Salon Seudun Liikennestrategia 2020

strategia

Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Somero Suomusjärvi Särkisalo Turun tiepiiri

2003 2

SALON SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2020

ESIPUHE 3

1. Toimintaympäristö 4 1.1 Suunnittelualue 4 1.2 Väestö 4 1.3 Työpaikat, elinkeinotoiminta, matkailu ja vapaa-aika 5

2. Nykyinen liikennejärjestelmä 6 2.1 Henkilöliikenteen matkat ja kulkutavat 6 2.2 Liikennemalli ja –ennusteet 6 2.3 Tie- ja katuverkko 6 2.4 Rataverkko 7 2.5 Tavaraliikenne 8 2.6 Kevyt liikenne 8 2.7 Liikenneturvallisuus 9 2.8 Telematiikka 9 2.9 Joukkoliikenne 10 2.10 Ilma- ja vesiliikenne 11

3. Liikennejärjestelmän tavoitteet 12 3.1 Yleistavoitteet 12

4. Liikennejärjestelmän kehittäminen 14 4.1 Tiivis seudullinen yhteistyö kehittämisen edellytyksenä 14 4.2 Seuranta 14 4.3 Toimintalinjat 2020 17 4.4 Toteutuksen kärkitehtävät 17 4.5 Kehittämistoimenpiteet kärkitehtävittäin 20

5. Vaikutukset 26 5.1 Maankäyttötavoitteiden toteutuminen 26 5.2 Talous 26 5.3 Alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo 27 5.4 Ympäristö ja turvallisuus 27 5.5 Yhteistyö 28

6. Toteutus 29 Tätä julkaisua voi tilata:

6.1 Aiesopimus 29 Varsinais-Suomen liitto 6.2 Seuranta 29 Ratapihankatu 36 20100 Turku www.varsinais-suomi.fi Liitteet ISBN 951-9054-71-5 Kiireellisyysluokka I: Kevyen liikenteen verkko 30 julkaisun karttaote, pohjakartta Kiireellisyysluokka I: Tie- ja katuverkko 31 © Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/023/2003 3

ESIPUHE Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 liittyy uuden maankäyttö- ja rakennus- lain mukaisen maakuntakaavan laatimiseen seutukunnan alueelle. Liikennejärjestelmäsuunnitel- ma on laadittu laajana yhteistyöhankkeena Varsinais-Suomen liiton koordinoimana. Suunnitte- lussa ovat olleet mukana Turun tiepiiri sekä seutukunnan 11 kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo. Suunnittelua ohjaa- vassa ohjausryhmässä on ollut edustettuina myös lukuisia muita sidosryhmiä.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on ollut määrittää Salon seudulle liikennestrategia ja sen toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Suunnitteluprosessi on vahvistanut käsitystä tarpeesta suunnitella seudullista liikennettä laajana ja jatkuvana yhteistyönä. Suunnitelmassa esitetään tämän vuoksi kehittämistyön jatkamiseksi toimintamalli. Toiminnan ’työkaluksi’ on laadittu Salon seudun liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimus.

Tämä yhteenvetoraportti kiteyttää osaselvitysten ehdotukset seudun liikennestrategiaksi ja mää- rittelee kiireellisimmät toimenpiteet.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman tekemisestä vastanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet. Eero Löytönen, puh.joht Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen, siht. Varsinais-Suomen liitto Simo Paassilta Halikon kunta Seppo Koskinen Kiikalan kunta Heimo Puustinen Kiskon kunta Aarno Sola Kuusjoen kunta Mauri Hermunen Muurlan kunta Pentti Vanhatalo Perniön kunta Kari Kotiranta Perttelin kunta Matti Rasila Salon kaupunki Leo Haltsonen Someron kaupunki Raimo Andsten Suomusjärven kunta Kari Lehtinen / Marko Marsala Särkisalon kunta Risto Rauhala Lounais-Suomen ympäristökeskus Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus Martti Kerosuo / Arja Aalto Ratahallintokeskus Aatos Huhtala Tiehallinto / Keskushallinto Toivo Javanainen Turun tiepiiri Ella Nurmi VR Osakeyhtiö Mauri Heikkonen/Harri Pitkäranta Ympäristöministeriö Peter Ulmanen Linja-autoliitto Kari Korpela Liikenne- ja viestintäministeriö, JALOIN -projekti

Yhteenvetoraportti on laadittu insinööritoimisto Liidea Oy:ssä, jossa työn ovat tehneet dipl.ins. Vesa Verronen, ins.Toni Joensuu ja ins. Reijo Vaarala.

Salossa 14.1.2003

Eero Löytönen Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto ohjausryhmän puheenjohtaja ohjausryhmän sihteeri 4

1. Toimintaympäristö

1.1 Suunnittelualue

Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnittelualueeseen kuuluvat alueen 11 kuntaa Salo, Somero, Halikko, Perniö, Pertteli, Kisko, Kiikala, Kuusjoki, Muurla, Suomusjärvi ja Särkisalo.

Salon seudun kunnat ovat pieniä ja asutus on levinnyt useasti myös kuntakeskuksen ulkopuolelle. Salon ja Halikon ulkopuolella maankäyttö on tiiveintä Somerolla, Perniössä ja Kiskossa. Kuitenkin myös Halikossa ja Perniössä on maankäyttö hajaantunut paljon kuntakeskusten ulkopuolelle ja kunnan alueella on useita pienempiä asukaskeskittymiä esim. Halikossa Asemanseutu, Vaskio sekä Märynummi ja Perniössä Asemanseutu, Teijo, Mathildedal ja Koski. Taa- jamat ovat usein vanhoja kyliä mutta myös uutta haja-asutusta on syntynyt. Vastaavia asutuskeskittymiä esiintyy paljon myös Kiikalassa ja Kuusjoella, joissa mikään alue ei muodosta voimakasta maankäytön painopistealuetta. Raken- ne on nauhamaisinta Suomusjärvellä, Muurlassa ja Särkisalossa. Perttelin maan- käytön painopistealueita ovat Kaivola, Inkere ja Hähkänä.

Someron kaupungin tiivis keskusta sijaitsee Paimionjokilaakson viereisellä ta- sangolla. Keskusta on kasvanut Paimionjoen vesistön vanhan ylityspaikan sekä Hämeen Härkätien tuntumaan. Perniön kirkonkylä on noin 3 000 asukkaan taajama Perniönjoen viljelysaukeiden ja voimakkaan pohjois-eteläsuuntaisen kallioharjanteen välissä. Tärkeimmät tieyhteydet ovat kantatie 52 ja Kemiöön johtava maantie 183.

1.2 Väestö Asukasmäärä 30000 Salon seutukunnan alueella oli kesäkuussa 2001 noin 62 500 asukasta. Noin 60 % seudun väestöstä keskittyy tiheimmin asutulle 25000 alueella Saloon ja sen lähitaajamiin Halikkoon, Muurlaan ja Pertteliin. Seudun väkilukuennusteeksi vuonna 2020 on maksimikasvulla arvioi- 20000 tu 66 700 asukasta, jossa on 6,8 % kasvua nykyiseen verrattuna. Minimikasvuennusteessa asukasmäärä pysyy nykyisellään. 15000 Koko Salon seudun asukasmäärän ennustetaan kasvavan lukumääräi- sesti noin 4 000 henkilöllä jossa on kasvua 6,5 %. Lukumääräisesti 10000 suurin kasvu on ennustettu Saloon n. 3 400 asukasta. Salon asukas- määrän suhteellinen kasvu noin 12 % on myös koko Salon seudun 5000 suurimpia. Toiseksi suurin lukumääräinen kasvu on Halikossa (+1 000 asukasta). Halikon suhteellinen kasvu on 10 %. Suhteellisesti eniten asukasmäärä kasvaa Varsinais-Suomen liiton ennusteen mukaan noin i i i l o o o ö o o a a v l l l i k l r e r k r k a t a o a

16 % Muurlassa. n e ä j u t k s r k j s i i r S i s m l e u i s i e K a k u o u P M K r P u H S ä m K S Muuttotappiota Salon seudun alueella on ennustettu neljään kuntaan. o u Lukumääräisesti suurin asukasluvun väheneminen on ennustettu Per- S niöön n. 360 asukasta. Suhteellisesti eniten asukasmäärä vähenee Väkiluku 31.12.2000 V-S liitto (2020) Särkisalossa noin 7 %. Kuva 1. Kuntien väestöennusteet 5

1.3 Työpaikat, elinkeinotoiminta, matkailu ja vapaa-aika

Salon seudulla oli vuonna 1999 yhteensä noin 28 200 työpaikkaa. Suurimmat työpaikkamäärät olivat Salossa n. 16 500 kpl, Somerolla n. 3 400 kpl, Hali- kossa n. 2 400 kpl ja Perniössä n. 2 000 kpl. Seudun työpaikkaomavaraisuus oli 102 %.

Salon seudulla on noin 3 200 yritystoimipaikkaa (v.1999 tieto). Näistä sijaitsee Salossa noin 1 400 kpl. Yritykset työllistävät Salon seudulla noin 18 000 henkeä. Työpaikat ovat jakautuneet seuraavasti: alkutuotantoon 7,9 %, jalostukseen 45,5 % ja palveluihin 44,4 %. Jakauman perusteella voi todeta, että seudulla on muuhun Varsinais-Suomeen verrattuna suhteessa enemmän alkutuotantoon ja jalostukseen liittyviä työpaikkoja, kun taas palvelusektori työllis- tää Salon seudulla suhteellisesti vähemmän kuin muualla maakunnassa.

Työmatkoista noin 80 % (n. 23 500 matkaa) on Salon seudun sisäisiä matkoja. Salon seudun ja muiden alueiden välisistä työmatkoista valtaosa tehdään Turun ja Salon seutujen välillä.

Salon seutukunnan alueella on yhteensä n. 2 200 maatilaa. Seutukunnan alueella on yli 81 000 peltohehtaaria, joka on lähes 4 % koko maan peltopin- ta-alasta.

Salon seutukunnan merkittävin matkailukohde on Perniössä sijaitseva Meri- Teijon matkailualue. Vuotuisten kävijöiden määräksi on arvioitu noin 50 000 henkeä ja majoitusvuorokausia on noin 30 000 henkeä (v.2000).

Seudulla on yhteensä noin 8 500 vapaa-ajan asuntoa, mikä on erittäin suuri määrä verrattuna seudun noin 27 700:aan vakituiseen asuntoon. Lukumääräi- sesti eniten vapaa-ajan asuntoja –lähes 2 000 kpl – on Somerolla. Suhteessa väkilukuun eniten vapaa-ajan asuntoja seudulla on Särkisalossa, jossa niitä on noin 660 kpl.

Työmatkat Salon seudun ja muiden alueiden välillä 2 200 kpl

Työmatkat Salon ja

Turun seu - tujen välillä 2 500 kpl

Kuva 2. Salon seudun työmatkojen suun- tautuminen 6

2. Nykyinen liikennejärjestelmä

2.1 Henkilöliikenteen matkat ja kulkutavat

Salon yleiskaavaan liittyen tehtiin Salon kaupungin asukkaille asukaskysely, jossa selvitettiin mm. henkilömatkojen kulkutapoja. Tuloksia ei voi yleistää koko Salon seutukuntaa koskeviksi, mutta ne kuvaavat suhteellisen suurta osaa henkilöliikenteestä. Voidaan olettaa, että Halikon taajama-alueen kulkutapaja- kauma on samankaltainen kuin Salossa.

Salossa työmatkoja tehdään kesällä eniten polkupyörällä (53 %) ja henkilöau- tolla (31 %). Talvella suosituimmat kulkutavat ovat henkilöauto (48 %) ja kävely (26 %).

Työmatkat talvella % %Työmatkat kesällä 100 100 80 80 60 48 60 40 40 26 16 20 20 8 0 2 0 0 n ä ä a e a l l l l l l s e n l t i l ä ä o i a n t r r j a a e t l e u a ö ö l a v l t l a y y a o a j ä s l - t o p l p t a i u K a u o u r j u k A k t p o n l i t A o a t o L o M m P o m

Kuva 3. Työmatkan yleisin kulkutapa talvella. Kuva 4. Työmatkan yleisin kulkutapa (Salon asukaskysely 2001) kesällä (Salon asukaskysely 2001)

2.2 Liikennemalli ja –ennusteet

Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa varten on laadittu nykytilannet- ta (v.2000/2003) kuvaava liikennemalli ja liikenne-ennusteet vuodelle 2020. Työssä käytetty ennustemenetelmä ennustaa suoraan autoliikenteen matkoja. Ennustemalli on rakennettu EMME2 –ohjelmistoon. Menetelmä käsittää kevyen autoliikenteen ja raskaan autoliikenteen vuorokausitason ennusteen.

Asukas- ja työpaikkamäärinä vuodelle 2020 on käytetty Varsinais-Suomen liiton asukas- ja työpaikkaennusteita. Ennusteeseen aiheuttaa epävarmuutta se, että seudun teollisuuden (mm. Nokia) työpaikkamäärän vaihtelut voivat aiheuttaa liikennemääriin hyvinkin suuria muutoksia. Ulkoisten liikennevirtojen kasvu on arvioitu Tiehallinnon liikenne- ja autokantaennusteen kuntakohtaisten kasvu- kertoimien avulla.

2.3 Tie- ja katuverkko

Valtatie 1 kulkee läpi Salon seudun itä-länsi –suunnassa. Väylä toimii kahden merkittävän valtakunnanosakeskuksen Helsingin ja Turun pääväylänä, joka rakennetaan moottoritietasoiseksi vuoteen 2008 mennessä. Moottoritie välillä Paimio–Muurla valmistuu vuonna 2003. Nykyisiä moottoritieosuuksia ovat Turku– Paimio ja Lohjanharju–Helsinki. Salon seudulla ei ole muita valtateitä lukuun 7 ottamatta Someron itäosassa olevaa lyhyttä osuutta valtatiestä 2 ja Someron länsiosassa olevaa lyhyttä osuutta valtatiestä 10. Kantatie 52 kulkee läpi Salon seudun pohjois-etelä -suunnassa. Etelässä kantatie tarjoaa yhteydet Tammisaa- reen ja Hankoon ja pohjoisessa Forssaan.

Salon seudulta on seututasoiset yhteydet Perniöstä Kemiöön (maantie 183), Salosta Kiskon kautta Inkooseen (maantie 186), Halikosta Marttilaan (maantie 224) sekä Somerolta Helsinkiin (maantie 280) ja Tammelaan (maantie 282). Valtatien 1 rakentuminen moottoritieksi muuttaa nykyisen väylän seutu- tieksi 110. Muut tärkeimmät kuntien väliset yhteydet ja yhteydet maankäytön painopistealueilta kuntakeskuksiin ovat pääsääntöisesti 4 –numeroisia yhdys- teitä. Muun alempitasoisen tieverkon muodostavat 5 –numeroiset yhdystiet. Yleisiä teitä täydentää kuntien katuverkko.

· Salo – Halikko taajamavyöhykkeellä moottoritien valmistuminen muuttaa liikennevirtoja voimakkaasti · Salon keskustan läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa raskasta liiken- nettä-, seudullista liikennettä ja kaupunginosien välistä liikennettä · Halikon keskustan läpikulkuliikennettä tulee vähentää mahdollisimman tehokkaasti moottoritien ja läntisen ohitustien valmistuessa · Moottoritien valmistuminen sekä loma-asutuksen kasvu ja lisääntyvä vapaa-ajan liikenne korostaa tarvetta Suomusjärvi – Kisko – Perniö – Teijo/Särkisalo poikittaisyhteyksien kehittämiseksi (maantiet 1870 ja 1840) · Myös seudun alemman tieverkon kunnossapito tulee turvata · Yhteydet seudulta pohjoiseen Forssan ja Tampereen suuntaan ovat heikkotasoisia · Särkisalossa Ulkoluoto ja Pettu ovat lossiyhteyksien varassa.

2.4 Rataverkko

Salon seudun läpi kulkee Helsingin ja Turun välinen rantarata, joka on perus- parannettu nopean liikenteen radaksi. Rantarata on yksiraiteinen, sähköistetty, suojastettu ja kauko-ohjattu. Radalla on myös junien automaattinen kulunval- vonta.

Vuonna 1995 rantaradalla alkoi ensimmäisenä Suomessa kaukoliikenne nopeilla, kallistuvakorisilla Pendolino –junilla. Henkilöliikenteen tavoitenopeus on 160 – 200 km/h Pendolinolla ja 140 – 160 km/h InterCity –junilla. Nopeim- millaan matka-aika Salosta Turkuun on noin puoli tuntia ja Salosta Helsinkiin noin 1 tunti 20 minuuttia. Kaikki kaukoliikenteen junat pysähtyvät Salon rautatieasemalla, joka palvelee myös Salon ympäristökuntia.

Maankäyttösuunnitelmissa on aluevaraus Espoo – Lohja –Salo eli ns. ELSA- radan rakentamiselle. ELSA-rata on aikanaan suunniteltu nopeudelle 160 km/ h, mutta radan linjaus ei vastaa tämän päivän tarpeita.

· Salon kaupungin tavoitteena on edistää taajamajunaliikenteen kehittä- mistä palvelemaan Salo -Turku välin lisääntyvää työmatkaliikennettä · Nykyinen yksiraiteinen rata rajoittaa taajamajunaliikenteen kehittämis- tä. Kaukoliikenteen tarjonnan arvellaan olevan nykyisin riittävä. Lisäka- pasiteettia radalle saadaan mm. rakentamalla lisää junien kohtaamis- paikkoja tai kaksoisraide Salo – Turku –välille. 8

2.5 Tavaraliikenne

Tärkeimmät tavaraliikennettä synnyttävät kohteet seudulla ovat Salon Merinii- tyn teollisuusalue, rautatieaseman seutu sekä Halikon Asemanseudulla sijaitseva teollisuusalue. Tavaraliikenteen virtoja kulkee mm. Salon ja Halikon kaupan suuryksiköihin, Someron kaupungin keskusta- ja teollisuusalueille sekä lähes kaikissa seudun kunnissa sijaitseviin yksittäisiin teollisuus- ja tuotanto- laitoksiin. Keskeiset tavaraliikenteen kuljetusreitit seudulla ovat valtatie 1 ja kantatie 52. Nämä ovat samalla tärkeimmät erikoiskuljetusten reitit, joilla on mahdollista kuljettaa ylikorkeita kuormia 7,0 metrin korkeuteen asti.

Helsinki – Turku radalla on myös tavarajunaliikennettä, mutta rataosuuden tavaraliikenne ei ole volyymiltaan kovin suurta verrattuna valtatien 1 tavaralii- kenteeseen sekä muuhun valtakunnan rataverkkoon. Tavaraliikenne koostuu pääasiassa satunnaisista puutavarakuljetuksista.

Keskeisiä puutteita tavaraliikenteen osalta ovat · Meriniityn teollisuusalueen yhteydet etelään ja pohjoiseen kantatielle 52 · Yhteydet etelästä kantatieltä 52 itään ja pohjoiseen. Nykyisin tämä Salon kaupungin läpi kulkeva raskas liikenne käyttää pääosin reittiä Mariankatu – Annankatu – Hämeenkatu. · Raskaan liikenteen pysäköintipaikkojen puute Salo-Halikko taajamavyö- hykkeellä · Seudun alemman tieverkon kuntoon ja talvikunnossapitoon liittyvät ongelmat · Rantaradan kapasiteetin puute rajoittaa tavarakuljetusten kasvua.

2.6 Kevyt liikenne

Vaikka Särkisaloa lukuun ottamatta muissa seudun kuntakeskuksissa on ainakin lyhyt kevyen liikenteen väyläjakso, puutteita on paljon. Kuntakeskuksen väylät harvoin kattavat koko rakennetun alueen. Pienemmistä taajamista ja tienvarteen sijoittuneen kyläasutuksen kohdalta väylät puuttuvat kokonaan eikä lähekkäisiä taajamia ole yhdistetty turvallisella kevyen liikenteen väylällä. Ala- asteen koulumatkat taittuvat tienpientareella. Vaarallisimmilla reiteillä koulu- laiset kuljetetaan koulukyydeillä.

Toisiinsa kiinni kasvaneessa Salon ja Halikon taajamassa sekä Someron keskustassa suurimman osan kevyen liikenteen reitistöstä muodostavat kuntien kevyen liikenteen väylät, puistokäytävät ja keskustojen jalkakäytävät. Myös muissa taajamissa kevyen liikenteen verkkoon kuuluu pienemmässä määrin kuntien kevyen liikenteen väyliä ja puistokäytäviä.

Polkupyörien liityntäpysäköintipaikkojen tarjonta Salon seudulla rajoittuu lähin- nä linja-autoasemien vanhoihin pyörätelineisiin. Ainoastaan Salon rautatieasemalla pyörien pysäköintitilanne on järjestymässä hyväksi. Pyöräpysäköintiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota keskustoissa eikä palvelukiinteistöjen ja kauppaliikkeiden yhteydessä. 9

Tiehallinto vastaa pääosin yleisten teiden varsilla sijaitsevien kevyen liikenteen väylien sekä joukkoliikenteen pysäkkien hoidosta ja ylläpidosta. Joidenkin kevyen liikenteen väylien osalta Tiehallinto ja kunta ovat väylien rakentamisen yhteydessä sopineet, että kunta vastaa väylän hoidosta ja mahdollisesti ylläpi- dostakin. Ongelmana on, että osa sopimuksista on vanhoja osin muistivaraisia- kin. Myös alikulkujen hoitovastuut ovat paikoin epäselviä. Siirtyminen vähitel- len kilpailutettaviin urakoihin aiheuttaa selkiyttämisen tarvetta väylien hoito- vastuihin. · kevyen liikenteen väylästössä on vielä paljon puutteita taajamien alueilla · väylien hoitoon liittyvät kysymykset vaativat osittain vastuiden selvittä- mistä, hoitotason yhtenäistämistä ja paikoin nostamista sekä sopimus- ten tarkistamista · asemien ja keskustojen palvelukiinteistöjen pyöräpysäköinti kaipaa ke- hittämistä.

2.7 Liikenneturvallisuus

Poliisin keräämien onnettomuustietojen perusteella Salon seutukunnan liiken- neturvallisuustilanne on heikompi kuin koko maassa tai Turun tiepiirin alueella keskimäärin. Alueen kuntien välillä on tässä tosin suuria eroja, johtuen mm. sijainnista päätieverkkoon nähden. Pahimpia henkilövahinko-onnettomuuksien keskittymiä seudulla ovat mm. valtatie 1 ja erityisesti sen liittymäalueet Salo - Halikko taajamavyöhykkeellä, kantatie 52 Salon pohjoispuolella, Halikon keskustassa sijaitsevat liittymät maantien 224 (Halikko- Aura) varrella ja Salon keskusta-alueen eräät katujaksot.

Seutukunnan alueella on tapahtunut viime vuosina henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia noin 100-115 kpl vuodessa.

Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtuu enemmän kuin maassa keskimää- rin. Salon seutukunnan yleisillä teillä tapahtui vuosina 1995-1999 vuosittain keskimäärin 12 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta jalankulkijoille, pyöräilijöille ja mopoilijoille. Yleisten teiden suurimpia ongelmakohteita olivat Halikon ja Perniön keskustat, Someron keskustaajaman laita-alueet sekä vt 1:n ja kt 52:n varret. Perniössä tilanne on jo parantunut, sillä keskustan taajama- tiet on saneerattu vuonna 2001.

Nykyisillä rahoitusmahdollisuuksilla ei ole mahdollista saavuttaa haluttua lii- kenneturvallisuustilanteen parantumista yksinomaan liikenneympäristön kehit- tämistoimenpiteillä, vaan myös liikennekäyttäytymisessä tulee saada aikaan muutoksia. Tässä tarvitaan avuksi kuntien hallintokuntien liikenneturvallisuus- työtä. · Seudun liikenneturvallisuus on heikompi kuin maassa keskimäärin · Nykyinen valtatie 1 (tuleva maantie 110) on moniongelmainen päätie, jossa tapahtuu henkilövahinkoon johtaneita ohitus-, kohtaamis-, yksittäis- ja liittymäonnettomuuksia · Salon ja Halikon taajama-alueella tapahtuu runsaasti kevyen liikenteen onnettomuuksia · Kantatie 52 on liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen erityisesti välillä Salo – Kaivola (Pertteli) · puutteellinen kevyen liikenteen verkko aiheuttaa liikenneturvalli- suusriskejä varsinkin koulumatkoilla 10

2.8 Telematiikka

Salon seutukunnan alueella on käytössä seuraavia liikenteen telematiikan jär- jestelmiä: · Yleisillä teillä erityisesti nykyisellä valtatiellä 1 (tuleva maantie 110) olevat järjestelmät, joita hoitavat Tiehallinto, Turun tiepiiri ja poliisi · Liikennevalojärjestelmät, joita ylläpitävät sekä Turun tiepiiri että Salon kaupunki · Linja-autoliikenteen järjestelmät · VR:n rautatieliikenteen järjestelmät · RHK:n matkustajainformaatio- ja liikenteenohjauslaitteet.

Valtatien 1 järjestelmä on osa E18–kokeilualuetta. Tiellä on sää- ja kelimittaus- laiteita (tiesääasemia), liikenteen automaattisen mittausjärjestelmän (LAM) nopeutta ja liikennemäärää mittaavia laitteita, poliisin hoitamia nopeudenval- vontakameroita, muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä, nopeudennäyttötaulu sekä kelivaroitusmerkkejä. Salossa ja Halikossa on liikenneohjattuja liikennevaloliit- tymiä. Vt 1:n (tuleva mt 110) liikennetelematiikkaa ollaan ainakin osittain siirtämässä pois moottoritien valmistuttua.

Linja-autoliikenteessä on Salon paikallisliikenteessä käytössä älykortti. Matka- huollon järjestelmät ovat käytössä kaukoliikenteen busseissa. VR:llä ovat käytössä yhtiön valtakunnalliset järjestelmät.

2.9 Joukkoliikenne

Seudun linja-autoliikenne on Salo –peräistä ts. suurin osa matkoista alkaa tai päättyy Saloon, mikä on luonnollista, kun otetaan huomioon seudun väestön, työpaikkojen ja elinkeinotoimintojen sijoittuminen sekä Saloon suuntautuva seudun sisäinen ja ulkopuolelta tuleva työmatkaliikenne.

Vilkkain linja-autovuorojen liikennetarjonta on nykyisellä valtatiellä 1, jossa vakio- ja pikavuoroliikenteen yhteiskäyttö väestö- ja kysyntäpotentiaaliin suhteutettuna tarjoaa lähes kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle.

Väestö- ja kysyntäpotentiaaliin suhteutettuna linja-autoliikenne tarjoaa suhteellisen hyvän palvelutason Perniöstä, Perttelistä ja Halikon Vaskiolta Saloon. Muuten kuntakeskuksista ja kuntien suurimmista kylätaajamista on pääsääntöi- sesti mahdollisuus käydä keskeisinä toiminta-aikoina työssä, koulussa ja asioil- la Salossa lukuun ottamatta Särkisalosta ja Somerolta tietyille työ- ja koulua- joille tulevia yksittäisiä vuoroja. Perttelin joukkoliikennettä heikentää vuorotar- jonnan jakaantuminen kantatielle 52 ja Inkereentielle. Vielä korostuneemmin liikenteen jakautuminen useille reiteille estää voimakkaan joukkoliikenteen runkoreitin muodostumisen välillä Salo-Somero. Salosta on muihin kuntiin Halikkoa lukuun ottamatta yleensä vain hyvät asiointimatkatasoiset yhteydet ts. liikennettä ei ole suunniteltu salolaisten työ- tai koulumatkoille kaupunkialu- een ulkopuolelle.

Kuntien sisällä ilta- ja viikonloppuvuorojen palvelutaso on puutteellinen. Linja- autojen vuorotarjonta heikkenee myös kesällä verrattuna talviliikenteeseen. 11

Kunnat ja valtio tukevat matkustamista lipunhinnan alennuksin. Matkahuollon linja-autoasema on vain Salossa. Somerolla, Perniössä. Suomusjärvellä on Matkahuollon asiamiespiste.

Helsinki-Turku –rataosuudella kulkee pääasiassa henkilöliikenteen junia. Rata- osuudella liikennöi pika- ja InterCity-junia sekä Pendolinoja. Vuorotarjonta on molemmat suunnat yhteensä viikonpäivästä riippuen 26–31 vuoroa. Junien vuoroväli on molempiin suuntiin noin tunti.

Salon seudulla on keskimäärin yksi taksi vajaata 600 asukasta kohden, mikä vastaa keskimääräistä valtakunnallista tasoa. Suurin taksitiheys on väkiluvul- taan pienimmissä kunnissa, joissa taksien palvelualueen laajuus on kuitenkin suhteessa kaikista mittavin.

Salon seudun alueella ei ole vakiintuneita kuntien välisiä yhteistyömuotoja joukkoliikenneyhteistyölle. Kunnissa hallintokuntien yhteistyö kuljetusten suunnittelussa on viriämässä seudullisen yhteistyön myötä. Joukkoliikenteen ja kaavoituksen välinen yhteistyö on puutteellista.

Salon linja-autoasemalla sekä Someron ja Perniön asiamiespisteissä on esitetty aikataulut ja osa reiteistä informaatiotauluissa tai terminaalien seinillä. Muuta pysäkki-informaatiota on erittäin vähän. Jokaisella bussiyrittäjillä ja VR:llä on omat aikataulukirjansa. Lisäksi muutamilla bussiyrittäjällä ja VR:llä on aikataulut myös internetissä. · joukkoliikennepalvelujen turvaaminen, parantaminen ja kustannus- ten hallinnassa pitäminen edellyttää seudullisen yhteistyön kehittä- mistä · Salon työpaikka-alueiden saavutettavuuden parantaminen myös muina kuin kolmivuorotyön alkamis- ja päättymisaikoina sekä kuntakeskusten välisten vuorojen nopeuttaminen on tärkeää · Salon ja Halikon alueen maankäytön kasvu edellyttää paikallisliikenteen liikennetarjonnan (reitit, aikataulut) tarkistamista · joukkoliikennepalveluiden säilyttäminen vähäliikenteisillä yhteysvä- leillä vaatii kuntien sisäisten henkilökuljetusjärjestelmien kehittä- mistä sekä matkaketjujen toimivuuden parantamista liityntäyhteyk- siä ja joukkoliikenteen palvelupisteverkkoa kehittämällä · joukkoliikenteen lippu- ja informaatiojärjestelmät kaipaavat kehittä- mistä etenkin työmatkaliikenteen toimivuuden parantamiseksi

2.10 Ilma- ja vesiliikenne

Salon seudulla ei ole omaa lentoasemaa. Kiikalassa on pienlentokenttä, jossa ei ole reittiliikennettä. Kiikalan lentokenttä sijaitsee valtatien 1 pohjoispuolella noin 30 km Salosta koilliseen. Lentoyhteydet ulkomaille tulevat jatkossa tapah- tumaan entistä enemmän liityntäyhteyksin Helsinki-Vantaan lentoasemalta

Salon seudun eteläosaa ympäröivä vesistö ja mm. Teijon retkeilyalue tarjoavat hyvän potentiaalin matkailuliikenteelle mm. Särkisalon, Perniön, Salon ja Halikon kunnissa. 12

3. Liikennejärjestelmän tavoitteet

3.1 Yleistavoitteet

Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana ovat olleet valtiohallinnon eri sektoreiden asettamat tavoitteet liikennejärjestelmälle, maakuntakaavalle asetetut tavoitteet sekä paikalliset seudun kuntien määritte- lemät tavoitteet.

Yleistavoitteet ryhmiteltiin kuuteen aiheryhmään. Osa tavoitteiden aihepiireistä johdettiin suoraan valtakunnallisista liikennejärjestelmälle asetetuista tavoit- teista ja määräytyi Salon seudun liikennejärjestelmän ja maankäytön erityispiir- teiden sekä seminaarissa ja ohjausryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella. Aiheryhmät muotoutuivat seuraaviksi:

1. Yhdyskuntarakenne · Salon seudun ja kuntien yhdyskuntarakennetta pyritään kehittä- mään ja eheyttämään siten, että luodaan edellytykset henkilöauto- liikenteen kasvun hidastumiselle ja samalla luodaan edellytykset joukko- ja kevytliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvamiselle. Kes- keistä on pyrkiä hillitsemään maankäytön hajautumisen myötä ta- pahtuvaa eri toimintojen välisten etäisyyksien kasvua. · Seudun kunnat sitoutuvat toiminnassaan kehittämään E18 –tien liittymäalueita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti seudun kokonaisliikkumisen kannalta tarkasteltuna.

2. Seudun ulkoiset yhteydet · Seudun ulkoiset yhteydet luovat edellytyksiä Salon seudun kilpai- lukyvyn parantumiselle edelleen. Pääpaino on erityisesti työmatka- liikenteen toimivuuden turvaamisessa sekä vaihtoehtojen tarjoami- sessa henkilöauton käytölle. · Tärkeimpiä ratkaistavia kysymyksiä on sitoutuminen valitun kehittä- mislinjan edellyttämään maankäytön kehittämisratkaisuun.

3. Seudun sisäiset yhteydet ja kuntien erityiskysymykset · Parannetaan alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa kehittämällä ja selkeyttämällä seudun sisäisen liikenteen yhteyksiä ja liikennepal- velujen tarjontaa. Tunnistetaan kuntien välisten yhteyksien kehittä- mistarpeet kaikilla liikennemuodoilla ja keskitetään voimavarat kunkin liikennemuodon kehittämisen osalta tarpeellisimpien yhteyksien turvaamiseen ja parantamiseen. · Avainasemassa on alempiasteisen tieverkon (mukaan lukien kadut, yleiset tiet ja yksityistiet) ympärivuotisen liikennöitävyyden turvaaminen. Tieverkon yhdistävyys ja riittävä kuntotila ovat edellytyksenä myös joukko- ja kevytliikenteen olemassaololle. · Joukkoliikenteen houkuttelevuutta pyritään lisäämään informaation, matkaketjujen sujuvuuden, lippujärjestelmien, pysäkki- ja termi- naaliympäristön, liikennetarjonnan ja uusien yhteistyömallien kehit- tämisellä sekä tavoitteita tukevalla maankäytön suunnittelulla. · Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kehitetään erityisesti taajamissa 13

sekä yleisten teiden varsilla kuntakeskusten ja kylien kohdilla. Kevyen liikenteen turvallisuustoimenpiteiden ensisijaisena kohteena ovat koulu- matkareitit. · Seudullisten kevyen liikenteen yhteyksien kehittämisessä painopistealueena on Salon kaupunkiseutu (Salo – Halikko – Muurla – Pertteli), erityisesti pyöräilyetäisyydellä Salon keskustasta sijaitsevat taajamat.

4. Elinkeinoelämä ja matkailu · Turvataan elinkeinoelämän sujuvat yhteydet kuljetusten osalta ja turvataan raskaalle liikenteelle selkeät ja sujuvat yhteydet kaupunki- ja taaja- marakenteen ohitse valtakunnan päätieverkkoon. · Tunnistetaan myös matkailu- ja lomaliikenteen kehittämistarpeet (erityisesti Teijon alueen ja merenrantavyöhykkeen hyödyntämisen kannalta) ja pyritään poistamaan havaittuja ongelmia kuitenkin siten, että ehdotettavat ratkaisut ovat perusteltavissa myös seudun oman yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta. · Viitoitusta, opastusta ja muuta informaatiota kehittämällä ohjataan raskas liikenne ja erikoiskuljetukset oikeille reiteille sekä parannetaan matkaili- joiden palvelua.

5. Elinympäristön laatu: ympäristö, turvallisuus ja esteettömyys · Parannetaan ympäristön laatua, turvallisuutta ja soveltuvuutta eri väestö- ryhmille. · Uusien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon luonnonympäristön ja kulttuurihistoriallisten arvojen sekä rakennetun ym- päristön asettamat erityisvaatimukset. Vähennetään ja korjataan olemassa olevia ongelmia mahdollisuuksien mukaan. · Ympäristön kannalta painopistealueita ovat pohjavesien suojaaminen sekä rakennetussa ympäristössä taajamatie- ja keskustasaneeraukset, viihtyisät kevyen liikenteen ympäristöt ja liikennemeluhaittojen vähentäminen. Vaa- rallisten aineiden kuljetukset ohjataan mahdollisimman riskittömille reiteille. · Tavoitteena on vähentää autoliikenteen aiheuttamia turvallisuusriskejä erityisesti taajamissa ja asuinalueilla. Liikenneympäristöön kohdistuvista tur- vallisuustoimenpiteistä etusijalla ovat edulliset ja nopeasti toteutettavat toimenpiteet. Liikenneympäristö rakennetaan esteettömäksi ja toimivaksi kaikkien väestöryhmien kannalta. · Otetaan huomioon myös hankkeiden välilliset vaikutukset pyrkimällä lii- kennesuoritteen minimointiin ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen toimintaedellytysten parantamiseen.

6. Yhteistyö · Luodaan toimintamalli ja periaatteet kuntien väliselle yleiskaavayhteistyöl- le erityisesti haja-asutusalueiden rakentamisen, kaupan suuryksikköjen sijoittumisen ja matkailuun liittyvien toimenpiteiden käsittelemiseksi seudun kokonaisvaltaisen kehittämisen turvaamiseksi ja kestävän kehityksen periaatteiden huomioonottamiseksi. · Pyritään kehittämään kuntien ja valtion viranomaisten välisen yhteistyön muotoja liikennejärjestelmän tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen toteuttamisen turvaamiseksi. Avainasemassa on hankkeiden toteuttamis- ja rahoi- tusmallien sopiminen aiesopimusmenettelyn yhteydessä, jolloin pyritään sopimaan myös maankäyttöyhteistyöstä merkittävien hankkeiden yhteydes- sä. 14

4. Liikennejärjestelmän kehittäminen

4.1 Tiivis seudullinen yhteistyö kehittämisen edellytyksenä Kuva 5. Salon seudun Liikennejärjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii toimiakseen liikennejärjestelmä- suunnittelun aikana käynnistetyltä toiminnalta jatkuvuutta (kuva 5). Suunni- suunnitelman telman toteutuminen edellyttää osapuolilta sitoutumista ja jatkuvaa yhteistyö- prosessi. tä suunnittelun jälkeenkin.

Salon seudun liikennejärjes- telmässä on tarkasteltu koko liikennejärjestelmää koko- naisuutena yhdessä maan- OSASELVITYKSET tavoitteet käytön kanssa. Suunnitte- toimenpiteet lutyön aikana yhteistyötahot kärkihankkeet ovat arvioineet aiempaa kat- vaikutukset tavammin liikennejärjestel- män kokonaisuutta. Alueel- lisen yhteistyön tarve ja me- nettelytavat ovat työn aika- SALON SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2020 osaselvitysten tulosten yhteensovittaminen na nousseet voimakkaasti esille. Osapuolet ovat yh- dessä arvioineet koko alueen kannalta keskeisiä ja SALON SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN toteutusmahdollisuuksiin AIESOPIMUS sopeutettavissa olevia lii- sopijaosapuolet kennejärjestelmän kehittä- tausta mistoimia. Laaja-alaisen ja sisältö avoimen suunnittelun tulok- tavoitteet liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteistyö sia on mahdollista käyttää liikennejärjestelmän toteutuksen painopisteet entistä perustellummin pää- - valtakunnalliset kärkihankkeet töksenteossa. Näin voidaan - alueelliset kärkihankkeet ohjata liikennejärjestelmän - suunnitteluhankkeet kehittämistä haluttuun seuranta suuntaan. sopimuksen päivittäminen

1 vuosi Liikennejärjestelmäsuunni- telman toteuttamisen käyn- SEURANTA5-7 vuotta nistämiseksi laaditaan aiesopimus Salon seudun liikennestrategia 2020 suunnitelman pohjalta. Aieso- pimusta laadittaessa määritellään kiireellisimmin toteutettavat hankkeet käy- tettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Aiesopimuksen vuosittaisen tarkista- misen yhteydessä nostetaan uusia osaselvityksissä esitettyjä kiireellisyysluokka 1 hankkeita aiesopimuksen piiriin mahdollisuuksien mukaan. Toteuttamisen seurannan kannalta aiesopimus on tarpeen päivittää vuosittain ja varsinainen liikennejärjestelmäsuunnitelma 5 – 7 vuoden välein. 15

4.2 Seuranta

Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta vastaa seuran- taryhmä, joka esitetään perustettavaksi suunnittelun aikaisesta ohjausryhmästä. Seurantaryhmän tukena toimivat kuntien tekniset toimet, tiepiiri sekä perustet- tavat /uudelleen organisoitavat seutuliikennetyöryhmä ja seudullinen liikenne- turvallisuustyöryhmä. Seurantaryhmän alaisuudessa toimii ns. ”työrukkanen”, työryhmä, joka hoitaa omalta osaltaan mm. asioiden valmistelun ja yhteyden- pidon osapuolten välillä sekä tuo asiat ryhmän käsiteltäväksi (kuva 6). Seuran- taryhmä vastaa jatkossa kärkitoimenpiteiden ottamisesta toteutusohjelmiin ja seuraa toimenpiteiden sekä aiesopimuksen toteutumista. Seurantatoiminnan käynnistämisestä ja koordinoinnista vastaa Varsinais-Suomen liitto. Seurantaor- ganisaation järjestäydyttyä voidaan seurannan vetovastuuta tarvittaessa järjes- tellä uudelleen.

Kuva 6. Liikenne- järjestelmä- suunnitelman toteuttamisen seudullinen organisointi 16

4.3 Toimintalinjat 2020

Osaselvityksessä A ”Maankäytön suunnittelun tukeminen liikennejärjestelmän toimenpiteillä” esitetyistä neljästä kehittämisstrategiasta on koostettu yksi toi- mintalinja, jonka pohjalta Salon seudun liikennejärjestelmää kehitetään. Ra- jallisten rahoitusresurssien vuoksi on välttämätöntä löytää ensisijaiset panos- tuksen kohteet, jotka kuitenkin mahdollistavat myös niin alueellisen kuin sosiaalisen tasa-arvon toteutumisen Salon seudulla.

Salon seudulla pyritään yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ohjaamalla maan- käytön kasvu ensisijaisesti taajamiin. Seudulle pyritään luomaan toimiva ja vetovoimainen keskusverkko. Liikennejärjestelmän kehittämisessä painotetaan päätie- ja pääkatuverkon sujuvuuden varmistamista sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämistä. Tie- ja katuverkon päivittäi- nen liikennöitävyys turvataan. Kevyen liikenteen osalta strategia tarkoittaa panostamista verkon täydentämiseen, kävelyolosuhteiden parantamiseen keskustoissa ja liikkumisen turvallisuuden parantamiseen mm. tien ja kadun ylityskohtia kehittämällä. Joukkoliikenteen osalta strategia tarkoittaa panostamista joukkoliikenneasioiden hoitoon seudullisella yhteistyöllä järjestelmän ta- loudellisuuden varmistamiseksi unohtamatta asetettuja palvelutasotavoitteita, työ ja koulumatkojen saavutettavuuden parantamista ja vuorojen nopeuttamis- ta, palvelupisteverkon kehittämistä sekä matkaketjujen sujuvuuden lisäämistä mm. lippu- ja informaatiojärjestelmien kehittämisellä.

4.4 Toteutuksen kärkitehtävät

Liikennejärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä. Kehittä- mistyön helpottamiseksi Salon seudulla on määritelty kehittämisen kärkitehtä- vät eli kehittämisen ensisijaiset painopistealueet. Kärkitehtäviin liittyen on määritelty toimenpiteet, jotka toteuttavat tehtävää.

MAANKÄYTTÖ –KÄRKITEHTÄVÄ

Liikennestrategian toteuttamista tukevan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi lisätään seudullista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa. Liikennejärjestelmää kehitetään ja kehittämistä seurataan tiiviissä yhteis- työssä.

Toteuttajat: kunnat, Varsinais-Suomen liitto, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Ratahallintokeskus

Liikennejärjestelmän tärkeimpänä tavoitteena on turvata maankäytöstä syntyvän liikenteen toimintamahdollisuudet. Liikennejärjestelmän kehittämisen resurssit huomioon ottaen on myös tärkeää, että maankäytön kehittämisessä otetaan huomioon liikennejärjestelmä ja sen mahdollisuudet.

Maankäytön kehittämisen tavoitteena pidetään kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen aikaansaamista. Tähän pyritään nykyistä rakennetta eheyt- tämällä ja tiivistämällä sekä keskustoja vahvistamalla. 17

KÄVELY- JA PYÖRÄILY –KÄRKITEHTÄVÄ

Luodaan edellytyksiä kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvamiselle itsenäisinä liikennemuotoina ja matkaketjujen luontevina osina. Kehitetään kevyen liikenteen fyysistä toimintaympäristöä, jotta onnettomuuksien ja tapaturmien määrä sekä kulkijoiden turvattomuuden tunne vähenee. Liikkumisympäristöissä tavoitellaan toimivuutta, viihtyisyyttä ja esteettömyyttä.

Toteuttajat: kunnat, Turun tiepiiri, seudun kävely- ja pyöräilyasiamies, Rata- hallintokeskus

Salon seudulla on tavoitteena parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta ja lisätä kevyen liikenteen käyttöä päivittäisessä liikkumisessa. Kävelyn ja pyöräilyn suosiota pyritään lisäämään eheyttämällä yhdyskuntarakennetta ja kehittämällä palveluverkkoa.

Kevyen liikenteen suosioon voidaan vaikuttaa turvallisilla ja ’nopeilla’ väylillä. Tutkimuksilla on todettu, että mitä suorempia yhteyksiä sitä enemmän kevyen liikenteen käyttäjiä. Kevyen liikenteen väyliä seudulla on aika paljon, mutta Salon – Halikon alueella verkko vaatii täydentämistä. Muiden kuntien alueella täydennyksiä kaivataan sekä kuntakeskusten alueilla että kylien kohdilla lähin- nä yleisten teiden varsilla. Väylien toteuttamisella voisi olla monilla alueilla myös koulukuljetustarpeita vähentävä vaikutus.

Liityntäyhteyksiin joukkoliikenteen pysäkeille ja terminaaleihin sekä pyöräpysä- köintiin satsataan. Väylästön talvihoitoa kehittämällä ja lisäämällä pyöräilystä saadaan suositumpi liikkumismuoto ympäri vuoden. Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjuntaa tehostamalla on saatavissa säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa, koska nykyisin jalankulkijoiden liukastumista- paturmat ovat merkittäviä kustannuserä myös yhteiskuntataloudellisesti.

Salossa ja Somerolla luodaan erityisiä kevyen liikenteen laatukäytäviä, joilla sekä väylän laatu että ympäristö ovat korkealuokkaisia. Keskustoissa panostetaan erityisesti jalankulkuystävällisyyteen ja otetaan huomioon liikkumisen es- teettömyys.

Seudulle palkataan vuosiksi 2003 ja 2004 kävely- ja pyöräilyasiamies, joka seuraa aiesopimuksen toimenpiteiden toteutumista kävelyä ja pyöräilyä koske- vien asioiden osalta. Asiamiehen tehtävänä on käynnistää ja koordinoida seudullista yhteistyötä edellyttäviä toimenpiteitä kävelyn ja pyöräilyn edistämisek- si. Liikenne- ja viestintäministeriö rahoittaa hanketta 50 %:n osuudella v. 2003 ja päättää jatkorahoituksesta vuodelle 2004 vuoden 2003 kokemusten perusteella. 18

JOUKKOLIIKENNE –KÄRKITEHTÄVÄ

Joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia lisätään. Erityinen painoarvo annetaan työmatkaliikenteelle. Joukkoliikennepalveluja kehitetään palvelutason määritte- lyn kautta kuntien yhteistyönä. Tarjottavat palvelut suunnitellaan kysyntää vastaaviksi. Vahvistetaan ja vakiinnutetaan joukkoliikenneasioiden hoitoa seudullisena yhteistyönä.

Toteuttajat: kunnat, Länsi-Suomen lääninhallitus, Turun tiepiiri, Varsinais- Suomen liitto, linja-autoliitto, taksiliitto, VR Osakeyhtiö, Ratahallintokeskus, seudun henkilöliikennelogistikko

Joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen peruskivenä pidetään seudullisen yh- teistyön lisäämistä asioiden hoidossa. Seudullisella yhteistyöllä pyritään kehit- tämään joukkoliikennepalveluja entistä paremmiksi panostamalla mm. työmat- kaliikenteen palvelutason kehittämiseen mm. Salossa Meriniityn alueelle Tu- run suunnasta. Tällaisia asioita ovat sekä liikennetarjonta oikeaan aikaan oikeasta paikasta kuin myös terminaali-, pysäkki- ja lippujärjestelmät. Seudul- lisesti katsottuna terminaalien kehittäminen painottuu liikennemuotojen kohta- uspaikoille. Kiireellisimpänä näistä on tutkia tarve ja mahdollisuudet Salon matkakeskuksen kehittämiseksi. Kehittämistyö edellyttää resursseja. Joukkolii- kenteen laatukäytävien kehittämisellä lisätään matkaketjujen toimivuutta.

Seudun joukkoliikenneorganisaatio muodostuu seutuliikennetyöryhmästä ja sen sihteerinä toimivasta henkilöliikennelogistikosta. Kussakin kunnassa toimii vi- rallisella päätöksellä nimetty kuljetustyöryhmä, jonka työrukkanen on kunnan kuljetusvastaava. Kuljetusvastaava edustaa kuntaa seutuliikennetyöryhmässä. Kuljetusvastaavan tehtävät hoidetaan muiden toimien ohessa. Seudun henki- löliikennelogistikon tehtävä on päätoiminen. Henkilöliikennelogistikon työaika jakautuu seudullisten tehtävien hoitoon sekä osaltaan kuntien sisäisten liiken- teiden järjestämiseen. Rahoituksen järjestämisestä vastaavat alueen kunnat ja lääninhallitus. Lääninhallitus rahoittaa hanketta noin 50 % -osuudella kahden ensimmäisen vuoden aikana.

TIE- JA KATUVERKKO –KÄRKITEHTÄVÄ

Tie- ja katuverkon päivittäinen liikennekelpoisuus taataan koko alueella kaikkina vuodenaikoina. Tie- ja katuverkon peruskunnosta huolehditaan. Tie- ja katuverkkoa kehitetään liikenteen ohjaamiseksi sen tarkoitusta kulloinkin par- haiten palvelevalle väylälle.

Toteuttajat: Turun tiepiiri, kunnat, Varsinais-Suomen liitto

Tie- ja katuverkon kehittämisen painopiste on tie- ja katuverkon päivittäisessä kunnossapidossa. Rahoitusraamien rajallisuudesta johtuen merkittäviä väylien parantamisia ei voida tehdä. Kehittäminen painottuu pieniin liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin ja kaikkein vilkasliikenteisimpien yhteyksien 19 kehittämiseen. Salon alueella tehdään itäisen ohitustien/kehäväylän toteuttamisesta yleissuunnitelmatarkastelu. Maakuntakaavan käsittelyssä tullaan ottamaan kantaa moottoritien liittymäjärjestelyihin pitkällä aikavälillä.

RAUTATIELIIKENNE –KÄRKITEHTÄVÄ

Rautatieliikenteen käyttöä lisätään maankäytön suunnittelun ja liikennejärjes- telmän kehittämisen keinoin. Rautatieliikenteen kehittämisellä vahvistetaan mm. Salon seudun vuorovaikutusta Turun seudun kanssa.

Toteuttajat: Varsinais-Suomen liitto, Ratahallintokeskus, kunnat, VR Osakeyh- tiö, Länsi-Suomen lääninhallitus

Rautatieliikenteestä ei tule potentiaalista liikkumismuotoa Salon seudun sisäi- seen liikkumiseen nykyisellä maankäytöllä eikä kaavojen mukaisilla esityksillä. Rautatieliikenteen käytön lisäämistä erityisesti Salon seudulta Turun suuntaan tavoitellaan Helsingin suuntaa unohtamatta. Tähän pyritään ensivaiheessa mm. lippujärjestelmiä kehittämällä. Pitemmällä tähtäimellä tavoitteen saavuttamista edistetään myös rautatieliikenteen käyttöä lisäävillä maankäyttöratkaisuilla. ELSA –radan tarpeellisuusselvityksen laatiminen käynnistetään mm. maankäytön suunnittelua varten.

LIIKENNETURVALLISUUS –KÄRKITEHTÄVÄ

Liikenneturvallisuutta parannetaan seudullisella yhteistyöllä tienpidon, koulutuksen, tiedottamisen ja valistuksen keinoin.

Toteuttajat: kunnat, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, Varsinais- Suomen liitto, Poliisi, Liikenneturva, Ratahallintokeskus

Liikkumisen turvallisuus on yksi liikennejärjestelmän kehittämisen tärkeimpiä asioita. Tie- ja katuverkon sekä kevyen liikenteen väylästön kehittäminen parantavat osaltaan myös liikkumisen turvallisuutta. Pelkästään fyysisen toimintaym- päristön parantamisella ei kuitenkaan päästä asetettuihin tavoitteisiin liikenne- onnettomuuksien määrän ja ennen kaikkea liikenteessä loukkaantuvien ja kuo- levien määrän vähentämisessä. Fyysisen ympäristön rinnalle tarvitaan aktiivista liikenneturvallisuustyötä koulutuksen, valistamisen ja tiedottamisen keinoja käyttäen. Suunnitelmassa esitetään liikenneturvallisuustyöhön panostamista seudullisena yhteistyönä. 20

4.5 Kehittämistoimenpiteet kärkitehtävittäin

Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä on määritellyt kär- kihankejoukon liikennejärjestelmän kehittämistarpeiden perusteella. Hankkei- den määrittely on tehty työn lähtökohtien, tavoitteiston ja osaselvitysten tulosten pohjalta. Kärkihankkeisiin sisältyvät hankkeet on analysoitu vastuutahojen kanssa. Analyysissa on arvioitu, mitkä hankkeet tai niiden osat voivat edetä aiesopimusjaksolla vuosina 2003-2007. Salon seudun liikennejärjestelmätyön aikana on tullut esille paljon tarpeita ja toiveita liikennejärjestelmän kehittä- miseksi. Tie- ja katuverkon ja kevyen liikenteen verkon osalta kehittämisodotuk- sia on huomattavasti yli nykyisten rahoitusmahdollisuuksien. Oleellisia uusia rahoitusmahdollisuuksia ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

Ensimmäisen kiireellisyysluokan kärkihankkeet on esitetty seuraavassa kärki- tehtävittäin. Osaselvityksissä hankkeita on jaoteltu kolmeen kiireellisyysluok- kaan. Jatkossa seurantaryhmän tehtäväksi jää näiden hankkeiden eteenpäin vieminen ja saaminen aiesopimuksen piirin mahdollisuuksien mukaan vuodes- ta 2007 alkaen tai se jälkeen, kun kiireellisyysluokka 1:n hankkeet on toteu- tettu. Seurantaryhmän tehtävänä on arvioida kiireellisyyttä vuosittain aiesopi- musta tarkistettaessa.

Kiireellisyysluokka I (Kärkihankkeet 2003-2007)

MAANKÄYTTÖ –KÄRKITEHTÄVÄ

Liikennestrategian toteuttamista tukevaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen pyritään lisäämällä seudullista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa. Liikennejärjestelmää kehitetään ja kehittämistä seurataan tii- viissä yhteistyössä.

Kehittämistoimenpiteet: · liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisen aiesopimuksen laatiminen · aiesopimuksen ja liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta vastaavan seurantaryhmän perustaminen ja toimintamallista sopiminen · seudullisen maankäytön yleiskaavoitushankkeiden käynnistäminen · yhdyskuntarakenteen eheytys — rakenteen eheyttäminen selkeäksi tavoitteeksi kaavoituksessa — kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen huomioon ottaminen kaikilla kaavatasoilla ja rakentamismääräyksissä

KÄVELY- JA PYÖRÄILY –KÄRKITEHTÄVÄ

Seuraavassa on esitetty lista toimenpiteistä, jotka tukevat asetettuja tavoitteita ja ovat toteutettavissa vuosien 2003-2007 välisenä aikana. Kävelyyn ja pyöräi- lyyn liittyviä kustannuksia ja kehittämistarpeita on esitetty tarkemmin osasel- vityksessä E ”Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen”.

Kevyen liikenteen kärkihankkeiden määrittelyllä pyritään vuosittain vaikutta- maan ja saamaan uusia hankkeita Turun tiepiirin TTS:ään (toiminta- ja talous- suunnitelma) ja muiden toimijoiden toteuttamisohjelmiin. Se nopeuttaisi esille nousseiden hankkeiden eteenpäin viemisen ja jatkosuunnittelun kautta valmiuden toteutukseen. Kehittämistoimenpiteenä esitetty ”kevyen liikenteen väyläs- tön kärkihankkeiden toteutuminen” on koottu osaselvityksessä esille nousseista hankkeista. Tämän työn kuluessa ovat muutamat kunnat esittäneet uusia kunnan kannalta tärkeitä kevyen liikenteen verkon kehittämistarpeita. Osa hankkeista on esitetty otettavaksi mukaan suunnitteluhankkeina aiesopimukseen tapauksissa, joissa suunnitelmaa tai esisuunnitelmaa ei ole vielä tehty. Ne hankkeet, joista suunnitelmat ovat jo valmiina siirtyvät seurantaryhmän arvioinnin jälkeen toteutusta odottavien hankkeiden listalle. Seurantaryhmän tehtäväksi jää näiden hankkeiden eteenpäin vieminen ja saaminen aiesopimuksen piirin mahdollisuuksien mukaan.

Kehittämistoimenpiteet:

· Seuranta ja jatkotyön organisointi — seuranta ja jatkotyön organisointi hoidetaan seurantaryhmän kautta — kävely- ja pyöräilyasiamiehen palkkaaminen

· Esteetön kulku — kuntien ja tiepiirin hankkeiden esteettömyyskartoitukset — esteettömyysnäkökulman mukaan ottaminen väylästön hoidossa ja investoinneissa

· Laaturaitit — Salon, Halikon ja Someron laaturaittien puutteiden kartoitus, laatutason määrittely ja suunnitelmat puuttuvista osista ja opastuksesta

· Pysäköinti — keskustojen ja palvelukiinteistöjen pyöräpysäköintipaikkojen lisääminen — pyöräpysäköintivaatimukset rakennusjärjestykseen ja kaavoihin — Terminaalien ja tärkeimpien linja-autopysäkkien pyöräpysäköinnin kehittäminen

· Kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien talvihoito — yleisten teiden kevytväylien hoitovastuiden selkeyttäminen — hoito- ja kunnossapitotason yhtenäistäminen

· Liikkumiskulttuuriin vaikuttaminen — liikennekasvatus- ja valistus — tiedotuksen, tapahtumien ja markkinoinnin lisääminen 22

· Tavoiteverkko — tavoiteverkon vieminen kaavoihin · kevyen liikenteen väylästön kärkihankkeiden toteuttaminen (liite 1) · usean tahon yhteisten väylähankkeiden toteuttamisen edistäminen mm. — toimenpideselvitykset kustannustehokkaista yksityisteitä hyödyntävistä kevyen liikenteen järjestelyistä mt:llä 280 Someron Oinasjärvellä ja mt:llä 224 Vaskiolla sekä Perttelin taajamien yhdistämisestä Uskelan- joen ylittävällä kevyen liikenteen sillalla — suunnitelma Teijon matkailualueen pyöräily-yhteyksien vaiheittaisesta kehittämisestä yksityisteitä ja ulkoilureittejä hyödyntäen — kevyen liikenteen viitoitussuunnitelma Salo-Halikko-Pertteli (-Perniö) - alueelle

JOUKKOLIIKENNE –KÄRKITEHTÄVÄ

Joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia lisätään. Erityinen painoarvo annetaan työmatkaliikenteelle. Yhtenäistetään joukkoliikennepalveluja koko seudulla. Tarjottavat palvelut vastaavat kysyntää. Vahvistetaan ja vakiinnutetaan joukkoliikenneasioiden hoitoa seudullisena yhteistyönä.

Seuraavassa on esitetty lista toimenpiteistä, jotka vastaavat asetettuja tavoitteita ja ovat toteutettavissa vuosien 2003-2007 välisenä aikana. Joukkoliikenne- asioita on tarkemmin käsitelty osaselvityksessä C ”Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen”.

Kehittämistoimenpiteet: · joukkoliikenneasioiden hoidon seudullinen organisointi — seutuliikennetyöryhmän perustaminen ja työskentelyn käynnistämi- nen — käynnistetään selvitys henkilöliikennelogistikon palkkaamisesta, työ- tehtävistä ja rahoituksesta — kuljetustyöryhmien perustaminen kuntiin, kuljetusvastaavien nime- äminen

· Seudullisen organisoinnin jälkeen joukkoliikennejärjestelmän kehit- tämisessä edetään henkilöliikennelogistikkoa työrukkasena käyttä- en mm. seuraavien asioiden osalta: — Lippujärjestelmän kehittäminen - Seutulipun tukeminen ja SATU-lipun käytöönotto - Linja-auto ja junavuorojen yhteiskäyttöiset liput — Joukkoliikenneterminaalien, pysäkkien ja informaatiojärjestelmän kehittäminen - kuntakeskusten joukkoliikenteen terminaalien toteuttaminen - pysäkkivarustelun kehittäminen - pysäkkiaikataulut, aikataulut — Salo-Halikko paikallisliikenteen tarkistaminen — kuntien henkilökuljetusten yhdistely ja koordinointi — Salo-Somero joukkoliikenneyhteyksien tarkistaminen — Salon matkakeskus -tarveselvityksen käynnistäminen 23

TIE- JA KATUVERKKO –KÄRKITEHTÄVÄ

Seuraavassa on esitetty lista toimenpiteistä, jotka vastaavat asetettuja tavoitteita ja ovat toteutettavissa vuosien 2003-2007 välisenä aikana. Tie- ja katuverk- kokysymyksiä on tarkemmin käsitelty osaselvityksessä A ”Maankäytön suunnittelun tukeminen liikennejärjestelmän toimenpiteillä”, osaselvityksissä B ”Alu- eellinen liikenneturvallisuussuunnitelma” ja osaselvityksessä D ”Salon itäinen ohikulkutie”.

Tie- ja katuverkon kärkihankkeiden määrittelyllä pyritään vuosittain vaikutta- maan ja saamaan uusia hankkeita Turun tiepiirin TTS:ään ja toteuttamisohjelmiin. Se mahdollistaisi tässä prosessissa esille nousseiden hankkeiden eteen- päin viemisen ja jatkosuunnittelun kautta valmiuden toteutukseen. Kehittämis- toimenpiteenä esitetty ”Tie- ja katuverkon kärkihankkeiden toteutuminen” on koottu Turun tiepiirin TTS:stä. Tämän työn yhteydessä ovat muutamat kunnat esittäneet myös uusia ja kunnan kannalta tärkeitä tie- ja katuverkon kehittämis- tarpeita. Nämä hankkeet ovat tarkemmin esitetty aiesopimuksessa, jossa ne esitetään otettavaksi mukaan suunnitteluhankkeina sellaisissa tapauksissa joissa suunnitelmaa tai esisuunnitelmaa ei ole vielä tehty. Ne hankkeet joista suunnitelmat ovat jo valmiina siirtyvät seurantaryhmän arvioinnin jälkeen toteutusta odottavien hankkeiden listalle. Seurantaryhmän tehtäväksi jää näiden hankkeiden eteenpäin vieminen ja saaminen aiesopimuksen piirin mahdollisuuksien mukaan.

Kehittämistoimenpiteet:

· Seurannan ja jatkotyön organisointi — seuranta ja jatkotyön organisointi hoidetaan seurantaryhmän kautta · Päätie- ja pääkatuverkon toimivuuden varmistaminen — Salon alueella tehdään itäisen ohitustien/kehäväylän toteuttamisesta yleissuunnitelmatarkastelu. Maakuntakaavan käsittelyssä tullaan ottamaan kantaa moottoritien liittymäjärjestelyihin pitkällä aikavälil- lä. · Muu tie- ja katuverkon kehittäminen — Tie- ja katuverkon kärkihankkeiden toteuttaminen (liite 2) 24

RAUTATIELIIKENNE –KÄRKITEHTÄVÄ

Rautatieliikenteen käytön mahdollisuuksia lisätään maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin. Rautatieliikenteen kehittämisellä vahvistetaan mm. Salon seudun vuorovaikutusta Turun seudun kanssa.

Kehittämistoimenpiteet:

· Salon ja Turun välillä sekä Salosta pääkaupunkiseudun suuntaan laaditaan ratakäytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikut- teisen kehittämisen runkosuunnitelma, jonka tavoitteena on esittää miten rautatieliikenteen käytön lisäämiseen voidaan vaikuttaa maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin esim. tehostamalla liityntälii- kennettä. Suunnitelmassa käsitellään myös radan kehittämistarve.

· ELSA –radan tarpeellisuusselvityksen laatiminen mm. maankäytön suunnittelua varten.

LIIKENNETURVALLISUUS –KÄRKITEHTÄVÄ

Liikenneturvallisuutta parannetaan seudullisella yhteistyöllä tienpidon, koulutuksen, tiedottamisen ja valistuksen keinoin.

Seuraavassa on esitetty lista toimenpiteistä, jotka vastaavat asetettuja tavoitteita ja ovat toteutettavissa vuosien 2003-2007 välisenä aikana. Salon seudun pieniä, nopeasti toteutettavia liikenneympäristön turvallisuustoimenpiteitä sekä liikenneturvallisuustyötä on käsitelty tarkemmin liikennejärjestelmäsuunnitel- man osaselvityksessä B ”Liikenneturvallisuus” ja sen kuntakohtaisissa osara- porteissa.

Kehittämistoimenpiteet: · Liikenneturvallisuusasioiden hoidon seudullinen organisointi — Salon seudun alueen liikenneturvallisuustyöryhmän perustaminen ja toiminnan käynnistäminen — kuntien liikenneturvallisuustyöryhmien perustaminen ja liikenneturvallisuuden vastuuhenkilöiden nimeäminen · Turvalliset matkat — Liikenneympäristön turvallisuuden kehittäminen erityisesti pie- nillä nopeasti toteutettavilla toimenpiteillä — taajamateiden, asuntoalueiden ja keskustojen liikenteen rau- hoittaminen 25

moottoritie valtatie kantatie seututie Vt 10 yhdystie rata Mt 282 joukkoliikenteen laatukäytävät Pitkäjärvi ELSA-radan aluevaraus Itäisen ohikulkutien ratkaisuvaihtoehdot Vt 2 SOMERO

Mt 280

Somerniemi Raatala Kuusjoki

Vaskio Kt 52

Rekijoki Mt 224 Iso-Hiisi

Märy Vt 1 E18 Kiikala Pertteli Hajala Halikko

Mt 110 Kitula Suomusjärvi

Vartsala SALO Muurla

Angelniemi Mt 186 Kurkela

Teijo

Perniön as. Kisko Ylikulma Perniö

Strömma Koski Mt 183

Ylönkylä

Särkisalo

Förby

Kuva 7. Salon seudun pääliikenneverkko 2020 26

5. Vaikutukset

5.1 Alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen

Liikennejärjestelmäsuunnitelma käsittelee kaikkia kulkumuotoja. Erityinen painoarvo suunnittelussa on ollut kevyen liikenteen, liikenneturvallisuuden ja joukkoliikenteen kehittämisessä. Elinkeinoelämän tarpeet on otettu huomioon sekä väylien kehittämistarpeita määriteltäessä että tehtäessä esityksiä joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseksi työmatkaliikenteen tarpeisiin.

Maankäytön kehittämisen tavoitteena Salon seudulla pidetään kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen aikaansaamista. Nykyistä rakennetta eheytetään ja tiivistetään sekä keskustoja vahvistetaan. Näin parannetaan mahdollisuuksia tehdä yhä useampi matka jalan tai pyörällä. Suunnitelma esittää paljon kevyen liikenteen toiminta edellytyksiä parantavia toimenpiteitä.

Yhdyskuntarakennetta kehitetään lisäämällä seudullista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa ja liikenteen suunnittelussa. Liikenteen suunnittelun foorumina käytetään suunnittelutyön tuloksena muodostettavaa seurantaorganisaatiota.

Tie- ja katuverkon kehittämisessä pitäydytään ensisijaisesti nykyisen verkon parantamisessa. Moottoritie rakennetaan valmiiksi. Salon alueen pohjois-etelä- suuntaisen liikenteen ongelmien kuten myös Salon sisäisen liikenteen ongelmien ratkaisumalli vaatii vielä jatkosuunnittelua.

Suunnitelmassa esitetään paljon toimenpiteitä myös joukkoliikenteen käyttö- mahdollisuuksien lisäämiseksi. Seudullisen yhteistyötä lisätään järjestelmän kehittämisessä, jotta joukkoliikennepalvelut voidaan turvata jatkossakin koko seudulla.

5.2 Talous

Väylähankkeet kuten moottoritie, nykyisen valtatien, mahdollisen Salon itäisen ohitustien rakentaminen sekä Meriniityn yhteyksien kehittäminen vaikuttavat kuljetusten taloudellisuuteen sekä yritysten kilpailukykyyn. Vaikutusten suuruu- delle ja suunnalle on merkitystä, millaiseen ratkaisuun päädytään esimerkiksi Salon itäisen ohikulkutien / kehäväylän osalta. Taajamien tieverkon jäsennöin- nillä ja seutuyhteyksien parantamisella nähdään olevan voimakkaita, positiivi- sia yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia.

Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen tuo alue- ja yhdyskuntarakenteellisia hyötyjä ja parantaa joukkoliikenteen käytettävyyttä vaihtoehtoisena kulkumuo- tona sekä alueen sisällä että yhteyksissä mm. Turun seudulle. Näin olemassa olevien liikenneverkkojen hyödyntäminen tehostuu ja liikennejärjestelmällä tuetaan kestäviä maankäyttöratkaisuja.

Lipputuen jatkuminen pitää lipun hinnan käyttäjille kohtuullisena ja tuo kun- nille verohyötyä työmatkojen verovähennysoikeuksien pienentyessä. 27

Kävely ja pyöräily ovat edullisia kulkumuotoja sekä yksilöille että yhteiskunnal- le. Kulkijalle itselleen kävely on ilmaista ja pyöräilykin edullista. Yhteiskunnan kannalta niiden suosio vähentää autoliikenteen väylien ja ympäristöhaittojen kustannuksia samalla kun omin voimin liikkuminen parantaa väestön tervey- dentilaa ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

Rahoitusta suunnitellaan nykyistä enemmän seudullisena yhteistyönä.

5.3 Alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo

Liikennestrategian mukainen tie- ja katuverkon päivittäisen liikennekelpoisuu- den takaaminen koko alueella kaikkina vuodenaikoina mahdollistaa osaltaan niin asumisen kuin erilaisten elinkeinotoimintojen harjoittamisen eri puolilla seutua.

Joukkoliikennejärjestelmän ja kevyen liikenteen verkon kehittäminen parantaa alueellista tasa-arvoa. Autottomilla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa tarvitse- mansa palvelut kohtuullisin kustannuksin ja vaivattomasti kehittyvän joukkoliikenteen ansiosta. Joukkoliikenteen täsmäpalvelut, kuten palveluliikenteet parantavat eri väestöryhmien mahdollisuuksia joukkoliikennepalvelujen hyödyn- tämiseen. Liikuntarajoitteisuuskaan ei ole enää este joukkoliikennepalvelujen käytölle. Lisäksi ihmiset voivat asua maaseudulla ja kuitenkin saavuttaa keski- tettyjä palveluja (koulu, kauppa, terveys posti, pankki).

Kevyen liikenteen verkon kehittäminen lisää mahdollisuuksia tehdä työ-, asi- ointi- ja vapaa-ajan matkoja jalan tai pyörällä sekä parantaa liikkumisen tasa- arvoa ja esteetöntä kulkua.

Väylähankkeet palvelevat pääasiassa tavaraliikenteen ja henkilöautolla matkus- tavien tarpeita, mutta mahdollistavat myös alueen sisäisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä.

5.4 Ympäristö ja turvallisuus

Väylähankkeet kuten moottoritie, nykyisen valtatien, mahdollisen Salon itäisen ohitustien rakentaminen ja Meriniityn yhteyksien kehittäminen siirtävät etenkin raskasta liikennettä pois taajamakeskustoista mm. Salossa ja Halikossa ja näin mahdollistavat mm. kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisen keskustoissa. Liikenteen siirtyminen keskustoista pääväylille helpottaa liikenteestä aiheutuvia päästö- ja meluongelmia, koska niiden hallinta pääväyläkäytävissä on helpom- paa. Moottoritien valmistuminen on suurin yksittäinen liikenneturvallisuuteen positiivisesti vaikuttava hanke.

Salon seudun liikennestrategian mukaan lähivuosien painopistealueena tie- ja katuverkon kehittämisessä ovat pienet liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet. Tämä osaltaan edesauttaa turvallista liikkumista. Liikenneturvallisuus- strategian mukaan Salon seudulla panostetaan liikenneturvallisuustyössä myös koulutukseen, valistukseen ja tiedottamiseen.

Esitettyjen kärkihankkeiden toteutuminen parantaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia. Joukkoliikenteen nykyistä runsaampi käyttö 28

alueella samoin kuin matkoilla mm. Turun suuntaan lisääntynee. Kapasiteetin lisääminen Turku-Salo välille luo mahdollisuuksia myös rautatieliikenteen ke- hittämiselle.

Kevyen liikenteen verkkojen merkittävä täydentäminen mahdollistaa nykyistä useammalle liikkua kävellen tai pyöräillen. Liikkumisen turvallisuus paranee erityisesti kevyen liikenteen olosuhteiden parantuessa. Erityisesti koulumatkojen turvallisuus paranee kevyen liikenteen väylien toteuttamisen ansiosta.

5.5 Yhteistyö

Liikennejärjestelmäsuunnitelma laajana yhteistyöprojektina on antanut erin- omaiset mahdollisuudet kehittää eri osapuolten yhteistyötä liikenneasioissa Salon seudun alueella. Maankäytön kehittämisen tavoitteena Salon seudun alueella pidetään kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen aikaansaamista. Tämä tapahtuu nykyistä rakenneta eheyttämällä ja tiivistämällä sekä keskustoja vahvistamalla. Yhdyskuntarakennetta kehitetään lisäämällä seudullista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa sekä liikenteen suunnittelussa. Yhteistyön kehittämiseksi perustetaan seudullinen organi- saatio joka ohjaa ja seuraa tavoitteiden toteutumista.

Seurantaryhmän toimintaa tukee seutuliikennetyöryhmä ja seudun liikennetur- vallisuustyöryhmä. Molemmat lisäävät yhteistoimintaa liikenneasioiden seudul- lisessa hoitamisessa. 29

6. Toteutus

6.1 Aiesopimus

Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteistyötahot laativat aiesopimuksen esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteutuksen käynnistämiseksi. Aiesopimus on Salon seudun kuntien ja muiden suunnitteluosapuolien yhtei- nen kannanotto alueen tärkeimmistä liikennehankkeista.

Aiesopimuksella varmistetaan osapuolien sitoutuminen edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita. Aiesopimuksella saadaan synergiaetuja, kun valtio, kunnat ja muut osapuolet ovat valmiit panostamaan liikennehankkeisiin yhdessä hy- väksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Aiesopimukseen mukaan otettujen hankkeiden toteuttamismahdollisuudet perustuvat eri osapuolten realistiseen arvi- oon vuosina 2003-2007 käytettävissä olevasta rahoituksesta.

Sopimukseen liittyneet osapuolet sitoutuvat toimivaltansa puitteissa edistä- mään sopimuksen sisältyvien yhdessä tärkeimmiksi nähtyjen hankkeiden toteuttamista sopimuksen mukaisella tavalla.

Aiesopimus sisältää ne luvussa 4 esitetyt vuosina 2003-2007 toteutettavat tai aloitettavat ensimmäisen kiireellisyysluokan hankkeet, joiden toteuttaminen on nähty nykyrahoituksella mahdolliseksi. Hankkeiden edistämisestä vastaavat tahot on nimetty kunkin toimenpiteen osalta.

Aiesopimukseen mukaan tuleminen edellyttää, että kukin yhteistyötaho tarkis- taa omat suunnitelmansa ja ohjelmansa vastaamaan liikennejärjestelmäsuun- nitelmassa aikaansaatua yhteistä seudullista näkemystä kärkihankkeista.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma toteutuu vain, kun yhteiset näkemykset liiken- nejärjestelmän kehittämisestä sisältyvät yhteistyötahojen ohjelmiin kuten Var- sinais-Suomen liiton maakuntasuunnitelmaan, maakuntakaavaan ja aluekehi- tysohjelmaan, Lounais-Suomen ympäristöohjelmaan, lääninhallituksen liiken- neyksikön peruspalvelujen arviointiin, kuntien yleiskaavoihin ja toteuttamisohjelmiin sekä väylänpitäjien toimintasuunnitelmiin ja kehittämisohjelmiin.

6.2 Seuranta

Sopijaosapuolet laativat vuosittain yhteenvedon sopimuksen toteutumisesta. Yhteenveto laaditaan elo-syyskuussa, jotta voidaan vaikuttaa eri osapuolten budjettivalmisteluun. Yhteenvedossa käsitellään edellisen vuoden aikana to- teutetut toimenpiteet, käynnissä olevat hankkeet ja niiden tilanne, arvioidaan tehtyjen hankkeiden vaikutuksia mahdollisuuksien mukaan ja tarkennetaan seuraavan vuoden toimenpiteet. Seurannasta vastaa perustettava liikennejär- jestelmän kehittämisen seurantaryhmä. Varsinais-Suomen liitto vastaa ryhmän ja sen alaryhmien (seutuliikennetyöryhmä ja liikenneturvallisuustyöryhmä) toiminnan käynnistymisestä ja koordinoi toimintaa. 30 LIITE 1

Kiireellisyysluokka I: Kevyen liikenteen verkko

Seuraavassa on lista kuntien kevyen liikenteen hankkeista ja yleisten teiden kevyen liikenteen hankkeista, jotka on esitetty osaselvityksissä E ”Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen” kiireellisyysluok- kaan 1 kuuluviksi hankkeiksi. Listalta puuttuva ne hankkeet, jotka tulevat nousemaan mahdollisesti kärkihankkeiksi uusien kaava-alueiden tai suunniteltujen tiehankkeiden myötä. Hankkeet on tarkemmin esitetty em. raportissa.

Kuntien kevyen liikenteen verkon kärkihankkeet Kunta Nimi Hanke Kust (€) Halikko Putola - Rappula pääraitti 44000 Halikko Hirvitie – Vääpelinkatu (Märy) polkuyhteys 12000 Halikko Halikontie-lautamiehentie laaturaitti 29000 Perniö, Salo Pohjakylä-Lehmijärvi-Kirjakkala pyöräilyreitti pieniä parantamistoimia (toteutus Salon ulkoilureittinä) Perniö Matilda-Strömma (toteutus pyöräilyreitti pieniä parantamistoimia Te ijon matkailuhankkeena) Pertteli Kaivola-Inkereentie kv pääraitti 110000 Pertteli Kaivola-Inkereentie silta jokisilta 200000 Salo Tupurin koulu-Inkereentie laaturaitti 52000 Salo rautatieasema-Saloranpolku laaturaitti 114000 Salo Palometsä-Anjala laaturaitti 38000 Salo Merikulmantien kv pääraitti 312000 Salo Helsingintien kv:n jatke pääraitti 49000 Salo Hämeentien/Annankadun kv pääraitti 105000 Somero Kohnamäentie-Kyyrääntie laaturaitti 34000 Somero Rankkulantie-Unto Monosentie polkuyhteys 11000 Somero Rantatie-Svenssonintie pääraitti 18000 Somero Svenssonintie-Pärnämäentie pääraitti 43000 Somero Hugontie-turuntie laaturaitti 68000 Somero Höyläämöntie-Helsingintie polkuyhteys 4000 Somero Heikintien länsipää (laaturaitin hidaskatu+mahd. jk riippuu hankkeen sisällöstä ja osa) toteutustasosta Somero Heikintien itäpää (laaturaitin hidaskatu+mahd. jk riippuu hankkeen sisällöstä ja osa) toteutustasosta Somero Leivontie hidaskatu+mahd. jk riippuu hankkeen sisällöstä ja toteutustasosta Somero Joensuuntie taajamatien saneeraus riippuu hankkeen sisällöstä ja toteutustasosta Yleisten teiden kevyen liikenteen hankkeet Halikko Iiliken ak alikulku 250000 Halikko Iilikenmäki-Viurilantie väylä 200000 Salo Hämeentien ak alikulku 250000 Salo Inkereentien ak alikulku 250000 Salo Perttelinkatu-joki väylä 70000 Salo Yrjönkatu-Uhrilähteenkatu väylä 60000 Kisko Toija-kirkonkylä väylä 126000 Muurla Kistolan kv väylä 165000 Muurla keskusta- vt 1 väylä 390000 Perniö Teijon koulun kv väylä 38000 Perniö Pohjankylän polkutie polkutie 23000 Pertteli Hähkänä-Inkere väylä 404000 Pertteli Kaivolan kaupan kv väylä 53000 Salo Ollikkala-Anjala väylä+jokisilta sis. ohitustiehankkeeseen Somero Oinasjärven kv väylä 600000 Somero keskusta-Kultela väylä 405000 Somero Turuntien kv:n jatke väylä 415000

Tämän työn yhteydessä ovat muutamat kunnat esittäneet myös uusia ja kunnan kannalta tärkeitä kevyen liikenteen verkon kehittämistarpeita. Nämä hankkeet ovat tarkemmin esitetty aiesopimuksessa, jossa ne esitetään otettavaksi mukaan suunnitteluhankkeina sellaisissa tapauksissa, joissa suunnitelmaa tai esisuunnitelmaa ei ole vielä tehty. Ne hankkeet joista suunnitelmat ovat jo valmiina siirtyvät seurantaryhmän arvioinnin jälkeen toteutusta odottavien hankkeiden listalle. Seurantaryhmän tehtä- väksi jää näiden hankkeiden eteenpäin vieminen ja saaminen aiesopimuksen piirin mahdollisuuksien mukaan. 31 LIITE 2

Kiireellisyysluokka I: Tie- ja katuverkko

Seuraavassa on lista yleisten teiden kärkihankkeista Salon seudulla. Hankkeet on esitetty Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2003-2006 kii- reellisyysluokkaan 1 kuuluviksi hankkeiksi.

Yleisten teiden kärkihankkeet Hanke Kunta Kust (€) Hakalankadun liittymä Salo 357000 Someron keskustan liittymät Somero 807000 Mt 2810 Someron puoleisen pään ytj Somero 151000 Kt 52 liittymät Pertteli, Salo 269000

Tämän työn yhteydessä ovat muutamat kunnat esittäneet myös uusia ja kunnan kannalta tärkeitä tie- ja katuverkon kehittämistarpeita. Nämä hankkeet ovat tarkemmin esitetty aiesopimuksessa, jossa ne esitetään otettavaksi mukaan suunnitteluhankkeina sellaisissa tapauksissa, joissa suunnitelmaa tai esisuunnitelmaa ei ole vielä tehty. Ne hankkeet, joista suunnitelmat ovat jo valmiina siirtyvät seurantaryhmän arvioinnin jälkeen toteutusta odottavien hankkeiden listalle. Seurantaryhmän tehtäväksi jää näiden hankkeiden eteenpäin vieminen ja saaminen aiesopimuksen piirin mahdollisuuksien mukaan. 32

Salon seudun liikennejärjestelmätyön osaselvitykset

A. Maankäytön suunnittelun tukeminen liikennejärjestelmän toimenpiteillä B. Seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma C. Joukkoliikenne ja matkaketjut D. Salon itäinen ohikulkutie E. Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen

Julkaisua saatavana: Varsinais-Suomen liitto Ratapihankatu 36, 20100 TURKU puh. (02) 210 0900

Lisätiedot: Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen Ratapihankatu 36, 20100 TURKU puh. (02) 210 0953 [email protected]

tai Salon seudun kunnat