Loimaan Seudun Liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 Sivu TIIVISTELMÄ 2 - DocsLib

sign in sign up

<<

Home , Alastaro, Askainen, Kaarina, Karinainen, Koski Tl, Kuusjoki

,/)-!!. 3%5$5. LIIKENNEJËRJESTELMË SUUNNITELMA

,IIKENNEJËRJESTELMËN MAANKËYTTÚTARKASTELU !LASTARO !URA +OSKI4, ,OIMAA -ARTTILA -ELLILË /RIPËË 0ÚYTYË 4ARVASJOKI 9LËNE 4URUNTIEPIIRI , 3LËËNINHALLITUS 2ATAHALLINTOKESKUS

Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 Sivu TIIVISTELMÄ 2

1. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 5

2. KAAVOITUSTILANNE 7

3. MAANKÄYTTÖ 8 3.1 Kaavoitustilanne 8 3.2 Maankäyttö 8 3.3 Asuminen 9 3.4 Palvelut 9 3.5 Elinkeinot ja työpaikat 10 3.6 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö 10 3.7 Tie- ja katuverkko 11 3.8 Joukkoliikenne 11 3.9 Kevyen liikenteen yhteydet 12 3.10 Maankäytön laajenemisalueet 12

4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13

LIITEKARTAT 1. Väestön muutos 1980-2000 14 2. Työpaikkamuutos 1980-2000 15 3. Taajamakehitys 1980-2000 16 4. Kyläkeskukset ja taajamatyyppisen rakentamisen alueet 17 5. Luonnonsuojelu-, pohjavesi- ja maisemallisesti arvokkaat alueet 18 5. KUNTAKOHTAISET TARKASTELUT 19

6. ALASTARO 20 6.1 Kaavoitustilanne 20 6.2 Maankäyttö 20 6.3 Tie- ja katuverkko 21 6.4 Joukkoliikenne 21 6.5 Kevyen liikenteen yhteydet 21 6.6 Maankäytön laajennusalueet 21

7. AURA 26 7.1 Kaavoitustilanne 26 7.2 Maankäyttö 26 7.3 Tie- ja katuverkko 27 7.4 Joukkoliikenne 28 7.5 Kevyen liikenteen yhteydet 28 7.6 Maankäytön laajennusalueet 28

8. KARINAINEN 32 8.1 Kaavoitustilanne 32 8.2 Maankäyttö 32 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 8.3 Tie- ja katuverkko 33 8.4 Joukkoliikenne 34 8.5 Kevyen liikenteen yhteydet 34 8.6 Maankäytön laajennusalueet 34

9. KOSKI TL 37 9.1 Kaavoitustilanne 37 9.2 Maankäyttö 37 9.3 Tie- ja katuverkko 38 9.4 Joukkoliikenne 38 9.5 Kevyen liikenteen yhteydet 39 9.6 Maankäytön laajennusalueet 39

10. LOIMAA JA LOIMAAN KUNTA (1.1.2005 LOIMAAN KAUPUNKI) 42 10.1 Kaavoitustilanne 42 10.2 Maankäyttö 42 10.3 Tie- ja katuverkko 44 10.4 Joukkoliikenne 45 10.5 Kevyen liikenteen yhteydet 45 10.6 Maankäytön laajennusalueet 46

11. MARTTILA 50 11.1 Kaavoitustilanne 50 11.2 Maankäyttö 50 11.3 Tie- ja katuverkko 51 11.4 Joukkoliikenne 51 11.5 Kevyen liikenteen yhteydet 51 11.6 Maankäytön laajennusalueet 52

12. MELLILÄ 55 12.1 Kaavoitustilanne 55 12.2 Maankäyttö 55 12.3 Tie- ja katuverkko 56 12.4 Joukkoliikenne 56 12.5 Kevyen liikenteen yhteydet 56 12.6 Maankäytön laajennusalueet 56

13. ORIPÄÄ 60 13.1 Kaavoitustilanne 60 13.2 Maankäyttö 60 13.3 Tie- ja katuverkko 61 13.4 Joukkoliikenne 61 13.5 Kevyen liikenteen yhteydet 61 13.6 Maankäytön laajennusalueet 62

14. PÖYTYÄ 65 14.1 Kaavoitustilanne 65 14.2 Maankäyttö 65 14.3 Tie- ja katuverkko 66 14.4 Joukkoliikenne 67 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 3 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 14.5 Kevyen liikenteen yhteydet 67 14.6 Maankäytön laajennusalueet 67

15. TARVASJOKI 71 15.1 Kaavoitustilanne 71 15.2 Maankäyttö 71 15.3 Tie- ja katuverkko 72 15.4 Joukkoliikenne 72 15.5 Kevyen liikenteen yhteydet 73 15.6 Maankäytön laajennusalueet 73

16. YLÄNE 76 16.1 Kaavoitustilanne 76 16.2 Maankäyttö 76 16.3 Tie- ja katuverkko 77 16.4 Joukkoliikenne 77 16.5 Kevyen liikenteen yhteydet 77 16.6 Maankäytön laajennusalueet 77 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 4 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004

TIIVISTELMÄ

Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman maankäyttöä koskevassa osarapor- tissa on tarkasteltu liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjaksi alueen kuntien maan- käyttöä kuntakeskusten ja kylätaajamien osalta. Maankäytön tarkasteluun on liitetty kuntakohtainen arviointi asumisesta, palveluista ja elinkeinorakenteesta, tie- ja kevyen liikenteen verkosta sekä joukkoliikenteestä.

Maankäytön tarkastelussa on erityistä huomiota kiinnitetty tulevan yhdyskuntarakenteen ja sen tarkoituksenmukaisuuden arviointiin.

ESIPUHE

Loimaan liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelman maankäyttöosa on laadittu osa- na koko liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmaa. Maankäyttöosan on tarkoitus osaltaan palvella myös käynnistymässä olevaa maakuntakaavan laatimista.

Selvitysalue on kattanut Loimaan kaupungin sekä Alastaron, Auran, Karinaisten, Kos- ken, Loimaan, Marttilan, Mellilän, Oripään, Pöytyän, Tarvasjoen ja Yläneen kunnat.

Koko liikennejärjestelmän ja samalla sen maankäyttöosan laatimisen ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava:

Aimo Suikkanen, puh.joht. Kosken kunta Arja Aalto Ratahallintokeskus Toivo Javanainen Turun tiepiiri Kari Jokela Pöytyän kunta Hanna Kari Turun tiepiiri Jorma Kopu Loimaan kunta, Loimaan kaupunki Eero Löytönen Varsinais-Suomen liitto Pertti Postinen Länsi-Suomen lääninhallitus Tapio Mikkola Loimaan kaupunki Seija Niskala Loimaan kaupunki Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus Sami Suikkanen Seutu-hanke Peter Ulmanen Linja-autoliitto Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto

Liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmaa laatii Linea Konsultit Oy, jossa koko työstä ja maankäyttöosan sovittamisesta on vastannut dipl.ins. Sakari Somerpalo. Kehit- tämissuunnitelman maankäyttöosan on laatinut alikonsulttina Jaakko Pöyry Infra /Maa ja Vesi Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Tuomo Peltola ja fil.maist. Miia Nur- minen. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 5 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 1. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Väestö

Loimaan seutukunnan asukasluku vuonna 2003 oli 37 152 asukasta ja työpaikkojen yh- teismäärä vuonna 2001 oli 13 589 työpaikkaa. Väestön muutokset seutukunnan ja koko Varsinais-Suomen osalta vuosina 1980-2000 ilmenevät liitekartalta 1.

Alueen väestönkehitys on ollut laskeva kuitenkin niin että kuntakeskusten asukasmäärät ovat kasvaneet samaan aikaan kun haja-asutusalueiden ja kyläkeskusten asukasmäärät ovat pienentyneet. Ajanjaksolla 1993-2003 väestökehitys on ollut positiivista ainoastaan Aurassa (+8,7 %), Karinaisissa (+3,1 %) ja Tarvasjoella (+3,1%). Asukasmäärän väheneminen on ollut huomattavinta Marttilassa (-9 %) ja Alastarolla (-8,9 %).

Tilastokeskuksen trendiennusteen (2004) mukaan Loimaan seutukunnan asukasmäärän uskostaan nousevan vuoteen 2030 mennessä. Ennusteet ovat muuttuneet Tilastokeskuk- sen vuoden 2001 ennusteista positiivisimmaksi, johtuen osaksi siitä, että nykyisessä Ti- lastokeskuksen ennustemallissa keskimääräisen eliniän odotetaan olevan suurempi kuin kolme vuotta sitten tehdyissä ennusteissa. Loimaan seudulla edellistä ennustetta suu- remmat kasvuluvut johtuvan myös alle 20-vuotiaiden ja työikäisten määrän kasvusta.

Trendiennusteen mukaan Auran, Karinaisten, Koski Tl:n, Loimaan, Mellilän, Oripään ja Tarvasjoen asukasmäärät kasvavat vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2005 alussa yh- distyvistä kunnista Pöytyän-Karinaisten väestön ennustetaan kasvavan ja Loimaan- Loimaan kunnan väestön säilyvän lähes nykyisellään.

Väestökehitykseltään kasvaville kunnille on tunnusomaista Turun läheisyys (alle 50 km) ja työmatkapendelöinti Turkuun.

Vuosi 2004 20052006 2007 2008 2009 2010 2015 20202025 2 030 Alastaro 2 999 2 984 2 969 2 956 2 946 2 936 2 928 2 899 2 899 2 901 2 894 Aura 3 571 3 628 3 686 3 738 3 790 3 840 3 887 4 107 4 298 4 453 4 564 Karinainen 2 507 2 516 2 525 2 534 2 544 2 552 2 560 2 600 2 648 2 690 2 720 Koski Tl 2 556 2 555 2 557 2 558 2 561 2 564 2 568 2 592 2 623 2 649 2 656 Loimaa 7 214 7 241 7 266 7 290 7 317 7 345 7 374 7 521 7 650 7 774 7 859 Loimaan kunta 5 840 5 775 5 716 5 660 5 608 5 560 5 515 5 344 5 245 5 180 5 114 Marttila 2 066 2 053 2 042 2 033 2 023 2 015 2 009 1 985 1 974 1 973 1 967 Mellilä 1 259 1 267 1 276 1 285 1 293 1 303 1 310 1 344 1 373 1 389 1 417 Oripää 1 355 1 364 1 373 1 382 1 391 1 401 1 409 1 451 1 486 1 514 1 533 Pöytyä 3 679 3 674 3 668 3 664 3 661 3 659 3 658 3 645 3 655 3 671 3 672 Tarvasjoki 1 957 1 965 1 973 1 979 1 986 1 991 1 997 2 025 2 056 2 086 2 106 Yläne 2 146 2 138 2 131 2 126 2 121 2 118 2 116 2 112 2 129 2 141 2 143 37 149 37 160 37 182 37 205 37 241 37 284 37 331 37 625 38 036 38 430 38 645

Taulukko 1. Väestöennuste 2004-2030. Lähde: Tilastokeskus trendiennuste 20.9.2004. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 6 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 Työpaikat

Kuntakohtaiset erot työpaikkaomavaraisuudessa ovat Loimaan seudulla merkittäviä. Vuonna 2002 suurin työpaikkaomavaraisuus oli Loimaalla 123,9 % ja pienin Tarvasjo- ella 64,7 %. Koko seutukuntana tarkasteluna työpaikkaomavaraisuus on suhteellisen hyvä 87,5 % (2001). Toimialoittain tarkasteltuna seudun työllistävimmät toimialat ovat teollisuus ja julkiset palvelut. Varsinais-Suomen muihin seutukuntiin nähden Loimaan seudun merkittävin piirre on alkutuotannon suuri osuus. Koko Suomen verrattuna seudulla on suhteellisen paljon teollisuuden ja maatalouden työpaikkoja. Työpaikkaomava- raisuus seutukunnan alueella ilmenee kuvasta 1.

Loimaan seudulla työpaikkakehitys on ollut suurimassa osassa kuntia laskevaa. Varsi- nais-Suomen liiton ennusteen mukaan tulevaisuudessa eniten työpaikkojen ennustetaan lisääntyvän Aurassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella. Työpaikkojen muutokset seutukunnan ja koko Varsinais-Suomen alueella vuosina 1980-2000 ilmenevät liitekartalta 2.

Kuva 1. Loimaan seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002. Lähde: Tilas- tokeskus 5/19/2004. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 7 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 2. KAAVOITUSTILANNE Seutukaavat

Seutukaavat pysyvät voimassa oikeusvaikutuksineen kunnes ne on korvattu Maankäyt- tö- ja rakennuslain mukaisella maakuntakaavalla.

Loimaan seutukunnan alueella ovat voimassa seuraavat seutukaavat:

Varsinais-Suomen seutukaava 1 - valtioneuvoston vahvistama 21.02.1985 - Suojelu- ja virkistysalueet ja –kohteet, eräät maa- ja metsätalousvaltai- set alueet, erityistoimintojen ja liikenteen alueet ja kohteet, teknisen huollon linjat.

Varsinais-Suomen seutukaava 2 - valtioneuvoston vahvistama 3.4.1986 - loma-asutuksen mitoitus, kyläalueet, maa-aineisten ottoalueet, matkai- lupalvelujen alueet, vesiliikennekohteet sekä vaiheseutukaava 1:n täy- dennykset ja muutokset.

Varsinais-Suomen taajamaseutukaava - valtioneuvoston vahvistama 7.10.1988 - taajamatoimintojen, keskustatoimintojen, palvelujen ja hallinnon sekä teollisuuden alueet, aikaisempien seutukaavojen täydennyksiä ja tarkis- tuksia.

Varsinais-Suomen täydennysseutukaava - ympäristöministeriön vahvistama 17.7.1991 - vedenhankintalähteinä käytettävien pintavesien suojelu, täydennyksiä ja korjauksia aikaisempiin seutukaavoihin.

Varsinais-Suomen harjuseutukaava - ympäristöministeriön vahvistama 18.10.1993

Kuntiin laaditut yleiskaavat, osayleiskaavat ja rakennesuunnitelmat sekä asemakaavoi- tustilanne ilmenevät kuntakohtaisesta tarkastelusta. Suuressa osassa niitä kuntia, joihin on laadittu yleiskaava, on kaavan uusiminen ajankohtaista lähivuosina. Karinaisten ja Mellilän kuntiin ei ole laadittu yleis- tai osayleiskaavaa. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 8 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 3. MAANKÄYTTÖ Loimaan seutukunnan maankäytölle on ominaista rakentamisen painottuminen nauhamaisesti yleensä jokilaaksoja myötäilevien vanhojen teiden varsille (Vanha Tu- run/Tampereentie, Hämeen Härkätie) tai sitten rautatieasemien (Aura, Karinainen, Mel- lilä, Loimaa) ympäristöön. Taajamatyyppisen maankäytön kehittyminen alueella ilmenee liitekartalta 3. Liitekartalle on Virttaan ja Pöytyän kirkonkylän taajamien kirjattu erheellisesti muodostuneen vasta vuoden 1980 jälkeen.

Maankäytön tarkastelua varten kunnista on kerätty tiedot kuntien nykyisestä maankäy- töstä yleis-, asemakaavoihin ja maankäyttösuunnitelmiin perustuen. Kyläkeskukset ja taajamatyyppisen rakentamisen alueet on osoitettu liitekartassa 4.

3.1 Kaavoitustilanne Kunnittain on mainittu kuntaan laaditut yleiskaavat ja todettu merkittävimmät asemakaava-alueet sekä kaavoitussuunnitelmat.

Tarkastelun lähtökohdat

Liikennesuunnittelun kannalta yleiskaavat sisältävät mm. seuraavia liikennettä koskevia asioita: x edullisten kasvusuuntien määrittäminen x rakenteen tiivistämisen ja eheyttämisen mahdolliset alueet x tieverkoston ja kevyen liikenteen reitistön osoittaminen ja toiminnallinen luoki- tus x hyvän ja turvallisen elinympäristön edellytysten luominen x melualueiden arviointi ja meluntorjunnan periaatteet

Liikennesuunnittelun kannalta asemakaavaan sisältyvät mm. seuraavat liikennettä kos- kevat asiat:

x alemman katuverkon jäsentely x katutilan mitoitus x kevyen liikenteen väylät x rakentamistehokkuus x pysäköintijärjestelyt

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön yhtenä tavoitteena on edistää liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Monet muutkin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteista koskettavat liikennettä ja sen järjestämistä. Maankäytön suunnittelun tulisi lain mukaan edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet huomioivan elin- ja toimintaympäristön luomista sekä yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta. Myös muiden tavoitteiden saavuttamisessa on liiken- teellä merkittävä vaikutus (mm. ympäristönsuojelun edistäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen, luonnonvarojen säästeliäs käyttö, yhdyskuntien toimivuus, yhdyskunta- rakentamisen taloudellisuus ja palvelujen saatavuus).

3.2 Maankäyttö Maankäyttöosassa on tarkastelu kunnan maankäytön historiallista taustaa, maankäytön rakennetta ja taajamakuvaa. Kuntien keskustaajamien maankäyttöä on havainnollistettu liitekartoilla. Kartoissa on osoitettu keskusta-, palvelu- (julkiset ja yksityiset), teollisuus- ja asuinalueet sekä näiden suunnitellut laajennusalueet. Laajenemisaluevaraukset Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 9 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 perustuvat yleis- ja asemakaavavarauksiin ja kuntien suunnitelmiin. Karttoihin on lisäk- si merkitty perusopetuksen koulut, alikulut, kevyen liikenteen yhteydet, kevyen liikenteen yhteystarpeet, suunnitellut tieyhteydet ja kunnan rajat.

Tarkastelun lähtökohdat

Yhdyskuntarakenne vaikuttaa liikennesuoritteiden määrään ja laatuun. Yleisenä kehityssuuntana on ollut yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja alueiden yksipuolistuminen. Hajautuminen vaikuttaa liikennesuoritteiden määrän ohella kulkumuotojakaumaan, koska kävely- ja pyöräilymatkat pitenevät ja yhä harvemmalle alueelle on mahdollista järjestää kilpailukykyiset joukkoliikennepalvelut. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen keinoja ovat mm. täydennysrakentaminen sekä uuden maankäytön osoittaminen jo ra- kennettujen alueiden laitamille.

3.3 Asuminen Väestön tuleva kehitys on arvioitu Tilastokeskuksessa vuonna 2004 laadittuun tren- diennusteeseen (taulukko 1) pohjautuen. Tarkastelussa on kiinnitetty huomiota myös kunnan väestörakenteen mahdollisiin erityispiirteisiin. Asumista ja rakentamista on tarkasteltu lähemmin kuntakohtaisissa tarkasteluissa.

Tarkastelun lähtökohdat

Väestön ikärakenteella ja väestökehityksellä on vaikutusta eri liikennemuotojen ja lii- kennetarpeiden kehitykseen. Tulevaisuudessa vanhusväestön osuus kasvaa merkittäväs- ti. Ikärakenteen muutos vaikuttaa työmatkojen osuuden pienentymiseen kokonaisliiken- teestä sekä henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen tarpeen kasvamiseen.

Vaikka useamman kunnan väestökehitys on laskevaa, autoliikenteessä voidaan olettaa tapahtuvan vähäistä kasvua autoistumiskehityksen myötä. Myös työmatkojen pitenemi- nen kuntarajat ylittävän työssäkäynnin yleistyessä lisää liikennettä.

3.4 Palvelut Palveluosassa on tarkasteltu merkittävämpien liikennettä aiheuttavien palvelujen kuten kaupallisten ja hallinnollisten palvelujen, koulujen sekä liikuntapalvelujen sijaintia yh- dyskuntarakenteessa.

Tarkastelun lähtökohdat

Tasa-arvoisuuden ja liikennetarpeen vähentämiseksi tulisi päivittäisten peruspalvelujen sijaita kävelyetäisyydellä asunnosta. Näiden palvelujen toimintaedellytyksiä olisi tuet- tava. Toimenpiteitä ovat mm. riittävän suurien asuinalueiden kaavoittaminen ja vanhojen alueiden väestöpohjan kasvattaminen. Kaupan rakenteellinen muutos näkyy suurien automarkettien lisääntymissä kun taas lähikaupat vähenevät. Liikenteellisiin solmukoh- tiin rakennettavien automarkettien vaarana on, että palvelut siirtyvät keskustaajamista näille aluille. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 10 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 3.5 Elinkeinot ja työpaikat Kuntien elinkeinorakennetta on tarkastelu toimialoittain vuoden 2002 työpaikkaluku- määrien mukaan. Työmatkaliikennettä on tarkasteltu sekä suuntautuneisuuden että etäi- syyden mukaan. Erikseen on kuntakohtaisesti tarkasteltu pendelöinnin suuntautumista kaupunkikeskuksiin (Turku, Loimaa, Salo). Yleisenä kehityssuuntana Loimaan seudulla on kunnan ulkopuolisen työssäkäynnin lisääntyminen ja keskimääräisen työmatkapi- tuuden kasvaminen.

3.6 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Kuntakohtaisesti on tarkasteltu merkittävämpiä luonnonsuojelukohteita, pohjavesialueita ja valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita. Maisemateiden määrit- tely perustuu vuonna 1995 valmistuneeseen Turun tiepiirin tiemaisema –selvitykseen. Tedien kulttuuriympäristöä on arvioitu myös julkaisun ”Tiet ja kulttuuriympäristö Tu- run tiepiirin alueella,1996” pohjalta.

Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, pohjavesialueet sekä merkittävämmät maisema- alueet on osoitettu liitekartalla 5.

Tarkastelun lähtökohdat

Liikenteen vaikutukset ympäristöön ovat sitä pienemmät mitä suurempi osa liikenteestä toteutetaan joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Liikenteen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat ilmaan (typen oksidit, typpioksiduuli, rikkidioksidi, metaani, hiilive- dyt, hiukkaset), pohjavesiin, luonnonvaroihin sekä maisemaan. Monet näistä vaikuttavat välillisesti kuten metaanin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus tai rikkidioksidin maaperää happamoittava vaikutus. Ihmiseen suoraan vaikuttavia ongelmia ovat esimerkiksi melu, tärinä ja hiukkasten aiheuttamat hengitysvaikeudet.

Pohjavedet

Teiden suolaus ja mahdolliset onnettomuudet uhkaavat pohjavesiä. Loimaan seudun merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat Alastaron Virttaankankaalla ja Oripäässä Oripäänkankaalla. Pohjavesialueille ei tulisi osoittaa pohjavettä vaarantavia toimintoja. Teiden rakentamisessa pohjavesialueilla tulee välttää pinnan rikkomista ja maaleikka- uksia. Liukkauden torjuntaan käytettävä suola on merkittävä pohjaveden pilaantumisen aiheuttaja. Pohjaveden suolaantumista voidaan estää suolauksen vähentämisellä, suoja- rakenteilla sekä vaihtamalla natriumkloridi nopeasti hajoavaan kaliumformiaattiin.

Tiemaisema

Seudun historiallisten maanteiden Hämeen Härkätien ja vanhan Turun-Tampereentien varret ovat rakentuneet lähes yhtenäisenä nauhataajamana. Myöhemmin asutus on le- vinnyt myös tienvarsivyöhykkeen taakse ja haja-asutusalueille. Tiet ovat kuitenkin säi- lyttäneet perinteisen linjauksensa.

Muita maisemallisesti merkittäviä teitä alueella ovat:

- Tarvasjokea seuraava maantie 2250 Tarvasjoelle ja Karinaisissa - Loimijoen rantaa seuraava maantie 2101 Alastarolta Vampulaan - Yläneenjoen vartta seuraava paikallistie 12577 Yläneen keskustasta Uuteenkartanoon - Niinijoen vartta seuraava Koski-Mellilä maantie 2260 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 11 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004

Maisema-alueet

Maisemallisesti arvokkaita kokonaisuuksia ovat Paimionjokilaakso ja kansallismaisemaksi luokiteltu Aurajokilaakso. Näkymät jokilaaksoihin ovat tärkeä osa Loimaan seutukunnan kuntien taajamakuvaa. Maankäytön laajentamista maisemallisesti arvokkaille peltoaukeille tulisi välttää. Tiestö sopeutuu alueella melko hyvin ympäristöön ja alueella on lukuisia maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia. Ongelmat keskittyvät lähinnä taajamien laidoille, jotka ovat usein hajanaisia, takapihamaisia ja jäsentymättömiä. Myös pääteiden liittymiin syntyneet työpaikka- ja palvelualueet voisivat usein sopia paremmin maisemaan.

3.7 Tie- ja katuverkko Tie- ja katuverkon kehittämistarpeita kuntakohtaisesti tarkasteltaessa on huomioitu henkilöautoliikenne ja tavaraliikenne. Tarkasteluissa on arvioitu tieverkon yhteyspuut- teita, parantamistarpeita ja maankäytön laajenemisesta aiheutuvia tarpeita ja ongelmia.

Tarkastelun lähtökohdat

Liikenne muodostuu eri toimintojen yhteystarpeista. Toimintojen sijainnilla on ratkai- seva merkitys liikenteen suuntautumiseen, määrään ja kulkumuotojakaumaan. Liiken- neverkkojen tulisi muodostaa turvallinen, tasokas, sujuva, taloudellinen, ympäristöystä- vällinen ja käyttäjille tasavertainen kokonaisuus. Maankäyttö ja väylät tukevat toisiaan, kun verkko jäsennellään liikenteellisten ja maankäytöllisten tarpeiden mukaan. Tämä edellyttää liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutusta ja yhteen- sovittamista.

Läpikulkuliikenteen aiheuttamaa kuormitusta voidaan vähentää ja pitkämatkalaista lii- kennettä saada sujuvammaksi mm. ohitustien rakentamisella. Loimaan seudulla keskustaajamien ohitustie on Alastarolla, Loimaan kunnassa ja Oripäässä. Ohitusteiden suunnitelmia ja maankäytöllisiä varauksia on tehty Loimaalla, Karinaisissa, Aurassa ja Pöy- tyällä.

Asumisen ja liikenteen väliset ristiriidat korostuvat vanhojen teiden varsilla. Liikenteen lisääntymisen aiheuttamien melu- ja päästöongelmien lisäksi ongelmia aiheutuu erityisesti ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteensovittamisesta.

3.8 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen tarkastelussa on tarkasteltu nykyisen asutuksen sijoittumista joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja asumisen laajennusalueiden sijoittumista joukkoliikenteen kannalta.

Tarkastelun lähtökohdat

Toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämisen mahdollisuus pohjautuu pitkälti yhdyskunnan kokoon. Suurimpien kaupunkien väestömäärät mahdollistavat kunnan sisäis- ten joukkoliikenneyhteyksien järjestämisen. Pienimmissä kunnissa sisäistä joukkolii- kennettä ei ole, jolloin joukkoliikenneyhteydet perustuvat pidempimatkaisiin yhteyk- siin. Tällöin yhteydet ovat yleensä kattavimmat merkittävämpien tieyhteyksien varrella. Loimaan seutukunnassa ainoastaan Loimaalla on kunnan sisäiset joukkoliikenneyhteydet (Loimaa-Hirvikoski). Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 12 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 Paljon joukkoliikennettä aiheuttavien toimintojen kuten terveyskeskusten/sairaaloiden, ylä-asteen/lukion/opistojen ja liikuntapalveluiden (esim. uimahalli) tulisi olla kävely- etäisyydellä joukkoliikenneyhteyksistä.

3.9 Kevyen liikenteen yhteydet Nykyiset kevyen liikenteen väylät ja alikulut on osoitettu kuntakohtaisissa kartoissa. Kevyen liikenteen osoitetut yhteystarpeet perustuvat liikenneturvallisuussuunnitelmiin, tiepiirin tarveselvityksiin sekä kuntien omiin näkemyksiin.

Tarkastelun lähtökohdat

Pyöräilyn ja kävelyn kannalta yhdyskuntarakenteen tulisi olla tiivis. Jalankulun edistä- misen keinoja ovat mm. yksipuolisten alueiden synnyn välttäminen, asuinalueiden palvelujen säilyttäminen sekä asuntojen ja työpaikkojen sekoittuminen.

Merkittävä osa automatkoista on pituudeltaan sellaisia, että ne voitaisiin korvata pyö- rämatkoilla. Pyöräilyn edistämiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi on tärkeää, että kevyen liikenteen yhteydet ovat yhtenäiset ja turvalliset. Pyöräily on myös merkittävä liityntämuoto pysäkille tai asemalle tultaessa. Tällöin tulee järjestää pyörille tarkoituk- senmukaiset pysäköintipaikat.

3.10 Maankäytön laajenemisalueet Kuntien keskustaajamien maankäytön tarkastelussa on otettu kantaa laajenemisalueiden perusteltavuuteen yhdyskuntarakenteen, liikenneturvallisuuden, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kannalta. Lisäksi on tarkastelu yleispiirteisesti laajennusalueiden vaikutusta taajamakuvaan.

Asuntorakentamisen kehitystä on kuvattu kuntakohtaisilla kartoilla asuinrakennusten valmistumisvuosittain.

Tarkastelun lähtökohdat

Uuden maankäytön tulisi sijoittua olemassa olevan rakenteen yhteyteen siten, että vä- hennetään liikennetarvetta, parannetaan liikenneturvallisuutta ja edistetään kevyen ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia.

Loimaan seutukunnalle on ominaista ja alkuperäistä vanhojen maanteiden varsien nau- hamainen tievarsirakentaminen, mistä on seurauksena vanhojen teiden suuntiin painot- tuva yhdyskuntarakenne.

Kuntakeskuksissa tapahtunut tiivis rakentaminen on myöhempää perua. Yhdyskuntara- kenteen merkittävämpää hajautumista keskusta- ja nauharakenteen ulkopuolelle on kuitenkin aiheuttanut vasta viime vuosikymmeninä yleistynyt rakentaminen risteysaluei- den ja valtateiden tuntumaan sekä taajamien lievealueelle.

Uuden rakentamisen sijoittumisella on merkitystä joukkoliikenteen houkuttelevuuden osalta. Uuden maankäytön tulisi joukkoliikenteen ja sen toimintaedellytysten kannalta sijoittua olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 13 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ

Haja-asutusalueen taajamien luokittelu kyläkeskuksiksi on perustunut Varsinais- Suomen liiton käyttämiin arviointiperusteisiin eli kyläkeskuksen edellytyksenä on kat- sottu olevan vähintään koulun, kaupan tai postin. Tiedot palveluista on kerätty kiinteis- tö- ja huoneistorekisteristä ja tarkistettu kunnista saaduilla tiedoilla.

Luokittelu kyläkeskuksiksi yhden tai useamman palvelun perusteella ei kuitenkaan Loimaan seutukunnan alueella kaikissa tapauksissa johda johdonmukaiseen tai selkeään lopputulokseen. Osa palveluista on sijoittunut satunnaisesti haja-asutusalueelle tai nau- hamaisen taajamamuotoisen asutuksen keskelle ilman muita kyläkeskuksen tunnus- merkkejä. Näissä tapauksissa alueet on luokiteltu taajamatyyppisiksi alueiksi ilman ky- läkeskusmerkintää.

Taulukko 2. Seutukunnan kyläkeskukset tai haja-asutusalueet, joilla palveluja.

Posti/ Nykyisen Kyläkeskus tai asiamies- seutukaavan Kunta alue Koulu Kauppa posti kyläkeskus Alastaro Mälläinen kyllä Alastaro Virttaa x x taajama Alastaro Ylhäinen kyllä Aura Kirkonseutu x x kyllä Loimaan kunta Haara kyllä Loimaan kunta Karhula kyllä Loimaan kunta Kauhanoja x kyllä Loimaan kunta Kojonkulma x x x kyllä (Köyliö) Loimaan kunta Kojonperä kyllä Loimaan kunta Kurittula kyllä Loimaan kunta Metsämaa x x x taajama Loimaan kunta Niinijoki x kyllä kyllä Kunta-Karinainen ja kyläkeskukset Heikinsuo ja taajamatyyppiset x alueet on esitetty liitekartalla 4. Seudun taajamakehitysKarinainen vuosina Karinaisten 1980-2000 kylä on esitetty x liitekartalla 3. kyllä (Mäenpää) Karinainen Rahkio kyllä Marttila Ollila x x kyllä Marttila Prunkila kyllä Mellilä Isoperä x kyllä Oripää Latva kyllä Pöytyä Auvainen x kyllä Pöytyä Haveri x kyllä Pöytyä Kumila x kyllä Pöytyä Mustanoja x ei Pöytyä Kirkonkylä x x kyllä Pöytyä Karhunoja x ei Tarvasjoki Horrinen kyllä Tarvasjoki Suurila kyllä Yläne Uusikartano x x Kyllä VÄESTÖN MUUTOS 1980-2000

-1169 - -350 Pyhäranta Oripää -349 - -10 05 10203040 Alastaro

Laitila

-9 - 10 Loimaan kunta Oripää Yläne 11 - 150 Uusikaupunki Loimaa

MietoinenMietoinen 151 - 500 Mynämäki Mietoinen Pöytyä Mellilä

501 - 1500 Vehmaa Masku

Nousiainen Karinainen 1501 - 3281 Mietoinen Vahto Aura Koski Tl

Kustavi Lemu Marttila Somero Taivassalo Tarvasjoki Askainen Masku Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Merimasku Velkua Naantali Paimio Iniö Turku Kiikala Pertteli Kaarina Piikkiö Halikko

Rymättylä Salo

Suomusjärvi Velkua Muurla

Sauvo Houtskari Parainen

Kisko

Perniö

Korppoo Kemiö Nauvo ka + 5,79

Dragsfjärd Särkisalo Västanfjärd

Oripää km 05 10203040 Alastaro

Laitila

Loimaan kunta Oripää Mynämäki Yläne Loimaa

Mietoinen

Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä

Masku Nousiainen Karinainen Vahto Aura Koski Tl Nousiainen Somero

Masku Turku Marttila Tarvasjoki ka + 0,27 Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Paimio Halikko Kiikala

LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS 07.06.2004 Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04 TYÖPAIKKAMUUTOS 1980 - 2000

-1526 - -501 -500 - -31 Pyhäranta

Oripää -30 - 5 Alastaro

Laitila

6 - 501 Loimaan kunta Oripää Yläne 502 - 6847 Uusikaupunki Loimaa

MietoinenMietoinen Mynämäki Mietoinen Pöytyä Mellilä

Vehmaa Masku

Nousiainen Karinainen Mietoinen Vahto Aura Koski Tl

Kustavi Lemu Marttila Somero Taivassalo Tarvasjoki Askainen Masku Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Merimasku Velkua Naantali Paimio Iniö Turku Kiikala Pertteli Kaarina Piikkiö Halikko

Rymättylä Salo

Suomusjärvi Velkua Muurla

Sauvo ka +6,13 Houtskari Parainen min -1526 Kisko Korppoo max +6847 työp./km2 Perniö Nauvo Kemiö km 05 10203040 Dragsfjärd Särkisalo Västanfjärd

km 05 10203040 Oripää Alastaro

Laitila Loimaan kunta Oripää Mynämäki Yläne Loimaa

Mietoinen

Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä

Masku Nousiainen Karinainen Vahto Aura Koski Tl Nousiainen Somero ka -0,80 Turku Masku Marttila min -294 Tarvasjoki max +342 työp./km2 Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Paimio Halikko

LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS 07.06.2004 Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04 TAAJAMAKEHITYS 1980-2000

1980 Pyhäranta Oripää km Alastaro 0102030405 1990 Laitila Loimaan kunta Oripää 2000 Yläne Uusikaupunki Loimaa

MietoinenMietoinen Mynämäki Mietoinen Pöytyä Mellilä

Vehmaa Masku

Nousiainen Karinainen Mietoinen Vahto Aura Koski Tl

Kustavi Lemu Marttila Somero Taivassalo Tarvasjoki Askainen Masku Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Merimasku Velkua Naantali Paimio Turku Iniö Kiikala Pertteli Kaarina Piikkiö Halikko

Rymättylä Salo

Suomusjärvi Velkua Muurla

Sauvo Houtskari Parainen

Kisko

Perniö

Kemiö

Nauvo Korppoo

Särkisalo Dragsfjärd Västanfjärd

Oripää km 05 10203040 Alastaro

Laitila

Loimaan kunta Oripää Yläne Loimaa

Mynämäki Mietoinen

Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä

Masku Nousiainen

Karinainen Vahto Aura Koski Tl Nousiainen Somero Masku Marttila Turku Tarvasjoki Rusko

Lieto Kuusjoki Raisio Paimio Halikko Kiikala

LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS 07.06.2004 Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04

Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 19 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004

5. KUNTAKOHTAISET TARKASTELUT

Kuntakohtainen tarkastelu käsittää seuraavat kunnat: x Alastaro x Aura x Karinainen x Koski TL x Loimaan kaupunki ja kunta yhdessä x Marttila x Mellilä x Oripää x Pöytyä x Tarvasjoki x Yläne

Kuntakohtaisesti on esitetty taajamien maankäyttökartat mittakaavassa 1:10 000…1:30 000 sekä asuinrakennusten jakauma ja ikäjakauma koko kunnan osalta.

Karttatarkasteluun on liitetty tekstimuotoinen tarkastelu jaottelulla:

- kaavoitustilanne - maankäyttö - asuminen - palvelut - elinkeinot ja työpaikat - ympäristö ja kulttuuriympäristö - tie- ja katuverkko - joukkoliikenne - kevyen liikenteen yhteydet - maankäytön laajennusalueet Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 20 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 6. ALASTARO

6.1 Kaavoitustilanne Virttaan kylätaajamaan on laadittu vuonna 1989 vahvistettu osayleiskaava. Samaan aikaan valmisteilla ollutta keskustan osayleiskaavaa ei hyväksytty valtuustossa. Virttaan osayleiskaavan uudistustyö on käynnistynyt vuonna 2002. Kaava valmistunee vuoden 2004 aikana.

Kunnan keskusta ja Virttaa ovat asemakaavoitettuja alueita. 6.2 Maankäyttö Alastaron keskustaajama on Loimijoen länsirannalle rakentunut nauhataajama. Taaja- man alkuperäinen nauhamaisuus on vielä havaittavissa taajamarakenteessa, vaikka asutus on 1970-1980 luvulta lähtien laajentunut raitilta länteen.

Kyläkeskuksista palveluja on vain Virttaalla paikallistien 12577 varressa kantatien 41 tuntumassa. Virttaan pohjoispuolella on laaja moottoriurheilu- ja ulkoilualue.

Uudisrakentaminen on 1980-luvulta alkaen painottunut keskustaajamaan ja Virttaalle. Myös haja-asutusalueiden rakentaminen on painottunut näiden taajama-alueiden lähis- tölle.

Alastaron keskustaajaman maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja Virttaan maankäyttö liitekartalla 2. Asuinrakennukset ikäluokittain on esitetty liitekartalla 3.

6.2.1 Asuminen Asunnot ja tonttitarjonta keskittyvät kuntakeskukseen ja Virttaan kylään. Vapaita tont- teja on runsaasti. Vuonna 2003 Alastaro asukasluku oli 3 017. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan kunnan väkiluku vuonna 2030 on 2 894.

Moottoriradan läheisyydessä on vapaa-ajan rakennuspaikkoja. 6.2.2 Palvelut Kunnassa on Kirkonkylän ja Virttaan perusopetuksen koulut sekä Alastaron yläasteen koulu. Yksityiset ja julkiset palvelut ovat Loimijoentien (mt 2101) varrella.

Virttaalla on moottorirata ja laaja retkeilyreitistö. Golf-kentän rakentaminen on vireillä. 6.2.3 Elinkeinot ja työpaikat Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 76,0 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat:

Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 232 134 72 414 49 901

Kunnan suurimmat työnantajat ovat Alastaron kunta, Sallilan sähkölaitos ja Topmec Oy.

Työpaikkaliikenne Alastarolta muihin kuntiin suuntautuu suuruusjärjestyksessä Loi- maalle (työssäkäyvistä 12,6 %), Loimaan kuntaan (6,6 %), Turkuun (3,1 %) ja Oripää- Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 21 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 hän (2,6 %). Loimaan kunnan ohella Alastaro on seudun kunnista selkeimmin suuntautunut Loimaalle.

6.2.4 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Kunnan alueella on laajat ja rikkaat pohjavesialueet. Virttaankankaan alueelle moottoriradan pohjoispuolelle on suunnitteilla pintaveden imeytysalue Turun kaupunkiseudun tarpeisiin. Pohjavesisuojaus on toteutettu kantatiellä 41 Virttaalta etelään ja maantiellä 213. Kantatiellä pohjavesisuojausta on tarpeen jatkaa pohjoiseen ja samalla tulisi suoja- ta lentokoneiden varalaskupaikalla oleva puolustusvoimien polttoainevarasto.

Turun tiepiirin tiemaisema -selvityksessä vuodelta 1995 Alastarosta maisematieksi on ehdotettu maantietä 2101. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäris- töjä ovat Alastaron pappila (pt 12593) ja Alastaron kirkko (mt 2101). 6.3 Tie- ja katuverkko Alastaron keskustan pääväylät ovat maantiet 231 ja 2101. Kumpikin näistä toimii si- sääntulotienä keskustaan. Uuden seututien (mt 213) muodostaman ohitustien ansiosta raskasta liikennettä ei ohjaudu nykyisen asutuksen ja keskustan läpi.

Alastaron kunnan länsiosan halki pohjois-eteläsuunnassa kulkee kantatie 41. Kantatiellä on Virttaan pohjoispuolella lentokoneiden varalaskupaikka. Virttaan moottoriradan lä- hiympäristön liikenne on erittäin vilkasta viikonloppuisin.

Tieverkoston kehittämistarpeena on paikallistien 12573 parantaminen. Tie on osa My- nämäeltä ja Yläneeltä Virttaan kautta Alastarolle johtavaa tieyhteyttä. 6.4 Joukkoliikenne Keskustaajaman nykyiset ja uudet asuinalueet ovat melko hyvin kävelyetäisyydellä keskustan joukkoliikenneyhteyksistä. Yhteyksiä on lähinnä Hirvikoskelle ja Loimaan keskustaan.

Virttaan kaukoliikenneyhteyksiä palvelee kantatien varressa oleva pikavuoropysäkki. Yhteydet kuntakeskukseen perustuvat lähinnä koulukuljetuksia palveleviin vuoroihin. 6.5 Kevyen liikenteen yhteydet Keskustaajamassa on melko kattava kevyen liikenteen verkosto. Maantien 2101 kevyen liikenteen väylää olisi tarpeen jatkaa parisen kilometriä kohti maantietä 213.

Virttaalla kevyen liikenteen väylätarve on paikallistiellä 12577, jonka varteen taajama on rakentunut. Taajaman eteläpuolelle Rekon alueelle on toivottu kantatien alikulkua palvelevaa Virttaan keskustaan suuntautuvaa kevyen liikenteen väylää. 6.6 Maankäytön laajennusalueet

Keskustaajamassa asumisen laajennusalueita on osoitettu Purolan, Männistön, Kempin ja Saappaanmäen alueille. Kempin alueella teollisuuden ja asumisen alueet sekoittuvat, mikä edellyttää huomion kiinnittämistä turvallisiin liikenneratkaisuihin. Uusi teollisuusalue maantien 213 liittymässä on sijainniltaan edullinen.

Keskustan tiheän ja osaksi raskaan rakentamisen vuoksi on menetetty mahdollisuus käyttää jokea taajamakuvan elementtinä. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 22 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004

Virttaalla maantien 213 varteen osoitetut teollisuuden alueet hajottavat jossain määrin yhdyskuntarakennetta. Toisaalta ne sijoittuvat taajaman ja moottoriradan väliin liiken- neyhteyksiltään edulliselle paikalle. Sen sijaan kantatien itäpuolelle osoitettu alue on liikenneturvallisuuden ja kantatien toimivuuden kannalta ongelmallinen ja edellyttäisi eritasojärjestelyjä kantatien liittymässä.

Virttaan uudet asuinalueet ovat joukkoliikenteen kannalta perusteltavissa (kantatien pi- kavuoropysäkki). Palvelujen saavutettavuuden kannalta täydennysrakentaminen koulun ja keskustan läheisyyteen olisi perustellumpaa, joskin moottoriradan melusta johtuen asumiseen paremmin soveltuvia ovat Virttaan kylän eteläosat.

ALASTARO

MERKINTÖJEN SELITYS asuinrakennukset valmistumisvuosittain 19 90 - 20 04 (83) 19 80 - 19 89 (151) 19 60 - 19 79 (224) 19 40 - 19 59 (394) 17 00 - 19 39 (375) muut (75) kt 41

kuntakeskus 213

Virttaa

1 : 150 000

LIITEKARTTA 3. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 26 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 7. AURA

7.1 Kaavoitustilanne Auran kuntaan on laadittu kunnanvaltuuston hyväksymä taajamien osayleiskaava vuonna 1993. Vuosina 1991 ja 1992 on tehty koko kunnan alueen kattava rakennesuunnitelma. Keskustassa on yhteensä 408 hehtaaria asemakaava-aluetta. 7.2 Maankäyttö Vuonna 1917 perustettu Aura on muodostunut kahdesta erillisestä alueesta, Pöytyään kuuluneesta Asemanseudusta ja Lietoon kuuluneesta muusta osasta. Asuminen keskittyy Asemanseudun keskustaajamaan, jossa asuu noin 60 % väestöstä. Asemaseudun kehitys on perustunut vuonna 1876 valmistuneeseen Turku-Toijala rataan. Kirkonkylän taajama (noin 150 asukasta) sijaitsee Auran kirkon läheisyydessä. Lisäksi kunnassa on haja-asutusalueita erityisesti Turuntien ja Aurajoen sekä osin Järvijoen varrella. Auran maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja asuinrakennukset ikäluokittain liitekartalla 2.

Uudisrakentaminen on 1980-luvulta alkaen painottunut keskustaajamaan ja Kirkonky- lään. Haja-asutusalueista on rakennettu Karviaistentien ja valtatien 9:n risteyksen lähi- alueelle, Tortinmäen suuntaan sekä myös valtatien 9 ja kantatien 41 suunnassa.

Maankäyttö on 1980-luvulta alkaen painottunut keskustaajamaan ja kirkonkylään. Au- ran kunnan visiossa 2010 kunta nähdään hallitun kasvun, monipuolisten palveluiden ja erinomaisten liikenneyhteyksien kuntana. Kunta rakentaa tulevaisuutensa mm. kunnan hyvän sijainnin ja päätiestön solmukohdan antamiin mahdollisuuksiin. Viihtyisän asumisen ja yritystoiminnan yhteensovittamisen toimenpide-edellytykseksi nähdään kevyen liikenteen väylästön ja joukkoliikenteen kehittäminen sekä eri osapuolet huomioon- ottava maankäytönsuunnittelu. 7.2.1 Asuminen

Vuonna 2003 Aurassa asui 3 514 henkilöä. Keskustan asukasluku on noin 2 100 asukasta. Kunnan väestökehitys on ollut kasvussa vuodesta 1976 asti. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan kunnan väliluku tulee kasvamaan runsaasti ollen 4 564 asukasta vuonna 2030. Väestönlisäys tulee ennusteiden mukaan johtumaan sekä syntyvyyden kasvusta että muuttovoitosta. Auran, Tarvasjoen ja Karinaisten ikäjakauma poikkeaa seutukunnan ja koko maan ikärakenteesta. Lasten ja nuorten osuus Auran väestöstä on suuri (22 %) ja eläkeläisten osuus pienehkö (13 %). Auralaisten keski-ikä onkin seutukunnan pienin 37,4 vuotta. Väestönkasvun nopeus ja ikäjakauma asettavat painetta koulu- ja päivähoitopalvelujen tarjontaan. 7.2.2 Palvelut Kunnan julkiset ja yksityiset palvelut ovat rautatien ja Yhdystien risteyksen tuntumassa. Vanhempi keskusta on radan eteläpuolella ja uudemmat liikerakennukset radan pohjoispuolella.

Kunnassa on kaksi perusopetuksen koulua: Asemanseudun ja Kirkonkulman koulut. Ylä-asteella ja lukiossa käydään Kyrössä Karinaisten kunnassa, jossa on Pöytyän, Au- ran ja Karinaisten yhteinen Elisevaaran ylä-aste ja lukio. Oman ylä-asteen toteuttamisen tavoitevuodeksi Aurassa on asetettu vuosi 2007. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 27 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 7.2.3 Elinkeinot ja työpaikat Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 70,0 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat:

Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 76 467 77 495 32 1147

Teollisuuden ja palvelujen työpaikat kunnassa ovat keskittyneet valtaosin Asemanseu- dun taajamaan ja Kuovin teollisuusalueelle valtatien länsipuolelle. Haja-asutusalueella sijaitsee jonkin verran mm. konepajateollisuutta. Käyrässä lähellä Kirkonseutua on Tu- run avovankila.

Kunnan suurimmat työnantajat ovat Reka Kumi Oy, Leaf Oy:n makeistehdas, kunta ja Aurajoki Oy:n kuumasinkityslaitos.

Auralle tunnusomaista on suuri molemminsuuntainen työmatkapendelöinnin osuus. Kunnan ulkopuolella käy töissä noin 750 henkilöä ja kunnassa ulkokunnista yli 400 henkilöä. Keskimääräinen työmatkan pituus on seutukunnan suurimpia eli 18 kilomet- riä. Alle kahden kilometrin työmatkojen osuus on seutukunnan toiseksi pienin, vaikka asutus on keskittynyt suhteellisen suppealle alueelle Asemanseudun keskustaajamaan. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on korkea, yli 70 % . Kunnan ulkopuolella käy töissä noin 750 henkilöä. Työpaikkaliikenne suuntautuu suuruusjärjestyksessä Turkuun (työs- säkäyvistä 29 %), Lietoon (3,8 %), Karinaisiin (2,4 %) ja Loimaalle (1,7 %). Työmat- kaliikenne Auraan on suurinta Pöytyältä. 7.2.4 Ympäristönsuojelu ja kultturiympäristö

Liedon ja Auran rajalla on valtatien 9:n kohdalla Nautelanrahkan pohjavesialue. Ympä- ristösuojelullisesti merkittävä alue on Haku-tien linjauksen pohjoispuolelle jäävä Kup- parinalhon jokiuoma. Turun tiepiirin tiemaisema -selvityksessä vuodelta 1995 Auran kunnan alueelta esitettiin maisematieksi Turkuun johtavaa vanhaa maantietä (mt 222). Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita kunnan alueella ovat Auran kirkko ympäristöineen ja Kuuskosken kartanomiljöö. Aurajokilaakson kulttuurimaisema on osoitettu kansallismaisemaksi. 7.3 Tie- ja katuverkko Auran perustaa kehityksensä suurelta osin hyviin tie- ja liikenneyhteyksiin. Auran tieverkon rungon muodostavat valtatie 9 ja siitä erkaneva kantatie 41 sekä maantiet 222 (Turku-Aura), 224 (Halikko-Aura) ja 2042 (Aura-Tortinmäki)

Auran keskustassa tärkeimmät väylät ovat maantiet 222 (Turuntie) ja 224 (Yhdystie, Tarvasjoentie). Molemmat näistä teistä toimivat sekä sisääntuloteinä että taajamateinä. Vuonna 2001 parannettiin maantietä 222 tekemällä kiertoliittymä maanteiden 222 ja 224 liittymään sekä alikulku radan alitse. Näiden on koettu onnistuneesti jäsentäneen liikennettä.

Kunnan halki kulkeva Turku-Toijala rata on menettänyt paikallisen merkityksensä. Ju- naliikenteen palvelut mahdollistaisivat logistiikkaan liittyvien yritystoimintojen sijoittumisen sekä junan käytön työmatkaliikenteessä.

Suunniteltu Halikko-Kustavi-tien linjaus kulkee Auran keskustan eteläpuolelta. Osayleiskaavassa ja Auran keskustaajaman tiestön yleissuunnitelmassa on osoitettu eri- Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 28 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 tasoliittymät keskustan ja valtatien liittymän sekä Hakutien ja valtatien liittymään (Suolasuon eritasoliittymä). Kulku kantatielle 41 ohjautuisi eritasoliittymän kautta. Val- tatien 9 ja kantatien 41 välissä olevalla alueella on tarvetta kehittää liikennejärjestelyjä, varsinkin jos alueen maankäyttö kasvaa nykyisestä eikä Haku-tien toteutus ole näköpii- rissä.

Tie- ja katuverkon kehittämistarpeita on seuraavissa kohdin: x Haku-tien jatkaminen Aurasta länteen (tieluokan muutos kantatieksi) x Turuntien turvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen erityisesti Turun ja Rii- hikosken suuntiin 7.4 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen vuorot käyttävät sekä valtatietä 9 että Turuntietä. Turuntiellä on vilkas vakiovuoroliikenne. Vt 9:n liittymässä Kuovin teollisuusalueella sijaitsevalla pikavuo- ropysäkillä pysähtyvät sekä kantatien että valtatien pikavuorot ja vuorotarjonta on tiheä. Kuovin pikavuoropysäkkiä on tavoitteena kehittää terminaalityyppiseksi pysäkiksi.

Työmatkaliikenne Aurasta suuntautuu Turkuun, joten joukkoliikenteen kehittäminen Turun suuntaan on tärkeää. Auraan puolestaan on suuri työmatkaliikenne Pöytyältä, mikä tukee Riihikosken ja Auran välisten linja-autoliikenteen kehittämistä.

Joukkoliikenteen kehittämisen tärkeimpänä edellytyksenä on asutuksen ohjaaminen joukkoliikenteen yhteyksien läheisyyteen. 7.5 Kevyen liikenteen yhteydet Maanteillä 222 ja 224 on kevyen liikenteen väylät keskusta-alueella. Katuverkossa kevyen liikenteen väylä on Sillankorvantiellä ja Urpontiellä. Kevyen liikenteen alikulku on Urpontien ja Sillankorventien liittymässä. Tie- ja kevyen liikenteen alikulku radan alitse on rakennettu vuonna 2001.

Asemanseudun ja Kirkonkylän yhdistäminen kevyen liikenteen väylällä olisi tarpeen. Kevyen liikenteen väylä palvelisi sekä koulu- ja asiointiliikennettä että vapaa-ajan liik- kumista. Vanhan Turuntien liikenneturvallisuus on koettu ongelmalliseksi.

Asemanseudun maankäyttö on laajentumassa useaan suuntaan, mikä hajauttaa taajamarakennetta ja aiheuttaa mm. kevyen liikenteen väylätarpeita. Kuovin teollisuusalueelle johtavan Sillankorventien kevyen liikenteen väylää on tarpeen jatkaa valtatielle ja rakentaa valtatien liittymään alikulku. Lisäksi valtatien varteen on toivottu väylää kantatien liittymässä olevalle liikenteen palvelualueelle saakka.

Urpontien kevyen liikenteen väylää on tarpeen jatkaa Kuuskoskentien vartta pitkin valtatielle ja edelleen valtatien poikki joko alikulkutunnelilla tai jokisillan yli. Eteläpääs- tään Kuuskoskentien kevyen liikenteen reitti on luontevasti yhdistettävissä radanvartta pitkin Yhdystien varteen. 7.6 Maankäytön laajennusalueet Auran kunta on Loimaan seutukunnan harvoja kuntia, jossa väestö kasvaa. Asumisen laajennusalueet on osoitettu Asemanseudun itä- ja eteläpuolelle.

Aurajoen itäpuolisen Halavan alueen rakentaminen edellyttää kevyen liikenteen yhteyden jatkamista maantien 224 varrella. Kevyen ja joukkoliikenteen kannalta alue on epäedullinen, koska kävelymatka keskustan palveluihin ja Turuntien linja- autoyhteyksiin on pitkä. Keskustan koillispuolella olevan Harakkamäen alueen lisära- Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 29 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 kentaminen edellyttäisi tieyhteyttä Aurajoen ylitse, jolloin alue sijaitsisi edullisesti kä- velyetäisyydellä keskustan palveluista ja joukkoliikennepalveluista. Harakkamäen kautta olisi edullista rakentaa kevyen liikenteen yhteys radanvartta seuraavalle Takaliston- tielle, jolloin syntyy turvallinen kevyen liikenteen reitti Aurasta Kyröön. Asumisen laajenemista valtatien 9 taakse tulee jatkossakin välttää, jotta vältytään valtatien poikki ris- teävältä liikenteeltä. Sijainniltaan huonoa uutta asumista on muodostunut kantatien taakse maantien 2042 varsialueelle.

Kirkonkulmalla maankäytön hajanaisuus kasvattaa etäisyyksiä ja aiheuttaa verkoston ylläpitokustannuksia. Asutus on kuitenkin vanhaa ja lisäasutus voi sijoittua Turuntien lähietäisyydelle lisäämättä liikenneongelmia. Alueena Kirkonkulma on Turuntien joukkoliikenneyhteyksien kannalta edullinen, mutta kevyen liikenteen etäisyydet palveluihin ovat pitkät (yli 2 km).

Maankäyttösuunnitelmissa on varauduttu valtatien 9 osalta moottoritien toteutumiseen sekä Haku-tien linjaukseen. Asemanseudun ja Haku-tien linjauksen väliin on jätetty maankäytölle tarpeeksi laajenemistilaa eikä maankäyttöä ole osoitettu Haku-tien etelä- puolelle. Haku-tien ja valtatien risteysalueen kehittämisessä riskinä on pidetty keskustan palvelujen siirtymistä alueelle. Auranportin alueelle tulee kuitenkin sijoittumaan pääosin raskasta teollisuutta ja logistista toimintaa, joita ei voida sijoittaa ydintaaja- maan. Eteläiset asuinaluevaraukset Haku-tien linjauksen tuntumassa sijaitsevat jo melko pitkän kävelyetäisyyden päässä keskustan palveluista.

Teollisuuden laajenemisalueena Kuovin alue lähellä valtatietä 9 on hyvä yritysten liikenneyhteyksien kannalta. Kevyen liikenteen yhteyttä tulisi jatkaa Sillankorventieltä valtatien 9 ali ja edelleen valtatien varrella kantatien liittymään saakka. Teollisuuden laajeneminen maantien 224 varressa Nälkämäen suuntaan aiheuttaa raskaan liikenteen ohjautumista keskustan läpi.

Maankäytöllisten ratkaisujen tulisi tukea Turku-Toijala radan tulevia mahdollisuuksia palvella myös Auraa henkilö- ja tavaraliikenteessä. Tätä tukee uuden maankäytön sijoittuminen kävelyetäisyydelle ydinkeskustasta. Erityisesti entisen aseman ympäristön maankäytön tehostaminen on edullinen ratkaisu.

Taajamakuva ja yhdyskuntarakenne ovat osaksi hajanaiset. Alueet vaikuttavat kesken- eräisiltä, vaikka esimerkiksi keskustaajamasta valtatielle 9 näkyvä osa on maisemallisesti ja rakenteellisesti eheytynyt viime vuosina. Riskinä on edelleen yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja taajaman kasvu kävelyetäisyyden ulkopuolelle. Kunnan näkemyk- sen mukaan hajaantuminen on kuitenkin väliaikaista ja korjaantuu kunnan nopean kasvun myötä rakenteen eheytymisenä. Valtatien varteen jo syntyneen liikenne- ja huolto- keskittymän kasvattaminen on luontevaa.

AURA

MERKINTÖJEN SELITYS asuinrakennukset valmistumisvuosittain 1990 - 2004 (226) 1980 - 1989 (153) 1960 - 1979 (212) 1940 - 1959 (266) 1700 - 1939 (187) muut (85)

20 42 kuntakeskus

9 2 vt 24

2 22 kirkonkylä

1 : 100 000

LIITEKARTTA 2. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 32 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 8. KARINAINEN

8.1 Kaavoitustilanne Karinaisten kuntaan ei ole laadittu yleiskaavaa. Keskustaajamaa on asemakaavoitettu 1960-luvulta lähtien. 8.2 Maankäyttö Karinaisten keskustaajama Kyrö on rakentunut rautatieaseman ympärille ja rautatien kanssa risteävän Kyröntien (mt 2250) varteen. Radan pohjoispuolella on teollisuutta, Elisenvaaran koulu ja merkittävä osa asuntoalueista. Pääosa julkisista ja yksityisistä palveluista on radan eteläpuolella. Kyrön aseman ympärille muodostui jo varhain saha-, tiili ja konepajateollisuutta. Taajama on laajentunut alueittain 1970-luvulta lähtien.

Kyröön on suunniteltu yksi maamme ensimmäisistä taajaväkisen yhdyskunnan asema- kaavoista jo 1920-luvulla. Maaseudulle ainutlaatuinen suunnitelma toteutui tosin vain pieniltä osin. Keskustaajamassa teollisuus, asuminen ja palvelut ovat sekoittuneet, mikä tukee palvelujen ja työpaikkojen hyvää saavutettavuutta myös jalan.

Uudisrakentaminen on 1980-luvulta alkaen painottunut kunnan keskustaan. Haja- asutusalueiden täydennysrakentaminen on tapahtunut maantien 2250 ja Heikinsuon suunnassa.

Kyläkeskuksista merkittävimmät ovat Heikinsuo ja Karinaisten kylä, joissa molemmis- sa on peruskoulun ala-asteet. Karinaisten maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja asuinrakennukset ikäluokittain liitekartalla 2.

Pöytyä ja Karinainen yhdistyvät 1.1.2005 alkaen. Syntyvän uuden kunnan nimi on Pöy- tyä. Uuden kunnan asukasluku on noin 6 180 henkilöä ja pinta-ala 407 km². 8.2.1 Asuminen Vuonna 2003 Karinaisten asukasluku oli 2 499. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan kunnan väliluku tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä 2 720 asukkaaseen. Ikä- rakenne poikkeaa valtakunnan keskiarvosta alle 15-vuotiaiden ja vanhusväestön suuren osuuden osalta. 8.2.2 Palvelut Kunnassa on kolme perusopetuksen koulua eli Heikinsuon, Karinaisten kylän ja Kyrön koulut. Kyrön taajaman pohjoisosassa on lisäksi Pöytyän, Auran ja Karinaisten yhteinen Elisevaaran ylä-aste ja lukio. Lisäksi keskustaajamassa on viiden kunnan yhteinen Auranlaakson kansalaisopisto.

Yksityiset ja julkiset palvelut ovat sijoittuneet lähinnä Kehityksentien ja Kyröntien varrelle.

Maantien 2253 varrella sijaitseva maauimala ja sen yhteydessä oleva puisto liikunta- paikkoineen aiheuttavat kesäisin liikennettä naapurikunnista. 8.2.3 Elinkeinot ja työpaikat Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 94,6 %. Yritystiheydeltään Karinainen on koko maan mittakaavassa kärkikuntia. Yrittäjyys ja sen tukeminen onkin kunnan Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 33 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 strategiassa keskeisellä sijalla. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat:

Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 108 259 105 441 28 941

Kunnan suurimmat työnantajat ovat Karinaisten kunta, FinnForest Oyj:n Kyrön saha ja Hydoring Oy:n kumitehdas, jotka sijaitsevat kunnan keskustaajamassa. Työpaikkoja on suhteellisen paljon myös Heikinsuon kylän ympäristössä. Kyrön saha on huomattava yksittäinen raskasta liikennettä synnyttävä yritys koko seudun mittakaavassa.

Työpaikkaliikenne muihin kuntiin Karinaisista suuntautuu suuruusjärjestyksessä Tur- kuun (työssäkäyvistä 12 %), Pöytyälle (4,6 %), Auraan (4,4 %) ja Tarvasjoelle (4,2 %). Työmatkaliikenne Karinaisiin on suurinta Pöytyältä. 8.2.4 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Kunnan alueella ei ole pohjavesialueita. Taajama-alueella Kyrön rautatieasema on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Valtakunnallisesti merkit- tävä kulttuurihistoriallinen ympäristö on myös maantien 2250 varressa sijaitseva Mäen- pään kylä.

8.3 Tie- ja katuverkko Karinaisten tieverkon rungon muodostavat valtatie 9, Tarvasjoelta Pöytyälle kulkeva maantie 2250 (Kyröntie) sekä Marttilan Ollilasta Kyrön keskustaan johtava maantie 2253 (Ollilantie).

Kyrön liikenteelle on ominaista raskaan liikenteen suuri määrä. Raskasta liikennettä aiheuttaa erityisesti Kyrön sahan rekkaliikenne, joka on yli 100 rekkaa päivässä. Sahan alueen katujärjestelyjä on suunniteltu muutettavaksi siten, että raskaan liikenteen kulku koulukeskuksen vierestä vähenee.

Rautatien tasoristeys keskellä Kyrön taajamarakennetta on sekä kevyen että ajoneuvoliikenteen vilkkaassa käytössä. Tasoristeys on luokiteltu kahdenkymmenen vaaralli- simman joukkoon Suomessa. Keskustan tasoristeys on suunniteltu muutettavaksi aliku- luksi.

Kyröön on tehty taajamateiden parannussuunnitelma vuonna 2002 (maantien 2250 ja maantien 2253 parantaminen Kyrön taajaman kohdalla, tiesuunnitelma). Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2003-2006 keskustan parantaminen oli alustavasti osoitettu vuodelle 2003, mutta toteutus siirtynee vuodelle 2006.

Tie- ja katuverkon kehittämistarpeita on seuraavissa kohdin: x Poikittaisyhteydet heikot, tarpeen on mm. Kyrö-Riihikoski tieyhteys (yhdisty- vän kunnan kunnallisten palvelujen saavutettavuuden ja sahan liikenneyhteyksien kannalta tärkeä) x Sahan alueen liikennejärjestelyt (uusi tieyhteys asemakaavamuutoksessa) x Kyrön taajamateidenparannussuunnitelman toteuttaminen x Radan alikulun rakentaminen x Haku-tien jatko Aurasta länteen, mikä luo yhteydet vt 8:n suuntaan Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 34 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 8.4 Joukkoliikenne Joukkoliikenneyhteydet kulkevat valtatietä 9 ja Kyröntietä (mt 2250) pitkin. Joukkolii- kenteen kannalta Ollilantien (mt 2253) varsi ei ole asumisen laajennusalueena perusteltu. 8.5 Kevyen liikenteen yhteydet Karinaisissa on kevyen liikenteen alikulku valtatien 9 ja Kyröntien (mt 2250) liittymäs- sä. Alikulku liittyy Kyrön taajama-alueeseen, vaikka liittymäalue alikulkuineen onkin Pöytyän kunnan puolella.

Taajaman eteläosassa Kyrön koulun kohdalla on tarvetta jatkaa kevyen liikenteen väy- lää.

Karinaisten kylässä koulun kohdalta puuttuu kevyen liikenteen väylä, jonka rakenta- mishanke on vireillä. Maantielle 2250 välille paikallistie 12457 - Mäenpääntie on tehty alustava suunnitelma kevyen liikenteen väylän ja valaistuksen rakentamisesta, mutta hankkeen rahoitusta ei ole saatu järjestettyä. 8.6 Maankäytön laajennusalueet Viime vuosina asuntotuotanto on keskittynyt koilliseen Huitin aluetta täydentäen, itään Vesimäkeen Ollilantien varteen sekä etelään maantien 2250 varteen. Kunnan raja kulkee valtatien 9 läheisyydessä, mistä johtuen valtatien 9 varsi on vasta osittain rakennettu. Kuntaliitos muuttanee tilannetta. Taajamarakenteen laajenemiselta valtatien molemmille puolille on tähän asti vältytty.

Joukkoliikenteen, palvelujen saavutettavuuden ja kevyen liikenteen yhteyksien kannalta asumisen laajenemisalueena keskustan ja Vanhan Pappilan välinen alue on edullinen ja Ollilantien varsi heikko.

Yhdyskuntarakenne on suhteellisen eheä. Merkittävät peltoaukeat ja kuntaraja ovat ra- janneet kasvusuuntia. Taajamakuva on vielä osaksi hajanainen lännestä ja etelästä tarkasteltuna.

Sahan alueen kaavamuutos on vireillä yhdessä Pöytyän kunnan kanssa. Kaavalla on tarkoitus osoittaa uusi tieyhteys sahalle. Tämä parantaa sahaa vastapäätä sijaitsevan koulun ympäristön liikenneturvallisuutta.

Maankäytön ratkaisuilla voidaan luoda edellytykset raideliikenteen palvelujen uuteen käyttöönottoon tulevaisuudessa. Raideliikenteen mahdollisuuksia työmatkaliikenteessä edesauttaa aseman sijainti kävelyetäisyydellä asuinalueista. Tälläkin hetkellä osa junista pysähtyy Kyrössä, koska aseman kohdalla on kohtaamispaikka. Henkilöliikenteen kyn- nyskysymyksenä eivät olekaan ratajärjestelyt vaan Turku-Tampere rautatieliikenteen liikennöintiperiaate.

KARINAINEN

MERKINTÖJEN SELITYS asuinrakennukset valmistumisvuosittain 1990 - 2004 (101) 1980 - 1989 (125) 1960 - 1979 (186) 1940 - 1959 (218) 1700 - 1939 (216) muut (53)

vt 9

kuntakeskus

Heikinsuo

Karinaisten kylä

1 : 100 000

LIITEKARTTA 2. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 37 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 9. KOSKI TL

9.1 Kaavoitustilanne

Kosken kuntaan on laadittu valtuuston hyväksymä koko kunnan kattava oikeusvaikutukseton yleiskaava vuonna 1999. 9.2 Maankäyttö Kosken keskustaajama on Hämeen Härkätien varteen rakentunut raittikylä, jonka maankäytön kasvu sivusuunnassa on tapahtunut vasta 1960-luvulla, jolloin rakennettiin mm. Hämeentien länsipuolinen peltoalue.

Asuntorakentaminen kunnan haja-asutusalueilla on 1980-luvulta alkaen ollut melko vä- häistä ja jakautunut tasan kunnan eri osiin.

Kyläkeskuksia ja niihin liittyviä palveluja ei kunnassa ole. Härkätien varressa on kuitenkin vanhaa nauhamaista rakentamista. Kosken maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja asuinrakennukset ikäluokittain liitekartalla 2. 9.2.1 Asuminen Kosken väestönkehitys on ollut laskevaa 1980-luvun loppupuolelta asti. Vuonna 2003 asukkaita kunnassa oli 2 559. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan väestömäärä tulee vuonna 2030 olemaan 2 656 asukasta. Asuminen keskittyy voimakkaasti keskustaajamaan Paimionjokivarren alueille, jossa asuu yli 50 % kunnan asukkaista. 9.2.2 Palvelut Kunnan koulu- hallinto-, terveydenhuolto- ja liikuntapalvelut ovat taajaman länsiosassa. Kaupalliset palvelut ovat Hämeentien varrella.

Kunnassa on Irkkamäen esikoulu, Talolan koulu, Mäenrannan koulu (mukautettu eri- tyisopetus), Kosken seudun yläaste ja Kosken lukio. Yläaste, lukio ja erityiskoulu ovat Kosken Tl, Marttilan ja Mellilän kuntien yhteisesti ylläpitämiä. Kosken lukiossa käy- dään myös Tarvasjoelta. Kaikki kouluasteet ala-asteesta lukioon sijaitsevat suppealla alueelle keskustaajamassa, mikä helpottaa koulukyyditysten yhteisjärjestämistä haja- asutusalueilta.

Merkittävä ulkoilualue kunnan keskustaajaman urheilu- ja ulkoilualueen lisäksi on kunnan luoteisosassa sijaitseva Hevonlinnanharjun ja Hevonlinnanjärven alue.

9.2.3 Elinkeinot ja työpaikat Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 87,8 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat:

Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 242 149 97 408 40 936

Kunnan ulkopuolella työssäkäyvien osuus työvoimasta on pieni. Koskelta työpaikkalii- kenne suuntautuu suuruusjärjestyksessä Saloon (työssäkäyvistä 6 %), Turkuun (5,6 %), Marttilaan (1,9 %) ja Somerolle (1,7 %). Kosken kunnassa käydään töissä eniten Mart- tilasta. Seutukunnan kunnista Koski on ainoa kunta, josta työmatkaliikenteen yleisin Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 38 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 suunta on Salo. Muissa seutukunnan kunnissa suurin työmatkavirta suuntautuu lähinnä Turkuun tai Loimaalle.

Suurimmat työnantajat työntekijöiden lukumäärän mukaan ovat Kosken kunta ja Rau- nion Saha Oy. Raunion Saha Oy on huomattava yksittäinen raskasta liikennettä synnyt- tävä yritys koko seudun mittakaavassa.

9.2.4 Ympäristönsuojelu Pohjaveden suojelun kannalta merkittäviä alueita ovat Hevonlinnan, Isokangas- Rahkion, Sorvaston, Tauselan, Nummijärvi-Liipolanjärven pohjavesialueet.

Turun tiepiirin tiemaisema -selvityksessä vuodelta 1995 Kosken alueelta esitettiin maisematieksi maantietä 2260 (Koski Tl - Mellilä). Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita kunnan alueella ovat Hämeen Härkätie (mt 2264 ja mt 2810), Kosken kirkonkylän jokimaisema (mm. tien 2810 siltapaikka) ja Huovintien yksityistie. 9.3 Tie- ja katuverkko Kosken kuntaa halkoo lounais-koillissuunnassa valtatie 10. Keskustaajaman tieverkon rungon muodostaa Hämeentie eli maantie 2810, jokivarressa kulkeva Hämeen Härkätie (maantie 2264) sekä valtatieltä 10 keskustaan johtava Koskentie (maantie 2260) ja sen jatkona Kuusjoelle johtava Hongistontie (paikallistie 12344). Työssäkäyntiliikenteen kannalta tärkeä yhteys on myös mt 2407 Koskelta Saloon.

Turun ja Mellilän suunnista tieyhteys Somerolle kulkee Kosken keskustan läpi. Tästä ja erityisesti keskustan läheisyydessä Härkätien varrella sijaitsevasta Raunion sahasta johtuen keskustan läpi kulkee paljon raskasta liikennettä. Lisäksi osa raskaasta liikenteestä ohjautuu Koskentieltä Hämeentielle Kasperintien kautta ja täten asuntoalueen läpi. Tie- verkkoa tulisi kehittää siten, että raskas liikenne ohjautuisi pois keskustaajamasta ja Härkätieltä. Yleiskaavassa 1999 on osoitettu mahdollisena tieyhteytenä yhteys Raunion sahalta suoraan valtatielle 10. Tällä hetkellä tie on suunnitteilla. Yhteyden ansiosta raskasta liikennettä ohjautuu pois keskustasta ja Härkätieltä.

Tie- ja katuverkon kehittämistarpeita on seuraavissa kohdin: x Liedon keskustan ohitustien rakentaminen, mikä turvaisi sujuvat yhteydet Tur- kuun erityisesti työmatkaliikenteelle x Valtatien 10 toimivuuden parantaminen x Raskaan liikenteen ohjaaminen pois keskustasta ja Härkätieltä (Raunion sahan suora yhteys vt 10:lle) x Koski-Salo tieyhteyden parantaminen (tärkeä etenkin työmatkalaisille) 9.4 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen ongelmana on se, että Härkätietä pitkin kulkevan vakiovuoroliikenteen matka-ajat Turkuun muodostuvat pitkiksi ja käyttäjämäärän vähentyessä vuorotar- jontaa on jouduttu supistamaan. Valtatiellä on hyvä pikavuoroliikenteen vuorotarjonta, mutta pysäkit eivät ole kävelyetäisyydellä keskustaajamasta ja asutuksesta. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 39 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 9.5 Kevyen liikenteen yhteydet Lähes koko taajaman alueella Härkätien, Hongistontien ja Hämeentien varrella on reu- nakivin ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä molemmin puolin tietä. Koskentien varressa on erillinen kevyen liikenteen väylä Härkätien ja Maijankujan välillä. Kevyen liikenteen rakentamistarvetta on Härkätiellä (kevyen liikenteen väylän jatkaminen Tu- run suuntaan), Hämeentiellä (erityisesti joen ylitys) keskustan ja valtatien 10 välillä se- kä paikallistien 12344 varrella etelään.

Kunnan suhteellisen tiivis maankäyttörakenne edesauttaa työpaikkojen saavutettavuutta asuinalueilta jalan ja polkupyörällä.

Kevyen liikenteen väylä Paimiojoen yli on suunnitteilla. Nykyisin kulku joen yli tapahtuu Hämeentien kapean Kirkkosillan kautta, jossa ei ole erotettua kevyen liikenteen väylää. 9.6 Maankäytön laajennusalueet Koko kunnan yleiskaava säilyttää keskustaajaman painottuvan maankäyttörakenteen. Tämä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteita, mahdollistaa palvelujen hy- vän saavutettavuuden ja tukee joukkoliikenteen toteuttamisedellytyksiä. Taajamaraja rajautuu koillisessa jokiuomaan.

Painetta laajojen uusien asuntoalueiden kaavoittamiseen ei ole. Kunnalla on usean vuoden omakotitonttireservi kaavoitettuna. Taajaman sisällä on vielä monin paikoin raken- tamattomia alueita tai vajaasti rakennettuja alueita, joille uusi asuntotuotanto tulisi kes- kittää. Tällainen on esimerkiksi kunnan hankkima 9 ha:n alue koulukeskuksen- urheilukentän alueelta. Alue on tarkoitus kaavoittaa pientaloalueeksi.

Uusi palvelujen ja hallinnon alue on osoitettu valtatien 10 ja Koskentien liittymään. Alueen kehittäminen aikaansaa riskin keskustan palvelujen vähittäisestä siirtymisestä valtatien risteyksen tuntumaan. Alueelle on tarkoituksenmukaista osoittaa toimintoja, jotka voivat erityisesti hyödyntää liikenteellistä sijaintia ja ohikulkevaa liikennettä.

Uudet/tiivistyvät asuinalueet sijoittuvat keskustaajaman eteläosaan Hongistontien varteen sekä pohjoispuolelle joen ja Koskentien väliselle alueelle. Hongistontien itäpuolel- le osoitettu asuntoalue edellyttää kevyen liikenteen yhteyden jatkamista uudelle asuntoalueelle asti.

Joen ja Koskentien väliseltä alueelta kävelyetäisyys (1,5 km) keskustan palveluihin ja Härkätien linja-autopysäkeille alkaa olla pitempi kuin useimmat kulkijat ovat valmiita hyväksymään. Kevyen ja joukkoliikenteen näkökulmasta edullinen maankäytön laa- jenemissuunta olisi koulun luoteispuolella sijaitseva Simolan alue sekä keskustan ja joen välisen alueen täydennysrakentaminen.

Yleiskaavassa teollisuuden reservialuevaraus on osoitettu Raunion sahan kohdalle valtatien 10 varteen. Alueen rakentamisen edellytyksenä on, että yleiskaavassa osoitettu mahdollinen tielinjaus Raunion sahalta valtatielle 10 toteutetaan. Yhteyden ansiosta raskasta liikennettä ohjautuisi pois keskustasta ja Härkätieltä. Aluevaraus hajottaa yhdyskuntarakennetta eikä turvallisia kevyen liikenteen työmatkayhteyksiä ole järjestettävis- sä.

Teollisuuden laajennusaluetta on osoitettu myös Koskentien varteen valtatien ja keskustan välille. Työmatkayhteyksien ja yritysten tavaraliikenneyhteyksien kannalta suunta on perusteltu.

KOSKI TL

MERKINTÖJEN SELITYS asuinrakennukset valmistumisvuosittain 1990 - 2004 (92) 1980 - 1989 (111) 1960 - 1979 (214) 1940 - 1959 (262) 1700 - 1939 (380) muut (61)

2 2 6 0

10 vt

2810

kuntakeskus

2264

2

4

0

7

1 : 100 000

LIITEKARTTA 2. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 42 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 10. LOIMAA JA LOIMAAN KUNTA (1.1.2005 LOIMAAN KAUPUNKI)

10.1 Kaavoitustilanne

Loimaan kunnassa ja Loimaan kaupungissa on yhteinen oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty 28.8.1995. Kaava käsittää Loimaan kaupungin ja Hirvikosken taajaman ympäristöineen. Uuden yleiskaavan laadinta on aloitettu luontoselvityksen ja rakennusinventoinnin laadinnalla vuosina 2002-2003. Varsinainen yleiskaavatyö on tarkoitus aloittaa 2005.

Loimaan kuntaan on hyväksytty vuonna 1984 Metsämaan osayleiskaava ja vuonna 1983 Niinijoen osayleiskaava. 10.2 Maankäyttö Loimaan kaupunki on seutukunnan kaupallinen ja hallinnollinen keskus. Loimaan kaupunki ja Loimaan kunta yhdistyvät 1.1.2005. Uuden kunnan nimeksi tulee Loimaa.

Loimaan kunta ja Loimaa ovat erilaisia maankäytön rakenteeltaan. Loimaan kaupungissa asukastiheys on 148 asukasta/km² ja maaseutuvaltaisessa Loimaan kunnassa 14,1 asukasta/km².

Turku-Toijala rautatien rakentamisen myötä syntynyt Loimaan keskusta on seutukunnan ainoa selvästi kaupunkimainen taajama. Ydinkeskusta on perinteinen ruutukaava- keskusta. Sen ympärillä on nähtävissä eri vuosikymmeninä syntyneitä, aikakausille tyypilliset piirteensä hyvin säilyttäneitä taajaman laajenemisalueita.

Kaupunkikeskustaa vanhempi Loimaan kunnan keskustaajama Hirvikoski on syntynyt Loimijoen ja vanhan Helsinki-Pori valtatien varteen teiden risteykseen. Taajamaraken- teessa näkyy 1970-luvulta alkanut laajentuminen, joka muodosti alueittain lähiötyyppis- tä rakennetta.

Hirvikosken ja Loimaan keskustan välisellä jokivarsialueella on vanhaa asuin- ja teolli- suusrakentamista. Maantien 213 pohjoispuolella kauempana joesta on uudempia asuin- alueita. Hirvikoskelta Alastarolle johtavan Loimijoen rantaa seuraavan paikallistien 12608 varrella on vanhaa nauhamaista asutusta.

Keskustataajaman ulkopuolella rakentaminen on jakaantunut haja-asutusalueen ja kylä- keskusten kesken. Kyläkeskusten sisällä rakentaminen on hajautunutta ilman yhtenäistä taajamarakennetta.

Maankäyttöä pyritään tulevaisuudessa ohjaamaan Loimaan keskustan ja Hirvikosken välille, jotta saavutettaisiin yhtenäinen taajamarakenne. Keskustaajaman ulkopuolella yhtenä tavoitteena on turvata nykyisten koulujen toiminnan jatkuminen, mikä vahvistai- si kyläkeskusten elinvoimaa. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 43 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 Kyläkeskukset, joissa on palveluja on esitetty oheisessa taulukossa.

Kunta Kyläkeskus Koulu Kauppa Posti/asiamiesposti Loimaan kunta Kauhanoja x Loimaan kunta Kojonkulma x x x Loimaan kunta Metsämaa x x x Loimaan kunta Niinijoki x

Seutukunnan kunnista Loimaan kunnassa on toiseksi eniten loma-asuntoja Yläneen jäl- keen. Vastaavasti Loimaan kaupungissa loma-asuntojen määrä on seutukunnan pienin.

Loimaan maankäyttö on esitetty liitekartalla 1. ja asuinrakennukset ikäluokittain liitekartalla 2. 10.2.1 Asuminen Vuonna 2003 Loimaalla oli 7 185 asukasta ja Loimaan kunnassa 5 909 asukasta. Loi- maan kunnan väestökehitys on ollut laskevaa. Loimaan kasvu on pysähtynyt. Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan yhdistyessä 1.1.2005 väkiluku kasvaa yli 13 000 asuk- kaan. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Loimaan väestömäärä tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä 7 859 asukkaaseen ja Loimaan kunnan väestömäärä laskemaan 5 114 asukkaaseen. Kuntien yhdistymisestä odotetaan kasvusysäystä asukasluvun kas- vuun. 10.2.2 Palvelut Loimaalla on neljä perusopetuksen koulua (Vesikosken koulu, Vanha koulu, Peltoisten koulu ja Keskuskoulu), yläaste ja Loimaan lukio. Lisäksi mukautettua ja dysfasiaope- tusta järjestetään Tuulensuun koululla. Ammatillista opetusta annetaan Turun ammatti- korkeakoulun Loimaan yksikössä (kaksi eri toimipistettä) ja Loimaan ammatti- instituutissa (kolme eri toimipistettä).

Loimaalla on runsaasti oppilaitoksia (ammattikorkeakoulu, ammatti-instituutti, työvä- enopisto, musiikkiopisto), joissa käydään päivittäin Turusta asti. Tämä edellyttää toimivia joukkoliikenneyhteyksiä sekä kävelyetäisyyttä joukkoliikenneyhteyksiltä kouluille. Junan käyttö on runsasta. Junan käyttöä edesauttaa usean oppilaitoksen sijainti kävely- etäisyydellä rautatieasemasta.

Suurin osa liikennettä aiheuttavista toiminnoista (koulut, julkiset ja yksityiset palvelut) on ydinkeskustassa ja Pikatien varren kortteleissa.

Loimaan kunnan alueella on Hirvikoskella perusopetuksen ja yläasteen koulut. Kylä- keskuksista perusopetuksen koulu on Kauhanojalla, Kojonkulmalla, Metsämaalla ja Niinijoella. 10.2.3 Elinkeinot ja työpaikat Loimaan työpaikkaomavaraisuus oli 123,9 % vuonna 2002. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat: Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 47 696 152 2675 39 3609 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 44 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 Loimaan kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 82,5 % vuonna 2002. Työpaikkojen luku- määrät toimialoittain vuonna 2002 olivat:

Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 436 673 191 730 40 2070

Loimaan suurimmat työnantajat ovat Loimaan aluesairaala, Loimaan kaupunki, Metsä- puu, Ammatti-instituutti ja Ktt:n kuntayhtymä.

Loimaan kunnan suurimmat työnantajat ovat Loimaan kunta, Lännen Engineering Oy ja Dino Lift Oy.

Loimaan kaupungista työpaikkaliikenne on suuntautunut suuruusjärjestyksessä Loi- maan kuntaan (työssäkäyvistä 8 %), Turkuun (3,4 %), Forssaan (1,9 %) ja Alastarolle (1,7 %).

Loimaan kunnasta työpaikkaliikenne on suuntautunut suuruusjärjestyksessä Loimaalle (27,3 %), Turkuun (2,5 %). Alastarolle (2,1 %) ja Forssaan (2,1 %).

10.2.4 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Loimaan kunnan lounaisosassa on laaja pohjavesialue. Kunnan pohjoisosassa Leppi- kankaanselällä on pohjavesialue, jota halkoo valtatie 2. Valtatielle olisi tarpeen rakentaa pohjavesisuojaus.

Yleiskaavan laadintaa varten on vuonna 2004 laadittu Loimaan kaupungin luontoselvi- tys. Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita Loimaan kunnassa ovat Kanta-Loimaan kirkko (pt 12605), Haaroisten kartano ja kulttuurimaisema (mt 210), Karhulan kylä (mt 2262, pt 12607, vt 9), Metsämaan kirkkomaisema (mt 2292) ja Klokkarlan kirkonpaikka (mt 210). Turun tiepiirin tiemaisema -selvityksessä vuodelta 1995 Loimaalla ei ollut teitä, joita olisi esitetty maisemateiksi.

Merkittävimmät suojelualueet kaupungin alueella ovat Niittykulman koskimaisema ja Vesikosken ympäristö. 10.3 Tie- ja katuverkko Loimaan tieverkon rungon muodostavat Turun ja Tampereen välinen valtatie 9, Säky- lästä Ypäjälle johtava maantie 213 ja Loimaan kunnasta Oripään kautta Yläneelle ja edelleen Vakka-Suomeen johtava maantie 210. Keskustajaksolla seututie 213 on hallin- nollisesti katu, (Pikatie). Hirvikoski on maantien 210 ja paikallistien 12605 varrella.

Seudun suurimmat liikennemäärät on mitattu Loimaan keskustassa Pikatiellä, valtatien 9 ja Aleksis Kivenkadun välisellä osuudella: keskimäärin yli 15 000 ajoneuvoa/vrk. Ennusteen mukaan liikennemäärä on kasvussa. Työmatkaliikenne Hirvikosken ja Loi- maan keskustan välillä on erittäin runsasta. Pikatien muuttamisesta yleiseksi tieksi on olemassa yleissuunnitelma vuodelta 1998, mutta kaupunki on tehnyt päätöksen, jonka mukaan Pikatie säilyy katuna.

Taajaman eteläosaan Kartanonportin kohdalle on valtatielle 9 suunniteltu alikulkua, joka helpottaisi poikittaisliikennettä. Nykyinen tasoliittymä on rakennettu tilapäisluvalla ja tulee poistumaan käytöstä lähiaikoina. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 45 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 Loimaan ohitustievaraus on yleiskaavassa esitetty pohjoisena ja eteläisenä vaihtoehto- na. Näistä pohjoinen varaus nähdään tarkoituksenmukaisempana. Pohjoinen linjaus on otettu huomioon asemakaavoituksessa. Eteläinen vaihtoehto on asemakaavoittamatto- malla alueella.

Tie- ja katuverkon kehittämistarpeita on seuraavissa kohdin:

x Kartanonportin liittymäjärjestelyt (tilapäisen tasoliittymän korvaaminen eri- tasoliittymällä) x Pikatien ruuhkautuneisuus ja kevyen liikenteen tienylitysten turvaaminen x Autoliikenteen sillan rakentaminen Aleksis Kivenkadun päästä joen pohjoispuolen kasvaville asuinalueille x Kaupunkikeskustan ja Hirvikosken välisen kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen erityisesti taajaman eteläosassa (mm. valtatien alikulut ja joenylitys- mahdollisuus Juvan alueelta) x Juvan paikallistien raskas liikenne (kapea asuntokatumainen tie ilman kevyen liikenteen väylää, tien varrella raskasta liikennettä synnyttäviä teollisuuslaitok- sia) x Melusuojaukset Pikatien varrella x Valtatieltä 10 Somerolle johtavan kantatien 52 pohjoispään oikaisu, joka tarjo- aisi sujuvamman yhteyden Helsingin suuntaan seututien 213 jatkona 10.4 Joukkoliikenne Loimaan linja-autoyhteydet Turun suuntaan ovat pääosin valtatietä pitkin Auraan ja Aurasta edelleen vanhaa Turuntietä pitkin Turkuun ajavia vakiovuoroja, joiden matka- aika on 1 h 10 minuuttia. Nopeampia, matkan 55 minuutissa taittavia pikavuoroja valta- tiellä 9 kulkee vain kaksi vuoroparia päivässä. Parhaat yhteydet Turkuun tarjoaa juna. Junan matka-aika on 40 minuuttia ja vuoroväli keskimäärin kaksi tuntia.

Loimaa rautatie- ja linja-autoasema sijaitsevat samassa rakennuksessa, mikä luo hyvät edellytykset toimiville matkaketjuille ja synergiaeduille matkustajapalveluiden järjes- tämisessä.

Loimaan ja Hirvikosken välillä on kaupunkimaisen tiheä paikallisliikenne. Valtaosa vuoroista ajaa joen pohjoispuolelta Hirvikoskentien kautta.

Lähinnä koulumatkayhteyksien varaan rakentuva kohtuullinen perusliikennetarjonta on myös yhteysväleillä Oripää-Hirvikoski-Loimaa ja Alastaro-Hirvikoski-Loimaa. Alasta- ron ja Loimaan välisen suureen työmatkapendelöinnin varaan olisi kuitenkin mahdollista pyrkiä kehittämään nykyistä parempi liikennetarjonta.

Raideliikenne on aiheuttanut melu- ja tärinäongelmia radan varren asukkaille. 10.5 Kevyen liikenteen yhteydet

Erityinen tarve kevyen liikenteen yhteyksien parantamisessa on kaupungin ja Hirvikos- ken välillä. Työmatka- ja asiointiliikenne välillä on runsasta. Etäisyys on pyöräliiken- teelle sopiva, jos olosuhteet pyöräliikenteelle ovat houkuttelevat. Tarpeita ovat mm. valtatien alikulut taajaman eteläosassa sekä Juvantien kevyen liikenteen väylä ja joenyli- tysmahdollisuus kevyelle liikenteelle Juvan alueelta.

Loimijoen pohjoispuolen asuinalueilta on tarkoitus rakentaa kevyen liikenteen silta keskustaan. Tämä parantaa keskustan palvelujen saavutettavuutta asuinalueelta. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 46 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004

Taajaman reunoilla kevyen liikenteen väylälle jatkamistarvetta on mm. Turuntien varrella asemaseudulta etelään ja Hirvikoskella paikallistien 12605 ja maantien 213 varrella ainakin Alastarolle johtavan paikallistien 12608 liittymään.

Kyläkeskuksista kevyen liikenteen rakentamistarpeita on ainakin Niinijoella, Metsä- maalla ja Köyliönkylällä. Etenkin kyläkoulujen läheisyyden liikenneturvallisuuden ke- hittämiseen tulisi kiinnittää huomiota. 10.6 Maankäytön laajennusalueet Yhdistyneen kunnan keskeiset asumisen laajenemisalueet ovat valtatien ja Hirvikosken välialueella. Tavoitteena on yhtenäinen kaupungin ja Hirvikosken yhdistävä kaupunki- rakenne. Loimijoen eteläpuoleisten alueiden lisärakentamisen myötä kasvaa tarve rakentaa turvalliset auto- ja kevyen liikenteen yhteydet valtatien poikki. Kevyen liikenteen alikulut palvelisivat sekä koulu-, työ- että asiointiyhteyksiä. Katuyhteys valtatien yli vähentäisi osaltaan myös ruuhkautuneen Pikatien kuormitusta. Loimijoen eteläpuo- leisen Juvan alueen toteuttamisen yhteydessä tulee ratkaista myös raskaan liikenteen ohjaaminen pois Juvantieltä sekä suorat kevyen liikenteen yhteydet joen yli Hirvikos- ken suuntaan.

Loimaan eteläistä ohitustievarausta voidaan linjata katumaisemmaksi palvelemaan enemmän paikallista maankäyttöä, koska ohittavan liikenteen pääsuunta on pohjoispuolella maantien 213 suuntainen. Näin eteläinen ohitustie on helpommin toteutettavissa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa tarve kohdistuu lähinnä valtatien ja Vanhankir- kontien väliselle osuudelle, joka palvelisi Juvan alueen tulevaa maankäyttöä.

Loimaan ja Hirvikosken välisen hyvän paikallisliikennetarjonnan kannalta lisämaan- käyttöä olisi edullista ohjata myös Loimijoen pohjoispuolelle. Joen eteläpuoleisen maankäytön lisääntyessä suurempi osa vuoroista voisi liikennöidä myös tätä kautta. Joukkoliikennepalvelujen käyttöä helpottaisi myös kevyen liikenteen silta Juvan alueelta Hirvikoskentien varteen.

Kaupungin kasvusuuntana nähdään myös Loimijoen pohjoinen puoli. Alueelta tarvitaan toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet keskustaan palvelujen saavuttavuu- den ja kevyen liikenteen houkuttelevuuden parantamiseksi. Kevyen liikenteen sillan li- säksi Loimijoen pohjoispuolen uusilta alueilta tarvittaisiin ajoneuvoliikenteen silta keskustaan. Nykyisin kulku alueelle tapahtuu valtatien kautta, jolloin asiointiliikennettä sekoittuu valtatien pitkänmatkan liikenteeseen.

Hirvikoskella asumisen kasvusuuntana on myös keskustan ja joen väliset alueet lännes- sä. Ne sijaitsevat edullisesti lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta. Joenvarren kaa- voituksen myötä jokea seuraava yksityistie (Loimijoenrantatie) tulee muuttaa kaduksi. Jo nyt tietä rasittaa merkittävä läpikulkuliikenne.

Väestön ikärakenteen muutoksen tulisi näkyä asuntotuotannossa. Kysynnän muutos nä- kyy jo nyt pienten keskusta-asuntojen suurehkona kysyntänä. Vanhaa rakennuskantaa täydentävälle keskustamaiselle rakentamiselle on olemassa huomattava potentiaali nykyisen keskusta-alueen sisällä, lyhyen kävelymatkan päässä kaikista palveluista. Juna- liikenteen hyödyntämisen näkökulmasta ydinkeskustassa ja aseman tuntumassa olevat alueet ovat edullisia kohteita asukkaille, jotka käyvät Turussa töissä, sekä työpaikoille, joihin on tarpeen houkutella työntekijöitä seutukunnan ulkopuolelta.

Yleiskaavan teollisuus- ja työpaikka-aluevaraukset pohjautuvat eteläisen ohikulun ja eritasoliittymään rakentamiseen. Näiden aluevarausten tarkoituksenmukaisuutta ja mää- Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 47 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 rää on mahdollista arvioida ohikulkutien lopullisen linjauksen ratkettua. Pohjoinen ohi- kulkuvaihtoehto merkitsee työpaikka-alueiden sijainnin uudelleenarviointia. Ohikulku- teiden liittymäalueiden kehittäminen sisältää riskin keskustan palvelujen valumisesta liittymäalueille. Aseman ja viljavaraston alue on edullinen sijoittumispaikka ratayhteyt- tä tarvitsevalle teollisuudelle.

Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 50 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 11. MARTTILA

11.1 Kaavoitustilanne Marttilan kuntaan on laadittu oikeusvaikutukseton kunnanvaltuuston hyväksymä keskustan osayleiskaava vuonna 1993 tavoitevuotena 2010. Osayleiskaava-alueeseen sisäl- tyy kuntakeskus lähialueineen. 11.2 Maankäyttö Marttilan maankäyttö keskittyy Härkätien varteen nauhamaisesti. Kunnan keskustaajama sijaitsee Marttilantien ja Härkätien varrella. Keskustasta valtatielle on matkaa noin kaksi kilometriä. Keskustan lisäksi myös Härkätien varrella sijaitsevassa Ollilan kylässä on palveluja. Marttilan maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja asuinrakennukset ikä- luokittain liitekartalla 2.

Asuntorakentaminen on painottunut keskustan asemakaava-alueelle. Haja-asutusalueilla rakentaminen on ollut suhteellisen vähäistä ja painottunut Haku-tien sekä valtatien 10 ja Härkätien varteen. Asuminen Asuminen on perinteisesti sijoittunut nauhamaisesti Paimionjokea seuraavan Härkätien (Marttila-Koski maantien) varteen. Uudempi rakentaminen painottuu asemakaava- alueelle, mutta myös haja-asutusalueelle valtatien 10 ja Haku-tien (mt 224) tuntumaan.

Vuonna 2003 kunnassa asui 2 081 henkilöä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan kunnan väkiluku vuonna 2030 on 1 967. Vanhusten osuus väestöstä on kunnassa on merkittävästi maan ja seutukunnan keskitasoa korkeampi. Vanhusväestön määrä ei ole kuitenkaan enää ollut nousussa. 11.2.1 Palvelut Palvelut ovat sijoittuneet nauhamaisesti Härkätien varteen.

Kunnassa on yksi perusopetuksen koulu eli Marttilan koulu keskustaajamassa. Perus- koulun yläaste Koski Tl:ssä on yhteinen Koski Tl:n ja Mellilän kuntien kanssa. 11.2.2 Elinkeinot ja työpaikat Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 66,3 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat:

Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 188 68 36 285 24 601

Teollisuus on sijoittunut valtatien 10 ja Marttilantien risteyksen läheisyyteen Tiipilän teollisuusalueelle valtatien suuntaisen rinnakkaistien varteen. Alueelta on hyvät yhteydet sekä Turun (vt 10) että Salon (mt 224) suuntaan. Kunnan suurimmat työnantajat ovat Marttilan kunta, Kospa Oy, Härkätien Puhelin sekä Arvina Oy ja Marttilan Betoni- rakennus Oy Ollilassa.

Työpaikkaliikenne kunnan ulkopuolelle suuntautuu suuruusjärjestyksessä Turkuun (työssäkäyvistä 11,3 %), Saloon (7,4 %), Lietoon (4,1 %) ja Koskelle (3,3 %). Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 51 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 11.2.3 Ympäristönsuojelu ja kultturiympäristö Marttilan kunnan alueella sijaitsee Huovintien varrella Linturahkan pohjavesialueella Rahkion vedenottamo, joka toimittaa valtaosan karinaisten, Marttilan ja Tarvasjoen kuntien tarvitsemasta vedestä, pohjavesialue Rovionmäellä vedenottamoineen sekä li- säksi toiminnassa on tarvittaessa Palaisissa sijaitseva Kerkon vedenottamo ja Hannulan varavedenottamo pohjavesialueineen.

Turun tiepiirin tiemaisema -selvityksessä vuodelta 1995 Marttilan kunnan alueelta esitettiin maisematieksi Hämeen Härkätietä. Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita kunnan alueella ovat Marttilan kirkkomaisema, Härkätie ja Huovintie. 11.3 Tie- ja katuverkko Marttilan tieverkon rungon muodostavat valtatie 10, maantiet 2264 (Härkätie) ja 224 (Haku-tie) sekä paikallistie 12309 (Marttilantie). Valtatie 10 ja maantie 224 ohittavat molemmat keskustan noin kahden kilometrin etäisyydeltä.

Merkittävin liikenneturvallisuusongelma on valtatien 9 ja Melliläntien (maantie 2260) nelihaaraliittymä. Kunnanvaltuuston 12.8.2004 hyväksymässä asemakaavassa kyseinen nelihaaraliittymä puretaan ja se porrastetaan kahdeksi T-liittymäksi. Muutos edellyttää valtatien 9 ryhmittymiskaistojen kanavointia sekä kevyen liikenteen alikulkutunnelin rakentamista liittymään.

Osayleiskaavassa on osoitettu tilavaraus eritasoliittymälle valtatien 10 ja maantien 224 risteykseen.

Tie- ja katuverkon kehittämistarpeita on todettu seuraavasti: x Valtatien 10 toimivuuden parantaminen ja Liedon ohitustien rakentaminen, mi- kä turvaa sujuvat yhteydet Turkuun erityisesti työmatkaliikenteelle x Haku-tien jatko Aurasta länteen, mikä parantaa myös Marttilan logistista sijaintia x Härkätien varrella Koskella sijaitsevan Raunion sahan kuljetukset rasittavat myös Marttilan keskustan tieverkkoa x Härkätie matkailutienä 11.4 Joukkoliikenne Asumisen laajennusalueet keskustaajamassa ovat joukkoliikenteen kannalta perusteltuja. Lähellä valtatietä sijaitsevan Ollilan joukkoliikenneyhteyksiä parantaisi huomattavasti pikavuoropysäkin saaminen valtatielle Ollilan liittymään. 11.5 Kevyen liikenteen yhteydet Härkätien varrella on kevyen liikenteen väylää keskustaajaman kohdalla noin 1,5 kilometrin matkalla. Keskustasta valtatien suuntaan on kevyen liikenteen väylää muutam sata metriä. Tarvetta on jatkaa edellä mainittua kevyen liikenteen yhteyttä ainakin koululle asti. Työmatkaliikenteen ja pikavuoropysäkin kannalta aina vt 10:lle saakka. Li- säksi kevyen liikenteen väylätarvetta on Härkätien varrella sekä Ollilan että Vättilän suuntaan. Uusille asuinalueille Metsä-Marttilaan ja Metsärinteelle on rakennettu kokoo- jatieyhteydet kevyen liikenteen väylineen.

Härkätien varteen rakentuneessa Ollilan taajamassa ei ole kevyen liikenteen väylää. Väylä olisi tarpeen Härkätien varressa. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 52 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 11.6 Maankäytön laajennusalueet Osayleiskaavan maankäyttöratkaisut tähtäävät siihen, ettei keskustaajamaa enää kasva- tettaisi nauhamaisesti Koski-Marttila tien suuntaisesti. Maankäytön laajennusalueet on osoitettu tienvarsivyöhykkeen takana oleville alueille. Näin vältetään yhdyskuntarakenteen hajautumista ja turvataan palvelujen saavutettavuus. Joukkoliikenteen kannalta etäisyydet pysäkeille eivät kuitenkaan saa kasvaa liian pitkiksi.

Huomattavin asuinrakennusten laajennusalue on vt 10:lle johtavan Marttilan paikallistien varteen sijoittuva Metsä-Marttilan asuntoalue. Metsä-Marttilan alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä sekä valtatien 10 ja Härkätien pysäkeistä ja on siten joukkoliikenteen kannalta perusteltu. Myös palvelut sijaitsevat kävelyetäisyydellä alueesta.

Teollisuuden laajennusalueet on osoitettu valtatien 10 varteen rakennetun ja jatkettavan rinnakkaistien varteen, Marttilan paikallistien ja Haku-tien väliin.

Taajamakuvan kannalta laajennusalueet eivät muodosta ongelmaa. Taajamarakenne on yleensäkin varsin yhtenäinen lukuun ottamatta teollisuusalueiden sijaintia.

Yhdyskuntarakenteen kannalta uuden rakentamisen suuntaaminen Haku-tien ja valtatien 10 tuntumaan on epätarkoituksenmukaista. Vaarana on keskustan päivittäispalve- luiden siirtyminen risteysalueelle. Valtatien 10 ja maantien 224 risteyksen hyvätasoisen levähdysalueen lähialuetta on mahdollista hyödyntää palvelualueena. Alueen toimintojen tulee kuitenkin olla sellaisia, jotka eivät vaaranna Marttilan keskustan palveluja.

MARTTILA

MERKINTÖJEN SELITYS asuinrakennukset valmistumisvuosittain 1990 - 2004 (103) 1980 - 1989 (87) 1960 - 1979 (189) 1940 - 1959 (209) 1700 - 1939 (381) muut (36)

10 Ollila vt

4 6 22

kuntakeskus

2 2 4

1 : 100 000

LIITEKARTTA 2. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 55 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 12. MELLILÄ

12.1 Kaavoitustilanne Mellilän kuntaan ei ole laadittu yleiskaavaa. Yleiskaavan laatimisen tarve on korostu- nut, koska viimevuosien positiivisen väestökehityksen myötä maankäyttöä on tarpeen ohjata suunnitellusti. 12.2 Maankäyttö Mellilän kunnassa on yksi taajama eli Asemanseutu. Taajama on syntynyt Niinijoen vartta seuraavan Melliläntien (mt 226) ja rautatien risteykseen. Asemanseudun kehityksen moottorina on toiminut vuonna 1876 valmistunut Turku-Toijala –rata. Enää junat eivät pysähdy Mellilässä.

Palveluja sisältävä kyläkeskus kunnan alueella on Isoperä, jossa on koulu. Mellilän maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja asuinrakennukset ikäluokittain liitekartalla 2. 12.2.1 Asuminen Kunnan väestökehitys on ollut vaihtelevaa. Vuonna 2003 Mellilässä asui 1 252 henki- löä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Mellilän väestömäärä vuonna 2030 on 1 417 henkilöä.

Keskustan taajamarakenne on pysynyt tiiviinä, mutta viime vuosina asuinrakentaminen on ollut suhteellisen vilkasta haja-asutusalueella. Valtatien ja maantien 226 risteykseen on rakennettu tuotanto- ja palvelutiloja. 12.2.2 Palvelut Palvelut ovat alun perin sijoittuneet suppealle alueelle Melliläntien ja rautatien lähei- syyteen. Asemanseudun koulu sijaitsee kuitenkin keskustan ja valtatien puolivälissä ja kunnantalo noin kilometrin etäisyydellä keskustasta kirkon suuntaan.

Mellilässä on Asemanseudun ja Isonperän perusopetuksen koulut. Kosken, Marttilan ja Mellilän yhteinen yläaste on Koskella, jossa on myös lukio. 12.2.3 Elinkeinot ja työpaikat Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 77,1 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat:

Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 93 105 11 159 12 380

Työpaikkaliikenne kunnan ulkopuolelle suuntautuu suuruusjärjestyksessä Loimaalle (työssäkäyvistä 15,9 %), Turkuun (5,8 %), Loimaan kuntaan (4,2 %) ja Karinaisiin (3,6 %). Kunnan suurin työnantaja on Koiviston Teurastamo, joka sijaitsee valtatien 9 varrella. Muita merkittäviä työnantajia ovat Mellilän kunta, Mellilän Hirsityö ja Kekkilä Oy. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 56 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 12.2.4 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Kunnan länsirajalla lounais-kaakko suunnassa kulkee laaja pohjavesialue. Turun tiepiirin tiemaisema -selvityksessä vuodelta 1995 Mellilän kunnan alueelta esitettiin maisematieksi maantietä 2260. Mellilässä valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistorialli- siin ympäristöihin kuuluu keskiaikaisperäinen Huovintie (pt 12459, Kankaankulman- tie). 12.3 Tie- ja katuverkko Mellilän pääväylät ovat valtatie 9 ja maantie 2260 (Koski-Mellilä).

Keskustassa tasoristeyksen poistamiseksi on tehty alustavia suunnitelmia. Alikulun rakentaminen nykyisen tasoristeyksen paikalle edellyttää merkittäviä tiejärjestelyjä ja on ongelmallista maisemakuvan kannalta. Näillä näkymin tasoristeys tulee säilymään vielä pitkään. Tasoristeyksen turvallisuutta on parannettu vuonna 2003 varustamalla se kak- soispuomilaitoksella.

Merkittävin liikenneturvallisuusongelma on valtatie 9 ja Melliläntien (maantien 2260) nelihaaraliittymä. Mellilän kunnanvaltuuston 12.8.2004 hyväksymässä asemakaavassa kyseinen nelihaaraliittymä puretaan ja se porrastetaan kahdeksi T-liittymäksi. Muutos edellyttää valtatien 9 ryhmittymisalueiden kanavointia sekä kevyen liikenteen alikulkutunnelin rakentamista liittymään, koska valtatien pohjoispuolella on runsaasti asutusta sekä kuntaa palveleva linja-autojen pikavuoropysäkki ja koska valtatien ylitys risteys- alueiden kanavoinnin jälkeen tulee turvattomaksi ja osalle (mm. liikuntarajoitteiset, las- tenrattaiden kanssa liikkuvat yms.) jopa mahdottomaksi. 12.4 Joukkoliikenne Asumisen laajennusalueet ovat hyvin nykyistä taajamaa täydentäviä ja siten joukkoliikenteen (maantien 2260 linja-autoliikenne ja mahdollinen raideliikenne) kannalta perusteltuja.

Suuri osa Mellilää palvelevista linja-autovuoroista, mm. kaikki yhteydet Turkuun kulkevat pitkin valtatietä 9 eivätkä poikkea keskustassa. Siten valtatien ja maantien 2260 liittymässä olevan pysäkin (myös pikavuoropysäkki) merkitys kunnan joukkoliiken- neyhteyksille on keskeinen. 12.5 Kevyen liikenteen yhteydet Koulumatkayhteydet valtatien 9 pohjoispuolelta sekä turvallinen kulku valtatien linja- autopysäkeille edellyttäisivät alikulun rakentamista valtatien ali ja kevyen liikenteen väylän jatkamista koululta valtatielle. 12.6 Maankäytön laajennusalueet Uusi asuinrakentaminen pyritään kunnassa ohjaamaa voimassa olevan rakenteen sisään ja laitamille. Tämä edesauttaa palvelujen saavutettavuutta.

Tiivis maankäyttö tukee kevyen ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Ongelmana on, että suurin osa joukkoliikenteestä kulkee valtatietä 9 pitkin, jolloin etäisyys keskustaajamasta pysäkeille kasvaa liian pitkäksi.

Huomattava osa asumisesta sijoittuu tiiviille alueelle rautatieaseman läheisyyteen ja täl- le alueelle ollaan myös ohjaamassa uutta asuntotuotantoa. Maankäytön ratkaisut luovat hyvät edellytykset raideliikenteen käytölle, mikäli rata saataisiin myös paikallisliiken- teen käyttöön. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 57 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004

Päivittäisten palvelujen siirtymistä keskustasta Melliläntien ja valtatien 9 risteykseen tulisi välttää, jotta estettäisiin palvelujen saavutettavuuden heikentyminen.

Haja-asutusalueella maankäyttöä olisi perusteltua ohjata Isonperän koulun läheisyyteen, jolloin vältyttäisiin koulukuljetuksilta, parannettaisiin kyläkoulun toimintaedellytyksiä ja tuettaisiin lasten koulumatkaliikuntaa.

Taajamakuvan ja yhdyskuntarakenteen kannalta ongelmaksi on muodostunut keskustaajaman hajanaisuus ja taajaman osien (päätaajama, vt 9 risteysalue, koulu ja kunnanvirasto) keskinäiset etäisyydet.

MELLILÄ

MERKINTÖJEN SELITYS asuinrakennukset valmistumisvuosittain 1990 - 2004 (38) 1980 - 1989 (41) 1960 - 1979 (92) 1940 - 1959 (228) 1700 - 1939 (226) muut (32)

9 vt 62 22 kuntakeskus

61 22

Isoperä

2 2 6 0

1 : 100 000

LIITEKARTTA 2. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 60 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 13. ORIPÄÄ

13.1 Kaavoitustilanne Oripään kuntaan on laadittu keskustan osayleiskaava valtuuston hyväksymänä I asteen osayleiskaavana vuonna 1996. Kaava on osittain vanhentunut ja sen uusiminen on tarkoitus aloittaa lähiaikoina.

Alastaron rajojen sisällä sijaitsevassa enklaavissa Juvankoskella on asemakaavoitettu alue. 13.2 Maankäyttö Oripään keskustaajama on rakentunut jokilaaksoon Yläneentien, Loimaantien ja Turun- tien varteen nauhamaisesti. 1960-luvulla rakennettu kantatie jakoi taajaman kahtia siten, että kantatien länsipuolelle jäi pieni asutusryhmä ja kirkko. Muu maankäyttö jäi tien itäpuolelle. Nykyisin kantatien taajamaa jakava vaikutus on vähäinen, koska taajama on kasvanut lähinnä kantatien itäpuolella. Keskustan vanha rakenne on kulttuurihis- toriallisesti arvokasta.

Asuntorakentaminen on 1980-luvulta alkaen painottunut keskustaan sekä sen itäpuolel- le.

Kunnan alueella ei ole kyläkeskuksia, joissa olisi palveluita. Oripään maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja asuinrakennukset ikäluokittain liitekartalla 2. 13.2.1 Asuminen Vuonna 2002 Oripään asukasluku oli 1326 henkilöä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan kunnan väliluku vuonna 2030 on 1 533. Kunnan väestökehitys on ollut viime vuosikymmenten aikana laskeva. Vuonna 2003 väkiluku kasvoi ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Syntyvyys kunnassa on ollut viime vuosina korkeaa. Loimaan seutu- kuntien kunnista ainoastaan Loimaalla ja Oripäässä 0-4-vuotiaiden osuus on suurempi kuin 5-9-vuotiaiden. 13.2.2 Palvelut Julkiset palvelut sijaitsevat Turuntien varrella noin kilometrin matkalla. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Yläneentien, Turuntien ja Loimaantien risteykseen. Kirkon- kylän koulu, kunnanvirasto ja päiväkoti sijaitsevat taajaman eteläosassa Yhdystien ja Turuntien risteyksessä. Vapaa-ajan palvelut ovat Oripäänkankaan alueella.

Kunnassa on perusopetuksen koulu keskustaajamassa. Ylä-asteella käydään Alastaros- sa, jossa on Alastaron ja Oripään yhteinen yläaste.

Oripäänkankaalla on pienlentokenttä. 13.2.3 Elinkeinot ja työpaikat Oripään työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 87,1 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat:

Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 149 64 19 258 9 499 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 61 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 Teollisuustoiminta on sijoittunut taajaman pohjoisosaan kantatien 41 varrella sijaitse- valle alueelle ja Loimaalle menevän maantien 210 varteen. Molemmilla alueilla on teollisuuden tonttireserviä. Kunnan toiseksi suurimman työnantajan Farmimuna Oy:n tuo- tantotilat sijaitsevat keskustan pohjoispuolella kantatien varrella.

Oripään työpaikkaomavaraisuus on seutukunnan korkeimpia eli lähes 90 %. Oripäästä työpaikkaliikenne suuntautuu suuruusjärjestyksessä Loimaalle (työssäkäyvistä 5,5 %), Turkuun (4,8 %), Loimaan kuntaan (2,7 %) ja Pöytyälle (2,7%). Oripäässä eniten työn- tekijöitä käy Alastarolta.

Kunnan suurimmat työnantajat ovat Oripään kunta, Farmimuna Oy ja Ylitalo Oy:n kauppapuutarha. Työpaikat sijaitsevat lähellä asutusta, sillä yli 50 % työssäkäyvistä asuu alle kahden kilometrin etäisyydellä työpaikasta. Tämä mahdollistaa työmatkalii- kenteen myös jalan tai pyörällä, jos kevyen liikenteen yhteydet voidaan järjestää turval- lisesti ja houkuttelevasti.

Kunnan strategiassa yrittäjyys ja yritystoiminta koetaan tärkeinä voimavaroina. Strate- giassaan kunta näkee asutuksen ja työpaikkojen kulkevan rinnan, eikä halua profiloitua pendelöintikunnaksi.

13.2.4 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Oripään kunnassa on laajat pohjavesialueet Oripäänharjulla, joka kulkee kunnan halki pohjois-eteläsuunnassa. Kantatielle 41 on tehty pohjavesisuojaus harjualueelle sekä maantielle 210 lentokentän kohdalle. Valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde on Oripään kirkko. Aurajokilaakson kulttuurimaisema on osoitettu kansallismaisemaksi. Turun tiepiirin tiemaisema -selvityksessä vuodelta 1995 Oripään kunnan alueelta esitettiin maisematieksi paikallistietä 12451 (Turuntie). 13.3 Tie- ja katuverkko Oripään pääväylät ovat kantatie 41, joka kulkee keskustaajaman halki pohjois- eteläsuunnassa ja maantie 210. Maantie 210 siirrettiin vuonna 1997 Oripään keskustan pohjoispuolelle. Siirron jälkeen raskas liikenne Oripääkankaalta kantatielle 41 ei enää ohjaudu keskustan läpi. Keskustaajama sijaitsee paikallisteiden 12451 (Turuntie) ja 12586 (Loimaantie) varrella.

13.4 Joukkoliikenne Vakiovuoroliikenteen ohella keskustaajamaa palvelee hyvin kantatien liittymässä sijaitseva pikavuoropysäkki. Pysäkkiä on helppo kehittää eräänlaiseksi pienoisterminaaliksi, koska tärkeimmät edellytykset ovat jo olemassa: asutus lähellä, kevyen liikenteen alikulku valmiina ja vieressä huoltoasema kahviloineen, joka voi palvella matkustajien odotustilana ja liityntäliikenteen tukipisteenä. 13.5 Kevyen liikenteen yhteydet Keskustaajamassa on kevyen liikenteen väylä keskustasta koululle ja keskustasta kir- kolle kantatien 41 alikulun kautta. Suunnitteilla on nykyisen kevyen liikenteen väylän jatkaminen noin kilometrillä Loimaantiellä urheilukentän kohdalta uimarannan kohdalle. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 62 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 13.6 Maankäytön laajennusalueet Taajamarakenteen pääasialliset laajenemissuunnat ovat koilliseen eli Oripäänkankaan suuntaan sekä taajaman eteläosan täydennysrakentaminen. Joukkoliikenteen ja palvelujen saavutettavuuden kannalta etenkin etelään koulun läheisyyteen paikallistien 12451 läheisyyteen osoitetut asumisen laajennusalueet ovat perusteltuja sijoittuessaan kävely- etäisyydelle kantatien 41 ja Turuntien joukkoliikenneyhteyksistä ja keskustan palveluista. Maankäytön ohjaaminen kantatien länsipuolelle on ollut maltillista, millä on vältyt- ty kantatien kanssa risteävältä liikenteeltä. Kantatien 41 alikulku parantaa alueiden väli- sen kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta.

Keskustaajaman sijainti kantatien lähellä mahdollistaa ohi kulkevaa liikennettä palvele- vien palvelujen sijoittumisen alueelle hajottamatta yhdyskuntarakennetta.

Teollisuuden laajennusalueet on osoitettu nykyisten teollisuusalueiden yhteyteen Ori- päänkankaalle maantien 210 varteen ja kantatien 41 läheisyyteen. Maantien 210 uusi linjaus Oripään keskustan pohjoispuolelta on luonut hyvät edellytykset teollisuuden si- joittumiselle, eikä raskasta liikennettä enää ohjaudu keskustan läpi.

Taajamakuvan kannalta laajenemisalueet sijaitsevat edullisesti edellyttäen, että alueiden rajautuminen viljelyalueeseen voidaan hallita. Maisemalliseksi ongelmaksi voi muodos- tua kantatien 41 varren teollisuusalue erityisesti niin kauan kuin se on keskeneräisesti rakennettu. Loimaantien varren teollisuusalue pohjavesialueella sijaitsevana edellyttää erityistä huomiota.

ORIPÄÄ MERKINTÖJEN SELITYS asuinrakennukset valmistumisvuosittain Alastaron kunnan 1990 - 2004 (53) sisällä oleva enklaavi 1980 - 1989 (88) 1960 - 1979 (100) 1940 - 1959 (120) 1700 - 1939 (170) muut (34)

210 kt 41

210

kuntakeskus

1 : 100 000

LIITEKARTTA 2. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 65 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 14. PÖYTYÄ

14.1 Kaavoitustilanne

Koko kunnan alueelta on yleiskaavallinen rakennesuunnitelma vuodelta 1983, jonka kehitystavoitteet oli asetettu vuoteen 2000. Rakennesuunnitelmaa täydentävät samaan aikaan laaditut Auvaisten, Haverin, Kumilan ja Riihikoski-Lallin-Kirkonkylän alueiden osayleiskaavat.

Rakennus/asemakaavoja on laadittu Lallin teollisuusalueelle, Kyrön risteysalueelle ja Riihikoskelle. 14.2 Maankäyttö Pöytyän kunnan keskustaajama on muodostunut Riihikoskelle Turuntien varteen kantatien 41 välittömään läheisyyteen. Aurajoen rannalla kulkevalla Turuntiellä on nauha- asutusta koko kunnan matkalla. Kunnan kyläkeskuksista, joissa on palveluja, Turuntien varrella sijaitsevat Auvainen, Haveri, Mustanoja ja Kirkonseutu. Lisäksi valtatien 9 varrella Kumilassa on koulu ja Karhunojalla kauppa.

Taulukko 1. Kyläkeskukset, joissa on palveluja. Kunta Kyläkeskus Koulu Kauppa Posti/asiamiesposti Pöytyä Auvainen x Pöytyä Haveri x Pöytyä Kumila x Pöytyä Mustanoja x Pöytyä Kirkonkylä x x Pöytyä Karhunoja x

Yleiskaavallinen rakennesuunnitelma pohjautui voimakkaasti Riihikoskea tukevaan ke- hitysvaihtoehtoon. Kunnan asuntoja palvelutuotanto on viime vuosikymmeninä keskittynyt Riihikosken alueelle. Haja-asutusalueiden asuntotuotanto on kuitenkin viime vuosina kasvanut. Pöytyän maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja asuinrakennukset ikäluokittain liitekartalla 2.

Asuntorakentaminen on 1980-luvulta alkaen painottunut Riihikoskelle. Kunnan muissa osissa rakentaminen on painottunut Auvaisiin sekä maantien 2043 ja valtatien 9 lähi- alueille.

Pöytyä ja Karinainen yhdistyvät 1.1.2005 alkaen. Syntyvän uuden kunnan nimi on Pöy- tyä. Asukasluku tulee olemaan noin 6 180 ja pinta-ala noin 407 km². 14.2.1 Asuminen Kunnan väestökehitys on ollut vuodesta 1987 lähtien muutamia vuosia lukuun ottamatta nousevaa. Vuonna 2003 Pöytyän asukasmäärä oli 3 684. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan kunnan väkiluku tulee vuonna 2030 olemaan 3 672 asukasta. Viime vuosina Pöytyälle on muuttanut etenkin lapsiperheitä Turusta, Loimaalta, Huittisista ja Vammalasta. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 66 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 14.2.2 Palvelut Yksityiset ja julkiset palvelut ovat keskittyneet suppealle alueelle Riihikosken keskustaajamaan.

Riihikoskella sijaitsee Pöytyän kuntayhtymän kansanterveystyön pääterveysasema. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Aura, Karinainen, Pöytyä ja Yläne.

Kunnan alueella on perusopetuksen koulut Riihikoskella, Auvaisissa, Haverissa, Kau- lanperällä ja Mustanojalla. Pöytyän ja Karinaisten yhteinen yläaste ja lukio, Elisevaa- ran koulu ja lukio ovat Karinaisten keskustaajamassa Kyrössä.

14.2.3 Elinkeinot ja työpaikat Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 79,0 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat:

Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 309 259 111 536 34 1249

Työmatkapendelöinti on merkittävää, sillä lähes puolet työvoimasta käy töissä kunnan ulkopuolella. Pöytyältä työpaikkaliikenne suuntautuu suuruusjärjestyksessä Turkuun (työssäkäyvistä 15,7 %), Karinaisiin (6,7 %), Auraan (6,6 %) ja Loimaalle (2,3 %). Työmatkaliikenne Pöytyälle on suurinta Karinaisista. Kunnassa ennustetaan pendelöin- nin kasvavan edelleen tulevaisuudessa.

Suurimmat työnantajat ovat Pöytyän kunta, Pöytyän kansanterveystyö kuntayhtymä, Siltala Yachts Oy ja Siirtoruuvi.

14.2.4 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Kunnan alueella sijaitsee pohjavesialue Takaliston alueella. Turun tiepiirin tiemaisema- selvityksessä vuodelta 1995 Pöytyältä maisematieksi on ehdotettu Turuntietä. Aurajoki- laakso sisältyy Ympäristöministeriön maisema- ja aluetyöryhmän mietintöön (66/1994) valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Valtakunnallisesti arvokkaaksi kult- tuurihistorialliseksi kohteeksi on osoitettu Pöytyän kirkkomiljöö (tiet 12451,2250), Pih- lavan kartano ja kulttuurimaisema (tie 12579) ja Juvan Perko-Taneli. 14.3 Tie- ja katuverkko Pöytyän kunnan pääväylät ovat kantatie 41, maantiet 2255 ja 2043 sekä paikallistiet 12447, 12449 ja 12451. Kunnan keskustaajama Riihikoski sijaitsee maantien 2250 ja paikallistien 12451 varrella. Kunnan halki koillis-lounaissuunnassa kulkee valtatie 9.

Hyvätasoinen poikittaisyhteys kunnan halki puuttuu, mikä heikentää Riihikosken palvelujen saavutettavuutta ja vaikeuttaa suhteellisen runsasta seudun sisäistä työssäkäynti- liikennettä. Poikittaisyhteyden puuttuminen vaikeuttaa lisäksi kuntien välistä ja yhdis- tyvän kunnan sisäistä yhteistyötä mm. terveys- ja koulupalvelujen järjestämisessä. Myös yrityselämän toimintamahdollisuuksia heikentävät alueen heikot poikittaiset kul- kuyhteydet. Oleellisena parannuksena yhteystarpeiden kehittämisessä nähdään Haku- tien jatke.

Kyrön ja Riihikosken taajamien välillä on suhteellisen paljon koulu-, terveyspalvelu- ja työpaikkaliikennettä. Taajamien väliltä puuttuu suora tieyhteys. Taajamien välinen lii- Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 67 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 kenne käyttää valtatietä 9 ja Jalkalan paikallistietä (12449). Kyrö-Riihikoski tieyhteyden parantamisesta välillä Karhunoja Kurkelankulma (mt 2250, mt 2255 ja mt 2043) on tehty yleissuunnitelma vuonna 1995. Suunnitelmassa on osoitettu Riihikosken ja Kyrön välille suora kokoojaluokkainen tieyhteys. Suunnitelma sisältää Riihikosken pohjoisen ohitustien. Uuteen tieyhteyteen on varauduttu Pöytyän kunnan osayleis- ja asemakaavoissa.

Kunnan taajama-aste on pieni, joten kunnan sisäinen liikenne on runsasta. 14.4 Joukkoliikenne Julkinen liikenne käyttää koulutuskuljetuksia lukuun ottamatta lähinnä valtatietä 9 ja kantatietä 41. Maankäytön painottuminen nauhamaisesti Turuntien varteen tukee joukkoliikennepalvelujen järjestämistä. Tällä hetkellä joukkoliikenne Turuntien varressa on olematonta. Joukkoliikenteen heikot yhteydet pakottavat ihmiset turvautumaan yksi- tyisautoiluun työmatkaliikenteessä. Kantatiellä 41 on hyvä pikavuorotarjonta. Riihikos- ken tienhaaran pikavuoropysäkin kehittämisellä parannetaan työpmatkayhteyksiä Turun ja Auran työpaikka-alueille.

Ongelmana on hyvin heikot linja-autoyhteydet Riihikosken ja Kyrön välillä. Yhdisty- vän kunnan palvelutarjonnan kehittäminen edellyttää joukkoliikenneyhteyksien paran- tamista. 14.5 Kevyen liikenteen yhteydet Pöytyälle on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma vuonna 2002 (Tiehallinto). Lii- kenneturvallisuussuunnitelmassa kiireellisimpänä kohteena esitetään kevyen liikenteen väylän rakentamista Riihikoskelta etelään Lankkisten liittymään. Turuntielle esitettyjä kohteita ovat lisäksi mm. koulumatkoja palvelevat väylät välillä Riihikoski- Kirkonseutu ja Auvaisten kylän kohdalla.

Suunniteltu kevyen liikenteen alikulku kantatien 41 ja Yläneentien risteykseen parantaa huomattavasti liikenneturvallisuutta. Yläneentien varrella on Haukkavuoren luonto- ja maastoliikuntakeskus. Kevyen liikenteen väylän jatkaminen Turuntieltä Yläneentien 2043 varrella mahdollistaisi yhtenäisen reitistön (kävely, pyöräily) Riihikosken keskustasta Haukkavuoren ulkoilualueelle.

Osa työpaikoista sijaitsee lähellä keskustaajamaa ja kyläkeskuksia, mikä tukee kevyen liikenteen käyttöä työmatkaliikenteessä. Kuntalaisten työmatkojen pituuksissa erottuu kaksi luokkaa eli alle kahden kilometrin yhdensuuntaisen työmatkan ja 30-49,9 kilometrin yhdensuuntaisen työmatkapituuksien luokkien suuret osuudet työmatkaliiken- teessä. Tämä kuvastaa pendelöinnin suurta osuutta, mutta myös asuinalueiden sijaintia työpaikkojen lähellä. 14.6 Maankäytön laajennusalueet Uutta asuinrakentamista Riihikosken kaava-alueella on osoitettu mm. Marja-Ahoon ja Mäkiäisten alueille. Alueet liittyvät keskustaajaman yhdyskuntarakenteeseen, ovat kä- velyetäisyydellä palveluista ja luovat edellytyksiä joukkoliikenteen kehittymiselle. Nä- kymät jokilaaksoon maanteiltä 222 ja 2255 ovat olennainen osa taajamakuvaa. Raken- tamista ei tulisi merkittävästi lisätä jokilaakson avoimessa osassa.

Osayleiskaavassa Riihikosken ulkopuolelle suuntautuvaa asuntotuotantoa on pyritty ohjaamaan kyläkeskuksiin. Asuinrakentamista on osoitettu Kirkonseudulle, Haveriin, Au- vaisiin ja Kumilaan nykyisten koulujen läheisyyteen. Väestöpohjan lisääminen tukee Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 68 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 koulujen toimintaedellytyksiä ja palvelujen toimintamahdollisuuksia kyläalueilla. Maankäytön laajenemista kyläalueiden ulkopuolelle tulee välttää.

Yläneentien varren asutuksen lisääntyminen korostaa kevyen liikenteen yhteyden tarvetta kantatien 41 risteyksestä Yläneentien suuntaan. Asumisen laajenemissuuntana alue ei ole perusteltu lisätessään kantatien 41 yli risteävää liikennettä sekä aiheuttaes- saan lisääntyvää risteävää poikittaista läpikulkuliikennettä Yläneentien liikenteellisen aseman ja tienvarren maankäytön välille.

Kunnan eteläosiin Auvaisten-Puhon alueelle on muodostunut sekä tienvarsiasutusta että omakotitaloryhmiä. Turuntien varrella on jo vanhastaan runsaasti nauhamaista asutus- rakennetta. Nauharakenne tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, mutta lisää samalla tarvetta yhtenäiseen kevyen liikenteen väylään Turuntien varrella.

Teollisuusalueiden laajenemisalueita on Rekolan kaava-alueella keskustaajamassa, Au- vaisissa, Lallin teollisuusalueella Riihikosken ja kirkonseudun välissä sekä Kumilassa valtatien 9 varrella. Keskustaajamaa lukuun ottamatta teollisuusalueet sijoittuvat etäälle keskustan kaava-alueilta, mikä heikentää edellytyksiä kulkea työmatkat jalan tai pyöräl- lä.

Riihikosken kaupalliset palvelut ovat laajenemassa kantatien 41 liittymän tuntumaan. Tämä voi johtaa kaupallisen keskustan vähittäiseen siirtymiseen Turuntien varrelta kantatien tuntumaan. Palvelujen saavutettavuuden kannalta kehitys ei kuitenkaan ole erityisen ongelmallista, koska pääosa kaava-alueesta sijaitsee uuden ja vanhan keskustan vä- lissä. On kuitenkin tärkeää, että Yläneentien varren kevyen liikenteen väylää jatketaan kantatielle saakka ja alueelle rakennetaan kevyen liikenteen yhteydet myös eteläiseltä kaava-alueelta.

PÖYTYÄ

MERKINTÖJEN SELITYS asuinrakennukset valmistumisvuosittain 1990 - 2004 (191) 1980 - 1989 (196) 1960 - 1979 (247) 1940 - 1959 (366) 1700 - 1939 (433) muut (89)

Pöytyä kk kt 41

Kumila

kuntakeskus 9 vt

Auvainen

1 : 150 000

LIITEKARTTA 2. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 71 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 15. TARVASJOKI

15.1 Kaavoitustilanne

Tarvasjoen keskustan alueelle on laadittu valtuuston hyväksymä osayleiskaava vuonna 1994 tavoitevuotena 2010. Suurilan ja Horristen alueille on laadittu vuonna 1981 osayleiskaavat (kyläsuunnitelmat). 15.2 Maankäyttö Tarvasjoen keskusta on muodostuu lähekkäin sijaitsevista kylistä Juvasta ja Eurasta. Paimiojoen varressa sijaitseva Juvan kylä on ollut Tarvasjoen varressa sijaitsevaa kirkonseutua suurempi aina 1970-luvulle saakka. Tällä hetkellä kylät muodostavat lähes yhtenäisen Hämeen Härkätien varteen rakentuneen nauhataajaman, joka sijoittuu valtakunnallisesti arvokaan maisemakokonaisuuden Tarvasjoki-Paimionjoki laakson reuna- vyöhykkeelle. Asutus on keskittynyt Härkätien varteen nauhamaisesti sekä saarekkeiksi peltoaukeille.

Taajamakuva muodostuu vanhan tieverkon varteen sijoittuvista alueista. Maisemallises- ti herkkä jokilaakso mahdollistaa asumisen laajentumisen vain metsäalueiden suuntaan, mikä osaksi hajottaa yhdyskuntarakennetta.

Kunnan suurimpia kyliä ovat Suurilan, Horrisen ja Liedonperän kylät, joissa ei kuitenkaan ole palveluja. Tarvasjoen maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja asuinrakennukset ikäluokittain liitekartalla 2.

Asuntorakentaminen on 1980-luvulta alkaen jakautunut keskustaajamaan sekä haja- asutusalueille painottuen maanteiden ja paikallisteiden varteen. 15.2.1 Asuminen Tarvasjoen väestökehitys on ollut nousevaa vuodesta 1980 alkaen. Vuonna 2003 asukkaita kunnassa oli 1 948. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan kunnan väliluku vuonna 2030 on 2 106. Turun vaikutus ulottuu voimakkaasti kuntaan ja 1980-luvulta lähtien asuntorakentaminen on ollut vilkasta. Ikärakenteeltaan kunta on poikkeava seutukunnan muihin kuntiin nähden, sillä lasten ja nuorten (0-14 v) osuus 21,6 % on kes- kimääräistä suurempi ja vastaavasti eläkeläisten osuus (yli 65 v) osuus (17,7, %) on keskimääräistä pienempi. 15.2.2 Palvelut Hallinto-, kaupalliset- ja terveyspalvelut ovat keskustan alueella. Liikunta- ja koulupal- velut sijaitsevat kirkonkylän ja Juvan välialueella.

Tarvasjoen koulussa annetaan opetusta esiopetuksessa ja perusopetuksessa vuosiluokil- le 1-9. Kunnasta käydään lukiossa mm. Liedossa, Turussa ja Koski Tl:ssä.

Terveydenhuoltopalveluista huolehtii Härkätien kansanterveystyön kuntayhtymä. Tar- vasjoen toimipisteessä on lääkäri-, hammaslääkäri- ja neuvolapalvelut.

Merkittävät virkistyspalvelut (uimahalli, palloilu-/jäähalli) sijaitsevat kirkonkylän ja Juvan välialueella Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 72 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 15.2.3 Elinkeinot ja työpaikat Tarvasjoen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 64,7 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat:

Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 72 169 48 228 18 535

Kunnan työpaikkaomavaraisuus on suhteellisen alhainen eli 64,9 %. Tyypillistä on pendelöinnin huomattava osuus. Suurehko osa kunnan työvoimasta käy töissä kunnan ulkopuolella. Tarvasjoelta työpaikkaliikenne suuntautuu suuruusjärjestyksessä Turkuun (työssäkäyvistä 21 %), Lietoon (7,8 %), Auraan (4,4, %) ja Saloon (3,7 %). Tarvasjoel- la käydään eniten töissä Karinaisista.

Työpaikat kunnassa sijoittuvat alkutuotannon työpaikkoja lukuun ottamatta keskustaajaman läheisyyteen. Suurin osa teollisuustyöpaikoista on keskustaajamasta erillään olevalla Tyllin teollisuusalueella, joka sijaitsee valtatien 10 varrella. Poikkeuksen tästä te- kee Seppälän Tiili Oy, joka sijaitsee Kyröntien varrella. Tyllin alueella toimii toista- kymmentä teollisuusyritystä. Kunnan suurimmat työnantajat ovat Seppälän Tiili Oy, Tarvasjoen kunta ja Tarvasjoen Teräsovi Oy. 15.2.4 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Kunnan alueella ei sijaitse pohjavesialueita. Turun tiepiirin tiemaisema -selvityksessä vuodelta 1995 Tarvasjoen kunnan alueelta esitettiin maisematieksi Hämeen Härkätietä. Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita ei kunnan alueella sijaitse. 15.3 Tie- ja katuverkko Tarvasjoen pääväylät ovat valtatie 10, maantie 224 ja Hämeen Härkätie eli maantiet 2250 ja 2230. Keskustaajaman tieverkon rungon muodostaa Härkätie. Keskustaajamas- ta valtatielle 10 matkaa on noin kolme kilometriä.

Teollisuusalueet ovat sijoittuneet valtatien 10 varteen, jolloin vältytään raskaan liikenteen ohjautumiselta keskustan läpi.

Tie- ja katuverkon kehittämistarpeita on seuraavissa kohdin:

x Valtatien 10 toimivuuden parantaminen ja Liedon ohitustien rakentaminen, mi- kä turvaa sujuvat yhteydet Turkuun erityisesti työmatkaliikenteelle x Haku-tien jatkaminen Aurasta länteen, mikä parantaa myös Tarvasjoen logistista sijaintia 15.4 Joukkoliikenne Härkätien joukkoliikenneyhteyksiin nähden asuinalueet sijoittuvat suhteellisen edullisesti. Valtatien pikavuoropysäkit eivät ole kävelyetäisyydellä asuntoalueista. Mäessä sijaitsevan Päivärinteen uuden asuinalueen kävelyetäisyys pysäkille (1,5 km) alkaa jo olla pidempi kuin matkustajat ovat valmiit hyväksymään. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 73 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 15.5 Kevyen liikenteen yhteydet Keskustaajaman alueella on kevyen liikenteen väylä Härkätien varressa. Kyröntien varressa on tällä hetkellä vähän matkaa kevyen liikenteen väylää, mutta kevyen liikenteen rakentamistarpeita on jatkaa yhteyttä edelleen Kyrön suuntaan. Päivärinteen asuinalueelle on kevyen liikenteen väylien suunnitelmat valmiina ja toteutus tapahtunee lähi- vuosina.

Kevyen liikenteen yhteydet keskustasta Tyllin teollisuusalueelle puuttuvat. 15.6 Maankäytön laajennusalueet Keskustaajaman maankäyttö on hajautunutta, johtuen kahden kylän historiasta. Maan- käytön leviämistä maisemallisesti arvokkaaseen jokilaaksoon on vältetty, mikä on osaltaan johtanut hajanaiseen yhdyskuntarakenteeseen.

Asumisen suositeltavampana laajentumissuuntana on kevyen liikenteen yhteyksien ja palvelujen saavutettavuuden kannalta Kirkonseudun ja Juvan välisten alueiden täyden- täminen, johon viime vuosina asuntotuotanto onkin keskittynyt. Asuntoalueiden väliin jäävää viheraluetta ei tulisi kuitenkaan kaventaa liikaa.

Maankäyttöä ei tulisi ohjata valtatien 10 eteläpuolelle, jotta vältytään valtatien yli ris- teävältä liikenteeltä ja kustannuksiltaan kalliilta liikenneratkaisuilta.

Valtatien 10 läheisyyteen Juvantielle uusi osoitettu asuinalue edellyttää kevyen liikenteen yhteyksien rakentamista alueelle.

Teollisuuden laajennusalueena osoitettu Tyllin teollisuusalueen laajennus pohjoisosaan on perusteltu. Alueelle tulisi kuitenkin rakentaa kevyen liikenteen yhteys Juvan alueelta. Osayleiskaavassa osoitettu teollisuuden reservialuevaraus maantien 224 (Aura – Halikko) varteen on irrallinen hajottaen yhdyskuntarakennetta eikä ole työmatkaliiken- teen kannalta edullinen.

TARVASJOKI

MERKINTÖJEN SELITYS asuinrakennukset valmistumisvuosittain 1990 - 2004 (125) 1980 - 1989 (113) 1960 - 1979 (111) 1940 - 1959 (149) 1700 - 1939 (244) muut (40)

2 24

1 25 kuntakeskus 2 0 3 2 2

10 vt

1 : 100 000

LIITEKARTTA 2. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 76 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 16. YLÄNE

16.1 Kaavoitustilanne Kunnanvaltuusto on vuonna 1988 on hyväksynyt keskustan ja Uudenkartanon osayleiskaavat sekä vuonna 1992 Kalikka-Pohjanrannan osayleiskaavan. Asemakaavoja on keskustan, Kalikan ja Ristinummen alueilla. Lisäksi kunnan alueelle on tehty muutamia ranta-asemakaavoja. 16.2 Maankäyttö Yläneen keskustaajama eli kirkonkylä sijaitsee Ylänejoen varressa. Kyläkeskuksia, joissa on palveluja, on vain etelämpänä maantien 204 varrella sijaitseva Uusikartano. Yläneen keskustan taajamakuva on suhteellisen eheä. Jokilaaksossa maisemallisesti herkän peltoaukean rakentamista tulisi jatkossakin välttää.

Kalikan asuntoalueelle Pyhäjärven läheisyyteen on kaavoitettu sekä pientalo- että loma- asutusta.

Asuntorakentaminen on 1980-luvulta alkaen keskittynyt Kirkonkylään ja Uuteenkar- tanoon sekä niiden lähialueelle.

Yläneen maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja asuinrakennukset ikäluokittain liitekartalla 2. 16.2.1 Asuminen Vuonna 2003 Yläneellä asui 2 157 henkilöä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan kunnan väliluku tulee laskemaan vuoteen 2030 mennessä 2 143 henkilöön.

Kunnan omakotitonttireservi on noin 150 tonttia. Paineita uusien omakotialueiden kaavoittamiseen ei ole. Kysyntää on kohdistunut lähinnä isoille tonteille maantien 204 tuntumaan.

Loimaan seutukunnan kunnista Yläneellä on eniten kesäasuntoja. Kesäasukkaiden myö- tä kunnan väestömäärä kasvaa noin 30 %:lla. Yläneen kunnan asukastiheys on seutukunnan pienin eli 6.3 henkilöä/km². 16.2.2 Palvelut Palvelujen ja hallinnon alueet ovat paikallistien 12563 varrella suhteellisen suppealla alueelle. Yläneellä on kaksi ala-asteen koulua sekä yläaste. Kirkonkylän koulukeskuk- sessa toimivat Kirkonkylän perusopetuksen koulu ja Yläneen yläaste. Kunnan etelä- osassa Uudenkartanon kyläkeskuksen eteläpuolella sijaitsee Rannanmäen koulu.

Liikennettä aiheuttavia matkailualueita ovat Vaskijärven luonnonpuisto, Kuhankuonon retkeilyreitistö ja Kurjenrahkan kansallispuisto. Kuhankuonon retkeilyreitistöllä käy vuodessa noin 50 000 henkilöä. Reiteistä noin 40 % sijaitsee Yläneen kunnan alueella. Kunnan strategiassa matkailupalvelut ja vapaa-ajanpalvelujen tarjoaminen etenkin Tu- run alueelle ovat tärkeässä asemassa. 16.2.3 Elinkeinot ja työpaikat Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 75,4 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat: Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 77 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004

Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 148 103 23 340 33 647

Työpaikkaliikenne Yläneeltä suuntautuu suuruusjärjestyksessä Turkuun (työssäkäyvistä 14.8 %), Euraan (4.1 %), Säkylään (4.4 %) ja Pöytyälle (3.1 %). Työssäkäynti Turkuun on suurta ja se näkyy mm. siinä, että seutukunnan kunnista keskimääräinen yhdensuun- tainen työmatka on pisin yläneläisillä eli 19 kilometriä. Työmatkapituuksissa korostuvat toisaalta paikalliset lyhyet (<2 km) ja toisaalta pitkät (30-50 km) työmatkat. Tämä kuvastaa pendelöinnin suurta osuutta, mutta myös keskustan asuinalueiden ja työpaikko- jen sijaintia lähellä toisiaan. 16.2.4 Ympäristönsuojelu ja kultturiympäristö Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita kunnan alueella ovat Ylä- neen Pappila, Vanhankartanon kulttuurimaisema ja Pyhän Henrikin tie. Yläneen puu- kirkko vuodelta 1782 on suojeluarvoltaan merkittävä. 16.3 Tie- ja katuverkko Yläneen pääväylät ovat maantiet 204, 210 ja 2020. Keskusta on paikallisteiden 12563 ja 12557 varrella. Kaavatieverkosta merkittävimmät kadut ovat Vainionperäntie, Koulutie ja Hovilanmäentie.

Tie- ja katuverkon kehittämistarpeita on todettu seuraavasti: x Seutukunnan poikittaiset yhteydet, erityisesti Yläne-Oripää maantien ja Kei- häskoski-Virttaa paikallistien 12573 parantaminen x Pikavuoropysäkit maantielle 204 Uudenkartanon ja kansallispuiston portin kohdille 16.4 Joukkoliikenne Erityisenä tavoitteena Yläneellä on joukkoliikenteen kehittäminen virkistyskäyttöä pal- velevan liikenteen lähtökohdista. Kunnan alueella on paljon virkistyspalveluja, joiden käyttäjät tulevat Turun kaupunkiseudulta. Tämä edellyttää toimivia joukkoliikenneyh- teyksiä Turusta Yläneelle. Tällä hetkellä Turun joukkoliikenne ulottuu Tortinmäkeen asti. Vapaa-ajan liikennettä palvelisi pikavuoropysäkin saaminen kansallispuiston por- tille. 16.5 Kevyen liikenteen yhteydet Kevyen liikenteen väylät on Keskustiellä ja Haverintiellä. Kevyen liikenteen väylätar- peita on maantien 204 alikululta Ristinummen asuinalueelle ja urheilukentälle, paikallistien 12557 varrelle Vainionperään sekä etelässä Uudenkartanon asuinalueen ja Ran- nanmäen koulun välinen yhteys.

Kevyt liikenne keskustan ja Pyhäjärven rannassa sijaitsevan Kalikan alueen välillä tulisi opastaa pois maantien varrelta turvallisemmalle reitille. 16.6 Maankäytön laajennusalueet Osayleiskaavoissa pientalovaltaista asumista on osoitettu keskustan itäpuolelle, Ris- tinummelle ja Kalikan-Pohjanrannan alueelle. Alueista on rakentunut ainoastaan lou- naaseen Ristinummen asuinalue. Uusien asuinalueiden sijoittuminen osayleiskaavojen mukaisesti hajalleen Ristinummelle ja Kalikkaan vaikeuttaa palvelujen saatavuutta. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 78 Maankäyttötarkastelu 6.10.2004 Keskustaajaman kohdalla maankäytön laajentuminen maantien 204 molemmille puolille aiheuttaa lisäksi maantien yli risteävää autoliikennettä.

Viime vuosina omakotitaloja on rakennettu keskustaajaman lisäksi lähinnä Uudenkar- tanon ja Koskelan alueille sekä Pyhäjärven rannoille. Uudenkartanon ja Koskelan asuinalueet ovat joukkoliikenneyhteyksien kannalta perusteltavissa maantien 204 joukkoliikenneyhteyksien varrella. Pikavuoropysäkin saaminen Uudenkartanon alueelle toi- si tiheän Turku-Pori pikavuoroliikenteen palvelut Uudenkartanon asukkaille.

Osayleiskaavassa palvelujen laajennusalueita on osoitettu sisääntuloteiden varrelle paikallistien 12563 kumpaakin päähän ja maantien liittymien läheisyyteen. Kumpaakaan aluetta ei voi pitää keskustan palvelujen säilymisen kannalta perusteltuina. Palvelujen pohjoinen aluevaraus mt 210:n varrella sijoittuu olemassa olevan taajamarakenteen ulkopuolelle. Kulkuyhteyksien näkökulmasta alue soveltuisi paremmin työpaikka- alueeksi kuin palvelurakentamiseen. Ohikulkevan liikenteen palveluille on parhaimmat edellytykset maanteiden 204 ja 2020 risteyksessä.

Teollisuuden laajennusalueita on osoitettu Hovilanmäentien varrelle Oripääntien (mt 210) risteyksen läheisyyteen. Liikenne teollisuusalueelta tulisi suunnata suoraan Ori- pääntielle, jotta vältytään raskaan liikenteen kululta keskustan lävitse.

YLÄNE

MERKINTÖJEN SELITYS asuinrakennukset valmistumisvuosittain 1990 - 2004 (74) 1980 - 1989 (141) 1960 - 1979 (158) 1940 - 1959 (232) 1700 - 1939 (352) muut (69)

210 210

kuntakeskus

0 2 0 2

Uusikartano

4 0 2

1 : 150 000

LIITEKARTTA 2.

,OIMAANSEUDUNLIIKENNEJËRJESTELMËTYÚNOSASELVITYKSET

!*OUKKOLIIKENNEJAMATKAKETJUT "3EUDULLINENYKSITYISTIEVERKONKEHITTËMISSUUNNITELMA #,IIKENNEJËRJESTELMËNMAANKËYTTÚTARKASTELU $.YKYTILA TULEVAISUUDENNËKYMËTJATOIMINTALINJANLËHTÚKOHDAT

*ULKAISUASAATAVANA 6ARSINAIS 3UOMENLIITTO 2ATAPIHANKATU 452+5 PUH WWWVARSINAIS SUOMIl

,ISËTIEDOT 6ARSINAIS 3UOMENLIITTO *ANNE6IRTANEN 2ATAPIHANKATU 452+5 PUH JANNEVIRTANEN VARSINAIS SUOMIl TAI,OIMAANSEUDUNKUNNAT

Web Analytics