/2014 1 Kaupungin ulkoiset toimintamenot ovat nyt 10 miljoonaa euroa alemmalla Salo pyrkii takaisin pinnalle raskaiden Median murros tasolla kuin kesäkuussa 2012. työpaikka- ja verotulomenetysten jälkeen. haastaa myös kunnat teksti | Pirjo Tuusa ja Eeva-Liisa Hynynen kuvat | Merja OJala Suomi tarvitsee vision koko alon taloustarina on omaa luok- sopeuduttiin. Seppo Juntti kertoo, kuinka hälyttävät merkit talvella 2009. Valtuustoa maan aluerakenteesta kaansa kuntien taloustarinoiden päätöksiä tehtiin yksimielisesti. Esimer- varoitettiin kesällä 2010. Säästötoimiin ryh- joukossa. kiksi kesken vuoden 1992 tehtiin miinus- dyttiin seuraavan vuoden alussa. Takanaan kaupungilla on merkkinen budjetti. Salossa etsittiin ensin vapaaehtoisia Tutkijat perustivat Nokia-vetoinen nousu kunti- - Sovittiin, että kaikkien palkkoja alen- henkilöstösäästöjä, mutta kun niitä ei saa- osuuskunnan en ”Hannu Hanheksi”. Ja takana on myös netaan prosentilla vuoden loppupuolella. tu, päädyttiin yt-neuvottelujen kautta lo- vertaansa vailla oleva notkahdus jättiyhti- Lomarahoja vaihdettiin vapaiksi useina vuo- mautuksiin. ön saneerattua toimintojaan ankarimmal- sina ja investointeja lykättiin, Juntti jatkaa. Vuonna 2012 kaupungin henkilökun- la mahdollisella kädellä. Nyt eletään uu- Nokia lähti nousuun 2000-luvulla ja ta lomautettiin kahdeksi ja 2013 kolmeksi den alkua: Salo aikoo palata kaupungiksi yhteisöveron jakotapa muuttui. Salo sai viikoksi. Sote-henkilöstö ja osa opettajista tavallisten kaupunkien joukkoon. tästä kakusta entistä suuremman palan. jäi lomautusten ulkopuolelle. Moni valitsi – Jos on uskoa tulevaisuuteen, syntyy Verolaariin ropisi myös optioverotuloja. vapaaehtoiset palkattomat lomat. innovaatioita, kiteyttää kaupungin talous- Se innosti investoimaan. Salossa toteutettiin tiukkaa kulukuria, ja henkilöstöpäällikkö Seppo Juntti. Hän - Salossa oli ennen investoitu velaksi, rajoitettiin hankintoja ja vaikeutettiin rek- on luotsannut kaupungin taloutta kolmen mutta 2000-luvulla voitiin käyttää omaa rytointia. vuosikymmenen ajan. rahaa. Tasoa nostettiin. Uuteen lukioon Säästötoimet purivat. Talousluke- Usko on ollut Salossa hetkittäin ko- otettiin kaikki herkut mukaan, uimahalli mia paransivat myös kunnallisveron nosto etuksella. Nokian matkapuhelintehtaan saneerattiin, kadut ja kiinteistöt kunnos- 19,75:stä 20,75:een, omaisuuden myynti ja sulkeminen vuonna 2012 vei 55 000 asuk- tettiin, Seppo Juntti kertoo. valtion harkinnanvarainen rahoitusavustus. kaan kaupungista 850 työpaikkaa. Kaikki- Vuosina 2007-2008 hiottiin kymme- Kunnallisveroa kertyi ennakoitua aan seudulta on kadonnut yli 6 000 työ- nen kunnan liitossopimus. Salo, Halikko, enemmän. Ainakin osaksi tämä johtui no- paikkaa muutaman vuoden aikana. Kuusjoki, Pertteli, Muurla, Perniö, Särki- kialaisten saamista paketeista. Työpaikkakato on myllertänyt kau- salo, Kisko, Kiikala ja Suomusjärvi päätti- - Salossa on nähty, että kunta pystyy pungin taloutta. Tänä vuonna henkilöstö- vät yhdistyä vuoden 2009 alusta. todella vaikuttamaan menoihinsa, Seppo säästöjä pitäisi löytää runsaat 7 miljoonaa - Sopimusta laadittaessa elettiin ihan Juntti sanoo. SALON MURSKANUMEROT euroa. Maaliskuussa sovitaan, millä kei- eri maailmassa kuin nykyisin, Juntti toteaa. noilla tähän pyritään. VALOA NÄKYY JO tunnelin päässä. Kaupungin • Vuosina 2006-2014 tuloveroprosentti Seppo Juntti on ehtinyt palvella kol- KANSAINVÄLINEN FINANSSIKRIISI RANTAUTUI ulkoiset toimintamenot ovat nyt 10 miljoo- kohosi 3,75 prosenttiyksikköä. mea kaupunginjohtajaa vuodesta 1986 al- Suomeen samoihin aikoihin Salon kunta- naa euroa alemmalla tasolla kuin kesäkuus- (Koko maa: nousu 1,35 prosenttiyksikköä.) kaen: Reijo Lindqvistiä, Matti Rasilaa liitoksen toteutumisen kanssa. Salo koh- sa 2012, jolloin ne olivat korkeimmillaan. Vuosina 2006-2012 yhteisöverotuotot • ja Antti Rantakokkoa, joka aloitti uuden, tasi kriisin ensi aallossa. Muu kuntakenttä Vuoden 2013 tilinpäätöksestä tulee putosivat 81,3 prosenttia. kymmenestä kunnasta yhdistetyn Salon kohtasi sen vähän viiveellä. ennakoitua parempi, mutta edelleen ali- (Koko maa: pudotus 2,9 prosenttia.) johtajana 1. helmikuuta 2009. Kaupungin talouden notkahtaessa jäämäinen. Velkaa Salolla on noin 2 000 • Vuonna 2010 verotulot yhteensä 210 työn alla oli liitoskaupungin uuden organi- euroa asukasta kohti, mikä on tässä maa- Kamreeri Seppo Juntti on nähnyt miljoonaa euroa, 2012 yhteensä 173 miljoonaa euroa. VIELÄ VUONNA 1986 Salo oli perinteinen pikku- saation rakentaminen. ilman ajassa rakennemuutoskaupungilta kaupunki, jolla oli monipuolinen elinkei- Vuosina 2009 – 2011 kaupungin kulut varsin hyvä suoritus. • Vuonna 2010 yhteisöverotuotot 59,8 miljoonaa euroa, talouden nousun ja sukelluksen norakenne. nousivat - kuten ne tutkimustenkin mu- Säästö on napsittu monesta kohtees- vuonna 2012 enää 8,6 miljoonaa euroa - Tehtiin normaalia työtä, elettiin tar- kaan nousevat kuntaliitoksen jälkeen. Osa ta. Varhaiskasvatuksesta on poistettu kun- Vuonna 2009 lainakanta 64,9 miljoonaa euroa, • kan markan aikaa ja budjetit pitivät, Seppo noususta johtuu palkkojen harmonisoin- talisä, vanhusten laitoshoitoa on muutettu vuonna 2012 jo miljoonaa euroa. 107 Juntti muistelee. nista. Katetta kuluihin löytyi yhdistymis- palveluasumiseksi ja avohoidoksi, kulttuu- LÄHDE: TILASTOKESKus / KUNTALIITTO 1990-luvun alussa iski lama, korot nou- avustuksesta. ri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalveluis- Salo pyrkii pinnalle sivat pilviin ja verotulot laskivat. Salossa Nokian ongelmista saatiin ensimmäiset ta on leikattu. Perus- ja lukio-opetuksessa- SALo-MUU SUOMI (koko maan keskiarvo) - KUNTATALOUSJANA Kunnan Verotulot Yhteisöverotuotot, Lainakanta, Kertynyt Kunnan Verotulot Yhteisöverotuotot, Lainakanta, Kertynyt Kunnan Verotulot Yhteisöverotuotot, Lainakanta, Kertynyt Kunnan tulovero- €/asukas kunnan osuus, €/asukas yli-/alijäämä, tulovero- €/asukas kunnan osuus, €/asukas yli-/alijäämä, tulovero- €/asukas kunnan osuus, €/asukas yli-/alijäämä, tulovero- Salo oli tavallinen kaupunki kolmekymmentä prosentti €/asukas €/asukas prosentti €/asukas €/asukas prosentti €/asukas €/asukas prosentti vuotta sitten – ja saattaa tulla sellaiseksi jälleen. Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Koko maa Koko maa Koko maa Salo Koko maa Koko maa 17,50 % 3 510 €/as 749 €/as 1 204 €/as 1 380 €/as 18,00 % 3 809 €/as 1 082 €/as 1 354 €/as 1 550 €/as 19,24 % 3 560 €/as 223 €/as 1 951 €/as 1 224 €/as 19,74% 2008 2010 2012 2014 Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Salo Salo Salo Koko maa Salo Salo 18,54% 3 291 €/as 288 €/as 1 631 €/as 937 €/as 18,97% 3 414 €/as 263 €/as 1 957 €/as 1 314 €/as 19,50% 3 154 €/as 157 €/as 2 261 €/as 458 €/as 20,75 % kin on vähän säästöä: opettajien lomautus oli tiin päätösvallan antamista yksittäiselle työn- vain viikon mittainen. tekijälle. Perusterveydenhuollon menot ovat vuo- Jos työntekijä suostuisi alentamaan teksti | Eeva-Liisa Hynynen desta 2010 kohonneet jonkin verran, mutta palkkaansa, hän saisi vastineeksi turvan lo- kääntyivät viime vuonna jo hienoiseen las- mautukselta tai irtisanomiselta palkka-alen kuun. Samaan aikaan palveluihin on tullut ajaksi. Aleprosentti olisi progressiivinen, kes- Kuntatalous kestämättömällä uralla työterveyshuoltonsa menettänyttä väkeä. kimäärin neljä prosenttia. Kaupunginjohta- Erikoissairaanhoidon kulut ovat nousseet, ja on jo alentanut palkkaansa viisi prosenttia. Polemiikki haastatteli kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuria Tampereen yliopistosta ja mutta niissäkin oli tasankoa viime vuonna. Ponsi luetettiin KT:n ja Kuntaliiton juris- pääjohtaja Tuomas Pöystiä valtiontalouden tarkastusvirastosta ”kuntatalouden isosta kuvasta”: Sosiaalityön palvelut on ainoa ala, jol- teilla. Molemmat totesivat järjestelyn kunta- mihin suuntaan kuntatalous kehkeytyy? Tässä poimintoja laajoista haastatteluista.*) la nousu jatkuu. Alan ihmisiä ei lomautettu. alan sopimusten vastaiseksi - ja jopa laitto- Lastensuojelun palveluiden ostot ja työmark- maksi. kinatuen kuntaosuuden nousu vaikuttavat Yksittäinen työntekijä ei voi sopia vas- Professori Jarmo Vakkuri, Pääjohtaja Tuomas Pöysti, loppulukemaan. tikkeellisesta palkka-alesta, koska se asettai- Tampereen yliopisto Valtiontalouden tarkastusvirasto si työntekijät eriarvoiseen asemaan irtisano- MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Edessä on organisaa- misten suhteen. Kun veronmaksaja ajattelee Ongelmana on tällä hetkellä Kuntatalous on epätasa- Kuntien taloutta heikentävät tiouudistus. Virkanimikkeissä se näkyy ja Valtuuston puheenjohtaja Elovaara toi- ”itseään julkisten palvelujen ”rakenteiden uudistamisen ”painossa ja kestämättömällä ”valtionosuuksien leikkaukset. vaikuttaa jo. Salon kaupungilla on enää kak- voo vielä 1990-luvun ihmeen toistuvan: jos- rahoittajana, ei ole paljoakaan mylläkkä ja epävarmuus. uralla. Tilanne ei korjaudu ilman Kunnallisveroprosenttien si johtajaa. Muut ”pomot” ovat palvelupääl- pa järjestöt saisivat luvan sopia paikallisesti merkitystä sillä, onko tehtävä Rakenteiden uudistamista merkittäviä ja laaja-alaisia korottaminen ja vähitellen liköitä. Entisestä kamreerista, sittemmin henkilöstömenojen säästöistä. tai palvelu ”valtion” vai tarvitaan monessakin muo- rakenteellisia uudistuksia.” elpyvä talouskasvu korjaavat ”kuntien” kontolla.” dossa, mutta samanaikaisesti osin tilannetta.” talousjohtajasta, on tullut henkilöstö- ja ta- - 1990-luvulla oli helpompaa sopia, pit- leja ja palveluketjuja yli toimialarajojen. Jorma Elovaaran toiveissa on 1990-luvun ihme, tarvitaan vielä enemmän pal- Kuntien velkaantumisesta louspäällikkö. kään JHL:n aktiivina,