DOCSLIB.ORG

Kamreeri Seppo Juntti on Nähnyt Talouden Nousun Ja Sukelluksen

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kamreeri Seppo Juntti on Nähnyt Talouden Nousun Ja Sukelluksen /2014 1 Kaupungin ulkoiset toimintamenot ovat nyt 10 miljoonaa euroa alemmalla Salo pyrkii takaisin pinnalle raskaiden Median murros tasolla kuin kesäkuussa 2012. työpaikka- ja verotulomenetysten jälkeen. haastaa myös kunnat teksti | Pirjo Tuusa ja Eeva-Liisa Hynynen kuvat | Merja OJala Suomi tarvitsee vision koko alon taloustarina on omaa luok- sopeuduttiin. Seppo Juntti kertoo, kuinka hälyttävät merkit talvella 2009. Valtuustoa maan aluerakenteesta kaansa kuntien taloustarinoiden päätöksiä tehtiin yksimielisesti. Esimer- varoitettiin kesällä 2010. Säästötoimiin ryh- joukossa. kiksi kesken vuoden 1992 tehtiin miinus- dyttiin seuraavan vuoden alussa. Takanaan kaupungilla on merkkinen budjetti. Salossa etsittiin ensin vapaaehtoisia Tutkijat perustivat Nokia-vetoinen nousu kunti- - Sovittiin, että kaikkien palkkoja alen- henkilöstösäästöjä, mutta kun niitä ei saa- osuuskunnan en ”Hannu Hanheksi”. Ja takana on myös netaan prosentilla vuoden loppupuolella. tu, päädyttiin yt-neuvottelujen kautta lo- vertaansa vailla oleva notkahdus jättiyhti- Lomarahoja vaihdettiin vapaiksi useina vuo- mautuksiin. ön saneerattua toimintojaan ankarimmal- sina ja investointeja lykättiin, Juntti jatkaa. Vuonna 2012 kaupungin henkilökun- la mahdollisella kädellä. Nyt eletään uu- Nokia lähti nousuun 2000-luvulla ja ta lomautettiin kahdeksi ja 2013 kolmeksi den alkua: Salo aikoo palata kaupungiksi yhteisöveron jakotapa muuttui. Salo sai viikoksi. Sote-henkilöstö ja osa opettajista tavallisten kaupunkien joukkoon. tästä kakusta entistä suuremman palan. jäi lomautusten ulkopuolelle. Moni valitsi – Jos on uskoa tulevaisuuteen, syntyy Verolaariin ropisi myös optioverotuloja. vapaaehtoiset palkattomat lomat. innovaatioita, kiteyttää kaupungin talous- Se innosti investoimaan. Salossa toteutettiin tiukkaa kulukuria, ja henkilöstöpäällikkö Seppo Juntti. Hän - Salossa oli ennen investoitu velaksi, rajoitettiin hankintoja ja vaikeutettiin rek- on luotsannut kaupungin taloutta kolmen mutta 2000-luvulla voitiin käyttää omaa rytointia. vuosikymmenen ajan. rahaa. Tasoa nostettiin. Uuteen lukioon Säästötoimet purivat. Talousluke- Usko on ollut Salossa hetkittäin ko- otettiin kaikki herkut mukaan, uimahalli mia paransivat myös kunnallisveron nosto etuksella. Nokian matkapuhelintehtaan saneerattiin, kadut ja kiinteistöt kunnos- 19,75:stä 20,75:een, omaisuuden myynti ja sulkeminen vuonna 2012 vei 55 000 asuk- tettiin, Seppo Juntti kertoo. valtion harkinnanvarainen rahoitusavustus. kaan kaupungista 850 työpaikkaa. Kaikki- Vuosina 2007-2008 hiottiin kymme- Kunnallisveroa kertyi ennakoitua aan seudulta on kadonnut yli 6 000 työ- nen kunnan liitossopimus. Salo, Halikko, enemmän. Ainakin osaksi tämä johtui no- paikkaa muutaman vuoden aikana. Kuusjoki, Pertteli, Muurla, Perniö, Särki- kialaisten saamista paketeista. Työpaikkakato on myllertänyt kau- salo, Kisko, Kiikala ja Suomusjärvi päätti- - Salossa on nähty, että kunta pystyy pungin taloutta. Tänä vuonna henkilöstö- vät yhdistyä vuoden 2009 alusta. todella vaikuttamaan menoihinsa, Seppo säästöjä pitäisi löytää runsaat 7 miljoonaa - Sopimusta laadittaessa elettiin ihan Juntti sanoo. SALON MURSKANUMEROT euroa. Maaliskuussa sovitaan, millä kei- eri maailmassa kuin nykyisin, Juntti toteaa. noilla tähän pyritään. VALOA NÄKYY JO tunnelin päässä. Kaupungin • Vuosina 2006-2014 tuloveroprosentti Seppo Juntti on ehtinyt palvella kol- KANSAINVÄLINEN FINANSSIKRIISI RANTAUTUI ulkoiset toimintamenot ovat nyt 10 miljoo- kohosi 3,75 prosenttiyksikköä. mea kaupunginjohtajaa vuodesta 1986 al- Suomeen samoihin aikoihin Salon kunta- naa euroa alemmalla tasolla kuin kesäkuus- (Koko maa: nousu 1,35 prosenttiyksikköä.) kaen: Reijo Lindqvistiä, Matti Rasilaa liitoksen toteutumisen kanssa. Salo koh- sa 2012, jolloin ne olivat korkeimmillaan. Vuosina 2006-2012 yhteisöverotuotot • ja Antti Rantakokkoa, joka aloitti uuden, tasi kriisin ensi aallossa. Muu kuntakenttä Vuoden 2013 tilinpäätöksestä tulee putosivat 81,3 prosenttia. kymmenestä kunnasta yhdistetyn Salon kohtasi sen vähän viiveellä. ennakoitua parempi, mutta edelleen ali- (Koko maa: pudotus 2,9 prosenttia.) johtajana 1. helmikuuta 2009. Kaupungin talouden notkahtaessa jäämäinen. Velkaa Salolla on noin 2 000 • Vuonna 2010 verotulot yhteensä 210 työn alla oli liitoskaupungin uuden organi- euroa asukasta kohti, mikä on tässä maa- Kamreeri Seppo Juntti on nähnyt miljoonaa euroa, 2012 yhteensä 173 miljoonaa euroa. VIELÄ VUONNA 1986 Salo oli perinteinen pikku- saation rakentaminen. ilman ajassa rakennemuutoskaupungilta kaupunki, jolla oli monipuolinen elinkei- Vuosina 2009 – 2011 kaupungin kulut varsin hyvä suoritus. • Vuonna 2010 yhteisöverotuotot 59,8 miljoonaa euroa, talouden nousun ja sukelluksen norakenne. nousivat - kuten ne tutkimustenkin mu- Säästö on napsittu monesta kohtees- vuonna 2012 enää 8,6 miljoonaa euroa - Tehtiin normaalia työtä, elettiin tar- kaan nousevat kuntaliitoksen jälkeen. Osa ta. Varhaiskasvatuksesta on poistettu kun- Vuonna 2009 lainakanta 64,9 miljoonaa euroa, • kan markan aikaa ja budjetit pitivät, Seppo noususta johtuu palkkojen harmonisoin- talisä, vanhusten laitoshoitoa on muutettu vuonna 2012 jo miljoonaa euroa. 107 Juntti muistelee. nista. Katetta kuluihin löytyi yhdistymis- palveluasumiseksi ja avohoidoksi, kulttuu- LÄHDE: TILASTOKESKus / KUNTALIITTO 1990-luvun alussa iski lama, korot nou- avustuksesta. ri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalveluis- Salo pyrkii pinnalle sivat pilviin ja verotulot laskivat. Salossa Nokian ongelmista saatiin ensimmäiset ta on leikattu. Perus- ja lukio-opetuksessa- SALo-MUU SUOMI (koko maan keskiarvo) - KUNTATALOUSJANA Kunnan Verotulot Yhteisöverotuotot, Lainakanta, Kertynyt Kunnan Verotulot Yhteisöverotuotot, Lainakanta, Kertynyt Kunnan Verotulot Yhteisöverotuotot, Lainakanta, Kertynyt Kunnan tulovero- €/asukas kunnan osuus, €/asukas yli-/alijäämä, tulovero- €/asukas kunnan osuus, €/asukas yli-/alijäämä, tulovero- €/asukas kunnan osuus, €/asukas yli-/alijäämä, tulovero- Salo oli tavallinen kaupunki kolmekymmentä prosentti €/asukas €/asukas prosentti €/asukas €/asukas prosentti €/asukas €/asukas prosentti vuotta sitten – ja saattaa tulla sellaiseksi jälleen. Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Koko maa Koko maa Koko maa Salo Koko maa Koko maa 17,50 % 3 510 €/as 749 €/as 1 204 €/as 1 380 €/as 18,00 % 3 809 €/as 1 082 €/as 1 354 €/as 1 550 €/as 19,24 % 3 560 €/as 223 €/as 1 951 €/as 1 224 €/as 19,74% 2008 2010 2012 2014 Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Salo Salo Salo Koko maa Salo Salo 18,54% 3 291 €/as 288 €/as 1 631 €/as 937 €/as 18,97% 3 414 €/as 263 €/as 1 957 €/as 1 314 €/as 19,50% 3 154 €/as 157 €/as 2 261 €/as 458 €/as 20,75 % kin on vähän säästöä: opettajien lomautus oli tiin päätösvallan antamista yksittäiselle työn- vain viikon mittainen. tekijälle. Perusterveydenhuollon menot ovat vuo- Jos työntekijä suostuisi alentamaan teksti | Eeva-Liisa Hynynen desta 2010 kohonneet jonkin verran, mutta palkkaansa, hän saisi vastineeksi turvan lo- kääntyivät viime vuonna jo hienoiseen las- mautukselta tai irtisanomiselta palkka-alen kuun. Samaan aikaan palveluihin on tullut ajaksi. Aleprosentti olisi progressiivinen, kes- Kuntatalous kestämättömällä uralla työterveyshuoltonsa menettänyttä väkeä. kimäärin neljä prosenttia. Kaupunginjohta- Erikoissairaanhoidon kulut ovat nousseet, ja on jo alentanut palkkaansa viisi prosenttia. Polemiikki haastatteli kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuria Tampereen yliopistosta ja mutta niissäkin oli tasankoa viime vuonna. Ponsi luetettiin KT:n ja Kuntaliiton juris- pääjohtaja Tuomas Pöystiä valtiontalouden tarkastusvirastosta ”kuntatalouden isosta kuvasta”: Sosiaalityön palvelut on ainoa ala, jol- teilla. Molemmat totesivat järjestelyn kunta- mihin suuntaan kuntatalous kehkeytyy? Tässä poimintoja laajoista haastatteluista.*) la nousu jatkuu. Alan ihmisiä ei lomautettu. alan sopimusten vastaiseksi - ja jopa laitto- Lastensuojelun palveluiden ostot ja työmark- maksi. kinatuen kuntaosuuden nousu vaikuttavat Yksittäinen työntekijä ei voi sopia vas- Professori Jarmo Vakkuri, Pääjohtaja Tuomas Pöysti, loppulukemaan. tikkeellisesta palkka-alesta, koska se asettai- Tampereen yliopisto Valtiontalouden tarkastusvirasto si työntekijät eriarvoiseen asemaan irtisano- MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Edessä on organisaa- misten suhteen. Kun veronmaksaja ajattelee Ongelmana on tällä hetkellä Kuntatalous on epätasa- Kuntien taloutta heikentävät tiouudistus. Virkanimikkeissä se näkyy ja Valtuuston puheenjohtaja Elovaara toi- ”itseään julkisten palvelujen ”rakenteiden uudistamisen ”painossa ja kestämättömällä ”valtionosuuksien leikkaukset. vaikuttaa jo. Salon kaupungilla on enää kak- voo vielä 1990-luvun ihmeen toistuvan: jos- rahoittajana, ei ole paljoakaan mylläkkä ja epävarmuus. uralla. Tilanne ei korjaudu ilman Kunnallisveroprosenttien si johtajaa. Muut ”pomot” ovat palvelupääl- pa järjestöt saisivat luvan sopia paikallisesti merkitystä sillä, onko tehtävä Rakenteiden uudistamista merkittäviä ja laaja-alaisia korottaminen ja vähitellen liköitä. Entisestä kamreerista, sittemmin henkilöstömenojen säästöistä. tai palvelu ”valtion” vai tarvitaan monessakin muo- rakenteellisia uudistuksia.” elpyvä talouskasvu korjaavat ”kuntien” kontolla.” dossa, mutta samanaikaisesti osin tilannetta.” talousjohtajasta, on tullut henkilöstö- ja ta- - 1990-luvulla oli helpompaa sopia, pit- leja ja palveluketjuja yli toimialarajojen. Jorma Elovaaran toiveissa on 1990-luvun ihme, tarvitaan vielä enemmän pal- Kuntien velkaantumisesta louspäällikkö. kään JHL:n aktiivina,
Load more

Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Helsinki - Vaalimaa
    TUAS data collection: Corridor 1, E18 Finland Turku/Naantali – Helsinki - Vaalimaa [WP3 Technical solutions along the corridors: GoA 2020] Author: Harri Heikkinen, TUAS Published: March, 2020. Figure 1: [Intelligent traffic sign on E18 Turku-Helsinki. (Tieyhtiö ykköstie 2016.)] TUAS data collection: Corridor 1, E18 Finland Turku/Naantali – Helsinki - Vaalimaa WP3 Technical solutions along the corridors By Harri Heikkinen, TUAS Copyright: Reproduction of this publication in whole or in part must include the customary bibliographic citation, including author attribution, report title, etc. Cover photo: MML, Esri Finland Published by: Turku University of Applied Sciences The contents of this publication are the sole responsibility of BALTIC LOOP partnership and do not necessarily reflect the opinion of the European Union. Contents [WP3 Technical solutions along the corridors: GoA 2020] .......................................... 1 1. Introduction .......................................................................................................... 1 2. Corridor description and segments ...................................................................... 2 3. Data collection by type and source .................................................................... 11 4. Conclusions, analysis and recommendations of further research. ..................... 20 References ............................................................................................................ 22 WP3 Technical solutions along the 03/2020 corridors / GoA 2020
    [Show full text]
  • Salon Kaupunki 1/10.03.00.09/2019
    Salon kaupunki 1/10.03.00.09/2019 Julkipanolista rakennuslupia Salon kaupunki koskevista päätöksistä Rakennusvalvonta Viranhaltijapäätös Päätöksen antamispäivä 26.11.2019 Pykälä Luvan tiedot Luvan tunnus 593 734-1-9-1 Hermanni 734-2019-597 Helsingintie 9 24100 SALO LVI-järjestelmän uusiminen Rakennuksen (asuin-/liikekerrostalo) sisäpuoliset jätevesiviemärit saneerataan sukkasujutusmenetelmin. Taksa: 2.4.5: 350 euroa 594 734-555-3-319 Bondtyko 734-2019-596 Matildankaari 5a 25660 MATHILDEDAL Käyttötarkoituksen muutos Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitusmuutos vakituiseksi asunnoksi. Rakennusluvalla 734-2010-134 hyväksyttiin kiinteistölle 734-555-3-283 (osoitteella Matildankaari 1) tulevat kuuden vapaa-ajan asunnon luvat. Kiinteistö 734-555-3-283 on lohottu kuuteen osaan (jokaiselle vapaa- ajan asunnolle omansa, rekisteröintipäivä 31.12.2013). Kaksi loma-asuntoa (uudet kiinteistötunnukset 734-555-3-319 ja 320) on otettu käyttöön 07.01.2013. Nyt kiinteistöllä 3-319 (uusi osoite Matildankaari 5a) oleva loma-asunto muutetaan vakituiseksi asunnoksi. Taksa: 2.4.1, 2.4.2: 180 + 92x2,4 euroa 595 734-667-3-74 Pyöli 734-2019-600 Ullantie 1 25130 MUURLA Muutostyö Sisätilamuutoksia, muutosala 50 m2 Taksan kohta: 2.3.1, 2.3.2 ja 12.1 : 2 x 180 eur + 2 x 2,4 x 50 eur 596 734-22-30-6 Anjala 734-2019-576 Kaskiahonkuja 6 24280 SALO Erillislaite Maalämpökaivo Taksan kohta 3.1.3: 220 e 597 734-661-3-42 Kistola 734-2019-598 Suvitie 66 25130 MUURLA Uusi rakennus Vierasmaja Taksan kohdat 2.2.1, 2.2. ja 8.2 : 150 e+ 1.45 e/m2 X 40,0 m2+ 150 e 598 734-782-6-121 Kaukosalo 734-2019-599 Vähä Marsaari 25630 SÄRKISALO Erillislaite Jätevesijärjestemän saneeraus Taksan kohta 3.1.1.
    [Show full text]
  • Taulukko 2 Luettelot Salon Seudun Merkittävistä Rakennetun
    TAULUKKO 2 LUETTELOT SALON SEUDUN MERKITTÄVISTÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUKSISTA, RYHMISTÄ JA ALUEISTA Perniön asemanseutua. Valokuva Heikki Saarento / VSL SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 31.5.2006 SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA MERKITTÄVÄT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ALUEKOKONAISUUDET (sra) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 31.5.2006 KUNTA MKALUENRO NIMI RYHMAT KOHTEET Halikko sra 136 Halikonlahden kulttuurimaisema (19) srr 16, 43, 57, 58, 85, 92, 96, 97, 127, 128, 130, 135 sr 79, 86, 88, 135, 208, 278, 282, 287, 288, 396, 397, 440, 466, 701, 707 Halikko sra 137 Suuri rantatie ympäröivine kulttuurimaisemineen (20) sr 400 Halikko sra 138 Angelniemen kirkkomaisema (21) srr 30. 94 sr 154, 458 Halikko sra 139 Sapalahden kulttuurimaisema (22) srr 31 sr 157 Kiikala sra 18 Johannislund (47) srr 3 sr 50 Kiikala sra 19 Kiikalan kirkko srr 4 sr 68, 71 Kiikala sra 20 Kruusilan kylä ja kulttuurimaisema (48) sr 105, 109 Kisko sra 39 Kiskon kirkonkylä (49) srr 15, 26 sr 37, 43, 54, 60, 66-69, 92, 93 Kisko sra 40 Haapaniemen kulttuurimaisema (50) srr 5 sr 7, 8 Kisko sra 41 Orijärven kaivosalue (51) srr 24 sr 46, 86 Kisko sra 42 Mommolan kartano ja kulttuurimaisema (52) srr 32, 33 sr 118, 136, 138, 139 Muurla sra 31 Ylisjärven kulttuurimaisema ja Ruotsalan kylä (98) srr 4,13, 25 sr 25, 26, 35, 107, 201, 203, 205 Perniö sra 125 Perniön kirkon miljöö (132) srr 86 sr 457, 465, 466, 504, 506, 521, 523 Perniö sra 126 Perniön kartanot ja suurtilat/Yliskylän kulttuurimaisema (133) srr 7, 8, 48, 122 sr 29, 31, 33, 254, 706 Perniö sra 127 Perniön kartanot ja suurtilat/Paarskylä
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • 1 Valtatien 1 1 Kehittämisselvitys 1
    1 VALTATIEN 1 1 KEHITTÄMISSELVITYS 1 VÄLILLÄ LOHJANHARJU - TURKU TYÖRYHMÄN ESITYS 1982 1 1 1 1 1 1 1 - ' .,- •l \% \ 82 :7 VALTATIEN 1 KEHITTAMISSELVITYS VALILL1 LOHJANHARJU - TURKU TYÖRYHMÄN ESITYS 1982 ES 1 PUHE Turun tie- ja vesirakennuspiirin esityksestä Tie- ja vesirakennushalli- tuksen tieverkkotoimisto päätti helmikuun 19. päivänä 1980 teettää Vai- tatien nro 1 kehittämisselvityksen välillä Lohjanharju-Turku. Tieverk- kotoimiston, tiensuunnittelutoiniiston ja Turun sekä Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirien kesken sovittiin työryhmän asettamisesta selvitys- työtä varten. Työryhmään ovat kuuluneet dipl.ins. Pertti Paukkonen (pj.) TVH / Tieverkkotoimisto toimistoins. Ilkka Komsi TVH / Tieverkkotoimisto toimistoins. Pentti Karvonen TVH / Tiensuunnittelutoimisto tieins. Esko Isomäki TVL / Turun piiri dipl.ins. Matti Teräsvirta TVL / Uudenmaan piiri Työryhmän teknisenä avustajana on toiminut Liikennetekniikka Oy, josta työhön ovat osallistuneet dipl.ins. Reijo Lehtinen, dipl.ins. Markku Toiviainen ja tekn.yo Pentti Mansukoski. Työn aikana on työryhmä kuullut Salon, Halikon, Paimion ja Piikkiön kun- tia. Työryhmän tehtäväksi asetettiin - analysoimalla valtatien liikenneolosuhteisiin vaikutta- vat tekijät muodostaa mandollisimman selkeä kuva tutki- muskohteen ongelmista nyt ja tulevaisuudessa - selvittää, millä toimenpiteillä valtatien nro 1 liiken- nöitävyysolosuhteita voidaan edullisimmin kehittää vä- lillä Lohjanharju-Turku sekä lyhyellä että pitkällä ai- kavälillä tutkia esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset tehdä ehdotus jatkoselvitystarpeista
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]
  • Salon Seudun Liikennestrategia 2020
    1 strategia Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Somero Suomusjärvi Särkisalo Turun tiepiiri 2003 2 SALON SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2020 ESIPUHE 3 1. Toimintaympäristö 4 1.1 Suunnittelualue 4 1.2 Väestö 4 1.3 Työpaikat, elinkeinotoiminta, matkailu ja vapaa-aika 5 2. Nykyinen liikennejärjestelmä 6 2.1 Henkilöliikenteen matkat ja kulkutavat 6 2.2 Liikennemalli ja –ennusteet 6 2.3 Tie- ja katuverkko 6 2.4 Rataverkko 7 2.5 Tavaraliikenne 8 2.6 Kevyt liikenne 8 2.7 Liikenneturvallisuus 9 2.8 Telematiikka 9 2.9 Joukkoliikenne 10 2.10 Ilma- ja vesiliikenne 11 3. Liikennejärjestelmän tavoitteet 12 3.1 Yleistavoitteet 12 4. Liikennejärjestelmän kehittäminen 14 4.1 Tiivis seudullinen yhteistyö kehittämisen edellytyksenä 14 4.2 Seuranta 14 4.3 Toimintalinjat 2020 17 4.4 Toteutuksen kärkitehtävät 17 4.5 Kehittämistoimenpiteet kärkitehtävittäin 20 5. Vaikutukset 26 5.1 Maankäyttötavoitteiden toteutuminen 26 5.2 Talous 26 5.3 Alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo 27 5.4 Ympäristö ja turvallisuus 27 5.5 Yhteistyö 28 6. Toteutus 29 Tätä julkaisua voi tilata: 6.1 Aiesopimus 29 Varsinais-Suomen liitto 6.2 Seuranta 29 Ratapihankatu 36 20100 Turku www.varsinais-suomi.fi Liitteet ISBN 951-9054-71-5 Kiireellisyysluokka I: Kevyen liikenteen verkko 30 julkaisun karttaote, pohjakartta Kiireellisyysluokka I: Tie- ja katuverkko 31 © Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/023/2003 3 ESIPUHE Salon seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 liittyy uuden maankäyttö- ja rakennus- lain mukaisen maakuntakaavan laatimiseen seutukunnan alueelle. Liikennejärjestelmäsuunnitel- ma on laadittu laajana yhteistyöhankkeena Varsinais-Suomen liiton koordinoimana. Suunnitte- lussa ovat olleet mukana Turun tiepiiri sekä seutukunnan 11 kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo.
    [Show full text]
  • Political Participation in a Potential Municipal Merger in the Turku Region Krister Lundell
    City of Turku Turku Urban Research Programme RESEARCH BRIEFINGS 4b/2013 Political Participation in a Potential Municipal Merger in the Turku Region Krister Lundell unicipal mergers and other reforms at the local level have been on the agenda in Key messages most Western European countries since the 1950s. For instance, in Sweden and • A large majority of the citizens in Denmark, the total number of municipalities has been the Turku region believe that the reduced to roughly one tenth. Also in Belgium and the possibilities of participation and UK, the reduction of the number of municipalities has influence will diminish if a munici- been drastic. There are large variations between coun- pal merger takes place. However, tries concerning reasons, design, implementation and young people, students and those who live in the city of Turku have a the pace of the reforms. However, most of the municipal more positive view of the prospects amalgamations have one thing in common: the purpose 1 of democratic involvement than to improve local efficiency. others. Large municipal mergers have far-reaching implications • Apart from local elections, voting in for representative democracy. They are a challenge to advisory referendums was stated the organization and institutions of local democracy be- to be the most popular form of cause political decision-making becomes more distant democratic involvement. Similarly, from the citizens, creating a perceived lack of influence the citizen initiative device and new on local issues.2 This, in turn, may have a negative effect technology, for instance Internet- on democratic legitimacy. The on-going nationwide re- voting on various issues, have poten- form in municipal structures in Finland, which aims at tial for engaging citizens.
    [Show full text]
  • Potential Locations for Logistics Centers Near the E18 Road in the Southwest Finland
    POTENTIAL LOCATIONS FOR LOGISTICS CENTERS NEAR THE E18 ROAD IN THE SOUTHWEST FINLAND WP 3 Authors: Harri Heikkinen, Jari Hietaranta, Jani Rantala, Turku University of Applied Sciences Editor: Suvi Kivelä, Turku University of Applied Sciences Published: March 2021 Potential locations for logistics centers near the E18 road in the Southwest Finland By author: Harri Heikkinen, Jari Hietaranta, Jani Rantala, Turku University of Applied Sciences Editor: Suvi Kivelä, Turku University of Applied Sciences Copyright: Reproduction of this publication in whole or in part must include the customary bibliographic citation, including author attribution, report title, etc. Published by Baltic Loop project The contents of this publication are the sole responsibility of BALTIC LOOP partnership and do not necessarily reflect the opinion of the European Union. Contents 1. Background .......................................................................................................... 1 2. Are there locational problems of present cargo terminals? .................................. 1 3. Research methods, geographical area, and data ................................................ 1 4. Current state of the E18 corridor and logistics centres in SW Finland ................. 2 5. Factors influencing the location decision of the logistics centre ........................... 4 6. Geographical requirements .................................................................................. 6 7. Functional requirements for logistic centres ........................................................
    [Show full text]
  • What Do We Expect Our Rivers to Look Like?
    Titel What Do We Expect Our Rivers to Look Like? Coalition Clean Baltic River Univerity , October 23, 2020 Tobias Schäfer, Berlin Leibniz-Institute of Freshwater Ecology and Inland Fisheries (IGB Berlin) Living Rivers Foundation Member of the Water Working Group of the European Environmental Bureau (EEB) What do we expect our rivers to look like? 1. Rivers are flow >> What do we want to protect? 2. Hydropower and inland navigation >> Against which pressures do we need to defend our? Titel 3. Legal protection schemes for free-flowing rivers in Europe >> Key findings from a study on national legislation in five European countries 4. Vision: Free Rivers for Europe >> A growing network of strictly protected rivers – healthy, dynamic and free-flowing 5. Changing the conversation about rivers > Is 2020 a turning point? Protecting rivers – healthy, dynamic and free-flowing Protecting free flow – the river‘s essential property and its ability to provide connectivity (in all dimensions) Protecting fluvial morphodynamics – the river‘s ability to constantly renew itself and shape its bed, banks and floodplains Protecting freshwater life – the river‘s ecosystem health, representing a mosaic of aquatic and terrestrial habitats and corridors across the land Titel Protecting the pathways rivers create, and allowing the river to renew itself – this is what river conservation is all about. Hans van Klinken What do we expect our rivers to look like? Titel Freshwater Biodiversity Crisis – Europe is a hotspot Species loss and biodiversity decline is most dramatic in rivers and other freshwater habitats Freshwater molluscs and fish are the most endangered groups on the globe Titel Stockholm Resilience Centre 2009 Seppo Leinonen, seppo.net Freshwater Biodiversity Crisis Chopped els (Anguilla anguilla) from a hydo-electric station in Norway Frode Kroglund Titel Both species are critically endangered.
    [Show full text]
  • Vainion Liikenne
    VAINION LIIKENNE 1.1. - 1.6.2014 p. (02) 777 330 www.vainionliikenne.fi AIKATAULUMERKINNÄT: TECKENFÖRKLARINGAR: M-S = joka päivä = varje dag M-L = maanantai - lauantai = måndag - lördag M-P = maanantai - perjantai = måndag - fredag M = maanantaisin = måndag Ti = tiistaisin = tisdag K = keskiviikkoisin = onsdag To = torstaisin = torsdag P = perjantaisin = fredag L = lauantaisin = lördag S = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä = söndag och helgdagar SS = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, = söndag och helgdagar, då useamman pyhäpäivän ollessa två eller flera helgdagar samman- peräkkäin ajetaan vain viimeisenä. faller, köres endast den sista. Ei yksittäisinä arkipyhinä. Ej på söckenhelger. Koulp = koulupäivinä = skoldagar + = kouluvuoden aikana = under skolåret ++ = koulujen kesäloman aikana = under skolornas sommarlov X = pysähtyy tarvittaessa = stannar vid behov = auton vaihto = bussbyte | = auto ei käy paikkakunnalla = bussen besöker ej orten T = tarvittaessa = vid behov th = tienhaara = vägskäl = ExpressBus pikavuoro-osuus = snabbtur (kellonaika) = suluissa oleva kellonaika on liityntäbussin aika lentoasemalla. Muutokset aikatauluissa ovat viranomaisten luvalla mahdollisia. POIKKEAVA LIIKENNE JUHLAPYHINÄ: FÖRÄNDRIGAR PÅ GRUND AV HELGER: 1.1. ke Uudenvuodenpäivä, 1.1. ons Nyårsdagen, sunnuntaivuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 5.1. su sunnuntaivuorot, ei SS-vuoroja 5.1. sön söndagstrafik, ej SS-turer 6.1. ma Loppiainen, 6.1. mån Trettondagen, söndagstrafik, sunnuntai- ja SS-vuorot även SS-turer 17.4. to Arkiliikenne, myös 17.4. tor fredagstrafik erilliset P-vuorot 18.4. pe Pitkäperjantai, sunnuntai- 18.4. fre Långfredagen, vuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 19.4. la Lauantailiikenne 19.4. lör lördagstrafik 20.4. su Pääsiäispäivä, sunnuntai- 20.4. sön Påskdagen, vuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 21.4. ma 2. pääsiäispäivä, 21.4.
    [Show full text]