HLT16 Salo | seutujulkaisu © MML2016 Vanhan Salon sisäiset: HLT16 58 000 matkaa/vrk muu 26 10 1 61 3 (%) Salo muiden osa‐aluiden sisäiset: 32 000 matkaa/vrk muu 28 6 1 59 5 (%) osa‐alueiden väliset: 34 000 matkaa/vrk muu 12894(%) matkat Salon ulkopuolelle: 14 000 matkaa/vrk muu 10 87 3 (%) 10.4.2018 ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT WSP FINLAND OY Henkilöliikennetutkimus 2016: SISÄLTÖ Seudun väestö . 2 Salo Kulkutapojen käyttö . 3 Salossa kestävien liikkumismuotojen Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily . 5 kulkutapaosuus on 26 prosenttia. Kestävillä 3,0 matkaa/henkilö/vrk Joukkoliikenne . 7 kulkutavoilla tarkoitetaan jalankulkua, pyöräilyä Henkilöautoilu . 9 ja joukkoliikennettä. Keskimäärin Salon Liikkuminen ja auton omistus . 11 asukkaat tekivät vuorokaudessa 3 matkaa ja henkilöauto, jalankulku niiden keskipituus oli 15 kilometriä. matkustaja 18 % Liikkuminen ja maankäyttö . 12 16 % muu Liikkuminen osa‐alueittain . 13 4 % pyöräily Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen Asuminen ja liikkuminen . 15 eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapa‐ joukko‐ 5 % liikenne Eri väestöryhmien liikkuminen . 16 osuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelevat 3 % seudun maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä Matkan tarkoitus . 17 riippuen. Luotettavuus . 19 Muunnoskertoimet . 19 Pääosa Salon asukkaiden matkoista on vapaa‐ henkilöauto, kuljettaja Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen ajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai 54 % tutkimukseen . 20 opiskeluun liittyviä on 21 prosenttia. Matkoja, joilla jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai vietiin, oli noin kymmenys kaikista matkoista. Matkan tarkoitus LISÄTIETOJA Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät Tulokset perustuvat vuonna 2016 toteutettuun 3,0 matkaa/henkilö/vrk lisätietoja verkko‐osoitteesta www.hlt.fi. Samassa Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja taulukoina. johon Salo osallistui lisäotoksella. Kaikkiaan 1 asiointi työ 567 Salon asukasta vastasi tutkimukseen. Koko 9 % 12 % työasia LISÄTIETOJA: tutkimusaineisto kattaa yli 30 000 suomalaisen muu 5 % Suunnitteluinsinööri Mikko Söderholm koulutus matkat. Tässä julkaisussa tarkastellaan Salon 2 % Kaupunkikehityspalvelut,PL 77, 24101 Salo 5 % asukkaiden kotimaanmatkoja vuoden ostos puh. 02 778 5200 21 % keskimääräisenä päivänä, ellei toisin ole vierailu sähköposti: mikko.soderholm[a]salo.fi mainittu. 9 % PÄIVITYKSET ulkoilu, 15.3.2018 Jalankulun ja pyöräilyn pituusjakaumat on kyyditse‐ liikunta minen muu päivitetty sivulla 5. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT 12 % 12 % vapaa‐ 10.4.2018 Halikon tiedot joukkoliikenteen käytön aika esteistä lisätty sivulla 4. 26 % 13 % kulkutapaosuus HLT16 Salo | seutujulkaisu 2 Salon väestö Väestö KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI Salossa asui vuonna 2016 noin 54 000 henkilöä. Salon kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen väestön työssäkäynti Näistä tutkimuksen piiriin kuuluvia kuusi vuotta tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot perustuvat tutkimusaineistoon. täyttäneitä oli noin 51 000. Väestömäärät Salossa 2016. työttömät alle 6 vuotiaat Väestötietojen lähteenä Tilastokeskus, vuoden 2016 5 % 6 % keskiväestö. 6‐14‐vuotiaat perus‐ 10 % opiskelijat, alue väestö joukko koululaiset, työvoiman varusmiehet ulkopuolella Salo 53 718 50 758 työlliset 8 % 54 % 41 % eläkeläiset 28 % muut 2 % 18 ‐ 64 ‐vuotiaiden työssäkäynti 6 vuotta täyttäneiden koulutustausta kokopäivätyö osa‐aika/ satunnainen työ 63 % 13 % korkea‐aste perusaste kesken 18 % 13 % lomautettu/ työtön 10 % perusaste 22 % ei käy työssä 14 % Aineistolaajennuksen perusjoukko ja 0 ‐ 5 keskiaste ‐vuotiaat. 47 % osuus asukkaista, yhteensä 100% miehet % % naiset 65 + 11 14 ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS 55 ‐ 64 77 35 ‐ 54 13 13 prosenttia ei autoa 1 auto 2 autoa useampi auto asuntokunnista 18 ‐ 34 87 koko Salo 15 52 29 5 6 ‐ 17 77 Vanha Salo 21 52 25 3 0 ‐ 5 33 Halikko 6 55 34 5 AJOKORTIN HALTIJAT Muurla‐Kisko 10 48 35 7 Perniö‐Särkisalo 13 52 28 7 88% Pertteli‐Kuusjoki 2 47 40 11 18 ‐ 34‐vuotiaat91 % Suomusjärvi‐Kiikala 8 49 34 8 35 ‐ 54‐vuotiaat97 % 0 55 ‐ 64‐vuotiaat94 % 65 vuotta täyttäneet74 % 0 HLT16 Salo | seutujulkaisu 3 Kulkutapojen käyttö Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain. Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä matkan kokonais‐ liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla matkaluku keskipituus matkasuorite matka‐aika matka‐aika tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna. jalankulku 0,55 1,8 1,0 27 14 Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. pyöräily 0,16 3,0 0,5 18 3 Kokonaismatka‐aika on vuorokaudessa liikkumiseen käytetty aika. bussi 0,06 40 2,3 52 3 Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui raide 0,01 105 1,1 84 1 kotimaanmatkoillaan 45 kilometriä ja käytti kestävät tähän aikaa 1 tunnin ja 14 minuuttia. 0,78 6 4,9 27 21 yhteensä Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös henkilöauto, 1,63 18 29 22 36 joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja kuljettaja matka‐aikaa koskeviin arvoihin kannattaa henkilöauto, joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, 0,48 17 8 24 11 sillä tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. matkustaja Aineiston luotettavuus on kuitenkin riittävä muu 0,12 22 2,7 45 6 kestävien liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun kulkutapaosuuden arviointiin kaikki 3,01 15 45 25 74 sivulla 19 ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista). Kulkutapaosuudet osa-alueittain koko Salo 18 5 2 4 55 16 Kestävien liikkumismuotojen käyttö kasvaa sitä Vanha Salo suuremmaksi, mitä lähempänä seudun ydinalueita 19 7 2 4 50 17 asutaan. Halikko 16 5 2 4 57 16 Kulkutapaosuudet matkan Muurla‐Kisko 20 4 3 5 61 8 pituuden mukaan Perniö‐Särkisalo 17 22 4 59 16 Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on Pertteli‐Kuusjoki 13 4 4 7 61 12 suurimmillaan lyhyillä matkoilla ja henkilöauton keskipitkillä matkoilla. Kaikkein pisimmillä Suomusjärvi‐Kiikala 18 21 4 64 11 matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin 0 bussi, juna kuin lento‐ ja laivaliikennekin. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan 0 'muu'. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista). 7 10 selitteet: 17 16 18 24 20 18 20 21 27 henkilöauto, matkustaja 41 4 henkilöauto, kuljettaja 9 55 58 61 3 58 68 73 71 67 muu 13 joukkoliikenne 53 3 51 3 10 32 5 pyöräily 6 20 2 6 4 2 11 8 1 6 9 14 4 2115 jalankulku HLT16 Salo | seutujulkaisu 4 Kulkutapojen käytön useus Tutkimukessa selvitettiin kulkutapojen käytön useutta viimeisen kahden kuukauden aikana. Vastaukset jakautuivat kulkutavoittain ja asuinalueittain oheisen kaavion mukaisesti. 0 %20 %40 %60 %80 %100 % Vanha Salo 29 23 12 14 19 3 jalankulku Halikko 27 24 11 17 19 3 Muurla‐Kisko 27 22 9 9 31 2 Perniö‐Särkisalo 20 22 10 13 28 7 Pertteli‐Kuusjoki 24 23 12 7 30 4 Suomusjärvi‐Kiikala 21 23 10 4 36 6 koko Salo 27 23 11 13 23 4 pyöräily Vanha Salo 9 12 7 12 57 3 Halikko 9 7 7 13 62 2 Muurla‐Kisko 4 10 3 13 67 3 Perniö‐Särkisalo 3 4 8 11 67 7 Pertteli‐Kuusjoki 8 10 6 10 65 2 Suomusjärvi‐Kiikala 3 5 4 10 71 7 koko Salo 8 10 6 12 61 4 joukkoliikenne Vanha Salo 3 4 3 24 62 3 Halikko 3 4 4 22 64 3 Muurla‐Kisko 4 11 15 76 2 Perniö‐Särkisalo 5 2 3 19 66 6 Pertteli‐Kuusjoki 9 1 2 18 68 2 Suomusjärvi‐Kiikala 4 2 2 12 75 5 koko Salo 4 3 3 21 65 3 henkilöauto Vanha Salo 54 28 6 7 4 1 Halikko 62 27 4 5 11 Muurla‐Kisko 53 31 11 4 0 Perniö‐Särkisalo 54 28 10 3 3 1 Pertteli‐Kuusjoki 57 35 5 201 Suomusjärvi‐Kiikala 54 35 5 1 4 1 koko Salo 55 29 7 5 3 1 5‐7 päivänä viikossa 2‐4 päivänä viikossa yhtenä päivänä viikossa harvemmin Joukkoliikenteen käytön esteet ja ongelmat asuinalueen mukaan Tutkimuksessa selvitettiin joukkoliikenteen käytön Vastausosuudet prosentteina esteitä ja ongelmia. Suurimpana ongelmana Asuinalue pidettiin heikkoja yhtyksiä. Tulokset ovat varsin yhtenevät, vaikkakin Vanhan Salon osa‐alueella Muurla‐ Perniö‐ Pertteli‐ Suomus‐ asuvista muita suurempi osa piti joukkoliikenteen Vanha Salo Halikko Kisko Särkisalo Kuusjoki järvi‐Kiikala koko Salo käyttöä ongelmattomana. ei esteitä/ongelmia 23 9 8 14 10 8 16 heikot yhteydet 18 30 36 33 41 36 26 Vapaa-ajan asunnot aikataulujen sopimattomuus 14 14 20 12 20 14 15 asuntokunnittain muut vaihtoehdot parempia 11 14 8 9 5 8 11 Salon seutukohtaisena kysymyksenä ei tottunut joukkoliikenteeseen 10 8 8 9 3 5 9 tutkimuksessa selvitettiin vapaa‐ajan asunnon huonot liityntäyhteydet 46777136 sijaintia. Salossa asuvien asuntokuntien osalta tulos näkyy allaolevassa kuvassa. matkalippu on kallis 66 12245 terveydelliset syyt 4334323 hitaus 2313243 Salossa Salon ulkopuolella tavaroiden kuljetustarve 2222432 2500 1900 heikko tiedotus 1100111 10 % 8 % vaihdot 0100000 turvattomuus 0110010 istumapaikkaa vaikea saada 0100000 huono täsmällisyys 0000000 epäsiisteys 0000000 ei vapaa‐ajan asuntoa 20300 epäystävällinen henkilökunta 0000000 82 % muiden matkustajien häiriköinti 0000000 muu 4252123 kaikki 100 100 100 100 100 100 100 HLT16 Salo | seutujulkaisu 5 OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTAJalankulku ja MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: 18 % jalankulku 5 % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista) pyöräily 50 19 14 9 33 5 Vuodenaikavaihtelut 30 kevät kesä 23 % % Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä 20 12 75 77 vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty 9 10 3 kaavioissa seuraavasti: 3 1 2 0 2 0 2 kevät: maalis ‐ toukokuu 18 21 kesä: kesä ‐ elokuu syksy: syys ‐ marraskuu syksy 6 talvi 2 talvi: joulu ‐ helmikuu Yli puolet jalankulkumatkoista