on myönteisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinym- - maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen ja päristöön. suunnittelu tiiviissä yhteistyössä - kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen E18-moottoritien varrella on selvitelty tien aiheuttamia ym- - joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien lisääminen päristöhäiriöitä, jotka pääasiallisesti ovat melua, päästöjä - tie- ja katuverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja ja rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia alueen maape- peruskunnon takaaminen rään, vesistöihin ja maisemaan. Salon ja Halikon alueilla - rautatieliikenteen käytön lisääminen 1990-luvulla neulastutkimuksin tehtyjen ilmanlaadun seu- - liikenneturvallisuuden parantaminen. rantojen mukaan liikennepäästöillä on merkittävä osuus ilman epäpuhtauksiin. Kaavassa esitetyt uudet liikenne- väylät aiheuttavat ympäristömuutoksia, mutta parantavat

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 1 9 olevien asuntoalueiden tilannetta melun, tärinän ja muiden häiriötekijöiden suhteen.

Salon seudulla ei ole laajasti ympäristöön vaikuttavia teollisuuslaitoksia. Mainittavia yksittäisiä ilman pistekuor- mittajia ovat voima- ja lämpölaitokset sekä muutamat teol- lisuusyksiköt. Koko Salon seutua palvelevan Korvenmäen jäteaseman haitallisia ympäristövaikutuksia ehkäistään ja vähennetään aseman YVA-menettelyssä erikseen esitetyin keinoin ja toimenpitein. Jätevesien käsittelyn keskittämisellä ja puhdistustason tehostamisella saadaan vesistöön kulkeutuvaa kuormitusta vähenemään ja siten vesien tilaa ja käyttökelpoisuutta parantumaan.

Maakuntakaavalla edistetään vesiensuojelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Keskeisintä on Saaristomeren tilan parantumiseen tähtäävä toiminta.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 2 0 5 Maakuntakaavan sisältö

5.1 Yleistä 5.2 Muinaisjäännökset

Salon seudun maakuntakaavaa on laadittu kiinteässä yh- Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain mu- teistyössä Salon yleiskaavatyön kanssa, jossa keskeisenä kaisesti automaattisesti rauhoitettuja. Muinaismuistolaki kysymyksenä on aluevarausten ohella ollut liikenteen pää- rajoittaa merkittävästi maankäyttöä ja suojelusäännökset verkko, erityisesti Salon ohittavan liikenteen ohjaaminen. on otettava huomioon jo maankäyttösuunnitelmien val- misteluvaiheessa. Vain museovirastolla on oikeus tutkia, Kaavaratkaisun pohjaksi on selvitetty yhteisten mitoituslu- hoitaa tai merkitä muinaisjäännöksiä tai antaa lupa näihin kujen pohjalta tarvittavat uudet aluevaraukset asumiselle toimenpiteisiin. Muinaisjäännösten rajat ja suoja-alueet ja muille toiminnoille. Tavoitteena on pidetty aluerakenteen vahvistaa alueellinen ympäristökeskus museoviraston tai hajautumisen estämistä sijoittamalla uudet aluevaraukset maanomistajan esityksestä. Ympäristökeskus voi myös olevan taajamarakenteen yhteyteen. Seudun kilpailuky- antaa luvan muinaisjäännöksiä koskeviin toimenpiteisiin, vyn turvaamiseksi on osoitettu uusia asuntoalueita Salon mutta jos museovirasto vastustaa ympäristökeskuksen eteläpuolelle, rannikon tuntumaan. Yritystoiminnan toimin- myöntämää lupaa, tapaus alistetaan opetusministeriön taedellytykset on varmistettu riittävillä työpaikkarakenta- ratkaistavaksi. misen aluevarauksilla liikenteellisesti edullisilla alueilla. Kiinteiksi muinaisjäännöksiksi määritellään tavallisesti Maakuntakaavan yleispiirteisyys antaa alueen kunnille maisemassa tai maaperässä säilyneet kerrostumat tai mahdollisuudet painottaa kehitystä eri tavoin. Kuntien rakenteet, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ihmisten yhteistyöllä voidaan asukkaille ja yritystoiminnalle tarjota toimien tuloksena. Maastossa erottuvia muinaisjäännök- useita, toisiaan täydentäviä vaihtoehtoja ja houkuttelevia siä ovat mm. hautaröykkiöt, kalliomaalaukset, uhrikivet sijoituspaikkoja. ja linnavuoret. Maan alta löytyviä muinaisjäännöksiä ovat esimerkiksi vanhat asuinpaikat. Varsinais-Suomessa mui- Kaavan yksittäisten ratkaisujen vaihtoehdot liittyvät ennen naisjäännöksiä on muuhun maahan verrattuna runsaasti. kaikkea liikenneratkaisuihin. Katu- ja päätieverkkoa on Salon seudun kunnissa merkit ikivanhasta asutuksesta selvitetty laajasti Salon seudun liikennejärjestelmäsuun- ovat erityisen yleisiä, tunnetaanhan koko Suomen varhai- nitelmassa. Tämän jälkeen on Salon ohitus- ja läpikul- sin kivikautinen kulttuuri Suomusjärven kulttuurin nimellä. kuliikenteen järjestämistä pohdittu mm. yleiskaavatyön sekä Salon itäisen ohikulkutien ja eteläisen kehäkadun SARAKUM-projektin yhteydessä tehdyt muinaisjään- yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yleiskaavatyön nösinventoinnit sijoittuivat Saloon, Kiikalaan, Pertteliin, monista vaihtoehdoista on ratkaisun pohjaksi valittu Saloa Kiskoon, Muurlaan ja Särkisaloon. Näissä kunnissa aiem- kiertävän kehätien rakentaminen. Väylä perustuu osittain min tehdyillä inventoinneilla oli ikää 40 vuotta tai enem- olevan tieverkon hyödyntämiseen ja voidaan toteuttaa vai- män, minkä vuoksi tiedot kaipasivat tarkistusta ja täyden- heittain. Suunniteltu kehätie helpottaa Salon keskusta-alu- tämistä. Vanhimmat tiedot olivat vuodelta 1888 (Särkisalo) een läpi menevän liikenteen sujuvuutta ja vähentää mm. ja 1949 (Salo), uusimmat 1990-luvulta (Halikko, Perniö). raskaan liikenteen haitallisia vaikutuksia keskustassa. Muinaisjäännösinventoinneissa tarkistettiin jo tunnettujen Kehätie toimii samalla Salon sisäisen liikenteen kokooja- kohteiden tilanne ja etsittiin uusia kohteita. Perustana väylänä. olivat Museoviraston, Turun yliopiston ja Turun maakun- tamuseon aiemmat inventointi- ja tarkastuskertomukset Liikenneverkon keskeisin kysymys on raideliikenteen ke- sekä seutukaavan kohdeluettelot. hittämismahdollisuuksien turvaaminen myös tulevaisuu- dessa. ELSA-ratavarauksen linjaus on neuvotteluissa ja Maakuntakaavaan on merkitty kaikki alueen I-II luokkaa Ratahallintokeskuksen selvityksissä todettu osittain van- edustavat muinaisjäännökset. Maisemahistoriaselviykses- hentuneeksi. Uuden radan toteuttamismahdollisuuksien sä esille tulleet autioituneet kylätontit (59 kpl) on esitetty turvaaminen on katsottu maakunnan kehittämisen kannal- historiallisen ajan muinaisjäännöksinä. Kohdemerkintöjä ta välttämättömäksi. Liikenne- ja viestintäministeriön pe- (sm) on em. autioituneet kylätontit mukaanlukien yhteensä rustama työryhmä on laatinut esiselvityksen ratayhteyden 652 kpl ja osa-alueina (sma) osoitettuja muinaisjäännös- kehittämistarpeista ja linjausvaihtoehdoista. Hankkeen keskittymiä 64 kpl. aikataulu ja selvitystarpeet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että radan tarkkaa linjausta ei voida tässä vaiheessa osoit- taa. Kaavassa asia on ratkaistu yhteystarvemerkinnällä, joka edellyttää riittävien selvitysten laatimista. Nämä selvi- tykset tullaan tekemään erillisen vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 2 1 5.3 Kulttuuriympäristöt Inventointi

Merkittävät rakennetun ympäristön kokonaisuudet ja Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema historialliset tiet -projektissa 2000–2003 (SARAKUM) selvitettiin perustie- dot alueen muinaisjäännöksistä, rakennetusta ympäristös- Maakunnalliselle alueidenkäytön suunnittelulle ja seutu- tä ja maisemahistoriasta sekä määriteltiin kokonaisuuksien kaavalle on Varsinais-Suomen alueella kehittynyt vahva kulttuurihistorialliset arvot kiinteistöittäin ja arvoalueittain. rooli rakennus- ja kulttuuriympäristön suojelukysymyk- sissä. Seutukaavakartta on toiminut käyttökelpoisena Vanha rakennuskanta on inventoitu kiinteistö- ja kuntakoh- välineenä välittää suojelutietoa ja -näkemyksiä kuntatason taisesti. Pääsääntöisesti tutkimuskohteena ovat olleet kaikki suunnittelu- ja rakennusvalvontaviranomaisille. ennen vuotta 1940 valmistuneet rakennukset. Resurssirajoi- tuksista johtuen on osittain jouduttu tyytymään valikoivaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavaa täydennysinventointiin. Aiemmin kerätyn aineiston kattavuus laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota mm. mai- ja taso oli hyvin vaihteleva eri kuntien välillä. Kuusjoella in- seman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. ventointi oli valmistunut vuonna 1999, Kiskolla ja Suomusjär- vellä se oli kokonaan aloittamatta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteisiin on kirjattu kansallisen kulttuuri- ja rakennusperinnön huomioon Projektin käytännön toteutuksesta vastasi Turun maakun- ottaminen. Alueidenkäytöllä on edistettävä kulttuuriympä- tamuseo. Projektin yhteydessä tutkittiin yhteensä 7000 ristön, rakennusperinnön kerroksellisuuden ja alueellisesti kiinteistöä. Inventoinnit on viety Turun maakuntamuseon vaihtelevien luonteiden säilymistä. Rakennettua kulttuuri- ylläpitämään rakennusinventointitietokantaan. Lisäksi tu- ympäristöä koskevat erityistavoitteet ovat: lokset on julkaistu Salon seudun vihreä laakso -hankkeen - Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnal- tuella Lounaispaikan karttapalvelimella (www.lounaispaik- lisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot ka.fi/ymparistokartasto/). säilyvät. - Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja Arvotus luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viran- Rakennusinventoinnissa kohteen historiallinen tausta on omaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan selvitetty arkistotutkimuksella ja asukkaita haastattele- huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. malla. Inventoidut kokonaisuudet on arvotettu Turun maa- - Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnalli- kuntamuseon ja Varsinais-Suomen liiton asiantuntijoiden sesti merkittävät maisema- ja kulttuuriperintöalueet ja yhteistyönä luokkiin paikallisesti, seudullisesti ja valtakun- -kohteet. nallisesti merkittävä. Lisäksi on arvotettu maisemallisesti - Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueillaon alu- tai historiallisesti arvokkaat kohteet ja kokonaisuudet. eidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehityk- Luettelo on ollut esillä projektin taustaorganisaationa seen. toimineessa Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryh- mässä. Edellä mainittuja valtakunnallisia inventointeja ovat - Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Ym- Arvotuksessa on kiinnitetty huomiota rakennusten ulko- päristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö asuun ja sen säilyneisyyteen tai edustavuuteen. Raken- 66/1992) nuksia on tarkasteltu osana maisemaa ja lähiympäristöä. - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ym- Yksittäisen rakennuksen arvo perustuu pääsääntöisesti päristöt, Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkai- useaan eri tekijään. su 16, 1993 sekä - Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelu- Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympä- aluekokonaisuudet, sisäasianministeriö, kaavoitus- ja ristöt on osoitettu ko. inventoinnin mukaisina. Maakunta- rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983. kaavan aluerajauksien lähtökohtana on käytetty museovi- raston laatimaa ohjeellista tulkintaa VMKY 1993 alueista. Kulttuuriympäristön suojelussa maakuntakaavatasoisen Rajauksia on tarkennettu inventointityössä saatujen tarkastelun kannalta oleellisinta ovat ympäristökokonai- tietojen sekä sekä museoviraston laatimien VMKY-tarkis- suudet. Maakuntakaavan pienen mittakaavan ja luetta- tusrajausten avulla. Alueet on nimetty valtakunnallises- vuuden vuoksi on kaavakartalla käytetty merkintäjärjes- ti/maakunnallisesti merkittäviksi rakennetun ympäristön telmää, jossa merkittävät rakennetun ympäristön koko- alueiksi. VMKY 1993 selvityksen kuvaustekstissä mainitut naisuudet (sr / 586 kpl) sekä niiden muodostamat ryhmät kohteet ja ryhmät on lutteloissa kirjattu osaksi valtakunnal- (srr / 252 kpl) on osoitettu kohdemerkinnöin. Alueellisesti lista kokonaisuutta. Kaikki valtakunnallisesti merkittäviksi laajemmat aluekokonaisuudet ml. valtakunnallisesti mer- kirjatut kohteet eivät välttämättä yksittäin tarkasteltuna kittävät kulttuuriympäristöt on osoitettu osa-aluerajauksel- täytä valtakunnallisislta kohteilta edellytettyjä kriteereitä, la (sra / 48 kpl). Ryhmä- ja alueluetteloihin merkitty tiedot mutta niiden merkitys osana laajempaa kokonaisuutta on niihin sisältyvistä kohteista ja vastaavasti kohdeluettelosta kiistaton. Luettelon arvomerkintä tältä osin on symbolinen käyvät ilmi ryhmä- ja aluetiedot. ja suuntaa antava. Suuri Rantatie on osoitettu omalla mer- kinnällään arvokkaana historiallisena tienä.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 2 2 Maakuntakaavoituksessa tulee ottaa huomioon kulttuuri- - kohteessa on merkittäviä maisemallisia, rakennustai- historiallisesti tai maisemallisesti vähintään seudullisesti teellisia ja/tai muita esteettisiä arvoja. arvokkaat historialliset tiet, väylät, rakenteet ja esiintymät. Kohde on määritelty vähintään seudullisesti arvokkaaksi, Selvityksen tarkkuus ja laajuus ylittävät maakuntakaa- kun voitukselta edellytetyn tason. Tiedot toimitetaan kuntien - kohde koostuu historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai käyttöön hyödynnettäväksi mm. kuntatason maankäytön maisemallisesti arvokkaaksi luokitellusta rakennukses- suunnittelussa tarvittavien inventointien lähtötietoina. ta ja sen vuoropuhelusta ympäristönsä ajallisten kerros- Arvoluokitukset ohjaavat maankäytön suunnittelijoita tumien kanssa arvostamaan ja suojelemaan vanhaa rakennuskantaa, - kohde koostuu useasta rakennuksesta, jotka eivät arvokkaita kulttuurikerrostumia ja -maisemaa. Inventointi- välttämättä yksittäisinä rakennuksina tarkasteltuina tiedot ovat myös kaikkien kuntalaisten käytettävissä Lou- suoraan täytä seudullisia/maakunnallisia kriteereitä, naispaikan karttapalvelimen kautta. mutta yhdessä tarkasteltuina muodostavat em. koko- naisuuden tai em. vaihtoehtojen sisällöltään eriasteisis- Maisemansuojelu ta yhdistelmistä - kohde on osa suurempaa maisemallista tai historiallista Seutukaavoissa maisema-arvot otettiin huomioon pää- kokonaisuutta asiassa erilaisilla maa- ja metsätalousalueita koskevilla - kohde on rakennuskannaltaan säilynyt hyvin alkupe- lisämääräyksillä ja -merkinnöillä. Maakuntakaavassa räisenä (runsaasti säilyneitä rakennusosia ja vähäiset kulttuuriympäristön tai -maiseman vaalimisen kannalta uudet kerrostumat sopusuhtaisia) valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet on

Kuvaus Rajaus ja perustelut Kulttuurimaisemalle antavat leimansa Salon seudun laa- Maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausta on esi- jimpiin kuuluvat peltoaukeat, laaksoja halkovat saveen uurtuneet tetty laajennettavaksi valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta joet jyrkkine rinteineen ja raviineineen, laakson rinteille miltei laajempana Perttelin kirkonkylän pohjoispuolelle Häntälään ja Rekijo- nauhamaisiksi rakentuneet vauraat talonpoikaiskylät ja rannikon elle asti, sillä maisemakuva jatkuu monimuotoisena ja jokilaakson ja kartanot. sen syvien uomien leimaamana näille alueille. Alue on ollut pitkään Salon ja Halikon maisema on voimakasmuotoista. Kalliot viljelyksessä. Rajausta on esitetty jatkettavaksi Lempilänjokilaaksoa nousevat paikoin pystysuorina jyrkänteinä laaksojen reunoilla. pitkin etelään Halikon rannikolle, Vartsalaan ja Angelniemelle, Haja- Halikonlahti työntyy Kemiön saaren molemmin puolin vuonomai- lan länsipuolelle sekä Vaskion pohjoisosissa laaksoja pitkin hieman sen pitkänä lahtena, joka jatkuu Uskelanjokilaaksona sisämaa- länteen. Lopullinen kuntarajojen yli jatkuva rajaus tarkennetaan Sau- aajennusalueineen han. Mäillä on linnavuoria ja pronssikautisia hautoja. von ja Paimion inventoinnin yhteydessä. Alueen vanha asutus ja kylät, joista osa sijaitsee alkupe- Perttelissä alue liittyy Romsilan kautta etelään jatkuvaan aluee- räisillä kylätonteilla, Perttelin kirkonkylä, Halikon rannikon kar- seen, jota on käsitelty omana kokonaisuutenaan. tanot puistoineen sekä esihistoriallisen asutuksen ja kulttuurin Arvokkaan maisema-alueen rajausta voisi puolestaan supistaa keskittymät: vanhat asuin- ja hautapaikat sekä vanha tiestö ovat Vaskion pohjoisosissa sekä Halikonjokilaakson ja Uskelanjokilaakson kulttuurimaiseman arvokkaita piirteitä. välisellä savikkotasanteella Salon ja Halikon rajamailla Salaisissa. Molemmilla alueilla maisema on tasaista, entistä takaniittyä ja asutus lähinnä 1900-luvulla syntynyttä. Seudun maisemalliset arvot tavoittaa parhaiten vanhoilta jokia

1. Uskelan-1. ja Halikonjoen laaksot (vk) ja laaksoja seurailevilta pikkuteiltä, joista osa on seudun ikivanhaa tiestöä. Salon itäpuolella on Lohjan-Kiskon järviylänköalueen reu- Alue on säilynyt yhtenäisenä ja maaseutumaisena. Viereisen naan rajautuva pohjois-etelä -suuntainen maisema-alue. Jyrk- selänteen ja viljellyn laakson välinen korkea tasoero korostaa sekä kään ja selväpiirteiseen metsäselänteeseen rajautuva alue on metsän jylhyyttä että avoimen laakson kulttuurimaisemaa. Maisema- vanhaa kulttuurimaisemaa, jota korostavat komeat tilakeskukset. rakenteen ja maaperän monipuolisuus (moreenimäet, Salpausselkä, Etelässä alue rajautuu Uudenmaan maakunnan selännemetsiin. järviylänkö vesistöineen, kosket) kuvastuvat alueen maisemassa ja Maakuntien rajalla kulkee Kiskonjoki, jonka tasoeroa hyödyntää rakennetussa kulttuuriympäristössä. Talonpoikaistalot ja kartanot Kosken vanha ruukki ja myöhemmin sähkölaitos. Torkkilassa ovat pääosin hyvin hoidettuja. ja Ylikulmalla alue on leveimmillään. Aaljoella ja Tuohitussa se kapenee selkeäksi laaksoksi, jota Tuohitussa rajaavat Kolmas Salpausselkä ja Naarjärven PreCrag-moreeni eli vastasivun drumliini. Muurlan Kistolasta alue jatkuu länteen entisen, pelloksi kuivatetun Alasjärven tasaisena laaksona. Laakson reunoilla on 2. Koski-Muurla-Romsila vanhoja maatiloja. Muurlan Ylisjärven pohjoispuolella on laajojen viljelyaukeiden ympäröimä Ruotsalan kylä. Romsilan pohjois- puolella alue liittyy Uskelanjokilaakson maisema-alueeseen. Laajaa viljelymaisemakokonaisuutta monipuolistavat edellä mai- nittujen lisäksi mm. Muurlan kirkonkylä ja Ylisjärvi sekä Pullolan, Kistolan, Kaukolan ja Tuohitun kyläasutus. Alueella on myös useita kartanoita. Selännealueiden järviin patoutunut vesi on hyödynnetty jo varhain rakentamalla koskien yhteyteen varhaista teollisuutta (mm. Juvankosken paperitehdas, Kosken ruukki). Osa reunan selänteistä on erityisen selkeäpiirteisiä ns. vastasivun drumliineja. Niiden maaperä on moreenia, jolla kasvaa tuuhea metsä. Näillä alueilla maisemaa kehystää mo- nin paikoin korkea metsän peittämä kehys muualla tyypillisten kallioiden sijaan.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 2 3 Kuvaus Rajaus ja perustelut

Perniönjokilaakson kulttuurimaisema seuraa vesistöä Sa- Maisema ja kulttuuriympäristö muodostavat edustavan ja kar- lon rajalta Pohjankylästä Yliskylään, Perniön asemalle, kirkon- tanoineen, kirkkoineen, muinaisjäännöksineen, asutustyyppeineen kylään ja edelleen etelään Latokartanon aavalle peltoaukealle. ja oppilaitoksineen erittäin monipuolisen kokonaisuuden, joka on Etelässä laakso muuttuu hyvin tasaiseksi ja maisema saa meren vahvassa yhteydessä alueen luontoon. Alue on säilynyt suhteellisen rannikkoalueelle tyypillisiä piirteitä. hyvin, vaikka taaja-asutus ja päätie ovatkin muokanneet lähiympä- Alueen pohjoisosassa laakson keskellä virtaava vesistö ristöään. kerää vetensä kuivatun Alasjärven pelto-ojista. Pohjankylässä joki on jo runsasvetinen ja virtaa kalliokynnyksen yli koskena. Paikalla on aikanaan ollut mylly. Pohjankylän eteläosassa on kuivattu Pohjanjärvi, joka palautuu kevättulvien ja runsaiden sateiden yhteydessä. Yliskylän kirkko ja kartano ovat alueella,

3.Perniönjokilaakson ja 3.Perniönjokilaakson ja jolta on löytynyt runsaasti muinaisjäännöksiä. Perniön aseman raitin liikerakennukset muodostavat tiivistä kylänraittia. Kirkon- kylän lähiympäristössä laakso laajenee väljäksi viljelyaukeaksi, jota hallitsevat vauraat talonpoikaistalot, kartanot ja muhkean moreenimäen eteläpäähän rakennettu Perniön emäkirkko. La- Latokartanon kulttuurimaisema tokartanon komea rakennusryhmä hallitsee laajaa peltoaluetta Perniön- ja Kiskonjoen välisellä alueella. Latokartanon koskessa on ollut ruukki, josta on jäljellä vasarapajan raunio Kiskon-Kiikalan kulttuurimaisema-alue seurailee Kiskon- Maisema ja kulttuuriympäristö muodostavat vesistöjä seuraile- Lohjan järviylängön sisällä olevaa pohjois-etelä -suuntaista van yhtenäisen, mutta eri tyyppisistä kokonaisuuksista muodostuvan Kiskon Kirkkojärven - Kurkelanjoen - Aneriojärven murroslaak- alueen, jossa monipuolinen luonto on synnyttänyt vaihtelevaa ja soa. Etelässä päälaaksosta haarautuu Kärkelänjoen sivulaakso omintakeista kulttuurimaisemaa. Maisematyyppi edustaa Lounais- kaakkoon. Laaksojen pohjalla on jokien, järvien ja koskien ketju. Suomelle harvinaisempaa pienimuotoista, vesistöjen rytmittämää Kapeammassa sivulaaksossa on järviylängöltä laskevan Kärkö- laaksomaisemaa. Ruukit ja vanhat kaivokset rikastavat perinteistä länkosken partaalla Kärkölän ruukki. Kiskon kallioselänteillä on maanviljelysmaisemaa. Alue on säilynyt hyvin. kaivoksia, mm. Orijärven ja Aijalan kaivosyhdyskunta. Päälaakson laajemmat osat vaihtelevat Kiskon Kirkko- kulttuurimaisema 4. Kiskon-Kiikalan järven kumpuilevista maisemista Aneriojärven loivamuotoiseen tasankoon ja Kiikalan harjun taustatasanteeseen. Alueella on runsaasti merkkejä pitkästä historiasta, mm. kivikautisia asuinpaikkoja, 1500-luvun linnanraunio sekä var- haista teollisuutta ja kaivostoimintaa. Turun ja Hämeenlinnan välinen Hämeen Härkätie on yksi Someron Pitkäjärven murroslaakson maisematila on koko maamme merkittävimpiä historiallisia teitä. Varsinais-Suomen Suomenkin oloissa ainutlaatuinen. Harjuun liittyessään se saa karun puolella Härkätie kulkee peltojen halki jokilaaksoja seuraillen. järvisuomalaisen maiseman piirteitä. Lounais-Suomen vähävetisissä Hämeessä sillä on erämaisen metsätaipaleen luonne. Some- maisemissa alueen vehmaalla kasvillisuudella, pitkään jatkuneella rolla Härkätien maisematyyppi vaihettuu. Tie seuraa koilliseen maataloudella ja komeilla kartanoilla kehystettynä se on omintakei- suurten selänteiden väliin työntyvää, kapenevaa laaksoa, jonka nen osa maakunnan kulttuurimaisemia. Vanha valtakunnallinen pää- varrella on miltei jatkuvana nauhana kyläasutusta. tie ja sen varren kyläasutus lisäävät kulttuuriympäristön arvoa. Someron Pitkäjärven ja Somerniemen Paunion-Oinasjär- ven laaksoon liittyy järven murroslinjaa seuraileva harjujakso, joka risteää Somerniemen Kirkonkulmalla Kiikalaan ja Perniöön jatkuvaan kolmanteen Salpausselkään. Harjun suurimpien harjanteiden yhteydessä hiekkaiset liepeet jatkuvat pitkälle ja näkyvät maisemassa loivasti etelään viettävinä, pitkään käytös- sä olleina viljelys- ja asutusmaisemina. Harjujaksoa ja laaksoa seurailee tie. Somerniemellä maisema avautuu harjujakson

ja Härkätien kulttuurimaisemat eteläpuolisille pelloille. Someron puolella tie ja asutus siirtyvät harjanteen järven puoleiselle rinteelle. Pitkä, harjun yhteydessä erämainenkin järven peilaama maisematila, viljelykset, komeat tilakeskukset ja kartanot vallitsevat maisemanäkymiä. 5. Someron5. Somerniemen- Pitkäjärven

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 2 4 riittävän varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on raken- netun ympäristön vaaliminen rajauksista riippumattomina ympäristökokonaisuuksina aiemman kohdetarkastelun sijaan.

TEEMAKARTTA 1: MUINAISJÄÄNNÖKSET TEEMAKARTTA 2: KULTTUURIPERINTÖ JA MAISEMA

TAULUKKO 1: LUETTELO SALON SEUDUN MUINAIS- JÄÄNNÖKSISTÄ.

TAULUKKO 2: LUETTELO SALON SEUDUN SUOJEL- TAVISTA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAI- SUUKSISTA

Lähteet Kuva 13: Aarvokas maisema-alue: kulttuurimaiseman sekä raken- Salon seudun kulttuuriympäristö ja -maisema -projekti, netun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta Turun maakuntamuseo 2000–2003 [SARAKUM]. tärkeä alue. Vaskio. Valokuva Marja Mikkola. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, Mu- esitetty läpinäkyvällä rasterimerkinnällä, jota koskevilla seovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993. suunnittelumääräyksillä ohjataan alle jäävää maankäyt- [VMKY 1993]) töä. Lähtökohdan muodostaneet valtakunnalliset rajaukset on näytetty teemakartalla (Arvokkaat maisema-alueet, Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän maisema-aluetyöryhmän mietintö II, Ympäristöministeriö mietintö II, Ympäristöministeriö 66/1992. 66/1992). Salon seudun maisemaselvitys, MA-arkkitehdit 2005. Alueita on täydennetty tehdyn selvityksen perusteella maakunnallisesti merkittäviksi arvioiduilla alueilla. Esitetyt alueet ovat maakuntatasoinen vastine valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Alueet antavat edustavan kokonaiskuvan Salon seudun kulttuurimaiseman luon- teesta, maakunnallisista ominaispiirteistä ja seudullisista vivahteista. Alueet edustavat Salon seudun erilaisia mai- sematyyppejä rannikkomaisemasta Hämeen rajamaiden pienipiirteiseen maisemaan. Valtakunnallisesti ja maakun- nallisesti arvokkaita rakennettuja ja muita kulttuuriympä- ristöjä on alueilla runsaasti. Rajausperiaatteina ovat olleet mm. - maisemarakenne ja maiseman suurmuodot - valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueiden sisälty- minen alueisiin ja rajauksien tarkentaminen - painotus maaseudun kulttuurimaisemaan ja maisema- kuvallisesti merkittävimpiin taajamiin.

Toteuttaminen

Maakuntakaavalla ei oteta kantaa rakennetun ympäristön kokonaisuuksien suojelutapaan. Maakuntakaavan suoje- lumääräyksien mukaan suunnittelun ja rakennustoimen- piteiden tulee olla raennetun ympäristön ja maiseman arvojen säilymistä turvaavia ja edistäviä. Kuntien kaavoi- tus-, rakennusvalvonta- ja muiden viranomaisten tulee toiminnallaan edistää maakuntakaavassa esitettyjen suo- jelutavoitteiden toteutumista. Asemakaavoitus on tarkoi- tuksenmukaisin ja tehokkain väline edistää historiallisten kerrostumien suunnitelmallista säilymistä. Käytännössä tärkein ja ensisijainen vastuu kohteiden arvoon vaikuttavi- en toimenpiteiden ohjauksessa ja valvonnassa on kuntien rakennuslupaviranomaisilla, joiden tulee huolehtia kulttuu- riympäristöistä vastaavien viranomaisten kuulemisesta

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 2 5 5.4 Luonto Pohjavesialueet ja kiviainesvarat

Luonnonsuojelukohteiden osalta maakuntakaavoituksen Salon seudun yhdyskuntien vesihuolto perustuu 100 % lähtökohtana ovat aiemmat suojelupäätökset sekä laadittu pohjavesiesiintymien hyväksikäyttöön. Esiintymät on selvitys Salon seudun luontokohteista ja -alueista sekä maakuntakaavassa osoitettu aluerajausmerkinnällä pv. niiden suojeluarvosta. Kaavassa on osoitettu 1. ja 2. luokan pohjavesiesiin- tymät (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ja Maakuntakaavan luonnonsuojelulliset tavoitteet ovat: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Rajaukset - luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen perustuvat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen teke- - ekologisten käytävien muodostaminen mään inventointiin. Salon seutukunnan merkittävimmät - maankäytön suunnittelu suojelua edistävällä tavalla pohjavesialueet sijaitsevat Somero–Kiikala-harjujaksolla. - suojeluarvojen huomioon ottaminen uusien alueiden Samalle alueelle sijoittuvat luonnollisesti myös mittavat sijoittamisessa. kiviainesvarat, joten näiden tarpeiden yhteensovittaminen edellyttää huolellista tutkimusta ja suunnittelua. Salon Salon seudun maakuntakaavassa on maankäytön suun- seudulla on myös merkittäviä, vähintään seudullisesti nittelun avulla huolehdittu siitä, ettei muulla maankäytöllä arvokkaita harju- ja kallioalueita ja muita vastaavia geolo- haitata suojelun toteutumista. Tavoitteena on ollut osoittaa gisia muodostumia. Nämä arvokkaat kallio- ja harjualueet inventoidut ja vähintään maakunnallisesti merkittäviksi on esitetty kaavakartassa ge-merkinnällä. arvotetut luontoalueet ja Natura 2000 -verkoston luon- nonsuojelulailla toteutettavat luontoalueet suojelualueiksi. 2000 Suojelun konkreettinen toteuttamistapa päätetään eri 1800 1600 tyyppisiin suojeluarvoihin liittyvien kysymysten osalta Valtakunnallisesti 1400 arvokas yksityiskohtaisemman suunnittelun ja kaavoituksen yhte- 1200 Maakunnallisesti ydessä. 1000 arvokas 800 Paikallisesti arvokas Suojelukohteet on inventointivaiheessa jaettu luonnon- 600 400 suojeluarvon perusteella neljään ryhmään: kansainväli- 200 Harjualueiden pinta-ala (ha) sesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti 0 arvokkaat luontoalueet. Maakuntakaavakartassa suojelu-

Salo kohteista on esitetty kansainvälisesti, valtakunnallisesti tai Kisko Perniö Kiikala Muurla Pertteli Somero Halikko Kuusjoki maakunnallisesti arvokkaat luontoalueet ja -kohteet. Kaa- Särkisalo vaselostuksen luontokohteet ja -alueet -inventointiluette- Suomusjärvi lossa nämä arvotukset ovat kuvattu suojeluarvoluokkina: Kuva 14. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta mer- 1 (kansainvälisesti arvokas luontoalue), 2 (valtakunnal- kittävien harjualueiden pinta-alat arvoluokittain ja kunnit- lisesti arvokas luontoalue), 3 (maakunnallisesti arvokas tain. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yteensovit- luontoalue). Luontokohdeinventoinnin arvotukset ovat taminen. Varsinais-Suomen liitto 2001. tehty yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen sekä muiden luontoasiantuntijoiden kanssa. Varsinais-Suomi on ollut mukana ympäristöhallinnon ohjelmoimassa POSKI-projektissa (pohjaveden suojelun Maakuntakaavan suojelualueet (S) on esitetty ilman reu- ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen), jossa on seutu- naviivaa turkoosilla aluemerkinnällä tiedossa olevien suo- kunnittain tehty selvitykset pohjavesi- ja kiviainesvaroista jelu- ja inventointirajauksen mukaisina. Pienialaiset luonto- sekä alustava ehdotus toimintojen yhteensovittamisesta. alueet on merkitty kohdemerkinnällä niiden tunnistamisen Maaperän kiviainesvarojen ohella on selvitetty myös helpottamiseksi. Natura-verkostoon kuuluvat alueet ja kalliokiviainekset ja niiden laatuluokat. Kuntakohtaiset kansainvälisesti, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tiedot pohjavesi- ja kiviainesvaroista on esitetty oheisissa arvokkaat luontoalueet ovat merkitty kaavakartassa yk- kuvissa. On huomattava, että pohjavesimäärät ovat las- silöivällä tunnuksella (esimerkiksi sl 006d) helpottamaan kennallisia, eivätkä useimmissa tapauksissa ole kokonaan kaavaselostuksen inventointiluettelon käyttöä. Tunnukses- käyttöön otettavissa. sa käytetty sl-merkintä ei tarkoita vain luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen tai suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita tai Varsinais-Suomen liitto käynnisti vuoden 2003 syksyllä alueita, joka valtio on sitoutunut toteuttamaan, vaan kirjai- yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja met ovat alueen tai kohteen tunnuksen osa. Salon seudun kuntien (Salo, Halikko, Pertteli, Somero) kanssa Kiikalannummen ja Someron Äyräsnummea Natura 2000 -verkoston mukaan rajatut alueet on osoitettu koskevan pohjavesimallin laatimisen ja pohjavesimalli val- omalla rasterimerkinnällään. Maakuntakaavan yleismää- mistui 2005. Hankkeessa olivat lisäksi mukana Someron räyksellä muistutetaan luonnonsuojelulain 65§:n velvoit- Vesihuolto Oy ja Maxit Oy (ent. Optiroc Oy). Pohjavesimal- teista Natura-alueiden suhteen. linnus on nykyaikainen menetelmä, jonka avulla voidaan tarkastella mm. vedenoton vaikutuksia ympäristössä eri- suuruisilla ottomäärillä. Malli on hyödynnettävissä Salon kaupunkiseudun kuntien vedenottohankkeen suunnitte- lussa sekä jatkossa rakennettavien vedenottamoiden käy- tön ohjelmoinnissa ja tarkkailuohjelman toteutuksessa.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 2 6 TEEMAKARTTA 03: LUONTOKOHTEET JA -ALUEET Energiantuotanto Varsinais-Suomessa 1997 Yht. 11 700 GWh TAULUKKO 3: LUETTELO SALON SEUDUN LUONTO-

KOHTEISTA JA -ALUEISTA Muut uusiutuvat Puupolttoaineet energialähteet 5 % Lähteet: 4 % Muut 6 % Salon seudun luontokohdeinventointi. Annukka Koivukari. Öljy Varsinais-Suomen liitto 2000. 51 % Kivihiili Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovitta- 34 % minen - loppuraportti Salon seudulta. Varsinais-Suomen liitto 2001. Kuva 15: Energiantuotanto Varsinais-Suomessa 1997. Pohjaveden virtausmallinnus Kiikalannummella. Varsi- nais-Suomen liitto 2001. Hiilidioksidipäästöt Varsinais-Suomessa 1997 Yht. 3,4 milj. tonnia

5.5 Yhdyskuntatekninen huolto Erillinen Rakennusten sähköntuotanto erillislämmitys 4 % Vesihuolto 11 % Teollisuus 31 % Salon seudulle on laadittu tarkennettu vesihuollon kehit- Liikenne tämissuunnitelma, jossa alueellisten tavoitteiden pohjana 26 % ovat valtakunnalliset vesihuollolle asetetut tavoitteet. Kaukolämpö- Keskeisintä on, että väestöllä on käytettävissä riittävä, tur- laitokset 28 % vallinen ja hyvälaatuinen vesi kaikissa olosuhteissa ja että yhdyskuntien jätevesistä aiheutuvia haittoja ehkäistään ja vähennetään teknistaloudellisesti ja ympäristöllisesti par- Kuva 16: Hiilidioksidipäästöt Varsinais-Suomessa 1997. hailla käyttökelpoisilla keinoilla.

Käyttöveden saannin osalta kehittämissuunnitelmassa Energiapoliittisten tavoitteiden edistämistä varten Varsi- painotetaan Salon, Halikon ja Perttelin lisäveden hankin- nais-Suomen liitto on vuonna 1998 tehnyt sopimuksen taa, joka tapahtuu Kiikalan ja Someron rajalle rakennet- EU-komission kanssa kolmivuotisesta SAVE-ohjelman tavilla vedenottamoilla. Vedensaannin varmuutta lisätään hankkeesta, jolla käynnistettiin Varsinais-Suomen Ener- suunnitelman mukaisesti yhdistämällä seudun kuntien giatoimiston toiminta. Käynnistysvaiheen jälkeen toiminta vesijohtoverkostoja toisiinsa. Jätevesien käsittelyä keski- on jatkunut pääasiassa tulosperusteisen projektirahoituk- tetään Salon seudulla lakkauttamalla yhteensä 12 pientä sen turvin. Energiatoimisto on laatinut koko maakuntaa jätevedenpuhdistamoa. Keskitys kohdistuu pääosin Salon koskevan energia- ja päästötaseen. saneerattavalle ja laajennettavalle puhdistamolle. Vuoden 1997 tilanteessa Varsinais-Suomen energian- Kehittämissuunnitelman pohjalta laaditaan tarkemmat ve- tuotanto perustui yli 90 %:sti fossiilisten polttoaineiden sihuollon toteuttamissuunnitelmat ja rakentaminen tapah- käyttöön. Uusiutuvien energialähteiden osuudesta (9 %) tuu erikseen päätettävän aikataulun mukaisesti. yli puolet perustui puupolttoaineiden käyttöön. Tilanne on vuoden 1997 jälkeen jonkin verran muuttunut Turun, Salon Energiahuolto ja Perniön bioenergialaitosten sekä Uudenkaupungin jäte- lämpöä hyödyntävän laitoksen käyttöönoton jälkeen. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa ja muissa sektorikohtaisissa suunnitelmissa on energiahuollon stra- Salon seutukunnassa energia- ja päästötase on laskettu tegisiksi tavoitteiksi kirjattu seuraavaa: Kioton ilmastosopimukseen perustuvan ilmastonsuoje- - Siirrytään kivihiileen ja öljyyn perustuvasta energian- lukampanjaan liittyneiden kuntien osalta (Salo, Halikko, tuotannosta uusiutuvien energialähteiden ja maakaa- Muurla, Pertteli. sun käyttöön. - Edistetään energiansäästöä ja tehokasta energiankäyt- Maakuntakaavassa osoitetaan sähkönsiirron kanta- ja töä mm. rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä. alueverkkojen voimajohdot (100–400 kV). Salon seudun - Maakuntakaavoituksessa varataan riittävät alueet johtovaraukset koskevat pääasiassa olemassa olevia lin- tarvittavien energiantuotantolaitosten ja energiansiirto- joja. Lisäksi kaavakartassa on esitetty olemassa olevana verkkojen toteuttamista varten. suurjännitelinjana Perttelin kaivolasta Someron Pusulaan - Energiahuollon suunnittelun lähtökohtana ovat energian johtava osuus, josta linja on purettu, mutta jonka johto- varma saatavuus ja kohtuullinen hinta sekä ilmaston- käytävävaraus halutaan kuitenkin säilyttää. Salon kau- muutosta koskevien tavoitteiden huomioon ottaminen. pungin Hämeenkylässä sijaitseva sähköasema on esitetty

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 2 7 maakuntakaavassa erityistoimintojen kohdemerkinnällä 5.6 Liikenneverkko (E). Someron luoteisosassa valtatien 10 läheisyydessä kulkevaan 110 kV:n kaksoisjohtoa Lieto–Forssa on tarkoi- Salon seudun liikennejärjestelmää kehitetään kaikki liikenne- tus perusparantaa seuraavan 15 vuoden aikana. Perus- muodot käsittävänä kokonaisuutena maankäytön suunnitte- parannuksella ei ole maankäytöllisesti vaikutusta nykyisen lun rinnalla. Maakuntakaavassa turvataan valtakunnallisten johtoalueen ulkopuolelle. Pitkän aikavälin suunnitelmiin ja paikallisten liikenneväylien aluevaraukset. Liikenneverkkoa perustuen on Liedon ja Forssan välillä varauduttava tu- kehitetään ensisijaisesti olemassa olevaa tiestöä kehittämäl- levaisuudessa 400 kV:n voimajohtoyhteyden rakentami- lä. Väyläinvestointeja harkittaessa painotetaan liikenneturval- seen. lisuutta ajonopeuden ja sujuvuuden kustannuksella.

Etelä-Suomen maakuntien liittouman alueella Varsinais- Henkilöautoliikenteen kasvua hillitään kehittämällä seu- Suomi on ainoa maakunta, jolla ei ole ollut käytössään dullista joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen yhteyksiä. maakaasua energiavaihtoehtonaan. Maakaasuverkon Joukko- ja kevyen liikenteen yhteistyötä kehitetään tar- ulottaminen Varsinais-Suomeen on ollut maakunnan ta- vittavin terminaalijärjestelyin. Joukkoliikenteen ja kevyen voitteena 1970-luvulta lähtien, jolloin tehtiin ensimmäiset liikenteen kulkutapaosuuksien kasvattamiseksi tulee liik- asiaa koskevat selvitykset. Hanke on nyt edennyt siihen kumisen ja kulkumuotojen välisten vaihtojen olla joustavia. vaiheeseen, että maakaasuyhtiö Gasum on hakenut Val- Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan toteuttamalla tioneuvostolta lunastuslupaa kaasuputken rakentamiseen seudullisesta verkosta puuttuvia osuuksia tavallisina pää- Mäntsälästä Turun kaupunkiseudulle. Linjaus on suunni- väylinä ja viihtyisinä reitteinä. teltu yhteistyössä ao. maakuntien liittojen kanssa. Linjaus sijoittuu Salon seutukunnan alueella Someron kunnan Eri liikennemuodot yhdistävään matkakeskukseen varau- luoteisosaan jatkuen siitä Turku–Hämeenlinna-tien suun- dutaan Salon keskustassa. Matkakeskus on liikenteen nassa Turun kaupunkiseudulle. Putken toteuttamisen solmupaikka, joka toimii osana sujuvaa ja turvallista mat- tavoiteaikataulu on vuosina 2008–2010. Jatkossa tulee kaketjua. Matkakeskuksen sijainti Salossa on rautatie- ja selvitettäväksi haaraputken rakentaminen Saloon, mikäli linja-autoasemien läheisyydessä. Matkakeskukseen kaasun kysyntä osoittautuu riittäväksi. Kaasuputken si- varaudutaan strategisella tarvemerkinnällä ja keskuksen joittuessa Salon, Loimaan ja Turun seutukunnan maaseu- lopullinen sijainti ja tyyppi määräytyvät yksityiskohtaisem- tualueille, sitä pystyvät hyödyntämään lähinnä paikalliset massa suunnittelussa. Matkakeskus voidaan toteuttaa teollisuuslaitokset ja kasvihuoneviljelmät. Putkihankkeen usealla tavalla. Yksi toteuttamisvaihtoehto on olemassa kannattavuus perustuu kuitenkin suuriin energiantuotanto- olevien asemien yhteistoiminnan kehittäminen. Aiemmin laitoksiin Turussa ja Naantalissa. toteutettavissa olevia kehittämisasioita ovat mm. asemien sisäisten järjestelyjen kehittäminen, yhteistyökonseptin Jätehuolto luominen ja yhteisen matkustajainformaation parantami- nen. Jätehuollon keskeisinä tavoitteina ovat jätteen määrän vähentyminen, hyötykäytön edistäminen, jätteenkäsitte- Uusi korkeatasoinen moottoritie pienentää liikenteen ai- lytason nostaminen, ongelmajätehuollon tehostaminen ja heuttamia ongelmia seudulla. Siirtämällä suuret alueen kuntien välisen jätehuoltoyhteistyön lisääminen. Tavoittei- läpi kulkevat liikennevirrat pois alueen taajamista, voi- siin tähdätään toteuttamalla valtakunnallista ja alueellista daan pienentää melusta aiheutuvia häiriöitä. Vastaavasti jätesuunnitelmaa. liikenteen vähentyessä taajamissa pienenee nykyisen väylän aiheuttama estevaikutus huomattavasti ja antaa Salon seudun kunnat (Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, paremmat mahdollisuudet kehittää paikallista maankäyt- Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo) töä. Samalla liikenteen vähentyessä taajamissa pienenee sekä Paimio ja Sauvo ovat perustaneet yhtiön, Rouskis Oy, alueen onnettomuusriski. Lisäksi moottoritien rakentami- joka hoitaa osakaskuntien jätehuoltoa vuonna 1999 käyt- sen yhteydessä suurimmat risteävät liikennevirrat siirre- töön otetulla Korvenmäen jäteasemalla. Yhteistyössä ovat tään kulkemaan eri tasoissa, jolloin myös pitkämatkaisen mukana myös Kemiön saaren kunnat (Kemiö, Dragsfjärd liikenteen onnettomuusriski pienenee. Moottoritie tarjoaa ja Västanfjärd). Someron kaupunki on liittynyt osakkaaksi parannuksia myös yhteysvälin kuntien kulkuyhteyksiin. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:öön, joka järjestää osak- Seutukuntakeskus siirtyy uuden tien myötä ajallisesti lä- kaittensa jätehuollon Forssan Kiimassuon jäteasemalla. hemmäs muutamia kuntakeskuksia. Korvenmäen jäteasema sijaitsee Salossa, seututien 110 varrella noin kuuden kilometrin päässä kaupungin Tieliikenne keskustasta Helsingin suuntaan. Asemaa laajennetaan käyttötarpeiden mukaisesti. Laajennushanketta koskeva Salon seudun päätieverkon rungon muodostavat itä-län- YVA-menettely on käyty vuoden 2003 aikana sisuuntainen valtatie 1 (E18) ja etelä-pohjoissuuntainen kantatie 52, joka tarjoaa yhteydet etelässä Tammisaareen Rouskis Oy:n osakaskunnat ovat hyväksyneet yhteisen ja Hankoon sekä pohjoisessa Forssaan ja Sisä-Suomeen. jätepolitiikan, jonka mukaan alueen jätehuoltoa kehite- Valtatie 1 yhdistää Helsingin ja Turun kaupunkiseudut, ja tään. Jätepolitiikka nojautuu valtakunnallisiin ja alueellisiin sen liikenteellinen vaikutusalue kattaa suuren osan Ete- jätehuoltotavoitteisiin. lä-Suomesta. Valtatiet 1 ja 7 sekä Kehä III muodostavat Suomen etelärannikolla sijaitsevan Eurooppatien, E18, Tu- TEEMAKARTTA 4: YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO rusta pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle ja edelleen

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 2 8 Venäjälle Pietariin. E18-tie on olennainen osa ns. Pohjolan Raideliikenne kolmion liikennekäytävää, joka yhdistää Pohjoismaiden pääkaupungit toisiinsa, Venäjälle ja Keski-Eurooppaan. Salon seudun läpi kulkee Helsingin ja Turun välinen ranta- Pohjolan kolmio kuuluu EU:n priorisoimien liikennehank- rata, joka on perusparannettu nopean liikenteen radaksi. keiden joukkoon. Rantarata on yksiraiteinen, sähköistetty, suojastettu ja kauko-ohjattu. Radalla on myös junien automaattinen E18-tie on tällä hetkellä moottoritietasoinen Turusta kulunvalvonta. Kaikki kaukoliikenteen junat pysähtyvät Muurlaan saakka. Tavoitteena on avata moottoritieyhteys Salossa. Nopeimmillaan matka-aika Turkuun on n. puoli Turusta Lohjan kautta Helsinkiin vuoteen 2009 mennessä. tuntia ja Helsinkiin 1 tunti 15 minuuttia. Maakuntakaavassa on varauduttu moottoritien rakenta- miseen uuteen maastokäytävään Muurlasta Lahnajärven Välillä Turku–Salo varaudutaan kaksoisraiteeseen, joka kautta läänin ja samalla myös kaava-alueen rajalle. E18- mahdollistaa paikallisliikenteen. Turku–Salo välin kehittä- moottoritietä koskeva, vahvistettu vaihemaakuntakaava minen voidaan toteuttaa myös vaiheittain, jossa ensimmäi- liittyy osaksi Salon seudun maakuntakaavaa ko. välillä. sessä vaiheessa rakennetaan tarvittavat kohtauspaikat. Lisäksi maakuntakaavassa on varauduttu seuraaviin to- teuttamattomiin tieverkon liikenneratkaisuihin: Voimassa olevassa vahvistetussa seutukaavassa on esi- - Salon itäinen ohikulkutie ja eteläinen kehäkatu (kanta- tetty ratalinjaus Espoo–Lohja–Salo eli ns. ELSA-radan tie 52) rakentamiselle. ELSA-rata on aikanaan suunniteltu no- - Salon itäinen sisääntuloväylä/eritasoliittymä ja yhteys- peudelle 160 km/h, mutta radan linjaus ei vastaa tämän tarpeet pohjoiseen Perttelin suuntaan (valtatie 1) päivän nopean junaliikenteen tarpeita. - Salaisten eritasoliittymä ja siihen johtava tieyhteys (val- tatie 1) Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän - yhteystarve Somero–Jokioinen/Palikkala (kantatie 52/ selvitys Turku–Helsinki nopean junayhteyden tarpeesta maantie 213) valmistuu vuoden 2006 alkupuolella. Uuden ratayhteyden - uusi tielinjaus liittymän tuntumassa Somerolla (kanta- toteutuminen on todennäköistä aikaisintaan maakunta- tie 52/maantie 282). kaavan ohjevuoden 2020 jälkeen.

Tieliikenteen osalta maakuntakaavassa on esitetty seu- Ratayhteys Salosta pääkaupunkiseudulle on esitetty dullista merkitystä omaava yleisten teiden verkko sekä maakuntakaavassa yhteystarpeena. Riittävien selvitysten sen jatkeena toimivat katuverkon osat. Valta-, kanta- ja puuttuessa ei lopullista ratalinjausta ole mahdollista esit- seututieluokkaan kuuluvat tiet sekä ne yhdystiet, joilla on tää. Yhteystarvemerkintä edellyttää eri linjausvaihtoeh- kuntarajat ylittävää merkitystä, on esitetty maakuntakaa- tojen, mukaan lukien seutukaavan ELSA-ratalinjauksen, vassa. Maakuntakaavan tieverkon luokittelu on toiminnal- tutkimista. Tehtävien selvitysten pohjalta voidaan päättää linen, eikä sillä määritellä hallinnollista luokitusta teihin tai ratalinajuksen tarkka sijainti ja tehdä tarvittavat varaukset katuihin. E18-moottoritie (vt 1) on esitetty maakuntakaa- maakuntakaavoihin ja edelleen tarkempiin suunnitelmiin. vassa valtakunnallista merkitystä omaavana runkotienä, Kaavatyössä yhteyden ottaminen huomioon on perustel- joka yhdistää Turun maakuntakeskuksen pääkaupunki- tua, jotta maankäytöllä ei estetä raideyhteyden toteutta- seutuun. mista. Yhteystarvemerkintä on perusteltua myös siksi, että Uudenmaan maakuntakaavassa on käytetty samaa mer- Salon itäinen ohikulkutie on osoitettu maakuntakaavassa kintää. Varsinais-Suomen liitto on päättänyt käynnistää vuonna 2004 valmistuneen yleissuunnitelman mukai- Salo-Lohja ratayhteyden osalta aluevaraussuunnitelmaan sesti. Yleissuunnitelmasta on tehty hyväksymispäätös. ja edelleen vaihemaakuntakaavatyöhön tähtäävän yhteis- Maakuntakaavassa ja yleissuunnitelmassa ovat itäisen työn valmistelut. ohikulkutien liittymät esitetty tasoliittyminä, koska niiden toteuttaminen eritasoliittyminä ei vaikuta todennäköiseltä Lentoliikenne maakuntakaavan tavoitevuoteen 2020 mennessä. Maa- kuntakaava ei estä ko. liittymiä toteuttamasta eritasoliit- Salon seudulla ei ole omaa lentoasemaa. Kiikalassa on tyminä, eikä niiden toteuttaminen ole ristiriidassa alueen pienlentokenttä, Kiikalan lentokeskus, jossa ei ole reittilii- muun maankäytön kanssa. kennettä. Kentällä on aktiivista purjelentotoimintaa. Maa- kuntakaavassa esitetty merkintä mahdollistaa ko. kentän Salaisten eritasoliittymä on osoitettu vahvistetussa seu- kehittämisen. Kenttä on ollut myös esillä Helsingin Malmin tukaavassa. Maakuntakaavaan liittymä, ja sinne johtava kentän korvaajana. Toimintojen siirtämisestä ei ole tehty tieyhteys on merkitty yhteystarvemerkinnällä. Perusteluna päätöksiä eikä suunnitelmia. on se, että eritasoliittymä ja sen eteläpuolisen alueen rinnakkaistie ja katujärjestelyt vaativat tarkempaa yli kun- Vesiliikenne tarajan tapahtuvaa suunnittelua. Alueen maankäyttö ja liikenneverkko tuleekin suunnittelumääräyksen mukaan Maakuntakaavassa on esitetty laivaväylät Salosta ja tutkia kuntien yhteisellä yleiskaavalla tai vastaavalla suun- Särkisalosta merelle sekä venesatamat Särkisalossa ja nitteluprosessilla. Mathildedalissa.

TEEMAKARTTA 5: LIIKENNE

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 2 9 Lähteet ja kirjallisuus 5.7 Maankäyttö

Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2003 Aluerakenne

Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvitys 2000 Maakuntakaavan tavoitevuosi on 2020. Kaavan alueva- raukset vaikuttavat vasta tulevien sukupolvien aikana. Helsinki-Turku -rautatieyhteys, esiselvitys ja vaikutusten Aluerakenteella tavoitellaan toimivaa ja taloudellista koko- arviointi 2006 naisuutta, jossa ympäristöarvot ja asukkaiden viihtyvyys ovat sopusoinnussa. Tiehallinnon suunnitelmat Itämeren alueen yhteistyössä ja maakuntasuunnitelmaa Kuntien suunnitelmat laadittaessa on E18-kehityskäytävää kuvattu osana kan- sainvälistä kehityskäytäväverkostoa. Turku–Salo-akseli on vahvistunut Salon kaupunkiseudun voimakkaan kehi- tyksen tuloksena. Turun kaupunkiseutua ja Salon seutua voidaan pitää yhtenä nauhamaisena työssäkäyntialueena. Maakunnan suunnittelussa on tavoitteena edelleen paran- taa akselin toimivuutta ja alueen yritysten toimintaedelly- tyksiä ja asukkaiden elinoloja kehittämällä Salon seudun houkuttelevuutta asuinpaikkana ja siten vähentää päivit- täistä pendelöintitarvetta.

Kaavan lähtökohtana on ollut aluerakennetta täydentävä ja tiivistävä malli, jossa suositaan täydennysrakentamista. Mallin edut ovat sekä taloudellisia että ekologisia. Palvelut sijoittuvat edelleen oleviin keskustoihin, joita täydentävät haja-asutusalueiden kyläkeskukset lähipalveluineen. Kuntarajoilla ei ole nykyisen kaltaista merkitystä. Salon kaupungin ratkaisut heijastuvat luonnollisesti koko alueel- le, varsinkin naapurikuntiin. Oleellista on löytää luonteva työnjako vahvojen keskustojen, Salon, Someron ja Perni- ön sekä muiden kuntakeskusten ja kylien kesken.

Huomattava on, että seudun asukasmäärä ei pysty tar- joamaan mahdollisuuksia uusien palvelujen toteuttami- selle, joten yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtaisi liikenteen ja palvelujen heikompaan saavutettavuuteen ja lisääntyviin yhdyskuntakustannuksiin.

Maankäytön aluevaraukset perustuvat pitkälle olemassa olevan taajamarakenteen täydentämiseen ja kehittämi- seen. Taajamarakenteen viime vuosikymmenten rauhalli- nen kasvu ja maltilliset arviot/ennusteet tulevasta työpaik- ka- ja väestökehityksestä tukevat valittua ratkaisua. Valta- osa maakuntakaavan alueista on maa- ja metsätaloutta. Maa-, metsä- ja virkistysalueilla turvataan kannattavan metsätalouden edellytykset. Salon seudun liikennejärjes- telmäsuunnitelman yhteydessä selvitettiin kuntien kaava- tilanne ja taajamarakenteen mahdolliset kasvusuunnat. Selvityksessä käsiteltiin ensisijaisesti maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutusta. Taajamarakennetta täydentää kyläverkko haja-asutetun maaseudun lähipal- veluiden turvaamiseksi.

Salon seudun maakuntakaava on laadittu yleispiirteisenä, maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaisesti. Kuntien yksityiskohtaisella kaavoituksella voidaan ratkaisevasti vaikuttaa, kuinka hyvin kaavan tavoitteet tiivistävästä ra- kentamisesta ja aluerakenteen hajautumisen estämisestä voidaan saavuttaa.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 3 0 Kaupan palveluverkko 5.8 Virkistysalueet ja loma-asutus

Kaupan palveluverkko vaikuttaa merkittävästi alueen Maakuntakaavan virkistysaluesuunnittelun kohteena on asukkaiden oloihin. Kaupan palveluverkkoa koskevan kolme toisistaan eroavaa kokonaisuutta. Merkittävin ryh- selvityksen mukaan Salon seudulla erityisesti hypermar- mä on Varsinais-Suomen kolme valtakunnallista merkitys- kettien osuus päivittäistavaramyynnistä on selvästi maan tä omaavaa virkistysaluekokonaisuutta, joihin liittyy myös keskitasoa korkeampi. Selvityksen mukaan uuden kaupan yritystoimintaa. Näiden lisäksi Natura 2000 -ohjelman ja tulisi jatkossa sijoittua Halikon ja Salon keskusta-alueille suojeluohjelmien alueet ovat myös maakunnallisia virkis- tai niiden välittömään läheisyyteen. Kuntakeskusten osal- tysalueita siltä osin, kun virkistystoiminto voidaan suojelua ta uhkana on palvelutason heikkeneminen. Myös kyläkau- vaarantamatta toteuttaa. Kolmantena on reiteistä ja niihin pan toiminnan jatkuminen on epävarmaa. liittyvistä paikallisista virkistyskohteista muodostuva koko- naisuus. Nämä muodostavat perusrakenteen, jonka yhte- Vähittäistavarakaupan suuryksiköt sijoittuvat maakunta- yteen voi syntyä joko kaupallisia tai muutoin organisoituja kaavan mukaan keskustatoimintojen alueille. Uusia, eril- virkistyspalveluja. lään olevia suuryksiköitä ei tehdyn erillisselvityksen poh- jalta ole kaavassa osoitettu. Erikoistavarakauppa sijoittuu Varsinais-Suomen kolme valtakunnallista virkistysaluetta lähinnä Salon ydinkeskustaan, hypermarkettien yhteyteen ovat Kuhankuonon ja Alastaro-Oripään harjualueen ret- ja tilaa vievän kaupan osalta keskustojen ulkopuolelle hyvi- keilyreitistöt, Teijon matkailupalvelu- ja retkeilyalue sekä en liikenneyhteyksien ja pysäköintitilojen viereen. Maakun- Saaristomeren kansallispuisto. takaavassa ei ole osoitettu erikseen aluevarauksia paljon tilaa vaativille erkoiskaupan piiriin kuuluville myymälöille, Kuhankuonon ja Alastaro–Oripään-reitistöt ovat maa- vaan ne voivat sijoittua kaavan yleispiirteisien luonteen kunnan pohjoisosassa sijaitsevia laajoihin metsäalueisiin pohjalta joko työpaikka-, teollisuus- tai keskusta-alueille. tukeutuvia alueita, joiden monipuolisuutta lisäävät laajat Huomattava on, että pienet liikkeet voivat sijaita myös lä- suoalueet ja harjuluonto. Alueen vetovoiman takaavat hinnä asumiseen varatuilla taajamatoimintojen alueilla. Vaskijärven luonnonpuisto ja Kurjenrahkan kansallispuis- to. Teijon retkeilyalue sijoittuu alueelle, missä on tyypil- TEEMAKARTTA 6A: VÄESTÖ listä pienet järvet ja vanhojen teollisuusalueiden ja muun TEEMAKARTTA 6B: TYÖPAIKAT rakennetun kulttuurin läheisyys. Teijon retkeilyalueen merkitystä valtakunnallisena kohteena tukevat lähialueen Lähteet ja kirjallisuus kaupalliset virkistyspalvelut kuten golf, ratsastus ja talvella laskettelurinne. Saaristomeren kansallispuisto tarjoaa Salon seudun liikennejärjestelmä 2020, Osaselvitys A, poikkeuksellisen laajan mereen ja saaristoon perustuvan maankäytön suunnittelun tukeminen liikennejärjestelmän virkistysaluekokonaisuuden, missä virkistystoiminnot ovat toimenpiteillä, Varsinais-Suomen liitto / Suunnittelukes- alisteisia alueen suojelutavoitteille. kus Oy 2002. Edellä kuvatut kolme valtakunnallista virkistysaluekoko- Salon seudun kaupan palveluverkkoselvitys, Varsinais- naisuutta ovat Varsinais-Suomen virkistysaluetarjonnan Suomen liitto / Entrecon Oy 2000. perusta ja Varsinais-Suomen osa valtakunnallista virkis- tysalueverkostoa. Näitä alueita täydentävät seudullisten Kaupunkiseutujen väestömuutos ja alueellinen kasvu, virkistysalueiden monimuotoiset kohteet. Salon seudulla Ristimäki–Oinonen–Pitkäranta–Harju, Ympäristöministe- näistä alueista valtaosa on Natura 2000 -alueita, joiden riö 2003. käyttö virkistykseen tulee kussakin tapauksessa suunnitella siten, ettei alueen suojeluarvoa vaaranneta. Salon seudulla Korkean teknologian teollisuuden merkitys alue- ja yh- olevista Natura 2000 -ohjelman kohteista ovat virkistyksen dyskuntarakenteen kehitykselle, Timo Huttunen, pro gra- kannalta keskeisimpiä: Rekijokilaakso, Hyyppärän harju- du -tutkielma, Turun yliopiston maantieteen laitos 2002. alue, Varesharju, Teijon ylänkö sekä suokohteet.

Kuntien maankäytön suunnitelmat. Salon seudun maakuntakaavassa osoitetaan vahvistu- neen seutukaavan rajauksia tarkentaen toteutuneena kohteena Teijon retkeilyalue. Maakuntakaavaan on suun- niteltu koko Salon seudun kattava pyöräilyreitistö, joka tu- keutuu maisemiltaan vaihteleviin alempiluokkaisten teiden hyödyntämiseen. Salon seudulla on maakunnan keskeiset järvialueet. Järvialuekokonaisuus tarjoaa hyvät puit- teet kanootti- ja veneilyreitistöjen ja muun ranta-alueille suuntautuvaan virkistyksen toteuttamiseen. Osa kuntien uimaranta-alueista on osoitettu maakuntakaavassa tavoit- teellisina kuntakohtaisina virkistysalueina, joiden tuleva laajempi käyttö voi tarkoittaa esimerkiksi maanomistaja- kohtaisiin sopimuksiin perustuvien retkeilyreittien toteutta- misia. Nämä pienimuotoiset virkistyskohteet muodostavat seudullisen virkistyskohteiden verkoston.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 3 1 Reitit toteutetaan pääosin maanomistajakohtaisilla sopi- 50 m:n (0,5 cm) murtoviivana. Pienten saarten ja erityisen muksilla. Reitistön ympäristössä tapahtuva virkistys toteu- kapeiden maa- ja vesistöalueiden kohdalla tulee rantavii- tuu jokamiehenoikeuden soveltamisen kautta, esimerkiksi van laskennallista pituutta pienentää siten, että mitoituk- marjastuksena, sienestyksenä ja metsässä kulkemisena. seen otettavan rannan määrä vastaa alueen keskimää- Reittiverkko motivoi liikkumaan totuttua laajemmalla alu- räistä rakentamismahdollisuutta. Saarille, joiden pinta-ala eella ja takaa kohteiden hyvän ja turvallisen saavutetta- on alle 10 ha, voidaan yleiskaavaan määrittää pinta-alaan vuuden. Liikkumismuotona näillä reiteillä on jokamiehenoi- perustuva mitoitusnormi. Alle hehtaarin kokoisia saaria keuden hengen mukaisesti patikointi, pyöräily, kanootilla ei tule laskea mukaan rakennusoikeuden mitoitukseen. tai veneellä liikkuminen. Tapauskohtaisesti, sijainti ja saavutettavuus sekä esim. käyttökelpoisuus luonnonsatamana jne. huomioon ottaen, Loma-asutus alle hehtaarin saari voidaan laskea mukaan rakentamatto- maksi jätettävään rantaan. Loma-rakentaminen poikkeaa suunnittelukohteena muista maakuntakaavan alueidenkäytön teemoista, koska maan- Seutukaavan mitoitusjärjestelmä siirretään Salon seu- omistajalla on oikeus käynnistää ranta-asemakaavoitus dun maakuntakaavaan. Suunnittelumääräyksiin on tehty haja-asutusta tehokkaamman rakennusoikeuden aikaan- joitakin muutoksia ja tarkennuksia. Samalla luovutaan saamiseksi. seutukaavan osa-aluekohtaisista erityismääräyksistä, koska tämä osa seutukaavan suunnittelujärjestelmää ei Seutukaavan loma-asutusta koskeva suunnittelu tapahtui ole palvellut toivotulla tavalla muun kaavoituksen ohjausta. 1980-luvun alussa tilanteessa, missä rantojen yleiskaa- Mitoituslaskelmissa lomarakennusyksiköllä lay tarkoite- voitus oli vasta käynnistymässä ja valtaosa rantaraken- taan omarantasita rakennuspaikkaa, jossa rakennuspai- tamisesta tapahtui yksittäisin rakennusluvin tai rantakaa- kan kokonaisrakennusoikeus on määritetty ranta-asema- valla. Seutukaavan suunnittelujärjestelmä oli laadittava kaavalla varsinaisen lomarakennuksen, vierasmajan, ja siten, että haluttu ohjausvaikutus toteutuu. Keskeisenä talousrakennuksen kesken. Mitoituksen lähtökohtana ovat lähtökohtana oli luonnon sietokyvyn ja ranta-alueiden osa-aluekohtaiset mitoitusluvut, joiden lähtökohtana ovat viihtyisyyden turvaaminen sekä maanomistajien tasapuo- seuraavat, vuonna 1986 vahvistetun vaiheseutukaavan liseen kohteluun liittyvien ratkaisujen ohjaus yhtenäisillä kirjaukset: perusteilla koko maakunnan alueella. Varsinais-Suomen alueella on voimassa 1986 vahvistetun vaiheseutukaavan Mitoitusluokka 1: 7-10 lay/km, vapaata rantaa 40 % mukainen loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeisiin perus- Alueelle on hyvä saavutettavuus Varsinais-Suomen väes- tuva loma-asutuksen suunnittelujärjestelmä. Erilaisia tön painopistealueilta: mitoitusvyöhykkeitä, joihin liittyy rakentamisen ja vapaaksi - Alueelle on kiinteä tieyhteys tai, jos yhteyden katkaisee osoitettavan rannan määrää koskevat normit, on käytössä lossi, on lossivälin oltava lyhyt ja ruuhkaton. kuusi kappaletta. Tämän lisäksi loma-asutukseen liittyvää - Alue on seudullisten teiden välittömällä vaikutusalueella. alempiasteista kaavoitusta ohjataan sanallisen määräys- - Alueelta on päivittäinen työssäkäynti mahdollista. järjestelmän kautta. - Alue on linja-autoreitin vaikutuspiirissä.

Maakuntakaavan osuus ranta-asemakaavojen ohjaukses- Ranta-alueiden tulee sijaita siten, etteivät ne kilpaile taa- sa vähenee kuntien saadessa valmiiksi oikeusvaikutteisia jamatoimintojen kanssa. Rantojen tulee sijaita avoimia tai rantayleiskaavoja. Salon seudulla oikeusvaikutteinen ranto- puoliavoimia vesistönosia vastaan: ja koskeva yleiskaava kattaa noin 70 % rantaviivasta. Kun - Rantojen tulee olla mannerrantoja tai mantereisten otetaan huomioon yleiskaavoituksen ulkopuoliset rantakaa- saarten rantoja. voitetut alueet sekä rannat, joille on rakentaminen toteutettu - Ranta-alueiden peitteisyyden, rakennuskelpoisuuden ja rakennusluvin, kohdistuu maakuntakaavan ohjausvaikutus alueen yleisen virkistysarvon tulee olla hyvä. erittäin vähäiseen osaan seudun rantaviivasta. - Rannat eivät saa sijaita luonnonsuojelun intressialueen välittömässä tuntumassa. Rakennusoikeuden määrään vaikuttaa rannan kokonais- määrä ja loma-asuntojen määrää/km kuvaavan mitoituslu- Mitoitusluokka 2: 5-7 lay/km, vapaata rantaa 40 % vun tulkinta kyseisellä suunnittelukohteella. Noudatettava Alueelle on kohtalainen saavutettavuus väestön paino- mitoitustaso kussakin tapauksessa on neuvottelun tulos, pistealueilta. Lisäksi tehokkuusluokkaan kuuluu hyvän missä lähtökohtana on rannan rakennettavuuden arviointi saavutettavuuden päässä Helsingin kaupunkiseudulta mitoitusvyöhykkeen keskimääräiseen rannan laatuun olevia alueita. verrattuna. Joissain tapauksissa suunnittelun kohteena - Alueelle on vähintään kiinteä yhteys lossien välityksellä olevan rannan laadusta johtuvaa rakennusoikeutta joudu- tai säännöllinen yhteysalusliikenne. taan vertaamaan muiden mitoitusvyöhykkeiden keskimää- - Alue on linja-autoliikenteen tai saaristoalueella yhteys- räiseen rantaan. Tavoitteena on, että rakennettavuudel- alusliikenteen vaikutuspiirissä. taan, saavutettavuudeltaan ja muiden tekijöiden suhteen Ranta-alueiden tulee sijaita siten, etteivät ne kilpaile taa- samanlaisten rantojen rakennusoikeuden määrä on sama jamatoimintojen kanssa. Saaristossa ranta-alueet ovat koko Varsinais-Suomen alueella. kunnan pääsaariin kuuluvissa mantereisissa saarissa. - Rantojen tulee sijaita avoimia tai puoliavoimia vesis- Suunnittelun kohteena olevan alueen rannan pituus mi- tönosia vastaan tai olla suurien suljettujen vesistönosi- tataan ns. karttarantaviivana 1:20 000 maastokartasta en avoimia selkiä vastaan.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 3 2 - Rantojen tulee olla mannerrantaa tai mantereisten Edellä olevien mitoitusluokkien lisäksi ranta-alueiden saarten rantaa. suunnittelua ohjataan seuraavilla suunnittelumääräyksillä - Peitteisyyden tulee olla hyvä. ja suosituksilla. - Alueet eivät saa sijaita luonnonsuojelun intressialueen välittömässä läheisyydessä. Suunnittelumääräykset: - Järvien tulee kuulua osana suurempaan yhtenäiseen - Kullekin osa-alueelle voidaan osoittaa vyöhyketunnuk- vesistö alueeseen. sen yhteydessä osoitettu määrä rakennuspaikkoja ranta- kilometriä kohden. Mitoitusluokka 3: 3-5 lay/km, vapaata rantaa 50 % - Rakentamattomaksi jäävän rannan määrä ei saa alittaa Luokkaan kuuluvat sellaiset saariston osat, mitkä ovat aluetunnuksen yhteydessä osoitettua prosenttiosuutta kohtalaisen tai huonon saavutettavuuden alueella. Huo- kokonaisrantaviivasta. non saavutettavuuden alueella ranta-alueiden tulee olla - Lopullinen rakennuspaikkojen lukumäärä määräytyy kunnan pääsaarissa. Luokkaan kuuluvat lisäksi ne huonon yksityiskohtaisemmassa kaavassa rannan laatuun ja tai välttävän saavutettavuuden alueet, jotka ovat tieyhtey- rakennettavuuteen liittyvien ominaisuuksien perusteella. den piirissä ja jotka ovat linja-autoreitin vaikutuspiirissä. - Ranta-alueiden tulee olla valtaosaltaan peitteisiä. Suositukset: - Ranta-alueiden tulee olla vain osittain avointa vesistön - Pienten saarten ja erityisen kapeiden maa- ja vesistö- osaa vastaan. alueiden kohdalla tulee rantaviivan laskennallista pituut- ta pienentää. Mitoitusluokka 4: 2-3 lay/km, vapaata rantaa 50 % - Rakennuspaikkojen määrä tulee mitoittaa mitoituslukua Kohtuullisen, välttävän tai huonon saavutettavuuden alu- pienemmäksi puuttomilla ja alavilla, veden vaivaamilla eella oleva saaristo: ranta-alueilla tai sellaisilla ranta-alueilla, mitkä selvästi - Alueet ovat pääasiassa säännöllisen yhteysalusliikenteen ovat osa-alueen keskimääräistä rakennuskelpoisuutta ulkopuolella. heikompia. Rakennusoikeutta voidaan korottaa, jos ra- - Alueelle tulevalla loma-asutuksella ei ole sanottavaa alue- kentaminen kohdistuu sellaiselle rantaosuudelle, mikä rakennetta tukevaa merkitystä. on selvästi osa-alueen keskimääräistä rakennuskel- - Alueet liittyvät usein luonnonsuojelun intressialueisiin. poisuutta parempaa tai, jos maanomistajalle korvataan - Rannat ovat keskikokoisissa tai pienissä saarissa ja saaret yleisen edun toteuttamisesta aiheutuvaa haittaa. muodostavat laajempia saariryhmiä. - Rakentamattomaksi jäävät rantaosuudet tulee suun- - Rannat ovat vain osittain avointa vesistönosaa vastaan. nitella näiden käytön kannalta käyttökelpoisiksi ja - Rantojen peitteisyydessä voi olla suuria vaihteluja. mahdollisimman yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Raken- - Manneralueilla ranta-alueet ovat valtaosaltaan rantaan nuspaikkojen väliin jätettyä alle 100 m rakentamatonta ulottuvaa peltorantaa, jonka virkistysarvo on huono. rantaosuutta ei lueta mukaan rakentamattoman ranta- osuuden mitoitukseen. Mitoitusluokka 5: 0-2 lay/km, vapaata rantaa 80 % - Rakentamattomaksi osoitetun rantavyöhykkeen syvyy- Huonon tai erittäin huonon saavutettavuuden alueella den tulee olla vähintään 200 m ja siihen tulee kuulua olevaa saaristoa. Luokkaan kuuluu lisäksi taajamien välit- yhtä ranta-asemakaavakokonaisuutta kohden vähin- tömiä lähirantoja, missä alueiden muut käyttötarkoitukset tään yksi rantautumiseen soveltuva rannan osa. menevät loma-asutuksen edelle. Rannat ovat ulkosaa- - Rakentamattoman rannan määrä voi olla vyöhyketunnuk- ristossa tai ulkosaariston vaihettumisalueella, missä on sen osoittamaa määrää pienempi, jos kaavassa sitovasti laajoja luonnonsuojelun intressialueita. osoitetaan rakentamattomaksi ranta-alueeksi virkistys- - Alueella rannat ovat peitteettömiä tai peitteisyyttä on käyttöön erityisen hyvin soveltuvaa ranta-aluetta. hyvin vähän. - Rakennuspaikkojen määrää voidaan korottaa omaran- - Alueella on pieniä tai keskikokoisia saaria ja saaret si- taiseen ratkaisuun verrattuna, jos rakennuspaikkoja ei jaitsevat hajallaan laajalla alueella. eroteta itsenäisiksi kiinteistöiksi, alueen käyttö suunni- - Rannat ovat avoimia vesistönosia vastaan. tellaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja alue on tarkoitettu palvelemaan esim. matkailua tai yhteisöjen virkistys- Mitoitusluokka 6: 0-3 lay/km (ei kaavakartalla) käyttöä. Luokkaan kuuluvat kaikki Varsinais-Suomen liiton alueen - Jos ranta-alue suunnitellaan koko tilan osalta ns. yhteis- jokien ja pienten järvien sekä lampien rannat. Jokivarren rantaisina rakennuspaikkoina vähintään 100 m päähän pituuteen lasketaan mukaan joen molemmat rannat. Mi- rantaviivasta, voidaan aluetunnuksen osoittama raken- toituksen vaihteluväliä tulee soveltaa joen rannan laadun nusoikeus kertoa luvulla kaksi. perusteella siten, että peitteettömillä tai sortumavaaran vuoksi rakennuskelvottomilla rannoilla sovelletaan te- Tilakohtaista rakennusoikeutta laskettaessa tulee so- hokkuutta nolla. Peitteellisyyden lisääntyessä sekä joen veltaa ns. emätilaperiaatetta. Emätilan rakennusoikeus leveyden ja muiden rakentamiskelpoisuusehtojen ollessa määritetään poikkileikkausajankohtana 19.9.1969 tai ai- olemassa sovelletaan nollaa korkeampia tehokkuuksia. kaisempana ajankohtana, kun rakentaminen on alkanut Pienten järvien ja lampien mitoitusyksikkönä tulee käyttää merkittävästi lisääntyä suunnittelualueella. Rakennetut vesipinta-alaan suhteutettua rakennuspaikkojen määrää, rakennuspaikat tai poikkileikkausajankohdan jälkeen ra- esim. yksi rakennuspaikka jokaista 3,5 vesihehtaaria koh- kennuspaikoiksi maanmittaustoimituksella muodostetut den. Alle hehtaarin kokoisia lampia ei tule laskea mukaan kiinteistöt luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Mitoitet- mitoitukseen. tava alue tulee sisältää ranta-alueen, jossa rakentamisella

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 3 3 on vaikutusta ja tarpeita rannan käytössä. Tämän alueen ulkopuolella olevat rakennuspaikat eivät vaikuta rakennus- oikeuden määrään.

TEEMAKARTTA: 7 VIRKISTYS

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 3 4 6 Maakuntakaavan vaikutukset

6.1 Vaikutusten arviointi osana kaavan arvioinnissa käytettiin teemakohtaista lähestymistapaa, laatimista jolloin vaikutuksia ei ole arvioitu aluevaraustasolla muutoin kuin merkittävimpien aluevarausten osalta. Pohjamate- Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on otettu huo- riaalina vaikutusten arvioinnille olivat teemakartat, joista mioon alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään sisältyvä ilmenee kaavan aiheuttama muutos ja osa vaikutuksista. asteittain tarkentuvan suunnittelun periaate. Vain osa maakuntakaavan aluevarauksista ja alueidenkäytön pe- riaatteista voidaan määritellä yksiselitteisesti. Siksi maa- 6.2 Salon seudun maakuntakaavan kuntakaavassa osoitettavat alueidenkäyttöratkaisut voivat vaikutukset kestävään kehitykseen toteutua monella kaavamerkinnän ja siihen liittyvän mää- räyksen mahdollistamalla vaihtoehtoisella tavalla. Kaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on toimivan ja kestävän yhdyskuntarakenteen turvaaminen ja edistämi- Vaikutusten arvioinnissa on tutkittu, mitä myönteisiä ym- nen. päristövaikutuksia ratkaisuun liittyy (ratkaisun tavoitteet), millä ehdoilla maakuntakaavassa esitetyt ratkaisut ovat Kaavassa ei ole osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheutta- toteuttamiskelpoisia ja millaisia merkittäviä haitallisia vai- vaa toimintaa. Kaava tukee luonnon monimuotoisuuden kutuksia väistämättä aiheutuu. Kaavamääräyksin ja kaa- säilymistä ja kielteiset vaikutukset Natura-verkostoon tai vaselostukseen kirjatuin suosituksin on annettu ohjeita ja luonnossuojelukohteisiin jäävät paikallisiksi ja vähäisiksi. reunaehtoja jatkosuunnittelulle ja toteuttamiselle. Hyyppärän harjualueelle sijoittuva runkovesijohtolinja kui- tenkin ilmeisesti voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia, joi- Teemakohtaisen tarkastelun lisäksi tutkittiin, mikä on vai- den selvittämiseksi on laadittu erillinen luonnonsuojelulain kutusten suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoittei- mukainen Natura-arvio. siin, MRL 28 §:n sisältövaatimuksiin, kaavan tavoitteisiin sekä aluekehitysohjelmien tavoitteisiin. Lopuksi tarkas- Peruspalveluiden ylläpitäminen osoitetun kyläverkoston teltiin edistääkö kaava kestävää kehitystä. Vaikutusten alueella sekä asumisen laajenemisalueiden osoittaminen arvioinnin avulla on pyritty myös havainnollistamaan olevien taajamien yhteyteen vähentää jossain määrin kaavassa tehtyjen alueidenkäyttöratkaisujen merkitystä liikkumistarvetta. Raideyhteyksien parantamisen myötä kokonaisuutena. tehokkaan joukkoliikenteen kilpailukyky ja houkuttelevuus paranevat. Uusia päivittäistavaroiden suurmyymälöiden Maakuntakaavaehdotuksen suhdetta valtakunnallisiin alueita ei osoiteta. Kaikki edellä mainitut tekijät hillitsevät alueidenkäyttötavoitteisiin on tutkittu matriisin avulla. osaltaan henkilöautoliikenteen kasvua. Myös ohikulkutie- Toimivaa aluerakennetta edistää kehityskäytävä Tur- ja rinnakkaistiehankkeet vaikuttavat samansuuntaisesti. ku–Salo–Helsinki sekä oleviin keskuksiin pohjautuva Kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutokseen keskus- ja kyläverkko. Yhdyskuntarakennetta eheytetään kaavan avulla on vähäinen, vaikkakin edellä kuvatut seikat olevien rakenteiden laajentamisella ja tehostamisella. Uu- ohjaavat kehitystä oikeaan suuntaan. sia keskuksia ei ole esitetty. Kaupan palveluverkkoselvitys koskee kaavan rakennettuja alueita. Elinympäristön laatua Maa- ja metsätalousalueiden osoittaminen ei vaikuta parantavat asutuksen sijoittaminen etäälle melulähteistä, maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytyksiin. Näillä seudulliset vesihuollon ratkaisut ja melualuemerkinnät. alueilla ei myöskään varsinaisesti ohjata haja-asutuksen sijoittumista. Sen sijaan loma-asutusta koskeva ohjausvai- Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säi- kutus on merkittävä. lymistä edistävät laaditut laajat selvitykset. Myös luonto- selvityksessä on samoin arvotettu sekä luontoalueet että Kaava tukee taloudellista kestävyyttä, kun kyläverkos- kohteet. Maisema-alueista on laadittu erillisselvitys. Kaa- tojen palvelujen säilymisedellytykset turvataan. Uuden vaan on merkitty sekä valtakunnallisesti, maakunnallisesti vesihuollon runkoputken alueelle sijoittuvan rakentamisen että seudullisesti arvokkaat kohteet. kunnallistekniset kustannukset jäävät hajarakentamista

Maakuntakaava pohjautuu liikenteen osalta kattavaan Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Kaavaan on merkitty yhteystarvemerkinnällä raideliikenneyhteys Salosta itään, osana Turku–Helsinki–Pietari-yhteyttä sekä E18-moottoritie.

Systemaattinen vaikutusten arviointi on tehty konsulttityö- Kuva 17: Laadittavan maakuntakaavan vaikutuksia on nä kaavaehdotusluonnoksesta yhtäaikaisesti kaavamää- verrattu nykyisen maankäytön ja vanhan seutu- tai maa- räysten laadinnan kanssa. Vaikutusten selvittämisessä ja kuntakaavan osoittaman maankäytön vaikutuksiin.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 3 5 pienemmiksi. Vettä käyttävien elinkeinojen toimintaedelly- Uusi maankäyttö saattaa paikoin olla ristiriidassa kulttuuri- tykset paranevat. ympäristökokonaisuuksien säilyttämisen ja tasapainoisen kehittämisen kanssa, vaikkakaan suoria vaikutuksia yksit- Kyläverkon turvaaminen ja uuden asutuksen ohjaaminen täisiin kohteisiin ei aiheutuisi. nykyisten taajama- tai kyläalueiden yhteyteen edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Paikallisesti yhdys- Rakennettu ympäristö kuntarakenne voi jossain määrin hajautua mm. suojeluint- ressien vuoksi. Kaavaratkaisut edistävät kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeiden alueiden säilymistä. Kaava tukee sosiaalista kestävyyttä kokonaisuutena erityisesti kyläverkoston ja peruspalvelujen turvaamisen Salon koillispuolinen alue on valtakunnallisesti merkittävä myötä. Kaava mahdollistaa erilaisten ihmisten tarpeisiin kulttuuriympäristökokonaisuus, jonka kautta kulkee myös soveltuvien ja laadullisesti korkeatasoisten elinympäris- valtakunnallisesti arvokas historiallinen tielinjaus. Uuden töjen luomisen. Eräin paikoin lähivirkistysmahdollisuudet maankäytön myötä on todennäköistä, että perinteinen voivat kuitenkin heikentyä ja kulttuurimaisema muuttua asutuksen rakenne ja sen sijoittuminen muuttuu osin niin, laajentuvan asutuksen vuoksi. Salon itäinen ohikulkutie ja että kulttuuriympäristökokonaisuuden luonne muuttuu ja muut Salon pohjoisosiin sijoittuvat tiehankkeet ohjaavat lii- alueen arvo vähenee. kennettä pois asuinalueilta, mutta osalla alueista liikenteen aiheuttama estevaikutus ja meluhaitat voivat lisääntyä. Uutta maankäyttöä on osoitettu valtakunnallisesti arvok- kaille maisema-alueille Salon lounais-, länsi- ja luoteis- Kaava tukee kulttuuriympäristöjen säilymistä. Maisema-alu- puolella. Alueet ovat suurelta osin avointa viljelyaluetta. eille sijoitettavat liikenneväylät voidaan sovittaa maisemaan. Rakentaminen muuttaa maisematilojen luonnetta ja rajau- tumista ja vähentää avoimen alueen pinta-alaa. Kaavan asutus- ja palvelurakenne tukeutuu olemassa ole- vaan keskusverkkoon. Lähipalveluja voidaan osaltaan tur- Kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeitä alueita vata ja näin taata yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden on maakuntakaavassa osoitettu laajalle alueelle ja siksi säilyminen.Koska uusia vähittäiskaupan suuryksikköjä ei muille alueille suuntautuva rakentamispaine voi aiheuttaa ole kaavassa osoitettu, niitä voi rakentaa vain keskustatoi- alue- ja yhdyskuntarakenteen hajautumista. mintojen alueille. Tällöin asiointiliikenne voidaan suorittaa mahdollisimman vähäisellä liikennesuoritteella ja asiointi Luonto on mahdollista myös muuten kuin yksityisautolla. Suojelualueiden ja -kohteiden osoittamisella on säilyttävä Kaavalla ohjattava maankäyttö ei aiheuta merkittäviä maa- vaikutus maa- ja kallioperään sekä luonnon monimuotoi- kunnallisia tai ylikunnallisia maankäyttö- tai ympäristökon- suuteen. Arvokkaiden harju- ja muiden geologisten muo- flikteja. Kokonaisuutena maakuntakaava ohjaa kehitystä dostumien osoittaminen edistää myös maiseman kannalta kestävämpään suuntaan ja antaa mahdollisuuksia varau- merkittävien selänteiden hahmon säilymistä. tua tulevaisuuden muutospaineisiin ja kehityskulkuihin. Pääosin suojelualuevarauksilla ei ole vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Suojelualuevaraukset hajautta- 6.3 Maakuntakaavan vaikutukset teemoittain vat eräiden taajamien yhdyskuntarakennetta jossain mää- rin. Merkittävänä hajauttavana vaikutuksena voidaan pitää Muinaisjäännökset ainoastaan laajaa suojelualuevarausta Salon kaupungista lounaaseen. Alue sijaitsisi muutoin yhdyskuntaraken- Kaavan tavoitteena on edistää muinaisjäännöskohteiden teellisesti erittäin edullisella alueella, kaavassa esitettyjä ja -alueiden, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön kasvualueita edullisemmalla alueella välittömästi Salon säilymistä ja suojelua. keskusta- ja työpaikka-alueisiin tukeutuen.

Varsinais-Suomi on kulttuurihistorialtaan valtakunnan Natura-alueiden osoittaminen maakuntakaavassa on in- arvokkaimpia alueita. Löydöksiä on paljon ja uusia löytöjä formatiivista ja edistää eri maankäyttömuotojen yhteenso- tehdään todennäköisesti jatkossakin runsaasti. Taajama- vittamista. Natura-alueilla olevat toiminnot voivat jatkua. toimintojen alueilla tai kyläalueilta, joissa muinaisjään- nöskohteita on paljon tai niitä tulevaisuudessa löytyy Suojelualueita koskevan kaavamääräyksen mukaan runsaasti, saattaa olla edullista rajoittaa rakentamista. Ra- suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luon- kentamispaineiden suuntautuminen muualle voi olla tällöin nonarvoja turvaavia ja edistäviä. Suojelukohteet ja -alueet olla yhdyskuntarakennetta hajauttavaa. Tällaisia kohteita varataan voimassa olevien suojeluohjelmien ja -lakien on erityisesti Salon ja Perttelin sekä Salon ja Halikon vä- mukaisesti. Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä lisessä taajamarakenteessa ja Muurlan taajamarakenteen luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelun alueita ja kohteita kasvusuunta-alueilla. koskee kaavamääräys, jonka mukaan suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia Esihistorialliset muinaisjäännökset sijoittuvat usein histo- ja edistäviä. riallisen ajan kulttuuriympäristökokonaisuuksien kanssa samoille alueille.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 3 6 NIMI KUNTA ARVIOINTI Raadesuo Kisko Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Korkeaniemenkallio Kisko Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Pohjan - Kiskon jär- Pohja, Tammisaari, Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. vialue Kisko Haukkamäki Nummi-Pusula, So- Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. mero Koskossuo Kisko Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Hyyppärän harjualue Kiikala, Somero, Maakuntakaavan suojelu- ja ge-merkintä edistävät Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Suomusjärvi, Nummi- Harjumetsien edustavuudesta tulisi laatia putkilinjan osalta selvitys niiltä osin kuin linja ei kulje Pusula maantien varressa. Varesharju Suomusjärvi Maakuntakaavan suojelu- ja ge-merkintä edistävät Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Pyysuo Kisko, Perniö Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Karhuperänrahka Halikko, Marttila Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Eksyssuo Koski, Loimaan kun- Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. ta, Mellilä, Somero, Ypäjä Viurilanlahti Halikko, Salo Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Omenajärvi Kiikala, Suomusjärvi Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Lemulanrinne Kisko, Suomusjärvi Maakuntakaavan suojelu- ja ge-merkintä edistävät Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Alhonmäki Perniö Maakuntakaavan suojelu- ja ge-merkintä edistävät Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Kiskonjoenvesistö Kisko, Perniö, Särki- Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. salo, Tammisaari Teijon ylänkö Perniö Maakuntakaavan suojelu- ja R-merkintä edistävät Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Kakossuo Halikko, Kuusjoki Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Reksuo Somero Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Rekijokilaakso Kiikala, Pertteli, So- Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. mero Laukkallio Suomusjärvi Maakuntakaavan suojelu- ja ge-merkintä edistävät Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Kiskonjoen latva- Kisko, Suomusjärvi, Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. vedet Karjalohja, Pohja Aneriojärvi Suomusjärvi Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Vaisakko Halikko Maakuntakaavan suojelu- ja ge-merkintä edistävät Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Somerniemen metsä Somero Maakuntakaavan suojelu- ja ge-merkintä edistävät Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä Särkisalon kalliot Särkisalo Maakuntakaavan suojelu- ja ge-merkintä edistävät Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Isoniemi Kisko Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Valkaman metsä Somero Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Helvetinkorpi Kuusjoki Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Päivärinteen laidun Halikko Maakuntakaavan M-merkintä ei heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Kuivakosken niitty Pertteli Maakuntakaavan M-merkintä ei heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Ylijoen laidun Pertteli Maakuntakaavan M-merkintä ei heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Viuvalannummi Somero Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Vuorelanmäki Halikko Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Liesjärvi Tammela, Somero, Maakuntakaavan suojelumerkintä edistää Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. Nummi-Pusula

Taulukko 18: Maakuntakaavan vaikutukset Natura 2000 -alueisiin.

Yhdyskuntatekninen huolto mituksen saattaminen vesiensuojelun tavoitteiden vaa- timalle tasolle Vesihuolto - suunnittelualueen rannikkovesien sekä alueella olevien pintavesien, erityisesti Halikonlahden ja Kiskonjoen vir- Salon seudulle laadittiin pääosin vuoden 2004 aikana kistyskäytön edellytyksien turvaaminen. tarkennettu vesihuollon kehittämissuunnitelma, jonka kes- keisimmät alueelliset tavoitteet ovat Käyttöveden hankinta Salon seudulla perustuu valtakun- - talousveden hyvän laadun ja saatavuuden turvaaminen nallisten vesihuoltotavoitteiden mukaisesti pohjavesiin, - jätevesipuhdistamojen ja haja-asutuksen jätevesikuor- joiden pääalueet on osoitettu kaavassa.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 3 7 Salon kaupunki ja Halikon sekä Perttelin kunnat ovat ole alustavassa kartoituksessa löydetty tuulivoimatuotan- hakeneet lupaa vedenottoon Kiikalan ja Someron rajalla toon sopivia alueita. suunnitelluille Kalattomannotkon ja Kaskistonnummen vedenottamoille. Ottamot sijoittuvat Hyyppärän harjualu- Maakaasuverkon ulottaminen Varsinais-Suomeen luo eelle, joka on Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. Ot- uusia kehittämisedellytyksiä maakunnan energiahuollolle. tamohankkeista ja suunnitellusta runkovesijohdon Natura- Yritykset ja yhteisöt voivat päästä osalliseksi aiempaa laa- alueelle sijoittuvasta osasta on tehty erillinen vaikutusten jemmasta energiapaletista. arviointi (Biota Oy: "Pohjavedenoton vaikutukset Hyyppä- rän Natura 2000 -alueen luonnonarvoihin"). Selvityksen Jätehuolto mukaan ottamoiden vaikutukset eivät ole merkittäviä, ja siirtämällä suunniteltua vesijohtolinjaa alueella olevien tei- Salon seudulla kertyvien jätteiden käsittely on keskitetty den välittömään läheisyyteen saadaan haitalliset vaikutuk- vuonna 1999 käyttöön otetulle Korvenmäen jäteasemalle, set Natura-alueeseen jäämään vähäisiksi. Vuoden 2005 minkä seurauksena lakkautettiin useita pieniä eri kunnissa aikana kohteesta laadittiin erillinen lisäselvitys, ns. Kiika- sijainneita kaatopaikkoja. Aseman laajennushankkeeseen lannummen virtausmallitutkimus. Korkein hallinto-oikeus on pääosin vuoden 2003 aikana sovellettu YVA-menette- on 2.9.2005 myöntänyt luvan kyseiseen vedenottoon. lyä, jonka yhteydessä arvioitiin vaikutuksia mm. luontoon ja luonnonvaroihin, maaperään ja vesiin, maisemaan, Haitallisia vaikutuksia ehkäistään ja lievennetään ilmastoon ja ilman laatuun, terveyteen, viihtyisyyteen ja - noudattamalla KHO:n vedenottolupaa koskevaa pää- elämän laatuun, vaikutusten kokemista ja ristiriitoja sekä töstä vaikutuksia lähiasutukseen. Kansalaiskyselyjen tuloksista - tarkistamalla runkovesijohtolinjausta toteuttamissuun- todettiin, että jäteaseman mahdollisina haitallisina vaiku- nittelujen yhteydessä niin, että linjat leikkaavat mah- tuksina koetaan alueen ja lähiympäristön roskaantuminen, dollisimman vähän Natura-aluetta ja sijoittuvat teiden maiseman pilaantuminen, liikenne ja turvallisuusriskit. välittömään läheisyyteen YVA-menettelyssä esitettiin keinot ja toimenpiteet haital- - soveltamalla kohteeseen tarvittaessa Natura-arvioin- listen ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämi- tia. seksi. Jäteaseman ympäristövaikutusten seurannasta on tehty erillinen ohjelma. Natura-arviointia on tarvittaessa sovellettava myös muihin toteutettaviin vesihuoltolinjoihin. Liikenne

Suunniteltu vesihuoltolinja Salosta Kiikalan suuntaan Nopean junaliikenteen yhteys Salosta pääkaupunkiseu- saattaa aiheuttaa linjan lähivyöhykkeelle rakentamispai- dulle voi toteutua tulevaisuudessa monin eri tavoin ja kos- netta ja siten alue- ja yhdyskuntarakenteen hajautumista kettaa eri seutuja ja ihmisryhmiä. Tämä saattaa aiheuttaa perinteisten rakentamisvyöhykkeiden ulkopuolelle. osallisille epävarmuuden tunnetta ja huolta tulevaisuudes- ta kun, toteutusajankohta ja -tapa eivät ole tiedossa. Salon Salon seudulla syntyvien jätevesien käsittelyn keskittä- keskustassa rata rakennettaisiin osittain tunneliin, jolloin misellä on vesistöjen kuormituksen kannalta positiivisia kiertohaitat auto- ja kevyelle liikenteelle tulisivat jäämään vaikutuksia, mutta kuormitus tulee edelleen aiheuttamaan vähäisiksi. Raideyhteyksien nopeutuminen ja monipuolis- paikallisia haitallisia vaikutuksia vesiluonnolle puhdistettu- tuminen puolestaan lisää kulkumuodon valinnan vapautta, jen jätevesien purkupaikan lähiympäristössä. vähentää henkilöautoriippuvuutta ja lisännee ylimaakun- nallista päivittäistä työmatkaliikennettä. Energiahuolto Uuden ratalinjauksen tapauksessa estevaikutus ja popu- Maakaasuputkilinjan kohdalle syntyy aukko metsäalueilla. laatioiden pirstoutuminen vaikuttavat luonnon monimuo- Suoalueilla rakentaminen voi pysyvästi muuttaa pintavesi- toisuutta heikentävästi. en virtausta. Salon seudulle mahdollisesti syntyvät kasvua lisäävät vai- Salon seudulle ei osoiteta uusia suurjännitelinjoja. Some- kutukset voivat olla merkittäviä ensisijaisesti aluerakenteel- ron luoteisosassa valtatien 10 läheisyydessä kulkevan lisella tasolla. Vaikutukset ovat kuitenkin riippuvaisia rata- 110 kV:n kaksoisjohdon Lieto–Forssa perusparannuksella hankkeen toteutumisesta nykyistä huomattavasti nopeam- ei ole maankäytöllisesti vaikutusta nykyisen johtoalueen pana yhteytenä Salon ja pääkaupunkiseudun välillä sekä ulkopuolelle. Varaudutaessa pitkällä aikavälillä 400 kV:n koko Etelä-Suomen aluerakenteellisesta kehityksestä. voimajohtoyhteyden rakentamiseen Liedon ja Forssan välille tukeudutaan olemassa olevaan johtokatuun, jolloin Uusi ratalinjaus aiheuttaisi todennäköisesti merkittäviä vaikutukset ympäröivään maankäyttöön jäävät pieniksi maisemavaikutuksia. Erityisesti maastonmuodoiltaan eikä verkostoista johtuvaa maankäytön pirstoutumista vaihtelevassa alueen kaakkoisosassa uuden ratalinjan to- synny lisää. teuttaminen edellyttäisi korkeita penkereitä ja leikkauksia, tai tunneleita. Kaukolämpöverkon laajentamisella ja uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on myönteisiä vaikutuksia alueen ener- E18-moottoritien esittäminen runkotienä tärkeän liiken- giapäästötaseeseen. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu teen välitystehtävän vuoksi on perusteltu. Runkotie pal- alueita tuulivoimaloiden rakentamiselle, koska alueilta ei velee ennen kaikkea pitkämatkaista liikennettä ja sille on

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 3 8 asetettu liikenteenvälitystehtävän johdosta korkeat laatu- Maankäyttö ja aluerakenne vaatimukset sujuvan liikenteen turvalliseksi hoitamiseksi. Paikallisesti runkotie aiheuttaa estevaikutusta tien lähialu- Asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueiden osoitta- een maankäyttöön. Runkotiehen tukeutuva maankäyttö ei minen edistää sekä tiivistävää että eheytyvää yhdyskunta- saa vaarantaa tien liikenteellistä palvelutehtävää. Tämä ja aluerakennetta. Uudet taajamatoimintojen kasvualueet tarkoittaa mm. liittymien harvaa lukumäärää runkotielle. tukeutuvat nykyiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Salon ympäristökuntien Muurlan ja Halikon kasvualueet Salon itäisen ohikulkutien toteuttaminen parantaa nykyi- suuntautuvat Saloon suuntaan muodostaen yhtenäistä sen yhdyskuntarakenteen sisäisiä yhteyksiä, yhteyksiä nauhakaupunkiseutua. Kehityssuunta on siten alue- ja ylempään tieverkkoon ja mahdollistaa yhdyskuntaraken- yhdyskuntarakennetta eheyttävää. teeseen välittömästi liittyvien haja-asutusalueiden tehok- kaamman rakentamisen. Ohikulkutien vaikutukset ovat Kaupunki- ja kuntakeskusten kehittämisen lisäksi halutaan yhdyskuntarakennetta eheyttävät. Salon itäinen ohikulku- kaavaratkaisulla tukea toimivaa kyläverkostoa ja ohjata tie luo kehätiemäisen ohikulkuyhteyden pitkämatkaiselle hajarakentamista kyläkeskusten ja niiden palvelujen tun- liikenteelle ja vähentää läpikulkevan liikenteen, erityisesti tumaan. Seudulla on kuntakeskusten ulkopuolella jo ny- raskaan liikenteen kuormitusta katuverkolla. kyisin paljon hajarakentamista. Kyläkeskusten kehityksen tukeminen nykyisen palvelurakenteen toimintaedellytyksiä Uudet tielinjaukset Salon alueella kulkevat paikoin ole- turvaamalla tukee erityisesti ekologisesti, taloudellisesti massa olevassa rakennetussa ympäristössä, osittain että sosiaalisesti kestävää kehitystä. uusilla taajamatoimintojen alueilla. Jo rakennetuilla alueilla kaupunkikuva muuttuu. Salon pohjoispuolinen uusi tielinja Olemassa olevan kyläverkon tukeminen edesauttaa lä- sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, hipalvelujen säilymistä. On kuitenkin huomattava, että jo jossa maiseman asettamien reunaehtojen huomioon otta- nykyisten lähipalvelujen säilyttäminen on sinällään epä- minen ei aina ole mahdollista. varmaa. Kyläverkoston peruspalvelujen säilyminen tarjoaa nykyisille ja tuleville asukkaille, heidän niin halutessaan, Kantatien 52 ja maantien 282 (Somero–Forssa) liitty- edellytykset tehdä päivittäiset ostokset omassa lähiympä- mäyhteyden parantaminen ja uusi tielinjaus parantavat lii- ristössään. Tulevaisuuden ratkaisujen suunnittelu helpot- kenneyhteyksiä ja liikenneturvallisuutta ohjaten liikenteen tuu, kun ennakoimattomat, arkielämään vaikuttavat muu- etäämmäksi asutuksesta. tokset, kuten lähipalvelun lakkauttaminen, vähenevät.

Salaisten ja Salon itäinen eritasoliittymä ja niihin johtavat Uudet asumisen ja taajamatoimintojen alueet ovat pääosin tieyhteydet, mukaan lukien yhdystie Perttelin suuntaan täydennysrakentamista nykyisillä alueilla tai niitä laajenta- ovat luonteeltaan pitkän ajan varauksia. Näiden toteut- en, jolloin ne tukeutuvat suurelta osin olemassa olevaan tamisella Salon, Perttelin ja Muurlan rajojen tuntumaan infrastruktuuriin. Salon kohdalla uudet merkittävät laajen- on vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Varauksien nusalueet ovat Ylhäisten alueen itäpuolella Perniöntien toteutuessa Salon ja Halikon alueilla lisääntyvät paineet suuntaan. Uuden alueen länsireunalta etäisyys joukkolii- erityisesti liittymäalueen ja tieyhteyksien varsien raken- kennereittien varteen tulee olemaan noin 1 km. Alueen tamiseen. Salon itäinen eritasoliittymä ei liity olemassa liittäminen paikallisliikenteen piiriin lisää matkustajapo- olevaan taajamarakenteeseen tai suunniteltuihin laajen- tentiaalia, mutta tulee samalla pidentämään kauempaa nusalueisiin, ja siksi sen vaikutus on yhdyskuntarakennet- tulevien matkustusaikoja. ta hajauttava. Salossa kantatie 110:een rajautuvat taajamatoimintojen Perttelin alueella yhdysteiden rakentaminen vaikuttaa alueet tukeutuvat uuteen yhdystiehen ja olemassa ole- merkittävästi kunnan yhdyskuntarakenteeseen. Mikäli vaan liikenneverkkoon. Alueen saamiseen joukkoliiken- rakentamista toteutuu myös Perttelin puolella moottoritien nepalvelujen piiriin ja liityntäpysäköintimahdollisuuksiin on läheisyyteen sen sijaan, että uusi rakentaminen liittyisi alueen suunnittelussa kiinnitettävä huomiota. nykyiseen taajamarakenteeseen, vaikutus on yhdyskunta- rakennetta hajauttava. Nykyisten taajama-alueiden leviäminen ympäröiville alueille saattaa muuttaa maiseman rajautumista ja luon- Salon itäinen ohikulkutie on yhteiskuntataloudellisesti kan- netta erityisesti alueilla, joissa taajaman tai kylän perin- nattava investointi. Salaisten ja Salon itäinen eritasoliitty- teinen rakenne on voimakkaasti maisemarakenteeseen mä ja niiden tieyhteydet ovat pitkän ajan varauksina vasta tukeutuva. Salon koillis- ja länsipuolelle osoitetut uudet tulevaisuudessa liikennetaloudellisesti kannattavia. taajamatoimintojen aluevaraukset sijoittuvat alueelle, jolla on valtakunnallisesti merkittäviä maisema- ja kulttuuriym- Kiikalan pienlentokenttää ympäröi Hyyppärän harjualue, päristöarvoja sekä runsaasti kiinteitä muinaisjäännöksiä. joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Mikäli kentän toi- Salon lounaispuolen uudet taajamatoimintojen alueva- minta laajenee merkittävästi, tulee suunnitelmista sekä raukset sijoittuvat osittain valtakunnallisesti arvokkaalle rakentamisen ja toiminnan vaikutuksista tehdä luonnon- maisema-alueelle ja rajautuvat vesistöön. Särkisalossa suojelulain 65 §:n mukainen vaikutusten arviointi. Kiikalan taajamatoimintojen kasvualue sillan ympäristössä muut- lentokentän aluevaraus mahdollistaa kentän kehittämisen taa alueen ”portin” ilmeeltään nykyistä huomattavasti nykyisen toiminnan pohjalta, myös puolustusvoimien tar- rakennetummaksi. peisiin.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 3 9 Kuva 18: Luonnosvaiheen karttayhteenveto maakuntakaavan vaikutuksista.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 4 0 Perniöön on osoitettu uutta asuinalue- ja työpaikkaraken- kin tapahtuvan virkistäytymisen tai retkeilyn kävellen tai tamista, joka tukeutuu maakunnan aluerakenteeseen. Pai- polkupyörällä edistäen eri väestöryhmien tasapuolisten kallisesta näkökulmasta uudet alueet sijoittuvat kuitenkin virkistyskäyttömahdollisuuksien toteutumista. yhdyskuntarakennetta hajauttavasti. Saariston matkailun ja ulkoilun yhteystarpeen osoittami- Osoitetut työpaikka-alueet tukeutuvat välittömästi olemas- nen edistää matkailun ja virkistyksen edellytyksiä kun sa olevaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja tukevat sisäsaariston alueiden saavutettavuus paranee. Alueella siten eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Tärkeim- saattaa kuitenkin syntyä ristiriitoja kun ulkopuolisia käyttä- mät uudet työpaikka-alueet on suunniteltu täydentämään jiä tulee alueelle aiempaa enemmän. nykyistä maankäyttöä olemassa olevien liikenneyhteyksi- en varteen, jolloin ne puolestaan tukevat olemassa olevia Tulevaisuudessa lauttayhteyksien täydennykseksi tai niitä joukkoliikenneyhteyksiä. korvaamaan saattaa olla tarpeellista rakentaa siltoja, sillä lossiyhteyksien hoitaminen on pitkällä aikavälillä kiinteää Tärkeimmät uudet teollisuusalueet sijaitsevat Kiikalassa yhteyttä kalliimpaa. Uusilla silloilla tulisi todennäköisesti ja Salon läheisyydessä. Lakiannummen länsipuolella olemaan merkittäviä maisemavaikutuksia. oleva Metsäjaanun teollisuusalue tukeutuu Vt 1:een ja suunniteltuun itäiseen sisääntulotiehen ja Meriniityn Matkailukohteiden alueen osoittaminen ei aiheuta merkit- uusi teollisuusalue ja olemassa olevan teollisuusalueen täviä vaikutuksia, sillä alueen käyttötarkoitus, toiminnan laajennus sijoittuvat Salon lounaisosaan. Lentokentän intensiteetti tai liikennetarve alueelle ei muutu vallitsevasta läheinen laaja teollisuusalue Kiikalassa sijaitsee noin tilanteesta. 4 km:n päässä Kiikalan keskustan asuinalueista. Teol- lisuusalueella on laaja soranottoalue, jossa sijaitsevat Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien ulkoilu-, myös tiili- ja laastitehtaat. Työpaikkoja tehtaissa on noin retkeily-, urheilu- ja muiden virkistysalueiden osoittami- 60. Jos alueelle sijoitetaan hyvin työvoimavaltaista teolli- nen edistää luonnon virkistyskäyttöä. Virkistysalueita on suutta, on sillä merkittävää alue- ja yhdyskuntarakennetta hyvin saavutettavissa lähiulkoilun ja retkeilyn kannalta. hajauttavaa vaikutusta. Molemmat alueet tukeutuvat ole- Virkistysaluevarausten lisäksi kaavassa on osoitettu moni- massa olevaan tieverkkoon ja yhdyskuntarakenteeseen. puolinen ja laaja ulkoilu-, retkeily-, veneily- ja laivareitistö. Linja-autoyhteydet Kiikalan teollisuusalueelle ovat heikot, Reitistöt palvelevat myös matkailutoimintoja. Ulkoilureitistö sillä Kitula–Seppälä-tielläkin kulkee päivittäin vain 5–10 on koko seudun kattava. Suunniteltu virkistysreitistö yhdis- vakiovuoroa. Työmatkayhteydet ovat täten henkilöautojen tää virkistys- ja suojelualueita ja edistää siten yhtenäisen ja kevyen liikenteen varassa. Kiikalan teollisuusalueen ny- ja jatkuvan virkistysalueverkoston muodostumista. kyisellä toiminnalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Hyyppärän Natura 2000 -alueeseen. Alueelle sijoittuvan Maakuntakaavassa on muiden aluevarausten ulkopuo- teollisen toiminnan tyypistä riippuen on mahdolliset vaiku- linen alue osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jota tukset Natura 2000 -alueeseen selvitettävä. voidaan käyttää loma-asutukseen ja haja-asutusluontei- seen pysyvään asumiseen sekä jokamiehenoikeuksien Keskustatoimintojen alueiden osoittaminen tukee yhdys- mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Suunnittelumääräyksen kuntarakenteen eheyttämistä ja estää vähittäiskaupan mukaan mm. olemassa olevien alueiden täydennykseksi suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakennetta hajauttavaa ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisissä vaikutusta. Uusien vähittäiskaupan yksiköiden ohjaami- määrin osoittaa uutta pysyvää asumista tai muita toiminto- nen keskustatoimintojen alueille on energiatalouden ja lii- ja, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja. Merkintä sisältää kenteen kannalta edullinen ratkaisu. Yleiskaavoituksessa pienet kylät ja rantojen loma-asutuksen. on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät keskus- ta-alueet ruuhkaudu ja että kevyen sekä joukkoliikenteen Maa- ja metsätalousalueiden osoittamisella turvataan sujuvat yhteydet keskusta-alueille turvataan. kannattavan maa- ja metsätalouden harjoittamisen edel- lytykset. Kaava ei myöskään varsinaisesti ohjaa haja-asu- Virkistys sekä maa- ja metsätalousalueet tusta. Sen sijaan loma-asutusta koskeva ohjausvaikutus on merkittävä. Monet suojelualuekohteista ja maisema-alueista ovat osa virkistysalueverkostoa (kuten Varesharju, Rekijokilaakso, Yleisesti ottaen hajarakentamisen vaikutus alue- ja yh- Hyyppärän harjualue). Nämä eivät kuitenkaan sijaintinsa dyskuntarakenteeseen on merkittävä. Valtakunnallisten vuoksi sovellu lähivirkistykseen, mutta ovat hyviä retkei- keskiarvojen mukaan lähes puolet uusista asuinrakennuk- lykohteita. sista sijoittuu kaavoitettujen alueiden ulkopuolelle. Kas- vukeskusten läheisyydessä tämä saattaa olla jopa 70 %. Virkistysalueiden varaaminen vaikuttaa myönteisesti luon- Oletettavaa onkin, että samansuuntainen kehitys ja haja- non monimuotoisuuteen. Virkistysaluevarauksilla ei pää- rakentamisen suosio jatkuvat. Tällä on alue- ja yhdyskun- osin ole lainkaan vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakentee- tarakennetta hajauttava vaikutus. Vaikutus voi olla erittäin seen tai vaikutus niihin on hyvin vähäinen. Salon lounai- merkittävä. Myös Salon seudulla hajarakentamisen määrä seen kasvusuuntaan vaikuttava laaja virkistysaluevaraus jo nykyisellään on merkittävän suurta. Joissakin kunnissa, hajauttaa kuitenkin merkittävästi yhdyskuntarakennetta. kuten Kiikalassa, haja-asutusta pidetään myös selkeästi alueen vahvuutena ja vetovoimatekijänä. Virkistysalueiden osoittaminen mahdollistaa rantoja pit-

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 4 1 Kaavaratkaisu pyrkii kaavan kyläaluevarauksilla sekä kaa- vamääräyksillä ohjaamaan hajarakentamispaineen kyliin tai niiden yhteyteen olemassa olevien palvelujen tuntu- maan. Tällä on yhdyskuntarakennetta eheyttävä vaikutus.

Seudulla on yhteensä noin 8500 vapaa-ajanasuntoa, mikä on erittäin suuri määrä verrattaessa seudun noin 28 000 vakituiseen asuntoon. Lukumääräisesti eniten vapaa-ajan- asuntoja on Somerolla (2000 kpl) ja suhteessa väkilukuun eniten Särkisalossa (660 kpl). Tutkimusten mukaan va- paa-ajanasuntoja käytetään enenevässä määrin ympäri vuoden ja uudet loma-asunnot rakennetaan ympärivuo- tiseen käyttöön. Kaupunkien ja taajamien läheisyydessä tai työssäkäyntietäisyydellä taajamista on myös paineita loma-asuntojen muuttumisesta pysyvään asumiskäyt- töön.

Maakuntakaavalla on merkittävä ohjaava vaikutus ranta- alueiden rakenteen kehittymiseen.

Maakuntakaavassa on seutu jaettu 5 mitoitustehokkuu- deltaan erilaiseen vyöhykkeeseen. Tehokkaimmat vapaa- ajanasumisvyöhykkeet on osoitettu merenranta-alueille Saloon, Perniöön ja Särkisaloon sekä järvialueille Kiskon ja Someron kaupunkeihin. Nämä alueet liittyvät myös vä- littömästi olemassa olevaan taajamarakenteeseen. Salon, Muurlan ja Halikon laajat ranta-alueet sijaitsevat joko vä- littömästi nykyisen taajamarakenteen jatkona tai enintään 10–15 km:n päässä Salon keskustasta. Kaikilla näillä alueilla on myös nykyisellään sekoittuneena vapaa-ajan- asutusta ja pysyvää asutusta. Kyseisillä alueilla voidaan arvioida olevan suuret paineet rantojen rakentamiseen ja rakentamiseen ympärivuotista asumista varten. Maakun- takaavan suunnittelumääräyksillä on edellä mainituista syistä johtuen näillä alueilla merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen.

Edellä mainittu kehitys on yleisesti ottaen alue- ja yh- dyskuntarakennetta hajauttavaa. On todennäköistä, että nykyiseen taajamarakenteeseen liittyvillä alueilla taajama- rakenne laajenee ranta-alueille, millä on voi olla haitallisia vaikutuksia rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksiin.

Uusi rakentaminen voi kuitenkin tukeutua kuntakeskuksen olemassa olevaan työpaikka- ja palvelurakenteeseen. Yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset ovat aluerakennetta hajauttavia, mutta paikallisesti yhdyskuntarakenne voi jopa eheytyä.

Niillä alueilla, joilla kaava ei salli yhtä tehokasta ranta- rakentamista, mutta joille kohdistuu voimakkaita hajara- kentamisen paineita esimerkiksi Salon kaupungin lähei- syyden vuoksi, negatiiviset vaikutukset voivat olla vielä merkittävämpiä. Nämä alueet eivät kytkeydy niin suoraan olemassa olevaan kuntakeskukseen ja sen palvelu- ja työpaikkarakenteeseen. Paikallisesti yhdyskuntarakenne muodostuu hajanaiseksi. Alueet ovat myös laajoja, joten aluerakenne hajautuu. Hajanainen rantarakentaminen kohdistuu väistämättä myös alueisiin, joilla ei ole keskitetty jätevesihuoltoa ja joille ei myöskään ole mahdollista järjes- tää riittävää tonttikohtaista jätevesien käsittelyä.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 4 2 7 Yhteenveto saadusta palautteesta

Maakuntakaavaa Salon seudulle on laadittu tiiviissä yh- teistyössä alueen kuntien kanssa. Työn aikana on käyty läpi kuntien keskeiset tavoitteet alueidensa maankäytölle. Tämän johdosta kunnilla ei ole ollut juurikaan huomautta- mista kaavan sisällön tai merkintöjen suhteen.

Maakuntakaavatyön pohjaksi järjestettiin tavoiteseminaa- ri, jossa käsiteltiin seutukunnan yhteisiä tavoitteita tulevan kehityksen ja maankäytön suhteen. Tavoitteet täydentävät kaavatyön pohjaksi asetettuja valtakunnallisia alueiden- käytöntavoitteita.

Kaavasta luonnosvaiheessa saatuja huomautuksia ja lausuntoja on käsitelty kaavatyötä ohjaavissa toimikun- nissa, jolloin on päätetty kaavaan tehtävistä muutoksista ja täydennyksistä. Huomautukset ovat koskeneet lähinnä aluerajauksia ja joitakin suojelu- ja virkistysaluevarauksia. Liikenneverkkoa ja kaupan palveluverkkoa koskevista eril- lisselvityksistä on saatu kuntien kannanotot.

Salon seudun maakuntakaavaehdotus oli julkisesti nähtä- villä 3.10.2005 – 4.11. 2005 välisen ajan. Kaavaehdotuk- sesta jätettiin yksi muistutus sekä 31 lausuntoa. Palaute ja siihen laaditut vastineet on käsitelty viranomaisneuvot- telussa sekä kaavatyötä ohjaavissa toimikunnissa. Saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Eniten keskustelua on käyty Salaisten liittymän ja sille johtavan tieyhteyden merkitsemistavasta. Nähtävillä olon jälkeen on kaavaeh- dotukseen tehty teknisluonteisia korjauksia.

LIITE: SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA. EHDO- TUKSESTA SAADUT MUISTUTUKSET JA LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET. VSL 20.3.2006

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 4 3 8 Maakuntakaavan toteutuminen ja seuranta

8.1 Toteutuminen Maakuntakaavan yleispiirteisyys yhdessä perusteellisten ja tarkkojen selvitysten tuottaman yksityiskohtaisen tiedon Maakuntakaavassa ei oteta kantaa rakentamisen tehok- kanssa asettaa karttatekniselle esitystavalle haasteita. kuuteen tai tarkkaan sijaintiin. Siinä määritellään yleispiir- Kaavan sisällön lukeminen ja tulkitsemien tulee jatkossa teisesti alueen maankäyttö maakunnan näkökulmasta. yhä enemmän tukeutumaan interaktiivisten sähköisten Salon seudun maakuntakaavan toteuttamisessa painopis- karttapalveluiden käyttöön. tealueita ovat seuraavat: - siirtyminen uusien alueiden rakentamisesta täydennys- rakentamiseen 8.2 Seuranta - aloitetut alueet valmiiksi - vanhojen teollisuusalueiden saneeraus Maankäytön toteutumista seurataan kuntatasolla vuosit- - siirtyminen uudisrakentamisesta korjaus- ja ylläpitora- taisten talous- ja toimintasuunnittelun ja kaavoituskatsa- kentamiseen usten avulla. Maakuntakaavan toteutumista seurataan - rakennetun ympäristön hoitaminen ja kehittäminen virkamiestasolla kuntien kanssa käytävissä viranomais- ja - rakennetun infrastruktuurin ja verkostojen (kadut, tiet, muissa neuvotteluissa. vesi, viemäri, energia jne.) maksimaalinen hyödyntämi- nen - käyttö- ja toimintakulujen minimointi - liikkumiskustannukset minimiin - viheralueverkoston saavutettavuus.

Maakuntakaavaa toteutetaan kuntien yleis- ja asema- kaavoilla sekä erilaisilla, yleensä rakennushankkeilla. Infrastruktuurihankkeiden toteuttamisen vaatima rahoitus on suurelta osin julkista, valtion tai kuntien rahoitusta, mutta muu rakentaminen tehdään pääosin yksityisellä ra- hoituksella. Maakunnan suunnitteluun sisältyvä maakun- tasuunnitelma määrittää ne keskeiset tavoitteet ja suuret hankkeet, jotka halutaan suunnitelmakaudella toteuttaa. Maakuntaohjelmassa määritellään toteuttajatahot lähiajan hankkeille. Käytännössä toteuttaminen vaatii yhteistyötä sekä tarkemman suunnittelun että rakentamisen ja rahoi- tuksen osalta.

Maakuntakaava velvoittaa viranomaisia toiminnassaan edistämään kaavan ratkaisujen toteutumista. Salon seu- dun maakuntakaavan Helsinki–Salo–Turku-raideliikennet- tä koskien on jo aloitettu selvitysten laatiminen liikenne- ja viestintäministeriön perustaman työryhmä toimesta. Kaa- vaprosessi on osaltaan vaikuttanut selvitystyön käynnis- tämiseen. Vastaavasti on kaavatyön aikana käynnistetty useita erillishankkeita, jotka edistävät kaavan toteutumis- ta. Hyvänä esimerkkinä on Perniön asemanseutua koske- va kehittämishanke. Samoin Salon yleiskaavatyö on tehty hyvässä vuorovaikutuksessa maakuntakaavan kanssa.

Luonnonsuojelun toteuttamisesta Varsinais-Suomessa huolehtii ensisijaisesti Lounais-Suomen ympäristökeskus. Se vastaa tarvittavista alueiden lunastuksista ja niiden valmistelusta. Rakennetun ympäristön osalta tilanne on monimutkaisempi. Muinaisjäännösten suojelusta vastaa museovirasto. Rakennusten suojelusta vastaa pääsään- töisesti rakennuksen omistaja. Ympäristöministeriö on käynnistänyt kulttuuriympäristön hoito-ohjelmien laatimi- sen kunnittain tai kuntaryhmittäin, joilla tuetaan suojelun käytännön toteuttamista.

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 4 4 Teemakartat ja niihin liittyvät taulukot

TEEMAKARTTA 1: MUINAISJÄÄNNÖKSET TEEMAKARTTA 2: KULTTUURIPERINTÖ JA MAISEMA TEEMAKARTTA 03: LUONTOKOHTEET JA -ALUEET TEEMAKARTTA 4: YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO TEEMAKARTTA 5: LIIKENNE TEEMAKARTTA 6A: VÄESTÖ TEEMAKARTTA 6B: TYÖPAIKAT TEEMAKARTTA 6C: MAANKÄYTÖN MUUTOS TEEMAKARTTA: 7 VIRKISTYS

Liitteet

MATRIISI: VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA TAULUKKO 1: LUETTELO SALON SEUDUN MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEISTA JA -ALUEISTA TAULUKKO 2: LUETTELO SALON SEUDUN MERKITTÄVISTÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUKSISTA, RYHMISTÄ JA ALUEISTA TAULUKKO 3: LUETTELO SALON SEUDUN LUONTOKOHTEISTA JA -ALUEISTA LIITE: SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA. EHDOTUKSESTA SAADUT MUISTUTUKSET JA LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET. VSL 20.3.2006

Lähteet

Salon seudun kulttuuriympäristö ja -maisema -projekti, Turun maakuntamuseo 2000–2003 [SARAKUM]. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993. [VMKY 1993] Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö II, Ympäristöministeriö 66/1992. Salon seudun maisemaselvitys, MA-arkkitehdit 2005. Salon seudun luontokohdeinventointi. Annukka Koivukari. Varsinais-Suomen liitto 2000. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - loppuraportti Salon seudulta. Varsinais-Suomen liitto 2001. Pohjaveden virtausmallinnus Kiikalannummella. Varsinais-Suomen liitto 2001. Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2003 Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvitys 2000 Helsinki-Turku -rautatieyhteys, esiselvitys ja vaikutusten arviointi 2006. Tiehallinnon suunnitelmat. Kuntien suunnitelmat. Salon seudun liikennejärjestelmä 2020, Osaselvitys A, maankäytön suunnittelun tukeminen liikennejärjestelmän toimenpiteillä, Varsinais-Suo- men liitto / Suunnittelukeskus Oy 2002. Salon seudun kaupan palveluverkkoselvitys, Varsinais-Suomen liitto / Entrecon Oy 2000. Kaupunkiseutujen väestömuutos ja alueellinen kasvu, Ristimäki–Oinonen–Pitkäranta–Harju, Ympäristöministeriö 2003. Korkean teknologian teollisuuden merkitys alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitykselle, Timo Huttunen, pro gradu -tutkielma, Turun yliopiston maantieteen laitos 2002. Kuntien maankäytön suunnitelmat.

K:\KESKEN\Salon seudun mk\SSMK selostus Folder\SSMK selostus 20061211.indd K:\KESKEN\Salon seudun mk\SSMK selostus Folder\SSMK selostus 20061211.rtf

SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - EHDOTUS 11.12.2006 s . 4 5