Salometsä Metsänhoitoyhdistys Salometsän Asiakaslehti 2/2015 • 30.10.2015

Home , Kuusjoki, Pertteli

Salometsä Metsänhoitoyhdistys Salometsän asiakaslehti 2/2015 • 30.10.2015

Halikko, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Perniö, Salo, Somero, Särkisalo

Sivu 3 Konkariopettaja Tapani Jääoja jää ansaitulle eläkkeelle 36 vuoden työuran jälkeen.

Sivu 6 Metsänomistajaviikon tapahtumassa Someron Kaskistossa jaettiin keppiä ja porkkanaa.

Sivu 7 Rauduskoivu tarvitsee rohkean harventajan.

Sivut 12–13 Voimassaoleva metsäsuunnitelma ja metsäselain ovat tärkeät apuvälineet töiden suunnittelussa.

Sivu 15 Taimikonhoidon oikea ajoitus minimoi metsänomistajan kulut.

PEFC/02-44-02 2 Salometsä 2/2015

Puheenjohtajan tervehdys Kaikki lenkit ketjussa tärkeitä

Mhy Salometsän toiminta-alueen pohdittaisiin yhtä vakavasti kuin nyt, jos metsänomistajat luottavat omaan metsänomistajat eivät olisi pitäneet asiaa metsänhoitoyhdistykseensä. Uudes- useita vuosia tapetilla. Samoin erinäiset sa toimintaympäristössä alueen met- vaatimukset uusista taloudellisista rasit- sänomistajista noin 85 % on ilmais- teista metsänomistamiseen on saatu tor- sut halunsa olla metsänhoitoyhdistys juttua. Jäsenenä varmistat työn jatkuvan. Salometsän jäsen. Metsänomistajat ovat antaneet yhdistykselle tunnus- Suomeen on tulossa kuitupuulle uusia tuksen saamastaan neuvonnasta ja käyttökohteita ilahduttava määrä. Lisään- palvelusta. Tästä on mukava jatkaa tyvää kapasiteettia on tulossa kuitenkin yhdistyksen kehittämistä eteenpäin. pelkästään kuitupuulle. Jos kuitupuun Haluankin kiittää sitoutunutta henki- käyttö lisääntyy 10 miljoonalla motilla, lökuntaa, hallintoa ja kaikkia metsän- markkinoille tulee lisääntyvistä hakkuista omistajia. Kaikki lenkit ovat ketjussa muutama miljoona mottia lisää tukkia. tärkeitä. Uusia lopputuotteita tarvitaan mekaaniseen puunjalostukseen ja kaikki kotimai- Metsänhoitoyhdistys on myös edun- set esteet on purettava, jotta Suomessa valvoja, jonka lonkerot ulottuvat pitäjä- voidaan rakentaa monipuolisesti puusta tasolta aina EU-päätöksentekoon. Met- niin julkisia rakennuksia kuin kerrosta- sänomistajien etuja ajetaan monissa eri loja. Massiivipuurakennus sitoo hiiltä yhteyksissä; maankäytöstä biomassan kes- pitkäksi aikaa. tävyyskriteereihin. Maaseudun puolesta liputetaan selkeästi. Tuskinpa metsätilo- Mukavaa syksyä! jen sukupolvenvaihdoksen helpottamista Heikki Sariola Toiminnanjohtajan katsaus Jäsenet luottavat metsänhoitoyhdistykseen Pääosa metsänomistajista minnasta päättävät yhdistyksen den rahoituslaki tuli voimaan Kemerasta voit lukea sivulta 4. pienenee olennaisesti aikaisem- jatkaa yhdistyksen jäseni- jäsenet valtuuston ja hallituksen 1.6.2015. Uudet säännöt vas- masta, joten Lounais-Suomesta nä. Uusi metsänhoitoyhdis- välityksellä. Tämän vuoden lo- taavat pääosin entisiä. Merkit- Metsätiet kaipaavat hankittava kuitupuumäärä kas- pussa jäseninä olevat metsän- tävimmät muutokset aiempaan kunnostusta vaa. Lisäksi Naantaliin ja pää- tyslaki tuli voimaan vuo- omistajat valitsevat jälleen ensi ovat taimikon varhaishoidon kaupunkiseudulle tulevat ener- den alussa. Ensimmäisen vuoden mhy-vaaleissa uuden kuuluminen tuen piiriin sekä Kunnollinen metsätie on pe- gialaitokset lisäävät alueemme vuoden lopussa noin 90 % valtuuston, joka päättää yhdis- ennakkoon tehtävän rahoitus- rusedellytys kaikelle metsässä puuntarvetta. alueen metsistä on yhdistyksen toiminnasta. hakemuksen vaatimus kaikissa tapahtuvalle toiminnalle. Tien Metsissä riittää tekemistä. tyksen jäsenten omistamia. työlajeissa. Metsänuudistami- avulla metsä saadaan taloudel- Valtakunnan metsien inventoin- Luku on suurempi kuin Uusi rahoituslaki seen ei saa enää avustusta ja lisen toiminnan piiriin. Suurin nin (VMI) tulokset osoittavat, voimaan 1.6. energiapuun korjuutuen tilal- taloudellinen merkitys metsä- että Lounais-Suomessa puuston osattiin odottaa. le on tullut pienpuun korjuun teistä on puunkorjuussa ja puun tuotosta on käytössä vain noin Jatkossakin yhdistyksen toi- Uusi Kestävän metsätalou- korotettu tuki. Lisää uudesta myynnissä. Myös metsänhoito- kolme neljäsosaa ja tekemättö- työt tulee paremmin tehtyä, kun miä metsänhoitotöitä on paljon. työkohteelle pääsee tietä pitkin. Inventoinnin mukaan esimer- Puunkäytön lisääntyessä tiestön kiksi taimikonhoidon pinta-ala kunnon merkitys kasvaa entises- pitäisi kaksinkertaistaa. tään. Teollisuus tarvitsee puuta ympäri vuoden, joten hyvien

Ota suunnaksi KUVA: MARKUS LAUKKANEN teiden varressa olevat leimikot ovat kysyttyjä, kun taas tiettö- Metsänomistajat! män palstan puut eivät mene kaupaksi. Valtaosa metsäteistä kun metsäsi on hoidon tarpeessa. on rakennettu 70- ja 80-luvuilla, Me teemme kaikkia metsänhoitotöitä joten lähivuosina on odotetta- - metsänuudistamisesta hakkuisiin. vissa merkittävä perusparannus- Hyvin hoidettu metsä kasvaa! tarve. Puun käyttö lisääntyy Isot investoinnit Metsä Grou- Metsänomistajat pilla Äänekoskelle, Stora Ensolla Salometsä Varkauteen ja UPM:llä Kymiin lisäävät kuitupuun käyttöä ja muuttavat puuvirtojen suuntia. Metsänhoitoyhdistys Salometsä • Turuntie 22 B 19 24240 Salo www.mhy.fi/salometsa • [email protected] • www.metsanomistajat.fi Minna Kauppi Vaikutukset tuntuvat koko Suo- messa. Esimerkiksi Rauman sel- lutehtaan puunhankinnan alue Olavi Pitkänen

Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Salometsä Salometsä Vastaava päätoimittaja Olavi Pitkänen Etusivun kuva: Manu Kärki METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Sivunvalmistus: SSS Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas 2015 Salometsä 2/2015 3 Tapani Jääoja - metsäopettajana viidellä vuosikymmenellä Livian Maaseutuopiston soa metsäalalle. ken päivää koululle, kun jalat Paimion yksikössä viete- 1980-luvulla metsäopetus palelevat. Metsäopintoihin ha- tään kolmen kuukauden siirtyi Paimion Taatilaan 4H- keutui ennen ulkoilmaihmisiä, kerho-opistolta tyhjiksi jää- sellaisia, jotka olivat tottuneet kuluttua Tapani Jääojan neisiin tiloihin. Oppilaita oli olemaan ulkona ja pitivät siitä. eläkkeellejäämistilaisuut- nuorisoasteella melkein 50, Nyt pitää opettajan opettaa ja ta. Vuonna 1979 silloisen Laitilan sivupiste mukaan luki- toistaa, että laittakaa villapaita Lounais-Suomen metsä- en liki 70. Lisäksi koulutettiin päälle, ulkona on kylmä. koulun Laitilan sivupis- metsänomistajia 1 – 5 päivää teessä alkanut 36 vuotta kestäneillä lyhytkursseilla. Metsäurheilua ja Metsänomistajien opetus oli edunvalvontaa kestänyt metsäopettajaura mukavaa vaihtelua. Kursseil- päättyy Jääojan täyttäessä la kävi varttunutta porukkaa Tapani Jääoja on toiminut 68 vuotta. Moni lounaissuo- ja olin itse vasta vähän pääl- Suomen metsäurheiluliiton pu- malainen metsänhoitoyh- le 30-vuotias. Oli melkoinen heenjohtajana vuosina 2007 – distyksen toimihenkilö ja haaste lähteä opettamaan uu- 2011. Hän lähti metsäurheilun sia asioita vanhemmille met- pariin jo metsäopistoaikoinaan metsänomistaja on vuosi- sänomistajille. Siellä kyseen- toimien siellä kurssinsa urhei- en aikana päässyt Jääojan alaistettiin nuoren miehen luvastaavana. metsäoppiin. tiedot ja taidot. Kun ei ollut Koulutyö on sen verran kau- kauheasti käytännön kokemus- kana käytännön metsätöistä, Yläneeltä kotoisin olevalle ta, niin opettaminen joskus että helposti saattaa vieraantua Tapani Jääojalle metsäopis- jopa jännitti, muistelee Jääoja. metsästä. toon meno oli hyvin luontai- 1990-luvulla metsäopetus oli Siksi päätin heti alkuun läh- nen valinta. Taustalla oli vahva Lounais-Suomessa alamaissa. teä metsämiesten eri järjestöi- partiotoiminta sekä suunnis- Oppilaita oli pienimmillään al- hin mukaan. Metsätaitoiluun tuksen ja hiihdon harrasta- le 10 kappaletta vuosikurssilla. keskittyvän Lännen Metsän minen. Paikkakunnan nuoria Uhkana oli jopa koko metsä- puheenjohtajana ehdin toimia urheilukilpailuihin kuljettaneet opetuksen alasajo Paimiossa. yli 10 vuoden ajan. Metsätai- metsäammattilaiset Vilho Leh- Jääojan tulkinnan mukaan tokilpailuissa käyminen ja met- to ja Veikko Kihlström lisäsi- koulun pelastivat aktiiviset si- sätaitoratojen tekeminen ovat vät innokkaalla asenteellaan dosryhmät, etunenässä metsän- erinomaisia tapoja harjoittaa myönteisyyttä metsäalaa koh- hoitoyhdistykset, metsäkeskus omia metsän mittaustaitojaan. taan: tuntui, että metsämiehet ja metsäteollisuus. Omaa arviointisilmää pi- saavat asioita tapahtumaan. tää jatkuvasti harjaannuttaa. Lukion jälkeen Jääoja päätyi Opiskelija-aines Enimmillään ehdin käydä 6 kuitenkin vuodeksi yliopistoon on muuttunut – 7 kisat vuodessa, muistelee opiskelemaan matematiikkaa Jääoja. – yliopistoon pääsi, kun oli Tapani Jääoja joutuu pohti- Maaseutuopistossa Jääoja kirjoittanut pitkästä matema- maan, kultaako aika muistot, toimi myös opettajien luotta- tiikasta laudaturin. Kun selvisi, kun työuran alussa kohdattu musmiehenä. Hän kiistää ole- että opiskelu johtaisi vääjää- nuoriso tuntui valmiimmalta vansa varsinainen ay-aktivisti, mättä matematiikanopettajan opintoihinsa. mutta kannustaa kaikkia ole- tehtäviin ja koko työpäivä 1980-luvulla moni oli tehnyt maan selvillä oman työsuhteen- Metsän arvioinnin opetus on metsäkoululla ollut Tapani Jääojan vas- pitäisi viettää sisällä, Jääoja käsillään töitä, käyttänyt esi- sa ehdoista. tuulla. päätti, ettei lähde luokkaan merkiksi vesuria tai kirvestä. Työkavereita tulee aivan var- Päivät täyttyvät Heille isoisä haluaa opettaa kateederin taakse istumaan. Nyt kouluun saatetaan ajau- masti ikävä. Meitä on koululla myös eläkkeellä liikkumista luonnossa. Lukion päästötodistuksen tua kaverin esimerkin peräs- useita, joilla on takana pitkä perusteella hän pääsi niukin sä. Tuntuu mukavalta, kun yhteinen historia. Opettajan työ Tapani Jääoja kertoo mak- Mikään leikkikenttä ei ole naukin metsäopiston pääsyko- koululla saa asua ja ruokailla ei alussa ollut minulle mikään savansa jäsenmaksuja melkein niin hyvä kuin liikkuminen keisiin – sinä vuonna hakijoita ilmaiseksi. kutsumus, mutta hienosti olen 20 eri seuran tai yhdistyksen metsässä. Koordinaatiokyky, oli kaikkiaan 1200 tavoitte- Jääojan mielestä peruskou- nämä vuodet töissä viihtynyt. tileille. Elämään tulevat jat- havaintokyky ja järjenkäyttö lemassa 60 opiskelupaikkaa. lusta pääsee karkuun liian 68 vuoden täyttymisen lisäksi kossakin kuulumaan toiminta paranevat. Vastaan tulee yllä- Pääsykokeessa äidinkielen ja helpolla. Varsinkin matema- eläkkeelle siirtymistä puoltaa ainakin Paimion Rastissa, Pei- tyksiä, ja niistä selviydytään. matematiikan taidot riittivät, tiikan ja äidinkielen taidot myös fyysisen kunnon heikke- marin Ladussa, Karavaanari- Luontoyhteys pitää kaikilla ja opiskelu Tuomarniemen ovat heikkoja. Oppilaat eivät neminen. Keuhkojensiirron jäl- yhdistyksessä, Syöpäyhdistyk- olla, ilman sitä ihminen jää metsäopistossa alkoi. välttämättä osaa laskea perus- keen maastotehoni on laskenut sessä ja Lännen metsätaidossa. paljosta vaille, muistuttaa Ta- laskuja, eivät omista kynää, ei- huomattavasti, toteaa Jääoja. Lapsenlapset ovat Espoossa. pani Jääoja. Opettajapaikkoja vät tiedä kuinka monta senttiä valittavaksi asti on metrissä eivätkä kaikki opi ymmärtämään edes kolmessa Matematiikan opetustehtä- vuodessa, kuinka monta lit- vät eivät olleet kiinnostaneet raa on kuutiometrissä. Kiitelty Jääojaa eikä opetusala muu- Pisa-hyvyys ei näy oppilasai- toinkaan kiehtonut. 1970-lu- neksessa mitenkään. vun lopulla metsäalalla oli Ainoa käsissä varmasti py- kuitenkin niukasti avoimia syvä työkalu on älypuhelin. työpaikkoja, ainoana poikke- Oppilaat ovat myös fyysisesti Ostoalue: Salo, Somero uksena metsäkoulut, joita oli heikompia kuin ennen. Ulko- sivutoimipisteineen Suomessa na olo on rankkaa eivätkä kaikkiaan peräti 29 kappa- kaikki jaksa tehdä siellä töitä. letta. Valmistuttuaan Tapani 20 vuotta sitten jokaisella oli Jääoja haki siis ainoaa Lou- kumisaappaat kouluun tul- nais-Suomessa avoinna ollutta lessaan. Nyt saatetaan lähteä vakituista paikkaa ja päätyi metsään varvassandaaleissa ja Laitilaan kouluttamaan nuori- joku täytyy tuoda jopa kes-

Perniön Hakelämpö Oy metsästä energiaa 0400 7420889742 089 4 Salometsä 2/2015 Mitä uutta Kemerassa? Kestävän metsätalouden yhteydessä syntyvään pien- rahoituslailla (Kemera) puun keräämiseen, terveyslan- valtio tukee yksityismet- noitukseen, ojituksiin, metsä- teihin, metsäluonnon hoitoon sien hoitoa. Laki uudistet- ja ympäristötukisopimuksiin. tiin 1.6.2015. Tärkeimmät Tukea myönnetään toistaiseksi muutokset ovat taimikon myös juurikäävän torjuntaan, varhaisperkauksen ottami- mutta valtion säästöpaineiden nen mukaan tukea saaviin takia siitä saatetaan joutua töihin sekä rahoitushake- luopumaan. muksen tekeminen ennen Varhaisperkauksen töiden aloittamista myös kanssa ei pidä viivytellä taimikonhoitotöissä. Taimikon varhaisperkauksen Uusi Kemera-järjestelmä on tuki on 160 euroa hehtaaria määräaikainen ja se on voi- kohti. Pienin tuettava hanke massa vuoden 2020 loppuun. on pinta-alaltaan 1 hehtaari. Tukea myönnetään taimikon Hanke voi koostua useammas- varhaishoitoon (uusi työlaji), ta yli puolen hehtaarin kuvios- nuoren metsän hoitoon ja sen ta. Perkauksen jälkeen taimi-

Alueneuvoja Rami Kallio silmäilee 6-vuotiasta kuusentaimikkoa, jossa varhaishoito on tehty ennen kuin lehtivesakko on haitannut kuusten kasvua.

kon keskipituuden on oltava taan 220 euroa, jolloin valtion ja rauduskoivikoissa 1600 – vähintään 0,7 metriä. Var- tuen kokonaissumma on 450 1800 kpl/ha. haisperkauksessa taimikkoa ei euroa hehtaarille. Pienpuuta vielä tarvitse harventaa lopul- on kerättävä vähintään 35 Uudessa Kemerassa liseen tiheyteensä. Taimikkoon kuutiometriä hehtaarilta. kaikista töistä on voidaan jättää enintään 5000 Taimikko on tukikelpoi- runkoa hehtaarille. Poistettavia nen, kun sen pituus ylittää 3 tehtävä ennakkoon runkoja täytyy olla vähintään metriä. Runkoja pitää poistaa rahoitushakemus 3000 kappaletta hehtaarilla eli hehtaarilta vähintään 1000 taimikossa täytyy olla todelli- kappaletta ja jäävän puuston Ennakkoon tehtävä rahoitus- nen hoidon tarve. rinnankorkeudelta mitattavan hakemus on pakollinen kaikis- keskiläpimitan on oltava al- sa Kemera-työlajeissa. Taimi- Nuoren metsän le 16 senttimetriä. Tuettavan kon varhaishoidossa, nuoren hoito aikaistaa hankkeen minimikoko on 2 metsän hoidossa ja juurikää- hehtaaria, mutta hanke voi vän torjunnassa työt voidaan hakkuita ja kasvattaa koostua useammasta yli puo- aloittaa heti hakemuksen jät- ensiharvennuksen len hehtaarin kuviosta. tämisen jälkeen. Tuki makse- myyntituloja Kemera-vaatimukset sallivat taan työn valmistuttua erillisen nuoren metsän jäävän hieman toteutusselvityksen perusteella. Nuoren metsän hoidon tuki tiheämmäksi kuin yleiset taimi- Kaikissa muissa Kemera-hank- on 230 euroa hehtaaria kohti. konhoidon suositukset. Män- keissa Metsäkeskus hyväksyy Perusparannuksen tarpeessa olevia metsäautoteitä on Mhy Salometsän Jos samassa yhteydessä kerä- niköissä runkoluku voi olla toteuttamissuunnitelman ja alueella satoja kilometrejä. Hankkeisiin voidaan myöntää Kemera-tukea tään pienpuuta energiapuuna 2000 – 2500 kpl/ha, kuusi- vasta sen jälkeen työ voidaan 40 % kokonaiskustannuksista. tai kuitupuuna, tukea korote- koissa 1800 – 2200 kpl/ha aloittaa. Mihin hirvilupamaksuja pitäisi käyttää? Syyskuussa ilmestynyt Suo- olivat 3,7 miljoonaa euroa ja men Metsästäjäliiton Jah- vahingonkorvauksiin kului 1,2 ti-lehti oli kerännyt tietoa miljoonaa euroa. Kaikkiaan kol- mena edellisenä vuotena pyynti- hirvieläinten pyyntimaksu- lupamaksuina metsästäjiltä on jen ja maksettujen hirviva- siis kerätty 10,3 miljoonaa euroa hinkokorvausten määräs- kun taas vahinkoja on korvattu tä. Metsästyslain mukaan noin 2,5 miljoonaa euroa. pyyntilupamaksuista kerty- Metsästäjäliitto on Suomen viä varoja kuuluu käyttää suurin metsästäjien etujärjestö. ensisijaisesti hirvieläinten Liiton mielestä viime vuosien aiheuttamien vahinkojen aikana lupamaksuista ylijääneet ehkäisemiseen ja hirvitu- varat tulee käyttää kaatolupa- hoista aiheutuviin vahin- maksujen alentamiseen. gonkorvauskuluihin. Onkohan Metsästäjäliitossa Vuonna 2014 hirvien kaato- huomattu, että pienet hirvituho- luvista saadut varat olivat 3,3 korvausmäärät osaltaan johtuvat miljoonaa euroa ja vahingon- siitä, etteivät metsänomistajat korvauksina maksettiin 460 000 enää uskalla istuttaa mäntyä ja euroa. Vuonna 2013 kaatolupa- rauduskoivua niille sopiville kas- maksut olivat edelleen 3,3 mil- vupaikoille? Kaikkialle viedään joonaa euroa ja vahingonkor- kuusen taimia ja metsänomistaja vausten määrä 880 000 euroa. maksaa ihan omasta kukkaros- Onnistuneen hirvijahdin tulos – tämä sonni ei syö ensi talven jokaisena päivänä kymmentä kiloa männyn Vuonna 2012 kaatolupamaksut taan kasvutappiot. versoja. Salometsä 2/2015 5 Juurikääpä kannattaa ottaa vakavasti Juurikääpä on sieni, joka ai- 45 miljoonan euron tuhot, män- Kaakkois-Suomessa, mutta vii- Juurikääpää torjutaan kuiden yhteydessä levittämällä heuttaa kuusella tyvilahoa nyn tyvitervastaudin tuhot jäävät me vuosien aikana myös Mhy kantokäsittelyllä kannoille torjunta-ainetta. Tällä ja männyllä tyvitervastau- noin 5 miljoonaan euroon. Salometsän alueelta on löytynyt hetkellä valtio maksaa Kemera- Etelä-Suomen kuusista 15 – yksittäisiä tuhoja. Juurikäävän Juurikääpä leviää sieni-itiöistä tukina juurikäävän torjunnasta tia. Juurikäävästä on tullut 20% on tyvilahon vikaannut- saastuttama mänty alkaa muo- vuorokauden keskilämpötilan ol- noin 7 miljoonaa euroa. Tukea merkittävin havupuidemme tamia. Pahimmin saastuneissa dostaa puun tyveen ja juuristoon lessa plussan puolella. Tartunta ollaan valtion säästövaatimus- tuhoaja. metsissä 30 – 40% ainespuuko- voimakasta pihkoittumista, jolla tapahtuu tuoreeseen puupintaan ten takia lakkauttamassa. Tilal- koisesta kuusesta on lahoa. Kos- se yrittää estää sienen etenemi- eli käytännössä lähinnä hakkuu- le ehdotetaan metsätuholakiin Paljon julkisuudessa esillä ol- ka laho etenee juurista ylöspäin, sen. Lopputuloksena puu kuivuu alojen kantoihin. Puista toiseen kirjattavaa torjuntavelvoitetta. lut kirjanpainaja kuivattaa kuu- tuho kohdistuu rungon arvok- pystyyn. sieni leviää puiden välisen juuri- Tällä hetkellä PEFC-sertifiointi sikoita vuosittain noin 2 – 3 kaimpaan osaan eli tyvitukkiin. yhteyden kautta. edellyttää 85 % riskialueiden miljoonan euron arvosta ja hir- Laho saattaa nousta jopa 12 Juurikääpä säilyy sekä kuusi- Juurikääpää torjutaan hak- hakkuista käsittelyn piiriin. vituhojen määrän arvioidaan metrin korkeuteen. koissa että männiköissä puiden olevan noin 10 – 15 miljoonaa juurakoissa, joten tuho saattaa euroa. Kuusen tyvilahon laske- Männyn tyvitervastautia on seurata seuraavaan puusukupol- taan aiheuttavan vuosittain jopa aiemmin esiintynyt lähinnä veen.

Juurikääpä on pilannut ison kuusirungon tyvitukin lahottamalla puuaineksen. Tyvitervastauti muodostaa tähtimäisen kuvion männyn tyveen.

* suomalaista Optim terästä METSÄKONEITA * kaikkiin malleihin myös Parker L90 IQAN sähk. ohjaus, VUODESTA 1995 minivivut * jatkopuomin sylinteri puomin sisällä (640, 670, 695, 700) * valettu kääntöpesä, neljällä Palms 640-8S Palms 825-9S sylinterillä * hydr. esiohjaus Walvoil * hydr. esiohjaus Parker P70 PROPO * veloituksetta 2-jarruinen Hinta 13 480 eur Hinta 18 120 eur riipuke ja etusermin tuet! * lisähinnasta Parker P70 hydr. * myös edullisempi Walvoil * 3 v. puomisto- ja runkotakuu esiohjaus PROPO + 500 eur hydr. esiohjaus Luokkansa paras * vaihtoehtoiset vaunut 9S ja 10D * vaihtoehtoiset vaunut 11S, 10D, kuormain! Koneviestin 12D, 13D testi 16/2014 Palms 670-8S * hydr. esiohjaus Walvoil Palms 700-9S Hinta 14 690 eur * hydr. esiohjaus Parker P70 PROPO * lisähinnasta Parker P70 hydr. Hinta 20 610 eur esiohjaus PROPO + 500 eur * vaihtoehtoiset vaunut 11S, 10D, * vaihtoehtoiset vaunut 9S ja 10D 12D, 13D, 15D

Palms 695-9S Palms 840-9S * hydr. esiohjaus Parker P70 PROPO * hydr. esiohjaus Parker P70 PROPO Hinta 16 800 eur * letkut jatkopuomin sisällä * myös edullisempi Walvoil hydr. esiohjaus suojassa! * vaihtoehtoiset vaunut 11S, 10D, 12D, 13D Hinta 22 260 eur * vaihtoehtoiset vaunut 11S, 10D, 12D, 13D, 15D HINNAT ALV 0% ALV HINNAT Myynti:

puh. 045 865 2992, palms. [email protected], www.palms.eu, Katso tiedot ja jälleenmyyjät Nettikoneesta. 6 Salometsä 2/2015 Aurinkoinen syyssää suosi metsänomistajaviikon tapahtumaa Mhy Salometsän syyskuisen metsänomistajaviikon ta- pahtumapaikkana oli juuri peruskorjattu Kantlammin metsäautotie Someron Kas- kistossa. Osallistujille oli tarjolla keppiä ja porkkanaa eli mukaansa sai kirkkaansini- siä muovikeppejä rajapyykkien merkkaamista varten ja Mikko Pentin viljelemän porkkanapussin terveelli- seksi syömiseksi. Neljän tun- nin aikana metsässä vieraili noin 130 metsänomistajaa.

Tie- ja oja-asioista vastaava metsätalousinsinööri Mauno Pakkala kävi lyhyesti läpi vajaan neljän kilometrin pituisen tien rakennusvaiheet. Hanke oli ehditty laittaa vireille alkuvuodes- ta, joten saatu Kemera-tuki oli vielä vanhan rahoituslain mu- kainen. Tieosakkaiden puheen- vuoron esitti Timo Möttönen, joka nimesi tiehankkeen todella onnistuneeksi projektiksi: Mauno Pakkala kävi läpi Kantlammin metsätien kunnostamisen vaiheet ja kustannukset sekä kertoi yleisesti Kemera-rahojen saamisesta met- Sovitut aikataulut pitivät, säteiden perusparantamiseen. hankeen hoito oli läpinäkyvä, kaikki mahdollinen tieto annet- tiin osakkaille ja projektin johto oli ammattitaitoinen. Osakkaat saivat kaikkiin kysymyksiinsä viipymättä vastauksen.

Möttösen mukaan ajatus tien kunnostamisesta oli ollut use- amman vuoden ajan osakkaiden mielessä. Tie oli joka kevät hei- kossa kunnossa. Leimikoilta ajet- tiin puita pois, mutta metsäyhtiöt eivät koskaan olleet halukkaita korjaamaan jälkiä. Alkuvuoden metsäkäynnillä Kuisma Munte- rin kanssa tuli puheeksi Mhy Salometsään palkattu tieasioiden asiantuntija. Mauno Pakkalan otettua yhteyttä osakkaisiin asiat etenivät nopeasti.

Suuri merkitys oli tietysti sillä, että valtaosa tien vaikutusalueen metsistä on saman suvun hal- lussa ja meillä oli keskenämme selvä käsitys siitä, että tie on saatava asialliseen kuntoon. Nyt voidaan tehdä leimikoita, jotka kiinnostavat ostajia ja saadaan metsään sijoitettua pääomaa takaisin. Tie nostaa sekä leimikoilta myytävän puun hintaa että koko palstan arvoa, toteaa Timo Möttönen (ensimmäinen vasemmalta) kertoi maanomistajan Timo Möttönen. kokemuksia tiehankkeesta.

Someron uusi alueneuvoja Tatjana Eskolin esitteli älykännykkään la- Kaikkiaan tapahtumassa vieraili noin 130 metsänomistajaa. dattua metsäselainta. Salometsä 2/2015 7 Rauduskoivikon harvennuksissa ei kannata viivytellä eikä nuukailla 1990-luvulla istutetut rauduskoivikot ovat viimeis- tään nyt ensiharvennusvai- heessa. Niiden pituus on noin 13 – 15 metriä, jos met- sä on kasvanut ongelmitta. Kun latvus lähtee supistu- maan, menetetään kasvua – eikä kasvu palaudu koko kiertoaikana enää sille ta- solle, missä se voisi olla. Rauduskoivikot istutetaan 1600 rungon tiheyteen. Tämä on tavoitetiheys, jossa koivikko kasvatetaan ensiharvennukseen asti. Tiheämmässä taimikossa lu- mituhoriski lisääntyy ja latvusten elinvoima alenee. Rauduskoivun vihreän latvuksen osuuden pitäi- si olla vähintään puolet koivun pituudesta. Kuutiokasvuun vaikuttaa myös muu latvuksen elinvoima. Harvennetuissa metsissä koivujen latvukset pääsevät kehit- tymään yli puoli metriä leveäm- mäksi kuin harventamattomassa.

Koivikon tuleva kehitys on tärkeämpi kuin hakkuutulo Ensiharvennuksessa koivikon runkoluku pudotetaan noin puoleen eli tavoitteena on jättää 1993 luontaisesti syntyneen rauduskoivikon keskiläpimitta hakkuun jälkeen on 15 senttiä. Jäävä runkoluku on 760 kappaletta hehtaarilla. Kuu- 700 – 800 parasta runkoa heh- tioita hehtaarilla 93 m³ ja vuotuinen kasvu 9 m³. taarille. Runkoluvun näin ra- ju pudotus kuulostaa ja tuntuu arvokkaimman osan eli tyvitu- siihen, että harvennus jätettäi- harvennuksessa koivutukkia. kovalta. Koivu on valopuu ja kin. Ensiharvennuksessa pitäisi siin tekemättä. Runkojen nopea Puustoa voidaan yläharventaa, kykenee käyttämään kasvutilan saada kaikki vikapuut poistet- järeytyminen tuo metsänomis- kunhan koivuja jää kasvamaan hyödykseen. Ohje on siis oikea tua. Hakkuussa on oltava muu- tajalle suoraa tuloa, kun hän riittävästi eli noin 400 runkoa ja sitä kannattaa noudattaa, jos toinkin tarkkana, koska koivun pääsee myymään jo toisessa hehtaarille. haluaa tuottaa kuitupuun sijasta kuori vaurioituu herkästi ja puu noin 3 – 4 kertaa kalliimpaa lahoutuu. koivutukkia. Ensiharvennuksen kertymä on Suotuisaa aikaa ensiharven- noin 35 - 50 kuutiota hehtaa- nukselle on vain noin 3 – 5 rilta. Hakkuutuloa tästä kertyy vuotta. Koivun pituuskasvu on vain noin 300 – 500 euroa. nuorella iällä huima ja samaan aikaan alaoksat karsiutuvat Voimakas ensiharvennus vauhdilla. Oikean suhdanteen kasvattaa toisen odottelulla voidaan latvus hei- kentää niin pieneksi, ettei puusto harvennuksen siitä enää kunnolla toivu. hakkuutuloa Koivulla esiintyy havupuita runsaammin erilaisia vikoja, Pudottamalla ensiharvennuk- Harvennushakkuu on kriittisesti kuten pakkashalkeamia ja eri- sessa runkoluku puoleen, saa- myöhässä. Koivikko ei tule elpy- laisia koroja. Viat ovat sikäli daan koivujen kasvu kiihtymään mään ja on altis lumituholle. vakavia, että ne pilaavat koivun noin 1,6-kertaiseksi verrattuna

1994 pellolle istutettu rauduskoivikko on ehditty harventaa jo kahdes- ti. Runkoluku nyt 450 kappaletta hehtaarilla, kuutioita noin 115 m³. Päätehakkuu tullee mahdolliseksi 15 vuoden kuluttua, metsän ollessa Koivikon ensiharvennus sopii myös metsänomistajan omaksi työksi. 36-vuotias. 8 Salometsä 2/2015 Mhy Salometsän ammattilaiset palveluksessasi

Salon toimisto Someron toimisto Turuntie 22 B 19, 24240 SALO Joensuuntie 35, Perniön toimisto Puh. 0400 957 919. Salontie 20, 25500 PERNIÖ Sähköposti: [email protected] 31400 SOMERO

Sylvänä

Pitkäjärvi Olavi Pitkänen Marjo Eino Tatjana Eskolin Toiminnanjohtaja Toimistonhoitaja, Alueneuvoja puh. 040 767 2701 puh. 0400 957 919 SOMERO puh. 040 525 3075 [email protected] Salon toimisto Salkolanjärvi [email protected] [email protected]

Painio

Somerniemi

Raatala Oinasjärvi Kuusjoki

Vaskio Halkijärvi

Kurajoki

Uskelanjoki 01 2 4 6 8 Märy Km

Halikonjoki Pertteli

Antti Rantanen Hajala Halikko Alueneuvoja: Kuusjoki, Häntälä, SALO Pernjärvi Mäenala ja Perttelin Kuisma Munter Ylisjärvi pohjoisosa Alueneuvoja:

puh. 040 529 0668 Vartsala Muurla Somerniemi [email protected] puh. 0400 220 735 [email protected]

Tuohittu Kirjakkala Timo Järvinen Perniön as. Alueneuvoja: Matilda Ylikulma Mathildedal Muurla, Pertteli ja Salo puh. 0400 184 245 Perniö Strömma [email protected]

Rami Kallio Finnarinselkä Alueneuvoja: Erkki Rinne Särkisalo Halikon pohjoisosa Finby Alueneuvoja: puh. 0400 184 248 Förby Perniö ja Särkisalo Lakipuhelin päivystää [email protected] puh. 0400 184 250 ma klo 9–16 [email protected] puh. 0600-393 959 (4,01e min + pvm/mpm)

Petri Pikkarainen Heljä Juuti Mauno Pakkala Rauno Hakala Tuomo Pesälä Alueneuvoja: metsäsuunnittelija Tiet ja ojat Kiinteistönvälittäjä, Metsälakimies Halikon eteläosa puh. 0400 532 867 puh. 040 176 3596 LKV [email protected] puh. 0400 124 831 [email protected] mauno.pakkala@ puh. 0400 124 832 [email protected] mhy.fi [email protected] Salometsä 2/2015 9 Onnistunut metsätilakauppa alkaa huolellisesta metsäarviosta Mhy Salometsän kiinteis- käyttämällä älykännykkään la- tövälittäjä Rauno Hakala dattua erityistä metsänarvioin- hoitaa vuosittain useita tisovellusta. Olen mielenkiinnosta käyt- kymmeniä kiinteistökaup- tänyt sovellusta parin vuoden poja. Myös myyntiin tule- ajan ja todennut, että se toimii vien palstojen arviointi on yllättävän hyvin. Otan koealoil- keskitetty pääosin Hakalan ta kuvia metsästä ja ohjelma vastuulle. Huolellisesti tehty tulkitsee valokuvan perusteella metsän kuutiomäärää. Käytän ja oikeaan osunut arvio on sovellusta ennen kaikkea omien onnistuneen metsätilakau- mittaustulosten varmistuksena. pan perusasia. Metsänarvioinnissa ei milloin- kaan päästä 100 % onnistumi- Arviotoimeksiannon jälkeen seen, siihen vaadittaisiin puiden hankin tilasta kartan, kiinteis- yksittäin mittaamista. Hyvä ar- törekisteriotteen, lainhuutotodis- vioija pääsee noin +/- 20 % tuksen sekä rasitustodistuksen. tarkkuuteen. Arvioinnin varovai- Niistä selviävät tilan sijainti suusperiaatteen mukaisesti yli- maastossa, jakautuuko tila use- arviointia vältetään tietoisesti. aan palstaan, mihin suuntaan Helpointa metsän arviointi on ovat tieoikeudet, kohdistuuko silloin, kun metsä on hoidettu tilaan erityisiä rasitteita tai pant- eli metsässä on näkyvyyttä ja tikirjoja ja myös omistus tulee rungot ovat tasakokoisia. Hoi- tarkistettua, luettelee Rauno tamattomissa metsissä pusikot Hakala. haittaavat näkyvyyttä, runkojen Palstalla mahdollisesti tehdyt järeys vaihtelee voimakkaasti ja Omista metsäarvioista saa nopeasti palautteen, kun metsät usein tulevat omistajavaihdoksen jälkeen hak- hoito- ja hakkuutyöt sekä mah- tukkiosuuden määrittäminen on kuiden piiriin, toteaa Rauno Hakala. dolliset suojeluarvot löytyvät huomattavan vaikeaa. metsänhoitoyhdistyksen omasta Rauno Hakala käy vuosittain kohtiin. Mitä puisevampi metsä. isoja maatilakohteita on ollut sänomistajia, metsästysseuraan asiakasrekisteristä. Ennen maas- ammattilaisten metsätaitokilpai- sen enemmän korostuu arvioitsi- myynnissä ja toimeksiannot ovat haluavia, polttopuun hakijoi- tomittauksia Hakala etsii arvi- luissa varmistamassa arviointitai- jan varovaisuus. Viime vuosien päätyneet kauppoihin. Maata- ta ja ihan vain omille maille oitavasta metsästä mahdollisim- tonsa säilymistä. myrskyt ovat tehneet metsiin louden huono vuosi näkyy siitä, marjastamaan haluavia. Kun man tuoreen ilmakuvan. Metsän arviointi ei ole help- aukkoisuutta, ne täytyy osata että on alustavasti otettu yhteyt- jatkossa metsien omistajakunta poa, metsän vaihtelevuus tekee ottaa huomioon. tä ja lähdetty miettimään, mikä edelleen ikääntyy, voisi kuvitel- Maastomittaus on sen vaikeaksi. Metsätaitokisois- voisi olla tilan arvo. Myös kaik- la, että myyntipaine kasvaa tai raakaa jalkatyötä sa käy kokeneita ammattilaisia Metsätilojen kauppa ki myyntiin tulleet metsäkohteet vähintään jatkuu samanlaisena. ja vaikka kisoissa koealat ovat jatkuu vilkkaana ovat löytäneet uuden omistajan. Omistajanvaihdoksille on selvä Rauno Hakala mittaa rela- vain muutaman kymmenen aarin Tyypillistä uuden metsän os- tarve. Kuolinpesiä on todella skoopilla puuston määrän koe- kokoisia, tulosten vaihteluväli Rauno Hakalan mukaan ke- tajaa ei ole. Liikkeellä on kai- paljon metsänomistajina ja jos- aloilta. Hän tarkkuuttaa jatku- on todella iso. Arvioijan täytyy sälomien jälkeen kiinteistöväli- kenikäisiä ihmisiä, lisämaan sakin vaiheessa tulee tarve sel- vasti omia mittaustuloksiaan muistaa hakeutua keskiarvoisiin tyksessä on ollut vipinää. Myös hakijoita, kokonaan uusia met- vittää ja jakaa pesä. Sisätilat tuli nähdyksi – aikuiskoulutuksen kautta metsätyöntekijäksi Lokakuun kaksi viimeistä valintaa harvennushakkuulla. nauttivansa ulkona olosta. viikkoa paimiolainen Kari Valmistumme metsätyönteki- Vihmova vesisade on hänelle Karlsson tekee taimikon- jöiksi eli hallitsemme perus- vain varustelukysymys. Tavoit- asiat sekä metsänhoidosta et- teena ammatinvaihdokselle on hoitotyötä Mhy Salometsän tä moottorisahalla tehtävästä saada riittävä toimeentulo met- palstalla. Lehtijutun arvois- hakkuusta. sätöitä ja pihatöitä yhdistele- ta tämä on siksi, että Karls- mällä, eräänlaisena metsuri- son on päättänyt loikata K- Työn oppii työtä pihatalkkarina. supermarketin siisteistä si- tekemällä sätiloista aikuiskoulutuksen Varmaa on se, että kukaan Koulutuksesta suuri osa on ei tänä päivänä soita kotiin kautta metsätyöntekijäksi. työssäoppimista. Karlsson on ja kysy töihin, itse pitää olla ollut hakkuulla Tammelassa, aktiivinen. Työn hintaa painaa Karlsson on koko aikui- istuttamassa puun taimia Sär- alas kova kilpailu työmaista, sikänsä viihtynyt ulkotöissä. kisalossa sekä raivannut taimi- mutta aion pärjätä, koska olen Nuoruuden partiotaustan jat- koita Suomusjärvellä, Sauvossa kova tekemään töitä ja työni keeksi kokemusta on kertynyt ja nyt siis Salossa. Työssäoppi- jälki on hyvä. pihapuiden hoidosta ja puu- mista voisi Karlssonin mielestä tarhatöistä. Lopullinen päätös jopa edelleen lisätä: työn oppii ammatinvaihdosta kypsyi, kun vain työtä tekemällä. työvoimatoimiston sivuilta löy- tyi tieto työvoimapoliittisena Kirjoista voi opetella taimi- koulutuksena toteutettavasta konhoidon perusteita, mutta metsätyöntekijän tutkinnosta. metsissä on niin paljon vaihtelua, että ohjeita pitää osata Koulutus oli tarjolla tässä lä- itsenäisesti soveltaa. Työssä- hellä, Tammelassa ja Paimios- oppimisessa on saanut heti pa- sa, se oli ratkaiseva asia. Tam- lautetta, kun ohjaava opettaja mikuussa aloitettiin Mustialas- tai työnantajan työnjohto on sa teoria-asioiden opiskelulla. käynyt työmaalla. Metsän- Käytiin läpi, mitä kaikkea omistajia ei minun palstoillani Kari Karlssonin tavoite on metsä on ja mitä metsästä saa- ole vielä näkynyt. jossakin vaiheessa jatkaa daan. Aika nopeasti päästiin opintojaan metsuriksi asti, käyttämään moottorisahaa ja Karlsson arvostaa metsä- myös arboristin koulutus oppimaan käytännössä puiden töiden vapautta ja tunnustaa kiinnostaa. 10 Salometsä 2/2015

Metsänhoitoyhdistyksen palvelut

Puukaupalliset palvelut Asiantuntijapalvelut

Puunmyyntisuunnitelma Koulutus, neuvonta ja tiedotus • haetaan metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti • henkilökohtainen neuvonta ja työnopastus kilpailua puukauppaan • koulutustapahtumat ja –retkeilyt, tiedotteet • ajankohtaisen puumarkkinatilanteen selvitys • hakkuukohteiden kartoitus ja tarvittavat Metsäsuunnittelu maastomerkinnät • tilakohtaiset metsäsuunnitelmat ja ajan tasalla pito • puumäärä- ja hinta-arvio • markkinoinnista sopiminen Metsäarviot ja –lausunnot • metsänhoitotöistä sopiminen, kustannusarvio ja • verottajalle, lahja- ja perukirjoihin, perinnönjakoon, asiapapereiden laadinta sukupolven vaihdoksiin, tilan myyntiin tai ostoon • metsätuho/vahinkoarviot Puukaupan toimeksianto • tarjouspyynnöt, tarjousten vertailu ja esittely Metsäveropalvelut metsänomistajalle • ajankohtainen hinta-, erikoispuu- ja tukkirunkojen Kiinteistörajojen selvityspalvelut katkontatieto • kauppaehdoista sopiminen ja kaupan teko Kiinteistönvälitys palvelut • puun korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonta • LKV-palvelut – metsäkiinteistöjenmaaseutukiinteistöjen välitys välitys • puutavaran luovutus ja mittaustodistuksen • Kauppa- ja lahjakirjat hyväksyminen • Kaupan vahvistukset

Puun hankinta-/korjuupalvelu • puunkorjuun suunnittelu, puiden markkinointi ja korjuu

Metsänhoitopalvelut

Suunnitelmat, asiapaperit, tuet metsänhoitoon Taimikonhoito, nuoren kasvatusmetsän harvennus, pystykarsinta, energiapuun korjuu Metsän uudistaminen • kulotus, raivaus, maanmuokkaus, heinäntorjunta Kunnostusojitus, metsätien teko • materiaalit • kylvö, istutus, jatkoseuranta Metsän kasvatus- ja terveyslannoitukset

Taimien, siementen, työvälineiden, ym. Materiaalien välitys

www.mhy.fi/salometsa | puh. 0400 957 919 | [email protected] Salometsä 2/2015 11

Mutkien kautta paluu juurille – Tatjana Eskolin aloitti Someron alueneuvojana Mhy Salometsän Someron paljastanut suuria eroja Pohjan- merolla ehdottomasti se ykkös- aluetoimiston kulmahuone maan ja Varsinais-Suomen vä- juttu. Salaojitettujen peltojen yli sai juhannuksen jälkeen lillä. Pohjalaiset olivat kiinnos- ei ilman syvää routaa uskalla tuneempia metsäomaisuutensa puuta ajaa. Kunnon talvet ovat uuden haltijan. Perttelistä hoitamisesta, heille metsällä oli olleet viime vuosina lyhyitä, ja syntyisin oleva Rovaniemel- merkitystä enemmän kuin pie- hakkuurästejä syntyy ihan vain lä metsätalousinsinööriksi niin pinta-aloihin pirstoutuneel- sen takia, ettei puuta pystytä opiskellut Tatjana Eskolin la vahvalla maatalousvaltaisella korjaamaan. aloitti työnsä Someron Somerolla. metsistä vastaavana alue- Täällä metsät ovat savipoh- Opinnot jatkuvat jaisia ja reheviä, valtavan kas- neuvojana. vuisia. Puut ovat yhden tukin Tatjana Eskolin on valittu Eskolin palasi Varsinais-Suo- verran pidempiä kuin Vetelissä. opiskelemaan Hämeen ammat- meen Mhy Keski-Pohjan met- Lahovikaa löytyy kuusikoista tikorkeakouluun biotalouden säasiantuntijan toimesta. Siellä paljon, jopa 30 % leimikon liiketalouden kehittämisen kou- työkokemusta ehti kertyä vajaa kuusista voi olla lahoa. Luon- lutusohjelmaan. Tavoitteena on vuosi ennen kuin paikka Mhy taista uudistusta on käytetty suorittaa ylempi AMK-tutkinto Salometsässä tuli hakuun. paljon ja kun taimikot ovat seuraavan vuoden aikana. Opis- Hinku päästä takaisin kotiseu- olleet 20 vuotta hoitamattomi- kelu on monimuotokoulutusta dulle oli tosi kova. Työ metsän- na, niin hoitorästiä on syntynyt. eli lähijaksoja on noin kerran hoitoyhdistyksessä on ammatilli- Omatoimista taimikonhoitoa te- kuukaudessa perjantai-illasta sesti toiveiden täyttymys. Tässä kee vain harva metsänomistaja. lauantaihin, muutoin opiskel- pääsee tekemään liki kaikkia Metsureita olisi tarjota työmail- laan omatoimisesti. Eskolin on metsään kuuluvia töitä. Metsän- le, mutta töiden välttämättö- tekemässä opinnäytetyötä Mhy hoitoyhdistystyöhön olennaisesti myyttä ei ehkä täysin ymmär- Salometsälle. kuuluva metsänomistajan etujen retä, pohtii Eskolin. Minulta on kysytty, miksi ajaminen on minulle entisenä Metsäautoteiden huono kun- hakeuduin vielä opiskelemaan, viljelijänä tuttua. Siltä puolelta to ja peltojen takana olevien vaikka juuri sain työpaikan. koettuna on aktiivinen ja moni- metsäsaarekkeiden puunkorjuu Haluan koko ajan kehittää puolinen luottamusmiestoiminta. askarruttavat Eskolinia. itseäni ja varmistaa osaamise- On luonnollinen jatkumo olla Moni tie näyttää siltä, että se ni työmarkkinoilla. Aion olla myös metsäpuolella maanomis- kantaa tukkirekkaa vain maan työelämässä vielä vähintään 20 tajan asialla. jäätyneenä ollessa. Kevyesti seuraavaa vuotta. perustettu penkkatie on ollut Tatjana Eskolin toivoo tu- Someron puut yhden tehdessä halpa, mutta puun levansa Somerolla tunnetuksi tukin verran pidempiä kuljetusta se kestää vain muu- helposti lähestyttävänä, kuun- taman viikon vuodesta. Kun televana ja asioista selvää ot- kuin Pohjanmaalla metsäpinta-alat ovat pieniä, ei tavana metsäammattilaisena. Tatjana Eskolin on myös itse metsänomistaja. Hänen oman metsätalo- Muutaman kuukauden työ- kunnollisiin teihin tai ojituksiin Maanomistajien kanssa tehdään utensa tärkein tavoite on opettaa lapset arvostamaan sitä työtä, mitä kokemus Someron metsissä on ole satsattu. Maatalous on So- se, mitä on sovittu. metsien hyväksi tehdään. Tee itse näyttävä havuköynnös! Kuusen havuista saa helposti näyttävät koristeet pihaa tai parveketta so- mistamaan. Köynnöksen tekoon tarvitaan hyvät oksasakset, runsaasti kuusen havuja, paksuhkoa narua sidontapohjaksi sekä ohutta ja taipuisaa rautalankaa. Edullisinta on ostaa rautakaupasta raudoitustöissä käytet- tävää ohutta sidelankaa (snurrauslankaa). Parhaat eli tuuheimmat ha- vut löytyvät rehevällä maalla harvakseen kasvavista 2 – 4 metrin pituisista kuusista. Pel- tojen laidat ovat erityisen hyviä havujen keruupaikkoja. Oksat kannattaa katkaista jo kerätes- sä 20 – 30 sentin pituisiksi. Köynnöksen teko etenee si- Köynnöksen tekoa varten kannattaa ulos kantaa pitkä pöytä tai penkki. Serbiankuusesta saa erityisen tuuhean köynnöksen. tomalla 3 – 5 havun nippuja rautalangalla pohjanarun ym- pärille. Uusi nippu sidotaan edellisen päälle niin, että sen latva peittää edellisen nipun si- dotun tyven. Lisää vahvuutta köynnökseen saa, jos jaksaa sitoa rautalangalla myös nippu- jen latvat pohjanaruun kiinni. Havuja ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa edes hak- kuutyömailta! Köynnökset kestävät ulkona pitkälle kevääseen, joten ne ovat paljon muutakin kuin vain Köynnöksen teko etenee nippu kerrallaan. Tähän köynnökseen on Havuköynnös koristaa kuistin kaidetta. Joulun jälkeen kynttilät ke- joulukoriste. löytynyt vihreä pohjalanka. rätään pois, mutta köynnöksen voi jättää paikoilleen kevääseen asti. 12 Salometsä 2/2015

Seitsemän virheellistä luuloa metsäsuunnitelmasta: en aio tilata metsäsuunnitelmaa, koska pelkään tietojen vuotta sitten mahdollinen kas- tunnen omat metsäni se on niin kallis! ty tietopaketti, jonka jokainen vuotavan verottajalle vatushakkuu voi olla muuttu- niin hyvin, ettei siinä toimenpide on vapaaehtoinen. nut uudistamiseksi tai aikanaan mitään suunnitelmia Metsäsuunnitelma 10 vuodek- en aio tehdä metsässäni Verottajalle eikä kenellekään hakattavissa olleet ylispuut on si 20 hehtaarille maksaa 350 eu- ulkopuoliselle ei anneta metsä- vain jätettävä korjuuvaurioiden tarvita roa. Yhtä vuotta kohti tämä on mitään! suunnitelman tietoja. Verottaja välttämiseksi ensiharvennukseen Kun omissa metsissä kulkee 35 euroa ja metsäverotuksen vä- Miksi sitten omistaa metsää? voi lahja- ja perintötilanteissa asti metsään. jatkuvasti, tavallaan ”sokeu- hennysoikeuden jälkeen noin 24 Jos se kerran on niin tarpeeton, pyytää metsästä arviota, mutta tuu”. Ei välttämättä huomaa euroa. Samalla summalla taitaa ettei metsäänsä halua käyttää, on kokonaan metsänomistajan liito-oravatiedot nuorten metsien harvennustar- päästä kaksi kertaa elokuviin. eikö sen voisi sitten myydä pois? vastuulla hoitaa tämä arvio- annetaan ely-keskuksen vetta (vastahan se taimikkona Metsillä on hyvä kysyntä. Tee- pyyntö. perattiin), ei huomaa hakkuu- tä metsäsuunnitelma ja metsän tietoon jos suunnitelman kypsien kuusikoiden järeyty- hankkii, niin sitä on arvio samalla kertaa – ja myy Metsänhoitoyhdistys ei toi- mistä. Vähän sama asia kuin koko palsta pois. edellisenkään pakko noudattaa suunnitelman hakkuita mita suunnittelun yhteydessä oman vartalon muutokset… Jos tiedät, mikä metsäsuun- löydettyjen liito-oravien pesien kun pikku hiljaa oma ympä- Yhtä vähän kuin keittiön nitelma on, tiedät että tarvitset ja hoitoja ei ole tehty tietoja minnekään eteenpäin. rysmitta kasvaa, niin ensimmäi- kaapissa olevaa Keittokirjaa on sen välttämättä. Metsä muuttuu 10 vuodessa Havainto merkitään metsä- senä miettii vaatteiden kutistu- pakko noudattaa, metsäsuun- Jos et vielä tiedä, mikä met- niin paljon, etteivät ainakaan suunnitelmaan, josta se on ai- mista. Vasta joku vanha ystä- nitelma ei pakota ketään hak- säsuunnitelma on, tulet huo- kaikki vanhan suunnitelman eh- kanaan metsänomistajan, leimi- vä sen sitten uskaltaa ääneen kaamaan tai hoitamaan yhtään maamaan, että olisit tarvinnut dotukset ole enää metsänomis- kon tekijän ja puiden ostajan sanoa: oletpa sinäkin massaa metsäkuviota. Metsäsuunnitel- sen välttämättä jo kymmenen tajalle järkeviä toteuttaa. 10 saatavana. kerännyt! ma on metsänomistajalle teh- vuotta sitten.

voittajan välineet!

HUSQvaRna 445 HUSQvaRna-teRäpaketti Alkuperäinen Husqvarna. 2 ketjua ja terälevy. 325, 1,3/1,5 mm, 13” 399€ vain Norm. 495 € voittajan 49väl€ Normi. 69n€ eet! HUSQvaRna Nyt HUSQvaRna 545FX H54U3SXQpv®aGRna 445 lämmiN H-tehokas,USQvääntävävaRX-torg-moottorina-teRäpak1. HUOlettitO 45.7cc/2,2 kW KAUPAN -Kevyt, tehokas ja helposti hallittaTehoava KylmäN metsään!Alkuperäinen-Hyvä ergonomiaHusqvarna.ja tärinän2 vaimeketjuannjausterälevy. ammattisaha HiNNAllA! 325,-muka1,3/1,5vat Balancemm,Xt13”-valjaat PäällE!* -43,1 cm3, 2,2 kW 39-terälevy933-45€cm, 4,5 kg vain Norm. 495 € 4990€0€Norm. 69 € 630€ Kysy myös lämpökahvamallista. *Etu voimassa Norm. 700 € HUSQvaRna Nyt H12 kkUostokuittiaSQvaja Rhuoltokuponkiana 545vastaanFXmyyjäliikkeessä. ® -tehokas, vääntävä X-torg-moottori 1. HUOltO 543 Xp G lämmiN 45.7cc/2,2 kW ® KAUPAN -KHeUvyt,StehokQvasajaRhelposnati hallitta536vali Xp KylmäN -HyvätecergHonomianicalja tärinän-kvaimeypnnäusRä ammattisaha -mukavat Balance Xt-valjaat PäällE!* Akkusaha3 ammattitasoa, HiNNAllA! Kevyt, yksilöllisesti -43,1helppokäyttöisyyttäcm , 2,2 kW säädettävä, erin- mAAilmAN- -teräleja suorituskykyävy 33-45 cm,arv4,5ostakgvalle. omaisella ilman- Ympäristöhoidon monitoimikone vaihdolla ja näky- UUtUUS 36V, terälevy 25-35 cm, 2,6 Mukanakg Ympäristöhoidon 3 terää + ammattivaljaat monitoimikone vyydellä varustettu tEcHNicAl-KyPäRä Parhaan tuoton Mukana 3 terää + ammattivaljaat Parhaan tuoton 90suojakypärä0€ metsätyöhön. 125€ 630€ Kysy myös lämpökahvamallista. *Etu voimassa N4or39m. 700 € 12 kk ostokuittia ja huoltokuponkia vastaan myyjäliikkeessä. saasaa hoitamattomasta hoitamattomasta ilman Vaihda uuteen HakkUUSaQvaRna 536 li Xp® tecHnical-kypäRä metsästä. ja Ympäristöhoidon monitoimikone Technical-asuun metsästä. 7 AkkusahalatURiaammattitasoa, Mukana 3 terääKAUPAN + ammattivaljaat PÄÄLLE Kevyt, yksilöllisesti helppokäyttöisyyttä säädettävä,100 € hyvitys,erin-kun ostat technical-turvahousut mAAilmAN- ja suorituskykyä arvostavalle. KAUPANKAUPAN PÄÄLLE PÄÄLLE omaisella ilman- 7 KAUPA Eihän se nyt niin mene! 7 vaihdollaja -puseron.ja näky- UUtUUS Eihän se nyt niin mene! 36V, terälevy 25-35 cm, 2,6 kg vyydellä varustettu tEcHNicAl-KyPäRä KAUPAN PÄÄLLE KAUPA KAUPAN PÄÄLLE 7 suojakypäräkoko aSU nyt Hoidettu metsä tuottaa jopa 50 % enemmän. RAIVAUSASU -50 % 125€ SUOSITUSHINNASTA metsätyöhön. (150 e) 899€ VAiHtO- HoidettuMetsänhoitoyhdistyksestä metsä tuottaa jopa saat 50 kaikki % enemmän. metsänhoito- 2 akkUa ja www.husqvarna.fi KAUPAN PÄÄLLE439€ Metsänhoitoyhdistyksestäpalvelut. Ammattimaiset maanmuokkaus-, saat kaikki metsänhoito- istutus- RAIVAUSASU -50la % tURi tARJOUS! SUOSITUSHINNASTAilman 469€ (150 e) KAUPAN PÄÄLLE palvelut.ja taimikonhoitopalvelut Ammattimaiset takaavat maanmuokkaus-, vahvan metsän istutus- 7 akkUa Vtuairvahodusaut u31u0 €teen www.husqvarna.fi ja TPusecerohn259ic€ al-asuun ja tulevaisuudessa.taimikonhoitopalvelut takaavat vahvan metsän latURia KAUPAN PÄÄLLE HELSINGINTIE 24,KAUPA SALOLOIMAA PUH. 02-731Loimaan 8466 Rautia K-maatalous,100 € hKEMIÖyvitys, kunOyostatWuorio Ab, tulevaisuudessa. 7 Kun metsäsi tarvitsee hoitoa, ota yhteyttä Husqvarna 440e LAITILAOy KoneJäspin MaskinPyörä- Abja Urheiluliike KyHusqvarna, MYNÄMÄKItechnical-tur 345FRvahousutMattilan Pyörä ja Pienkone, ja -puseron. Kevyt ja tehokas yleissahaRAISIO on äärimmäisenKone-V helpostiiitasalo Oy, SALO Kone-RuuskanenMonitoimiraivurinOy, SALO mukanaSporttikone, SOMERO Sporttikone, metsänhoitoyhdistykseen. Yhteystiedot löydät hallittavaKAUPAN PÄÄLLEja helppokäyttöinen, käyn- siimapää, vesakko- ja Kun metsäsi tarvitsee hoitoa, ota yhteyttä RAIVAUSASU -50 % HELSINGINTIE 24, SALO PUH. 02-731 8466 osoitteesta www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. nistyy vaivatta myösHELSINGINTIE hitaammallaKAARINA vedolla. 24,02-420 SALO 6000Sporttikone, www.konewuorio.fi PUH. 02-731TURKU 8466 RL-Traktorikoneraivausterät suojineen.Oy, AURA/RIIHIKOSKI Moto-Tapsa SUOSITUSHINNASTA metsänhoitoyhdistykseen. Yhteystiedot löydät (150 e) Oy KoneKemiö Maskin Ab koko aSU nyt 440 € 899€ www.husqvarna.fi 799 € osoitteesta www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. 2 akkUa ja VAiHtO- latURi tARJOUS! Saat meiltä k02-420aik 6000ki H www.konewuorio.fiusqvarna tuotteet 469€ Ruunalantie 5 31400 Somero Kemiö turvahousut 310 € käyttökunSalo to• Someroon laitettuna sek.fiä Pusero 259 € Husqvarna 550XPpuh. (02)® 748/ 550Ruunalantie 9300 XP [email protected] 5,® 31400G Somero, arkisinp. (02) 7489-18, 9300 la 9-14 Husqvarna 545 käyttöopaJoensuunkatustuk 5,s 24100ell aSalo,! p.• (02) w721 w1400w.husqvarna.fi Husqvarna 550 XP/XPHELSINGINTIE®G on tehokas 24, SALOLOIMAA PUH. 02-731Loimaan 8466Rautia K-maatalous,Vahva ja monipuolinenKEMIÖ saha Oy Wuorio Ab, ja ketterä ammattisaha vaativaan ammattiominaisuuksia Metsänomistajat metsä- ja maatilakäyttöön. LAITILAOy KoneJäspin Pyörä-Maskinja AbUrheiluliike Kyarvostavalle., MYNÄMÄKI Mattilan Pyörä ja Pienkone, RuunalantieRAISIO 5 Kone-V 31400 Someroiitasalo Oy, SALO Kone-Ruuskanen Oy, SALO Sporttikone, SOMERO Sporttikone, alk. 820 €puh. (02) 748KAARINA 9300 [email protected], arkisin 9-18,TURKU la 9-14 RL-Traktorikone 650 Oy€, AURA/RIIHIKOSKI Moto-Tapsa Metsänomistajat 02-420 6000 www.konewuorio.fi Kemiö Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Metsätyöpusero, Husqvarna 545FX / FXT Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Technical Saat meiltä kaikki Husqvarna tuotteetHusqvarna 545FX/FXT on erittäin 440 € suorituskykyinen ammattikäyttöön ja käyttökuntoon laitettuna sekä vaativiinolosuhteisiin kehitetty raivaussaha. Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. käRuunalantieyttöopa 5 31400stu Someroksella! • www.husqvarna.fi Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. puh. (02) 748 9300 [email protected] arkisin 9-18, la 9-14 840 €/940 €

® ® Alusasu Husqvarna 543XP / 543 XP G Turvahousut kaupan päälle Ketterä ja tehokas Husqvarna 543 XP®/XP®G Technical Functional Technical- on tehty metsäammattilaisille ja vaativaan alk. kypärä turvahousujen maatilakäyttöön. ja -puseron ostajalle. 279 € 74 € Arvo 58 € 595 €/665 €

HUSQVARNA TAKUU Hyvä valikoima testattuja ja hyväksyttyjä Husqvarna kaksi vuotta myös ammattikäytössä! Turvavarusteita, tule tutustumaan uutuuksiin!

Hydropojat Oy, Kankaanpää | Konekeskus Mikola, Pori ja Eurajoki / Kokemäen Varaosa Oy SERVICE Lauttakylän Kone, Huittinen | M.Äärilä Oy, Eura | Euran Konepiste Salometsä 2/2015 13 Metsäsuunnitelma kulkee kännykässä metsään Metsäselain on sovellus, joka mahdollistaa metsäsuunnitel- mien ja niihin liittyvien tietojen selaamisen mobiililaitteissa. Sie- nimetsällä ollessaan voi älykän- nykän ruudulta tarkistaa, missä kohtaa omaa metsäänsä onkaan kulkemassa ja mitä tuolle met- sälle pitäisi tehdä. Jos kohteelle esitetään hakkuuta, leimikon raha-arvo on saman tien näkyvis- sä. Mhy Salometsä tarjoaa met- säselaimen maksutta jäsenetuna kaikille jäsenilleen. Huhtikuussa metsäsuunnittelijana aloittanut Heljä Juuti on markkinoinut met- säselainta. Hänestä selain on kätevä met- sässä liikkuessa, koska se on kännykässä aina mukana.

Paikannuksen avulla metsään ei oikeas- taan voi enää eksyä. Pieni polla osoittaa, millä kohtaa metsäkuviota käyttäjä liik- kuu. Tilojen rajat ovat näkyvissä, joten naapurin puolelle ei erehdy harhailemaan. Sateella kännykkä laitetaan taskuun, jossa Metsäsuunnittelija Heljä Juuti toivoo metsäselaimen kulkevan mukaan syksyn viimeisille sieniretkille ja innostavan katsomaan metsiään se pysyy kuivana, paperinen metsäsuun- hakkuiden ja hoitojen kannalta. nitelma vaatii melkein muovikassin, ja silti se tuppaa kosteudessa käpristymään. Palvelu on tullut käyttöön alkusyksystä, tua, että kaikilla tarvittavilla kuvioilla työ taan ja jokaisen kuvion tiedoista. Selain joten kovin paljon käyttäjäkokemuksia ei tulee tehdyksi. sisältää metsänomistajien omien metsien Nyt valmistuviin uusiin metsäsuunnitel- Juutin korviin ole kuulunut. lisäksi karttapohjat koko Suomesta eli miin metsäselain tulee maksutta, jos omis- Juuti kiittää palvelun käyttökelpoi- jos lähtee vaikkapa Lappiin hillasuolle, taja niin haluaa. Vanhojen suunnitelmien Yksi tilaaja halusi palvelun, koska oli suutta ja näyttöikkunoiden selkeyttä. Jos voi sielläkin pitää itsensä kaiken aikaa omistajat joutuvat odottamaan siihen asti, menossa tekemään ennakkoraivausta tu- metsässä ei ole tullut hetkeen käydyksi, kartalla. että tilalle tehdään uusi suunnitelma. leville hakkuukuvioilleen ja halusi varmis- pääsee nopeasti kartalle omasta sijainnis- Metsäsuunnittelua tehdään lumentuloon asti Huhtikuun alussa Mhy Salometsässä aloittanut Heljä Juuti on ehtinyt tehdä vähän yli 1000 hehtaaria metsäsuunnitel- mia. Maastotöitä jatketaan niin pitkään, kunnes lumi alkaa haitata näkyvyyttä metsässä.

Suunnittelija pääsee kulkemaan vaikka metsäsuksilla, mutta kun puissa on lunta, niin arvioinnin luotettavuus kärsii. Suunnitelmatilauksia kannattaa kuitenkin jatkuvasti jättää, luminen kausi Lounais- Suomessa harvoin kestää 3 – 4 kuukautta pidempään.

Sateinen ja kylmäksi jäänyt kesä näkyy Juutin mukaan hyönteistuhojen pelättyä pienempänä määränä. Muista syksyistä poiketen ihmisiä sen sijaan on ollut paljon liikkeellä.

Metsien monikäyttö on tänä syksynä tullut sanasta teoiksi. Runsaat marjasadot Metsäselain Windows Metsäselaimen kuviotiedot Metsäselain Android ovat saaneet väkeä liikkeelle, toteaa Juuti.

SE TUNNE, KUN ASIAT OPISKELE METSIEN HOITAJAKSI LOKSAHTAVAT Paimiossa alkaa 14.1.2016 metsäalan perustutkinto metsänhoidosta PAIKOILLEEN... kiinnostuneille metsänomistajille, uutta metsää hankkiville tai ammatinvaihta- jille, joille metsätalousyrittäjyys voisi olla uusi tulevaisuus.

Puolentoista vuoden koulutus toteutetaan lähi-iltoina ja -päivinä sekä verkko-opintoina ja työssäoppimisena. Osaaminen näytetään tutkintotilaisuuk- sissa. PANKKI- JA Lisätietoja sisällöstä www.livia.fi -> metsätalous -> aikuisille tai Mikko Anttila VAKUUTUS- p. 050 303 9824 tai Osmo Haataja p. 050 303 9826 tai sähköpostilla: PALVELUT etunimi.sukunimi@livia.fi YHDESSÄ Hakemukset koulutukseen www.livia.fi ->metsätalous -> aikuisille sivujen op.fi/keskita kautta 10.12.2015 mennessä.

Maaseutuopisto Taatilantie 110, 21530 Paimio www.livia.ﬁ 14 Salometsä 2/2015 Metsäsäätiö – 20 vuotta ja 30 jaettua miljoonaa Maria Niemelä Metsänomistajat ja puu- Toimialan omaa Säätiön rahoituksesta suu- tulevaisuuden osaajille, Länsitalo nostajat ovat jo 20 vuoden rahaa rimmat potit saavat puunkäytön iloitsee. ajan antaneet puukaupois- ja puurakentamisen edistäminen Viime vuonna metsänomista- sekä koululais- ja nuorisotyö. Li- Metsäsäätiö rahoittaa muun ta vapaaehtoista metsä- jat lähtivät mukaan metsäsää- säksi Metsäsäätiö rahoittaa vies- muassa yläkoululaisten val- säätiömaksua. Varoilla on tiömaksuun 37000 puukaupassa. tintää päättäjille ja yhteiskunnan takunnallista Metsävisaa ja tehty pitkäjänteistä työtä Kun puunmyyjä päättää osallis- vaikuttajille, PEFC-sertifioinnin 5-6-luokkalaisten tutustumista oman toimialan elinvoimai- tua, niin myös puunostaja mak- markkinointia, metsäelinkeinon metsäalan töihin Yrityskylä- suuden hyväksi. saa saman summan säätiölle. sosiaalista ja taloudellista tutki- oppimisympäristössä. Tärkeä ja Näistä puukaupoista kertyi 1,9 musta sekä viestintää metsäalan kouluissa hyvin vastaanotettu ”Metsäsäätiö on erinomainen miljoonaa euroa. sisällä ja suurelle yleisölle. on säätiön kuljetusavustus, joka osoitus siitä, miten yhteistä int- mahdollistaa noin 8000 koulu- ressiä voidaan viedä eteenpäin”, Kerättyjen varojen käytöstä Yhteistyössä laisen osallistumisen metsäam- sanoo Suomen Metsäsäätiön hal- päättää puunmyyjistä ja osta- puurakentamisen eteen mattilaisten järjestämille metsä- lituksen puheenjohtajana toimiva jista koostuva hallitus. Met- päiville joka vuosi. Kaikkiaan metsäpäällikkö Jorma Länsitalo säsäätiön merkitys metsäalan Suomalaisen puun ja puupoh- Metsäsäätiön koululaisyhteistyö Stora Ensosta. ”Hyvä perinne, tulevaisuuden puolestapuhu- jaisten tuotteiden käytön edis- kohdistuu noin 50 000 koulu- yhteinen arvomaailma ja ym- jana on huomattava, sillä se täminen niin kotimaassa kuin laiseen vuosittain. märrys tulevaisuuden haasteista rahoittaa vuosittain noin 1,5 kansainvälisesti on aina ollut ovat saaneet metsäalan toimijat miljoonalla eurolla paikallisia, Metsäsäätiön ykköstehtävänä. ”Lasten metsäkasvatus on hy- puhaltamaan yhteen hiileen Met- kansallisia ja kansainvälisiä vin tunnettu Metsäsäätiön toi- säsäätiön riveissä jo 20 vuoden projekteja. Yhteensä Metsäsää- ”Mitä ymmärrettävämpiä ja mintamuoto ja metsänomistajat ajan. Säätiön varat kertyvät pie- tiön 20 toimintavuoden aikana läheisempiä hankkeita rahoi- Jussi Parviainen kokevat sen tärkeäksi”, Parvi- nistä puroista, mutta yhdessä on jaettu peräti 30 miljoonaa tetaan, sitä enemmän metsän- ainen kertoo kokemuksistaan saadaan paljon aikaan.” euroa apurahoja. omistajat ovat mukana”, kertoo sen liiketoimintaprofessuurin pe- kentällä. Jyrki Vesa Metsänhoitoyhdistys Lakeuden rustamiseen Vaasan yliopistoon. toiminnanjohtaja Jussi Parviai- Hankkeen tavoite on lisätä puun Lupa kukoistaa nen. ”Erityisesti maakunnalliset käyttöä kerrostalo- ja julkisessa keräykset tietyn puurakentamis- rakentamisessa. ”Vaikka hanke Viime aikoina on kuulunut hankkeen hyväksi ovat lisänneet voi kuulostaa abstraktilta, niin useita positiivisia uutisia, kuin- innostusta niin metsänomistajis- tosiasiassa metsänomistajalla on ka metsäteollisuus taas investoi sa kuin asiaa markkinoivissa toi- harvoin näin selvä mahdollisuus kotimaahan. Metsäelinkeinon mihenkilöissä.” vaikuttaa puun käytön lisäämi- kannalta tilanne on lupaava ja seen valtakunnallisesti”, Parvi- innostava. Toimialalla riittää Maakunnallisia keräyksiä on ainen muistuttaa. mahdollisuuksia. ollut kymmenkunta eri puolilla Suomea. Hankkeissa eri toimi- Lapsille ja nuorille ”Metsäsäätiön toiminnan jat tekevät töitä paitsi toimialan innostavaa mahdollistavat valtava määrä hyväksi niin myös tukeakseen metsänomistajia, jotka vapaaeh- paikallista elinkeinoelämää ja metsäkasvatusta toisesti antavat osansa yhteiseen työllisyyttä. ”Pitkäaikainen ja systemaatti- pottiin sekä kaikki keräämistyö- nen koululais- ja nuorisotyö on hön sitoutuneet toimihenkilöt. Parhaillaan Etelä- ja Keski- ollut Metsäsäätiön loistavimpia Metsäalalla on hyvä draivi päällä Pohjanmaalla on käynnissä vuo- rahoituskohteita. On tärkeää, ja tulevaisuus näyttää hyvältä”, den kestävä keräys, josta saatavat jos olemme saaneet annettua kiittelee Länsitalo. Jorma Länsitalo varat käytetään puurakentami- pienenkin ruiskeen metsäalasta teksti: Päivi Mäki Rajat auki! Mhy Salometsä on hank- Kiireessä ja gps:n kanssa Käytettävä kartta-aineisto kinut sinisiä muovikeppe- syntyy erheitä on hyvää, mutta kaikkein tuo- jä rajapyykkien merkintää reimpien maanmittaustoimitus- Puun reaalihinnan laskiessa ten rajat päivittyvät viiveel- varten. Keppejä voi hakea kaikki toimihenkilötyö tulee lä. Erityisesti metsäpalstoista metsänhoitoyhdistyksen suhteessa puun hintaan kal- lohkottavat ns. kuivan maan toimistoilta maksutta niin liimmaksi. Enää ei ole aikaa tontit kannattaisi merkitä heti kauan kuin niitä riittää. Per- eikä mahdollisuuksia perus- kaupanteon jälkeen näkyvillä niön ja Särkisalon alueneu- teellisesti paneutua tukossa seipäillä. Näin naapuripalstalla olevien rajojen etsintään. Kun töitä tekevä metsäurakoitsija voja Erkki Rinne muistut- gps-laitteen tarkkuudeksi tie- saa mahdollisuuden huomata taa, että rajojen aukipito on detään noin 1 – 5 metriä, jäte- muuttunut omistustilanne. aina kahden naapuruksen tään rajan pintaan ”turvamar- yhteinen asia. ginaali”. Harvennuksilla tämä Kömmähdyksen sattuessa on vielä toimii, mutta kun tulee vahinkoa kärsineen osapuolen Tukossa olevat metsätilojen uudistushakkuun aika, pahim- syytä laskea ensin kymmeneen, rajat aiheuttavat aina vain massa tapauksessa metsään jää jonka jälkeen vahingot kar- enemmin ongelmia. Rajojen rantu puita, joihin kukaan ei toitetaan toimijoiden kanssa tukkoisuuteen ei ole vain yhtä uskalla koskea. Huonosti käy yhteistuumin ja sovitaan kor- syytä. myös silloin, jos ensimmäisenä vauksista. Samalla voi muis- uudistushakkuuseen päätynyt tutella mieleensä esimerkiksi Maanomistajalla voi olla niin on jättänyt turvavyöhykkeen vakuutusyhtiöiden vaatimukset paljon tiluksia, ettei ole aikaa ja rajanaapuri sitten uskoo ra- omaisuuden suojaamisesta var- eikä mahdollisuuksia hoitaa jan kulkevan aukon laidassa. kaustapauksissa. Rajalinjojen rajoja kuntoon. Joillekin ei Näistä sitten keskustellaan ja avaus ja rajamerkkien näky- metsän omistuksella ole niin yritetään löytää sopiva korva- vöittäminen on omaisuuden paljoa merkitystä, että rajat us, kertoo Rinne. merkitsemistä ja suojaamista, edes kiinnostaisivat. Joillakin jonka avulla jokainen pystyy ei ole kykyä löytää rajaan- Metsässä yhden tukkirungon siirtämään vastuuta itseltään sa, vanhemmat ihmiset eivät hinta on 30 – 50 euroa ja pois. välttämättä enää pysty edes kuiturungon vain pari euroa liikkumaan metsissään. Epä- – suurista summista ei yleensä Erkki Rinteen havaintojen selvät rajat tulevat ilmi, kun ole kysymys. Mökkitonttien ja mukaan uudet putkipyy- tilalla tehdään jotakin metsän- omakotitonttien rajoilla tilanne kit painuvat helposti maan hoito- tai hakkuutyötä. Rajan on toinen, vahingon sattuessa sisään näkymättömiin. selvittäminen kaatuu tällöin pihapuiden arvo on omistajal- Merkkaamalla pyykit muo- sen murheeksi, joka työhön on leen vaikeasti rahassa mitat- vikepeillä varmistaa niiden ryhtynyt, toteaa Erkki Rinne. tavissa. löytymisen. Salometsä 2/2015 15 Oikea ajoitus taimikon kasvattamisessa säästää rahaa Puun kantohinnat ovat pysyneet paikoillaan tai jopa laskeneet, mutta hoitotöiden hinnoissa on nousupainetta. Taitava metsän- omistaja pystyy painamaan kulu- ja alas pelkästään tekemällä työt juuri oikeaan aikaan. Ennen kuin taimikko on edes syntynyt, voidaan heinittymiseen ja vesakoitumi- seen vaikuttaa. Päätehakkuuta lähesty- vää metsää ei kannata enää harventaa viimeisten 10 – 15 vuoden aikana. Li- sääntyvä valo ja juuristokilpailun vä- hentäminen kasvattavat vahvan heinikon metsän pohjaan. Heinän saama etumatka on liian suuri istutustaimiin nähden ja joudutaan turvautumaan mekaaniseen heinäykseen. Kasvattamalla tukkimetsä loppuun asti täystiheänä voidaan saada yksi kuluerä taimikon kasvattamisessa kokonaan pois. Tulevan taimikon vesakoitumista voi puolestaan vähentää kaatamalla tukki- metsän alla kasvavat lehtipuuräipät jo noin 5 vuotta ennen päätehakkuuta pois.

Varhaishoito on taimikon tärkein hoito Muokkaus ja istutus täytyy päästä Kuusien kasvu on jäänyt pieneksi lehtipuiden varjostuksessa. Menetettyä kasvua ei saa takaisin ja työ on kallista poistuman läpimitan tekemään mahdollisimman pian hak- kasvettua neljään senttiin. kuun jälkeen. Jos leimikosta on myyty hakkuutähteet, ne tulisi kerätä nopealla roa. Noin 300 – 400 euron ”säästämi- Sopiva hetki työlle on, kun havupuiden ja tappiota ja omalle kukkarolle lisämenoa: aikataululla pois. sellä” = kieltäytymällä varhaishoidon vesakon latvat ovat samalla korkeudella. kun kaadettavien vesojen kantoläpimitta Laikkumätästys ja istutus kuusentai- teettämisestä aiheutetaan alkuperäisen Lykkäämällä työtä ideaalisesta ajankoh- kasvaa kahdella sentillä, työn hinta kar- milla maksavat noin 1300 euroa. Inves- investoinnin tuhoutuminen. Vajaapuus- dasta aiheutetaan havutaimikolle kasvu- keasti kaksinkertaistuu. tointi on iso, mutta silti moni taimikko toisena kasvuun lähtevä taimikko ei ky- unohdetaan istutuslaskun maksamisen kene koko kiertoaikanaan tuottamaan jälkeen. Rehevillä metsäpohjilla vesakko kuin noin puolet siitä rahamäärästä, mitä nousee jo 3 – 5 vuodessa ja se on perat- hoidetusta metsästä saadaan. tava pois ennen kuin se alkaa haitata Kuusen taimien rungon järeys on jo- istutettujen taimien kasvua. Paras vuo- pa 35 % suurempi niissä taimikois- denaika työlle on juhannuksesta elokuun sa, joissa kuuset saavat kasvaa ilman MAA- JA METSÄTALOUSASIAT alkuun, jolloin puun lehti on suurim- heinän ja lehtivesan kilpailua. Pienessä millaan ja vesomisvoima pienimmillään. rungossa ”järeyttä” on vaikea hahmot- Kokonaan vesomiselta harvoin vältytään taa – silminnähtäväksi ero hoidetun ja LÄHELLÄ SYDÄNTÄ? – ellei jaksa käydä töpöttämässä kantoi- hoitamattoman taimikon välillä tulee hin glyfosaattia. siinä vaiheessa, kun metsässä päästään Varhaisperkauksessa kannattaa poistaa tekemään ensiharvennusta. Ero näkyy Niin meilläkin. kaikki lehtivesakko. Työ on nopeaa, myös metsänomistajan lompakossa, hak- kun raivaajan pitää erottaa vain ha- kuutulo voi olla jopa kaksinkertainen. vu- ja lehtipuu toisistaan. Mahdollisiin • Sukupolvenvaihdokset Saat Visa Credit/Debit- aukkopaikkoihin ehtii tulla täydentävää Työn hinta nousee, kun • Kausirahoitukset tai Visa Credit-kortin lehtipuuta yllin kyllin. poistettavan vesakon järeys • Investointilainat MAKSUTTA kasvaa • Lisäaluekaupat Miksi pitää perata? kun keskität pankkiasiointisi Taimikonhoitotyöt ovat yleensä urak- • Muut pankkipalvelut Someron Säästöpankkiin. Varhaishoito voi tuntua suurelta kus- kahinnoiteltuja. Halvimmalla pääsee, kun tannukselta, kun hakkuutulo on vielä poistuvaa vesakkoa on vähän ja sen kan- kaukana tulevaisuudessa. Saman asian toläpimitta on pieni. Toisaalta liian aikai- kääntöpuoli on se, että taimikkoon on sin työhön ei kannata ryhtyä, jotta vesak- tähän mennessä jo investoitu 1300 eu- ko ei uudelleen saisi taimikosta ylivaltaa.

Varatoimitusjohtaja Tervetuloa Rahoitusneuvoja Aulis Kankare Anu Pirttilä p. 050 511 8552 juttusille! p. 029 041 2319

www.saastopankki.fi/someronsp Istutus päästiin tekemään vasta 3 vuoden kuluttua päätehakkuusta. Ensin odotettiin Turuntie 1, 24100 Salo p. 029 041 2360 hakkuutähteiden keruuta kasoille, sen jälkeen kasojen poisajoa. Taimi on istutettu laik- Joensuuntie 27, 31400 Somero, p. 029 041 2310 kumättääseen, mutta vadelma näyttää ottavan kasvukisassa voiton. 16 Salometsä 2/2015

Salo, Halikko, Saarimäki, Salo, Perniö, Osala, Krailan metsätien Vanha Turuntie, valtion asfalttitiehen varrella metsämääräala noin 14,9 ha, rajoittuva 26,66 ha:n metsätila, erinomainen puusto 1400 m³, pääosin kasvatusmetsää. sijainti, tonttiarvoja, hakkuumahdollisuuksia, Lähtöhinta 70 000 €. puusto 2350 m³. Lähtöhinta 110 000 €. Tarjoukset 6.11. mennessä. Tarjoukset. 12.11. mennessä. Metsä- ja maatiloilla on hyvä kysyntätilanne. Kohdeilmoituksiamme seuraa iso joukko Salo, Halikko, Juva, Korpinojantien varrella runsaspuustoinen 9,2 ha:n metsätila maaseudun kohteista kiinnostuneita ostajia ja runsailla hakkuumahdollisuuksilla. Lähtöhinta kohteiden toteutuneet myyntiajat ovat lyhyitä. 49 000 €. Tarjoukset 16.11. mennessä. Paikallistuntemuksestamme hyötyvät Salo, Halikko, Juva, Korpinojantien sekä kohteiden myyjät että ostajat. tuntumassa tilustien varrella runsaspuustoinen 14,8 ha:n metsätila, runsaat haakkuu- mahdollisuudet. Lähtöhinta 85 000 €. Tarjoukset 16.11. mennessä. www.metsatilat.fi

Tutustu kohteisiimme www.metsatilat.fi/lansisuomi

puukaupat mielessä?

Puunhankinnassa korostuvat kokemus, ammattitaito ja korjuujälki. Haluathan parhaan kokonaisratkaisun metsällesi ja itsellesi?

Ota yhteyttä alueesi asiantuntevaan puunhankintaesimieheen.

Timo Vuoriranta // +358 44 744 0133 Hattula, Hämeenlinna (Renko), Kalvola, Loppi, Somero Tammela (eteläinen), Janakkala, Hyvinkää

Seppo Kuusisto // +358 44 744 0132

Paimio, Piikkiö, Salo (Salo, Halikko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Särkisalo), Sauvo

Westas GROup Oy // www.westas.fi näkemyksiä puusta.