DOCSLIB.ORG

Salon Seudun Liikennestrategia 2020

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Salon Seudun Liikennestrategia 2020 1 strategia Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Somero Suomusjärvi Särkisalo Turun tiepiiri 2003 2 SALON SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2020 ESIPUHE 3 1. Toimintaympäristö 4 1.1 Suunnittelualue 4 1.2 Väestö 4 1.3 Työpaikat, elinkeinotoiminta, matkailu ja vapaa-aika 5 2. Nykyinen liikennejärjestelmä 6 2.1 Henkilöliikenteen matkat ja kulkutavat 6 2.2 Liikennemalli ja –ennusteet 6 2.3 Tie- ja katuverkko 6 2.4 Rataverkko 7 2.5 Tavaraliikenne 8 2.6 Kevyt liikenne 8 2.7 Liikenneturvallisuus 9 2.8 Telematiikka 9 2.9 Joukkoliikenne 10 2.10 Ilma- ja vesiliikenne 11 3. Liikennejärjestelmän tavoitteet 12 3.1 Yleistavoitteet 12 4. Liikennejärjestelmän kehittäminen 14 4.1 Tiivis seudullinen yhteistyö kehittämisen edellytyksenä 14 4.2 Seuranta 14 4.3 Toimintalinjat 2020 17 4.4 Toteutuksen kärkitehtävät 17 4.5 Kehittämistoimenpiteet kärkitehtävittäin 20 5. Vaikutukset 26 5.1 Maankäyttötavoitteiden toteutuminen 26 5.2 Talous 26 5.3 Alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo 27 5.4 Ympäristö ja turvallisuus 27 5.5 Yhteistyö 28 6. Toteutus 29 Tätä julkaisua voi tilata: 6.1 Aiesopimus 29 Varsinais-Suomen liitto 6.2 Seuranta 29 Ratapihankatu 36 20100 Turku www.varsinais-suomi.fi Liitteet ISBN 951-9054-71-5 Kiireellisyysluokka I: Kevyen liikenteen verkko 30 julkaisun karttaote, pohjakartta Kiireellisyysluokka I: Tie- ja katuverkko 31 © Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/023/2003 3 ESIPUHE Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 liittyy uuden maankäyttö- ja rakennus- lain mukaisen maakuntakaavan laatimiseen seutukunnan alueelle. Liikennejärjestelmäsuunnitel- ma on laadittu laajana yhteistyöhankkeena Varsinais-Suomen liiton koordinoimana. Suunnitte- lussa ovat olleet mukana Turun tiepiiri sekä seutukunnan 11 kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo. Suunnittelua ohjaa- vassa ohjausryhmässä on ollut edustettuina myös lukuisia muita sidosryhmiä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on ollut määrittää Salon seudulle liikennestrategia ja sen toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Suunnitteluprosessi on vahvistanut käsitystä tarpeesta suunnitella seudullista liikennettä laajana ja jatkuvana yhteistyönä. Suunnitelmassa esitetään tämän vuoksi kehittämistyön jatkamiseksi toimintamalli. Toiminnan ’työkaluksi’ on laadittu Salon seudun liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimus. Tämä yhteenvetoraportti kiteyttää osaselvitysten ehdotukset seudun liikennestrategiaksi ja mää- rittelee kiireellisimmät toimenpiteet. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tekemisestä vastanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet. Eero Löytönen, puh.joht Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen, siht. Varsinais-Suomen liitto Simo Paassilta Halikon kunta Seppo Koskinen Kiikalan kunta Heimo Puustinen Kiskon kunta Aarno Sola Kuusjoen kunta Mauri Hermunen Muurlan kunta Pentti Vanhatalo Perniön kunta Kari Kotiranta Perttelin kunta Matti Rasila Salon kaupunki Leo Haltsonen Someron kaupunki Raimo Andsten Suomusjärven kunta Kari Lehtinen / Marko Marsala Särkisalon kunta Risto Rauhala Lounais-Suomen ympäristökeskus Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus Martti Kerosuo / Arja Aalto Ratahallintokeskus Aatos Huhtala Tiehallinto / Keskushallinto Toivo Javanainen Turun tiepiiri Ella Nurmi VR Osakeyhtiö Mauri Heikkonen/Harri Pitkäranta Ympäristöministeriö Peter Ulmanen Linja-autoliitto Kari Korpela Liikenne- ja viestintäministeriö, JALOIN -projekti Yhteenvetoraportti on laadittu insinööritoimisto Liidea Oy:ssä, jossa työn ovat tehneet dipl.ins. Vesa Verronen, ins.Toni Joensuu ja ins. Reijo Vaarala. Salossa 14.1.2003 Eero Löytönen Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto ohjausryhmän puheenjohtaja ohjausryhmän sihteeri 4 johtava maantie183. kallioharjanteen välissä.Tärkeimmättieyhteydetovatkantatie52jaKemiöön taajama Perniönjoenviljelysaukeidenjavoimakkaanpohjois-eteläsuuntaisen Hämeen Härkätientuntumaan.Perniönkirkonkyläonnoin3000asukkaan sangolla. KeskustaonkasvanutPaimionjoenvesistönvanhanylityspaikansekä Someron kaupungintiiviskeskustasijaitseePaimionjokilaaksonviereiselläta- käytön painopistealueitaovatKaivola,InkerejaHähkänä. ne onnauhamaisintaSuomusjärvellä,MuurlassajaSärkisalossa.Perttelinmaan- sa mikäänalueeimuodostavoimakastamaankäytönpainopistealuetta.Raken- Vastaavia asutuskeskittymiäesiintyypaljonmyösKiikalassajaKuusjoella,jois- jamat ovatuseinvanhojakyliämuttamyösuuttahaja-asutustaonsyntynyt. sekä MärynummijaPerniössäAsemanseutu,Teijo,MathildedalKoski.Taa- on useitapienempiäasukaskeskittymiäesim.HalikossaAsemanseutu,Vaskio maankäyttö hajaantunutpaljonkuntakeskustenulkopuolellejakunnanalueella Somerolla, PerniössäjaKiskossa.KuitenkinmyösHalikossaon kuksen ulkopuolelle.SalonjaHalikonulkopuolellamaankäyttöontiiveintä Salon seudunkunnatovatpieniäjaasutusonlevinnytuseastimyöskuntakes- Kuusjoki, Muurla,SuomusjärvijaSärkisalo. alueen 11kuntaaSalo,Somero,Halikko,Perniö,Pertteli,Kisko,Kiikala, Salon seudunliikennejärjestelmäsuunnitelmansuunnittelualueeseenkuuluvat 1.1 Suunnittelualue 1. Särkisalossa noin7%. niöön n.360asukasta. Suhteellisestienitenasukasmäärävähenee Lukumääräisesti suurin asukasluvun väheneminenonennustettuPer- Muuttotappiota Salonseudun alueellaonennustettuneljäänkuntaan. 16 %Muurlassa. asukasmäärä kasvaaVarsinais-Suomenliitonennusteen mukaannoin asukasta). Halikonsuhteellinenkasvuon10%. Suhteellisestieniten suurimpia. Toiseksisuurinlukumääräinenkasvu on Halikossa(+1000 määrän suhteellinenkasvunoin12%onmyös kokoSalonseudun suurin kasvuonennustettuSaloonn.3400asukasta. Salonasukas- sesti noin4000henkilölläjossaonkasvua6,5 %.Lukumääräisesti Koko Salonseudunasukasmääränennustetaan kasvavan lukumääräi- Minimikasvuennusteessa asukasmääräpysyynykyisellään. tu 66700asukasta,jossaon6,8%kasvuanykyiseenverrattuna. Seudun väkilukuennusteeksivuonna2020onmaksimikasvullaarvioi- alueella SaloonjasenlähitaajamiinHalikkoon,MuurlaanPertteliin. kasta. Noin60%seudunväestöstäkeskittyytiheimminasutulle Salon seutukunnanalueellaolikesäkuussa2001noin62500asu- 1.2 Väestö Toimintaympäristö Kuva 1.Kuntien väestöennusteet Salo Asukasmäärä 30000 Väkiluku 31.12.2000 Somero Halikko Perniö Pertteli Kisko Kiikala Kuusjoki V-S liitto(2020) Muurla 10000 15000 20000 25000 Suomusjärvi 5000 Särkisalo 5 1.3 Työpaikat, elinkeinotoiminta, matkailu ja vapaa-aika Salon seudulla oli vuonna 1999 yhteensä noin 28 200 työpaikkaa. Suurimmat työpaikkamäärät olivat Salossa n. 16 500 kpl, Somerolla n. 3 400 kpl, Hali- kossa n. 2 400 kpl ja Perniössä n. 2 000 kpl. Seudun työpaikkaomavaraisuus oli 102 %. Salon seudulla on noin 3 200 yritystoimipaikkaa (v.1999 tieto). Näistä sijait- see Salossa noin 1 400 kpl. Yritykset työllistävät Salon seudulla noin 18 000 henkeä. Työpaikat ovat jakautuneet seuraavasti: alkutuotantoon 7,9 %, jalos- tukseen 45,5 % ja palveluihin 44,4 %. Jakauman perusteella voi todeta, että seudulla on muuhun Varsinais-Suomeen verrattuna suhteessa enemmän alku- tuotantoon ja jalostukseen liittyviä työpaikkoja, kun taas palvelusektori työllis- tää Salon seudulla suhteellisesti vähemmän kuin muualla maakunnassa. Työmatkoista noin 80 % (n. 23 500 matkaa) on Salon seudun sisäisiä matko- ja. Salon seudun ja muiden alueiden välisistä työmatkoista valtaosa tehdään Turun ja Salon seutujen välillä. Salon seutukunnan alueella on yhteensä n. 2 200 maatilaa. Seutukunnan alueella on yli 81 000 peltohehtaaria, joka on lähes 4 % koko maan peltopin- ta-alasta. Salon seutukunnan merkittävin matkailukohde on Perniössä sijaitseva Meri- Teijon matkailualue. Vuotuisten kävijöiden määräksi on arvioitu noin 50 000 henkeä ja majoitusvuorokausia on noin 30 000 henkeä (v.2000). Seudulla on yhteensä noin 8 500 vapaa-ajan asuntoa, mikä on erittäin suuri määrä verrattuna seudun noin 27 700:aan vakituiseen asuntoon. Lukumääräi- sesti eniten vapaa-ajan asuntoja –lähes 2 000 kpl – on Somerolla. Suhteessa väkilukuun eniten vapaa-ajan asuntoja seudulla on Särkisalossa, jossa niitä on noin 660 kpl. Työmatkat Salon seudun ja muiden alueiden välillä 2 200 kpl Työmatkat Salon ja Turun seu - tujen välillä 2 500 kpl Kuva 2. Salon seudun työmatkojen suun- tautuminen 6 Paimio jaLohjanharju–Helsinki. Salon seudullaeiolemuita valtateitälukuun Paimio–Muurla valmistuu vuonna2003.Nykyisiämoottoritieosuuksiaovat Turku– rakennetaan moottoritietasoiseksi vuoteen2008mennessä.Moottoritie välillä merkittävän valtakunnanosakeskuksen HelsinginjaTurunpääväylänä, joka Valtatie 1kulkeeläpiSalon seudunitä-länsi–suunnassa.Väylätoimiikahden 2.3 Tie-jakatuverkko kertoimien avulla. arvioitu Tiehallinnonliikenne-jaautokantaennusteen kuntakohtaistenkasvu- liikennemääriin hyvinkinsuuriamuutoksia.Ulkoisten liikennevirtojenkasvuon seudun teollisuuden(mm.Nokia)työpaikkamäärän vaihtelutvoivataiheuttaa asukas- jatyöpaikkaennusteita.Ennusteeseenaiheuttaa epävarmuuttase,että Asukas- jatyöpaikkamäärinävuodelle2020onkäytetty Varsinais-Suomenliiton autoliikenteen jaraskaanvuorokausitasonennusteen. Ennustemalli onrakennettuEMME2–ohjelmistoon.Menetelmäkäsittääkevyen Työssä käytettyennustemenetelmäennustaasuoraanautoliikenteenmatkoja. ta (v.2000/2003)kuvaavaliikennemallijaliikenne-ennusteetvuodelle2020. Salon seudunliikennejärjestelmäsuunnitelmaavartenonlaadittunykytilannet- 2.2 Liikennemallija–ennusteet (Salonasukaskysely2001) Kuva 3. kävely (26%). tolla (31%).Talvellasuosituimmatkulkutavatovathenkilöauto(48%)ja Salossa työmatkojatehdäänkesälläenitenpolkupyörällä(53%)jahenkilöau- kauma onsamankaltainenkuinSalossa. henkilöliikenteestä. Voidaanolettaa,ettäHalikontaajama-alueenkulkutapaja- koko Salonseutukuntaakoskeviksi,muttanekuvaavatsuhteellisensuurtaosaa jossa
Load more

Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • 186507882.Pdf
    - - HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA XLIV AULIS OJA KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KIRJOITTANUT AULIS OJA HELSINKI 1955 Isäni muistolle FORSSA 1955 — FORSSAN KIRJAPAINO OY Alkusanat Suoritettuani aikoinaan filosofiankandidaatin tutkinnon Turun yli- opistossa sain pääaineeni opettajalta professori Einar W. Juvalta kehoi- tuksen ryhtyä väitöskirjaa varten tutkimaan Varsinais-Suomen maaky- symyksiä, lähinnä isonjaon toimeenpanoa ja sen merkitystä maakunnan myöhemmälle historialle. Kävinkin työhön käsiksi ja rupesin aluksi sel- vittämään maakunnan isonjaontakaisia maanomistusoloja. Tällöin il- meni, että jo niissä riitti tutkimista enemmän kuin tarpeeksi, vallankin kun mieli veti «katselemaan menneitä menoja niin kauvas, kun näjemme, ja tunkeumaan syvälle muinois-ajan synkeyteen siihen asti, kun viimei- setkin viittaajat meistä luopuvat, viimeisetkin virvalot sammuvat«, ku- ten Antero Wareliusta aikoinaan. Niinpä käsitteleekin väitöskirjani nyt Varsinais-Suomen vanhimpia maanomistusoloja ja niiden kanssa kiin- teässä yhteydessä olleita asutusvaiheita ja aluejakoja. Myös paikallisesti on tutkimuskohteeni suunniteltua suppeampi, ko- ko keskiaikaisen Suomen maakunnan sijasta vain sen toisen puoliskon, historiallisen Etelä-Suomen, käsittävä. Tähän rajoitukseen on vaikut- tanut yhtäältä muinaisten Pohja-Suomen ja Etelä-Suomen asutus- ja maanomistusolojen suuri eroavuus, toisaalta Pohja-Suomen ja Ala-Sata- kunnan keskinäisen suhteen hämäryys, jota nähdäkseni
    [Show full text]
  • Club Health Assessment for District 107 a Through September 2020
    Club Health Assessment for District 107 A through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs less than two years old 137239 Åland Culinaria 02/11/2019 Active 27 0 0 0 0.00% 20 3 M,VP,MC,SC N/R 90+ Days 142292 Turku Sirius 07/22/2020 Newly 25 26 1 25 100.00% 0 0 0 N 0 $200.00 Chartered Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Cancelled(6*) 0 0 0 0 0.00% 5 1 1 None P,S,T,M,VP 24+ MC,SC M,MC,SC 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 33 1 1 0 0.00% 32 4 0 N 16 Exc Award (06/30/2019) M,MC,SC 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 28 0 0 0 0.00% 30 4 N 15 Exc Award (06/30/2019) 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 0 0 0 0.00% 42 1 2 N SC 6 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 20 2 1 1 5.26% 20 10 0 N 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 15 0 0 0 0.00% 15 0 N M,MC,SC 9 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 20 0 2 -2 -9.09% 24 9 0 N MC,SC 24+ 20339
    [Show full text]
  • Webometric Network Analysis
    Webometric Network Analysis Webometric Network Analysis Mapping Cooperation and Geopolitical Connections between Local Government Administration on the Web Kim Holmberg ÅBO 2009 ÅBO AKADEMIS FÖRLAG – ÅBO AKADEMI UNIVERSITY PRESS CIP Cataloguing in Publication Holmberg , Kim Webometric network analysis : mapping cooperation and geopolitical connections between local government administration on the web / Kim Holmberg. – Åbo : Åbo Akademi University Press, 2009. Diss.: Åbo Akademi University. ISBN 978-951-765-510-1 ISBN 978-951-765-510-1 ISBN 978-951-765-511-8 (digital) Painosalama Oy Åbo 2009 Acknowledgements This research started as a mixed collection of very diffuse ideas that gradually gained focus and evolved into the research that now has been completed and written down. Without the advice and encouragement of certain persons this work would not have been possible, or at least it would have looked very different. To these persons I direct my deep gratitude. First of all I want to thank my supervisors, professors Gunilla Widén-Wulff and Mike Thelwall, for their advice and support throughout this process. I have been very fortunate to have two such knowledgeable and generous supervisors. Gunilla has given me the freedom to pursue my own path and make my own discoveries, but she has always been there to help me find my way back to the path when I have strayed too far from it. It has been a great privilege to have Mike as my second supervisor. Mike’s vast knowledge and experience of webometrics, great technical skills, and unparalleled helpfulness have been extremely valuable throughout this research. I also want to thank professors Mariam Ginman and Sara von Ungern-Sternberg for convincing me to pursue a doctoral degree, a decision that I have never regretted.
    [Show full text]
  • Helsinki - Vaalimaa
    TUAS data collection: Corridor 1, E18 Finland Turku/Naantali – Helsinki - Vaalimaa [WP3 Technical solutions along the corridors: GoA 2020] Author: Harri Heikkinen, TUAS Published: March, 2020. Figure 1: [Intelligent traffic sign on E18 Turku-Helsinki. (Tieyhtiö ykköstie 2016.)] TUAS data collection: Corridor 1, E18 Finland Turku/Naantali – Helsinki - Vaalimaa WP3 Technical solutions along the corridors By Harri Heikkinen, TUAS Copyright: Reproduction of this publication in whole or in part must include the customary bibliographic citation, including author attribution, report title, etc. Cover photo: MML, Esri Finland Published by: Turku University of Applied Sciences The contents of this publication are the sole responsibility of BALTIC LOOP partnership and do not necessarily reflect the opinion of the European Union. Contents [WP3 Technical solutions along the corridors: GoA 2020] .......................................... 1 1. Introduction .......................................................................................................... 1 2. Corridor description and segments ...................................................................... 2 3. Data collection by type and source .................................................................... 11 4. Conclusions, analysis and recommendations of further research. ..................... 20 References ............................................................................................................ 22 WP3 Technical solutions along the 03/2020 corridors / GoA 2020
    [Show full text]
  • Salon Kaupunki 1/10.03.00.09/2019
    Salon kaupunki 1/10.03.00.09/2019 Julkipanolista rakennuslupia Salon kaupunki koskevista päätöksistä Rakennusvalvonta Viranhaltijapäätös Päätöksen antamispäivä 26.11.2019 Pykälä Luvan tiedot Luvan tunnus 593 734-1-9-1 Hermanni 734-2019-597 Helsingintie 9 24100 SALO LVI-järjestelmän uusiminen Rakennuksen (asuin-/liikekerrostalo) sisäpuoliset jätevesiviemärit saneerataan sukkasujutusmenetelmin. Taksa: 2.4.5: 350 euroa 594 734-555-3-319 Bondtyko 734-2019-596 Matildankaari 5a 25660 MATHILDEDAL Käyttötarkoituksen muutos Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitusmuutos vakituiseksi asunnoksi. Rakennusluvalla 734-2010-134 hyväksyttiin kiinteistölle 734-555-3-283 (osoitteella Matildankaari 1) tulevat kuuden vapaa-ajan asunnon luvat. Kiinteistö 734-555-3-283 on lohottu kuuteen osaan (jokaiselle vapaa- ajan asunnolle omansa, rekisteröintipäivä 31.12.2013). Kaksi loma-asuntoa (uudet kiinteistötunnukset 734-555-3-319 ja 320) on otettu käyttöön 07.01.2013. Nyt kiinteistöllä 3-319 (uusi osoite Matildankaari 5a) oleva loma-asunto muutetaan vakituiseksi asunnoksi. Taksa: 2.4.1, 2.4.2: 180 + 92x2,4 euroa 595 734-667-3-74 Pyöli 734-2019-600 Ullantie 1 25130 MUURLA Muutostyö Sisätilamuutoksia, muutosala 50 m2 Taksan kohta: 2.3.1, 2.3.2 ja 12.1 : 2 x 180 eur + 2 x 2,4 x 50 eur 596 734-22-30-6 Anjala 734-2019-576 Kaskiahonkuja 6 24280 SALO Erillislaite Maalämpökaivo Taksan kohta 3.1.3: 220 e 597 734-661-3-42 Kistola 734-2019-598 Suvitie 66 25130 MUURLA Uusi rakennus Vierasmaja Taksan kohdat 2.2.1, 2.2. ja 8.2 : 150 e+ 1.45 e/m2 X 40,0 m2+ 150 e 598 734-782-6-121 Kaukosalo 734-2019-599 Vähä Marsaari 25630 SÄRKISALO Erillislaite Jätevesijärjestemän saneeraus Taksan kohta 3.1.1.
    [Show full text]
  • Taulukko 2 Luettelot Salon Seudun Merkittävistä Rakennetun
    TAULUKKO 2 LUETTELOT SALON SEUDUN MERKITTÄVISTÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUKSISTA, RYHMISTÄ JA ALUEISTA Perniön asemanseutua. Valokuva Heikki Saarento / VSL SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 31.5.2006 SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA MERKITTÄVÄT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ALUEKOKONAISUUDET (sra) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 31.5.2006 KUNTA MKALUENRO NIMI RYHMAT KOHTEET Halikko sra 136 Halikonlahden kulttuurimaisema (19) srr 16, 43, 57, 58, 85, 92, 96, 97, 127, 128, 130, 135 sr 79, 86, 88, 135, 208, 278, 282, 287, 288, 396, 397, 440, 466, 701, 707 Halikko sra 137 Suuri rantatie ympäröivine kulttuurimaisemineen (20) sr 400 Halikko sra 138 Angelniemen kirkkomaisema (21) srr 30. 94 sr 154, 458 Halikko sra 139 Sapalahden kulttuurimaisema (22) srr 31 sr 157 Kiikala sra 18 Johannislund (47) srr 3 sr 50 Kiikala sra 19 Kiikalan kirkko srr 4 sr 68, 71 Kiikala sra 20 Kruusilan kylä ja kulttuurimaisema (48) sr 105, 109 Kisko sra 39 Kiskon kirkonkylä (49) srr 15, 26 sr 37, 43, 54, 60, 66-69, 92, 93 Kisko sra 40 Haapaniemen kulttuurimaisema (50) srr 5 sr 7, 8 Kisko sra 41 Orijärven kaivosalue (51) srr 24 sr 46, 86 Kisko sra 42 Mommolan kartano ja kulttuurimaisema (52) srr 32, 33 sr 118, 136, 138, 139 Muurla sra 31 Ylisjärven kulttuurimaisema ja Ruotsalan kylä (98) srr 4,13, 25 sr 25, 26, 35, 107, 201, 203, 205 Perniö sra 125 Perniön kirkon miljöö (132) srr 86 sr 457, 465, 466, 504, 506, 521, 523 Perniö sra 126 Perniön kartanot ja suurtilat/Yliskylän kulttuurimaisema (133) srr 7, 8, 48, 122 sr 29, 31, 33, 254, 706 Perniö sra 127 Perniön kartanot ja suurtilat/Paarskylä
    [Show full text]
  • Tule Juttusille!
    VIHREÄN KORTIN VOIMAA TULE JUTTUSILLE! Palvelemme sinua asiakasomistajuuteen ja S-Pankkiin liittyvissä asioissa SSO:n Asiakasomistaja- ja S-Pankkipisteissä Prisma Halikossa, Lohjalla ja Nummelassa. Palvelemme myös ajanvarauksella! Varaa aika S-PANKKI.FI/AJANVARAUS tai soita asiakaspalveluumme puh. 010 76 5800 (ma–to klo 9–20, pe klo 9–18, 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min). BONUS ON RAHAA TALOUDEN OSTOT KUUKAUDESSA BONUS % TANKKAUSBONUS snt/L VÄHINTÄÄN (€) Oikeaa rahaa 900 € 5,0 % 5,0 snt/L Bonus on rahaa. Mitä enemmän teet ostoja 800 € 4,5 % 4,5 snt/L S-Etukortilla, sitä enemmän saat rahaa takaisin. 700 € 4,0 % 4,0 snt/L Bonuksesi voi olla jopa 5 %. 600 € 3,5 % 3,5 snt/L Oma Bonus, Omat ostot, Edut ja Sähköiset kuitit 500 € 3,0 % 3,0 snt/L 2,5 snt/L Lataa S-mobiili-sovellus ja seuraa Bonuksen 400 € 2,5 % kertymistä tai tarkempia ostotietojasi kätevästi 300 € 2,0 % 2,0 snt/L puhelimestasi. S-mobiilista löydät myös sähköiset 200 € 1,5 % 1,5 snt/L kassa- ja takuukuitit, edut ja verkkopankin. 50 € 1,0 % 1,0 snt/L Tankatessasi ABC:lla saat Tankkausbonusta, joka on bonusprosenttisi S-Pankin edut mukainen alennus litrahinnasta. Suoran litra-alennuksen lisäksi ostosi summa lasketaan yhteen kaikkien bonusostojesi kanssa, jolloin pääset S-Pankki tarjoaa asiakasomistajille maksuttomat myös korkeammille bonustasoille. peruspalvelut sekä kuukausi- ja vuosimaksuttoman S-Etukortti Visan, jolla maksaessasi saat 0,5 % maksutapaetua S-ryhmän Suomen toimipaikoissa. LATAA MAKSUTON S-MOBIILI! MEILTÄ SAAT BONUSTA Karkkila, Kemiö, Hermanni, Karjalohja, Kiikala, AUTOMAATIT Halikko, Lohja Lempola, Lohja, Koski, Kuusjoki, Marttila, ABC Lohja, Masuuni Karkkila, Halikko, Kemiö, ja Nummela Otalampi, Perniö, Nummi, Paukkula, Pertteli, Piihovi, Perniö ja SSO Liikenne- Koski, Marttila, Perttilä, Pusula, Sammatti, Nummela, Sammatti, Salo, Somero, Tupuri, myymälä Salo ja Tytyri.
    [Show full text]
  • Salo and Nine Other Municipalities Will Merge at the Beginning of the Year 2009. Salo, Halikko, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Kiikala
    Salo and nine other municipalities will merge at the beginning of the year 2009. Salo, Halikko, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Kiikala, Suomusjärvi, Särkisalo, Pertteli and Perniö will form a new town. The town will be called Salo and the coat of arms will be the one of Halikko. Municipal elections were held in Finland on the 26th October, 2008. Here are the results concerning Salo: There were elected all together 75 members for the Town Council of Salo. This amount of councillors will be only during this coming four years period (2009-2012). After that there will be 51 members in the Council of Salo. Results by parties: Party Number of seats Social Democratic Party (SDP) 23 National Coalition Party (KOK) 21 Centre Party of Finland (KESK) 20 Green League (VIHR) 4 Left wing Alliance (VAS) 3 Christian Democrats in Finland (KD) 2 True Finns (PS) 2 Members of the Salo Town Council 2009-2012 Name party votes 1. Taimela, Katja SDP 1099 17. Nieminen, Riitta SDP 212 2. Nummentalo, Juhani KOK 656 18. Johansson, Tatu KOK 206 3. Kylänpää, Juhani KESK 315 19. Halkilahti, Jaakko KESK 231 4. Roos, Jukka SDP 553 20. Nurminen, Soile VAS 180 5. Punta, Juha KOK 433 21. Seppälä, Eija SDP 180 6. Kanerva, Tauno KESK 283 22. Honkanen, Raimo KOK 200 7. Vesa, Simo SDP 311 23. Junnila, Hannu KESK 203 8. Suonio-Peltosalo, Elina KOK 430 24. Nikkanen, Saku SDP 175 9. Pölönen, Päivi KESK 257 25. Ilola, Siv KOK 184 10. Keto-oja, Piia SDP 276 26. Satopää, Kalevi PS 121 11.
    [Show full text]
  • Säädk 189/2004
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1273—1280 SISÄLLYS N:o Sivu 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta ............................................................ 3579 1274 Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki .......................................................... 3581 1275 Laki tuloverolain 105 a ja 124 §:n muuttamisesta ........................................... 3582 1276 Laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta .................................................. 3583 1277 Laki autoverolain muuttamisesta ............................................................ 3584 1278 Laki autoverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ........ 3585 1279 Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005—2009 myönnettävistä valtionavustuksista ............................................. 3587 1280 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista annetun työministeriön asetuksen muuttamisesta . 3589 N:o 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 92 §:n 24 kohta ja 127 b §:n 1 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 92 §:n 24 kohta laissa 1263/1997 ja 127 b §:n 1 kohta laissa 1162/2002, sekä lisätään 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 1333/1995, 196/2001, 896/2001, 1309/2002 ja 1360/2002 sekä mainitussa laissa 1263/1997, uusi 25 kohta ja 127 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 995/2000
    [Show full text]