Inkerinsuomalaisten Paluumuutto Kerrottuna Paluumuuttona Ja Kulttuuriperintöprosessina
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
INKERINSUOMALAISTEN PALUUMUUTTO KERROTTUNA PALUUMUUTTONA JA KULTTUURIPERINTÖPROSESSINA Minna-Liisa Salonsaari TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA Sarja – ser. C osa – tom. 456 êScripta Lingua Fennica Edita ê Turku 2018 Turun yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Kulttuuriperinnön tutkimus Tohtoriohjelma Juno Työn ohjaajat: Anna Sivula Riina Haanpää Tarkastajat: Annikki Kaivola-Bregenhøj Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen Vastaväittäjä: Annikki Kaivola-Bregenhøj Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin Originality Check – järjestelmällä. ISBN 978-951-29-7385-9 (PDF) ISSN 0082-6995 (Painettu) ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu) Pori 2018 TURUN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Kulttuuriperinnön tutkimus SALONSAARI MINNA-LIISA: Inkerinsuomalaisten paluumuutto kerrottuna paluumuuttona ja kulttuuriperintöprosessina Väitöskirja, 318 s. Tohtoriohjelma Juno Syyskuu 2018 Tutkimus tarkastelee inkerinsuomalaisten paluumuuttoa Suomeen kerrottuna paluumuuttona sekä kulttuuriperintöprosessina. Tutkimus perustuu kahteen erilaiseen aineistoon: valtiopäiväasiakirjoihin ja haastatteluaineistoon. Yhteistä aineistojen tulkinnalle on niiden tarkasteleminen kerrontana ja muistitietona, ns. kerrottuna paluumuuttona, sekä paluumuuton hahmottaminen kulttuuripe- rintöprosessina. Kulttuuriperinnön tutkimuksen ohella tutkimuksen metodolo- ginen pohja löytyy kerronnantutkimuksesta, muistitutkimuksesta sekä muistitietotutkimuksesta. Inkerinsuomalaiset ja muut entisen Neuvostoliiton alueen etniseltä taustaltaan suomalaiset saivat paluumuutto-oikeuden Suomeen vuonna 1990. Noin 30 000 henkilöä, pääosin Venäjältä ja Virosta käytti paluumuuttomahdollisuuden en- nen kuin vuonna 2011 vahvistettu ulkomaalaislain muutos päätti entisenkaltai- sen paluumuuton siirtymäajan päätyttyä heinäkuussa 2016. Aluksi paluu- muuttoa säädeltiin viranomaissäädöksin, kunnes vuonna 1996 ulkomaalaisla- kiin liitettiin paluumuuttoa säätelevä pykälä, jota sittemmin muutettiin vuosina 2003, 2004 ja 2011. Valtiopäiväasiakirjojen, eritoten eduskunnassa paluumuuttoa koskevien kes- kustelujen sekä lakiehdotusten, kautta tarkastelun kohteena on paluumuuttoa koskevan lainsäädännön, ja niin ollen myös koko Suomen maahanmuuttolain- säädännön, muotoutuminen jälkien tunnistamisena ja sitä seuranneena kulttuu- riperintöprosessina. Paluumuuton kehityksen tarkasteleminen kulttuuri- perintöprosessin näkökulmasta hahmottaa niitä moniulotteisia ja ajallisia merkityksiä, jotka vaikuttavat tapaamme määrittää asioita ja jopa säätää lakeja. Inkerinsuomalaisten paluumuuton vaikutuksesta, osana tuota kulttuuriperintö- prosessia, on syntynyt suomalaisen maahanmuuttolainsäädännön pohja. Kolmen eri sukupolveen kuuluvan paluumuuttajanaisen haastattelukerronnan kautta tarkastelu kohdistuu paluumuuton henkilökohtaisen kertomuksen ra- kentumiseen tuottaen näin paluumuuttajalähtökohtaista tietoa paluumuutto- prosessista. Asiasanat: inkerinsuomalaiset, paluumuutto, maahanmuutto, kulttuuriperintö, muistitieto, kerronta, valtiopäiväasiakirjat UNIVERISTY OF TURKU Faculty of Humanities School of History, Culture and Arts Studies, Degree Cultural Heritage Studies SALONSAARI, MINNA-LIISA: The Remigration of Ingrian Finns as Narrated Remigration and Cultural Heritage Process Doctoral dissertation, 318 pp. PhD Programme Juno September 2018 This is a study about the remigration of the Ingrian Finns to Finland as a nar- rated remigration and cultural heritage process. The study is based on two dif- ferent sources: parliamentary documents and interviews. The common inter- pretation of the sources is to study them as narratives and oral history, as so called narrated remigration, and as a cultural heritage process. Among the cul- tural heritage studies, the methodological basis of the study is in narrative stud- ies, memory studies and oral history. The Ingrian Finns and other ethnic Finns of the former Soviet Union get the right of return to Finland in 1990. Totally about 30,000 people, mainly from Russia and Estonia, used the right of return. The amendment to the Aliens Act, which was adopted in 2011, meant the end of the remigration after the transition period in July 2016. In the beginning, the remigration was ruled by the regulations of the authorities, until in the year 1996 a section regulating the remigration was annexed the Aliens Act Later there have been changes in legislation in 2003, 2004 and 2011. Through the parliamentary documents, especially the discussions of the Finnish parliament and the draft laws, study opens how, not only the legislation on the remigration but also the whole Aliens Act of Finland, is developed with the iden- tification of the impressions of the past, and the cultural heritage process the identification has created. To study the progress of the remigration as a cultural heritage process is a way to perceive those multidimensional and temporal meanings which have an impact on how we define things and even the way how we prescribe the laws. The basis of the Finnish Aliens Act is a result of the cul- tural heritage processes of the remigration. The interviews with three returnees belonging to three different generations are the way to focus on individual narratives of the remigration. It makes possible to reach the knowledge of the returnees on remigration. Key words: Ingrian Finns, remigration, immigration, cultural heritage, memo- ries, narrations, oral history, parliamentary documents Esipuhe Tämän väitöskirjan teko on ollut pitkä tie niin ajallisesti kuin henkisesti- kin. Välillä väitöskirjatyöskentely on vienyt mennessään, välillä muut elä- män polulle sattuneet asiat ovat sysänneet sen nurkkaan. Väitöskirja on opinnäytetyö ja sen suoma oppi minulle on ollut suunnaton. Olen oppi- nut paitsi tutkimuksen teosta kuin myös itsestäni. Sain aloittaa väitöskirjatyöni työskennellen Suomen Akatemian rahoitta- massa ja Outi Fingerroosin johtamassa Vieraita idästä –hankkeessa (Strangers from the East - Narratives of Karelian Exiles and Re-Immi- grants from Russia Regarding their Integration in Finland). Se oli mitä mainioin alku tutkijanuralle. Lämmöllä muistelen hankkeen inspiroivia kokouksia. Kiitos teille! Suomen akatemian ohella työskentelyn mahdol- listi Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto ja Turun yliopisto. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma on ollut akateeminen kotini siitä asti, kun Porin yliopistokeskuksen oven syksyllä 2002 avasin ja istahdin luentosalin tuolille. Minulle oli selvää, että upo- uusi kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaine on se minun juttuni. Kiitos kaikille minua opettaneille ja tukeneille! Kiitos opiskelutovereilleni, teille monille, joihin vuosien varrella olen saanut tutustua! Kiitos myös Rauman museolle, jonne polkuni minut viime vuonna kul- jetti huippujen työkaverien pariin. Tuntuu hyvältä tietää mitä väitöksen jälkeisenä maanantainakin teen. Aarni, Joose ja Tomi! Kaikkein suurimmat kiitokset ja myös anteeksi- pyynnöt kuuluvat teille. Rakkaat poikani Aarni ja Joose! Säilyttäkää kiin- nostuksenne kaikkea kohtaan. Onnea on myös isovanhemmat, jotka ovat hoitoapuna, tukena ja turvana. Kiitos. Kiitos äiti ja isä, että veitte minua lapsena museoihin ja annoitte aikaa lu- kea. Omistan tämän tutkimukseni edesmenneelle isälleni Reijo Tapani Roiniselle, joka antoi minulle perintönä kiinnostuksen historiaa kohtaan. Porissa täydenkuun aikaan 26. elokuuta 2018 Minna-Liisa Salonsaari SISÄLLYS I JOHDANTO 10 1.1. Tutkimustehtävä ja kysymykset 10 1.2. Inkerinsuomalaisten paluumuutto 13 Inkerinsuomalaisuudesta 13 Lähtökohtia paluumuuttoon 16 Paluumuuton lainsäädäntö 27 Miten paluumuutto käytännössä tapahtui? 33 1.3. Inkerinsuomalaisia paluumuuttajia koskeva aiempi tutkimus 37 Inkerin tutkimisen pitkät perinteet 38 Paluumuuton tutkimus 40 Maahanmuuttotutkimus Suomessa 42 II TUTKIMUKSELLISET SILMÄLASINI: AINEISTO, METODOLOGIA, KÄSITTEET JA REFLEKSIIVISYYS 44 2.1. Tutkimukseni aineisto 44 Haastatteluaineistoa keräämässä 44 Kolmen sukupolven kertomukset: Elsa, Anna ja Mila 47 Eduskuntakeskustelut ja lainsäädäntötekstit kulttuuriperinnöntutkijan aineistona 53 2.2. Tutkimukseni näkökulmat ja metodologiat 57 Kulttuuriperinnön tutkijan näkökulmani 57 Muistitietotutkimus ja (kulttuurinen)muistitutkimus 58 Kerronnan tutkimus 61 Kuinka luen ja tulkitsen aineistoani? 62 2.3. Kerronta ja muistitieto aineistona ja tietona 63 Aineistojen luonne 63 Muisti, muistaminen, muistelu ja muistitieto 64 Kerronnasta ja sen tulkinnasta 66 Yhteisöjen ja vuorovaikutusten merkityksellisyys 71 Ajatus kerrotusta paluumuutosta 76 2.4. Kulttuuriperintö, -prosessit ja yhteisöt 77 Mitä on kulttuuriperintö? 77 Kulttuuriperintöyhteisöt ja -prosessit 79 Kulttuuriperinnön käyttö 82 2.5. Etnisyyden ja ylirajaisuuden merkityksiä 86 Etnisyys ja ryhmä 86 Kulttuurien kohtaamiset 88 2.6. Tutkimuseettisyys ja refleksiivisyys 90 Tutkimuseettiset lähtökohdat 90 Refleksiivisyyden ulottuvuuksia 90 III INKERINSUOMALAISUUDEN JUURIA JA KULTTUURIPERINTÖPROSESSEJA 95 3.1. Suomalaisasutuksen synty 95 Inkerin suomalaisten juuret ja sotaisa menneisyys 95 3.2. Inkerinsuomalaisuuden synty, nousu ja suurten kertomusten rakentuminen 102 Kansanrunoudesta ja kärsimyshistoriasta nouseva inkerinsuomalaisuus 102 Inkerinsuomalaisuuden rakentuminen venäläistoimien alla 108 3.3. Hajaannuksen aikakausi 114 Uudemman ajan kärsimyshistorian aineksia 114 Inkerinsuomalainen kulttuuriperintöyhteisö 1900-luvun Suomessa 120 3.4. Uudemman ajan inkerinsuomalaisuus 122 Uusi herääminen