HLT16 Salo | seutujulkaisu ©
MML2016 Vanhan Salon sisäiset: HLT16 58 000 matkaa/vrk muu 26 10 1 61 3 (%) Salo muiden osa‐aluiden sisäiset: 32 000 matkaa/vrk muu 28 6 1 59 5 (%) osa‐alueiden väliset: 34 000 matkaa/vrk muu 12894(%) matkat Salon ulkopuolelle: 14 000 matkaa/vrk muu 10 87 3 (%) 10.4.2018
ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT WSP FINLAND OY
Henkilöliikennetutkimus 2016: SISÄLTÖ Seudun väestö ...... 2 Salo Kulkutapojen käyttö ...... 3 Salossa kestävien liikkumismuotojen Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ...... 5 kulkutapaosuus on 26 prosenttia. Kestävillä 3,0 matkaa/henkilö/vrk Joukkoliikenne ...... 7 kulkutavoilla tarkoitetaan jalankulkua, pyöräilyä Henkilöautoilu ...... 9 ja joukkoliikennettä. Keskimäärin Salon Liikkuminen ja auton omistus ...... 11 asukkaat tekivät vuorokaudessa 3 matkaa ja henkilöauto, jalankulku niiden keskipituus oli 15 kilometriä. matkustaja 18 % Liikkuminen ja maankäyttö ...... 12 16 % muu Liikkuminen osa‐alueittain ...... 13 4 % pyöräily Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen Asuminen ja liikkuminen ...... 15 eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapa‐ joukko‐ 5 % liikenne Eri väestöryhmien liikkuminen ...... 16 osuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelevat 3 % seudun maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä Matkan tarkoitus ...... 17 riippuen. Luotettavuus ...... 19 Muunnoskertoimet ...... 19 Pääosa Salon asukkaiden matkoista on vapaa‐ henkilöauto, kuljettaja Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen ajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai 54 % tutkimukseen ...... 20 opiskeluun liittyviä on 21 prosenttia. Matkoja, joilla jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai vietiin, oli noin kymmenys kaikista matkoista. Matkan tarkoitus LISÄTIETOJA Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät Tulokset perustuvat vuonna 2016 toteutettuun 3,0 matkaa/henkilö/vrk lisätietoja verkko‐osoitteesta www.hlt.fi. Samassa Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja taulukoina. johon Salo osallistui lisäotoksella. Kaikkiaan 1 asiointi työ 567 Salon asukasta vastasi tutkimukseen. Koko 9 % 12 % työasia LISÄTIETOJA: tutkimusaineisto kattaa yli 30 000 suomalaisen muu 5 % Suunnitteluinsinööri Mikko Söderholm koulutus matkat. Tässä julkaisussa tarkastellaan Salon 2 % Kaupunkikehityspalvelut,PL 77, 24101 Salo 5 % asukkaiden kotimaanmatkoja vuoden ostos puh. 02 778 5200 21 % keskimääräisenä päivänä, ellei toisin ole vierailu sähköposti: mikko.soderholm[a]salo.fi mainittu. 9 % PÄIVITYKSET ulkoilu, 15.3.2018 Jalankulun ja pyöräilyn pituusjakaumat on kyyditse‐ liikunta minen muu päivitetty sivulla 5. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT 12 % 12 % vapaa‐ 10.4.2018 Halikon tiedot joukkoliikenteen käytön aika esteistä lisätty sivulla 4. 26 % 13 % kulkutapaosuus HLT16 Salo | seutujulkaisu 2 Salon väestö
Väestö KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI
Salossa asui vuonna 2016 noin 54 000 henkilöä. Salon kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen väestön työssäkäynti Näistä tutkimuksen piiriin kuuluvia kuusi vuotta tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot perustuvat tutkimusaineistoon. täyttäneitä oli noin 51 000.
Väestömäärät Salossa 2016. työttömät alle 6 vuotiaat Väestötietojen lähteenä Tilastokeskus, vuoden 2016 5 % 6 % keskiväestö. 6‐14‐vuotiaat perus‐ 10 % opiskelijat, alue väestö joukko koululaiset, työvoiman varusmiehet ulkopuolella Salo 53 718 50 758 työlliset 8 % 54 % 41 % eläkeläiset 28 %
muut 2 %
18 ‐ 64 ‐vuotiaiden työssäkäynti
6 vuotta täyttäneiden koulutustausta
kokopäivätyö osa‐aika/ satunnainen työ 63 % 13 % korkea‐aste perusaste kesken 18 % 13 % lomautettu/ työtön 10 % perusaste 22 % ei käy työssä 14 % Aineistolaajennuksen perusjoukko ja 0 ‐ 5 keskiaste ‐vuotiaat. 47 % osuus asukkaista, yhteensä 100%
miehet % % naiset 65 + 11 14 ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS 55 ‐ 64 77
35 ‐ 54 13 13 prosenttia ei autoa 1 auto 2 autoa useampi auto asuntokunnista 18 ‐ 34 87 koko Salo 15 52 29 5 6 ‐ 17 77 Vanha Salo 21 52 25 3 0 ‐ 5 33 Halikko 6 55 34 5
AJOKORTIN HALTIJAT Muurla‐Kisko 10 48 35 7
Perniö‐Särkisalo 13 52 28 7 88% Pertteli‐Kuusjoki 2 47 40 11 18 ‐ 34‐vuotiaat91 % Suomusjärvi‐Kiikala 8 49 34 8 35 ‐ 54‐vuotiaat97 % 0 55 ‐ 64‐vuotiaat94 % 65 vuotta täyttäneet74 % 0 HLT16 Salo | seutujulkaisu 3 Kulkutapojen käyttö
Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain.
Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä matkan kokonais‐ liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla matkaluku keskipituus matkasuorite matka‐aika matka‐aika tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna. jalankulku 0,55 1,8 1,0 27 14 Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. pyöräily 0,16 3,0 0,5 18 3 Kokonaismatka‐aika on vuorokaudessa liikkumiseen käytetty aika. bussi 0,06 40 2,3 52 3
Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui raide 0,01 105 1,1 84 1 kotimaanmatkoillaan 45 kilometriä ja käytti kestävät tähän aikaa 1 tunnin ja 14 minuuttia. 0,78 6 4,9 27 21 yhteensä Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös henkilöauto, 1,63 18 29 22 36 joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja kuljettaja matka‐aikaa koskeviin arvoihin kannattaa henkilöauto, joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, 0,48 17 8 24 11 sillä tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. matkustaja Aineiston luotettavuus on kuitenkin riittävä muu 0,12 22 2,7 45 6 kestävien liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun kulkutapaosuuden arviointiin kaikki 3,01 15 45 25 74 sivulla 19 ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista). Kulkutapaosuudet osa-alueittain koko Salo 18 5 2 4 55 16 Kestävien liikkumismuotojen käyttö kasvaa sitä Vanha Salo suuremmaksi, mitä lähempänä seudun ydinalueita 19 7 2 4 50 17 asutaan. Halikko 16 5 2 4 57 16
Kulkutapaosuudet matkan Muurla‐Kisko 20 4 3 5 61 8 pituuden mukaan Perniö‐Särkisalo 17 22 4 59 16
Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on Pertteli‐Kuusjoki 13 4 4 7 61 12 suurimmillaan lyhyillä matkoilla ja henkilöauton keskipitkillä matkoilla. Kaikkein pisimmillä Suomusjärvi‐Kiikala 18 21 4 64 11 matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin 0 bussi, juna kuin lento‐ ja laivaliikennekin. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan 0 'muu'.
Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista).
7 10 selitteet: 17 16 18 24 20 18 20 21 27 henkilöauto, matkustaja 41 4 henkilöauto, kuljettaja 9 55 58 61 3 58 68 73 71 67 muu 13 joukkoliikenne 53 3 51 3 10 32 5 pyöräily 6 20 2 6 4 2 11 8 1 6 9 14 4 2115 jalankulku HLT16 Salo | seutujulkaisu 4
Kulkutapojen käytön useus
Tutkimukessa selvitettiin kulkutapojen käytön useutta viimeisen kahden kuukauden aikana. Vastaukset jakautuivat kulkutavoittain ja asuinalueittain oheisen kaavion mukaisesti. 0 %20 %40 %60 %80 %100 %
Vanha Salo 29 23 12 14 19 3 jalankulku Halikko 27 24 11 17 19 3 Muurla‐Kisko 27 22 9 9 31 2 Perniö‐Särkisalo 20 22 10 13 28 7 Pertteli‐Kuusjoki 24 23 12 7 30 4 Suomusjärvi‐Kiikala 21 23 10 4 36 6 koko Salo 27 23 11 13 23 4 pyöräily Vanha Salo 9 12 7 12 57 3 Halikko 9 7 7 13 62 2 Muurla‐Kisko 4 10 3 13 67 3 Perniö‐Särkisalo 3 4 8 11 67 7 Pertteli‐Kuusjoki 8 10 6 10 65 2 Suomusjärvi‐Kiikala 3 5 4 10 71 7 koko Salo 8 10 6 12 61 4 joukkoliikenne Vanha Salo 3 4 3 24 62 3 Halikko 3 4 4 22 64 3 Muurla‐Kisko 4 11 15 76 2 Perniö‐Särkisalo 5 2 3 19 66 6 Pertteli‐Kuusjoki 9 1 2 18 68 2 Suomusjärvi‐Kiikala 4 2 2 12 75 5 koko Salo 4 3 3 21 65 3 henkilöauto Vanha Salo 54 28 6 7 4 1 Halikko 62 27 4 5 11 Muurla‐Kisko 53 31 11 4 0 Perniö‐Särkisalo 54 28 10 3 3 1 Pertteli‐Kuusjoki 57 35 5 201 Suomusjärvi‐Kiikala 54 35 5 1 4 1 koko Salo 55 29 7 5 3 1
5‐7 päivänä viikossa 2‐4 päivänä viikossa yhtenä päivänä viikossa harvemmin
Joukkoliikenteen käytön esteet ja ongelmat asuinalueen mukaan Tutkimuksessa selvitettiin joukkoliikenteen käytön Vastausosuudet prosentteina esteitä ja ongelmia. Suurimpana ongelmana Asuinalue pidettiin heikkoja yhtyksiä. Tulokset ovat varsin yhtenevät, vaikkakin Vanhan Salon osa‐alueella Muurla‐ Perniö‐ Pertteli‐ Suomus‐ asuvista muita suurempi osa piti joukkoliikenteen Vanha Salo Halikko Kisko Särkisalo Kuusjoki järvi‐Kiikala koko Salo käyttöä ongelmattomana. ei esteitä/ongelmia 23 9 8 14 10 8 16
heikot yhteydet 18 30 36 33 41 36 26 Vapaa-ajan asunnot aikataulujen sopimattomuus 14 14 20 12 20 14 15 asuntokunnittain muut vaihtoehdot parempia 11 14 8 9 5 8 11
Salon seutukohtaisena kysymyksenä ei tottunut joukkoliikenteeseen 10 8 8 9 3 5 9 tutkimuksessa selvitettiin vapaa‐ajan asunnon huonot liityntäyhteydet 46777136 sijaintia. Salossa asuvien asuntokuntien osalta tulos näkyy allaolevassa kuvassa. matkalippu on kallis 66 12245 terveydelliset syyt 4334323
hitaus 2313243 Salossa Salon ulkopuolella tavaroiden kuljetustarve 2222432 2500 1900 heikko tiedotus 1100111 10 % 8 % vaihdot 0100000
turvattomuus 0110010
istumapaikkaa vaikea saada 0100000
huono täsmällisyys 0000000
epäsiisteys 0000000 ei vapaa‐ajan asuntoa 20300 epäystävällinen henkilökunta 0000000 82 % muiden matkustajien häiriköinti 0000000
muu 4252123 kaikki 100 100 100 100 100 100 100 HLT16 Salo | seutujulkaisu 5
OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTAJalankulku ja MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: 18 % jalankulku 5 % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista) pyöräily 50 19 14 9 33 5 Vuodenaikavaihtelut 30 kevät kesä 23 % % Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä 20 12 75 77 vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty 9 10 3 kaavioissa seuraavasti: 3 1 2 0 2 0 2 kevät: maalis ‐ toukokuu 18 21 kesä: kesä ‐ elokuu syksy: syys ‐ marraskuu syksy 6 talvi 2 talvi: joulu ‐ helmikuu Yli puolet jalankulkumatkoista on alle % % Jalankulku ja pyöräily ovat osittain toisilleen kilometrin mittaisia. Pyörämatkojen mediaani 76 77 vaihtoehtoisia kulkutapoja. Talvikuukausina asettuu puolestaan alle 2 kilometrin. jalankulku korvaa pyöräilyä. Muina vuoden‐ aikoina jalankulun osuus taas pienenee ja MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK)pyöräilyn osuus kasvaa. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) Viikonpäivävaihtelut 3,6 3,0 3,0 0,2 0,1 2,8 0,2 0,2 Arkisin Salossa jalankulkuun käytetään aikaa keskimäärin 15 minuuttia ja viikonloppuisin 14 2,1 0,3 minuuttia. Ero on vähäinen. 1,9 1,8 1,7 1,7 1,8 Pienehkön havaintomäärän vuoksi viikonpäivävaihtelussa on satunnaisuutta. 0,6 0,4 0,6 0,6 0,5 Arkena pyöräilyyn käytetään keskimäärin 3 kevät kesä syksy talvi koko minuuttia ja viikonloppuna 2 minuuttia kevät kesä syksy talvi koko vuosi vuorokaudessa. vuosi
4,9 Tuntivaihtelut 0,1 0,2 3,9 0,2 0,2 0,7 0,2 Havaintoaineisto on liian pieni 3,2 0,1 0,7 0,1 3,0 0,6 0,6 tuntivaihtelujen arviointiin. 2,6 2,7 0,5 2,3 0,1 2,2 2,2 0,5 0,5 2,0 1,9 2,0 1,8 1,5 1,6 1,5 0,3
ma ti ke to pe la su koko ma ti ke to pe la su koko viikko viikko
JALANKULUN TUNTIVAIHTELUT PYÖRÄILYN TUNTIVAIHTELUT selitteet: prosenttia matkoista ma‐pe 20 jalankulku 18 la‐su 16 pyöräily 14 12 10 JALANKULKU JA PYÖRÄILY 8 Jalankululla tarkoitetaan kävelyä, juoksua ja 6 jalankulkua erilaisilla apuvälineillä, kuten rollaattorilla, pyörätuolilla, potkukelkalla tai 4 potkupyörällä, rullaluistimilla ja suksilla. Pyöräilyksi 2 luetaan liikkuminen tavallisilla ja sähköavusteisilla 0 polkupyörillä, joiden enimmäisteho on 250W ja 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 maksimiavustus on 25 km/h. Tarkastelu sisältää matkalle lähdön tunti matkat, joissa jalankulku ja pyöräily ovat pääkulkutapana. HLT16 Salo | seutujulkaisu 6
Jalankulun ja pyöräilyn matkakohteet ja matkojen tarkoitus
Merkittävä osa jalankulku‐ ja pyöräilymatkoista Jalankulku‐ ja pyöräilymatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö‐ ja määräpaikkojen välillä, on kotoa alkavia lenkkejä. Tämän lisäksi jalan ja yhteensä 259 matkaa/ henkilö/ vuosi. pyörällä liikutaan usein siirryttäessä vapaa‐ajan kohteesta toiseen sekä ostos‐ ja matkakohteet: asiointipaikasta toiseen. ostoksille, asioimaan, Keskimäärin Salon asukas teki vuodessa töihin/ kouluun/ vapaa‐ajan muuhun pyörällä 59 matkaa ja ajoi 175 kilometriä. lähtöpaikat: kotiin opiskelemaan kohteeseen kohteeseen Pääosa pyöräilijöistä on alle keski‐ikäisiä. kotoa 64 25 28 23 Vuodessa Salossa tehtiin henkeä kohti jalan työ/ koulu/ keskimäärin 200 matkaa ja yhteensä näistä 21 3 4 5 opiskelupaikasta kertyi 355 kilometriä.
vapaa‐ajan 26 3 13 4 kohteesta
ostos‐/ asiointi‐ tai 25 3 2 10 muusta kohteesta
JALANKULKIJAT Jalankulku‐ ja pyöräilymatkojen tarkoitus (matkaa/ henkilö/ vuosi).
7 osuus matkoista, yhteensä 100% työ 8 miehet % % naiset 2 työasia 75+ 36 2
65 ‐ 74 79 21 koulu, opiskelu 9 55 ‐ 64 59 119 35 ‐ 54 815 vapaa‐aika 21 18 ‐ 34 610 saattaminen, 6 6 ‐ 17 10 11 kyyditseminen 3 29 ostos PYÖRÄILIJÄT 9 osuus matkoista, yhteensä 100% asiointi, muu 15 henkilökohtainen 6 miehet % % naiset
75+ 04 Jalan ja pyörällä kuljetut kilometrit vuodessa (km / henkilö/ vuosi).
65 ‐ 74 58 13 55 ‐ 64 16 työ 29 35 ‐ 54 12 15 2 18 ‐ 34 työasia 11 5 2 6 ‐ 17 16 17 27 koulu, opiskelu 19 VUOSITUNNUSLUVUT 252 matkaa/henkilö/vuosi vapaa‐aika 90 jalan 200 saattaminen, 13 59 pyörällä kyyditseminen 8
27 km/ henkilö/ vuosi ostos selitteet: 20 jalan 355 jalankulku asiointi, muu 20 pyörällä 175 henkilökohtainen 8 pyöräily HLT16 Salo | seutujulkaisu 7
OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: 2% joukkoliikenne yhteensä Joukkoliikenne 23
Ajalliset vaihtelut 18 Havaintoaineisto on liian suppea, jotta 17 kevät kesä 16 tutkimus antaisi kovin luotettavan arvion 2% 1% joukkoliikenteen ajallisista vaihteluista. 9 9 Kokonaisuus tutkimuksesta kuitenkin tulee esille. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on arviolta 2%. 3 2 3 syksy talvi Tuloksista on havaittavissa myös 0 4% 2% joukkoliikenteen käytön erot ilmiötasolla arkena ja viikonloppuna, vaikka itse lukuarvot ovat epätarkat. Joukkoliikenteen käyttö painottuu arkipäiviin. JOUKKOLIIKENTEEN MATKALUKU MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/ MATKA) (MATKAA/HENKILÖ/VRK) havaintoja vähän, tämä aiheuttaa havaintoja vähän, tämä aiheuttaa 62 satunnaisvaihtelua tuloksiin satunnaisvaihtelua tuloksiin 54 54 54 51 50 0,12 Joukkoliikenteen käyttäjät Enemmistö joukkoliikennematkustajista on 38 40 naisia. Ikäryhmäjakaumat ovat epätarkkoja, sillä käyttäjäprofiilin tarkka arviointi vaatisi 2725 0,07 0,06 0,06 moninkertaisen havaintoaineiston.
0,03 JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÄJÄT
kevät kesä syksy talvi koko kevät kesä syksy talvi koko osuus matkoista, yhteensä 100 % vuosi vuosi ikäryhmä miehet % % naiset 75+ 02 50 50 0,10 65 ‐ 74 38 40 40
0,07 55 ‐ 64 39 29 29 35 ‐ 54 13 9
18 ‐ 34 413
6 ‐ 17 #15 0,01 ma‐pe la‐su koko viikko ma‐pe la‐su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN TUNTIVAIHTELUT JOUKKOLIIKENTEEN 2 TUNNIN ARKENA selitteet: VAIHTELU VIIKONLOPPUNA
prosenttia matkoista joukkoliikenne yhteensä 16 14 bussi erikseen 12 10 8 JOUKKOLIIKENNE 6 Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä bussilla ja 4 raideliikenteellä tehtyjä matkoja. Pääosa bussiliikenteestä on lähiliikennettä ja junaa 2 käytetään pitkillä matkoilla. Kaikkiaan Salossa 0 tutkimusaineistossa oli 97 bussimatkaa ja 16 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 raideliikenteenmatkaa. Sekä bussi‐ että matkalle lähdön tunti raideliikennematkojen määrä jää varsin pieneksi. havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin tuloksiin HLT16 Salo | seutujulkaisu 8
Joukkoliikenteen matkakohteet
Salossa joukkoliikennematkoista noin puolet Joukkoliikennematkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö‐ ja määräpaikkojen välillä, yhteensä on kodin, työ‐/ koulu/‐opiskelupaikan välisiin 25 matkaa/henkilö/vuosi. matkoihin. Muut matkakohteet ovat yksittäisinä tarkasteltuna jokseenkin matkakohteet: harvinaisia. Yhteensä näistä muodostuu ostoksille, kuitenkin reilu puolet matkoista, eli 57 töihin/ asioimaan, prosenttia. kouluun/ vapaa‐ajan muuhun lähtöpaikat: kotiin opiskelemaan kohteeseen kohteeseen
kotoa 512
työ/ koulu/ 5101 opiskelupaikasta
vapaa‐ajan 10 kohteesta
ostos‐/ asiointi‐ tai 1103 muusta kohteesta
Joukkoliikennematkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). Matkan tarkoitus
Viereisissä kuvissa on esitetty, millaisia työ 3 matkoja Salon asukkaat tekivät joukkoliikenteellä. työasia 1
Kaikkiaan vuodessa kuusi vuotta täyttänyt koulu, opiskelu 7 keskivertoasukas teki 25 ovelta‐ovelle matkaa. Pyöreästi arvioiden kilometrejä vapaa‐aika 3 näistä matkoista syntyi vuositasolla henkeä saattaminen, kohti noin puolitoista tuhatta. Mukana kyyditseminen 2 arviossa ovat myös asukkaiden matkat Salon ulkopuolelle. ostos 3
asiointi, muu Pitkillä Salon ulkopuolelle ulottuvilla henkilökohtainen 6 matkoilla on jokseenkin pienehkö merkitys matkaluvun kannalta, mutta matkasuoritteessa nämä näkyvät. Koska osa Joukkoliikenteellä matkustetut kilometrit (km /henkilö/vuosi). joukkoliikenteen matkoista on varsin pitkiä ja suhteellisen harvinaisia, jäävät matkasuorite‐ arviot epätarkoiksi. työ 394
Ovelta-ovelle matkaketjut työasia 144 koulu, opiskelu 124 Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto Salon asukkaiden joukkoliikenteen vapaa‐aika 196 matkaketjuista. Tavallisimpia matkaketjuja ovat vaihdottomat yhteydet ja matkaketjut, joilla saattaminen, 156 liityntämatkat onnistuvat kävellen. kyyditseminen ostos 125 prosenttia joukkoliikennematkoista 73 bussi + jalankulku asiointi, muu henkilökohtainen 119 9raide + jalankulku 2yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku 0useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku 2yksi joukkoliikenneväline + pyörä 10 yksi joukkoliikenneväline + auto 4 muut matkaketjut yhteensä 100 % HLT16 Salo | seutujulkaisu 9
OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: 54 % kuljettajat 16 % matkustajat (prosenttia kulkutavan matkoista) 19 Henkilöautoilu 18
kevät kesä Vuodenaikavaihtelut 14 13 54 52 12 12 12 % % 11 12 Henkilöautoilun matkamäärien vaihtelut ovat 10 15 17 9 9 eri vuodenaikoina melko vähäiset. 8 9 8 7 Talvikautena matkoja on kuitenkin hieman 6 6 muita vuodenaikoja enemmän. Kesäisin 3 lomakausi näkyy erityisesti henkilöautolla 3 matkustajana tehtyjen matkojen syksy talvi merkittävänä keskipituuden kasvuna. % 53 % 58 16 15
MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK) MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) Viikonpäivävaihtelut
18 19 18 18 18 0,5 0,5 18 17 17 17 0,5 0,5 0,5 Henkilöautolla liikutaan eniten arkisin, mutta 16 viikonlopun matkat ovat pidempiä ja niillä kuljetaan useammin yhdessä. Viikonlopun alkamista heijastelee perjantain hieman muita arkivuorokausia korkeampi matkaluku.
1,7 1,5 1,6 1,7 1,6
kevät kesä syksy talvi koko kevät kesä syksy talvi koko vuosi vuosi
24 23 24 22 Tuntivaihtelut 21 0,4 18 18 1817 0,4 0,6 0,4 0,5 16 0,6 0,5 Arkisin henkilöautoilun huiput ajoittuvat 15 2,0 14 14 1,8 1,8 13 13 1,7 aamulla klo 6 ja 9 ja iltapäivisin klo 15 ja 18 1,6 0,4 1,6 11 1,4 välille. Iltapäivän liikennemäärien huippu on 1,1 selvästi aamua korkeampi. Tuntivaihtelun yksittäisten pisteiden sahaus johtuu pienestä havaintoaineistosta.
ma ti ke to pe la su koko ma ti ke to pe la su koko viikko viikko
KULJETTAJIEN MATKOJEN MATKUSTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT selitteet: ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia prosenttia matkoista ma‐pe henkilöauto, matkustaja matkoista ma‐pe 18 18 la‐su la‐su 16 henkilöauto, kuljettaja 16 14 14 12 HENKILÖAUTOILU 12 10 10 8 Henkilöautomatkoihin on tutkimuksessa luettu 8 henkilöautolla ja pakettiautolla kuljettajana ja 6 6 matkustajana tehdyt matkat. Matkoissa ei ole 4 mukana taksilla tehtyjä matkoja. Menettely vastaa 4 2 Eurostatin henkilöliikennetutkimuksen 2 0 harmonisoinnista antamia suosituksia. 0 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 Pakettiautolla ja taksilla tehdyt matkat ovat 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 tarvittaessa eroteltavissa itse aineistosta. matkalle lähdön tunti matkalle lähdön tunti HLT16 Salo | seutujulkaisu 10
HENKILÖAUTON KESKIKUORMITUS HENKILÖAUTOMATKOJEN MATKAKOHTEET JA MATKAN TARKOITUS
1,6 hlö/ajoneuvo Henkilöautomatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö‐ ja määräpaikkojen välillä ( 772 matkaa/henkilö/vuosi). koko viikko ma‐pe la‐su
1,6 matkakohteet: kaikki 1,4 2,0 ostoksille, asioimaan, asiointi, muu 1,6 töihin/ kouluun/ vapaa‐ajan muuhun henkilökohtainen 1,5 1,8 lähtöpaikat: kotiin opiskelemaan kohteeseen kohteeseen 1,6 ostos 1,5 1,7 kotoa 10 76 93 121 saattaminen, 2,4 2,2 kyyditseminen 2,7 työ/ koulu/ 60 20 9 21 1,8 opiskelupaikasta vapaa‐aika 1,6 2,0 2,6 vapaa‐ajan koulu, opiskelu 95 5 28 19 1,0 kohteesta 1,2 työasia 1,2 ostos‐/ asiointi‐ tai 1,5 128 12 20 50 muusta kohteesta 1,1 työ 1,1 henkilöä/ajoneuvo (laskettuna ajokilometreistä)1,0
HENKILÖAUTON KULJETTAJAT Henkilöautomatkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi).
103 osuus matkoista, yhteensä 100% työ 3 miehet % % naiset 45 työasia 75+ 21 2
65 ‐ 74 11 5 6 koulu, opiskelu 8 55 ‐ 64 11 7 149 35 ‐ 54 24 19 vapaa‐aika 62 18 ‐ 34 11 10 saattaminen, 75 6 ‐ 17 00 kyyditseminen 40 135 ostos HENKILÖAUTON MATKUSTAJAT 42 osuus matkoista, yhteensä 100% asiointi, muu 84 henkilökohtainen 16 miehet % % naiset
75+ 27 Henkilöautolla ajetut ja matkustetut kilometrit matkan tarkoituksen mukaan (km /henkilö/vuosi).
65 ‐ 74 110 2520 55 ‐ 64 17 työ 30 35 ‐ 54 515 1285 työasia 18 ‐ 34 38 8 6 ‐ 17 19 21 192 koulu, opiskelu 43 VUOSITUNNUSLUVUT 2921 matkaa/henkilö/vuosi vapaa‐aika 1479 kuljettajat 597 saattaminen, 977 174 matkustajat kyyditseminen 591
1301 km/ henkilö/ vuosi ostos selitteet: 549 kuljettajat 10 615 henkilöauto, kuljettaja asiointi, muu 1419 matkustajat 3 043 henkilökohtainen 341 henkilöauto, matkustaja HLT16 Salo | seutujulkaisu 11
Liikkuminen ja autonomistus Asukkaiden kulkutapojen käyttö kotitalouksien hallinnassa olevien autojen mukaan. Salon asukkaat käyttävät sitä vähemmän jalankulkua, pyörää ja joukkoliikennettä, mitä prosenttia matkoista useampi auto taloudessa on. Viereisessä ei autoa 41 14 8 7 6 24 kuvassa on esitetty kulkutapaosuudet sen mukaan, kuinka monen auton taloudessa 1 auto 19 5 2 4 56 14 henkilö asuu. 2 autoa 15 5 2 4 58 17 Pääpiirteittäin autonomistus kasvaa asteittain, mitä kauempana seudun 3+ autoa 12 32 5 64 15 ydinalueista asutaan. Asiaa on tässä havainnollistettu kaupunki‐maaseutu‐ jalankulku pyöräily luokituksen avulla. Luokituksen mukaiset vyöhykkeet on esitetty kartalla. joukkoliikenne muu henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
Asuntokuntien hallinnassa olevien Asuntokuntien autonomistus kaupunki‐maaseutuluokituksen autojen vuotuinen ajosuorite yhden, mukaan. kahden ja kolmen auton talouksissa. ei autoa 1 auto 2 autoa useampi auto prosenttia asuntokunnista koko Salo 15 52 29 5 sisempi kaupunkialue 37 50 12 1 ulompi kaupunkialue 12 56 30 2 kaupungin kehysalue 6 41 45 8 kaupungin läheinen maaseutu 9 53 31 8 ydinmaaseutu 2 55 32 11 ©MML
2016,
SYKE/YKR
Kaupunki‐maaseutuluokitus sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu HLT16 Salo | seutujulkaisu 12 Liikkuminen ja maankäyttö
MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja muu
koko Salo 3,0 45
sisempi kaupunkialue 2,9 39
ulompi kaupunkialue 3,2 40
kaupungin kehysalue 3,2 54 kaupungin läheinen maaseutu 2,7 47
ydinmaaseutu 2,9 56
Yllä olevissa kaavioissa on esitetty Salon asukkaiden matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain. Alla olevassa taulukossa ovat matkaluvut kaupunki‐maaseutuluokituksen ja ikäryhmän mukaan. Osalla alueista havaintomäärä jää pienehköksi. Jos jossakin ryhmässä matkojen määrä on jäänyt alle kymmenen, on lukuarvo jätetty ilmoittamatta.
MATKALUVUT KAUPUNKI‐MAASEUTULUOKITUKSEN JA IKÄRYHMÄN MUKAAN (matkaa/henkilö/vuorokausi) jalan‐ joukko‐ henkilöauto ikäryhmä kulkupyöräily liikenne kuljettaja matkustaja muu kaikki sisempi kaupunkialue 6 ‐ 17 1,2 0,9 1,0 0,6 3,7 18 ‐ 34 1,0 0,5 0,2 1,2 0,5 3,4 35 ‐ 54 0,6 0,5 1,4 0,3 3,0 55 ‐ 64 1,0 1,8 0,3 3,4 65+ 0,7 0,2 0,7 0,4 0,1 2,2 kaikki 0,9 0,4 0,1 1,1 0,4 0,1 2,9 ulompi kaupunkialue 6 ‐ 17 1,1 0,4 1,4 0,4 3,3 18 ‐ 34 0,4 2,3 0,4 3,2 35 ‐ 54 0,5 0,2 2,6 0,4 0,1 3,8 55 ‐ 64 0,4 0,1 1,8 0,5 2,9 65+ 0,5 0,1 1,2 0,4 0,1 2,4 kaikki 0,6 0,2 0,0 1,7 0,6 0,1 3,2 kaupungin kehysalue 6 ‐ 17 0,4 0,2 0,3 1,4 0,4 2,8 18 ‐ 34 0,6 2,1 3,1 35 ‐ 54 0,5 0,1 2,7 0,4 3,8 55 ‐ 64 0,4 2,3 2,9 65+ 0,4 1,7 0,5 2,8 kaikki 0,5 0,1 0,1 1,9 0,5 0,1 3,2 kaupungin läheinen maaseutu 6 ‐ 17 0,7 0,4 0,2 1,3 0,3 2,8 18 ‐ 34 0,4 2,5 3,3 35 ‐ 54 0,4 2,4 0,1 3,0 55 ‐ 64 0,4 1,8 0,2 2,5 65+ 0,5 1,3 0,3 0,1 2,2 kaikki 0,4 0,1 0,1 1,6 0,3 0,1 2,7 ydinmaaseutu 6 ‐ 17 1,0 2,2 18 ‐ 34 2,7 3,8 35 ‐ 54 2,6 3,6 55 ‐ 64 1,4 1,9 65+ 2,2 2,8 kaikki 0,4 1,9 0,4 2,9 koko Salo 0,5 0,2 0,1 1,6 0,5 0,1 3,0 HLT16 Salo | seutujulkaisu 13
Liikkuminen osa-alueittain
Salon asukkaat tekivät vuorokaudessa yhteensä 151 000 matkaa. Näistä osa‐alueiden sisäisiä oli 91 000, osa‐alueiden välisiä 34 000 ja Salon ulkopuolelle suuntautuneita 15 000. Salon asukkaiden kokonaan Salon ulkopuolella tekemiä matkoja oli arviolta 10 000. Vuorokausitasolle laajennettuna noin 1000 (~0,6 %) matkaa jäi paikantumatta. (Luvut poikkeavat kansisivun tiedoista erilaisen aluerajauksen vuoksi.)
ASUKKAIDEN MATKAT osa‐alueiden sisäiset 60 % ©
MML2016 osa‐alueiden väliset 23 % 10 % ja 7 % matkat Salon ulkopuolelle ja ulkopuolella
sisäiset matkat alue vuorokaudessa, osa‐alueiden sisäisten matkojen kulkutapaosuudet: yht. 91 000
Vanha Salo 57 620 26 10 1 3 48 13
Halikko 11 300 29 9 2 4 38 18
Muurla‐Kisko 4 200 34 8 0 10 44 4
Perniö‐Särkisalo 9 000 25 21 4 55 13
Pertteli‐Kuusjoki 4 400 22 9 2 4 48 14 Suomusjärvi‐ 4 000 31 20 7 49 11 Kiikala
0
0
selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne muu
henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja HLT16 Salo | seutujulkaisu 14
Matkojen keskipituudet km/matka Työasiamatkat ovat keskimäärin matkoista pisimpiä ja koulutukseen 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 liittyvät matkat lyhyimpiä. Mainittujen yleispiirteiden lisäksi 22 keskipituudet vaihtelevat merkittävästi Salon eri osissa. työ Keskipituudet on ilmoitettu vain, jos havaintoja on ollut vähintään kymmenkunta. 28 työasia selitteet: 8 koko Salo koulu, opiskelu Vanha Salo 15 Halikko vapaa‐aika Muurla‐Kisko 13 Perniö‐Särkisalo saattaminen, Pertteli‐Kuusjoki kyyditseminen Suomusjärvi‐Kiikala 10 ostos
17 asiointi, muu Osa-alueiden väliset matkat 15 Seuraavassa taulukossa on arvio osa‐alueiden kaikki sisäisistä ja niiden välisistä matkoista kulkutavoittain. Jos matkamäärä on jäänyt määräpaikat vuorokaudessa alle 100:n, ei lukuarvoa ole esitetty. Muurla‐ Perniö‐ Pertteli‐ Suomusjär lähtöpaikat Vanha Salo Halikko Kisko Särkisalo Kuusjoki vi‐Kiikala jalankulku ja pyöräily Vanha Salo 20 350 310 100 130 190
Halikko 350 4 320
Muurla‐Kisko 1 760
Perniö‐Särkisalo 2 450
Pertteli‐Kuusjoki 130 1 420
Suomusjärvi‐Kiikala 130 1 340
yhteensä 20 960 4 630 1 760 2 550 1 550 1 530 joukkoliikenne Vanha Salo 450
Halikko 240
Muurla‐Kisko
Perniö‐Särkisalo 140
Pertteli‐Kuusjoki 110 110
Suomusjärvi‐Kiikala
yhteensä 700 240 110 henkilöauto Vanha Salo 35 080 7 070 1 140 2 080 1 940 1 120
Halikko 6 840 6 270 200 500 260 230
Muurla‐Kisko 1 130 130 2 010 260 260 160
Perniö‐Särkisalo 1 890 430 230 6 160
Pertteli‐Kuusjoki 2 000 220 230 2 740 240
Suomusjärvi‐Kiikala 1 130 200 250 2 440
yhteensä 48 070 14 320 3 810 9 000 5 450 4 190 HLT16 Salo | seutujulkaisu 15
Kotimaanmatkat asuinalueen mukaan MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne muu henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
koko Salo 3,0 45 Vanha Salo 3,1 41 Halikko 3,2 46 Muurla‐Kisko 2,7 52 Perniö‐Särkisalo 2,8 49 Pertteli‐Kuusjoki 2,9 56 Suomusjärvi‐Kiikala 2,6 45
Matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi). Matkasuorite (km/henkilö/vrk).
muu yht. muu yht.
koko Salo 0,55 0,16 0,07 0,12 1,64 0,48 3,0 1,0 0,5 3,5 3 29 8 45 Vanha Salo 0,61 0,22 0,07 0,12 1,56 0,54 3,1 1,1 0,7 4,2 3 23 8 41 Halikko 0,52 0,15 0,06 0,11 1,82 0,52 3,2 0,9 0,5 1,4 1 35 7 46 Muurla‐Kisko 0,54 0,11 0,08 0,12 1,64 0,22 2,7 0,8 0,3 2,5 0 34 14 52 Perniö‐Särkisalo 0,48 0,04 0,07 0,10 1,66 0,44 2,8 0,8 0,1 3,9 3 33 8 49 Pertteli‐Kuusjoki 0,37 0,10 0,10 0,19 1,74 0,35 2,9 0,7 0,3 5,4 4 38 7 56 Suomusjärvi‐Kiikala 0,46 0,04 0,03 0,11 1,63 0,29 2,6 1,0 0,1 1,1 1 37 5 45
Asuminen ja liikkuminen Asuntokuntien asumismuodon jakauma tutkimusaineistossa. Eniten Salossa kestävillä liikkumismuodoilla matkustavat kerrostalovaltaisilla alueilla asuvat. Tämä pätee mitattaessa liikkumista sekä matkaluvulla että omakoti‐ matkasuoritteella. Vastaavasti henkilöautoa käyttävät eniten rivi‐ja talo paritaloissa asuvat tarkasteltaessa liikkumista matkalukujen valossa. Sen 54 % sijaan matkasuorite on suurin omakotitaloalueella asuvilla. Muu asumismuoto sisältää lähinnä seniori‐ ja palveluasumisen, asuntolat sekä muu laitokset. Väestörekisteritietojen mukaan laitoksissa asuvat eivät kuuluneet asumis‐ tutkimuksen piiriin. muoto 2 % rivi‐ ja kerrostalo paritalo 23 % 21 %
Asuntokuntien autonomistus asumismuodon mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) asumismuodon mukaan ja kulkutavoittain.
koko Salo 15 52 29 5 3,0
kerrostalo 38 54 7 2,7
rivi‐ ja paritalo 9 66 24 1 3,2
omakoti‐ 5 46 41 8 3,1 talo muu 78 20 2 0,9 asumismuoto ei autoa 1 auto 2 autoa 3+ autoa HLT16 Salo | seutujulkaisu 16 Eri väestöryhmien liikkuminen
Tunnusluvut sukupuolen ja iän mukaan
keskiarvo miehet naiset miehet 6 ‐ 17 18 ‐ 34 35 ‐ 54 55 ‐ 64 65 ‐ 74 75+ kaikki 6 ‐ 17 18 ‐ 34 35 ‐ 54 55 ‐ 64 65 ‐ 74 75+ kaikki ja naiset matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) 2,9 3,0 3,5 3,1 3,1 2,1 3,1 3,2 3,6 3,6 2,6 2,4 1,7 2,9 3,0 matkan keskipituus (km/matka) 920202214917 916151410713 15 keskimääräinen matka‐aika (min/matka) 24 28 25 29 26 21 26 21 26 22 23 26 26 24 25 matkasuorite (km/henkilö/vrk) 26 59 69 66 43 20 53 29 56 52 35 24 12 38 45 matka‐aikasuorite (min/henkilö/vrk) 69 83 88 88 81 43 80 68 93 79 60 60 42 69 74
Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).
miehet 6 ‐ 17 2,9 26 18 ‐ 34 3,0 59 35 ‐ 54 3,5 69 55 ‐ 64 3,1 66 65 ‐ 74 3,1 43 75+ 2,1 20 kaikki ikäryhmät 3,1 53 naiset 6 ‐ 17 3,2 29 18 ‐ 34 3,6 56 35 ‐ 54 3,6 52 55 ‐ 64 2,6 35 65 ‐ 74 2,4 24 75+ 1,7 12 kaikki ikäryhmät 2,9 38 miehet ja naiset 3,0 45
Pääasiallinen toiminta Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).
6v ‐ 17v 3,0 27 täysi‐ikäinen opiskelija 3,0 39 kokopäivätyö 3,6 70 osa‐aika‐ tai satunnainen työ 3,7 57 eläkeläinen 2,2 21 muu 2,4 30 kaikki 3,0 45
selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne muu henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja HLT16 Salo | seutujulkaisu 17
Ajokortin haltijat Seuraavissa kaavioissa on esitetty matkaluku ja matkasuorite iän ja Ajokortittomista varsin pieni osa käy ansiotyössä ja työssäkäyvienkin ajokortin hallinnan mukaan kulkutavoittain. Ajokortilla tarkoitetaan matkat ovat ajokortin haltijoita selvästi lyhyempiä. Ajokortittomien tässä voimassaolevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa matkasuoritteet ovat pienempiä sekä työ‐ että vapaa‐ajan matkoilla. ajokorttia. Ajokortin hallinta on yksi selkeimmin väestön liikkumista Tulokset on esitetty ajokortin hallinnan ja ikäryhmän mukaan. erotteleva tekijä ja kytkeytyy työssäkäyntiin.
Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). kaikki täysi‐ikäiset 3,0 48 on ajokortti 18 ‐ 34 3,4 62 35 ‐ 54 3,6 62 55 ‐ 64 2,9 52 65+ 2,7 32 kaikki ajokortilliset 3,2 53 ei ole korttia 18 ‐ 34 1,7 13 35 ‐ 54 2,9 16 55 ‐ 64 1,7 21 65+ 1,4 10 kaikki ajokortittomat 1,6 12 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja muu
Matkan tarkoitus
Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan arkena (ma‐pe keskimäärin).
matkan kokonais‐ matkaluku keskipituus matkasuorite matka‐aikamatka‐aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ 0,45 21 9,6 26 12 työasia 0,19 30 5,8 31 6 koulutus 0,21 6 1,3 21 4 vierailu 0,22 18 4,0 24 5 ulkoilu, liikunta 0,37 4 1,6 29 11 muu vapaa‐aika 0,36 16 5,7 27 10 kyyditseminen 0,40 10 4,1 18 7 ostos 0,63 9 5,8 18 12 asiointi 0,34 13 4,5 20 7 muu 0,07 38 2,6 50 3 kaikki 3,23 14 45,0 24 76
Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina).
matkan kokonais‐ matkaluku keskipituus matkasuorite matka‐aikamatka‐aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ 0,09 27 2,3 27 2 työasia 0,05 6 0,3 9 0 koulutus 0,01 77 1,1 71 1 vierailu 0,45 23 10,1 26 12 ulkoilu, liikunta 0,30 7 2,0 44 13 muu vapaa‐aika 0,47 25 11,8 35 17 kyyditseminen 0,28 25 6,9 28 8 ostos 0,60 11 6,4 16 9 asiointi 0,13 10 1,3 15 2 muu 0,09 31 2,8 56 5 kaikki 2,45 18 45,0 28 69 HLT16 Salo | seutujulkaisu 18
Kulkutapojen käyttö matkan tarkoituksen mukaan vuositasolla Seuraavaan taulukkoon on koottu matkaluvut henkilöä kohti vuositasolla. Luvut on saatettavissa vuorokausitasolle jakamalla 366:lla, sillä vuosi 2016 oli karkausvuosi.
jalankulku pyöräily joukko‐ henkilöauto, henkilöauto, muu kaikki liikenne kuljettaja matkustaja kulkutavat työ 7 8 3 103 3 0 126 työasia 2 2 1 45 2 4 56 koulu, opiskelu 21 9 7 6 8 4 56 vapaa‐aika 119 21 3 149 62 20 374 saattaminen, kyyditseminen 6 3 2 75 40 6 132 ostos 29 9 3 135 42 8 227 asiointi, muu henkilökohtainen 15 6 6 84 16 4 130 kaikki matkaryhmät 200 59 25 597 174 45 1 102
Matkan tarkoitus sukupuolen ja iän mukaan
Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet 6 ‐ 17 2,9 26 18 ‐ 34 3,0 59 35 ‐ 54 3,5 69 55 ‐ 64 3,1 66 65 ‐ 74 3,1 43 75+ 2,1 20 kaikki ikäryhmät 3,1 53 naiset 6 ‐ 17 3,2 29 18 ‐ 34 3,6 56 35 ‐ 54 3,6 52 55 ‐ 64 2,6 35 65 ‐ 74 2,4 24 75+ 1,7 12 kaikki ikäryhmät 2,9 38 miehet ja naiset 3,0 45
Matkan tarkoitus pääasiallisen toiminnan mukaan
Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).
6v ‐ 17v 3,0 27 täysi‐ikäinen opiskelija 3,0 39 kokopäivätyö 3,6 70 osa‐aika‐ tai satunnainen työ 3,7 57 eläkeläinen 2,2 21 muu 2,4 30 kaikki 3,0 45
selitteet: työ työasia koulu, opiskelu vapaa‐aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, muu henkilökohtainen HLT16 Salo | seutujulkaisu 19
Luotettavuus Salon asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja virhemarginaali.
Tutkimusasetelmaa suunniteltaessa kulkutapa‐ 95% luottamus‐ Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen osuus (%) väli %‐yks. päätunnusluvuksi seutukohtaisissa tarkasteluissa jalankulku 18,1 ± 2,1 asetettiin kestävien liikkumismuotojen yhteenlaskettu kulkutapaosuus seudun asukkaiden pyöräily 5,4 ± 1,2 kotimaanmatkoilla, joka Salossa on 26 prosenttia. bussi 2,0 ± 0,8 Tunnusluvun tarkkuus on 2,4 prosenttiyksikköä 95 raide 0,3 ± 0,3 prosentin luottamustasolla. Tämä tarkoittaa, että joukkoliikenne kokonaisuudessaan 2,3 ± 0,8 95 prosentin varmuudella Salon kestävien kestävät liikkumismuodot yhteensä 25,8 ± 2,4 liikkumismuotojen todellinen kulkutapaosuus asettuu mainitun virhemarginaalin sisälle. henkilöauto, kuljettaja 54,2 ± 2,8 henkilöauto, matkustaja 15,8 ± 2,0 henkilöauto yhteensä 70,0 ± 2,6 muu 4,1 ± 1,1
Muunnoskertoimet Kulkutapakohtaiset muunnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen.
Tässä julkaisussa esitetyt tunnusluvut ovat koko asukkaiden matkat kaikki asukkaiden vuoden kaikkien päivien keskiarvoja. Monet Salon sisällä kotimaanmatkat aiemmat seudulliset liikkumistottumukset Suomessa on toteutettu rajattuna jaksona syksyisin matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin tai keväisin. Usein liikkumista on tutkittu vain jalankulku 0,50 1,20 0,55 1,16 arkisin maanantaista torstaihin. Valtakunnallinen pyöräily 0,16 1,16 0,16 1,17 henkilöliikennetutkimus on taas ympärivuotinen ja kattaa kaikki viikonpäivät, myös lomakaudet. joukkoliikenne 0,03 1,70 0,07 2,32 henkilöauto, kuljettaja 1,32 1,18 1,63 1,15 Vertailujen helpottamiseksi viereisiin taulukkoihin henkilöauto, matkustaja 0,39 1,00 0,48 0,89 on koottu muunnoskertoimet, joilla vuoden muu 0,09 1,31 0,12 1,09 keskimääräisistä matkaluvuista päästään syksyn kaikki 2,50 1,17 3,01 1,14 arkivuorokauden vastaavin lukuihin. Kertoimet on laskettu erikseen asukkaiden matkoille Salon sisällä ja kaikille asukkaiden kotimaanmatkoille. Kertoimet on esitetty niille kulkutavoille, joiden Matkaryhmäkohtaiset muunnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista havaintomäärä on ylittänyt sadan koko aineistossa. syksyn arkivuorokauteen.
Luotettavuussyistä kertoimia ei ole esitetty asukkaiden matkat kaikki asukkaiden matkasuoritteille eikä keskimatkapituuksille. Salon sisällä kotimaanmatkat Seutukohtaisia arvoja luotettavamman yleiskuvan matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin näistä saa tutkimuksen valtakunnallisesta osiosta. Tiedot on julkaistu tutkimuksen työ 0,25 1,62 0,34 1,48 menetelmäjulkaisussa. työasia 0,09 1,53 0,15 1,56 koulu, opiskelu 0,14 1,89 0,15 1,93 vapaa‐aika 0,86 1,15 1,02 1,07 saattaminen, kyyditseminen 0,32 0,84 0,36 0,85 ostos 0,55 0,99 0,62 0,92 asiointi, muu henkilökohtainen 0,28 1,05 0,36 1,16 kaikki 2,50 1,17 3,01 1,14 HLT16 Salo | seutujulkaisu 20
Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen
Vuoden 2016 Henkilöliikennetutkimus on Tätä julkaisua vastaava kooste on saatavilla kaikista tutkimukseen osallistuneista seuduista. toteutettu valtakunnallisesti ja useilla Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kotimaanmatkojen kulkutapaosuuksista koko maassa kaupunkiseuduilla samanaikaisesti yhtenä ja seuduittain. Valtakunnallinen otos kattoi yleispiirteisesti koko Suomen Ahvenanmaata tutkimuskokonaisuutena. Siten tulokset ovat lukuun ottamatta. Muita tutkimukseen osallistuneita alueita Salon lisäksi olivat Helsingin vertailukelpoisia muihin seutuihin ja koko seutu, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Oulun seutu, Turun seutu, Riihimäen seutu, Tampereen maahan nähden. seutu, Päijät‐Häme, itäinen Uusimaa ja läntinen Uusimaa.
Kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet
koko maa 22 8 5 2 2 45 15
Helsingin seutu 26 6 9 9 2 35 12
Tampereen seutu 27 7 8 12 40 15
Oulun seutu 20 16 4 02 41 17
Turun seutu 23 8 7 03 44 15
Päijät‐Häme 24 8 3 1 2 45 16
Joensuun ydinkaupunkiseutu 21 13 303 42 18
Riihimäen seutu 21 6 2 3 2 45 20
itäinen Uusimaa 22 6 3 03 49 16
läntinen Uusimaa 19 5 21 3 52 18
Salo 18 5 20 4 54 16
selitteet:
jalankulku pyöräily
bussi raide muu
henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
HLT16 Muita julkaisuja:
Salo Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Seutukohtaiset julkaisut Tutkimukseen osallistui eri puolilta maata Esite kaikkiaan yli 30 000 suomalaista puhelimitse, verkkokyselynä ja kirjeitse. Tutkimuksen Faktakortit yksityiskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2016 asiantuntijaraportti ovat vastanneet yhdessä WSP Finland Oy ja Kantar TNS Oy. Kantar keräsi tutkimusaineiston ja WSP analysoi aineiston ja raportoi tulokset. Kaikki julkaisut ovat saatavilla verkko‐osoitteesta www.hlt.fi Lisäksi osoitteesta löytyvät tämän julkaisun kaavioiden lukuarvot taulukkomuodossa. Koosteen laatija: WSP Finland Oy, Pastinen Virpi