Juhlakonsertti Muumimuseon avautumisen, -talon uudistumisen ja Ke 9.8.2017 Tove Janssonin syntymäpäivän kunniaksi. Tampere-talo

A concert to celebrate the opening

of the , the renovated Tampere Hall, for the orchestra, children’s choir and vocalists Tales from Moominvalley musical suite ja solisteille lapsikuorolle orkesterille, Jonne Valtonen: Näkymätön lapsi -sarja Concert Gala Opening Grand The Suuri avajaisjuhlakonsertti and the birthday of .

Jonne Valtosen (s. 1976) Näkymätön lapsi -sarja orkesterille, lapsikuorolle ja solisteille (2017). Perustuu Tove Janssonin samannimiseen novellikokoelmaan.

Tales from Moominvalley musical suite composed by Jonne Valtonen (born 1976) for the orchestra, children’s choir, and vocalists (2017). Based on a collection of short stories by Tove Jansson.

Musiikki / Music: Jonne Valtonen Kapellimestari / Conductor: Santtu-Matias Rouvali Ohjaus ja dramaturgia / Direction and dramaturgy: Marika Vapaavuori

Nelli Nyman, sopraano / soprano Maria Ylipää, sopraano / soprano Tero Harjunniemi, tenori / tenor Kristian Lindroos, baritoni / baritone

Tampere Filharmonia / Tampere Philharmonic Orchestra Poikakuoro Pirkanpojat / Pirkanpojat Boys’ Choir Joona Pulkkinen, sello / cello Minna Tervamäki, tanssi / dance

Kertojat / Narrators: Jarmo Koski & Armi Toivanen

Tuotanto / Production: Tampere-talo & Tampere Filharmonia / Tampere Hall & Tampere Philharmonic Orchestra

Tampere Filharmonian tilausteos ja kantaesitys. Commissioned and premiered by Tampere Philharmonic Orchestra. © Lehtikuva / Reino Loppinen Juhlakonsertti Muumimuseon avautumisen, Tampere-talon uudistumisen ja Ke 9.8.2017 Tove Janssonin syntymäpäivän kunniaksi. Tampere-talo

A concert to celebrate the opening

of the Moomin museum, the renovated Tampere Hall, for the orchestra, children’s choir and vocalists Tales from Moominvalley musical suite ja solisteille lapsikuorolle orkesterille, Jonne Valtonen: Näkymätön lapsi -sarja Concert Gala Opening Grand The Suuri avajaisjuhlakonsertti and the birthday of Tove Jansson.

Jonne Valtosen (s. 1976) Näkymätön lapsi -sarja orkesterille, lapsikuorolle ja solisteille (2017). Perustuu Tove Janssonin samannimiseen novellikokoelmaan.

Tales from Moominvalley musical suite composed by Jonne Valtonen (born 1976) for the orchestra, children’s choir, and vocalists (2017). Based on a collection of short stories by Tove Jansson.

Musiikki / Music: Jonne Valtonen Kapellimestari / Conductor: Santtu-Matias Rouvali Ohjaus ja dramaturgia / Direction and dramaturgy: Marika Vapaavuori

Nelli Nyman, sopraano / soprano Maria Ylipää, sopraano / soprano Tero Harjunniemi, tenori / tenor Kristian Lindroos, baritoni / baritone

Tampere Filharmonia / Tampere Philharmonic Orchestra Poikakuoro Pirkanpojat / Pirkanpojat Boys’ Choir Joona Pulkkinen, sello / cello Minna Tervamäki, tanssi / dance

Kertojat / Narrators: Jarmo Koski & Armi Toivanen

Tuotanto / Production: Tampere-talo & Tampere Filharmonia / Tampere Hall & Tampere Philharmonic Orchestra

Tampere Filharmonian tilausteos ja kantaesitys. Commissioned and premiered by Tampere Philharmonic Orchestra. Suuri kunnianosoitus Tovelle! A great honor for Tove!

On todella harvinaista, että taiteilijan töille It is very rare for an artist to have their rakennetaan oma museo. Tampereen kaupun- own museum. But going back 30 years, gin päättäjille oli aikoinaan kuitenkin selvää, it was already clear for the city of Tampere että Tove Janssonin taiteessa oli jotakin ainut- that the art of Tove Jansson was unique. laatuista. Tove oli jo tuolloin tunnettu lasten- Back then Tove was already a recognized kirjailija, mutta hänen muu taiteellinen tuotan- children’s author, but all her other artwork tonsa oli jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuten was left largely unnoticed. As we know, the tiedämme, Tampereen taidemuseolle tehty donation made to the Tampere Art Museum lahjoitus kasvoi suureen arvoon vuosien var- has increased in value over the years. Over rella. Aikojen saatossa Toven ainutlaatuiset time the unique artwork and stories created kuvitukset ja tarinat ovat tehneet hänestä by Tove have made her world-famous. maailmankuulun. The new Moomin museum at Tampere Hall Uusi Muumimuseo Tampere-talossa on suuri is a great tribute to Tove, and her place as kunnianosoitus Tovelle, eikä hänen paikkaansa one of the greatest artists in is Suomen suurien taiteilijoiden joukossa voi unquestionable. The people at Tampere kyseenalaistaa. Tampereen taidemuseon väki Art Museum have gone to great lengths in on tehnyt valtavan työn varmistaakseen, että ensuring that the works of Tove and Tuulikki Toven ja Tuulikki Pietilän työt näytetään suurelle Pietilä are presented to the public in an yleisölle nautinnollisella, satumaisella ja enjoyable, magical, and respectful manner. taiteilijoita kunnioittavalla tavalla. On behalf of the estate of Tove Jansson and Toven perikunnan ja Moomin Charactersin the Moomin Characters Oy Ltd, I am very yhtiön puolesta olen todella ylpeä siitä, että proud that we are able to experience a saamme kokea tämän hienon hetken – ja että moment like this, and that I have an aunt minulla on täti, jolle on rakennettu ihan oma that has a museum built just for her! museo! Sophia Jansson Sophia Jansson creative director, Moomin Characters luova johtaja, Moomin Characters

2 © Lehtikuva / Ewa Rudling 3 Muumilaaksosta From Moominvalley Muumimuseoon to the Moomin Museum

Kun Tove Jansson vuonna 1986 lahjoitti In 1986 Tove Jansson donated most her suurimman osan piirrostuotannostaan Tampe- drawn artwork to the city of Tampere — her reen kaupungille, hänen toiveenaan oli, että wish being that the collection receives a kokoelma saisi pysyvän kodin omasta museos- permanent home in their own museum. taan. Lahjakirjan ehdot täyttävät ja mieli- Her wishes were fulfilled when the magical and kuvitusta ruokkivat näyttelytilat valmistuivat imaginative exhibition space was completed at viimein Tampere-talon tiloihin kesäkuussa 2017. Tampere Hall in June 2017. The new Moomin Uuteen Muumimuseoon on saatu parhaat mah- Museum was brought to life by the best dolliset suunnittelijat ja tekijät, joiden innovatii- people, whose innovativeness and visuuteen ja työn laatuun on voinut luottaa. workmanship could be trusted to be of the highest quality. Tove Jansson kirjoitti ensimmäiset muumitari- nansa sotien jälkeisissä tunnelmissa. Hän halusi Tove Jansson wrote the first Moomin stories kirjoittaa itsensä ja mielensä ulos sodan runtele- after the wars. She wanted to liberate herself masta maailmasta ja eläytyä vehreään, suvait- from the atmosphere of war by writing about sevaiseen ja aina toiveikkaaseen maailmaan, an evergreen, tolerant, and hopeful world jossa ihmiset (kirjojen muumihahmot) jaksavat where people (the Moomin characters) uskoa tulevaisuuteen ja toisiinsa. Jo ensimmäi- continue to have faith in each other and sissä muumitarinoissa korostetaan sitä, miten the future. The Moomin stories have always meidän kaikkien tulee muistaa ottaa kiinni het- focused on the principles that Tove Jansson kestä, nauttia elämästä, tehdä työtä ja rakastaa, valued herself: seize the moment, enjoy life, kuten Tove Janssonin oma elämänohje kuului. work, and love.

Muumimuseon ensimmäinen perusnäyttely The first exhibition tells the story of the kertoo muumien tarinan ensimmäisestä from the first book “The Moomins and the great Muumit ja suuri tuhotulva -kirjasta viimeiseen flood” all the way to the last, “Moominvalley in Muumilaakson marraskuuhun alkuperäisten November” with the original sketches, luonnosten, kuvituspiirrosten ja maalausten illustrations, and paintings. The first temporary sekä runsaan oheismateriaalin avulla. 9.8. exhibition opened on August 9th, 2017, where the avautuneessa ensimmäisessä erikoisnäyttelys- life story of Tove Jansson and the birth of the

4 sä esitellään lisäksi muumien syntyä Tove Moomins are told side by side. The exhibition Janssonin elämäntarinan välityksellä sekä also tells the story of how the worldwide kerrotaan muumien kaupallisen maailman- commercial success of the Moomins began. valloituksen alkutahdeista. Taina Myllyharju, Museum Director, Taina Myllyharju, museonjohtaja Tampere Art Museum & The Moomin Museum Tampereen taidemuseo & Muumimuseo

© Sara Vertanen 5 Muumien tarinoista löytyy The Moomin stories always aina syvempi taso have a deeper meaning

”Lähdin kirjoittamaan muumien musiikkia ”My goal was to write Moomin music for aikuisille ja valitsin Näkymätön lapsi -novelli- adults, so I chose five of the tales from the sarjasta viisi kertomusta, jotka mielestäni kään- Tales from Moominvalley collection of short tyivät musiikiksi parhaiten. Halusin kunnioittaa stories that I thought would translate best to Tove Janssonin taiteellista perintöä ja pyrki- music. I wanted to respect the artistic heritage myksenäni oli säveltää korkeatasoista mutta of Tove Jansson, and compose tonal music of helposti lähestyttävää tonaalista musiikkia. the highest quality that was still approachable to everyone. Tove Janssonin muumien tarinoista löytyy aina syvempi taso. Teemat, kuten perheen hylkää- The Moomin stories of Tove Jansson minen, masennus, paniikkihäiriö ja nähdyksi always have a deeper meaning. Themes like tulemisen tarve löytyvät kaikki valitsemistani abandonment, depression, panic disorder, and kertomuksista. Näitä samoja aiheita pyrin tuo- the need to be seen are all present in the tales maan orkesterisarjaani. Samaan aikaan halusin I chose. These same themes I try to introduce kuitenkin säilyttää muumeille tyypillisen posi- into the orchestral suite. Simultaneously, I still tiivisuuden ja kepeyden kerronnan keskiössä. wanted the positivity and levity of the Moomin stories to be the center of the narration. On sanottu, että Toven tarinoissa meri on Muumilaakson asukkaiden lisäksi melkeinpä It is said that the sea in Tove’s stories appears kuin oma hahmonsa. Meren aaltoilua ja myrs- to be almost as if it were a character of its own. kyä käytänkin tekstuurina teoksen eri osissa. Consequently, I use the idea of waves and Lisäksi tietyt valitsemani sävellystekniset storms as a texture in different parts of the linjaukset sitovat osien erilaiset karaktäärit piece. In addition, certain compositional yhteen. Näin toisistaan irrallisten tarinoiden decisions tie the different characteristics of voidaan ajatella tapahtuvan saman meren the pieces together. And so, these unrelated äärellä.” stories are tied together and are as if they take place by the same sea.” Jonne Valtonen säveltäjä Jonne Valtonen composer © Philippe Ramakers 6 Säveltäjä / Composer Jonne Valtonen Ohjaaja / Director Marika Vapaavuori Tove Janssonin rehellisyys Tove Jansson’s honesty on terapeuttista is therapeutic

”Kun avajaisjuhlakonsertin teemalliseksi ”When it became clear that Tales from kehykseksi valikoitui Näkymätön lapsi Moominvalley collection would provide the -kokoelma, olin salaa tyytyväinen — olihan thematic framework for the opening ceremony tuo kirja eräs suosikkini koko Tove Janssonin concert, I was secretly happy. After all, it is muumituotannosta. Niminovellin keskiössä on one of my favorite Moomin books. The original Näkymätön lapsi: henkilö joka on jäänyt vaille name for the series is The Invisible Child, and hyväksyntää ja myötätuntoa ja jonka kylmä the short story itself tells the tale of a person ironia on tehnyt näkymättömäksi. Novelli totally void of acceptance and compassion, käsittelee näkyväksi tulemisen kysymystä. turned invisible by the cold irony of it all. The Minua se puhuttelee taiteen tekemisen näkö- short story addresses the need to be seen. To kulmasta. Taiteen tekemiseen liittyy vääjää- me it speaks from the perspective of creating mättä sisäistä pakkoa ja toisaalta avoimuuden art. There is always an internal need when it riskejä. Minua terapoi usein pelottomasti ja comes to creating art, but there are also risks tarkasti tarinoidensa läpi maailmaa kuvaavan involved, opening yourself up in that way. Janssonin rehellisyys. Sama henkilö on sekä Jansson’s honesty, when it comes to describing vahva että epävarma. Tällainen ristivalotus the real world in such a fearless and accurate on viehättävää, rohkeaa ja tunnistettavaa. way through her stories, is therapeutic to me. The same person is both strong, and insecure. Muumimuseo on upea taidekokonaisuus. That kind of duality is attractive, brave, and Siellä vallitseva tunnelma on kiehtova ja monen recognizable. ikäisille avautuva, kuten Janssonin muumi- taidekin. On ollut kunnia saada olla tekemässä The Moomin Museum has a fantastic collection tätä juhlakonserttia ja viettää juhlaa vielä of art. The atmosphere there is both Tove Janssonin syntymäpäivänä!” fascinating and meant for all ages, just like Jansson’s Moomin art. It has been an honor Marika Vapaavuori working on this concert, and to have the ohjaaja ja dramaturgi celebrations on Tove Jansson’s birthday!”

Marika Vapaavuori director and playwright

9 Suuri avajaisjuhlakonsertti / The Grand Opening Gala Concert

Alkusoitto / Prelude säv. / comp. Jonne Valtonen

Kevätlaulu / The Spring Tune säv. / comp. Valtonen san. / lyr. Nelli Nyman

Taitoratsastajatar san. / lyr. Tove Jansson, suom. Jyrki Kiiskinen

Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin / The Fillyjonk Who Believed in Disasters säv. / comp. Jonne Valtonen

Hattivattien salaisuus / The Secret of the Hattifatteners säv. / comp. Jonne Valtonen san. / lyr. Nelli Nyman

Näkymätön lapsi / The Invisible Child säv. / comp. Jonne Valtonen

Hemuli joka rakasti hiljaisuutta / The Hemulen Who Loved Silence säv. / comp. Jonne Valtonen

Syyslaulu säv. / comp. Erna Tauro, sov. / arr. Jonne Valtonen san. / lyr. Tove Jansson, suom. Esko Elstelä

Loppusoitto / Outro säv. / comp. Jonne Valtonen

Tove Jansson: Vaarallinen juhannus / The Moominsummer Madness, 1954 10 Alkusoitto / Prelude

”Alkusoitto on muumien maailmaan sukeltava “The Prelude acts as a cheerful panorama of valoisa panoraama, jossa orkesterin soittimet the world of the Moomins where the orchestra ja soitinryhmät esittäytyvät. Alkusoiton and the instrument sections introduce melodia hypähtelee leikkisästi tilanteesta themselves. The melody jumps joyfully from toiseen, kunnes lopulta suuri aalto nostattaa one place to another until finally being koko orkesterin harjalleen ja toivottaa kuulijat ascended to its apex by a mighty wave, tervetulleiksi Muumilaaksoon.” welcoming the listeners to Moominvalley.”

Jonne Valtonen Jonne Valtonen säveltäjä composer

Tove Jansson: Muumipappa ja meri / Moominpappa at Sea, 1965 11 Kevätlaulu / The Spring Tune

”Kevätlaulussa Nuuskamuikkunen “In The Spring Tune and the little ja pieni Titi-uu kohtaavat ensi kerran. Teety-woo meet for the first time. Snufkin Nuuskamuikkunen etsii täydellistä is looking for the perfect melody. sävelmää. Sen ollessa tuloillaan keskeyttää As it is forming he is interrupted with yli-innokas Titi-uu hänet kysymyksillään. questions by the over-enthusiastic Teety- Häiriöistä huolimatta saa Nuuskamuikkunen woo. Despite the disturbance, Snufkin is laulettua sävelmäänsä yhä pidemmälle, able to progress in the melody, until finally kunnes lopulta myös Titi-uu saa ajatuk- Teety-woo catches on. Now the melody sesta kiinni. Nyt sävelmä esiintyy is performed in its entirety, without kokonaisuudessaan ilman häiriöitä interruptions — sung by the two —molempien yhdessä laulamana.” of them together.”

Jonne Valtonen Jonne Valtonen säveltäjä composer

Tove Jansson: Kevätlaulu, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia The Spring Tune, Tales from Moominvalley, 1962

12 Kielot jo oottelee hetkeään, Lilies in silence await, jolloin valkeuden tuo metsän hämärään. Soon to brighten the forestscape. Mikä onni on kulkea yksinään, To walk alone, and relate poluilla kuunnella sisintään. is such joy to listen to the innate

Ote teoksesta Kevätlaulu, san. Nelli Nyman Excerpt from The Spring Tune, orig. Nelli Nyman, translation by Matias Puronlahti

Tove Jansson: Kevätlaulu, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia The Spring Tune, Tales from Moominvalley, 1962

13 Taitoratsastajatar

"Valitsin Janssonin novellitekstien lomaan "I chose this beautiful poem to accompany kauniin ja puhuttelevan runon the short stories. It addresses the symbiosis Konstberiderskan, jonka Tove kirjoitti that is forming between art and resource tervehdykseksi uudelle teatterille ja management beautifully. epäluuloisille insinööreille ja jonka Jyrki Kiiskinen käänsi pyynnöstäni tätä The newly opened museum brings konserttia varten. Runo käsittelee kauniisti sitä the art of Jansson within our reach in symbioosia, joka parhaimmillaan a skillful and captivating manner, syntyy taiteen ja resurssien välille. and I believe that the exhibit births many new thoughts on the way Nyt auennut museo tuo Janssonin taiteen of the world." ulottuvillemme taitavasti ja kiehtovasti, ja uskon siellä syntyneiden ”ajatusten Marika Vapaavuori haikaroiden” pesivän vielä director monilla katoilla."

Marika Vapaavuori ohjaaja

Tove Jansson: Muumipappa ja meri / Moominpappa at Sea, 1965 14 Konstberiderskan Taitoratsastajatar

Och jad rider i rött på min sprakande häst Ja niin kiidän säihkyvällä ratsullani, jag är cirkus och färger, förlösande fest, olen sirkus, yhtä värikästä juhlaa: jag är sammet, paljetter och plymernas svaj – samettia, paljetteja, höyheniä – men ni sitter där snällt i er vardagskavaj – teillä katsomossa arkitakit yllä – Jag är spiran på torner, och ni, ni är grunden, Olen tornin huippu, te sen kivijalka, ni som bygger för livet och inte för stunden kun te rakennatte talot, tiet ja sillat de vägar och broar och hus vi behöver, jotka tarvitsemme: kaiken mikä pysyy, de vägar och broar som jag flyger över... talot, tiet ja sillat joiden yli lennän… Jag färdas beständigt, står alltid på glänt lakkaamatta vauhti päällä, mieli auki för farliga tankar ni någongång känt – väistämättä vaaraa, jonka aavistitte – men så släcker arenan sitt ljus – mutta sitten sammuu valokeila – Och publiken går hem yleisöni lähtee och jag undrar med dem: pohdin heidän laillaan: att vad är en häst mot ett hus ... mitä hevonen on verrattuna taloon...

Min musik gick sin väg och galoppen tog slut Laukka loppui, musiikkini päättyi, oli och det strålande gnistrande granna bars ut, ohi räikeys, räiske, kimallus ja säihke, min arena är tom, det finns ingenting kvar – areena on tyhjä, eikä jäänyt mitään – utom någon som mindes hur vackert det var – ehkä joku muistaa, mitä oli kauneus –

(Jag ber er, var mycket försiktiga…) (pyydän, että varoisitte vähän…)

Ställ upp ert tält för natten, ni som inte bor i hus Teltta pystyyn, jos ei ole asuntoa Kryp in i era drömmar och släck ert skrämda ljus Ryömi uniin, sammuta ne säikyt valot, den farligt klara dagen är alldeles för lång kohta koittaa liian pitkä kirkas päivä, den är för starka människor som bygger i betong – vaarallisen kirkas, voimakkaita varten, men aldrig borde glömma en mycket viktig sak: niitä varten jotka rakentavat betonista – att vilda fåglar bygger sitt bo på deras tak! Mutta heidän pitää muistaa yksi juttu: villi lintu pesii heidän katoillansa. San. Tove Jansson Suomennos: Jyrki Kiiskinen 15 Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin / The Fillyjonk Who Believed in Disasters

”Kappale alkaa levysoittimen rahinalla. Jousikvartetti tuo Vilijonkalle kauniin melodian tanssittavaksi, kuin vanhasta gramofonista ikään. Taustalla häilyy kuitenkin ainainen pelko hirmumyrskyn puhkeamisesta. Alun rauhaisa rahina kasvaakin leikittelevien aaltojen myötä myrskyksi, ja yllättäen Vilijonkan pahin pelko käy toteen! Myrskyn, aaltojen ja Vilijonkan teemat pyörivät hurjasti sekoittuen, kunnes Vilijonkka kohtaa pelkonsa ja tyrskyt laantuvat. Vilijonkka löytää sisäisen rauhan ja aallot jäävät kaukaisuuteen.”

Jonne Valtonen säveltäjä

Tove Jansson: Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia / A Fillyjonk Who Believed in Disasters, Tales from Moominvalley, 1962 16 ”Vilijonkat uskovat olevansa hiukan parempia kuin muut — Koska vilijonkka on niin hyvin onnistunut kodinhoidossa ja lastenkasvatuk- sessa, hän neuvoo mielellään muitakin. Joskus käy kuitenkin niin, että vilijonkan “The piece begins with the crackling ote kirpoaa. Sillon hän säntää ulos kotoaan. of a vinyl. The string quartet delivers a Tukka liiskana ja kädet koholla hän juoksen- beautiful melody for Fillyjonk to dance telee pitkin merenrantaa. Vilijonkka on outojen to, as if she were listening to an old yhdistelmien hahmo: hillitty ja tapatietoinen, gramophone. But there lingers an mutta samalla hätääntynyt ja hurja.” unescapable fear of a great storm in the background. The peaceful crackling Sirke Happonen: Muumiopas grows in surges into a storm, and suddenly Fillijonk’s worst fear has come true! The three themes: the storm, the “The Fillyjonks think that they are slightly surges, and Fillyjonk all clash and mix better than the rest — Because Fillyjonk has until Fillyjonk faces her fears and the succeeded so well in raising her children, and storm settles. Fillyjonk finds inner peace excels at housekeeping, she gladly gives advice and the waves fade into the distance.” to others. But sometimes it just so happens that she snaps. When that happens she darts Jonne Valtonen out of the house with her hair flat and her arms composer in the air, heads to the shore and runs around for a while. Fillyjonk is a strange combination of characteristics: calm and well-mannered, but at the same time distressed and fierce.”

Sirke Happonen: Muumiopas (eng. A Guide to the Moomins)

17 Hattivattien salaisuus / The Secret of the Hattifatteners

”Muumipappa kokee elämänsä tylsäksi. “Moominpappa feels that his life is Hän kuulee tarinan erikoisista hattivateista boring. He hears a story of the peculiar ja päättää selvittää näiden olentojen Hattifatteners and decides to get to salaisuuden. Musiikki alkaa hattivattien the bottom of it. The music starts with kutsulla, joka antaa sysäyksen Muumipapan the Hattifatteners’ call, which pushes lähtöön. Matka on tumma ja maagisia Moominpappa to depart. The journey is elementtejä täynnä. Muumipappa saa dark and filled with magical elements. huomata uusien ystäviensä olevan varsin Moominpappa learns that his new friends vaitonaista seuraa, kunnes ukonilman are quite the quiet type, until a thunder- lähestyminen aktivoi mykät merenkävijät. storm energizes the silent seafarers. Myrsky hurjenee, sähköisyys kasvaa, The storm grows louder, the electricity kunnes salamoinnin ollessa hurjimmillaan intensifies, and at its apex the äityvät Hattivatit yhteiseen lauluun. Sanoja Hattifatteners begin to sing. The song ei ole, mutta on selvää, että kyseessä on is void of words, but it’s clear that this heidän mitä hengellisin messunsa! Myrsky is their most spiritual ritual! The storm laantuu ja Muumipappa oivaltaa jotakin subsides and Moomin-pappa has a perustavanlaatuista. Hän palaa kotiin ja revelation. He returns home and the hattivatit jäävät taivaanrantaan seuraavaa Hattifatteners disappear into the myrskyä etsimään. ” horizon, looking for the next storm.”

Jonne Valtonen Jonne Valtonen säveltäjä composer

18 Äkkiä jyrisee ukkonen All of a sudden ja taivaankansi suuttuu a rumble in the sky Tunnelma pienessä purressa A tiny wooden boat kuin sähköistyy ja muuttuu. begins to electrify

On kaikki punakeltaista Colors unnatural ja vielä kummempaa: bear witness I may: meri täynnä pieniä veneitä to a sea of boats kaukaa ja kauempaa. from far and further away

Kohti laakeata luotoa In unison, they leave on kaikilla nyt suunta go to a skerry by the sea Tämän täytyy olla se, A great big secret, osa suurta salaisuutta! this must be!

Ote teoksesta Hattivattien salaisuus, Excerpt from the composition san. Nelli Nyman The Secret of the Hattifatteners, orig. Nelli Nyman, translation by Matias Puronlahti

Tove Jansson: Hattivattien salaisuus, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia / The Secret of the Hattifatteners, Tales from Moominvalley, 1962 19 Näkymätön lapsi / The Invisible Child

”Tädin kylmä välinpitämättömyys on “The girl has been turned invisible by muuttanut lapsen kirjaimellisesti näkymät- the cold emotional neglect of her aunt. tömäksi. Hän sitoi lapsen kaulalle pienen She even hung a small bell on the child’s kilikellon tietääkseen, missä tämä milloinkin neck to know where she is. And so the liikkuu. Musiikki alkaakin kellojen helähdyksillä, music starts with small bells that are soon joiden saattelemana sellosolisti aloittaa accompanied by a cello making its way matkansa kohti näkyvää. Sellistin soittama towards the visible. The cellist’s melody melodia häviää paikoitellen orkesterin alle alternates between the strong and visible, näkymättömiin, nousee jälleen esiin täyteen and the transparent and quiet. mittaansa kasvaen — vain säikähtääkseen The chime of the bells and the intensity takaisin läpikuultavaksi. Tiukujen helähtely of the music grow until the cellist finally ja musiikin intensiteetti kasvaa, kunnes finds their own voice, ascending above sellisti löytää oman alkuperäisen äänensä the orchestra.” ja nousee sitä peittäneen orkesterin sointujen ylle.” Jonne Valtonen composer Jonne Valtonen säveltäjä

Tove Jansson: Kertomus näkymättömästä lapsesta, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia / The Invisible Child, Tales from Moominvalley, 1962

20 ”Tuula Karjalainen siteeraa kirjassaan “In her book (Tove Jansson — Work and Love (Tove Jansson — Tee työtä ja rakasta, 2013) 2014) Tuula Karjalainen quotes Tove who wrote itse Tovea, joka on kirjoittanut muistikirjaansa in her notebook: “Much like the invisible child, näin: ”Näkymättömän lapsen tavoin minunkin I had to learn to get angry and to show it. I will on opeteltava vihastumaan ja näyttämään se. probably show it too much at first, and so for Luultavasti näytän sitä alussa liikaakin ja siksi that reason too I need a margin of isolation. tarvitsen mahdollisuutta eristäytyä. Toivotta- Hopefully my face will gradually grow on me.” vasti minulle vähitellen kasvaa omat kasvot.” Art is a tool to help the creator and the viewer Taiteen tehtävä onkin auttaa sekä sen tekijää discover their “own face”: their path to the että kokijaa löytämään ”omat kasvonsa”: truest of emotions, adventures of the mind, reittinsä omiin syvimpiin tunteisiin, mielen and possibly to the fountain of inexplicable sisäisiin seikkailuihin ja ehkäpä selittämättö- beauty. The kind of beauty only present in art, män kauneuden äärelle. Sellaisen kauneuden, and as glimpses in the eyes of those you love.” jonka tunnistaa ainoastaan taiteessa ja toisinaan välähdyksenä rakkaan katseessa.” Marika Vapaavuori director Marika Vapaavuori ohjaaja ja dramaturgi

21 Hemuli joka rakasti hiljaisuutta / The Hemulen Who Loved Silence

”Hemuli on täysin tympääntynyt toimiessaan “Hemulen was utterly tired of being a ticket huvipuistossa lipunrei`ittäjänä. Hän haluaisi hole puncher at the amusement park. All he vain rauhaa ja seesteistä elämää. Huvipuiston wished for was peace, quiet, and tranquility. lapset eivät rauhan hetkeä kuitenkaan The children at the amusement park bring him Hemulille suo, ja musiikki käynnistyykin lasten no such things, hence the music starts off with äkkiväärällä melodialla. Lapset sinkoilevat the children’s dissonant melody. Much like huvipuiston eri kohteissa ja meno muuttuu yhä children darting between attractions, so does kaoottisemmaksi, kunnes lopulta pamahtaa! the music progress more chaotic until finally Taitekohdan raunioilta löytyy loppuunpalanut ending with a bang! Among the ruins, we find a Hemuli. Aikansa hengähdettyään ja asioita burnt-out Hemulen. After a period of rest and pohdittuaan päästää Hemuli lapset takaisin consideration Hemulen lets the children back näyttämölle. Ehkäpä elämänilo onkin vielä on-stage. Perhaps there is still joy in life?” löydettävissä?” Jonne Valtonen Jonne Valtonen composer säveltäjä

Tove Jansson: Hemuli joka rakasti hiljaisuutta, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia / The Hemulen Who Loved Silence, Tales from Moominvalley, 1962 22 Syyslaulu

”Tove Janssonin rakastettu Höstvisa (suom. Syyslaulu) on pieni palanen 100-vuotiaan Suomen ääniraitaa, ja sen elämän ohikiitävästä perusolemuksesta kertova teksti sopii illan ainutkertaiseen luonteeseen. Siksi se puolustaa paikkaansa uutena sovituksena tuoreen, tätä iltaa varten sävelletyn musiikin lomassa.

Marika Vapaavuori ohjaaja

Tove Jansson’s Höstvisa is a small ”Nyt rakastan kai vähemmän glimpse into the 100-year-old Finland’s musical identity, and it kuin ennen rakastin, encapsulates the idea that life is mutta enemmän kuin fleeting — much like tonight, it only koskaan saat tietää.” happens once. That is why it was re-arranged for tonight. Säv. Erna Tauro, Sov. Jonne Valtonen San. Tove Jansson, Suom. Esko Elstelä

Marika Vapaavuori director ”Perhaps now I love a little less, but still I love more than Tove Jansson: you will ever know.” Muumipappa ja meri / Moominpappa at sea, 1965 Translation by Matias Puronlahti 23 Loppumatkan he juoksivat. Yli mäen, They ran the last bit. Up the slope, in among sireenipensaiden välistä, suoraan portaille. the lilac bushes, straight to the front steps. Siellä muumiperhe pysähtyi ja huokaisten There the Moomins stopped, drawing a long pitkään helpotuksesta ja turvallisuuden breath of relief and feeling what it felt like tunteesta he seisoivat kaikki hiljaa ja to be at home. Everything felt right. tunnustelivat millaista oli olla taas kotona. Oli aivan kuin ennenkin. The beautiful fretwork railing on the verandah was unbroken. The sunflower was there. Kuistin hieno kaide lehtisahaleikkauksineen oli The water barrel was there. And the flood ehyt. Auringonkukka oli jäljellä. Vesitynnyri wave had bleached the hammock to a really samoin. Ja riippumatto oli vaalennut tulvan alla nice color. Of the whole flood only a small niin että se oli lopultakin kauniin värinen. Yksi puddle was left near the front steps, a very ainoa vesilätäkkö kuvasti enää taivasta, ja se oli suitable swimming pool for . sopiva uimapaikka pikku Myylle.

It was as if nothing had Oli aivan kuin mitään ever happened and ei olisi tapahtunut as if no danger could ja kuin mitään vaarallista ever threaten them again. ei voisi enää tapahtua. Tove Jansson: Moominsummer Madness Tove Jansson: Vaarallinen juhannus Translation by Thomas Warburton

24 Loppusoitto / Outro

”Kappale jättää jäähyväiset aiempien osien melodioille, jotka käyvät vielä kerran esittäytymässä. Keskeisessä roolissa on alkusoiton melodia, joka on nyt kasvanut, hidastunut ja muuttunut juhlavaksi. Lopun suurten sointujen jälkeen laskee ilta- aurinko Muumilaakson ylle ja värjää sen rikkumattomaan lepoon.”

Jonne Valtonen, säveltäjä

“Here we bid farewell to all the melodies as they greet us for the last time. The focus is on the prelude’s melody which has grown, slowed down, and transformed into something more festive. After the grand finale, the sun sets over Moominvalley, bringing peace and quiet with it.”

Jonne Valtonen, composer Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti / , 1951

”Lopulta laulut vaikenivat ja niityllä oli aivan At last the songs were ended and it was hiljaista. Kiiltomadot sammuivat, ja hitaasti, quite still in the glade. The glowworms hitaasti alkoi aamu sarastaa.” went out one by one, and very slowly the night crept toward morning.” Tove Jansson, Muumipeikko ja Pyrstötähti

Tove Jansson, Comet in Moominland

25 Suuri avajaisjuhlakonsertti Sea at / Moominpappa meri ja Muumipappa Tove Jansson: The Grand Opening Gala Concert 9.8.2017

Musiikki / Music JONNE VALTONEN Kapellimestari / Conductor SANTTU-MATIAS ROUVALI Ohjaus ja dramaturgia / Direction and dramaturgy MARIKA VAPAAVUORI Kiitokset / Special Thanks to: Nelli Nyman, sopraano / soprano Moomin Characters, Tampereen taidemuseo, Fiskars Maria Ylipää, sopraano / soprano Kirsi Hieta, Helena Hiilivirta, Sophia Jansson Tero Harjunniemi, tenori / tenor Meri Kallio, Tuula Karjalainen, Mirja Muurimaa Kristian Lindroos, baritoni / baritone Taina Myllyharju, Aki Silvennoinen, Taina Väisänen

Tampere Filharmonia / Tampere Philharmonic Orchestra Lähteet / Sources: Poikakuoro Pirkanpojat / Pirkanpojat Boys’ Choir Tove Jansson: Vaarallinen juhannus / Kuoron johto / Choir Director: Jouni Rissanen Moominsummer Madness (1957) , 1965 Joona Pulkkinen, sello / cello Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia / Minna Tervamäki, tanssi / dance Tales from Moominvalley (1962) Tove Jansson: Muumipappa ja meri / Kertojat / Narrators: Jarmo Koski & Armi Toivanen Moominpappa at Sea (1965) Ääninauhan kertojat / Audiotape narrators: Sirke Happonen: Muumiopas (2012) Tove Jansson & Liinu Anttonen Tuula Karjalainen: Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta / Tove Jansson – Work and Love (2013) Puvustus / Costumes: Tiia Lehtonen Maskeeraus / Make-up: Johanna Vänttinen Tuotanto / Production Valosuunnittelu / Lighting designer: Ville Syrjä Tampere-talo & Tampere Filharmonia Äänisuunnittelu / Sound designer: Heikki Lehtonen Tampere Hall & Tampere Philharmonic Orchestra Tehosteäänisuunnittelu / Sound effect designer: Niklas Vainio Näyttämötekniikka / Stagecraft: Kansi / Cover: Tove Jansson: Tani Tamminen & Samuli Happo Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia / Projisointi / Projection: Marika Lehtoaro Tales from Moominvalley (1962)

Käsiohjelman suunnittelu / Programme design: Alkuperäiset taideteokset / Original Artworks by Jaani Haapasalo, Anna-Kaisa Noki & Maija Leino Tove Jansson. Muumimuseo, Tampereen taidemuseon Käännökset / Translations: Matias Puronlahti Muumilaakson kokoelmat /Moomin Museum, Taitto / Layout: Mako Niemelä Tampere Art Museum Moominvalley Collection. Tuottajat / Producers: Timo Suomi & Suvi Leinonen ©Moomin Characters™ 26 Jonne Valtonen valmistui TAMK:sta säveltäjäksi vuonna 2008 ja musiikin- teorian opettajaksi vuonna 2013. Valtosen työkenttään on kuulunut mm. elektronimusiikin ja teatterimusiikin säveltämistä sekä opetustehtäviä. Viime vuosien päätyönä on ollut pelimusiikin säveltäminen, orkestroiminen ja sovittaminen sinfoniaorkestereille. Näitä konsertteja ovat esittäneet mm. Tampere Filharmonia, Tokion filharmonikot sekä Lontoon sinfoniaorkesteri, joka myös äänitti yhden konserttikokonaisuuden (, Abbey Road Studios, 2014).

Jonne Valtonen graduated, as a composer in 2008 and as a music theory teacher in 2013, from the Tampere University of Applied Sciences. Valtonen has experience in composing theatre and , as well as in teaching. During the past few years he has mainly worked on video game music, orchestration, and composition for the symphony orchestra. These compositions have been performed by the Tampere Philharmonic Orchestra, the Tokyo Philharmonic Orchestra, and the London Symphony Orchestra, the latter also recorded one of the concerts (Final Symphony, Abbey Road Studios, 2014).

Santtu-Matias Rouvali aloitti orkesterinjohdon opinnot Sibelius-Akatemiassa 2007 ja on toiminut Tampere Filharmonian ylikapellimestarina vuodesta 2013. Suomen kapellimestarikärkeen kuuluva Rouvali on kysytty nimi myös kansainvälisillä estradeilla. Syksyllä 2017 hän aloittaa Göteborgin filharmonikkojen ylikapellimestarina Tampereen orkesterin rinnalla. Lisäksi hän vierailee säännöllisesti Lontoon Philharmonia-orkesterissa, Tukholman kuninkaallisessa orkesterissa sekä Ranskan radion orkesterissa ja on johtanut mm. Los Angelesin filharmonikkoja ja BBC Symphonya.

Santtu-Matias Rouvali began his studies as a conductor at the Sibelius Academy in 2007 and has worked as the lead conductor of the Tampere Philharmonic Orchestra since 2013. Rouvali, being among the top conductors in Finland, has also gained fame on international stages. In fall of 2017 he starts as the lead conductor of the Gothenburg Symphony Orchestra, leading the two orchestras side-by-side. He also regularly performs with the London Philharmonic Orchestra, the Royal Philharmonic Orchestra, and the French radio orchestra. In addition, he has led the Los Angeles Philharmonic and the BBC Symphony, among others.

27 Marika Vapaavuori valmistui teatteritaiteen maisteriksi Suomen Teatterikorkeakoulusta 1999. Vapaavuori on ohjannut suurimmissa suomalaisissa teattereissa kuten Helsingin Kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Tampereen Teatterissa sekä Turun Kaupunginteatterissa. Hän on myös käsikirjoittanut useita näytelmiä, konsertteja ja televisioituja suurtapahtumia kuten Suomen itsenäisyys- päivän juhlakonsertin 2013. Muumimuseon avajaiskonsertti on Vapaavuoren yhdeksäs ohjaus Tampere-talossa.

Marika Vapaavuori graduated with a Master of Arts (Theatre and Drama) from the Theatre Academy of the University of the Arts in 1999. Vapaavuori has directed in the major theatres in Finland, including the Helsinki City Theatre, the Tampere Worker’s Theatre, the Tampere Theatre, and the City Theatre. She has also written multiple plays, concerts, and televised events such as the Finnish independence day concert in 2013. This concert will be her ninth production at Tampere Hall.

Nelli Nyman on tamperelainen musiikkipedagogi ja teatterimuusikko. Opetus- ja esiintymistöiden rinnalle on noussut viime aikoina myös kirjoittaminen, ja Nyman onkin ollut sanoittamassa myös tämän avajaisjuhlakonsertin laulutekstejä.

Nelli Nyman is a theatre musician and music teacher from Tampere. In addition to teaching and performing, she has also worked as a writer in the past years. Nyman wrote some of the lyrics for the opening concert's songs

Maria Ylipää on monipuolinen näyttelijä ja laulaja, joka tunnetaan erityisesti musiikkiteatterirooleistaan, viimeisimpänä pääroolistaan musikaalissa Kristina från Duvemåla. Hän on työskennellyt useissa tv-sarjoissa ja elokuvissa, joista tuorein työ rikosdraamassa ”Aallonmurtajat” nähdään syksyllä 2017. Lisäksi hän on tehnyt useita äänirooleja animaatioissa. Ylipää tunnetaan myös upeaäänisenä laulajana, joka esiintyy laaja-alaisesti niin jazz- kokoonpanoissa kuin sinfoniaorkesterin solistinakin. Ylipää julkaisi ensimmäisen soololevynsä Onerva vuonna 2013.

28 Maria Ylipää is a multitalented actress and singer, most known for her roles in musical theatre, her last role being the lead in the musical Kristina från Duvemåla. She has worked in many TV-shows and movies, most recently in “Aallonmurtajat”, a crime drama airing in the fall of 2017. In addition, she has done extensive voice acting in animation. Ylipää is also known for her strong vocals, and has performed in jazz ensembles as well as a vocalist for symphony orchestras. Ylipää released her first solo album Onerva in 2013.

Tero Harjunniemi on tamperelainen tenori. Harjunniemen monipuolinen repertuaari koostuu oopperasta, operetista, musikaalista, italialaisista lauluista ja omasta tuotannosta. Hän on luonut uraa ympäri Suomea maakuntaoopperoissa ja teattereissa, muun muassa Suomen Kansallis- oopperan Oopperan kummituksessa, Tampereen Oopperan Madame Butterflyssa sekä Tampereen Teatterin Les Miserables -musikaalissa Jean Valjeanin roolissa. Tänä syksynä hänet nähdään Tampereen Teatterin Cats -musikaalissa.

Tero Harjunniemi is a tenor from Tampere. His multifaceted repertoire consists of opera, operetta, musicals, Italian songs, and his own productions. He has built his career in regional operas and theatres around the country, appearing in productions such as The Finnish National Opera’s Phantom of the Opera, the Tampere Opera’s Madame Butterfly, as well as in Tampere Theatre’s musical Les Miserables in the role of Jean Valjean. This fall he can be seen in Tampere Theatre’s musical Cats.

Kristian Lindroos valmistelee paraikaa laulun maisteriopintojaan Sibelius- Akatemiassa. Hän on täydentänyt opintojaan myös Venetsiassa sekä Accademia del Belcanto ”Rodolfo Celletti” -laulukurssilla. Lindroos on esiin- tynyt oopperoissa sekä Suomessa että Euroopassa ja voitti Lappeenrannan laulukilpailujen miesten sarjan vuonna 2016. Lindroos tulee laulajasuvusta: hänen isänsä on basso Petri Lindroos ja isoisänsä tenori Peter Lindroos.

Kristian Lindroos is currently working on his Master of Arts in singing at the Sibelius Academy. He has done supplementary studies in Venice as well as taken part in the Accademia del Belcanto “Rodolfo Celletti” singing course. Lindroos has performed in operas both in Finland and in Europe, and won the Lappeenranta singing competition men’s division in 2016. Lindroos comes from a family of singers: his father was Petri Lindroos, bass, and his grandfather was Peter Lindroos, tenor.

29 Joona Pulkkinen on sellisti, joka on esiintynyt lukuisten orkesterien, kuten Aurora Symphony Orchestran, Radion sinfoniaorkesterin ja Brysselin La Monnaie -orkesterin solistina. Hän on toiminut Tampere Filharmonian soolosellistinä vuodesta 2014. Kaudeksi 2015–2016 Pulkkinen valittiin taiteilijaksi Gautier Capuçonin ohjauksessa toimivaan Classe d’Excellence de Violoncelle -ohjelmaan Pariisissa. Pulkkinen soittaa Charles Adolphe Gand -selloa vuodelta 1855.

Joona Pulkkinen is a cellist who has performed with multiple orchestras including the Aurora Symphony Orchestra, the Finnish Radio Symphony Orchestra, the La Monnaie Orchestra in Brussels, and the Tampere Philharmonic Orchestra. Pulkkinen was selected as an artist into the Classe d’Excellence de Violoncelle program run by Gautier Capuçon in Paris for the 2015-2016 season. Pulkkinen plays the Charles Adolphe Gand cello from 1855.

Minna Tervamäki on balettitanssija ja koreografi, joka on tehnyt mittavan uran Suomen Kansallisbaletin tähtitanssijana ja esiintynyt uransa aikana lähes kaikissa arvostetuimmissa klassisen baletin päärooleissa. Tervamäki tunnetaan myös omista koreografioistaan, poikkitaiteellisesta yhteistyöstään sekä kehonhuoltoon ja hyvinvointiin keskittyvästä opetustyöstään.

Minna Tervamäki Is a ballet dancer and a choreographer. She has an extensive career as the principal dancer of the Finnish National Ballet, and has performed in nearly all of the prestigious lead roles of classical ballet. Tervamäki is also known for her own choreographies, her collaboration with the arts, and her teachings focusing on bodily health.

Poikakuoro Pirkanpojat on vuodesta 1970 asti vaalinut ja kehittänyt eurooppalaista poikakuorokulttuuria Pirkanmaan alueella. Kuoron piirissä toimii n. 80 kouluikäistä poikaa ja nuorta miestä. Pirkanpoikien ohjelmisto painottuu kirkkomusiikkiin, mutta kuoro esittää myös nykymusiikkia, jazzia ja pop-kappaleita. Jouni Rissanen on toiminut Poikakuoro Pirkanpoikien päätoimisena taiteellisena johtajana vuodesta 2011 lähtien.

30 Pirkanpojat Boys’ Choir has cherished and maintained the European boy choir culture in the Pirkanmaa region from the year 1970. The choir consist of approximately 80 school-aged boys and young adults. Their repertoire focuses on church music, but they perform contemporary music, jazz and pop music as well. Jouni Rissanen has been the art director of Pirkanpojat Boys’ Choir since 2011.

Jarmo Koski on helsinkiläinen freelance-näyttelijä, joka on tehnyt pitkän uran teatterin, radion, television, elokuvan ja animaatiodubbausten parissa, muun muassa muumituotannoissa. Parhaiten hänet tunnetaan Seppo Taalasmaan roolityöstään Salatut elämät -sarjassa.

Jarmo Koski is a freelance actor from Helsinki with a long career in theatre, radio, television, film, and animation dubbing, the latter in Moomin productions. He is best known for his role as Seppo Taalasmaa in Salatut Elämät, a Finnish soap opera.

Armi Toivanen on helsinkiläinen freelancer-näyttelijä, joka tuli monelle tutuksi tv-sarjasta Putous. Toivanen on vieraillut lukuisissa teatteri- tuotannoissa Helsingissä ja Tampereella. Hänet palkittiin parhaan nais- näyttelijän Venlalla vuonna 2012, ja pääosa elokuvassa 21 Tapaa pilata avioliitto toi hänelle Jussi-ehdokkuuden vuonna 2013. Viimeksi Toivanen on nähty mm. elokuvissa Elämältä kaiken sain, Päin seinää sekä tv-sarjassa Hinnalla millä hyvänsä.

Armi Toivanen is a freelance actor from Helsinki, known by many Finnish people for her role in the TV-show Putous. Toivanen has guest starred in multiple theatre productions both in Helsinki and in Tampere. She was awarded with the best actress award (Venla) in 2012, and nominated for her lead in the movie 21 tapaa pilata avioliitto (21 Ways to Ruin a Marriage) in 2013. In the last years, she has been seen in Finnish films such as Elämältä kaiken sain, Päin seinää, and in the TV-show Hinnalla millä hyvänsä.

31 32 Tampere Filharmonia / Tampere Philharmonic Orchestra

Tampere Filharmonia on ylikapellimestarinsa The Tampere Philharmonic Orchestra led by Santtu-Matias Rouvalin johdolla vetänyt chief conductor Santtu-Matias Rouvali has viime kausina Tampere-talon Ison salin täyteen filled the Main Auditorium of Tampere Hall lukuisina iltoina. Tampere Filharmonia on 97 multiple times in the last 3 seasons. The muusikon vahvuudellaan ainoa täysmittainen Tampere Philharmonics is the only full-sized sinfoniaorkesteri pääkaupungin ulkopuolella. orchestra outside the capital, consisting of 97 Orkesterin koti on Tampere-talon yli 1800 musicians. They reside at Tampere Hall’s Main -paikkaisessa Isossa salissa. Auditorium, which holds more than 1800 seats.

Orkesteritoimintaa Tampereella on ollut jo Tampere has had orchestral activities for yli sadan vuoden ajan. Orkesteri kunnallistettiin over a hundred years. The orchestra was vuonna 1947 ja vuonna 2002 nimi vaihdettiin municipalized in 1947, and the name was Tampereen kaupunginorkesterista Tampere changed from the Tampere City Orchestra Filharmoniaksi. Sinfoniakonserttien lisäksi to the Tampere Philharmonic Orchestra in orkesteri soittaa balettia Tampere-talossa ja 2002. In addition to symphony concerts, on mukana Tampereen Oopperan the orchestra plays ballet at Tampere Hall, produktioissa sekä Tampere Biennalessa. and actively participates in productions Tampere Filharmonia toimii aktiivisesti made by Tampere Opera, as well as in Tampere musiikkikasvatuksen parissa; useat tuhannet Biennale. Organising educational projects and koululaiset käyvät vuosittain tutustumassa various events for young people is also orkesterin toimintaan. Orkesterilla on myös characteristic of the Tampere Philharmonic oma jo yli 20-vuotias kamarimusiikkisarja. Orchestra. In addition, the ochestra has its Keväällä 2017 Tampere Filharmonia teki own long-running chamber music series titled menestyksekkään viiden konsertin Japanin Afternoon of Fauns. In the spring of 2017 kiertueen. the orchestra performed five successful concerts on a tour in Japan.

33 I-VIOLIN Suuronen Eeva-Liisa Mäkiharju Petri** Suuronen Jouni** Pulakka Pekko Lilientale-Birzniece Kristine Armio Joni*** Tiitinen Pasi***

(I. CONCERT MASTER) Tullila Sanna Kleemola Juha Ruskeepää Timo Chausovskii Anton Jaakkola Leena Kinnunen Tuomo Koskela Pauliina

(ALTERNATING Huhtinen Pentti

1. CONCERT MASTER) VIOLA Laulaja Antti TRUMPET Itkonen Maria Slobodjaniuk Mikhail Lehtinen Heikki Silinskas Jonas*

(3. CONCERT MASTER) (SOLO VIOLA) Välimäki Aki*** Marttila Riikka* Balázs György* FLUTE Kilpinen Tapio

Nuora-Loijas Liina*** Kivivuori Kimmo*** Vivolin Malla tp Tuominen-Heroja Kati Saari Tarja-Leena Johnson Nina*** TROMBONE Heinonen Siri Hautakangas Marianne Planman Seppo Hirvonen Antti* Wiklund Martti Nachtigall Taavi Silinskas Vygantas** Torkkeli Vitali Hannikainen Heili OBOE Kapustin Mikhail*** Hannikainen Raimo Korhonen Anne Moré Coloma Cristian* Hostikka Olavi Nikkanen Katri Sorokina Elisabete Ala Juha** Szalay István Savolainen Lauri Pöyhönen Heikki*** TUBA Antola Lea Tiainen-Hammo Anni Nikkanen Kari Miettunen Harri* Laaksonen Lotta Nordman Jaakko CELLO CLARINET TIMPANI Ayazyan Tatevik Pulkkinen Joona Hyväkkö Jarmo* Laukkanen Tiina*

Iacovache-Pana Adriana (SOLO CELLIST) Reding Mark** Fodor Péter*** Kankkunen Lauri* Pesonen Janne***

II-VIOLIN Saari Panu tp Näätänen Reetta PERCUSSION Tullila Kimmo* Jämsä Miika Kurri Jyri* Kuula Heidi** Liukko Sampo BASSOON Oravakangas Tuomo*** Parviainen Hanna*** Lamminmäki Tuija Dmitriev Aleksei* Hallila Riitta Välimäki Virpi Veryukhanov Aleksandr** HARP Korpela-Pulkkinen Kirsi Birznieks Reinis Cozma Alexandru*** Vartiainen Kirsti* Kilpinen Elina Sipilä Elina Wosinski Marcin Hannikainen Heikki Juuti Maija * principal Hannikainen Antti FRENCH HORN ** alternating principal Tulisalmi Pirjo CONTRABASS Mäkimattila Aleksi* *** assistant principal

Angervo Anna Uimonen Jarkko* Ponkala Ismo tp temporary principal

34 Suomen suurin naisten kuukausilehti. Tyylillä ja tunteella. Ole mukana kulttuurin

eeva Suomen suurin naisten kuukausilehti. Tyylillä ja tunteella.

2017 TAMMIKUU

TAMMIKUU 2017 Hinta 8,90

Markku

■ Mannisen

PIRJO NUOTIO aitiopaikalla vuosi- horoskooppi

■

TELLERVO KOIVISTO Tellervo Anu Koivisto Pentik ”Olen nyt Maunon Pohjoisen

■

MARIANNE HEIKKILÄ omaishoitaja” &luonnon ruokajuhla Marianne Heikkilä ”Heikkouden paljastaminen Äänestä

■

ANU PENTIK on ollut minulle vaikeaa” Vuoden Eeva

■ ★

VUOSIHOROSKOOPPI Auli★ Turtiainen★ ”Seksi★ ja liikunta★ auttoivat toipumaan

syövästä”

★ ★ ■

SANNA STELLAN JA FADE Lataa lisää Juttusarjat: Pirjo Nuotio +Perilliset Whitney Houstonin ”Lapsuus teki ja tyttären kohtalo Minä & lemmikkini Tyylillä ja tunteella. Sanna Stellan ja minusta selviytyjän” sisältöä elämään. Fade-koira Pihla Viitala & tyylikäs Suomi-muoti

eeva.fi

ev_Pohjalaisia_74x150_4v.indd 1 30.1.2017 10.26

35 TAMPERE FILHARMONIA

IRTI ARJESTA

TAMPERE FILHARMONIAN SYKSY 2017 MYYNNISSÄ NYT

SINFONIAKONSERTIT 25/19/12/6 € KAMARIKONSERTIT 12/6 € LAPSIPARKKI 6/8 €

www.tamperefilharmonia.fi

POHJOISEN Yhdessä hyvä tulee. MAKUELÄMYKSIÄ

KITCHEN & BAR OP Tampere Lapland Hotels Tampere Yliopistonkatu 44 | p. 03 383 0000 www.laplandhotels.com

36 KANTAESITYSTAMPEREEN TAMPERE-TALOSSA OOPPERAN PE 16.2.2018 KLO 18.30 YKSI PERHE. KAKSI RINTAMAA. OOPPERA VIHASTA JA ARMOSTA. VÄKEVÄ TEOS VUODEN 1918 SUOMESTA JA SISÄLLISSODAN DRAMAATTISISTA TAPAHTUMISTA TAMPEREELLA.

Musiikinjohto: Santtu-Matias Rouvali Libretto ja ohjaus: Tuomas Parkkinen Puvut: Tarja Simonen Lavastus: Kati Lukka Valosuunnittelu: Ville Syrjä

Tampere Filharmonia Tampereen Oopperan kuoro

Rooleissa Tuuli Takala, Ville Rusanen, Tuomas Katajala, Juha Kotilainen, Päivi Nisula, Erica Back, Virpi Räisänen, Suvi Väyrynen, Tuomas Pursio

Liput alk. 66/86/98 €, Lisätiedot ja esityspäivät: www.tampere-talo.fi/veljenivartija myös eläkeläis- ja ryhmälippuja

Tampere-talon lipunmyynti Hämeenkatu 14 B, Tampere 0600 94500 (1,98 €/min. + pvm) 010 346 2000